Älykaupunki innovaatioiden kehitysalustana
Esipuhe
Oulun innovaatioallianssi -yhteistyötä on tehty Oulussa pitkään, ja toimijoiden välinen luottamus on vahva. Oulu on yksi harvoista paikoista, joissa uutta teknologiaa kehitetään ja sovelletaan erityisesti langattoman teollisuuden tarpeisiin.
Vaikka geopoliittinen tilanne on haastava ja TKI-toiminnan aikajänne perinteisesti pitkä, oululaiset toimijat pystyvät tiivistämään kehityssyklejä. Yhdistelmä tekee Oulusta vahvan alustan uusien ratkaisujen kehittämiselle ja käyttöönotolle. Tutkimuslaitosten monipuolinen osaaminen ja tiivis yhteistyö yrityskentän kanssa mahdollistavat nopeat kokeilut ja niiden ripeän viemisen käytäntöön.
Tämä selvitys antaa meille eväitä kehittää Oulun alueen tutkimus-, kehittämis-ja innovaatioympäristöjä ja -alustoja vastaamaan toisaalta globaaleihin, ajankohtaisiin haasteisiin, mutta myös yritysten tarpeisiin paremmin ja yrityslähtöisemmin. Selvitys tukee myös OIA:n 4. kauden pohjatyössä ja antaa suuntaa TKI-yhteistyölle myös vuodesta 2028 eteenpäin.
Kiitoksia haastatelluille ja työpajaan osallistuneille yrityksille, Sitralle, Vision Factorylle, kaupungin asiantuntijoille sekä OIA-kumppaneille yhteistyöstä selvityksen teossa.
Tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimintaja yhteistyörakenteiden luominen on maratooni, mutta tässä ajanhetkessä tarvitaan rinnalle myös sprinttejä.
Juha Ala-Mursula, johtaja BusinessOulu, Oulun kaupunki
Tiivistelmä
Älykaupunki innovaatioiden kehitysalustana – selvityksen tavoitteena oli tehdä ajankohtainen TKI-näkymäkatsaus Oulun alueella.
Selvitys osoittaa, että Oulussa on vahva ja monipuolinen TKI-ekosysteemi, mutta yritysten näkökulmasta testaus- ja kehitysalustat sekä TKI-yhteistyö voisi olla selkeämmin tarjolla ja erilaiset instrumentit yrityslähtöisempiä. Yritykset kaipaavat konkreettisia kokeiluja, ketteriä rahoitusmalleja, jatkuvuutta sekä aktiivista ja puolueetonta koordinaatiota kaupungilta.
Selvitys kokosi yhteen aiempien arviointien, toteutettujen yrityshaastattelujen ja TKI-työpajojen avulla näkymän TKI-toiminnan pullonkauloista ja hyvistä käytänteistä Oulun alueella. Selvityksen avulla hahmottui mahdollisia kokeiluaihioita TKI-toiminnan kehittämiseen tulevaisuudessa.
Johdanto
Oulun innovaatioallianssi (OIA) toteuttaa Oulun kaupungin Innovaatiotoiminnan ekosysteemisopimusta 2021-2027.
Ekosysteemisopimuksella kohdennetaan julkista ja yksityistä TKI-rahoitusta Oulun alueen strategisesti tärkeisiin teemoihin ja rakennetaan Suomen tunnettuutta teknologisen kehityksen, innovatiivisten hankintojen ja kokeilukulttuurin edelläkävijänä. Oulun innovaatioallianssin sopijaosapuolet ovat kaupungin lisäksi Oulun yliopisto, Oulun ammattikorkeakoulu, Koulutuskuntayhtymä OSAO, Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialue Pohde, VTT, Technopolis ja Luonnonvarakeskus. TKI-toimintaa raamittava yhteistyösopimus allekirjoitettiin ensimmäisen kerran vuonna 2009.
Pohjois-Pohjanmaalla ja erityisesti Oulun, niin kaupungin kuin koko
Oulun innovaatioallianssikumppaneiden toimesta - on yrityksille tarjolla monenlaisia innovaatio-, testaus- ja kehitysympäristöjä.
”Oulu TestBeds”- konsepti on kuitenkin vielä melko raakile, eikä välttämättä yritysten suuntaan yhtenäinen tai ymmärrettävä.
Tällä Sitran kanssa toteutettavalla yhteistyöhankkeella haluttiin syventää ymmärrystä yritysten kokemuksista ja todellisuudesta
TKI-yhteistyöhön osallistumisen pullonkauloista. Selvitys tehtiin yrityslähtöisesti. Kysyimme yritysten edustajilta mikä estää ja hidastaa tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimintaa, mikä kannustaa siihen, mitä hyviä käytäntöjä on tunnistettu TKI-yhteistyössä. Selvityksen tarkoituksena on ollut vivuttaa Oulu TestBeds – kokonaisuuden yrityselämälähtöisyyttä, tuoda näkyvyyttä ja sitä kautta myös vaikuttavuutta.
Selvityksen viitekehyksenä toimi Oulun innovaatioallianssiyhteistyö (OIA), joka on alueen merkittävien TKI-toimijoiden strateginen yhteenliittymä.
OIA-strategian 2021–2027 kohdealat
1. Digitalisaatio kaupunkiympäristön muutoksessa,
2. Digitaaliset hyvinvoinnin ja terveyden ratkaisut,
3. Kestävä kiertotalous ja puhtaat ratkaisut sekä poikkileikkaavat
4. Kasvu ja osaaminen
5. Kaksoiskäyttöteknologiat
Oulussa on tunnistettu ainakin kolme erilaista tapaa toteuttaa yritysten kokeilu- ja kehitystoimintaa yhteistyössä TKI-kumppaneiden kanssa. Yksi muoto, johon tässä selvityksessä keskityttiin, on työskentely testaus- ja kehitysalustoilla, joiden ympäristö ja palvelutarjooma on suunniteltu tietynlaisia testauksia varten. Toinen muoto on ”koko kaupunki kokeilualustana” -tyyppinen erikseen kuhunkin tarkoitukseen ja yrityksen tarpeeseen räätälöitävä kokeilupalvelu.
Kolmantena muotona on haastelähtöinen yhteiskehittäminen, jossa kaupunki tai muu vastaava taho avaa oman tosielämän haasteen yritysten ratkaistavaksi ja tarjoaa ratkaisun kokeilumahdollisuuden.
Ns. nopeat kokeilut ovat yksi haastelähtöisen yhteiskehittämisen tapa, jossa yritys voi saada myös rahallisen korvauksen kokeilun toteuttamisesta.
Selvityshankkeen toteutusaikataulu oli 2.12.2025-27.2.2026. Selvitys koostui kolmesta vaiheesta:
1. valmistelu ja toteutuksen suunnittelu,
2. toteutus ja
3. tulosten analysointi ja raportointi.
Hankkeen päätoteutus muodostui tiiviin aikataulutuksen vuoksi yritysten haastatteluista (9 kpl) ja yritysten ja sidosryhmien fasilitoiduista työpajoista sekä jo toteutettujen TKI-toimintaan liittyvien selvitysten havaintojen koostamisesta yhteen.
Selvityksen toteutti BusinessOulun asiantuntijat kumppaninaan VisionFactory. Selvityksen tekoon osallistuivat yritykset, jotka ovat hyödyntäneet kokeilu- ja yhteiskehittämispalveluita viime vuosina, Oulun innovaatioallianssin sopimuskumppanien ja Pohjois-Pohjanmaan liiton, BusinessFinlandin sekä Elinvoimakeskuksen edustajat.
OULUN INNOVAATIOALLIANSSI
2021–2027 KOHDEALAT JA KÄRKIOHJELMAT
DIGITALISAATIO
KAUPUNKIYMPÄRISTÖN MUUTOKSESSA
Metacity ja tulevaisuuden tietoverkot
Oulun data-avaruudet
Autonomisten ajoneuvojen ja laitteiden kehitysalusta
DIGITAALISET HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN RATKAISUT –OULUHEALTH
Dataratkaisut ennakoivassa terveydenhuollossa
Vaikuttavat sote-innovaatiot ja digiratkaisut
OYSTER - hyvinvoinnin TKIO-keskus
KESTÄVÄ KIERTOTALOUS & PUHTAAT RATKAISUT
Uuden sukupolven energia-tuotteet ja -palvelut
Jäte- ja sivuvirtojen uudet ratkaisut
Vedyn tutkimushub ja ympäristömyönteinen teräs
Vesiosaaminen, digitalisaatio ja vientimahdollisuudet
VETURIYRITYKSET, YRITYSEKOSYSTEEMIT JA -VERKOSTOT
KAKSOISKÄYTTÖTEKNOLOGIAT
KASVU & OSAAMINEN
Testaus- ja kehitysalustoja Oulun alueella
OuluHealth Labs
Innovaatioiden, testaamisen ja kehittämisen alusta yrityksille ja terveydenhuollon ammattilaisille.
RadioPark
Langattoman teknologian ja 6G-osaamiskeskus, joka tarjoaa räätälöityjä langattomia ratkaisuja teollisuudelle.
Advanced Intelligence Center
AI Center toimii innovaation ja oppimisen majakkana, joka on omistautunut tekoälyn rajojen tutkimiseen ja edistämiseen.
OuluZone
Autonomisten ajoneuvojen ja laitteiden kehitysalusta.
PrintoCent
Pilot Factory
Pilot Factory on painetun ja hybridielektroniikan kehityksen kumppani innovaatiosta markkinoille.
Älyristeys testausalustana
Monipuolisilla tietoliikenne-, rajapinta- ja sähkönsyöttömahdollisuuksilla varustettu liikennevaloristeys pohjoisissa sääolosuhteissa.
Arctic Water TestBed
Yrityksille mahdollisuus testata omia ratkaisujaan ja tehdä yhteistyötä kumppaniyritysten kanssa todellisessa vesilaitosympäristössä.
Ruutikangas 6G Test Centre
Seuraavan sukupolven teknologioiden testauksen, validoinnin ja skaalaamisen keskus.
Monipuoliset ja laajat puitteet UxV-testaukseen, autonomisten ajoneuvojen ja kineettisten järjestelmien kehitykseen ja operointiin turvallisessa ympäristössä.
2. TKI-yhteistyön näkymä
Tässä luvussa muodostetaan tilannekuva Oulun TKI-ekosysteemin nykytilasta yritysten näkökulmasta. Luku kokoaa yhteen keskeiset haasteet, vahvuudet ja kehitystarpeet, jotka nousivat esiin haastatteluissa, työpajatyöskentelyssä sekä aiemmissa selvityksissä. Tavoitteena oli tunnistaa, miten yhteistyötä voidaan kehittää entistä yrityslähtöisemmäksi ja vaikuttavammaksi.
2.1 Tietopohjan
laajentaminen
Oulun innovaatioallianssiyhteistyön vaikuttavuutta ja toimintaa on arvioitu eri näkökulmista ensimmäisestä sopimuskaudesta lähtien. Vuonna 2009 ensimmäisen kerran solmittu TKI-toiminnan yhteistyösopimus solmittiin aikanaan vastauksena valtakunnalliseen korkeakoulujen kehittämis- ja yhdistymisaaltoon, jolloin mm. syntyivät
Aalto-yliopisto ja Itä-Suomen yliopisto. Oulussa yhdistymisien sijasta päätettiin syventää alueen TKI-toimijoiden välistä yhteistyötä. Maailmantaloudessa elettiin tuolloin finanssikriisiä.
Nyt vuonna 2026 eletään 3. sopimuskautta ja neljännen kauden pohjatyötä aloitellaan OIA:n eri yhteistyöryhmissä tänä keväänä.
Ensimmäisellä sopimuskaudella toimintaa organisoitiin innovaatiokeskuksiin, joita oli alkujaan viisi, aloilta, jotka edustivat samalla yhteisesti sovittuja painopistealoja: 1) internet-tutkimus ( Centre for Internet Excellence, CIE), 2) painettu äly (PrintoCent), 3) kansainvälinen liiketoiminta (Martti Ahtisaari Institute of Global Business and Economics, MAI), 4) terveyden ja hyvinvoinnin teknologia (Centre for Health and Technology, CHT) ja ympäristö ja energia (Centre for Environment and Energy, CEE). OIA-keskusten roolina oli orkestroida innovaatioekosysteemin yhteistä arvonluontia ja toimia aktivaattoreina ja uuden toiminnan alullepanijoina.
Nykyisen kolmannen sopimuskauden 2021-2027 toiminnan vaikuttavuutta on vuosittain arvioitu seuraamalla tiettyjä indikaattorilukemia (mm. investoinnit, alueen TK-rahoitus, valittujen strategisten toimialojen kehittyminen liikevaihdon, yritysten lukumäärän ja henkilöstömäärän kehitys) sekä seuraamalla OIA-osapuolille vastuutettujen kärkiohjelmien toiminnan omaa arviota etenemisestä ja tuloksista.
Vuonna 2023 ja 2024 toteutettiin yhteistyössä MDI:n ja VTT:n kanssa kauden puoliväliarvion tueksi vaikuttavuusarviointi ja lähdettiin rakentamaan vaikuttavuusmallia. Tuon tarkastelun yhteydessä esiin nousi useita toimintaa ohjaavia teemoja: vaikuttavuuden systemaattinen johtaminen, kärkiohjelmien välisten synergioiden vahvistaminen, poikkileikkaavan toiminnan priorisointi, opiskelijoiden tiiviimpi integrointi TKI-toimintaan sekä toiminnan resursoinnin varmistaminen.
Elinkeinoelämälähtöisyyttä haluttiin syventää mm. sparrausryhmien avulla ja kokeilemalla uusia hankevalmistelun malleja. Samalla OIA:n toiminnan fokusointia, tavoitteiden selkeyttämistä ja palveluiden ymmärrettävää sanoittamista pidettiin tärkeänä ja sitä onkin sittemmin viety eteenpäin.
Alkuvuodesta 2025 OIA:n johtamis- ja yhteistyömallin kehittämisessä keskeisiä tarpeita ovat roolien ja vastuiden selkeyttäminen, johtoryhmien toiminnan uudistaminen sekä yhteistyön vahvistaminen kohdealoilla ja operatiivisella tasolla.
Yritysten ja TKI-toimijoiden haastatteluihin pohjautuen korostui tarve systemaattisemmille yhteisille toimintatavoille, paremmalle viestinnälle ja selkeämmälle tavoitteiden asettamiselle. Lisäksi vaikuttavuuden mittaamisen vahvistaminen ja tuloksista viestiminen nähdään olennaisina kehityskohteina.
Johtamis- ja yhteistyömallin kuvauksen yhteydessä kootut kehittämiskohteet painottivat vaikuttavuuden mittaamisen mallin kehittämistä, kohdealojen tavoitteiden kirkastamista sekä viestinnän vahvistamista. Synergiaa ja poikkileikkaavuutta olisi hyvä tukea selkeällä yhteisellä visiolla, Advisory Board -tyyppisillä toimintamalleilla ja kohdealan yhteisillä tavoitteilla. Yritysyhteistyötä tehdään paljon mutta se on melko sirpaleista. Yksittäisissä hankkeissa, klustereissa ja kärkiohjelmissa on laskettu olevan n.360 yritystä mukana, mutta vaikuttavuuden näkökulmasta yritysyhteistyötä tulisi syventää tuomalla yrityksiä aktiivisemmin mukaan johtoryhmätyöhön ja tekemällä tunnettuudesta sekä viestinnästä koko OIA-kumppaniverkoston yhteisen panostuksen. Kokonaisuus ei näyttäydy yritysten näkökulmasta selkeänä.
Vuonna 2025 startupeille suunnattu rahoituskysely toi esille sen, että kasvua tavoittelevien uusien yritysten skaalausvaiheeseen ei ole helposti löydettävissä sopivia rahoitusinstrumentteja. Ekosysteemiltä ja julkisilta toimijoilta, kuten Business Oululta, toivottiin proaktiivisempaa vuorovaikutusta startupien suuntaan. Kyselyssä nousi esiin myös se, että teollisuuden toimijat ja suuret yritykset voitaisiin ottaa mukaan ratkaisujen pilotointiin, joissa esimerkiksi Oulun kaupunki voisi toimia kehityshankkeiden ensimmäisenä asiakkaana.
Sixnet-verkoston julkaisemassa koosteessa (2026) Tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnan infrastruktuuri ja testiympäristöt eivät itsessään muodosta palvelua. Sen sijaan infrastruktuurin kyvykkyydet ja ne potentiaaliset tulokset muodostavat palvelutarjonnan.
Palvelut tarjoavat rajapinnan, jonka kautta asiakkaiden on helpompi hyödyntää infrastruktuuria, koska sen tuottama arvo on heille näkyvämpi ja ymmärrettävämpi.
Selvityksen eteneminen
Joulukuu
Joulukuun alussa tehtiin selvityksen pohjatyötä: kartoitettiin relevantti taustamateriaali, kilpailutettiin kumppani sekä suunniteltiin toteutusta.
11.12. OIA:n operatiivinen johtoryhmäkeskustelu
18.12. TKI-näkymät –starttikeskustelu yritysten ja ekosysteemin edustajien kesken. Saatiin valmisteluun toiveita ja näkemyksiä.
Tarkennettiin alkuvuoden toteutusaikataulu.
Tammikuu
Kontaktoitiin nopealla aikataululla n.15 yritystä, jotka olivat jollain tavalla olleet viimevuosina OIA:n TKI-toimissa aktiivisia
Toteutettiin 9 kpl yritysten haastatteluja, focusgroupit, materiaalin yhteenkeruu ja analyysi.
26.1. OIA operatiivinen kokous, selvityksen alustavat havainnot
Helmikuu
Selvityksen linkitys kansalliseen
TKI-näkymään
20.2. Reflektointityöpaja haastatteluihin osallistuneille jateemasta kiinnostuneille yrityksille ja OIA-kumppaneidenedustajille (avoin työpaja)
27.2. Selvityksen työstäminen loppuun, toimittaminen ja julkaisu
Syötteet mahdollisiksi kokeiluiksi.
Haastatellut yritykset
YRITYKSEN KOKO
Aloittava yritys
Pk/kasvuyritys
Suuryritys
YRITYSTEN MÄÄRÄ
5 kpl
2 kpl
2 kpl
KOHDEALUE
Digitalisaatio | Kiertotalous | Hyvinvointi ja terveys
Digitalisaatio | Kiertotalous
Digitalisaatio | Hyvinvointi ja terveys
2.2
TKI-yhteistyön haasteet
TKI-yhteistyön haasteita selvitettiin yrityshaastatteluilla, joita tehtiin 9 kpl. Haastattelut kohdistettiin alueen kasvuhaluisiin yrityksiin, jotka ovat hyödyntäneet viimeisen kolmen vuoden aikana BusinessOulun yhteiskehittämis- ja kokeilupalveluita (Lähde: BusinessOulun CRM). Tunnistettujen haasteiden ymmärrystä lisättiin juurisyyanalyysillä (5 x miksi?).
Haastatteluissa keskeiset haasteet kiteytyvät seuraavasti:
• Hankemaisuus ja toiminnan katkonaisuus.
• Kokeilurahoituksen puute pienille kasvuyrityksille.
• Tiedon jakamisen rajallisuus ja kilpailuasetelmat.
• Testialustojen rajallinen yrityslähtöisyys. Haasteiden juurisyyt liittyvät rakenteellisiin rahoitusmalleihin, toimijoiden erilaisiin kannustimiin sekä puutteelliseen koordinointiin.
Yrityshaastatteluissa tunnistettiin viisi keskeistä TKI-yhteistyön haastetta. Läpileikkaavana haasteena nähdään konkretian puute. Testaus- ja kehitysalustojen toimintaa ei nykyisellään pidetä yrityslähtöisenä. Yritykset eivät ole olleet mukana alustojen suunnittelussa tai rakentamisessa. Puutteena pidetään konkreettisen, ruohonjuuritason tekemisen vähäisyyttä. Yritykset korostavat tarvetta edetä pienin, käytännöllisin askelein.
Toisena haasteena pidetään toiminnan pistemäisyyttä ja ajallisen jatkuvuuden puutetta. Yritykset haluaisivat päästä toimimaan testausalustoille silloin kuin siihen on tarve, ei joskus tulevaisuudessa tai joidenkin reunaehtojen täyttyessä. Yksi vastaaja jopa epäili, että testaamaan pyrkivät yritykset ovat häiriöksi alustojen tarjoajien toiminnalle.
Kolmas haaste liittyy kustannuksiin ja rahoitukseen. Yrityksillä ei ole saatavilla ketteriä pienehköjäkään rahoitusmuotoja tuotekehitykseen, tuotteistukseen ja kokeiluihin.
Neljäs esiin nostettu haaste on verkostojen ja vuoropuhelun tärkeys. Yritykset haluavat avointa ja tasaveroista viestintää. Mukaan TKI-yhteistyöhön halutaan kaikenkokoisia ja -ikäisiä yrityksiä. Yritykset pitävät tärkeänä myös yritysten keskinäistä yhteistyötä ilman ylhäältä (julkiselta taholta) ojennettua toimintamallia.
Viides haaste liittyy tekemisen meininkiin ja viestintään – tai viestinnän puutteeseen. Yritykset ovat varmoja, että TKI-ympäristöissä tapahtuu ”hienoja asioita koko ajan”, mutta niistä ei tiedetä ainakaan riittävästi. Onnistumistarinat kannustaisivat yhteiskehittämiseen ja kokeiluihin. Kaupunkia toivotaan toiminnan puolueettomaksi koordinaattoriksi ja äänitorveksi. Myös oppilaitokset halutaan vahvemmin mukaan tuotteistukseen: kampukset voisivat toimia kehitysalustoina. Yritykset huomauttavat, että he eivät ehdi etsiä tietoja uusiin TKI-yhteistyön mahdollisuuksiin liittyen, vaan tieto on vietävä sinne missä yritykset ovat.
2.3 TKI-yhteistyön haasteet perustuen yrityshaastatteluihin
KONKREETTISIN ASKELEIN ETENEMINEN
TOIMINNAN JATKUVUUS
Testaus- ja kehitysalustojen toiminta ei nykyisellään ole yrityslähtöistä.
Konkreettista ruohonjuuritason tekemistä ja konkreettisia kokeiluja on vähän, ylätasoa liikaakin.
Testauksessa pitää päästä lähemmäs ydintoimintaa, yleinen geneerinen testaus ei tuota tulosta.
Pienten askelten kautta etenemisen pitäisi olla mahdollista.
TKI-yhteistyöstä ja testaustoiminnasta puuttuu ajallinen jatkuvuus ja pitkäjänteisyys.
VERKOSTOT JA VUOROPUHELU
Avoin vuoropuhelu ja tiedon jakaminen on niukkaa. Tietoja jopa pantataan.
Työskentely alustoilla on hankemaista ja pistemäistä. Testaamaan pitäisi päästä silloin kuin on yrityksen tarve.
Eivät kai testaamaan pyrkivät yritykset häiritse alustojen tarjoajia?
Erikokoisilla yrityksillä on oltava mahdollisuus päästä mukaan toimintaan.
”PÖHINÄN” NÄKYVYYS
Oppilaitosten saaminen mukaan tuotteistukseen.
KUSTANNUKSET HUOLENA
Yrityksiltä puuttuu ketteriä rahoitusmuotoja tuotekehitykseen, tuotteistukseen ja kokeiluihin.
Kampusten ja kaupungin toimiminen kehitysalustoina, kaupunki tarvitaan ekosysteemin puolueettomaksi koordinaattoriksi.
Yksittäisten yritysten välinen yhteistyö ja keskustelu on vähäistä.
Jatkuvaa ”pöhinää” tarvitaan, sekä kannustusta yhteiskehittämiseen.
Yritykset eivät etsi tietoa, se pitää tuoda sinne missä yritykset ovat.
Paljon tapahtuu hienoja juttuja, mutta niistä ei tiedetä tarpeeksi.
Rahoituksen haasteet vaikuttavat merkittävästi skaalautumisen mahdollisuuksiin.
2.4 Juurisyyanalyysi
keskeisimmistä
TKI-yhteistyön haasteista
• Miksi alustojen toiminta ei ole yrityslähtöistä?
• Miksi alustatoiminnalla ei ole jatkuvuutta?
• Miksi alustojen tarjoomaa ei tunneta?
• Miksi ei ole sopivaa rahoitusta yrityksille?
Juurisyyanalyysi: Onko ongelman takana toinen ongelma?
Testaus-
ja kehitysalustojen toiminta ei ole yrityslähtöistä
MIKSI
MIKSI
MIKSI
MIKSI
MIKSI
Yritykset eivät ole olleet mukana rakentamassa alustoja.
Yrityksiä ei ole osallistettu kehittämiseen, on ollut helpompaa toimia oman organisaation/ julkisten organisaatioiden kesken (esim. rahoitussyistä).
Alustojen kehittäjien intressissä on ollut luoda tutkimukselle otollinen testausympäristö.
Ei ole insentiiviä ja porkkanaa sen varmistamiseen, miten yritykset parhaalla tavalla hyötyisivät ympäristöistä.
Alustan tarjoajien taustaorganisaatiot saavat tarpeelliset hyödyt tutkimuskäytöstä.
Onko teillä kokeiluidea haasteen ratkaisemiseksi?
Kyllä. Yritysten ääni kuuluviin suunnitteluvaiheessa (bottom up), esim. OuluZone -kokeiluympäristön kehittämisessä.
Voiko haastetta ratkaista jotenkin muuten kuin kokeilemalla? Miten?
Julkisten TKI-toimijoiden rahoituslogiikan muuttaminen.
Juurisyyanalyysi: Onko ongelman takana toinen ongelma?
Jatkuvuus – TKI-yhteistyöstä puuttuu
ajallinen jatkuvuus ja pitkäjänteisyys.
Työskentely pistemäistä.
Kehittämisen aikajänne on erilainen yrityksillä (erityisesti pk) ja alustojentarjoajilla/ pääosin julkisilla TKI-toimijoilla.
Yritysten pitää pystyä ulosmittaamaan TKI-toiminnan hyödyt nopeammin, ei ole aikaa odotella esim. hankerahoituspäätöksiä kuukausitolkulla.
Kokeilutoimintaan pitäisi yritysten näkökulmasta päästä silloin kun sille on tarve, eikä silloin kun on joku TKI-hanke sopivasti käynnissä.
Onko teillä kokeiluidea haasteen ratkaisemiseksi?
Kyllä, erikokoisille ja eri tuote/palvelukehitysvaiheessa oleville yrityksille muotoiltujen kehityspolkujen kokeileminen yhdessä yritysten kanssa.
Voiko haastetta ratkaista jotenkin muuten kuin kokeilemalla? Miten?
Voi, varaamalla kokeiluille ja testaukselle jatkuvan oman budjetin esim. kaupungin toimesta. Oman kokeilubudjetin varaaminen tuo erilaisia byrokratiahaasteita sekä yritystukilainsäädännöllisiä kysymyksiä.
MIKSI
MIKSI
MIKSI
Juurisyyanalyysi: Onko ongelman takana toinen ongelma?
Testaus- ja kokeiluympäristöjä ja niiden tarjoamia mahdollisuuksia ei tunneta
TKI-toiminnan ja mahdollisuuksien viestinä ei tavoita kohderyhmää.
Viestintää tehdään hankenäkökulmista, ei osata kertoa asioista yrityksiä kiinnostavalla tavalla, viestitään vain omissa kanavissa.
TKI-toimijoiden viestintä usein hankepohjaista: viestinnässä korostetaan sellaisia asioita, jotka ei resonoi yrityskentässä (vaan pitää rahoittajan tyytyväisenä).
Eikö uskalleta kertoa asioista? Ettei vain tehdä jotain väärin tai oteta riskiä? Mitä jos yrityksiä tuleekin yhtäkkiä jonoksi? Ei ole resursseja ottaa vastaan?
Tutkan alla lentäminen on helpompaa.
Onko teillä kokeiluidea haasteen ratkaisemiseksi?
Kyllä, testialustojen tuotteistaminen ja markkinointi! Toimintamallin yhteiskehittäminen.
Voiko haastetta ratkaista jotenkin muuten kuin kokeilemalla? Miten?
Voidaan jatkaa kehittämistä top down –otteella TKI-toimijoiden kanssa, mutta haasteena on se, että yritysten näkökulmat ja realiteetit eivät edelleenkään kohtaa
TKI-alustojen tarjoaman kanssa, eivätkä usein julkiset toimijat tunnista kehittävänsä näennäisesti toimintaa.
Julkisten TKI-toimijoiden keskuudessa pitäisi kannustaa rohkeaan tulosten viestintään ja pohtia TKI-alustojen käyttöasteen kasvusta palkitsemista?
MIKSI
MIKSI
Juurisyyanalyysi: Onko ongelman takana toinen ongelma?
Yrityksiltä puuttuu ketteriä rahoitusmalleja kokeilutoimintaan
EAKR-rahoitus ei kannusta yritysten osallistumiseen, BusinessFinlandin rahoitus ei sovi parhaalla tavalla pk-yritysten ketteriin kokeiluihin ja Elinvoimakeskusten yritystukimuodot ovat melko hitaita ja raskaista hakea.
Julkisen rahoituksen reunaehtoja tulkitaan perinteisesti aina negaation kautta: pohditaan, miksi joku ei varmasti ole mahdollista ja kuka ei nyt ainakaan voi hakea.
Riskinottokyky on alhainen! Siihen kannusteta ja virheistä joutuu maksamaan.
Veronmaksajien rahojen huolellinen käyttö ohjaa julkista toimintaa varovaisuuteen.
Onko teillä kokeiluidea haasteen ratkaisemiseksi?
Kyllä! Miten voisimme kokeilla riskinottokulttuurin lisäämistä? Niin kansallisesti kuin kaupunkitasolla? Voisiko Sitralla olla tässä rooli? Oulussa haluamme kehittää Test In Oulu –mallia.
Voiko haastetta ratkaista jotenkin muuten kuin kokeilemalla? Miten?
Ei, lainsäädäntöön vaikuttaminen ja sen tulkintojen muovaaminen on hidasta hommaa.
Tiettyjen reunaehtojen kanssa on elettävä, mutta voisimme hyvin kannustaa enemmän TKI-toimijoita riskinottoon ja pientenkin askelien ottamiseen, erilaisten rahoitusmuotojen ja kokeilumallien kehittämisessä.
2.5 TKI-yhteistyön hyvät käytännöt
Oulussa tunnistettiin useita toimivia malleja:
• Eri TKI-toimijoiden pitkäaikaiset kumppanuudet.
• Testaus- ja kehitysalustat yrityksille.
• Ekosysteemimäinen toiminta
• Yhteinen aluebrändi ja kansainvälinen verkostoituminen.
Hyvien käytäntöjen kriittisiä tekijöitä ovat luottamus, pitkäjänteisyys ja selkeä roolijako.
TKI-yhteistyön olemassa olevat hyvät käytännöt
perustuen yrityshaastatteluihin
SYSTEMAATTINEN YHTEISTYÖ
Yhteistyö perustuu kumppanuuksiin.
Kumppanuus eri tutkimus-, koulutus-, yritysja julkisen sektorin toimijoiden välillä auttaa vahvistamaan TKI-yhteistyötä ja yhtenäistämään tavoitteita.
Pitkäjänteinen strateginen sopimuskausi mahdollistaa kestävän suunnittelun yhteiset tavoitteet ja ennakoitavan yhteistyön.
Laaja ja sitoutunut kumppanuusverkosto (kaupunki, korkeakoulut, tutkimuslaitokset, hyvinvointialue ja Technopolis) varmistaa resurssien saatavuuden ja jatkuvuuden.
MONIALAISET YHTEISESTI SOVITUT KOHDEALAT JA KÄRKIOHJELMAT
Yhteinen fokus ja kohdennetut ohjelmat tehostavat yhteistyötä ja tukevat innovaatioiden kehittämistä.
EKOSYSTEEMIMÄINEN TOIMINTAMALLI
JA JAETTU VISIO
Kukin kumppani tuo oman vahvuutensa yhteisen vision toteuttamiseen.
Ekosysteemimalli on tehokas tapa toteuttaa alueellista innovaatiota ja elinvoimapolitiikkaa.
TÖRMÄYTTÄMINEN -
TOIMIJOIDEN AKTIIVINEN YHTEEN TUOMINEN
Yhteisiä hankkeita, alustoja ja klustereita, sekä tiedonvaihtoa
INNOVAATIOALUSTOJEN JA TESTAUSYMPÄRISTÖJEN YHTEISKÄYTTÖ
Tutkimuksen, kokeilujen ja yritysten tuotekehityksen tueksi.
Madaltaa kynnystä yhteistyöhön ja mahdollistaa nopeamman innovointiprosessin.
2.6 Työpajassa yhteiskehitetyt ratkaisuehdotukset
TKI-yhteistyön keskeisimpiin haasteisiin
Keskeiset ratkaisuehdotukset liittyvät ketteriin rahoitusmalleihin ja kokeilurahastoihin yrityksille, avoimeen ekosysteemitoimintaan, testaus- ja kehitysalustojen tuotteistamiseen sekä sujuvampaan viestintään.
• Jatkokehittämisehdotukset ja kokeiluaihiot
Ratkaisuideat tunnistettuihin haasteisiin (20.2.2026)
RAHOITUS, 22
Kehityskohde yrityksen näkökulmasta TKI-yhteistyöllä. Pieniä, matalan kynnyksen ketteriä ’’starttirahoja’’ testaukseen. Esim. tutkimuslaitoksen hakemana, iso hankerahoitus, josta jaettavissa osuuksia yrityksille.
Selkeät ja ketterät rahoitusmallit, jotka helpottavat entisestään aloittelevien startupien rahoituksen saamista, ja mahdollistavat hankerahoitukselle suorahankinnat.
EKOSYSTEEMI & YHTEISÖ, 19
Yhteinen, avoin innovaatio- ja tapahtumaekosysteemi, joka kokoaa eri toimijat ja yritykset yhteen.
Eri rahoitusinstrumenttien ja tki-toimijoiden toiminta-alusta avoimeksi ja koko alueen toimijoiden yhteisesti koordinoiduksi. Haaste: nopeus ja ketteryys –yhteinen alusta.
Resurssoitu tiimi Tallinnan tapaan.
TESTIYMPÄRISTÖT, 11
Tutkimuslaitosten testiympäristöjen kehitysvaiheessa yritysten ääni kuuluviin. Tiedon kulku, jo olemassa olevasta tarjonnasta. Vähemmän sääntelyä.
Testialustojen tuotteistaminen ja markkinointi – vrt. Tallinnan malli = OuluHealth TestLab. Keneen yhteys, miten prosessi etenee ja liikkuuko rahaa.
Yhteistyöalustojen lisääminen/ vahvistaminen.
PROSESSI
NÄKYVÄKSI, 6
Pilotointimahdollisuuksien edistäminen. Palvelumuotoiltu prosessi.
Kehityskohteet yrityksien näkökulmasta sujuvamman TKI-työn varmistamiseksi. Viestintä ja tiedottaminen. Fokus kohderyhmän tavoittamiseen ja viestintäkanaviin. Yhteinen tieto ja palvelupolku kohderyhmien tarpeista.
Pieni innovatiivisten kokeiluiden kassa kaupungille, 50-100 k€.
Toimintaympäristöt, kuten jatkuva yrityshautomo toiminta. Pysyvä rahoitus, ei pelkillä hankkeilla.
TKI-yhteistyön matriisi
Ekosysteemi
Ennen TKI-toimintaa TKI-toiminnan aikana
Toimijoita tuodaan aktiivisesti yhteen ts. törmäytetään.
Olemassa olevat innovaatioalustat ja testausympäristöt mahdollistavat nopeamman innovaatioprosessin.
Oulun innovaatioallianssi OIA –
testausja kehitysalustat
Hyvät käytännöt
Haasteet
Olemassa olevat innovaatioalustat ja testausympäristöt madaltavat kynnystä yhteistyöhön.
Olemassa oleva ekosysteemimäinen toimintamalli ja jaettu visio.
Kampusten ja kaupungin toimiminen kehitysalustoina, kaupunki tarvitaan ekosysteemin puolueettomaksi koordinaattoriksi.
Yrityksiltä puuttuu ketteriä rahoitusmuotoja tuotekehitykseen, tuotteistukseen ja kokeiluihin.
Avoin vuoropuhelu ja tiedon jakaminen on niukkaa.
TKI-toiminnan vaikutusten varmistaminen
Olemassa olevat innovaatioalustat ja testausympäristöt mahdollistavat kokeilut vielä kaupallistamisvaiheessakin.
Systemaattinen yhteistyö ja kumppanuudet vahvistavat TKI-toiminnan vaikutuksien varmistamista.
Laaja ja sitoutunut kumppanuusverkosto (kaupunki, korkeakoulut, tutkimuslaitokset, hyvinvointialue ja Technopolis) varmistaa resurssien saatavuuden ja jatkuvuuden.
Testaus- ja kehitysalustojen toiminta ei nykyisellään ole yrityslähtöistä. Testaamaan pitäisi päästä silloin kuin on yrityksen tarve.
TKI-yhteistyöstä ja testaustoiminnasta puuttuu ajallinen jatkuvuus ja pitkäjänteisyys.
Testauksessa pitää päästä lähemmäs ydintoimintaa, yleinen geneerinen testaus ei tuota tulosta. Rahoituksen haasteet vaikuttavat merkittävästi skaalautumisen mahdollisuuksiin.
Erikokoisilla yrityksillä on oltava mahdollisuus päästä mukaan toimintaan.
Tiedon jakaminen on haaste.
3. Yhteistyön vahvistuminen prosessin aikana
Luku kuvaa, miten selvitysprosessi itsessään vahvisti toimijoiden välistä vuoropuhelua ja yhteistä ymmärrystä. Haastattelut ja työpaja toimivat alustana avoimelle keskustelulle, joka lisäsi luottamusta ja kirkasti eri osapuolten rooleja. Samalla tunnistettiin konkreettisia jatkotoimenpiteitä yhteistyön syventämiseksi.
3.1 Yhteistyön
vahvistuminen
prosessin aikana
Selvitysprosessi itsessään toimi alustana TKI-yhteistyön edelleen vahvistamiselle. OIA-yhteistyö on TKI-toimijoiden välillä jo ollut aktiivista ja sujuvaa ja yhteistyötä on kehitetty kaudella 2021-2027 säännöllisesti erilaisin toimenpitein sekä tarjoamalla TKI-yhteistyön paikkoja.
Yhteinen yritysnäkemysten analyysi lisäsi ymmärrystä siitä, että monet TKI-yhteistyön haasteet eivät johdu yksittäisten toimijoiden tahdosta, vaan rakenteista, rahoitusmalleista ja toimintakulttuurista.
Samalla vahvistui näkemys siitä, että Oululla on kaikki edellytykset toimia entistä rohkeammin kokeilujen mahdollistajana ja yritysten kumppanina.
Erityisesti selvityksenteko vahvisti yritysyhteistyötä kasvuhaluisten yritysten ja OIA:n toimijoiden välillä, eri kokeilu- ja testausalustojen tarjoajien välillä sekä Oulun kaupungin sisäisesti.
Prosessin aikana tunnistettiin myös tarve selkeämmälle testaus- ja kehitysympäristötoiminnan koordinaatiolle, yhteiselle viestille ja konkreettisille etenemispoluille yrityksille.
4.
Johtopäätökset ja jatkosuunnitelmat
Tässä luvussa tiivistetään selvityksen keskeiset havainnot ja opit. Johtopäätökset kokoavat yhteen yritysten kokemukset sekä analyysin siitä, miten Oulun TKI-yhteistyötä tulisi kehittää rakenteellisesti ja toimintakulttuurin tasolla. Luku suuntaa katseen käytännön muutostarpeisiin ja jatkosuunnitelmiin.
4.1 Johtopäätökset ja opit
Selvityksen keskeinen johtopäätös on, että Oulun TKI-ekosysteemi on vahva, mutta sen yrityslähtöisyyttä ja vaikuttavuutta voidaan merkittävästi lisätä toimintamalleja uudistamalla.
Yritykset arvostavat alueen osaamista, verkostoja ja tutkimusinfrastruktuuria. Samalla ne kaipaavat konkreettisuutta, ketteryyttä ja jatkuvuutta. Pienet, nopealiikkeiset yritykset tarvitsevat matalan kynnyksen kokeilumahdollisuuksia ja selkeitä rahoituspolkuja, kun taas suuret yritykset korostavat pitkäjänteisyyttä, skaalautuvuutta ja riskien hallintaa.
Keskeiset opit voidaan tiivistää neljään kokonaisuuteen:
• Yritysten ääni mukaan jo suunnitteluvaiheessa.
• Kokeilukulttuurin vahvistaminen.
• Koordinoinnin ja viestinnän kirkastaminen – kokeilu- ja testausympäristöjen paremmat palvelut yrityksille
• TKI-yhteistyön vaikuttavuus ei synny yksittäisistä hankkeista, vaan systemaattisesta, pitkäjänteisestä ja yritysten tarpeista lähtevästä toiminnasta.
4.2 Jatkosuunnitelma
TKI-yhteistyön kehittämiseksi
Jatkokehittämisen tavoitteena on vahvistaa Oulun asemaa älykaupunkina, joka toimii yrityksille ketteränä innovaatioalustana. Tämä edellyttää sekä rakenteellisia että toimintakulttuuriin liittyviä muutoksia.
Keskeiset kehittämistoimet kohdistuvat:
• Nopeiden kokeilujen mahdollistamiseen, esimerkiksi erillisen kokeilurahaston tai kevyiden rahoitusinstrumenttien kautta.
• Testialustojen tuotteistamiseen ja palveluprosessin selkeyttämiseen, jotta yritykset tietävät, mistä aloittaa ja miten edetä.
• Oulu TestBeds- mallin vahvistaminen, joka kokoaa alueen testausja kehitysympäristöt helposti hahmotettavaan kokonaisuuteen
• Vaikuttavuuden systemaattiseen johtamiseen, jossa mitataan paitsi rahoituksen määrää myös syntyneitä kokeiluja, uusia ratkaisuja ja liiketoimintavaikutuksia.
Kehittämistyössä keskeistä on kaupungin rooli puolueettomana koordinaattorina, joka synkronoi tarpeita, mahdollistaa kokeiluja ja vahvistaa alueen yhteistä brändiä.
Tämä selvitys vahvistaa käsitystä siitä, että tutkimus-, kehitys,innovaatiotoimintaa tukevia hankkeita, kokeilu-, testaus- ja kehittämisympäristöjäsekäerilaisia muita aktiviteetteja tulee suunnitella vahvemmin yhteistyössä yritysten kanssa.
Selvityksen tueksi tehdyt yrityshaastattelut nostivat esiin ketterämpien rahoitusmallien ja yrityksille oikea-aikaisen kokeilujen mahdollisuuksien lisäämisen.
Selvityksen aikana OIA-toimijoiden parissa on käynnistynyt useitakin hankkeita, joissa hyödynnetään suoraantämän katsauksen antamaa tuoretta näkymää yritysten todellisuuteen.
Innokilpa- hankkeentehtävä on paitsi kannustaa pk-yrityksiä hakemaan julkista TKI-rahoitusta oman tuotekehityksensä tueksi, myös lisätä yritysten kyvykkyyttärahoituksen hyödyntämiseen. Tämä työ tukee hyvin TKI-yhteistyön kehittämistä myös testaus- ja kehitysalustoihin liittyen. Oulun elinkeino-ohjelmassa 2030tavoitellaan yhteistyömallin rakentamista tutkimuslähtöisten innovaatioidenja liiketoiminnan edistämiseen yhdessä kaupungin, korkeakoulujen ja yritysten kanssa.Innokilpa-hanke vastaa tuohon tavoitteeseen.
Oulun innovaatioallianssin ekosysteemin pelinrakennusta tuleville vuosille (EPELI)- hankkeessaaktivoidaan OIA-ekosysteemin tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimintaa, testaus- ja kehitysalustojen hyödyntämistä sekä luodaan edellytyksiä haastelähtöiselle yhteiskehittämiselle.Tehtävänä on tunnistaaekosysteemistä nousevia kehittämishaasteita ja haetaan niihin ratkaisuja yritysten, korkea-
koulujen, tutkimuslaitosten ja kaupungin yhteistyönä. Tarkoituksena on lisätä alueella olemassa olevien tutkimus-, testaus- ja kehittämisympäristöjen hyödyntämistä sekä vahvistaa verkostoja ja kehittää kokeilukulttuuria TKIO-toiminnassa.Viestinnän avulla kannustetaan toimijoita avoimen innovaation periaatteiden mukaiseen yhteiskehittämiseen.
Hankkeen aikana rakennetaan Oulun innovaatioallianssin neljättä TKI-toiminnan puitesopimusta jastrategiaa jaselvityksen myötä vahvistuikäsitys siitä, että yritysten ja elinkeinoelämän edustajien on syytä olla jo suunnitteluvaiheessa mukana.
TKI-yhteistyön kokeiluaihiot
Konkreettisena jatkumona TKI-selvitykselle on OIA-kumppaneiden testaus- ja kehitysalustojen kehittäminen yhdessä yritysten kanssa kokeillen. Haemme kokeiluja siihen, miten yritykset ja erityisesti pienet ja keskisuuret yritykset pääsevät oikea-aikaisesti ja ymmärrettävästi tekemään testausta ja pilototintia TKI-ympäristöihin, joita alueellamme on tarjolla (esim. OuluZone).
5. Lähteet
Selvitysaineistot
BusinessOulu (2026) Älykaupunki innovaatioiden kehitysalustana – yrityshaastattelut 1–2/2026. Julkaisematon haastatteluaineisto.
BusinessOulu (2026) TKI-yhteistyön työpaja 20.2.2026: Miten saamme Oulun alueen testaus- ja kehitysympäristöt yrityksille parhaalla tavalla hyötykäyttöön? Työpajan tulosmateriaalit.
BusinessOulu (2025) Startupeille tehty rahoituskysely
Sustainable Industry X: Playbook for RDI Infrastructure–Industry CollaborationBest practices and recommendations to streamline infra-industry research, development and innovation collaboration, 2026
Perälä-Heape, Maritta: Oulun innovaatioallianssi. Monialaisesta tutkimuksesta ja yritysyhteistyöstä käytännön innovaatioita ja liiketoimintaa, 2015
Strategia- ja ohjelmadokumentit
Kansallinen viitekehys ja ohjelmat
Oulun innovaatioallianssi OIA (2025) OIA 2021–2027 Johtamis- ja yhteistyömalli.
Oulu: Oulun kaupunki/ OIA.
Oulun innovaatioallianssi OIA (2024) Oulun innovaatioallianssin vaikuttavuusarviointi.
Oulun kaupunki & Työ- ja elinkeinoministeriö (2021) Ekosysteemisopimus 2021–2027.
Oulun innovaatioallianssi OIA (2021) OIA-strategia 2021–2027.
Sitra (2024–2026) Innokaupunkien TKI-yhteistyön kehittäminen. Kansallinen selvityskokonaisuus.
Työ- ja elinkeinoministeriö (2021) Kansallinen TKI-tiekartta 2030.
Euroopan komissio (2020) European Capital of Innovation Awards (iCapital).
haastatteluiden tulokset
START-UP:T / ALOITTAVAT YRITYKSET
Mitä ajankohtaista?
• Yliopisto ja OAMK:in kanssa ajankohtaisia keskusteluja
• Mm. Digimetsän kehitys
• Koko toiminta TKI -pohjaista
Mitä tulevaisuuden näkymiä/ tarpeita?
• Tarvitaan supertietokonetta datan määrän kanssa
• Myös Suomen ulkopuolelta haettu ratkaisuja
• Kehitystyö ei ns. lopu koskaan
Kenen kanssa TKI-toimintaa tehdään?
• Oulun yliopisto (osaaminen teknologiasta ja metsänhoidosta)
• OAMK (drone-osaaminen)
• Oyster Hautomo
• Oulu Innovation
• FAIR (Finnish AI region)
• Haaga-Helia (pk-seutu)
Miten olette rahoittaneet TKI-toimintaanne?
• Rahoitus muualta kuin julkista, omaa rahaa käytetään tuotekehitykseen
• Osakkaiden oma investointi
PK- / KASVUYRITYKSET
• Tuotteiden ja palveluiden kehittämistä teknologiasektorilla
• Useampia valmisteluja
• Kaikissa paikallista toimintaa
• EU-hankkeita
• Tekoälyn hyödyntämistä
• Monia erilaisia projektiaihioita
• Oman ydintoiminnan kasvattaminen ja jalostaminen
SUURET YRITYKSET
• Jatkuvaa toiminnan kehittämistä
• Mm. matkapuhelintukiasemat
• Ison kuvan kehittäminen
• Globaali verkosto
• Nokian uusi kampus, akateemisille laitoksille ja yrityksille
• Iso muutos on se, että AI nousee vahvasti jokaisessa toiminnossa
• Metaverse –kehittäminen
• Kaksoiskäyttöteknologian kehittämistä, siihen suurimmat odotukset
• 6G kohti meneminen
• Oulun yliopisto
• OAMK
• Aalto yliopisto
• Metropolia
• THL
• VTT
• Kiertokaari
• Oulu Energia
• Maanmittauslaitos
• Tampereelta yhteistyökumppani
• Oululainen toinen pieni yritys
• Konsortiopartnereita
• Laaja-alaisesti suurten ja pienten yritysten kanssa
• Useat korkeakoulut
• Suuri määrä yhteistyökumppaneita globaalisti. Yhteistyötä mm. komponenteissa, laitteistoissa jne.
• BF
• Elyn aluekehitysrahoitus
• Kr-rahoitus
• Hankeyhteistöiden rahoitusmallit
• EU –hankerahoitukset
• ESA -hankerahoitukset
• Oma rahoitus
• Tulorahoitus
• Julkinen hankerahoitus
• BF
• EU Horizon
• EU Smart Network Services
• Chips EU (kapean fokuksen teknologiaosa-alueet)
• Nousevana EDF defence fund, Suomen sisällä haetaan myös vastaavia
START-UP:T / ALOITTAVAT YRITYKSET
Miten alueen TKI-yhteistyö toimii?
• Ihan kohtuullisen hyvin toimii
• ”Yhteistyö” on lähinnä käpertymistä omiin poteroihin, pelkoa että kaveri varastaa
• Rahoitusmallien tiukka tulkinta nollaa pienten yritysten riskinottokyvyn
Mikä hyvää nykyisessä TKI-yhteistyössä?
• Täällä on paljon toimijoita ja suhteellisen laaja verkosto, se on hyvä.
• Oman näköistä, reipasta toimintaa, uskalletaan tehdä päätöksiä
Mitä kehityskohteita?
• Pienet yritykset kärsivät kilpailusta, kun muille toimijoille ei kerrota ns. ”tarpeeksi ajoissa” kehityskohteista vaan pidetään salaisuuksina
• Pienet jää jalkoihin, kun isot syö ne
• Enemmän tarvitaan yhteistyötä
• Sisäänpäin kääntyneisyydestä pois!
• Turhasta varovaisuudesta pois
Yhteistyö korkeakoulujen, tutkimuslaitosten kanssa?
• Oppilaitosten kanssa on turvallisempaa tehdä yhteistyötä
• Tiedonhallintakysymykset olennaisia toimivan yhteistyön kannalta
• Yliopistot keskittyvät projekteihin, joista tulee lisärahoitusta itselleen, yritykset eivät hyödy
• Yliopistot eivät halua yhteistyötä aloittavien ja pienten yritysten kanssa
Mikä rooli teidän yrityksellänne on Oulun TKI-ekosysteemissä?
• Pieni innovaattori
• Pieni mutta esimerkillinen oman alan ammattitaitoinen osaaja
PK- / KASVUYRITYKSET
• Toimii hyvin, asioita saadaan eteenpäin
• Toimii hyvin, kun on itse aktiivisesti mukana verkostossa
• OIA ja kaupungin suhteen yhteistyö toimivaa
• TKI-yhteistyö hyvää, pohjoisuus vaikuttaa ja tietynlainen kilpailuasema: Täytyy tehdä yhdessä, jotta voi lähteä maailmalle.
• Poikkitieteellisyyden puute on haasteena
• Toimii niiden kanssa, jotka ovat meidän kanssa samassa tutkimuskonsortiossa
• Hyvin toimii
• Mutkatonta, dynaamista
• Toimii hyvin, kun on itse aktiivisesti mukana verkostossa –oma aktiivisuus elintärkeää
• Saadaan näkyvyyttä
• Keskusteluyhteys on hyvä
• Business Oulu tarjoaa kokeiluja ja viedään messuille, järjestetään yritysvierailuja
• Oulu Automotive Cluster ollut myös toimiva ja aktiivinen
• AI Summit
• Olisi hyvä että yrityksiä olisi enemmän ja uusia yrityksiä
• Kaupungin TKI-toimijat aktiivisemmiksi
• Yhteisiä alueellisia rahoituksia kaivataan, ”Oulu-talkoot”-toimintaa,
• Ideointia siihen, miten saada uusia yrityksiä mukaan
• Ketteryyteen panostaminen: pienet yritykset kettteriä muttei rahaa, isoilla rahaa muttei ketteryyttä
• Tutkimusyhteistyö hyvää korkeakoulujen kanssa
• Oulu Metaverse -tutkimus ja kehitys on tärkeä
• Oulu-yhteisö kokoaa pohtimaan ja kokoontumaan
• Yhteistyötä ei ole riittävästi, nyt korkeakouluissa ja yrityksissä tehdään samaa kehittämistä muttei yhteistyötä
• Yhteistyökumppanin rooli
• Aktiivisen osallistujan rooli
• Tutkimuksen ja tuotekehityksen rajarooli
• Meitä kuunnellaan ja meille on tärkeää että tiedetään mitä maailmalla tehdään ja kokeillaan.
SUURET YRITYKSET
• Kaupunkina on sen kokoinen, että kannatellaan toinen toisiamme
• Täältä pohjoisesta pitää tulla yksi ääni / ehdotus kohti etelää!
• Alueen brändiä halutaan oikeasti rakentaa ja autetaan kavereita
• Demoamiseen sopivat alustat monipuolisemmin kaiken kokoisten yritysten käyttöön
• Alueellisesti haasteena globaali skaalautuvuus, jota tarvittaisiin pieniltäkin yrityksiltä yhteistyöhön.
• Ajaudutaan helposti ylätasolle, mieluummin eteenpäin pienillä kokonaisuuksilla kerrallaan
• Akateemisten laitosten keskinäinen kilpailuasema harmittaa
• Ovat resursseja siinä missä muutkin
• Yliopistoyhteistyö on hyvin toimivaa ja tässä on meillä erillinen yhteistyötyöntekijä.
• VTT ja kaupunki yhteistyökumppaneina erityisesti hankkeiden kautta
• Uusi kampus isossa roolissa
• Yhteistyötä pitäisi kasvattaa vielä enemmän
• Iso, aktiivinen ja tärkeä rooli, pystytään tekemään ja testaamaan ja antamaan referenssiä.
• Ollaan veturi, ohjataan, tuetaan ja monissa asioissa määritetään toimintaa
START-UP:T / ALOITTAVAT YRITYKSET
Tunnetteko alueen testausja kehitysalustoja? Mitä olette hyödyntäneet?
KYLLÄ: Minkälaisia hyviä kokemuksia on ollut?
KYLLÄ: Minkälaisia haasteita on ollut?
EI: Oletteko olleet tietoisia näistä kehitysalustoista?
• Alustat tunnetaan, mutta ei ole ollut käytössä
EI: Onko jokin estänyt käytön? Mikä tähän on vaikuttanut?
• Käyttö on projektikohtaista, ei ole ollut niihin sopivia projekteja
• Ei ole ollut tarvetta hyödyntämiselle
• Alustat haluavat ”keskittyä omaan tekemiseen”, pienet yritykset koetaan häiriötekijöinä
PK- / KASVUYRITYKSET
• OuluZone
• 6G Test Centre
• AIC
• Oulu Heath Labs
• PrintoCent
• Alustat ovat testaukseen liian pieniä
• Rahoitus estänyt kokeiluja
SUURET YRITYKSET
• OuluZone
• 6G Test Centre
• RadioPark
• Tutkimusyhteistyö toimii todella hyvin, päästään kokeilemaan hyvin varhaisessa vaiheessa teknologioita ja tämä toiminnalle sekä kaikenlaiselle yhteistyölle äärimmäisen tärkeää.
• Tarvitaan rakennettu ympäristö, ei tarvi olla välttämättä BO:n tiloissa.
• Konkreettiset, omaan toimintaan sopivat ”tekemisen alustat” puuttuvat
• Alustat ovat hieman pieniä ja rajallisia
• Kustannukset on aina jonkinasteinen haaste. Kohtuulliset kustannukset mahdollistavat parempaa käyttöä.
• Yliopistokampusta voisi laajemmin käyttää myös alustana, Nokian puolella nähdään tämä suurena mahdollisuutena ja tulevaisuuden tavoitteena.
• Tekeminen positiivista, mutta pitkäjänteisyys puuttuu.
• Homma pistemäistä, hankemaista toimintaa
• Vain osittain
• Alustat ovat testaukseen liian pieniä
• Rahoitus estänyt kokeiluja
• Ei ole ollut tarvetta (yleisille)
START-UP:T / ALOITTAVAT YRITYKSET PK- / KASVU-YRITYKSET YRITYKSET
• Käpertyneisyyden poistamista – ulos ajatusmallista, että kaveri varastaa ideat, jos tehdään yhteistyötä
• Avoimempaa keskustelukulttuuria
• Kaupungin puolelta halua ottaa toimintaan mukaan ja tukea myös pienempiä ja aloittavia yrityksiä, jotka eivät ole kaupungin omistuksessa tai ns. korvamerkittyjä kumppaneita
• Sitä että pienet yritykset eivät jäisi niin helposti isojen jalkoihin
• Uskallusta tehdä yhteistyötä pienten yritysten kanssa
• Parempaa ja tasapuolisempaa yhteistyötä korkeakoulujen kanssa, josta hyötyisi myös pienet yritykset, vaikkeivat pystyisi ns. ”tuomaan rahaa”.
• Vähemmän lobbausta ja ”veliverkostoja”
• Kaupungin/ekosysteemin roolia koordinoinnissa, toiminnan ohjaamista
• Toiminta pitäisi lähteä yritysten tarpeista
• Ajallisesti jatkuvampaa yhteistyötä Yliopiston ja oppilaitosten kanssa – projektien ajoittaminen yhteisesti
• Enemmän tukea myös niille, ketkä eivät tee ”valtavirtaa”
• Isompi tuki innovaatioille kaupungin suunnalta
• Kilpailuasemasta irtautumista: Avoimempaa dialogia ja yhteistyön löytymistä, jos tutkimuksista puhuttaisiin enemmän, eikä pantattaisi tietoja
• Teknologisen osaamisen jakamista
• Hallittua ”riskien ottamista” tukemalla pienempiä yrityksiä enemmän ja näkyvämmin
• Verkostojen laajentamista
• Enemmän yrityksiä ekosysteemiin
• Pienempiä ja ketterämpiä rahoitusmuotoja: nopeaa kehitys/kokeilurahaa, nopeampia päätöksiä, nopeita kokeiluja ja kevyempää byrokratiaa
• Nopeiden kokeilujen rahasto
• Kannustusta yhteiskehittämiseen
• Alueellista yhteistyörahoitusta
• Enemmän alustoja/paikkoja konkreettisille kokeiluille, jotta syntyisi konkreettisia toimintoja ja bisnestä
• ”Jatkuvaa pöhinää” kaupungin ja ekosysteemin puolesta
• Kaupungin TKI-toimijat aktiivisemmiksi
• Vähemmän hankkeiden jakautumista ”henkilökohtaisten suhteiden kautta”
• Kaupungin konkreettista ””tekemisen testialustaa” keskeiselle paikalle, ihmisten, asiakkaiden ja elämän ympäröimäksi
• TKI-toiminnan jalkautumista enemmän esim. kouluille, julkisille paikoille jne.
• Tehokkaampaa ja selkeämpää TKI-yhteistyön mainontaa kaupungin puolelta
• OIA:n puolesta enemmän konkretiaa ja jalkautumista, osallisuus klustereissa näkyvämmäksi
• Aktiivisempaa ja jatkuvampaa vuoropuhelua osapuolien kanssa
• Kaupungin rooli ns. puolueettomana koordinaattorina, jonka yksi ydin olisi alueen veto- ja pitovoiman lisääminen
• Enemmän konkretiaa ja oikeita yhteistyöprojekteja, vähemmän ylätasoa
• Monipuolisempaa yhteistyötä oppilaitosten kanssa tuotteistukseen, joka on kallein osa liiketoimintaa
• Kaupungilta/Business Oululta aktiivisempaa otetta ja tulosvastuun määrittelyä ekosysteemien kehittämisessä ja ohjauksessa
• Suuret yritykset voisivat testata asioita, jotka eivät ole omassa ydintekemisessä, jos yhteiskäyttöalustoja käyttäisivät monipuolisemmin erikokoiset yritykset
• Globaalia skaalautuvuutta (hankala pienille yrityksille)
• Yliopistokampuksen käyttö laajemmin testausalustana
• Datan vaihtaminen ja vertailua tehokkaammin
• Aikajänne-ongelman ratkaiseminen yhteistyössä pienempien yritysten kanssa: isoilla yrityksillä aikajänne kehitykselle ei ole niin kriittinen kuin pienillä
• Yritysten ja yliopiston yhteistyötoiminnan rakentaminen mahdollisimman riskivapaaksi
• Kaupunki datahubin omistajaksi
• Enemmän halua rakentaa alueellista brändiä
• Enemmän pitkäjänteistä toimintaa, vähemmän pistemäistä hankemaisuutta
• Pienten etenemisten hyväksyntää – kaikkea maailmassa ei tarvitse ratkaista kerralla
START-UP:T /
ALOITTAVAT
YRITYKSET
Millainen olisi unelmien ”alusta” yrityksenne TKI-toiminnalle? Mistä yrityksesi saisi eniten hyötyä?
• Rahoitus hoidettuna siten, että pienemmät yritykset pääsevät mukaan siedettävillä kustannuksilla
• Teknologisen osaamisen jakamisesta on hyötyä.
• Tarpeeksi pieni mittakaava kokeiluille
• Yhdistelmä infraa (budjetissa raskasta) ja tarkkaa osaamista
• Globaaliin kasvuun auttavaa toimintaa
• Malli, jossa startupien ei tarvitsisi maksaa esim. testaus- ja validointikäytöstä, vaan tilaaja asettaisi tarpeen ja alustan ajatuksella ”Miten ratkaisisitte tämän”, johon startupit voisivat vastata ratkaisuilla.
• Bisnes asema oli ideaali! Keskellä kaupunkia, kävi tavallista porukkaa ja asiakkaita, oli elämää ympärillä, kokoustilaa, ravintolaa jne.
• Jalkautuminen kouluille, puistoille tms. olisi mahtavaa
PK- / KASVUYRITYKSET
SUURET YRITYKSET
• Mainonta yrityksille paremmaksi/tehokkaammaksi
• Pieniä kohdistettuja ympäristöjä ja alustoja
• Sellainen tehdas-tuotantolinja mitä Nokialla on, olisi mahtava kaikkien käyttöön
• Realistisia alustoja, ihmisiä ja oikeita asioita ja nopeaa ketterää testausta
Yhteistyö, jossa Health, Medical ja Defence organisaatiot olisivat avoimia kenttätestaukselle, verifioinnille ja validoinnille Kampusta on pyritty tekemään tällaiseksi unelmien alustaksi, tällä hetkellä on jo erilaisia omia testausalueita (tehdas, labra, toimisto ja ns. hiekkalaatikkoalueet).
• Vertailupohja ja kustannustehokkaat mahdollisuudet tuovat eniten hyötyä.
• Tulevaisuudessa myös AI ja se kuinka sitä hyödynnetään suunnittelussa ja datan käytössä
• Meillä on olemassa kaikki rakennuspalikat tähän, mutta tarvitaan enemmän tahtoa että olemassa olevilla teknologioilla tehtäisiin enemmän ja paremmin – vähemmän kissavideoita ja enemmän konkreettista kaikkia hyödyttävää teknologiaa
• Tarvitaan jotain muuta kuin uutta hanketta, jossa konkretia taas häviää kun yritetään tehdä kaikkea, mutta kokeilut unohtuu
Kaupungin rooli: Minkälaisena näette kaupungin roolin yritysten TKI-toiminnan tukemisessa?
• Oulu panostaa tosi paljon, kehittynyt hurjasti.
• Oulussa on historiaa ja potentiaalia huipputeknologiaan, mutta iso riskinottohalu puuttuu
• Hyvää markkinointia erilaisille tapahtumille/messuille jne., mutta on kuitenkin tärkeä tuntea ”oikeat ihmiset”
• Kaupunki luo puitteet ja toimii mahdollistajana
• Tuki, valmennukset, näkyvyys
• 2006 päättynyt Eco Forum –toiminta oli hyvä esimerkki konkreettisesta, hyödyttävästä mallista
• Kaupungilla iso rooli yritysten tukijana
• Kaupunki toimii linkkinä
• Kaupungin rooli on (ja on olla) aktiivinen
• Kaupunki on olennainen osa klustereita
Kaupunki järjestää tapahtumia ja kutsuja, yhteydenottoja ja kontakteja, vierailuja
On aktiivisuutta, mutta voisi olla isompikin rooli.
Kaupungin (Business Oulu) pitäisi olla aktiivisempi ekosysteemien kehittämisessä ja ohjauksessa.
• Kaupungilla tärkeä rooli vuoropuhelun ja verkoston toiminnassa
• Kaupungin olisi tarvittavaa olla puolueeton koordinaattori, Toimiva ja kustannustehokas verkosto tuo uusia yrityksiä ja kaupungin veto- ja pitovoima parantuu jne.
• Tarpeiden ja toimintojen synkkaaminen kaupungin ja yritysten kanssa tulevaisuudessa tärkeää!
• Ekosysteemin omistajuus ja datan hyödyntäminen yritysten välillä: jos kaupunki olisi datahubin pyörittäjä, yritykset voisivat helpommin osallistua, käyttää ja hyödyntää.
Kaupungin rooli myös iso juttu siinä, että rakennetaan valmiuksia ja infraa tulevaisuutta ajatellen tehdään esim. älypylväitä jne.
• Mahdollistajan rooli, BO:n tekemisen jälki näkyy
• Verkoston vahvistaminen ja ekosysteemin pyörittäminen
Minkälaista tukea yrityksenne tarvitsisi tai toivoisi alueen ekosysteemiltä ja yhteistyöltä oman TKI-toimintanne kehittämiseen? Mikä kannustaa?
• Monimuotoisemmat rahoitusmallit (mm. EU-rahoituksen hyödyntäminen) alueelliseen kehittämiseen
• Tiloja, resursseja, tapahtumia
• Jatkuvaa pöhinää
• Verkostojen laajentumista/laajentamista
Organisaatioiden välistä aktiivista ja jatkuvaa vuoropuhelua, kehittämistä ja yhteistyötä
Verkoston kehittäminen kannustaa.
• Yritysten ja yliopistojen toiminnan rakentaminen mahdollisimman riskivapaaksi yhteistyöksi.Kyllä yhteiskuntavastuu kannustaa liikevaihdon lisäksi, alue-elinvoimaisuus on tärkeä juttu