__MAIN_TEXT__

Page 1

Hanhikivi-opas Tietoa ydinvoimalahankkeen toimintaympäristöstä


HANHIKIVI

Napapiiri Hanhikivi 1 -ydinvoimala

Oulu Kokkola

SUOMI Helsinki Oslo

Tukholma

Pietari

Moskova

Riika Vilna Rov anie m

Kööpenhamina

E8

Lontoo

Ii

Varsova

Berliini

4 s am Kuu

o

E75

Perämeri

Hailuoto

Oulu

Pariisi

Kempele Lumijoki

Raahe

Liminka

Siikajoki

Hanhikivi

Tyrnävä

Muhos Kaja an i

Pyhäjoki

Vihanti

E75

88

Kalajoki

8

Merijärvi

86 Pulkkila

Oulainen

Alavieska

E8

4 Kajaani

Ylivieska 27

Kokkola

Kannus

28

28

Sievi

Luoto

Pietarsaari Uusikaarlepyy

Toholampi

Kruunupyy Pedersöre

27

Kaustinen

Veteli

Iis almi

Halsua

Lestijärvi

Va

as

a

Perho 0

Seinäjoki

25

50

75 km

POHJOIS-POHJANMAAN LIITTO 2013

Pohjakartta 1:1 milj. © MML 2013 Jy v

k

äs

2

Nishniy Novgorod

Tallinna

Minsk


Tämän julkaisun tarkoituksena on antaa Fennovoima Oy:lle, Rosatomkonsernille, sen alihankkijoille ja muille toimijoille tarvittavaa alueellista tietoa heidän valmistautuessaan toimimaan Pyhäjoella ja sitä ympäröivällä alueella. Voimalaitosrakentamisen vaikutusalueena käsitellään Perämeren rannikkoseutua Kokkolasta Ouluun.

Hanhikivi-opas Tietoa ydinvoimalahankkeen toimintaympäristöstä Julkaisija Hanhikivi-jatkoyhteyshanke Ilmestyminen Tammikuu 2017 Kolmas, tarkistettu painos

Julkaisu perustuu lokakuuhun 2016 mennessä saatuihin tietoihin. Emme vastaa mahdollisista muutoksista tai virheistä. Ole hyvä ja varmista palveluiden saatavuus etukäteen. Aineiston kokoaminen Tilmar Oy Hanhikivi-yhteyshanke Hanhikivi-jatkoyhteyshanke

Rahoittajat Raahen seutukunnan kehittämiskeskus Pyhäjoen kunta Oulun kaupunki, BusinessOulu Ylivieskan seutukuntayhdistys ry Kokkolanseudun Kehitys Oy Kalajoen kaupunki Kempeleen kunta Limingan kunta Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Euroopan sosiaalirahasto

3

Kuvat Raahen seutukunta / Leena Harju, Pyhäjoen kunta / Tiina Tiirola, Heini Kittilä, arkisto, Oulun kaupunki, Kokkolan kaupunki, Ylivieskan kaupunki, Oulaisten kaupunki, Petteri Löppönen, Auno Aunola, Johannes Sarpola, Pyhäjokiseutu / Heli Nurkkala, YTEK Oy / Erkki Lämsä, Oulun lentoasema / Teemu Puolitaival, Raahen satama, Kokkolan satama, Oulun satama, Oulu International

School, BusinessOulu, Kalajoki Matkailuyhdistys, Fennovoima, Shutterstock Ulkoasu ja taitto Siberia Paino Waasa Graphics Oy Sähköinen julkaisu www.rsyp.fi/suurhankkeet


HANHIKIVI

4


SISÄLLYS 6 6 7 8 10 10 13 14 16 18 19 22 23 25 25 28 36 44 50 56

HANHIKIVI Valmistautuminen yhteistyössä Fennovoiman Hanhikivi 1 -ydinvoimala Hanhikivenniemi

PERUSTIETOA SUOMESTA Suomi ja suomalaiset Julkiset palvelut Työntekijänä Suomessa Yritysten sijoittuminen Suomeen

TOIMINTAYMPÄRISTÖ Alueen saavutettavuus Elinkeinoelämä Julkiset palvelut Yhdyskunta- ja teollisuusjäte sekä vesihuolto Asuminen, koulutus ja vapaa-aika

RAAHE–KALAJOKI-TALOUSALUE OULUN TALOUSALUE YLIVIESKAN TALOUSALUE KOKKOLA–PIETARSAARI-TALOUSALUE Yhteystiedot

5


HANHIKIVI

HANHIKIVI

VALMISTAUTUMINEN YHTEISTYÖSSÄ JULKISEN SEKTORIN TOIMIJAT Julkisen sektorin toimijoiden valmistautumista ydinvoimalan rakentamisvaiheeseen on tehty alueella vuodesta 2012 alkaen. Tavoitteena on ollut positiivisten aluevaikutusten maksimoiminen sekä alueen vetovoimaisuuden vahvistaminen ja toimintaedellytysten parantaminen suurprojektien toteutusalueena. Alueen toimijoiden yhteystyönä on mm. koottu tietoa alueesta ja sen palveluista sekä sähköiseen että painettuun muotoon eri kieliversioina. Näin on pyritty sujuvoittamaan Hanhikivi 1 -hankkeen myötä alueelle sijoittuvan ulkomaisen työvoiman tuloa ja alueelle asettautumista. Kun on suunniteltu työmaalle saapumiseen, rekisteröitymiseen ja sijoittautumiseen liittyviä prosesseja, tärkeässä roolissa on ollut myös tiivis yhteistyö eri viranomaistoimijoiden, Fennovoiman, laitostoimittajan ja pääurakoitsijoiden edustajien kanssa.

YRITYKSILLE Alueellisten yrityskehityshankkeiden kautta alueen yrityksille on jo vuodesta 2010 alkaen hankittu ja välitetty tietoa suurhankkeiden tarjoamista mahdollisuuksista ja toimittajiin kohdistuvista vaatimuksista. Toisaalta hankkeiden ja niissä luotujen kontaktien kautta on välitetty tietoa suurhankkeiden toteuttajille alueen yritysten osaamisesta. Käytännön toimenpiteinä yrityksille on järjestetty yleisiä infotilaisuuksia, joissa on tiedotettu suurhankkeiden aikatauluista ja toimitusketjujen muodostumisesta. Lisäksi on järjestetty erityyppisiä valmennuksia mm. dokumentaatioon, verkostoitumiseen ja alihankkijoiden auditointimenettelyihin liittyen. Tärkeitä yhteistyökumppaneita alueellisissa yrityskehityshankkeissa ovat Fennovoima, Finnuclear ry, STUK ja laitostoimittaja kumppaneineen.

6

Raahen seudun yrityspalvelut www.rsyp.fi Kalajoen seudun yrityspalvelukeskus www.kalajoki.fi/yrityspalvelut BusinessOulu www.businessoulu.com Ylivieskan seutukuntayhdistys www.ysk.fi Oulaisten yrityspalvelukeskus www.oulainen.fi/elinkeinot_ja_yrittaminen Kokkolanseudun Kehitys Oy www.kosek.fi Ylivieskan teknologiakylä YTEK Oy www.ytek.fi Kempeleen kunnan yrityspalvelut www.kempele.fi/yrityspalvelut Limingan kunnan yrityspalvelut www.emapitaja.fi


FENNOVOIMAN HANHIKIVI 1 -YDINVOIMALA Ydinvoimalaitoksen suunnittelu ja rakentaminen on mittava, noin kymmenvuotinen projekti. Taatakseen mahdollisimman hyvin sujuvan rakentamisprojektin Fennovoima Oy on hankkeen alusta asti panostanut vahvasti hankkeensa suunnitteluun sekä avoimeen vuoropuheluun kansalaisten ja yhteiskunnan eri toimijoiden kanssa. Fennovoima teettää säännöllisesti mielipidemittauksia Pyhäjoella ja sen ympäryskunnissa asukkaiden suhtautumisesta hankkeeseen. Pyhäjoen ja lähialueiden asukkaista selvä enemmistö kannattaa Hanhikivi 1 -hanketta. Fennovoima allekirjoitti laitostoimitussopimuksen RAOS Project Oy:n kanssa vuonna 2013. Laitostoimitussopimus koskee AES 2006 -tyyppistä painevesireaktoria, joka on sähköteholtaan 1 200 MW. Ydinvoimalaitoksen rakentaminen on monivaiheinen prosessi. Lisäksi prosessin eri vaiheet ovat

Rosatom AES-2006 NPP/Hanhikivi site, Pyhäjoki, Finland

minen alkaa rakentamisluvan myöntämisen jälkeen. Lupaa Fennovoima odottaa vuonna 2018. Laitos alkaa tuottaa vakaahintaista ja päästötöntä sähköä suomalaisten tarpeisiin vuonna 2024. Laitoksen suunniteltu käyttöikä on 60 vuotta.

pitkäkestoisia. Kussakin vaiheessa tehdään kattavia selvityksiä ja yhteistyötä niin laitostoimittajan, pääurakoitsijan kuin viranomaisten ja muiden asiantuntijoiden kanssa. Vuosina 2015–2017 Hanhikivenniemellä tehdään mittavia infra- ja maanrakennustöitä sekä rakennetaan tukirakennuksia. Ydinvoimalaitoksen rakenta-

Hankkeen aikataulu Monia kunnallisia, ympäristö- ja muita lupahakemuksia

Rakentamislupahakemuksen käsittely käynnistyy 2015

2017

Voimalaitoksen rakentamislupa

Käyttölupa voimalaitokselle

2018

Hanhikiventie valtatieltä 8 laitospaikalle valmistuu

2015–2017 Infrastruktuurin ja tukirakennusten rakentaminen Esimerkiksi koulutusrakennus, pääporttirakennus ja laitostoimisto

2022

2024

Voimalaitoksen koekäyttö alkaa

Voimalaitos valmis kaupalliseen käyttöön Valmistumisen jälkeen voimalaitos työllistää suoraan 450–500 henkeä. Voimalaitos tuottaa sähköä vähintään vuoteen 2084 asti.

2018–2024 Ydinvoimalaitoksen rakentaminen

7


HANHIKIVI

HANHIKIVENNIEMI Hanhikivi 1 -ydinvoimalaitos rakennetaan Hanhikivenniemelle, jonne on matkaa Pyhäjoen keskustasta 12 kilometriä. Hanhikivenniemen ja valtatie 8:n yhdistävä Hanhikiventie valmistui lokakuussa 2015 ja on pituudeltaan neljä kilometriä.

Rakennustyömaalla kaikilla työntekijöillä tulee olla veronumero ennen työskentelyn aloittamista. Veronumerolaki 9.12.2011/1231

8


HANHIKIVI 1 -TYÖMAA Hanhikivi 1 -ydinvoimalaitoksen työmaa-alueelta on 12 kilometriä Pyhäjoen keskustaan. Työmaa-alueen sisäpuolelle sijoittuvat voimalaitosrakennuksen lisäksi laitostoimisto ja muita hallintorakennuksia, paloasema, pääporttirakennus sekä rakentamisen aikaisia palvelu- ja tukirakenteita. HANHIKIVI 1, TUKITOIMINTOJEN ALUE Tukitoimintojen alueella sijaitsevat Fennovoiman koulutusrakennus ja pääurakoitsijan rakennuttama, 1 000 hengen majoituskylä työmaan työntekijöille. Työmaalla tulee enimmillään työskentelemään yhtäaikaisesti 4 000 työntekijää. Tukitoimintojen alue sijaitsee Hanhikiventien varressa. HANHIKIVEN YRITYSALUE Fennovoima vuokraa Hanhikiventien varressa sijaitsevalta yritysalueelta tontteja sellaisille yrityksille, joiden toiminta palvelee laitoksen rakentamis- ja käyttövaihetta. Yritysalue on kooltaan noin 37 hehtaaria. TYÖMAASOPIMUS Fennovoima, Rusatom Overseas ja suomalaiset työmarkkinajärjestöt allekirjoittivat vuonna 2014 työmaasopimuksen, jonka avulla ehkäistään harmaata taloutta ja varmistetaan suomalaisen lainsäädännön ja yhteistyökäytäntöjen noudattaminen rakennustyömaalla. Osa työmaasopimusta on työmaarekisteri. Työmaarekisterin avulla valvotaan, että työmaalla toimi-

vien yritysten ja työntekijöiden tiedot ovat kunnossa. Rekisteri sisältää työmaalla olevien yritysten, niiden välisten sopimusten ja työntekijöiden tiedot sekä tarvittavat välineet niiden hallinnointiin. Työmaalle pääsy edellyttää Fennovoiman järjestämän tulokoulutuksen suorittamista ja henkilökohtaisen kulkulupakortin saamista työmaa-alueelle. Kortin on oltava aina näkyvillä työmaalla liikkuessa.

9

Työmaasopimuksen noudattamisesta työmaalla huolehtivat muun muassa työmaan yhteinen luottamusmies ja yleinen työsuojeluvaltuutettu.

Lisätietoa voimalaitoksesta www.fennovoima.fi


PERUSTIETOA SUOMESTA

PERUSTIETOA SUOMESTA

SUOMI JA SUOMALAISET Suomi on demokraattinen tasavalta, jossa lainsäädäntövalta kuuluu yleiseen ja yhtäläiseen äänioikeuteen perustuvilla vaaleilla valitulle eduskunnalle, toimeenpanovalta valtioneuvostolle ja tuomiovalta riippumattomille tuomioistuimille. Tasa-arvo ja yhdenvertaisuus lain edessä niin sukupuolen kuin etnisen taustan ja uskonnonkin suhteen ovat suomalaisille tärkeitä asioita. Koulutus on Suomessa erittäin korkeatasoista ja maksutonta. Hyvän koulutustason ja kuntien järjestämän lastenhoidon ansiosta naisten asema työelämässä on vahva. Suurin osa työikäisistä naisista työskentelee kodin ulkopuolella. VAPAA-AIKA Kaikilla suomalaisilla on käytettävissään ilmaiset kirjastopalvelut. Valtion televisio- ja radioyhtiö saa rahoituksensa verovaroista. Useimmilla kansalaisilla on myös tietoliikenneyhteydet kotonaan. Harrastusmahdollisuuksia on paljon; useimmilta paikkakunnilta löytyy monipuolisesti yleisiä liikuntapaikkoja

kuntalaisten käyttöön. Kulttuuripalveluja on tarjolla sekä taidelaitoksissa että harrasteryhmissä. Suomessa on yhdistymisvapaus, ja yhdistystoiminta onkin hyvin suosittua. Maassa toimii kymmeniätuhansia urheiluseuroja, kuoroja, taideryhmiä, vapaaehtoisia koulutusorganisaatioita ja harrastuspiirejä. Suomessa on myös uskonnonvapaus, jonka mukaan jokaisella on vapaus joko kuulua tai olla kuulumatta uskonnolliseen yhdyskuntaan. Suomalaisista n. 73 % kuuluu Suomen evankelisluterilaiseen kirkkoon. Suomen ortodoksiseen kirkkoon kuuluu n. 1 % väestöstä. TEOLLISUUS Tärkeimpiä teollisuudenaloja Suomessa ovat metallija konepajateollisuus, puu- ja paperiteollisuus sekä elektroniikka- ja sähkölaiteteollisuus. Palveluelinkeinojen osuus kasvaa nopeasti.

Yli 65-vuotiaat

21 %

0–14-vuotiaat

16 %

15–64-vuotiaat

63 % Suomen väestön ikärakenne vuonna 2015 Tilastokeskus 2016

Korkea-aste

30 %

Perusaste

29 %

Keskiaste

41 % Yli 15-vuotiaiden suomalaisten koulutustaso vuonna 2015 Tilastokeskus 2016

10


Kaivostoiminta ja louhinta

Vesi- ja jätehuolto; muu ympäristön huolto

1%

4%

Elintarviketeollisuus

Sähkö-, kaasuym. tuotanto

Tekstiiliteollisuus

Muu valmistus, koneiden ja laitteiden korjaus, huolto ja asennnus

Oulu

Puu- ja paperiteollisuus

15 %

Koneiden, laitteiden ja kulkuneuvojen valmistus

Helsinki

Kemian teollisuus

Oslo

13 %

14 %

16 %

Pietari

Tallinna

Tukholma

Moskova

Riika

Metalli- ja mineraaliteollisuus

Elektroniikka- ja sähkölaitteiden valmistus

Vilna

Kööpenhamina

Minsk

10 %

Varsova

Teollisuuden jalostusarvon (29,4 mrd. €) jakautuminen eri toimialoille vuonna 2014

Lontoo

Berliini

Tilastokeskus 2016, tilinpäätöstilastot (TOL 2008) Muu palvelutoiminta

Maa-, metsä- ja kalatalous; kaivostoiminta

7%

4%

Terveys- ja sosiaalipalvelut

Teollisuus; sähkö-, lämpö-, vesi- ja jätehuolto

17 %

14 % Rakentaminen

Koulutus

7%

7%

Tukku- ja vähittäiskauppa

Julkinen hallinto ja maanpuolustus

12 %

4%

Kuljetus ja varastointi

Liike-elämän palvelut

3%

(24 % venäläisiä, 14 % virolaisia, 2 % ruotsalaisia)

Hanhikivi 1 -ydinvoimala

1%

6%

Rahoitus- ja vakuutustoiminta

SUOMI

8%

12 %

11 %

Kokkola

SUOMI Itsenäinen vuodesta 1917 Euroopan unionin jäsen vuodesta 1995 Asukasluku 5,5 miljoonaa 240 000 ulkomaalaistaustaista asukasta

6%

Informaatio ja viestintä

Majoitus- ja ravitsemustoiminta

4%

4%

Työpaikkojen jakautuminen eri toimialojen kesken Suomessa vuonna 2015 Tilastokeskus 2016, työvoimatutkimus TOL 2008

11

Pinta-ala 390 903 km2 Valtiomuoto perustuslaillinen tasavalta Pääkaupunki Helsinki Kansalliset kielet suomi, ruotsi Rahayksikkö 1 euro = 100 senttiä Aikavyöhyke UTC+2 Naapurimaat Venäjä, Norja, Ruotsi, Viro Lukutaito 100 %


PERUSTIETOA PERUSTIETOASUOMESTA SUOMESTA

12


JULKISET PALVELUT Suomessa parhaillaan käynnissä olevan aluehallinnon uudistuksen tavoitteena on sovittaa yhteen valtion aluehallinto ja maakuntahallinto sekä yksinkertaistaa julkisen aluehallinnon järjestämistä (valtio, alueet ja kunnat). Hallitusohjelman mukaan ensisijaisena ratkaisuna on toimintojen keskittäminen tehtäviltään ja toimivallaltaan selkeille itsehallintoalueille: maakunnille. Suomen hallitus linjasi 5.4.2016 käymissään neuvotteluissa tehtävät, jotka kuuluvat maakunnille vuoden 2019 alusta lukien. Maakuntien tehtävien perustana on selkeä työnjako kunnan, maakunnan ja valtion välillä. KUNNAT ovat paikallisen osallistumisen, demokratian, sivistyksen ja elinvoiman yhteisöjä, jotka hoitavat asukkaiden päättämiä itsehallintotehtäviä (yleinen toimiala) ja laissa säädettyjä paikallisia tehtäviä. Kunnat vastaavat jatkossakin nykyisen lainsäädännön periaatteiden mukaisesti työllisyyden hoidosta ja edistämisestä. Kunnalla on edelleen vastuu osaamisen ja sivistyksen sekä terveyden ja hyvinvoinnin edistämisestä, liikunta-, kulttuuri- ja muista vapaa-ajan palveluista, nuorisotoimesta, paikallisesta elinkeinopolitiikasta, maankäytöstä, rakentamisesta ja kaupunkisuunnittelusta. MAAKUNNAT vastaavat sosiaali- ja terveydenhuollosta, pelastustoimesta, ympäristöterveydenhuollosta, alueellisista kehittämistehtävistä ja elinkeinojen edistämisen tehtävistä, alueiden käytön ohjauksesta ja suunnittelusta sekä maakunnallisen identiteetin ja kulttuurin edistämisestä. Lisäksi maakunnat vastaavat maakunnalle lain perusteella annettavista muista alueellisista palveluista.

13

VALTIO vastaa oikeusvaltion ylläpitämisestä ja kehittämisestä, perusoikeuksien turvaamisesta ja arvioinnista sekä turvallisuustehtävistä samoin kuin kansainvälisistä ja valtakunnallisista tehtävistä ja yhdenvertaisuuden ja yleisen edun valvonnasta. Valtion hallintotehtävissä on periaatteena valtakunnallinen toimivalta silloinkin, kun tehtävät edellyttävät alueellista tai paikallista läsnäoloa. Toisena periaatteena valtion hallintotehtävissä on valtakunnallisesti yhtenäisen toimintatavan ja ratkaisukäytännön soveltaminen.

Lisätietoja alueuudistus.fi

Julkisten palvelujen palvelupisteiden yhteystiedot ja osoitteet www.suomi.fi


PERUSTIETOA SUOMESTA

Työntekijöiden ja työnantajien välisiä suhteita säädetään työlainsäädännöllä ja työehtosopimuksilla. Niissä määritellään mm. minimipalkkaus, työntekijän oikeudet lepoaikoihin ja vapaa-aikaan, palkanmaksutavat, työpaikan olosuhteet, työturvallisuus ja koulutukseen liittyviä asioita.

Työ- ja elinkeinoministeriö, työlainsäädäntö tem.fi/tyolainsaadanto Työsuojeluhallinto www.tyosuojelu.fi Eläketurvakeskus www.etk.fi

ULKOMAALAISEN TYÖNTEKIJÄN OIKEUDET JA VELVOLLISUUDET Suomeen tuleva ulkomaalainen tarvitsee voimassa olevan passin tai muun matkustusasiakirjan. Suomi kuuluu Schengen-alueeseen, mutta alueen rajojen sisäpuolella henkilökorttia voidaan silti vaatia. Ulkoasiainministeriö vastaa viisumipolitiikasta. Suomen ulkomaan edustustot myöntävät viisumeita sekä vastaanottavat kansalaisuusilmoituksia ja oleskelulupahakemuksia. Sisäministeriö vastaa maahanmuuttohallinnosta, jonka alaisuudessa päävastuullisina tahoina maahantulon osalta toimivat Maahanmuuttovirasto ja poliisi. Oleskeluluvat myöntää aina Maahanmuuttovirasto. Kotouttaminen kuuluu työ- ja elinkeinoministeriölle. Käytännön toimista alueella vastaavat työ- ja

Maahantuloon ja oleskeluun liittyvissä asioissa palvelevat viranomaiset

Asia Vastuuviranomainen www-sivut Viisumi Edustusto

www.formin.fi

Oleskelulupa, Suomen kansalaisen perheenjäsen

Maahanmuuttovirasto

www.migri.fi

Oleskelulupa, Suomessa asuvan ulkomaalaisen perheenjäsen

Maahanmuuttovirasto

www.migri.fi

EU-kansalaisen oleskeluoikeuden rekisteröinti

Maahanmuuttovirasto www.migri.fi

EU-kansalaisen ja häneen rinnastettavan oleskelulupa

Maahanmuuttovirasto

Työntekijän oleskelulupa

Työvoimapoliittinen harkinta: Työ- ja elinkeinotoimisto (TE-toimisto) Muut edellytykset: Maahanmuuttovirasto

Elinkeinoharjoittajan oleskelulupa

Elinkeinon kannattavuuden edellytykset: Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus) Muut edellytykset: Maahanmuuttovirasto

Oleskelulupien jatkaminen

Maahanmuuttovirasto www.migri.fi

Kansalaisuushakemus ja -ilmoitus

Maahanmuuttovirasto

Muutoksenhaku

Hallinto-oikeudet (turvapaikka-asiat: Helsingin hallinto-oikeus) www.oikeus.fi Korkein hallinto-oikeus

www.migri.fi www.te-palvelut.fi www.migri.fi www.ely-keskus.fi www.migri.fi www.migri.fi

Kotouttaminen

Työ- ja elinkeinoministeriö, ELY-keskukset, kunnat

www.ely-keskus.fi

Perustietoa maahanmuuttajille

Valtion ja kuntien yhteistyönä

www.infopankki.fi

elinkeinotoimisto ja kunnat. Työskentelyyn, työnhakuun tai esim. ammatin hankkimiseen Suomessa antavat apua ja lisätietoja paikalliset TE-toimistot, jotka palvelevat sekä yritys- että henkilöasiakkaita. OLESKELULUPA Pohjoismaalaiset eivät tarvitse erikseen oleskelu- tai työlupaa Suomessa. Myöskään Euroopan unionin jäsenmaiden, Liechtensteinin ja Sveitsin kansalai-

14

www.migri.fi, www.infopankki.fi

TYÖNTEKIJÄNÄ SUOMESSA


set eivät tarvitse oleskelulupaa Suomeen. Näiden maiden kansalainen voi oleskella ja tehdä vapaasti työtä Suomessa enintään kolmen kuukauden ajan. Jos oleskelu kestää yli kolme kuukautta, hänen on rekisteröitävä oleskeluoikeutensa Maahanmuuttoviraston toimipisteessä tai jätettävä oleskelulupahakemus sähköisesti. Muiden maiden kansalainen tarvitsee yleensä Suomen myöntämän oleskeluluvan työn perusteella voidakseen työskennellä Suomessa. Oleskelulupaa tulee hakea. Hakemus jätetään ulkomailla Suomen edustustoon (esim. suurlähetystöön) tai jo Suomessa oltaessa Maahanmuuttovirastoon. Hakemuksen voi jättää myös sähköisesti osoitteessa https://enterfinland.fi/eServices. Tällöin oleskeluluvan hakijan tulee käydä tunnistautumassa paikan päällä Suomen edustustossa tai Maahanmuuttovirastossa kolmen kuukauden kuluessa hakemuksen jättämisestä. Oleskeluluvat myöntää Maahanmuuttovirasto. Työntekijän oleskelulupaa haettaessa hakemuksen liitteenä tulee aina olla työnantajan täyttämä ja allekirjoittama liitelomake työntekijän oleskelulupahakemukseen (TEM 0.54). Jos työ- ja elinkeinotoimisto antaa työntekijän oleskelulupahakemukseen myönteisen osapäätöksen, Maahanmuuttovirasto voi myöntää työntekijälle oleskeluluvan. ELY-keskuksen sivuilta löytyvät lupa- ja rekisteröintiasioita käsittelevien työ- ja elinkeinotoimistojen yhteystiedot. Hakuprosessi voi kestää jonkin aikaa. MUUTTO SUOMEEN Ulkomailta muuttavia työntekijöitä koskee Suomen laki. Säädöksien soveltaminen riippuu mm. siitä, kuinka kauan työntekijä työskentelee Suomessa.

Verotukseen vaikuttaa myös se, onko työntantaja suomalainen vai ulkomainen yritys. Mikäli ulkomaalainen työntekijä oleskelee Suomessa yli kuusi kuukautta, hänestä tulee Suomessa yleisesti verovelvollinen. Tämä tarkoittaa, että on verovelvollinen kaikista tuloista Suomessa. Työntekijän on haettava verotoimistosta verokortti. Jos palkan maksaa ulkomainen yritys, jolla ei ole kiinteää toimipaikkaa Suomessa, työntekijän on huolehdittava verojen maksu itse ennakkoveroina. Jos ulkomaalainen oleskelee Suomessa enintään kuusi kuukautta, hän on Suomessa rajoitetusti verovelvollinen. Rajoitetusti verovelvollinen on verovelvollinen ainoastaan Suomesta saamastaan tulosta. Jos rajoitetusti verovelvollinen työskentelee suomalaisen yrityksen palveluksessa tai työnantajalla on kiinteä toimipaikka Suomessa, palkasta maksetaan Suomeen 35 %:n suuruinen lähdevero. Lähdeverotuksen sijaan työntekijä voi yleensä valita progressiivisen verotuksen. Verosopimus voi rajoittaa Suomen verotusoikeutta. Jos työntekijä tulee maasta, jonka kanssa Suomella on verosopimus, ja hän oleskelee Suomessa enintään 183 päivää 12 kuukauden tai kalenterivuoden aikana ja palkan maksaa ulkomainen yritys, Suomella ei ole verotusoikeutta palkkaan. Poikkeuksena ovat vuokratyöntekijät, joiden palkkaan Suomella voi olla verotusoikeus riippumatta oleskelun kestosta.

Lisätietoja www.vero.fi/fi-FI/Henkiloasiakkaat/ Ulkomailta_Suomeen

15

Hanhikivi 1 -ydinvoimalayksikön rakennustyömaalle työskentelemään tulevilla täytyy ennen työskentelyn aloittamista olla veronumero, joka on merkitty julkiseen veronumerorekisteriin. Ennen veronumeron saantia ulkomaalaisen työntekijän täytyy hankkia suomalainen henkilötunnus, joka vaatii henkilökohtaisen käynnin joko maistraatissa tai verotoimistossa. Osoitetietojen tallettamiseksi väestötietojärjestelmään ja kotikunnan saamiseksi edellytetään henkilökohtaista asiointia maistraatissa. Mukana tulee olla voimassa oleva matkustusasiakirja, oleskelulupa ja työsopimus. Verotusta koskevissa kysymyksissä auttavat verotoimistot sekä kansainvälisen verotuksen palvelunumero +358 29 497 024.

Mitä Suomeen työhön tulevan on otettava huomioon ennen muuttoaan ja Suomessa? www.infopankki.fi


PERUSTIETOA SUOMESTA

YRITYSTEN SIJOITTUMINEN SUOMEEN Suomi on todettu kansainvälisissä tutkimuksissa turvalliseksi, helpoksi ja korruptiovapaaksi toimintaympäristöksi. Suomessa halutaan lisätä yritystoimintaa. Sen vuoksi yrityksen perustaminen Suomeen ja toimiminen maassa halutaan tehdä mahdollisimman helpoksi. Yrityksien neuvontaorganisaatioita on useita. Viranomaiset pyrkivät toimimaan joustavasti yritystoiminnan aloittamisen ja kehittämisen eri vaiheissa. PERUSTAMINEN JA REKISTERÖITYMINEN Suomeen perustettavan yrityksen tulee yritysmuodosta ja koosta riippumatta rekisteröityä Suomessa yritystietojärjestelmään (YTJ). Tiedot menevät samalla myös verottajalle. Ilmoituksesta käy ilmi, tuleeko yritys palkkaamaan henkilökuntaa ja ilmoittautuuko se kaupparekisteriin, ennakkoperintärekisteriin vai arvonlisäverovelvolliseksi (ALV). Yritys on arvonlisäverollinen, jos se myy Suomessa tavaroita tai palveluita osana liiketoimintaa ja tilikauden liikevaihto on yli 10 000 euroa. Mainittu raja on ollut voimassa vuodesta 2016 lukien.

Yrityksen perustaminen ja toimimiseen liittyvät prosessit Ota yhteyttä paikallisiin yrityspalvelukeskuksiin. Yhteystiedot talousalueittain sivuilla 56–57.

Y-TUNNUS Rekisteröinnin yhteydessä yritys saa oman Y-tunnuksensa, jota sen tulee käyttää tunnistautumiseen kaikissa toiminnoissaan, mm. palkanmaksussa, verojen ja muiden maksujen maksussa sekä laskuissa. Lisäksi 1.7.2014 alkaen yritykset ovat olleet velvollisia antamaan ilmoituksen Verohallintoon urakkatiedoistaan ostamiensa rakentamispalveluiden osalta.

Ulkomaisen yhtiön toiminta Suomessa ja työnantajavelvoitteet www.vero.fi/fi-FI/Yritys_ja_yhteisoasiakkaat/ Ulkomainen_yritys_Suomessa

YRITYSTOIMINNAN SÄÄTELY Yritystoimintaa säädellään Suomessa mm. sen mukaan, minkälaista toiminta on, onko yrityksessä henkilökuntaa, toimiiko se luvanvaraisella alalla ja kuinka sen toiminta vaikuttaa ympäristöön. Ennen yritystoiminnan aloittamista on tärkeä tarkistaa, tarvitaanko toimintaan erillinen lupa tai ilmoitus.

Lisätietoja luvanvaraisista toimialoista www.perustamisopas.fi

YRITYKSEN TYÖNTEKIJÖIHIN LIITTYVÄT VELVOITTEET Työnantajan tulee huolehtia palkoista tehtävät ennakonpidätykset kunkin työntekijän verokortin osoittamalla tavalla. Palkkoihin liittyvät sosiaaliturvamaksut

16

(1,08 % vuonna 2017) ja palkoista pidätetyt ennakonpidätykset tulee ilmoittaa ja maksaa Verohallinnolle kuukausittain. Kaikilla rakennustyömailla Suomessa työskentelevillä henkilöillä on oltava näkyvissä henkilötunniste, johon on merkitty myös veronumero. Työnantajan tulee huolehtia jokaisen työntekijän veronumero veronumerorekisteriin. Myös lyhytaikaisesti Suomeen töihin tulevat ulkomaalaiset rakennusalan työntekijät tarvitsevat henkilötunnuksen ja veronumeron. Henkilötunnus ja veronumero haetaan paikallisesta verotoimistosta.

Verohallinnon yhteystiedot www.vero.fi/fi-fi/tietoa_verohallinnosta/yhteystiedot

Kaikilla rakennustyömailla on otettu käyttöön 1.7.2014 alkaen työntekijöitä ja rakennusurakoita koskeva erityinen kuukausittainen ilmoitusvelvollisuus. Jokainen työmaalla toimiva yritys on 1.7.2014 alkaen ollut velvollinen ilmoittamaan päätoteuttajalle työmaalla työskentelevien työntekijöidensä tiedot, jotta päätoteuttaja voi tehdä työntekijäilmoituksen työmaan osalta Verohallintoon. VAKUUTUKSET Työntekijöille tulee ottaa myös pakolliset tapaturmaja eläkevakuutukset, jotka yritys ostaa lakisääteistä vakuutamista hoitavalta vakuutusyhtiöltä. Työnantajat voivat myös ostaa vapaaehtoisia lisävakuutuksia työntekijöilleen.


Eläketurvakeskus www.etk.fi/tyoelakepalvelut/ulkomaantyonvakuuttaminen/sosiaalivakuutusmaksut-suomessa/

TYÖTERVEYSHUOLTO JA TYÖSUOJELU Työnantajan velvoitteena on järjestää työntekijöilleen työterveyshuolto ja työsuojelu. Työsuojelussa keskeisenä tavoitteena on edistää ja ylläpitää työntekijöiden työ- ja toimintakykyä sekä ehkäistä työstä terveydelle aiheutuvia vaaroja ja haittoja. Työterveyshuollon työnantaja voi ostaa joko paikalliselta julkiselta terveydenhuollolta tai yksityisiltä palveluyrityksiltä. Työterveyshuolto voi olla vain terveystarkastuksen sisältävä ja työkykyä edistäviä peruspalveluja tarjoava tai hyvinkin kattava ja monipuolinen, myös sairaanhoitoa tarjoava etu työntekijöille.

Työterveyslaitos www.ttl.fi Työsuojeluasiat www.tyosuojelu.fi

YRITYKSEN VEROTUS, KIRJANPITO JA YRITYSTOIMINTAA TUKEVAT PALVELUT

Yritysten kaupparekisteritiedot ovat julkisia, ja niihin sisältyy myös yrityksen vuosittain antamat tilinpäätöstiedot. Yritysten kaupparekisteritietoja voi ostaa Patentti- ja rekisterihallituksesta. Henkilötunnuksen antamista lukuun ottamatta kaikki verohallinnon palvelut toimivat sähköisinä palveluina. Esimerkiksi ohjeiden haku, työntekijöiden verokorttien haku ja muutokset sekä veroilmoitukset voidaan tehdä sähköisesti. Verohallinnon paikallistoimistoissa saa lisäksi henkilökohtaista palvelua ja neuvontaa.

Verohallinnon valtakunnallinen puhelinneuvontapalvelu +358 29 497 050

Suomen sosiaaliturva ja verotus www.intofinland.fi

Suomessa on tyypillistä, että yritykset ostavat kirjanpito-, palkanmaksu- ja veroasioidensa hoidon ulkopuolisilta tilitoimistoilta, jotka yleensä ovat auditoituja ja kuuluvat alansa valtakunnalliseen liittoon. Tilintarkastus- ja juristipalveluja myy Suomessa iso joukko alan yrityksiä, joista osa on kansainvälisiä suuryhtiöitä ja osa pieniä, paikallisia palveluyrityksiä.

Kaikki yritykset ovat kirjanpitovelvollisia, ja niiden on tilikausittain jätettävä veroilmoitus verottajalle. Osakeyhtiöt ilmoittavat tilinpäätöstietonsa myös Kaupparekisteriin. Työntekijöistä ja heille maksetuista palkoista on vuosittain tehtävä vuosi-ilmoitus verottajalle ja työeläkevakuutukset hoitaneelle vakuutusyhtiölle.

17

Taloushallinto www.taloushallintoliitto.fi Juristipalvelut www.asianajajaliitto.fi Tilintarkastusyhteisöt www.suomentilintarkastajat.fi

TE-toimisto tuntee alueensa työntekijät ja työmarkkinat ja auttaa yrityksiä löytämään työhön juuri oikean osaajan.

TE-toimiston palvelut www.te-palvelut.fi

Alueelle sijoittuva yritys voi hankkia yritystoimintaansa tukevia palveluja myös alueen muista yrityksistä ja lisäksi vuokrata työvoimaa henkilöstöpalveluyrityksiltä.


TOIMINTAYMPÄRISTÖ

Ro van iem

TOIMINTAYMPÄRISTÖ

Yli 65-vuotiaat

0–14-vuotiaat

17 %

20 % E8

Ii

4 s am K uu

15–64-vuotiaat

o

E75

63 %

Perämeri

Hailuoto

Alueen väestön ikäjakauma vuonna 2015

Oulu Kempele

Tilastokeskus 2016

Lumijoki

Raahe

Liminka

Siikajoki

Hanhikivi

Tyrnävä

Vihanti

E75

88

Kalajoki

Tarkemmat talousaluekohtaiset tiedot sivuilla 28–55.

Muhos Kaja an i

Pyhäjoki 8

Merijärvi

86 Pulkkila

Oulainen

Alavieska

E8

4 Kajaani

Ylivieska 27

Kokkola

Kannus

28

28

Sievi

Luoto

Pietarsaari Uusikaarlepyy

Toholampi

Kruunupyy Pedersöre

27

Kaustinen

Veteli

Iis almi

Halsua

Lestijärvi

as

a

Va

Perho 0

Jy v

äs

k

18

25

50

75 km

POHJOIS-POHJANMAAN LIITTO 2013

Pohjakartta 1:1 milj. © MML 2013 Seinäjoki

Fennovoiman ydinvoimalahankkeen taloudelliset vaikutukset tuntuvat koko Suomessa. Tässä oppaassa keskitytään kuvaamaan rakentamiseen osallistuville tahoille ydinvoimalahankkeen toimintoja tukevaa toimintaympäristöä. Alueena tarkastellaan n. 200 km pitkää rannikkoaluetta Oulusta Kokkolaan. Tulevan ydinvoimalan rakentamispaikka Hanhikivi ja Pyhäjoen kunta sijaitsevat rannikkoalueen keskellä. Alueella asuu yli 450 000 ihmistä, joista työikäistä (15–64-vuotiasta) väestöä on n. 63 %. Maahanmuuttajataustaisia asukkaita on n. 13 000. Suurin ryhmä on venäläiset. Liikenteellisesti alueen sijainti on suotuisa: Rannikolla on viisi kansainvälistä satamaa ja kaksi kansainvälistä lentoasemaa. Suomen päärataverkko kulkee alueen halki pohjois-eteläsuuntaisesti.


ALUEEN SAAVUTETTAVUUS TIEVERKKO Tiestö on hyvässä kunnossa, ja tieverkosto on kattava. Valtatie 8 toimii etelä-pohjoissuuntaisten erikoiskuljetusten väylänä. Sen liikennetiheydet ovat korkeimmillaan n. 10 000 ajoneuvoa vuorokaudessa. Tärkeitä poikittaisyhteyksiä ovat mm. valtatie 27 välillä Kalajoki–Iisalmi, valtatie 28 välillä Kokkola–

Kajaani ja kantatie 88 välillä Raahe–Pulkkila. Valtatie E75 kulkee etelä-pohjoissuuntaisesti koko Suomen halki Helsingistä Ouluun ja edelleen Utsjoelle, josta valtatie jatkuu Norjan puolelle.

Suomen tiestö www.liikennevirasto.fi/kartat/tiekartat

Etäisyydet Hanhikivelle Paikkakunta Pyhäjoki Raahe Kalajoki Oulainen Liminka Ylivieska Kempele Oulu Kokkola

Välimatka 13 km 23 km 42 km 52 km 70 km 81 km 84 km 96 km 108 km

Matka-aika 10 min 20 min 30 min 45 min 55 min 65 min 65 min 75 min 85 min

Ylivieskan ja Hanhikiven välille on olemassa useita reittivaihtoehtoja. Taulukossa on esitetty valtateitä 27 ja 8 käyttävä reitti, jota erikoiskuljetukset pystyvät ajamaan.

RAUTATIELIIKENNE Suomen pohjois-eteläsuuntainen päärata kulkee Oulu–Ruukki–Vihanti–Oulainen–Ylivieska–Kokkolareittiä. Se palvelee myös rannikon satamia ja itään Venäjälle saakka kulkevia yhteyksiä. Idän suuntaan alueelta on rautatieyhteydet sekä Oulusta että Ylivieskasta poikkisuuntaisesti Vartiuksen rajanylityspaikalle ja Kaakkois-Suomeen Riihimäen kautta Vaalimaalle. Raaheen johtaa sähköistetty tavaraliikennettä palveleva rata, joka erkanee pääradasta Tuomiojalla. Suomella ja Venäjällä on sama raideleveys, joten kuljetukset rautateitse ovat mahdollisia Venäjän itärannikolle asti. Pohjanmaan radalla on käynnissä peruskorjaus, jonka myötä tavaraliikenteen akselipaino radalla tulee olemaan 25 tonnia. Henkilöliikenteessä ajonopeu-

19


TOIMINTAYMPÄRISTÖ

det nousevat 200 kilometriin tunnissa, mikä vähentää matka-ajan esim. Oulusta Helsinkiin alle viiteen tuntiin, Ylivieskasta Helsinkiin noin neljään tuntiin ja Kokkolasta Helsinkiin alle neljään tuntiin. Radan kunnostustyö valmistuu vuonna 2017. Pietarista on hyvä junayhteys Helsinkiin ja sieltä pohjoiseen Ouluun saakka. Tavarakuljetusten osalta hyvätasoinen yhdistettyjen kuljetusten terminaali sijaitsee Oulussa. Lähimmälle henkilöliikenteen rautatieasemalle Oulaisiin on matkaa Hanhikiveltä 52 km.

LENTOASEMAT Alueella on kaksi kansainvälistä lentoasemaa. Lisäksi noin 30 minuutin ajomatkan päässä Hanhikivenniemen työmaalta sijaitsevat Raahe-Pattijoen sekä Kalajoen pienlentokentät. Oulun lentoasema on Suomen toiseksi vilkkain. Sieltä on arkipäivisin keskimäärin 10–20 lähtevää lentoa, joista suurin osa on Helsinkiin. Oulu–Luulaja–Tromssa-reittiä lennetään viitenä päivänä viikossa. Viikonloppuisin lähteviä lentoja on päivittäin yhteensä n. 5–10. Kokkolan lentoasemalta on yhteys Helsinkiin neljä kertaa ja Tukholmaan kerran päivässä. Molemmilta kentiltä on myös suoria kansainvälisiä lomalentoyhteyksiä. Helsingissä on Suomen suurin lentoasema, josta on erittäin hyvät jatkoyhteydet eri puolille maailmaa.

SATAMAT Rannikolla toimii ympärivuotisesti viisi vilkasta ja hyvin palvelevaa satamaa.

Rajanylityspaikat

Utsjoki

Lähde: Rajavartiolaitos

Näätämö

Kilpisjärvi Kivilompolo

Kolari Salla–Salla

Pello Aavasaksa Tornio Kemi

Tornio

Kuusamo–Suoperä

Oulu Raahe Kokkola

Vartius–Lyttä

Kalajoki

Kokkola-Pietarsaari

Vaasa

Oulun lentoasema www.finavia.fi/fi/oulu Kokkola-Pietarsaaren lentoasema www.finavia.fi/fi/kokkola-pietarsaari Helsinki-Vantaan lentoasema www.finavia.fi/fi/helsinkivantaa

Lisätietoja satamista talousaluekohtaisilla sivuilla s. 28–55.

Raja-Jooseppi–Lotta

Karesuvanto Muonio

Pietarsaari

Liikenneviraston satamatietojärjestelmä www.portnet.fi Suomen satamaliiton sivut www.finnports.com

Nuorgam

Niirala–Värtsilä Pori Rauma Turku

Helsinki-Vantaa Kotka

Imatra–Svetogorsk Nuijamaa–Brushnitshnoje Vainikkala–Luzhaika Vaalimaa–Torfjanovka

Helsinki

Alueen satamat. Tavaraliikenne yhteensä -kohtaan on laskettu ulkomaan ja kotimaan vienti ja tuonti.

Raahen satama Oulun satama Kalajoen satama Kokkolan satama Pietarsaaren satama

Sataman maa-alue (ha)

Väylän kulkusyvyys (m)

110 191 54 265 89

10 10 8,5 13 11

Laiturit yhteensä (m)

Varastorakennusten pinta-ala (m²)

Satamassa vierailleet alukset (2015)

25 000 80 000 41 000 80 129 43 000

595 531 134 551 183

1 350 1 622 420 2 269 977

Tavaraliikenne yhteensä (tonnia)

5 572 000 3 456 171 476 886 5 716 013 1 036 194

Etäisyys Hanhikivelle meriteitse (km)

15 138 37 126 143 Satamat

20


AUTORAHTI JA MUUT LOGISTIIKKAPALVELUT Maakuljetusten osuus Suomessa kuljetettavasta rahdista on n. 90 %. Oulun ja Kokkolan välillä kulkee päivittäin säännöllisiä rahtikuljetuksia. Yhteydet jatkuvat mm. Rovaniemelle, Turkuun ja Helsinkiin. Lisätietoja alueella toimivista logistiikkayrityksistä saa paikallisista yrityspalvelukeskuksista.

Rajanylityspaikat www.raja.fi/ohjeita/rajanylitys/rajanylityspaikat

SÄHKÖ- JA TIETOLIIKENNEYHTEYDET Suomessa sähkön käyttäjät saavat vapaasti valita sähkön myyjän. Alueelliset sähkönmyyjät selviävät

Energiaviraston ylläpitämästä hintavertailupalvelusta www.sahkonhinta.fi. Verkkopalvelusopimus tehdään kyseisellä alueella toimivan verkonhaltijan kanssa. Sähkönmyyjä tekee verkkosopimuksen asiakkaan puolesta asiakkaan näin halutessa. Tiedon alueella toimivasta verkonhaltijasta saa alueen yrityspalvelukeskuksesta, sähkönmyyjältä tai Energiavirastolta. Suomessa kuluttajilla ja yrityksillä on oikeus saada moitteettomasti toimiva 1 Mbit/s -laajakaistaliittymä vakituiseen asuinpaikkaansa tai yrityksen sijaintipaikkaan. Oikeutta kutsutaan yleispalveluksi. Oikeus ei koske kesäasuntoja. Kaikki Suomessa toimivat kaupalliset teleoperaattorit myyvät hyvätasoisia palveluita Oulun ja Kokkolan välisellä alueella. GSM-matkaviestinverkko kattaa käytännössä lähes koko Suomen,

21

ja 3G-matkaviestinverkon kuuluvuus on hyvin laaja. 4G-verkkojen peittoalue laajenee jatkuvasti tiheästi asutuilta alueilta alkaen. Tiedonsiirto 4G-verkossa on parhaimmillaan jopa 300 Mbit/s. Laajakaistaa on tarjolla parhaimmillaan 1 000 Mbit/s. Ajantasaiset tiedot eri matkaviestinverkkojen peittoalueista ja verkoissa saavutettavista mobiililaajakaistan tiedonsiirtonopeuksista voi tarkistaa kunkin operaattorin www-sivuilta.

Sähkönhankinta Suomessa www.energiavirasto.fi Puhelin- ja internetliittymät Suomessa www.viestintavirasto.fi


TOIMINTAYMPÄRISTÖ Tarkemmat talousaluekohtaiset tiedot sivuilla 28–55. ELINKEINOELÄMÄ Suomen sijainti on keskeinen Barentsin alueella. Barentsin alue käsittää maa-alueet Barentsinmeren ympärillä ja Pohjoiskalotissa. Suomesta on yhteydet Luoteis-Venäjälle sekä Pohjois-Ruotsiin, Jäämerelle ja Pohjois-Norjaan. Pohjoisen ainutlaatuiset luonnonvarat, kuten öljy, maakaasu, luonto, mineraalit ja makea vesi, ovat yhä kiinnostavampia kohteita kansainväliselle liiketoiminnalle ja investoinneille.

Tässä oppaassa käsiteltävän alueen elinkeinoelämä on erittäin monipuolista ja yritysten toimialat ja kokoluokat vaihtelevat paljon. Oulu–Kokkola-alueella on n. 30 000 yritysten toimipaikkaa ja yrityksissä on yhteensä n. 110 000 työntekijää. Alueella on merkittävää suurteollisuutta, mikä on kehittänyt alueen toimijoista kansainvälisiä ja monipuolisia osaajia. Raahessa toimii mm. erikoisterästehdas, kansainvälisen tason teräsrakenteita ja laitteita valmistavia konepajoja sekä alihankintayrityksiä.

Kaupungin alueella toimii myös kultakaivos. Kalajoella on kasvava ja monipuolinen matkailukeskus. Oulun alueella merkittäviä työllistäjiä ja liikevaihdoltaan isoja teollisuudenaloja ovat paperi- ja selluteollisuus, kemianteollisuus, elektroniikkateollisuus ja uusimpana kasvualueena ohjelmistotoimiala. Oulussa on myös monipuolisia kauppa- ja vapaa-ajan palveluita. Ylivieskan alueella on konepajayrityksiä ja teräsrakenteiden valmistajia. Ylivieska on myös alueensa erikoiskaupan, mm. autoliikkeiden, keskittymä. Oulaisissa

Alueen yritysten toimipaikkojen, liikevaihdon ja henkilöstön lukumäärä vuonna 2014 Talousalue

Yritysten Yritysten liikevaihto Henkilöstö toimipaikat yhteensä (1 000€)

Raahe–Kalajoki Oulu Ylivieska Kokkola–Pietarsaari Yhteensä

3 440 13 281 2 703 11 189 30 613

2 266 572 13 462 468 1 289 414 6 968 672 23 987 126

12 084 58 267 7 401 30 445 108 197

Tilastokeskus 2016, yritys- ja toimipaikkarekisteri TOL 2008

Alueen työpaikat toimialoittain vuonna 2014 Talousalue

Maa-, metsäja kalatalous

Raahe-Kalajoki Oulu Ylivieska Kokkola-Pietarsaari Yhteensä

1 577 1 651 867 4 123 8 218

Teollisuus ja kaivostoiminta

Sähkö, vesi ja rakentaminen

Julkinen ja yksityinen palvelusektori

Muut toimialat

Työpaikat yhteensä

5 166 10 493 2 250 10 347 28 256

1 398 7 729 939 3 674 13 740

9 745 76 459 7 338 30 807 124 349

291 1 727 194 625 2 837

18 177 91 059 11 588 49 576 177 400

Tilastokeskus 2016, yritys- ja toimipaikkarekisteri TOL 2008

22


on Ylivieskan talousalueen terveydenhuollon keskittymä. Kokkolan alueella suurteollisuutta on soveltavan kemian alalla. Alueella esimerkiksi sijaitsee Pohjoismaiden suurin epäorgaanisen kemian keskittymä. Suuryritysten tarpeiden myötä liikenne- ja logistiikkapalvelut ovat kehittyneet hyvätasoisiksi. Alueelle on kasvanut myös voimakas alihankintateollisuus ja korkeatasoisia huolto-, kunnossapito- sekä rakennusalan yrityksiä.

Yritysten yhteystiedot Raahe, Pyhäjoki, Siikajoki http://rsyp.owla.fi Kalajoki, Merijärvi, Alavieska http://yrityshaku.kalajoki.fi/haku Oulun alue www.businessoulu.com/fi/yrityshakemisto Kokkolan alue www.kosek.fi/Yritysrekisteri Ylivieska www.ytek.fi/yritysrekisteri Oulainen www.oulainen.fi/yritysrekisteri Kempele www.kempele.fi/tyo-ja-yrittaminen/yrityshaku.html Liminka www.liminka.fi/sivu/fi/yrityshakemisto/ Sievi https://colosseum.grynos.com/Yrityshakemisto Muut yrityshakemistot www.lisaakauppaa.fi, www.partnerbook.fi

JULKISET PALVELUT VEROTUS Alueelle saapuvien ulkomaalaisten työntekijöiden veronumeron ja henkilötunnuksen rekisteröinti hoidetaan Pohjois-Suomen verotoimiston Raahen ja Oulun sekä Länsi-Suomen verotoimiston Ylivieskan ja Kokkolan toimipisteissä.

Paikallisten verotoimistojen yhteystiedot www.vero.fi/fi-FI/Tietoa_Verohallinnosta/Yhteystiedot

HÄTÄKESKUS Valtakunnallinen hälytysnumero on 112. Hätäkeskuslaitoksen tehtävänä on eri puolilla maata ottaa vastaan pelastus-, poliisi-, sosiaali- ja terveystoimen toimialaan kuuluvia hätäilmoituksia ja muita ihmisten, ympäristön ja omaisuuden turvallisuuteen liittyviä ilmoituksia sekä välittää ne edelleen auttaville viranomaisille ja yhteistyökumppaneille.

Hätäkeskuslaitos www.112.fi

TERVEYDENHUOLTO Jokaisessa kunnassa on terveydenhuollon peruspalvelut antava terveysasema. Ympärivuorokautinen päivystys toimii Oulussa, Oulaisissa, Raahessa ja Kokkolassa. Muissa terveyskeskuksissa on vain päiväaikaista päivystystoimintaa. Ensihoito on järjestetty sairaanhoitopiireittäin.

23

Raahen, Pyhäjoen ja Siikajoen terveydenhuollon palveluista vastaa Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä. Raahen pääterveysasemalla sekä Vihannin, Pyhäjoen ja Ruukin terveysasemilla tarjotaan perusterveydenhuoltopalveluja, ja niissä on lääkärien vastaanotot. Hyvinvointikuntayhtymällä on myös omia erikoissairaanhoidon palveluja Raahen sairaalassa. Raahessa toimii ympärivuorokautinen terveyskeskuspäivystys sekä sairaalapäivystys. Kalajoella ja Merijärvellä perusterveydenhuoltopalveluja saa paikallisista terveyskeskuksista. Oulussa perusterveydenhuollosta vastaa Oulun kaupunki. Oulun talousalueella on kuusi hyvinvointikeskusta. Tuiran hyvinvointikeskuksen toimintaa on myös Rajakylässä ja Kaijonharjussa. Kaakkurin hyvinvointikeskuksen toimintaa on lisäksi Oulunsalossa. Oulussa toimii myös kolme hyvinvointipistettä. Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin (PPSHP) kuntayhtymällä on kolme sairaalaa: Oulun yliopistollinen sairaala Oulussa, Oulaskankaan sairaala Oulaisissa ja Visalan sairaala Ylivieskassa. Oulun kaupunginsairaala (OKS) on terveyskeskussairaala, jonka tehtävänä on tarjota kuntalaisille lyhytaikaista, akuuttia sairaalahoitoa ja kuntoutusta. Oulun yliopistollisen sairaalan yhteydessä toimii Oulun seudun yhteispäivystys, päivystysyksikkö, joka vastaa jäsenkuntien perusterveydenhuollon ilta- ja viikonloppupäivystyksestä sekä erikoissairaanhoidon päivystyksestä kokonaan. Ylivieskan alueen perusterveydenhuollosta vastaa peruspalvelukuntayhtymä Kallio ja Oulaisissa Oulaisten kaupunki. Erikoissairaanhoito hankitaan Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiriltä, pääasiassa Oulaskankaan sairaalasta, joka sijaitsee Oulaisissa.


TOIMINTAYMPÄRISTÖ

Kokkolan alueen erikoissairaanhoidon palveluista vastaa Kiuru, Keski-Pohjanmaan keskussairaala. Jokaisessa kunnassa on sairaanhoidon peruspalvelut antava terveysasema. Terveyspalvelujen käyttäjä voi pyytää tulkkausapua.

Terveydenhuollon tarjoajia Raahen alue www.ras.fi Kalajoki, Merijärvi www.kalajoki.fi/sosiaali-ja-terveyspalvelut Oulun kaupunki www.ouka.fi/oulu/terveyspalvelut Ylivieskan alue www.kalliopp.fi Oulaisten kaupunki www.oulainen.fi/terveyskeskus Kokkolan alue www.kpshp.fi Kempele www.kempele.fi/sosiaali-ja-terveys.html Liminka www.liminka.fi/sivu/fi/sosiaali-_ja_terveyspalvelut/ Erikoissairaanhoito Oulun yliopistollinen sairaala www.ppshp.fi Oulaskankaan sairaala www.ppshp.fi/oulaskankaan_sairaala Keski-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri www.kpshp.fi

TYÖTERVEYSHUOLTO Työnantajan velvoitteena on järjestää työntekijöilleen työterveyshuolto. Työterveyshuollon työnantaja voi ostaa joko paikalliselta julkiselta terveydenhuollolta tai yksityisiltä palveluyrityksiltä. Työterveyshuolto voi olla vain terveystarkastuksen sisältävä, työkykyä edistävä ja peruspalveluja tarjoava tai hyvinkin kattava ja monipuolinen, myös sairaanhoitoa tarjoava etu työntekijöille.

Työterveyslaitos www.ttl.fi

POLIISI Raahessa, Kalajoella, Ylivieskassa ja Oulussa sijaitsevat poliisiasemat kuuluvat Oulun poliisilaitoksen alaisuuteen. Alueen pääpoliisiasema on Oulussa. Kokkolassa sijaitseva poliisiasema kuuluu Pohjanmaan poliisilaitoksen alaisuuteen. Sen pääpoliisiasema on Vaasassa.

Raahe–Kalajoen talousalue www.poliisi.fi/oulu Oulun talousalue www.poliisi.fi/oulu Ylivieskan talousalue www.poliisi.fi/oulu Kokkola–Pietarsaaren talousalue www.poliisi.fi/pohjanmaa

24

PELASTUSLAITOS Jokilaaksojen pelastuslaitos vastaa pelastustoimen palveluista 17 kunnan alueella, johon kuuluvat mm. Siikajoen, Raahen, Pyhäjoen ja Kalajoen kunnat. Pyhäjoen Hanhikiveä lähimmät paloasemat ovat Raahessa ja Pyhäjoella. Pelastuslaitos vastaa ensihoitopalveluista mm. Raahen ja Pyhäjoen osalta. Jokilaaksojen pelastuslaitos vastaa Pyhäjoen ydinvoimalan pelastusviranomaiselle kuuluvasta valvonnasta. Oulun alueella vastuu pelastustoimesta on Oulu-Koillismaan pelastuslaitoksella. Kokkolan alueesta vastaa Keski-Pohjanmaan ja Pietarsaaren alueen pelastuslaitos.

Raahe–Kalajoen sekä Ylivieskan talousalueet www.jokipelastus.fi Oulun talousalue www.ouka.fi/pelastuslaitos Kokkola–Pietarsaaren talousalue www.kokkola.fi/aluepelastuslaitos

TULLI Suomen tulli on osa Euroopan unionin tullijärjestelmää. Tullin palvelupisteet sijaitsevat Oulussa ja Kokkolassa. Ensisijaisesti tullin palveluja ohjataan käyttämään netin kautta. Lisäksi on tarjolla puhelinneuvontaa numerossa +358 295 5202.

Tullin sivut yrityksille www.tulli.fi/fi/yrityksille


MUUT VIRANOMAISPALVELUT Kelan ja TE-palvelujen paikallistoimistot sijaitsevat Raahessa, Oulussa, Ylivieskassa ja Kokkolassa. Oulussa on myös Pohjois-Suomen aluehallintovirasto (AVI), Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY) sekä maakunnan kehittymistä ohjaava Pohjois-Pohjanmaan liitto. Kokkolassa on mm. Pohjanmaan TE-toimisto ja Keski-Pohjanmaan liitto. Suomessa parhaillaan käynnissä olevan aluehallinnon uudistuksen tavoitteena on sovittaa yhteen valtion aluehallinto ja maakuntahallinto sekä yksinkertaistaa julkisen aluehallinnon järjestämistä (valtio, alueet ja kunnat). Hallitusohjelman mukaan ensisijaisena ratkaisuna on toimintojen keskittäminen tehtäviltään ja toimivallaltaan selkeille itsehallintoalueille, maakunnille, vuoden 2019 alusta lukien. Lue lisää alueuudistus.fi.

YHDYSKUNTA- JA TEOLLISUUSJÄTE SEKÄ VESIHUOLTO

Yhdyskuntajäte on asumisesta syntyvää jätettä. Kunnat solmivat yhdyskuntajätehuoltosopimukset valitsemansa jätehuoltoyhtiön kanssa. Yritysten tuotannossa syntyvän teollisuusjätteen osalta yritykset voivat valita itse jätehuoltoyhtiön, jonka kanssa tekevät jätehuoltosopimuksen. Kunnat toimivat myös yritysten jätehuollon valvovana viranomaisena. Lisätietoja jätehuollosta löytyy kuntien www-sivuilta. Suomessa kunnat vastaavat alueensa vesi- ja jätevesihuollosta. Paikalliset vesiyhtiöt hoitavat jätevedenpuhdistuksen kunnittain. Jokaisella on omat vedenpuhdistuslaitoksensa. Kuntien vesi- ja jätevesipalvelujen yhteystiedot löytyvät kuntien www-sivuilta.

Kela www.kela.fi Pohjois-Suomen AVI www.avi.fi Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus www.ely-keskus.fi Pohjois-Pohjanmaan liitto www.pohjois-pohjanmaa.fi Pohjois-Pohjanmaan TE-toimisto toimistot.te-palvelut.fi/web/guest/pohjois-pohjanmaa Pohjanmaan TE-toimisto toimistot.te-palvelut.fi/pohjanmaa Keski-Pohjanmaan liitto www.keski-pohjanmaa.fi Sote- ja maakuntauudistus alueuudistus.fi/etusivu

ASUMINEN, KOULUTUS JA VAPAA-AIKA

Suomalaisista perhekunnista suurin osa asuu omistamissaan asunnoissa, omakotitaloissa tai huoneistoissa. Suomalaisilla on lisäksi lähes 500 000 kesämökkiä eri puolilla Suomea, usein järven tai meren rannalla. Väestö asuu pääasiallisesti kaupungeissa. Maaseutu on Euroopan mittakaavassa harvaan asuttua. VUOKRA-ASUNNOT Vuokrattavien asuntojen tarjontaa on sekä julkisen sektorin että yksityisten palveluina. Yksityiseltä sektorilta voi vuokrata myös kalustettuja asuntoja. Kuntien asuntojen vuokraus tapahtuu yleensä kunnan oman palveluorganisaation kautta. Yksityinen asuntotarjonta löytyy valtakunnallisten asuntoja myyvien ja vuokra-asuntoja tarjoavien www-sivustojen kautta. Tarkempia tietoja saa kunnista ja alueiden yrityspalveluista. Suomessa suurin osa paikallisista kiinteistövälitysyrityksistä tarjoaa vapaita kohteitaan myös valtakunnallisissa asumisen palveluportaaleissa, joissa kohteet on esitelty hyvin.

Asuntotarjonta internetissä www.etuovi.com www.vuokraovi.com www.oikotie.fi

25


TOIMINTAYMPÄRISTÖ

KOULUTUS Alueen väestön koulutustaso on hyvä: yli 15-vuotiaista n. 43 %:lla on keskiasteen tutkinto ja n. 28 %:lla korkea-asteen tutkinto. Vähintään yhden vieraan kielen osaaminen on yleistä. Yleisimmin puhuttu vieras kieli on englanti.

Korkea-aste

28 %

Perusaste

29 %

Keskiaste

JOKAMIEHENOIKEUDET Luonnossa liikkuminen on suomalaisten perinteinen ja suosittu virkistäytymismuoto kaikkina vuodenaikoina. Jokamiehenoikeuksien perusteella metsissä voi poimia marjoja ja sieniä ja liikkua kävellen, pyöräillen tai talvella hiihtäen luonnontilaisilla tai siihen verrattavilla alueilla. Asumusten pihoille ei saa mennä luvatta. Kalastus on luvanvaraista lukuun ottamatta onkimista ja pilkkimistä. Myös metsästys on luvanvaraista. Jokamiehenoikeudet eivät anna lupaa roskittaa maastoa, vahingoittaa puustoa tai kasvillisuutta, ajaa moottoriajoneuvoilla ilman maanomistajan lupaa tai rakentaa edes väliaikaisia rakennelmia.

43 % Alueen väestön koulutustaso vuonna 2015 Tilastokeskus 2016, StatFin

Jokamiehenoikeudet ja -velvollisuudet www.ym.fi/fi-FI/Ajankohtaista/Julkaisut/Esitteet/ Jokamiehenoikeudet_esite(4450)

Lisätietoa kalastusluvista www.kalastusluvat.net

26


27


RAAHE–KALAJOKI-TALOUSALUE

RAAHE–KALAJOKI-TALOUSALUE

Yli 65-vuotiaat

Hanhikivi sijaitsee Pyhäjoen kunnassa Raahe– Kalajoki-talousalueella. Alue muodostaa n. 80 km pitkän rannikkoseudun, jonka keskellä Pyhäjoen kunta sijaitsee. Talousalue muodostaa luontaisen alueen työssäkäynnille, asioinnille ja vapaa ajan toiminnalle. Raahe–Kalajoki-talousalueella asuu yhteensä n. 48 000 asukasta. Työikäisen väestön osuus on 59 % koko väestöstä. Alle 15-vuotiaiden osuus väestöstä on lähes 20 %. Maahanmuuttajataustaisia asukkaita on alueella n. 1 000 henkeä. Suurin ryhmä on venäläiset.

0–14-vuotiaat

22 %

19 %

Raahe–Kalajoki-talousalueen kunnat

E75

Hailuoto

15–64-vuotiaat

59 %

Kempele Lumijoki

Raahe–Kalajoki-talousalueen väestön ikärakenne vuonna 2015

Raahe

Tilastokeskus 2016

Liminka

Siikajoki

Hanhikivi

Pyhäjoki Kalajoki Korkea-aste

RAAHE–KALAJOKI-TALOUSALUEEN KUNNAT JA VÄESTÖ www-sivut www.pyhajoki.fi www.raahe.fi www.siikajoki.fi www.kalajoki.fi www.merijarvi.fi

32 %

E75 Siikalatva

Merijärvi

Pulkkila

Oulainen

Alavieska

E8

Tyrnävä 4

Vihanti

8

Perusaste

20 %

Ylivieska

Haapavesi

27

Keskiaste

48 % * 31.12.2015

Kunta Väkiluku* Pyhäjoki 3 211 Raahe 25 165 Siikajoki 5 466 Kalajoki 12 621 Merijärvi 1 134 Yhteensä 47 597

Oulu

Raahe–Kalajoki-talousalueen aikuisväestön koulutustaso vuonna 2015 Tilastokeskus 2016

28

Kannus 28 Pohjakartta 1:1 milj. © MML 2013

Nivala Sievi

0

28 10

20

30 km

POHJOIS-POHJANMAAN LIITTO 2013

Haapajärvi


SAAVUTETTAVUUS TIEVERKKO Tieverkosto on hyvässä kunnossa. Alueen läpi kulkee valtatie 8 rannikkoa pitkin Limingasta Turkuun. Kaikista talousalueiden keskuksista on hyvät poikittaisliikenneyhteydet sisämaahan päin mm. valtatie E75:lle, joka kulkee etelä-pohjoissuuntaisesti koko Suomen halki Helsingistä Ouluun ja edelleen Rovaniemelle. SATAMAT Raahe–Kalajoki-talousalueella on kaksi satamaa. Raahen ja Kalajoen satamat toimivat ympärivuotisesti. Raahen satama toimii Raahen terästehtaan läheisyydessä ja sijaitsee satamista lähimpänä Hanhikiveä. Etäisyys maanteitse Hanhikivelle on n. 25 km. Satama on kokonaistavaraliikennemäärien perusteella yksi Suomen vilkkaimmista. Sataman kautta kuljetetaan mm. raaka-aineita ja irtolasteja, terästä, sahatavaraa, kontteja sekä öljynporaus- ja tuulivoimateollisuuden raskaita projektikuljetuksia. Laitureissa voidaan käsitellä raskaita projektilasteja. Satamaan johtaa rautatie. Raahen satama on tavaraliikenteeltään Perämeren toiseksi suurin satama. Raahesta on hyvät merikuljetusyhteydet KeskiEurooppaan, Englantiin ja Välimerelle. Satamalla on viikoittainen konttifeederyhteys Hampuriin ja Bremerhaveniin. Maakuljetusyhteydet satamaan ovat hyvät, sillä satama sijaitsee valtatien 8 läheisyydessä ja raideliikenneyhteyksien päässä. Suuresta laivojen käyntimäärästä johtuen talvimerenkulun avustustoiminta on sujuvaa. Satama tarjoaa yrityksille mm. kontitus- ja varastointipalveluja. Satamassa on tarjolla kaukolämpöä, mikä mahdollistaa lämpimien varastotilojen rakentamisen.

Tullaukset myös nettipalveluna www.tulli.fi

Raahen satama www.raahensatama.fi

Kalajoen satama on riippumaton vapaa kauppasatama. Satamasta on esteettömät maantieyhteydet valtatielle 8 ja sitä kautta koko Pohjois-Suomen alueelle. Satama sijaitsee lähellä valtateiden 8 ja 27 risteystä. Matka Kalajoelta Pyhäjoelle on meritse 37 km ja maanteitse 50 km. Lähellä sijaitsevalta Ylivieskan rautatieasemalta tavaraliikenne Kalajoen satamaan hoidetaan säännöllisellä rekkayhteydellä. Satamassa sijaitsee Suomen ympäristökeskuksen Perämeren öljyntorjuntakeskus ja sataman läheisyydessä Kalajoki-Raahen merivartioasema. Satamassa on kolme laituripaikkaa, yhteispituus 420 m. Yksi Ro-Ropaikka mahdollistaa irtoperä- ja autoliikenteen. Satama on kasvanut viime vuosina Perämeren alueen merkittäväksi raskasnosto- ja projektilastisatamaksi sekä alueen suurimmaksi tuulivoimalarakenteiden tuontisatamaksi. Satamalla on Inspectan sertifioimat ISO 9001:2015 -laatujärjestelmä ja ISO 14001:2015 -ympäristöjärjestelmä.

RAUTATIELIIKENNE Raaheen johtaa sähköistetty rata, joka palvelee tavaraliikennettä. Rata liittyy Tuomiojan kohdalla päärataan, joka yhdistää koko maan etelä-pohjoissuuntaisesti Helsingistä Rovaniemelle. Suorin ratayhteys Venäjälle kulkee Vartiuksen rajanylityspaikan kautta. Hanhikiveltä etäisyys lähimmälle juna-asemalle Oulaisiin on n. 52 km. Vihannin henkilöjuna-asemalle on matkaa Raahesta n. 37 km. Sinne on yhteys Raahen keskustasta useita kertoja päivässä.

Kaukoliikenteen aikataulut www.vr.fi/cs/vr/fi/kaukoliikenne Junaliikenne Suomen ja Venäjän välillä www.vr.fi/cs/vr/fi/junaliput_venajalle

Tavaraliikenteen puolella VR tuottaa kotimaiselle ja kansainväliselle teollisuudelle ja kaupalle massatavarakuljetuksia sekä varastointipalveluja.

Kalajoen satama www.portofkalajoki.fi Tavaraliikenne www.vrtranspoint.fi TULLAUS Raahen sataman tullaukset hoidetaan Oulun tullin palveluna. Kalajoen sataman tullausasiat hoidetaan Kokkolan kautta.

29


RAAHE–KALAJOKI-TALOUSALUE

LENTOASEMAT Lähimpänä Hanhikiveä sijaitsevat lentoasemat ovat Oulussa ja Kokkolassa. Pyhäjoelta Oulun lentoasemalle on noin 75 minuutin ajomatka ja Pyhäjoelta Kokkola-Pietarsaaren lentoasemalle noin sadan minuutin. Noin 30 minuutin ajomatkan päässä Hanhikiven työmaalta sijaitsevat Raahe-Pattijoen sekä Kalajoen pienlentokentät. Kalajoen pienlentokenttä on kävelymatkan päässä Kalajoen matkailukeskuksesta.

Oulun lentoasema www.finavia.fi/fi/oulu Kokkola-Pietarsaaren lentoasema www.finavia.fi/fi/kokkola-pietarsaari

AUTORAHTI JA MUUT LOGISTIIKKAPALVELUT Linja-autoliikenne kulkee valtatie 8:aa pitkin Oulusta Turkuun. Tarvittaessa isompien kaupunkien linjaautoasemilta on yhteydet poikittaisliikenteeseen Suo-

men itä- ja eteläosiin. Linja-autot palvelevat henkilöliikenteen lisäksi myös nopeina pienempien tavaraerien kuljettajina. Linja-autoliikenteen aikataulut ja yhteydet löytyvät Matkahuollon sivuilta. Alueella on runsaasti kuljetus- ja logistiikka-alan yrityksiä. Alueella toimivista logistiikkayrityksistä voi tiedustella paikallisista yrityspalvelukeskuksista.

Matkahuolto, bussiaikataulut www.matkahuolto.fi/fi/aikataulut-ja-liput/ bussiaikataulut Matkahuolto, kuljetus- ja rahtipalvelut www.matkahuolto.fi/fi/yrityksille/kuljetus-jarahtipalvelut Raahen seudun yrityspalvelut www.rsyp.fi Kalajoen seudun yrityspalvelukeskus www.kalajoki.fi/yrityspalvelut Yritysten yhteystietoja www.lisaakauppaa.fi, www.partnerbook.fi

ELINKEINORAKENNE Raahe–Kalajoki-talousalueen elinkeinoelämää leimaavat suurteollisuus ja toisaalta vahva maatalous. Alueella on yhteensä n. 3 400 yritystä, joiden kokoluokka vaihtelee merkittävästi. Alueen yrityksissä oli vuonna 2014 yhteensä n. 12 000 työpaikkaa. Teollisuusyrityksiä alueella on n. 300, ja työpaikkoja teollisuudessa on n. 5 200. Suurteollisuutta alueella edustaa mm. SSAB:n terästehdas, joka on Euroopan johtavia erikoisteräksen ja teräsrakenteiden valmistajia. Tehdas on toiminut Raahessa jo yli 50 vuotta. SSAB tuo osan käyttämistään raaka-aineista rautateitse Venäjältä. Talousalueella on useita korkeatasoisia konepajoja ja metallin alihankintayrityksiä sekä niihin liittyviä palveluja, suunnittelua ja automaatiota. Alueella on myös runsaasti arkkitehti-, insinööri- ja suunnittelutoimistoja sekä rakentamiseen liittyviä yrityksiä.

Yritysten yhteystiedot Raahe, Pyhäjoki, Siikajoki http://rsyp.owla.fi Kalajoki, Merijärvi, Alavieska http://yrityshaku.kalajoki.fi/haku Yrityshakemistoja www.lisaakauppaa.fi, www.partnerbook.fi

30


Raahe–Kalajoki-talousalueen työpaikkojen lukumäärä toimialoittain vuonna 2014 1 577 5 166 1 398 9 745 291 18 177

Maa-, metsä ja kalatalous Teollisuus ja kaivostoiminta Sähkö, vesi ja rakentaminen Julkinen ja yksityinen palvelusektori Muut toimialat Työpaikat yhteensä

Tilastokeskus 2016

Raahe–Kalajoki-talousalueen yritysten toimipaikkojen määrä, liikevaihto ja henkilöstö vuonna 2014 Yritysten toimipaikkoja Yritysten liikevaihto yhteensä Henkilöstö

(1 000 €)

3 440 2 266 572 12 085

Tilastokeskus 2016, toimipaikkarekisteri

ELINKEINOJEN KEHITTÄMINEN JA YRITYSTOIMINTAA TUKEVAT PALVELUT Raahe–Kalajoki-talousalueen yritystoimintaa tukevia palveluja antavat Raahen seudun yrityspalvelut (RSYP) ja Kalajoen seudun yrityspalvelukeskus. RSYP:n ja Kalajoen asiantuntijoiden kautta yritykset saavat yhteyden kaikkiin tarvitsemiinsa viranomaispalveluihin, kuten TE-toimistoihin (liittyen esimerkiksi työntekijöiden palkkaamiseen ja yrityskehitykseen), verottajaan ja lupaviranomaisiin. Yrityspalvelukeskusten kautta paikkakunnalle tulevat yritykset saavat myös tarvitsemansa yksityiset yritys-

kontaktit koskien esim. toimitilojen vuokrausta, pankki-, vakuutus-, juristi-, tili- ja tilintarkastuspalveluja, liikenneyhteyksiä ja muita palveluja. Raahe–Kalajoki-talousalueella on yrityksille monipuolisia teollisuus- ja toimitiloja vuokrattaviksi tai ostettaviksi. Tiloja on myös mahdollista rakentaa teollisuutta varten kaavoitetuille tonteille. Pyhäjoella Ollinmäen teollisuusalueella, n. 7 km:n päässä Hanhikiveltä, on 72 hehtaarin alueella teollisuustontteja vuokrattaviksi tai ostettaviksi. Raahessa, Kalajoella, Siikajoella ja Merijärvellä on lisäksi runsaasti ostettavia ja vuokrattavia teollisuuskiinteistöjä.

31

Toimitilat Raahe, Pyhäjoki, Siikajoki www.rsyp.fi/toimitilaporssi Pyhäjoki www.pyhajoki.fi/elinkeinot_ja_yrittaminen Kalajoki, Alavieska, Merijärvi www.kalajoki.fi/toimitilat Merijärvi www.merijarvi.fi/yrittaminen-ja-elinkeinot/ toimitilat-ja-yritystontit


RAAHE–KALAJOKI-TALOUSALUE

ASUMINEN Raahe–Kalajoki-talousalueella asukkaiden enemmistö asuu omistamissaan omakotitaloissa tai huoneistoissa. Kuntien omistamia vuokra-asuntoja on sekä rivi- että kerrostaloissa. Lisäksi alueella on tarjolla yksityisten omistamia kalustettuja vuokra-asuntoja, joiden tiedot löytyvät julkisista asunnonvälitysportaaleista.

KOULUTUS Pyhäjoen matkailupalvelut www.pyhajoki.fi/matkailu/majoituspaikat Raahen matkailupalvelut www.visitraahe.fi Kalajoen matkailupalvelut www.visitkalajoki.fi

Pyhäjoki www.pyhajoki.fi/asuminen Raahe www.raahe.fi/asumispalvelut/vuokra-asunnot Siikajoki www.siikajoki.fi/vuokra-asunnot Kalajoki www.kalajoki.fi/asuminen-ja-ymparisto/ Merijärvi www.merijarvi.fi/asuminen-ja-rakentaminen

Hotellikapasiteettia ja korkeatasoisia vapaa-ajanasuntoja on eri puolilla aluetta. Kalajoen matkailukeskuksessa on n. 12 000 vuodepaikkaa mm. hotelleissa, lomahuoneistoissa ja vapaa-ajanasunnoissa. Matkailukeskuksen vapaa-ajanasuntoja käytetään myös ympärivuotiseen asumiseen. Raahen alueella on n. 600 vuodepaikkaa. Näistä kaikista löytyy tiedot keskitetysti alueen yritys- ja matkailupalveluista.

32

Talousalueella on tarjolla varhaiskasvatusta kymmenissä päiväkodeissa ja perusopetusta kymmenissä peruskouluissa. Lukio-opetusta ja ammatillista opetusta on tarjolla lähes jokaisessa kunnassa. Pyhäjoella lukio-opetuksessa painotetaan yrittäjyysnäkökulmaa. Kalajoella on opetusta myös englannin kielellä. Koulutuskeskus Brahe tarjoaa toisen asteen perusja lisäkoulutusta sekä siihen liittyvää työ-, palvelu- ja kehittämistoimintaa, aikuiskoulutusta sekä oppisopimuskoulutusta. Raahen ammatti-opistossa on valittavana seitsemän eri alan linjaa. Lybeckerin käsija taideteollisuusopistossa on valittavana seitsemän ja Ruukin maaseutuopistossa kaksi eri koulutusohjelmaa. Raahen Porvari- ja Kauppakoulussa opiskellaan kaupallisen alan perustutkintoja. Kalajoen ammattiopistossa on kuusi osastoa: matkailuosasto, vaatetusosasto, puuosasto, metalliosasto ja rakennusosasto sekä aikuiskoulutus- ja työelämäpalvelut. Kalajoen Kristillinen Opisto tarjoaa ammatillista, ammatilliseen koulutukseen valmentavaa ja yleissivistävää opetusta sekä kymmeniä lyhytkursseja eri aloilta. Omaehtoisia koulutus- ja sivistyspalveluja alueella tarjoavat mm. Pohjois-Pohjanmaan kesäyliopisto, Raahe-opisto, Kalajoen kansalaisopisto ja Jokihelmen opisto Merijärvellä.


VAPAA-AIKA Raahen ammattiopisto www.raahenao.fi Lybeckerin käsi- ja taideteollisuusopisto www.lybecker.net Ruukin maaseutuopisto www.rmo.fi Raahen Porvari- ja Kauppakoulu www.rpkk.fi Raahe-opisto www.raahe.fi/raaheopisto

Kalajoen ammattiopisto www.jedu.fi/kalajoki Kalajoen kansalaisopisto www.kalajoki.fi/vapaa-aika-ja-liikunta/ kansalaisopisto/ Kalajoen Kristillinen Opisto www.kkro.fi Jokihelmen opisto www.jokihelmenopisto.fi Pohjois-Pohjanmaan kesäyliopisto www.pohjois-pohjanmaankesayliopisto.fi/fi/raahe/

33

Raahe–Kalajoki-talousalueella on vireää urheilu- ja kulttuuritoimintaa. Suosittuja urheilulajeja ovat yleisurheilu, suomalainen kansallislaji pesäpallo sekä talvella jääkiekko ja hiihto. Meri, saaristo ja jokien ympäristö tarjoavat hyvät mahdollisuudet luontoretkeilyyn, veneilyyn, kalastukseen ja hiihtämiseen. Alueella on kaksi golfkenttää, urheilu- ja tenniskenttiä, ratsastusmaneeseja sekä uimarantoja. Pyhäjoella voi harrastaa monipuolista liikuntaa. Kielosaaren liikuntapuistoon kuuluvat monitoimitalo, jäähalli sekä urheilu- ja tenniskenttä. Pyhäjoen


RAAHE–KALAJOKI-TALOUSALUE

keskustassa on luonnonkaunis Kielosaari, jonka läpi saaresta toiseen kulkee luontopolku nuotiopaikkoineen. Kielosaaressa on myös rantalentopallokenttä. Rautiperän liikunta-alueella ovat pururadat, hiihtoladut ja ampumahiihtorata. Kuntataajamassa on frisbeegolfrata, ampumarata ja Ollinmäellä ilma-aseiden sisärata. Pyhäjoen kosket tarjoavat merelle saakka hyvät kalastusmahdollisuudet. Tervon satama palvelee vierasvenesatamana. Paikkakunnalla on monenlaisia kulttuuripalveluita, kuten Pauhasalin tapahtumat, Annalan kotiseutumuseo, kesäteatteriesityksiä ja taidenäyttelyitä. Pyhäjoen kirjastossa on asiakkaiden käytettävissä sanomalehtien ja kirjojen lisäksi myös internetyhteyksin varustettuja tietokoneita. Raahe on vanha merikaupunki, jonka edustalla on useita kymmeniä saaria. Raahen saaristo on elämyksellinen kohde, joka on osa Natura 2000 -verkostoa. Saaristoon kuuluu rannikon läheisiä metsäisempiä saaria ja kauempana avomerellä sijaitsevia pieniä avoimia luotoja. Raahen saaristo käsittää kaikkiaan 36 saarta, osa isompia ja osa pienempiä. Saaristo tarjoaa monenlaista tekemistä: voit meloa, kalastaa, pilkkiä, hiihtää, kävellä, marjastaa, potkukelkkailla, luistella, lumikenkäillä tai vain nauttia nokipannukahveista luonnon helmassa. Raahen edustan saaristo valittiin yleisöäänestyksessä vuoden 2016 retkikohteeksi. Raahen monet kulttuuri- ja liikuntatilat mahdollistavat erilaista harrastustoimintaa. Useat eri seurat sekä kunnalliset opistot tarjoavat liikunnan ja kulttuurin lisäksi mahdollisuuden opiskella mm. kieliä ja erilaisia kädentaitoja. Raahesalissa on tarjolla monipuolisia kulttuuritapahtumia. Asukkaille on

harrastustoimintaa myös kuoroissa, harrastajateattereissa tai tanssi- ja musiikkiryhmissä. Raahen kesäisiä tapahtumia ovat mm. Pekanpäivät ja Rantajatsit. Siikajoella on tarjolla monipuolisia liikuntapaikkoja, kirjastopalveluja ja kulttuuritapahtumia. Kunnan alueella sijaitsee myös 18-reikäinen golfkenttä. Ruukin kylällä toimii arvostettu hevosurheilukeskus, jossa on myös ratsastuskoulu ja tilava maneesi. Kansalaisopistossa on tarjolla mm. musiikkiin, kuvataiteisiin ja kädentaitoihin liittyviä kursseja. Kalajoen liikuntakeskuksessa voi harrastaa jääkiekkoa, jalkapalloa, salibandyä, pesäpalloa, koripalloa, kaukalopalloa, beachvolleytä, yleisurheilua, tennistä, hiihtoa ja maastojuoksua. Alueelta löytyy jäähalli, useita sisäliikuntatiloja ja kuntosaleja sekä uutuutena myös jalkapallohalli. Kaupungin alueella on kymmeniä kilometrejä kuntoilureittejä, puupolkuja ja luontopolkuja nuotiopaikkoineen sekä hyvät mahdollisuudet meri- ja jokikalastukseen. Kalajoella on monenlaisia kulttuuripalveluita, kuten kirjastoja, museoita, kesäteattereita ja taidenäyttelyitä. Paikkakunnalla järjestetään vuosittain yli 500 erilaista liikunta-, kulttuuri- ja vapaa-ajan tapahtumaa. Tunnetuimmat tapahtumat ovat Kalajoen juhannus ja Venetsialaiset. Merijärven kunnan pohjoisosassa, lähellä Pyhäjoen rajaa, sijaitsee Ristivuoren liikunta-alue. Ristivuorella on laskettelurinne hisseineen, lapsille pulkkamäki, hiihtolatuja, kahvio ja välinevuokraamo sekä makkaranpaistopaikka. Alueella on myös vuokrattava hirsimaja ja ampumarata. Lähellä Ristivuoren liikunta-aluetta sijaitsee Pyhänkoski, joka tarjoaa puitteet perhokalastuksen harrastamiselle.

34

MATKAILUKESKUS Kalajoen Hiekkasärkät on yksi Suomen suosituimmista matkailukeskuksista ja ainoa talousalueen matkailukeskus, joka sijaitsee meren äärellä. Kalajoki on kuuluisa hiekkarannoistaan ja merimaisemasta. Matkailukeskus tarjoaa useita mahdollisuuksia vapaa-ajanviettoon, kuten 15 km pitkän hiekkarannan, kylpylän, golfkentän, seikkailupuiston, vesipuiston, sauvakävely-, murtomaahiihto- ja pyöräilyreitit, kalastuspalveluja, moottorikelkkareitistöt, purjelautailukeskuksen, Rahjan saariston ja tapahtumia ympäri vuoden. Kalajoen matkailukeskuksessa on useita hotelleja ja ravintoloita, vapaa-ajan asuntoja ja huoneistoja, leirintäalue sekä liikunta-, hyvinvointija ohjelmapalveluja.

Pyhäjoki www.pyhajoki.fi/vapaa-aika Raahe www.visitraahe.fi Siikajoki www.siikajoki.fi/liikuntapaikat Kalajoki www.visitkalajoki.fi www.kalajoki.fi/tapahtumat Merijärvi www.merijarvi.fi/vapaa-aika

Infopankki.fi – Perustietoa maahanmuuttajille Raahe–Kalajoki-seudusta ja alueen palveluista www.infopankki.fi/fi/raahe-kalajoki-seutu


Kalajoen kansainvälinen matkailukeskus www.visitkalajoki.fi

35


OULUN TALOUSALUE

OULUN TALOUSALUE Yli 65-vuotiaat

Oulun talousalueeseen kuuluvat Oulu ja sen lähikunnat. Yhteensä talousalueella on n. 250 000 asukasta. Oulu on nimetty Arctic Europe -kasvualueella pohjoisen Skandinavian pääkaupungiksi ja maailman seitsemän älykkäimmän yhteisön joukkoon. Merkittävässä osassa on tutkimus- ja koulutuslaitosten sekä yritysten välinen tiivis yhteistyö. Kolmasosalla asukkaista on korkeakoulututkinto.

0–14-vuotiaat

14 %

21 %

15–64-vuotiaat

65 % Oulun talousalueen väestön ikärakenne vuonna 2015 Tilastokeskus 2016

OULUN TALOUSALUEEN KUNNAT JA VÄESTÖ

Yhteensä

254 115

Korkea-aste

Perusaste

33 %

24 %

Keskiaste

43 % * 31.12.2015

Kunta Väkiluku* www-sivut Oulu 198 525 www.ouka.fi Hailuoto 993 www.hailuoto.fi Kempele 17 066 www.kempele.fi Tyrnävä 6 793 www.tyrnava.fi Muhos 9 063 www.muhos.fi Lumijoki 2 076 www.lumijoki.fi Liminka 9 937 www.liminka.fi Ii 9 663 www.ii.fi

Oulun talousalueen yli 15-vuotiaiden koulutustaso vuonna 2015 Tilastokeskus 2016, StatFin

36

Oulun alueella on Euroopan nuorin ikärakenne: väestöstä alle 15-vuotiaita on n. 20 %. Maahanmuuttajatausta on n. 7 160 asukkaalla. Suurin ryhmä on venäläiset.


Oulun talousalueen kunnat

E8

Ii

Pudasjärvi 4

E75 Hailuoto

Oulu Kempele Lumijoki

Raahe

SAAVUTETTAVUUS

Simo

Kemi

E8

Siikajoki

Hanhikivi Pyhäjoki Vihanti

Pohjakartta 1:1 milj. © MML 2013

8

Liminka

Tyrnävä

Muhos

Utajärvi

E75 0

10

20

30 km

POHJOIS-POHJANMAAN LIITTO 2013

Vaala

TIEVERKKO Oulu sijaitsee logistisesti erinomaisella paikalla, meren rannalla rautateiden ja valtateiden risteyksessä. Valtatietä E75/8 pitkin Hanhikivelle on matkaa 96 km, Kokkolaan 204 km, Turkuun 620 km ja valtatietä E75 pitkin Helsinkiin 607 km. Itään Kajaaniin on matkaa valtatietä 22 pitkin 180 km. Pohjoiseen Rovaniemelle matkaa on 207 km valtatietä E75 pitkin. SATAMAT Oulun satama on Perämeren johtava metsäteollisuus- ja suuryksikkösatama. Oritkarin, Nuottasaaren ja Vihreäsaaren satamat palvelevat asiakkaita ympärivuorokautisesti vuoden jokaisena päivänä. Sataman kautta kuljetetaan metsäteollisuuden raaka-aineita ja tuotteita, kuten paperia, selluloosaa sekä sahatavaraa, irtolasteja, kappaletavaraa, kontteja ja perävaunuja. Satamassa käsitellään myös

raskasnosto- ja projektilasteja. Oulun satama on Perämeren suurin konttisatama. Satamista on viikoittaiset linjaliikenneyhteydet, Ro-Ro-aluksilla ja konttifeedereillä, useisiin Keski-Euroopan satamiin. Muut merikuljetusyhteydet ovat Englantiin ja Välimerelle. Satamassa asiakkaita palvelee useita globaaleja huolintaliikkeitä ja operaattoreita. Operaattorit tarjoavat myös varastointi- ja kontituspalveluja. Satamasta on hyvät yhteydet valtateille 4 ja 8. Satamasta ja satamavarastoista on myös raideyhteys suoraan pääradalle ja sitä kautta Venäjälle. Käytettävissä on myös vapaavarasto, johon otetaan varastoitavaksi EU:n ulkopuolisista maista tulevia tai niihin lähteviä tullaamattomia tavaroita. Tullin Oulun toimipiste sijaitsee sataman välittömässä läheisyydessä.

Oulun satama www.ouluport.com

RAUTATIELIIKENNE Rautatieliikenne kulkee päärataa pitkin Helsinkiin. Päivittäisiä henkilöjunavuoroja on useita, ja tavaraliikenne pääradalla on hyvin vilkas. Pohjoiseen rautatieliikenne jatkuu Rovaniemelle ja Kemijärvelle saakka. Itään, Vartiuksen rajanylityspaikan kautta Venäjälle johtava rata on peruskorjattu vuonna 2016. Kaukoliikenteen aikataulut www.vr.fi/cs/vr/fi/kaukoliikenne

Port of Oulu

37


OULUN TALOUSALUE

Junaliikenne Suomen ja Venäjän välillä www.vr.fi/cs/vr/fi/junaliput_venajalle

Tavaraliikenteen puolella VR tuottaa kotimaiselle ja kansainväliselle teollisuudelle ja kaupalle massatavarakuljetuksia sekä varastointipalveluja.

Tavaraliikenne www.vrtranspoint.fi

LENTOASEMAT Oulussa on Suomen toiseksi vilkkain lentoasema: miljoona matkustajaa vuodessa. Oulusta on Helsingin lisäksi suora lentoyhteys Ruotsiin ja Pohjois-Norjaan. Lentoasemalle liikennöi useita eri lentoyhtiöitä reittija lomalennoilla. Arkipäivisin on keskimäärin 10–20 Oulusta lähtevää ja Ouluun saapuvaa lentoa, joista suurin osa on Helsinkiin tai Helsingistä. Lento Helsinkiin kestää noin 55 minuuttia. Helsingistä on erittäin hyvät yhteydet eri puolille maailmaa. Erityisesti Eurooppaan ja Aasiaan menevät reitit ovat vilkkaita.

Oulun lentoasema www.finavia.fi/fi/oulu

AUTORAHTI JA MUUT LOGISTIIKKAPALVELUT Lähellä Oulun Oritkarin satamaa sijaitsee Oritkarin logistiikkakeskus. Keskuksen 20 hehtaarin alueella sijaitsevat mm. rekkajunien kuormausalueet raiteineen ja varusteineen sekä kuormaus- ja varastointikenttineen. Terminaalialueelle johtavat raiteet on osittain sähköistetty siten, että Oulusta etelään lähtevät rekkajunat voidaan ajaa suoraan Oulun tavararatapihan läpi ja edelleen määränpäähänsä. Paikallinen linja-autoliikenne on alueella vilkasta. Myös kaukoliikenne toimii hyvin: esimerkiksi Helsinkiin menee arkipäivisin 11 pikavuoroa, Raaheen 13 vuoroa ja Kokkolaan 11 vuoroa. Linja-autoliikenteen aikataulut ja yhteydet löytyvät Matkahuollon ja Onnibus-yhtiön sivuilta. Tietoa alueella toimivista logistiikka-yrityksistä voi tiedustella BusinessOulusta, paikallisesta yrityspalvelukeskuksesta.

Matkahuolto, bussiaikataulut www.matkahuolto.fi/fi/aikataulut-ja-liput/ bussiaikataulut Matkahuolto, kuljetus- ja rahtipalvelut www.matkahuolto.fi/fi/yrityksille/kuljetus-jarahtipalvelut Onnibus.com-aikataulut www.onnibus.com/fi/aikataulut.htm BusinessOulu www.businessoulu.com/fi/yrityshakemisto Yrityshakemistoja www.lisaakauppaa.fi, www.partnerbook.fi

38

ELINKEINORAKENNE Oulun talousalueella on monipuolinen teollisuus- ja palvelurakenne. Vuonna 2014 eri toimialojen yritysten toimipaikkoja oli yhteensä 13 281. Työpaikkoja, julkinen sektori mukaan lukien, oli samana vuonna yhteensä 91 059. Alueen elinkeinorakenne on palveluvaltainen: mm. kaupan alan liikevaihto vuonna 2014 oli yli 3,4 miljardia euroa ja henkilöstöä alalla oli 9 070. Yrityspalveluyrityksiä oli talousalueella 1 250, mikä sisältää mm. ohjelmisto- ja tietopalveluyritykset, insinööri- ja arkkitehtitoimistot sekä laki- ja kirjanpitopalvelut. Kuljetus- ja logistiikka-alan yrityksiä oli yhteensä 800. Teollisuuden vahvoja aloja ovat paperin- ja selluntuotanto, elintarviketeollisuus, metallinjalostus eri muodoissa, kemian tuotteet ja raakapuun jalostus. Merkittävä osa Oulun talousalueen teollisuustuotannosta päätyy vientiin. Yhteensä teollisuuden liikevaihto vuonna 2014 oli 4,5 miljardia euroa. Samana vuonna työntekijöitä teollisuudessa oli n. 10 500 henkeä. Oulun talousalueella on myös vahvaa suunnittelu- ja insinööriosaamista. Talousalueella on n. 1 400 rakennusalan yritystä, joista n. 760 on erikoistunutta rakennustoimintaa (esim. LVI- ja sähkötöihin). Maa- ja vesirakennusyrityksiä on 60 ja talonrakennusyrityksiä 600. Alueella toimivat kaikki Suomen suurimmat rakennusyritykset. Lisäksi alueella on merkittävä määrä pieniä paikallisia rakentamiseen liittyviä yrityksiä. (Tilastokeskus 2014.) Oulussa toimii aktiivisesti n. 460 teollisuuden suunnittelu- ja kunnossapitoyritystä, jotka työllistävät yhteensä n. 3 100 henkeä. Yritysten yhteinen liikevaihto on n. 290 miljoonaa euroa.


Oulun talousalueen työpaikkojen lukumäärä toimialoittain vuonna 2014 Maa-, metsä- ja kalatalous Teollisuus ja kaivostoiminta Sähkö, vesi ja rakentaminen Julkinen ja yksityinen palvelusektori Muut toimialat Työpaikat yhteensä

1 651 3 493 7 729 76 459 1 727 91 059 Tilastokeskus 2016

Oulun talousalueen yritysten toimipaikkojen määrä, liikevaihto ja henkilöstö vuonna 2014 Yritysten toimipaikkoja Yritysten liikevaihto yhteensä Henkilöstö

13 281 (1 000 €) 13 462 468 58 267

Tilastokeskus 2016, toimipaikkarekisteri

Oulun talousalueen vahvin ICT-erikoistumisala on matkapuhelinverkkojen tukiasemien sekä langattomien teknologioiden suunnittelu ja tukiasemien valmistus. Tänä päivänä Oulussa kehitetään 5G-verkkoa; 5G-testiverkko on jo nyt laajasti yritysten käytössä. Oulu on myös merkittävä start up -yritysten keskus. Teollisuuden tarpeisiin räätälöidyissä ICT-ratkaisuissa on merkittävää potentiaalia myös suurhankkeissa toimiville yrityksille. Oulun keskustassa ja useissa julkisissa palvelupisteissä on kaikille käyttäjille avoin langaton laajakaistaverkko PanOULU.

ELINKEINOJEN KEHITTÄMINEN JA YRITYSTOIMINTAA TUKEVAT PALVELUT BusinessOulu vastaa talousalueen yritysten toimintaa tukevista elinkeinopalveluista yhteistyössä talousalueensa kuntien elinkeinopalveluiden kanssa. BusinessOulu keskittyy toiminnassaan yrittäjyyden edistämiseen tavoitteenaan uusien työpaikkojen syntyminen ja alueelle suuntautuvien investointien kasvu. BusinessOulu edistää myös suurhankkeiden, kuten Fennovoiman rakentamisprojektin, toteutusta. BusinessOulu ja kuntien yrityspalvelut auttavat kaikenkokoisia yrityksiä, jotka haluavat sijoittua talousalueelle. Alueen kunnat tarjoavat erilaisia tontteja sekä elinkeinoelämän että asumisen tarpeisiin. Kiinteistövä-

39

litysyhtiöillä on runsaasti teollisuustiloja ja toimistoja tarjolla vuokrattaviksi tai ostettaviksi.

Oulun kaupungin tonttipalveluista vastaa yhdyskunta- ja ympäristöpalvelut www.ouka.fi/oulu/asuminen-ja-rakentaminen/tontit Oulun alueen teollisuuskiinteistöt ja yritystontit www.businessoulu.com/fi/toimitilat-ja-yritystontit.html Kempeleen kunnan asuin- ja yritystontit www.kempele.fi/tontit Limingan kunnan tonttipalvelut www.liminka.fi/tontit Limingan kunnan yritystontit www.emapitaja.fi/tontit


OULUN TALOUSALUE

ASUMINEN Oulun talousalue on voimakkaasti kasvava ja kehittyvä seutu. Oulun kaupungin asukasluku ylitti 200 000 asukkaan rajan syksyllä 2016. Asuntokunnista yli 60 % asui vuonna 2014 omistusasunnossa, joista lähes 40 % oli omakotitaloja. Kerrostaloasuntoja alueella on 56 000. (Tilastokeskus 2015.) Oulun seudulla on tarjolla monipuolisia vaihtoehtoja erimuotoiseen asumiseen. Valtion tukemia vuokra-asuntoja on n. 15 100 ja asumisoikeusasuntoja n. 1 640 (Tilastokeskus 2014). Oulun kaupungin asuntovuokraustoiminta on keskitetty Sivakka-konserniin. Vuonna 2015 se omisti ja hallinnoi yhteensä 8 212 asuntoa. Opiskelija-asuntojen suurin hallinnoija on PSOAS, jolla on yhteensä lähes 5 500 asuntoa.

Oulun kaupungin asunnot, Sivakka www.oulunsivakka.fi Opiskelija-asunnot, PSOAS www.psoas.fi Oulun seudun julkisrahoitteisia vuokra-asuntoja Oulun seudun vuokra-asuntoyhtiöt www.ouka.fi/oulu/asuminen-ja-rakentaminen/ vuokra-asunnot Limingan kunnan asunnot www.liminka.fi/asuminen Yksityisten vuokranantajien asuntoja on talousalueella runsaasti. Myytäviä asuntoja välittävät paikalliset ja valtakunnalliset kiinteistövälitysyri-

40

tykset ja asunnonvälittäjät. Lisätietoja toimijoista voi tiedustella BusinessOulun yhteyshenkilöltä. Katso yhteystiedot talousalueittain oppaan lopusta sivuilta 56–57. Hotellimajoitusta löytyy talousalueelta eniten Oulusta, jossa on 11 hotellia ja runsaasti muuta majoitustilaa. Yhteensä alueella on yli 500 majoitusyritystä ja lähes 600 kahvilaa ja ravintolaa.

Alueen tarjonta ja yhteystiedot www.visitoulu.fi www.businessoulu.com/fi/kokousjarjestajille www.kempele.fi/vapaa-aika www.visitliminka.fi


KOULUTUS

Oulun seudun ammattiopistossa (OSAO), jonka 12 koulutusyksikössä opiskelee 11 300 opiskelijaa. (Oulun kaupunki 2013.) Oulun ammattikorkeakoulu (OAMK) tarjoaa käytännönläheistä korkeakouluopetusta. Koulutuksen painoalat ovat internet ja ICT, energia ja ympäristö, terveys ja hyvinvointi sekä luovat alat. Opiskelijoita on yhteensä n. 9 000.

Oulussa voi opiskella myös englannin kielellä leikkikouluikäisestä tohtoriksi saakka. Kaikkiaan yliopistokaupunki Oulussa on n. 50 000 oppilasta tai opiskelijaa esikoululaisista aikuisopiskelijoihin. Heistä 30 000 on tiedeyliopistossa ja korkeakouluissa.

Oulun seudun ammattiopisto www.osao.fi Oulun ammattikorkeakoulu Oy www.oamk.fi

Infopaketti koulutuksesta ja opiskelusta www.ouka.fi/oulu/koulutus-ja-opiskelu/etusivu

Varhaiskasvatusta tarjoaa n. 100 kunnallista ja n. 50 yksityistä päiväkotia. Osassa päiväkodeista on englannin- tai ruotsinkielisiä yksiköitä sekä saamen-, ruotsintai saksankielisiä ryhmiä. Esikouluikäisille maahanmuuttajataustaisille lapsille on tarjolla valmistavaa opetusta ja kolme monikulttuurista opetusryhmää. Oulussa on kuvataiteen, liikunnan ja musiikin erikoisluokkia peruskoulun kolmannelta luokalta lukioon saakka. Peruskouluja on 52. Lukioita Oulussa on 13, joiden lisäksi on steinerkoulu ja ruotsinkielinen lukio. Oulun Lyseon lukiossa voi suorittaa kansainvälisen yliopilastutkinnon eli International Baccalaureate -ohjelman. Suomessa IB Diploma antaa yleisen korkeakoulukelpoisuuden. Lukio-opintoja voi opiskella myös verkko-opintoina eLukiossa. OULU INTERNATIONAL SCHOOL (OIS) Oulun kansainvälinen koulu on Oulun kaupungin omistama oppilaitos, joka tarjoaa peruskoulutasoista koulutusta luokille 1–9. Opetuskieli on englanti. Koulu noudattaa sekä suomalaista opetussuunnitelmaa

että kansainvälistä International Baccalaureate / IB -ohjelmaa. Koulussa on Primary Years Programme / PYP luokille 1–4 ja Middle Years Programme / MYP luokille 5–9. Koulu on avoin kaikille oppilaille, jotka hyötyvät opiskelusta englannin kielellä. Kielitaitoa testaavat valintakokeet järjestetään helmikuussa ja elokuussa. OIS sijaitsee Oulun kaupungin keskustassa hyvien liikenneyhteyksien varrella. Koulussa on tällä hetkellä 370 oppilasta eri puolilta maailmaa.

Oulu International School www.ouka.fi/oulu/koulutus-ja-opiskelu/ kansainvalinen-koulu

AMMATILLINEN PERUSKOULUTUS JA AMMATTIKORKEAKOULUTUS Ammatillista peruskoulutusta järjestetään kuudessa ammatillisessa oppilaitoksessa. Laajin tarjonta on

41

OULUN YLIOPISTO Oulun yliopisto on 14 000 opiskelijan ja 3 000 työntekijän monitieteinen ja kansainvälinen tiede- ja innovaatioyliopisto. Tutkimuksen ja koulutuksen vahvuusaloja ovat älykkäiden järjestelmien ja palvelujen kehittäminen, luonnonvarojen kestävä käyttö, maa–lähiavaruusvuorovaikutus, ihmisen hyvinvointi ja elinikäinen terveys sekä yhteisöjen muutos ja vuorovaikutus. Oulun yliopisto on aktiivinen yhteistyökumppani ja korkeatasoisia palveluja tarjoava tiedeyhteisö. Yliopiston kautta on mahdollista saada apua tutkimusongelmien ratkaisemiseen sekä löytää asiantuntijoita, tutkimus- ja testauslaitteistoja, tiloja, osaavia työntekijöitä ja täydennyskoulutusta. Ydinenergiatekniikan täydennyskoulutus on aloitettu yhdessä Lappeenrannan teknillisen yliopiston ja alan muiden toimijoiden kanssa. Oulun yliopisto www.oulu.fi/yliopisto


OULUN TALOUSALUE

VAPAA-AIKA Oulun talousalueen vapaa-ajan palvelujen tarjonta on runsasta ja monipuolista. Alueella on mahdollisuus nauttia luonnosta esimerkiksi maailman pohjoisimman Geoparkin ja kansallispuiston sekä Suomen arvokkaimman lintuveden, Liminganlahden, lintutorneilla tai Koitelin koskella. Hailuodon kansallismaisema sijaitsee vain lyhyen lauttamatkan päässä mantereesta. Oulussa on yksi Euroopan parhaista jääkiekkojoukkueista, maailman pohjoisin pesäpallostadion ja sinfoniaorkesteri. LIIKUNTAHARRASTUKSET JA MATKAILU Oulu on tunnettu pyöräilykaupunki, jossa pyöräilyreittejä on yli 700 km. Alueella on reilut kymmenen liikuntahallia, neljä jäähallia ja neljä uimahallia. Urheilua voi harrastaa n. 250 urheiluseurassa. Ulkoliikuntapaikkoja on kymmeniä: palloilu- ja urheilukenttiä, kuntopolkuja ja uimarantoja. Nallikari on Pohjois-Suomen suurin ja suosituin kansainvälinen matkailukeskus. Se sijaitsee aivan Oulun keskustassa. Sen tunnusmerkkinä on kilometrin pituinen hiekkaranta, jonka välittömässä läheisyydessä sijaitsevat leirintäalue, kylpylä ja ravintoloita. Kesällä voi pelata rantatennistä tai -lentopalloa ja minigolfia, käydä poniratsastuksella Hietasaaren Ponipihassa tai opetella leijasurffausta. Nallikarin Talvikylä tarjoaa lumileikkejä ja palveluita koko perheelle. Nallisport tarjoaa monipuoliset palloilu- ja sisäurheilutilat. Virpiniemen virkistys- ja urheilukeskus on monipuolinen liikunta-alue. Alueella on erinomainen ulkoliikuntaympäristö ja liikuntaopiston palvelut,

valtakunnallista tunnustusta saanut golfkenttä, merkittävä eläinurheiluharrastajien ympäristö, leirintäalue sekä venesatama ja vierassatama. Virpiniemessä voi harrastaa liikuntaa monipuolisesti ympäri vuoden, talvella esimerkiksi lumikenkäilyä, mäenlaskua, hankijalkapalloa, hankifrisbeetä ja hiihtoa, kesällä mm. palloilulajeja, frisbeegolfia ja yleisurheilulajeja. Talvella suosittuja liikuntamuotoja ovat myös mm. luistelu, hiihto ja avantouinti. Raksilan urheilukeskuksessa voi seurata SM-tason urheilua uimahallissa, jäähallissa, tekojääkentällä, pesäpallostadionilla ja Ouluhallissa. Kempeleessä vapaa-ajanpalvelut järjestää Kempele Akatemia. Kempeleen Zemppi on vapaa-ajan keskittymä, josta löytyvät hotellin lisäksi keilahalli, kuntosali, lasten sisäleikkimaailma sekä urheilu- ja tapahtuma-areena. Lisäksi lapsiperheille sopivia matkailukohteita ovat mm. Liminganlahden luontokeskus, kukka- ja eläinpuisto Escurial sekä Rantakylän virkistysalue Limingassa. Uutuutena Limingassa on kesällä 2016 avatut fatbike- ja maastopyöräreitistöt, jotka tarjoavat haasteita eritasoisille pyöräilijöille. KULTTUURIPALVELUT Teatteria tarjoavat Oulun kaupunginteatteri, Oulun Työväen teatteri ja useat harrastajateatterit. Musiikkia tarjoavat opintopiirien, harrastajaorkestereiden ja kuorojen ohella ammattimaiset tapahtumatuottajat, kuten Qstock, Elojazz, Ilmakitarasoiton MM-kisat, Oulu Sinfonia ja Areena. Taidetta on Oulun taidemuseossa, Pohjois-Pohjanmaan museossa ja yksityisissä taidegallerioissa. Kulttuuria tarjoavat myös tanssiesi-

42

tykset, kulttuuritalo Valve ja kirjastopalvelut, joita on alueella 30. OSTOKSET Oulun keskusta tarjoaa kansainvälistä ja paikallista designia kadunvarsien putiikeissa ja kävelykatu Rotuaarilla, joka on myös paikallisten kohtauspaikka. Torirannan kauppahalli, kauppatori ja kahvilat tarjoavat paikallisia makuelämyksiä. Kauppakeskuksia löytyy ympäri Oulua. Kempeleessä sijaitsee Pohjois-Suomen suurin kauppakeskus Zeppelin. RAVINTOLAT Oulun ravintoloissa on suosikkiketjujen, kansainvälisten makujen – esim. venäläisen, italialaisen, kreikkalainsen ja japanilaisen keittiön – sekä paikallisen keittiön edustajia. Oulussa on myös ravintoloita, jotka tarjoavat luomu- ja lähiruokaa. Paikallinen kalaravintola Limingan Tupoksessa tarjoaa asiakkailleen tuoreita ja maistuvia kalaannoksia päivittäin vaihtuvan kalalistan mukaisesti. MONIKULTTUURIKESKUS VILLA VICTOR Villa Victor tarjoaa toimintaa niin Oulussa asuville ulkomaalaistaustaisille asukkaille kuin kantaväestölle. Toimintoihin kuuluvat mm. eritasoiset suomen kielen kurssit, infotilaisuudet tärkeistä päivittäiseen elämään liittyvistä aiheista sekä kansainväliset kulttuuri- ja teematapahtumat.


Oulu Guide -opas matkailijoille www.issuu.com/businessoulu Welcome to Oulu -opas ulkomaalaisille www.issuu.com/businessoulu Infopankki – perustietoa maahanmuuttajille Oulusta www.infopankki.fi/fi/oulu Monikulttuurikeskus Villa Victor www.ouka.fi/oulu/villavictor Oulun kulttuuripalvelut www.ouka.fi/oulu/kulttuuri-ja-kirjastot www.ouka.fi/tapahtumat Liikuntapaikat www.ouka.fi/oulu/liikunta-ja-ulkoilu Tapahtumat www.visitoulu.fi Limingan matkailu ja vapaa-aika www.visitliminka.fi Kempeleen matkailu ja vapaa-aika www.kempele.fi/vapaa-aika

43


YLIVIESKAN TALOUSALUE

YLIVIESKAN TALOUSALUE

Ylivieskan talousalueella asuu yli 30 000 asukasta. Asukkaista n. 60 % on työikäisiä. Alle 15-vuotiaiden osuus on n. 22 %. Maahanmuuttotaustaisia asukkaita on n. 400.

Yli 65-vuotiaat

0–14-vuotiaat

19 %

Ylivieskan talousalueen kunnat

22 %

Hanhikivi

59 % Ylivieskan talousalueen väestön ikärakenne vuonna 2015

YLIVIESKAN TALOUSALUEEN KUNNAT JA VÄESTÖ

Yhteensä

www-sivut www.ylivieska.fi www.alavieska.fi www.sievi.fi www.oulainen.fi

30 460

Tilastokeskus 2016, StatFin

8

Vihanti

E75 Siikalatva

Merijärvi

Oulainen

Alavieska

E8

Pulkkila

4

Haapavesi

Ylivieska 27

Kannus

Korkea-aste

31 %

Haapajärvi

Toholampi

unupyy

27

47 % Ylivieskan talousalueen yli 15-vuotiaiden koulutustaso vuonna 2015 Tilastokeskus 2016

44

ijärvi

Veteli

Pyhäjärvi

Reisjärvi

Kaustinen

Keskiaste

Kärsäm

Sievi

Perusaste

22 %

28

Nivala

28

* 31.12.2015

Kunta Väkiluku Ylivieska 15 039 Alavieska 2 687 Sievi 5 124 Oulainen 7 610

Kalajoki

Tyrnävä

Raahe

Pyhäjoki

15–64-vuotiaat

Liminka

Siikajoki

Halsua

Pohjakartta 1:1 milj. © MML 2013

Lestijärvi 0

Pihtipudas

10

20

30 km

POHJOIS-POHJANMAAN LIITTO 2013

Kinnula


SAAVUTETTAVUUS TIEVERKKO Ylivieskan talousalue on sekä teiden että rautatien solmukohta. Ylivieskan ja Hanhikiven välille on olemassa useita reittivaihtoehtoja. Valtateitä 27 ja 8 kulkeva reitti, jota erikoiskuljetukset voivat käyttää, on 81 km pitkä. Matka-aika on n. 65 min. Oulaisista matka Hanhikivelle (tiet 787 ja 7890) on 52 km ja matka-aika n. 45 min. Etäisyys Ylivieskasta Ouluun on 128 km valtatietä 86 pitkin, Kalajoelle 40 km valtatietä 27 pitkin ja Kokkolaan 80 km. RAUTATIELIIKENNE Ylivieskasta lähtee etelä-pohjoissuuntien lisäksi rata kohti itää, Vartiuksen rajanylityspaikalle. Etelään mentäessä erkanee Riihimäeltä rata kohti KaakkoisSuomea ja Pietaria. Raideliikenteen tehokkuus nousee pääradan kunnostuksen valmistuttua vuonna 2017. Matka-ajan Ylivieskasta Helsinkiin arvioidaan tuolloin olevan alle neljä tuntia. Oulainen on Hanhikiveä lähinnä oleva rautatieasema.

Tavaraliikenne www.vrtranspoint.fi

LENTOASEMAT Lähimmät lentoasemat sijaitsevat Oulussa ja Kokkolassa. Molemmille lentoasemille on Ylivieskasta n. 90 minuutin ajomatka.

Kokkola-Pietarsaaren lentoasema www.finavia.fi/fi/kokkola-pietarsaari Oulun lentoasema www.finavia.fi/fi/oulu

AUTORAHTI JA MUUT LOGISTIIKKAPALVELUT Tieverkosto on kattava. Valtatie 86 on pohjois-eteläsuuntainen väylä, joka erkanee valtatiestä 8 Limingas-

Kaukoliikenteen aikataulut www.vr.fi/cs/vr/fi/kaukoliikenne Junaliikenne Suomen ja Venäjän välillä www.vr.fi/cs/vr/fi/junaliput_venajalle

Tavaraliikenteen puolella VR tuottaa kotimaiselle ja kansainväliselle teollisuudelle ja kaupalle massatavarakuljetuksia sekä varastointipalveluja.

45

sa ja jatkuu Ylivieskaan saakka. Alueen halki kulkee länsi-itäsuunnassa Kalajoelta Iisalmeen johtava valtatie 27, joka risteää valtatien E75 kanssa Pyhäjärvellä. Kokkolasta Kajaaniin menevä valtatie 28 kulkee Ylivieskan kautta. Linja-autoliikenteen aikataulut ja yhteydet löytyvät Matkahuollon internetsivuilta. Talousalueella toimii 155 rahti- ja logistiikka-alan yritystä. Tietoa alueella toimivista logistiikka-yrityksistä voi tiedustella seutukuntayhdistyksestä ja paikallisista yrityspalvelukeskuksista, joiden yhteystiedot ovat sivulla 56.

Matkahuolto, bussiaikataulut www.matkahuolto.fi/fi/aikataulut-ja-liput/ bussiaikataulut Matkahuolto, kuljetus- ja rahtipalvelut www.matkahuolto.fi/fi/yrityksille/kuljetus-jarahtipalvelut Ylivieskan seutukuntayhdistys www.ysk.fi Ylivieskan teknologiakylä YTEK Oy www.ytek.fi Oulaisten Yrityspalvelukeskus www.oulainen.fi/elinkeinot_ja_yrittaminen Alavieskan elinkeinopalvelut www.alavieska.fi Sievin Teollisuuspuisto Oy www.sievi.fi Yrityshakemistoja www.lisaakauppaa.fi, www.partnerbook.fi


YLIVIESKAN TALOUSALUE

ELINKEINORAKENNE Ylivieskan talousalue on merkittävä kaupan ja palvelujen keskus omalla seudullaan. Se palvelee n. 80 000 hengen markkina-aluetta. Ylivieskan kaupungin työssäkäyvistä henkilöistä n. 75 % työskentelee kaupan ja palvelujen sektoreilla. Kauppojen yhteenlaskettu pinta-ala on n. 160 000 m2. Useiden tavaratalojen lisäksi Ylivieskasta löytyy runsaasti erikoistavarakauppoja, mm. autoliikkeitä. Sievi on alueen teollistuneimpia kuntia. Sievi tunnetaan ennen kaikkea jalkineistaan sekä korkeatasoisista elektroniikka- ja mekaniikkateollisuuden tuotteista. Sievin kunta tarjoaa Hannunkankaan teollisuusalueelta monipuolisia tonttivaihtoehtoja teollisuu-

Ylivieskan alueen yritysten toimipaikkojen, liikevaihdon ja henkilöstön lukumäärä vuonna 2014 Yritysten toimipaikkoja Yritysten liikevaihto yhteensä Henkilöstö

(1 000 €)

2 703 1 289 414 7 401

Tilastokeskus, yritys- ja toimipaikkarekisteri 2016. TOL 2008

Ylivieskan talousalueen työpaikkojen lukumäärä toimialoittain vuonna 2014 Maa-, metsä- ja kalatalous Teollisuus ja kaivostoiminta Sähkö, vesi ja rakentaminen Julkinen ja yksityinen palvelusektori Muut toimialat Työpaikat yhteensä

867 2 250 939 7 338 194 11 588

den tarpeisiin. Alue sijaitsee hyvien liikenneyhteyksien varrella, valtatien 28 ja kantatien 63 risteyksessä. Ylivieskan talousalueella on myös monipuolista konepajateollisuutta ja teräsrakenteisiin liittyviä tuotantolaitoksia. Yritysten toimipaikkojen lukumäärä alueella on n. 2 700. Alueella on myös runsaasti rakennusalan yrityksiä ja yritystoimintaa palvelevia insinööri- ja arkkitehtitoimistoja, taloushallinto- ja konsultointitoimistoja sekä ohjelmistoyrityksiä. ELINKEINOJEN KEHITTÄMINEN JA YRITYSTOIMINTAA TUKEVAT PALVELUT Ylivieskan talousalueella kuntien aluekehitysorganisaationa toimii Ylivieskan seutukuntayhdistys. Tietoja alueen palveluista, toimitiloista ja yrityksistä saa seutukuntayhdistykseltä ja kuntien yrityspalveluorganisaatioista. Ylivieskan talousalueella on vuokrattavia tai ostettavia teollisuustiloja n. 30 000 m2. Esimerkiksi Oulaisissa valtatien 86 ja rautatien läheisyydessä on tarjolla teollisuustiloja 12 kohteessa yhteensä 19 000 m2.

Ylivieskan seutukuntayhdistys www.ysk.fi Oulaisten Yrityspalvelukeskus www.oulainen.fi/elinkeinot_ja_yrittaminen Ylivieskan teknologiakylä YTEK Oy www.ytek.fi Alavieskan Yrityspalvelut www.alavieska.fi Sievin Teollisuuspuisto Oy www.sievi.fi

Tilastokeskus 2016

46

ASUMINEN Ylivieskan talousalueella on n. 1 500 kuntien omistamaa vuokra-asuntoa. Niistä suurin osa on rivitaloja. Asunnot vuokrataan kuntien www-sivujen kautta. Hotellitasoista majoitusta alueelta löytyy n. 200 vuodepaikkaa. Myös muuta majoitustilaa on runsaasti tarjolla. Sievissä on kehittyvän keskustan lisäksi vahva ja elinvoimainen kyläverkosto kouluineen, mikä mahdollistaa turvallisen asumisympäristön mm. lapsiperheille.

Ylivieska www.ylivieskanvuokraasunnot.fi Oulainen www.oulainen.fi/vuokra-asunnot Alavieska www.alavieska.fi/vuokra-asunnot Sievi www.sievi.fi


KOULUTUS Ylivieskan talousalueella on 11 päiväkotia. Peruskouluja on yhteensä 23. Lukioita ja keskiasteen kouluja on yhteensä viisi. Oulaisissa toimii Oulun ammattikorkeakoulun terveysalan yksikkö sekä Oulaisten ammattiopisto. Ylivieskassa toimii Centria ammattikorkeakoulu, jossa opiskelee n. 3 000 opiskelijaa viidellä eri koulutusalalla, jotka ovat tekniikka, liiketalous, sosiaali- ja terveysala,

humanistinen ja kasvatusala sekä kulttuuriala. Lisäksi Ylivieskassa tarjotaan englanninkielistä Industrial Management -koulutusohjelmaa. Ammatillista opetusta Ylivieskassa tarjoaa Jokilaaksojen koulutuskuntayhtymä JEDU. Ylivieskassa toimii myös Pohjois-Pohjanmaan kesäyliopisto, joka tarjoaa avointa yliopisto-opetusta ja ammatillista täydennyskoulutusta. Raudaskylän kristillinen opisto tarjoaa useita koulutus- ja ammattilinjoja monella eri koulutustasolla.

47

VAPAA-AIKA Talousalueella on sekä liikuntapainotteista että musiikkiin liittyvää vapaa-ajan tarjontaa. Alueella on useita liikunta-, uima- ja jäähalleja sekä tasokkaita ratsastusmaneeseja. Musiikkiharrastusmahdollisuuksia tarjoavat kaikki alueen kunnat. Luonnossa liikkuminen, lenkkeily, metsästys ja hiihto ovat alueen pääharrastuksia. Ylivieskan alueella on mahdollista opiskella ja harrastaa kädentaitoja mm. kansalaisopistoissa sekä musiikkiopistoissa. Taide- ja viihdetapahtumien alueellinen kulttuurikeskus on Ylivieskatalo Akustiikka. Kesätapahtumia on tarjolla moneen makuun, mm. kesäteatteria, Sun Pampas -festivaali sekä suosittu Kauppojen yö -tapahtuma Ylivieskassa. Huhmarkallion ulkoilualueella on hiihtolatuja, vaellusreittejä, kiipeilymahdollisuus sekä kesäisin kartingrata. Finland Festivals -musiikkitapahtumiin kuuluva Oulaisten Musiikkiviikot on monipuolinen ja tasokas konserttisarja, joka lumoaa tuhannet kuulijat vuosittain loka-marraskuun vaihteessa.


YLIVIESKAN TALOUSALUE

Tämän lisäksi Oulaisissa pidetään vuosittain valtakunnalliset Weteraanikonepäivät. Sievin kunnassa voi harrastaa monipuolisesti vapaa-aikana. Sievissä on Jussinmäen liikunta- ja ulkoilukeskus 18-väyläisine frisbeegolfratoineen, Louekallion laskettelukeskus ja Maasydänjärven matkailualue, jossa sijaitsee kuuluisa Urjanlinnan tanssipaviljonki. Tapahtumien kohokohtana on heinäkuun kolmantena viikonloppuna vietettävät Muttimarkkinat. Lisäksi alueella on runsaasti muita tapahtumia, kuten Korhosen markkinat ja Sievi-viikot. Sievissä voi myös seurata futsalin SM-tason mestarijoukkueen Sievi Fs Futsalin kotipelejä.

Alavieskan keskustassa Kalajoen rannalla sijaitsee Anttilanrannan virkistysalue, jossa on mahdollisuus retkeilyyn ja kalastukseen. Pappilanniemessä voi patikoida jokirantaa kiertävää Filippuksen polkua pitkin. Keskustan alueella on myös frisbeegolfrata. Petäjälammen alueella Someronkylällä on mahdollisuus retkeillä ja patikoida yhdyspolkua Lumikurun ulkoliikuntakeskukseen.

Lisätietoa vapaa-ajan palveluista on kuntien www-sivuilla.

Infopankki.fi – Perustietoa maahanmuuttajille Ylivieskan seudusta ja alueen palveluista www.infopankki.fi/fi/ylivieskan-seutu

48


49


KOKKOLA–PIETARSAARITALOUSALUE

KOKKOLA–PIETARSAARI-TALOUSALUE

Yli 65-vuotiaat

TALOUSALUEEN KUNNAT JA VÄESTÖ Kunta Väkiluku* www-sivut Kokkola 47 570 www.kokkola.fi Kaustinen 4 305 www.kaustinen.fi Kannus 5 590 www.kannus.fi Pietarsaari 19 436 www.pietarsaari.fi Toholampi 3 311 www.toholampi.fi Lestijärvi 798 www.lestijarvi.fi Halsua 1 225 www.halsua.fi Veteli 3 302 www.veteli.fi Perho 2 931 www.perho.com Kruunupyy 6 682 www.kronoby.fi Luoto 5 147 www.larsmo.fi Pedersöre 11 129 www.pedersore.fi Uusikaarlepyy 7 564 www.uusikaarlepyy.fi yhteensä 118 990

21 %

0–14-vuotiaat

19 %

15–64-vuotiaat

60 % Kokkola–Pietarsaari-talousalueen väestön ikärakenne vuonna 2015 Tilastokeskus 2016

* 31.12.2015

Kokkola–Pietarsaari-talousalueella (Kokkolan, Kaustisen ja Pietarsaaren seutukunnissa) on n. 120 000 asukasta. Talousaluetta leimaavat monipuolisesti jakautunut teollisuus ja vahva yrittäjähenkisyys. Alueella on pitkät perinteet viennin parissa: alue on Suomen suurin viejä väkilukuun suhteutettuna (vienti €/asukas). Etäisyys Kokkolasta Hanhikivelle on valtatietä 8 pitkin 108 km ja matka-aika 85 minuuttia. Alueen väestöstä n. 31 % on ruotsinkielisiä, mikä vahvistaa alueen monikulttuurisuutta. Asukkaista maahanmuuttajataustaisia on 4 643, joista suurin ryhmä on venäläiset. Työikäisten osuus väestöstä on alueella n. 60 %. Väestön koulutustausta on hyvä: työikäisestä väestöstä keskiasteen koulutuksen on saanut 42 %. Korkea-asteen koulutuksen saaneita työikäisistä on n. 24 %.

Korkea-aste

24 %

Perusaste

34 %

Keskiaste

42 % Kokkola–Pietarsaari-talousalueen yli 15-vuotiaiden koulutustaso vuonna 2015 Tilastokeskus 2016

50


Kokkola–Pietarsaari-talousalueen kunnat

Kalajoki

Hanhikivi

SAAVUTETTAVUUS Merijärvi

Oulainen

Alavieska

E8

Ylivieska 27

8

Kannus

Niva

28

Kokkola

Luoto

Toholampi

Kruunupyy

Pietarsaari Uusikaarlepyy

Sievi

Reisjä

Kaustinen

Pedersöre

Halsua

Veteli

Evijärvi

Lestijärvi

Kinnula Vörå

Isokyrö

Kauhava

Lappajärvi

Perho Vimpeli Kyyjärvi

Seinäjoki

Lapua

Pohjakartta 1:1 milj. © MML 2013

Alajärvi

0

10

20

30 km

POHJOIS-POHJANMAAN LIITTO 2013

Soini

Karstula

Kivijä

TIEVERKKO Kokkola sijaitsee logistisesti erinomaisella paikalla meren rannassa pääväylien, valtateiden ja rautatien risteyskohdassa. Valtatietä 8 pitkin matkaa pohjoiseen Ouluun on 198 km, etelään Turkuun 436 km. Valtatie 28 vie itään Kajaaniin, jonne matkaa on 247 km. Valtatie 13 vie Jyväskylään ja Lappeenrantaan. SATAMAT Kokkolan satama on Suomen neljänneksi suurin satama, kolmanneksi suurin vientitonneissa laskettuna. Kokkolan satama on Merenkurkun ja Perämeren ainoa syväsatama ja palvelee asiakkaitaan tehokkaasti vuoden ympäri. Satamasta on suora raideyhteys pääradalle ja sitä kautta mm. Venäjälle, jonne lähetetään ja josta saapuu satamaan päivittäin useita kontti- ja malmikuljetuksia. Suorat maantieyhteydet valtatielle 8 on uusittu 2000-luvulla. Syväsatamaan voi liikennöidä suoraan Panamax 80 000 DWT -luokan laivoilla. Kantasatamassa käsitellään pääasiassa kappaletavaraa. Käytettävissä on myös Euroopan suurin joka sään terminaali (AWT) sekä nesteiden käsittelyyn tarvittava infrastruktuuri mm. teollisuuskemikaaleille ja öljytuotteille. Satama-alueelta (Syväsatama, Kantasatama, Hopeakiven satama) on säännöllisiä liikenneyhteyksiä mm. Pohjois-Afrikkaan ja säännöllistä konttiliikennettä Eurooppaan, mm. Antwerpeniin. Sataman välittömässä läheisyydessä sijaitsee teollisuusalue Kokkola Industrial Park (KIP), jonka alueella toimii mm. Pohjois-Euroopan suurin epäorgaanisen kemian keskittymä.

51

Pietarsaaren satamassa tehokas tavarankäsittely on avainasemassa. Laiturikapasiteetti, syvempi väylä ja uudet satamakentät ovat merkittävässä asemassa kustannustehokkaassa lastinkäsittelyssä ja alueen logistiikan kehittämisessä. Tärkeimmät sataman kautta kulkevat tuotteet ovat selluloosa, sahatavara ja paperi. Pääasialliset tuontitavarat ovat massapuu, hake, puutavara, öljy, mineraalituotteet ja kemikaalit. Satamassa käsitellään myös raskasnosto- ja projektilasteja. Pietarsaaren satamaan valmistui vuonna 2015 uusi, kulkusyvyydeltään 11 metrin syväväylä ja yli kahdeksan hehtaaria uutta satamakenttäaluetta. Satamaan on raideyhteys pääradalta. Pietarsaaren satama palvelee asiakkaitaan ympärivuorokautisesti vuoden jokaisena päivänä.

Kokkolan satama www.portofkokkola.fi Kokkola Industrial Park www.kip.fi Pietarsaaren satama www.portofpietarsaari.fi


KOKKOLA–PIETARSAARITALOUSALUE

RAUTATIELIIKENNE Kokkolan rautatieasema sijaitsee kaupungissa, lähellä valtatietä 8. Henkilöliikenteessä liikennöi sekä pohjoiseen että etelään päivittäin n. 15 junavuoroa. Matka Helsingistä Kokkolaan Pendolinolla kestää vajaat neljä tuntia. Linja-autoasema sijaitsee aivan rautatieaseman tuntumassa.

Kaukoliikenteen aikataulut www.vr.fi/cs/vr/fi/kaukoliikenne Junaliikenne Suomen ja Venäjän välillä www.vr.fi/cs/vr/fi/junaliput_venajalle

Tavaraliikenteen puolella VR tuottaa kotimaiselle ja kansainväliselle teollisuudelle ja kaupalle massatavarakuljetuksia sekä varastointipalveluja.

Tavaraliikenne www.vrtranspoint.fi

LENTOASEMAT Kokkola-Pietarsaaren kansainvälinen lentoasema sijaitsee 19 km:n päässä Kokkolasta. Lentoasemalta on keskimäärin neljä päivittäistä lähtöä Helsinkiin ja päivittäiset lennot Tukholmaan. Lisäksi on tilausvuoroja etelän lomakohteisiin. Lentoasemalla on myös rahtiliikennettä. Matka-aika lentoasemalta Hanhikivelle on noin 100 minuuttia.

ELINKEINORAKENNE Kokkola-Pietarsaaren lentoasema www.finavia.fi/fi/kokkola-pietarsaari

AUTORAHTI JA MUUT LOGISTIIKKAPALVELUT Alueella on logistiikka-alan yrityksiä, kuljetusliikkeitä ja kuriiripalveluyrityksiä yhteensä n. 300. Logistiikka-alan toimijoista useat toimivat Pohjoismaiden ja Euroopan laajuisesti ja kuuluvat alansa suurimpien joukkoon Suomessa. Linja-autoliikenteen aikataulut ja yhteydet löytyvät Matkahuollon sivuilta. Tietoa alueella toimivista logistiikkayrityksistä voi tiedustella paikallisista kehitysyhtiöistä Kokkolanseudun kehityksestä ja Concordiasta.

Matkahuolto, bussiaikataulut www.matkahuolto.fi/fi/aikataulut-ja-liput/ bussiaikataulut Matkahuolto, kuljetus- ja rahtipalvelut www.matkahuolto.fi/fi/yrityksille/kuljetus-jarahtipalvelut Kokkolanseudun kehitys Oy KOSEK www.kosek.fi Pietarsaaren seudun Kehittämisyhtiö Concordia www.concordia.jakobstad.fi Yrityshakemistoja www.lisaakauppaa.fi, www.partnerbook.fi

52

Kokkola–Pietarsaari-talousaluetta leimaa hyvin monipuolisesti jakautunut teollisuus. Alueella sijaitsevat mm. Pohjois-Euroopan suurin epäorgaanisen kemianteollisuuden keskittymä, kaivosteollisuuden klusteri ja maailman suurin biopolttoainevoimalaitos. Suuryrityksiä alueella on mm. kemian- ja paperinjalostusteollisuudessa sekä metalli- ja konepajateollisuudessa. Alueelta löytyy myös Suomen suurin veneteollisuuden ja turkistalouden keskittymä, runsaasti mekaanista puunjalostusta, useita talotehtaita, vahvaa elintarviketeollisuutta, lukuisia logistiikka-alan toimijoita sekä ohjelmistoalan yrityksiä. Viennin osuus kaikesta kaupasta on huomattava. Palvelujen osuus korostuu Kokkolassa, joka on vahvan maaseudun ympäröimä kaupan, koulutuksen ja julkisen sektorin palvelujen keskus. Teollisuusyrityksiä alueella on yhteensä n. 850. Yritysten liiketoimintaa palvelevia yrityksiä on n. 500, joista insinööri- ja arkkitehtipalveluja tarjoavia yrityksiä on n. 100. Teollisuudenaloista eniten yrityksiä on metalli- ja konepajateollisuudessa. Liikevaihdolla mitattuna suurin teollisuudenala on kemianteollisuus. ELINKEINOJEN KEHITTÄMINEN JA YRITYSTOIMINTAA TUKEVAT PALVELUT Kokkolan seudulla yritysten toimintaa tukevista elinkeinopalveluista vastaa Kokkolanseudun kehitys Oy KOSEK yhdessä Keski-Pohjanmaan kuntien muiden elinkeinotoimijoiden kanssa. Pietarsaaren seudulla elinkeinopalveluista vastaa Pietarsaaren seudun Kehittämisyhtiö Concordia.


Kokkola–Pietarsaari-talousalueen työpaikkojen lukumäärä toimialoittain vuonna 2014 Maa-, metsä- ja kalatalous Teollisuus ja kaivostoiminta Sähkö, vesi ja rakentaminen Julkinen ja yksityinen palvelusektori Muut toimialat Työpaikat yhteensä

4 123 10 347 3 674 30 807 625 49 576 Tilastokeskus 2016

Kokkola–Pietarsaari-talousalueen yritysten toimipaikkojen määrä, henkilöstö ja liikevaihto vuonna 2014 Yritysten toimipaikkoja Henkilöstö Yritysten liikevaihto yhteensä

(1 000€)

11 189 30 445 6 968 672

Tilastokeskus 2016, toimipaikkarekisteri

Kehitysyhtiöiden ja elinkeinotoimijoiden kautta yrittäjät voivat hakea tietoa toimitiloista, teollisuustonteista, virastojen ja yritysten yhteystiedoista sekä päästä mukaan kansainvälisiin yritysverkostoihin ja yritysten toimintoja kehittäviin hankkeisiin. Alueelta on myös tarjolla runsaasti toimitiloja ja kaavoitettuja teollisuustontteja. KOSEK ja Concordia auttavat kaikkia yrityksiä, jotka haluavat sijoittua talousalueelle. Yhteistyössä koko talousalueen kesken edistetään yritysten mahdollisuuksia kasvaa, siirtyä uusille markkina-alueille sekä osallistua esimerkiksi Hanhikiven kaltaisiin suurhankkeisiin. Hyvä yhteistyö Kokkolan suurteollisuusalue KIP:n, kaupunkien, KOSEKin ja Concordian kesken tuo vuosittain mukanaan merkittäviä tuotan-

tokapasiteetti-investointeja alueelle. Esimerkiksi vuonna 2012 investointeja tehtiin noin 200 miljoonalla eurolla. Lisätietoja saa paikallisilta yrityspalvelukeskuksilta, joiden yhteystiedot ovat sivulla 57.

Kokkolanseudun kehitys Oy KOSEK www.kosek.fi Kaustisen seutukunta Kase www.kase.fi Pietarsaaren seudun Kehittämisyhtiö Concordia www.concordia.jakobstad.fi

53

ASUMINEN Kokkola–Pietarsaari-talousalueella on lähes 5 400 kuntien omistamaa vuokra-asuntoa. Asuntojen vuokrausta hoidetaan kuntien kautta. Hotelli- ja motellimajoitusta alueelta löytyy n. 500 vuodepaikkaa. Hyvätasoisia hotelleja on sekä Kokkolassa että Pietarsaaressa. Ravintoloita ja kahviloita alueella on yli 100. Kokkola www.kokkola.fi/palvelut/asuminen_ja_ rakentaminen/ Pietarsaari www.jakobstad.fi/asuminen-ja-ymparisto


KOKKOLA–PIETARSAARITALOUSALUE

KOULUTUS Kokkola–Pietarsaari-alueella on yhteensä noin sata päiväkotia ja esikoulua. Peruskouluja on yhteensä myös noin sata, joista osa on ruotsinkielisiä. Kansainvälisyyskasvatus aloitetaan jo peruskoulussa. Alueella on sekä suomen- että ruotsinkielisiä lukioita. Koulukohtaisissa opetussuunnitelmissa painotetaan eri oppiaineita ja myös yrittäjyyttä ja kansainvälisyyttä. Aikuislukio vastaa yhdistelmäopintojen ja ammattilukion lukio-opinnoista sekä etälukiotoiminnasta. Ammatillista perusopetusta järjestävät Yrkeskolan Optima, Yrkesakademin i Österbotten ja KeskiPohjanmaan koulutuskuntayhtymä, joiden koulutustarjonnassa alueen pääelinkeinot ovat vahvasti painotettuina. Korkeakouluopetusta tarjoaa kaksi koulutusorganisaatiota koko alueella. Kokkolassa, Pietarsaaressa ja Ylivieskassa toimiva Centria ammattikorkeakoulu on monialainen korkeakoulu, jonka koulutuskielinä ovat suomi, ruotsi ja englanti. Centria kouluttaa sekä

ammattikorkeakoulututkintoon että ylempään korkeakoulututkintoon mm. tekniikan ja liiketalouden alalla sekä sosiaali- ja terveysaloilla. Kokkolan yliopistokeskuksessa Chydeniuksessa annetaan sekä ylempään korkeakoulututkintoon että tohtorin tutkintoon johtavaa koulutusta, tehdään tieteellistä tutkimusta ja järjestetään monipuolista yliopistollista aikuiskoulutusta mm. soveltavan kemian, informaatioteknologian, kauppatieteiden ja terveydenhoidon aloilla. Koulutusorganisaatiot ovat vahvasti mukana lukuisissa kansainvälisissä yhteistyöverkostoissa ja projekteissa. Yritysten lisäksi myös koulutuskentässä tehdään vahvasti yhteistyötä alueen kehittämisen eteen. Esimerkiksi prosessi- ja kemianteollisuuden alalla yhden kadun varrella Kokkolassa voi opiskella alaa opistotasosta lähtien ammattikorkeakoulututkintoon ja aina tohtoriksi saakka. Tutkimus- ja tuotekehityspuolten laboratoriot eri koululaitoksissa tukevat vahvasti sekä toisiaan että suoraan alueen yrityselämän kehitystä tieteen ja teknologiakehityksen keinoin.

VAPAA-AIKA Kokkola on viehättävä merenrantakaupunki. Neristan, vanha puutalokaupunginosa, tarjoaa sekä kulttuuritapahtumia että persoonallisia kahvi-, ruoka- ja kauppapaikkoja. Pietarsaari on vanha merenrantakaupunki, jossa on paljon historiallisia puistoja ja puutarhoja. Kaupungissa on myös runsaasti pieniä kahviloita, pikkukauppoja ja kulttuuritapahtumia. Alueella on monta kiinnostavaa vierailukohdetta. 7 Sillan Saaristo voitti vuonna 2013 Suomalaisen matkailupalkinnon kiinnostavin kotimainen kohde -sarjassa. Myös Kokkolan ulkosaaristossa sijaitseva Tankarin majakkasaari on vierailemisen arvoinen. M/S Jenny kuljettaa matkailijoita sekä Tankariin että Kokkolan ja Pietarsaaren välillä. Alueiden luontolähtöinen matkailutarjonta sisältää runsaasti erilaisia vaellus- ja melontareittejä sekä kalastusmahdollisuuksia. Niitä on mm. Lestijoen ja Perhojoen puhtaissa jokivarsimaisemissa järjestetyillä retkipaikoilla. Salamajärven kansallispuisto Perhossa on metsäpeurojen asuttamia erämaamaisemia. KULTTUURIPALVELUT Kulttuuritarjonta on monipuolista koko alueella. Alueella toimii muun muassa Kokkolan kaupunginteatteri, Keski-Pohjanmaan kamariorkesteri, KeskiPohjanmaan Konservatorio, useita harrastajapohjaisia orkestereita sekä harrastaja- ja kesäteattereita. Alueelta löytyy lukuisia museoita, gallerioita ja näyttelyitä. Niin musiikin- kuin kuvataiteidenkin opiskelulle ja harrastamiselle alueella on hyvät mahdollisuudet ja pitkät perinteet. Vuosittain järjestetään lukuisia erilaisia musiikkitapahtumia, kuten Kaustinen Folk Music Festival,

54


Kokkolan Venetsialaiset, Pietarsaaren Jaakon Päivät, Lohtajan Kirkkomusiikkijuhlat, Kokkolan Talviharmonikka ja Kokkolan Oopperakesä. Kaksikielinen väestö tuo oman lisänsä alueen kulttuuritarjontaan erilaisine vapaa-aikaan ja musiikkiin liittyvine tapahtumineen ja perinteineen.

Infopankki.fi – Perustietoa maahanmuuttajille Kokkolasta ja alueen palveluista www.infopankki.fi/fi/kokkola

LIIKUNTAHARRASTUKSET Meri ja luonto ovat oleellinen osa alueen vapaa-ajan toimintoja. Purjehdus ja veneily ovat suosittuja harrastuksia. Alueella on runsaasti liikuntapaikkoja, ulkokenttiä, sisäliikuntatiloja, vesiliikunta- ja virkistyspaikkoja, maastoliikuntapaikkoja ja laadukkaat golfkentät. Kokkolan VesiVeijari ja Kannuksen KitinVapari tarjoavat uinti- ja kylpyläpalveluja. Hiekkarantoja on mm. Kokkolassa ja Lohtajalla. URHEILUTOIMINTA Urheilu on arvostettua, ja alueella pelataan valtakunnallisestikin menestyksekkäästi mm. jalkapalloa ja lentopalloa. Muita alueen suosittuja lajeja ovat pesäpallo, jääkiekko, salibandy, uinti ja autourheilu. Juniorityötä tehdään pitkäjänteisesti ja laajasti: esimerkiksi Suomen toiseksi suurin juniorijalkapallotapahtuma Kokkola Cup kerää paikkakunnalle vuosittain joukkueita jopa 15 maasta.

Kokkola www.visitkokkola.fi www.kokkola.fi Pietarsaari www.pietarsaari.fi www.pietarsaarenseutu.fi

55


YHTEYSTIEDOT

Hanhikivi-oppaan sähköinen julkaisu www.rsyp.fi/suurhankkeet

RAAHE–KALAJOKI-TALOUSALUE PYHÄJOEN KUNTA www.pyhajoki.fi/puhelinluettelo RAAHEN SEUDUN YRITYSPALVELUT www.rsyp.fi RAAHEN KAUPUNKI www.raahe.fi/yhteystiedot KALAJOEN SEUDUN YRITYSPALVELUKESKUS www.kalajoki.fi/tyo-ja-yrittaminen/yrityspalvelut/

OULUN TALOUSALUE BUSINESSOULU www.businessoulu.com/fi/businessoulu/ yhteystiedot.html OULUN KAUPUNKI www.ouka.fi/oulu/asiointi-ja-neuvonta/ KEMPELEEN KUNNAN YRITYSPALVELUT www.kempele.fi/yrityspalvelut LIMINGAN KUNNAN YRITYSPALVELUT www.emapitaja.fi

YLIVIESKAN TALOUSALUE YLIVIESKAN SEUTUKUNTA www.ysk.fi TEKNOLOGIAKYLÄ YTEK OY www.ytek.fi/yhteystiedot ALAVIESKAN KUNTA www.alavieska.fi/yhteystiedot SIEVIN TEOLLISUUSPUISTO OY www.sievi.fi OULAISTEN YRITYSPALVELUKESKUS www.oulainen.fi/elinkeinot_ja_yrittaminen

KALAJOEN KAUPUNKI www.kalajoki.fi/yhteystiedot SIIKAJOEN KUNTA www.siikajoki.fi/yhteystiedot MERIJÄRVEN KUNTA www.merijarvi.fi

56


KOKKOLA–PIETARSAARITALOUSALUE

HANHIKIVI 1 -PROJEKTI

KOKKOLANSEUDUN KEHITYS OY KOSEK www.kosek.fi

FENNOVOIMA OY www.fennovoima.fi

KOKKOLAN KAUPUNKI www.kokkola.fi

RAOS PROJECT OY www.raosproject.fi/fi

PIETARSAAREN SEUDUN KEHITTÄMISYHTIÖ CONCORDIA

TITAN-2 www.titan2.ru/fi

www.concordia.jakobstad.fi/ KAUSTISEN SEUTUKUNTA KASE www.kase.fi KANNUKSEN KAUPUNKI www.kannus.fi

57


Julkaisija Hanhikivi-jatkoyhteyshanke 2017

Profile for BusinessOulu

Hanhikivi-opas  

Tietoa ydinvoimalahankkeen toimintaympäristöstä

Hanhikivi-opas  

Tietoa ydinvoimalahankkeen toimintaympäristöstä

Advertisement