Page 1

Varsinais–Suomen Asumisoikeus Oy:n tiedotuslehti Toimintasuunnitelma ja talousarvio 2018

Syksy 2017


Turku 1.11.2017

Asukkailla on Vasossa mahdollisuus vaikuttaa

Tässä lehdessä: Uusia etuja laajakaistan optiovuosille

3

Unikko tuo monipuolisuutta asuntorakentamiseen

4

Vanha järjestysnumero tuli tarpeeseen

5

Herkkää ja historiallista taidetta Kaarinassa

6

Aiemmin on saatu kohteiden asukaskokouksiin useampia kymmeniäkin asukkaita. Tämän vuoden aikana yli kymmenen hengen kokoukset ovat olleet harvinaisuuksia. Pääsääntö on ollut nolla tai korkeintaan viisi asukasta kokouksessa. Tarkempaan tilastointiin voidaan palata kun vuoden kaikki asukaskokoukset saadaan marraskuun kuluttua pidetyksi. Statistiikka voidaan julkaista www.vaso.fiosastossa tai Vason Facebookissa.

Oikea taide pitää arvonsa, sisustustaulusta puuttuu tarina

7

Asukkaiden osallistumisaktiivisuudesta oman kiinteistön asioiden hoitoon on meillä oltu ennenkin huolissaan. Keinoja kannustaa osallistumaan on mietitty lukuisasti. Nyt myös yhteistyöelin Yte pyrkii osaltaan löytämään ratkaisuja. Asia on heillä loppuvuoden työlistalla.

Asunnon irtisanominen onnistuu myös sähköisesti

Tasan kaksi vuotta sitten Kotivaso raportoi huolensa asukastoiminnan aktiivisuudesta Vason kiinteistöissä. Silloin 62:ssa kiinteistössä oli valittu asukastoimikunta. Se oli 58 prosenttia kaikista Vasotaloista. Ei asukastoimikuntaa, mutta yhteyshenkilö oli 16:ssa kiinteistössä, joka oli 15 prosenttia kaikista. Tätäkin heikommissa kantimissa asukkaiden osallistumisaktiivisuus oli 27 prosentissa Vason kiinteistöjä. Tämän syksyn ja kohta kaikissa kiinteistöissä vuoden mittaan pidettävien asukaskokousten jälkeen tilanne näyttää entistä heikommalta. Turun seudulla lisääntynyt positiivisuus talouden ja toimeentulon alueella ei ole lisännyt asiakkaidemme aktiivisuutta kotipiirin asioiden hoidossa. Isännöitsijöiltämme saatu ennakkotieto kertoo päinvastaisesta kehityksestä.

Valmisteilla oleva uusi asumisoikeuslaki on rakennettu sen olettamuksen varaan, että asukkaat haluavat osallistua päätöksentekoon sekä omassa kotikiinteistössä että koko aso-yhtiössä. Mitään sellaista ei ole uuden lain myötä tulossa, joka nykyisestä tavasta kokonaan mullistaisi asioiden käsittelytavat ja päätöksenteon rakenteen. Ovatko nyt käytössä olevat konstit vääriä? Kokouskutsuja liitteineen tehdään, tulostetaan ja jaetaan kymmenin tuhansin sivuin asukkaiden postiluukkuihin. Digitalisaatiokin on ainakin osin apuna. Käytössä ovat kohdekohtaiset kotisivut. Asukkaalla on myös oikeus olla osallistumatta. Käyttövastikkeen maksaminen riittää. Ja sitä vastaan pitää saada vastuullista asioiden hoitoa kotikiinteistössä ja koko yhtiössä. Tässä nyt vaan olisi mahdollisuus vaikuttaa itseään lähellä oleviin asioihin. Tervetuloa loppuvuoden asukaskokouksiin ja vastaaviin ensi vuonna! Pekka Peltomäki Toimitusjohtaja

Hyvää voisi markkinoida enemmänkin 8 9

Muista antaa Shirley Templelle paljon juotavaa

10

Facessa ollaan, tule sinäkin

11

Useimmille pihoille ilmestyy keräysastia muoville

12

Aina on hyvä oppia jotain uutta

13

Lakiesitys pitkästä korkotuesta lausunnolla

14

Turun telakan nurkilla kuhisee kohta vielä enemmän

15

Näköpiirissä Euroopan rakennuskannan energiaremontti 16 Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2018

17

Kohdekohtaiset valvojat saivat koulutusta

22

Kiinteistöjen korjauskulujen uusi kohdistaminen parantaa vastikkeen ennustettavuutta 23 Yhteistyöelimen (YTE) kertomus vuodelta 2017

24

Juhlapäivää lähestytään tanssien, laulaen ja historiaan syventyen 25 Hyviä joulukäntejä on saatavana Keisalan Kändistoorissa

26

Varaston kysyntä kasvaa, kun tavara lisääntyy

27

Pihlaja tuo vipinää ja väriä pihalle 28 Syysruno Asukastoiminta on mukavaa toimintaa

2

28


Myyntipäällikkö Jonne Ranki esitteli DNA:n optiovuosien palveluja Vaso-kokouksen väelle.

Uusia etuja laajakaistan optiovuosille Vaso on ollut edelläkävijä laajakaistan hankkimisessa asukkaille. Nyt Vaso ja DNA ovat sopineet uusista palveluista ja lisänopeuksista seuraaville vuosille. Vason hankintalain mukaisesti vuonna 2014 kilpailuttama laajakaistasopimus DNA:n kanssa päättyy ensi helmikuussa. Kilpailutuksen

ehtoihin ja sopimukseen liittyi mahdollisuus jatkoksi kahteen optiovuoteen. Koska markkinatilanne ei ole merkittävästi muuttunut ja saatuun palveluun ollaan oltu tyytyväisiä, Vason hallitus päätti ottaa jatkokauden käyttöön. Vaso ja DNA sopivat syksyllä kahden optiovuoden sisällöstä. Asukkaan kannalta tilanne ei vaadi toimenpiteitä ja laajakaistan käyttöä voi jatkaa entiseen tapaan. Uutena tarjolle tulevat Valokuitu Plus -tuotteet, joissa saa lisänopeutta jopa tuhanteen megaan eli yhteen gigaan asti.

Laajakaistaa käyttää melkein jokainen vasolainen Vason kohteissa on nyt 50 megan perusnopeus kotiin ja 10 megan yhteys kodista ulos. Passiivitalo Soinisissa perusnopeus on 100M/10M. Yhdeksän kymmenestä Vason asunnosta on hyödyntänyt Vason tarjoaman laajakaistan, ja myös huoneistokohtaista lisänopeutta on tilattu aktiivisesti. Liikkuvaa kuvaa ja teräväpiirtoa on netissä aiempaa enemmän ja sen takia nopea nettiyhteys on tärkeä asia. Nykyisillä kaapelimodeemeilla päästään 350 megaan asti. Jos haluaa lisää nopeutta tai parempaa WLAN-yhteyttä, voi lisämaksua vastaan päästä tuhanteen megaan asti. dna.fi/netti | DNA Kauppa | 0800 550044

Nopeuden nostamiseksi DNA tarjoaa Vason asukkaille Valokuitu Plus -modeemia. Myyntipäällikkö Jonne Rankin mukaan se tuo lisää nopeutta ja tehokkaamman langattoman si-

säverkon. Modeemissa on entistä enemmän kanavia ja se löytää helpommin vapaan taajuuden. Tämä on tärkeää esimerkiksi kerrostaloissa, joissa on paljon käyttäjiä. Valokuitu Plus -modeemin hinta on 127 euroa tai 3,50 euroa kuukaudessa (36 kk). Valokuitu Plus 200M -lisänopeus maksaa 14,90 euroa kuukaudessa, ja Valokuitu Plus 1000M -lisänopeuden hinta on 34,90 euroa kuukaudessa.

Samasta televisioruudusta uutisia, sarjoja ja nettiohjelmaa DNA tarjoaa vasolaisille sopimushintaan myös DNA TV netillä -palvelun. Siihen kuuluu uusi DNA TV -hubi, joka yhdistää television, netin ja Android-sovellukset. Tavanomaisten televisio-ohjelmien lisäksi se tuo televisioon erikseen tilattavia viihde- ja urheilukanavia sekä Netflixin, Areenan, Youtuben, monenlaisia pelejä ja paljon muuta. Esimerkiksi 19,90 euron kuukausihinnalla saa kahden vuoden paketin, joka sisältää DNA TV -hubin ja 200M netin.

Huima kehitys jatkuu Viimeisen 20 vuoden aikana Vason nettiyhteydet ovat kehittyneet toimitusjohtaja Pekka Peltomäen mukaan huimasti. – Valokuitu on vedetty jokaiseen kiinteistöön ja nyt on mahdollisuus hankkia jopa 1000 megan eli 1Gb/10Mb yhteys. Vaso lienee ensimmäinen iso kiinteistönomistaja, jonka kaikissa asunnoissa tuo on mahdollista. Lassi Lähteenmäki 3


Petteri Wasström laatoittaa Unikon pesuhuoneita.

Unikko

tuo monipuolisuutta asuntorakentamiseen Turku tarvitsee tuhansien uusien työpaikkojen myötä runsaasti asuntorakentamista. Vason Unikko on apulaiskaupunginjohtaja Jarkko Virtasen mukaan hieno esimerkki laaja-alaisesta rakentamisesta. Vason Unikon kohteen harjannostajaisissa kesäkuussa puhunut Jarkko Virtanen sanoo, että positiivisen rakennemuutoksen haasteisiin pitää vastata nopeasti. Seudulle on lähivuosina syntymässä jopa 30 000 uutta työpaikkaa. Vuoteen 2029 asti laadittu Turun yleiskaavatavoite tähtää 220 000 asukkaan kaupunkiin. Tämän tavoitteen saavuttaminen vaatii paljon rakentamista ja sen pitää Virtasen mielestä olla monipuolista. Vason Mälikkälän uusi asumisoikeuskohde Unikko on 41 asunnon kiinteistö.

Vasolla on vanhastaan paljon kahden tason rivitaloja. Yhden tason kohde on nyt houkutteleva.

Koiraihmisten suosiossa Vason Unikon kohde osoittautui heti suosituksi. Kesäkuun alkuun, harjannostajaisvaiheeseen mennessä melkein kaikki asunnot olivat menneet kaupaksi. Varsinkin eläinten ystäviä kohteeseen muuttaa paljon. Tämä selittyy sillä, että aivan lähituntumasta löytyy mainioita ulkoilumaastoja esimerkiksi koirien ulkoiluttamiseen.

Unikko on Vason mittakaavassa iso Elokuussa 2017 ja tammikuussa 2018 valmistuva paritalo/rivitalokiinteistö Unikko on yksi Vason suurimmista kohteista. Asuntoja on 41. Unikon pihat avautuvat länteen ja etelään. Talojen julkisivumateriaalit ovat puu ja antiikkinen punatiili. Huoneiden lattiat ovat laminaattia. Saunaosaston lattialla ja seinissä on laattaa. Eniten Unikosta löytyy kahden, kolmen ja neljän huoneen saunallisia asuntoja. Suurin on kuuden huoneen 115 neliön asunto. Lassi Lähteenmäki

Kaikki asunnot yhteen tasoon Toimitusjohtaja Pekka Peltomäki kiitteli harjannostajaisissa kaupunkia siitä, että kaavan toteutukseen saatiin neuvoteltua toivottu muutos asuntokysynnän mukaiseksi. Turun ohitustien suurmyymäläalueen tuntumaan, Suoniityntien varteen piirretty rivitaloalue oli kaavoitettu ensin kahden kerroksen asuintaloille. Vaso sai tahtonsa läpi ja asunnoista tuli yhden tason koteja ja tontin hinta pysyi ARA:n määrittelemässä haarukassa. Asemakaavan tulkinnan myötä alue rakennettiin tiiviiksi, mutta se oli Peltomäen mukaan tietoinen valinta. Unikon ympärillä on runsaasti vapaata luontoa, hyviä ulkoilumaastoja. 4

Unikon harjannostajaisissa 7. kesäkuuta puhuneen apulaiskaupunginjohtaja Jarkko Virtasen mukaan Varsinais-Suomen Asumisoikeus on hyvä esimerkki toimivasta kuntayhteistyöstä.


Vanha järjestysnumero tuli tarpeeseen Tyynmaan Unikon kohteen asunnon olohuoneesta avautuu peltomaisema. Rauhallinen paikka oli juuri se, mitä perhe uudelta asunnolta halusi. Elokuun lopulla Mälikkälän uuteen Vaso-asuntoon muuttaneet Kari ja Henna Tyynmaa ovat loppukesällä ehtineet nähdä olohuoneensa ikkunasta jo vaikka mitä. – Lintuja, heinäsirkkoja, jäniksiä ja yksi kettu, Henna Tyynmaa listaa. Perheen Roope-kissa haluasi eläinten sekaan heinäpellolle myös, mutta valjaat pitävät kissan ikkunan turvallisemmalla puolella. Vason Turun Unikon kohteen asukkaaksi kissa on jo sopeutunut hyvin.

Metsä vie pitkälle Pellon vierestä nousee metsä, joka on jo Raision puolella. Sieltä Henna ja Kari Tyynmaa ovat ehtineet poimia puolukkaa ja mustikkaa. Sieniä ja yksi geokätkökin sieltä on löytynyt. Metsä alkaa etelään mentäessä muuttua erämaisemmaksi. Kallioisten mäkien sylissä on suonotkoja, tiheämpää metsää ja komeita vanhoja puita. Liikenteen ääni katoaa metsäreissulla lähes kokonaan. – Tämä metsä jatkuu Länsikeskukseen saakka, esittelee Kari Tyynmaa.

Ulkoilupolkuja pitkin pääsee esimerkiksi Myllyyn. Tietä pitkin autolla on helppo huristella moneen suuntaan, kehätie kun on ihan lähellä.

Sijainti kiinnosti Henna ja Kari Tyynmaa asuivat ennen Nättinummessa. Vason Unikko alkoi rakentua melko lähelle, kehätien markettien taakse ja paikka kiinnosti sijaintinsa puolesta heti. Asumisoikeus oli heille tuttu juttu ja senkin takia kohde tuntui sopivalta. Luontokohteiden lisäksi lähellä on koulu ja päiväkoti sekä hyvät yhteydet työpaikalle. Hennalla oli tallessa Vason vanha järjestysnumero ja se tuli tarpeeseen. Tyynmaat saivat juuri sen haluamansa viimeisen asunnon, jonka olohuoneesta avoin peltonäkymä avautuu. Asunnossa on neljä huonetta ja keittiö.

Unikko valmistuu vaiheittain Unikko on iso punatiilinen rivitalokohde, josta ensimmäinen puolisko tuli valmiiksi loppukesällä. Loput asunnot ovat muuttokunnossa ensi vuoden alkupuolella. Nyt kaikkiin asuntoihin on asukkaat valittu.

Marjoja tuntuu löytyvän aivan Unikon asuntojen viereisestä metsästä, esittelevät Kari ja Henna Tyynmaa.

Keittiön tasot, vetimet ja keittiön laatat valittiin myös erikseen. Asunnon sisustaminen on pitkällä, mutta sohvan kohdalla on vielä tyhjä paikka. Olohuoneesta pääsee takapihalle. Sen kalustaminen ja suunnittelu aloitetaan ensi kesänä.

Kari johtaa asukastoimikuntaa

Kari, Henna, kolme lasta ja kissa pääsivät muuttamaan asuntoon elokuun lopulla.

Kari Tyynmaa lupautui Unikon asukastoimikunnan vetäjäksi kohteen ensimmäisessä kokouksessa vielä työmaan aikana. Hommaan haluttiin rakennusalan ammattilaista ja timpurin hommat Karilta luistavat.

Uuteen asuntoon Tyynmaat saivat valita mieluisia materiaaleja ja pintoja. Eteiseen laitettiin laattaa, jotta kenkien kosteus ei toisi harmia.

Asukastoiminta on vasta suunnitteilla, mutta ainakin talkoita Tyynmaa lupaa kohteen väelle. Samalla tulee tutustuttua uusiin naapureihin. Lassi Lähteenmäki

Sateinen kesä ja lämmin syksy kasvattivat Unikon nurmikot hyvään kuntoon.

5


Petra Kallio esittelee monikerroksisia ja utuisenomaisia tauluja. Niitä löytyy Katariinan kohteen jokaisesta kerroksesta.

Grafiikan tekovaiheet kiinnostivat Katariinan juhlaväkeä.

Herkkää ja historiallista taidetta Kaarinassa Vason Katariinan kerrostalojen käytäville on ripustettu taidetta, jonka juuret ovat varsinaissuomalaisessa maaperässä. Katariinan korulipas on kunnianosoitus vahvoille naisille. Aivan Kaarinan kaupungin keskustaan noussut Vason kahden kerrostalon kohde Katariina oli juhlatuulella elokuussa. Kohde oli saatu valmiiksi ja oli aika esitellä, miten grafiikka syntyy. Vason Katariinan kohteen taiteilijaksi valittu turkulainen Petra Kallio on kuvataiteilija, taiteen maisteri, kultaseppä ja artenomi. Tällä taustalla oli hyvä syy odottaa, että käsien kautta jalostuu jotain muuta kuin tavanomaista. Kallio on kehittänyt tekniikan, jossa hän asettaa painetun kankaan ja paperin päällekkäin. – Se luo mielestäni mielenkiintoisen kolmiulotteisen tunnun teoksiin ja tuo aiheet elävästi esiin. Katariinan kohteen pihamaalla ja sisätiloissa hän esitteli tekniikkaa, jossa hän painaa kuparilevylle tehdyn teoksen paperille ja silkille. Teoksiin on lisätty helmiä, lankoja ja hiuksia. Lopputulos on herkkä ja vaikuttava. Osa tauluista on valaistu, jolloin ne saavat uutta sävyä ja erottuvat ympäristöstä paremmin. 6

Taas on uusi Vaso-taide valmistunut. Toimitusjohtaja Pekka Peltomäki ja taiteilija Petra Kallio kilistelevät.

Kaarinat esille Katariinan teoksissa kuvataiteilija Petra Kallio halusi nostaa jalustalle kolme naista, joiden historia nivoutuu Kaarinaan.

Vason kerrostalojen käytäville ripustetut grafiikat ovat fiktiivisiä kuvauksia Kaarinasta nuorena ja iäkkäämpänä.

Katariina Jagellonican, Kaarina Hannuntyttären ja Kaarina Maununtyttären hahmot ovat vaikuttaneet suurmiesten Kustaa Vaasan ja tämän poikien Eerikin ja Juhanan taustalla historian käänteisiin ja kulttuuriin.

Teoksissa kuvataan myös Katariinan kulkua maisemista, hovin loistokkaita pukuja, ritareita ja Katariina Maununtyttären riistettyjä koruja.

– Nämä kolme naista toivat omalta osaltaan meille Euroopasta renessanssin uutta maailmankuvaa, loistokkuutta ja toisenlaista käsitystä taiteista, Petra Kallio pohtii.

Kuvataiteilija Petra Kallion kirjoittama Katariinan korulipas -taideteokseen liittyvä tarina on luettavissa www.vaso.fi -nettisivuilta Kohteiden omat sivut Katariina-kiinteistön alta. Lassi Lähteenmäki


Oikea taide pitää arvonsa, sisustustaulusta puuttuu tarina Pihistely toimii huonosti, kun hankkii kotinsa seinille ripustettavaa. Vason Vihreän Kortin yritys tietää, mikä taiteessa säväyttää.

Kaikki verkkokaupan taiteilijat ovat ammattilaisia eri puolilta Suomea. Suomen Taiteilijaseura on ollut yrityksen kehittämisessä tukena ja taiteen arvioinnissa käytetään Patrik Edmanin mukaan alan asiantuntijoita.

Vuosi sitten Turun seudulla sai alkunsa taideverkkokauppa, joka on nyt Suomen suurin. Taiko on kaarinalaisten Patrik ja Pia Edmanin perustama yritys ja se toimii Tykistökadun varrella Turussa.

Noin 4500 teoksen valikoima koostuu suomalaisten tai Suomessa asuvien taiteilijoiden maalauksista, grafiikasta, valokuvateoksista tai veistoksista. Teoksia voi etsiä hinnan, aiheen, tekijän tai vaikka värien mukaan. Taiteen selailu ja haku onnistuu suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi.

Edmanit rohkaistuivat nettikaupasta, kun eräs tutkimus osoitti, että puolet suomalaisista haluaisi ostaa taidetta netin kautta. Suomalaista taidekauppaa on käyty tavallisesti Gallerioissa. Verkkokauppa on uutta ja tässä Taiko on ollut raivaamassa tietä.

Valikoima avautuu kotisohvalta Yrityksellä on nyt sopimus 450 taiteilijan kanssa taiteen myynnistä. Teokset ovat taiteilijoilla ja kaupan syntyessä ne toimitetaan suoraan ostajan kotiin. – Tässä ei tarvitse järjestää näyttelyitä ja tämä on helppoa myös taiteilijoille, Patrik Edman tiivistää.

Taikon nettisovelluksen avulla voi myös katsoa, miltä valittu taulu näyttää omalla seinällä. Taikossa myytyjen teosten keskihinta on 700 euroa. Halvimmillaan grafiikan saa 50 eurolla. Suosituimpia ostoksia ovat olleet ihmis- ja eläinaiheiset työt. Myös maisemamaalaukset ovat olleet suosittuja.

Pitkäikäinen ja tunteita herättävä Moni kodinsisustusliike myy kuluttajille niin sanottuja sisustustauluja. Nämä ovat yleensä kasvottomia tusinatuotteita, joiden aiheesta ja alkuperästä ei ole tarkempaa tietoa.

Oikea uniikki taide säilyttää arvonsa ja se noteerataan yleensä myös perintöä jaettaessa. – Taiteen ostossa ei tarvitse tuntea taiteen historiaa. On tärkeää, että itse pitää teoksesta, opastaa Pia Edman. – Aito taideteos on kestävä ja se muistuttaa ajasta, tietystä elämänvaiheesta, Pia jatkaa. Taikon lahjakortti on Pian mukaan osoittautunut suosituksi lahjaideaksi tuttavalle.

Vasolaisille alennusta, yrityksille helpotusta Moni yritys on Patrik Edmanin mukaan odottanut tällaista nettipalvelua. Yritykset ostavat taidetta omiin tiloihinsa ja liikelahjaksi. Taiko on Vason uusi Vihreän kortin yritys. Edmanit lupaavat taidekaupasta vasolaisille 10 prosentin alennuksen. Taikon valikoima löytyy osoitteesta www.taiko.fi. Elokuussa Taiko esitteli toimintaansa pop up -myymälässä taiteiden yön tapahtumassa Hansa-korttelissa. Lassi Lähteenmäki

Suomalaiset hankkivat Taikon valikoimasta mieluiten esittävää taidetta. Erityisesti ihmis- tai eläinaiheet kiinnostavat. Näin arvioivat Taikon perustivat Pia ja Patrik Edman. 7


Hyvää voisi markkinoida enemmänkin

Kuntoilua ja lukemista harrastava Suvi Uusitalo-Sirén rytmittää päivän perheen esikoisen Veikon mukaan.

Asumisoikeuden mainioita ominaisuuksia ei ehkä riittävästi tunneta varsinkaan nuorten perheiden keskuudessa. Vason hallituksen jäsen, viestinnän ammattilainen Suvi Uusitalo-Sirén olisi mielissään, jos asumisoikeus tunnettaisiin paremmin. Viiden kuukauden ikäinen Veikko määrää rytmin Hirvensalossa asuvan Suvi UusitaloSirénin perheessä. Pesti Vason hallituksessa vaatii perehtymistä asumisoikeuden pykäliin ja ominaisuuksiin. Suvi uskoo, että vuoden vaihtuessa ja vauva-arjen helpottaessa aikaa irtoaa jälleen enemmän myös Vasolle. Veikko on viime kesänä avioituneen perheen ensimmäinen lapsi ja hän on jo saanut tuntuman Vasosta: Veikko on ollut äitinsä mukana Vason hallituksen kokouksessa. – Ajattelen, että on tärkeää, etteivät kotona olevien pikkulasten vanhemmat sulje itseään neljän seinän sisälle. Joskus se vaatii vauvan mukaan ottamista kokouksiin, Uusitalo-Sirén sanoo. Veikko saa varmasti aikanaan hyvää ja kattavaa tietoa asumisoikeudesta, mutta toisin on tilanne monilla muilla nuorilla. Asumisoikeus ei Uusitalo-Sirénin havaintojen mukaan ole noussut esimerkiksi mediassa kovinkaan usein esille, eikä tätä asumismuotoa riittävästi tunneta. Viestinnän ammattilaisena Suvi pohtii mielellään kohdennetun markkinoinnin mahdolli8

suuksista. Hiljattain avatut Vason Facebooksivut on hyvä askel eteenpäin.

Tontteja tarvitaan hyviltä paikoilta lisää Suvi Uusitalo-Sirén seuraa ahkerasti rakentamista ja kaavoittamista Turussa. – Turussa on asuntorakentaminen päässyt hyvään vauhtiin. Rakentamishaluja on monella toimijalla, mutta kaavoja valmistuu turhan hitaasti, Uusitalo-Sirén pohtii. Raisiossa ja Kaarinassa Vasolla jo on keskustassa hyviä kohteita, mutta Turussa tilanne on vaikeampi. Linnan alueelle rakennetaan lähivuosina paljon ja esimerkiksi sinne suunnalle olisi Uusitalo-Sirénin mielestä Vasonkin hyvä saada omia asuntoja nousemaan.

Asumisoikeus sopii senioreille ja passaa myös nuorille Vasossa on Suvi Uusitalo-Sirénin mukaan virkeää ja hyvää toimintaa. Toimiston väki on asiaansa hyvin paneutunutta. Asumisoikeus toimii Suvin mielestä hyvin monessa tilanteessa. Se on sopiva välivaiheen asunto, kun esimerkiksi rakennetaan omaa taloa. Senioreille tämä taas on mainio vaihtoehto omakotitalon tai muun omistusasumisen jälkeen. – On paljon nuoria, jotka eivät halua sitouttaa itseään isoon asuntovelkaan. Heille asumisoikeus sopii hyvin, Uusitalo-Sirén jatkaa.

Alastarolta Helsingin kautta Turkuun Saviseudulla Alastarolla syntynyt Suvi muutti vuonna 2006 opiskelemaan valtiotieteitä Turun yliopistoon. Opintojen jälkeen hän aloitti toimittajana Nykypäivässä ja Verkkouutisissa Helsingissä. Hän mm. raportoi eduskunnan työstä. Myös työmarkkina-asiat tulivat Helsingissä tutuiksi. Pitkä työmatka ja kaipuu kotiseudulle sai Suvin muuttamaan pysyvästi takaisin Turkuun, jossa odottivat työt Kokoomuksen toimistossa. Nyt hän on Varsinais-Suomen Yrittäjien viestintäsuunnittelijana ja sieltä äitiyslomalla. Helsingin kierroksella Uusitalo-Sirén huomasi, että Turun maine on parantunut selvästi. Ennen Turulle naureskeltiin Helsingissä. Nyt huomataan, että Turku on vahvassa nousussa ja kaupunki on aiempaa viihtyisämpi.

Vasolla hyvä suhde kotieläimiin Suvi Uusitalo-Sirén on mielissään siitä, että Vason kohteissa kissat ovat tervetulleita asukkaita. Helsingissä kissan kanssa oli vaikea saada asuntoa. Tämän Suvi huomasi, kun perhe reissasi Pöti-kissansa kanssa kaupungista toiseen ja etsivät väliaikaisasuntoa pääkaupungista. Pötillä onkin jo paljon reissukilometrejä takana. Kissa syntyi yhdeksän vuotta sitten Loimaalla. Sieltä tie vei Turkuun, Helsinkiin ja takaisin Turkuun. Nyt kissa seuraa lintujen elämää ison ikkunan takaa Hirvensalon kodin lämmössä. Lassi Lähteenmäki


Asunnon irtisanominen onnistuu myös sähköisesti Vaso lisää hyvää vauhtia sähköisen asioinnin mahdollisuuksia. Kesällä käyttöön otettu asumisoikeuden sähköinen irtisanominen on todettu toimivaksi. Asumisoikeusasunnon irtisanominen on nyt vaivatonta. Sen voi tehdä sähköisesti Vason nettisivujen kautta. Sähköinen lomake otettiin käyttöön alkukesällä ja nyt jopa 80 prosenttia irtisanomisista tulee sähköisenä. Asunnon molempien haltijoiden pitää edelleen tehdä irtisanominen, mutta se ei ole enää ajasta tai paikasta kiinni. – Kun toinen sopimuksen allekirjoittajista on ilmoituksen tehnyt, tieto välittyy sähköpostilla toiselle osapuolelle, joka tekee oman osuutensa irtisanomisesta, Vason asuntopäällikkö Tiina Arnivaara sanoo. Sähköiseen irtisanomiseen päästään vahvan tunnistautumisen keinoin kätevästi omilla pankkitunnuksilla tai mobiilivarmenteella.

Sähköinen lomake, täyttöohjeet ja taustatiedot irtisanomisesta löytyvät Vason nettisivuilta. Myös perinteiset aso-sopimuksen irtisanomiskeinot ovat käytössä. Irtisanomisen voi käydä tekemässä Vason toimistolla tai tulostaa nettisivuilta lomakkeen, täyttää ja allekirjoittaa se sekä postittaa Vasoon. Aso-sopimuksen irtisanomisvaiheeseen liittyvät liitteet, esimerkiksi asuntoon tehdyistä parannustöistä, voi liittää pdf- tai jpg-muodossa sähköisessä toimintamallissa. Muutoin ne pitää toimittaa paperiversioina.

Lähtijä hyötyy, jos uusi asukas löytyy nopeasti Asumisoikeuden luovutusaika eli irtisanomisaika on kolme kuukautta siitä päivästä, kun luovutusilmoitus vastaanotetaan Vasossa. Irtisanomisajalta maksetaan käyttövastiketta irtisanomisajan päättymiseen asti. Mikäli asunto vapautuu jo ennen luovutusajan päättymistä, siitä on hyvä ilmoittaa myynnin edesauttamiseksi.

Mikäli uusi asukas on valmis ottamaan asunnon vastaan luovutusajan kuluessa, poismuuttava asukas vapautuu vastikevastuustaan aikaisemmin. Asuntoa kannattaa siis esitellä aktiivisesti uusille tulijoille. Ennen lopputarkastusta asunnon tulee olla tyhjä ja siivottu. Jos oman astianpesukoneen vie mukanaan, tulee viemäri- ja vesijohtoputket tulpata. Muita tärkeitä poismuutto-ohjeita löytyy Vason nettisivuilta.

Lisää sähköisiä palveluja Sähköinen asioiminen saa Vasossa uusia muotoja jatkossakin. Asuntopäällikkö Tiina Arnivaaran mukaan seuraavaksi tulee sähköinen asumisoikeussopimuksen allekirjoitus. Vason toimitusjohtaja Pekka Peltomäki kertoi syksyn Vaso-kokouksessa, että tiedottaminen on siirtymässä entistä enemmän sähköisille kanaville. Silloin toiminta tehostuu ja päästään eroon kopiopapereista. Lassi Lähteenmäki

Asumisoikeusasunnosta luopuminen on Vasossa tehty vaivattomaksi. Irtisanomisen voi tehdä toimistolla, lähettää postitse tai lomakkeen voi täyttää netissä.

9


Shirley Temple on kiinanpioni, joka kukkii komeasti heinäkuussa.

Muista antaa Shirley Templelle paljon juotavaa Pihlaja on tuttu näky Vason pihoilla. Kohta Vason pihoja alkaa kaunistaa valkokukkainen pioni, joka on nimetty kuuluisan lapsinäyttelijän mukaan. Talven jälkeen Shirley Temple -pioni kaipaa vettä kunnon kulauksina.

Vason pionit istutettiin rauhallisille paikoille, jotta ne saisivat juurtua rauhassa. Pionien päälle ei saisi kipata lunta eikä niitä pidä tallata. Istutuksen yhteydessä pionit suojattiin metallikehikoilla.

rinko alkaa lämmittää, pioneja pitäisi kastella hyvin.

– Pionin varret jätettiin näkyviin, jotta ne huomattaisiin paremmin. Keväällä pionit voi leikata viiden sentin korkeudelta, opastaa puutarhuri Mika Lassila Viherlassila Oy:stä.

Rikkaruohot ja heinät on syytä nyppiä pioniistutuksen ympäriltä keväällä. Lannoitettakin voi antaa vähän tulevina vuosina.

Kiinanpioneihin kuuluva Shirley Temple on nyt Vason oma pioni. Niitä Viherlassilan istutusryhmä kävi istuttamassa tämän syksyn aikana Vason kohteisiin. Näin syksyllä pioni on vaatimattoman näköinen, mutta kesällä ilme on toinen.

Kastele hyvin, älä käytä katetta Nyt syksyllä tai talvella pioneja ei tarvitse hoitaa, kunhan antaa niiden olla rauhassa. Silmuja alkaa tulla pioniin varhain keväällä. Kun au-

– Kastelkaa mieluimmin harvoin ja runsaalla vedellä, Mika Lassila opastaa.

Monella kotipuutarhurilla on tapana käyttää katetta kosteuden ja kuohkeuden ylläpitämiseksi. Pionin kohdalla katteesta on enemmän haittaa kuin hyötyä. Lassilan mukaan kasvipenkin pinnan kuorruttaminen kateaineilla heikentää pionin kukintaa. Parhaassa tapauksessa Shirley Temple kukkii jo ensi kesänä, mutta varmemmin seuraavana kesänä. Pionin kukat ovat valkoiset ja kerratut kukat sävyttyvät hennon vaaleanpunaisina.

Pioni on kotoisin Kiinasta Pionien jalostus aloitettiin Kiinassa useita vuosisatoja sitten. Ensimmäiset maininnat pionin käytöstä koristekasvina löytyvät Kiinasta Suidynastian ajalta noin vuodelta 600. Suomeen pionit tulivat 1600-luvun lopulla aluksi lääkekasvina. Pionin ensimmäinen suomenkielinen nimi oli Kaatuwaisen Taudin Juuri. Pionilajeja on kymmeniä ja lajikkeita sekä erityyppisiä risteymiä tuhansia. Kiinanpionit ovat 60–100 cm korkeita ja ruohovartisia. Ne kukkivat kesä–heinäkuussa yksinkertaisin, puolikerrotuin tai kerrotuin kukin. Shirley Templen kukinta ajoittuu heinäkuulle.

Paras talvihoito Vason pioneille on se, ettei niitä tallata eikä niitten päälle kipata lunta, Viherlassilan puutarhuri Mika Lassila opastaa.

10

Kiinanpionit ovat helppohoitoisia ja vähään tyytyviä. Ne eivät pidä siirtämisestä ja ne viihtyvät parhaiten saadessaan kasvaa samalla kasvupaikalla jopa vuosikymmeniä. Pioni on myös hyvä leikkokukka. Lassi Lähteenmäki


Facessa ollaan, tule sinäkin Suomi 100 vuotta -pioni • Vason kiinteistöihin istutettiin syyskuussa Suomen juhlavuoden kunniaksi pioni.

• Pioni on monivuotinen joka kevät juurakos ta kukkavarret ja lehdet kasvattava kasvi. • Istutettu lajike oli Shirley Temple. Lajike on

hyvin kestävä ja terve, jäykkäoksainen ja valkokukkainen. Tuoksu on hienostunut mieto. Kukinta on kesä–heinäkuussa. Hyvässä kasvupaikassa korkeus on 90–110 cm.

• Istutuspaikka valittiin pihan käytön, valoi-

suuden sekä kesä- että talvihoidon kannalta. Esim. keskustojen kerrostaloissa oli vielä muitakin ehtoja.

• Istutustyön teki Viherlassila Oy.

Yhteydenpito tiivistyy Vasossa. Facebook on kaikkien huulilla ja Facen parissa moni viettää paljon aikaa päivittäin. Varsinais-Suomen Asumisoikeus Oy haluaa olla vahvasti mukana ”ajan hermoilla”, siksi Vasolle perustettiin omat sivut Facebookiin, perustelee asuntopäällikkö Tiina Arnivaara. Vason Facebook-sivut lanseerattiin elokuussa. Tavoitteena on laajasti tavoittaa kaikenikäisiä ja tuoda asumisoikeusasumista ja Vasoa tunnetuksi sekä toimia yhtenä tiedotuskanavana Vason asukkaille. Sosiaalinen media on merkittävä viestintäkanava nykypäivänä, jossa Vaso haluaa olla aktiivisesti mukana, kertoo Tiina Arnivaara. Vason Facebook-sivu löytyy osoitteesta Varsinais-Suomen Asumisoikeus Oy VASO. Facebookissa pienikin uutinen ylittää uutiskynnyksen. Syksyllä riemuittiin mm. siitä, että Rauninaukion pihan uusi katos on ollut kovassa käytössä. Loppuvuoden aikana on luvassa mm. kilpailuja, vinkkejä asumiseen, huoneistoesittelyjä ja kaikkea muuta mielenkiintoista. Otamme mielellämme vastaan myös juttuvinkkejä, vinkkaa Tiina Arnivaara. Käy sinäkin tutustumassa ja tykkäämässä meistä.

Nähdään Facebookissa! Lassi Lähteenmäki

• Suomi 100 vuotta -pionista tulee mieluisa muisto juhlavuodesta.

Pioni Sinipiianrivissä

Vason uudessa Facebookissa kyseltiin kesällä mieltymyksistä Vason kohteiden taideteoksiin. Liedon Metson muna sai arvioissa paljon kehuja.

11


Uuden pakkausmuovin keräysastian sijoittaminen on helppoa, jos kohteen tontti on iso.

Useimmille pihoille ilmestyy

keräysastia muoville Pakkausmuovin lisäksi myös kartongin kerääminen yleistyy LounaisSuomen taloyhtiöissä. Polttokelpoisen jätteen tyhjennysväli pitenee. Kotitalouksien pakkausmuovin erottelu laajenee. Jos yhtiössä on 20 asuntoa tai enemmän, on muovi kerättävä erikseen. Saman säännön mukaan mennään myös kartongin keräilyssä. Lounais-Suomen jätehuoltolautakunnan uudet määräykset tulivat voimaan jo kesällä, mutta hyötyjätteiden lajitteluvelvollisuudelle annettiin siirtymäaikaa ensi kesäkuun alkuun asti. Vason kiinteistöpäällikön Sirpa Laaksosen mukaan Vason kohteissa pyritään siirtymään uuteen käytäntöön jo vuoden vaihteen tienoilla. Kohteiden isännöitsijä tietää kunkin kohteen aikataulusta tarkemmin.

Metallit ja lasi myös tehokkaampaan kiertoon Jätehuoltolautakunnan päätöksen mukaan asuinkiinteistöillä syntyvä metallijäte on kerättävä omiin astioihin, jos huoneistoja on taloyhtiössä vähintään neljä. Biojäte ja pakkauslasi on kerättävä erilleen, jos huoneistoja on vähintään 10. Keräysvelvoitteet koskevat ainoastaan taajamaalueita.

Monen toive toteutuu Muoviastian ilmestyminen omalle pihalle on monen asukkaan toive. Kun valtakunnallinen Suomen Pakkauskierrätys Rinki Oy aloitti pa12

ri vuotta sitten muovipakkausten keräämisen kauppojen pihoilla ja muilla yleisillä paikoilla, tavara alkoi kiertää vinhaa vauhtia. Monille keräyspaikoille piti tuoda jäteprässi, jotta kaikki muovi mahtuisi astioihin. Suomalaisten kova into erotella muovi tuli järjestäjälle yllätyksenä. Kotitalouksien pakkausmuovista valmistetaan mm. säkkejä, putkia, levyjä, ulkokalusteita, tolppia sekä liikenne- ja meluesteitä. Joillakin kiinteistöillä ongelmaksi tulee tilan puute. Mahtuuko muoviastia enää pihalle? Tätä pohditaan nyt monissa Vasonkin kohteissa.

Astiaruletti pyörimään Jos on ahdasta, voi miettiä polttokelpoisen jätteen astian vaihtamista pienempään. Jos polttokelpoisen jätteen astioita on samalla pihalla useampia, niiden määrää kannattaa vähentää. Kun muovit erotellaan polttokelpoisesta jätteestä, polttokelpoiseen astiaan tulee selvästi vähemmän jätettä. Tämän takia pienempi polttokelpoisen jätteen astia voisi toimia hyvin ja samalla jätehuollon kustannukset pysyvät kurissa. Jätehuoltolautakunta teki myös päätöksen pidentää polttokelpoisen jätteen astian tyhjennysväliä. Ennen tyhjennyksen väli sai olla enintään 8 viikkoa, nyt se on pisimmillään 12 viikkoa. Pitkä tyhjennysväli edellyttää, että

kohteessa erilliskerätään tai kompostoidaan biojäte ja hyötyjätteet kierrätetään myös. Tyhjennysvälin pidennys liittyy siihen, että polttokelpoisen jätteen astia täyttyy hitaammin, kun muovit erotellaan toiseen astiaan.

Perusmaksu tuli tänä vuonna Jätehuollon perusmaksusta on väsätty monta yleisönosaston kirjoitusta eri lehtiin LounaisSuomessa. Perusmaksun odotetaan kuitenkin laskevan jätetaksoja tai ainakin vähentävän hintojen korotuspainetta. Jätehuollon perusmaksu on asuntokohtainen ja se on porrastettu taloyhtiön koon mukaan. Esimerkiksi omakotitalon vuosimaksu on 23,85 euroa, 10–19 huoneiston kohteen maksu on 16 euroa huoneistoa kohden. Yli 20 asunnon kohteelle maksua tulee enää 12,50 euroa asuntoa kohden. Jätehuollon perusmaksulla katetaan jätehuoltopalveluja. Perusmaksua vastaan asukkaat saavat tuoda vaaralliset jätteet mantereella ja saaristossa kiertäviin keräyksiin sekä 12 kiinteään vastaanottopaikkaan. Lääkejätteet voi viedä apteekkeihin ilman erillistä maksua. Lisäksi perusmaksutuloilla järjestetään jäteneuvontaa kouluissa, taloyhtiöissä ja tapahtumissa sekä tuotetaan jäteoppaita ja joka kotiin ilmestyvä asukaslehti. Perusmaksulla rahoitetaan myös Lounais-Suomen Jätehuollon kierrätyspisteitä sekä lajitteluasemien ja jätekeskusten ylläpitoa ja asiakaspalvelua. Lassi Lähteenmäki


Aina on hyvä oppia jotain uutta Satu Juutela on oivaltanut työelämästä sen oleellisen: uuden oppiminen vie eteenpäin. Satu Juutela aloitti toukokuussa VarsinaisSuomen Asumisoikeus Oy:n kiinteistöassistenttina. Juutelan työ koostuu monenlaisista tehtävistä. On avaintenhallinta, asiakaspalvelua, autopaikkojen hallinnointia, myyntiä, huoltopyyntöjen välittämistä ja paljon muuta. Kun puhelin Vason toimistossa pirahtaa, Juutela siihen yleensä vastaa. – Jos tulee kiperiä kysymyksiä, toimiston väki auttaa, Satu kuittaa.

Tuttu ja turvallinen asumismuoto Asumisoikeus oli Satulle tuttu juttu ennen Vason pestiä. Muutamia hänen ystäviään asuu asumisoikeusasunnossa. Asumisoikeus on Juutelan mielestä järkevä vaihtoehto. – Tämä on turvallinen ja helppo, suurta lainaa ei tarvita, eikä ole myyntipaineita, jos asunnosta luopuu, Juutela listaa.

Asuntoja kysytään vilkkaasti Asumisoikeusasuntoja kysytään nyt Turussa vilkkaasti ja varsinkin kaksiot ovat Juutelan mukaan kovassa huudossa. – Moni on myynyt oman asuntonsa ja he kysyvät Vaso-asuntoa. Eläkeläisiä on paljon kyselemässä asuntoa hyvien kulkuyhteyksien varrelta ja lapsiperheet kaipaavat tilavaa ja turvallista kotia. Jonkun verran on Satu Juutelan mukaan tullut soittoja myös niiltä, jotka ovat tulleet pohjoisesta metallihommiin Turun seudulle.

Toisenlainen opiskeluväylä Satu Juutela on lopputyötä vaille valmis AMKtradenomi. Juutelan opiskelu on ollut monimuotokoulutusta eli työn ohessa toteutettavaa koulutusta. Koulun penkillä on istuttu pari päivää kuussa ja muu opiskelu on ollut omatoimista etäopis-

kelua. Edellisestä työpaikasta hän jäi opintovapaalle opintojen vauhdittamiseksi. Juutelan mielestä tämä opiskelumalli sopii hänelle. Nyt valmistuminen on jo lähellä.

Helsingistä Rymättylän kautta Naantaliin Satu Juutela on kotoisin Helsingistä. Sieltä hän muutti vanhempiensa mukana Rymättylään. Nyt kotipaikka on Naantali. Satu harrastaa liikuntaa ja hyvänä lenkkikaverina on Ruuti-koira. Perheestä löytyy myös pari kissaa. Kesäisin Juutelan perhe liikkuu Turun hienossa saaristossa. Matkavene pysähtyy välillä luonnonsatamiin, toisinaan vierasvenesatamiin. Tulevaisuutta pohtiessa Satu Juutela ei paljonkaan stressaa, mutta suuntaviivat ovat selvät. – Tavoitteena on oppia aina uutta ja työn pitää olla kivaa. Lassi Lähteenmäki

Vasolla on yli 2600 asuntoa. Asuntojen avaimista pitää huolen kiinteistöassistentti Satu Juutela.

13


Lakiesitys pitkästä korkotuesta lausunnolla Ympäristöministeriö lähetti 19.9.2017 lausuntokierrokselle luonnoksen hallituksen esitykseksi, jolla uudistettaisiin vuokra- ja asumisoikeusasuntojen tuotantoa koskevaa pitkää 40 vuoden korkotukimallia. Korkotukimallilla tuetaan kohtuuhintaisten, sosiaalisin perustein valituille asukkaille tarkoitettujen vuokra- ja asumisoikeusasuntojen rakentamista, hankintaa ja perusparantamista. Korkotukilainoilla tuetaan myös erityisryhmille tarkoitettujen vuokra-asuntojen tuotantoa. Ministeriö laati tämän vuoden alussa muistion korkotukimallin kehittämisen suuntaviivoista. Niistä pyydettiin sidosryhmien kommentteja helmi–maaliskuussa, ja saadun palautteen perusteella ministeriössä on yhteistyössä Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARAn ja Valtiokonttorin kanssa laadittu konkreettiset laki- ja asetusmuutosehdotukset sisältävä esitysluonnos. Lausuntoja lakiesityksestä voi antaa 10.11.2017 asti. Vason valmisteilla olevassa lausunnossa tullaan kiinnittämään huomiota alla oleviin seikkoihin. Myönteisiä niistä ovet laina-ajan pidentyminen ja lainojen takaisinmaksun etupainotteisuus. Uudessa talossa asuvat asukkaat maksavat pääomakuluja enemmän kuin myöhemmin ikääntyneessä talossa asuvat.

Keskeisiä asioita aso-järjestelmälle lakiesityksessä ovat:

• lainan takaisinmaksu tulee etupainotteisemmaksi, jolloin

kiinteistön ikääntyessä korjaustarpeen kasvaessa voidaan ottaa sen omalla kiinteistövakuudella uutta lainaa perus parannusta varten,

• laina-aika olisi 40 vuotta (nyt n. 35 v.), • lainakohtaisesti voi ottaa käyttöön kiinteälyhenteisen tai kokonaispääomamenoon perustuvan takaisinmaksumallin,

• käyttövastikkeissa ei saa kerätä ennakkoon varoja korjaus varauksena tulevien korjausten rahoittamiseen,

• korkotukilainaa myönnettäisiin korkeintaan 80 % uudis-

rakentamiseen, asukkailta tulevien aso-maksujen 15 % lisäksi yhtiön tulee vastata 5 % omarahoitusosuudesta (nyt 0 %),

• sijoitetulle omalle pääomalle voi periä max. 6 % koron (nyt 4 %), • asetuksella säädetään, että perusomavastuukorko on 2,5 % sekä

vuokra- että aso-lainoille, perusomavastuun ylittävään korkoon tuleva korkotuki alenee lainan vanhetessa,

• voimaantulo 1.3.2018.

14

Vasossa vallitsevan näkemyksen mukaan vaatimus 5 % omarahoitusosuudelle uudistuotannossa saattaa lopettaa aso-tuotannon. Ovatko Vason omistavat kunnat valmiita sijoittamaan vaaditun osuuden? Jos olisivat, esitetty korotus omarahoitukselle sallitusta kuuden prosentin korosta tulisi nostamaan käyttövastikkeita. Vakaan kiinteistön elinkaaren ajan taloudenpidon näkökulmasta myös kielto kerätä korjausvarausta tulevien isojen, ei välttämättä edes perusparannusten laajuisten remonttien tekemiseen tuntuu vastenmieliseltä.

Esitystä asumisoikeuslain uudistuksesta ei ole vielä annettu Hallituksen piti antaa eduskunnan käsiteltäväksi syyskuun loppupuolella esitys uudeksi aso-laiksi. Niin ei kuitenkaan tapahtunut. Kabinettitietojen mukaan lain valmistelu on edennyt, mutta ei vielä valmiiksi. Lakiluonnos oli lausuntokierroksella viime keväänä, jolloin sekä Vaso että yhteistyöelin Yte antoivat lausuntonsa.


Pernontien varrelle on nousemassa uusi telakkatoimintoja tukeva teollisuusalue. Näillä kohdin Pernontieltä puhkaistaan uusi kulkuyhteys alueelle.

Turun telakan nurkilla

kuhisee kohta vielä enemmän Perno oli vielä muutama vuosi sitten hiljenevä lähiö. Nyt sen ympärille on nousemassa merkittävä meriteollisuuden monipuolinen keskittymä. Tieverkoston kehittämisestä on jo merkintöjä kartoissa. Monia vasolaisia on askarruttanut Raision ja Naantalin suunnalta tuleville haitaksi olevat aamuruuhkat. Pernossa kummastellaan räjäytystöitä. Turun kaupunki hyväksyi keväällä kaupan, joka toi valtion omistaman 55 hehtaarin maa-alueen kaupungin haltuun. Tälle Meyer Turun Pernon telakkaa lähellä olevalle alueelle on nousemassa meriteollisuuspuisto Blue Industry Park. Yli seitsemän miljoonan euron kaupalla kaupunki toivoo meriteollisuuden yrityksien saapuvan Turun telakan läheisyyteen. Suurten laivojen rakentaminen vaatii paljon osaamista, runsaasti alihankkijoita ja tiivistä yhteistyötä eri toimijoiden kesken. Tässä Blue Industry Park voisi olla hyvä alusta.

Tieverkosto kehittyy lähivuosina Samaan aikaan Turun telakan nousun aikana ELY-keskus on aloittanut tieverkoston parantamisen suunnittelun Turun kehätiellä E18 Raision ja Naantalin välillä. Vaihtoehtoja on

pyöritelty jonkin aikaa ja ELY-keskuksen tarkempaa esitystä odotellaan vielä ennen joulua. Tieremonttien on määrä olla vauhdissa 2020-luvun alkupuolella. Tieremontti tulee tarpeeseen, sillä Raision ja Naantalin välinen tieosuus E18 on kasvattanut liikennettä reippaasti mm. Naantalin sataman rekkaliikenteen takia. Kehätien merkittävimmät onnettomuuskasaumakohteet ovat Raisiossa Raisionkaaren, Alhaistentien ja Juhaninkujan liikennevaloohjatut liittymät. Kehätien onnettomuustiheys ja onnettomuusaste ovat huomattavasti korkeampia kuin muilla Varsinais-Suomen tai koko maan kantateillä. Turun kehätien keskeisimmät ongelmat kohdistuvat liikenteen sujuvuuteen aamu- ja iltaruuhkien aikoina. Myös E18-tien epäjatkuvuuskohdat Raision alueella Kaanaassa ja Krookilassa heikentävät tien liikenteellistä toimivuutta ja liikennejärjestelyiden hahmottamista etenkin raskaan liikenteen osalla. Turun kaupunkiseudulle laaditun rakennemalli 2035:n mukaan kehätien varren maankäyttöä tehostetaan nykyisestään. Lisäksi tavoitteena on vähentää raskasta läpikulkuliikennettä Turun keskustassa ja siirtää satamaliikenne käyttämään entistä enemmän kehätietä. Naantalista suuntautuvaa Raision keskustan läpi kulkevaa liikennettä on tarkoitus siirtää Aurinkotie–

Raisiontie -reitiltä E18 Turun kehätielle ja Naantalin pikatielle.

Lisää kaistoja ja eritasoliittymiä Syksyllä yleisölle esiteltyjen suunnitelmien mukaan Turun kehätie nelikaistaistetaan Naantalin Ruonan ja Raision keskustan välillä. Kaanaan eritasoliittymää parannetaan niin, että väylä Naantalista Raisioon on jatkuva. Krookilan kohdalle rakennetaan Naantalin pikatielle eritasoliittymä ja sieltä rakennetaan uusi yhteys telakalle. Lisäksi Pernon eritasoliittymän ramppeja parannetaan ja risteyksiin laitetaan liikennevalot. Pernontieltä avataan uusi yhteys uudelle teollisuusalueelle. Iso remontti on myös Raisionlahden junaradan siirto sivummalle ja rinnakkaistien rakentaminen Kaanaan nurkilta Krookilaan. Näiden remonttien jälkeen liikenteen pitäisi kulkea sujuvammin ja turvallisemmin.

Melusuojausta moniin kohtiin Lisääntyvä liikenne tuo mukanaan myös enemmän melua. Ely-keskus on kuitenkin piirtänyt karttoihin useita meluvalleja ja -aitoja. Meluntorjuntaa rakennetaan mm. Raision Katteluksen asuntomessualueelle, jossa Vasollakin on muutama kohde. Lassi Lähteenmäki 15


Näköpiirissä Euroopan rakennuskannan energiaremontti Energiatehokas rakentaminen on nyt myötätuulessa Euroopan Unionissa. Energiatehokkuusdirektiivi hyväksyttiin lokakuussa energiavaliokunnassa ja sieltä se etenee korkeampiin päätöksentekoelimiin ja jäsenvaltioiden parlamentteihin. Tavoitteen mukaan vuonna 2050 Euroopan rakennuskannan on oltava hiilidioksidineutraali. EU:n tilastojen mukaan rakennukset syövät 40 prosenttia kaikesta EU:ssa käytetystä energiasta. Vain 25 prosenttia rakennuskannasta on rakennettu energiatehokkaasti ja remontin alla on nykyisin vain noin yksi prosentti rakennuskannasta. Suomalainen Euroopan parlamentin jäsen Miapetra Kumpula-Natri oli ryhmänsä edustajana neuvottelemassa energiatehokkuusdirektiivistä teollisuus- ja energiavaliokunnassa. Direktiivin on Kumpula-Natrin mukaan mentävä läpi, jotta Suomi täyttäisi Pariisin ilmastomuutossopimuksen tavoitteet. – Rakennuskannan remontointi on valtava urakka, joka tulee luomaan työpaikkoja ja ihmisille parempaa asuinympäristöä. Kannustamme erityisesti julkisten rakennusten remontointiin, Kumpula-Natri kertoo.

mista samalla kun taloihin tehdään remontteja. Teollisuus- ja energiavaliokunnan kannan mukaan uusiin ja remontoitaviin asuinrakennuksiin tulee rakentaa lataustolpat mahdollistavat esikaapeloinnit. Vaatimukset koskevat rakennuksia, joissa on yli kymmenen autopaikkaa.

levaisuudessa mullistumassa melkoisesti. Talo rakentuu yhteensopivista elementeistä, jotka on helppo purkaa ja käyttää uudelleen. Elementeissä on standardin mukaiset kohdat läpivienneille eli sähköjohdoille, nettikaapelille, vesiputkille ja viemärille. Tätä menetelmää on tutkittu myös Suomessa Aalto-yliopistossa.

– Meillä on Kemijärvellä kylmää ja Barcelonassa on helleaaltoja. Etelässä tarvitaan jäähdytystä ja se kuluttaa yhtä paljon energiaa kuin lämmittäminen meillä. Lisäksi paksuseinäinen passiivirakentaminen suojelee kuumalta ja kylmältä, Pietikäinen muistuttaa.

Suomessa monille parkkipaikoille on vedetty lohkolämmitintolpat, mutta niiden kaapelit eivät välttämättä kestä sähköautojen latausta.

Lassi Lähteenmäki

Automaatio avuksi

Sirpa Pietikäisen erityinen kiinnostuksen kohde on kiertotalous. Siitä hän on laatinut mietinnön, joka on hyväksytty Euroopan parlamentin täysistunnossa.

Energiapihissä rakentamisessa riittää töitä koko Euroopassa, ei pelkästään kylmässä pohjoisessa, pohtii parlamentin jäsen Sirpa Pietikäinen.

Keskeinen energiatehokkuuden parannuskeino on Euroopassa talojen automaatiojärjestelmien käyttöönotto. Valiokunta esittää, että muihin kuin asuinrakennuksiin tulee asentaa automaatio- ja valvontajärjestelmät vuoteen 2023 mennessä, mikäli niiden energiakulutus on yli 250 MWh. – Parhaimmillaan automaatiolla voidaan säästää jopa puolet rakennuksen kuluttamasta energiasta ja järjestelmien takaisinmaksuaika on vain 3–5 vuotta. Energiatehokkuutta tulee parantaa aina kustannustehokkaimmalla vaihtoehdolla, Kumpula-Natri täsmentää.

16

Vason Soinisten passiivienergiatalokohde Naantalissa on hyvä esimerkki siitä, mihin EU on rakentamista viemässä.

Tulevaisuuden talo rakentuu elementeistä

Kiertotalous on resurssitehokkuutta, raakaaineiden hyödyntämistä mahdollisimman tarkkaan, jätteen jalostamista raaka-aineeksi, tilojen ja kulkuneuvojen käyttöä mahdollisimman tehokkaasti ja paljon muuta.

Lataustolppia taloyhtiöiden pihoille

– Me kulutamme tällä hetkellä noin puolentoista maapallon verran resursseja ja määrä uhkaa kasvaa viidessätoista vuodessa kahteen maapallolliseen. Tällä kulutustahdilla luonnonvarojen rajat tulevat pian vastaan, sanoo Pietikäinen.

Uutena asiana direktiivissä on haluttu esittää sähköautojen latausinfrastruktuurin rakenta-

Parhaillaan valmisteltavassa EU:n kestävät rakennukset -hankkeessa rakentaminen on tu-

Euroopan parlamentin jäsen Sirpa Pietikäinen suosii puurakentamista, sillä puu sitoo hiiltä ja materiaali on hengittävä.


Varsinais-Suomen Asumisoikeus Oy

Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2018

17


Toimintasuunnitelma ja talousarvio 2018

YLEISTÄ Turun talousalueen asuntojen kysyntä on monen heikon vuoden jälkeen normaalilla tasolla. Tämä viestii myönteisen ilmapiirin kasvusta ja luottamuksen palautumisesta kansalaisten mielissä Turun seudulla. Positiivinen vire näkyy myös asumisoikeusasuntojen kysynnässä. Hyville paikoille valmistuvat uudet asunnot ovat luonnollisesti haluttuja, mutta myös isojen perheasuntojen kysyntä on lisääntynyt. Asumiskustannukset jatkavat nousuaan. Asuminen on yhteiskunnassamme monien kustannusten kehityksen pussinperä, jonne kustannuskehitys, joka on poikkeuksetta nousevaa, kerääntyy. Vuosi sitten Pellervon taloustutkimuslaitos PTT julkaisi ennusteen asumismenojen kasvusta 2,8 prosenttia vuodessa vuosina 2016–2018. Tänä vuonna kesäkuussa julkaistun Tilastokeskuksen kiinteistöjen ylläpitoindeksin kasvuluku oli 1,7 prosenttia edellisestä kesäkuusta. Tilastokeskuksen mukaan vuokrat nousivat koko maassa kuluvan vuoden toisen neljänneksen loppuun mennessä keskimäärin 2,5 %. Turun seudulla vastaava nousu oli 2,1 %. Vapaarahoitteisten vuokrien nousu koko maassa oli keskimäärin 2,4 % ja Turun seudulla 1,9 %. Aravavuokra-asunnoissa vuokrien nousua oli sekä koko maassa 2,6 % että Turun seudulla 2,3 %. Vasossa keskimääräisen käyttövastikkeen kehityksen historia on ollut 2,9 % vuonna 2015, 2,7 % vuonna 2016 ja tänä vuonna 1,9 %. Ensi vuonna kiinteistönhoitokustannusten ja pääomakustannusten nousun yhteisvaikutuksesta tulee käyttövastikkeisiin keskimäärin 1,3 %:n korotus. Rahassa keskimääräinen korotus 1.1.2018 on 0,13 €/m2/kk. Korotuksen jälkeen keskivastike on 10,37 €/m2/kk ilman veden osuutta. Asumisoikeuslain uudistaminen on vireillä. Asumisoikeusjärjestelmää uudistetaan itsenäisenä hallintomuotona rahoituksen, asukasvalinnan ja hakuprosessin osalta. Näin on kirjattu pääministeri Juha Sipilän strategiseen hallitusohjelmaan. Lain valmisteluvaiheista saatujen ennakkotietojen mukaan lakiesitys eduskunnalle annetaan syyskuussa. Uusi laki siirtymäsäännöksineen tulisi voimaan vuoden 2018 alusta. Käyttövastikkeiden määräytyminen tehdään kahteen osaan eriteltynä. Käyttövastike 1:een on sisällytetty ne kiinteistökohtaiset kustannuserät, joihin asukkailla on omassa kiinteistössä vaikutusmahdollisuuksia. Sellaisia ovat kustannukset, jotka aiheutuvat lämmityksestä, vedestä, sähköstä ja kiinteistön hoidosta. Käyttövastike 2:een kuuluu koko Vaso-yhtiön tasolla olevat kustannukset. Sellaisia ovat kiinteistöjen rakentamiseen ja perusparantamiseen otettujen lainojen lyhennys- ja korkokulut, markkinointi- ja hallintokulut, varautuminen korjausvarauksella jaksottaisiin kunnossapitotoimiin sekä koko yhtiön tasolla kilpailutuksen kautta hankitut palvelut, kuten kiinteistövakuutukset ja laajakaistayhteys. Vuoden 2018 alussa Vason omistuksessa on 2.640 huoneistoa 106:ssa kiinteistössä viiden kunnan alueella. Niistä 37 on kerrostalo- ja 69 rivitalo- tai paritalokohdetta. Vuoden 2018 alkaessa Vasolla on käynnissä yksi uudishanke. Se on loppuosa Unikkokiinteistöstä, joka valmistuu kokonaan tammikuussa.

18

YHTIÖKOKOUS

HALLITUS 9 jäsentä, 3 varajäsentä

TOIMITUSJOHTAJA

Asuntopäällikkö ja 2 asuntoneuvottelijaa

Hallintopäällikkö ja 2 kirjanpitäjää

Kiinteistöpäällikkö, 3 isännöitsijää ja kiinteistöassistentti

Vaso omistaa, ylläpitää ja tuottaa laadukkaita asumisoikeuskoteja kaikkiin elämäntilanteisiin. Yhtiön hallituksen työlistalla vuoden 2017 lopulle on strategian päivittäminen.

distusprosessiin. Uuteen aso-lakiin tullaan kirjoittamaan asukkaiden osallistumis- ja vaikutusmahdollisuudet aso-yhteisössä niin kohde- kuin yhtiötasolla. Viittaukset vuokratalojen hallintoon poistuvat.

Yhtiö toimii yleishyödyllisenä yhtiönä kustannustehokkaasti ja jakamatta vastikkeetonta etua osakkailleen. Vaso ei tavoittele liiketaloudellista voittoa.

Kiinteistöissä pidettävät asukaskokoukset valitsevat asukastoimikunnan hoitamaan käytännön asioita. Yhteistyöelin Yte toimii koko Vaso-yhtiön tasolla asukkaiden edustajana ja käytännöntason päätöksentekoelimenä.

Vaso perustaa toimintansa seuraaville arvoille: • Palvelualttius • Asukasläheisyys • Laadukkuus • Kilpailukykyisyys YHTIÖN ORGANISAATIO, HALLITUS JA HENKILÖSTÖ Yhtiön hallitukseen kuuluu yhtiökokouksen nimeämänä yhdeksän jäsentä ja kolme varajäsentä. Hallituksen toimikausi on kolme vuotta. Vuosi 2018 on nykyisen hallituksen toimikauden viimeinen. Hallituksen toimikauteen on tulossa Turun kaupungin antaman konserniohjeen johdosta muutos, jolloin hallituksen kokoonpano tulee valtuustokauden kanssa kestoltaan yhteneväksi. Hallituksen päätettäväksi tulevia asioita valmistelee hallituksen jäsenistä ja toimihenkilöistä koostuva työvaliokunta. Vaso vastaa omalla henkilöstöllään kiinteistökantansa keskushallinnosta, vapautuvan asuntokannan markkinoinnista, isännöinnistä, uustuotannon ohjauksesta ja siihen liittyvästä päätöksenteosta. Ostopalveluna hankitaan kiinteistönhoito sekä valtaosa rakennuttamiseen liittyvistä toiminnoista. Yhtiön henkilöstön vahvuus on vuoden alussa 12 henkilöä. Voimassa olevaan strategiaamme on kirjattu tavoitteeksi, että yhtiön toiminnan laatu on oltava kaikilta osin hieman parempaa, yhtiön pitää olla myönteisesti esillä ja palvelukonseptia on selkiytettävä. TOIMITILAT Vason keskushallinto jatkaa toimintaansa omassa omistuksessa olevassa katutason toimistotilassa, osoitteessa Rauhankatu 4, Turku.

Varsinais-Suomen Asumisoikeus Oy kuuluu Turun kaupungin muodostamaan konserniin. Vaso on 29:n toimintavuotensa alkaessa merkittävä asuntokiinteistöjen omistaja toiminta-alueellaan ja samalla merkittävä Turun ja ympäristökuntien yhteistyöyritys.

ASUKKAIDEN OSALLISTUMINEN PÄÄTÖKSENTEKOON Vason hallinnossa noudatetaan asumisoikeusasuntoihin liittyvää asukasdemokratiaa. Siihen on sitouduttu asukkaiden kanssa tehdyissä asumisoikeussopimuksissa. Yhtiön hallituksessa toimii yhtiökokouksen valitsemana kaksi varsinaista jäsentä ja yksi varajäsen asukkaiden edustajina. Lisäksi asukkaat nimeävät tilintarkastajan valtuuksilla toimivan valvojan.

Vason strategia 2015–2020 Elämäsi kokoisia koteja -mukaan Varsinais-Suomen Asumisoikeus Oy –

Vaso-kokous, Yte ja aktiiviset asukkaamme ovat osallistuneet ja antaneet panoksensa aso-lain uu-

Asukasvaikuttamisen kannalta tärkein kokous on kaksi kertaa vuodessa pidettävä Vaso-kokous, jonne kutsutaan kaikkien kiinteistöjen edustajat. Syksyn Vaso-kokouksessa valitaan kuusitoistahenkinen Yte, joka kolmas vuosi edustajat yhtiön hallitukseen ja käsitellään yhtiön talousarvio ja toimintasuunnitelma seuraavalle vuodelle sekä kulloinkin ajankohtaiset asiat. Kevään Vaso-kokouksessa käsitellään edellisen vuoden tilinpäätös ja toimintakertomus ja valitaan valvoja. Vuoden mittaan esille tulevien asioiden valmistelua tehdään Yten työvaliokunnan ja Vason toimihenkilöjohdon kanssa. Esille tulevien asioiden niin vaatiessa, järjestetään valmistelutilaisuuksia myös muiden Yten työryhmien kanssa. Lausunto koko Vason talousarviosta ja seuraavan vuoden suunnitelmista tulee antaa syyskuussa. Vaso-kokous pidetään 26.9.2017. Kiinteistöissä kohteen omasta talousarviosta ym. asioista antaa lausunnon useimmin asukastoimikunta. Jo varhain keväällä, talousarvion laadinnan alkuvaiheessa, on isännöitsijä pyytänyt asukastoimikunnalta esitystä seuraavana vuonna toteutettavista hankkeista. MARKKINOINTI Vielä vanhan aso-lain voimassa ollen Turun, Raision, Kaarinan, Naantalin ja Liedon asuntoviranomaiset ylläpitävät hakijajonoja ja vahvistavat asukasvalinnat sekä asukkaiden vaihtuessa poismuuttavalle asukkaalle maksettavan asumisoikeusmaksun indeksi- ja muutostyökorvauksineen. Ennakkotietojen mukaan lakiuudistuksen myötä siirrytään valtakunnalliseen hakijajonoon. Myös uuden aso-lain aikana asumisoikeuksien markkinointi tapahtuu pääasiassa netin kautta. Asiakkaille tarjottava henkilökohtainen palvelu toimistolla tai puhelimessa on silti yhä tärkeä markkinointikanava. Asunnon hakutoiminto on hoidettavissa kokonaisuudessaan netissä kun sähköinen allekirjoitus tulee käyttöön aso-sopimuksen teossa. Vason asuntokanta ja myynnissä olevat asunnot ovat esillä omilla kotisivuillamme www.vaso.fi. Myynnissä olevat asunnot ovat tarjolla myös internetin asuntomyyntipalveluissa. Markkinointi ja yrityksen viestintä ovat lähes sama asia. Vason Facebook-sivuilla kerrotaan yhtiöön liittyvistä tapahtumista ja tunnelmista sekä myös myynnissä olevista asunnoista.


Toimintasuunnitelma ja talousarvio 2018

Suomen Asumisoikeusyhteisöt ry:n internet-portaalin www.asumisoikeus.fi kautta tehdään koko aso-järjestelmän yleismarkkinointia sekä ohjataan sen käyttäjiä aso-yhteisöiden asiakkaaksi.

ja 2018 aikana. Suunnitteluvaiheessa ovat Turussa Pihapolun ja Kankaristonrivin peruskorjaukset. Pienempiä, lähinnä kesällä toteutettavia remontteja on toteutusohjelmassa useita.

Toteutettavasta toimenpiteestä ja sen rahoittamisesta pitää sopia ensin isännöitsijän kanssa ja korvaus myönnetään maksukuittia vastaan tai muulla isännöitsijän kanssa sovitulla tavalla.

Lähinnä lähiöiden kaksikerroksisia rivitalo- ja saunattomien kerrostaloasuntojen käyttöastetta on tehostettu vuokraamalla asuntoja määräaikaisilla vuokrasopimuksilla ja antamalla em. tyyppisiä vapaita asuntoja ulkopuolisten välittäjien vuokrattavaksi.

Jaksottaisen kunnossapidon toimenpiteet rahoitetaan kunnostettavan kiinteistöstä vuosien mittaan kerätyllä korjausvarauksella, ARA:lta anottavalla perusparannuskorkotukilainalla, yhtiön omalla rahoituksella ja mahdollisesti valtion myöntämillä suhdannepoliittisilla avustuksilla.

Vason Vihreä Kortti on etukortti, johon liittyneissä yrityksissä ja palvelupisteissä on mahdollista saada Vason neuvottelemia kanta-asiakasetuja ja hyvää palvelua. Kortti on voimassa vuoden kerrallaan ja toimitetaan asukkaille aina vuoden alussa.

KIINTEISTÖJEN ISÄNNÖINTI Kiinteistökohtaisesti nimetyt isännöitsijät vastaavat isännöinnistä, kohteen budjetoinnista ja talousseurannasta sekä järjestävät yhteistyössä asukkaiden kanssa kiinteistönhoidon.

Korjausvarauksen määrä on ensi vuoden talousarviossa samalla tasolla kuin vuonna 2017. Se on 0,60 €/m2/kk.

Isännöinnissä onnistumista seurataan asukkaille suunnattujen selvitysten ja kiinteistönhoidon kanssa käytävien kehityskeskustelujen avulla. KIINTEISTÖNHOITO Kiinteistölle nimetty isännöitsijä on ensisijaisesti vastuussa, että kaikki kiinteistönhoitoon kuuluvat tehtävät on oikein järjestetty. Kiinteistön asukkaat osallistuvat kiinteistönhoidon tehtäviä koskevaan päätöksentekoon ja voivat ottaa itse tehtäväkseen haluamiaan tehtäväkokonaisuuksia. Asukkaiden omana työnä tapahtuvaan kiinteistönhoitoon liittyvien tehtävien ja perinteisten pihatalkoiden varalle on otettu koko Vason kattava talkootyövakuutus. Kiinteistöjen ylläpidossa huolehditaan, että niiden kunto pysyy kaikilta osiltaan hyvänä ja asukkaiden vaihtuessa tehdään enemmän kuin välttämättömät huoneistokorjaukset. Siihen on varattu myös kohteiden talousarvioissa rahoitusta. Keväällä tulemme näkemään edellisenä syksynä Suomi 100 vuotta -teemalla kiinteistöjen pihoille istutettujen pionien lähdön kasvuun. KIINTEISTÖKANNAN KEHITTÄMINEN JA UUDISRAKENTAMINEN Vuoden alussa on käynnissä yksi uudisrakennustyömaa ja neljä perusparannusta. Strategian mukaisena tavoitteena on yhden tai kahden kiinteistön vuosituotanto. Vason uudistuotanto pyrkii olemaan taloudellista toimintaa ja työllisyyttä tukevaa. Turun seudulle laaditun alueellisen MAL-sopimuksen asunto- ja maankäyttöosan valmistelussa on otettu huomioon myös asumisoikeustuotannon jatkuminen.

ASIAKKUUDEN YLLÄPITO JA KEHITTÄMINEN Jokaiseen Vason kiinteistössä olevaan asuntoon on järjestetty käyttövastikkeeseen sisältyvä laajakaistayhteys 50M/10M/s perusnopeudella. Passiivitalo Soinisissa nopeus kotiin päin on jopa 100M. Palvelun toimittaa vuoden 2018 helmikuun loppuun asti voimassa olevalla sopimuksella Dna Oy. Sopimuksessa on mahdollisuus kahteen vuoden mittaiseen jatkoon. Asukkaiden on mahdollista hankkia omalla kustannuksellaan lisänopeutta. Kaapelitv-palvelu sisältyy samaan sopimukseen. Pitkään asuneen asukkaan palkitsemisessa tapahtui vuoden 2017 alussa merkittävä muutos. Kantaasiakashyvitys muuttui entistä palkitsevammaksi. Voit toteuttaa remontin tai uudistaa kodinkoneen, kaapiston tms. asuntoon liittyvän osan, jos sinulla on täynnä yhtäjaksoista asumista Vason asunnoissa 8, 15, 20 tai 25 vuotta. Siis asumisen ei enää pidä olla asumista samassa osoitteessa. UUDISTUNEET EUROMÄÄRÄT KANTA-ASIAKASPALKKIOIKSI OVAT: 8 vuoden jälkeen

10 €/jyv.m2

15 vuoden jälkeen

15 €/jyv.m2

20 vuoden jälkeen

25 €/jyv.m2

25 vuoden jälkeen

25 €/jyv.m2

Edun saa kerralla käyttöönsä vain viimeksi täyttyneen vuosimäärän ja edun mukaisena.

EDUNVALVONTA Vaso on Asunto-, toimitila- ja rakennuttajaliitto Rakli ry:n, Suomen Asumisoikeusyhteisöt ry:n (SAY), Varsinais-Suomen Kiinteistöyhdistys ry:n ja Turun Kauppakamarin jäsen. Työnantajana yhtiö on Avaintyönantajat AVAINTA ry:n jäsen. YMPÄRISTÖASIOIDEN EDISTÄMINEN Vaso/Soininen on ensimmäinen suomalaisilla passiivitalonormeilla toteutettu aluerakentamiskohde. Vuonna 2013 valmistunut Soininen oli merkittävä panostuksemme toimintamme kehittämisessä paremmin ympäristöasiat huomioon ottavaan suuntaan. Projekti jatkuu mm. seurantatiedon tuottamisella. Olemme olleet mukana kiinteistöalan energiatehokkuussopimuksissa. Uusin sopimuskausi alkoi vuonna 2017. Siinä asetettiin tavoitteet energian säästöille vuosille 2020 ja 2015. Suomessa vapaaehtoiset energiatehokkuussopimukset ovat tärkeä keino saavuttaa EU:n energiatehokkuusdirektiivin (EED) mukaiset energiankäytön tehostamistavoitteet. Jätteiden syntymisen minimointi, kierrätys, lajittelu ja biojätteen kompostointi ovat Vason kiinteistöissä jatkuvan tehostamisen kohteena samoin kuin veden kulutuksen vähentäminen. Kiinteistöjen energian kulutuksen optimoinnissa on käynnissä toimenpiteitä. Erityisesti perusparannushankkeissa tehdään investointeja, joilla energian kulutusta voidaan vähentää ja siirrytään ympäristön kannalta vähäpäästöisiin energiamuotoihin, mm. luovutaan polttoöljystä lämmitysmuotona. Ympäristöasiat otetaan kokonaisvaltaisesti huomioon isännöinti-, kiinteistönhoito-, siivous-, remontti-, ym. palvelusopimuksia tehtäessä. Tämän asiakokonaisuuden tiedostaminen lisää ympäristöasioiden

Kiinteistöjä, joiden käyttöönotosta tulee ensi vuoden aikana kuluneeksi 20 vuotta, on 11 ja niissä 242 asuntoa. Järjestettävän 20-vuotistarkastuksen yhteydessä käydään läpi kiinteistön piha-alueet varusteineen, yhteiset ja tekniset tilat sekä asunnot. Tarkastuksen lopputuloksena luodaan yleiskuva 20-vuotiaan kiinteistön tilasta tulevien vuosikorjaus- ja jaksottaisten korjaussuunnitelmien perustaksi. Vastaava tarkastus on tehty aiemmin, kun kiinteistö on ollut 10-vuotias. Jo 20 vuoden ikään ehtineissä kiinteistöissämme käynnistetään jaksottaisen kunnossapidon mukaisia remontteja. Ne toteutetaan yksilöllisesti kiinteistöjen tarpeiden mukaisesti. Mikäli on tarvetta, korjaus toteutetaan perusparannukseksi luokiteltavana laajana remonttina. Kaarinan keskustassa sijaitsevien Kaarinan Hovineito ja Hovipoika kerrostalojen ja Turussa Haritussa sijaitsevien Haritun Helmi ja Haritun Hovi pienkerrostalojen remontit ovat käynnissä. ARA:n hyväksyminä perusparannushankkeina. Niissä tehdään, talokohtaisesti vaihdellen, pihojen kunnostusta, elementtisaumauksia, parvekekorjauksia ja -lasitukset sekä keittiö- ja märkätilakorjauksia vuosien 2017

Kiinteistöjen korjaaminen lisääntyy. Korjaustoimet mitoitetaan kiinteistön omien tarpeiden mukaan. Korjattavat tai kokonaan uudelleen rakennettavat kohteet vaihtelevat rakennusten sisä- ja ulkotiloissa. 19


Toimintasuunnitelma ja talousarvio 2018

edistämistä koko Vasossa. Kiinteistökohtaiset energiatodistukset ovat kunkin kiinteistön tietojen yhteydessä www.vaso.fi -sivuilla. VIESTINTÄ Tärkein tiedotuskanava Vasolle on internet. Www-sivujen sisältöä laajennetaan ja laatua korotetaan jatkuvasti. Syksyin keväin ilmestyvästä Kotivaso-lehdestä ilmestyy 23. vuosikerta. Kotivaso jaetaan jokaisen Vaso-kotiin ja lähimmille sidosryhmille. Vason kotisivut toimivat asukasdemokratiamme tiedonvälityksessä. Vaso-sivujen kiinteistökohtaiset ominaisuudet palvelevat myös paikallista asukashallintoa. Www-sivuilla tavoitetaan myös passiiviset asukkaat. Tieto on kaikkien tasavertaisesti saatavilla netissä. Sähköpostiosoite yte@vaso.fi on käytössä asukkaiden keskinäisessä yhteydenpidossa. Facebook-sivut avattiin elokuussa 2017. Niiden kautta kerrotaan yhtiön tapahtumista ja tunnelmista. Vason FB toivottavasti toimii kaksisuuntaisena ja tavoittaa myös perinteisen Vaso-yhteisön ulkopuolisia henkilöitä. TALOUS Valtion yhtenäislainajärjestelmän mukaisten vuosimaksuun perustuvien asuntolainojen vuosimaksut nousevat ensi vuonna 0,5 % heinäkuun 2017 inflaatioluvun mukaisesti. Sekä valtion että rahalaitoslainojen korot ovat myös ensi vuonna alhaisella tasolla ja sen tilanteen uskotaan vielä jatkuvan. Vason kaikkien lainojen keskikorko on ensi vuonna maaliskuun alussa 1,2 prosenttia. Vuoden 2018 alussa Vasolla on valtion ns. aravalainoja 59,6 milj. euroa ja rahalaitoksista otettuja korkotukilainoja 64,9 milj.euroa. Korkotukilainoihin kohdistuu vuosina 2018–2019 yhteensä 3,4 milj.euron lyhennykset, niistä osaan on varauduttu keräämällä ennakkoon rahaa 3 %:n lyhennysvarauksella. Muutokset hoitokuluihin vaihtelevat kunta- ja kiinteistökohtaisesti. Kaukolämmön tehomaksujen nousuun on varauduttu 2 %. Eri energiamuotojen hintojen oletetaan pysyvän tälle vuodelle budjetoidulla tasolla. Kaukolämmön energiahintaan on varattu 79 €/MWh Turussa, Kaarinassa, Raisiossa ja Naantalissa sekä Liedossa 74 €/MWh. Kevyen polttoöljyn hinnaksi on varattu 1,20 €/l. Vesi- ja jätevesimaksussa on Kaarinaan pieni korotus ja muuten ennallaan: Turku 3,90 €, Kaarina 5,55 €, Lieto 6,20 € ja Naantali 6,00 € ja Raisio 6,40 €/m3. Asunnon henkilömäärään perustuva vesiennakko/ vesimaksu on myös ensi vuonna 20 €/hlö/kk. Kiinteistöissä, joissa on huoneistokohtaiset vesimittarit, tehdään veden kulutuksen tasauslaskutus mittarien kulutuslukemien mukaan vuoden aikana kaksi– neljä kertaa. Kiinteistösähkön hankinnan ennakoidaan pysyvän ennallaan. Asukkaiden on mahdollista saada kotitaloussähkö edullisesti Turku Energia Oy:n päästöttömällä Louna Vihreä henkilökohtaisella sähkösopimuksella Vason Vihreä kortti -yhteistyökumppanuuteen liittyen. Jätteiden käsittely- ja kuljetuskustannusten nousu on ollut jatkuvaa. Molempien odotetaan nousevan laskutusjärjestelmän muutoksenkin johdosta ensi vuoden aikana 5 %. Jätteiden kokonaismäärän hallitsemisella ja lajittelua tehostamalla syntypaikalla on mahdollista jarruttaa jätekustannusten nousua. Kiinteistöveroon ennakoidaan 2 % korotusta. Varautuminen mm. kunnallisten tariffien muutoksiin tapahtuu talousarvion laadintavaiheessa arviointiperiaatteella, koska hintamuutokset varmistu20

vat vasta mm. kuntien valtuustojen päättäessä ensi vuoden talousarvioista myöhemmin syksyllä 2017. Vuodelle 2018 on tulossa korjauskulujen budjetointiin järjestelmämuutos, jossa aiemmin kiinteistökohtaisesti vastatut korjauskulut otetaan koko yhtiössä tasattuihin hoitokuluihin (käyttövastike 2). Tämän johdosta kiinteistöjen käyttövastikkeiden kehitys on jatkossa ennustettavampaa ja varmistetaan korjaustöiden toteutuminen. Muutos korottaa korjauskulujen takia ensi vuoden hoitokulujen budjettilukua, joka sisältää korjauskuluja 1,74 €/m2/kk. Niistä osa aktivoituu taseeseen tilinpäätöksessä. Ilman korjauskuluja hoitokulut ovat koko Vasossa 4,03 €/m2/kk. Tässä luvussa erän Muut hoitokulut osuus on 0,33 € (sis. mm. hallinnon kulut, asuntojen laajakaista+tv, markkinointi). Kiinteistöjen omissa (käyttövastike 1), tasaamattomissa hoitokuluissa, on jatkossa kohteen asukkaiden toiveiden mukaisesti toteutettavat työt ja pienimuotoiset, lähinnä kiinteistöhuollon toteuttamat toimenpiteet ja hankinnat. Tasattavia hoitokuluja ovat isännöinti, hallintomaksu, vakuutukset, kiinteistövero ja tyhjäkäyttö sekä jatkossa merkittävä osa korjauskuluja. Lisäksi kulua alentavana tekijänä on otettu huomioon käyttövastike 2:n edellisten vuosien ylijäämästä runsas kolmannes. Valitettavan useassa kiinteistössä talous hoitokulujen kattamiseen on miinuksella. Syynä on joko vuosia jatkunut liian optimistinen hoitokulujen budjetointi tai yllätyksenä tulleet kiinteistökorjaukset. Näissä tapauksissa on varauduttu kirimään umpeen kohteen talouteen kertynyttä alijäämää. Hyvänä tavoitteena pidetään, että kiinteistön käyttövastike 1:n jäämä on yhden kuukauden käyttövastikkeiden kertymän verran plussalla. Ongelman kertymää pyritään estämään jatkossa edellä kerrotulla hoitokulujen uudistetulla kohdistamisella tasattuihin ja tasaamattomiin eriin.

KÄYTTÖVASTIKKEET 2018

Vastike 1.1.2018 ilman vettä €/jyv.m2/kk

Vastikkeen muutos 1.1.2018 €/jyv.m2/kk

RAISIO Aisarivi

10,18

0,13

Keonraitti

11,23

0,14

Keonrinne

10,99

0,10

Kerttulanniitty

10,20

0,20

Keskusrivi

10,32

0,00

Kuuanhovi

9,99

0,11

Kuuanpuisto

9,93

0,13

Markonpiha

10,38

0,27

Raision Puisto I

10,45

0,17

Raision Puisto II

10,53

0,17

Siirinkaari

10,32

0,14

Siirinkartano

10,16

0,10

Siirintähti

10,04

0,11

Ukko-Kauris

10,68

0,10

Uunilintu

9,95

0,14

Alppi

11,20

0,10

Haikarinlinna

10,44

0,12

Iltarusko

11,09

0,10

Kauppilanrinne

10,77

0,20

Keijulinna I ja II

10,12

0,10

Orkonkatu 7

10,30

0,15

Sinipiianrivi

9,82

0,10

Soininen

10,47

0,11

Suopellonrivi

10,60

0,10

Tammistonpuisto

10,37

0,14

Tiroli

10,73

0,10

Beatankuja

10,60

0,00

Hoviherra I

10,69

0,22

NAANTALI

Kiinteistön hoitotuotoissa esitetään asukaskokouksille yhtenäistä käytäntöä autopaikkojen hintoihin: avopaikat 10 €/kk ja katospaikat 25 €/kk. Hinnat ovat edellisen vuoden mukaiset.

KAARINA

Hoviherra II

10,89

0,24

Asukkaiden käyttövastikkeessa olevalla hallintoosuudella ja korkotuotoilla katetaan yhtiön keskushallinnon kulut. Käyttövastikkeen hallintomaksu on ensi vuonna 0,513 €/m2/kk. Sillä katetaan keskushallinnon kulujen lisäksi Vaso-kotien internetyhteys ja pitkään asuneen asukkaan kanta-asiakashyvitys.

Hoviherra III

11,09

0,12

Hovineito

9,88

0,10

Hovipoika

10,37

0,20

Karakatu 3-4-5

10,19

0,12

Kototuomola

10,52

0,10

Kuninkaanlaakso

11,13

0,22

Lankarivi

10,62

0,10

Mattelmäenrinne

10,45

0,10

Olavintytär

10,34

0,15

Pappilanaho

11,80

0,00

Ratsu

11,49

0,18

Vaakunarivi

10,01

0,10

Verkamestari

10,51

0,00

Liedon Kaunokki

10,12

0,21

Liedon Lehdokki

9,93

0,15

Liedon Lemmikki

10,14

0,14

Metsola

11,24

0,20

Taatilankeidas

10,46

0,21

Taatilankeidas II

10,06

0,15

Jaksottaiseen kunnossapitoon korjausvarauksen nimellä varataan 0,60 €/m2/kk. Varaus tehdään kiinteistökohtaisesti käytettäväksi tulevaisuudessa tehtäviin suunniteltuihin korjauksiin kyseisessä kiinteistössä. Korjausvarausta tullaan käyttämään ensi vuoden aikana vanhimpiin kiinteistöihin toteutettavien jaksottaisten kunnossapitotoimien rahoittamiseen kyseisen kiinteistön varausta purkamalla. Koko yhtiön pääomakustannusten jakautuminen eri kiinteistöille käyttövastikkeisiin on määrätty käyttöarvoon perustuvan tasausperiaatteen mukaisesti. Käyttövastikkeissa olevaa pääomamenojen osuutta onkin joissakin tapauksissa muutettu em. periaatteen mukaisesti. Vuoden 2018 käyttövastikkeita on valmisteltu yhteistyössä Yten (asukkaiden yhteistyöelin) kanssa. Käyttövastikkeen pääomakustannusten osuuteen vaikuttaa kiinteistön ikä ja kunto, kiinteistötyyppi suhteessa alueeseen, varustelutaso, alueellinen sijainti, käyttöasteodotus, palvelujen saatavuus, varautuminen rahamarkkinamuutoksiin ja mahdollinen harkinnanvarainen tekijä. Lopullinen käyttövastike syntyy käyttövastike 1:n (kiinteistön omat hoitokulut) ja käyttövastike 2:n (hoitokulut, joihin asukas ei pysty vaikuttamaan ja pääomakulut) sum-

LIETO


Toimintasuunnitelma ja talousarvio 2018

KÄYTTÖVASTIKKEET 2018

Vastike 1.1.2018 ilman vettä €/jyv.m2/kk

Vastikkeen muutos 1.1.2018 €/jyv.m2/kk

TURKU Ahterikatu 10

10,93

0,19

Auringonpuisto

9,25

0,17

Haritun Helmi

10,15

0,00

Haritun Hovi

10,27

0,00

Havulanrivi

10,12

0,27

Hirvilaakso

10,86

0,10

Ilkanterassi

11,35

0,10

Isotalo

9,78

0,20

Kankaristonrivi

9,89

0,22

Kappakuja

9,36

0,16

Katavanranta

10,16

0,00

Kesäpouta

9,81

0,12

Kielo

10,22

0,19

Kissankello

10,55

0,00

Kontio

9,85

0,17

Kotimetsä

10,81

0,00

Kreulankartano

10,69

0,20

Kukkamaaria

9,91

0,14

Kukoila

11,76

0,19

Kukolankaski

10,95

0,10

Kurjenpolvi

10,25

0,15

Laitainen

9,95

0,10

Lipunkantajanpuisto

9,49

0,22

Länsipirtti/Länsikivi

10,02

0,20

Länsipuisto

11,05

0,24

Merituuli

9,56

0,00

Metsäkukka

9,74

0,20

Metsäniitty

9,58

0,19

Metsärinne

9,63

0,16

Myllymatinsato

9,79

0,16

Myrskylä

9,75

0,10

Paletti

9,84

0,16

Pastelli

10,11

0,20

Pihapolku

10,17

0,00

Puhuri

9,68

0,10

Puistokenttä

9,10

-0,50

Puutakuja 3

9,66

0,25

Puutakuja I ja II

9,82

0,23

Päivänkakkara

10,46

0,10

Pääskykallio I

10,11

0,13

Pääskykallio II

10,15

0,16

Pääskynpesä

10,59

0,00

Ragnarinkaari

9,73

0,12

Ragnarinkivi

10,16

0,34

Rauhankatu 8

12,21

0,24

Rauninaukio

11,50

0,26

Reelinkikatu 5

10,51

0,20

Sinitaivas

9,97

0,00

Suvipolku

10,04

0,00

Tavastinmäen Emäntä

9,52

0,21

Tavastinmäen Mamselli

9,57

0,21

Töpöhäntä

9,85

0,16

Waistenrivi

9,68

0,00

Westparkin Honka

11,55

0,20

Wetparkin Lehmus

11,24

0,20

Viiripuisto

10,41

0,19

Liikevaihto Vastikkeet Vuokrat Käyttökorvaukset Liikevaihto yhteensä

Talousarvio 2018

Talousarvio 2017

Tilinpäätös 2016

22 318 894,97

21 252 470,75 5 170,00 1 261 100,32 22 518 741,07

19 045 821,36 2 049 711,00 1 139 055,69 22 234 588,05

1 370 756,32 23 689 651,29

Rakennuttaminen omaan käyttöön

23 915,19

Muut kiinteistön tuotot

44 340,71

Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot Eläkekulut Muut henkilösivukulut Henkilöstökulut yhteensä Lainojen lyhennykset Lyhennykset ja lyhennysvaraukset (tilinpäätöksessä poistot) Muut kulut Kiinteistön muut hoitokulut Hallinto Käyttö ja huolto Ulkoalueiden huolto Siivous Lämmitys Vesi- ja jätevesi Sähkö Jätehuolto Vahinkovakuutukset Vuokrat Kiinteistövero Korjaukset Muut hoitokulut Kiinteistön muut hoitokulut yhteensä Luottotappiot Muut kiinteistön kulut Liikevoitto (tappio) Rahoitustuotot ja -kulut Tuotot muista pysyvien vastaavien sijoituksista Korkotuotot konsernilta Muut korkotuotot Muut rahoitustuotot Korkokulut ja muut rahoituskulut Rahoitustuotot ja -kulut Voitto (tappio) ennen tilinpäätössiirtoja ja veroja Tilinpäätössiirrot Korjausvaraus (asuintalovaraus) Tuloverot Edellisten tilikausien alijäämä katt./ylij.käyttö Tilikauden voitto (tappio)

–695 853,00 –159 481,00 –18 548,00 –873 882,00

–699 636,00 –154 420,00 –25 600,00 –879 656,00

–659 309,16 –150 605,45 –24 588,86 –834 503,47

–7 886 883,00

–7 866 960,00

–5 925 931,67

–42 593,19 –1 111 072,00 –231 050,00 –186 792,00 –2 700 340,00 –1 099 728,50 –447 050,00 –601 792,50 –168 939,81 –14 140,00 –660 493,00 –3 868 504,00 –728 982,00 –11 861 477,00

–39 740,00 –1 060 313,20 –206 850,00 –185 210,00 –2 575 565,00 –1 071 795,00 –450 218,00 –577 130,00 –169 107,53 –15 890,00 –611 076,00 –3 217 082,00 –707 225,20 –10 887 201,93

–116 225,00

–121 025,00

–21 351,96 –1 053 613,99 –280 420,76 –171 796,58 –2 270 354,46 –996 655,86 –380 317,47 –541 361,84 –162 596,27 –14 951,73 –594 090,09 –3 153 370,23 –559 825,32 –10 200 706,56 –5 549,74 –83 715,63

2 951 184,29

2 763 898,14

5 252 436,88

87 000,00 5 000,00 2 000,00

87 000,00 5 000,00 1 026,00

82 253,74 7 680,56 32 647,65

–1 690 930,00 –1 596 930,00

–1 602 051,00 –1 509 025,00

–1 674 581,97 –1 552 000,02

1 354 254,29

1 254 873,14

3 700 436,86

–1 334 746,80

–1 306 594,80

–3 700 742,92

–19 507,49 0,00

51 721,66 0,00

306,06 0,00

mana. Asukkaiden omatoimisuudella on mahdollista vaikuttaa hoitokulujen (käyttövastike 1) määrään.

korotuksella selviydytään 17:ssa kiinteistössä. Yhden kiinteistön käyttövastiketta jopa lasketaan.

Uusilta asukkailta peritään entiseen tapaan ennen sisään muuttoa vakuusmaksu kahden kuukauden käyttövastikkeen suuruisena. Asukas saa vakuuden takaisin poismuuton jälkeen euromääräisesti samansuuruisena, mikäli vastike-, käyttömaksu- ja mahdollisesti asunnon kuntoon liittyvät laskut on hoidettu. Vakuudelle ei ole maksettu korkoa suoraan asukkaalle vakuuden palautuksen yhteydessä, vaan vakuusmaksujen avulla Vasolle tulleet korkotuotot on käytetty yhtiön kulujen kattamiseen. Vakuusmaksujen korkohyöty tulee tällöin asukkaiden eduksi keventäen vastaavalla euromäärällä vastikkeissa kerättävää rahamäärää. Menettely on yleinen Vasoon rinnastettavissa asumisoikeus- ja vuokrayhtiöissä.

Huomioituna kaikki 106 kiinteistöä, tulee korotus käyttövastikkeissa olemaan keskimäärin 0,13 €/m2/kk. Korotus on keskimäärin 1,3 %. Muutosten jälkeen 1.1.2018 on keskivastike 10,37 €/m2/kk. Käyttövastikkeiden vaihteluväli on silloin 9,10–12,21 €/m2/kk.

1.1.2018 voimaan tulevat käyttövastikekorotukset ovat vaihteluvälillä 0,00–0,34 €/m2/kk. Nolla-

Varsinais-Suomen Asumisoikeus Oy:n ensi vuoden kaikista yhdistetyistä menoista on talousarviossa pääomakulujen osuus 38,4 % (4,19 €/m2/kk), kiinteistöjen hoitokulut 52,9 % (5,78 €/m2/kk) sekä muut erät ja varaukset 8,7 % (0,95 €/m2/kk). Vastaavasti pääomakuluista käytetään lainojen korkoihin 18 % ja lainojen lyhennyksiin 82 %. Vuoden 2018 lopussa yhtiöllä on lainaa keskimäärin 679 € kutakin asuntoneliömetriä kohden.

21


Toimintasuunnitelma ja talousarvio 2018

Käyttövastikelaskelma 2018 KÄYTTÖVASTIKE I:llä KATETTAVA TOIMINTA Tuotot, ei-tasattavat Käyttövastike I:n tuotot Vesimaksut Muut käyttökorvaukset Vastikkeisiin siirretty ed.vuosien yli-/alijäämä Hoitokulut, ei-tasattavat Käyttö ja huolto Ulkoalueiden huolto Siivous Lämmitys Vesi ja jätevesi Sähkö Jätehuolto Korjaukset Asukastoiminta Muut hoitokulut Käyttövastike I:n yli- / alijäämä (+/-) ED. TILIKAUSIEN KÄYTTÖVASTIKE I:N JÄÄMÄ (+/-) SIIRTYVÄ KÄYTTÖVASTIKE I:N JÄÄMÄ (+/-)

5 838 071,68 1 207 480,00 163 276,32 –559 750,00 1 106 332,00 231 050,00 177 312,00 2 700 340,00 1 098 528,50 443 650,00 601 120,50 81 700,00 30 250,00 178 795,00

6 649 078,00

6 649 078,00 0,00 –1 817 461,84 –1 817 461,84

KÄYTTÖVASTIKE II:lla KATETTAVA TOIMINTA Tuotot, tasattavat Käyttövastike II:n tuotot Tyhjäkäyttö Vastikkeisiin siirretty ed.vuosien yli-/alijäämä Hoitokulut, tasattavat Henkilöstökulut Hallinto Käyttö ja huolto Siivous Vesi ja jätevesi Sähkö Jätehuolto Vahinkovakuutukset Tontin vuokra Kiinteistövero Korjaukset Käyttövastikkeella katettavat aktivoidut kulut Laajakaista Muut hoitokulut Välittömät verot RAHOITUS Pääomatuotot Korkotuotot

15 056 928,49 –749 500,00 652 283,37

14 959 711,86

990 107,00 42 593,19 4 740,00 9 480,00 1 200,00 3 400,00 672,00 168 939,81 8 200,00 660 493,00 3 564 260,00 222 544,00 174 972,00 454 470,00 6 306 071,00

94 000,00 94 000,00

Pääomakulut Korkokulut Muut rahoituskulut Lainojen lyhennykset

1 690 420,00 111 500,86 6 945 720,00 8 747 640,86 0,00 3 400 008,94 3 400 008,94

Käyttövastike II:n jäämä (+/-) ED. TILIKAUSIEN KÄYTTÖVASTIKE II:N JÄÄMÄ (+/-) KERTYNYT KÄYTTÖVASTIKE II:N YLI- / ALIJÄÄMÄ (+/-) KORJAUSVARAUKSET TUOTOT Korjausvaraustuotot KULUT Perusparannuskulut Korjauskulut Korjausvarausyli/alijäämä (+/-) ED. TILIKAUSIEN KORJAUSVARAUSJÄÄMÄ +/SIIRTYVÄ KORJAUSVARAUSYLI/ALIJÄÄMÄ +/-

1 334 746,80 699 710,00 122 884,00

1 334 746,80

822 594,00 512 152,80 0,00 512 152,80

VARAUTUMINEN LAINOJEN LYHENNYKSIIN TUOTOT Bullet-lainoihin kerätty vastike KULUT Lainan lyhennykset Varautumisen yli/alijäämä (+/-) ED. TILIKAUSIEN VARAUTUMISEN YLI/ALIJÄÄMÄ +/SIIRTYVÄ VARAUTUMISEN YLI/ALIJÄÄMÄ +/KOKONAISJÄÄMÄ +/josta varautumisiin yhteensä KUMULATIIVINEN JÄÄMÄ +/josta varautumisiin yhteensä

22

838 648,00

838 648,00 2 284 160,33 –1 445 512,33 4 814 747,36 3 369 235,03 –933 359,53 –933 359,53 5 463 934,93 3 881 387,83

Kohdekohtaiset valvojat saivat koulutusta Aso-talojen ja koko yhtiön käyttövastikkeiden määräytymis- ja jälkilaskelmat eivät ole helppoa luettavaa. Suuressa osassa Vason kiinteistöjä on asukaskokouksen valitsema kohdekohtainen valvoja, joka tarkastaa oman kohteen kirjanpidon ja tilinpäätöksen keväällä. Valvojat ovat pyytäneet koulutusta tehtävänsä hoitamiseen. Syyskuussa järjestettiin hallintopäällikkö Teija Lammisen koolle kutsumana koulutustilaisuus kohdekohtaisille valvojille. Varattu koulutustila täyttyi yhdeksi illaksi ääriään myöden kun lähes 50 valvojaa saapui paikalle. Paikalla oli myös Vaso-kokouksen valitsema koko Vasossa asukkaiden nimeämänä valvojana vuonna 2017 toimiva Pekka Paatonen, joka piti tilaisuutta tarpeellisena ja oli tyytyväinen, että asukkaiden taholta pidetään huolta kustannusten kehityksestä ja raportoinnista. - Vaikka olen itse ollut pitkään mukana Vason hallinnossa, on hyvä aika ajoin myös itse kerrata perusasioita. Vuosittain tulee uusia valvojia, joille vastuulle tulevat asiat ovat uusia, joten koulutus on hyväksi, totesi Pekka Paatonen koulutustilaisuuden päätteeksi. Pekka Paatosen mukaan jälkilaskelma on paljon monimutkaisempi kuin perinteinen tuloslaskelma ja tase. Osin esitysmuoto on liiankin monimutkainen asian ymmärrettävyyden kannalta, hän toteaa.

Sali oli täynnä, kun kohdevalvojat opiskelivat käyttövastikkeiden laskelmia. Vason hallinto sai myös toiveita laskelmien kehittämiseen.


ten 1,9 prosenttia. Nyt nousua on luvassa 1,3 prosenttia. Asuntojen kysyntä on Turun seudulla monen heikon vuoden jälkeen noussut normaaliksi. Positiivinen vire näkyy Peltomäen mukaan myös asumisoikeusasuntojen kysynnässä. – Hyville paikoille valmistuvat uudet asunnot ovat luonnollisesti haluttuja, mutta myös isojen perheasuntojen kysyntä on kasvanut, Peltomäki sanoi.

Uutta tulee, vanhaa korjataan Turun ja Raision rajamaille Mälikkälään on tänä vuonna rakennettu rivitalokohde Unikkoa. Puolet asunnoista otettiin käyttöön kesällä. Loput valmistuvan ensi vuoden alussa. Asunnot saatiin myytyä nopeasti. Raision keskustaan on suunnitteilla kerrostalokohde Melodia. Kaupungin valmistelussa oleva asemakaava on vielä kesken. Börsin kokoustilassa käytiin vilkasta keskustelua. Sali täyttyi Vason virallisista kokousedustajista ja Vason toimiston väestä.

Kiinteistöjen korjauskulujen uusi kohdistaminen

parantaa vastikkeen ennustettavuutta Vason kohteiden remonttikuluja siirretään ensi vuodesta alkaen kohteen omalla vastuulla olevista kuluista koko Vasossa tasattaviin kuluihin. Tämä takaa sen, että kaikilla kohteilla on mahdollisuus tehdä välttämättömät korjaukset ilman käyttövastikkeen suuria heilahduksia.

siirretään käyttövastike 1:stä koko yhtiössä tasattuihin hoitokuluihin eli käyttövastike 2:een. Ensi vuonna käyttövastike 1 on keskimäärin 2,76 euroa neliöltä kuukaudessa. Käyttövastike 2 on puolestaan 7,61 euroa kuukaudessa.

Kohteiden remonttien siirtyminen paljolti Vason keskushallinnon harteille oli asia, jota käsiteltiin syksyn Vaso-kokouksessa syyskuussa.

Käyttövastike 2:ssa ovat mm. kiinteistöjen rakentamisen ja perusparannuksen lainanhoitokulut, hallinto sekä keskitetysti kilpailutuksen kautta hankitut palvelut, kuten laajakaista ja kiinteistövakuutukset sekä kiinteistöjen ulkopinnat, pihat, hissit, LVI, kodinkoneet, lainanhoitokulut ja korjausvaraus.

– Tämä on askel siihen suuntaan, että otetaan enemmän yhteisvastuuta ja turvataan kokonaisuuden toimiminen, sanoi kokousväelle toimitusjohtaja Pekka Peltomäki. – Tällä tavoitellaan ennustettavuutta, että kohteen budjetti ei heilahtelisi enää paljon miinukselle, hallintopäällikkö Teija Lamminen perusteli. – Korjauksia enemmän vaatineet kiinteistöt kyntävät taloudellisesti syvällä ja parhaat kiinteistöt ovat lennossa, Peltomäki jatkoi.

Muutos näkyy käyttövastikkeissa Remonttien siirto Vason keskushallinnolle näkyy käyttövastikkeen jaottelussa, kun huoneistoremontit ja kiinteistöjen isot korjauskulut

Ykkösessä ovat perinteisesti olleet mm. kiinteistöjen sähkö, vesi, lämpö, kiinteistöhuolto, siivous ja kiinteistön korjauskulut. Näistä kulueristä ainakin osaan ovat asukkaat voineet omalla toiminnallaan vaikuttaa.

Ensi vuonna voimaan astuvassa mallissa käyttövastike 1:ssä ovat mukana asuntojen pienet korjaukset ja hankinnat eli sellaiset, joita pääasiassa kiinteistönhuoltoliike tekee tai tehdään asukkaiden talkoohuollon toimesta. Tasaamattoman osaan jäävät myös asukkaiden kohteeseen haluamat hankinnat, kuten grillikatokset ja vastaavat.

Asumisen kallistuminen taittui Toimintasuunnitelmaa esitellyt toimitusjohtaja Pekka Peltomäki totesi asumiskulujen kasvavan edelleen, mutta korotuspaine on edellisvuotta pienempi. Vasossa käyttövastike nousi vuosi sit-

ARA:n perusparannuslainalla pääosin rahoitettavia perusparannustöitä tehdään parhaillaan Kaarinan Hovineidossa ja Hovipojassa sekä Turun puolella Haritun Helmessä ja Haritun Hovissa. Suunnitteluvaiheessa ovat mm. Turun Pihapolun ja Kankaristonrivin perusparannukset. Lähinnä kesällä tehtäviä pienempiä remontteja on vielä loppusyksyllä menossa ja suunnitteilla ensi vuodeksi useammassa kohteessa. Jonkun verran Vaso-kokouksessa keskustelua syntyi asuntojen remonteista. Niihin liittyvistä yksityiskohdista ja laajemmista periaatteista. Toimitusjohtaja Peltomäen mukaan märkätilojen remonteissa uusitaan vesieristysmääräysten mukaisesti kaikki kylpyhuoneen kaakelit. Samoin laminaattien asennuksissa lattioihin suositaan yhtenäisiä pintoja. Tärkeätä on kohdistaa yhtiön korjausmäärärahat oikea-aikaisesti tehtäviin remontteihin.

Kilpailutus jatkuu Yli sadan kiinteistön Vaso saa ison kokonsa johdosta sorvattua kilpailutuksen kautta hyviä sopimuksia monista palveluista. Laajakaistassa neuvoteltiin hiljattain DNA:n kanssa kahden optiovuoden sisällöstä. Tämä sopimus avataan tarkemmin toisaalla tässä lehdessä. Hissien huollon kilpailutuksen tuloksena on menossa ensimmäinen sopimusvuosi Schindler Oy:n kanssa.

Yte jatkaa Kankariston johdossa Raisiolainen Esa Kankaristo valittiin yksimielisesti jatkamaan yhteistyöelimen johdossa. Yhteistyöelimeen valittiin tuttuja, aiemmin joko varsinaisina tai varajäseninä toimineita henkilöitä. Kokonaan uusina tuli valittua varajäseniksi Anita Peltoniemi Reelinkikatu 5:stä Turusta sekä Riitta Jokinen Mattelmäenrinteestä Kaarinasta. Uuden Yten kokoonpano on kerrottu toisaalla tässä lehdessä. Lassi Lähteenmäki 23


Muuttopäivä oli vilkas Westpark Hongan pihalla ja käytävillä.

YHTEISTYÖELIN 2018 Toimikausi vuoden 2018 Vaso-kokoukseen asti VARSINAISET JÄSENET Esa Kankaristo, puheenjohtaja Kallastenkatu 47, Raisio esa.kankaristo@suomi24.fi Pekka Paatonen, varapuheenjohtaja Saarenmaankatu 17, Turku pekka.paatonen@vasoasukas.fi

Yhteistyöelimen (YTE) kertomus vuodelta 2017 Yte on kokoontunut vuonna 2017 neljä kertaa ja kokoontuu vielä kolme kertaa. Yteen kuuluu Vaso kokouksen valitsemat 16 varsinaista ja neljä varaedustajaa. Kokouksiin osallistuu myös yhtiön toimitusjohtaja sekä hallintopäällikkö, sekä Vaso kokouksen valitsema valvoja. Myös Vason hallituksen asukasjäsenillä on osallistumisoikeus Yten kokouksiin. Yleensä kokouksiin osallistuu 15–16 henkilöä. Valitun Yte-edustajan on ilmoitettava esteestään kokoukseen. Mikäli hän ei ole antanut ilmoitusta poissaolosta kahteen peräkkäiseen kokoukseen, hänen katsotaan eronneen Ytestä ja varajäsen astuu hänen tilalleen edustajaksi. Yten kokouksiin kutsutaan varsinaiset ja varaedustajat sekä asukasedustajat kaikkiin kokouksiin ja kaikilla on puhe- ja esitysoikeus.

Yte käy tehtäväantonsa mukaisesti läpi kaikki Vaso-asukkaiden kannalta tärkeät yhteiset asiat

Kolmen aso-kiinteistön hallintamodon muutos on saatu päätökseen ja niistä kaksi kiinteistöä on jo myyty.

Kannanotot sellaisenaan voivat toimia ohjeena isännöitsijöille tai Vason toimistolle. Tai ne voivat määrittää eri asumisyksiköiden tai asukkaiden toimintaa.

Uusi rivitalokohteemme Unikko Kuninkojalla on saanut ensimmäiset asukkaansa. Toinen osa valmistuu vuodenvaihteen jälkeen.

Osa asioista voi olla sellaisia, että toivotaan Vaso-kokouksen tai hallituksen ottavan kantaa.

Ytessä on kolme toimikuntaa:

Katariina Kaarinassa on saanut taideteoksensa molempien talojen kerroksiin.

• Työvaliokunta, joka toimii varsinaisen Yten kokouksen valmistelufoorumina. Puheenjohtajana toimii Yten puheenjohtaja.

Yten puheenjohtajana katson, että Yte saa ja on saanut kaikki haluamansa tiedot Vason toimistolta.

• Vaso asumisen kehittämistyöryhmää vetää Pekka Paatonen. Kehittämistyöryhmä käy mm. läpi kaikkien uusien Vaso-kohteiden suunnitelmat ja piirustukset ja antaa ehdotuksia asumisen kannalta tärkeiden asioiden kehittämiseksi. Ryhmä on kokoontunut tänä vuonna kolme kertaa.

Vason johto ja toimisto ovat aktiivisesti osallistuneet yhteistyöhön ja totean että Vaso toimii asukkaiden edun mukaisesti ja kustannustehokkaasti.

• Inforyhmä vetäjänä Ari Pikkarainen. Inforyhmän päätehtävänä on toimittaa Kotivaso-lehteä kaksi kertaa vuodessa yhdessä ammattitoimittajan kanssa. Ytestä on tänä vuonna eronnut yksi edustaja. Varajäsenestä on tullut varsinainen edustaja eronneen tilalle. Valtakunnallinen asumisoikeusasukkaiden yhteistyö on astunut askeleen eteenpäin kun valtakunnallinen neuvottelukunta on uudessa lakiesityksessä mainittuna. 24

Haritun Helmen ja Haritun Hovin perusparannus on saatu käyntiin toukokuussa.

• Kuten tämänkin kokouksen kutsusta käy ilmi. Vaso-kokous valitsee Yten puheenjohtajan sekä varapuheenjohtajan että erovuoroisten tilalle uudet jäsenet. Yte siis edustaa kaikkia Vason asumisyksiköitä ja näin kaikkia vason asumisoikeusasukkaita ja on tärkeä osa asukas- ja lähidemokratiaa. Asukkaat voivat aina ottaa yhteyttä Yten jäseniin ja pyytää jonkun asian käsittelyä Yten kokouksessa. Yte ei kuitenkaan käsittele yksittäisen asumisyksikön sellaisia asioita, jotka pitää hoitaa isännöitsijän tai Vaso-toimiston kanssa. Turussa 5. syyskuuta 2017 Esa Kankaristo Vaso yhteistyöelimen Yten puheenjohtaja

Sirkku Alin Päivänkakkarankuja 5 C, Turku sirkku.alin@gmail.com Ulla Hurme Keonpellonkatu 4, Raisio uehurme@gmail.com Tero Jokinen Puutakuja 3, Turku tero.kullervo@suomi24.fi Martti Kivioja Kerttulantie 16, Raisio martti.kivioja@icloud.com Pekka Kuivela Ahterikatu 10, Turku Päivi Laitinen Linnavuorenkatu 14, Naantali paivialaitinen@gmail.com Pentti Nieminen Vähärasinkatu 4, Turku Juha Näkkilä Hoviherrankatu 7, Kaarina Tuomo Peltola Karvalankuja 1, Lieto Ari Pikkarainen Saarenmaankatu 17, Turku pikkarainenari1@gmail.com Erja Savola Lipunkantajankatu 5, Turku eas50@suomi24.fi Riitta Stenberg Löytänänkatu 1, Turku stenkku@welho.com Tiina Tång Finnberginkatu 5, Turku tiina.maarit.tang@gmail.com Tellervo Ullakonoja Hyvättyläntie 16, Lieto tellervo.ullakonoja@gmail.com VARAJÄSENET Aija Salerto Piriläntie 11, Raisio a.salerto@gmail.com Harri Lindstedt Pohjanmaankatu 3, Turku harri.e.lindstedt@gmail.com Anita Peltoniemi Reelinkikatu 5, Turku anita.valonen@gmail.com Riitta Jokinen Mattelmäenkatu 3, Kaarina HALLITUKSEN ASUKASEDUSTAJAT Sirkku Alin Päivänkakkarankuja 5, Turku sirkku.alin@gmail.com Esa Kankaristo Kallastenkatu 47, Raisio esa.kankaristo@suomi24.fi VARAJÄSEN Ulla Hurme Keonpellonkatu 4, Raisio uehurme@gmail.com ASUKKAIDEN NIMEÄMÄ VALVOJA VASOSSA V. 2017 Pekka Paatonen Saarenmaankatu 17, Turku, pekka.paatonen@vasoasukas.fi


Presidenttipari on vieraillut ahkerasti Suomen juhlavuoden tapahtumissa. Saaristolaispurjeveneiden tapahtuma kiinnosti Naantalissa.

Juhlapäivää lähestytään

tanssien, laulaen ja historiaan syventyen 100-vuotiasta Suomea juhlitaan joulukuun 6. päivinä taatusti jokaisessa pitäjässä. Turun linna puetaan silloin valoteoksella. Juhlapäivää odotellessa kannattaa pistäytyä juhlavuoden tapahtumissa ja näyttelyissä.

Halinen-Räntämäki ja sitä esitetään marraskuussa 12 kertaa Taimi II:ssa Puutarhakadun varrella.

Kymmenen laulua naisesta

Maanantaina 6.11. professori Laura Kolbe pohtii vuosien 1917–1919 historiaan liittyviä poliittisia tulkintoja. Turun Pietari-seuran luento kuullaan Turun työväenopiston tiloissa Kaskenkadulla.

Turkulainen Aurinkobaletti ja rovaniemeläinen Tanssiteatteri Rimpparemmi tuottavat Suomen 100-vuotisjuhlan kunniaksi tanssia ja musiikkia yhdistävän teoksen Kymmenen laulua naisesta. Teoksen johtavia teemoja ovat naiseus ja suomalaisen naisen identiteetti, henkisten ja fyysisten rajojen ylittäminen sekä suomalaisuuden moninaisuus.

Suomen itsenäisyyden alkuaikoja käsittelee esitelmässään myös Turun yliopiston poliittisen historian professori Vesa Vares. Auralan Setlementtien tilaisuus on tiistaina 7.11. Pohjola-salissa Satakunnantiellä.

Teoksen käsikirjoituksesta ja koreografiasta vastaa taiteen akateemikko Marjo Kuusela ja lauluista säveltäjälegenda Kaj Chydenius. Turun ensi-ilta on 9. marraskuuta Åbo Svenska Teaterissa.

Näytelmä vaaran vuosilta

Westerholmin taideperintö

Näytelmä Toivon ja tuhon tie kertoo turkulaisten vallankumouksellisten tiestä muutaman kuukauden aikana vuosina 1917 ja 1918.

Turun taidemuseon uusi kokoelmanäyttely esittelee Turun Taideyhdistyksen ensimmäisen intendentin, maisemamaalari Victor Westerholmin aikana tehtyjä hankintoja ja vastaanotettuja lahjoituksia. Vuodet 1891– 1919 kattava kausi osuu ajallisesti yksiin Suomen itsenäistymisen kanssa. Vajaat sata teosta käsittävä näyttely on esillä vielä loppuvuoden ajan Turun taidemuseossa.

Yleislakko julistettiin ja lakkolaiset vangitsivat kaupunginvaltuuston pariksi päiväksi. Poliisit pantiin viralta ja järjestystä valvoivat työväen miliisi ja vallankumoukselliset venäläiset sotilaat. Esiin nousee viime vuosikymmeninä vähän puhuttu asia, ettei työväenliike suinkaan ollut kokonaisuudessaan kapinaan ryhtymisen puolella. Harri Raittiin kirjoittaman ja Mikko Rantasen ohjaaman näytelmän tuottaa kotiseutuyhdistys

Tyko Sallisen näyttely on Turun taidemuseossa esillä ensi vuoden puolelle asti. Tyko Sallinen (1879–1955) tunnetaan suomalaisen modernismin ja ekspressionismin airuena, jonka taiteen keskiössä olivat maisemat ja ihmiset. Railakas väri-ilottelu vaihtui myöhemmin murrettuihin, maanläheisin sävyihin

mutta muotokieli pysyi edelleen voimakkaan ilmeikkäänä.

Juhlahumua naapurikunnissa Itsenäisyyden ajan rakkaita säveliä kuullaan kaikkien isien kunniaksi isänpäivänä 12.11. Kristoffer-salissa Naantalissa. Konsertin järjestävät Kaivokatu Swing Band ja Naantalin kulttuuripalvelut. Runo- ja lauluilta järjestetään keskiviikkona 29.11. Raision kaupungintalolla. Ohjelma koostuu 100-vuotiaan Suomen runoista ja lauluista. Tapahtuman järjestävät Mieskvartetti Delicato ja Raision seudun lausujat. Musiikkiopisto Arkipelagin ja Kaarinan kulttuuripalvelut järjestävät tanssitapahtuman Dancestation viikonloppuna 4.–5.11. Lauantaina on tanssipajoja Vaparilla ja sunnuntaina tanssikilpailu Piikkiön liikuntahallilla.

Juhlavuosi huipentuu ja toinen alkaa… Crichton-Vulcan Orchestra ja Urmas Sisaskin kuoro esiintyvät Varsinais-Suomen Viro-keskuksen Suomi100 -konsertissa Linnateatterissa sunnuntaina 26.11. Luvassa kekseliästä ja luovaa kuoromusiikkia Sisaskin omaperäisellä tyylillä. Konsertti-ilta jatkuu Crichton-Vulcan Orchestran konsertilla. Yhteiskonsertin taustalla on se, että Suomen juhlavuosi on päättymässä ja samalla Viron satavuotisjuhla alkaa. Lassi Lähteenmäki 25


Hyviä joulukäntejä on saatavana Keisalan Kändistoorissa

Joulu kyllä lähestyy, mutta mikä lienee tuo joulukänti? Pertti Virtarannan toimittama amerikansuomen sanakirja antaa tähän vastauksen. Siirtolaisuuden kirjallisuus oli vahvasti esillä Turun kirjamessuilla lokakuussa. Pertti Virtaranta teki 1960-luvulta alkaen monta reissua Amerikkaan. Muistilehtiöön ja nauhuriin tarttui valtava joukko hienoja sanoja. Amerikansuomen sanakirjassa sanojen tueksi on kirjattu myös amerikansuomalaisten käyttämiä lauseita, joissa sanat esiintyvät.

Kaivostyöläinen on mainari. Metsähommissa suomalaiset tarttuivat kraaskattiin eli katkaisusahaan. Metsätyömies on lunperijäkki. Niittokone on muuveri ja lehmästä tuli Amerikassa kau. – Kaut nyt lypsetään koneella. Jos niitä yrittää käsin lypsää, voi kau potkaista ja milkki mennä maahan, muistelee kirjassa Toivo Kauppi. Ruoka tehtiin kitsissä eli keittiössä. Haussikliinaus eli suursiivous oli myös enemmän naisten hommia.

ja tavattiin tuttuja. Jaloissa saattoivat olla maakössit eli mokkasiinit. Korkeakorkoiset eli haihiilikengät koituivat joskus harmiksi, sen todisti kerran Alfred Lassila: – Se nainen potki niin että poliisin jalat olivat aivan punassa, ko potki niillä haihiilikengillä. Jos jollakin miehellä oli intiaaniystävätär, hän oli inttihellu. Aika pian Iita Kangas ja muutkin suomalaiset saivat huomata, että Yhdysvaltojen itsenäisyyspäivä 4. heinäkuuta on iso juttu.

Amerikan uutisissa muuan vaimo opasti miestään:

– Siirtolaisuusinstituutin varastosta Turusta löytyy vielä runsaasti tätä 90-luvulla julkaistua teosta, mainostaa tutkimusjohtaja Elli Heikkilä Siirtolaisuusinstituutista.

– Ei Ameriikka piä juhannusta eikä mitään muuta pyhää, mutta sitä fortsulaita, sitä kauhijaa juhlapäivää.

– Sinä saat mennä koko päiväksi ulos kun minä alan keväisen haussikliinauksen.

Jos huonosti kävi, tuli kitnipropuli eli munuaistauti tai miiseli eli tuhkarokko.

Englantia suomalaiseen suuhun väännettynä

Veikko Hietikko muutti Pohjanmaalta De Kalbiniin ja pääsi oppikouluun.

Amerikansuomi on mielenkiintoinen ja hauskaltakin vaikuttava kieli, joka syntyi suomalaisten lähdettyä joukolla Pohjois-Amerikkaan leveämmän leivän toivossa. 1800-luvun lopulla ja 1900-luvun alussa Amerikkaan lähteneiden suomalaisten englanninkieli oli enimmäkseen olematonta mutta oma murre oli sitäkin vahvempi. Tämä toi elävää kirjavuutta lännessä syntyneeseen kieleen, amerikansuomeen. Oman lisänsä toivat myös ruotsia puhuneet Amerikkaan lähteneet.

Koulutusta ja yhteisiä rientoja

– Minä ja Anni molemmin oomma läpässyt tämän Taklapin haiskoulun, Veikko mainitsee Virtarannan kirjassa. Haali oli yleinen nimi suomalaisten yhteisille kokoontumispaikoille. Haaleilla pidettiin lystiä

Amerikansuomalaiset osasivat sorvata sanoja, jotka ovat meillä vieläkin käytössä. Tällaisia ovat fiilinki, hengailla ja klousata. Oltermanni on myös tuttu sana, mutta juuston sijaan se on siirtolaisten mukaan kaupunginvaltuuston jäsen. Ai niin, se joulukänti. Pertti Virtarannan mukaan se on joulumakeinen. Lassi Lähteenmäki

Amerikassa kaikki oli suurta ja eteen tuli sellaisiakin vekottimia ja systeemejä, joihin siirtolaiset eivät olleet kotimaassaan törmänneet. On ymmärrettävää, että tällaiselle asialle nimi keksittiin englanninkielen pohjalta sellaiseksi, joka suomalaisen suuhun hyvin sopii. Esimerkiksi aispoksi on kaappi, joka pitää einekset kylminä. Varsinkin pohjoissuomalaiselle omena oli outo hedelmä, lännessä siitä tuli äpyli. Kurkku kääntyi muotoon kiukumperi. Moni suomalainen näki elämänsä ensimmäisen kasvihuoneen Amerikassa ja siitä tuli kriinhaussi. Taloja lämmitettiin hiilillä ja hiilivajan suomalaiset käänsivät muotoon kolisänttä.

Työn kautta uusia termejä Suomalaiset eli finlanterit menivät Amerikkaan töihin ja ensin piti ottaa puhekieleen työn sanoja. Töitä haettiin loimannista eli työnvälitystoimistosta. Ensin piti kuitenkin allekirjoittaa eli kauntersainata vuokrasopimus eli liisi. 26

Turussa toimivalla Siirtolaisuusinstituutilla on paljon tietoa kirjojen kansien välissä. Tutkimus-johtaja Elli Heikkilän mukaan kirjojen kautta avautuu suomalaisten elämä ulkomailla ja maahanmuuttajien elämä täällä Suomessa.


Varastotilaa tarjoavien firmojen tulevaisuus näyttää valoisalta, sillä asuntojen varastot eivät kasva tavaramäärän mukaan. 1990-luvun laman myötä tyhjiksi jääneisiin liike- ja teollisuuskiinteistöihin muuttivat kirpputorit. Nyt tyhjille halleille rakennetaan varastohotelleja. Tähän aikaan se sopii, sillä ihmisillä on nyt runsaasti tavaraa, jolle etsitään säilytystilaa. Turussa toimii kaksi isompaa varastotoimijaa, Cityvarasto ja Pelicans Self Storage. Cityvarastolla on toimitilat mm. Turun Pitkämäessä, IsoHeikkilässä, Mälikkälässä ja Naantalissa torin varrella. Pelican löytyy Itäharjulta Turusta. Sitten on joukko yhden varastokiinteistön yrityksiä. Kaarinan itsepalveluvarasto Hovi on yksi niistä.

Varastokoppi moneen tarpeeseen Cityvaraston Turun aluepäällikkö Jukka Heimo esittelee Cityvaraston Turun Pitkämäen varastotilaa. Alakerta on täynnä ja seuraava kerros avattiin hiljattain. Asiakasmäärä on jatkuvassa kasvussa ja kolmas kerros odottaa Heimon mukaan vuoroaan. – Varastointi liittyy usein elämänmuutostilanteisiin, esimerkiksi opiskeluun, varusmiespalvelukseen, muuttoon, ulkomaankomennukseen tai palvelukotiin siirtyminen, sanoo Jukka Heimo. Varastoa käytetään paljon myös kausitavaroiden, esimerkiksi venepurjeiden ja laskettelusuksien säilyttämiseen. – Monet pitävät varastoa perinteisen kellari- tai häkkikomeron vaihtoehtona harrastusvälineiden turvalliseen säilyttämiseen. Samoin pienyritykset ja tuote-edustajat käyttävät varastoja paljon, Heimo jatkaa.

Varaston kokoa voi vaihtaa – Tyypillinen varastoasiakas ottaa muuton ajaksi isomman varaston tavaroille ja muuton jälkeen vaihtaa pienempään varastoon, joka sitten toimii kodin jatkeena, Heidi Kumpunen Pelican Self Storagesta kertoo. – Varastoinnilla lisätään kodin asumismukavuutta, kun turhat tavarat saadaan nurkista siivottua varastoon odottamaan käyttöä, Kumpunen jatkaa.

Varaston

kysyntä kasvaa, kun tavara lisääntyy Varastotilat ovat paloturvallisia. Väliseinät on tehty pellistä ja sammutuslaitteita löytyy monesta paikasta, Cityvaraston Turun aluepäällikkö Jukka Heimo sanoo.

– Varaston vuokra määräytyy varaston koon ja sijainnin mukaan. Kaikki varastomme ovat vakuutettuja täydestä arvostaan, joten varaston kuukausihinta koostuu varastovuokrasta ja irtaimistovakuutuksesta, Pelicanin Heidi Kumpunen selventää.

– Asiakkaiden määrä kasvaa jatkuvasti ja alennusmyynneillä houkutellaan uusia ihmisiä asiakkaiksi, Cityvaraston Turun aluepäällikkö Jukka Heimo sanoo.

Koko ja sijainti ratkaisevat hinnan

– Sopimusta tehdessä veloitetaan myös kertaluontoinen aloitusmaksu, joka sisältää mm. asiakkaalle jäävät avaimet ja lukon, lisää Kumpunen.

Pelicanilla ja Cityvarastolla isomman varaston neliöhinta on alhaisempi kuin pienellä. Esimerkiksi viiden neliön tilan kuukausivuokra on Turussa tavallisesti satasen tienoilla.

Yksi syy varastohotellien suosion kasvuun on käytön helppous. Cityvarastossa omaan varastotilaan pääsee aamusta iltamyöhään, kun avaa oven kännykällä. Pelicanilla varaston ovi aukeaa kulkulätkää vilauttamalla.

Varaston irtisanomisaika on pari viikkoa ja vuokran laskutus tapahtuu tavallisesti kuukausittain. Pidempi vuokrasopimus saattaa myös laskea vuokran hintaa.

Tavaroiden purku tai lastaus hoidetaan varastohotelleissa tavallisesti sateelta suojassa katon alla. Autoperäkärryn saa varastofirmoilta yleensä lainaksi edulliseen hintaan tai jopa ilmaiseksi.

Digiaika helpottaa kulkua

Varastoilla on käytössä kulunvalvontalaitteet. Tämän takia varastoilla ei ole Heimon mukaan tapahtunut ilkivaltaa tai varastelua. 27


Naantalin Soinisissa keltaisen ja vihreän eri sävyillä hohtavat passiivienergiatalot saavat pihlajanmarjoista hyvän värilisän. Pihlajaa käytettiin vanhoissa puukaupungeissa, niin myös Soinisissa.

Tänä syksynä pihlaja sai taas kannatella isoja ja painavia terttuja. Puusepät tietävät, että taipuisa pihlaja kyllä kestää marjan painon. Tilhien tehtävänä on keventää lastia talven lähestyessä. Ihminen voisi ottaa linnusta mallia ja loihtia pihlajasta herkkuja loppusyksyn ruokapöytiin. Pihlaja on vasolaisille varsin tuttu puu. Tätä punamarjaista puuta on istutettu Vason kohteisiin ahkerasti. Luonnossa pihlaja on koivun lailla pioneerikasvi eli se ilmestyy hakkuuaukiolle nopeasti. Sanotaan, että pihlaja ei kahta taakkaa kanna. Kun on marjavuosi, lumitaakka jää olemattomaksi ja lumitalvena marjasato jää laihaksi. Mikäli tämä ennuste pätee, alkavasta talvesta tulee vähäluminen. Saksalaiset ovat nimenneet pihlajan linnunmarjapuuksi. Nimitys on osuva, sillä lintumaailmassa loppusyksyn hiljaisuudesta ei välillä ole tietoakaan pihlajapuiden ympärillä. Suuret tilhi- tai rastasparvet saapuvat puihin ja hetkessä koko marjasato on nokittu parempiin suihin. Linnuille pihlaja on hyvä ruokavarasto. Pihlajaa syödään, kun muu herkku alkaa luonnosta olla jo lopussa.

Vähän käytetty laji puusepänverstaalla Pihlajan pintapuu on punertavan vaaleaa tai kellertävää. Sydänpuu on kellanruskeaa, joskus loimuilevaa. Vuosilustot erottuvat kauniisti. Pihlaja on helppo työstää, sitkeää, taipuisaa ja kovaa. Taitava nikkari teki ennen pihlajasta astioita, piipunvarsia, piikkejä haravaan ja varsia työkaluihin. Välillä pihlaja unohtui mutta nyt se on hiljalleen löydetty uudelleen ja siitä valmistetaan pieniä käyttöesineitä. Isompaakin pihlajasta saa. Esimerkiksi Tasavallan presidentin kirjoituspöytä Mäntyniemessä on pihlajasta tehty.

Vanhapiika odottelee marjasatoa Vanhaan aikaan pihlajaa pidettiin pyhänä puuna ja se oli monen talon haltiapuu. Sen hävittäminen puolestaan ennusti onnettomuutta. Uskomusten mukaan kodin lähelle istutettu pihlaja suojelee salamaniskulta. Pyhille pihlajille on viety juhlapäivinä viinaa ja ruokaa. Jossakin juuri poikineen lehmän ensimmäinen maito tai ensimmäiset viljasadon jyvät uhrattiin pihlajalle. Karjaonnen varmistamiseksi karja laskettiin ensimmäistä kertaa kevätlaitumelle pihlajasta tehdyn veräjän läpi. Erään tiedon mukaan useat vanhatpiiat pääsevät naimisiin kun pihlajissa on paljon marjoja. Jos haluttiin estää vaimon karkailu maailmalle, häneltä leikattiin hiustuppo, joka pistettiin seinässä olevaan reikään, joka suljettiin pihlajasta tehdyllä tulpalla. Pihlajanoksia ripustettiin navettaan parantamaan maidontuotantoa. Pihlajankuoresta tehty paimentorvi pitää karhut loitolla. Onhan näitä.

Pieneen marjaan mahtuu paljon vitamiineja Ulkomailta tuodut supermarjat kannattaa jättää kaupan hyllylle, sillä pihlajanmarja sisältää C-vitamiinia paljon enemmän kuin appelsiini. Lisäksi pihlajassa on A-vitamiinin johdannaisia sekä alfa- ja beetakaroteeneja. Pihlajanmarjoissa on myös runsaasti sokereita, mutta ne maistuvat karvailta, koska parkki- ja omenahapot peittävät sokerien maun. Rakenteellisesti pihlajanmarja on kuin tiivistetty omena. Pakkanen lieventää pihlajanmarjan karvautta. Marjoja voidaan liottaa kolmeprosenttisessa suolavedessä tai keittää, jolloin haitalliset aineet vähenevät. C-vitamiini kestää keittämistä, joten pihlaja on hyvä hillomarja. Yksi tuttavani kehui omatekoista pihlajanmarjaviiniä. Isonkyrön tislaamossa sen soveltuvuutta väkeviin juomiin testataan. Moni tekee pihlajasta hyytelöä. Pihlajanmarjoihin voi yhdistää muita aineita kuten omenoita tai porkkanoita, jolloin maku pyöristyy sopivasti. Pihlajanmarjaa voidaan käyttää myös leivän mausteena, puuroissa ja keitoissa, mehuissa, likööreissä, nektarina, soseena ja jopa levitteenä. Lassi Lähteenmäki

Syysruno Syksyyn syvään nyt mieli sukeltaa. En löydä lohduttajaa, en harmaan arjen auttajaa! Vaan valo himmeä tuoll’ kajastaa, se täyteen loimuun puhkeaa! Sydän toivoon taas aukeaa, se joulun ihmettä odottaa. Ari Pikkarainen 2017

Varsinais-Suomen Asumisoikeus Oy:n tiedotuslehti • Syksy 2017 Rauhankatu 4, 20100 Turku, puhelin (02) 274 7000 • Päätoimittaja: Pekka Peltomäki • Taitto: Briiffi Oy • Painopaikka: Paino-Kaarina Oy Lehden tekoon osallistui asukkaiden yhteistyöelin Yten tiedotusryhmä Ari Pikkarainen, Martti Kivioja ja Erja Savola sekä toimittajana Lassi Lähteenmäki. Kansi: Iida Ojanperä • Vason kotisivut: www.vaso.fi • Sähköposti: vaso@vaso.fi

Kotivaso syksy 2017  

Varsinais–Suomen Asumisoikeus Oy:n tiedotuslehti