12. Avointa vuorovaikutusta lähelle ja kauas Ramboll Finlandin Kai Sormunen:
Ympäristökuormitusta tarkkaillaan
Avoin yhteistyö on kaikkien etu
Esimerkiksi vesien velvoitetarkkailuissa Rambollin asiantuntijat ehdottavat toimenpiteitä saamiensa tuloksien perusteella. ”Olemme ammattiylpeitä siitä, että tarkkailut ja niiden raportointi hoidetaan hyvin ja avoimesti. Se on kaikkien osapuolten etu.”, Sormunen tiivistää.
Jätteenkäsittelykeskusten ympäristökuormitukseen liittyy pelkoja. ”Usein pelätään, että haitta-aineita päätyy suurina pitoisuuksina vesistöihin tai että lokit ja rotat pitävät pitoja alueella”, Sormunen kuvailee. ”Rottien ja lokkien suhteen voi todeta, että mitä vähemmän ruokajätettä on kuivajätteen seassa, sitä vähemmän haittaeläimet viihtyvät alueella”. Jätteiden lajittelu on siis avainasia. Jätteenkäsittelykeskuksen käytöstä poistettujen loppusijoitusalueiden vesistökuormituksen vähentämisessä on olennaista tiiviit pintarakenteet, mitkä kattavat jo lähes täysin Mustankorkean käytöstä poistetut loppusijoitusalueet. Pintarakenteet rajoittavat sadeveden pääsyä jätetäyttöön ja vähentävät ympäristökuormitusta ja jätevedenpuhdistamolle johdettavien vesien määrää. Käytössä olevilla loppusijoitusalueilla on tiiviit pohjarakenteet, joilla ympäristökuormitusta vähennetään ja vesienhallinnan rakenteiden toimintaa voidaan paremmin tarkkailla.
Kaatopaikkakaasujen keräämisellä hallitaan hajuhaittoja
Jätteestä energiaa
Sormunen arvioi, että haju on jätteenkäsittelykeskuksen lähinaapureille varmasti se haastavin jätteenkäsittelyn lieveilmiö. Kaatopaikkakaasujen keräämisellä ja kompostointilaitoksen käytön optimoinnilla voidaan kuitenkin hallita hajuhaittoja mittavasti. Mustankorkealla kerätäänkin kaatopaikkakaasua ja se hyödynnetään kaukolämmön tuotannossa ja sitä kautta lämpöenergiana mm. talojen lämmityksessä.
Tänä päivänä jätteenkäsittely koostuu jo osin hallituista, nykyteknologiaa hyödyntävistä prosesseista. Tulevaisuudessa jätteiden prosessointi ja uudelleen hyödyntäminen korostuvat entisestään. Kysymys jätteenpoltosta jakaa mielipiteitä. ”Jätteenpolttoon liittyy varovaisuutta juuri siksi, että poltto rajoittaa materiaalikierrätyksen kehittymistä. Perusteltua on toimia siten, että jätteiden sekä materiaali- että energiasisältöä pyritään hyödyntämään esim. biokaasuteknologian tavoin ja hyödyntämällä jäljelle jäävä muuhun hyödyntämiseen kelpaamaton osuus energiantuotannossa”, Sormunen valaisee.
Kansainvälinen suunnittelu- ja konsultointiyritys Ramboll on mukana erilaisissa Mustankorkean jätteenkäsittelyn kehittämishankkeissa, ympäristötarkkailuissa ja -raportoinneissa. Projektipäällikkö Kai Sormuselle yhteistyö Mustankorkean kanssa on ollut tuttua jo kolmen vuoden ajan. ”Tarkkailemme esimerkiksi jätteenkäsittelykeskuksen kaatopaikkarakenteiden toimintaa ja ympäristön pohjavesiä sekä ympäristökuormitusta lähialueilla ja kauempana”, Sormunen kertoo. Rambollilla on myös muita samankaltaisia asiakkaita, kuin Mustankorkea.
”Mitä enemmän kaikki lajittelevat, sitä enemmän kaikki hyötyvät” Ennakkoluuloja jätteenkäsittelyä kohtaan esiintyy vieläkin. Sormunen mainitsee esimerkiksi urbaanin legendan, että biojäte ja muut lajitellut jätteet sekä kuivajäte menisivät lajittelusta huolimatta jätteenkäsittelykeskuksessa kaatopaikan jätetäyttöön. ”Tämä harhaluulo ei pidä paikkaansa. Kyllä lajitellut jakeet hyödynnetään, esimerkiksi valmistamalla biojätteestä mullan raaka-ainetta. Mitä enemmän kansalaiset ja yritykset lajittelevat ja kierrättävät, sitä vähäisempää on kaatopaikkasijoittaminen. Ja sitä enemmän kaikki hyötyvät”, Sormunen toteaa.
16
Jätesuunnitelma ja lainsäädäntö puoltavat tehokkaampaa lajittelua Valtakunnallisen jätesuunnitelman mukaan vuonna 2016 on tavoitteena, että jätteenkäsittelykeskukseen tulevasta jätteestä loppusijoitettaisiin vain 20 %. Sormunen arvioi, että lainsäädäntö menee vuosina 2015-2016 mahdollisesti siihen, että biohajoavia jätteitä, joita on edelleen syntypaikkalajitellussa kuivajätteessä, ei saakaan enää loppusijoittaa ”kaatopaikalle”, vaan kaikki se tulee hyödyntää esimerkiksi biopolttoaineiden kuten biokaasun tai bioetanolin valmistuksessa tai jätteenpolton tavoin. Lähitulevaisuudessa loppusijoitus kaatopaikoille tulee vähenemään. ”Tehokas syntypaikkala-
Kai Sormunen • • • •
Projektipäällikkö Ramboll Finland Oy Väitös ympäristötieteistä Tehnyt jätteiden käsittelyn tutkimuksia Jyväskylän yliopiston Bio- ja ympäristötieteiden laitoksella Ollut mukana tutkimus- ja kehittämishankkeissa useiden jätteenkäsittelykeskusten kanssa