__MAIN_TEXT__

Page 1

BPW Finland BPW FINLAND 1/2019 BUSINESS AND PROFESSIONAL WOMEN FINLAND RY

International Themes 2017-2020 1


JUL K AISI JA BP W Finl a n d Bu s in es s a n d Prod es s iona l Women Finla nd r y Liisank a tu 2 7 B 2 , 0 01 70 H e ls in k i | pu h . + 3 5 8 ( 0) 50 4363 940 | of fice@ b p w -finla nd .fi | w w w.b p w -finla nd .fi www.f a ce b o o k .co m/ BP W F in la n d | w w w. f ac e b ook.com/ Young B p w Finla nd TOI M IT U SKUNTA E ev a Pe lt o n en , p ä ä t o im it t a ja , p uh. +358 (0 )50 51 8 470 9| Ulkoa su Ka t ja Kuit t inen ISSN 2 3 4 3 - 3 6 6 3 ( p a in et t u ) | I SS N 2 3 4 3 - 2 1 01 ( v e r k kojulka isu).


4

B P W S U O M I F I N L A N D 1/19

6

14

14 9

sisällys 4 Pääkirjoitus: Nainen ja ympäristö 5 Kannanotto: Palkka-avoimuus lisää työtyytyväisyyttä ja -motivaatiota 6 Vahvuudet esiin uravalmennuksessa 9 Roska päivässä 10 Toimiva työympäristö edistää hyvinvointia ja tuloksellisuutta 11 Elinvoimaa ja kansainvälisyyttä 12 Kestävää liikennesuunnittelua 14 Vuoden nainen Johanna Niemi: Naisten ja naisjärjestöjen tuki on tärkeää 16 Matkalla Kairoon 19 Nuorta naisvoimaa Roomassa 21 Kansainvälisiä tapahtumia

3


P U H E E N J O H TA JA N T E R V E H DYS

Nainen ja ympäristö

L

ehtemme teemana on Nainen ja ympäristö. Meillä on monenlaisia ympäristöjä, tässä lehdessä käsittelemme kuitenkin vain työympäristöä ja ympäristöä yleisesti infrastruktuurin, ilmaston ja liikenteen näkökulmasta. Helteisenä viime kesänä on paljon puhuttu ilmastonmuutoksesta ja lämpenemisestä. Meidät on saatu huolestumaan ympäristömme tilasta. Naiset päättävät 80 prosentista perheiden hankinnoista ja ovat näin paljon vartijoina. Oikeat ratkaisut eivät ole helppoja, olemme kaikki jo siirtyneet kestokassien ja kangaskassien käyttäjiksi. Tunnemme syyllisyyttä joka kerta kun kauppakassi on jäänyt kotiin ja joudumme ostamaan muovikassin. Tanskalaistutkimuksen mukaan muovikassi on kuitenkin paras vaihtoehto jos sen käyttää toisen kerran esimerkiksi roskien viemiseen. Kangaskassia pitäisi käyttää uudelleen jopa 7000 kertaa jotta sen ympäristörasite olisi sama kuin muovikassin.

Iso ongelma on muovin kertyminen luontoon ja meriin. Meillä Pirkanmaalla jätteet poltetaan ja kaikki näytti hyvältä kunnes tuhkan sijoittamisesta tuli ongelma. Tehdään niin tai näin niin jo koulussa opetettiin että ainetta ei voi tyhjästä luoda eikä sitä pysty hävittämään. Kotitalouden jätteistä suurin osa on muovia ja paperia, kun ne kierrätämme ja hankimme biojäteastian, ei muuta jätettä suuri synnykään. Muovia kertyy tosi paljon, pystytäänkö se uusiokäyttämään vai joutuuko lopulta poltettavaksi. Ainoa ratkaisu ympäristön säästämiseksi on kulutuksen vähentäminen. Meidän pitää syödä lähellä tuotettua ruokaa, luopua lihan syömisestä, ostaa vähemmän vaatteita ja muita kulutustarvikkeita, käyttää julkisia liikennevälineitä ja unohtaa lentomatkat. Jätteet pitää lajitella ja kierrättää. Mutta riittääkö yksittäisten ihmisten ponnistelut ympäristön tilan parantamiseksi. Me olemme tämän ongelman edessä koko maailman laajuisesti, me suomalaiset olemme pieni tekijä tämän ongelman ratkaisussa, mutta Suomen ilmastotavoitteista 70 % tulee kuluttajien valinnoista. Kansainvälisen liiton teema 2017–2020 kaudeksi on “Empowering Women to Realize the Sustainable Development Goals”. Kuten jo aiemmin totesin naisilla on merkittävä asema kestävässä kehityksessä, joka käsittää paljon muutakin kuin ilmaston ja ympäristön. Jätetään lapsillemme ja lastenlapsille parempi maailma elää. Uusi puheenjohtaja Marika Hallbäck aloittaa liiton luotsaamisen 1.1.2019. Toivotan hänelle onnea ja menestystä ja samalla kiitän teitä kaikki näistä neljästä vuodesta, jotka olen saanut toimia kanssanne tasa-arvon edistämiseksi yhteiskunnassa ja työelämässä. Hyvää Uutta Vuotta 2019 Eeva Peltonen E E VA P E LTO NE N pu he en joh t aja , p re s iden t @b p w -finla nd .fi

4

BPW Finland


SY YS KO KO U KS E N K A N N A N OT TO

Palkka-avoimuus lisää työtyytyväisyyttä ja -motivaatiota

S

amapalkkaisuusohjelmassa, joka alkoi jo vuonna 2006, maamme hallitus ja työmarkkinakeskusjärjestöt sitoutuivat edistämään palkkatasa-arvoa. Vuonna 2006 palkkaero oli 19 % ja samapalkkaisuusohjelman päätavoitteena on kaventaa sukupuolten palkkaeroa 15 prosenttiin vuoteen 2015 mennessä. Nyt on vuosi 2018 loppupuolella ja palkkaero on 16,1 %. EU maiden juuri valmistuneessa vertailussa olemme 21. sijalla. Vertailu on tehty vuoden 2014 luvuista, jolloin Suomessa palkkaero oli 17,4 %. Suurta palkkaeroa miesten ja naisten välillä selitetään segregaatiolla, naiset hakeutuvat huonommin palkatuille aloille, kuten hoito- ja opetustehtäviin. Koulutus kyseisiin tehtäviin on pitkä ja tehtävät vastaavat vaativuudeltaan paremmin palkattuja miesten tehtäviä. Mutta koska kyseiset tehtävät ovat julkisia, verorahoilla tuotettavia, nostetaan kädet ylös ja todetaan että julkisia kustannuksia ei voi lisätä. Toinen merkittävä palkkaeron syy on että naiset ovat pitkiä ajanjaksoja poissa työmarkkinoilta tai osa-aikatyössä hoitamassa lapsia ja vanhuksia, palkkakehitys pysähtyy ja eläkkeen maksu keskeytyy. Nämä vaikuttavat merkittävästi myös tuleviin ansioihin ja lopulta eläkkeisiin. Kolmas syy on että johtotehtäviin valitaan miehiä, vain 6 % isojen yritysten toimitusjohtajista on naisia. Palkkasyrjintä on yksi syy palkkaeroihin. BPW Finland asettaa tavoitteeksi että palkkaero vuonna 2025 on enintään 10 prosenttia. Koska tavoitteeseen ei päästä pelkästään hallituksen ja työmarkkinajärjestöjen samapalkkaisuus-ohjelmalla, haastamme mukaan työpaikat. Vaatikaa tasa-arvosuunnitelmia ja palkkakartoituksia nähtäville ja alkakaa keskustella palkoista. Palkka-avoimuudella on työtyytyväisyyttä ja –motivaa-tiota lisäävä vaikutus. Rohkaisemme myös naisia, ottakaa selvää tehtävänne palkkatasosta ja tehkää perusteltu palkankorotuspyyntö. BPW FINLAND

Eeva Peltonen Puheenjohtaja president@bpw-finland.fi BPW Finland edistää naisten asemaa ja tasa-arvoa yhteiskunnassa ja työelämässä.

5


BPW Finland järjesti Helsingin kaupungin tuella keväällä 2017 uraohjauspäivän Työttömästä Equal pacE -ammattilaiseksi -kurssin suorittaneille. Mistä uraohjauksessa oikein on kysymys? Te ksti : Tu u la Kä m ä rä in en Ku v a: J es s e Kä mä rä inen

Vahvuudet esiin uravalmennuksessa 6

BPW Finland


Human Datumin valmentaja, työnohjaaja Tuula Kämäräinen. 7


N A I S E T JA YM PÄ R I S TÖ

T

eknologian kehitys, digitalisoituminen, kansainvälistyminen ja kilpailun kiristyminen muuttavat työelämää ja sen vaatimuksia nopeaan tahtiin. Yritysten on jatkuvasti tehostettava toimintaansa ja muuntauduttava. Koska tehtäviä vähentyy tai poistuu kokonaan ja osaamistarpeet muuttuvat, korkeasti koulutettuja ja pitkän uran tehneitä ammattilaisia jää vaille työtä. Syytä ei tarvitse etsiä peilistä - osaamiset ja tarpeet eivät vain kohtaa. Työn loppumiseen sisältyy monia, ristiriitaisiakin, tunteita. Luopuminen tutusta työstä ja työyhteisöstä on monelle kipeä kokemus. Toisaalta työstä on voinut hävitä mielekkyys, johtui se sitten muuttuneesta organisaatiosta, johon on ollut vaikea sopeutua tai omista arvoista, jotka eivät enää kohdanneet työnantajan arvoja. Tärkeätä on pysähtyä hetkeksi miettimään mitä voi tai haluaa oikeasti tehdä. Muutos sisältääkin mahdollisuuden pysähtyä tarkastelemaan tulevaisuutta sekä punnitsemaan eri vaihtoehtoja. Etsiäkö uutta työpaikkaa, perustaako yritys tai toiminimi? Aloittaako tai jatkaa opiskelijana? Työelämän taitekohdassa voi olla myös mahdollista toteuttaa haave, jolle aiemmin ei ole ollut tilaisuutta tai aikaa. Muutos sisältää aina myös positiivisen vaihtoehdon. Filosofi Frank Martela kiteyttää: ”Elämässä on lopulta vain kaksi kysymystä: Mitä haluan tehdä ja miten saan sen tehtyä?” Tulevaisuuden työssä vuorovaikutus-, työyhteisö- ja itsensä johtamisen taidot ovat jopa tärkeämpiä kuin tekniset taidot tai substanssiosaaminen. Näiden taitojen avulla asiantuntija sukkuloi muuttuvassa työympäristössä ja voi työskennellä tehokkaasti ja tuloksellisesti eri osapuolten kanssa.

8

BPW Finland

Työyhteisö- ja vuorovaikutustaidot korostuvat työn sirpaloituessa. Työ muodostuu useista eri osista tai kokonaisuuksista, joita kukin asiantuntija hoitaa omalla erityisosaamisellaan. Menestys syntyy osaamisten yhdistämisestä ja kyvystä toimia yhdessä toisten asiantuntijoitten kanssa. Vuorovaikutustaitojen avulla rakennetaan tärkeitä yhteistyöverkostoja. Itsensä johtamisen taidot tukevat niin työssä suoriutumista kuin työhakuakin. Hyvä itsensä johtaja pystyy asettamaan ja aikatauluttamaan tavoitteita ja ponnistelemaan niiden saavuttamiseksi. Hän on rehellinen itselleen, luottaa itseensä ja kykyihinsä. Itsensä johtaja ei lannistu vaikeuksista, vaan kykenee kääntämään ne voimavarakseen. Hän tuntee ja määrittelee itse itsensä eikä vertaa tai mieti, mitä muut tekevät tai ajattelevat. Uravalmennuksen tavoitteena on löytää omat vahvuudet ja hyvät puolet toimia työelämässä sekä tarvittaessa muuttaa työnhakua rajoittavia uskomuksia itsestään ja osaamisistaan. Omien vahvuuksien tunnistaminen lisää itseluottamusta - se luo positiivista otetta työnhakuun ja uskoa työllistymismahdollisuuksiin. Uravalmennuksen tarkoituksena on tehdä työttömyysajasta päämäärätietoista ja auttaa asettamaan konkreettisia tavoitteita päämäärän saavuttamiseksi. Tavoitteena ei tarvitse olla koulutusta vastaava työ, vaan työ jota oikeasti haluaa tehdä. Omien vahvuuksien kuvaaminen työhakemuksissa ja -haastatteluissa saattaa tuntua vaikealta. Osaaminen ei kuitenkaan työttömänä ollessa häviä mihinkään, mutta tapa kuvata ja ilmaista itseä voi olla vanhentunut. ”Ei kannata jämähtää vanhaan tyyliin”, toteaa malli ja yrittäjä

Anne Kukkohovi tiimeineen muodonmuutosohjelmassa Vuosia nuoremmaksi. Päivitettyä tyyliä etsitään myös uraohjauksessa. Ryhmävalmennuksessa puretaan kunkin osallistujan työuraa ja kokemuksia ja puntaroidaan yhdessä mitä osaamisalueita ja vahvuuksia kullakin on. Vaikka työura olisi ollut pitkä ja monipuolinen, näkemys omista taidoista voi olla kapeutunut. Uraryhmässä opitaan tunnistamaan erilaisten harjoitusten avulla sellaista potentiaalia, mitä itse ei ole tunnistanut tai huomioinut merkityksellisenä. Valmennuksessa peilataan myös tulevaisuuden työn vaatimuksia omiin osaamisalueisiin ja pureudutaan työelämän yleistaitojen merkitykseen tulevaisuuden työssä. Ryhmä on enemmän kuin jäsentensä summa. Uravalmennusryhmässä kohtaavat samassa elämän- tai työtilanteessa olevat. Ryhmässä onkin jaettavana valtava määrä erilaista tietoa ja kokemusta. Lyhyessäkin uraohjauksessa voi saada oivalluksia ja ideoita, jotka selkiyttävät urasuunnitelmia, parantavat työnhakutaitoja ja edistävät työllistymistä.

S U O S I T E LTAVA A L U K E M I S TA :

Lauri Järvilehto: Upeaa työtä! (Tammi, 2013, 240 s.) Frank Martela: Valonöörit (Gummerus, 2016, 308 s.)

Tuula Kämäräinen (BPW Mikkeli) on aikuiskasvatustieteen maisteri ja ratkaisukeskeinen työnohjaaja, joka toimii pääkouluttajana liiton työttömille naisille suunnatussa Equal pacE -koulutushankkeessa.


N A I S E T JA YM PÄ R I S TÖ

Kauniita kertakäyttöastioita, jotka eivät roskana luonnossa ole enää kauniita.

Roska päivässä

R

oska päivässä -liikkeen idea on yksinkertainen: kerää yksi roska päivässä arkiympäristössäsi, kertoo liikkeen perustaja, toimittaja ja sosiaalipsykologi Tuula-Maria Ahonen. Idea on saanut runsaasti kannattajia, ja Suomessa perustetulla liikkeellä onkin nyt jäseniä jo kaikissa maanosissa. Roskaaminen on ikävä tapa, mutta se kertoo myös itsekkyydestä ja välinpitämättömyydestä, Ahonen sanoo. Roskaamisella on kielteisiä vaikutuksia luonnon tasapainoon ja luontoon päätyvät roskat voivat olla eläimille hengenvaarallisia. Tutkimusten mukaan roskainen ympäristö herättää ihmisissä masennuksen ja ärtymyksen tunteita. Luonnon ja ympäristön kunnioittaminen pienillä arkielämän valinnoilla on Roska päivässä -liikkeen ydinajatus. On myös kyse kunnioituksesta toisia kohtaan: kanssaihmiset ovat arvokkaita ja ansaitsevan siistin ympäristön. Siistiä ympäristöä myös roskataan vähemmän ja se koetaan turvalliseksi.

Ahonen pitää Miniroskis-työpajoja, joissa tuunataan kauniita ja kestäviä roskiksia omalle työpöydälle tai vaikkapa lahjaksi tupakoivalle tutulle. Kauniita roskapönttöjä on mieluisampaa käyttää, ja roskaliikkeen jäsenet ovatkin saaneet kaunistaa mm. julkisten rakennusten ja ruokakauppojen roskiksia. Olemme tehneet koko vuoden Suomi 100 -roskakävelyjä, joille presidentti Niinistö on lähettänyt kannustavan tervehdyksensä, Ahonen kertoo. Roskakävelyjä voi tehdä pienemmässä tai isommassa ryhmässä, jutellen ja samalla roskia keräten. Mukaan voi kutsua naapurit, koulu- tai työtoverit tai harrastuspiirin jäsenet. Yhdessä toimimalla voimme pienilläkin teoilla saada paljon aikaan, Ahonen muistuttaa. Tuula-Maria Ahonen haastaakin BPW Finlandin jäsenet keräämään roskan päivässä ja innostamaan yhden tuttavansa mukaan Roska päivässä -liikkeeseen.

R O S K A PÄ I VÄ S SÄ -liikkeen toimintaa voi tukea vapaaehtoisella tukimaksulla. Yhteystiedot löytyvät sivulta www.roskapaivassa.net. Lisätietoja saa liikkeen perustajalta Tuula-Maria Ahoselta (ta@welho.com).

Tek s t i: U lla L a ht inen Ku v at : Ja r i Pelt ora nt a

9


N A I S E T JA YM PÄ R I S TÖ

TOIMIVA TYÖYMPÄRISTÖ EDISTÄÄ HYVINVOINTIA JA TULOKSELLISUUT TA

T

yö on iso osa elämäämme. Ympäristö missä teemme työtä vaikuttaa merkittävästi hyvinvointiimme. Suomessa on pitkät perinteet fyysisen työympäristön seurannassa ja kehittämisessä. Lainsäädäntö on jo vuodesta 1889 alkaen edellyttänyt työnantajaa seuraamaan työympäristöä, työyhteisön tilojen ja työtapojen turvallisuutta. Psykososiaalisten työhön liittyvien tekijöiden tutkimus lähti käyntiin vasta 1960-luvulla, kun yksilöllisyyden ja hyvinvoinnin merkitys yhteiskunnassa kasvoi. Työhyvinvoinnin näkökulmasta on mahdotonta piirtää selvää rajaa fyysiseen, psyykkiseen ja sosiaaliseen hyvinvointiin vaikuttavien tekijöiden välille. Hyvinvointiin työssä vaikuttavat niin fyysinen työympäristö (turvallisuus ja terveellisyys) kuin työn sisältö, tarkoitus ja määrä (koettu yli- tai alikuormitus, työn sujuvuus, mielekkyys ja tuloksellisuus) ja työkulttuuri. Nykyisessä lainsäädännössä ja tutkimuksessa korostetaankin entistä enemmän henkisen hyvinvoinnin ja jaksamisen merkitystä. Siksi on tärkeää määritellä työympäristö uudella tavalla. Henkinen työympäristö muodostuukin kaikista niistä työhön liittyvistä seikoista, jotka vaikuttavat työntekijään tunteiden, ajatusten ja tekemisen tasoilla. Työ ja työn tekemisen ympäristö ovat tulevina vuosikymmeninä kokemassa arvaamattoman suuria

10

BPW Finland

muutoksia, jotka koskevat koko yhteiskuntaa. Muutosta ohjaavat digitalisaatio ja automatisaatio, jotka korvaavat osittain ihmisen tuotannontekijänä. Perinteiset ammatinkuvat ovat muuttumassa, ja useilla aloilla edetään muutoksessa kohti sekatyötä. Tästä on esimerkkinä viestintä, jota useissa organisaatioissa tekevät kaikki työntekijät. Työn tekeminen on muuttunut yksilöiden työstä enenevässä määrin tiimien työksi. Työtä tehdään myös erilaisissa tiloissa ja ympäristöissä, etäyhteydet kun mahdollistivat työskentelyn missä päin maailmaa vain. Sen lisäksi että työn tekeminen tapahtuu eri paikoissa tai eri aikoina, työ on muuttunut tietointensiiviseksi. Valtava määrä tietoa on tarjolla eri kanavissa, ja saamme lukuisia ärsykkeitä eri välineiden kautta. Lisääntyvä ärsykkeiden määrä muokkaa tapaamme tehdä työtä. Tämä työelämän muutos merkitsee asioiden keskeneräisyyttä, epävarmuutta tulevasta, toiminnan suunnan ja rytmin nopeita vaihteluja ja työyhteisöjen perustehtävien muuttumista. Tietotyössä tasapainon löytyminen keskittymisen ja vuorovaikutuksen välillä on haasteellista. Työympäristö voi parhaimmilla tarjota työntekijälle viihtyvyyttä ja työrauhaa ja toisaalta mahdollisuuden kohtaamisiin ja vuorovaikutukseen. Hyvä työympäristö tukee organi-

saation yhteisiä tavoitteita ja tarjoaa työntekijälle mahdollisuuden tehdä työnsä mahdollisimman hyvin. Kukapa meistä ei haluaisi työskennellä organisaatiossa, jossa viihdytään ja voidaan hyvin Motivaatio työn tekemiseen kasvaa, kun työpaikan naiset ja miehet voivat vaikuttaa työhönsä, kokevat työnsä arvokkaaksi ja viihtyvät työssään. Tasa-arvo ei vielä toteudu suomalaisessa työelämässä ja siksi paljon osaamista jää käyttämättä. Osaaminen on myös tulevaisuudessa yksi työelämän menestystekijä. Työnantajien tuleekin edistää naisten ja miesten tasapuolista sijoittumista erilaisiin tehtäviin sekä luoda heille yhtäläiset mahdollisuudet uralla etenemiseen ja osaamisen käyttämiseen. Sukupuoli ei saa olla määrittävä tekijä esimerkiksi koulutukseen pääsylle. Hyvä työympäristö on tasa-arvoinen ja avoin uusille ideoille. A n n e l i Luoma -Kui k ka on t er v eyst iet eid en ma ist er i, johdon t y önohja a ja ja v a lment a ja ja B P W Finla ndin v a ra p uheen j oht a ja .


N A I S E T JA YM PÄ R I S TÖ

Elinvoimaa ja kansainvälisyyttä ajatuksia Amélie Leclercqin esityksestä BPW:n Euroopan liiton kokouksessa

T

oukokuussa 2018 pidettiin BPW:n Euroopan liiton puheenjohtajien vuosittainen tapaaminen keväisessä Wienissä. Osallistuin kokoukseen yhdessä puheenjohtajamme Eeva Peltosen kanssa. Kaksipäiväisessä tapaamisessa varsinaisten kokousasioiden lisäksi ohjelmaan mahtui muutamia ajankohtaisia alustuksia. BPW:n edustajana EU:n naisverkostossa toimiva Amelie Leclercq toi omassa alustuksessaan raikkaita ja innovatiivisia näkökulmia yhdistysten jäsenhankintaan ja kansainvälisyyden hyödyntämiseen. Leclercq korosti, että elinvoimainen ja näkyvä yhdistys on jatkuvasti uudistuva. Uusien jäsenten rekrytointi on yksi merkittävä asia, joka kertoo yhdistyksen elinvoimaisuudesta. Useimmissa Euroopan maissa kuten myös meillä Suomessa yhdistysten jäsenmäärät vähenevät ja uusien jäsenien saanti on haasteelliseksi. Järjestönä BPW:llä on tarjota jäsenille hyvää toimintaa, ajankohtainen ja tärkeä yhteiskunnallinen sanoma ja merkitys, erilasia kampanjoita (esim. Equel Pay Day) ja verkostoitumisen ja toisilta oppimisen mahdollisuus. Miksi emme sitten saa uusia jäseniä Leclercq kysyikin. Jäsenhankinta ei toteudu ilman systemaattisesti työtä. Tämä tarkoittaa yhdistyksen toimintakokonaisuuden analysointia ja jäsenhankinnan strategista suunnittelua. Toimimme yhdistyksissä ja liitossa vapaaehtoisvoimin ja tarkoittaa, että meillä on toiminnassa rajalliset resurssit kuten taloudelliset mahdollisuudet, aktiivien aika ja rajallinen näkyvyys yhteisössämme. Yhdistyksen resurssit tuleekin suunnitella niin että ne suunnataan tärkeimmiksi katsottuihin asioihin. Hidasteistakin huolimatta kannattaa miettiä jäsenhankintaa omassa yhdistyksessä. Uusien jäsenten mukanaan tuoma osaaminen ja innostus ovat resurssia, joka lisää yhdistyksen elinvoimaisuutta. Leclercq kannustaa paikallisyhdistyksiä arvioimaan ja ideoimaan sitä minkälainen yhdistys he haluavat olla ja mikä juuri hei-

dän alueellaan on tarpeen ja toimii. Tästä pohdinnasta seuraa myös ketä erityisesti yhdistys hakee uusiksi jäseniksi. Yhteisömme on tietenkin kaikille halukkaille avoin, jäsenhankintaa voi kuitenkin helpottaa, jos olemme miettineet mihin haluamme toiminnassa suuntautua, mitkä ovat alueemme erityispiirteet ja yhdistyksen vahvuudet. Suunnataan siis jäsenhankinta niihin ryhmiin, joille meillä on tarjolla toimintaa ja johon on paikallisesti tarvetta. Toisaalta Leclercq kannustaa myös pohtimaan onko joku osaaminen tai taito, joka yhdistyksestämme puuttuu ja onko tämä myös otettava jäsenhankinnassa huomioon. Paikallisesti on hyvä myös tarkastella sitä mitä muita yhdistyksiä, oppilaitoksia tai yrityksiä alueella on. Monia asioita voidaan tehdä yhdessä, tämä on rikastuttavaa, näkyvämpää ja resursseja säästävää. Yhdistysten tuleekin olla alueensa näköisiä ja juuri sille alueelle sopivia. Elinvoimainen yhdistys antaa myös omalle alueelleen jotakin mitä kukaan muu ei sille voi antaa. Kansainvälisyys on yksi järjestömme vahvuus. Jotta kansainvälisyys ei jää toteaman tasolle se on hyvä konkretisoida niin liitossa kuin yhdistyksissä. Mikä on tämä lisäarvo, jonka kuuluminen kansainväliseen yhteisöön tuo meille ja miten sitä hyödynnämme. Yhdistysten yksi jäsenhankinnan mahdollisuus on myös alueemme ulkomaalaistaustaiset naiset. Leclerqc

kannustikin pohtimaan sitä,mistä yhdistys heidät alueellaan löytää ja miten heidät otamme vastaan. Mitä jäsenemme kertovat uusille jäsenille kansainvälisen verkoston lisäarvosta ? Mitä taitoja ja osaamista voimme kehittää vain kansainvälisen verkoston jäseninä? Kansallisella ja Euroopan liiton tasolla on myös paljon tekemistä, jotta kansainvälisyyden hyödyt saadaan käyttöön. Tässä sähköisyyden hyödyntäminen ja kehittäminen yhdistysten ja jäsenten käyttöön on suurin mahdollisuus ja haaste. Sosiaalinen media ja sen koordinointi, verkkoseminaarit, online tapaamiset, materiaalipankki, kansainväliset sähköiset työpajat, koulutukset ja verkkoseminaarit, tässä vain muutamia esimerkkejä, joita Leclerqc mainitsi. Kun yhdistyksen tavoitetila (unelma) on tunnistettu ja jäsenhankinnan strategia mietitty niin on markkinoinnin ja näkyvyyden aika. Kun uusia jäseniä sitten on tulossa niin tähän on reagoitava viiveettä. Leclerqc esittikin, että yhdistyksissä toimisi aktiivinen tervetulotiimi, jonka tehtävänä on uuden jäsen vastaanottaminen, toimintaan tutustuttaminen ja verkostoitumisessa tukeminen. Uudet jäsenet katsovat asioita tuoreesta näkökulmasta, heidän näkemyksiään kannattaa kysyä ja kuunnella. Yhdistyksen menestyminen ja elinvoimaisuus on positiivisen kierteen aikaansaamista toimintaan. Tässä oman alueen yhdistyksen unelman kirkastaminen ja siihen uskominen kannattaa. J Ä S E N H A N K I N N A N T YÖ K A L UJA Y H D I S T Y KS I S SÄ

Yhdistyksen agenda ja hankkeet kuvattu » BPW-verkosto ja toiminta tunnetaan » Online läsnäolo » Paikallinen näkyvyys » Sisäänrakennettu joustavuus toimintaan » Tervetuloa tiimi toimii » Keskinäinen tuki jäsenien välillä, konkretisointi » Koulutus A n n e l i Luoma -Kui k ka B P W Finla nd v a ra p uheenjohtaj a

11


N A I S E T JA YM PÄ R I S TÖ

Kestävää liikennesuunnittelua

L

iikenne on aina johdettua kysyntää ja liikenneinfrastruktuuri on olemassa ihmisten ja elinkeinoelämän tarpeita tyydyttämään. Ympäristö ja ihmiset nykyisine ja tulevine tarpeineen ovatkin merkittävin osa niin liikenteen kuin koko alueiden käytön suunnittelua. Suomalainen suunnittelujärjestelmä saa usein kritiikkiä kankeudesta ja hitaudesta. Kritiikki on varmasti osittain aiheellistakin, mutta itse arvostan niin suunnittelijana kuin asukkaana sitä, että osapuolien kuulemiseen ja ympäristövaikutusten selvittämiseen varataan aikaa. Ympäristö ja luonnon monimuotoisuuden turvaaminen ovat monestakin eri näkökulmasta kiinteä osa liikennesuunnittelua. Liikennejärjestelmän tasolla tavoitteena on luoda mahdollisuudet sekä ihmisten liikkumisen että tavaran liikuttamisen kestävälle tulevaisuudelle. Tämä tarkoittaa muun muassa kävelyn, pyöräilyn ja joukkoliikenteen toimintaedellytysten parantamista, matkaketjujen tukemista, ympäristöystävällisempien energiamuotojen mahdollistamista ja liikenteen tehokkuuden parantamista. Toisaalta liikenneinfra vaatii myös tilaa, jolloin vaikutukset lähiympäristöön on tutkittava huolellisesti. Ympäristövaikutuksia arvioidaankin niin kaavoituksessa kuin suunnitteluhankkeissa joka vaiheessa saatavilla olevaan tietoon perustuen. 

12

BPW Finland

YM PÄ R I S TÖ N L I SÄ KS I keskeistä suunnittelutyössä erityisesti kaavoitus- tai suunnitteluvaiheessa on yhteistyö osallisten kanssa. Tämä ei kuitenkaan usein ole helppoa ja edellyttää sekä aikaa että halua paneutua vuorovaikutukseen, jotta se kantaa hedelmää. Uuden haasteen meille suunnittelijoille on tuonut muun muassa sosiaalisen median maailma, jossa ihmiset voivat kommentoida ja osallistua aivan uusin tavoin. Suurin haaste lienee kuitenkin se, miten kaikki kiinnostuneet tavoitetaan ajoissa ja erilaiset tarpeet saadaan esiin. Tässä apuna ovat yhdistykset, joiden kautta voidaan melko kattavasti antaa mahdollisuus eri näkökulmien nousta esiin. Esimerkiksi omalla suunnittelualallani olen käynyt keskusteluja paikallisen pyöräily-yhdistyksen kanssa myös silloin, kun ratkaisut eivät suoraan liity pyöräilyyn. Avoin vuoropuhelu avaa minulle suunnittelijana uusia näkökulmia ratkaisuihin ja toisaalta vahvistaa sidosryhmien luottamusta siitä, että suunnittelussa otetaan huomioon myös heidän tarpeensa. Yhä enenevässä määrin suunnittelijan työ sisältää sekä perustelujen hiomista että avointa tiedottamista ja aitoa vuoropuhelua. Miten asukkaiden ja yritysten kanssa tehtävä yhteistyö näkyy työssäni? Moninkin eri tavoin. Perinteisimpänä tapana olla yh-


N A I S E T JA YM PÄ R I S TÖ

Liikennesuunnittelu tähtää sekä ihmisten turvalliseen liikkumiseen että elinkeinoelämän toimivuuteen kestävää liikenneinsfrastruktuuria ja liikennepalveluja kehittämällä ja tukemalla. teydessä osallisiin lienevät yleisötilaisuudet, joita pyritään pitämään mahdollisimman paikallisesti. Näin voidaan keskittyä juuri kyseessä olevan alueen erityispiirteisiin. Yleisötilaisuudet eivät kuitenkaan tavoita kaikkia, joten yhä enemmän vuorovaikutusta on siirtynyt myös verkkoon. Erityisesti karttapohjaiset palautejärjestelmät ovat nostaneet rooliaan vaikutuskanavana. Myös perinteisempi sähköposti on yhä paljon käytössä ja aina silloin tällöin saan kaivaa paperikartan esiin ja istua alas kahvikupposen kanssa ihan kasvotusten vierailijoiden kanssa. Iso osa työtäni ovat myös erilaiset työryhmät, joissa toimin asiantuntijajäsenenä. Osa niistä on puhtaasti ammatillisia, osa taas laajasti yhteistyössä muun muassa yhdistysten kanssa. Näin muodostuu kattava verkosto erilaisia toimijoita, joiden kautta viesti kulkee molempiin suuntiin. Tänä digitaalisuuden aikana olen joutunut toteamaan, että mikään ei korvaa aitoa kasvokkain käytävää keskustelua. Tästä syystä iso suunnittelualue edellyttääkin välillä paljon ajettuja kilometrejä, jotta voi olla läsnä kuulemassa myös kauempana asuvien huolia. PA R A S TA L I I K E N N E S U U N N I T T E L U S SA

on monialaisuus. Pääsen pohtimaan kaikkea kävelystä lentoliikenteeseen ja sote-kuljetuksesta tuulivoimalan erikoiskuljetusreitteihin. Kuten alussa totesin, liikenne vastaa aina tarpeeseen. Tämän tarpeen tyydyttäminen kes-

tävällä tavalla on suunnittelun tavoitteena. Omassa työssäni katsotaan tyypillisesti noin 10-30 vuoden päähän eteenpäin. Vaikka tulevien vuosikymmenien tarpeiden ennakoiminen on haastavaa, on se myös erittäin motivoivaa. Tulevaisuuden ratkaisut on valmisteltava jo nyt, jotta voimme tietoisesti ohjata suunnittelua oikeaan suuntaan. Luonnon, ihmisten ja elinkeinoelämänkin kannalta haitallisinta on se, mikäli uuteen vain ajaudutaan. Suunnittelutyön haaste on eri tarpeiden yhteensovittaminen. Siksi kokonaisuuden suunnittelussa on oltava nöyrä ja löydettävä ne ratkaisut, joista muodostuu paras kokonaisuus. Omalta mukavuusalueelta on astuttava ulos usein ja omista rajoista joustettava.

Ruut Rissanen Työskentelen liikennesuunnittelijana Pirkanmaan liitossa ja työhöni kuuluvat Pirkanmaan liikennejärjestelmäsuunnitelman koordinointi sekä maakuntakaavan liikenneratkaisujen suunnittelu.

I H M I S T E N E L I N YM PÄ R I S TÖ N suunnitteluun on mielestäni suhtauduttava kunnioittavalla asenteella. Siihen liittyy lukuisia erilaisia tarpeita ja tehdyt ratkaisut vaikuttavat niin asukkaiden kuin yritysten arkeen vuosia, jopa vuosikymmeniä. Koska yhdyskuntarakenne on luonteeltaan pysyväistä, tulee meidän suunnittelijoiden kuunnella herkällä korvalla osallisia ja otettava kaikessa huomioon myös ympäristöarvot ja luonnon monimuotoisuuden edellytykset. Haluankin rohkaista kaikkia ottamaan kantaa alueensa kaavoitukseen ja muuhun suunnitteluun. Me suunnittelijat teemme parempaa työtä, kun meillä on käytettävissä enemmän tietoa.

13


V U O D E N N A I N E N 2 0 18

V U O D E N N A I N E N , A K AT E M I A P R O F E S S O R I J O H A N N A N I E M I

Naisten ja naisjärjestöjen tuki on tärkeää

O

len viime aikoina ollut julkisuudessa sellaisten asioiden tiimoilta, joissa olen tuntenut tarvitsevani muiden naisten tukea. Tarkoitan seksuaalirikoksia. Olen välillä tuntenut itseni sadun pikkutytöksi, joka on kertonut että keisarilla ei ole vaatteita. Viesti on ollut, että meidän seksuaalirikoslakimme ei tarpeeksi suojaa niitä, jotka eniten tarvitsevat suojelua. Viesti ei ole mukava, eikä sitä ole aina haluttu kuulla. Onneksi naisjärjestöt ovat ymmärtäneet tämän. Seksuaalirikokset tulivat tutkimukseni ja kiinnostukseni kohteeksi ikään kuin varkain. Pääasiallinen tutkimustyöni on liittynyt velkaantumiseen ja oikeudenkäyntimenettelyyn. Oikeastaan minusta ei pitänyt tulla tutkijaa ollenkaan. Mika Waltari oli Valtakunnan salaisuudessa kuvannut tutkijoita ”Heidän määrärahansa ovat niukat ja he ovat köyhiä, kuten viisaimmat oppineet yleensä ja aina miehet, jotka rakastavat kirjoja enemmän kuin elämäänsä ja silmiensä näkökykyä.” Tuollainen kuva ei tuntunut kutsuvalta nuorena, kun oli elämä edessä ja perheen perustaminen mielessä. Olin kotona nähnyt tutkijan elämää, sillä isäni Antti Niemi oli säätötekniikan professori ja äitini oli väitellyt ihotaudeista. Tuolloin näin sen rasituksen, minkä tutkijaelämä aiheutti perheelle. Vasta myöhemmin olen ymmärtänyt, mi-

14

BPW Finland

ten antoisaa se on ollut myös lapsille. Kun valmistuttuani oikeustieteen kandidaatiksi olin töissä Oikeusministeriössä lainvalmisteluosastolla, ajattelin, että näillä tiedoilla ei lakeja valmistella. Päätin hakeutua opiskelemaan lisää. Sitten tulivat lapset, ja yllättäen tutkimustyö oikeastaan sopi hyvin siihen elämäntilanteeseen. Töitä oli toki paljon, mutta työajat olivat joustavia. T U T K I N V E L K AO N G E L M I A .

1990-luvun laman seurauksena monet ihmiset ja kotitaloudet olivat

joutuneet ylitsepääsemättömiin velkaongelmiin. Joidenkin velat olivat yhdessä yössä delvalvaation takia moninkertaistuneet. Velkaongelmien helpottaminen ei silloisen oikeusjärjestyksen mukaan ollut mahdollista. Etsin uusia keinoja. Se oli niin mielenkiintoista, että siitä oli ihan pakko tehdä väitöskirja. Väitöksen jälkeen menin vielä pieneksi aikaa oikeusministeriöön, mutta palasin pian takaisin yliopistolle ja sen jälkeen en ole koskaan katunut. Mielenkiintoisia tutkimusaiheita on riittänyt.


V U O D E N N A I N E N 2018

M O N TA A A S I A A yliopistomaailmassa olen kritisoinut, sillä asiat voi tehdä aina paremmin. Tosiasiassa yliopisto on hieno työpaikka. Vain yhdestä asiasta olen huolissani, ja se on vakituisten työsuhteiden vähäisyys uran keskivaiheilla. Minulla on ollut tukena perhe, sekä oma perhe että lapsuuden perhe. Jos minulla ei olisi ollut lähipiirin tukea, en olisi voinut jatkaa pätkätöissä 46-vuotiaaksi asti. Tämä on minusta suuri ongelma; jos vain ne, jotka voivat jatkaa pienipalkkaisissa pätkätöissä, voivat tehdä tutkimusta, tutkimuksen välittämä maailmankuva jää liian kapeaksi. Oma erikoisalani velat ja oikeudenkäyntimenettely on osin teknistä asiantuntijatyötä. Olen kokenut merkittäväksi sen, että työlläni on ollut sosiaalista merkitystä, velallisten ja myöhemmin väkivaltaa kokeneiden naisten auttamiseksi. Tutkija Maria Forsman sanoi mielestäni hyvin, että se, että itsellä on asiat hyvin, ei poista velvollisuutta toimia niiden hyväksi, joilla asiat on huonommin. On tutkittua tietoa siitä, että naiset eivät välttämättä osaa toimia tehokkaasti omien etujensa ajamiseksi. Esimerkiksi palkkakeskusteluissa naiset usein aliarvioivat oman suoriutumisensa ja ansaitsemansa palkkatason, kun taas miehet yliarvioivat omansa. Sen sijaan naiset voivat olla hyvin tehokkaita toimiessaan toisten hyväksi. Naisten kannattaisikin siis keskittyä ajamaan sellaisia asioita, joista on hyötyä kaikille naisille. Luulen ja ehdotan, että naisjärjestöjen kannattaisi yhdistää voimansa ja vaatia perhevapaa-järjestelmän uudistamista siten, että se joustavalla tavalla ottaisi huomioon eri tilanteissa olevien naisten intressit. Ei vähiten liike- ja virkanaisten, mutta myös yrittäjänaisten, pätkätyöläisten ja osa-aikaisten. Sa-

malla uudistuksesta hyötyisivät miehetkin. KU N S E KS U A A L I R I KO S L A K I uudistettiin vuonna 1999, se ei liittynyt omiin tutkimuksiini. Tutustuin kuitenkin lakiehdotukseen. Huolestuin ja järkytyin. Se oli kirjoitettu täysikasvuisia ja hyvin itsemäärääviä naisia varten. Nuoriin, vammaisiin, huonosti voiviin naisiin ei kiinnitetty riittävää huomiota. Kirjoitin asiasta artikkelin ja muutaman vuoden päästä toisenkin. Vuosien mittaan olen kirjoittanut oikeusministeriölle useita lausuntoja asiasta, mutta lausunnot eivät kiinnittäneet ministeriön huomiota. Onneksi Amnestyn asiantuntija Pia Puu Oksanen alkoi kymmenisen vuotta sitten tehdä työtä uudistusten eteen ja olemme konsultoineet toisiamme. Amnesty pyrkii julkiseen vaikuttamiseen ja kommentoimaan. Minä kirjoitin tylsiä lausuntoja. Tosin jossain vaiheessa jouduin ottamaan kaunokirjallisuuden avuksi. Ahvenanmaan maakuntapäivät oli huomannut, että laivoilla tapahtuneet raiskaukset rangaistaan ankarammin, jos ne tulevat tuomioistuimen eteen Ruotsissa. Maakuntapäivät teki aloitteen, jossa se muun muassa totesi, että kekseliääsyys alalla on suurta, tarkoittaen seksuaalisen hyväksikäytön eri tapoja. Koska en tylsiin juridisiin lausuntoihin voinut kirjoittaa graafisia kuvauksia, tein viittauksia kirjailijoiden, kuten C.J. Coetzeen ja Knut Faldbakkenin tuotantoon. Mehän kaikki tiedämme, että myös populaarikulttuuri on täynnä esimerkkejä seksuaalisesta väkivallasta.

töt olivat kertoneet OM:lle haluavansa, että raiskauksen tunnusmerkistö muutetaan suostumusperustaiseksi. Nykyisin meidän lainsäädännössä vaaditaan väkivallan ja pakottamisen käyttöä. Kun tästä puhuu ihmisten kanssa, huomaa heti, että ihmiset ajattelevat tavallisten aikuisten välistä seksuaalista kanssakäymistä. He ihmettelevät, että miten se suostumus todetaan. Voihan siihen joskus liittyä pientä epäselvyyttä, mutta yleensä asia on selvä tai ainakin helppo selvittää. Sen sijaan suostumus-pohjaisuus antaa paremmat mahdollisuudet arvioida tilanteita, joissa toinen ei nuoren iän tai mielenterveyden ongelmien tai muun syyn vuoksi pysty helposti ilmaisemaan tahtoaan. Naisjärjestöjen kannanotoilla oli minulle valtava merkitys. Jaksoin taas kirjoittaa lausunnon. Kun tuli #metoo olin hyvin motivoitunut. Kun naiset yhdistävät voimansa sellaisessa asiassa, joka on kaikille naisille tärkeä, sitä ei voida enää sivuuttaa! KO E N , E T TÄ vuoden naisen titteli on samalla kannanotto ja kannustus sen puolesta, että on asioita, jotka ovat kaikille naisille tärkeitä ja niiden puolesta on tärkeää toimia!

M U U TA M A V U O S I sitten olin taas lausumassa asiasta. Silloin huomasin, että vuonna 2012 KAIKKI naisjärjes-

15


T H E X X I X B P W I N T E R N AT I O N A L C O N G R E S S I N C A I R O

M A K I N G A D I F F E R E N C E T H R O U G H L E A D E R S H I P A N D AC T I O N

Matkalla Kairoon K

ongressimatkani Emmi Laaksometsän kanssa alkoi perjantaina 20.10.2017 lennolla Helsingistä Pariisin. Pariisissa ehdimme kävellä Seinen vartta, Louvren alueella ja piipahtaa Galerie Lafayettessa ostoksilla. Törmäsimme kävelyllämme myös suureen mielenosoitukseen seksuaalivähemmistöjen oikeuksien puolesta: väripanokset, iskulauseet, kyltit ja erikoisissa asuissa kulkevat ihmiset tukkivat liikenteen. Lento Pariisista Kairoon lähti yöllä. Kairossa meitä oli vastassa taksinkuljettaja, jolle heti opettelimme tippien antamista. Tämä kuuluu kiinteästi egyptiläiseen arkipäivään, koska peruspalkat ovat matalat. Ajoimme asunnolle, jonka suomalaisryhmämme Anni Riiheläinen oli vuokrannut meille konferenssin ajaksi. Seuraavana aamuna lähdimme tutustumaan pyramideihin, joista

16

BPW Finland

Kheops on suurin ja tunnetuin. Liikenne oli varsin mielenkiintoista: ei lainkaan järjestystä, pillit soivat, hevoset ja aasit puikkelehtivat autojen väleissä. Ehdimme ennen kongressin alkua vielä tutustua papyruksen tekoon, paikalliseen ruokaan sekä markettien tarjontaan. Kongressi kokosi yhteen 650 naista 70 maasta. Kongressin avajaispäivänä maanantaina osallistuimme oman maanosamme, Euroopan, kokoontumiseen, jossa puhuttiin Equal Pay Days:tä ja muista eri maissa toteutetuista projekteista. Illan tervetuliaisjuhlassa sain heti ystäviä Afrikasta: illallispöytään osui YK:n naisia Sudanista, Sierra Leonesta ja Ghanasta. Iltaohjelma ja illallispaikka olivat ainutlaatuiset. Kaksi huippusopraanoa lauloi italialaisista ooppera-aarioista aina Whitney Houstoniin. Valoshow muistutti

James Bond -elokuvia: valot värittivät pyramidimaiseman, ja kuulimme Egyptin historian tarinoita kulissien takaa. Vaikuttavia olivat myös eri maiden avajaiskulkueet lippuineen. N A I S E T OVAT H U K AT T U VO I M A VA R A Tiistain ohjelma alkoi Mauri-

tiuksen presidentin Ameenah Gurib Fakimin puheella naisten taloudellisesta ja poliittisesta asemasta. Presidentti korosti, ettei naisia voi missään maassa jättää päätöksenteossa väliin. Maria Therese de la Vega, Espanjan entinen varapääministeri, muistutti että naiset ovat joka tasolla hukattu voimavara. Naisten avulla saisimme monta asiaa kuntoon niin perhetasolla kuin valtioiden hallinnossa, hän totesi. KO U L U T U S TA J A Y R I T TÄ J Y Y T TÄ

Keskiviikon työpajat käsittelivät tyt-


T H E X X I X B P W I N T E R N AT I O N A L C O N G R E S S I N C A I R O

töjen koulutusta. Egyptin sosiaaliministeri Ghada Wali kertoi maansa tyttöjen mobiilioppimisen mahdollisuuksista. Marianne Azer, joka on Egyptin parlamentin jäsen, kertoi, kuinka hänen tavoitteensa on murtaa muureja, jotta tyttöjen olisi helpompi valita teknologian alan ammatteja. Hän korosti itseluottamusta, itsensä brändäämistä ja verkostoitumista. Teknologia mahdollistaa, ei rajoita! Kansanvälisen kaupan keskuksen Vennessa Eroghogbo kertoi tapahtumista, joissa pienyrittäjänaiset voivat kohdata asiakkaita. Liverpoolissa järjestetään tällainen tapaaminen kesällä 2018. Näimme työpajassa myös egyptiläisen dokumentin naisesta, joka lainasi kansainväliseltä naistenpankilta rahaa ja perusti tämän rahoituksen avulla korinpunontayrityksen. Yritys työllistää nyt yli 30 naista.

Iltapäivällä meillä oli aikaa vierailla Kairon egyptiläisessä museossa. Saimme nähdä siellä aarteita nuorena kuolleen faarao Tutankhamonin hautalöydöistä ja niistä kuuluisimman, faaraon tarkasti vartioidun, kultaisen naamion. Iltagaalan ja illallisen teemana oli tuhannen ja yhden yön tarinat. Henkilökunta oli pukeutunut itämaisesti, pöytiä koristelivat hedelmäasetelmat, valot ja lyhdyt loivat tunnelmaa ympäröivillä linnanmuureilla ja -torneilla. Ohjelmassa oli puheita sekä tanssiesityksiä, ja ilta huipentui nuoren egyptiläisen sopraanon Fatima Saidin upeisiin lauluihin.

ta asemaa arabimaissa. Arabinaiset kertoivat omien maiden tilanteista. Jordaniassa, jossa on yli kymmenen yliopistoa, naiset voivat opiskella kaikilla aloilla. Arabiemiraateissa tilanne on myös melko hyvä, naisia on jopa ministereinä. Sudanissa, jossa käydään sotaa ja maa on jakautunut, on tilanne heikompi. Monet naiset saavat edelleen elantonsa maataloudesta. Marokossa elinkeinoelämän muutokset heikentävät naisten asemaa. Siellä on kuitenkin menossa hanke, jossa naiset työllistävät itsensä keräämällä kasveja ja puristamalla niistä terveellisiä juomia aina vientiin asti. Libanonin uskotaan BPW-yhdistysten avulla voivan parantaa naisten asemaa maassaan.

A S I A A N A I S E N A S E M A S TA A R A B I M A I S SA Torstaiaamun työpajas-

NAISTEN VOIMAANTUMINEN E H K Ä I S E E VÄ K I VA LTA A Uuden-

T U TA N K H A M O N I N N A A M I O JA I LTAGA A L A C I TA D E L I S SA

sa käsiteltiin naisten yhteiskunnallis-

Seelannin puheenjohtajan Faye Gar-

17


dinerin johdolla keskusteltiin naisiin kohdistuvasta väkivallasta. Marokkolainen Amina Oufroukhi kertoi, että naisten voimaantuminen ottaa ensi askeleitaan uskonnollisessa yhteiskunnassa. Vaikka lakeja jo on, väkivallan kokemukset lisääntyvät, kun naiset uskaltautuvat puhumaan. Näkymättömään väkivaltaan puuttuminen on vaikeaa, Oufroukhi muistuttaa. Juristina hän pitää kehityksen suuntaa kuitenkin hyvänä, sillä Marokossa on jo tahoja, jotka pitävät naisten oikeuksien edistämistä esillä. Näyttelijä ja You are More Important -kampanjan lähettiläs Yasmine Sabri painotti koulutuksen tärkeyttä tienä tasa-arvoon. K E S TÄVÄ Ä K E H I T YS TÄ Iltapäivällä käsiteltiin ilmastonmuutosta. Ambica Shrestha selvitti Nepalin jälleenrakennustyötä maanjäristyksen jälkeen. BPW avusti Nepalia uusien rakennusten suunnittelussa ja rakennusmateriaalien hankinnassa. Archana Bhatnagra kertoi ponnis-

18

BPW Finland

teluista vesiensuojelussa ja pesuaineiden koostumuksen muuttamisesta luontoystävälliseksi Intiassa. Australian Judith van Unen selvitti maastopalojen ja hyökyaaltojen jälkeistä ympäristön hoitoa. Todettiin, että naiset ovat useissa maissa tärkeässä roolissa jälleenrakennustöissä: juuri naiset tuntevat paikallisen yhteisön. Meksikossa ei Semiramis Casasin mukaan ole kunnollista ympäristökasvatusta. He ovatkin tehneet työtä naisten parissa esimerkiksi muovin käytön välttämiseksi ja kahvin tuotannon kehittämisessä luontoystävällisemmäksi. V. N. Bimha Zimbabwesta kertoi poliittisen tilanteen olevan maassaan vakaa. Ravinteikas maaperä tuottaa satoa, ja kallioperässä on runsaasti erityisesti uudessa teknologiassa tarvittavia tärkeitä raakaaineita ja timantteja. Tärkeää olisi raaka-aineiden jalostaminen ja valmiiden tuotteiden valmistaminen jo kotimaassa.

R I S T E I LY N I I L I L L Ä Illan Niilin-risteily oli ihana! Luentomaratonin jälkeen oli rentouttavaa kuunnella itämaista musiikkia, syödä hyvin ja nauttia maisemista leppeän tuulen puhaltaessa yläkannella. Keskusteluissa kuitenkin palattiin päivän tiukkaan BPW Internationalin puheenjohtajakamppailuun, jonka egyptiläinen Amany Asfour voitti. Illan päätteeksi kokoilimme vielä ajatuksia viimeisen kongressipäivän loppurutistusta varten. Alakannella oli hyvä tanssitunnelma. O R L A N D O S SA V U O N N A 2020

Egypti oli elämys, joka ei toistu. Kongressi oli monipuolinen ja antoisa, ja järjestelyt turvallisuusmiehineen loistokkaat. Koimme taianomaisia elämyksiä, ja meidät kohdattiin lämmöllä. Seuraava BPW International -kongressi järjestetään vuonna 2020, Orlandossa, Yhdysvalloissa. Kiitokset BPW-sisarille ympäri maailman! Uudet ystävät: tapaamme vielä! Tekst i ja kuv a t : S a r i Nop onen


NUORTA NAISVOIMAA ROOMASSA A N N I R I I H E L Ä I N E N KU VA C X X

Euroopan nuoret naiset tapasivat huhtikuussa Roomassa järjestetyssä vuotuisessa Young BPW Symposiumissa. Kyseessä oli kaikkiaan neljäs perättäinen Young BPW:n oma konferenssi, ja mukana yli 50 nuorta jäsentä monesta eri maasta ympäri Eurooppaa. Tapahtuma on kasvattanut suosiotaan vuodesta toiseen, ja ensi vuonna Wienissä järjestettävään viidenteen Young BPW Symposiumiin odotetaan entistä enemmän osallistujia. Konferenssin aiheena oli tänä vuonna naisvoima ja työelämän tasapaino. Stressin hallinta herätti paljon keskustelua ja alustuksen jälkeen jaettiin omia kokemuksia aiheen tiimoilta. Keskustelun ydinkysymyksiä oli, millaisilla keinoilla voidaan päästää työstä irti ja rentoutua. Stressi on kuitenkin hyvin henkilökohtainen kokemus, joten keskustelu oli hyvin monimuotoista ja keskustelussa käsiteltiinkin stressiä eri näkökulmista.

”Lasikatot” oli toinen hyvin tärkeä aihe tapaamisessa - missä ja miten ne ilmenevät. Tärkeäksi aiheeksi keskustelussa syntyi ns. tiedostamaton harha (unconscious bias), joka tarkoittaa ihmisen tiedostamattomia ennakkoasenteita ja prosesseja. Esimerkiksi palkkaava johtaja saattaa valita työhön tiettyä sukupuolta edustavan henkilön ja valinnan jälkeen kuitenkin kieltää sukupuolen vaikutuksen valintaan, vaikka vaikutus olisi tilastollisestikin osoitettava fakta. Tiedostamaton harha on todellinen ilmiö, joka vaikeuttaa naisten etenemistä urallaan korkeampiin asemiin ja vaikuttaa myös ”lasikaton” syntymiseen. Työelämän tasa-arvokysymyksissä oleellista ei kuitenkaan ole pelkästään sukupuolten välinen tasa-arvo, vaan on tärkeää huomioida muutkin yhtäaikaisesti vaikuttavat tekijät, intersektiot, kuten yhteiskuntaluokka, ikä ja etninen tausta. Hallitusten naiskiintiöt eivät riitä, mikäli naiset

ovat samanlaisia kuin miehet – valkoisia, keskiluokkaisia, keski-ikää lähestyviä, ns. heteronormit täyttäviä ja hyvässä asemassa olevia henkilöitä. Kansainvälisenä järjestönä BPW ajaa aivan kaikkien naisten elämää työelämässä, ja intersektionaalisuus on tärkeä osa myös BPW:n tasa-arvotyötä. Tapaamisen energisin naisvoiman lähde oli kuitenkin jälleen kerran nuorten naisten yhdessä luoma voimauttava tila. Konferenssissa jokainen pääsi ääneen ja sai kannustusta ja tukea. Viikonlopun aikana syntyneen yhteisön jäsenet saivat toisiltaan uutta näkemystä ja kokemusta ja ison annoksen naisvoimaa kotiin viemisiksi! Anni R iihelä inen on B P W F i nl andi n ha llit uksen jä sen ja Young BP W F i nla nd -v a st a a v a

19 19


Past President BPW Helsinki Merja Rokio-Hiltunen - lepää rauhassa Merja Elokuun alussa kuulimme suru-uutisen. Ystävämme Merja BPW Helsingin yhdistyksestä oli nukkunut pois. Vielä kevättalvella ja keväällä saimme nauttia hänen iloisesta seurastaan. Merja oli yhdistysaktiivi. Hän tuli BPW Helsingin jäseneksi vuonna 2002 toimittuaan pitkään Nuorkauppakamarissa. Liike- ja virkanaiset olivat verissä, olihan Merjan äiti ollut aktiivinen toimija Jyväskylän yhdistyksessä. Merja oli jäseneksi tultuaan heti yhdistyksen hallituksessa ja varapuheenjohtajana vuonna 2002. Sen jälkeen hän toimi ansiokkaasti puheenjohtajana vuodet 2003 - 2005. Yhdistyksen 80-vuotisjuhlissa hän otti uudestaan puheenjohtajan tehtävän harteilleen vuonna 2011. Merja oli myös mukana kansainvälistä kongressia 2011 järjestäneessä Liiton HPC-toimikunnassa. Merjalle on myönnetty aktiivisesta BPW-toiminnasta BPW Finlandin harrastusmerkki ja hopeinen ansiomerkki. Merjan siviilielämä kulki Virroilta Riihimäen opiskelujen kautta Helsinkiin ja Espooseen. Hän teki pitkän ja menestyksekkään uran IT-puolella, aloittaen sihteerinä 70-luvun puolessa välissä ja lopulta edeten myyntipuolelle Client Executiveksi. Merja oli helposti lähestyttävä, lämmin ja iloinen ihminen huolimatta asemastaan yritysmaailmassa. Pieni pilke silmäkulmassa piristi muidenkin päivää. Merjan perheeseen kuuluvat aviomies ja tytär sekä koira. Merja sai nauttia ansaituista eläkepäivistä nelisen vuotta rakkaittensa ja hyvien harrastusten parissa. Kaikenlainen liikunta oli lähellä hänen sydäntään nuoresta asti – olihan hän jo kouluaikoina Virtain Urheilijoiden koripallojoukkueen aloitusviisikossa useita vuosia. Merjan perheen elämään kuului

20

BPW Finland

läheisesti meri ja veneily ja rakkaan veneen kannella juhlistettiin vielä juhannuksena avioparin 30-vuotista yhteistä matkaa. Myös golf, matkailu ja hyvät ystävät sekä kulttuuri kuuluivat Merjan elämään viimeiseen asti. Maaliskuussa vielä tapasimme Merjan maailmaa parantaen ja kuulumisia vaihtaen. Hän halusi pysyä aktiivisena isojen terveydellisten haasteiden keskellä. Sanoimme hänelle, että olet voimaannuttava esimerkki positiivisesta ja aina eteenpäin menevästä ihmisestä. Tämä piirre on ollut hänelle tunnusomaista koko ystävyytemme ajan. Merja vastasi: ”On ihanaa, jos sisäinen tasapainoni näkyy ulospäin – sen tunteen haluankin jakaa kaikkien kanssa. Yhden ja ainoan elämänsä jokaisesta hetkestä voi nauttia, kun on saavuttanut sisäisen rauhan.” Jäämme kaipaamaan hienoa ja hyvää ihmistä toivottaen hänen lähimmilleen voimia surun keskellä. BP W H elsinki t y ö r yh m ä : S usa nna Arola , Tuija Ka r v ia la , Ma a ret Ahlsv ed


Kansainvälisiä tapahtumia European Regional Conference in 24-26 May 2019 Galway, Ireland

BPW International Events, New York City, prior to the Commission on the Status of Women (CSW) 63 » Leaders’ Summit: March 8 - 9 2019, New York » Clare Fulcher Dinner: March 10, 2019, New York » Latest news regarding BPW International’s Leaders’ Summit and Clare Fulcher Dinner, refer to the BPWI and UN website.

BPW International Congress August 21 - 26, 2020 - Orlando, Florida.

21


TIETOIS KU KEITÄ OLEMME?

MISTÄ SAAT LISÄTIETOA?

BPW Finland on vuonna 1946 perustettu kansallinen liitto, joka koostuu paikallisyhdistyksistä ja niiden henkilöjäsenistä.

Saat lisätietoa toiminnastamme nettisivuiltamme www.bpw-finland.fi julkisilta FB-sivuilta osoitteesta facebook.com/BPWFinland lähettämällä liiton toimistoon sähköpostia osoitteeseen office@bpw-finland.fi oman paikallisyhdistyksesi tiedotus kanavien ja kokousten kautta

BPW Finland on eri alueilla vaikuttavien naisten verkosto, johon kuuluu satoja naisia. BPW Finland on osa kansainvälistä järjestöä International Federation of Business and Professional Women, joka tekee tiivistä yhteistyötä YK:n ja EU:n organisaatioiden kanssa. Kansainvälinen BPW-verkosto toimii viidessä maanosassaja sadassa maassa. Nuorilla on oma kansainvälinen Young BPW -verkosto.

Saat lisätietoa kansainvälisestä toiminnasta Euroopan aluetoimiston nettisivuilta www.bpw-europe.org Kansainvälisen liiton nettisivuilta www.bpw-international.org Nuorisoverkoston toiminnasta netti sivuilta youngbpw-international.org ja www.facebook.com/YoungBpwFinland.

MITÄ TEEMME? BPW Finland edistää naisten asemaa ja tasa-arvoa yhteiskunnassa ja työelämässä.

Liity jäseneksi: www.bpw-finland.fi

Profile for BPW Finland

BPW Finland 1/2019  

BPW Finland 1/2019  

Advertisement