VUOSIKERTOMUS 2013
Sisällysluettelo Henkilökunta_______________________________________ 4 Hallitus____________________________________________ 5 VASEK 10 vuotta____________________________________ 6 Toimitusjohtajan katsaus: Kymmenenvuotias VASEK nojaa toiminnassaan edelleen samoihin kulmakiviin_____ 8 Hallituksen puheenjohtajan puheenvuoro: Elinkeinoelämä seutujen liikkeellä pitävä voima________ 9 Elinkaariajattelu voimissaan_________________________10 Yritysten työntekijöille monipuolisempaa osaamista____ 12 HYVISten yhteismarkkinointia käynnisteltiin___________ 13 Haasteita ja muutoksia rakennusalalla_________________14 Vaasan seutu on portti maailmalle____________________15 Kaikki kuljetusmuodot tärkeitä_______________________16 Vaasan seudun pääviestit kantavat___________________18 Merenkurkun matkailijavirtoihin voimaa______________ 20 Uuttera valmistelutyö kantoi hedelmää________________ 21 Tilinpäätös________________________________________ 24
Alatori 1 A, 3. krs, 65100 VAASA Puh. +358 6 317 7600, www.vasek.fi, info@vasek.fi
Vaasanseudun Kehitys Oy VASEK on Vaasan seudun kuntien omistama elinkeino- ja kehitysyhtiö. Sen päätehtävät ovat elinkeinoneuvonta, seudun kehittämistoiminta ja seudun markkinointi. Vaasanseudun Uusyrityskeskus Startia toimii osana VASEKia.
Henkilökunta Kuvassa vasemmalta: Stefan Råback, Eivor Koskela, Tommi Virkama, Anna Måtts, Kjell Nydahl, Sari Saarikoski, Kia Lettelin, Markus Rönnblom, Mari Kattelus, Pekka Haapanen, Mauritz Knuts, Johanna Hietikko-Koljonen, Riitta Björkenheim, Peter Källberg, Kari Huhta, Antti Alasaari, Lasse Pohjala, Mikael Hallbäck ja Suvi Markko.
4
VASEK
VUOSIKERTOMUS 2013
Ylärivi vasemmalta: Matti Jakobsson, Mikko Ollikainen, Måns Holming, Harry Backlund, Jussi-Pekka Karjala, Ari Tyynismaa Alarivi vasemmalta: Rurik Ahlberg, Pekka Haapanen, Tomas Häyry, Heikki Uusitalo, Janne Laine
Hallitus 30.3.2012 - 3.4.2013
4.4.2013 -
kunta/taho
jäsen
varajäsen
kunta/taho
jäsen
varajäsen
Vaasa
Tomas Häyry, pj.
Veli-Matti Laitinen
Vaasa
Tomas Häyry, pj.
Veli-Matti Laitinen
Mustasaari
Rurik Ahlberg
Linda Pada
Mustasaari
Rurik Ahlberg
Mikael Alaviitala
Laihia
Janne Laine
Ari-Matti Risku
Laihia
Janne Laine
Tapio Nyysti
Maalahti
Mikko Ollikainen
Håkan Knip
Maalahti
Mikko Ollikainen
Håkan Knip
Isokyrö
Eino Toivola
Jaakko Pukkinen
Isokyrö
Miko Heinilä
Pirkko Viljanmaa
Vähäkyrö
Mikko Nybacka
Mauri Ollila
Korsnäs
Måns Holming
Roger Bergström
Korsnäs
Anita Ismark
Roger Bergström
Vöyri
Harry Backlund
Katarina Heikius
Vöyri
Christina Öling
Markku Niskala
teollisuus
Heikki Uusitalo
Juha Häkkinen
teollisuus
Heikki Uusitalo
Juha Häkkinen
pk-sektori
Ari Tyynismaa
Dan Örndahl
pk-sektori
Ari Tyynismaa
Dan Örndahl
pk-sektori
Jussi-Pekka Karjala
Antti Romu
korkeakoulut
Matti Jakobsson
Örjan Andersson
korkeakoulut
Matti Jakobsson
Örjan Andersson
Työvaliokunnan muodostivat Tomas Häyry, Heikki Uusitalo, Rurik Ahlberg, Ari Tyynismaa ja Pekka Haapanen.
VASEK
VUOSIKERTOMUS 2013
5
VASEK 10 vuotta Kymmenen Vaasan seudun kuntaa perustaa kehitysyhtiön 20.8.
Yhtiö aloittaa virallisesti toimintansa Futura I:ssä
Kunnista kuusi mukaan operatiiviseen toimintaan täysimääräisesti, asukasluvun mukaisella rahoitusosuudella Pekka Haapanen aloittaa toimitusjohtajana 1.11.
6
VASEK
VUOSIKERTOMUS 2013
VASEK muuttaa Futura II:een
Korsnäs täysimääräisesti mukaan VASEKin operatiiviseen toimintaan
Oravainen ja Vöyri-Maksamaa täysimääräisesti mukaan VASEKin operatiiviseen toimintaan
Vuonna 1992 perustettu Uusyrityskeskus Startia siirtyy VASEKin yhteyteen
Jurva irtautuu kehitysyhtiöstä yhdistyessään Kurikkaan
VASEK muuttaa Alatorille
Tulevaisuusseminaari Future Workshop järjestetään ensimmäisen kerran
Vaasa Wind Exchange järjestetään VASEKin aloitteesta ensimmäisen kerran
Ensimmäinen energialähettiläskampanja saa huikean startin Vaasa Wind Exchange -tapahtuman ympärille rakentuu Vaasa EnergyWeek
Energialähettiläs goes global
VAASAN SEUDUN VÄKILUKU
Vaasan seutu sai kasvusopimuksen ja INKAohjelmassa vetovastuun Kestävät energiaratkaisut -teemasta ENERGYVAASAN
Lähde: Tilastokeskus, ennakkoväkiluku 28.1.2014
GOES GLOBAL
UUDET YRITYKSET VAASAN SEUDULLA
Lähde: PRH / kaupparekisterin kuulutustietopalvelu
VASEK
VUOSIKERTOMUS 2013
7
Kymmenenvuotias VASEK nojaa toiminnassaan edelleen samoihin kulmakiviin Vuosi 2013 oli VASEKin 10-vuotisjuhlavuosi, sillä kunnat perustivat 20.8.2003 seudullisen kehitysyhtiön, joka aloitti varsinaisen toimintansa marraskuussa 2003. Seudullinen kehitysyhtiö on kymmenessä vuodessa kasvanut 19 työntekijän asiantuntijaorganisaatioksi. Yhtiön tehtäviksi määriteltiin perustamisvaiheessa seudun markkinoinnin lisäksi elinkeinoyhteistyön koordinointi, seudullisten kehityshankkeiden toteuttaminen ja erikoistuneet yrityspalvelut. Nämä ovat VASEKin toiminnan kulmakivinä edelleen – painotukset vain ovat vaihdelleet vuosien varrella resurssien, seudun elinkeinoelämän tilanteen ja suhdanteiden myötä.
8
VASEK
VUOSIKERTOMUS 2013
VASEK on ollut vuosien varrella monessa mukana – yritysneuvonnasta seudun markkinointiin ja hyvinvointialasta metallialaan – ja myös näkynyt ja kuulunut. Niin myös tänä vuonna, esimerkiksi järjestämässä Vaasa EnergyWeek -tapahtumaa ja rekrytoimassa näkyvästi energialähettilästä, joka lähetettiin ennenkuulumattomalle matkalle maailman ympäri. Energialähettilään tehtävään valittua Pentti Itkosta ja hänen matkansa edistymistä seurattiin laajasti niin Vaasan seudulla, kansallisesti kuin kansainvälisestikin. Yhteistyössä eri toimijoiden kanssa järjestetty Vaasa Energy Week 2013 muodostui jo toisena vuotenaan merkittäväksi kansain-
Elinkeinoelämä seutujen liikkeellä pitävä voima väliseksi energiaviikoksi ja ylitti kirkkaasti kävijätavoitteensa. Energiaviikko saa jatkoa tulevina vuosina ja vakiinnuttaa nopeasti paikkansa muiden vastaavien kansainvälisten tapahtumien joukossa. Paljon työtä tehdään kuitenkin kulissien takana ja vain pieni osa VASEKin tekemästä työstä näkyy julkisuuteen. Yritysneuvojien työhuoneissa ja yritysten tiloissa käydyt arvokkaat keskustelut ja niissä aikaansaatu kehitys yrityksissä jää usein näkymättömiin, mikä ei suinkaan vähennä tehdyn työn arvoa. Olemme ylpeitä jokaisesta yrityksestä, joita olemme auttaneet elinkaaren eri vaiheissa. Myös asiakkaamme ovat olleet tyytyväisiä työhömme: yli 90 % olisi valmis suosittelemaan VASEKin palveluita myös muille ja käyttäisi palveluita myös tulevaisuudessa. Palvelua pidettiin syksyllä tehdyn asiakaskyselyn mukaan asiantuntevana ja helposti tavoitettavana. Vuosi 2013 oli merkittävä VASEKille ja Vaasan seudulle myös aluekehittämisen kannalta. Hallituksen ja aluekehityksen ministerityöryhmä päätti lokakuussa valtion ja kaupunkien välisistä kasvusopimuskaupungeista sekä seitsemästä kumppanuuskaupunkiseudusta Innovatiiviset kaupungit (INKA) -ohjelmaan. Vaasa nimettiin yhtenä viidestä kaupunkiseudusta INKA-ohjelman vetovastuuseen Kestävät energiaratkaisut -teemallaan ja pääsi myös kasvusopimuksen piiriin. Valtio teki kasvusopimukset 12 suurimman kaupunkiseudun kanssa, joiden alueella tuotetaan noin 2/3 Suomen bruttokansantuotteesta. VASEKin vuosi 2013 sisälsi paljon kovaa työtä, samassa suhteessa mahtavia onnistumisen hetkiä ja merkkipaalujen juhlintaa. Energisellä tiimillämme on hieno yhteistyön vuosi takana ja paljon suunnitelmia vuodelle 2014.
Kuntarakenteen muutosten suhteen Suomi on tällä hetkellä myllerryksessä. Myös seudullisen kehitysyhtiömme omistajakunnissa on valtava rakennemuutos menossa niin kuntarakenteen kuin sosiaalija terveyspalveluiden rakenteiden suhteenkin. Kunta- ja palvelurakenteiden uudistamisen yleisinä tavoitteina on turvata yhdenvertaiset ja laadukkaat palvelut kuntalaisille ja uudistaa rakenteita siten, että palvelut ovat kustannustehokkaita. Kiristyvä kuntatalous maustaa tätä käymistilaa. Kaiken tämän myllerryksen keskellä elinkeinoelämä on aina tärkeä seutuja liikkeellä ja käynnissä pitävä voima. Kansallisessa tavoitteessa, viennin lisäämisessä, on Vaasan seudulla ja sen elinkeinoelämällä erityisen tärkeä tehtävä ja rooli. Yrityksille on pystyttävä luomaan menestymisen edellytyksiä ja tukea kasvussa. Siihen tarvitaan vakaasti ja moitteettomasti toimivaa seudullista kehitysyhtiötä. VASEK onkin kymmenvuotisen toimintansa aikana hioutunut ja osoittanut tehokkuutta muun muassa yritysneuvonnan, elinkeinoelämän kehittämisen, aluekehityksen sekä seutumarkkinoin edistämisessä. VASEK on kerännyt kokemusta ja vienyt asioita eteenpäin kuntien turbulenssista huolimatta. Elinkeino- ja kehitysyhtiö on ollut monelle yritykselle samoin kuin seudun kehittämisellekin jatkuvuuden takeena jo vuosikymmenen ajan. Talouden kasvun aikana elinkeinoyhtiön rooli on aivan yhtä tärkeää kuin taantumankin aikana. Yhtiön on mentävä eteenpäin ja kyettävä aina uudistumaan ja mukautumaan muuttuvan toimintaympäristön tarpeiden mukaisesti. Tästä on hyvä jatkaa seuraavalle vuosikymmenelle!
Pekka Haapanen toimitusjohtaja Vaasanseudun Kehitys Oy VASEK
Tomas Häyry VASEKin hallituksen puheenjohtaja Vaasan kaupunginjohtaja
VASEK
VUOSIKERTOMUS 2013
9
Yritysneuvontaa antavat Mikael Hallbäck, Sari Saarikoski, Kjell Nydahl, Kari Huhta, Tommi Virkama ja Antti Alasaari
Elinkaariajattelu voimissaan VAASANSEUDUN UUSYRITYSKESKUS STARTIAN VUOSI 2013 Starttineuvonnassa käsiteltiin 445 uutta liikeideaa Startian avustuksella perustettiin 184 uutta yritystä Perustettujen yritysten myötä seudulle syntyi 272 uutta työpaikkaa Perustettujen yritysten määrä oli vuoteen 2012 verrattuna pienessä nousussa. Myös yritysideoiden määrä oli edelleen kasvussa (+11,3 %). Vuonna 2012 kasvua oli 17 %, nyt kasvuvauhti siis hieman tasaantui. Noin 41,3 % asiakkaista vei yritysideansa toteuttamisen
10
VASEK
VUOSIKERTOMUS 2013
loppuun asti ja perusti yrityksen. Asiakkaat tulivat neuvontaan ehkä entistä puolivalmiimpien yritysideoiden kanssa, mikä on niin asiakkaan, mutta myös Startian kannalta hyvä asia. Uusyrityskeskus on mielellään aivan alusta lähtien mukana kehittämässä yritysideaa kohti toimivaa yritystä. Startiassa annettujen starttilausuntojen ja jatkostarttilausuntojen määrä kasvoi: starttirahalausuntoja annettiin 116 kappaletta (2012: 87) jatkostarttilausuntoja 64 (2012: 49) Finnveran pienlainahakemusten tueksi annettuja lausuntoja 44 (2012: 26).
KAKKOSVAIHDE-HANKKEEN NEUVONTA JATKUU VASEKIN TOIMINTANA Muutaman vuoden toiminnassa olleiden yritysten neuvontaa annettiin vielä alkuvuosi Kakkosvaihde-hankkeen puitteissa. Hankeaika päättyi syyskuussa, mutta yritysten neuvonta starttivaiheen jälkeen ja liiketoimintasuunnitelmien päivittäminen jatkui loppuvuoden VASEKin normaalin yritysneuvonnan puitteissa – aivan kuten ennen hankettakin. Kakkosvaihde-hanke toteutettiin yhdessä Keski-Pohjanmaan Uusyrityskeskus Firmaxin ja Pietarsaaren seudun Kehittämisyhtiö Concordian kanssa. Viimeisten toimintakuukausien aikana kakkosvaihteen neuvonnan piirissä oli 105 yritystä, ja jokaista yritystä kohti oli keskimäärin 2,2 tapaamista tai yhteydenottoa.
TOIMIVIEN YRITYSTEN ONGELMAT HAASTAVAMPIA Olemassa olevien yritysten neuvontaan keskittyneiden yrityskontaktien määrä kasvoi 8,4 % vuodesta 2012. Yritysneuvojat käyttivät 2 619 tuntia yli 650 eri yrityksen neuvomiseen ja sparraamiseen, keskimäärin 1,5 tuntia tapaamista tai yhteydenottoa kohti ja yli 4 tuntia yhtä yritystä kohden. Yrityksiä avustettiin esimerkiksi toiminnan kehittämisessä, investointien tekemisessä ja ensimmäisen työntekijän palkkaamiseen liittyvissä asioissa sekä selvittämällä eri rahoitusmahdollisuuksia. Mennyt vuosi osoitti, että yritysten tilanteet ovat vaativampia ja koskivat useimmiten erilaisia yrityksen rahoittamiseen liittyviä ongelmia. Yritysten olisi hyvä olla entistä aikaisemmassa vaiheessa VASEKiin yhteydessä, eikä vasta kun ongelmat ovat kasvaneet ylitsepääsemättömiksi. Yritysneuvojan avulla yrittäjän ongelma ehkä ratkeaa nopeammin. VASEKin avustuksella tehtiin 136 yritysten tukihakemusta. Määrä sekä investointien arvo kasvoi hieman viime vuodesta. Yrittäjät hakivat yritysneuvojien avulla noin 11,2 miljoonan euron arvoisiin investointeihin 2,3 miljoonan euron verran tukea. (2012: 114 tukihakemusta 4,4 miljoonan euron arvoisiin investointeihin.) Syksyllä toteutettu asiakastyytyväisyyskysely osoitti, että asiakkaat ovat edelleen tyytyväisiä VASEKin tarjoamiin palveluihin. Lähes kaikki kyselyyn vastanneet asiakkaat (91 %) pitivät saamaansa palvelua asiantuntevana ja olivat valmiita suosittelemaan palveluita myös muille.
OSV-NEUVONNASTA INFOJA JA TIEDOTTAMISTA Väestön ikääntymisen johdosta merkittävä määrä yrittäjiä vuosittain luopuu yritystoiminnastaan. Hallitusti toteutetut omistajantai sukupolvenvaihdokset varmistavat, että elinvoimaiset yritykset jatkavat toimintaansa. Yrittäjien olisi hyvä ryhtyä valmistelemaan eläkkeelle jäämistään tai yrityksensä myyntiä ajoissa, siksi VASEKin tarjoamasta omistajan- ja sukupolvenvaihdoksissa avustavasta neuvonnasta tiedotettiin ja yrityksiin oltiin suoraan yhteydessä. Myös erilaisia infotilaisuuksia omistajan- ja sukupolvenvaihdokseen liittyvistä seikoista järjestettiin. Omistajan- ja sukupolvenvaihdoksiin liittyvää neuvontaa tehdään ESR-rahoitteisen hankkeen puitteissa. Hanke toteutetaan yhteistyössä Rannikko-Pohjanmaan yrittäjien kanssa. Hankkeen aikana VASEK on ollut yhteydessä 158 yrittäjään, jotka olivat yrityksen elinkaaren toisessa päässä eli omistajan- tai sukupolvenvaihdos oli ajankohtainen.
YRITYSKONTAKTIT VASEK (sis. Startia ja Kakkosvaihde)
PERUSTETUT YRITYKSET JA UUDET TYÖPAIKAT
VASEK
VUOSIKERTOMUS 2013
11
Yritysten työntekijöille monipuolisempaa osaamista Keväällä 2012 aloitettu Vaasan seudun yrittäjien sekä yritysten henkilöstön koulutustarpeiden sekä niihin liittyvän koulutustarjonnan kartoittaminen jatkui vuonna 2013. ICT-alan koulutustarpeita kartoitettiin alkuvuodesta, metalli-, rakennus- ja energia-alojen yritysten tarpeita puolestaan sekä keväällä että syksyllä. Kartoitukset toteutettiin sähköisen kyselyn avulla. VASEK oli vuoden aikana yhteydessä noin 120 eri yritykseen, ja 49 koulutukseen liittyvää toimeksiantoa ohjattiin eri oppilaitoksiin. Myös 5 oppisopimuskoulutusta saatiin käyntiin. Koulutustarpeiden kartoituksen yhteydessä käytiin läpi myös koulutuksiin tarjolla olevat tuet. Loppuvuodesta 2013 kartoitettiin erityisesti työnjohdon koulutustarpeita ja ohjattiin yrityksiä seudulla tarjolla olevan koulu tuksen piiriin. Kartoituksessa huomioidaan aina myös muutoskoulutustarpeet esimerkiksi lomautusten tai irtisanomisten yhteydessä. Koulutusten kohderyhminä ovat yrityksen koko henkilöstön lisäksi myös mahdolliset uudet rekrytoinnit ja niihin liittyvät koulutustarpeet. Kartoituksissa on selkeästi tullut ilmi se, että tietoisuus näistä mahdolli-
Kari Huhta Yritysneuvoja
12
VASEK
VUOSIKERTOMUS 2013
suuksista on yrityksissä vähäistä ja siksi koulutusmahdollisuuksien esiintuominen on tärkeä osa VASEKin tekemää toimivien yritysten neuvontaa. Aktiivinen yhteydenpito koulutusorganisaatioissa nimettyjen henkilöiden kanssa on selvästi lisännyt tietoisuutta koulutusmahdollisuuksista, ja toimeksiantoja on ohjattu tehokkaammin oppilaitoksiin ja koulutuksia tarjoaville tahoille. Yritykset on saatu innovoimaan uusia palveluita, tekemään pidemmän tähtäimen kehittämissuunnitelmia ja kouluttamaan henkilöstöä erilaisiin työtehtäviin ja monipuolistamaan osaamista. Koulutusaktivointityötä on tehty ESR-rahoitteisen hankkeen puitteissa. Kesäkuuhun 2014 saakka jatkuvan hankkeen tavoitteena on saada käynnistymään kaikkiaan 170 koulutusaktivointitoimenpidettä eri yrityksissä.
Sari Saarikoski Yritysneuvoja / Palvelusetelikoordinaattori
HYVISten yhteismarkkinointia käynnisteltiin Hyvinvointialan yrittäjyyden kehittämisen osalta seudulla keskityttiin vuonna 2013 erityisesti alan tunnettuuden lisäämiseen ja yrittäjien markkinointiosaamisen kasvattamiseen. Hyvinvointialan yrittäjille järjestettiin koulutustilaisuuksia, joissa yrittäjät saivat tarkastella omia palveluitaan asiakkaidensa näkökulmasta. Koulutustilaisuudet poikivat myös jatkotapaamisia. Pienempien ryhmien tapaamisissa tavoitteena oli asiakastiedon ja ostopäätöskriteerien hiominen. Yrittäjille järjestettiin myös koulutus- ja kehittämistilaisuuksia arvonlisäverotuksen erityiskysymyksistä, AVI:n käytännöistä ja työterveyshuollon järjestämisestä. Vuoden aikana seudullisesta palvelusetelistä keskusteltiin kaikissa seudun kunnissa sosiaali- tai perusturvalautakuntien kokousten yhteydessä. Vaasa kaupungin sosiaali- ja terveysviraston sekä Smartum Oy:n edustajien kanssa tavattiin palvelusetelipalvelutuottajia ja suunniteltiin muun muassa palveluseteliasiakkaan asiakasmaksun laskentaohjelma käyttöönottoa. Palvelusetelipalveluja tuottavien yritysten lukumäärä kasvoi viidellä uudella yrityksellä syksyn aikana. Hyväksyttyjä palvelusetelipalveluja tuottavia yrityksiä on nyt yhteensä 20. Toimivien markkinoiden takaamiseksi työ yritysten parissa jatkuu edelleen. HYVIS-markkinointikampanjan konseptia ryhdyttiin suunnittelemaan loppusyksystä. Kampanjan päätavoitteena on lisätä alan palvelujen tunnettuutta yksityisten asiakkaiden keskuudessa, ja tilaisuudet, joissa kampanjan sisältöä ja kulkua suunniteltiin, keräsivät yli 40 osallistujaa. Kampanjan suunnittelu jatkuu alkuvuodesta 2014 ja itse markkinointikampanja käynnistyy helmikuussa 2014. EAKR-rahoitteinen ’Hyvinvointialan yrittäjyyden kehittäminen’ -hanke jatkuu vuoden 2014 loppuun.
VASEK
VUOSIKERTOMUS 2013
13
Mauritz Knuts Projektipäällikkö
Haasteita ja muutoksia rakennusalalla Vuosi 2013 toi rakennusalalle monia haasteita ja muutoksia: uudet rakennusmääräykset, uusi säädös korjausrakentamisesta, rakennustuotteiden CE-merkintää koskeva uusi laki, uusittu rakennusten energiatodistus sekä rakennustyöpaikkojen uudet verovelvollisuudet. Kestävä rakentaminen ja energiatehokkuus Vaasan seudulla -hankkeen kautta on järjestetty kursseja, seminaareja, info-päiviä ja opintomatkoja ja siten autettu seudun rakennusalan yrityksiä selättämään näiden muutosten tuomat ongelmat ja haasteet. VASEK on järjestänyt muun muassa osana vuosittaista Vaasa EnergyWeekiä seminaarin Energy and Buildings sekä Puurakentamisen koulutusRoadShow’n ja talotekniikkaa käsittelevän seminaarin. Opintomatkoja tehtiin Uumajaan ja Hyvinkäälle. Lisäksi järjestettiin energiatehokkaasta rakentamisesta viiden päivän kurssi, jonka luennoitsijoina toimi alan johtavat asiantuntijat. Yhdessä yhteistyökumppaneiden kanssa järjestettiin useampia pienempiä tilaisuuksia, joissa käsiteltiin kosteusturvallista rakentamista, energiatehokkuutta, puurakentamista ja homesaneerausta. Yhdessä eri organisaatioiden ja oppilaitosten kanssa on edistetty hankkeita ja tutkimusta, jotta voidaan lisätä rakennustekniikka- ja energiaosaamista seudulla. Tähän mennessä 70 seudun rakennusalan yritystä on osallistunut yhteen tai useampaan hankkeen puitteissa järjestettyyn tapahtumaan, ja ESR-rahoitteisen hankkeen tavoitteena on saada ennen vuoden 2014 loppua osallistujamäärä kokoamaan 100 yritykseen.
14
Vaasan seutu on portti maailmalle VASEKin palveluihin kuuluu kansainvälistymisneuvonta, jonka tavoitteena on tukea yrityksiä kansainvälistymisessä ja täydentää seudun omaa yrityspohjaa siihen sopivilla yrityksillä. Toiminnan fokusalueita ovat energiateknologia ja alueen metalliteollisuus. Yhtiö oli vuonna 2013 yhteydessä useiden seudullemme etabloitumista suunnittelevien yrityksen kanssa. Merkittäviä, yli kymmenen työntekijää työllistäviä yrityksiä oli asiakkainamme viisi, joista neljä ulkomaalaisia. Lopullisia päätöksiä asettumisesta ei toistaiseksi ole tehty. Tontti- ja toimitila-kysymykset liittyvät olennaisesti alueelle asettumiseen, ja autoimme useita Vaasan seudun yrityksiä löytämään toiminnalleen uusia tiloja. Kansainvälisen Vaasa EnergyWeekin aikana järjestetyt tapahtumat toimivat erinomaisina foorumeina seudun esittelemiselle hyvänä investointi- ja etabloitumiskohteena. VASEK osallistui EnergyWeekin rakentamiseen yhdessä muiden toimijoiden kanssa, ja viikon viisi eri energia-alan tapahtumaa keräsivätkin lähes 2 000 alan osaajaa. Tapahtumaan oltiin erittäin tyytyväisiä. VASEKin kansainvälistymistoiminta suuntautuu lähialueen kasvaville toimialoille, joissa seudun energiaklusteri ja pohjoismainen kommunikointikyky merkitsee kilpailuetua. Esimerkkinä Kööpenhaminassa lokakuussa 2013 järjestetty Tanskan meriklusterin ja EnergyVaasan yhteinen match making -tilaisuus, jossa kymmenen tanskalaisyritystä tapasi kuusi suomalaisyritystä. Kansainvälistymispalveluita tehdään vahvasti yhdessä seudullisten toimijoiden kanssa. Loppuvuodesta 2013 VASEK ja Osuuskunta Viexpo käynnistivät projektin, jonka tavoitteena on auttaa seudun pieniä, keskisuuria ja suuria yrityksiä pääsemään Norjan markkinoille erityisesti öljy- ja kaasuteollisuuden, meriteollisuuden ja rakentamisen pariin. Projektiin osallistuvien yritysten valmennus ja tukiohjelma käynnistyy alkuvuonna 2014. Tämän toiminnan toinen perusta on edistää kohdemaiden yhteistyöverkostojen investointeja Vaasan seudulla.
Lasse Pohjala Sijoittautumis- ja kansainvälistymisasioista vastaava yritysneuvoja
VASEK
VUOSIKERTOMUS 2013
15
Anna Mรฅtts Logistiikka-asiantuntija
16
VASEK
VUOSIKERTOMUS 2013
Markus Rรถnnblom NLC Cargo Specialist
Riitta Bjรถrkenheim Logistiikka-asiantuntija
Kaikki kuljetusmuodot tärkeitä VASEKin tavoitteena on kehittää Vaasan seudun kokonaislogistiikkaa kaikkien neljän eri kuljetusmuodon kannalta; lento-, meri-, tie- ja raidekuljetukset. Vuonna 2013 keskiössä oli seudun energiaklusteria tukeva logistiikka, kuten satamien kehittäminen, lentoyhteyksiä koskeva strategiatyö sekä erikoiskuljetusreittien huomioiminen. Logistiikan osalta vuosi 2013 sisälsi niin uusia projekteja kuin käynnissä olevien töiden seurantaakin, mutta myös turbulenssia. Keskustelut seudullisten lentoasemien tulevaisuudesta kävivät vilkkaina, ja Vaasassa panostettiin pitkäjänteisen lentostrategian kehittämiseen yhdessä yritysten kanssa, jotta pystyttiin varmistamaan liikenteen jatkuminen. Sinnikäs työ osoittautui kannattavaksi. Vaikka toinen seudulta liikennöivistä operaattoreista ilmoittikin toukokuussa lopettavansa lennot Vaasasta Helsinkiin, jo syksyllä toisen yhtiön Vaasa–Helsinki -reitille lisättiin isompia koneita, ja lentoyhtiö ilmoitti lisäävänsä kesäaikatauluihin siirtymisen myötä keväälle 2014 uuden päivittäisen lennon. Vaasan seudun lentomatkustajien ja erityisesti kansainvälisten yritysten toiveita kuunnellaan tarkasti ja niihin reagoidaan nopeasti. Tästä merkkinä myös, että myös Tukholman reitin osalta reagoitiin nopeasti seudulta tulleeseen viestiin riittämättömistä istumapaikoista ja luvattiin Vaasa–Tukholma -reitille aikaisempaa suuremmat, aivan uudet koneet. Sataman osalta työ jatkuvan syöttöliikenteen kanssa jatkui, ja huolimatta pienistä vastoinkäymisistä on toivoa, että yhteydet satamasta lisääntyvät seudun tarpeen mukaan erityisesti KeskiEurooppaan. Vaasan ja Uumajan väliseen laivaliikenteeseen keskityttiin erityisesti uuden varustamon sekä EU:n Midway Alignment of the Bothnian Corridor -kuljetuskonseptille myöntämän rahoituksen myötä. Konseptiin sisältyy muun muassa uuden, Merenkurkun liikennettä varten räätälöidyn, laivan suunnittelu ja rakentaminen.
ERIKOISKULJETUSREITIT TURVATTU Maantiekuljetuksille tärkeä Vaasan seudun logistiikka-alue edistyi vuoden aikana, ja toisen vaiheen suunnitelmat ovat täydessä vauhdissa. Markkinointityö yritysten saamiseksi alueelle jatkuu Vaasa Parksin johdolla. Työ on vuoden 2013 aikana sisältänyt muun muassa suoria asiakaskontakteja, messuosallistumisia ja näkymistä erilaisissa alan lehdissä. Myös työ kaupungin erikoiskuljetusreittien turvaamiseksi on jatkunut yhdessä eri kumppaneiden kanssa ja Vaasan kaupungin johdolla. Konkreettisina esimerkkeinä on kaupungin erikoiskuljetusreittejä koskevien sopimusten päivittäminen, Vaskiluodon sillan valmistuminen sekä Sundomin sillan vahvistamissuunnitelman jatkaminen. Raideliikenteen osalta vuonna 2013 keskityttiin matkustajaliikenteeseen ja siinä erityisesti osuuksiin Vaasa–Seinäjoki ja Vaasa–Helsinki. Matkustajamäärät olivat erittäin hyvät ja kapasiteetti lisääntyi. Pohjanmaan liiton johdolla tehdään myös selvitys koskien Vaasan ja Seinäjoen välisen raideliikenteen nopeuttamista. Suuri työmäärä mahdollisti logistiikan kehittämisen Nordic Logistic Corridor -hankkeen puitteissa eli määräaikaisen henkilöresurssin NLC-kuljetuskäytävän vahvistamisen parissa. Tässä keskityttiin erityisesti Vaasa–Uumaja -osuuden tavaravirtaan.
VASEK
VUOSIKERTOMUS 2013
17
Vaasan seudun pääviestit kantavat Vuonna 2013 VASEK jatkoi Vaasan seudun viestinnän osalta 2010 tehdyn markkinointistrategian viitoittamalla tiellä. Pääviestit energiateknologia, onnellisuus ja luonto kantavat seudun viestintää vielä vuosia eteenpäin. Nyt ollaan vaiheessa, jossa viestejä syvennetään ja kohderyhmiä laajennetaan. Esimerkiksi kansainvälinen yleisö on tärkeä, ja tämän kohderyhmän tavoittamiseksi otetaan systemaattisia harppauksia. Seudun kansallinen tunnettuus energiateknologian pääkaupunkina ja yhtenä Suomen menestyvimmistä seuduista oli vuoden 2013 aikana myötätuulessa, ja kiinnostus seutua kohtaan oli vahvaa. Vaasa EnergyWeek toi kaupunkiin yli 2 000 energia-alan asiantuntijaa ja vakiinnutti asemansa alan kohtaamispaikkana. Seuraavan vuoden tapahtuman suunnittelu aloitettiin pian edellisen jälkeen.
VAASA TODELLAKIN ON JACKPOT Isännöimme vuoden aikana lukuisia kotimaisia ja ulkomaisia vierailijaryhmiä. Yksi mieleenpainuvimmista ponnistuksista oli kansainvälisten kirjeenvaihtajien vierailu Vaasaan, mikä toteutettiin yhteistyössä Ulkoministeriön kanssa. Vieraille rakennettiin ohjelma, jonka kulmakiviä olivat korkeakoulut, Merenkurkun maailmanperintö sekä energiateknologian keskittymä. Vaasa houkutteli suuren osanottajajoukon: vuosittain järjestettäville ulkomaisten kirjeenvaihtajien matkoille osallistuu yleensä 15–20 toimittajaa, nyt heitä oli 30. VASEK oli mukana nostamassa seudun profiilia houkuttelevana opiskelupaikkana. Yhteishaun aikana toteutettiin yhdessä Vaasan kaupungin, Vaasan yliopiston ja Vaasan ammattikorkeakoulu VAMKin kanssa netissä ja mobiilissa pelattava Vaasa on Jackpot -hedelmäpeli. Vaasan opiskelijaelämästä kertovaa peliä pelattiin ahkerasti. Kampanjan aikana nettisivut houkuttelivat 16 700 kävijää ja kilpailulomakkeen kävi sivuilla täyttämässä yli 2 000 osallistujaa. Kampanjamateriaalilla laskettiin olevan Facebookissa yhteensä noin 2,1 miljoonaa näyttöä. Vaasaan saapuu matkustajaliikenteen solmukohtien kautta vuosittain suuri määrä ihmisiä. Rautatieasema, lentoasema ja satama saivat syksyllä lisää väriä, kun VASEK, Vaasan kaupunki, VAMK, Vaasan yliopisto ja Novia toteuttivat yhteistyönä suurikokoiset
18
VASEK
VUOSIKERTOMUS 2013
mainosseinät. Nyt seutu toivottaa vieraat tervetulleiksi iloisilla kasvokuvilla ja seutua kuvaavilla lauseilla.
HUIKEA MATKA MAAILMAN YMPÄRI Seutumarkkinoinnin osalta vuoden 2013 suurin toimenpide oli Energialähettiläs Goes Global -kampanja, jonka rekrytointiosuus käynnistettiin keväällä. Vaasan seutu ja sen energiateknologiayritykset palkkasivat alkukesästä insinööriopiskelija Pentti Itkosen kertomaan suomalaisille Vaasan seudun energiaosaamisesta ja siitä miten merkittävä osuus, 30 prosenttia, vaasalaisyrityksillä on Suomen koko energiateknologiaviennistä. Energialähettiläs matkusti maailmanympärimatkansa aikana syys-lokakuussa kymmeneen maahan ja tutustui siihen, miten vaasalaisyritykset ratkaisevat aikamme suurimpia energiahaasteita kaikkialla maailmassa. Kampanjan aikana tuotettiin laajasti ainutlaatuista sisältöä, josta muotoutui erilaista materiaalia kuten tv-mainos, jokaisesta kohdemaasta video, jokaisesta isäntäyrityksestä hard talk -videot, blogi, verkkosivut, julisteet sekä koko matkasta koottu kirjallinen raportti. Kampanjan toteuttamiseen osallistui kymmeniä seudun yrityksiä ja toimijoita ja yhteistyö kantoi hyvää hedelmää: tavoitteet seudun ja sen energiaklusterin tunnettuuden kasvattamisesta, Suomen päättäjien tavoittamisesta ja yleisön aktivoimisesta ylittyivät. Kampanjan kohokohtina olivat ulkomaankauppa- ja eurooppaministeri Alexander Stubbin tapaaminen Intiassa sekä päätöstilaisuudet elokuvaillan merkeissä elokuvateatteri Ritzissä Vaasassa ja energialähettilään loppuraportin luovuttaminen Team Finlandille USA:n suurlähetystön Innovation Centerissä Helsingissä.
LAADUKAS JA PUHUTTELEVA NÄKYVYYS TÄRKEÄÄ Energialähettiläs-kampanjan jälkeen katseet siirtyivät seuraavaan vuoteen ja uusien toimenpiteiden suunnitteluun. Erityisen ajankohtaista Vaasan seudun viestinnälle on vuonna 2014 panostaa seudun digitaaliseen näkyvyyteen. Seudun kannalta olennaiset kohderyhmät tavoitetaan verkosta, ja tarjoamamme verkkosisällön ja -läsnäolon tulee olla paitsi laadukasta, myös visuaalisesti puhuttelevaa ja kaikilla teknisillä alustoilla toimivaa.
Mari Kattelus Markkinointisuunnittelija
Kia Lettelin Tiedottaja Suvi Markko Viestintäpäällikkö
Johanna Hietikko-Koljonen Tiedottaja VASEK
VUOSIKERTOMUS 2013
19
Peter Källberg Projektipäällikkö
Merenkurkun matkailijavirtoihin voimaa Matkustusmahdollisuudet eri puolille maailmaa ovat suuremmat kuin koskaan, ja kilpailu matkailijoista on koventunut kaikkialla. Kesällä 2013 käynnistyneen Botnia Marketing -hankkeen tavoitteena on vakuuttaa matkailijat siitä, että vierailu naapurimaahan kannattaa, lisätä tietoisuutta Pohjanmaan ja Västerbottenin matkailutarjonnasta ja samalla lisätä Merenkurkun ylittävien matkailijoiden määrää. Matkailijoiden houkuttelu tapahtuu tehokkaalla markkinoinnilla, yhteistyössä matkailualan sekä muiden sidosryhmien kanssa. Hankkeen kohderyhmänä ovat erityisesti Pohjanmaan ja Västerbottenin asukkaat, mutta myös muut matkailijat. Viime vuosien aikana on kummassakin maassa tapahtunut paljon vapaa-ajan matkustamisen saralla. Kummassakin maassa on täysin uusia turistikohteita, ja hiihtokohteet ovat kehittyneet valtavasti. Myös uusia tapahtumia on syntynyt ja kulttuurielämä on vilkasta. Lisäksi Uumaja toimii Euroopan kulttuuripääkaupunkina vuonna 2014.
ESITTELYMATKOILLA AMMATTILAISILLE TIETOA POHJANMAASTA JA VÄSTERBOTTENISTA Syksyllä kartoitettiin markkinoitavia matkailutuotteita sekä kontaktoitiin sidosryhmiä ja mahdollisia yhteistyökumppaneita, jonka jälkeen aloitettiin markkinointitoimenpiteiden suunnittelu. Syksyn 2013 aikana ehdittiin järjestää useampia erilaisia tapahtumia, joissa Pohjanmaan ja Västerbottenin alueen matkailukohteita ja konferenssimahdollisuuksia esiteltiin niin yritysten kokous- ja matkajärjestelyistä vastaaville, median edustajille kuin suurelle yleisöllekin eli potentiaalisille matkustajille. Matkailualan toimijoille suunniteltiin myös esittelymatkoja. Pohjanmaata esiteltiin Uumajalaiselle matkatoimistolle ja vastaavia esittelymatkoja suunniteltiin toteutettavaksi myös vuoden 2014 puolella niin Vaasan seudulla kuin Västerbotteninkin puolella. Matkailijoita houkuteltiin myös perinteisen printtimainonnan, tv-mainonnan ja digitaalisen mainonnan keinoin. VASEK isännöi Botnia Atlantica -rahoitteista hanketta, ja Ruotsin puolella pääyhteistyökumppanina toimii Uumajan kunta.
20
Stefan Råback Kehitysjohtaja
Uuttera valmistelutyö kantoi hedelmää Vuonna 2013 VASEK osallistui tiiviisti Innovatiiviset kaupungit eli INKA-ohjelman sekä Vaasan seudun kasvusopimuksen valmisteluun. Hallinnon ja aluekehityksen ministerityöryhmä päätti syksyllä valtion ja kaupunkien välisistä kasvusopimuskaupungeista sekä kumppanuuskaupunkiseuduista INKA-ohjelmaan. Valtio teki kasvusopimukset Vaasan lisäksi 11 muun suurimman kaupunkiseudun kanssa, joiden alueella tuotetaan noin 2/3 Suomen bruttokansantuotteesta. Kasvusopimuksilla vahvistetaan
dittaa innovaatiokeskittymien syntymistä Suomeen. Ohjelmaan valittiin kesäkuussa 2013 viisi kansallista teemaa ja niiden vetovastuussa olevat kaupunkiseudut. Vaasa sai vetovastuun teemasta Kestävät energiaratkaisut kumppanikaupunkeinaan Lappeenranta ja Pori.
suurten kaupunkiseutujen kansainvälistä kilpailukykyä sekä roolia alueidensa ja Suomen talouden vetureina. Kasvusopimukset laadittiin vuoden 2015 loppuun saakka kattavalle jaksolle. INKA-ohjelman (2014–2020) tavoitteena on synnyttää korkeaan osaamiseen perustuvia kilpailukykyisiä yrityksiä ja siten vauh-
2020 alkaminen aiheuttivat niin VASEKin omissa kuin myös muiden hallinnoimissa hankkeissa loppukiriä. VASEK osallistui vuoden aikana uutta ohjelmakautta koskeviin työryhmiin. Erilaista uudella ohjelmakaudella on, että Etelä- ja Länsi-Suomi muodostavat yhteisen ohjelma-alueen koostuen sekä EAKR- että ESR-rahastoista.
OHJELMAKAUDEN PÄÄTTYMINEN LISÄSI LOPPUKIRIÄ EU-rakennerahastokauden päättyminen ja uuden kauden 2014–
VASEK
VUOSIKERTOMUS 2013
21
22
Uutena toimiala-avauksena VASEKilla käynnistettiin kesällä matkailun kehittämiseen liittyvä hanke, joka puolestaan kytkeytyy työnjakoon syksyllä 2013 perustetun Vaasan seudun matkailu Oy:n kanssa. VASEKin oma hanketoiminta kattaa vuositasolla 8–10 eri hanketta. VASEKin hallitus on määritellyt yhtiön strategian, ja sen mukaiset hankkeet toteutetaan itse. Vuonna 2013 VASEKin itse toteuttamien hankkeiden osuus oli 9,3 % kuntien rahoituksesta VASEKille. Oman hanketoiminnan lisäksi VASEK koordinoi toimialueensa kehityshankkeita ja myönsi kunnallista vastinrahoitusta eri hankkeisiin. Lisäksi yhtiö toimi monin tavoin muiden organisaatioiden toteuttamien hankkeiden tukena muun muassa luomalla toimijoiden välistä yhteistyötä, ohjausryhmätyöskentelyn puitteissa sekä avustamalla hankkeiden viestinnässä. VASEK myönsi talousarvionsa puitteissa kunnallista vastinrahoitusta muiden organisaatioiden hallinnoimiin hankkeisiin yhteensä 241 000 euroa. Tästä 70 000 euroa myönnettiin Tekno-
suuntautui yhteensä 395 000 euroa, joka vastaa 20,6 % kuntien rahoituksesta VASEKille vuonna 2013. Kaiken kaikkiaan yhtiö oli vuoden aikana mukana yli 40 laajemmassa kehityshankkeessa seudulla, joko rahoittajan, yhteistyökumppanin tai ohjausryhmän jäsenen ominaisuudessa. Kaikki seudun julkisrahoitteiset kehittämishankkeet on koottu hankerekisteriin VASEKin verkkosivuille.
logiakeskus Merinovalle, MediaCitylle ja Muovalle OSKE-ohjelman (energia, meri, digitaaliset sisällöt) toteutukseen. Loppuosa eli noin 171 000 euroa jakautui 22 muulle hankkeelle. VASEKin omien ja muiden organisaatioiden ohjelmien ja hankkeiden rahoitukseen
15 alueellista yhteistyökumppania, ja kyseessä on yksi Suomen laajimmista YritysSuomi -kumppanuuksista. VASEK toimii yrityspalveluyhteistyötä koordinoivana organisaationa.
VASEK
VUOSIKERTOMUS 2013
YRITYSSUOMI -YRITYSPALVELUKUMPPANUUS YKSI SUOMEN LAAJIMMISTA Valtakunnalliseen YritysSuomi -palveluun on koottu laajasti myös Vaasan seudun yrityspalvelut. Suomessa ja Vaasan seudulla on paljon palvelun tarjoajia, ja järjestelmän kautta löytyvät suorat yhteystiedot yrityksen eri tarpeisiin. Palvelu on kätevä esimerkiksi etabloituville yrityksille, joiden seututuntemus on vajavaista. Vaasan seudun yrityspalvelusopimuksen on allekirjoittanut
Hankkeet, joita VASEK hallinnoi tai joissa se on osatoteuttaja
Toteutusaika
VASEKin rahoitusosuus 2013, euroa
Kokonaisrahoitus 2013, euroa
Päärahoituslähde
Startia / Kakkosvaihde
1.6.2009–30.9.2013
8 385
12 181
Logistic Solutions
1.1.2010–30.4.2014
7 500
122 096
EAKR (Pohjanmaan liitto)
Energinen Vaasan seutu
1.4.2011–30.6.2014
52 231
174 105
EAKR (Pohjanmaan liitto)
Finnmet Partners
1.1.2010–30.6.2014
25 130
106 024
EAKR (Pohjanmaan liitto)
Nordic Logistic Corridor
1.6.2011–30.4.2014
10 000
98 812
Omistajanvaihdospalvelujen tehostaminen
1.1.2012–31.12.2014
7 621
30 484
ESR (Pohjanmaan ELY-keskus)
Hyvinvointialan yrittäjyyden kehittäminen Vaasan seudulla
1.1.2012–31.12.2014
22 408
56 019
EAKR (Pohjanmaan liitto)
Kestävä rakentaminen ja energiatehokkuus Vaasan seudulla
1.1.2012–31.12.2014
20 432
81 728
ESR (Pohjanmaan ELY-keskus)
Yritysten työvoiman osaamistason nosto ja koulutusaktivointi Vaasan seudulla
1.1.2012–31.12.2014
15 387
61 549
ESR (Pohjanmaan ELY-keskus)
Botnia Marketing
1.6.2013–31.10.2014
8 267
63 305
Botnia Atlantica (Pohjanmaan liitto)
ESR (Pohjanmaan ELY-keskus)
Botnia Atlantica (Pohjanmaan liitto)
VASEK
VUOSIKERTOMUS 2013
23
TASE 31.12.2013
31.12.2012
Koneet ja kalusto
4 182,76
5 577,04
Muut aineelliset hyödykkeet
4 433,33
4 433,33
Aineelliset hyödykkeet yhteensä
8 616,09
10 010,37
Muut osakkeet ja osuudet
60 337,24
67 937,24
PYSYVÄT VASTAAVAT YHTEENSÄ
68 953,33
77 947,61
VASTAAVAA PYSYVÄT VASTAAVAT
Tilinpäätös
Aineelliset hyödykkeet
TULOSLASKELMA
1.1.2013 - 31.12.2013 1.1.2012 - 31.12.2012 LIIKEVAIHTO
1 916 599,86
1 776 195,34
Liiketoiminnan muut tuotot
366 996,27
437 940,62
Sijoitukset
VAIHTUVAT VASTAAVAT Saamiset
Materiaalit ja palvelut
Lyhytaikaiset
Aineet, tarvikkeet ja tavarat Ostot tilikauden aikana Ulkopuoliset palvelut Materiaalit ja palvelut yhteensä
Myyntisaamiset
27 170,78
116 363,92
-159,04
0,00
Maksetut ennakot
0,00
4 080,13
-546 239,51
-503 311,36
Muut saamiset
0,00
31 244,08
-546 398,55
-503 311,36
Siirtosaamiset
679 945,92
325 635,27
Saamiset yhteensä
707 116,70
477 323,40
261 208,93
271 311,03
Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot
Rahat ja pankkisaamiset -960 991,84
-854 680,10
Eläkekulut
-171 868,32
-153 331,75
Muut henkilösivukulut
-39 310,53
-33 006,37
-1 172 170,69
-1 041 018,22
VAIHTUVAT VASTAAVAT YHTEENSÄ 968 325,63
748 634,43
Henkilösivukulut
Henkilöstökulut yhteensä Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot Liiketoiminnan muut kulut LIIKEVOITTO/TAPPIO
1 037 278,96
826 582,04
VASTATTAVAA
31.12.2013
31.12.2012
Osakepääoma
424 800,00
424 800,00
Edellisten tilikausien voitto(tappio)
-8 406,39
-9 976,78
Tilikauden voitto(tappio)
2 941,62
1 570,39
OMA PÄÄOMA YHTEENSÄ
419 335,23
416 393,61
OMA PÄÄOMA -1 394,28 -557 543,19
-1 859,01 -669 076,76
6 089,42
- 1 129,39
Muut korko- ja rahoitustuotot
340,01
2 715,60
Korkokulut ja muut rahoituskulut
-315,79
-15,82
Saadut ennakot
344 449,02
178 974,66
2 699,78
Ostovelat
48 746,12
62 767,79
1 570,39
Muut velat
13 131,78
31 363,58
Siirtovelat
211 616,81
137 082,40
617 943,73
410 188,43
1 037 278,96
826 582,04
VIERAS PÄÄOMA
Rahoitustuotot ja -kulut
Rahoitustuotot ja -kulut yhteensä 24,22
24
VASTAAVAA YHTEENSÄ
VOITTO/TAPPIO ENNEN TILINPÄÄTÖSSIIRTOJA JA VEROJA
6 113,64
Tuloverot
-3 172,02
0,00
TILIKAUDEN VOITTO/TAPPIO
2 941,62
1 570,39
VASEK
VUOSIKERTOMUS 2013
Lyhytaikainen
VIERAS PÄÄOMA YHTEENSÄ VASTATTAVAA YHTEENSÄ