Page 1

VAASA

POHJOLAN ENERGIAPÄÄKAUPUNKI


JOHTAVA ENERGIA-ALALLA Se, että Pohjoismaiden merkittävin energiateknologian keskittymä löytyy juuri Vaasan seudulta, on monien tekijöiden summa ja pitkäjänteisen työn tulos. Siihen ovat vaikuttaneet mm. alueen teollinen perinne, kansainvälinen elinkeinoelämä sekä poikkeuksellisen laaja-alainen yhteistyö alueen yritysten, julkisen sektorin toimijoiden sekä koulutuksen kesken.

Alueen yritykset ovat määrätietoisesti panostaneet maailman nopeasti kasvaville energiamarkkinoille. Tänään meillä on tarjota toimivia ratkaisuja moniin globaaleihin energiakysymyksiin. Vaasa on kaupunkina sitoutunut toimimaan rohkeasti ja esimerkillisesti kestävän kehityksen edistämiseksi parantamalla energiatehokkuutta, ottamalla käyttöön innovatiivisia ratkaisuja energiantuotannossa ja -jakelussa sekä panostamalla koulutukseen ja tutkimukseen.

Vaasan tavoitteena on johtaa kestävien energiaratkaisujen kehittämistä koko maassa. Tehtävällä on maailmanlaajuinen ulottuvuus: meidän tulee kehittää ratkaisuja, jotka toimivat kaikkialla maailmassa.

3


MUKANA MAAILMAN ENERGIATALKOISSA Vaasassa on sitouduttu useisiin ympäristökuormitusta vähentäviin ja energiatehokkuutta edistäviin kansainvälisiin, kansallisiin ja alueellisiin hankkeisiin ja sopimuksiin.

EU-tasoinen Energia- ja ilmastosopimus EU-komission perustamassa, joulukuussa 2014 allekirjoitetussa sopimuksessa Vaasan kaupunki sitoutuu yhdessä useiden muiden Euroopan kaupunkien kanssa vähentämään energiankäytöstä aiheutuvia CO2-päästöjään vähintään 20% vuoteen 2020 mennessä. 20% pienempi hiilijalanjälki vuoteen 2020 mennessä.

Energiatehokkuussopimus EU:n Energiapalveludirektiivin myötä Suomelle tuli vuodelle 2016 ohjeellinen 9% energiansäästötavoite. Vaasassa Työ- ja elinkeinoministeriön kanssa laaditun sopimuksen mukainen tavoite on noin 9 GWh:a, mikä saavutettiin jo vuoden 2014 lopulla. Tämän vuoksi kaupunki päätti nostaa rimaa. Uusi tavoite on 11,7 GWh:n säästö. Tavoitteena on säästää energiaa 585 omakotitalon vuotuisen kulutuksen verran (11,7 GWh).

Energia- ja ilmasto-ohjelma Vaasan omassa Energia- ja ilmasto-ohjelmassa esitetään konkreettiset keinot, vastuutahot, aikataulut ja resurssintarve asetettujen päästövähennystavoitteiden saavuttamiseksi.

4


ENITEN ENERGIA-ALAN YRITYKSIÄ Pohjoismaiden johtavan energiaklusterin, EnergyVaasan, 140 yritystä vievät tuotteita ja ratkaisuja kaikkialle maailmaan ja kotiuttavat merkittävän osan maailmalla tehtävistä energiateknologiainvestoinneista Suomeen. Yli 4,4 miljardin liikevaihdolla EnergyVaasa vastaa jo nyt 12% Suomen teknologiaviennistä ja kolmanneksesta koko Suomen energiateknologiviennistä. EnergyVaasan yritykset tarjoavat ratkaisuja mm. uusiutuvaan energiaan, älyverkkoihin, älykkääseen energiantuotantoon sekä energiatehokkuuden parantamiseen teollisuudessa, kotitalouksissa, rakentamisessa ja merenkulussa. Vaasan seudun tutkimus- ja tuotekehityspanostukset ovat kolminkertaistuneet viimeisen viiden vuoden aikana. Näiden panostusten ja alan parhaiden, jatkuvaan kehitykseen sitoutuneiden asiantuntijoiden ansiosta EnergyVaasa on vakiinnuttanut asemansa merkittävänä toimijana maailman energiateknologiamarkkinoilla.

5


6


KAUASKANTOISIA LINJAUKSIA JA KAIKENKOKOISIA EKOTEKOJA Vaasa edistää aktiivisesti energiatehokkuutta, ottaa käyttöön uusia teknologioita energiantuotannossa sekä sähkön siirrossa ja jakelussa. Päästöjen vähentäminen ja energiatehokkuuden lisääminen huomioidaan kaupungin koko päätöksenteossa – yhdyskuntarakenteen suunnittelussa, rakentamisessa ja liikenteessä. Seuraavilla sivuilla esitetyt esimerkit puhuvat puolestaan: Vaasassa on ainutlaatuista energia-alan osaamista ja sitä hyödynnetään laajasti.

7


Energiatehokas julkinen rakentaminen

Valaistus sisällä ja ulkona

Vaasan talotoimi aloitti rakennuskantansa systemaattisen energiaseurannan jo 90-luvulla. Kertynyt tieto ja osaaminen näkyykin nyt rakennusten energiatehokkuudessa. Esimerkiksi koulut ja päiväkodit ovat energiatehokkuusmittauksissa Suomen huippuluokkaa.

Vaasan koulut ovat keskimäärin 17% ja päiväkodit jopa 23% energiatehokkaampia kuin Suomessa keskimäärin. Yksi merkittävä kohde on 1970-luvulla rakennettu Porvarinkadun koulu, joka saneerattiin erittäin energiatehokkaaksi. Ilmanvaihtojärjestelmää tehostettiin lämmöntalteenotolla ja koulun katolle asennettiin aurinkopaneelit, jotka tuottavat vuodessa 14 MWh sähköä. Uuden talotekniikan ansiosta koulurakennus pystyy nyt hyödyntämään 65% poistoilman lämmöstä. Säästö energikustannuksissa on noin 17 000 € vuodessa.

Katu- ja ulkovalaistuksen energiatehokkuutta on parannettu Vaasassa suunnittelulla, tarpeeseen perustuvalla automaattisella ohjauksella ja hyödyntämällä uusia, energiatehokkaampia valaistustekniikoita.

Vaasan vuonna 2014 tekemien valaistusuudistusten yhteenlaskettu energiatehokkuutta parantava vaikutus on noin 178 000 kilowattituntia. Säästetty hiilidioksidimäärä on noin 53 tonnia vuodessa, mikä vastaa 350 000 ajokilometriä henkilöautolla.

Merkittävä yksittäinen valaistusuudistus toteutettiin Suomen suurimpiin lukeutuvassa monitoimihallissa, Botniahallissa. Botniahalliin vuonna 2014 asennetun Array LeS -valaistusteknologian ansiosta kuntayhtymä säästää sähkö- ja huoltokustannuksissa noin 60 000 € vuodessa entiseen verrattuna. Uudistuksen ansiosta myös valon laatu ja koko järjestelmän käytettävyys paranivat oleellisesti. 8


Uudisrakentamisen energiaratkaisut Energiaomavarainen asutusalue Wasa Station on Vaasan entisen linja-autoaseman paikalle suunniteltu monitoimikortteli, johon kaavaillaan kauppakeskusta, musiikki- ja kongressikeskusta, hotelli-ravintolaa, monitoimiurheilutilaa sekä toimistoja ja asuntoja.

Energiaa syntyy jopa yli asuinalueen tarpeen: sähköä tuotetaan 120% ja lämpöä 160% alueen laskennallisiin tarpeisiin nähden. Meren rannalla sijaitsevalla Suvilahden asuinalueella on ensimmäisenä maailmassa otettu käyttöön useita energia-alan innovaatioita, joiden ansiosta alue on energiaomavarainen. Sähköä ja lämpöä tuotetaan yhtä paljon kuin sitä kulutetaan. Energiaa saadaan sekä merenpohjasta että läheiseltä kaatopaikalta alueen 39 pientalon ja neljän kerrostalon tarpeisiin. Lämmön keräys merenpohjan sedimentistä ja jakelu kokonaiselle asuinalueelle hoidetaan keskitetysti matalaenergiaverkostolla.

Wasa Station tarjoaa valmistuttuaan näyteikkunan seudun energia- ja talotekniikkayritysten osaamiseen. Wasa Station -korttelissa on tarkoitus hyödyntää uusia ja innovatiivisia energiaratkaisuja. Monimuotoinen korttelin tilojen käyttö ja nykyaikaisen talotekniikan hyödyntäminen tasaavat korttelin energiakuormaa ja vähentävät ulkoa ostettavan energian tarvetta.

Asuinalue käyttää hyväkseen myös läheiseltä maisemoidulta kaatopaikalta saatavaa biokaasua, metaania. Energiantuotanto ja -jakelu tapahtuvat alueen New Energy -voimalassa, jossa mikroturbiinit muuntavat biokaasun sähköksi ja lämmöksi. 9


Kivihiilestä biomassaan

Jätteestä energiaa koko seudulle

Vaskiluodon kaukolämmön ja sähkön yhteistuotantovoimalaitoksen yhteydessä toimii maailman ensimmäinen suuren mittakaavan biomassan kaasutuslaitos, jonka avulla korvataan kivihiiltä kotimaisella, vähäpäästöisellä bioenergialla. Biokaasutuslaitoksessa polttoaineena käytetään pääasiassa metsähaketta, joka muunnetaan kaasuttimessa biokaasuksi ja poltetaan nykyisessä kivihiilikattilassa.

Aluetalouteen polttoainehankinnan kautta siirtyy vuosittain arviolta noin 15 miljoonaa €. Aiemmin raha käytettiin kivihiilen ja hiilidioksidipäästöoikeuksien ostoon. Biokaasutuslaitoksen ansiosta jopa 40% voimalaitoksen käyttämästä kivihiilestä voidaan korvata uusiutuvilla biopolttoaineilla. Hiilidioksidipäästöt vähenevät noin 230 000 tonnilla vuodessa.

Vaasan seudulla tehdään energiaa myös jätteistä. Westenergyn modernissa jätteenpolttolaitoksessa hyödynnetään kierrätyskelvottoman jätteen sisältämä energia tehokkaasti, turvallisesti ja puhtaasti. Yli kolmasosa Vaasan alueen kaukolämmöstä tuotetaan Westenergyllä.

Vaskiluodon voimalaitoksen siirtyminen biomassaan ja Westenergyn jätteenpoltto säästivät yhdessä 1% koko Suomen hilidioksidipäästöistä. Saavutus palkittiin vuoden ilmastotekona 2012. Jätteen käyttö kaukolämmön ja sähkön tuotannossa korvaa fossiilisia polttoaineita ja vähentää Vaasan seudun hiilidioksidipäästöjä jopa 200 000 tonnia vuodessa. Kun jätteen sijoittaminen kaatopaikalle vähenee, myös ilmakehälle 20 kertaa hiilidioksia haitallisemman metaanikaasun päästöt vähenevät. Vaskiluodon Voiman, Westenergyn ja Vaasan Sähkön yhteisen Vaasan energiatäyskäännös -hankkeen ansiosta energiantuotannon hiilidioksidipäästöt vähenevät 425 000 tonnia vuodessa, mikä on lähes prosentti koko Suomen hiilidioksidipäästöistä. 10


Energiaomavaraisuutta liikenteeseen Merenkurkun uudet energiaratkaisut Vaasan tavoitteena on vähentää fossiilisten polttoaineiden käyttöä ja lisätä samalla seudullista energiaomavaraisuutta myös liikenteessä. Vaasan kaupunki on sopinut Stormossen Oy:n kanssa biokaasun toimituksesta 12 uuden biokaasubussin polttoaineeksi. Stormossen on Suomen ensimmäinen biokaasulaitos maakaasuverkoston ulkopuolella, joka jalostaa biojätteestä ja vedenpuhdistuslietteestä metaanikaasua autojen polttoaineeksi.

Stormossen ryhtyi kaasuttamaan kotitalousjätteitä jo 80-luvulla. Euroopassa oli ennen sitä vain yksi vastaava laitos. Biokaasulaitos tuo työtä ja toimeentuloa paikallisille toimijoille, polttoainerahat jäävät omaan kaupunkiin ja linja-autot kulkevat entistä puhtaammin ja äänettömämmin. Stormossenin biokaasulaitoksen metaanikaasun vuo­situotanto vastaa 1 500 000 litraa dieseliä. Ensimmäinen tankkausasema otetaan Vaasassa käyttöön kesällä 2016, ja polttoainetta riittää aluksi linja-autojen lisäksi noin 1000 henkilöautolle.

Merenkurkun ylittävä ympärivuotinen merireitti on tärkeä linkki Suomen ja Ruotsin välisessä kuljetusketjussa. Reitti yhdistyy kolmeen UNECE:n luokituksen mukaan strategisesti tärkeään eurooppalaiseen valtaväylään (E12, E4 ja E8) sekä Botnian käytävään. Lauttaliikennettä ylläpitää Vaasan ja Uumajan kaupunkien yhteinen laivayhtiö NLC Ferry Oy eli Wasaline.

Uuden autolautan polttoaineeksi kaavailtu nesteytetty maakaasu (LNG) on lähes päästötön voimanlähde. Molemmat kaupungit ovat sitoutuneet Midway Alignment -hankkeeseen, jonka tavoitteena on parantaa Botnian käytävän kuljetusreittiä ja tukea olemassa olevaa multimodaalista TEN-T -verkostoa, jossa useiden kuljetusmuotojen (meri, maantie, rautatie) synergia on jo arkipäivää. Hanke edistää logistiikkarakenteiden kehittämistä ja uuden, reitille optimoidun aluksen hankintaa. Uuden teknologian ja innovatiivisten materiaalien odotetaan mahdollistavan kevyen, jääolosuhteet kestävän ja energiatehokkaan aluksen, jonka mahdollisimman vähäinen ympäristökuormitus varmistetaan vaihtoehtoisten polttoaineiden avulla. 11


Vedenpuhdistus osana energiaketjua Tuulesta energiaa Påttin puhdistamo sijaitsee Vaasan keskustan tuntumassa. Laitoksessa puhdistetaan Vaasan kaupungin jätevedet sekä osa naapurikuntien Mustasaaren ja Maalahden jätevesistä. Puhdistusprosessi perustuu biologiskemialliseen aktiivilieteprosessiin. Kuivatut lietteet kuljetetaan Stormossenin jätteenkäsittelylaitokselle biologisesti käsiteltäväksi. Lietteestä syntyy vuodessa noin 800 000 m3 biokaasua, jota Stormossen käyttää myös omaan toimintaansa.

Suomessa tuotettiin vuonna 2014 tuulivoimalla noin 800 GWh sähköä. Pohjanmaalla tuuliolot ovat maan parhaita ja sisämaassakin riittää tilaa tuulivoimalle. Kun EPV Tuulivoima Oy:n Vähänkyrön tuulivoimapuiston tuulimyllyt pyörähtivät käyntiin keväällä 2015, koko maan tuulivoimantuotanto kasvoi merkittävästi. Torkkolan tuulivoimapuiston 16 tuulimyllyn sähköntuotanto on tuuliolosuhteista riippuen noin 150 000 MWh vuodessa.

Torkkolan tuulella tuotetaan energiaa lähes 10 000 sähkölämmitteisen omakotitalon tarpeisiin.

Påttin puhdistamon sijainti kaupunkialueella, vain 50 metrin päässä lähimmän kerrostalon parvekkeesta, velvoittaa lähes päästöttömään jätevesien käsittelyyn. Påttin vedenpuhdistamolla otetaan myös puhdistetun jäteveden lämpöenergia talteen ennen veden laskemista mereen ja hyödynnetään kaukolämpönä, mikä säästää lämmityskuluissa ja vähentää purkuvesistön ekosysteemille aiheutuvaa lämpökuormaa merkittävästi. 12


Innovaatioita sähkön siirtoon ja jakeluun Sähkönsiirron ja -jakelun ratkaisuihin haetaan paitsi varmuutta ja vakautta myös uusia, joustavia malleja pienimuotoisen, hajautetun sähköntuotannon liittämiseksi verkkoon.

Tekes palkitsi vuonna 2014 Sundom Smart Grid -älyverkkohankkeen INKA-ohjelmapalkinnolla. Sundomin kylään on Vaasan Sähkö -konsernin, ABBn, Anvian, Teknologiakeskus Merinovan ja Vaasan yliopiston toimesta rakenteilla älykkään sähköverkon demonstraatio- ja tutkimusalusta yrityksille ja yliopistolle. Hankkeessa pilotoidaan uutta teknologiaa, jolla osallistuvat yritykset tähtäävät globaaleille markkinoille. SmartGrid -älyverkkopilotin tavoitteena on parantaa sähkönjakelun luotettavuutta sekä luoda edellytykset tuuli- ja aurinkovoiman hyödyntämiselle alueen kotitalouksissa. 13


TULEVAISUUDEN TEKIJÄT Monipuolinen koulutustarjonta sekä yritysten ja julkisen sektorin panostukset tutkimukseen ja tuotekehitykseen pitävät vaasalaisen energiateknogiaosaamisen kehityksen kärjessä myös tulevaisuudessa. Energiakoulutus kattaa Vaasassa kaikki koulutusasteet varhaiskasvatuksesta korkeakouluopintoihin. Energiamatka menestykseen alkaa Vaasassa jo päiväkoti-iässä. Kaupungin sivistystoimi on laatinut Energiakoulutusstrategian, jossa korostetaan yhdessä tekemistä ja avoimuutta. Palosaaren kampusalueesta on kehittynyt korkeakoulujen, yritysten ja kehittäjäorganisaatioiden yhteinen, kasvua luova toimintaympäristö ja huippuosaajien kohtaa-

14

mispaikka. Täältä löytyy oppilaitosten ohella esimerkiksi korkeakoulujen ja yliopiston yhteinen oppimisympäristö Technobothnia. Sen ohelle on suunnitteilla Vaasan yliopiston ainutlaatuinen tuotekehitys-, tutkimus- ja koulutuslaboratorio – Energy Research Center. Uudessa laboratoriossa tehdään laajamittaista yhteistyötä teollisuuden kanssa, ja tarkoitus on tutkia muun muassa biopolttoaineisiin liittyvää moottoriteknologiaa sekä tuuli- ja geoenergiaa. Tekniikan asiantuntijoita on koulutettu Vaasassa jo vuodesta 1849.


15


www.vaasa.fi www.vaasanseutu.fi

Vaasa energiaesite FIN  
Vaasa energiaesite FIN