Saaremaa / Muhu 2023 (FIN/SWE)

VISITSAAREMAA.EE

Saaren maakunta: 2956 km²

Saarenmaa: 2718 km²

Muhu: 208 km² Ruhnu: 12 km² Abruka: 8,8 km² Vilsandi: 8,8 km²

Maakunnassa: 1 kaupunki – Kuressaare; 3 kuntaa – Saaremaa, Muhu, Ruhnu Korkein kohta: Raunamägi 54,2 m Asukasluku: 34 400 asukastiheys n. 11 hlö/km²

Kansallisuusjakauma: 98% virolaisia; suomalaisia; venäläisiä; ruotsalaisia ja saksalaisia; muita

Saare län: 2956 km² Saaremaa (Ösel): 2718 km²

Muhu (Moon): 208 km² Ruhnu (Runö): 12 km² Abruka (Abrö): 8,8 km² Vilsandi (Filsand): 8,8 km²

Länet består av: 1 stad – Kuressaare; 3 kommuner – Saaremaa, Muhu, Ruhnu Högsta punkt: Raunamägi 54,2 m Invånarantal: 34 400 befolkningstäthet: ca 11 pers/km²

Befolkningsfördelning: 98% ester; finnar; ryssar; svenskar och tyskarna; övriga nationaliteter

+372 453 3120 info@visitsaaremaa.ee Tallinna 2, Kuressaare www.visitsaaremaa.ee

LAUTTA

FÄRJA

Satamaan Virtsu / Hamn Virtsu 1310, +372 618 1310 www.praamid.ee

Satamaan Sõru / Hamn Sõru www.veeteed.com

LENTOKONE FLYG Tallinn +372 556 276 12 www.flynyx.com

BUSSI BUSS +372 453 1661 www.tpilet.ee

MITEN SAARELLE PÄÄSEE? ATT TA SIG TILL ÖN?

SAAREMAA

FINLAND

RUSSIA

Etukannen kuva / Foto på framsidan: Sigrid Osa

Seuraava pysähdys: Saarenmaa ja Muhu

Saariloma virkistää mielen Viron suurin saari, Saarenmaa, ja kolmanneksi suurin saari, Muhu, hurmaavat aidolla elämällään ja puhtaan luonnon kauneudella. Kahden suuren saaren lisäksi siellä on lukuisia asutettuja pikkusaaria ja luotoja. Saarenmaan kainalossa sijaitsevalla Abrukan saarella syntyneen kirjailijan, Ülo Tuulikin, sanojen mukaan saarelaiset ovat katajien ja kivien keskellä sekä meren välissä asuessaan omaksuneet itsekin kiven pysyvyyden ja katajan itsepäisyyden. Juuri sellaisia saarelaiset ovat: rauhallisia, tasapainoisia ja ehkä hieman hiljaisiakin, mutta samalla toimeliaita, huumorintajuisia ja hyväsydämisiä. Hänen kaksosveljensä, kirjailija Jüri Tuulik, on Saarenmaasta puhuessaan lisännyt vielä yhden ajatuksen: „Saarenmaa ei ole vain maantieteellinen piste Itämeressä – Saarenmaa on myös henkinen tila, joka ei koskaan jätä sen kokeneita.“

Saarelaisen elämä kulkee samassa rytmissä luonnon kanssa, ja on sanomattakin selvää, että saarilla myös ajan käsitys on eri. Usein uskotaan, että saarilla aika kulkee hitaammin, koska hermostunut kiire ja kärsimättömyys ovat todella harvinaisia. Kevät ja kesä ovat saaristolaisille vilkkaita ja tapahtumarikkaita. Pitkinä päivinä ja vaaleina öinä on energiaa ja aikaa lähes kaikkeen! Syksy ja talvi ankaruudessaan ovat sen sijaan hiljaisempaa ja rauhallisempaa levon aikaa. Suunnittelemalla vierailun Saarenmaalle ja Muhuun eri vuodenaikoina voi samassa paikassa viettää hyvin erilaista ja virkistävää lomaa.

Vuodenajasta riippumatta saaret tarjoavat runsaasti mahdollisuuksia sekä rentoutumiseen että aktiiviseen lomailuun. Kaikkialla maailmassa puhutaan entistä enemmän tietoisesta lomailusta, ja Saarenmaalla ja Muhussa on todella mahdollista olla aidosti läsnä kaikin aistein: maistaa saarten perinteisiä ruokia ja juomia, osallistua lukuisiin kulttuuritapahtumiin, kuunnella kauniita luontoääniä tai jopa täydellistä hiljaisuutta, hengittää puhdasta meri-, metsä- ja suoilmaa, ihailla saarelaisten käsitöitä ja luonnonnäkymiä, sukeltaa mereen tai järveen ja tutustua rikkaaseen historiaan, joka kutsuu koskettamaan sitä käsillä. Tervetuloa ja jännittäviä tutkimusretkiä!

Nästa hållplats: Saaremaa (Ösel) och Muhu (Moon)

En ösemester för alla sinnen Estlands största ö Saaremaa (Ösel) och tredje största ö Muhu (Moon) charmar med sin genuinitet och ren naturlig skönhet. Dessa två större öar omges dessutom av flera bebodda småöar och holmar. Enligt författaren Ülo Tuulik, som är född på en av småöarna, Abruka (Abrö), har det havsnära livet bland alla enar och stenar även gjort öborna själva hållbara som en sten och ihärdiga som en enbuske. Och det är precis sådana öborna är: lugna, balanserade och kanske något tystlåtna, men samtidigt flitiga, med sinne för humor och ett gott hjärta. Ülos tvillingbror Jüri Tuulik, även han författare, har lagt till ytterligare en dimension när det gäller Saaremaa (Ösel): „Saaremaa är inte bara en geografisk plats i Östersjön – Saaremaa är en sinnesstämning som aldrig lämnar den som någonsin fått uppleva den.“

Livet på en ö flyter på i takt med naturen och det är kanske därför man säger att tiden har en annan gång på öar. Tiden tros ofta gå långsammare här, var jäkt och stress, mycket riktigt, är sällsynta företeelser. Våren och sommaren är dock en aktiv och händelserik tid för öborna, då de långa dagarna och vita nätterna ger energi och tid för massor av saker! Hösten och vintern däremot är en stillsammare och lugnare tid. Genom att planera dina besök till Saaremaa (Ösel) och Muhu (Moon) för olika årstider kan du på en och samma plats tillbringa olika, men ändå lika upplyftande semestrar. Våra öar erbjuder gott om möjligheter till både avkopplande och aktiv semester oavsett årstid. Världen över talas det alltmer om medveten närvaro, och på Saaremaa (Ösel) och Muhu (Moon) kan du verkligen vara närvarande med alla dina sinnen: smaka på öarnas traditionella maträtter och drycker, ta del av talrika kulturevenemang, lyssna på naturens behagliga ljud eller njuta av tystnaden, beundra öbornas hantverk, andas ren havs-, skogs- och myrluft och fånga storslagna naturvyer, dyka ner i havs- eller sjövatten eller utforska värdig historia som finns här för att röras och beröra. Välkommen till en fascinerande upptäcktsfärd!

Valokuva / Fotografier: Allar Liiv

HYVÄ TIETÄÄ!

Vuonna 2019 Keski-Saarenmaalta kaivettu käärmeenpäinen kultakoru painaa 175 grammaa.

Kävely arkeologian jalanjäljissä

On erittäin jännittävää tietää, että saaret kätkevät yhä useita salaisuuksia, jotka odottavat löytäjäänsä. Yksi tuore inspiroiva esimerkki on vuonna 2019 Keski-Saarenmaalla pellosta esiin kaivettu massiivinen käärmeenpäinen koru, joka on peräisin 3. vuosisadalta ja todistaa selvästi Saarenmaan varhaisen yhteyden Skandinaviaan. „Tietysti täytyy olla myös onnea, mutta kokemus maksaa. Ja minä kuuntelen ihmisiä“, kuuluvat kultakorun löytäjän, ansioituneen arkeologin Marika Mägin kultaiset sanat. Hänen suosituksiaan kannattaa ehdottomasti kuunnella!

Saarilla vierailijoille Marika Mägi suosittelee tutustumista suurimpiin linnoituksiin, jotka ovat Valjala, Pöide, Kaarma ja Muhu. Näistä vahvin on Valjalan linnoitus. Viimeaikaiset kaivaukset osoittavat, että aikanaan se on ollut ilmeisesti koko Viron suurin puolustusrakennelma. Jännitystä lisäävät Valjalan, Kaarman ja Pöiden linnoituksilla vuonna 2022 tehdyt geotutkatutkimukset, joiden aikana piirrettiin seuraavat „aarrekartat“.

Vierailun arvoisia ovat myös saarten vanhimmat kirkot – Valjala, Pöide, Kaarma, Karja ja Muhu. Huomionarvoista on se, että Manner-Virossa ei ole näin suuria ja varhaisia kivikirkkoja. Tunnetummista vierailukohteista Marika Mägi nostaa esiin Maasilinnan rauniot, Salmen viikinkilaivojen löytöpaikan ja Asvan linnoituksen sekä lähellä sijaitsevan Viikinkikylä-teemapuiston.

Opetuksellisen näkökulman varhaishistoriasta antavat useat kivihaudat – esimerkiksi Mälan kivikalmisto Muhussa ja Tuulingumäen tarhakalmisto Saarenmaalla, Tõnijan kylässä, on varustettu selittävällä infotaululla. Tõnijan lähellä sijaitsee myös koko Virossa harvinainen Lepnan ruumishuone, ja historian ystävät löytävät täältäkin tarinan taustoja avaavan infotaulun.

Marika Mägi on tehnyt viimeisen 30 vuoden aikana lukuisia löytöjä, jotka ovat maalanneet Muinais-Saarenmaasta entistä selvemmän ja jännittävämmän kuvan. Vuodesta 2020 lähtien Osiliana-säätiö on koonnut yhteen hänen aiempia tutkimuksiaan, mutta myös tulevaa tutkimustyötä.

Lue lisää: https://osiliana.eu/

Vandringar i arkeologens fotspår

Är inte det fascinerande att öarna fortfarande döljer så många hemligheter som väntar på att bli upptäckta. Ett inspirerande exempel från nyligen är det massiva guldarmbandet med ormhuvud som utgrävdes från en fältkant på centrala Ösel 2019. Detta armband från 200-talet är ett tydligt bevis på Ösels tidiga kontakter med Skandinavien. „Naturligtvis måste man ha tur, men även erfarenhet. Och jag lyssnar alltid på människor“, säger den prominenta arkeologen Marika Mägi som hittade guldarmbandet. Hennes kloka råd är definitivt värda att lyssnas på!

Marika Mägi rekommenderar alla besökare att ta en titt på våra större fornborgar såsom Valjala, Pöide, Kaarma och Muhu. Den mäktigaste av dessa är Valjala fornborg som enligt senaste tidens utgrävningsfynd en gång i tiden troligen var den största försvarsanläggningen i hela Estland. 2022 gjordes ett antal georadarundersökningar i Valjala, Kaarma och Pöide fornborgar som resulterade i nya spännande „skattkartor“.

Även de äldre kyrkorna på våra öar – Valjala, Pöide, Kaarma, Karja och Muhu – är värda ett besök. Det anmärkningsvärda med dem är att så tidiga och stora stenkyrkor inte kan hittas på det estniska fastlandet. Bland andra kända sevärdheter som Marika Mägi vill lyfta fram finns ruinerna av Maasilinna fornborg, fyndplatsen av vikingaskepp i Salme och Asva fornborg tillsammans med den närliggande temaparken Vikingabyn.

Lärorika spår av den tidiga historien kan skådas vid ett flertal stengravar – till exempel Mäla stengrav på Muhu (Moon) och Tuulingumäe tarandgrav i Tõnija by, Saaremaa (Ösel), är försedda med utbildande informationstavlor. I närheten av Tõnija finns dessutom Lepna dödshus, ett sällsynt fynd i Estland, och även här hittar historieälskare en informationstavla med spännande bakgrundsfakta.

Marika Mägi har under de senaste 30 åren gjort många upptäckter som gett en allt tydligare och mer fascinerande bild av forntida Ösel. Från och med 2020 kan resultaten av hennes hittillsvarande och även framtida forskning hittas samlade hos stiftelsen Osiliana.

Läs närmare på: https://osiliana.eu/

Det sällsynta guldarmbandet med ormhuvud, som grävdes fram 2019 på centrala Ösel, väger 175 gram.

BRA ATT VETA!

Valokuva / Fotografier: Asva Viikingiküla/ Asva Viking Village

HYVÄ TIETÄÄ!

Saarenmaa on Viron aurinkoisin alue – kesällä 2022 aurinko paistoi Roomassaaressa 1006 tuntia (Virossa keskimäärin 905,7 tuntia).

Luontoon ei tarvitse mennä – olet jo siellä

Vihreä ei ole vain luonto, vaan myös ajattelutapa Kuressaaressa sijaitseva elämyskeskus WOW Elamuskeskus ei ole vain jännittävä leikkipaikka, vaan hauskanpidon ja ilon lisäksi se tarjoaa monipuolista uutta tietoa ja vau-elämyksiä koko perheelle. Vau-efekti jatkuu myös keittiön puolella, sillä WOW Elamuskeskus on ensimmäisenä Virossa saanut hiilineutraalin yrityksen sertifikaatin. Kestävään perhematkailuun keskittynyt elämyskeskus on energiatehokas ja vastuullinen ja käyttää päivittäisessä työssään omista aurinkopaneeleista saatavaa energiaa. Ympäristötietoisella palvelulla WOW Elamuskeskus haluaa pelastaa Saarenmaan lisäksi koko maailman.

Tiellä on nähty jopa seepra Saarten pelloilla ja metsissä on melko tavallista nähdä metsäkauriita, kettuja ja jäniksiä. Hieman harvemmin esiintyy villisikoja, hirviä ja saksanhirviä, mutta niiden kohtaaminen on sitäkin jännittävämpää. Saarten elämä ja lajirunsaus kasvaa keväisin ja syksyisin, kun täällä tapahtuu valtava lintujen muutto – saaria onkin kutsuttu lintuharrastajien paratiisiksi. On otettava huomioon, että lukuisat villieläimet voivat tulla myös autotielle, ja eläin on aina sitä mieltä, että sillä on etuajo-oikeus. Paikallisilla teillä on nähty myös varsin harvinaisia nähtävyyksiä. Esimerkiksi karhu jahtasi Saarenmaan päätiellä hirveä – jo pelkän karhun näkeminen saarilla on lähes mahdotonta. Silmiä sai hieraisemaan myös Muhun tiellä kävelevä seepra, joka tosin oli aloittanut seikkailunsa Muhun strutsitilalta.

Uhanalainen muinainen hevonen Tiedetään, että vuonna 1936 Saarenmaalla oli 16 020 hevosta – Saarenmaan nykyisellä väestömäärällä tämä tarkoittaisi yhtä hevosta kahta asukasta kohden. Nykyään määrä on laskenut merkittävästi, ja hevosia on noin 450. Siinä missä hevosilla oli ennen vahva roolinsa arjessa – ennen kaikkea peltotöissä ja kuljetuksissa – niin nykyään painopiste on hevosurheilussa, harrastuksissa ja matkailussa, johon sitkeä ja yhteistyökykyinen vironhevonen sopii erityisen hyvin. Pohjoisten metsähevosten luokkaan kuuluva vironhevonen on asunut Virossa yhtä kauan kuin virolaiset itse eikä ole sinä aikana juurikaan muuttunut. Vironhevonen on yksi maailman värikkäimmistä hevosroduista, mutta se on huomionarvoinen toisesta syystä – se nimittäin kuuluu maailman uhanalaisten lajien listalle. Suurin osa vironhevosista asuu Saarenmaalla ja Muhussa, ja saarilla hevosten määrä on ilahduttavassa kasvu.

Här behöver du inte söka dig till naturen –du omges av den redan

Det gröna finns inte bara i naturen, det är också i vårt sätt att tänka WOW upplevelsecentret i Kuressaare är inte bara ett lekland med spännande attraktioner, utan även en plats för lekfullt lärande och wow-upplevelser för hela familjen. Och icke mindre beundransvärt är det som sker bakom kulisserna, då WOW Upplevelsecenter är det första i sitt slag i Estland som blivit ett certifierat koldioxidneutralt företag. Upplevelsecentret har inriktat sig på hållbar familjeturism och är ett energieffektivt och ansvarstagande företag som får sin dagliga energiförbrukning från egna solpaneler. Med den miljömedvetna verksamheten vill WOW Upplevelsecentret bevara naturen inte bara på Ösel utan i hela världen.

Till och med zebra bland djuren som synts till här Rådjur, rävar och harar är de vanligaste djuren som man kan se i och mellan skogarna på våra öar. Vildsvin, älgar och kronhjortar visar sig kanske inte lika ofta, men är desto mer spännande att möta. Den lokala artrikedomen ökar dessutom markant på våren och hösten när massor av flyttfåglar passerar öarna –som därför blir till ett riktigt paradis för fågelskådare. Dock bör man tänka på att några av de många vilda djuren även kan passera över trafikerade vägar och då tror djuren alltid att deras väg är huvudleden. Bland djuren som skådats på de lokala vägarna finns riktiga rariteter, såsom en björn springandes efter en älg på en av Ösels huvudvägar – att få syn på en björn på våra öar hör definitivt till ovanligheterna. En annan häpnadsväckande syn har varit på en zebra vandrades längs vägen på Moon, som visserligen hade gett sig ut på ett äventyr från den lokala strutsfarmen.

BRAATTVETA!

Ösel är den soligaste regionen i Estland – på sommaren 2022 hade Roomassaare 1006 timmars solsken (genomsnittet för Estland var 905,7 timmar).

Den hotade lokala hästen Enligt uppgifter från 1936 fanns det då 16 020 hästar på Saaremaa (Ösel) – räknat utifrån öns nuvarande befolkning skulle det innebära en häst per två personer. Dock har det antalet minskat kraftigt och uppgår idag till cirka 450 hästar. Medan hästar förr i tiden hade en oersättlig roll att fylla i vardagen – framförallt inom jordbruk och transport – ligger tyngdpunkten idag främst på ridsport, fritid och turism, för vilket den trägne och samarbetsvilliga estniska hästrasen lämpar sig mer än väl. Den estniska hästen, som hör till andra skogshästar i Norden, har levt i de estniska områden lika länge som esterna själva och inte förändrats särskilt mycket under den tiden. Den estniska hästen, som är en av de hästraser i världen som har störst färgvariation, är notabel även av annan anledning –nämligen är den rödlistad som en utrotningshotad husdjursras i världen. En övervägande del av de estniska hästarna finns på Ösel och Moon, var antalet hästar, glädjande nog, återigen är uppåtgående.

Taide, joka jatkaa luonnon luomaa

Tie itsensä löytämiseen

Itä-Saarenmaalla, Neemin kylässä, sijaitsee yli sadan puu- ja pensaslajin suojeltu arboretum, jonka kylän seppä Mihkel Rand perusti vuonna 1925. Nyt, lähes sata vuotta myöhemmin, arboretumin vieressä olevasta ennen tavanomaisesta peltoalueesta on tullut harvinainen nähtävyys. Kasvipuiston naapurin, Indrek Nõgun, käsityönä valmistui hehtaarin laajuinen nurmilabyrintti, jonka leppoisalla radalla voi kiertää 4,6 kilometrin pituisen reitin omiin ajatuksiinsa syventyneenä. Ilmasta katsottuna voi nähdä, että Ranskan Chartresin katedraalin lattiasta peräisin oleva kuvio on säilyttänyt Saarenmaan pinnalla filigraanisen järjestyksensä – luonto ja ihminen ovat tehneet yhdessä upean taideteoksen.

Huumoritaidetta lampaannahasta

Länsi-Saarenmaalla, Karalan kylässä, on hiljattain avattu humoristinen kivilammasten teemapuisto, jossa kohtaavat saarenmaalaiset kivenmöhkäleet ja päivänpolitiikan taiteellinen toteutus. Siellä voi tutustua 101-päiseen Lammaslaumaan ja ihailla Lammasjoukkuetta ja muita kivoja kivilampaita – yhteensä niitä on jo yli 200, ja yhdessä ne tekevät lammaspolitiikkaa. Lammasmaan kunniakonsuli, Mart Maastik, tietää kertoa, että lampaat kärsivät vuosisatoja susien, kettujen ja karhujen sorron alla, kunnes Suuren Lammasaivon johdolla määittiin lopulta tie vapauteen. Lammasmaan painoarvoa lisää se, että Saarenmaa on Viron ylivoimaisesti aktiivisin lampaankasvatusalue: Virossa on yhteensä hieman yli 64 000 lammasta, joista Saaren maakunnassa elää lähes 13 000. Nyt Saarenmaalla kasvaa todennäköisesti myös maailman suurin kivilammaslauma.

Neemi on Saaren maakunnan vuoden kylä 2022, Karala sai saman tunnustuksen vuonna 2013 ja on valittu myös Viron kansan suosikkikyläksi.

HYVÄ TIETÄÄ!

BRAATTVETA!

Saare län valde Neemi till årets by 2022, Karala fick samma utmärkelse 2013 och har även valts till folkets favoritby i Estland.

Konst som fortsätter naturens verk

Vägen till sig själv I byn Neemi på östra Ösel finns ett naturskyddat arboretum med över hundra träd- och buskarter, som etablerades 1925 av bysmeden Mihkel Rand. Nu, nästan hundra år senare, har även den bredvidliggande markbiten, som tidigare var en helt vanlig åker, utvecklats till en sevärdhet. Nämligen har en granne till arboretumet, Indrek Nõgu, skapat en gräslabyrint på en hektar, där du kan vandra hela 4,6 kilometer fridfullt i dina tankar. Från fågelperspektiv kan man se att mönstret, som ursprungligen kommer från katedralgolvet i Chartres, Frankrike, har här på Ösel behållit sin filigrana regelbundenhet – i ett underbart konstverk skapat i samverkan mellan naturen och människan.

Humor i fårakläder

I Karala byn, västra Ösel, har en humoristisk temapark med stenfår öppnats nyligen, där Ösels stora fältstenar möter dagspolitik i ett konstnärligt utförande. Där kan du se ett 101-hövdat Fårparlament, ta en titt på Fårförsvaret och träffa en del andra roliga fårfigurer i sten – som sammanlagt redan är över 200 i antal och driver just den politik som passar dem bäst. Fårrikets honorärkonsul Mart Maastik kan berätta om fårens århundraden långa lidande under förtryck av vargar, rävar och björnar tills de äntligen bräkte sig fria under ledning av den Stora Fårskallen. Fårriket har dessutom en stor bärvidd i faktumet att Ösel är det överlägset mest aktiva området för fåruppfödning i Estland: det finns ca 64 000 får i Estland, varav 13 000 lever i Saare län. Och numera är Saaremaa (Ösel) sel även hemvist för världens förmodligen största flock av stenfår.

Valokuva / Fotografier: Kaarel Tuul

Valokuva / Fotografier: Mart Maastik

HYVÄ TIETÄÄ!

1930-luvulla Virosta vietiin lähes 200 tonnia ankeriasta, mutta vuonna 2021 saalis oli vain 700 kiloa. Ankeriaskannan lisäämiseksi istutettiin syksyllä 2022 suursaarten rannikkomereen 150 000 ankeriaanpoikasta.

Maut, jotka ovat paljon enemmän kuin ruokaa!

Festivaali lähiruoan kunniaksi – jo kymmenen vuotta peräkkäin!

Tuoreiden raaka-aineiden ja paikallisen tuotannon inspiroiva puolestapuhuja, Saarenmaan ruokafestivaali Saaremaa Toidufestival, viettää tänä vuonna jo 10-vuotisjuhlaansa. Vauhti kiihtyy vuosi vuodelta, ja vuonna 2022 lyötiin useita uusia ennätyksiä. Ravintolaviikolle osallistui jopa 19 ravintolaa, Kuressaaren pihoille avattiin 23 kotoista pop-up-omenakahvilaa, ja kaupungin lisäksi Toidufestival saavutti 17 kylää, muun muassa Muhun. Aiemmin festivaali on yleensä kestänyt lähes puolet syyskuusta, mutta vuonna 2023 järjestäjät haluavat tarjota yllätyksiä joka kuukausi. Keskeinen kausi säilyy syyskuussa, jolloin Syysmessujen ja Suuren markkinapäivän tiskit ovat täynnä puutarhan satoa ja Kakkukonserttiin voi leipoa mehukkaita omenapiirakoita. Ruokafestivaalien vieraat tietävät hyvin, että fiksusta ruokailijasta tykkää myös ruoka!

Lue lisää: www.toidufestival.ee, www.foodfestival.ee, FB Saaremaa Toidufestival, IG @saaremaatoidufestival

Kuivattu kala – tämä on oma tieteenalansa!

Kuivatun kalan resepti on yksinkertainen: maustetaan suolalla ja kuivatetaan tuulessa. On kuitenkin tiedettävä melko tarkasti, kuinka paljon suolaa tarvitaan, miten kauan kaloja pidetään suolassa ja mihin ja miten päin kalat ripustetaan kuivumaan – jokaisella kalan ystävällä on oma henkilökohtainen reseptinsä. Kuivatusprosessi riippuu pitkälti kalalajista: esimerkiksi särki voidaan suolata heti, mutta silakka, kampela, nokkakala yms. on puhdistettava ensin. Silakka on helppo puhdistaa jopa ilman veistä, koska kalan sisälmykset saa helposti poistettua sormella vetämällä. Oleellista on, että silakan pää säilyy tallessa, koska kalat ripustetaan kuivumaan lankaan tai siimaan silmien läpi. Suolaamiseen voidaan käyttää suolavettä, mutta yleisempää on, että kalat ja suola ladotaan kerroksittain ja jätetään vähintään vuorokaudeksi ns. verisuolaan. Myös syömisestä on tiedettävä sitä sun tätä: kun särjeltä on revittävä ensin vatsa auki, niin kampelasta leikataan heti saksilla tai veitsellä ohuita suikaleita. Kannattaa kokeilla!

Smaker som är så mycket mer än bara mat!

En festival till ära för den lokala maten – redan för tionde året i rad! Saaremaa Matfestival, en inspirerande förespråkare för färska råvaror och lokalproducerad mat, firar i år sitt tioårsjubileum. För varje år som går blir drivkraften bara större och år 2022 sattes ett flertal nya rekord; med hela 19 deltagande restauranger i Restaurangveckan, 23 pop-up äppelcaféer i Kuressaares hemtrevliga innergårdar och 17 byar utanför Kuressaare , bland annat på Muhu (Moon), som kunde glädjas åt matfestivalen. Medan festivalen normalt brukar pågå ungefär under halva september, vill arrangörerna år 2023 bjuda på nya överraskningar varje månad. Dock kommer festivalens huvudfokus fortfarande ligga på september, när utbudet av trädgårdsprodukter är som störst på Höstmarknaden och på Stora Marknadsdagen, och det finns gott om äpplen för bakning av saftiga pajer som kan tas med till Tårtkonserten. Matfestivalens besökare vet ju mycket väl att en bra ätare gläder även maten!

Läs närmare på: www.toidufestival.ee, www.foodfestival.ee, FB Saaremaa Toidufestival, IG @saaremaatoidufestival

Torkad fisk – det är ren vetenskap!

Receptet för torkad fisk är enkelt: salta och låt torka utomhus. Dock bör man veta ganska så exakt hur mycket salt man ska ta, hur länge fisken ska ligga i saltet och var och hur fisken sedan ska hängas på tork – här har alla fiskälskare sina egna knep. Torkningsprocessen beror till stor del på fiskarten: medan mört, som ett exempel, kan saltas som den är, måste strömming, flundra, näbbgädda m.fl. först rensas. Strömming kan dessutom rensas enkelt utan kniv genom att bara dra ut inälvorna med fingret – men huvudet måste sparas, då fiskarna träds på torklinan just genom ögonen. Det går bra att använda lakesaltning, men oftast läggs fiskarna i lager på varandra, med salt emellan, där de får ligga i det s.k. „blodsaltet“ i minst ett dygn. Även själva ätandet har sina knep: medan man på mörten först måste slita av magen, kan flundra direkt delas till tunna remsor med en sax eller kniv. Det är värt att prova!

1930-talet exporterade Estland nästan 200 ton ål, medan fångsten under 2021 var knappa 700 kilo. För ökning av ålpopulationen släpptes 150 000 ålynglar ut i kusthavet vid våra största öar på hösten 2022.

Valokuva / Fotografier: Saaremaa Toidufestival / Saaremaa Food Festival

Valokuva / Fotografier: Maris Sepp

HYVÄTIETÄÄ!

Saarelaisten saunan lämpö alkaa 60–70 asteesta. Saarelaiset ovat kilpailleet myös saunomisessa, ja voittaja onnistui istumaan 100 asteen lämmössä hieman yli 13 minuuttia.

Ett behagligt bastubad för öborna börjar vid 60–70 grader. Öborna har även tävlat i bastubad, där vinnaren klarade att sitta i 100-gradig värme lite mer än 13 minuter.

BRA ATT VETA!

Perinteitä, joita voi hengittää syvään

Miksi sauna tekee onnelliseksi?

Vuosi 2023 on julistettu koko Virossa saunavuodeksi, mikä osoittaa, että saunalla on tärkeä rooli virolaisten elämässä. Saarillakin on tavallista, että perheellä on oma sauna – myös kerrostalossa asuttaessa. Saunan voi lämmittää vaikka joka päivä, mutta lauantai on ehdottomasti saunapäivä. Miten voisi selittää saunan rentouttavan luonteen niille, joilla ei ole siitä kokemusta? Sen lisäksi, että vartalo pestään perusteellisesti, on löylyllä ja vihtomisella parantava vaikutus. Vihtomiseen käytetään yleisimmin koivun ja katajan oksia. Lehdistä ja piikeistä vapautuvat eteeriset aromit virkistävät mieltä, vapautuvat onnellisuushormonit luovat hyvänolontunnetta, ja muinaisista ajoista lähtien on uskottu saunan höyryjen tuovan ihmiselle onnea. Erityisen virkistävä saunailta on talvella, kun kuumasta saunasta voi hypätä suoraan lumeen – se on puhtauden tuoksu!

Lue lisää: www.sauna2023.ee

Puhdas lomailma

Olennainen osa saarilla vierailua ovat meri, sen läheisyydestä kertova raikas meri-ilma ja meren suolainen tuoksu. Saarenmaan pieni naapurisaari Vilsandi on eurooppalaisten ilmatutkimusten mukaan puhtaan ilman mittapuu. Lomailijoita ajatellen Saarenmaalla avattiin vuonna 1824 Viron ensimmäinen mutahoitola. Nyt lähes 200 vuotta myöhemmin Saarenmaan lukuisat kylpylät ovat todiste siitä, että se on edelleen erinomainen paikka viettää aikaa – hengittää syvään sisään ja ulos ja tuntea itsensä täysin vapaaksi.

Traditioner som rengör på djupet

Varför gör bastun oss lyckliga?

År 2023 har förklarats vara bastuns år i Estland, vilket visar tydligt hur viktig roll bastun spelar i estländarnas liv. Även på öarna har alla familjer oftast en egen bastu, även om man bor i en lägenhet. Bastun kan mycket väl värmas upp dagligen, men ett bastubad på lördagar är definitivt ett måste. Hur beskriver man bastuns avkopplande verkan för dem som aldrig fått uppleva det själva? Förutom de hygieniska fördelarna med en grundlig kroppstvagning har bastubad med badkastning och basturuska även andra hälsobringande effekter. Björk- och enris, som oftast används i basturuskan, avger eteriska aromer som uppfriskar våra sinnen, och lyckohormoner som frigörs vid beröring ger välmående. Förr i tiden trodde man till och med att bastuångan för tur med sig. Extra uppfriskande är bastubad på vintern när du kan hoppa ner i en snödriva direkt från en ångande het bastu – det, om något, rengör på djupet!

Läs närmare på: www.sauna2023.ee

Ren semesterluft

Havet med sin uppfriskande och saltdoftande havsluft är en oskiljaktig del av en ösemester. Ösels lilla grannö Vilsandi (Filsand) kan enligt europeiska luftundersökningar rentav betraktas som en etalong för ren luft. Med tanke på semestergästerna öppnades Estlands första lerbad 1824 just här på Saaremaa (Ösel) och idag, nästan 200 år senare, är Ösels många spaanläggningar ett bevis på att denna kurort fortfarande uppskattas som en perfekt plats för avkoppling – där du kan hämta andan och känna dig helt fri.

Valokuva / Fotografier: Asa Spa Hotel

Incap Estonia on järjestänyt vuodesta 2021 lähtien Otto Pukin nimeämän Saarenmaan nuorten kitarakilpailun „Incap rocks!“.

HYVÄTIETÄÄ!

Yrittäjyys, joka suuntaa maailmalle

Laiva kuin mittatilauspuku

Kuressaaren lähellä, Nasvalla, toimii maailmanluokan laivanvalmistaja, Baltic Workboats. Kuten nimikin kertoo, siellä valmistetaan erilaisia työaluksia, joita käyttävät esimerkiksi useat julkisen sektorin yksiköt, kuten poliisi, rajavartiolaitos jne. Koko prosessi laivan suunnittelusta rakentamiseen tapahtuu paikan päällä Saarenmaalla, ja tähän mennessä on valmistettu yli 200 alusta asiakkaille 25 eri maasta. Patentoidun keularakenteen ansiosta laivat ovat erittäin vakaita ja turvallisia, ja jokainen laiva on suunniteltu täsmälleen tulevan miehistönsä mukaan.

Saarenmaan tekniikka saavuttaa Kuun

Kansainvälisen elektroniikkayhtiö Incap Corporationin tytäryhtiö Incap Estonia on toiminut Kuressaaressa jo yli 20 vuotta. Lisäksi yksiköitä on Helsingissä, Isossa-Britanniassa, Intiassa, Slovakiassa ja Hongkongissa. Kuressaaressa valmistetulla elektroniikalla on keskeinen merkitys esimerkiksi hybridilaivojen akuissa, sähköpotkulaudoissa ja lääkintälaitteissa, mutta myös Baltian ensimmäisessä aurinkoautossa. Vähät siitä, että tuotanto tavoittaa Kuressaaresta käytännössä koko maailman – oikeastaan se on saavuttamassa myös Kuun. Juuri Saarenmaan tehtaalta tilattiin elektroniikkaa NASAprojektin kuukameraan, jolla aletaan ohjata Kuun pinnasta näytteitä ottavan robottikouran toimintaa. Muuten, yrityksen nykyinen presidentti ja toimitusjohtaja, Otto Richard Pukk, on kylläkin syntynyt Tukholmassa, mutta hänen isoäitinsä, isoisänsä ja isänsä ovat Saarenmaalta.

Ren flit som har satt kursen mot den vida världen

Båten som en skräddarsydd kostym

I Nasva, nära Kuressaare, ligger ett varv av världsklass –Baltic Workboats – som, precis som namnet antyder, bygger båtar för olika tjänster inom den offentliga sektorn, som t.ex. polisen, gränsbevakningen mm. Hela processen, från ritbordet till bygget, sker här på Saaremaa (Ösel) och hittills har över 200 båtar byggts för kunder från 25 olika länder. Tack vare den patenterade förkonstruktionen är båtarna mycket säkra och stabila och varje båt specialanpassas för dess framtida besättning.

Teknik från Ösel når Månen

Incap Estonia, ett dotterbolag till det internationella elektronikföretaget Incap Corporation, har varit verksamt i Kuressaare i över 20 år. Företaget har dessutom enheter i Helsingfors, Storbritannien, Indien, Slovakien och Hongkong. Elektroniken som tillverkas i Kuressaare spelar en nyckelroll till exempel i batterier till hybridbåtar, eldrivna enpersonsfordon och medicinsk utrustning, men även i Baltikums första soldrivna elbil. Produkter från Kuressaare når inte bara hela världen – utan snart även Månen! Det var just fabriken på Ösel som fick i uppdrag att leverera elektroniken till en månkamera i ett NASA-projekt, som ska styra en robotarm vid provtagning från månytan. Otto Richard Pukk, bolagets nuvarande VD och koncernchef, är förresten född i Stockholm, men hans farmor, farfar och far kommer från Saaremaa (Ösel).

BRA ATT VETA!

Sedan 2021 anordnar Incap Estonia en gitarrtävling för ungdomar till Otto Pukks minne, som kallas „Incap rocks!“.

Saarenmaa soi kovaa ja kauas

Maria Faust ja muuntautuva saksofoni

Kuressaaresta kotoisin oleva säveltäjä ja jazzmuusikko, Maria Faust, tunnetaan ehkä parhaiten Tanskassa, jossa hän on asunut jo 20 vuotta. Musiikkikriitikot ovat sanoneet hänestä esimerkiksi sen, että hän karjuu niin sydämestään kuin saksofonistaan ja hänen omaleimainen esitystyylinsä voi jopa pelästyttää ihmisen, jolla ei ole hänestä kokemusta. Esityksestä pulppuaa kuitenkin aito kauneus. Hän on voittanut useita palkintoja sekä Virossa että Tanskassa, muun muassa viisi tanskalaista Grammya. Musiikkiteoksella „MOnuMENT“ Maria Faust antoi äänen toisen tunnetun saarelaisen, amerikkalaisen arkkitehdin Louis Kahnin työlle: arkkitehtuuri muuttui musiikiksi. Kahn asui Saarenmaalla vain ensimmäiset elinvuotensa, mutta on työssään monin tavoin tukeutunut Kuressaaren linnan arkkitehtuuriin. Hänen 120-vuotissyntymäpäivänsä kunniaksi omistetun teoksen kantaesitti Maria Faust New Yorkissa sijaitsevalla Rooseveltin saarella Louis Kahnin suunnittelemassa Neljän vapauden puistossa. Vuonna 2022 ilmestynyt sooloalbumi „MOnuMENT“ on äänitetty symbolisesti Kuressaaren linnassa – sitä voi kuunnella myös Spotifyssa.

Oopperatähti, jota luullaan tri Houseksi

Saarenmaalla, Kihelkonnan kunnassa syntynyt ja kasvanut Ain Anger on varmasti yksi nykyajan parhaita bassoääniä. Maalaispojasta, joka lapsena halusi tulla laivan kapteeniksi ja aloitti yliopistossa fysiikan opinnot, on viimeisen 20 vuoden aikana tullut kaikilla maailman lavoilla tunnettu oopperalaulaja – Pariisi, Tokio, Milanon La Scala ja Lontoon Royal Opera House ovat vain muutamia esimerkkejä. Pelkästään Wienin valtionoopperan solistina hänelle on kertynyt yli 40 oopperaroolia. Kausi 2021/2022 lisäsi listalle myös debyytin New Yorkin Metropolitan Operassa, ja ohjelmalehdessä nostettiin esiin hänen pieni kotikaupunkinsa: Kihelkonna, Viro. Wienissä Ain Anger tunnetaan hyvin, eikä ole lainkaan harvinaista, että hänen kanssaan halutaan puhua oopperasta jopa kadulla. Yhdysvalloissa häneltä on sen sijaan tultu pyytämään nimikirjoitusta luullen, että kyseessä on „House“-sarjassa lääkäriä näytellyt Hugh Laurie.

2,5-kiloinen kansallisaarre

Vuonna 1982 Yalen yliopiston kirjastossa näki päivänvalon viro-englanti-sanakirja, jota voidaan epäilemättä kutsua Saarenmaalta, Mustjalasta kotoisin olevan kielitieteilijän ja kirjallisuudentutkijan sekä Massachusettsin yliopiston pitkäaikaisen professorin, Paul Saagpakin, elämäntyöksi. Sanakirjassa on yli puoli miljoonaa vironkielistä sanaa, mukaan lukien murresanoja ja sananlaskuja. Kattavuudeltaan tämä teos on kielimaailmassa edelleen aivan kärkikastia.

Paul Saagpakk poistui kotimaastaan Toisen maailmansodan vuoksi – ensin Suomeen, sitten Ruotsiin ja vuonna 1947 Yhdysvaltoihin. Vastaavan kohtalon koki usea virolainen, ja vaikka he parhaansa mukaan yrittivät oppia englannin kieltä, pyydettiin Saagpakkia englannin kielen filologina laatimaan viro-englanti-sanakirja.

Kirjan ensimmäinen osa (A-G) julkaistiin vuonna 1955, ja tuolloin New Yorkin lehdessä ilmestyi artikkeli „Vapaan Viron sana“, jossa ilmenee täydellinen omistautuminen: „Tietyissä tilanteissa ei voi muuta kuin vetää hatun päähän ja mennä vaatekauppaan tai rautakauppaan saadakseen selville tietyn termin tarkan englanninkielisen merkityksen“, kuvaili Saagpakk. Leipälajikkeiden nimien selvittelystä tuli jopa hieman lisäkustannuksia, koska kaikkia lajikkeita piti myös maistaa.

Sanakirjan ensimmäisen osan kanssa kohdattiin useita teknisiä vikoja, jotka viivästyttivät julkaisua. „Jatkossa tällaisia häiriöitä ei pitäisi enää esiintyä. Uskon, että myös kärsimättömämpi kirjan odottaja hyväksyy viivästyksen tietäen, että vastineeksi saa perusteellisemman ja tarkemman suursanakirjan“, totesi Saagpakk vuonna 1955 optimistisena. Valitettavasti edessä oli vielä suurempia vaikeuksia, ja sanakirjan jatkoa piti odottaa 27 vuotta!

Vuonna 1982 ilmestyneessä teoksessa on lähes 1200 sivua, se painaa 5,51 naulaa eli 2,5 kiloa, ja tuolloin myyntihinta oli 150 dollaria. Kookkaan kirjan ja sen tekijän välille kasvoi nopeasti yhtäläisyysmerkki, esimerkiksi „Katsoin Saagpakista“ tai „Ojenna Saagpakk“. Sukunimelle Saagpakk on muuten mer -

kityksensä antanut sahatukki eli puun runko, joka sahattiin laudoiksi kahden miehen voimin. Kattava sanakirja on vertauskuvansa arvoinen, mutta sillä erolla, että Saagpakk teki koko työn yksin ja kutsui sitä jopa kolmanneksi aviopuolisokseen. Omien sanojensa mukaan kaiken takana oli saarelaisen päättäväisyys, joka ei sallinut antaa periksi.

Elämänsä viimeiset vuodet Paul Saagpakk vietti jälleen Saarenmaalla ja viimeisen leposijansa hän sai synnyinkotinsa lähistöltä, Sillan kylän hautausmaalta.

Maria Faust on voittanut viisi Tanskan Grammya, ja Ain Anger on ensimmäisenä virolaisena saanut Kammersängerin tittelin, joka on oopperalaulajien korkein tunnustus Itävallassa ja Saksassa.

HYVÄ TIETÄÄ!

„Suuren Saagpakin“ käytetyn alkuperäisteoksen voi ostaa Amazonista 399 eurolla.

BRA ATT VETA!

Ordbokens första volym (A-G) gavs ut 1955, vilket uppmärksammades med en artikel i New York-tidningen „Vaba Eesti Sõna“ som verkligen ger en bra bild av författarens enorma engagemang: „Ibland finns det inget annat val än att ta på sig hatten och bege sig till närmaste klädbutik eller järnhandel för att hitta den exakta engelska motsvarigheten till en fackterm“, beskriver Saagpakk sitt arbete. Jakten på de rätta benämningarna för olika brödsorter kunde till och med kräva extra utlägg, för alla sorter fick ju provsmakas.

Ösel hörs, kraftfullt och långt borta

Maria Faust på transformerande saxofon

Kompositören och jazzmusikern Maria Faust från Kuressaare är förmodligen mest känd i Danmark, där hon numera har bott i 20 år. Musikkritiker har bland annat beskrivit henne som en musiker vars högljudda toner kommer inte bara från saxofonen utan från hjärtat, i en unik stil som kan verka något skrämmande när man först hör henne – tills den genuina skönheten tar över. Hon har vunnit många priser i både Estland och Danmark, bland annat fem danska Grammys. Med sitt musikstycke „MOnuMENT“ har Maria Faust ljudsatt verket av en annan känd Öselson, den amerikanska arkitekten Louis Kahn, och transformerat arkitekturen till musik. Även om Kahn bara bodde på Ösel de första åren av sitt liv, har han i sina verk hämtat mycket inspiration från arkitekturen i Kuressaare borg. Verket som Maria Faust tillägnade hans minne i samband med hans 120-årsdag framfördes för första gången på Roosevelt Island i New York, i Four Freedoms Park som ritats av Louis Kahn. Soloalbumet „MOnuMENT“ spelades 2022 symboliskt in i Kuressaare borg – och kan även lyssnas på Spotify.

En operastjärna som förväxlas

med Dr House

Ain Anger, född och uppvuxen i Kihelkonna samhälle på Saaremaa (Ösel), är tveklöst en av vår tids bästa basröster. Denna bondpojke, som drömde om kaptensyrket som barn och påbörjade universitetsstudier i fysik, har under de senaste 20 åren blivit en berömd operasångare på stora scener världen över – Paris, Tokyo, La Scala i Milano och Royal Opera House i London är bara några exempel. Bara Nationaloperan i Wien har gett honom över 40 operaroller. Säsongen 2021/2022 tillförde dessutom en debut på Metropolitan Opera i New York, där man i programbladet även kan läsa om hans lilla hemort: Kihelkonna, Estland. I Wien är Ain Anger ett välkänt ansikte som ute på stan ofta kan bli stoppad av människor som vill prata opera med honom. I USA däremot har folk bett om hans autograf i tron att de pratar med Hugh Laurie som spelade doktorn i TV-serien „House“.

En nationalskatt på 2,5 kilo År 1982 publicerade Universitetsförlaget i Yale en estnisk-engelsk ordbok som utan tvekan kan betraktas som ett livsverk av Paul Saagpakk, lingvisten och litteraturvetaren från Mustjala, Saaremaa (Ösel), och professor med lång akademisk karriär vid universitetet i Massachusetts. Ordboken innehåller över en halv miljon estniska ord, inklusive dialektord och ordspråk, och med den volymen ligger den än idag i framkant bland alla världens språk. Det var andra världskriget som tvingade Paul Saagpakk att lämna sitt hemland – först till Finland, sedan till Sverige och 1947 vidare till USA. Ett liknande öde drabbade många estländare och när alla försökte lära sig engelska, så gott de kunde, ombads Saagpakk i egenskap av engelsk filolog att sammanställa en estnisk-engelsk ordbok.

Ordbokens första volym stötte på ett antal tekniska problem, vilket försenade utgåvan. „I fortsättningen försöker vi undvika sådana störningar. Jag hoppas på förståelse för förseningen, även av de otåligaste läsarna som kan känna sig säkra på att de i gengäld kommer att få en mycket grundligare och korrektare ordbok“, var Saagpakk optimistisk 1955. Dock bjöd framtiden på ännu större svårigheter och fortsättningen på ordboken dröjde hela 27 år!

Det kompletta verket, som gavs ut 1982, hade hela 1200 sidor, vägde 5,51 pund d.v.s. 2,5 kilo och kostade 150 dollar. Denna omfattande bok blev snabbt ekvivalent med dess författare, i form av uttrycken som „Jag kollade i Saagpakk“ eller „Är du snäll och hämtar Saagpakk från bokhyllan“. Efternamnet Saagpakk, förresten, kommer från ordet sågstock – en stock av sådan storlek som krävde minst två män för att kunna sågas till timmer. Det storskaliga lexikonet lever absolut upp till den liknelsen, med den skillnaden att Saagpakk gjorde hela arbetet själv. Han till och med kallade resultatet på skoj för sin tredje fru. Enligt hans egna ord var det hans medfödda envishet från Ösel som inte tillät honom att ge upp.

Sina sista år i livet tillbringade Paul Saagpakk återigen på Ösel där han även fann sin sista viloplats på Sillas kyrkogård nära sitt födelsehem.

En begagnad originalutgåva av „Stora Saagpakk“ finns att köpa på Amazon för 399 euro.

Maria Faust har vunnit fem danska Grammys och Ain Anger är den första esten som tilldelats titeln Kammersänger, den högsta utmärkelsen för en operasångare i Österrike och Tyskland.

Valokuva / Fotografier: Gert Lutter

Saaren sitkeyttä –valtavaa sinnikkyyttä ja päättäväisyyttä

Juoksu, joka on jo saavuttanut maratonin synnyinmaan

„Siviilielämässä bussinkuljettaja“, sanoo Tõnu Vaher itsensä esitellessään, mutta samalla hänet tunnetaan ilmiönä, mitä kuvaa hyvin hänelle myönnetty „Viron urheiluhenki 2021“ -palkinto. Vuonna 1974 Tõnu järjesti ensimmäisen Kolmen päivän juoksun – aluksi kokonaismatka oli 24 kilometriä ja osallistujia oli yhdeksän. Ensimmäisen viiden vuoden aikana hän oli itse myös kilpailun voittaja. Nyt, ennen 50. Saarenmaan Kolmen päivän juoksua saamme iloita siitä, että vuonna 2022 syntyi uusi osallistujaennätys: 1076!

Kolmen päivän juoksusta tuli täyspitkä maraton vuonna 1986. Perinteisesti matka yhdistää Kuressaaren kaupungin ja Sõrven niemen: ensimmäisenä päivänä juostaan 10, toisena 16,195 ja kolmantena päivänä 16 kilometriä. Osallistujia on sekä läheltä että kauempaa, ja vuosien varrella edustettuna ovat olleet useat ulkomaat: Latvia, Suomi, Ruotsi, Liettua, Irlanti, Englanti, Puola, USA, Kenia, Alankomaat, Australia, Tšekki, Saksa, Bulgaria, Etelä-Korea, Ranska jne.

Tõnu haluaa tarjota pitkän matkan juoksua harrastaville ja kilpailijoille laadukkaan kilpailukokemuksen ja mahdollisuuden viettää aikaa mukavasti perheen ja ystävien kanssa. Hän on todella sitoutunut tämän tavoitteen toteuttamiseen. Vaikka kaikki rataratkaisut voisi nyt mitata tietokoneella, Tõnu jatkaa tarkkaa käsityötä ja on toistaiseksi mitannut ja hionut ratoja yksityiskohtaisesti 50 metrin (!) mittanauhalla. Tätä huolellisuutta ja määrätietoisuutta arvostavat myös hänen ystävänsä ja tukijansa, ja äskettäin Tõnu sai lahjaksi uuden mittausvälineen.

Näiden 49 juoksuvuoden aikana on taitettu yhteensä 1980,715 kilometriä. Vuosi 2023 on monella tavalla juhlavuosi: 20.–22. lokakuuta järjestetään 50. Saarenmaan Kolmen päivän juoksu, 150 juoksupäivää tulee täyteen, ja kokonaismatka ylittää 2000 kilometrin rajan. Jos muuten katsotaan lintuperspektiivistä, saavutetaan juoksemalla pian maratonin syntymäpaikka, Ateena. Kaiken huipuksi Tõnu täyttää tänä vuonna 70 vuotta. Paljon onnea!

Lue lisää: www.saaremaajooks.ee

HYVÄTIETÄÄ!

Kolmen päivän juoksun pääjuoksuun ja nuorten juoksuun on osallistunut lähes 15 000 juoksijaa.

Valokuva / Fotografier: Allan Mehik

En öselbos envishet – och enorma målmedvetenhet

Ett lopp som når ända till maratonets födelseland - I vardagen busschaufför, presenterar sig Tõnu Vaher, ett fenomen i sig, som även vunnit allmänt erkännande med titeln estniska idrottens eldsjäl 2021. Året var 1974 när Tõnu anordnade Ösels allra första tredagarslopp – till en början med en distans på 24 kilometer och nio deltagare. Under de första fem åren var han själv dessutom loppets absoluta vinnare. Nu, inför Ösels 50:e tredagarslopp kan vi glädja oss åt ett nytt deltagarrekord från 2022: hela 1076 löpare!

Saaremaa Tredagarslopp blev ett helmaraton år 1986 och det traditionella loppet förenar Kuressaare med landtungan Svarverort (Sõrve säär): första dagens löpdistans är 10 km, andra dagens 16,195 km och tredje dagens 16 km. Deltagarna kommer från när och fjärran, och har genom åren representerat många olika länder: Lettland, Finland, Sverige, Litauen, Irland, England, Polen, USA, Kenya, Nederländerna, Australien, Tjeckien, Tyskland, Bulgarien, Sydkorea, Frankrike m.fl. Tõnu vill erbjuda långdistanslöpare och idrottare en tävlingsupplevelse av högsta kvalitet samt en möjlighet att tillbringa kvalitetstid med familj och vänner – ett mål som han verkligen brinner för. Även om all planering numera kan göras med hjälp av dator håller Tõnu fast vid sitt noggranna hantverk och fortsätter att mäta ut och slipa den exakta distansen med hjälp av

ett 50 meters(!) måttband. Hans omsorg och beslutsamhet uppskattas högt av hans vänner och supportrar som nyligen gav Tõnu ett nytt mätinstrument i present.

Under de 49 åren som loppet anordnats har sammanlagt 1980,715 kilometer avverkats och 2023 kommer att bjuda på ett antal jubileer: den 20–22 oktober kommer Ösels Tredagarslopp att gå av stapeln för 50:e gången, det fyller totalt 150 löpdagar och passerar sammanlagt 2000 kilometer. Det förresten, sett från fågelperspektiv, kan ta dig ända till maratonets födelseplats, Aten. Och som grädde på moset fyller Tõnu 70 år. Ett stort grattis till honom!

Läs närmare på: www.saaremaajooks.ee

Totalt har nästan 15 000 löpare deltagit i Tredagarsloppets huvudtävling tillsammans med ungdomsloppet.

BRA ATT VETA!

Valokuva / Fotografier: Riho Lüüs

Muistot puhkesivat kukkaan 175 vuoden jälkeen

Kukkamaalarin valoisa lapsuus Kuressaaressa (silloin Arensburgissa) vuonna 1847 syntyneestä balttiansaksalaisesta taiteilijasta ja taideopettajasta, Marie Dückeristä, ei yleisesti tiedetä paljon muuta kuin se, että hän oli erittäin taitava kukka- ja luontoasetelmien maalari, jonka elämä kului pääosin Pärnussa. Huomattavasti tunnetumpi taiteilija oli hänen veljensä, Eugen Gustav Dücker, joka työskenteli yli puolet elämästään professorina Düsseldorfin taideakatemiassa.

Vuonna 2022 Saarenmaalla vieraili taiteilijan Itävallassa asuva sukulainen Ursula Hawranek, joka tuli tutustumaan perheeseensä liittyviin paikkoihin. Löytämisen riemua on riittänyt myös saarelaisille, sillä päivänvaloon on tuotu Marie Dückerin kirkkaita lapsuusmuistoja, joista osa on julkaistu balttilaissaksalaisessa Herdflammen-lehdessä vuonna 1927.

Taiteilijan muistoista selviää, että rakkaus kukkiin ja luontoon sai alkunsa juuri Saarenmaalla. Hän kuvailee elävästi isoäitinsä huoneessa vallinnutta kultalakan ja leukoijan tuoksua sekä vanhempiensa kanssa tehtyjä kävelyitä metsissä ja pelloilla. Erityisesti hän muistaa pähkinäretket Saarenmaalla, jossa kasvaa runsaasti pähkinäpensaita.

Saarenmaalta lähtiessään Marie oli 8-vuotias, ja synnyinkaupunkiinsa hän palasi vasta 48 vuotta myöhemmin, vuonna 1903. Kaikki vihersi ja kukki aivan samoin kuin ennenkin – samat kukkapenkit, niityt, kujat. „Tuntui sadunomaiselta olla keskellä tätä huumaavaa kevään hehkua ja kukintaa, äänettömässä hiljaisuudessa kaikkien tuttujen onnellisten lapsuusmuistojen kanssa“, muisteli Marie Dücker Kuressaaren vehreää viehätystä. Uudelleen löydetty Marie Dücker inspiroi ajattelemaan, että kauniita muistoja ja tarinoita on kaikkialla, ja niitä löytämällä moni saarilla vierailija voi päästä historialliseen kotiinsa.

HYVÄ TIETÄÄ! BRA ATT VETA!

Saarten kukkien kauneus on todella runsasta! Koko Virosta eniten orkideoita kasvaa juuri Saarenmaalla – 34 lajia. Vain muutama vuosi sitten Saarenmaalta löydettiin orkidea, jota ei ollut näkynyt Virossa 120 vuoteen.

Blomsterprakten på öarna är verkligen beundransvärd! Flest orkidéer i Estland växer just på Ösel – 34 arter. För endast ett par år sedan återfanns en orkidéart på Ösel som inte hade setts i Estland på 120 år.

Minnen som blommade upp på nytt efter 175 år

En blomstermålares ljusa barndomsminnen

Den balttyska konstnären och konstläraren Marie Dücker, som föddes 1847 i Kuressaare (dåvarande Arensburg), vet man tyvärr inte mycket om, förutom att hon var en mycket skicklig blomster- och stillebenmålare som tillbringade sitt liv huvudsakligen i Pärnu. Hennes bror, Eugen Gustav Dücker, som jobbade mer än halva sitt liv som professor vid Düsseldorfs Konstakademi, var en betydligt mer känd konstnär.

År 2022 fick Ösel ett besök av Ursula Hawranek, konstnärernas släkting från Österrike, som ville utforska viktiga platser för hennes släkt. Men även öborna kunde dela hennes upptäcktsglädje i de nyligen hittade memoarerna med Marie Dückers ljusa barndomsminnen, varav en del har publicerats i den balttyska tidningen Herdflammen 1927.

Konstnärinnans minnesanteckningar visar att hennes förkärlek till blommor och naturen föddes just på Ösel. Hon beskriver mycket levande doften av lackvioler och lövkojor i sin mormors rum och de promenader hon gjorde tillsammans med föräldrarna i skogar och öppna landskap. Extra starka minnen har hon från deras nötsamlarutflykter på Saaremaa (Ösel), som är verkligen rik på hasselbuskar.

Marie var åtta år när hon lämnade Saaremaa (Ösel) och det var först 48 år senare, år 1903, när hon återigen besökte sin födelsestad. Allt var dock precis lika grönt och blomstrande som tidigare – samma rabatter, ängar och alléer.

„Det kändes helt sagolikt att stå i denna berusande vårsol och blomsterprakt, i en ljudlös tystnad med alla mina kära minnen från en lycklig barndom“, mindes Marie Dücker den oföränderliga charmen av grönskan i Kuressaare.

Den återfunna Marie Dücker inspirerar oss till insikten att vackra minnen och berättelser finns överallt omkring oss och att jakten på dem kan hjälpa en och annan besökare att hitta tillbaka till sitt gamla hem på våra öar.

Valokuva / Fotografier: Marie Dücker. Punased nelgid. Tartu Kunstimuuseum

Valokuva / Fotografier: Marie Dücker. Roosid. Eesti Kunstimuuseum

Raatihuone / Rådhuset

Vanha paloasema / Gamla brandstationen

Laurentiuksen kirkko / Laurentiuskyrkan

Apostolis-ortodoksinen Nikolain kirkko / Apostoliska-ortodoxa Nikolaikyrkan

Kaupunginpuisto / Stadsparken

Piispanlinna / Biskopsborgen

Kuursali / Kursalen

Kudjapen hautausmaa / Kudjape kyrkogård

Vapaussodassa (1918-1920) kaatuneiden saarelaisten muistomerkki / Monument av öselbor som stupade under Frihetskriget (1918-1920)

Suur Tõll ja Piret / Suur Tõll och Piret

NÄHTÄVYYDET

katso lisää www.saaremaatourism.ee

Yygun rantatörmä

Muhun Katariinan kirkko

Muhun museo

Eemun tuulimylly

Muhun linnoitus Koigin räme

Pöiden Maarjan kirkko

Valjalan linnoitus

Valjalan kirkko

Kaalin meteoriittikraatterien alue Kaarman kirkko Kaarman linnoitus Pühan kirkko

Looden tammisto Salmen muinaislaiva Sõrven majakka Sõrven sotamuseo

Viidumäen luonnonsuojelualue Saarenmaan Lubjapark (Kalkkipuisto)

Vilsandin kansallispuisto Kihelkonnan kirkko Mihklin maatilamuseo

Harilaidin niemi Odalätsin lähteet Karhunjärvi Ninasen tuulimyllyt Pangan rantatörmä Anglan tuulimyllymäki Karjan kirkko Maasin ritarikuntalinnoitus Ruhnun museo ja kirkko

SEVÄRDHETER

mer information www.saaremaatourism.ee

Üügu klint

Katarinakyrkan på Muhu Muhu museiby Eemu museiväderkvarn Muhu fornborg Koigi mosse Pöide kyrka Valjala fornborg Valjala kyrka Kaali meteoritkratrar Kaarma kyrka Kaarma fornborg Püha kyrka Loode ekskog Salme förhistoriska skepp Sääre fyrtorn Sõrve militärmuseum Naturskyddsområdet Viidumäe Ösels kalkpark

Nationalparken Vilsandi

Kihelkonna kyrka Mihkli museigård Harilaids halvö

Odalätsi källor Sjön Karujärv Ninase väderkvarn Panga klint Angla väderkvarnskulle Karja kyrka Maasi borg Ruhnu museum och kyrka

Tagamõisa poolsaar

Kihelkonnalaht

Ninase poolsaar Laidu Loonalaid

Vilsandi Abruka

Küdema laht Tagalaht Kasselaid

Suur Katel

Pammana Pärase Mäeküla

Peederga Nurme

uste Kuusiku

Parasmetsa laht Sutu laht VäikeTulpe

Reeküla

Vätta poolsaar

Kavandi Ruhve

Liigalaskma Vanalõve

Paenase Randküla Viira Kallemäe Reo

Koigi mka Laidevahe looduskaitseala

Piiri

Rootsivere Võlla

Suur väin

Ariste

Põitse Simiste Veske Ridala

Väike väin

Muraja poolsaar Kasselaid

Lepiku Väljaküla

Viire kurk

Veere Randvere

Kanissaare

Saaremetsa

Suurlaid

Udriku laid

Kause Siiksaare

Kaseküla Soonda Nässuma

Kübassaare poolsaar

Jalgrattatee

Kõvakattega tee; kruusatee Surfaced road; gravel road Bicycle track

LEPPEMÄRGID LEGEND ® ® Airfield; harbour Church; lighthouse

Kirik; tuletorn

Kaitseala Nature reserve RMK Loodusmaja RMK Nature house 41

Vaatetorn; ilus vaade

Lennujaam; sadam Ujumiskoht; tuulik

Observation tower; panoramic view Beach; windmill

Tankla; matkarada

Löydä yritystiedot mainoksesta / Hitta företagets information i reklamen

Puhtu-Laelatu looduskaitseala Allirahu lka

Katso tiedot sivulta 32 / Läs information sida

32

Uimaranta / Beach

Majoitus / Accomodation

Ruokailu / Catering

Nähtävyydet / Sightseeing

Käsityö / Handicraft

Strutsitila / Ostrich Farm

Hautausmaa / Cemetery

Urheilukenttä / Sports ground

MUHUN

Seikkailupuisto / Adventure Park

Lerintäalue / Camping

Posti / Post office

Huoltoasema / Gas station

Lääkäri, apteekki / Medical aid, pharmacy

Myymälä / Grocery store

Hevostila / Horseback riding

Auton korjaus / Car service

Polkupyöränvuokraus / Bicycle rental

Liivan kylä / Liiva by +372 5855 5020, turism@muhu.ee

Avoinna: kesäkuusta elokuuhun Öppet: juni – augusti Muhu Turismiinfo

+372 453 0672 vald@muhu.ee www.muhu.ee

ANGLA • KAALI • PANGA

KOLME KAUNEINTA PAIKKAA SAARISTOSSA TAKAAVAT RENTOUTTAVAN LOMAN

Tuulimyllyt, kotikalja ja hapanimelä leipä ovat Viron suurimman saaren symboleita.

DE TRE VACKRASTE PLATSERNA FÖR EN SKÖN SEMESTER PÅ ÖSEL

Väderkvarnar, hembryggd öl och sursött bröd är symbolerna för Estlands största ö.

Anglan tuulimyllymäki, perinnekulttuurikeskus Satavuotta vanhalla tuulimyllymäellä on viisi tuulimyllyä, joista yksi jauhaa tuulivoimalla jauhoja. Uudessa Anglan perinnekulttuurikeskuksessa voi paistaa ja maistaa leipää, katsella vanhoja käsityökoneita ja elokuvaa tuulimyllyistä, opetella vanhoja käsityötaitoja villa-, koru-, seppä-, savi-, nahka-, dolomiittikivi-, puu- ja lasityöpajoissa. Täällä toimivat kansainväliset konsertit ja käsityöpäivät.

Anglas väderkvarnar och kulturarvscentrum På denna plats står 5 väderkvarnar som är över seklet gamla. I en tillverkar man fortfarande mjöl med vindens hjälp. Här hittar du också Anglas nya kulturarvscentrum, där du kan baka bröd och titta på äldre hantverksutrustning och lmer om väderkvarnarna. Du får även lära dig hur man förr arbetade med ull, skinn, dolomit, lera, trä och järn samt gjorde smycken och glasmålningar. Här anordnas också traditionella konserter och hantverksdagar.

 +372 5199 0265 • angla@kylastuskeskus.ee • www.anglatuulik.eu

Kaali hotelli, kievari, meteoriitti kraatteri, museo

Kraatteri on ensimmäinen Euroopassa ja toinen maailmassa, jolla on todistetusti meteoriittinen alkuperä. Lisäksi on 8 pienempää meteoriitti kraatteria.

• Mukava 20-paikkainen hotelli jossa on sauna

• Yksityinen 60- paikkainen konferenssi- ja juhlasali

• Meteoriitimuseo jossa 96 kilon painoinen meteoriittipala Sihhote-Alinilta

• Kievarissa 120-paikkainen tyylikäs juhlasali

• Virolaiset ruuat, juomat

• Saarenmaalaiset illanvietot kansantansseineen ja- musikantteineen

• Paras ruokailu ja kohtuulliset hinnat ryhmille, käsitöiden myynti

Kaali hotell, taverna, meteoritkrater, museum

Detta är den första kratern i Europa och den andra i världen som bevisats vara skapad av ett meteoritnedslag. Utöver denna nns här också 8 mindre meteoritkratrar.

• Mysigt hotell för 20 personer med bastu

• Privat konferens- och festlokal för 60 personer

• Meteoritmuseum med en 96 kg tung meteoritbit från bergen Sichote-Alin

Elegant festsal i tavernan för 120 personer

Traditionella rätter och drycker, traditionella festkvällar med folkdans och musik

Bästa och mest prisvärda matserveringen för grupper, försäljning av hantverk

Ihmeen kaunis Panga pank aurinkokellon kanssa Panga korkeus Saarenmaan länsirannikolla on 21,2 m. Luonnonsuojelualueella on mahdollisuus seurata lumoavan kaunista auringonlaskua, vietta piknikkiä, nauttia hiljaisuutta ja luonnon auneutta.

Pangas underbart vackra klippor och solur Pangas klippor sträcker sig 21,2 meter över havet vid Ösels västra kust. I detta naturskyddsområde kan du beundra den fantastiska solnedgången, äta picknick och njuta av tystnaden och av den sköna naturen.

Selgase

Majutus endistes aitades ja metsamajades. 30 voodikohta. Giidituurid Saaremaal ja Muhus.

VÄRAVA TOURISM FARM

Seventh generation farm in naturally beautiful area of west Saaremaa. Accommodation in renovated barns and forest houses. 30 beds. Selgase village.

VÄRAVA“-FERIENHOF

Asume Kuressaare kesklinna lähedal vaikses piirkonnas.

Bauernhof in idyllischer Lage im Dorf Selgase in West-Saaremaa. Seit sieben Generationen in Familienbesitz. Ferienzimmer in den ehemaligen Speichern und in Waldhäuschen. 30 Bettplätze.

+372 525 1139, +372 5648 3664 varava@varava.fie.ee www.varava.fie.ee

VÄRAVA TURISMITALO

Seitsemättä sukupolvea saman suvun hallinnassa ollut maalaistalo Selgasen kylässä. Majoitus vanhoissa aitoissa ja metsämökeissä. 30 vuodepaikkaa.

VÄRAVA TURISTGÅRD

Gård som drivits av samma familj i 7 generationer i den natursköna västra delen av Ösel (Saaremaa), i Selgase by. Boende i före detta lador och skogsstugor. 30 sängplatser.

+372 525 1139, +372 5648 3664 varava@varava.fie.ee www.varava.fie.ee

dabas vietā Rietum-Sāremā, Selgase ciemā. Naktsmītne bijušās klētīs un

Septinta tos pačios šeimos karta laiko vienkiemį vaizdingoje Vakarų Saremoje, Selgase kaime. Apgyvendinimas buvusiuose svirnuose ir miško namukuose. 30 lovų.

Edullinen majoitus Kuressaaren keskuksen lähellä, rauhallisessa kaupunkinosassa. Prisvärd boende nära centrum av Kuressaare, i ett lugnt område.

+372 525 1139, +372 5648 3664 varava@varava.fie.ee www.varava.fie.ee

PRITSUKAS

SAAREMAA GOLF & COUNTRY CLUB

Saare Golf on 18 rajaga championshiptüüpi golfikeskus. Pakume kõike golfimänguks vajaliku sh rendi teenuseid ning golfitooteid.

SAAREMAA GOLF & COUNTRY CLUB

Saare Golf on 18 väyläisen mestaruuden tyyppi golfkenttä. Tarjoamme kaiken tarvittavan golfiin, mukaan lukien

Lisaks terve aasta põnevad üritused In addition, exciting events throughout the year

HOTELLIT / HOTELL

Arabella Hotel

ASA Spa Hotel

Grand Rose Spa Hotel

Ekesparre Butiikhotel

Kaali Hotel

Meri Spa Hotel

Saaremaa Rannahotell

Staadioni Hotel

Vanatoa Taluhotell

Torni 12, Kuressaare www.arabella.ee +372 455 5885

Pargi 12, Kuressaare www.asaspa.ee +372 454 8100

Tallinna 15, Kuressaare www. grandrose.ee +372 666 7018

Lossi 27, Kuressaare www.ekesparre.ee +372 453 8778

Kaali village, Saaremaa www.kaali.kylastuskeskus.ee +372 506 9 515

Pargi 16, Kuressaare www.merihotel.ee +372 607 6500

Mändjala village, Saaremaa www.saarehotell.ee +372 505 8272

Staadioni 4, Kuressaare www.staadionihotell.ee +372 526 2039

Koguva village, Muhu www.vanatoa.ee +372 555 87494

MAJATALOT, HOSTEL / PENSIONAT HOSTELLI, HOSTEL

Kadaka Villa

Koidula accommodation

Upa village, Saaremaa www.kadakavilla.ee +372 523 5737

Pärna 60, Kuressaare www.puhkaeestis.ee/et/puhkemaja-koidula +372 566 81691

Kuursaali Guesthouse Lossipark 1, Kuressaare www.kuressaarekuursaal.ee +372 519 28519

Luscher & Matiesen Muhu Winehouse ................. Vahtraste village, Muhu ..................... www.veinitalu.ee......................................................... +372 533 09912

Pritsukas Hostel ........................................................... Kuivastu mnt 26, Orissaare ............... FB Pritsukas ................................................................. +372 591 27657

LOMAMÖKIT, MATKAILUTILAT, HUONEISTOT / PENSIONAT, TURISMGÅRDAR, LÄGENHETER

Arno Apartments

Jaagu Houses

Uus 47, Kuressaare .........www.booking.com/hotel/ee/arno-apartments.et.html +372 453 3360

Suuremõisa village, Muhu FB Jaagu majad +372 566 83330

Muhu Tõnise B&B Paenase village, Muhu www.muhutonise.ee +372 534 62340

Ovelia B&B Suve 8, Kuressaare www.ovelia.ee +372 518 5932

Ratsu Tourism House Jõgela village, Saaremaa www.ratsuturismitalu.ee +372 509 9231

Ranna Villa Holiday Houses Küdema village, Saaremaa booking.com +372 566 78824

Tehumardi Camping Tehumardi village, Saaremaa www.tehumardi.ee +372 510 5150

Värava Tourist farm Selgase village, Saaremaa www.varava.fie.ee +372 525 1139, +372 564 83664

LEIRINTÄALUEET / CAMPINGPLATSER

Järve Holiday Houses and campsites Järve küla, Saaremaa www.jarvetalu.ee +372 501 6853

Muharanna Camping and caravan Riksu village, Saaremaa www.muhatalu.ee +372 503 3747

Pidula Forell Holiday Village Kallaste village, Saaremaa www.pidulaforell.ee +372 566 27637

Tehumardi Camping Tehumardi village, Saaremaa www.tehumardi.ee +372 510 5150

ATERIAPALVELU / RESTAURANG

Auriga Shopping Centre

Tallinna tn 88, Kudjape, Saaremaa www.auriga.ee +372 452 2500

Kaali Tavern Kaali village, Saaremaa www.kaalitrahter.ee +372 537 31818

Ku Kuu Fish Restaurant Lossipark 1, Kuressaare www.kuressaarekuursaal.ee +372 453 9749

Luscher & Matiesen Muhu Winehouse Vahtraste village, Muhu www.veinitalu.ee +372 533 09912

Naba Bar&Kitchen

Tallinna 1, Kuressaare www.naba.bar +372 582 50195

Pidula Forell cafe Kallaste village, Saaremaa www.pidulaforell.ee +372 566 27637

Pritsukas Cafe Kuivastu mnt 26, Orissaare FB Pritsukas +372 591 27657

Ranna Villa café Küdema küla, Saaremaa FB @rannacafe +372 566 78824

Roomassaare cafe Roomassaare tee 12, Kuressaare www.roomassaare.ee +372 555 68957

Saaremaa Food Festival www.foodfestival.ee Saaremaa Veski (Windmill) Pärna 19, Kuressaare www.saaremaaveski.ee +372 453 3776

MATKATOIMISTOT / RESEBYRÅER

Arensburg Travel Pihtla tee 3, Kuressaare abr@tt.ee +372 453 3360 Travel Agency Mere Kuressaare www.rbmere.ee +372 505 0100

AKTIIVILOMA / AKTIV SEMESTER

Angla Windmill and Heritage Culture Centre ..... Angla village, Saaremaa ..................... www.anglatuulik.eu .................................................. +372 519 90265

Asva Viiking Village

Kahtla village, Saaremaa .................... www.vikingvillage.ee ................................................... +372 502 1654

Canoe trips in Saaremaa www.süstamatk.ee +372 555 70833

Hiievälja Archery range and sauna Hiievälja village, Saaremaa www.hiievalja.ee +372 591 93117

Lambakogu Karala village, Saaremaa www.lambakogu.ee +372 504 7250

Muhu Tennis School Tamse village, Muhu www.tc2000.ee +372 506 3055

Pidula Forell Kallaste village, Saaremaa www.pidulaforell.ee +372 566 27637

Ratsu Tourism House Jõgela village, Saaremaa www.ratsuturismitalu.ee +372 509 9231

Saare Golf Merikotka 35, Kuressaare www.saaregolf.ee +372 453 3502

Saaremaa Opera Festival / SA Eesti Kontsert www.saaremaaopera.com Thule Koda Uus 20, Kuressaare www.thulekoda.ee +372 474 1111 WOW Elamuskeskus Merikotka 1, Kuressaare www.wowkeskus.ee +372 555 32995

MUSEOT / MUSEER

Aavik´s memoreal museum

Vallimaa 7, Kuressaare www.saaremaamuuseum.ee +372 455 4463

Kuressaare Castle Lossihoov 1, Kuressaare www.saaremaamuuseum.ee +372 455 4463

Meteoritics and Limestone Museum

Kaali village, Saaremaa www.kaali.kylastuskeskus.ee +372 506 9515

Mihkli Farm Museum Viki küla, Kihelkonna www.saaremaamuuseum.ee +372 522 7479

Muhu Museum Koguva village, Muhu www.muhumuuseum.ee +372 501 1566

Saare KEK Museum Ringtee 15, Kuressaare www.saarekek.ee +372 566 88377

Thule Koda Uus 20, Kuressaare www.thulekoda.ee +272 474 1111

PALVELUT, KAUPPAA / TJÄNSTER, HANDEL

Auriga Keskus

Tallinna 88, Kudjape, Saaremaa www.auriga.ee

+372 452 2500 Muhu tourist information Liiva, Muhu www.muhu.ee +372 585 55020 Pritsukas handicraft shop Kuivastu mnt 26, Orissaare FB Pritsukas +372 591 27657

KULJETUS / TRANSPORT

Bivarix: bike rental Pikk 54, Kuressaare www.bivarix.ee +372 455 7118

Nyx Air OÜ: Lennuk/plane Tallinn-Kuressaare https://flynyx.com/ +372 556 27621

SL Marinas: Sadamad/Harbours Rohu 5, Kuressaare www.slmarinas.com +372 453 0140

Laevad: praam/schip from mainland praamid.ee +372 618 1310

Valokuva / Fotografier: Aare Tammesalu. Mustjala festival www.mustjalafestival.ee