Kukoistava_kasvatus_käsikirja

Page 1

Pauliina Avola ja Viivi Pentikäinen

KUKOISTAVA KASVATUS POSITIIVISEN PEDAGOGIIK AN JA L AA JA-AL AISEN HY VINVOINTIOPETUKSEN K ÄSIKIR JA



Pauliina Avola ja Viivi Pentikäinen

KUKOISTAVA KASVATUS POSITIIVISEN PEDAGOGIIK AN JA L AA JA-AL AISEN HY VINVOINTIOPETUKSEN K ÄSIKIR JA


KUKOISTAVA KASVATUS Positiivisen pedagogiikan ja laaja-alaisen hyvinvointiopetuksen käsikirja © Pauliina Avola ja Viivi Pentikäinen

Julkaisija BEEhappy Publishing

Kuvittaja Eili-Kaija Kuusniemi

Taittaja Salla Kangasniemi ISBN 978-952-7378-00-7 (sidottu) ISBN 978-952-7378-01-4 (PDF) ISBN 978-952-7378-02-1 (EPUB)

Painovuosi 2019


Sisällys 1 POSITIIVISEN PEDAGOGIIKAN TAUSTAT 24 1.1 Positiivinen psykologia 24 Hyvinvoinnin mekanismit​ 27 Resilienssi​ 29 1.2 Positiivinen pedagogiikka Voimavarakeskeisyys​ Positiivisen pedagogiikan asenne​ Kritiikki: Mitä positiivinen pedagogiikka ja positiivinen psykologia EIVÄT ole?​ 2 KUKOISTUKSEEN KASVATTAMINEN

3 HYVINVOINTITAITOJEN OPETTAMINEN 3.1 Oppimiskäsitys, tietokäsitys ja positiivinen koulu Positiivisen pedagogiikan mukainen oppimiskäsitys​ Subjektivismi positiivisen pedagogiikan mahdollistajana​ Positiiviset koulut

30 32 33 37 46 55 55 59 60 63

3.2 Ratkaisukeskeisyys 65 Ratkaisukeskeisyys asenteena, menetelmänä ja taitona​ 66 Ratkaisukeskeisyyden periaatteita 68 ​Harjoituksia kouluun: Ratkaisukeskeisyys 71 3.3 Valmentava vuorovaikutus ja ohjaava opettaminen ​ Ratkaisukeskeinen vuorovaikutus ja 5K:n valmennusavaimet​ Kiinnostuminen​ Kunnioittaminen ​ Kysyminen ​ Kuunteleminen​ Kannustaminen​ Dialogisesti etenevä ratkaisukeskeinen toiminta ja sen ohjaaminen hyvillä kysymyksillä ​

72 74 77 78 79 80 81 82

3.4 Kasvattajan hyvinvointi 85


4 LAAJA-ALAISET HYVINVOINTITAIDOT 96 Hyvinvoinnin ja kukoistuksen tiede: teoriat PERMA+H ja EPOCH​

96

4.1 Vahvuustaidot ja luonteenvahvuudet 100 Luonteenvahvuudet​ 100 Vahvuustaidot​ 108 Vahvuustaitojen opettaminen​ 118 Harjoituksia kouluun: Vahvuustaidot 121 4.2 Onnellisuustaidot ja tunnetaidot

131

4.2.1 Onnellisuustaidot: Kiitollisuus​ja hyvän huomaaminen Kiitollisuus​ Harjoituksia kouluun: Onnellisuustaidot

133 137 144

4.2.2 Tunnetaidot Positiiviset tunteet​ Negatiivisten tunteiden käsittely​ Rakkauden mikrohetket ja myönteisten tunteiden voima​ Tunteet ovat tiedostamatonta vuorovaikutusta​ Opettaja on tunnejohtaja​ Tunnetaitojen opettaminen​ Harjoituksia kouluun: Tunnetaidot

148 151 158 166 167 169 171 176

4.3 Läsnäolotaidot ja keskittymistaidot Flow​ Läsnäolotaito on tärkein oppimaan oppimisen taito Mindfulness-harjoittelu auttaa keskittymään ja lisää hyvinvointia​ Tietoisuustaitojen ja läsnäolotaitojen opettaminen​ Harjoituksia kouluun: Läsnäolotaidot

180 186 188 189 201 204

4.4 Ihmissuhdetaidot ja vuorovaikutus​ Ihmissuhdetaitojen tärkeät luonteenvahvuudet​

208 212

4.4.1 Vuorovaikutustaidot 5K: Huippuunsa hiotut vuorovaikutustaidot​ Rakentava vuorovaikutus on aktiivista yhteyden vahvistamista​ Harjoituksia kouluun: Vuorovaikutustaidot

216 218 223 226


4.4.2 Ystävyys- ja ryhmätyötaidot Harjoituksia kouluun: Ystävyystaidot ja ryhmätyötaidot

228 231

4.4.3 Ihmistuntemustaidot Harjoituksia kouluun: Ihmistuntemustaidot

234 237

4.4.4 Sovittelutaidot Harjoituksia kouluun: Sovittelutaidot​

239 243

4.5 Merkityksellisyys, optimismi ja myötätuntotaidot

247

4.5.1 Merkityksellisyys ja optimismi​

248

4.5.2 Myötätuntotaidot ja itsemyötätunto Myötätuntotaitojen opettaminen​ Harjoituksia kouluun: Myötätuntotaidot

256 264 269

4.6 Itsensä johtamisen taidot Itsensä johtamisen 3 peruskiveä Kolme tärkeää itsensä johtamisen kysymystä Harjoituksia kouluun: Itsensä johtamiseen liittyviä kysymyksiä

275 275 281 283

Itsetuntemustaidot​ Arvot, arvokasvatus ja omien arvojen mukainen elämä​ Harjoituksia kouluun: Arvot

286 291 303

Ajattelutaidot Kasvun asenne​ Uskomukset ohjaavat ajatteluamme ja toimintaamme​ Harjoituksia kouluun: Uskomukset

306 306 309 312

Omien unelmien ja tavotteiden johtaminen Harjoituksia kouluun: Tavoitteet ja unelmat

314 322

Kasvattaja, johda itseäsi ensin

328

4.7 Elinvoimaisuus, terveys ja kehon hyvinvointi ​ Kehon tarpeet ja aivotoiminta ovat hyvinvoinnin sekä oppimisen perusta

335 337


5 ARVIOINTI JA OSAAMISEN TIETOINEN VAHVISTAMINEN

344

Harjoituksia kouluun: Arviointikäytänteitä

347

LOPPUSANAT Kukoistavan kasvatuksen merkitys paremman tulevaisuuden rakentamisessa​

350

SYDÄMELLISET KIITOKSET

352

KIRJAILIJAESITTELYT

356

Pauliina Avola​ Viivi Pentikäinen​

356 359

LÄHTEITÄ JA KIRJALLISUUTTA​

364

LIITTEET Elä hyvin! Elämäntyytyväisyys ja hyvinvointikysely 24 luonteenvahvuutta 100 vahvuutta Vahvuustodistus 60 myönteistä tunnetta ja tunnesanaa 40 negatiivista tunnetta ja tunnesanaa 100 tunnesanaa Syvät elämänarvot ja inhimilliset tarpeet Arvot ja ajankäyttö – arvolista Oman elämän onnenpyörä



KUKOISTAVAN ELÄMÄN TAIDOT Kuvittele, että olisit jo ennen aikuiseksi kasvamistasi saanut kaikki tarvittavat taidot hyvää ja onnellista elämää sekä tulevaisuutta varten. Mitä kaikkea olisit oppinut? Mitä osaisit? Ja millaisissa tilanteissa näistä taidoista olisi sinulle eniten hyötyä? Mitä jos olisit kasvanut aidosti kokonaiseksi ihmiseksi – itsesi tuntien ja toisia ihmisiä myötätuntoisesti ja syvästi ymmärtäen? Mitä jos tuntisit omat vahvuutesi ja osaisit käyttää niitä tarkoituksenmukaisesti? Osaisit kehittää ja vahvistaa itsessäsi uusia vahvuuksia sekä tehdä sitkeästi töitä vaikeidenkin asioiden eteen kaikkia inhimillisiä vahvuuksia hyödyntäen. Mitä jos osaisit elää itsesi ja toisten ihmisten kanssa sopusoinnussa ja rakentavassa yhteistyössä? Osaisit kannustaa ja rohkaista muita ihmisiä ympärilläsi saaden heidät kukoistamaan kanssasi. Osaisit olla aidosti toisten tukena raskaissa elämänvaiheissa ja antaa viisaita neuvoja silloin, kun niitä sinulta pyydetään. Mitä jos olisit oppinut olemaan läsnä tämän hetken välittömässä ja ainutlaatuisessa kokemuksessa sitä arvostaen ja siitä nauttien? Osaisit olla aktiivisen kiitollinen ja arvostaa kaikkea pientä ja suurta hyvää elämässäsi. Entä jos ymmärtäisit omia tunteitasi ja ajatuksiasi sekä osaisit johtaa itseäsi tavoitteellisesti ja viisaasti omien arvojesi mukaisesti? Mitä jos uskaltaisit uskoa omiin unelmiisi ja tehdä niiden eteen rohkeasti ja sinnikkäästi töitä? Kuulostaako utopialta?

12

K U K O I S TAVA K A S VAT U S


Harva meistä aikuisista voi rehellisesti sanoa, että edellä kirjoitettu on kuvaus meistä tavallisena arkipäivänä tai edes useana peräkkäisenä loma- tai juhlapäivänä. Silti tunnistamme, että meillä ja kaikilla muillakin ihmisillä on kykyä ja potentiaalia hyödyntää kaikkia edellä mainittuja inhimillisiä taitoja. Parhaimmillamme pystymme moniin näistä ylevistä ja tärkeistä taidoista. Suurin osa meistä harjoittelee näitä tärkeitä ja vaikeitakin ihmisenä elämisen taitoja koko elämänsä ajan. Ja niin sen kuuluukin olla. Elämä on sitä varten, että harjoittelemme, opimme ja kasvamme ihmisinä läpi elämän. Myös virheet ja harha-askeleet kuuluvat elämään ja kasvattavat meitä. Mutta mitä jos me olisimme oppineet hyvän elämän ja ihmisenä elämisen taitoja jo hieman aikaisemmin? Mitä jos meille olisi systemaattisesti ja tavoitteellisesti opetettu näitä hyvinvointitaitoja koko lapsuutemme ja nuoruutemme ajan niin kotona, koulussa kuin päiväkodissakin? Entä onko näitä taitoja edes mahdollista oppia, saati sitten opettaa?

Hyvän elämän taitoja voi oppia ja opettaa Hyvää elämää voi oppia ja opettaa. Kasvatuksella voi vaikuttaa siihen, että tämän päivän lapsista ja nuorista voisi kasvaa hyvinvoivia ja onnellisia tulevaisuuden aikuisia. Ja mikä ehkä vieläkin tärkeämpää, positiivisella ja vahvistavalla kasvatuksella voimme vaikuttaa lasten sekä nuorten hyvinvointiin ja onnellisuuteen jo tänään. Ihmisen hyvinvoinnin kannalta lapsuus ja nuoruus ovat kaikkein parasta vaikutuksen aikaa, koska silloin ihminen kehittyy ja kasvaa kiivaimmin ja on ympäristön vaikutuksille kaikkein altteimmillaan (Ahtola 2016). Kukoistavan kasvatuksen parissa kasvamme yhdessä toisiamme opettaen ja toisiltamme oppien sekä voimme yhdessä hyvin. Laaja-alaiset hyvinvointitaidot ovat monisyinen kokonaisuus erilaisia taitoja, joita tarvitsemme elämämme varrella opiskelussa, työssä, ihmissuhteissa sekä oman itsemme kanssa erilaisissa elämänvaiheissa. Ennen kaikkea laaja-alaisissa hyvinvointitaidoissa on kyse elämäntaidoista, jotka auttavat meitä jokaista elämään onnellista, merkityksellistä ja hyvää elämää niin psyykkisellä, fyysisellä, sosiaalisella kuin emotionaalisellakin tasolla. Lisäksi hyvinvointitaidot ja elämäntaidot auttavat meitä selviytymään elämän väistämättömistä karikoista ja haasteista. Hyvinvointitaidot ovat siis taitoja, joilla vahvistetaan hyvinvointia silloin kun elämä sujuu, mutta myös taitoja, joiden avulla olemme vahvempia ja joustavampia selviytymään haasteista ja jaksamaan silloinkin, kun elämä on raskasta ja vaikeaa. Kukoistavan kasvatuksen ytimessä

K U K O I S TAVA N E L Ä M Ä N TA I D OT

13



1 POSITIIVISEN PEDAGOGIIKAN TAUSTAT


1 POSITIIVISEN PEDAGOGIIKAN TAUSTAT 1.1 POSITIIVINEN PSYKOLOGIA ”Se, mihin keskitymme, kasvaa ja lisääntyy.” Albert Einstein Hyvinvointi ja onnellisuus olivat pitkään aiheita, joiden synnystä ja ilmenemisestä meillä ihmisillä ei ollut varmuutta eikä varsinaisesti tietoakaan. Aikaisemmin historiassa ajateltiin usein, että hyvinvointi on vain harvojen ja valittujen etuoikeus. Harva ihminen on vielä tänä päivänäkään pysähtynyt miettimään, mistä hyvinvointi tai jopa onnellisuus koostuvat tai että voisimme itse vaikuttaa oman hyvinvointimme rakentumiseen. Usein ajattelemme, että onnellisuus tulee, jos on tullakseen – ehkä sattuman tai hyvän tuurin myötä. Silti, tavalla tai toisella, jokainen meistä kaipaa elämäänsä hyvinvointia ja onnellisuutta. Tänä päivänä meillä kuitenkin on tieteenala, positiivinen psykologia, joka tutkii onnellisuutta ja hyvinvointia. Tämä tieteenala ja sen tutkimukset kertovat meille uudella tavalla kaikesta siitä, miten voimme voida paremmin ja saavuttaa pitkäaikaista hyvinvointia sekä onnellisuutta. Tämä positiivisen psykologian tiede antaa meille konkreettisia harjoitteita ja arjen käytäntöihin sidottua tietoa siitä, miten hyvinvointia ja onnellisuutta voidaan tietoisesti rakentaa ja luoda ilman, että se olisi sattuman kauppaa tai hörhöä henkisyyttä. Positiivinen psykologia antaa meille ymmärrettävää tietoa psyykkisen hyvinvointimme parantamiseen ihan samalla tavalla kuin esimerkiksi terveystiede antaa meille tietoa siitä, mitä hyvän fyysisen hyvinvoinnin saavuttamiseen kannattaa tehdä. Tiedämme, että terveellinen ruoka ja säännöllinen liikunta auttavat meitä pysymään fyysisesti hyvinvoivina, ja nyt positiivisen psykologian tutkimukset kertovat meille ihan samaan tapaan, että esimerkiksi läheiset ihmissuhteet ja hyvän tekeminen auttavat meitä pysymään psyykkisesti hyvinvoivina. Tämän positiivisen pedagogiikan ja laaja-alaisen hyvinvointiopetuksen käsikirjan vahvin tieteellinen kivijalka pohjautuu positiiviseen psykologiaan, sillä positiivista pedagogiikkaa on tutkittu ja rakennettu pääasiassa positiivisen psykologian interventioiden avulla, joita on toteutettu lasten ja nuorten parissa kouluissa. Interventioiden tarkoituksena on lisätä

24

K U K O I S TAVA K A S VAT U S


hyvinvointia ja oppimista koulussa (Huppert & Timothy 2013). Positiivinen psykologia on pääasiassa keskittynyt omissa tutkimuksissaan ja interventioissaan aikuisten hyvinvoinnin ja onnellisuuden tutkimukseen, ja positiivinen pedagogiikka tai positiivinen kasvatus (engl. Positive Education) taas on keskittynyt omassa tutkimushaarassaan oppilaiden ja kouluyhteisön hyvinvoinnin, kukoistuksen ja oppimistulosten edistämisen tutkimukseen. Ymmärtääksemme positiivista pedagogiikkaa on hyvä ensin tutustua positiivisen psykologian syntyyn, historiaan ja tärkeimpiin tutkimustuloksiin. Positiivisen psykologian tutkimus keskittyy ennen kaikkea yksilöiden myönteisiin voimavaroihin, ominaisuuksiin ja tunteisiin. Lisäksi positiivinen psykologia tutkii myönteisiä instituutioita. Positiivinen koulu on yksi näistä positiivisen psykologian tutkimista instituutioista. (Seligman & Csíkszentmihályi 2000.) Positiivisen psykologian tavoitteena ja pyrkimyksenä on vallitsevien toiminta- ja ajatusmallien ohjaaminen ongelmakeskeisestä ratkaisukeskeisyyteen ja myönteisyyteen (Seligman, Ernst, Gillham, Reivich & Linkins 2009). Positiivisen psykologian taustalla vaikuttaa vahvasti myös sosiaalipsykologia, jonka tutkijat ovat tutkineet altruismia, luonteen vahvuuksia ja onnellisuutta jo pitkään (Diener 2011). Laajemmin tarkasteltuna positiivista psykologiaa voidaan tarkastella jo tuhansia vuosia vanhana tieteenhaarana, koska antiikin filosofit sekä monet uskonnolliset johtajat ovat pohtineet ja kertoneet luonteen hyveistä, onnellisuudesta ja hyvästä yhteiskunnasta jo tuhansien vuosien ajan (Diener 2011). Myös 1900-luvun humanistisen psykologian tutkijat, kuten Abraham Maslow, Carl Rogers, Viktor Frankl, Don Clifton, Georege Vaillant, Shelley Taylor sekä Mihalyi Csíkszentmihályi, ovat tutkineet positiivisen psykologian aiheita, mutta heidän tutkimuksiaan ei ole vielä 1900-luvulla yhdistetty yhdeksi tieteenalaksi. Vuonna 1999 Martin Seligman perusti positiivisen psykologian yhteisön peräänkuuluttamalla uudenlaista kysymyksenasettelua ja näkökulmaa psykologian tutkimukseen. Seligman haastoi psykologit kysymään uusia tutkimuskysymyksiä: sellaisia, joiden pyrkimyksenä olisi tietoisesti löytää vastauksia siihen, mikä tekee ihmisen elämästä hyvää, onnellista ja merkityksellistä. Seligmanin uudesta näkökulmasta onnellisuuden ja hyvän elämän tutkimiseen syntyi nopeasti positiivisen psykologian hyvän elämän kysymyksiä pohtiva tutkimussuuntaus. Perinteinen psykologia on tutkinut jo puolen vuosisadan ajan sitä, mikä mielenterveyttä järkyttää, millaisia mielenterveyden ongelmia sekä häiriöitä on ja miten niitä voidaan parantaa, luokitella tai korjata. Positiivisen psykologian tutkimukset taas tutkivat, mitä onnellisuus on ja mikä tekee ihmisen onnelliseksi ja hyvinvoivaksi. Molemmat psykologian tutkimushaarat siis tutkivat mielenterveyttä, ja näitä molempia tarvitaan yhä tänäkin päivänä.

1 P O S I T I I V I S E N P E D A G O G I I K A N TAU S TAT

25


Haluan, että koet olevasi kuin kotonasi. Olen sinua varten ja kanssasi tässä, elämässä. Tule sellaisena kuin olet. Kuulen sinua, näen sinut. Uskalla kukoistaa. Tarinasi on tärkeä. Pysähdytään sen äärelle. Viisastutaan yhdessä. Opettaja Pirkko Aallon puhe oppilaille hyvinvointitunnin alussa

54

K U K O I S TAVA K A S VAT U S


3 HYVINVOINTITAITOJEN OPETTAMINEN 3.1 OPPIMISKÄSITYS, TIETOKÄSITYS JA POSITIIVINEN KOULU ”Maailma ei tarvitse lisää menestyneitä ihmisiä. Maailma tarvitsee kipeästi lisää rauhanrakentajia, parantajia, sovittelijoita, tarinankertojia ja kaikenlaisia rakkauden lähettiläitä.” Dalai Lama Hyvinvointi on opittavissa oleva taito. Hyvinvointi ei vahvistu ja lisäänny vain sillä, että siitä puhutaan, kirjoitetaan tai yhdessä todetaan, että hyvinvointi on tärkeää ja sitä pitäisi lisätä. Jos lasten ja nuorten hyvinvointia halutaan vahvistaa, sitä täytyy opettaa systemaattisesti kaikille lapsille ja nuorille päiväkodista korkeakouluun. Ei riitä, että psykologiaa voi lukea lukiossa, eikä myöskään riitä, että tunnetaitoja pohditaan muutaman tunnin verran alatai yläkoulussa. Sekään ei vielä riitä, että kouluja nimetään hyvinvointikouluiksi, jos itse muutosprosessiin ei varata aikaa ja riittävästi resursseja. Hyvinvointi pitää ottaa samalla tavalla tosissaan ja siihen pitää varata aikaa ja resursseja samalla tavalla kuin muihinkin isoihin ja tärkeisiin koulun kehittämisen tavoitteisiin. Jotta todellinen muutos on mahdollista, tieto tarvitsee rinnalleen tekemistä ja toteuttamista. Meillä on tänä päivänä olemassa valtavasti tietoa ja tieteellisiä tutkimuksia monista ihmisen hyvinvointiin, onnellisuuteen ja terveyteen liittyvistä aiheista. Mutta tieto yksin ei muuta mitään. Eikä yksikään tutkimus muuta ihmisiä onnellisemmiksi, ellemme ryhdy toimimaan ja tekemään valintoja näiden tutkimusten tuottaman tiedon mukaisesti. Tavallaan on myös hassua, että tarvitsemme tutkittua tietoa esimerkiksi siitä, että rakkaus, hyväksyntä tai anteeksiantaminen ovat meille hyväksi. Mutta onneksi nykytutkimus vahvistaa lähes kaikki ikiaikaiset viisaudet. Lähes kaikki maailman suuret uskonnot ja filosofiat kehottavat lähimmäisen rakkauteen, anteliaisuuteen ja myötätuntoon. Kyllä, tulemme onnellisemmiksi, kun annamme omastamme ja autamme muita. Kyllä, rakkaus on meille syvästi eheyttävä kokemus ja kyllä, kiitollisuus todellakin on yksi suurimmista hyveistä ja onnellisuuden lähteistä. Jostakin syystä me ihmiset tunnumme kuitenkin kaipaavan aina vain lisää vahvistusta ja

3 H Y V I N V O I N T I TA I TO J E N O P E T TA M I N E N

55


4.2.2 Tunnetaidot Tunnetaidot ovat • • • •

taitoa tiedostaa, tunnistaa ja elää tunteiden kanssa tasapainossa taitoa huomata, vaalia ja vahvistaa myönteisiä tunteita taitoa kohdata, hyväksyvä, ymmärtää ja ratkaista vaikeita tunteita taitoa ymmärtää ja eläytyä toisten tunteisiin (empatia ja myötätunto)

Tunnekokemusten tunnistaminen ja kyky kuvata niitä kehittyy koko lapsuusiän (Zajdel, Bloom, Fireman & Larsen 2013), ja yksi keskeisistä lapsuuden kehitystehtävistä on kyky omien tunteiden säätelyyn (Eisenberg, Spinrad & Eggum 2010). Tunteet vaikuttavat kaikkeen ihmisen toimintaan yhdessä ajatusten ja kehon toiminnan kanssa. Siksi on niin merkittävää, että jokainen aikuinen, nuori ja lapsi oppii tunnetaitoja. Tunnetaitojen oppiminen koulussa on ennen kaikkea ennaltaehkäisevää mielenterveystyötä. Vaikeudet tunnetilojen säätelyssä ovat yksi syy moniin nuoruusiän häiriöihin, muun muassa masennukseen, syömishäiriöihin, tarkoitukselliseen itsetuhoiseen käyttäytymiseen, päihteiden käyttöön liittyviin ongelmiin ja voimakkaisiin stressireaktioihin. Käytännössä kaikki sosiaalis-emotionaaliseen oppimiseen (SEL= Social and Emotional Learning) perustuvat ohjelmat ja useat terapeuttiset hoitomuodot tunnustavat, että sopeutuva kehittyminen riippuu siitä, miten lapsen kyky säädellä tunnetiloja kehittyy. (Broderick 2013.) Kumpulaisen ym. (2014) mukaan positiivinen pedagogiikka perustuu sellaiseen käsitykseen, että yksilö pystyy vaikuttamaan omiin tunnetiloihinsa. Tunnetilojen ja -kokemusten tunnistaminen, dokumentointi sekä jakaminen edistävät lasten hyvinvointia ja oppimista kokonaisvaltaisesti. Ei ole olemassa sellaista oppimisen aluetta, jossa tunteilla ei olisi roolia. Myönteiset tunteet ja niiden merkitys ihmisen hyvinvoinnin lähteenä on positiivisen psykologian keskeisiä tutkimuskohteita. Vaikka myönteiset tunteet saavat aikaan hetkellisen hyvänolon tunteen, ne laajentavat samaan aikaan ihmisen ajattelu- ja toimintamalleja, mikä toimii voimavarana ja johdattaa pitkäkestoiseen hyvinvointiin ja menestykseen elämässä. Myönteisillä tunteilla tarkoitetaan sellaisia sisäisiä tunteita, jotka tuntuvat ihmisestä hyvältä. Lisäksi myönteisillä tunteilla tarkoitetaan sellaisia tunteita, jotka pitkittyessään muodostavat

148

K U K O I S TAVA K A S VAT U S


positiivisen tunnetilan, joka nostaa ihmisen pysyvää onnellisuustasoa. Näitä tunteita ovat esimerkiksi innostus, toiveikkuus, ilo ja onnellisuus. (Cohn & Fredrickson 2009.) Negatiivisiksi tunteiksi sen sijaan voidaan luokitella ne tunteet, jotka pitkittyessään aiheuttavat yksilölle masennusta tai muita mielenterveyden ongelmia. Ne ihmiset, jotka kokevat enemmän positiivisia tunteita, ovat onnellisempia kuin ihmiset, jotka kokevat enemmän negatiivisia tunteita. Oleellista on nimenomaan positiivisten tunteiden suhde negatiivisiin tunteisiin. Kun positiivisia tunteita on elämässä enemmän kuin negatiivisia tunteita, voimme paremmin ja olemme onnellisempia. Myönteiset tunteet ovat kuin onnellisuuden pankkitilillä oleva saldo, jota voimme arjessa kerryttää lisää huomaamalla ja pysähtymällä hyvien hetkien äärelle ja antamalla näiden hetkien upota meihin raviten meitä onnellisuutta vahvistavalla voimallaan. Vaikka myönteiset tunteet ovat erityisen tärkeitä hyvinvointimme kannalta, on tärkeää muistaa, että kaikki tunteet ovat hyödyllisiä ja tarkoituksenmukaisia. Mitään tunnetta ei voi eikä kannata poistaa. Ihmisinä tarvitsemme kaikkia tunteitamme. Kaikilla tunteilla on jokin tärkeä tarkoitus elämässämme ja ihmisyydessämme, mutta kuitenkin biologisen negatiivisen vinouman vuoksi tarvitsemme erityisiä taitoja myönteisten tunteiden vaalimiseen. Myönteiset tunteet ovat hyvinvoinnin kannalta kriittisen tärkeässä osassa, sillä myönteiset tunteet mahdollistavat oppimisen, läheisyyden, luottamuksen, yhteistyön ja inhimillisen kukoistuksen.

4 L A A J A - A L A I S E T H Y V I N V O I N T I TA I D OT

149


100 VAHVUUTTA 1. REILU 2. ARVOSTAVA 3. HUOLELLINEN 4. JÄRJESTELMÄLLINEN 5. REHELLINEN 6. TARKKA 7. TUNNOLLINEN 8. OIKEUDENMUKAINEN 9. PARHAASEEN PYRKIVÄ 10. KOHTELIAS 11. KILT TI 12. AVULIAS 13. RAKASTAVA 14. YSTÄVÄLLINEN 15. LÄMMINHENKINEN 16. EMPAAT TINEN 17. HY VÄNTAHTOINEN 18. ANTELIAS 19. SOSIAALISESTI ÄLYKÄS 20. KANNUSTAVA 21. NOPEA 22. KÄY TÄNNÖLLINEN 23. KAUNEUDENTAJUINEN 24. SINNIKÄS 25. PÄÄMÄÄRÄTIETOINEN

112

26. TAVOIT TEELLINEN 27. TEHOKAS 28. RATKAISUKESKEINEN 29. LUOVA 30. SY VÄLLINEN 31. HERKKÄ 32. TUNNEÄLYKÄS 33. TAITEELLINEN 34. AITO 35. AINUTLAATUINEN 36. ILMAISUVOIMAINEN 37. HENKINEN 38. OIVALTAVA 39. ÄLYKÄS 40. VIISAS 41. AJAT TELUTAITOINEN 42. AVARAKATSEINEN 43. ARVIOINTIKYKYINEN 44. OPPIMISTAITURI 45. ITSENÄINEN 46. VAATIMATON 47. JÄRKEVÄ 48. MUKAVA 49. LUOTET TAVA 50. SITOUTUNUT

K U K O I S TAVA K A S VAT U S


51. 52. 53. 54. 55. 56. 57. 58. 59. 60. 61. 62. 63. 64. 65. 66. 67. 68. 69. 70. 71. 72. 73. 74. 75.

NÄKÖKULMANOT TOKYKYINEN HUOLEHTIVAINEN MALTILLINEN ITSESÄÄTELY TAITOINEN USKOLLINEN SISUKAS LUOT TAVAINEN KUNNIOIT TAVA AHKERA RYHMÄT YÖTAITOINEN UTELIAS ILOINEN ITSEVARMA IDEARIKAS OPTIMISTINEN ENERGINEN INNOSTUVA POSITIIVINEN MYÖNTEINEN KIITOLLINEN HUUMORINTAJUINEN MONIPUOLINEN LEIKKISÄ HAUSKA AURINKOINEN

76. TOIVEIKAS 77. VAHVA 78. ROHKEA 79. PÄÄT TÄVÄINEN 80. PERIKSIANTAMATON 81. SYDÄMELLINEN 82. TURVALLINEN 83. VAKUUT TAVA 84. VASTUULLINEN 85. JOHTAJA 86. RENTO 87. HY VÄKSY VÄ 88. JOUSTAVA 89. RAUHALLINEN 90. YMMÄRTÄVÄINEN 91. SOVIT TELEVA 92. LEMPEÄ 93. LÄSNÄOLEVA 94. HUOMAAVAINEN 95. SUVAITSEVAINEN 96. HARKITSEVAINEN 97. KÄRSIVÄLLINEN 98. HY VÄ KUUNTELIJA 99. ANTEEKSIANTAVAINEN 100. MYÖTÄTUNTOINEN

4 L A A J A - A L A I S E T H Y V I N V O I N T I TA I D OT

113


HARJOITUKSIA KOULUUN

VUOROVAIKUTUSTAIDOT Hyvää vuorovaikutusta voi ja kannattaa harjoitella. Hyvä vuorovaikutus on yksinkertaisimmillaan kiinnostunutta, kunnioittavaa, kuuntelevaa, kysyvää ja kannustavaa. Näitä hyvän vuorovaikutuksen viittä K:ta kannattaa opettaa oppilaille aktiivisesti niin opettajan omalla esimerkillä kuin harjoittelemalla taitoja aktiivisesti.

KUUNTELUHARJOITUKSET Millaista on hyvä kuunteleminen? Läsnäoleva ja aktiivinen kuunteleminen on tärkeä ihmissuhde- ja vuorovaikutustaito, ja sitä kannattaa harjoitella oppilaiden kanssa. Oppilailta voi aluksi kysyä esimerkkejä tilanteista, joissa joku ihminen EI kuuntele. Esimerkiksi näin: Mistä tiedätte, että toinen ei kuuntele? Oppilaat osaavat todennäköisesti helposti kertoa jo ihan ensimmäisiltä luokilta saakka esimerkkejä siitä, milloin tietää, että toinen ei kuuntele ja milloin tietää, kun toinen oikeasti kuuntelee. Seuraava hyvä kysymys onkin – Mistä tietää, että toinen todella kuuntelee? Pohtikaa näitä kahta ääripäätä yhdessä esimerkiksi kahdelle puolelle taulua. Toiselle puolelle kirjataan yhdessä oivalletut HUONON kuuntelemisen merkit, kuten ”puhuu päälle, kertoo omista asioistaan, keskeyttää jne.” ja toiselle puolelle HYVÄN kuuntelemisen merkit, kuten ”katsoo silmiin, kuuntelee loppuun, ymmärtää, ei ole kiirettä jne.”.

Aktiivisen kuuntelemisen harjoitus tarinoiden avulla Opettaja kertoo ensin lyhyen tarinan ja pyytää oppilaita kertomaan sen uudelleen omin sanoin vuorotellen joko yhdessä, pareittain tai ryhmissä. Harjoituksessa oppilaat joutuvat keskittymään kuuntelemiseen ja muistamiseen, joten he oppivat samalla aktiivisesti tarinan sisällön joutuessaan sekä aktiivisesti kuuntelemaan että toistamaan kuulemansa.

226

K U K O I S TAVA K A S VAT U S


PARIVERSIO samasta kuunteluharjoitteesta Oppilaat kertovat vuorotellen toisilleen jonkin kivan tarinan omasta elämästään ja pari kertoo tarinan takaisin kuunneltuaan ensin aktiivisesti. Molemmat kertovat omat tarinansa vuorollaan ja kuuntelevat sekä toistavat toisen tarinan vuorollaan.

PIENRYHMÄVERSIO samasta kuunteluharjoitteesta Luokka jaetaan pieniin 3–4 henkilön ryhmiin. Jokainen kertoo vuorollaan jonkin tarinan. Tämän jälkeen toiset toistavat tarinan, ja katsotaan, muistivatko kuuntelijat samoja asioita vai eri asioita kertojan tarinasta.

YSTÄVÄN ESITTELY LUOKALLE Oppilaat jaetaan pareihin, ja aluksi parit keskustelevat keskenään. Parit kertovat toisilleen vuorotellen esimerkiksi omasta harrastuksestaan (tai jokin muu aihe, kuten oma esitelmä tms.) ja kuuntelevat aktiivisesti toisen tarinaa, jotta osaavat kertoa siitä sitten koko ryhmälle tai pienryhmissä. Näin oppilaat harjaantuvat aktiiviseen kuuntelemiseen, jossa tarvitaan vahvaa keskittymistä ja läsnäoloa, jotta kuullun voi kertoa eteenpäin mahdollisimman tarkasti toisille.

KUUNTELE, KYSY LISÄÄ, KERRO JA KEHU KAVERIA MUILLE Oppilaat jaetaan pareihin. Harjoituksen tehtävänä on kuunnella toisen kertoma tarina jostakin sellaisesta onnistumisesta, josta pari on ylpeä. Parin tehtävä on KUUNNELLA mahdollisimman tarkasti, KYSYÄ lisäkysymyksiä ja kertoa sitten joko pienryhmissä tai koko luokalle parinsa onnistumisesta sekä siitä, mitä ihailee parinsa tarinassa tai mikä siinä on kertojan mielestä hienoa, eli KANNUSTAA ja kehua lopuksi.

4 L A A J A - A L A I S E T H Y V I N V O I N T I TA I D OT

227


PAULIINA AVOLA Miranan, Marissan sekä Melinan äiti

• •

• •

• • • • •

• • •

Kasvatustieteiden maisteri, KM Tohtoriopiskelija / Väitöskirjatutkija, Teachers’ Well-Being and Professional Development in the context of Positive Education, Tampereen yliopisto AmO Ammatillinen opettaja (psykologia, kasvatustiede, liiketalous) Positiivisen pedagogiikan ja laaja-alaisen hyvinvointiopetuksen koulutusohjelman kehittäjä ja kouluttaja Elämäntaidot – Positive Education Oy:n omistaja MB Master Coach, MB Elämäntaidonvalmentaja, EIF Enneagrammi-kouluttaja NLP Practitioner, Onnellisuusvalmentaja, Nepsy-valmentaja Mindfulness-ohjaaja ja Urheilun psyykkinen valmentaja Markkinointitradenomi

Intohimoinen ikuinen opiskelija ja tutkimusnörtti, siivousintoinen kotihiiri, tanssiva jumppatyttö, joka rakastaa livemusiikkia ja suomiräppiä Ydinvahvuudet: ystävällisyys, uskollisuus, järjestelmällisyys, sinnikkyys ja näkökulmanottokyky Tärkeimmät elämänarvot: perhe, luottamus, kunnioitus, toisista huolehtiminen ja rakkaus

Pauliina Oma matkani positiivisen pedagogiikan äärelle on kulkenut melko usvaisia ja pimeitäkin polkuja. Syy, minkä vuoksi olen löytänyt itselleni näin merkityksellisen aiheen äärelle, on se, että minä olen se tilastojen masentunut nuori sieltä yläkoulusta ja lukiosta. Kahdeksannella luokalla ja lukion toisella luokalla olin molempina melkein puoli vuotta pois koulusta masennuksen vuoksi. Tämänkin jälkeen varhaisaikuisuudessa masennuin vielä kaksi kertaa ja kärsin paniikkihäiriöstä. Lisäksi olen myös se tilastojen ”pahamaineinen” teiniäiti, josta ei koskaan pitänyt tulla mitään ainakaan ympäristön mielestä silloin, kun odotin 18-vuotiaana esikoistani. Mutta ennen kaikkea olen se nuori, joka olisi kai-

356

K U K O I S TAVA K A S VAT U S


vannut ennaltaehkäiseviä mielenterveystaitoja eli hyvinvointitaitoja kipeästi omassa nuoruudessaan, jotta olisi voinut kulkea hieman kevyemmän polun kohti aikuisuutta. Olen istunut terapiassa vuosia ja syönyt masennuslääkkeitä useampaan kertaan, ja olen erittäin kiitollinen siitä, että noina elämäni vaikeina aikoina sain apua terapiasta ja perinteisen psykiatrian lääkehoidosta. Perinteinen psykologia kyllä paransi, mutta se ei pystynyt opettamaan sitä ennaltaehkäisevää ydintä, mikä olisi estänyt uudet masennukset. Eikä se varsinkaan pystynyt opettamaan sitä, miten elämästä voi tehdä erityisen hyvää ja onnellista. MUTTA. Neljännen kerran masennuksesta toivuttuani perinteisen psykologian avulla ryhdyin pohtimaan, että on oltava jotain, mikä ei vain nosta minua 3–4 vuoden välein ylös masennuksen synkästä kuopasta. On oltava jotain, millä voin estää sen, että aina uudelleen ja uudelleen tipun masennuksen pimeään kuoppaan. On oltava jotain enemmän kuin ne keinot, jolla ihminen voidaan parantaa ja korjata silloin, kun kaikki ei ole hyvin. Olen toki ihan pienestä tytöstä saakka ollut kiinnostunut siitä, miten ihminen toimii ja erityisesti siitä, miten ihmisen aivot ja mieli toimivat, mutta en koskaan aikaisemmin ollut osannut etsiä sitä, miten ihminen voisi nousta jollain tapaa korkeammalle hyvinvoinnin tasossaan niin, että ei niin nopeasti valu masennuksen ja pahoinvoinnin luolaan silloin, kun elämä vaatii liikaa tai eteen tulee ulkoisia vaikeuksia. Etsin tietoa useista eri suunnista ja lopulta minä ne vastaukset löysin. Löysin positiivisen psykologian, tieteen, joka vastasi juuri siihen hyvinvoinnin kysymykseen, mikä mielessäni pyöri. Löysin positiivisen psykologian, ratkaisukeskeisyyden ja coachingin, joiden avulla on mahdollista ennaltaehkäistä mielenterveydenongelmia ja opettaa niin aikuisille kuin lapsillekin onnellisen elämän ja hyvinvoinnin avaimet. Ja niin positiivisesta psykologiasta, ratkaisukeskeisestä coachingista ja positiivisesta pedagogiikasta syntyi elämäntehtäväni. Luin kasapäin tuoreita tutkimuksia, hakeuduin MB Elämäntaidon valmentajakoulutukseen, opiskelin ulkomailla positiivisen psykologian verkkokursseilla, mutta ennen kaikkea aloitin positiivisen psykologian tutkimuksista löytämieni interventioiden soveltamisen itseeni. Ja lopulta vähitellen, useiden harjoitteiden ja koulutusten myötä siitä toistuvasti masentuvasta tytöstä tuli kestävämpi, joustavampi ja resilientimpi hyvinvointialan kouluttaja.

K I R J A I L I J A E S I T T E LY T

357


Tämä polkuni ei tokikaan takaa sitä, ettenkö voisi vielä aivan hyvin valua masennuksen ja pahoinvoinnin miinusasteikoille, mutta siitä olen varma, että tällä hetkellä olen selkeästi korkeammalla hyvinvoinnin asteikoilla kuin nollatasolla, jonne en ilman positiivisen psykologian onnellisuusinterventioita olisi todennäköisesti koskaan päässyt. Ja voi, miten olisinkaan toivonut itse saaneeni nämä hyvinvointia edistävät tiedot ja taidot jo koulussa tai opiskeluaikana. Uskon, että niillä taidoilla olisin ainakin osan omista karikoistani kestänyt paremmin ja ehkä jopa välttänyt osan masennuksistani. Suuri toiveeni onkin, että mahdollisimman moni kasvattaja ja opettaja antaisi nyt muille lapsille ja nuorille näitä elämän eväitä, joilla kasvaa kohti hyvinvointia ja onnellisuutta pahoinvoinnin ja masennuksen sijaan. Tällä hetkellä koen elämäntehtäväkseni ennaltaehkäistä mahdollisimman monta lasta ja nuorta joutumasta käymään läpi sitä pimeää masennusten täyttämää polkua, minkä olen itse nuoruudessani kulkenut. Ja uskon vakaasti, että suomalainen koulu ja sen upeat opettajat ovat juuri ne avainhenkilöt, jotka voivat kanssani tätä elämäntehtävää toteuttaa. Haluan kouluttaa mahdollisimman monia opettajia ja kasvattajia kukoistamaan ja kukoistuttamaan mahdollisimman monia lapsia ja nuoria niin, että voimme aidosti luoda yhdessä hyvinvointiyhteiskunnan ja hyvinvoivan maailman. Ja olen sydämestäni kiitollinen siitä, että sain kaikki kolme upeaa prinsessaani – Miranan, Marissan ja Melinan – niin nuorena kuin sainkin, vaikka muu yhteiskunta sitä vääränä valintana valtaosin pitikin. Uskon, että juuri he ovat tehneet minusta kaikin puolin viisaamman, sydämellisemmän ja sinnikkäämmän ihmisen, jonka maailma ei rajoitu vain oman pihapiirin sisälle, vaan joka haluaa tuoda hyvää mahdollisimman monelle lapselle, nuorelle ja aikuiselle tässä maailmassa.

358

K U K O I S TAVA K A S VAT U S


VIIVI PENTIKÄINEN Robinin, Paloman sekä Pauluksen äiti

• •

• •

• •

• • •

Valtiotieteiden maisteri, VTM MSc Applied Positive Psychology & Coaching Psychology -maisteriohjelma, University of East London Hyvinvointiopetuksen ja elämäntaito-opetuksen kehittäjä ja kouluttaja Positiivisen pedagogiikan ja laaja-alaisen hyvinvointiopetuksen koulutusohjelman kehittäjä ja kouluttaja Elämäntaidot – Positive Education Oy:n omistaja, toimitusjohtaja ja koulutusohjelmajohtaja Opetushallituksen rahoittamien ja Espoon Steinerkoulun hallinnoimien Elämäntaitoopetuksen kehittämishankkeen (2014–2015), HudrED Elämäntaitojen koulu -hankkeen (2015–2016) ja HyMy-hyvinvoivan ja myötätuntoisen koulukulttuurin kehittämishankkeen (2016–2019) johtaja MB Elämäntaidonvalmentajien (Life Coach), MB Master Coach- ja EIF Enneagrammiohjaaja -kouluttaja Namaste Oy

Intohimoinen hyvinvointi- ja terveysintoilija, Ironwoman-triathlonisti, joogaaja ja elämästä nautiskeleva maailmanparantaja Ydinvahvuudet: luovuus, uteliaisuus, idearikkaus, energisyys ja näkökulmanottokyky Tärkeimmät elämänarvot: rakkaus, myötätunto, kiitollisuus, onnellisuus ja läsnäolo

Viivi Olen aina ajatellut, että minun tehtäväni on tehdä tässä maailmassa jotain hyvää. Auttaa, tehdä hyvää, olla hyödyksi ja avuksi. En tiedä, olenko saanut tämän kutsumuksen vanhemmiltani vai onko se jotain sisäsyntyistä, kutsumukseni ja syvä henkilökohtainen merkityksellisyyden lähde. Lapsena en voinut käsittää, että maailmassa on sotaa, kärsimystä ja nälänhätää. Tai oikeasti en voinut käsittää sitä, miksi näitä maailman kärsimyksiä ei yhteisvoimin pystytty lopettamaan. Menin nuorena jopa yliopistoon opiskelemaan maailmanpolitiikkaa, koska oikeasti ajattelin, että minä voin olla edistämässä maailmanrauhaa,

K I R J A I L I J A E S I T T E LY T

359


Lähteitä ja kirjallisuutta Ahtola, A. 2016. Koulu hyvinvoinnin rakentajana. Teoksessa A. Ahtola (toim.). Psyykkinen hyvinvointi ja oppiminen. Jyväskylä: PSkustannus. Aknin, L. B., Barrington-Leigh, C., Dunn, E. W., Helliwell, J. F., Burns, J., Biswas-Diener, R., Kemeza, I., Nyende, P., Ashton-James, C. E. & Norton, M. I. 2013. Prosocial spending and wellbeing: Cross-cultural evidence for a psychological universal. Journal of Personality and Social Psychology 104 (4), 635–652. AMRA. American Mindfulness Research Association. https://goamra.org/resources/ reviewsmeta-analysis/. Luettu 19.1.2019. Arnold, C. 2003. Observing Harry. Child development and learning 0–5. Bekshire: McGraw-Hill Education. Aristoteles 2005. Nikomakhoksen etiikka (Ethica Nicomachea). Kääntänyt ja selitykset laatinut S. Knuutila. 2. tarkistettu painos. Helsinki: Gaudeamus. Atjonen, P. 2007. Hyvä, paha arviointi. Helsinki: Tammi. Avola, P. 2017. Positiivinen pedagogiikka opetussuunnitelmassa. Positiivisen pedagogiikan aihealueiden ja Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden 2014 sisällölliset yhtäläisyydet. Pro gradu -tutkielma. Tampereen yliopisto. Baumeister, R. F., Bratslavsky, E., Finkenauer, C. & Vohs, K. D. 2001. Bad is stronger than good. Review of General Psychology 5 (4), 323–370. Becker, E. S., Goetz, T., Morger, V., & Ranellucci, J. 2014. The importance of teachers’ emotions and instructional behavior for their students’ emotions–An experience sampling analysis. Teaching and Teacher Education, 43, 15–26.

364

Bereczki, E. O. 2016. Mapping creativity in the Hungarian National Core Curriculum: a content analysis of the overall statements of intent, curricular areas and education levels. The Curriculum Journal 27(3), 330–367. Blomberg, S. 2010. Tunnetaitoinen opettaja– hyvinvoiva oppilas. Teoksessa H. Juuso, M. Kielinen, L. Kuure & A. Lindh (toim.). Koulun kehittämisen haaste. Näkökulmia harjoittelukoulussa tapahtuvaan tutkimukseen. s. 40–51. Oulun yliopiston opetuksen kehittämisyksikön julkaisuja. Dialogeja 13. Broderick, P. C. & Ebrary, I. 2013. Learning to breathe: A mindfulness curriculum for adolescents to cultivate emotion regulation, attention, and performance. Oakland, CA: New Harbinger Publications. Bronfenbenner, U. & Ceci, S. J. 1994. Naturenuture reconceptualized in developmental perspective: A biological model. Psychological Review, 101 (4), 568–586. Bronk, K. C., Hill, P. L., Lapsley, D. K., Talib, T. L. & Finch, H. 2009. Purpose, hope and life satisfaction in three age groups. The Journal of Positive Psychology 4 (6), 500–510. Brown, B. 2010. The Gifts of Imperfection: Let Go of Who You Think You’re Supposed to Be and Embrace Who You Are. USA. Burkeman, O. 2012. The antidote. Happiness for people who can’t stand positive thinking. New York: Faber and Faber. Burns, D. D. 2010. Hyvä yhdessä, eli kuinka saada hankalat ihmissuhteet toimiviksi. Basam Books. Carnegie, D. 1937. How to Win Friends and Influence People. Simon and Schuster. Carr, A. 2011. Positive psychology. The science

K U K O I S TAVA K A S VAT U S


of happiness and human strengths. New York: Routledge. Caspi, A., Roberts, B.W. & Shiner, R.L. 2005. Personality Development: Stability and Change. Annual Review of Psychology, 56, 453–484. Cassell, E. J. 2011. Compassion. Teoksessa S. J. Lopez & C. R. Snyder (toim.). The Oxford Handbook of Positive Psychology – Second edition. New York: Oxford University Press, Inc. Chafouleas, S. M., & Bray, M. A. 2004. Introducing positive psychology: Finding a place within school psychology. Psychology in the Schools, 41(1), 1–5. Clark, A. 2005. Listening to and involving young children: a review of reserch and practice. Early Child Development and Care, 175 (6), 489–506. Cohn, M. A. & Fredrickson, B. L. 2011. Positive Emotions. Teoksessa S. J. Lopez & C. R. Snyder (toim.). The Oxford Handbook of Positive Psychology – Second edition. New York: Oxford University Press, Inc. Csíkszentmihályi, M. 2000. Happiness, flow, and economic equality. American Psychologist, 55(10). Csíkszentmihályi, M. 2002. Flow; The classic work on how to achieve happiness. London : Rider. Deci, E.L., & Ryan, R.M. 2000. The ”what” and ”why” of goal pursuits: Human needs and the selfdetermination of behavior. Psychological Inquiry, 11(4), 227–268 Diener, E. 2011. Positive Psychology: Past Present, and Future. Teoksessa S. J. Lopez & C. R. Snyder (toim.). The Oxford Handbook of Positive Psychology – Second edition. New York: Oxford University Press, Inc. Dirkx, J. M. 2001. The power of feelings: Emotion, imagination, and the construction of meaning in adult learning. New directions for adult and continuing education, 2001 (89), 63–72.

Duckworth, A.L. & Seligman, M.E.P. 2005. Self-discipline outdoes IQ in predicting academic performance of adolescents. Psychological science, 16 (12), 939–944. Duckworth, A.L., Peterson, C., Matthews, M.D., & Kelly, D.R. 2007. Grit: Perseverance and passion for long-term goals. Journal of Personality and Social Psychology, 9, 1087–1101. Dunn, E. W. 2008. Spending Money on Others Promotes Happiness. Science 319, 1687. Dweck, C.S. 2007. The perils and promises of praise. Kaleidoscope, Contemporary and Classic Readings in Education, 12. Dweck, C. S. 2010. Even geniuses work hard. Educational Leadership, 68 (1), 16–20. Ehrenreich, B. 2010. Smile or die. How positive thinking fooled America & the world. London: Granta Books. Eisenberg, N., Spinrad, T. L. & Eggum, N. D. 2010. Emotion-related self-regulation and its relation to children’s maladjustment. Annual Review of Clinical Psychology, 6, 495–525. Emmons, R. A. & McCullough, M. E. 2003. Counting blessings versus burdens: An experimental investigation of gratitude and subjective well-being in daily life. Journal of Personality and Social Psychology, Vol 84(2), Feb 2003, 377–389. Emmons, R. A. & McCullough, M. E. 2004. The psychology of gratitude. Oxford: Oxford University Press. Emmons, R. A. 2007. THANKS! How the new science of gratitude can make you happier. Houghton Miffin. Erkinjuntti, T., Hietanen, M., Kivipelto, M., Strandberg, T. & Huovinen, M. 2010. Pidä aivosi kunnossa. Helsinki: WSOY. Flook, L., Goldberg, S. B., Bonus, K. & Davidson, R. 2013. Mindfulness for teachers: A pilot study to assess effects on stress, burnout

L Ä H T E I TÄ J A K I R J A L L I S U U T TA

365


KUKOISTAVA KASVATUS on ainutlaatuinen käsikirja positiivisen pedagogiikan, laaja-alaisen hyvinvointiopetuksen ja ratkaisukeskeisen valmennuksen voimasta kasvatustyössä. Tässä uraa-uurtavassa ja kansainvälisestikin ainutlaatuisessa positiivisen pedagogiikan ja laaja-alaisen hyvinvointiopetuksen käsikirjassa tiede ja tieto kohtaavat käytännön kasvatus- ja opetusmenetelmät. Kirja on syvällinen ja perusteellinen hyvinvointiopetuksen käsikirja, joka tuo laajaa ymmärrystä hyvinvoinnin edistämiseen ja opettamiseen. Kirjan vahva tutkimuksellinen perusta nojaa positiivisen psykologian, positiivisen pedagogiikan ja ratkaisukeskeisyyden teorioihin ja käytäntöön. Kirja sisältää innostavia harjoitteita kaiken ikäisille lapsille ja nuorille. Kirja ei ole vain teoreettinen menetelmäopas, vaan syvällinen ja viisas käsikirja, jonka tavoitteena on auttaa jokaista lasta ja nuorta kukoistamaan niin koulussa kuin elämässä. Positiivinen pedagogiikka ja laaja-alainen hyvinvointiopetus perustuvat positiivisen psykologian tieteellisiin tutkimuksiin, ratkaisukeskeisyyteen ja uusimpiin aivotutkimuksiin. Kirja yhdistelee tärkeimpiä positiivisen psykologian, motivaatiotutkimuksen ja oppimisen teorioita sekä käytännön harjoitteita innostavalla ja merkityksellisellä tavalla. Positiivisen pedagogiikan ja laaja-alaisen hyvinvointiopetuksen tavoitteena ovat paremmat oppimistulokset sekä hyvinvoivat oppilaat ja opettajat. Kirjan kirjoittajat ovat kouluttaneet yli 15 vuoden ajan positiivista psykologiaa ja ratkaisukeskeistä valmennusta. Lisäksi he ovat kehittäneet positiivisen pedagogiikan ja laaja-alaisen hyvinvointiopetuksen koulutusohjelman, joka on yksi maailman laajimmista Positive Education -koulutusohjelmista. Kirjan kirjoittajat ovat itse soveltaneet ja opettaneet positiivista pedagogiikkaa sekä hyvinvointiopetusta kaikilla koulutusasteilla päiväkodista yliopistoon.

www.positiviinenoppiminen.fi www.beehappypublishing.com @beehappypublishing

ISBN 978-952-7378-00-7