Issuu on Google+


Kohti 2020-lukua Keskustalaisuus insinöörin silmin

JUHA SIPILÄ

1


Kohti 2020-lukua – keskustalaisuus insinöörin silmin © Juha Sipilä Taitto ja painovalmistus: NC Aspegrén Oy Julkaisija: Barents Publishers-Fin Painettu 2012 ISBN 978-952-5179-44-6

Tilausosoite: s-posti: juha.sipila@eduskunta.fi

2


Sisältö

sivu

Esipuhe 5 Aatteen ja arvojen maaperä

7

Keskustalaisuus 2010-luvulla

9

Ihmisyys 12 Vastuu itsestä ja läheisistä

13

Koti ja perhe keskiössä

15

Ihmisyys työn näkökulmasta

16

Sivistyksen merkitys korostuu jatkossakin 18 Kestävä talous Kapitalismi on kriisissä

21 21

Arvojohtamisella vaikutetaan hyvinvointiin 23 Kestävä kansantalous

24

Kuntauudistus sekä sosiaali- ja terveydenhuollon uudistaminen

26

Hajautuksesta pysyvä kilpailuetu

29

Osana Eurooppaa ja globaalia yhteisöä

30

Realistinen luontosuhde

34

Ilmastomuutos on tosiasia

34

Kestävä kehitys ja talouden kuudes aalto

36

3


Insinööri 41 Yrittäjänä 41 Perheenisänä 42 Politiikassa 43 Kempeleen ekokortteli

44

El Kamina

47

Puolueen johtamisesta sekä pääviesteistä

49

Lopuksi 53 Lähdeluettelo 55

4


Esipuhe Puoluekantaani on ihmetelty. Talouselämän ja yrittäjyyden taustan vuoksi minua on pidetty kokoomuslaisena. Puhuessani vihreästä taloudesta ja bioenergiasta, kysellään miksi et ole vihreiden edustaja. Tuodessani esille kristillisiä arvoja, minua ollaan viemässä kristillisten riveihin. Sosiaalisesta oikeudenmukaisuudesta ja yritysten yhteiskuntavastuusta vaahdotessani, on jäsenkirjaani epäilty punaiseksi. Insinöörikin voi sekoittaa perusteellisesti kuulijan ajatukset. Keskustalainen aate perustuu mielestäni tasapainoon ihmisyysaatteen, kestävän talouden ja luontosuhteen välillä. Nämä asiat ovat tasapainossa keskenään – keskustalaisuus on kolmion keskellä. Toisissa vaihtoehdoissa mielestäni mennään joko liiaksi menestys ja talous edellä tai idealistisella luontosuhteella eikä yksi puolue voi omia perinteisiä suomalaisia arvojakaan. Ympärillä olevaa maailmaa seuratessa voi nähdä, miten läntisen maailman talous on ajautunut velkaantumisen kierteeseen. Sosialismin kriisin jälkeen kapitalismi on nyt ajautumassa samaan tilaan. Ahneuden ekonomia on tulossa tiensä päähän. Tarvitsemme nyt kohtuuteen perustuvaa talousajattelua ja arvojohtajuutta. Kovien arvojen aika tarvitsee ihmisyyttä, joka perustuu vastuu-

5


seen, moraaliin sekä välittämiseen. Kansanliikkeemme on perinteisesti korostanut myös vahvaa suhdetta luontoon. Tilan jättäminen seuraavalle sukupolvelle paremmassa kunnossa kuin sen on itse saanut, kuvastaa erinomaisesti realistisen luontosuhteemme perustaa. Tulen yhteisten asioiden hoitamiseen politiikan ulkopuolelta, yrittäjyyden maailmasta. Tämän vuoksi päädyin kirjoittamaan ajatuksiani tähän kirjaseen. Haluan perustella, miksi olen keskustalainen, ylpeä aatteestamme sekä koko Suomen puolustamisesta.

6


Aatteen ja arvojen maaperä Olen ylpeä keskustalaisista juuristani. Olen keskittynyt ennen kansanedustajuutta edeltävän ajan perheeseeni ja yrityksiini poliittisen toiminnan sijaan, joten uskon pystyväni tietyllä tavalla arvioimaan keskustalaista liikettä ulkopuolisen silmin. Mitä enemmän luen Alkion tai muiden liikkeemme vahvojen ajattelijoiden kirjoituksia, sitä enemmän tunnen itse olevani keskustalainen. Tunnen, että Keskustalla on tuoretta tarjottavaa nyt elettävään aikaan. Maailma on muuttumassa hyvin nopeasti toisenlaiseksi kuin mihin olemme tottuneet. Ympäristö muuttuu, mutta aatteestamme löytyy edelleen ammennettavaa tähänkin päivään. Minulla oli tapana rakentaa yritykselle yhteisesti sovitut arvot. Se tarjosi yritystoiminnassa tukevan maaperän, mihin käytännön päätöksenteko saattoi perustua. Uskon, että sama pätee puolueeseen. Lähestyn seuraavassa keskustalaisuutta puumallin avulla. Puu tarvitsee maaperän kasvaakseen. Puu kasvaa sitä paremmin, mitä viljavampi maaperä on. Keskustan maaperä muodostuu aatteesta ja meidän henkilökohtaisista arvoistamme. Aate ja henkilökohtaiset arvot eivät voi olla keskenään ristiriidassa. Ne muodostavat yhdessä maaperän, johon kansanliikkeemme voi kasvattaa

7


vahvat juuret. Ne kestävät yli sukupolvien. Maaperä ja juuret muodostavat näkymättömän voimavaran, jota muiden on mahdotonta kopioida.

Hyvään maaperään ja juuristoon kasvaa vankka runko. Se kuvaa kansanliikettämme. Me kukin olemme oksia, jotka kasvamme samasta rungosta. Yksittäiset asiat ja mielipiteet ovat puolestaan hedelmiä. Vaikka meillä kaikilla on yhteinen aate, hieman erilaisista henkilökohtaisista arvoista syntyy erilaisia hedelmiä, erilaisia suhtautumistapoja yksittäisiin kysymyksiin. Niissä on täten eriäväisyyksiä ja vivahde-eroja, ja niin saakin olla. Erilaisuus on rikkautta. Meidän on syytä keskittyä ennen kaikkea yhdistäviin asioihin, ei erottaviin. Mikäli haluamme tavoitella neljänneksen kannatusta, on tunnustettava, että meidän liikkeeseemme sopii useampia ajatuksia ja näkökulmia. Tämä olisi hyvä pitää mielessä, kun käytetään sanoja ”cityliberaali” tai ”arvokonservatiivi”. Meidän tulee huolehtia siitä, että puolueen ajamissa asioissa jokainen meistä voi elää omien henkilökohtaisten arvojensa kanssa.

8


Keskustalaisuus 2010-luvulla Mitä annettavaa Keskustalla on 2010-luvulla? Oma rautalankamallini aatteen ytimestä on seuraava: ihmisyys, kestävä talous ja realistinen luontosuhde.

Kun saan perustella keskustalaisuuteni muutamassa minuutissa, se tapahtuu oheisen kolmion avulla. Keskustalaisessa arvomaailmassa kolmio on tasapainossa. Alkion ajattelu lähtee ihmisyydestä. Alkion mukaan ”Ihmisyyden kehitystarve ja sen edellytykset on pantava kaiken yhteiskunnallisen ja valtiollisen uudistamisen pohjaksi.” (katso esim. Kuisma & Niemelä 1983, 77).

Alkio totesi valtiopäivillä kannattavansa elinkeinovapautta, ei keinotteluvapautta. Hän arvosteli kapitalismia voimakkain sanankääntein.

9


Kolmannessa kulmassa on realistinen luontosuhde. Sen taustalla on perinteinen maalaisliittolainen tavoite – jättää tila paremmassa kunnossa seuraavalle sukupolvelle kuin sen on itse saanut.

Mitä realistinen luontosuhde tarkoittaa? Se tarkoittaa sitä, että ihminen elää kestävässä suhteessa luontoon. Luontoa pitää kohdella hyvin, mutta sitä saa myös hyödyntää. Realistisella luontosuhteella tarkoitan toisaalta ymmärrystä sopeutua kulutuksessa luonnon vuotuisen kasvun rajoituksiin, mutta toisaalta hyväksyntää vuosikasvun hyödyntämiselle. Luonto ei ole reservaatti. Luonnonvaroistamme metsä on suurin. Ilman järjestelmällistä metsänhoitoa se ei sitä olisi. Vihreä talous tuo suuria mahdollisuuksia myös tulevaisuuden työlle. Koko Suomea on kehitettävä tasapainoisesti ja keskittämisen sijaan on mahdollista löytää hajauttamisesta Suomelle pysyvää kilpailuetua. Suomessa tulee olla ihmisiä tekemässä työtä siellä,

10


missä luonnonvarat sijaitsevat. Luonnonvaroja ei voida keskittää. Mielestäni muilla puolueilla kolmio ei ole tasasivuinen. Jollakin puolueella on idealistinen luontosuhde, joillakin korostuu pelkkä menestys ja talous, jotkut korostavat ihmisyyttä, mutta ajattelusta puuttuu oma vastuu. Joillakin taas ei ole aatetta ollenkaan. Meidän kolmiomme on tasapainoinen – siksi olen keskustalainen. Olkaamme ylpeitä aatteestamme!

11


Ihmisyys Yksilöllisyyden ylikorostamisesta yhteisöllisyyteen Holhouksesta itsensä auttamiseen ja oman vastuun kantamiseen Keskusta vielä selvemmin lapsi-, perhe- ja sivistyspuolueeksi Alkion ajattelu siis lähtee ihmisyydestä. Seppo Kääriäinen nostaa kirjoituksissaan ja puheissaan elämän lahjan näkökulmaa. Elämä on lahja ja jokainen ihminen on samanarvoinen. Olemme nähneet esimerkkejä yhteiskunnan rakentamisesta, kun ihminen ei ole keskiössä vaan rakenteet. Me ihmiset muodostamme yhteiskunnan, eivät rakenteet. Myös yksilöllisyyttä korostetaan paljon, omien tarpeiden ja tavoitteiden tyydyttämistä. Ihminen tarvitsee ympärilleen yhteisön. Halusipa ihminen sitä itse tai ei. Suomalaisilla on yksilön vapaus, mutta samalla tunnutaan unohtavan, että vapauden myötä meille tulee myös vastuuta. Vastuuta on kannettava itsestä, läheisistä sekä yhteisöstä. Moraalin ja oman henkilökohtaisen vastuun merkitystä tunnutaan vähättelevän. Olemme viime aikoina lehdistöstä lukeneet esimerkkejä moraalisesti arveluttavasta toiminnasta liittyen yritysjohdon keskenään junailemiin

12


järjestelyihin. Erityisesti johtavissa asemissa olevien ihmisten pitäisi pystyä johtamaan myös esimerkillä. Alkio puhuu myös paljon itsensä auttamiskyvystä sekä siitä, että meidän tulee pitää huolta erityisesti niistä, jotka eivät pysty itsestään huolehtimaan. Tämä on edelleen ajankohtaista. Alkio korosti myös itsensä sivistämisen ja kouluttamisen sekä lasten ja perheen merkitystä. Hän myös vaati kansakunnan johtoon asettuvilta muita enemmän: ”...korkeaa ihmisyyttä henkilökohtaisena ominaisuutena.”

Tämän vuoksi kaikki poliitikot eivät aina ole varauksetta ihailleet Alkiota ”(Niemelä 2012, 42).

Vastuu itsestä ja läheisistä

Mitä Alkion itsensä auttamiskyky ja vastuu itsestä ja läheisistä voisivat tänä päivänä tarkoittaa? Esko Aho nosti oman vastuun merkitystä julkiseen keskusteluun ollessaan Sitran yliasiamies.

13


Aho korosti omaa vastuuta lähinnä omasta terveydestä huolehtimisessa. Omassa terveydessä meidän tulee ajatella olevamme oman terveytemme projektipäälliköitä. Paitsi terveyteen, vastuun kantaminen pätee myös muille elämän alueille. Oman osuutensa tekeminen niin työpaikoilla, harrastuksissa ja muissa toimissa on paitsi vastuun kantamista itsestä myös muista. Jokaisen meidän toimet vaikuttavat aina myös ympärillä oleviin ihmisiin. Olemme väistämättä osa yhteisöä. Ystävämme tai naapurimme tarvitessa apua voimme sitä joko antaa tai olla antamatta. Myös avun pyytäminen voi olla vaikea paikka. Eikä sitäkään pidä pelätä. Se jos mikä on osa itsensä auttamiskykyä. Toisinaan auttaminen voi olla konkreettinen kädenojennus tai vain pieni hymy.

Läheisistä ihmisistä välittämistä ei saisi ulkoistaa yhteiskunnalle. Toki on kuitenkin niin, että sairauden yllätettyä, yhteiskunnan tulee aina huolehtia jäsenistään.

14


Koti ja perhe keskiössä

Toivon, että Keskusta profiloituu vieläkin selvemmin lapsi- perhe- ja sivistyspuolueeksi. Perheet ja niiden jaksaminen ovat koko yhteiskunnan hyvinvoinnin kannalta keskeisiä asioita. Perheiden jaksamiseen voidaan vaikuttaa myös yhteiskunnan tekemillä päätöksillä. Työn ja perheen hoitamisen yhteensovittamisessa meillä on vielä tekemistä. Alkio korosti perheen merkitystä kirjoittamalla mm: ”Jokainen koti on maailman keskipiste.” ”Koti ja perhe luovat uutta yhteiskuntaa luovan kulttuurikeskuksen.” (Niemelä 2012, 27)

Kotona ja perheissä lapset saavat tärkeimmät elämän eväät. Kasvatustyön päävastuu on lapsen vanhemmilla. Koulu jatkaa kasvatustyötä ja se jatkuu itsekasvatuksena koko elämämme läpi. Lapsiperheille on äärimmäisen tärkeää, että heillä säilyy valinnanvapaus siitä, miten he hoitavat lapsensa. Jotkut haluavat hoitaa lapset kotona. Keskustalaiset naisjärjestöt alkoivat puuhata kodinhoidontukea yhdeksi työkaluksi ja kotihoidon mahdollistajaksi jo 1960-luvulla. Lasten kotihoidontuen poliittisina kätilöinä toimivat Seppo Kääriäinen ja Erkki Liikanen melkein kolmekymmentä vuotta sitten. Näillä arvostamillani herroilla oli selkeä visio. Perheillä tulee

15


olla mahdollisuus halutessaan hoitaa lapset myös kotona. Lasten kotihoidontuki on osaltaan mahdollistanut käytännössä toteuttaa tätä perheen arvovalintaa. Näin oli aikanaan myös omassa perheessäni. Ilman kotihoidontukea lasten hoitaminen kotona ensimmäisten vuosien ajan ei olisi ollut mahdollista. Lasten kotihoidontuki on hyvä esimerkki julkisesta tuesta, mikä antaa perheille valinnan vapautta ja on myös yhteiskunnan näkökulmasta taloudellisesti tehokas. Joillekin taas päivähoito tai perhepäivähoito sopii paremmin elämäntilanteeseen. Toivottavasti voimme säilyttää valinnanvapauden jatkossakin. Ihmisyys työn näkökulmasta

Meillä on erikoinen haaste työmarkkinoilla. Osa nuorista uhkaa syrjäytyä ja jäädä kokonaan työmarkkinoiden ulkopuolelle. Nuorisotyöttömyys on monin paikoin jo 25 prosentin luokkaa. Ikärakenne muuttuu ja työssä käyvän väestön määrä vähenee. Jos nykyinen työpaikkojen määrä säilyy tai, niin kuin on toivottavaa, lisääntyy, kansantalouttamme uhkaa työvoimapula. Tällä hetkellä monet työssäkäyvät kokevat uupuvansa ja joutuvansa kantamaan useamman taakkaa. Eläkkeellä olevan väestön määrä kasvaa koko ajan ja he ovat yhä terveempiä sekä aktiivisempia. Myös osatyökykyisten työllistyminen on ollut ongelmallista. Meidän jokaisen pitäisi pystyä tuntemaan itsemme tärkeäksi osaksi yhteiskuntaa. Työllä on

16


siinä oma merkityksensä. Tästä näkökulmasta ajateltuna meidän tulisi käyttää kaikki innovoimiskykymme siihen, miten ongelma ratkaistaan. Meidän tulee poistaa järjestelmällisesti kaikki niin kutsutut kannustinloukut, jotka estävät työn vastaanottamisen taloudellisesti kannattamattomana. Tästä on hyviä esimerkkejä esimerkiksi Ruotsista. Monilla paikkakunnilla on kehitetty työpajatoimintaa. Suomesta löytyy erinomaisia esimerkkejä siitä, miten syrjäytyneiden tai syrjäytymisuhan alla olevien nuorten valmiuksia työelämään on pystytty nostamaan. Parhaimmillaan nämä toimivat myös työvoiman reserveinä, mistä työllistymisen kynnys on pieni. Työpajoilla tulee tehdä järkevää liiketoimintaa, millä ei kuitenkaan epäterveesti kilpailla alueen muiden yritysten kanssa. Vihreän talouden alueella löytyy monia

17


tehtäviä, mitkä sopivat erilaisten työpajojen tuote- ja palveluvalikoimiin. Työpajat tai vastaavat sopivat myös hyvin osatyökykyisten työllistämiseen. Myös yritykset voisivat kilpailla yhteiskuntavastuullaan tällä alueella. Minua puhutteli, kun kävin Japanissa suuren asiakkaamme vieraana. He kertoivat ylpeänä työllistävänsä melkein tuhat osatyökykyistä. En ollut aiemmin nähnyt tätä asiaa ainakaan korostettavan yrityksen vuosikertomuksessa ja esitteessä. Tämä on hyvä esimerkki yhteiskuntavastuun kantamisesta käytännön teoissa. Työssäkäyvän väestön jaksamiseen vaikutetaan parhaiten johtamisella. Motivaation merkitys on jaksamisen kannalta erinomaisen tärkeä. Motivaatio syntyy innostuneesta ilmapiiristä sekä yhteisön missiosta. Toivottavasti saamme esimerkillä ja arvoilla johtamisen palaamaan käytännössä työpaikoillemme. Ansaitulla eläkkeellä oleva väestö on myös mahdollisuus. Monet hyväkuntoiset haluavat tehdä osapäiväistä työtä tai vapaaehtoistyötä. Sitä voi tehdä lastenlasten parissa, omaishoidossa, erilaisissa yhteisöissä tai vaikkapa työpajoissa ohjaamassa nuoriamme erilaisista arjen tehtävistä selviytymisessä. Sivistyksen merkitys korostuu jatkossakin

Suomi on noteerattu useissa tutkimuksissakin jopa maailman parhaaksi maaksi opetuksen ja sivistyksen alueella. Tästä voimme olla ylpeitä, mutta muistetaan tässäkin asiassa nöyryys, jatku-

18


va uusiutuminen ja kehittäminen. Suomalaisessa koulutuksessa pääperiaate on se, että jokainen suomalainen varallisuusasemaan katsomatta voi kouluttautua niin pitkälle kuin halua ja lahjakkuutta riittää. Pidämme tätä itsestään selvyytenä, mutta muualla se ei sitä ole. Pitäkäämme edelleenkin kiinni tästä yhdestä suomalaisuuden tunnuspiirteestä.

Koulutus on jokaisen oikeus ja syvällä suomalaisuudessa. Nuoria kuitenkin putoaa joka vuosi koulutusjärjestelmän ulkopuolelle. Onko koulutuksemme muuttunut parhaaksi pyrkiessämme osalle meistä liian teoreettiseksi? Me tarvitsemme jatkossakin kädentaitajia eri ammatteihin. Erityisesti ammatillinen koulutus tarvitsee jatkossa joustavuutta, esimerkiksi teoriaopintojen korvaamista käytännön harjoittelulla.

19


Koulutus on myös suomalaisen teollisuuden kilpailukyvyn perusta. Suomalaiset tunnetaan maailmalla erityisen hyvinä ongelmanratkaisijoina. Koulutusjärjestelmämme on tukenut tätä. Pidetään jatkossakin huolta koulutuksestamme.

20


Kestävä talous Hajauttamisesta Suomelle pysyvä kilpailuetu Ahneuden ekonomiasta arvojohtamiseen ja kohtuullisuuteen Talouskasvua vihreän talouden aloilta Velkaantumiskehitys pysäytettävä Kestävä talous perustuu kohtuuden ajatukseen, tasapainoon luonnon kanssa sekä velkaantumiskehityksen pysäyttämiseen. Elämme talouden kriisistä toiseen. Edellisen laman alkamisesta on kolmisen vuotta, nyt olemme jälleen samassa tilanteessa. Mistä tässä on kysymys? Sosialismi kaatui kaksikymmentä vuotta sitten ihmisten, lähinnä eliitin, pohjattomaan ahneuteen. Naapurimaassamme olemme nähneet sosialismin karut jäljet luonnossa, ihmisten kohtelussa sekä tasa-arvon puuttumisena. Kärjekkäästi voisi sanoa, että järjestelmä ajoi ihmisen ohi ja lopputulos ei ole kaunista katseltavaa. Kvartaalitalouteen pohjautuva ”ahneuden ekonomia” näyttäsi olevan tiensä päässä. Nyt kaivataan kohtuullisuutta sekä arvojohtamista. Kapitalismi on kriisissä

Lännessä uskotaan kapitalistiseen järjestelmään. Mielestäni se on syvässä kriisissä. Kehitystä on

21


jo pitkään ohjannut ihmisen pohjaton ahneus. Kapitalismilla on suuri vaara romahtaa omaan mahdottomuuteensa. Se ei ole myöskään oppinut elämään rinnan luonnon kanssa. Eräs ruotsalainen ystäväni tutki reaalitalouden osuutta maailmantaloudesta. Hän päätyi siihen, että sen osuus on enää alle kymmenen prosenttia koko maailmantaloudesta. Loppu perustuu enemmän tai vähemmän keinotteluun. Talouskupla puhkeaa yhä kiihtyvään tahtiin jossain päin maapalloa. Loppulasku jää aina tavallisen kansalaisen maksettavaksi. Jos kehitys jatkuu tällaisena, myös yhteiskuntarauha voi olla uhattuna.

Alkio kannatti elinkeinovapautta, mutta ei keinotteluvapautta. (Niemelä 2012, 70) Santeri Alkio

Rahoitussektorilla pyritään tuotteistamaan instrumentit yhä mielikuvituksellisemmalla tavalla. Johdannaisen myyjä ei aina osaa edes kertoa mihin arvopaperin tuotto todella perustuu. Öljylaiva myydään matkalla moneen kertaan eikä se lähtiessä välttämättä tiedä määräsatamaansa. Rahoitusmaailmassa on tuotteita, jotka kasvavat korkoa omistajalleen, vaikka mitattavan kohteen arvo laskee. Olemme Euroopassa keskellä itse aiheutettua kriisiä. Olemme siirtäneet yksilölle kuuluvia tehtäviä ja vastuuta yhteiskunnan kannettavaksi niin,

22


että valtioiden kestokyky on romahtanut. Olemme rakentaneet hyvinvointiamme velaksi. Jälleen pohjalla on ahneutemme. Edunvalvonnan tiukassa puristuksessa poliitikot ovat luvanneet liikaa kaikille, enemmän kuin pystymme kantamaan. Arvojohtamisella vaikutetaan hyvinvointiin

Nykyajan yrityksen tai yhteisön johtajalta vaaditaan paljon. Osa työntekijöistä on nääntymässä liian kovan työpaineen alle ja osalla on liian vähän tekemistä. Työn tekemisen motivaatio voi olla hukassa molemmista syistä. Seiväshyppääjille tehtiin aikanaan tutkimus, jossa mitattiin, milloin hyppääjä käy korkeimmalla kuminauhasta tehdyn riman päällä. Jos rima asetettiin liian alas, myös hyppääjän suoritus oli huono. Jos rima oli liian korkealla, hypystä tuli vieläkin huonompi. Urheilijan kuntoon nähden sopivan korkuiselle asetettu rima antoi parhaan tuloksen. Näin on myös työelämässä.

Kaikissa meissä on ominaisuuksia, joita tarvitaan Suomen rakentamisessa. Johtajan haastavana tehtävänä on saada ihmisten parhaat puolet esiin

23


työn tekemisessä. Kun työ on motivoivaa ja joka aamu on mukava lähteä töihin, on silloin työssä jaksamisellekin hyvät edellytykset. Yhteisön johtamisessa pystytään keskittymään työn tekemisen edellytysten luomiseen, jos motivaatiotekijät ovat kunnossa. Mukavan työn tekemisessä johtajan velvollisuus on huolehtia siitä, että työtä tehdään kohtuullinen määrä. Nuoria on mukava johtaa, mutta olen joutunut usein patistelemaan heitä perheensä pariin. Työn ja vapaaajan suhde on oltava kunnossa. Se on myös työnantajan etu. Työhyvinvoinnin kysymykset lähtevät yrityksen tai yhteisön arvoista. Yhteisön olemassaolon tarkoitusta, päämäärää ja arvoja tulisi tarkastella määrävälein. Yhteisön arvot ovat se maaperä, mihin kaikki päätöksenteko perustuu. Kun arvot ovat kunnossa ja niiden mukaan myös eletään, olemme saavuttaneet työssä jaksamisenkin näkökulmasta jo paljon. Kestävä kansantalous

Alkiolla on hämmästyttävän hyvin nykyaikaan sopivia ajatuksia myös kansantaloudesta: ”Kansantaloudessa vallitsevat aivan samat lait kuin yksityistaloudessa. Jos jonkun kansan kulutus on suurempi kuin tuotanto, menee sen talous rappiotilaa kohti.” (Katso esim. Kuisma & Niemelä 1983, 62).

Tässä on ydinviesti, joka olisi pitänyt Euroopan kriisimaissakin ymmärtää ajoissa.

24


Suomen kauppatase on ollut lasku-uralla jo kymmenen vuotta ja kääntyi vuoden 2011 lopulla negatiiviseksi. Pitkän vientivetoisen kasvun jälkeen myös kansantaloutemme uhkaa velkaantua. Yksi merkittävimpiä selityksiä on tuontienergia, joka on jatkuvasti kallistunut. Toinen merkittävä tekijä on kilpailukykymme rapautuminen. Kolmas huoli on julkisen talouden velkaantuminen. Asioille voi aina tehdä jotakin, kun tahtotila on selkeä. Pojanpoikani Aaro kiteytti viisivuotiaana mukavasti tahtotilan ja strategian yhteyden aloittaessaan uimakoulun. Kun kauhean hässäkän seurauksena miehelle saatiin uikkarit jalkaan, hän totesi altaan reunalla: ”Mitäs nyt pitää tehdä, että niitä pokkaaleja alkaa tulla?”

Tätä minä olen kaivannut yhteisten asioiden hoitamiseenkin: Kiteytettyä strategiaa. Tarvitsemme ensin vision – ne ”Aaron pokaalit”. Nykytilan kuvaamisen – Aaron uimataidottomuuden sekä strategian – uimakoulussa opetellaan uimaan ja harjoitellaan niin kauan, että pokaaleja alkaa tulla.

25


Yhtenä lääkkeenä vaihtotaseongelmaamme toimii kotimainen energia. Pystymme tekemään paljon bioenergian vauhdittamisessa. Öljyn ja sähkön korvaaminen kotimaisilla polttoaineilla parantaa työllisyyttä, kauppatasetta sekä julkisen talouden tervehtymistä. Palaan siihen talouden kuudetta aaltoa käsittelevässä kappaleessa. Ruotsissa ja Saksassa on tehty merkittäviä muutoksia työtuntien lisäämiseksi kansantalouteen. Työurien pidentämiseksi on löydettävä keinoja keskimääräisen eläkkeelle jäämisiän nostamiseksi. Samaan aikaan täytyy löytää keinoja työurien jatkamiseksi alkupäästä ja työn vastaanottamisen tekemiseksi nykyistä kannustavammaksi. Tarvitsemme kipeästi 200 000 uutta työpaikkaa paikataksemme julkisen talouden kestävyysvajeen. Pitkäjänteistä ja kestävää talouskasvuakin tarvitaan. Eläkejärjestelmämme ja julkisen talouden tasapaino tarvitsevat kasvua, jotta voimme säilyttää nykymuotoisen hyvinvointiyhteiskunnan. Kuntauudistus sekä sosiaali- ja terveydenhuollon uudistaminen

Julkinen sektori ja kunnat kaipaavat uudistamista. Uudistamisen tulisi kuitenkin lähteä liikkeelle toiminnasta eikä rakenteesta ja rajoista. Ensin pitäisi miettiä tehtäviä. Edustan sitä näkemystä, että kuntien tehtäviä voidaan myös karsia. Keskustan vaihtoehdon kiteyttäisin seuraavasti: kunnan perustehtäviä ovat lähipalvelujen tuottaminen, lähidemokratian toteuttaminen sekä alueen elinvoiman kehittämi-

26


nen. Sosiaali- ja terveyspalvelut voidaan tuottaa leveimmillä hartioilla useammallakin eri mallilla.

Tämä on selkeästi erilainen lähestymiskulma kuin hallituksella. Huomio tulisi kohdistaa sosiaali- ja terveyspalveluiden tuottamiseen ja siirtymiseen monikanavaisesta rahoitusmallista yksikanavaiseen. Lisäksi terveydenhuollon prosessit ja tietojärjestelmät tulisi yhtenäistää. Kunta on myös käytännön kanava lähidemokratian toteutumiselle emmekä saa unohtaa myöskään kunnan merkittävää roolia alueen elinkeinoelämän edellytysten luojana. Kun itse aloitin yrittäjänä, yksi tärkeimmistä neuvonantajista oli kunnan elinkeinoasiamies. Hän oli mukana etsimässä sopivia tiloja sekä ideoimassa rahoituskanavia kasvavalle liiketoiminnallamme. Valitettavasti keskittäminen kuntien elinkeinotoimessa on käytännössä vieraannuttanut elinkeinotoimen yrittäjästä. Näin tulee käy-

27


mään tässäkin kuntauudistuksessa, mikäli se toteutetaan suunnitellulla tavalla. Palvelut saadaan jotenkin järjestettyä, jos kunnassa on elinvoimaa ja työpaikkoja. Jos taas työpaikat loppuvat, on vain ajan kysymys, kun joku sammuttaa viimeisenä valot kylältä. Keskittämisen sijaan Suomi voisi löytää hajautetuista toimintamalleista kilpailuetua laajemminkin. Meillä on hyviä esimerkkejä vaikkapa hajautetusta koulutuksesta, etätyöstä, ja energiasta. Valtion tulisi olla suunnannäyttäjä hajautetussa toimintamallissa, ei kuoliniskujen antaja. Julkisessa terveydenhuollossa on paljon kehitettävää, ja yksi olennaisimmista kehittämiskohteista ovat tietojärjestelmät. Muun muassa Valtiontarkastusviraston raportissa on moitittu terveydenhuollon tietojärjestelmiemme kustannustehottomuutta. Suomessa on käytössä liian monta erilaista terveydenhuollon ohjelmistoa. Yhdessä yliopistollisessa sairaalassa saattaa olla käytössä jopa sata erilaista ohjelmistoa, jotka eivät välttämättä keskustele keskenään toisen yksikön kanssa. Ei siis ole ihme, että potilas itse kiikuttaa röntgenkuvansa seuraavaan lääkärin vastaanotolle. Tehtävien uudelleenarvioinnin myötä myös turhia tehtäviä pitää karsia. Sairaanhoitajien tulee pystyä keskittymään potilaiden hoitamiseen ja opettajien opettamiseen. Hyvin tehdyn uudistuksen jälkeen kussakin tehtävässä voidaan keskittyä olennaiseen, palvelu paranee ja kustannukset alenevat.

28


Hajautuksesta pysyvä kilpailuetu

Keskusta haluaa pitää koko Suomen asuttuna. Keskittämisen sijaan lähtisin hakemaan Suomelle kilpailuetua hajauttamisesta. Hajautetussa mallissa ihminen voi asua kotonaan – koko Suomessa. Puolangalta tai Hailuodosta voidaan tehdä etätyötä minne tahansa. Etätyö voidaan tehdä kotoa tai kunnan ”yrityspalvelukeskuksesta”. Nykyisen teknologian huimat mahdollisuudet tehdä hajautetusti työtä, koulutusta, hallintoa, palveluja, energiaa ja elintarviketuotantoa pitää saada paremmin käyttöön.

Suomalaisilla yrityksillä on erinomainen pohja rakentaa virtuaaliyliopistoa tai -terveysasemaa. Kun

29


laajakaista viimein saataisiin joka kotiin, tarjoaisi suomalainen teknologia erinomaisen alustan hajautettuun elämiseen. Poliittisilla päätöksillä voidaan vaikuttaa yritysten mahdollisuuksiin sijoittua lähelle raakaaineita. Osaamiseen perustuva yritystoiminta voi jatkossa sijoittua hajautetusti periaatteessa mihin vaan, kunhan tietoliikenneyhteydet toimivat. Hajautetusta mallista voidaan tehdä Suomelle pysyvä kilpailuetu, kunhan tahtoa löytyy. Osana Eurooppaa ja globaalia yhteisöä

Euroopan unioni on perustettu rauhanliitoksi. Ajattelun taustalla on inhimillinen ajatus siitä, että yhteistyötä tekevät kansat eivät sodi keskenään. EU on pitkälle onnistunut alkuperäisessä tavoitteessaan. Alkio ennusti Euroopan unionin todetessaan: ”...oman rauhansa vuoksi Euroopan täytyy ruveta johtamaan politiikkaansa siihen, että valtojen välillä katoaa tarve pitää yllä sotajoukkoja, tullirajoja ja eriarvoista rahaa.” (SA, Ajankohtainen Alkio)

Hän osasi ennustaa myös eteen tulevat vaikeudet: ”...järjestelyvaikeudet ovat tietysti suuret.” (SA, Ajankohtainen Alkio)

Alkuperäisen ajatuksen mukaista Euroopan unionia on helppo kannattaa. Alkion ennustamia ongelmia on syntynyt erityisesti erilaisten kulttuuri-

30


en sovittamisessa yhteiseen rahaliittoon. Olemme EU-politiikan osalta tienhaarassa. Nyt tehdyillä linjauksilla on pitkälle kantavat vaikutukset koko Euroopan että Suomen tulevaisuuteen. Kriisin taustalla on läntisen maailman ylivelkaantuminen. Olemme menettäneet kilpailukykyämme Aasian nouseville talouksille ja jatkaneet hyvinvointimme rakentamista velaksi. Nyt markkinoiden usko poliitikkojen kykyyn ratkaista julkisen talouden velkaantumisen ongelma on romahtanut. Tilanne on kärjistynyt Etelä-Euroopassa, mutta Suomikin on samalla tiellä.

EU:n itselleen asettamat taloustavoitteet ovat hyviä. Euro myös toimi pitkään hyvin. Yksityisen kansalaisen näkökulmasta positiivista on ollut erittäin matala korkotaso sekä helppo asiointi euroalueella. Me emme olisi huonossa tilanteessa, jos vakaus- ja kasvusopimusta olisi noudatettu. Vakaus- ja kasvusopimuksen mukaan kunkin

31


maan julkisyhteisöjen velka suhteessa bruttokansantuotteeseen ei saisi ylittää 60 % ja maksimi määrä julkisen talouden alijäämälle on 3 % suhteessa BKT:hen. Markkinoiden usko siihen, että yhteisvastuun kasvattamisella ongelma saataisiin korjattua, on romahtanut. Itse velkaantumiselle on viimeinkin tehtävä jotakin. Olemme EU-politiikan osalta saranakohdassa. Kärjistetysti voitaneen sanoa, että meillä on jäljellä kaksi vaihtoehtoa, jos nykyiset toimet tilanteen korjaamiseksi eivät riitä: toteuttaa liittovaltio tai antaa euron hajota. Jos tilanne kärjistyy näin pitkälle, valitsisin Suomen itsenäisyyden euron hajoamisenkin kustannuksella. Toivottavasti emme kuitenkaan joudu tuohon valintatilanteeseen. Keskusta on linjannut EU-kantansa muutamaan ydinkohtaan: KYLLÄ EU:lle KYLLÄ eurolle – mutta ei itsenäisyytemme kustannuksella EI liittovaltiokehitykselle ja eurobondeille EI kriisimaiden lisäavustamiselle, eli ”piikki on kiinni” Kriisin ratkaisemiseksi tärkeintä on korjata kriisin syitä. Velaksi eläminen täytyy lopettaa ja keskittyä kilpailukykyämme parantaviin toimiin. Jos yhteisvastuuta kasvatetaan, se tulisi tehdä niiden kesken, jotka eivät täytä yhteisesti sovittuja kriteerejä. Talouskurin aikaansaamiseksi tehdyt toimet ovat kannatettavia, mutta päätösvallassa ei

32


pidä tehdä pysyvää vallansiirtoa EU:lle eikä esillä olleisiin määräenemmistövaatimuksiin ei tule suostua. Myös Euroopan keskuspankin ja Kansainvälisen valuuttarahaston roolia voidaan harkitusti vahvistaa kriisin hoitamisessa. Korostan kuitenkin toivon näköalaa, erityisesti nuorillemme. Pahemmistakin paikoista on aiemmin selvitty ja tästäkin selvitään.

33


Realistinen luontosuhde Kestävää kasvua bioenergiasta ja -kemiasta Kotimainen lähiruoka Puhtaasta vedestä ja vedenpuhdistuksen teknologiasta vientituote Realistisella luontosuhteella tarkoitan toisaalta ymmärrystä sopeutua kulutuksessa luonnon vuotuisen kasvun rajoituksiin, mutta toisaalta hyväksyntää vuosikasvun hyödyntämiselle. Vastakkaisia ajatusmalleja tälle ovat luonnonvarojen riistokäyttö ja idealistinen luontosuhde. Idealistinen luontosuhde voidaan kärjistäen kiteyttää ajatukseen – leipä saadaan kaupasta ja sähkö töpselistä. Realistista luontosuhdetta kuvaa myös perinteinen suomalainen talonpojan ajatus jättää tila paremmassa kunnossa seuraavalle sukupolvelle kuin on sen itse saanut. Ilmastomuutos on tosiasia

Maailman ilmastomuutos on tosiasia. Ilmastomme lämpenee 3,5 – 6 astetta vuoteen 2050 mennessä.

34


Suomalaiset ovat vahvimmillaan ongelmien käytännön läheisinä ratkaisijoina. Voisimmeko olla ratkomassa koko maailmaa koettelevia suuria kysymyksiä: • ruoka • vesi • energia Globaalit valtavirrat ja maailmassa tapahtuvat suuret muutokset tukevat ja vahvistavat keskustalaista ajattelua. Niistä on mahdollista löytää myös uusi pohja suomalaiselle yritystoiminnalle. Maailma väkiluku saavuttanee 9 miljardin tason muutaman kymmenen vuoden kuluttua. Ruuasta tulee pula ja sen hinta nousee. Samaan aikaan ilmastomuutoksen vaikutukset Suomessa todennäköisesti tulevat suosimaan maataloutta. Nyt jos koskaan globaalit valtavirrat suosivat satsauksia maatalouteen, kotimaiseen lähiruokaan.

35


Juomavedestä on jo nyt pula. Nuorimmat meistä voivat nähdä ajan, jolloin tankkeri vettä maksaa enemmän kuin öljy. Suomalaisella vedenpuhdistukseen liittyvällä teknologialla ja osaamisella tulee myös olemaan kysyntää maailmalla. Energian kasvava hinta on ollut merkittävä tekijä Suomen kauppataseen kääntymisessä negatiiviseksi. Kotimaisiin uusiutuviin raaka-aineisiin perustuvalla bioenergialla voidaan korvata tuontiöljyä ja -sähköä. Puhtaan energian toimiala työllistää Saksassa jo 400 000 ihmistä. Luvun arvellaan nousevan muutamassa vuodessa miljoonaan. Suomen tavoitteet uhkaavat jäädä vaatimattomiksi, vaikka alalla on Suomessa paremmat lähtökohdat kuin Saksassa. Toimeen olisi tartuttava nyt. Kestävä kehitys ja talouden kuudes aalto

Kestävän kehityksen määritelmän mukaan meidän tulee turvata tuleville sukupolville samat tai paremmat toimintamahdollisuudet kuin meillä itsellämme on. Meidän tulee nopeasti pyrkiä tilanteeseen, jossa kulutamme vuodessa korkeintaan sen, mitä maapallo pystyy samassa ajassa tuottamaan. Vaikka tavoite voi aluksi kuulostaa yksinkertaiselta ja selkeältä, on se haastava: maapallon väkiluku kasvaa voimakkaasti ja myös kehittyvien maiden kulutus (elintaso) kasvaa. Niukkuus luonnonvaroista ja energiasta tulee nostamaan raaka-aineiden hintaa. Tulevaisuudentutkijoiden mukaan olemme siirtymässä

36


luonnonvaratalouteen, jossa luonnonvarojen omistamisesta kilpaillaan yhä kovemmin. Tulevaisuudessa parhaiten menestyvät kansantaloudet, jotka ovat ennakoivasti satsanneet energia- ja materiaalitehokkuuteen. Edellä kuvatut haasteet tarjoavat suomalaisille yrityksille mahdollisuuden tarttua teollisuuden kuudennen aallon tarjoamiin mahdollisuuksiin. Pienikin maa voi olla kokoaan suurempi globaalien ongelmien ratkaisija. Suomi voi kehittää ja kaupallistaa kestäviä ratkaisuja ihmiskunnan suuriin ongelmiin. Oheisessa kuvassa on esitetty talouden aaltoja. Olemme siirtymässä ohjelmistojen ja tietotekniikkateollisuuden vaiheesta kohti kuudetta aaltoa, joka perustuu kestävän kehityksen yritystoimintaan. Tällöin yritykset hakevat kilpailuetua esimerkiksi resurssien tuottavuudesta tai elinkaariajattelusta. Siirrymme materiaalien virrasta materiaalien kiertoon. Siinä on suuri ero.

37


Suomen suurin potentiaali vihreän kemian alalla on metsässä. Se tarkoittaa esimerkiksi puunkäytön uudelleen ajattelua. Puu hajotetaan kemiallisesti selluloosa- ja ligniiniosaan. Selluloosaosasta voidaan tehdä paperia tai vaikkapa nestemäisiä liikenteen polttoaineita. Ligniiniosa voidaan polttaa sähköksi ja lämmöksi tai jatkojalostaa uusiksi tuotteiksi. Ligniiniosasta voidaan tehdä ainakin 200 erilaista tuotetta. Sillä voidaan korvata esimerkiksi muoveja ja siten vähentää öljyn kulutusta muillakin kuin energiaalalla

Bioenergia pystyy toimialoista nopeimmin auttamaan kauppataseemme alijäämän oikaisemisessa. Bioenergian lisäksi Suomella on perinteises-

38


ti osaamista myös korkeassa teknologiassa. Suomalaiset voisivat olla suunnannäyttäjiä älykkäiden sähköverkkojen kehittämisessä. Suomi ja mikseivät muutkin Pohjoismaat voisi saada älykkäästä sähköverkosta samanlaisen kasvusysäyksen kuin NMT-verkkojen rakentaminen aikoinaan antoi. Älykkäässä sähköverkossa pystytään energiaa tuottamaan hajautetusti esimerkiksi alla olevan kuvan mukaisesti. Älykkäässä sähköverkossa voidaan ottaa vastaan joustavasti pientuotantoa ja perusvoimaa. Sen kautta voidaan myös siirtää reaaliaikaista tietoa esimerkiksi sähkön hinnasta. Saksassa puu- tai biokaasupohjaisesta sähköntuotannosta on tullut monelle maanviljelijälle merkittävä sivuelinkeino. Suomessa nämä pientuotannon mahdollisuudet on lähes kokonaan hyödyntämättä. Osana älykkäitä sähköverkkoja ja hajautettua tuotantoa voivat olla myös tulevaisuuden sähköautot.

39


Tästäkin useaan kertaan lainaamani Santeri Alkio sanoi vuonna 1921 uskomattoman osuvasti: ”Olen jo näkevinäni nykyisten raskaiden autojen sijasta sähköautoja, jotka kulkevat sirosti, ääntelemättä, haisematta, kuin ajatus.” (Matti Vanhasen blogi 7.11.2009)

Nyt 91 vuotta myöhemmin vaihdoin oman diesel-autoni sähköautoon, jota aioin ladata puuhakkeesta tehdyllä biosähköllä. Toinen esimerkki suomalaisesta osaamisesta on olkietanoli. Öljy voidaan korvata biomassalla. Erityisen hyvä raaka-aine etanolille on ruoantuotannon jätteet, kuten olki. Siitä tehtävä polttoaine on myös eettisesti kestävällä pohjalla, koska tuolloin ei käytetä ruoaksi kelpaavia raaka-aineita, vaan jätteistä tehtyä polttoainetta. Talouden kuudes aalto tulee perustumaan sellaiseen teknologiaan, jossa talouskasvu ei kuormita entiseen tapaan luonnonvaroja. Monet kansantalouden mittaristot menevät uusiksi. Meidän on opittava elämään tasapainossa keskustalaisuuden kolmion kanssa. Ihmisyys, kestävä talous ja realistinen luontosuhde tulevat nousemaan vielä arvoon arvaamattomaan. Ihmiset ovat heräämässä siihen, että nykymenossa ei ole mitään järkeä. Keskustalla on tarjottavana vaihtoehto nykymenolle.

40


Insinööri Kollegat kutsuvat minua eduskuntaryhmässä ”insinööriksi”. Olen diplomi-insinööri koulutukseltani , joka on harvinaisempi ammattitausta eduskuntaryhmässämme. Tästä juontuu nimitys. Luultavasti olen ainoa kansanedustaja, jolla on yleismittari jatkuvasti salkussa mukana. Eihän sitä koskaan tiedä, vaikka pääsisi rappaamaan rikkoutunutta sähkölaitetta päivän aikana. Yrittäjänä

Tähänastisen elämäntyöni olen tehnyt yrittäjänä. Aloitin diplomityöntekijänä kempeleläisessä Lauri Kuokkanen Oy:ssä. Toimi siellä suursarjatuotteiden tuotekehityspäällikkönä ennen siirtymistä Solitra Oy:n osakkaaksi. Hieman yli 30-vuotiaana sain yrityksen toimitusjohtajan tehtävät hoitooni. Solitrassa tehtyjen omistajajärjestelyjen jälkeen perustin Fortel Invest Oy:n. Olen ollut Fortelin kautta mukana noin 25 eri yrityksessä omistajana ja hallituksen jäsenenä. Kävin välillä reilut kolme vuotta lainassa Elektrobit Oyj:n toimitusjohtaja-

41


na. Olen siis johtanut välillä lähes 2000 työntekijän kansainvälistä organisaatiota ja toisinaan kolmen ihmisen tiimiä. Välillä olen saanut keskittyä pelkästään ihmisten johtamiseen, joskus on ollut tilaisuus käyttää itsekin sorvia ja tinakolvia. Olen toiminut muutamien pörssiyritysten hallituksissa, mutta pääasiassa olen toiminut pienissä ja keskisuurissa yrityksissä. Päällimmäisenä kokemuksena yrittäjänä ja toimitusjohtajana toimimisessa on se mahtava tunne, kun koko organisaatio on puhaltanut yhteen hiileen ja on saanut aikaan ihmeellisiä asioita. Varsinkin pienissä yrityksissä on aina hämmästyttänyt se, että vahvalla yhteishengellä on saatu aikaiseksi suuria yrityksiä nopeammin korkealaatuisia tuotteita. Yhteishengen aikaansaamisessa auttaa vahva arvopohja ja johdon esimerkin näyttäminen muille. Perheenisänä

Yhteispeliä olen harjoitellut myös kotioloissa. Perheeseeni kuuluu vaimo, viisi lasta ja neljä lastenlasta. Henkilökohtaisissa arvoissani perheen merkitys on suuri. Olen saanut runsaasti voimia tavallisen arjen elämisestä läheisten kanssa.

42


Synnyin Vetelissä, asuin kolmen kuukauden ikäisestä varusmiespalvelukseen saakka Puolangalla, sitten Oulussa, Kiimingissä ja nyt Kempeleessä.

Harrastan puukaasuautoilua, puu- ja metallitöitä sekä lenkkeilyä. Olen myös suorittanut ammattilentäjän tutkinnon, mutta se on jäänyt harrastukseksi. Politiikassa

Ennen kansanedustajaehdokkuutta kokemukseni politiikasta rajoittuu lukioaikaiseen oppilaskunnan puheenjohtajuuteen sekä isäni toiminnan seuraamiseen kunnallispolitiikassa Puolangalla. Vaikkei minulla kunnallispoliitikon taustaa olekaan, olen päässyt näkemään yhteiskunnan toimintaa yrityselämän vinkkelistä. Yritykset ovat osa yhteiskuntaa. Niiden ensisijaisena tehtävänä on yhteiskunnan näkökulmasta työpaikkojen luominen sekä taloudellisen hyvinvoinnin tuominen sille alueelle, missä yritys toimii. Elektrobitissä ja monessa muussakin yrityksessä tämä on kirjattu yhdeksi keskeisimmistä arvoista. Suomessa satsataan paljon koulutukseen. Meillä tulisi olla parempi itsetunto osaamisemme suo-

43


jelemiseksi. Kokemukseni saksalaisten yritysten ja yrittäjien kanssa on ollut puhutteleva. He taistelevat kynsin hampain perustamiensa työpaikkojen säilyttämisestä Saksassa, siis myös yrittäjät ja omistajat. Tällainen tsemppi meidän pitäisi saada aikaiseksi tännekin. Kempeleen ekokortteli

Olin puuhaamassa Kempeleen kuntaan kymmenen omakotitalon koealueen, jossa sähkö- ja lämpöenergia tehdään puuhakkeesta sekä tuulivoiman avulla. Aluetta ei ole kytketty lainkaan valtakunnan sähköverkkoon. Hankkeen tavoitteena oli uusiutuviin energialähteisiin perustuva energiaomavaraisuus, yhteisöllisyys sekä energian säästäminen.

Ilmakuva Kempeleen ekokorttelin alueesta elokuulta 2010

Alueelle rakennettavat talot on tehty matalaenergiatasoon, lämmityksenä on vesikiertoinen lattialämmitys, kodinkoneissa ja talojen sähköteknisissä valinnoissa on pyritty sähköä säästäviin ratkaisuihin.

44


Sähköllä lämmittämistä vältetään, esimerkiksi sähkökiukaita ei ole saanut asentaa, kylmäkoneet ja pesukoneet täytyy olla vähintään A+ -energialuokkaa. Suosituksilla pyritään ohjaamaan lisäksi asukkaita käyttämään sähköä säästäviä ratkaisuja. Energiaa säästäviä ratkaisuja sekä uusiutuvaa energiaa käyttämällä pyritään energialaskun merkittävään pienentämiseen. Alueen energia tuotetaan puuhakkeesta kaasuttamalla. Kaasu poltetaan puukaasugeneraattorissa. Sähköntuotannossa syntyy hukkalämpöä, joilla alueen talot lämmitetään. Alueelle on rakennettu lähilämpöverkko, mikä on toteutettu lämpöhäviöiden välttämiseksi matalalämpöisenä. Koska talojen lämmitys on toteutettu vesikiertoisella lattialämmityksellä, verkossa kiertävän veden lämpötilaksi riittää 65 astetta. Jokaisessa talossa on 700 litran vesivaraaja, josta saadaan käyttövesi nopeasti. Matalalämpöistä vettä on helppo tuottaa sähköntuotannon hukkalämmöstä eikä erillistä lämmöntuottamista tarvitaan lainkaan. Koska hukkalämpöä syntyy n. 70 % puun lämpöarvosta, on kaikki normaalisti sähköllä tehtävä lämmittäminen pyritty toteuttamaan tällä edullisella energialla. Talojen tuloilmakoneiden energia saadaan lähilämmöstä, astianpesukoneet on liitetty lämpimään veteen, kuivausrumpujen sijaan on suositeltu kuivauskaappien tai huoneiden rakentamista. Alueen rakentajat ovat myös itse innostuneet energiaa säästävistä ratkaisuista. Osassa taloista on yhteisten määräysten ja suositusten lisäksi rakennettu mm. maaperän lämpöä

45


hyödyntävää ilmanvaihdon esilämmitystä, jota kesällä käytetään jäähdytykseen. Sähköllä jäähdyttäminen on alueella kielletty. Yksi alueen taloista on mitattu Suomen tiiveimmäksi omakotitaloksi (vuotoluku 0,07). Tässä talossa ilmanvaihtoa ohjaa hiilidioksidipitoisuuden mittaus. Muutamassa talossa lähes koko valaistus on rakennettu LED-valoilla. Kaikissa taloissa on asuttu jo jonkin aikaa ja ensimmäiset käyttökokemukset ovat rohkaisevia. Tulevaisuuden visioissamme sähköautot tulevat olemaan osana kodin sähköjärjestelmää. Kun tulemme autolla töistä kotiin, auton akuista voidaan jopa ottaa tehoa huippukulutuksen aikana ja autot ladataan pienimmän kulutuksen aikaan yöllä. Jos kaikki Suomen asunnot rakennettaisiin kuten Kempeleen alue ja ajaisimme sähköautoilla, voitaisiin yhdellä viidesosalla Suomen metsien vuosikasvusta tuottaa kotitalouksien sähkö- ja lämpöenergia sekä miljoonan sähköauton lataaminen 15.000 kilometrin vuotuiseen ajoon. Alueen toteuttaminen on herättänyt suurta mielenkiintoa Suomessa ja ulkomailla. Alueeseen on tutustunut vieraita Saksasta, Sveitsistä, Ruotsista, Ukrainasta sekä Hollannista suomalaisten vieraiden lisäksi. Energiaomavaraisuus, energian säästäminen sekä uusiutuvien energialähteiden käyttäminen kiinnostaa ihmisiä. Puhdas energia ja sitä tukeva rakentaminen tulee olemaan yksi maailman nopeimmin kasvavista toimialoista. Suomessa on hyvä pohja rakentaa uutta osaamista ja liiketoimintaa tämän globaalin valtavir-

46


ran ympärille. Täälläkin pitää kuitenkin päästä puheista tekoihin. Ekokortteli osoittaa, että energian säästäminen ja uusiutuva energia on kustannustehokasta eikä kodin totutuista käyttömukavuuksista tarvitse tinkiä. El Kamina

Olen harrastanut puukaasuauton rakentamista ja sillä ajamista noin viiden vuoden ajan. Ajatus lähti päähänpinttymästä päästä myös autoilussa irti tuontiöljystä henkilökohtaisella tasolla. Projektista tulikin varsin mielenkiintoinen.

Mitä järkeä on ajaa puukaasuautolla? Projektin tavoitteena oli rakentaa sellainen puukaasuauto, jolla voi ajaa nykyautojen tapaan. Ekokortteli ja El Kamina -projekteilla osoitettiin käytännössä, että kotimaisilla polttoaineilla voidaan korvata perheen arkipäivän energiatarve: ajaa autolla, lämmittää asunto sekä tuottaa kodin tarvitsema sähkö. Ajan El Kaminalla 6 000 – 10 000 kilometriä vuodessa, joten tekniikan luotettavuus on käytännössä testattu. Puukaasuautoista ei koskaan tule

47


ratkaisua liikenteen polttoaineongelmaan, mutta se on mukava harrastus ja haluan rohkaista muitakin siihen. Rakentajan uurastuksen palkitsee uskomaton tunne, kun tankkiin saa laittaa kotimaista polttoainetta ja riippuvuus öljystä loppuu. Uskon, että siirtyminen uusiutuviin polttoaineisiin tapahtuu nestemäisten biopolttoaineiden kautta ja ”lopullinen ratkaisu” on vety- tai sähköauto. Biodieseliä voi tehdä vaikkapa puuhakkeesta ja bioetanolia oljesta. Sähköautot voidaan ladata esimerkiksi puuhakkeella tai tuulivoimalla tehdyllä sähköllä. Liikenteen polttoaineiden omavaraisuusastetta voidaan kasvattaa nopeasti. Sekin vaatii aluksi rohkeita poliittisia päätöksiä, markkinat huolehtivat lopusta.

48


Puolueen johtamisesta sekä pääviesteistä Pääviestini on keskustalaisen kolmion tasapaino: ihmiset, talous ja luonto. Ihmisillä on hyvä silloin, kun talous ja luonto voivat myös hyvin. Ihmisyydessä tärkeää on tasapaino yhteisöllisyyden ja yksilön välillä. Kaikkea vastuuta emme voi sysätä yhteiskunnan harteille. Siksi itsensä auttamiskyvyn vahvistaminen on tärkeää. Jokaisella tulee olla jatkossakin samanlaiset mahdollisuudet kouluttautua kotitaustastaan huolimatta. Ilman sivistystä emme pärjää. Sivistyneen yhteiskunnan mittari on edelleen myös niistä huolehtiminen, jotka eivät siihen itse pysty. Sosiaalisesta oikeudenmukaisuudesta on pidettävä kiinni.

49


Kestävässä taloudessa haen talouspolitiikan kärjeksi työtuntien lisäämistä kansantalouteen, kohtuullisuuden korostamista ahneuden ekonomian sijaan sekä julkisen talouden velkaantumisen pysäyttämistä. Realistisessa luontosuhteessa korostuvat kestävä luonnonvarojen käyttö, kotimainen ruoka ja biotalouden, erityisesti metsien, mahdollisuuksien hyödyntäminen.

Haluan keskittämisen sijaan pitää koko Suomen asuttuna ja löytää hajauttamisesta kilpailuedun koko Suomelle.

50


Oman kokemukseni mukaan suomalaiset ovat vahvimmillaan isojen ongelmien käytännön läheisinä ratkaisijoina. Tältä pohjalta on hyvä lähteä rakentamaan Suomi-kuvaa maailmalla ja Suomen roolia ulkopolitiikan toimissa. Haluamme olla ratkomassa koko maailmaa koettelevia suuria haasteita koskien esimerkiksi ruokaa, vettä, energiaa sekä sosiaalista oikeudenmukaisuutta. Globaalit valtavirrat ja maailmassa tapahtuvat suuret muutokset tukevat ja vahvistavat keskustalaista ajattelua. Meidän tulee oppia myös viestittämään tämä myös muille. Puolueemme johtotehtävissä pystyisin vahvistamaan johtotiimiä yrittäjyyden, elinkeinoelämän, talouden sekä johtamisen osa-alueilla.

Uskon myös pystyväni toimimaan puoluetta yhdistävässä roolissa. Toivon, että puolueen johto valittaisiin nimenomaan tiiminä, joka pystyy keskenään jakamaan vastuuta kunkin henkilökohtaisen kiinnostuksen ja osaamisen mukaan. Tiimissä

51


tulisi olla edustettuina erilaisia näkemyksiä, osaamista ja ikäjakaumaa. Keskusta-puu kasvaa vahvassa aate- ja arvopohjassa 2010-luvullakin. Vaikka kilpailijamme yrittävätkin meille sanoa, että puu olisi kuolemassa pystyyn, näin ei ole. Ehkä tarvitsimme ikävän vaalitappion eduskuntavaaleissa 2011, jotta pystyimme varaamaan riittävästi aikaa aatekeskustelulle ja viestimme kirkastamiselle. Nyt keskustelut ovat hyvässä vauhdissa ja olemme kaikin tavoin valmiimpia kohti uusia haasteita. Tehdään yhdessä Keskustasta jälleen Suomen suurin puolue!

52


Lopuksi Lapsen silmin maailma on täynnä mahdollisuuksia. Itsekin olen oppinut omilta lapsiltani ja lapsenlapsiltani hyviä oivalluksia elämästä. Lapsen näkökulman insinöörin elämään tarjoaa 7-vuotiaan Teron kirjoitus, jonka sain yrittäjäystävältäni. Teron kirjoitus on ilmestynyt Ylöjärvellä 19.5. 2001 ja sen otsikkona on ”Mikä minusta tulee isona”: Maailman paras ammatti

Haluan tulla insinööriksi, kun olen kasvanut isoksi, koska se on hauskaa hommaa ja helppoa. Sen takia nykyisin on niin paljon insinöörejä ja koko ajan tulee vain lisää. Insinöörien ei tarvitse käydä paljon kouluja, heidän on opittava lukemaan tietokonekieltä, jotta he osaisivat jutella tietokoneiden kanssa. Arvaan, että heidän pitää osata lukea myös niin, että he tietäisivät, mistä on kyse, kun kaikki asiat on sekaisin. Insinöörien on oltava rohkeita niin, etteivät he pelästy, jos asiat on niin sekaisin, ettei voi ollakaan tai jos he joutuvat puhumaan vieraita kieliä ulkomaankielellä, jotta he tietäisivät, mitä pitää tehdä.

53


Insinööreillä on oltava hyvät silmät, niin että he näkevät hameen läpi eivätkä saa pelätä konttorin naistyöntekijöitä, koska he työskentelevät niiden kanssa. Minä pidän myös palkasta, jota insinöörit saavat. He saavat enemmän rahaa kuin ehtivät kuluttaa. Se johtuu siitä, että useimmat ihmiset pitävät insinöörien työtä vaikeana, paitsi insinöörit, jotka tietävät, kuinka helppoa se on. Ei siinä ole paljon sellaista, mistä en pitäisi, paitsi että tytöt pitävät insinööreistä ja kaikki haluavat mennä naimisiin miesinsinöörin kanssa niin, että heidän on aina ajettava pois ne naiset, jotta ne eivät ole häiriöksi. Toivottavasti en tule allergiseksi konttoripölylle, koska meidän koirastakin tulen sairaaksi. Ja jos tulen allergiseksi konttoripölylle, ei minusta ole enää insinööriksi ja minun pitää mennä oikeisiin töihin.

54


Lähdeluettelo Kuisma Juha & Niemelä Seppo (toim.) 1983: Santeri Alkio – Ituja. Kirjayhtymä, Helsinki. Niemelä Seppo 2012: Ajankohtainen Alkio. Maahenki, Helsinki.

55



Kohti 2020-lukua