2/2006
Ayrshire-lehti
1
Ayrshire-lehti
2/2006
SUOMALAINEN AYRSHIRE Helmi punaisten lypsyrotujen meressä
© Elly Geverink
Keinosiemennysosuuskunnat
2
2/2006
Ayrshire-lehti
Pääkirjoitus FACE LIFT – kokonaisjalostusarvo tarvitsee kasvojen kohotusta Kokonaisjalostusar von sisältöä ollaan tänä syksynä vihdoin uudistamassa. Riippumatta siitä uskooko indekseihin vai ei, uudistus on tarpeen. Jaluri, kuten tätä rakasta ja väliin vihattuakin lasta lempinimellä kutsutaan, on yhtä kaikki keskeinen työväline monille jalostusalan toimijoille. Sillä arvotetaan lehmiä ja sonneja moneen tarkoitukseen, joten jokaisen karjanomistajan etu on, että jaluri ennustaisi lehmän todellista jalostusarvoa mahdollisimman hyvin. Nykyisellään niin ei ole, joten korjausta tarvitaan ja Ayrshirekasvattajien hallitus on antanut uudistuksesta kannanottonsa toisaalla tässä lehdessä. Koska jalurin avulla voidaan luoda karjamaailman pörssinoteerauksia eläinainekselle, pitäisi siihen soveltaa samoja avoimuuden ja riippumattomuuden periaatteita. Vaikka jalostusneuvonnan, jälkeläisarvostelun ja kantakirjauksen niputtaminen yhteen keinosiemennyksen kanssa kuulostaa tehokkaalta, on se vastoin juuri näitä periaatteita. Avoimuutta tarvittaisiin siinä, että osaindeksit olisivat purettavissa eli nähtävissä mistä tekijöistä esimerkiksi tuotosindeksi on koostunut, miten siinä on painottunut toisaalta suku ja toisaalta eläimen oma tuotos. Pohjoismaisen aineksen osalta plussat ja miinukset eivät aiheuta niin paljon kysymyksiä, mutta ayrshiren kohdalla tuontisukuisten lehmien indeksit ovat omituisia. Kukaan ei epäile, etteivätkö koneet osaisi laskea, mutta jos sukulaisia on Suomessa vähän, jää laskentaan paljon aukkoja ilman että tietäisimme miten ne on täytetty. Ennestäänkin horjuvaa luottamusta vähensi
edelleen Pro Agria tuotostarkkailun päätös olla luovuttamatta tuontisonnien tytärten 305 päivän tuotoskeskiarvoja Ayrshirekasvattajille. Mitä tai ketä tällä päätöksellä haluttiin suojella jää pohdittavaksi, mutta tuotostarkkailu osoitti ihan puulla päähän lyöden, että Pro Agrian jäsenyritysten intressit ohittavat karjanomistajan edun. Se puolueettomasta neuvonnasta. Laskennan kytkeytyminen muuhun liiketoimintaan aiheuttaa monia muitakin ongelmia, joita ei pörssikaupassa suvaittaisi. Kun Suomessa on sonnien odotusaikajärjestelmä nyt täydessä toiminnassa, on meillä jatkuvasti satamäärin sonnipoikia odottamassa ikiomaa jalostusarvoa eli matkalippua joko Pieksamäelle tai teuraaksi. Suuria muutoksia jalostusarvon sisältöön ja laskentaan ei siis voi tehdä ilman, että näiden sonnipoikien pörssiarvo olisi vaarassa romahtaa, joten muutoksia on tehtävä varovasti ja epäilemättä vasta sonnien tulevaa jalostusarvoa ennustavien koelaskentojen jälkeen. Toisin sanoen, jos joku odotti kaiken korjaavaa lopullista ratkaisua jalostusarvon sisältöön, ei sellaista ole odotettavissa. Liiketoiminnan etu menee tässäkin karjanomistajan edun edelle. Tuskin Suomi on ainoa maa, jossa kasvattajat rutisevat indekseistä. Kritiikkiä satelee todennäköisesti kaikkialla ja ainakin USA:ssa sikäläinen jaluri, Net Merit, kävi äskettäin läpi kasvojen kohotuksen. Ja koska sonnien indeksit ovat muunnettua rahaa, on mahdollisuus laskennan manipulointiin aina otettava huomioon. Näin kävi äskettäin Saksassa, jossa paljastui yritys parantaa sonnin arvostelua vaihtamalla lehmien korvamerkkejä. Suljettu ja keskittynyt järjestelmä jättää Suomessa liikaa kysymysmerkkejä, syystä tai ilman syytä, joten läpinäkyvyys olisi Pro Agria ja Faba -ryhmittymien imagolle eduksi. Mutta yrittänyttä ei laiteta, ja siksi yhdistyksemme haluaa olla mukana kokonaisjalostusarvon uudistuksessa. Tavoite voisi olla, kuten Pohjois-Pohjanmaan lypsykarjakerhon puheenjohtaja Jari Ahlholm kerran alustuksessaan totesi, että korkean jalostusarvon ja itse lehmän livenä pitää paremmin vastata toisiaan. Yksinkertaista ja totta. Mirja Koljonen
3
Ayrshire-lehti
2/2006
Sisällysluettelo • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • •
Kuva: Carlos Pérez
• • • • • • • • • • • •
4
Pääkirjoitus – FACE LIFT - kokonaisjalostusarvo tarvitsee kasvojen kohotusta – Mirja Koljonen ................................. Sisällysluettelo ................................................................................ Sorkat kunnossa – vai ovatko? – Merja Kallio ................................... Sorkanvälitulehdus riesana – omakohtainen kokemus – Tarja Saarinen.... Kuusiniemessä pannaan lehmät tiineeksi – Sari Alhainen....................... Lehmäjengi Kanadassa 18.-26.4.2006 – International Dairy Showcase 2006 – Susanna Taivalmäki .................... Kansainvälinen lehmäjengi – Laura Laiholahti ...................................... Ayrshire Kolumbiassa – Carlos Pérez ................................................. Tuontiayrshiret esittelyssä – Sari Änkö ............................................... AF Class – kevään ja kesän 2006 luokituskierrokset – Laura Laiholahti .............................................................................. Sonnikohtaiset luokitustulokset / AF-Class 2004-2006 ........................ Sonnien luokittaminen Kanadassa – Laura Laiholahti ............................ Handler-jatkoleiri Mustialassa ........................................................... Ayrshirekasvattajien kevätkokous ja seminaari Ristiinassa – Miia Ikonen .. Sale Of Stars – Eliittihuutokauppa ..................................................... Laatulehmien lista – All Stars ............................................................ Ilmi Merikukka ja Syrjälän Irma 100-81729 AAA – Hannu Huitti ja Mikko Ranta ............................................................. Kestävät lehmät elinikäistuotoksen mukaan järjestettynä ....................... Lehmän ruokinta ja lypsy näyttelypaikalla – Dany-Pierre Rondeaun haastattelun pohjalta Sari Alhainen .................................................... Eräitä jalostustyössä huomioon otettavia tekijöitä – Julkaistu Suomen Ayrshirekarja -lehden numerossa 5, v. 1929 ...................................... Ayrshirekasvattajien jäsenkirjoissa syntyneet sonnit, joiden jalostusarvo vähintään +12, arvostelu 2006/05................................. Osallistu Ayrshire-Finland 2006 valokuvakilpailuun ............................. Kasvattajanimirekisteri ..................................................................... Blackaddarin huutokaupassa myytiin 150 eläintä – Mirja Koljonen ....... Ayrshire Finland 2005 valokuvakilpailun tulokset ................................ Ayrshire Model Cow – tavoitteena ihanteellinen ayrshirelehmä .............. Huomio junnut ja muut eläinkuvauksesta kiinnostuneet ! ...................... Suomen Ayrshirekasvattajat ry:n kannanotto uuden kokonaisjalostusarvon sisällöstä ..................................................................... Kesäpäivä Kellahdella – Seija Viitanen .............................................. Vuosinäyttelyn tuomari esittelyssä – Mirja Koljonen ............................. Aurinkoa ja ayrshireja Farmarissa Seinäjoella – Salla Rautio .................. Tyylikäs 2006 lypsykarjanäyttely ........................................................ Yllätys 2006 lypsykarjanäyttely .......................................................... Farmari 2006 lypsykarjanäyttely ........................................................ Muurikki 2006 lypsykarjanäyttely ...................................................... Satakunta 2006 lypsykarjanäyttely ..................................................... Junior Handler 2006 ....................................................................... Showmanship 2006 ........................................................................ Tarvikemyyntihinnasto ...................................................................... Suomen Ayrshirekasvattajien syyskokous ja seminaari -kutsu .................
n:o 2 2006
3 4 5 6 10 14 16 17 18 20 21 22 23 24 27 29 32 34 37 39 41 42 42 44 46 49 51 52 53 54 56 58 59 60 62 63 64 68 70 72
Ayrshire-lehti n:o 2/2006 Kuudes vuosikerta Julkaisija: Suomen Ayrshirekasvattajat Finnish Ayrshire Breeders ry Toimituskunta: Laura Laiholahti (päätoimittaja) Mirja Koljonen Olavi Ahonkivi Miia Ikonen (ilmoitukset) Sari Alhainen (toimitussihteeri) Ilmestymis- ja aineistopäivät 2007: N:o aineisto ilmestyy 1 9.3. 1.4. 2 23.9. 15.10. Ilmoitusmyynti: Yhteyshenkilö Miia Ikonen miia.ikonen@kyytselka.fi Puh. 050 546 6499 Taitto ja painatus: SeT-Print Teija Seppälä Mäensivuntie 69 61800 KAUHAJOKI puh./fax: (06) 231 4334 e-mail: set-print@co.inet.fi Kannen kuva: Vuosinäyttelyn Karjakilpailun voitti Rounion Ayrshire. Kuvassa Rounion Chapelle Emä: Saga Isä: Ripken Kuva: Elly Geverink
Suomen Ayrshirekasvattajat Finnish Ayrshire Breeders ry
2/2006
Ayrshire-lehti
SORKAT KUNNOSSA – VAI OVATKO ? Suomessa on yleisesti hyvä tilanne tarttuvien eläintautien suhteen. Aina ei kuitenkaan kaikki ole hyvin. Melkoisen riesan ovat jo monet karjankasvattajat saaneet kokea tarttuvista sorkkataudeista. Karjassa on voinut olla kaikki sorkat päällisin puolin kunnossa, kunnes sorkkahoitaja havaitseekin sorkanvälitulehdusta rutiinin sorkkahoitokäynnin yhteydessä. Havainnot eivät välttämättä jää yksittäistapaukseen, vaan samoja oireita voi löytyä karjassa useammalla lehmällä. Silloin sorkkahoitaja joutuu miettimään, mikä sorkkaongelmiin on syynä. Vaikka ulkoisesti olosuhteet ovat kunnossa, ovat ostoeläimet saattaneet tuoda taudin mukanaan. Ostoeläinten “syyllisyydestä” ei kuitenkaan koskaan voi olla varma. Samanlaisia yllätyksiä on tullut monessa suuressa pihattokarjassa, jossa sorkkasairaudet leviävät todella helposti ja nopeasti. Karjankasvattajilta kaivataan nykyään yhä enemmän rehellisyyttä ja avoimuutta karjan terveyden suhteen, etenkin eläinten myynti- ja ostotilanteissa sekä karjanäyttelyihin osallistuttaessa. Vieraita ei pidä päästää navettaan kylä- ja kaupunkijalkineillaan, eikä varsinkaan, jos vierailijat tulevat toiselta
tilalta. Jos karjassa tiedetään olevan tarttuvia tauteja oireilevia eläimiä, vierailuja pitää välttää ja tilanteesta on tiedotettava avoimesti. Vierailija voi sen jälkeen päättää jättääkö tulematta vai suojautuuko asiaan kuuluvalla tavalla. Ikävänä esimerkkinä tapaus, jossa eräälle maidontuotantotilalle saapunut ryhmä huomasi karjan sairastavan selvillä kliinisillä oireilla näkyvää pälvisilsaa. Karjan omistajat eivät olleet kertoneet asiasta yhtään mitään. Ryhmäläiset olivat ymmärrettävästi tyrmistyneitä tilanteesta. Samanlainen hyvien tapojen mukainen
ilmoitusvelvollisuus koskee myös tarttuvien sorkkasairauksien kanssa tekemisissä olleita karjoja. Tosin sairaudet voivat kulkeutua tilalta toiselle useita eri teitä, mutta niiden siirtyminen tietoisesti tilalta toiselle pitää yrittää estää. Nykypäivän karjanomistajan pitää olla vastuuntuntoinen ja välittää myös muista ammattikavereista. Tämä on koko karjankasvattajien ammattikunnan yhteinen etu. Sorkkasairaudet ovat yhä kasvava ongelma, mutta on myös karjoja, joissa ei ole jalkavikaisia eläimiä ollenkaan. Vaikka karjojen koon kasvaessa myös tau-
tien lisääntymiseen pitää osata asennoitua, on pyrittävä pitämään terveet karjat edelleenkin terveinä.
Jalat kunnossa alusta alkaen Kestävien jalkojen ”rakentaminen ” lehmälle alkaa vasikan syntymäpäivästä. Vasikan täytyy heti päästä liikkumaan ja hyppimään kunnolliselle alustalle. Paljon kuivikkeita ja tilaa sekä ulos päivittäin luonnolliselle alustalle raittiiseen ilmaan ja auringon valoon. Hiehojen ainoa oikea kasvatuspaikka on laidun . Mitään pätevää syytä ei ole jättää laidunta-
Hyvästä suojavarustuksesta tulee huolehtia tilavierailujen yhteydessä (kuva: Laura Laiholahti)
5
Ayrshire-lehti
2/2006
rasitustilanteita. Eläimen hyvä rakenne, etenkin hyvä jalkarakenne, hyvät olosuhteet niin kesällä kuin talvellakin ja karjanhoitajan hyvä ammattitaito ja kokemus luovat parhaat edellytykset koko toiminnalle.
Aina selviää – jos haluaa Lumihangessa liikkuminen on parasta mahdollista sorkkakylpyä. Ulkoilu pitää myös lihaskunnon hyvänä ja parantaa eläinten vastustuskykyä. (kuva: Merja Kallio)
matta. Jos laitumia ei ole navetan nurkalla, niin eläimet viedään sinne missä laitumia on. Talvellakin hiehojen on hyvä päästä päivittäin ulos liikkumaan. Raitis ulkoilma on välttämätöntä, sillä puhtainkaan sisäilma ei sitä voi korvata. Parasta jalkahoitoa kaikenikäisille,
vasikasta satatonnareihin, on liikkuminen luonnossa. Nurmi, hiekka ja lumi ovat mitä mainioimmat puhdistajat sorkille. Lisäksi luusto ja lihakset pysyvät vahvoina . Koko eläimen vastustuskyky pidetään kunnossa, silloin eläin kestää terveenä ja sietää paremmin myös erilaisia
Epätoivoon ei ole koskaan syytä vaipua, sillä kaikista ongelmista on mahdollista selvitä, kunhan sitkeästi ja määrätietoisesti jaksaa yrittää. Tämä pätee sorkkasairauksien lisäksi muihin karjan kanssa tapahtuviin harmeihin. Silloin kun menetetään eläimiä, menetetään myös eläinten perimä. Hyvän eläimen ollessa kyseessä menee jalostustyö hukkaan eikä edes ostamalla saada samanlaista tilalle, sillä hyviä eläimiä on harvoin tarjolla.
Tällaisissa tilanteissa ovat ammattikaverit välttämätön apu. Aina voi huolet jakaa ja silloin huomaa, että on niitä vastoinkäymisiä toisillakin. Omalle kohdalle on sattunut tilanne, että sain puhelun eräältä hyvältä karjankasvattajakaverilta, joka kertoi, että heidän paras lehmänsä oli kuollut pellolle. Kohta tämän jälkeen tuli toiselta ystävältä tekstiviesti, jossa kerrottiin, että alkiosta oli syntynyt se kovasti toivottu lehmävasikka! Samanlaisia huolia ja iloja soitellaan puolin ja toisin. Näin saadaan voimia ja jaksamista jokapäiväiseen aherrukseen. Vastoinkäymiset on luotu voittamista varten ja ne tekevät vahvemmaksi ja viisaammaksi. Aurinkoista syksyä Merja Kallio kaikille!
Sorkanvälitulehdus riesana – omakohtainen kokemus Tarja ja Pekka Saarisen navetassa Ruovedellä jouduttiin vuosi sitten kokemaan tarttuvan sorkkasairauden leviäminen tilan lehmiin. Oheisessa artikkelissa Tarja kertoo sairauden kulusta ja sen hoidosta, sekä myös tilanteen tuomista tunnoista ja jaksamisesta. Hän toivoo, että avoin keskustelu asian tiimoilta auttaisi muita karjanomistajia toimimaan oikein mahdollisen tartunnan iskiessä, ja myös itse jaksamaan pahimman vaiheen yli.
6
Kaikki alkoi 27.9.05. jolloin olin juuri ollut Ahlmanin maatalousoppilaitoksella kuuntelemassa luentoa sorkkataudeista. Kotiin palattuani huomasin illalla yhden hiljan poikineen hiehon ontuvan. Silloin eivät hälytyskellot vielä soineet päässä, kyllähän aina välillä joku ontuu. Seuraavana päivänä ontuvia olikin jo 3 ja sitä seuraavana vielä 5 uutta. Siinä vaiheessa iski paniikki sekä hirveä häpeän
tunne. Aluksi makasin pari päivää peiton alla ja itkin ja ajattelin etten uskalla kertoa ikinä kenellekään mikä hirvitys meillä nyt on. Kaveri kuitenkin soitti enkä voinut olla kertomatta asiasta. Häneltä sain tukea lähteä asiaa selvittämään. Ensin lähdimme sille linjalle joka oli “ainoa” hyvä hoito tautiin, eli jalkojen suihkutus ja usko, että aika parantaa. Viikon sisällä ontuivat kaikki lehmät, lukuun
2/2006
ottamatta 5 yksilöä, jotka eivät koskaan sairastuneet. Osa lehmistä raahusti eteenpäin aivan kolmijalkaisina, osa ontui vain vähän. Syöntikäynnit jäivät minimiin ja yritin ruokkia lypsyasemalla niitä edes vähän. Ne jotka olivat kipeimpiä, otin vanhalle puolelle parsiin seisomaan ts. makaamaan. Pahimmillaan 35 lehmän lypsylle kokoaminen kesti melkein tunnin kun lehmät eivät kerta kaikkiaan pys-
Ayrshire-lehti
monta kertaa. Suoranaisesti tautiin kuoli eli jouduttiin lopettamaan 11 lehmää. Loput reväyttivät itsensä kaatuillessaan kun yrittivät kolmella jalalla kulkea liukkailla käytävillä. Eipä siinäkään ollut muuta konstia kuin lopettaa eläin. Kaikkiaan menetettiin 16 eläintä. Paria lehmää yritimme pitää hengissä kun poikimiseen olisi ollut vain vähän aikaa. Toiselta mätäni sorkka kokonaan irti - lopetus.
kuolevan lääkärin toimesta. Toki se oli toisaalta helpottavaa kun pääsivät pois kärsimästä. Jotenkin tauti aiheutti eläimille täydellisen verenmyrkytyksen ja myös mahojen toiminta pysähtyi. Useita tunteja kulutin syöttämällä sairaille suupala kerrallaan heinää ja juotin niitä kastelukannulla kun ei enää muuta voinut. Kääntelimme niitä käsipelissä ja TOIVOIMME. Useimmiten turhaan.
Itse käytämme viikon kuuria kerran kuukaudessa n. 5 % liuoksella. Joku pitää allasta lähestulkoon koko ajan, toiset pari päivää silloin tällöin. Nyt olen myös hoitanut pari tapausta penisilliinillä, annos on 60 ml 5 päivänä ja se tehoaa, kunhan ei jää odottamaan, että eläin paranee itsestään. Toki antibiootin käytöstä johtuva maidonmenetys harmittaa, mutta parempi sekin kuin menettää koko eläin. Alkuun tapahtui
Monille lehmille jäi taudin seurauksena kroonisia muutoksia sorkkiin. (kuvat: Tarja Saarinen)
tyneet kävelemään. Maitomäärä putosi 10 päivän aikana puoleen. Silloin iski jo taloudellinenkin hätä. Kun muutama päivä kului eikä ontuminen hellittänyt, aloin miettiä lääkitystä. Siinä vaiheessa kuitenkin jalassa – lehmillä vain 1 jalka sairasti - yleensä oli jo mätäpaise tai sitten sorkan ja karvan rajasta vuoti mätää. Lääkäri ei ollut taudista tietoinen ja lähdimme kokeilemaan hoitoa penisilliinillä . Normaali 40 ml x 5 pv ei tehonnut mitenkään. Sitten kokeilimme Terramyciniä pitkävaikutteisena - taisi yksi lehmä parantua jonkin verran. Siinä vaiheessa raatokyyti oli käynyt tilallamme jo
Toinen keisarileikattiin ja lopetettiin, mutta vasikkakin kuoli pian. Pahimpina päivinä lopetettiin kaksi lehmää ja neljäkin samalla viikolla. Koskaan ei voinut tietää mitä vastassa oli, kun navettaan käveli sisään. Henkinen rasitus oli kova ja voin aivan rehellisesti sanoa olleeni henkisesti aivan masennuksen rajamailla ja täydellisen uupunut. Lehmät kun ovat minulle enemmän kuin työväline. Jokaisen olen “synnyttänyt” ja kasvattanut omin käsin ja tunnen jokaisen kuin omat taskuni. Oli todella raastavaa nähdä niiden makaavan aivan koomassa ja sitten lopulta
Nyt tilanne näyttää rauhoittuneen. 30.5.06 on lopetettu viimeksi eläin. Ontuvia on ja suurin syy niihin on tällä hetkellä kantasyöpymä. Myös osalla on sorkan kasvussa epämuodostumia ja se aiheuttaa ontumista. Sorkkahoitaja on tuttu vieras talossa. Kengän laitto yleensä auttaa ja kuparisulfaattikylpy on tehokas lisäapu. Meidän tautiimme ei sovi oikein mikään diagnoosi tai oikeastaan kolmekin: sorkka-alueen ihotulehdus, sorkkavälin ajotulehdus ja sorkkavälin tulehdus - kaikki ovat tutun oloisia. Jalka-altaan käytöstä olen kuullut monta eri tapaa.
niin monta virhettä ja asiat olisi pitänyt tehdä toisin: Raju lääkitys on aloitettava viipymättä ja jalka-allas otettava käyttöön. Nämä seikat eivät meillä toteutuneet, koska asiasta ei ollut tietoa. Pihattoon on nyt hankittu käytävämatot, joten liukastumisia ei enää tule millään tavalla. Masennukseen tai häpeään on myös turha vaipua. Nyt olemme viisaampia ja osaamme toimia vastaavassa tilanteessa. Kokemus oli kova, mutta onneksi muut ovat voineet hyötyä näistä meidän kokemuksistamme. Kenellekään en toivo kyseistä tautia, kos7
Ayrshire-lehti
ka se on todellakin kallein tauti mitä voi navettaansa saada. Valitettava tosiasia on kuitenkin se, että erilaiset sorkkasairaudet tulevat yleistymään, koska pihatot yleistyvät, karjojen koko kasvaa ja eläinten liikkuminen talojen välillä lisääntyy. Olen yrittänyt pohtia kuluneen vuoden aikana miksi taudista kehittyi niin raju meillä, kun muualla eläimet ovat selvinneet melko pienillä ontumisilla ja lääkekuurit ovat purreet hyvin. Tokihan taloudellinen menetys on ollut näilläkin tiloilla suuri, mutta ei ole kuitenkaan ollut näitä eläinten kuolemia. Uskoisin, että syy on aureusta vastaan käyttämämme rokote, joka pistettin muutamaa päivää
8
2/2006
ennen kuin tauti alkoi. Se saattaisi olla herkistävä tekijä, joka aiheutti näin rajun reaktion. Taudin alkuperää en lähde edes arvailemaan. Ostoeläintä olisi helppo syyttää, mutta koska nyt on tullut uusia sorkkasairauksista kärsiviä tiloja, joilla ei ole ollut ostokkeja, ei ostoeläintäkään voi varmuudella syyllistää. Avoimuus karjanomistajien keskuudessa ja tieto sorkkasairauksista auttaa selviytymään. Toki tautia saa pelätä ja varoa, mutta ei se ole maailmanloppu ja sen kanssa oppii elämään. Monessa muussa maassa sorkkasairaudet ovat jo arkipäivää eikä siitä tehdä suurempaa numeroa koska niitä on jo kaikilla valmiiksi. Uskon, että mitä kauem-
min tauti on karjassa, sitä vähemmän siitä on oireita, koska eläimet saavat siihen vastustuskykyä. Meilläkään viimeisimmät poikineet hiehot eivät ole ontuneet ollenkaan eikä niillä näy edes
kantasyöpymää. Vuosi on kulunut ja uskon, että kyllä tästä vielä noustaan entistä ehompana. Tarja Saarinen
2/2006
Ayrshire-lehti
Suomalainen karjanjalostus kansainvälistyy kovaa vauhtia ja sen myötä kehitämme
VIERAILUTILAVERKOSTOAMME Etsimme tiimiimme tuotostarkkailuun kuuluvia ennakkoluulottomia, oppimishaluisia ja vieraanvaraisia karjanjalostajia. Tarjoamme koulutusta, mielenkiintoisia matkoja ja tiiviimpää yhteistyötä niin keinosiemennysorganisaation kuin toisten tilojenkin kanssa ja ennen kaikkea mahdollisuuksia tavata ulkomaisia kollegoita eri maista.
Vierailutilaverkostoa on kehittämässä Paras Lehmä - paranee entisestään hanke. Jos kiinnostuit verkostosta ja haluat olla mukana edistämässä suomalaisen karja-aineksen markkinointia, ota yhteyttä hankevetäjä Anne Konstiin, puhelimitse 040-3115445 tai sähköpostitse anne.konsti@jalostuspalvelu.fi niin saat kuulla lisää suunnitelmistamme.
9
Ayrshire-lehti
2/2006
Kuusiniemessä pannaan lehmät tiineeksi Eliisa ja Martti Kumpula ovat viljelleet Eliisan kotitilaa vuodesta -95. Heidän isännyytensä aikana on karjan keskituotos noussut 6000 kiloa, ja vuonna 2004 Kuusiniemen karja oli Oulun Maaseutukeskuksen korkeatuottoisin lukemilla 12102-447-411. Nykyisin Eliisa ei tavoittele korkeita herumishuippuja, vaan säätää energian ja valkuaisen suhdetta ruokinnassa
kertaa päivässä jakava kiskoruokkija pitää pötsit toiminnassa. Lehmän umpeenlaitto 30 kilosta ei Kuusiniemessä ole harvinaista. Myös kestävyyteen panostetaan: ” Meillä hyvä lehmä pannaan tiineeksi. Tämän päivän kasvatuskustannuksilla ja teurashinnoilla ei lehmää kannata poistaa nuorena vain siksi, että sille tulee pitkä poikimaväli”, Eliisa painottaa.
non ja helpottavat ylösnousua. Parsiin asennettiin myös paksut pedit, joiden ansiosta lehmät makaavat entistä enemmän. Uudet parret helpottavat selvästi lehmien uloslaskua vanhoihin länkikytkimiin verrattuna. Eliisa ja Martti aloittivat koko karjan talviulkoilun heti sukupolvenvaihdoksen jälkeen, ja 10 vuoden kokemus on osoittanut säännöllisen liikunnan merkityksen sekä ter-
8 kertaa päivässä kiertävä kiskoruokkija pitää energiavajeen loitolla. Lehmien edessä on aina raikasta, uutta rehua. (kuva: Eliisa Kumpula)
niin, että tuotoskäyrät olisivat mahdollisimman tasaisia. Ruokintaan ja hoitoon panostaminen näkyy eläinten erinomaisena terveytenä ja pitkämaitoisuutena. Jalat pysyvät kunnossa ympärivuotisen ulkoilun ansiosta, ja sekä väki- että karkearehut 8
10
Hyvät olosuhteet avainasemassa Eliisa korostaa hyvien olosuhteiden merkitystä. Viimeisen vuoden aikana on koko navettaan vaihdettu kanadalaiset niskapuomiparret, jotka väljyydellään mahdollistavat lehmälle vapaan makuuasen-
veyden että hedelmällisyyden parantajana. Kun jalat pysyvät terveinä, eivät jalkavikojen aiheuttamat kiputilat heikennä kiimoja. Hyvä lihaskunto helpottaa poikimisia. ”Helposti poikinut ja terveenä pysynyt lehmä tulee paremmin kiimaan”, Eliisa toteaa.
Hedelmällisyyttä ei korjata sonnivalinnalla ”Sonnivalinnoissa en katso hedelmällisyysindeksiä ollenkaan”, Eliisa vastaa kysymykseen jalostuksen merkityksestä tilakohtaiseen hedelmällisyyden parantamiseen. Hedelmällisyyden periytyvyysaste on hyvin alhainen. Sonnivalinnassa on paljon tärkeämpää katsoa utarerakennetta ja takakorkeutta, joiden periytyvyys on hyvä, ja joissa edistyminen näkyy nopeasti. ”Karjamme tyyppi on parantunut merkittävästi jo yhdessä sukupolvessa kun sonnivalinnoissa on painotettu rakennetta aikaisempaa enemmän”, Eliisa toteaa, ja jatkaa: ”Hedelmällisyydessä ei näkyvää edistystä voida tilatasolla saavuttaa pelkästään jalostuksen keinoin yhden isäntäväen aikana, vaan muutoksia tarvitaan ennen kaikkea olosuhteissa ja ruokinnassa.” Ruokinta tasapainoon Eliisa painottaa ruokinnan merkitystä hyvän hedelmällisyyden ylläpitäjänä. ”Erityisesti energian ja valkuaisen tasapaino on ratkaisevaa. Korkeatuottoisilla lehmillä ei energiavajetta saa tulla missään vaiheessa, eikä etenkään heti poikimisen jälkeen. Valkuaisella on helppo alkukaudella lypsättää, mutta se kostautuu helposti energiavajeena. Loppukaudella sen sijaan valkuaisella on helppo
2/2006
pitää lehmä maidossa” hän toteaa. Piilevä kalsiumvaje aiheuttaa pötsin toimintahäiriöitä. ”Lehmä vaikuttaa nuupealta mutta ei halvaudu näkyvästi. Sen syönti heikkenee, ja energiavaje syntyy huomaamatta. Muuta ei tarvita hedelmällisyyshäiriön syntyyn”, Eliisa varoittaa. Myös juoksutusmahakierteen riski kasvaa pötsin toiminnan hidastuessa. Kumpulat ovat viime vuosina antaneet kalsiumkivennäistä yli suositusten. Kokemukset ovat olleet hyviä, koska piilevää kalsiumvajetta, joka on lehmillä erittäin yleistä laktaatiokauden alussa, ei enää ole esiintynyt. ”Mahojen toiminnan kannalta on erittäin tärkeää huolehtia myös riittävästä kuidun saannista”, Eliisa muistuttaa. Kuusiniemessä huolehditaan tarkoin ummessaolokauden ruokinnasta ja kivennäistasapainosta. Ruokintakauden rehuja annetaan pieniä määriä hyvissä ajoin ennen poikimista pötsin totuttamiseksi. 3 kiloa poikimahetkellä on sopiva väkirehumäärä. Kaikki lypsykaudella annettavat rehut ovat mukana. Tunnutuskivennäinen muutetaan lypsykauden kivennäiseen poikimapäivänä.
Kuntoluokan pitää pysyä kohdallaan Eliisa pitää kuntoluokan seurantaa oleellisena hedelmällisyyden hallinnassa. Lehmän kuntoluokka ei saa laskea lypsykauden alussa yli puolta luokkaa. ”Poikiessa lehmän ihanteellinen kuntoluokka on 3,5 eikä se saa laskea alle 3: n”, Eliisa painottaa. Ruokinnassa huomioidaan lehmien yksilöllisyys energian hyväksikäytössä. Kuntoluokkaan ei saa tulla suuria vaihteluja
Ayrshire-lehti
Paksut pedit, väljät niskapuomiparret ja muotoiltu, pehmeä erottaja pöydän ja parren välissä takaavat lehmien viihtyvyyden Kuusiniemen navetassa. (Kuva: Eliisa Kumpula)
myöskään lypsykauden loppupuolella. Lihomiseen taipuvaiset lehmät ovat alttiita ongelmiin poikimisen aikana, ja ne myös laihtuvat voimakkaasti alkulypsykaudella jos heruvat korkealle, koska niiden syöntikyky on heikentynyt elimistöön kertyneen rasvan takia. Toinen ääripää ovat lehmät, jotka ovat liian lypsytyyppisiä. Ne laihtuvat voimakkaasti lypsykauden alussa, ja niiden kuntoluokkaa on vaikeaa saada nousemaan normaaliksi. Eliisa toteaa, että holstein-rodussa esiintyy joskus liian lypsytyyppisiä eläimiä, mutta ayrshirellä
hän ei ole vielä ongelmaan törmännyt. Pohjoismaista tyyppiä edustavan ayrshiren ongelmat painottuvat enemmänkin lypsytyypin puutteeseen. Sopivan lypsytyyppinen eläin on sellainen, joka ei liho loppulypsykaudella, eikä laihdu laktaatiokauden alussa, eli kuntoluokka pysyy tasaisena koko tuotantokauden.
Ongelmatapaukset hoidetaan yhdessä eläinlääkärin kanssa Kaikilla tiloilla on joskus ongelmalehmiä, jotka eivät tahdo tulla tiineiksi. Kuusiniemessäkin on muutamia
Kuusiniemen Ayrshiren resepti hyvään hedelmällisyyteen:
* Huolellinen tunnutusruokinta * Riittävästi energiaa ja kalsiumia etenkin alkulypsykaudella * Tasainen kuntoluokka koko lypsykauden * Säännöllinen ulkoilu talvella ja laidunnus kesällä * Väljät ja pehmeät parret, joissa lehmät viihtyvät. * Säännölliset kuukausitarkastukset * Siemennykset vain kristallinkirkkaaseen kiimalimaan.
tapauksia vuosittain, ja näihin tapauksiin reagoidaan nopeasti. Reagointia helpottaa kerran kuukaudessa tapahtuva eläinlääkärin terveydenhuoltokäynti, jolloin kaikki epäilyttävät tapaukset tarkastetaan. Eliisa siementää lehmää normaalisti maksimissaan kolmeen kertaan, jonka jälkeen aloitetaan ”oireettoman uusijan” hoito. Jos kiimalima ei ole kristallinkirkasta, Eliisa ei koskaan siemennä. ”On paljon tehokkaampaa päästää yksi hyvä kiima ohitse ja antaa kohdun puhdistua, kuin siemennellä jokaiseen valutukseen siinä toivossa, että joskus tärppäisi”, hän toteaa. Kuusiniemessä on saatu oireettomien uusijoiden tiineyttämisessä erittäin hyviä tuloksia noudattamalla ohjelmaa, jossa eläimen oman keltarauhasen toimintaa tuetaan kierukalla. Eliisa antaa mielellään menetelmästä lisätietoja puhelimitse tai sähköpostilla. Yhteystiedot löytyvät tämän lehden takakannesta. Sari Alhainen
11
Ayrshire-lehti
12
2/2006
2/2006
Ayrshire-lehti
13
Ayrshire-lehti
2/2006
AYRSHIRE INTERNATIONAL – kansainvälistä kasvattajayhteistyötä
LEHMÄJENGI KANADASSA 18.-26.4.2006 – INTERNATIONAL DAIRY SHOWCASE 2006
Semex Alliancen standi Quebec Spring Show’ssa. Keskellä 5 Cacyliten tytärtä. (kuva: Susanna Taivalmäki)
Elite Salen kallein hinta 6200 CAD maksettiin ensikosta Lagace BB Blandie ET (kuva: Susanna Taivalmäki)
14
Oli hienoa vihdoin ja viimein päästä itse katsomaan millaisia lehmiä siellä Kanadassa on. Ja lehmiä todella näimmekin paljon matkamme aikana. 11 hengen lehmäjengi starttasi matkaan Helsinki-Vantaan lentokentältä tiistaina 18.04.2006. Koneen vaihto Pariisissa tapahtui todella vauhdikkaasti ja matkatavaramme saapuivatkin vasta vuorokauden kuluttua määränpäähämme Saint-Hyacintheen. Takaisin tultaessa juoksimme sitten vieläkin kovempaa… Keskiviikosta perjantaihin 19.-21.04.2006 ohjelmassa oli monenlaista tapahtumaa näyttelyalueella. Keskiviikkona saimme opastusta tuomarointiin, ”International Judges Conference”, ja tietenkin oppien testaamista myös käytännössä tuomaroinnin muodossa. Tämä olikin todella haasteellinen tehtävä tällaiselle ensikertalaiselle. Huomasimme myös sen kuinka vaikeata oli laittaa niin tasaista eläinkaartia paremmuusjärjestykseen, ja vielä osata perustella tätä järjestystä. Yksi arvosteltava
ryhmä oli hiehoja ja kaksi ryhmää lehmiä. Saimme mukaamme tuomarin oppaan, kirjasen josta voimme lukea oppia eläinten arvosteluun ja tuomarointiin. Näyttelyalueella oli hienosti tehty karjakohtaiset osastot paksuine olkipeteineen ja hienoine rekvisiittoineeen. Erityisen hienona karjaosastona jäi mieleeni Kellcrestin osasto. Myös Semex Alliancella oli oma standi, missä oli mm rivi Cacyliten tyttäriä esittelyssä. Eläimet tuodaan näyttelyalueelle jo hyvissä ajoin ennen kilpailua. Kaikki eläimet olivat paikalla jo keskiviikkona kun kilpailuluokat olivat vasta perjantaina. Karjanomistajat olivat ystävällisiä ja kiinnostuneita myös Suomesta ja karjoistamme täällä. Hyvin pärjäsin ruostuneella englannillani, ja onneksi oli mukana muutama hyvin kielitaitoinen. Torstaina opiskelimme eläimen valmistelua näyttelyä varten. Paljon tuli uutta asiaa ja vinkkiä. Kuinka saadaan hyvä selkälinja, runkoon syvyyttä ym. Päivän
2/2006
Ayrshire-lehti
AYRSHIRE INTERNATIONAL – kansainvälistä kasvattajayhteistyötä huipennus oli Elite Salehuutokauppatapahtuma, missä huutokaupattiin jerseyn ja brown swissin lisäksi lähes 30 eliitti-ayrshireä. Kallein myyty eläin oli näyttelymenestystä saavuttanut Lagace BB Blandie ET (emä Lachute Road BBC Blanche 3, isä BBB Kellogg) hintaan 6200 CAD. Keskimäärin hinnat eivät mielestäni nousseet kovin korkealle, koska eläinten hintoja kurittaa kielto viedä eläviä eläimiä maan rajojen ulkopuolelle. Huutokauppa tapahtumana oli mieleenpainuva, sen verran vauhdikasta meininkiä oli kehässä. Päivän päätteeksi oli juhla-ateria, johon oli kutsuttu ulkomaalaiset vieraat, näytteilleasettajat ja toteuttajat. Perjantaina oli itse näyttely, jota sitten antaumuksella seurasimme. Eläimiä oli yli 50 tilalta yhteensä 170 eläintä, joten jokaisessa sarjassa oli paljon osanottajia. Isoimmassa sarjassa oli lähes 30 eläintä! Itse ihastuin nimenomaan BBB Kelloggin jälkeläisiin ja ne menestyivätkin näyttelyssä hienosti. Näyttelyn huipennus oli Championin valinta torvisoittoineen ja sisääntuloparaateineen. Ayrshirechampioniksi valittiin Des Prairies Prelude 2 ET (emä Des Prairies Prudam, isä Kellcrest Harmony). Näyttelyn tuomarina toimi M.Rock Hebert. Näyttelyn jälkeen alkoi kolmen päivän maatilakierros, jolloin saatoimme tutustua moniin tunnettuihin ayrshire-tiloihin ja lehmäperheisiin. Ensimmäisen
päivän tilakäynnit olivat Lashburn, Kellcrest(Bettyperhe), Terrace Bank ja Mableburn. Toisena päivänä Bavaroise, Dans L`Vent, Marilie(mieleeni jäi hieno Lottie-perhe) sekä Denis (menestyslehmä Butter Cup). Kolmantena päivänä Faucher (Larran suku), Margot (hieno vanha rouva Martinique EX 91-6E; emä Mireille, isä BB Kellogg), Lagace (Blanche, Modalieperheet) sekä Des Prairies (Prudel-perhe). Lehmärivit olivat hyvin tasaisia, rungot syviä ja eläimet korkeita ja hyväjalkaisia. Ja utareet olivat nannaa suomalaisiin silmiin. Ensikko saa olla pienempirunkoinen, koska se kasvaa vielä iän myötä. Samoin utare kehittyy ensikosta toiseen poikimiseen (mm Jerryjen etukiinnitykset). Ensikolta ei odoteta huipputuotoksia ja kuitenkin oli vastaavasti kovia tuotoslehmiä mm Modalinen 305-tuotos 14 549!! Tällaiset tuotokset kyllä puhuvat puolestaan. Nuorkarja oli korkeaa ja kaunisjalkaista. Tällaisia olisin tuonut heti yhden rivin omaan navettaani! Viimeisenä päivänä tutustuimme CIAQ:n toimintaan ja kävimme vielä shoppailemassa tuliaisia karjatarvikekaupassa, mistä mukaan tuli riimuja, vaatteita ja muuta aiheeseen liittyvää tavaraa.
Upeita utareita vanhempien ensikoiden luokassa. (kuva: Susanna Taivalmäki)
Komea rivi lehmiä luokassa ”Vache Adulte Ayrshire”, jonka osallistujat olivat syntyneet vuosina 1996-2000. (kuva: Susanna Taivalmäki)
Lämmin kiitos ihanalle porukalle matkaseurasta!! toivottelee Susanna Taivalmäki
Kanadalainen ayrshire on tyypiltään hyvin yhtenäistä. (kuva: Susanna Taivalmäki)
15
Ayrshire-lehti
2/2006
AYRSHIRE INTERNATIONAL – kansainvälistä kasvattajayhteistyötä
KANSAINVÄLINEN LEHMÄJENGI
Kansainvälinen Lehmäjengi ryhmäkuvassa. Vasemmalta Felipe Calderón Junguito, Mathieu Desy, Carlos Alberto Jiménez Pérez , Aaro Koljonen, Silja Sundell, Willy Templeton, Merja Kaappola, Miia Kaappola, Merja Kallio, Iina Näyskä, Yves Charpentier, Mirja Koljonen, Leena Sipola, Laura Laiholahti, Andres Felipe Sandoval, Asko Taivalmäki, Susanna Taivalmäki. (Kuva: Linda Ness)
Suomalaiseen lehmäjengiin liittyi heti näyttelyn alusta lähtien myös joukko vierailijoita muista maista. Mukanamme liikkui ayrshireharrastajia UudestaSeelannista, Englannista ja Kolumbiasta. Bussissa ja tiloilla vietettyjen hetkien ansiosta joukostamme hitsautui yksi yhtenäinen porukka, jolla tuntui olevan koko ajan hauskaa eikä kieliongelmista ollut tietoakaan. Osa kolumbialaisista jäi puolimatkassa rouvineen Montrealiin, mutta kolme innokkainta karjamiestä jatkoi mukanamme loppuun asti. 16
Etenkin Kolumbian pojat osoittautuivat todellisiksi huumorimiehiksi, joiden seurassa ei aika käynyt pitkäksi. Viimeinen yhteinen iltamme päättyi spontaanisti omaan illanviettoon hotellimme aulabaarissa, johon keräsimme isoon ympyrään tuolit jokaiselle ja jatkoimme ajatustenvaihtoa pitkälle yöhön. Perustimme siinä samalla – vauhtiin kun päästiin - ”International Ayrshire Clubin”, joka kokoontuu tarvittaessa eri puolilla maapalloa aina ayrshirekasvattajien kohdatessa. Meistä suomalaisista oli
hienoa nähdä, että yhtä innokkaita ayrshireharrastajia löytyy sellaisistakin maista, jotka eivät karjamaana heti ensimmäisenä edes tule mieleen. Uusi-Seelantikin tuntui jo tutummalta, koska olimme nähneet kuvia sieltä ja kuulleet matkakokemuksista vuoden 2004 kongressissa käyneiltä suomalaisilta, mutta Kolumbia oli kaikille uusi tuttavuus. Sen karjataloudesta kuulimme monia mielenkiintoisia ja aika hurjiakin juttua ja siksi pyysinkin Kolumbian Ayrshireyhdistyksen toiminnanjohtajaa Carlos Alberto Jiménez Péreziä
kirjoittamaan lehteemme Kolumbian ayrshirekasvatuksesta ja maidontuotannosta. Carlosin kanssa pääsimme myös vertailemaan Ayrshirelehtiämme. Kolumbiassa lehteä tehdään vain muutaman ihmisen talkoovoimin, ulkoasultaan erittäin korkeatasoinen lehti ilmestyy kerran vuodessa. Näköjään jokainen uusi matka Kanadaan tuo paljon uusia tuttavuuksia sekä uusia ajatuksia ayrshiremaailmasta. Laura Laiholahti
2/2006
Ayrshire-lehti
AYRSHIRE INTERNATIONAL – kansainvälistä kasvattajayhteistyötä
AYRSHIRE KOLUMBIASSA Kolumbia on Etelä-Amerikan neljänneksi suurin valtio. Sen 44 miljoonan asukkaan väestö koostuu alkuperäisten intiaanien, maan valloittaneiden espanjalaisten sekä Afrikasta saapuneiden mustien jälkeläisistä. Kolumbian pinta-ala on 1 141 748 km2, ja se on maailman toiseksi suurin kahvintuottaja. Maantieteellisestä sijainnistaan ja trooppisista olosuhteistaan johtuen Kolumbiassa ei ole selkeää vuodenaikojen vaihtelua. Ainoastaan talvi ja kesä erottuvat toisistaan. Maasto vaihtelee korkeasta vuoristosta ylänköihin, laaksoihin ja tasankoihin. Kolumbian 24 miljoonaan nautaeläimen populaatio koostuu pääasiassa Seebu-rotuisista lihantuotantoeläimistä, joita risteytetään mm. agnuksella, limousinella ja simmentalilla. Lypsyroduista yleisimmät ovat holstein, jersey, brown swiss ja normandialainen. Ensimmäiset ayrshirelehmät saapuivat Kolumbiaan
Skotlannista vuonna 1910. 80-luvun lopulla tuotiin eläimiä Kanadasta ja Yhdysvalloista. Suurin osa Kolumbian ayrshirelehmistä asuu 18002800 metriä merenpinnan yläpuolella. Navettarakennuksia ei ole, vaan eläimet laiduntavat jatkuvasti. Ruokinta perustuu karkearehuun ja pieneen väkirehulisään. Karjakoko on keskimäärin 50 lehmää. Lypsykone löytyy useimmilta tiloilta, mutta joissakin karjoissa lypsetään vielä käsin Kolumbian maantieteellinen sijainti ja vaihteleva ilmasto tekevät siitä hyvin maidontuotantoon soveltuvan maan. Päärotuna on holstein, mutta ayrshirerotu lisää suosiotaan päivä päivältä. Kolumbian ayrshireyhdistys on vuodesta 2000 asti tuonut maahan SRB-sonnien siementä, jota on käytetty sekä ayrshirelehmille että risteytyksiin holstein- normandialais- ja seebulehmien kanssa erinomaisin tuloksin. Kolumbian ayrshirepo-
pulaatio perustuu pääasiassa kanadalaiseen perimään. Käytetyimpiä sukulinjoja ovat olleet Heligo, Super Star, Milkman, Papillon, Festival, BB Kellogg ja Cornelius. USAlaisista sonneista on käytetty mm. Tridentiä, Renoa, Olympicia, ja nykyisin ovat SRB-sonnit , kuten T Bruno, B Jurist, Peterslund, Orraryd ja Backgård tuoneet uutta verta rotuun. Kolumbian Ayrshireyhdistys on toiminut rodun hyväksi jo yli 50 vuotta. Se osallistuu vuosittain maan kahteen tärkeimpään karjanäyttelyyn, Agroexpoon ja Expounagaan, joissa ayrshire-rodun parhaat edustajat esiintyvät ja ottavat mittaa toisistaan erilaisissa näyttelyluokissa. Paikallistoiminnasta huolehtii 50 aluevastaavaa, joiden tukena ja innoittajana ahkeroi yhdistyksemme sielu, jo 20 vuoden ajan puheenjohtajana toiminut Felipe Calderón. Yhdistys on Maailman Ayrshirefederaation jäsen. Se saa tukea myös Ayrshire Canadalta Linda
Nessin, Mathieu Desyn ja Yves Charpentierin kautta, sekä Svensk Avelilta Göran Malmbergin, Sara Wikclertin sekä Argentiinan SRB-edustajan Elisabeth Avendanon avustuksella. Monet heistä ovat käyneet Kolumbiassa sekä näyttelytuomareina että luennoimassa rodusta ja sen risteytyskäytöstä. Viime heinäkuussa saimme vieraaksemme Dr Less Hanssenin, joka piti useita luentoja eri puolilla Kolumbiaa. Carlos Alberto Jiménez Pérez, Kolumbian ayrshireyhdistyksen toiminnanjohtaja
Kuva alhaalla vasemmalla: Kolumbian lypskarjatalous perustuu laidunnukseen (kuva: Carlos Pérez) Kuva alhaalla oikealla: Kolumbialaisen ayrshiren utaremallia kehtaa esitellä (kuva: Carlos Pérez)
17
Ayrshire-lehti
2/2006
AYRSHIRE INTERNATIONAL – kansainvälistä kasvattajayhteistyötä
Tuontiayrshiret esittelyssä Tänä vuonna Ruotsiin tehtiin peräti kaksi eri Ammu-matkaa. Toukokuussa järjestetyillä Semexpäivillä oli tänä vuonna ensimmäistä kertaa myynnissä myös pari ayrshireä, joista toinen matkasi Suomeen. Samalla kertaa tuli hiehoja myös tutuksi tulleesta Leif Lundenin karjasta. Kesä-heinäkuun vaihteessa lähdimme muutaman perheen voimin kesämatkalle, tietenkin lehmiä katsomaan. Tarkoitus oli nimenomaan vain katsella, mutta toisin kävi!
994 Terrace Bank Conn Janna ET Synt.21.11.2005 Isä: Conn, emä: Masse Im Janna Emänisä: Ice Man ET Eei:Coronation Omistaja: Kuorikosken mty, Kaustinen Janna ostettiin Semexin huutokaupasta. Sen emän ensikkotuotos on kesken, 237 pv: 5289 kg. Emä luokitettu GP84, kolme seuraavaa emää luokitettu EX-3E (exellenteiksi kolmesti). Emä on Jan Goweniuksen ja TerraceBank: in yhteisomistuksessa Kanadassa. Janna on mahdollisesti tulossa huuhteluun.
993 Lunden Romeo Linda Synt.12.3.2005 Isä: Romeo, emä: 869 Linda Emänisä: Savage Eei: Lunden Omistaja: Kuorikosken mty, Kaustinen Emän paras tuotos 12 755 kg 4,3-3,3. Luokitettu EX95. Linda on siemennetty Copperilla.
Lunden Special Thea Synt. 13.10.2005 Isä: Forever Schoon Special K, emä: 827 Thea EX95 Emänisä: Bonnie Brae Heligo Eei: Lagace Marathon Omistaja: Jani Kivilahti, Kuorevesi Emän tuotokset: keskimäärin 1-6 11138 - 4,2 - 3,4 ja paras 11467 - 4,2 - 3,4, emänemä 1-7 8616 - 4,0 - 3,4. Jani oli päättänyt hankkia eläimiä pitkällisen jalostustyön tehneestä karjasta, mikäli vain sopivia osuu kohdalle, koska on 18
Näkymä Urban Svenssonin hieholaitumelle. (kuva: Sari Änkö)
mukavaa saada verrokkeja ja huippueläimiä omaan karjaan. Ruotsissa on kaksi lehmää, jotka ovat saaneet luokituspisteet EX-95. Toinen niistä on Janin ostaman Lunde Special Thean emä, ja toinen on Kuorikoskien ostaman Lunden Romeo Lindan emä.
Lunden Romeo Majco Synt: 13.7.2004 Isä: Covey-Farms Romeo ET, emä: 398 Majco VG85 Emänisä: Forever Schoon Cornelius ET Eei: Änganäs Omistaja: Jani Kivilahti, Kuorevesi Emän tuotokset: 1-2 11968 - 4,5 - 3,4, paras 12933 - 4,5 - 3,4, emänemä keskim. 1-11 9363 - 4,3 - 3,5. Emänemä 259 Majken on luokitettu GP84 12 vuotiaana! 259 Majkenin isä on mielenkiintoinen Änganäs. Se polveutuu sonnista Nuutajärvi 75241, jonka isä on suomeenkin tuotu Selwood Betty’s Commander ja emänisänä Teijon Nikkeli, eli varsin Suomi & Kanada -sukuinen yhdistelmä. Nuutajärvi 75241 kuuluu samaan ryhmään Ruotsiin myytyjä sonneja kuin mm. Salintupa 75067 ja Jussila 75158 (suom. Jussilan Erit).
1003 Lunden Conn Tometta Synt.24.7.2005 Isä: Conn, emä: 925 Tometta Emänisä: Snowman Eei: Trident Omistaja: Kuorikosken mty, Kaustinen Tomettan emän paras tuotos 10 773 kg 4,6-3,6. Luokitettu GP-84. Tometta saatetaan huuhdella. Hyvin ovat sopeutuneet laumaan kotona, kertoo Malla Karhu.
2/2006
Ayrshire-lehti
AYRSHIRE INTERNATIONAL – kansainvälistä kasvattajayhteistyötä 1136 Bäckens KM Stjärna
Synt.10.3.2005 Isä: Kildare Jerry Emä: Gullros Emänisä: Mardel Volage Eei: Royalcroft Brendan Omistaja: Laura ja Jouko Laiholahti, Marttila Emän keskimääräinen tuotos 11 415 kg 3,7-3,2. Emä luokitettu GP-83.
Synt. 2.8.2004 Isä: Komålen ET (Pardner-Lagace Trident Modaline) Emä: 1096 Stjärna Emänisä: Jurist ET Eei: Nylökken Omistaja: Laura ja Jouko Laiholahti, Marttila Emän keskimääräinen tuotos 9460 kg 4,4-3,7. Emän luokitus GP-81. Stjärna on kantavana sonnista Väse-B.
(kuva: Sari Änkö)
(kuva: Sari Änkö)
614 Lunden Ullfors J Linda
1147 Bäckens Karamilk Edda
Synt.3.4.2005 Isä: Karamilk, Emä: 1108 Edda Emänisä: Omppu-Limu Omistaja: Susanna ja Asko Taivalmäki, Ikaalinen Susanna halusi nimenomaan hyvärakenteisen hiehon Karamilkistä ja on tyytyväinen ostokseensa. Hinta ei ollut mikään kovin korkea, joten ensimmäiseksi Ruotsin ostokseksi hyvä, tuumailee Susanna. Pitäisi periyttää korkeutta, runkoa, hyviä jalkoja ja hienoa utaretta, joten rakennettahan tässä ollaan hakemassa. Susanna kiittelee mukana olleita, jotka hiehon heille valitsivat.
Synt. 5.1.2005 Isä: Karamilk Emä: 531 Olga Emänisä: Backgård Eei: Ingvasta Omistaja: Sari Änkö, Ikaalinen Emän keskimääräinen tuotos 11 102 kg 4,4-3,3. Emän luokitus EX-90. Olgan odotetaan poikivan tammikuussa sonnista Zodiak. Sari Änkö
19
(kuva: Sari Änkö)
(kuva: Sari Änkö)
1145 Bäckens Karamilk Olga
Ayrshire-lehti
2/2006
AF Class – kevään ja kesän 2006 luokituskierrokset
KEVÄÄN JA KESÄN 2006 LUOKITUSKIERROKSET Tämän vuoden puolella ryhdyttiin tekemään AFluokituksia kolmesti vuodessa. Ayrshire Canada on suhtautunut alusta alkaen erittäin myönteisesti ja kannustavasti luokituspalvelun tarjoamiseen yhdistyksemme toimesta eikä näin ollen ollut ollenkaan hankalaa saada neuvoteltua Yves Charpentierille yksi luokituskäyntikerta lisää vuosittain. Jatkossa yritämme pärjätä kolmella kierroksella, vaikka luokituksia haluavia tiloja onkin koko ajan tullut lisää. Kolmena eri ajankohtana tapahtuva luokitus tarjoaa joka tapauksessa karjanomistajille paremmin vaihtoehtoja tarkoituksenmukaisimman luokitusajankohdan löytämiseksi. Kevään luokituskierros oli maalis-huhtikuun vaihteessa ja kesän kierros kesäkuussa juhannuksen molemmin puolin. Kesäkuun kierrokselle oli järjestetty myös muuta ohjelmaa Yvesin varalle, joten tästä – ja myös juhannuksesta – johtuen luokituksia ehdittiin tehdä hieman tavallista vähemmän. Kevään ja kesän kierroksilla luokitettiin yhteensä 695 eläintä, jossa luvussa ovat mukana ayrshiren lisäksi holsteinit, suomenkarjan eläimet sekä
20
kolme luokitettua sonnia. Luokitusluokittain tulokset jakaantuivat ayrshiren osalta seuraavasti (molemmat kierrokset yhteensä): KPL % Excellent 2 0,5 Very good 2 0,5 Good plus 57 13,6 Good 75-79 81 19,3 Good 70-74 94 22,4 Fair 183 43,7 yhteensä 419 kpl 100 %
Yhteenvedon valossa ei edelleenkään ole aihetta minkäänlaisiin hurraa-huutoihin, sillä lähes puolet kaikista luokitustuloksista kuuluu fair-luokkaan (60 – 69 pistettä) ja kaksi kolmasosaa luokitetuista (66,1 %) jää alle 75 pisteen. Toisaalta monilla niistä tiloista, joissa luokituksia on tehty jo useamman kerran, alkaa huomata kehityksen etenemisen –moni ensikko aloittaa hyvillä luokituspisteillä ja karjan nuoremman osan ulkonäkö on alkanut selvästi kohentua. Tähän vaikuttavat varmasti karjanomistajien tekemät sonnivalinnat, mutta myös karjasilmän kehittyminen, joka auttaa eläinten valinnassa. Yhä useampi myös on todennut, että ”nälkä kasvaa syödessä” ja vauhdin lisäämiseksi on alettu ostaa uusia hyvära-
kenteisia jalostuseläimiä, joista voi tulevaisuudessa odottaa hyviä jälkeläisiä. Yves Charpentier totesikin kevään luokituskierroksella, että ”Kasvattajat, jotka tilaavat luokituksen, ovat hyvin kiinnostuneita jalostuksesta ja haluavat tietää siitä ja eläinten rakenteesta yhä enemmän. He haluavat tietää eläintensä parhaat puolet sekä ne ominaisuudet, jotka kaipaavat kehittämistä heidän karjassaan.” Lisäksi hän halusi vielä tuoda esille, että suomalaiset karjanomistajat ovat joka paikassa suhtautuneet häneen hyvin ystävällisesti ja todellakin haluten saada neuvoja asiantuntijalta. Tosiasioiden tunnistaminen ja karjan tilanteen ymmärtäminen on ensimmäinen asia, kun karjan rakenteellista tasoa aletaan kehittää. Luokituksista onkin paras apu juuri niille karjanomistajille, jotka ovat avoimia uusille ajatuksille ja jotka haluavat koko ajan oppia lisää eläinten rakenteesta ja jalostuksesta. On hienoa havaita kuinka nopeasti innostuneimmat karjanomistajat ovat edistyneet rakenteen kohentamisessa joutumatta edes tinkimään tuotostasosta.
PARHAAT SONNIT LUOKITUSTEN PERUSTEELLA Sonnilistan kärkeen nousi uutena Kellcrest Ice Man ET, jolla on nyt 16 luokitettua tytärtä ja näistä peräti puolet on saanut vähintään GP-tuloksen. Ice Manin tyttäriä on nähty myös kesän näyttelyissä hyvällä menestyksellä. Suomalaissonneista on edelleen paras Kangassalon Kelli peräti 103 (!) luokitetulla tyttärellä, joista viidesosa on saanut vähintään GP-tuloksen. Sonnitilaston ikävintä antia on havainto joidenkin suosittujen isäsonnien luokitustulosten painottuminen huonoimpiin luokitusluokkiin. Osalla näistä sonneista on jo melko paljonkin luokitettuja tyttäriä, mutta GP-tuloksia ei silti ole ensimmäistäkään tai vain joku yksittäinen. Jatkossa toivoisi myös yhä useamman isäsonnin nousevan listalla korkeammalle. Laura Laiholahti
2/2006
Ayrshire-lehti
AF Class – kevään ja kesän 2006 luokituskierrokset SONNIKOHTAISET LUOKITUSTULOKSET / AF-CLASS 2004 - 2006 Julkaistaan vain sonneille, joilla vähintään 10 luokitettua tytärtä. Sonnit ovat paremmuusjärjestyksessä sen mukaan kuinka monta tytärtä on luokitettu GP tai paremmin. Saman tuloksen saaneilla sonneilla järjestyksen ratkaisee luokitettujen lukumäärä. Luokitettuja % saanut GP Sonni tyttäriä tai paremman Kellcrest Ice Man ET 16 50 % Bonnie Brae Heligo 28 46 % Woodland View Pardner 60 45 % Kildare Jerry ET 41 41 % Forever Schoon Mm Cornelius 24 33 % Ardrossan EV Kates Trident 13 31 % Lagacé Billy 10 30 % Roi Galant 13 23 % Kangassalon Kelli 103 21 % Covey-Palmyra O. Ripken ET 14 21 % Backgård 10 20 % Ristitien Johde 43 19 % Metsäpellon Ino 11 18 % B Jurist 11 18 % Rauhaniemen Ike 16 13 % Suontaan Jehta 43 12 % Korkeakummun Ivar 33 12 % Peterslund 18 11 % Vehkalan Kullero 22 9% Pirkkulan Eepa 11 9% Harjunpään Ilmiö 11 9% Wandringeye 11 9% Botans 12 8% Lammin Life 25 4% Laurilan Ipollo 26 0% Saukon Joachim 23 0% Haralan Etro 20 0% Alhaisten Lööperi 19 0% Heikkilän Kingi 18 0% Valkaman Laiva 17 0% Hirvivainion Kuopus 16 0% Lammin Jiffe 14 0% Krejstad 12 0% T Bruno 11 0% Arkkilan Einiö 10 0% Vanhapaikan Emppu 10 0%
Luokitusten jakaantuminen luokitusluokittain 90 tai yli 85-89 80- 84 75-79 70-74 69 ja alle 8 5 3 1 3 10 8 6 1 3 24 16 7 10 17 16 4 4 1 2 5 8 7 1 1 2 1 6 2 1 3 3 3 1 3 2 5 3 22 27 21 33 3 4 4 3 1 1 2 2 4 1 7 13 9 13 2 4 2 3 2 1 5 3 2 6 4 4 5 15 10 13 4 10 9 10 2 4 6 6 2 6 3 11 1 3 1 6 1 1 4 5 1 6 2 2 1 2 1 8 1 8 6 10 6 7 13 9 4 10 4 4 12 3 5 11 2 6 10 9 3 5 5 11 4 3 7 4 5 3 1 9 1 2 2 6 5 3 2
21
Ayrshire-lehti
2/2006
AF Class – kevään ja kesän 2006 luokituskierrokset
SONNIEN LUOKITTAMINEN KANADASSA Moni karjanomistaja on kiinnittänyt huomiota ulkomaisissa sonniluetteloissa näkyviin sonnien luokitustietoihin. Suomessa ei keinosiemennyssonneja ole luokitettu, mutta se saattaisi olla harkitsemisen arvoista ja näin NAV-aikana myös mahdollista toteuttaa. Luokituskierrosten aikana on kuitenkin luokitettu joitakin tilasonneja ja tällä tavalla karjanomistajat ovat päässeet hieman perille myös sonniluokituksesta. Kevään luokituskierroksen aikana keskustelin Yves Charpentierin kanssa kanadalaisesta sonnien luokituksesta ja olen tähän koonnut yhteenvedon kuulemastani.
Keinosiemennyssonnien luokitus Sonneja on Kanadassa luokitettu yhtä kauan kuin lehmiä eli noin 70 vuotta. Kaikki lehmien luokittajat tekevät myös sonniluokituksia. Keinosiemennyssonnien tarkastus alkaa jo tilalla ja keinosiemennyksen
edustajat käyvät katsomassa jokaisen sonnin tilalla jo ennen sen siirtoa sonniasemalle. Sonnien tarkastajia on koko Kanadassa vain kolme kappaletta, yksi heistä on suomalaisten tuntema Christopher Studer. Sonnit saapuvat asemalle noin yhden vuoden ikäisinä ja silloin ne luokitetaan ensimmäisen kerran. Keinosiemennyssonniksi ei valita koskaan alle 75 pisteen sonnia. Kaksi kertaa vuodessa tehdään sonneille uusintatarkastus ja katsotaan voivatko ne nostaa luokitustaan. Sonnin on oltava 30 kk ikäinen eli 2,5 vuotta ennen kuin siitä voi tulla excellent. Keinosiemennyssonneista ei kovin moni ole EX-luokitettu, suurin osa on VGluokituksen saaneita. Sonnien luokitusta varten on oma lomakkeensa ”Conformation Analysis – Male”. Pisteytys on sama kuin lehmillä, paitsi luonnollisestikin utarearvostelu puuttuu. Sen tilalla arvostellaan sonnilta koko pituus ”overall lenght”
päästä häntään sekä rinnan pohja ”chest floor” , jonka tulisi olla leveä ja pitkä sekä ”tasapohjainen”. Yhteispisteistä lantion osuus on 20 %, jalkojen 35 % ja lypsytyyppisyyden ja kapasiteetin 45 %. Sonneja valitessaan jotkut kasvattajat katsovat myös sonnin luokitustulosta, mutta useimpia kiinnostaa vain sonnin arvostelu. Sonnin oma luokitus ei anna kuvaa sen arvostelusta, esimerkiksi Jerryn luokitus oli vain G-77, mutta silti sen periyttämä rakenne on +7.
Tilasonnit Tilasonneja on Kanadassa vain vähän, näistä kuitenkin noin 90 % luokitetaan. Tilasonneista saa isompi osa EX-luokituksen verrattuna keinosiemennyssonneihin. Yleensä tilasonnien halutaan olevan vähintään VG. Joitakin tunnettuja alkujaan tilasonneja ovat Embryo-Star Sylvester ET ja sen isä Blackaddar BB Kellogg. Tilasonni voidaan viedä keinosiemennysase-
malle siemenenottoon ja siemenannokset voidaan myydä privaatisti. Semex osti Sylvesterin sen jälkeen kun sillä oli jo arvostelu sonnin ollessa 6-7 –vuotias. BBB Kellogg on ollut aina – ja on edelleen – tilasonni. Sen siementä on myyty runsaasti sekä Kanadassa että muihin maihin.
Miten Suomessa Suomessa olisi erittäin tärkeää luokittaa kaikki tilasonnit eikä koskaan tulisi käyttää tilasonnia, jonka luokitus on alle 80 pistettä. Tätä pisterajaa Yves Charpentier pitää ehdottomana. Tilasonnia ei muutenkaan ole järkevää käyttää suurelle eläinmäärälle, ainoastaan ongelmalehmille ja joillekin hiehoille. Aina on parempi käyttää arvosteltuja sonneja. Suomessa tähän mennessä luokitetuista sonneista suurin osa on ollut hyvärakenteisia, koska niillä on ollut hyvä suku ja kanadalaisverta takana. Laura Laiholahti
AYRSHIRE MARKET
on jäsenten maksuton ilmoituskanava. Kun haluat ostaa tai myydä eläinainesta tai muuta alaan liittyvää, käytä hyväksesi! Ilmoitukset näkyvät Marketissa vuorokauden kuluessa. Marketissa nyt paljon hyviä eläimiä myytävänä!
www.ayrshire-finland.com 22
2/2006
Ayrshire-lehti
AF Class – kevään ja kesän 2006 luokituskierrokset
HANDLER-JATKOLEIRI MUSTIALASSA Varsinais-Suomen karjakerho järjesti Mustialassa jatkoleirin kokeneemmille junior handlereille 19.- 20. kesäkuuta. Toisen päivän kouluttajaksi oli pyydetty Yves Charpentier, joka tiedettiin kokeneeksi eläinten esittelijäksi. Yves toi mukanaan Kanadasta opetuskäyttöön DVD:n, jossa neuvottiin pikkutarkasti show-eläimen valinnasta, trimmaamisesta, kuljettamisesta sekä hoidosta ja käsittelystä näyttelypaikalla. Kurssilaiset saivat ensimmäisen päivän ilta-
na perehtyä DVD:n avulla showmanship-asioihin, joten seuraavana päivänä oli helpompi harjoitella taitoja käytännössä. Leirin päätteeksi järjestetiin handler-kilpailu, jonka Yves tuomaroi. Jokainen osallistuja sai kilpailun päätteeksi henkilökohtaisen palautteen kehäesiintymisestään.
eläinten esittämisestä. Ja eiköhän jokainen päässyt treenaamaan myös englannin kielen taitoaan, josta on varmasti myös hyötyä
tulevaisuudessa. Karjaharrastus kun näyttää olevan yhä kansainvälisempi laji.
Mustialan leiri oli ensimmäinen tämän tasoinen leiri showmanship-taitoja opiskeleville ja jokainen osallistuja, samoin kuin muut kouluttajat, oppivat varmasti monta uutta yksityiskohtaa
23
Ayrshire-lehti
2/2006
Ayrshirekasvattajien kevätkokous ja seminaari Ristiinassa Kevään kohokohta, Ayrshirekasvattajien kevätkokous ja seminaari pidettiin Ristiinassa 23.-24.3. aurinkoisessa talvisäässä. Pariin päivään oli mahdutettu paljon asiaa ja kolme tilavierailua. Torstaina aloitettiin majoittumisella Hotelli Reimariin ja nautittiin keittolounas. Päivän ohjelma jatkui alkionsiirtoeläinlääkäri Iris Kaimion (Jalostuspalvelu) luennolla Paras Lehmä-hankkeen aikana tehdyistä mielenkiintoisista tilastoista Etelä-Savon alueen huuhteluista ja siirroista. Keskustelua käytiin ahkerasti niin ongelmista kuin onnistumisistakin. Tilastoista päällimmäiseksi jäi mieleen, että hiehovastaanottajat ovat parhaita prosentuaalisesti, mutta yllätyksenä tuli, että ensikot olivat hyvinä kakkosina. Prosentteina ensikoiden
Merja Kallio ja Pekka Suutari ojentavat ayrshirekasvattajien huomionosoituksen Tyrisevän Miqurin kasvattajille Ritva ja Osmo Mikonsaarelle Lappeenrannasta (kuva: Laura Laiholahti)
tiineystulokset eivät jääneet kovin paljon hiehoista jälkeen. Vanhempien lehmien alkiotiineystulokset laskivat koko ajan poikimisten lisääntymisten myötä. Iriksen luennosta olisi keskustelua riittänyt pidempäänkin, mutta “tilausbussi” tuli meitä
noutamaan.. Ensimmäiselle tilavierailulle lähdettiin Petri ja Jaana Pöysän Uusi-Suon Ayrshireen. Pöytä notkui virvokkeita, kahvia ja UusiSuon eläinluetteloita. Navetan puolella odotti klipattu lehmä- ja nuorkarjarivistö.
Tällaisessa lehmärivistössä olisi varmasti hyvin sujuvaa olla lypsyllä. Näyttelyissä käyneet löysivät parsista muutaman tutun eläimenkin. Lypsäviä on 27 kpl ja nuorkarjaa 25 päätä, pääosin ayrshirerotua. Karjan keskituotos vuodelta 2005 on 10429kg, rasva 3,94% ja valkuainen 3,37%. Petrillä on toimilupa, joten hän hoitaa siemennykset itse. Pääosin tilalla käytetään kanadalaisia sonneja. Nuorsonneja käytetään n. 10% vuosittain. Siemennyksiä poikimista kohti on 1,70. Keskipoikimakerta on 2,36 ja elossa olevien elinikäistuotos on keskimäärin 21176kg/lehmä. Alkionsiirtoja tilalla tehdään vuosittain. Petrin tavoitteet karjanjalostuksessa ovat kestävät, lypsytyyppiset ja rakenteellisesti hyvät lehmät maitotuotoksia unohtamatta. “Siinä sitä haastetta riittääkin ja toi-
Tunnelmaa “tilausbussissa”. Matkalla takaisin Heimariin (kuva: Miia Ikonen).
Ayrshirekasvattajien kevätkokous ja seminaari Ristiinassa 24
2/2006
Ayrshire-lehti
Ayrshirekasvattajien kevätkokous ja seminaari Ristiinassa vottavasti myös motivaatiota niiden saavuttamiseen.” “Tilausbussi” vei meidät vierailun jälkeen turvallisesti (tie oli peilijäässä) takaisin Reimariin, jossa odotti savusauna ja avanto. Ilta jatkui seisovan pöydän antimilla karjaihmisten hyvässä seurassa. Ristiinan kokoukseen oli lähtenyt paljon myös uusia tuttavuuksia. Hieno juttu! Ilta jatkui luonnollisesti ayrshirekaraokella, tietokilpailulla ja Pekan piinapenkillä. Tanssi jatkui yhteen asti… Seuraava aamu alkoi kymmeneltä kevätkokouksella, joka hoitui rutiinilla vauhdikkaasti. Päivä jatkui Maatalous Kesko Oy:n ja RehuRaision puheenvuoroilla. Niiden jälkeen Petri Pöysä piti kasvattajapuheenvuoron ja kertoi karjansa kehittymisestä. Kasvattajapuheenvuoron jälkeen pääsimme jälleen nauttimaan hotelli Reimarin pöydän antimista. Lounaan jälkeen suunnattiin Pekka Suutarin ja Sundellin Siljan luokse katsomaan Karhilan eläimiä. Parsissa seisoi siisti ja klipattu lehmärivi. Näyttelyissä käyneitä eläimiä löytyi myös Siljan ja Pekan navetasta useampia. Karjan keskituotos vuodelta 2005 on seuraava: 24,4 lehmää, 10932kg, rasva 4,0% ja valkuainen 3,3%. Pekan kommentti oman karjan jalostamisesta: “Jalostuksen tavoitteena on rakenteen parantaminen kaikin puolin. Utarerakenne on minun sydäntä lähellä ollut
Antinmäen onnellisia vasikoita tilavassa vasikkakarsinassa.(kuva: Miia Ikonen)
aina ja on varmaan hamaan tulevaan. Se on ensimmäinen kriteeri kun sonnia ruvetaan valitsemaan. Käytämme ns. korjaavaa paritusta. Toki myös maitotili on tärkeä pointti.”
Kylmäpihaton puolella oli tyytyväisen näköisiä hiehoja. Hiehoilla on suojaisa sisätila, josta pääsee ulkolaitumelle vapaasti. Huuhteluita tilalla on tehty useita ja siirtoja teh-
dään vuosittain. Matka jatkui Antinmäelle Jari ja Katriina Lepän robottipihattoon. Navetassa oli hienosti huomioitu ryhmien vierailut. Yläkerrasta näki hyvin lähes koko navetan. Vasikoille, poikiville lehmille ja sairaille eläimille oli navetassa runsaasti tilaa. Erityismaininnan ansaitsee erillinen “lastaushuone”, joka oli täysin erillään navetan muista tiloista. Tästä lastaushuoneesta on kätevää käydä noutamassa eläimiä teuraskuljetuksiin tai vasikoita jatkokasvatukseen. Katriina emännän kertomaa karjastaan: “Meidän 67 lehmän keskituotos viime vuodelta oli 9 tonnia, rasva 4,1 ja valkuainen 3,45. Keskipoikimakerta on nyt 2,3. Keskijalostusarvo on 7,3 ja junioreilla odotusarvo on 9,4. Joten hyviä hiehoja ja vasuja tupsahtelee myyntiin! Liharotusiemennyksiä on n. 20% ja nuorsonnilaakeja suurin piirtein saman verran, eli rakennejalostus on kohtuullisen kovaa. Lisäksi alkionsiirtoja ja huuhteluita jatketaan aina sopivan eläimen ilmestyessä kohdalle.” Lisää tietoja Jarin ja Katriinan Antinmäen tilasta löytyy kotisivuilta www.antinmaentila.fi. Kaikki hyvä loppuu aikanaan ja niin nytkin. Kahden päivän aikana nähtiin ja kuultiin taas paljon. Näillä eväillä on hyvä jatkaa kohti tulevaa kesää ja seuraavia tapahtumia.
Vasemmalla kansanedustaja-isäntä Jari Leppä, joka ehti työkiireidensä lomassa käydä meitä tervehtimässä. Oikealla emäntä Katriina Leppä (kuva: Miia Ikonen)
Miia Ikonen
Ayrshirekasvattajien kevätkokous ja seminaari Ristiinassa 25
Ayrshire-lehti
26
2/2006
2/2006
Ayrshire-lehti
SALE of STARS – Eliittihuutokauppa Farmari 2006 –vuosinäyttelyn yhteydessä järjestettiin Suomen ensimmäinen eliittihuutokauppa, jossa oli tarjolla 10 huippusukuista ayrshirehiehoa. Kaikki myyntiin tarjotut hiehot käytiin etukäteen tarkistamassa, ja niiden oli täytettävä tiukat kriteerit päästäkseen mukaan huutokauppaan. Eläinten oman rakenteen oli oltava moitteeton, ja sen emän oli täytettävä All Stars –luokan kriteerit, eli Nimi Faucher Famy ET Karhilan Unneli HH Ui-Cat ET Kurhilan Unikko Kuortin Ultramariini Kuortin Ultrabra Ylihaaviston Uni Rannan Unikko Joukolan Unisex
luokitustulos vähintään AF GP80 ja paras 305 pv tuotos vähintään 8500 kg. Huutokauppa keräsi suuren joukon kiinnostuneita karjanomistajia ja muuta yleisöä. Korkein hinta 3500 € + alv maksettiin kuuluisan Larra-lehmäperheen jäsenestä, alkiona maahan tuodusta Faucher Famy ET:stä, jonka ostivat Juho Putkonen ja Miia Ikonen Virtasalmelta.
Synt.aika Isä 9.4.2006 Visserdale Dilligent 14.4.2005 Bonnie Brae Heligo 4.10.2005 Blackaddar Karamilk 21.4.2005 Gäddnäs Eskil 20.4.2005 Birghdale Copper 5.10.2005 Asmo Nyyrikki 9.2.2005 Covey-Farms Romeo 10.12.2005 Visserdale Dilligent 12.8.2005 Woodland View Pardner
Faucher Famy ET ja onnelliset omistajat Miia Ikonen ja Juha Putkonen. Taustalla myyjät Jyri ja Tiia Tanner. (Kuva: Laura Laiholahti)
Emä Faucher Lady Heligo -VG88 (5-1) Hjärterum Gunnel-AF-GP83 Sunniside Roi-Ca ET-AF-GP83 Kurhilan Sorja ET-AF-GP80 Kuortin Sateenkaari-AF-GP83 Kuortin Basilika-AF-GP81 Runo-AF-GP81 Rannan Sipuli-AF-GP84 Joukolan Piisi-AF-GP80
Emänisä Bonnie Brae Heligo Woodland View Pardner Roi Galant Kangassalon Kelli Kangassalon Kelli Lagacé Billy Suontaan Jehta Kildare Jerry Bonnie Brae Heligo
Ostaja Miia Ikonen ja Juha Putkonen, Pieksänmaa Olavi Ahonkivi,Pori Paula ja Pekka Kankfelt,Valkeala Merja ja Mauri Kaappola, Kauhajoki Tarja Keihäskoski, Rantsila Susanna ja Asko Taivalmäki, Ikaalinen Sari ja Olli-Pekka Häkkinen,Saarijärvi Susanna ja Asko Taivalmäki, Ikaalinen Jani Kivilahti, Kuorevesi
Hinta 3 500 € 3 300 € 2 100 € 1 900 € 1 900 € 1 800 € 1 600 € 1 500 € 1 500 €
Tasapainoista jalostusta Kanadasta La Sapiniere
COLARGOL CACYLITE
Margot
* Hyvä tuotos, pitoisuudet plussalla * Pitkämaitoisia * Tasapainoinen rakenne * Ei hiehoille
I:Pardner EI:Cornelius EEI:M Gras
Margot
COLARGOL
Don Sher
HECTOR HECTOR
Don Sher
* Pitoisuudet reilusti plussalla * Hyvä etukiinnitysindeksi * Alhaiset solut * Erinomainen tytärhedelmällisyys * sopii hyvin Heligon ja Copperin tyttärille
Isäso
I:Rolodinayr EI:Dropstad EEI:R Chief
I:Ripken EI:Patrick EEI:Milkman
* Periyttää huippurakennetta * Vahvat sorkat, hyvä kestävyys * Alhaiset solut, Sopii hiehoille
essa!
uom nni S
Semex Sweden AB, Gårdsby, 355 92 VÄXJÖ www.semexsweden.com
Telefon: 0470 - 611 04 Fax: 0470 - 612 04 E-mail: semex@home.se
Kanadalaisia sonneja
Yhteyshenkilö Suomessa: Sari Alhainen, sari.alhainen@pp.inet.fi tai 040-5507643 arkisin klo 11-17 Tilaa ilmainen sonniluettelo ja Semex Nytt -lehti, niin saat lisätietoja!
27
Ayrshire-lehti
2/2006
HAKA-alkiot Haka-alkiotuotanto jatkuu vilkkaana Pohjois-Savossa. Alkiovaraukset tuoreena tai pakasteena jalostusneuvojilta.
kuva: Tiina Tahvonen
Haka-merkki on tae laadusta.
www.haka-alkiot.fi
28
2/2006
Ayrshire-lehti
Laatulehmien lista
ALL STARS Ayrshirekasvattajat julkaisee All Stars – Laatulehmien listaa, jolle pääsevät hyvärakenteiset ja korkeatuottoiset lehmät, jotka ovat saaneet vähintään luokitustuloksen GP-80 ja joiden paras 305 päivän tuotos on vähintään 8500 kg maitoa. Lehmät listataan paremmuusjärjestykseen luokitustuloksittain tuotoksen perusteella. Eläin voi parantaa asemiaan listalla saamalla paremman luokitustuloksen tai tekemällä paremman tuotoskauden. Lehmät pysyvät listalla niin kauan kuin ne ovat elossa. Poiston jälkeen lehmä pääsee vielä seuraavalle listalle, mutta ei enää sen jälkeen. Karjanomistajien tulisi itse huolehtia tuotostietojen ilmoittamisesta listaa varten, yhteyshenkilö on Laura Laiholahti laura.laiholahti@reppu.net tai 044 – 552 4493.
ALL STARS - LAATULEHMÄT 2 / 2006 Luokitus Eläin
Isä
Paras 305 pv tuotos Lakt. Omistaja
EX 90-2E Saga EX 90 Rannan Pretevä
Trident Cornelius
11567 - 4,11 - 3,33 9063 - 3,90 - 3,30
3. 2.
Ahonkivi Olavi Koljonen Aaro ja Mirja
VG 86 VG 86 VG 86
Kuortin Paprika Rounion Beliissa Hjärterum Trident Nelly
Pardner Heligo Trident
11117 -3,52 - 3,46 10941- 3,38 - 3,14 9453 - 4,79 - 3,30
2. 2. 2.
Ahonkivi Olavi Ahonkivi Olavi Koljonen Aaro ja Mirja
VG 85 VG 85 VG 85 VG 85 VG 85 VG 85 VG 85 VG 85
Omena Kellcrest Nova ET Palmu Hjärterum Rosetti ET Sally Joukolan Pirtelö Hjärterum Roselee ET Rannan Pulmu
Pirkkulan Intressi Heligo Kainuunmäen Molskis Cornelius Backgård Pardner Cornelius Pardner
12792 - 4,03 - 3,38 11536 - 3,9 - 3,1 10414 - 4,75 - 3,56 10301 - 3,91 - 3,21 9992 - 4,08 - 3,40 9934 - 3,54 - 3,57 9381 - 3,39 - 3,23 8711 - 4,29 - 3,48
4. 3. 3. 1. 5. 2. 1. 3.
Teiskonlahti Heli ja Antti Kumpula ja Alhainen Kulju Vuokko ja Esko Laiholahti Laura ja Jouko Järvenkylä Reiska Laiholahti Laura ja Jouko Kallio Merja Koljonen Aaro ja Mirja
GP 84 GP 84 GP 84
Alhaisten Oliivi Muurikki Hjärterum Laro Hjärta
Heligo Vaaralan Aika Pat Laro
15320 - 3,87 - 3,45 14403 - 3,90 - 3,52 12709 - 3,20 - 3,40
4. 5. 3.
GP 84 GP 84
Laurikaisen Rupla Kellcrest Rhea ET
Kangassalon Kelli Heligo
12652 - 3,79 - 3,25 11481 - 2,98 - 2,96
2. 1.
GP 84 GP 84 GP 84 GP 84 GP 84 GP 84
Pipsa Rannan Sipuli Hjärterum Laro Vega Sanrosa Ramona Kuortin Rokokoo Rounion Shaahitar
Ristitien Johde Jerry Pat Laro Kangassalon Kelli Gäddnäs Eskil Heligo
10968 - 4,31 - 3,57 10551 - 4,10 - 3,20 10172 - 3,21 - 3,32 10072 - 3,80 - 3,30 8995 - 3,84 - 3,31 8819 - 4,64 - 3,31
3. 1. 2. 1. 1. 1.
Kumpula ja Alhainen Ahonkivi, Koljonen, Kallio Matinolli E ja M & Alhainen S MTY Pöysä Petri Matinolli E ja M & Alhainen S MTY Ahonkivi Olavi Koljonen Aaro ja Mirja Pukaralammi Raila ja Pertti Alhainen/Glentworth Gordon Kuortti Raimo ja Terhi Ahonkivi Olavi
GP 83
Rannan Liperi
Ojaniemen Vakio
11510 - 3,80 - 3,70
5.
Koljonen Aaro ja Mirja
29
Ayrshire-lehti
2/2006
GP 83 GP 83 GP 83 GP 83 GP 83 GP 83
Rubin Rannan Sisäkkö Sunniside Roi-Ca ET Uusi-Suon Sherry Kuortin Sateenkaari Hjärterum Gunnel
B Jurist Ripken Galant Jerry Kangassalon Kelli Pardner
10136 - 3,88 - 3,35 10083 - 4,00 - 3,20 10068 - 4,20 - 3,42 9919 - 4,17 - 3,31 9772 - 4,28 - 3,54 9541 - 3,73 - 3,22
2. 1. 2. 1. 1. 2.
Tammenpään mty Koljonen Aaro ja Mirja Huitti Hannu ja Ranta Mikko Pöysä Petri Ahonkivi Olavi Suutari Pekka
GP 82 GP 82 GP 82 GP 82
Meritähti Piitu Kataran Ruiskaunokki Alhaisten Sherry
Vaaralan Aika Rauhaniemen Ike Kangassalon Kelli Jerry
13354 - 3,44 - 3,14 11984 - 4,31 - 3,32 11154 - 3,25 - 3,07 10892 - 3,50 - 3,30
4. 3. 1. 1.
GP 82 GP 82 GP 82
Rounion Onnetar Hjärta 240 Alhaisten Rosella
Pirkkulan Eepa Cornelius Pardner
10657 - 3,96 - 3,44 10501 - 4,08 - 3,21 10369 - 4,40 - 3,40
2. 3. 2.
GP 82 GP 82
Kuortin Piparminttu Paakkosen Ilona
Billy Mäkelän Ulaus
10361 - 3,74 - 2,97 10067 - 3,98 - 3,17
2. 7.
GP 82 GP 82 GP 82
K.R.Rertta ET Rounion Pardner Saga Paakkosen Rätti
Kangassalon Kelli Pardner Pardner
9394 - 4,32 - 3,33 8994 - 3,78 - 3,25 8898 - 3,93 - 3,21
1. 1. 2.
Tanner Jyri Ylihaavisto Anna-Liisa Katara mty Matinolli E ja M & Alhainen S MTY Ahonkivi Olavi Ahonkivi Olavi Matinolli E ja M & Alhainen S MTY Kuortti Raimo ja Terhi Paakkonen Jouni ja Eronen Päivi Kallio Merja Ahonkivi Olavi Paakkonen Jouni ja Eronen Päivi
GP 81 GP 81 GP 81 GP 81 GP 81 GP 81 GP 81 GP 81 GP 81 GP 81 GP 81 GP 81 GP 81 GP 81 GP 81 GP 81 GP 81 GP 81 GP 81 GP 81 GP 81 GP 81 GP 81 GP 81
Kristall Uusi-Suon Lollipop Karhilan Pallo Alhaisten Opaali Rannan Rude Prima Oja Rannan Paras Meikki Kaappolan Sini Martin Seleste Runo Haralan Pinja Asmo Riga ET Kuortin Basilika Opri Rannan Omenankukka Joukolan Risella Rossi Pulma Pulmu Asmo Rehti Rannan Ruka Joukolan Reseda
Ojaniemen Vakio Niemen Verneri Nikolan Nörtti Backgård Kangassalon Kelli Pardner Harjunpään Ilmiö Heligo Vaaralan Aika Kildare Oliver Botans Suontaan Jehta Koivuharjun Iekki Ristitien Johde Billy Korkeakummun Ivar Ketolan Lekari Kellcrest Nelson ET Pardner Korkeakummun Ivar Galant Ristitien Johde Brendan Jerry
12815 - 3,93 - 3,46 12469 - 4,00 - 3,14 12448 - 4,08 - 3,27 12071 - 3,50 - 3,40 12029 - 4,23 - 3,24 11949 - 5,69 - 3,58 11658 - 3,70 - 3,29 11636 - 4,23 - 3,30 10847 - 3,90 - 3,30 10798 - 3,37 - 2,79 10689 - 3,83 - 3,48 9916 - 4,03 - 3,46 9816 - 3,95 - 3,33 9784 - 4,10 - 3,10 9537 - 4,53 - 3,38 9471 - 4,04 - 3,43 9326 - 4,40 - 3,70 9212 - 4,26 - 3,31 8890 - 3,67 - 3,25 8854 - 3,66 - 3,51 8853 - 3,76 - 3,58 8778 - 4,82 - 3,32 8728 - 4,16 - 3,28 8645 - 3,90 - 3,20
6. 5. 2. 3. 2. 1. 3. 3. 3. 1. 1. 2. 4. 1. 2. 2. 2. 2. 1. 2. 1. 1. 2. 1.
Tammenpään mty Pöysä Petri Suutari Pekka Koljonen Aaro ja Mirja Koljonen Aaro ja Mirja Vettenranta Marko Nieminen Nina ja Jukka Koljonen Aaro ja Mirja Jaakkola Marjo Koljonen Aaro ja Mirja Kulju Vuokko ja Esko Ylihaavisto Anna-Liisa Koljonen Aaro ja Mirja MTT Alkiokeskus Kuortti Raimo ja Terhi Tervolan maatalousoppilaitos Koljonen Aaro ja Mirja Laiholahti Laura ja Jouko Tanner Jyri Taivalmäki Asko ja Susanna Vettenranta Marko Kuorikoski mty Koljonen Aaro ja Mirja Koljonen Aaro ja Mirja
GP 80
Laudatur
Tervaniemen Ylkä
14572 - 3,86 - 3,10
5.
Peltola Riikka
30
2/2006
Ayrshire-lehti
GP 80 GP 80 GP 80 GP 80 GP 80 GP 80 GP 80 GP 80 GP 80 GP 80 GP 80 GP 80 GP 80 GP 80 GP 80 GP 80 GP 80 GP 80 GP 80
Joukolan Piisi Tervarinteen Ristitie ET Rannan Basilika Tuomelan Peso Tuomelan Rulla Pukaralammin Serena Rannan Riina Uusi-Suon Pianca Julia Pulmu Ripsu Jaakkolan Pella Joukolan Rooma Uusi-Suon Pandora Uusi-Suon Risella Rentukka Riemu Saara Pläkki
Heligo Ristitien Johde Cornelius Suontaan Jehta Kantolan Okke Kangassalon Kelli Ristitien Johde Suontaan Jehta Hyllela Korkeakummun Ivar I-A Navigaattori Stensjö Kellcrest Nelson ET Heligo Pardner Kangassalon Kelli Metsäpellon Ino Pardner Suontaan Joviaali
12866 - 3,40 - 3,04 12804 - 3,66 - 3,30 12546 - 3,88 - 3,27 12181 - 4,38 - 3,64 12146 - 3,97 - 3,48 11155 - 3,57 - 3,10 11050 - 4,20 - 3,40 11034 - 4,40 - 3,72 10593 - 4,62 - 3,14 10561 - 3,73 - 3,58 10535 - 3,89 - 3,33 10383 - 4,24 - 3,43 10023 - 4,53 - 3,22 9991 - 4,14 - 3,21 9948 - 3,77 - 3,13 9814 - 3,89 - 3,56 9803 - 3,79 - 3,35 9619 - 4,45 - 3,39 9574 - 4,46 - 3,60
3. 2. 3. 2. 2. 1. 2. 3. 6. 2. 2. 2. 1. 2. 2. 1. 2. 1. 2.
GP 80 GP 80 GP 80 GP 80 GP 80 GP 80 GP 80 GP 80 GP 80 GP 80
Kellcrest Marie Sue ET Rosalinda Rasilan Rusotar Ria Palo Pumpuli Rasilan Safira Reipas Kurhilan Sorja ET Alhaisten Shirley
Brendan Pardner Kangassalon Kelli Pardner Karimon Nopsa ET Ristitien Johde Jerry Rauhaniemen Ike Kangassalon Kelli Pardner
9551 - 4,36 - 3,21 9530 - 3,88 - 3,20 9461 - 3,98 - 3,44 9432 - 4,56 - 3,40 9382 - 4,05 - 3,41 9357 - 4,37 - 3,83 9355 - 3,63 - 3,32 9278 - 3,92 - 3,57 9125 - 4,25 - 3,46 9069 - 3,60 - 3,30
1. 2. 1. 1. 1. 2. 1. 2. 1. 1.
GP 80
Paakkosen Rumpangel
Pardner
8978 - 3,72 - 3,20
1.
GP 80 GP 80 GP 80 GP 80
Hjärterum Ruutu ET Rypsi Rosmarin Rosmarin
Pardner Pardner Pardner Kangassalon Kelli
8933 - 4,38 - 3,43 8772 - 4,17 - 3,12 8754 - 4,18 - 3,16 8539 - 3,81 - 3,29
1. 1. 1. 1.
Laiholahti Laura ja Jouko Huitti Hannu ja Ranta Mikko Koljonen Aaro ja Mirja Ikonen Miia ja Putkonen Juha Kelkka Päivi ja Ossi Pukaralammi Raila ja Pertti Koljonen Aaro ja Mirja Pöysä Petri Vettenranta Marko Toivola Markku Leppä Jari ja Katriina Laiholahti Laura ja Jouko Laiholahti Laura ja Jouko Pöysä Petri Pöysä Petri Kulju Vuokko ja Esko Järvenkylä Reiska Suutari Pekka Ollikainen Pekka ja Savikurki Riitta Huitti Hannu ja Ranta Mikko Tammenpään mty Viitanen Seija ja Hannu Pöysä Petri Kuortti Raimo ja Terhi Toivola Markku Viitanen Seija ja Hannu Ylihaavisto Anna-Liisa Kallio Merja Matinolli E ja M & Alhainen S MTY Paakkonen Jouni ja Eronen Päivi Huitti Hannu ja Ranta Mikko Rauhamaa mty Yli-Hynnilä Mervi ja Jorma Tanner Jyri
31
Ayrshire-lehti
2/2006
ILMI MERIKUKKA JA SYRJÄLÄN IRMA 100-81729 AAA Syrjälän Irma oli ystävämme Ilmi Merikukan maailmanennätyslehmä! Neuvojana kiertäessään Hannu tutustui kiehtovaan ja mielenkiintoiseen maanviljelijään Ilmi Merikukkaan Salosta. Ensi vuonna juhlitaan Ilmin 80-vuotis synttäreitä, ja siksi Lilli 728 A = Clockston Brighteye (Clockston Tam x Clockston Eva 3rd) 1.4.1908 Clockston, Tarbolton, Scotland Lilli 7 4281 A (Lord Mayor A 1508) rv3 s.7.8.1917, Koikkala, Vihti Lilli 13 4288 A (Lord Merrily A 1508) rv5 s.1920, Koikkala, Vihti Miksi 17569 AAA (Aamos av Gammelby A 5378) rv6 s.9.1.1930, Koikkala, Vihti Sointu 35478 AA (Koikkala Lennart A 6571) rv5 s.17.9.1935, Veitakkala Urma 40860 AAA (Prinssi Mäntykylästä A 9655) rv8 s.10.12.1937, Veitakkala Ensi 55328 AA (Don Juan AAA 7960) s.11.1.1946, Veitakkala Syrjälän Irma 100-81729 AAA (Kankareen Raikas AAA 16114)
Yllä Irman polveutuminen Skotlantiin asti. Suomettumisena huomaa Clockston Brighteye:n muuttumisen Lilliksi. Sukututkimus ja juuret ovat pop eli nyt avautui mahdollisuus uudelle tilakäynnille Skotlantiin!
32
ihailleet valtavaa palkintojen ja muistojen galleriaa Irmalehmän ympärillä. Nyt juttua tehdessä saimme lisää materiaalia Huhtisen Päiviltä ja Joensuun Irjalta, sekä lainasimme Ilmin valokuva-albumia. Luimme myös vanhoja Suomen Ayrshirekarja-lehtiä, ja Suomen Ayrshireyhdistyksen arkistoima kuva löytyi Faba Jalostuksesta. Materiaalia Irman saavutuksista oli runsaasti. Ilmi ja Irman palkintogalleria (kuva Ilmi Merikukan albumista)
halusimme kunnioittaa Ilmiä ja Irmaa kertomalla ayrshireväelle historiaa.
Muistojen albumista Irma syntyi 18.11.1949 Veitakkalan jalostuskarjassa Salossa, mutta tuli jo kahden viikon ikäisenä naapuritaloon Artturi Lehtiselle Syrjälään vaihtokaupassa varsaa vastaan. Lainauksena lehdestä: ”… sen hoito on ollut koko ajan talon tyttären, Ilmi Lehtisen taitavissa käsissä”. Ensimmäisen poikimisen jälkeen Irma herui yli 25 kiloa ja Ilmi sai puhuttua isänsä liittymään tarkkailuun, eli tuotoksesta puuttuu puolen vuoden maidot. Maailmanennätyksen 5316 rasvakilon elinikäistuotoksen Irma saavutti
1969. Ystävämme Ilmin luona käydessämme olemme aina
Maitoa vuodesta vuoteen Maailmanennätys syntyi vuosien myötä huolellisella
Irman tuotokset ja poikimiset: 1953: -54: -55: -56: -57: -58: -59 -60 -61 -62 -63 -64 -65 -66 -67 -68 -69 -70 Yht:
6162-130-319-5,2 6798-126-339-5,0 8189-155-447-5,5 7902-143-434-5,5 7605-133-399-5,2 7596-147-421-5,5 7121-140-393-5,5 5797-113-348-6 7364-135-396-5,4 7076-131-395-5,6 6978-145-367-5,3 5600-126-295-5,3 4239-97-226-5,3 4644-86-240-5,2 4278-80-203-4,7 4521-86-271-6,0 3976-74-241-6,1 1600- -144-9,0 107446-5878-5,5
14.2.-52 12.2.-53 9.2.-54 18.1.-55 12.1.-56 2.1.-57 12.12.-57 19.12.-58 20.3.-60 8.4.-61 28.2.-62 20.1.-63 6.2.-64 9.2.-65 13.2.-66 7.4.-67 15.7.-68 16.11.-69
2/2006
Ayrshire-lehti
lypsäisivät paremmin! Syksyllä 1963 Syrjälässä TV filmasi Irmaa ja Ilmiä. Vuonna 1967 juhlittiin Euroopan ennätystä ja vuonna 1969 maailman ennätystä. Syrjälän Irma menestyi monissa Salon ja Turun näyttelyssä. Taitavana puunveistäjänä Ilmi tekee reliefejä ja puuveistoksia. Itse veistämänsä Irma-patsaan Ilmi antoi presidentti Urho Kekkoselle Turun näyttelyssä.
Syrjälän Irman suku jatkuu
Ilmi ojentamassa itse veistämäänsä Irma-patsasta presidentti Urho Kekkoselle (kuva Ilmi Merikukan albumista)
ja tarkalla hoidolla. Ilmi lypsi Irman käsin kolme kertaa päivässä koko sen elinajan - myös näyttelyissä. Kerran Irmalla oli uteretulehdus ja se hoidettiin lämmittävillä voiteilla ja tiuhalla lypsyllä.
Näyttelyveteraanit Irma ja Ilmi Ennen näyttelyä Ilmi har-
jasi ja pesi Irman sekä lakkasi sarvet ja sorkat. Suuri pelko oli, ettei lehmä kesällä vahingoita sarviaan, niinpä ne suojattiin nännikumeilla. Häntä säilytettiin muovipussissa ennen näyttelyä, jotta se pysyi puhtaana, ja siihen Ilmi teki aina ennen näyttelyä permanentin. Navetassa soi aina radio, jotta lehmät
Ilmi lypsi Irman käsin kolme kertaa päivässä koko lehmän eliniän. (kuva Ilmi Merikukan albumista)
Irma poiki 16 kertaa, ja lisäksi loi kahdesti. Sille syntyi toistakymmentä lehmävasikkaa ja viimeisenä Mäkimattilan Inssistä pirteä 37-kiloinen sonninalku Syrjälän Rasva AA 31310D, joka pääsi ayrshiren kasvatusasemalle omistajinaan Itä- ja Keski-Suomen ksy. Myös vuonna 1967 syntynyt Reimalainen Syrjälän Pykälä AA 30506 B ostettiin keinosiemennykseen. Irman tyttäristä useita merkittiin valioluokkaan ja 50-tonnin luokkaan. Menestyneet tyttäret ovat jo toinen tarinan aihe. Irma vaipui ikuiseen uneen 14.4.1970 kotonaan Syrjälässä. Irman mennessä vanhuuttaan huonokuntoiseksi pyysi Ilmi eläinlääkäriä nukuttamaan Irman. Eläinlääkäri, joka oli hoitanut Irmaa sen koko elinajan, ilmoitti ettei pysty tappamaan sitä: sehän olisi kuin ihmisen tappaisi. Niinpä Irma koki luonnollisen kuoleman.
Vuonna 1917 ja 1920 syntyneiden kantaemien rakennearvostelut löytyivät vanhoista ayrshirekantakirjoista Päivin toimesta: LILLI 7 korkeus säältä 124 korkeus lautasilta 126 ruumiin pituus 152 eläimen kokopituus 197 rinnan syvyys 67 rinnan leveys 30 lantion pituus 51 lantion etuleveys 53 lantion keskileveys 46 lantion takaleveys 13 pään pituus 48 otsan leveys 19 etunisien pituus 5,0 takanisien pituus 5,0
LILLI 13 123 126 151 203 72 34 49 53 44 17 47 17 6,5 5,0
LILLI 7: Kapea rinta, muuten suhteellinen. LILLI 13: Verrattain hyvin kehittynyt, suhteellinen, hyvät vetimet.
ruus sekä jatkuva kiinnostus karjanjalostukseen ja hoitoon loistaa Ilmistä ja välittyy edelleen hänen ystävilleen. Ilmin luovuttua lehmistä hän hoitaa navetassaan lampaita, kanoja, ankkoja ja riikinkukkoja. Mikään karjajuhla ei tunnu juhlalta, jos Ilmi ei saavu paikalle hovikuljettajineen ja käsinveistettyine lahjoineen.
Kunnioitamme elämäntyötäsi Ilmi ja toivomme Sinulle Monia Armorikkaita Vuosia edelleen ja railakasta 80-vuotispäivää elokuussa 2007! Ystävyydellä ”poikasi” Hannu ja Mikko Lopelta.
Todellinen karjaihminen Kaikki se lämpö ja uutte33
1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 28 29 30 31 32
Lehmä Viivu Hookaxoo K.Jasmiina Ihme Ynnä K.Hasseli Jelena Ynnykkä Jopo Ifa Helix Eeva Juvena Lupiini Illamo Hattara Iris Juhla Ilta Juutas Yrtti Kristall Mansikki Juolukka Lila Itu Mesikka Jalna Jäkälä Linda Lasso P.Ilona
synt.aika 24.1.1989 13.10.1993 15.1.1995 20.2.1994 12.2.1990 17.8.1993 10.4.1995 13.9.1990 12.1.1995 23.10.1994 26.12.1993 6.9.1992 20.12.1995 6.3.1997 18.8.1994 11.7.1993 28.3.1994 10.9.1995 28.12.1994 1.10.1995 3.8.1990 1.11.1996 14.1.1998 24.10.1995 23.9.1997 13.8.1994 19.8.1998 19.12.1995 8.10.1995 20.10.1997 14.11.1997 10.2.1994
poik. 14 9 9 10 9 10 9 13 8 10 9 8 8 5 9 10 9 8 7 7 13 8 6 8 6 10 5 8 7 6 7 9
isä K. Raide H.Sopuli R.Etykki T.Atro S.Nolla Y.Ritari H.Patentti N. Mies A. Einiö K.Efesos Y.Ritari A.parkki H. Valtti L.Ärä Ö. Albanus K.Ämyri P. Arhippa K.Harpo ET K.Rokki V.Horsma J.Tarra O.Vakio K.Airo U.Hile V.Aika K.Rokki N.Verneri L.Hiiva N.Verneri V.Vankka V.Aika M.Ulaus
emä Tutteli Sinoli Elmiina-et Maikki Ruusu Ässä Tummeli Audi Esmi Yonex Suvi Elovena Elokki Vellamo Alku Emilia Haave Aamu Hassu Lenita Electra Hehku Hilla Äly Yty Herukki Alma Venla Essi Esso Dixie
emänisä S. Optimi K.Kaide A.Parkki H. Raksu K.Nike R.Lonni R.Jokeri H.Iisakki P. Vehka A.Parkki V.Kilpa Y.Hamar A. Parkki K.Meilari S. Nolla H.Ulrik M. Mainio M.Arthur T.Lunna I.Äkeä A.Joonas Tron Y.Ritari N.Ylinä M.Mainio K.Merkitys K.Meilari S.Oko M.Supo U.Vala P.Vaisto A. Parkki
34 Ahkera Riina Taina Ystävä Yysa Yes
Piltti Iris Olive Umikosan Vauhti Ymy Orion Söpö Vilja Älli Oma Veera Ulla Aave Nelli Assu Ylistys Ynnä Viivu Taru
emänemä Tutteli
elinikäistuotos 163 045 kg 31.8.2006 130 826 kg 10.8.2006 121 280 kg 17.8.2006 112 767 kg 23.8.2006 112 711 kg 1.9.2006 107 216 kg 17.8.2006 106 839 kg 30.8.2006 106 531kg 31.8.2006 106 502 kg 16.8.2006 105 980 kg, 7.8.2006 105 904 kg 15.6.2006 102 460 kg 27.8.2006 101 686 kg 6.7.2006 100 404 kg 1.4.2006 99 947 kg 1.9.2006 99 635 kg 16.2.2006 98 741 kg 18.8.2006 94 090 kg 3.1.2006 92 743 kg 31.7.2006 92 643kg 29.8.2006 90 081 kg 19.8.2006 89 615 kg 15.6.2006 87 969 kg 3.9.2006 87 442 kg 3.1.2006 87 381 kg 21.9.2006 86 997 kg 20.8.2006 85 855 kg 3.9.2006 85 487kg 27.8.2006 83 840 kg 28.8.2006 83 593 kg 16.8.2006 83 297 kg 31.8.2006 82 518 kg 31.8.2006
omistaja Katja ja Marko Vettenranta Eija ja Markku Laitinen Merja Kallio Pekka ja Tarja Saarinen Terhi ja Raimo Kuortti Merja Kallio Olavi Ahonkivi Jouni Paakkonen ja Päivi Eronen Viikin Opetus- ja tutkimustila Sari Vestman ja Tommi Halonen Tamenpää mty Riikka Peltola ja Mika Peltonen Viikin Opetus- ja tutkimustila Juha, Tarja ja Marko Hirvinen Viikin Opetus- ja tutkimustila Riitta ja Matti Lehtinen Heli ja Antti Teiskonlahti Harri Heino ja Heli Gröhn Reiska ja Hanna-Leena Järvenkylä Anu ja Jari Ahlholm Voitto Kumpulainen (Minna) Tammenpää mty Nina ja Mikko Rönkkö Harri Heino ja Heli Gröhn Jani Kivilahti Nina ja Jukka Nieminen Nina ja Mikko Rönkkö Riikka Peltola ja Mika Peltonen Pekka Suutari ja Silja Sundell Juha ja Miia Luoma-Tokoi Rauhamaa Mty Jouni Paakkonen ja Päivi Eronen
Ayrshire-lehti 2/2006
Kestävät lehmät elinikäistuotoksen mukaan järjestettynä
33 34 35 36 37 38 39 40 41 42 43 44 45 46 47 48 49 50 51 52 53 54 55 56 57 58 59 60 61 62 63 64
Lehmä Jakkara Meirami Linda Juhlava Lola Laudatur Muusa S.Luxus Loisto Immu Mansikki K.Karpalo Likka Julia Vett Laava Lanka R.Manta P.Misteli K.Neilikka Maisa Lyyti Loiske Mölinä Mandi Louna Mansikka Lulu K.Keiju Makilla U.Lollipop Liljankukka Muurikki
synt.aika 27.10.1995 22.2.1998 14.7.1997 9.12.1995 11.1.1997 29.4.1997 15.7.1998 11.12.1997 3.3.1997 19.8.1994 13.10.1998 5.10.1996 25.10.1997 26.6.1995 24.9.1997 29.3.1997 1.1.1998 4.11.1998 20.2.1999 21.5.1998 16.8.1997 25.2.1997 13.8.1998 13.2.1998 4.2.1997 7.7.1998 27.7.1997 15.12.1996 20.6.1905 30.12.1997 7.7.1997 1.1.1998
7 6 5 6 7 8 6 6 6 6 6 7 6 5 7 6
poik. 7 5 6 7 6 6 6 7 7 10 6 6 7 6 6
isä K.Rokki L.Apotti I.Ysikymppi T.Tasu N.Verneri T.Ylkä K.Etroni L.Apotti O.Vakio M.Epos N.Kaapro O.Vakio M.Iikka Hyllela J.Urveli P.Ynnä V.Aika K.Etroni H.Esko N.Verneri H.Jonne M.Iskelmä Ö.Karl A.Jänis-ET K.Vihtori V.Aika S.Jannu N.Voltti V.Aika N.Verneri I.Ysikymppi V.Aika
emä Ruttu Iisoppi Lekkeri Hilla Ulpukka Etelä Joiku Jalo Äppi Aamu Kukka Eppa Impi Auli Alppi Yö Heta Kuusama Kaneli Ilona Justiina Juhla Iita Juuli Ilta Kanerva Jasmi Essi Killa N.Ystävä Apila Irina
emänisä I-K.Aatos K.Malmi A.Vaeltaja N.Yppo V.Raisu K.Pantteri Uisti N.Verneri L.Teko H.Uitto A.Idor K.Repo M.Ulaus P. Veto S.Mahti S.Mahti T.Tasu O.Vakio T.Tasu J.Pato Y.Haka M.Ulaus P.Alarik N.Verneri K.Rokki A-V.Vara K.Enskeri K.Rokki J.Urho K.Mainio K:Lähetti U.Uisti Hopea heinä Aamu Heuna Eku Rusina Halla N.Tippa Nätti Varina
Ihme Pouta Ylväs Urea Utu Ipana Tyyni Estetiikka Vivica Ruska Syksy Veitikka Imikkä Iisoppi
emänemä Kuopus Yrtti Arpa
elinikäistuotos 82 388 kg 27.8.2006 81 983 kg 1.9.2006 80 868 kg 19.8.2006 80 586 kg 17.8.2006 80 310kg 27.8.2006 80 169 kg 27.8.2006 80 141 kg 7.2.2006 79 971 kg 20.8.2006 79 086 kg 30.8.2006 78 199 kg 27.8.2006 76 877 kg 1.8.2006 75 320 kg 5.9.2006 74 607 kg 15.9.2006 74 314 kg 4.2.2006 74 241 kg 27.8.2006 74 092 kg 27.8.2006 73 848 kg 28.8.2006 72 369 kg 5.8.2006 71 802 kg 18.8.2006 70 767 kg 20.7.2006 70 704 kg 14.8.2006 70 552 kg 17.8.2006 70 517 kg 17.9.2006 70 011 kg 30.8.2006 69 700kg 27.8.2006 68 986 kg 18.8.2006 68 905 kg 3.1.2006 68 781 kg 5.2.2006 68 543 kg 30.8.2006 67 849 kg 18.8.2006 67 523 kg 14.8.2006 67 397kg 30.8.2006
omistaja Riikka Peltola ja Mika Peltonen Terhi ja Raimo Kuortti Voitto Kumpulainen (Minna) Merja Kallio Riikka Peltola ja Mika Peltonen Riikka Peltola ja Mika Peltonen Jukka Pekka Köngäs Tatu Weman ja Katja Pitkänen Päivi ja Juha Kallio Anu ja Lasse Tiikkainen Anna Kurkinen,O-P.Lumiaho Antti ja Mari Mäenpää Mirja ja Aaro Koljonen Katja ja Marko Vettenranta Riikka Peltola ja Mika Peltonen Riikka Peltola ja Mika Peltonen Seija ja Hannu Viitanen Pauliina Pakkasmaa Petri Pöysä Petri Pöysä Kai ja Elina Järvelä Merja Kallio Virpi ja Pauli Tirkkonen Matinolli E,M ja Alhainen S Mty Riikka Peltola ja Mika Peltonen Heli ja Antti Teiskonlahti Harri Heino ja Heli Gröhn Antti ja Mari Mäenpää Päivi ja Juha Kallio Petri Pöysä Kai ja Elina Järvelä Koljonen,Kallio,Ahonkivi
2/2006 Ayrshire-lehti
Kestävät lehmät elinikäistuotoksen mukaan järjestettynä
35
poik. isä N.Verneri 6 S.Yökkö 7 N.Voltti 8 K.Vihtori 7 Backgård 5 R.Johde Torpane N.Verneri 4 N.Verneri 5 P.Ynnä 5 O.Jopo 6 P.Eepa 6 V.Aika 5 A.Einiö ET 7 L.Apotti 6 V.Aika 7 L.Apotti 5 K.Kelli 5 K.Evo ET 5 A.Kansleri 5 Y.Arkadi 6 H.Valtti 8 T.Ylkä 5 L.Billy 6 V.Aika 6 Backgård 24.12.1996 7 O.Vakio 24.9.1998 6 V.Aika 4.10.1998 4 N.Verneri 22.11.1997 5 L.Apotti
synt.aika 6.8.1997 16.1.1998 29.1.1997 25.10.1996 20.6.1905 7.12.1997 26.4.1998 24.8.1997 4.10.1998 1.11.1997 18.8.1998 2.9.1998 17.7.1998 5.11.1998 11.1.1998 17.10.1998 18.8.1997 24.4.1999 9.1.1999 13.9.1998 20.11.1997 27.2.1998 16.12.1996 20.2.1999 7.8.1997
emä Hilla Jilla Enne Kekkeri Kielo Juttu helmi Ikuri Yrtti Anis Jasmi Esmi Jakkara Kaste Jana Arvotus Jyvä Lustikka Joiku Kaiku Essi Ilona Isabella Aituri Hermunen Turri Ensikki Kisella Yrtti Tomu
emänisä Y.Ritari M.Uklaus K.Meilari A.Parkki K.Vihtori L.Epistola L.Rööri K.Rokki K.Mainio N.Ludvig K.Enskeri A.Parkki K.Rokki N.Voltti K.Vihtori N.Verneri H.Valtti M.Unos P.Veto M.Isse K.Malmi U.Uisti Y.Uki J.Veres H.Sopuli K.Ropo S:Osma A.Unssi K.Mainio P.Leku
36 Össe Aaria Villikko Utu Kurri Vuurikki Iron Kaiku Oomi
emänemä Almu Anis Urpu Vikuri Ennätys Aida Annikki Vihuri Kaiku Sumu Eku Ymy Ruttu Vuokko Hansa Vaala Akana Mustikka Huuto
elinikäistuotos 67 377 kg 27.8.2006 67 363 kg 7.8.2006 67 216 kg 24.8.2006 67 157 kg 27.8.2006 66 980 kg 30.8.2006 66 055 kg 3.1.2006 66 038 kg 27.8.2006 65 648 kg 27.8.2006 65 264 kg 16.8.2006 64 988 kg 7.2.2006 64 649 kg 3.1.2006 64 316 kg 7.8.2006 64 035 kg 27.8.2006 63 832 kg 2.8.2006 63 464 kg 31.8.2006 63 294 kg 19.9.2006 63 233 kg 24.8.2006 62 929 kg 25.8.2006 62 704 kg 10.8.2006 62 678 kg 11.7.2006 62 514 kg 31.8.2006 62 397 kg 16.8.2006 62 258 kg 1.8.2006 61 742 kg 7.2.2006 61 454 kg 27.8.2006 61 374 kg 30.8.2006 61 339 kg 19.8.2006 61 199 kg 7.8.2006 60 717 kg 15.2.2006 60 713 kg 31.8.2006
omistaja Merja ja Mauri Kaappola Sari Vestman ja Tommi Halonen Asko ja Susanna Taivalmäki Merja ja Mauri Kaappola Päivi ja Juha Kallio Harri Heino ja Heli Gröhn Merja ja Mauri Kaappola Merja ja Mauri Kaappola Juha ja Miia Luoma-Tokoi Sari Vestman ja Tommi Halonen Harri Heino ja Heli Gröhn Sari Vestman ja Tommi Halonen Riikka Peltola ja Mika Peltonen Iina Näyskä ja Perttu Uusitalo Rauhamaa Mty Sari ja Jouni Sikanen Asko ja Susanna Taivalmäki Anna-Liisa Ylihaavisto Katri Anttila AMT Kaihlajärvi Rauhamaa Mty Miia Ikonen ja Juha Putkonen Anna Kurkinen,O-P.Lumiaho Jukka-Pekka Köngäs Anu ja Lasse Tiikkainen Päivi ja Juha Kallio Eira ja Marko Okkonen Sari Vestman ja Tommi Halonen Juha ja Miia Luoma-Tokoi Rauhamaa Mty
Kestävät lehmät elinikäistuotoksen mukaan järjestettynä
Seuraavaan lehteen tulevat kestävien lehmien tiedot tulee lähettää Merja Kalliolle 20.02.2007 mennessä , osoite merja.kallio@elisanet.fi tai soita 050-325 4462. Lehdessä julkaistaan tiedot lehmistä, jotka ovat lypsäneet vähintään 60 000 kilon elinikäistuotoksen.
65 66 67 68 69 70 71 72 73 74 75 76 77 78 79 80 81 82 83 84 85 86 87 88 89 90 91 92 93 94
Lehmä Lakka Manteli Leidi Kappa Maaria Lisbeth Mesimarja Liturki Minttu Lupaus Missy Mokka Mööpeli Mansikki Meli Mansikki Laari Nassikka L.Nelli Malviina Lastu K.Musa Komia Nutukas Linta Minttu Kersikki Misella Minnu Limu
Ayrshire-lehti 2/2006
2/2006
Ayrshire-lehti
Lehmän ruokinta ja lypsy näyttelypaikalla Näyttelykulttuuri on lähtenyt Suomessa hurjaan nousuun viimeisten kymmenen vuoden aikana. Innostus lisääntyy sitä mukaan kun yhä enemmän karjanomistajia saadaan lähtemään kehään esittelemään kasvatustyönsä tuloksia. Jalostajien aktiivisuus ja halu oppia uutta teki melkoisen vaikutuksen kanadalaiseen kotieläinjalostuksen opiskelijaan Dany-Pierre Rondeau’un, joka viime kesän Farmari-näyttelyssä valmisteli ja esitteli Pirskan tilan eläimiä. Danyn kotitilalla Kanadassa lehmien valmistelu ja esittäminen on rutiinia, ja ura karjanjalostuksen parissa on itsestään selvää. Tänä kesänä hän vietti kolme viikkoa Gårdsbyn tilalla tutustumassa mahdollisuuteen siirtyä ensi keväänä valmistumisensa jälkeen muutamaksi vuodeksi Ruotsiin Semex Swedenin palvelukseen. Jalostuseläinten myynti tuo kanadalaisille jalostajille tärkeää lisätuloa, joka parhaimmillaan voi liikevaihdoltaan ylittää maidontuotannon. Eläinten markkinointiin kiinnitetään erityistä huomiota, ja näyttelyihin valmistautumisessa on käytetty pahimmillaan jopa arveluttavia menetelmiä. Suurin osa karjanomistajista toimii kuitenkin rehellisesti myös Kanadassa, ja eläimiä hoidetaan ja valmistellaan kehään aikaa ja vaivaa säästämättä. Dany antoi mielellään ohjeita siitä, miten saadaan näyttelyreissu tuntumaan
lehmästä mahdollisimman mukavalta, ja samalla saadaan eläimestä sen parhaat puolet esiin. Varsinaista trimmausta ja esittämistä on ayrshirelehdessä käsitelty ennenkin, joten nyt keskitytään eläimen hoitoon ja ruokintaan näyttelypaikalla.
utareesta lähes mahdotonta myöhemmin saada pois. Hiehojen ruokintaan pitää saada riittävästi kuitua niin, että rehua voidaan tarjota mahan täydeltä ilman että se lihottaa. Valkuaisen riittävyys varmistetaan väkirehuilla. Heinä on näyttelyeläinten ruokin-
Dany-Pierre Rondeau opiskelee kotieläinjalostusta Kanadassa (kuva: Sari Alhainen)
Perusasiat kuntoon jo kotona
Näyttelyeläimen ruokintaan pitää kiinnittää huomiota jo hyvissä ajoin ennen tulevaa esiintymistä. Suomessa ruokitaan hiehoja useimmiten aivan liian energiapitoisesti, mikä tekee kasvavista eläimistä lihavia. Tämä rasittaa elimistöä ja kerää turhaa rasvasolukkoa, jota on mm.
nassa avainasemassa. Sitä kannattaa tarjota runsaasti, jotta rungosta saadaan riittävän raamikas. Normaalisti hiehot eivät tarvitse energia pitoisia väkirehuja lainkaan, mutta viikkoa ennen näyttelyä ryhdytään kaikille lähdössä olijoille, niin hiehoille kuin lehmillekin, tarjoamaan pieniä määriä melassileikettä, jotta eläimet tottuvat sen makuun.
Näyttelyalueelle hyvissä ajoin
Kuljetus on eläimelle aina stressaavaa, ja mikäli suinkin mahdollista, kuljetusta ei saisi ajoittaa esiintymistä edeltävään yöhön tai aamuun. Tällöin eläimet ovat väsyneitä ja niiden mahat ovat tyhjiä kehässä. Näyttelyalueella eläimille tarjotaan aluksi vapaasti heinää. Karkearehua ei kannata lapata eteen kasapäin. Se menettää nopeasti maittavuutensa tilanteessa, joka muutenkin on eläimelle outo, ja syöntimäärät jäävät vähäisiksi. Kanadassa eläimille varataan aina omat rehut matkaan, jotta niiden maittavuudesta voidaan olla varmoja. Lypsäville lehmille annetaan väkirehut vähintään neljään jakokertaan jaettuna. Osa väkirehusta korvataan pari päivää ennen näyttelyä melassileikkeellä niin, että litra kuivaa leikettä vastaa kahta litraa normaalisti annettua väkirehua. Väkirehut tarjotaan astiasta, joka viedään pois kun lehmä on lopettanut syömisen. Mitään rehua ei saa jättää pöydälle seisomaan. Eläinten riittävään juomiseen pitää kiinnittää erityishuomiota ja vahtia, että vettä varmasti kuluu tarpeeksi. Kehää edeltävänä päivänä valmistaudutaan mahojen täyttöön laittamalla kymmenisen litraa kuivaa melassileikettä isoon astiaan, ja lisäämällä vettä niin paljon, että leike peittyy. Seos turpoaa seuraavaan päivään mennessä niin, että se täyttää 20 litran ämpärin.
37
Ayrshire-lehti
Lypsyn kanssa tarkkana
Lehmän utareen sopivaa täyttöastetta pitää seurata jo kotona. Näyttelyssä utare saattaa täyttyä joko hitaammin kuin kotona, jos tilanne hermostuttaa eläintä, tai jopa nopeammin, kun eläin syö tavallista enemmän edessään helposti saatavilla olevia, maittavia rehuja. Eläin on ehdottomasti lypsettävä aina tyhjäksi niistä neljänneksistä, joihin kone laitetaan kiinni. Jos esimerkiksi takautareeseen on tarkoitus jättää enemmän maitoa kuin etusiin, lehmä lypsetään ensin kokonaan tyhjäksi, ja etuset tyhjennetään uudelleen tarvittavan ajan kuluttua. Sopivan maitomäärän jättäminen lypsämättä niin että kone irroitetaan kesken lypsyn on hankalaa, ja lypsämättä jäänyt maito jää ”roikkumaan” utareen alaosaan. Pääsääntöisesti voidaan ajatella, että täydessä maidossa olevaan lehmään jätetään n. 13-14 tunnin maito. Jos kehä alkaa kello 12, pitää lehmä lypsää tyhjäksi edellisenä iltana klo 23. Mikäli etukiinnityksessä esiintyy irtoamisen oireita kun utare on hyvin täynnä, kannattaa etuneljännekset lypsää uudelleen muutaman tunnin kuluttua. Useimmat lehmät tarvitsevat takautareeseensa enemmän maitoa kuin eteen näyttääkseen mahdollisimman edustavilta. Utareen täyttymisnopeus vaihtelee erittäin paljon lypsykauden vaiheen ja lehmän muiden ominaisuuksien mukaan, ja ainoa keino oikean lypsyajan määrittämiseksi on näyttelyissä kerätyt kokemukset ja omien eläinten hyvä tuntemus. Jos lehmän utare on epä-
38
2/2006
tasapainoinen tai jokin neljännes näyttää täyttyvän muita hitaammin, varmistetaan, että lehmä makaa täyttyneemmän utarelohkon puolella. Tällöin maito kerääntyy helpommin sinne missä sitä tarvitaan. Viimeisen tunnin aikana ennen kehää ei utareeseen missään tapauksessa saa koskea lainkaan, jotta maito ei laske. Lehmä ei myöskään saa mennä makaamaan, koska utare saattaa silloin painua epätasaisen näköiseksi. Jotta lehmä jaksaisi hyvin seistä viimeisen tunnin ja esiintyä kehässä edukseen, sen pitäisi
Kanadassa massaa yritetään kerätä kylkiluiden alle eli pötsiin. Lehmä on märehtijä, jonka pitäisi pystyä valmistamaan kuitupitoisesta rehusta paljon laadukasta maitoa. Pötsin tilavuutta ja tehokasta toimintaa yritetään Kanadalaisissa näyttelykehissä korostaa. Samalla, kun pötsi täytetään, lehmän lypsytyyppi tulee paremmin esiin, koska täysi maha pingottaa kylkiluut kireälle nahan alle, ja kylkiluiden välit kasvavat kun ne myötäilevät pötsin painetta. Hyvät, kaarevat ja litteät kylkiluut pystyvät silminnähden
RONDEAUN VINKIT LEHMÄN HOITOON NÄYTTELYSSÄ * Varo lihottamasta eläimiä kotona, paljon kuitua ruokintaan * Saavu näyttelyyn hyvissä ajoin * Ruoki usein ja pienissä erissä * Älä koskaan jätä rehua seisomaan lehmän eteen. * Varmista, että lehmä juo riittävästi * Varaa mukaan melassileikettä ja maittavia karkearehuja * Huolehdi utareen täytöstä lypsyaikoja sovittamalla * Täytä pötsi ennen kehää. saada olla rauhassa makuulla siinä vaiheessa, kun kehään on vielä muutama tunti aikaa. Selkälinjan teko ja muu viimeistely pitäisi tehdä joko riittävän ajoissa ennen kehää, tai viimeisen tunnin aikana kun lehmän pitää joka tapauksessa seistä.
Täyttöä tarvitaan kylkiluiden alle
Katsellessaan Farmarin näyttelykehää Dany totesi, että Suomessa lehmillä, ja etenkin hiehoilla, näyttäisi olevan reilusti täytettä kylkiluiden päällä, kun heillä
joustamaan pötsin täyttyessä. Tiukat, paksut ja suoraan alaspäin sojottavat luut eivät anna yhtä paljon tilaa mahojen toiminnalle. Pötsin täyttäminen aloitetaan jo edellis-iltana tarjoamalla lehmälle jatkuvasti pieniä määriä laadukasta heinää. Heinää ei jätetä lehmän eteen enempää kuin se lyhyessä ajassa syö. Kun pöytä on tyhjä, annetaan pieni määrä lisää. Näin jokainen erä maistuu lehmästä ”uudelta”, ja se syö huomaamattaan enemmän kuin mitä se jatkuvasti edessään olevasta isosta kasasta ottaisi. Kun
lehmä alkaa kyllästyä samaan tavaraan, sille tarjotaan joko maittavampaa heinäerää tai säilörehua samalla tavalla pieninä määrinä kerrallaan. Kolme tuntia ennen kehään menoa aloitetaan turvotetun melassileikkeen anto. Leikettä tarjotaan litran erissä sitä mukaan kun lehmä sitä syö. Samaan aikaan jatketaan karkearehun tarjoilua vähän kerrallaan niin, että karkearehua pitäisi kulua hiukan jokaisen leike-erän välissä. Kun lehmä kyllästyy syömään leikettä, lisätään annokseen ripaus viljaa. Useimmat lehmät innostuvat ”karkkitarjoilusta” uudelleen kun rehuun saadaan erilainen tuoksu. Myös maittavan heinän ja säilörehun tarjoilua jatketaan kehään menoon asti. Riittävästä veden saannista pitää ehdottomasti huolehtia, koska runsas ruokinta janottaa lehmää. Kun lehmä on kuljetettu näyttelyalueelle riittävän ajoissa, ja utareen sopivasta täyttöasteesta sekä hemmottelusta rehujen erikoistarjoilulla on huolehdittu, pääsee kehässä esittelemään hyväntuulista ja kylläistä eläintä, jonka lypsytyyppi ja rungon syvyys tulevat hyvin esiin. Kisa tiukkenee Suomessakin eläinten tason noustessa huimaa vauhtia, ja yhä pienemmät yksityiskohdat ratkaisevat. Pidetään silti kisa jatkossakin rehellisenä, ja ylläpidetään yhteisvoimin se positiivinen karjahenki, joka suomalaisessa näyttelykulttuurissa on näkynyt ilahduttavan vahvana. Dany-Pierre Rondeaun haastattelun pohjalta Sari Alhainen
2/2006
Ayrshire-lehti
Julkaistu Suomen Ayrshirekarja -lehden numerossa 5, v. 1929
Eräitä jalostustyössä huomioon otettavia tekijöitä Voidaan sanoa, että koko Suomen maataloudelle antaa leimansa yksi ainoa ajatus: Pyrkimys saada maatalouden kannattavaisuus paremmaksi. Tämä puhtaasti taloudellinen näkökanta johti karjanhoidonkin alalla iskusanaan tuotantojalostus, jolla meillä ymmärretään rasvan- ja maidontuotantoa. Luultiin että nyt oli saavutettu ainoa oikea, tositaloudellinen jalostusperiaate, eikä aluksi huomattu niitä monia muita tekijöitä, jotka vaikuttivat taloudelliseen tulokseen ja joita myöskin oli pidettävä periytyvinä. Vasta aivan viime aikoina on tässä voitu huomata muutosta. Tämän muutoksen ensimmäinen aiheuttaja lienee ollut laidunkysymys. Laidunviljelysalalla tapahtunut äkillinen edistys aiheutti sen, että kaikki laitumien kannattavaisuuden ja käytön yhteydessä olevat seikat tutkittiin. Tällöin pantiin pian merkille, kuinka eri lehmät käyttävät eri tavalla hyväkseen laidunruohoa. Luultiin huomattavan, että ne lehmät, jotka sisäruokinnalla huomattavine väkirehuannoksineen lypsivät eniten, eivät läheskään aina kyen-
neet laitumella tuottamaan enempää kuin muutkaan, päinvastoin saattoivat muut ylittää ne lypsymäärillään. Tässä siis luultiin olevan taloudellisen ominaisuuden, jolla oli suuri merkitys, eikä tätä ominaisuutta voida yksinomaan esittää tuotantonumeroilla, ja oli tässä siis siitosvalinnassakin huomioonotettava tekijä. Samalla tavoin on luultu voitavan osoittaa, että muissakin tapauksissa, kun on kysymyksessä toiset rehulajit, eri eläimillä on erikoinen kyky käyttää hyväkseen määrättyjä rehuja. Jalostuksessa olisi sen tähden pyrittävä sellaisiin eläimiin, jotka parhaiten käyttävät hyväkseen juuri niitä rehuja, joita me voimme halvimmalla tuottaa, mm. karkeata rehua (etupäässä toistaiseksi ainakin korsirehua) ja laidunta. Kysymys joka läheisesti liittyy näihin seikkoihin, on lypsykäyrän kannattavaisuus, josta toht. Brunn viime talvena esitelmöi. Ja tosiaankin on yleisenä mielipiteenä, että sellainen lehmä, joka kauan pysyy maidossa, vaikkei se lypsykauden alussa nousekaan niin korkealle, on parempi kuin lehmä, joka
aluksi lypsää hyvin paljon ja sitten äkkiä ehtyy. Edellisellä lehmällä on kaikki edellytykset käyttää enemmän hyväkseen tilaaottavia rehuja kuin jälkimmäisellä. Kaikki me tiedämme, kuinka raskaaksi nuorennoskustannukset käyvät navetalle. Jos me jalostustyön avulla voisimme tulevaisuudessa pienentää myös nuorennosmenoja, olisi tässä tekijä, jota ei saisi aliarvioida. Tämä voidaan saavuttaa etupäässä pienentämällä kasvatuskustannuksia sekä lisäämällä lehmien pitkäikäisyyttä. Seikka, johon jalostuksen kannalta on kiinnitettävä huomiota, on lehmien nopeakasvuisuus. Toinen lehmä kehittyy huomattavasti nopeammin kuin toinen ja voidaan siis aikaisemmin käyttää siitokseen ja saadaan nopeammin lypsämään kuin myöhään kehittynyttä eläintä. Täten pienenevät siis kasvatusmenot, koska eläintä on ruokittava lyhyemmän ajan ilman että se tuottaa mitään. Olisi pyrittävä siihen, että lehmät poikisivat ainakin 2½ vuoden ikäisinä, mutta ollakseen silloin jo kyllin kehittyneitä, täytyy niiden olla nopeakas-
vuisia. Toiseksi olisi meidän pyrittävä saamaan lehmät pitkäikäisemmiksi. Tähän vaikuttaa varmasti suuressa määrin hoito ja ruokinta, mutta lisäksi voidaan selvästi huomata perinnöllisiä eroavaisuuksia. Samaten kuin ihmisten keskuudessa tapaa perheitä, joissa kaikki saavuttavat korkean iän, samoin on lehmienkin joukossa sellaisia. Voidakseen lypsää kauan, täytyy lehmän terveyden olla hyvän sekä hoidon ja ruokinnan niin järjestettyjä, että ettei terveys niistä kärsi. Tässä suhteessa ilmenevät erikoisuudet selvimmin, kun on kysymyksessä korkealypsyiset eläimet. Useat lehmät eivät siedä korkeata tuotantoa terveyden siitä kärsimättä ja ilmenee se usein lehmien mahoutena. On kuitenkin olemassa erikoisen vastustuskykyisiä eläimiä, jotka vuodesta vuoteen lypsävät suuria maitomääriä terveyden siitä kärsimättä, vaikkapa ruokinta ei useinkaan liene kaikkein tarkoituksenmukaisimpia. Näitä lehmiä, jotka joka vuosi poikivat säännöllisesti ensimmäisen astutuksen jälkeen, on pidettävä erikoi39
Ayrshire-lehti
sen sopivina siitoseläiminä. Niinpä on, syystä kylläkin, yhä enemmän alettu kiinnittää huomiota mahouteen karjoissamme ja on tätä, kuten sanottu, koetettava vastustaa siitosvalinnan avulla, ottamalla siitokseen voimakkaita, vastustuskykyisiä eläimiä. Myöskin eläinten luustoon ja ennen kaikkea jalkoihin ja jalka-asentoon on kiinnitettävä huomiota. Voimakas talviruokinta, jossa eläinten kivennäistarve ei ole tullut tyydytetyksi, rasittaa suuresti lehmien luustoa ja on tällöin käynyt ilmi, että osa lehmistä säännöllisesti vuosittain kärsii enemmän siitä kuin toiset, yhtä paljon lypsävät lehmät. Riippuuko tämä sitten siitä, että toiset eläimet voivat paremmin käyttää hyväkseen kivennäisaineita, tahi että niiden luusto on vankempi, ei siitosvalinnassa tosiaankaan merkitse mitään, pääasia on valita siitokseen mikäli mahdollista eläimiä, joiden luustossa ei näy noita heikkouksia ja joilla on oikea jalka-asento. Taloudellisesti on tällä merkityksensä sekä eläinten laitumella ollessa, jolloin rehunsaanti suuressa määrin on riippuvainen jaloista ja niiden asennosta, sekä navetassa, jolloin tämä vika vaikeuttaa eläimiä niiden maata laskeutuessa ja noustessa. Puuttuva vastustuskyky erinäisiä tauteja vastaan ja suoranaiset taipumukset visseihinkin häiriöihin näyttävät suuressa määrin olevan periytyviä. Wriedt on useissa karjaroduissa todennut letaalien olemassaolon. Mutta vaikkakin nämä lienevät suhteellisen harvinaisia 40
2/2006
ja ilmenevät vain ahtaassa sukusiitoksessa, niin on kuitenkin olemassa samantapaisia tekijöitä, jotka voivat aiheuttaa vaikeita häiriöitä ja taloudellisia tappioita. Esimerkkinä mainittakoon eräs sonni, jonka lehmäjälkeläisillä oli suuri taipumus työntää kohtunsa ulos. Tämän johdosta olivat melkein kaikki sen tyttäret teurastettava ennen aikojaan. Myöskin muut puhtaasti anatomiset ja fysiologiset ominaisuudet eläimissä voivat taloudellisesti olla paljon merkitseviä ja ovat sen vuoksi otettava jalostustyössä huomioon. Niinpä esim. on hyvin tärkeätä, onko lehmä
herkkä- vai kireälypsyinen. Nykyaikana, jolloin ihmistyövoima on kallista ja usein vaikeata saada riittävästi, olisi kiinnitettävä suurempaa huomiota kuin ennen vetimien muotoon ja siihen, minkälainen lehmä on lypsää, ja kuinka pitkän ajan lypsy vaatii. Tässä mainittakoon myös utareen muoto. Varsinkin laiduntamisessa on tärkeää, että utare on hyväasentoinen ja –muotoinen, ja ettei se ennen kaikkea riipu lähellä maata. Varsinkin laitumilla, joilla on risuja ja kantoja, samoin kuin alavilla laidunmailla, on riippuvasta utareesta paljon haittaa eläimelle.
Paitsi suoranaisia tuotantotaipumuksia on siis olemassa joukko muita tekijöitä, jotka on otettava huomioon ja varsinkin sonninemiä valittaessa, ovat nämä seikat mikäli mahdollista saatava selville. Varmaa on, että nykyään meillä jo on tarjolla niin suuri joukko korkeatuottoisia lehmiä, että sonninemiltä lisäksi voidaan vaatia, että ne muissakin suhteissa periyttävät hyviä ominaisuuksia jälkeläisilleen. agronomi Nils Korkman
Ensimmäiset keinosiementäjät eli “kravattisonnit” kulkivat kuplavolkkareilla. Kuvat on julkaistu Suomen Ayrshirekarja-lehdessä no 4, v.1961
2/2006
Ayrshire-lehti
Ayrshirekasvattajien jäsenkarjoissa syntyneet sonnit, joiden jalostusarvo vähintään +12, arvostelu 2006/05 Nimi ja sv Kasvattaja
Jalostusarvo
Isä
Emä
Emänisä
Emänemä
SATULIN ORIGINAALI 00 Marko ja Marianne Mänki
+26
Stensjö
Lapa
P.Ilaus
Hinku
KANGASSALON KELLI 96 Arvo ja Seija Rajala
+22
N.Verneri
Äly2
M.Tina
Tupo
LUSI-KOTTILAN LUIRO 97 Tapio Lusi
+22
K.Airo
Ihme
U.Uisti
Ananas
SUONTAAN NOCTURNO 99 Cecilia Rydbeck
+22
H.Esko
Kuoro
O.Vakio
Urku
LAMMIN LIFE 97 Jari ja Marianne Morri
+21
N.Voltti
Hifa
Tron
N.Tifa
MÄEN LAPATOSSU 97 Olli ja Kari Mäki
+21
N.Verneri
Juuli
M.Uklaus
Aloe
PUROLAN ORKKO 00 Heikki Juntunen
+18
G.Eskil
Leku
O.Vakio
Alku
LAMMIN JIFFE 95 Jari ja Marianne Morri
+17
K.Vihtori
Hifa
Tron
N.Tifa
MÄEN OPAALI 00 Olli ja Kari Mäki
+17
Stensjö
Juuli
M.Uklaus
Aloe
LAMMIN PALLAS 01 Jari ja Marianne Morri
+16
R.Johde
Malla
T Bruno
Jetta
KURVILAN MILIONÄÄRI 98 Jukka-Pekka Köngäs
+15
P.Eepa
Kuurankukka
K.Vihtori
Impi
KOTIRANNAN NOSTE 99 Antti ja Anna-Liisa Suokas
+15
P.Eepa
Loiste
O.Vakio
Ihme
SUUTARIN PINECO 01 Marko ja Minna Suutari
+15
V.Emppu
Lupiini
L.Apotti
Jasmiini
ALHAISTEN LÖÖPERI 97 Sari ja Risto Alhainen
+14
O.Vakio
Herukka
K.Repo
Ulpukka
KOIRAHARJUN LENKKI 97 Merja ja Arto Vornanen
+14
N.Verneri
Haka ET
K.Repo
Tähti
YLI-HINKKALAN MAILAJUSSI 98 Juhani Yli-Hinkkala
+14
K.Etroni
Juutti
M.Tunnus
Ypi
KARHILAN ONASSIS 00 Pekka Suutari
+13
H.Ilmiö
Linnea
V.Aika
Hildur
KORKEAKUMMUN IVAR 94 Juha Forsell
+13
Hyllela
Visti
M.Tina
Tutta
KOTIRANNAN OISTE 00 Antti ja Anna-Liisa Suokas
+13
H.Ilmiö
Loiste
O.Vakio
Ihme
KURHILAN NEUMAN 99 Merja Kallio
+13
H.Etro
K.Jasmiina
R.Etykki
Elmiina ET
PEKKALAN OTURI 00 Jukka ja Matti Pekkala
+13
L.Ipollo
Loru
H.Jonne
Jalpu
RIIHELÄN PONTUS 01 Juha ja Tarja & Marko Hirvinen
+13
Flaka
Neferet
R.Lalli
Lootus
KÄLÄN OKLAS 00 Pentti Kuitunen
+12
Stensjö
Ikko
G.Eskil
Ekko
JOUKOLAN OOKKE 00 Laura ja Jouko Laiholahti
+12
H.Ilmiö
Lisa
Torpane
Lisa
KASVATTAJAT HUOMIO! ILMOITTAKAA JÄSENTIEDOISSA KASVATTAJA/TILAN NIMI, NIIN OIKEAT SONNIT LÖYTYVÄT LEHTEEN! 41
Ayrshire-lehti
2/2006
OSALLISTU AYRSHIRE-FINLAND 2006 VALOKUVAKILPAILUUN! Kaikki hyvärakenteiset ayrshire-lehmät eivät pääse mukaan yhteisille kilpa-areenoille, mutta monia hyviä eläimiä kuvataan vuosittain joko omin voimin tai ammattilaisten toimesta. Nyt kutsumme mukaan kaikki vuoden 2006 aikana otetut ayrshire-potrettikuvat Ayrshire Finland 2006 valokuvakilpailuun. Kuvat julkaistaan Ayrshirelehden kevään numerossa eläimen iän mukaan sarjoihin jaettuna. Sijoitukset ratkaisee jäsenille ja lehtitilaajille avoin äänestys. Äänestäjät laittavat kilpailukuvat paremmuusjärjestykseen mielestään parhaan rakenteen perusteella ja äänestävät vielä erikseen Junior ja Senior Championia. Parhaille kuville jaetaan rahapalkinnot ja tietysti mainetta ja kunniaa, ja kaikkien äänestäjien kesken arvotaan Ayrshireyhdistyksen tuotepalkinto.
Säännöt: · Kuva on otettu ensisijaisesti vuoden 2006 aikana, tilan salliessa myös vanhempia kuvia voidaan ottaa mukaan. · Kuva on ns. potretti, eli eläin on kylki kuvaajaan päin, pää kohotettuna ja riimusta pideltynä. · Eläimestä ilmoitetaan omistaja- kasvattaja- ja polveutumistiedot, sekä eläimen ikä ja poikimakerta kuvaushetkellä. · Kuvista ei makseta julkaisupalkkiota, mutta ayrshirelehti ei myöskään käytä kuvia muuhun tarkoituksen ilman oikeuksien omistajan suostumusta. · Kuvat tulee toimittaa mielellään sähköisessä muodossa (kuvan leveys vähintään 1050 pikseliä) 31. tammikuuta 2007 mennessä.
Lisätietoja ja kuvien lähetysosoite: Sari Alhainen Viikatetie 3, 91900 LIMINKA gsm: 040-550 7643 • sähköposti: sari.alhainen@pp.inet.fi
Kasvattajanimirekisteri Suomen Ayrshirekasvattajat ry on ryhtynyt pitämään kirjaa jäsentensä kasvattajanimistä. Kasvattajanimi on se nimi, jota karjanomistaja halutessaan käyttää tilalla syntyneiden lehmien ja sonnien etuliitteenä. Useimmiten se on sama kuin tilan nimi, mutta jos tilan nimi on kovin yleinen tai samalla nimellä on myyty ks-sonneja joltain toiselta kasvattajalta, voi kasvattajanimeksi ottaa minkä tahansa sopivan nimen jota muut eivät vielä käytä. Kasvattajanimirekisteriä ylläpitää Miia Ikonen, jolle voi ilmoittaa tilalla käytössä olevan nimen osoitteeseen: Miia Ikonen Kyytiseläntie 28 77330 VIRTASALMI E-MAIL: wwwkyyt@kyytselka.fi
KASVATTAJANIMEN REKISTERÖINTI:
1. Nimi rekisteröidään kirjallisella ilmoituksella yhdistykseen 2. Yhdistyksen jäsenet eivät voi rekisteröidä itselleen toisella jäsenellä jo käytössään olevaa kasvattajanimeä 3. Kasvattajanimeksi ei valita myöskään sellaista nimeä, joka on vakiintuneessa käytössä keinosiemennykseen sonneja
42
myyvällä tilalla, vaikka ko. tila ei olisikaan yhdistyksen jäsen. 4. Kasvattajanimen saa käyttöönsä se joka ensin ehtii sen rekisteröidä 5. Mikäli useammalta tilalta on jo myyty ks-sonneja samalla nimellä, ei kasvattajanimeä tarvitse vaihtaa. Suosituksena on, että se joka on myynyt vähemmän sonneja, vaihtaa nimen. 6. Rekisteröityjen kasvattajanimien luettelo julkaistaan Ayrshire-lehdessä kaksi kertaa vuodessa
KASVATTAJANIMEN KÄYTTÖ:
1. Pääsääntöisesti eläin saa sen tilan kasvattajanimen, jonka omistuksessa emä on vasikan syntymän hetkellä. 2. Alkiovasikat nimetään sen tilan mukaan, jonka omistuksessa geneettinen emä huuhteluhetkellä oli. Suosituksena on, että myös ulkomaiset alkiot saisivat huuhtelutilan kasvattajanimen. 3. Mikäli eläin on myyty kantavana tilalta toiselle, voivat ostaja ja myyjä keskenään sopia, kumman tilan nimi vasikalle annetaan.
2/2006
Ayrshire-lehti
19.9.2006 mennessä kasvattajanimirekisteriin ilmoittautuneet: Ahlholm Anu ja Jari Ahoniemi MTY Ahonkivi Olavi Alasalmi Riitta ja Lasse Alhainen Sari Anttila Katri ja Kyösti Hakamaa Heli ja Asko Huitti Hannu Ja Ranta Mikko Häkkinen Taina ja Heikki Hämäläinen Timo ja Hannola-Hämäläinen Kirsi Ikonen Miia ja Putkonen Juha Jaakkola Marjo Jakobsson Seija ja Stefan Johansson Pauli ja Raija Jokinen Riikka ja Aatu Järvenkylä Hanna-Leena ja Reiska Järvenpää Virva Kallio Juha ja Päivi Kallio Merja Karjalainen Helena ja Esa Katara Krista Kelkka Päivi ja Ossi Keränen Seija ja Jorma Kirvesmäki Siru Kiviharju Timo ja Heidi Kivilahti Jani Kivilahti Leena ja Simo Kiviranta Jari Koljonen Mirja ja Aaro Kulju Vuokko ja Esko Kumpula Eliisa ja Martti Kumpulainen Voitto, Heli ja Minna Kuortti Terhi ja Raimo Kuorikoski MTY Kuosmanen Pirjo ja Matti Kurkinen Anna ja Olli-Pekka Lumiaho Kärkkäinen Arto ja Anneli Kärkkäinen Asko ja Arja Köngäs Jukka-Pekka Laiholahti Laura Laitinen Jari ja Annina Laitinen Markku ja Eija Laurikainen Tuula ja Ilmo Leikkonen Tuula ja Jukka Luoma-Tokoi Miia ja Juha Matinolli Markku ja Erkki Morri Marianne ja Jari Mäenpää Mari ja Antti Mäki Tuovi ja Ilkka
Kärsämäki Ullava Pori Vuolijoki Tyrnävä Jalasjärvi Kauhajoki Pilpala Hurissalo Sippola
Korkiakosken Ahoniemen Rounion Karppilan Alhaisten Luopajärven Hakamaan Huitin HH Jukaraisen Hasun
Virtasalmi Mietoinen Kokkola Heinävesi Nilsiä Klamila Riitiala Nivala Solkei Puumala Viljakkala Ruotila Muhos Kiminki Virolahti Kuorevesi Jämijärvi Viinijärvi Peltola Tornio Nivala Lestijärvi Tevaniemi Kaustinen Peltosalmi Vihanti
Kyytselän Jaakkolan Storbrinks Vihtarlahden Suottalan Järvenkylän Järvenpään Heikkilän Kurhilan Könnön Kataran Tuomelan Alakedon Takalan Kiran Päivölän Kivilahden Louhelan Rannan Martin Kuusiniemen Similän Kuortin Kuorikosken Tervarinteen Yypänahon
Viekijärvi Kiuruvesi Tervola Ollila Hankasalmi Kangasniemi Laksiainen Mäntyharju Kannus Tyrnävä Virrat Iittala
Lähteelän Laukkalan Kurvilan Joukolan Otsaniemen Ollinahon Laurikaisen Kaituen Luoma-Tokoin Pirskan Lammin Yli-Tarpeenniemen Mäkirinteen
Kärsämäki
Mäkinen Markku Nissinen Ulla Numminen Eija Nykänen Anne ja Jarmo Nykänen Mirka ja Jyrki Näyskä Iina ja Uusitalo Perttu Oikarinen Marianna ja Vesa Ojala Pirjo Okkonen Eira ja Marko Paakkonen Jouni ja Eronen Päivi Paananen Erja ja Markku Pakkasmaa Pauliina Pekkala Jukka ja Matti MTY Peltola Riikka Piispanen Satu ja Marko Pukaralammi Raila ja Pertti Pärnänen Satu ja Jari Pöyry Riina ja Teemu Pöysä Petri ja Jaana Rahikka Eija ja Juha Rastila MTY Rautio Salla Rintamäki Karoliina ja Pasi Rummukainen Jukka ja Kaija Rönkkö Nina ja Mikko Saarinen Pekka ja Tarja Salmela Liisa ja Pekka Sankari-Viitala MTY Saviniemi Heli ja Turunen Mika Savola Lena ja Jarkko Sikanen Jouni ja Sari Sipola Tuovi, Juhani ja Leena Sirkka Ville Suhonen Timo ja Päivi Suokas Antti ja Anna-Liisa Suutari Pekka ja Sundell Silja Taivalmäki Susanna ja Asko Tapola Marja-Leena Teiskonlahti Antti ja Heli Toikka Hannu ja Tiina Trast Marko ja Rajakangas Minna Ukkonen Pentti Uusitalo Eeva ja Kyösti Vestman Sari ja Halonen Tommi Weman Tatu ja Pitkänen Katja Viitanen Katri Viitanen Seija ja Hannu Vuorinen Marja-Liisa ja Pentti Vähäsöyrinki Tapio ja Eija Kodis Ylihaavisto Anna-Liisa Åsbro Mjölk Öb Änkö Sari
Nivala Runni Rimmilä Mikkeli Pohjavaara Tarvasjoki Kärsämäki Huittinen Paavolan Ylöpirtti Keitele Saukkola Lasikangas Haarajoki Ristiina Honkajoki Seinäjoki Ristiina Pellosniemi Kilvakkala Iittala Lammi Alavus Viinijärvi Sonkajärvi Ruovesi Pilpala Yläne Hämeenlinna Reisjärvi Lahnalahti Utajärvi Hämeenkyrö Rantasalmi Jokioinen Hangastenmaa Riitiala Hauho Viljakkala Nurmijärvi Vieremä Jäminkipohja Ylikannus Niittylahti Lapinlahti Juupajoki Lammi Hämeenkyrö Nivala Kesti Kruunupyy Ikaalinen
Männistön Akulan Vuorelan Jakolan Nykäsen Tupamäen Oikarisen Hakalanmäen Moisalan Paakkosen Maaherran Pakasen Pekkalan Lehmuston Paakinniemen Pukaralammin Metsämaan Laasolan Uusi-Suon Rahikan Rastilan SaRan Rintamaan Sulkaman Uudispihan Harjulan Portaankorvan Keskitalon Mäntylän Maja-Ahon Mäntykankaan Sipolan Sirkan Uotilan Kotirannan Karhilan Taivalmäen Kivikon Majaniemen Toikan Rastilan Koivulinnan Ojatalon Kotikummun Jussilan Alasen Rasilan Einolan Söyringin Ylihaaviston Åsbro Änkön
43
Ayrshire-lehti
2/2006
BLACKADDARIN HUUTOKAUPASSA MYYTIIN 150 ELÄINTÄ Ilman ylisanojakin ayrshirekasvattajat ympäri maailman tuntevat Blackaddarin karjan. Maine on syntynyt ennen kaikkea hyvien sonnien, kuten Milkman, Patrick ja BBB Kellogg, avulla ja vuosikymmenten aikana. Blackaddar on saanut nimensä Skotlannista omistajansa Boswallin perheen asuinseudulla virranneesta joesta. Paitsi perhe, niin myös ayrshirelehmät, asettuivat Kanadaan Prince Edwardin saarelle ja 1909 nykyisen omistajan Norman Boswallin isoisä George Boswall Sr osti ensimmäisen ayrshirelehmän nimeltä Lady Grey. Vuonna 1929 ja 1931 Blackaddar Blanche niminen lehmä voitti jo kansallisen Grand Champion mestaruuden. Kun itse ensimmäistä kertaa osallistuin Ayrshire Kongressiin vuonna 2000, satuin illallispöytään vanhan herrasmiehen viereen, joka ystävällisesti keskusteli kanssani. Illan mittaan tutustuin tähän jalostuksen legendaan, joka vaatimattomaan ja sympaattiseen tyyliin kertoili omia kokemuksiaan. Kongressin kuluessa Georgelta pyydettiin kerran bussimatkallakin kommentteja esimerkiksi siitä miten Blackaddarin karjaan on 44
saatu niin kookkaita lehmiä ja siihen George vain totesi, että toivat Skotlannista siitokseen tarpeeksi kookkaita sonneja. Tai kysyttiin, että mikä on ollut paras omistamansa lehmä ja muistaakseni George mainitsi Blackaddar Milkmaidin. Georgen poika Nornut karjasta man on vastannut 72, mutvuodesta 1972, ukupolven ta seuraava sukupolven vaihdos ei enäää onnistuckaddarin nut, vaan Blackaddarin karja päätettiinn myydä huutokaupallaa heinäkuussa 2006. George ininnut ei turhaan maininnut imeä, Milkmaidin nimeä, onna sillä tämä vuonna 1972 syntynyt leh7 tumä lypsi 127 hannen kilon elinikäistuotoksenn ja sia tuotti erinomaisia en jälkeläisiä, kuten ksonninisä Milkmanin ja kaikki-en aikojen par-haan ayrshirerodun rakenneperiyttäjän Blackaddar
BB Kelloggin emän Milky Modelin EX 90. Tämä lehmäperhe on omaa luokkaansa ja siksi huutokaupan kallein eläin oli Kelloggin täyssisaren tytär, kuusivuotias Olympic Model EX92, joka maksoi 17 500 dollaria, eli noin 13 500 euroa. Avoimeen Kanadan tyyliin
kaikki huutokaupassa myydyt eläimet, niiden ostajat ja maksetut hinnat löytyvät Ayshire Canadan kotisivuilta. Ja sieltä löytyy sekin tieto, että muutaman Blackaddarin lehmän ja hiehon omistajiksi tuli myös suomalaisia ayrshirekasvattajia. Käykää katsomassa. Mirja Koljonen
2/2006
Ayrshire-lehti
ÄNKÖN AYRSHIRE
Hjärterum Silvia ETi:Kellcrest Iceman e:H.T.Nelly AF-VG86, paras 305pv 9453-4,79-3.30(2.), ei:Trident. Satakunta 2006 luokkansa toinen. Tulossa huuhteluun syksyllä.
TAIVALMÄEN AYRSHIRE
KESTÄVÄÄ RAKENNETTA Pulma AF-GP81 3 x poikineena, kuvassa 4 x poikineena. (Korkeakummun Ivar x Pirkkulan Eepa) Paras 305pv: 9084–3,74–3,56. Satakunta 2006 luokkansa toinen Huuhdellaan syyskuussa Don-Sher Hectorilla. Erinomainen utareteveys, solut alle 25. Huuhteluun tulossa myös: Rounion Teliissa (poikinut 17.09.06) i:Woodland V Pardner e:Rounion Beliissa AF-VG86, (paras 305pv: 10941 – 3,38 – 3,14) ei: Bonnie Brae Heligo Kysy lisää muista huuhteluista!
Kellcrest Unikki ET i:Covey-Farms Romeo ET e:Kellcrest Happy ET EX94-2E 5-4 12 608 kg L4,5 – 3.3 Satakunta 2006 luokkansa toinen.Tulossa huuhteluun talvella. Mahdollisesti muitakin huuhteluja
INNOKKAAT JUNNUT KEHISSÄ Aamos 6 vuotta ja Taivalmäen Viikuna, Yllätys 2006 luokansa 1.sija Mustiala-Handler 2006 luokkansa 1.sija
AKTIIVISIA JUNNUJA Valtteri Änkö ja Outi Virtanen vasikkansa Änkön Viivin kanssa
Oona 9 vuotta ja psk. Taivalmäen Vilttitossu, Yllätys 2006 luokansa 2.sija Mustiala-Handler 2006 luokkansa 1.sija
15,9 lehmän keskituotos 2005: 9406–383–4,07–317–3,37 Ay Fr Sari Änkö ja Ari Rinne Kolmostie 673 39500 IKAALINEN sari.anko@pp.inet.fi 040-581 9356
29,8 lehmän keskituotos 2005: 9295–381–4,10–326–3,51 Ay Sk Karjan keskipoikimakerta yli 3! Susanna ja Asko Taivalmäki Poikkeuksentie 168 39580 RIITIALA taivalmaki@reppu.net 040-510 2849
45
Ayrshire-lehti
2/2006
AYRSHIRE FINLAND 2005 VALOKUVAKILPAILUN TULOKSET
LUOKKA 1: HIEHOT 12 KK JA ALLE
LUOKKA 4: ENSIKOT
Alhaisten Tulppaani JUNIOR CHAMPION
Hjärterum Rosetti ET –AF-GP84 SENIOR CHAMPION
LUOKKA 2: HIEHOT 12-19 KK
LUOKKA 5: 2 KERTAA POIKINEET
Joukolan Tiktak
Joukolan Pirtelö
LUOKKA 3: HIEHOT YLI 19 KK
LUOKKA 6: 5 KERTAA POIKINEET:
Ullfors Ice Brunetta
Uusi-Suon Lollipop
46
2/2006
Ayrshire-lehti
Ayrshire Finland –valokuvakisan luokkavoittajat ratkesivat eläimen sijoituksista lasketun kokonaispistemäärän perusteella. Junior ja Senior Championia vastaajat äänestivät erikseen. Viereisellä sivulla näkyvät kisan tulokset sekä eläinten pistemäärät. Tulosten vieressä on Yves Charpentierin antama järjestys sekä hänen kommenttinsa eläimistä. Yleisöäänestyksen tulos:
Yves Charpentierin järjestys perusteluineen:
LUOKKA 1: HIEHOT 12 KK JA ALLE
LUOKKA 1: HIEHOT 12 KK JA ALLE
1. D: Alhaisten Tulppaani (Ice man - Cornelius) JUNIOR CHAMPION Kasvattaja: Sari Alhainen, Liminka Omistaja: Petri Pöysä ja Sanna Savikko, Ristiina Kuva: Tiina Tahvonen 2. F: Lunden Romeo Tometta (Romeo - Stone) Kasvattaja: Leif Larsson, Ruotsi Omistaja: Laura ja Jouko Laiholahti, Marttila Kuva: Elly Geverink 3. C: Rounion Timjami (Ripken - Pardner) Kasvattaja ja omistaja: Olavi Ahonkivi, Pori Kuva: Elly Geverink 4. E: HH. Toi-Gat ET(Pat Laro - Galant) Kasvattaja: Huitin Holstein, Loppi Omistaja: Kuorikoski mty, Kaustinen Kuva: Tiina Tahvonen 5. A: Lunden Romeo Rika (Romeo - Heligo) Kasvattaja: Leif Larsson, Ruotsi Omistaja: Seija ja Hannu Viitanen, Lammi Kuva: Elly Geverink 6. B: Joukolan Tonttu (Jerry - Pohjolan Kakskaks) Kasvattaja ja omistaja: Laura ja Jouko Laiholahti, Marttila Kuva: Tiina Tahvonen
1. F: Lunden Romeo Tometta JUNIOR CHAMPION Ykkönen on parempi kuin kakkonen, koska se on lypsytyyppisempi ja sillä on pidempi kaula ja pää. 2. D: Alhaisten Tulppaani Kakkonen on parempi kuin kolmas, koska sen runko on pidempi ja sillä on enemmän etukorkeutta. 3. B: Joukolan Tonttu Kolmas on parempi kuin neljäs, koska sillä on syvempi runko ja parempi jalkojen asento. 4. E: HH Toi-Gat ET Neljäs on parempi kuin viides, koska se on tyylikkäämpi ja sillä on parempi luuston laatu. 5. C: Rounion Timjami Viides on parempi kuin kuudes, koska sillä on leveämpi rinta ja parempi lantiokulma. 6. A: Lunden Romeo Rika
LUOKKA 2: HIEHOT 12 - 19 KK
LUOKKA 2: HIEHOT 12 - 19 KK
1. C: Joukolan Tik Tak (Pat Laro - Pardner) Kasvattaja ja omistaja: Laura ja Jouko Laiholahti, Marttila Kuva Elly Geverink 2. D: Hjärterum Sarah ET (Ice Man - Trident) Kasvattaja: Huitin Holstein / Urban Svensson, Ruotsi Omistaja: Olavi Ahonkivi, Pori Kuva: Elly Geverink 3. A: HH Toi-Cat ET (Pat Laro - Galant) Kasvattaja ja omistaja: Huitin Holstein, Loppi Kuva: Elly Geverink 4. B: Tupsu (Lusi-Kottilan Luiro - Suontaan Jehta) Kasvattaja ja omistaja: Heikki Lampinen, Vastinki Kuva: Heikki Lampinen
1. C: Joukolan Tik Tak Erittäin helppo voittaja. Ykkönen parempi kuin kakkonen, koska se on tyylikkäämpi ja lypsytyyppisempi. 2. D: Hjärterum Sahrah ET Toinen on parempi kuin kolmas, koska sen runko on syvempi ja sillä on parempi jalkojen asento. 3. A: HH Toi-Cat ET Kolmas on parempi kuin neljäs, koska se on tyylikkäämpi ja lypsytyyppisempi. 4. B: Tupsu
Ayrshire Finland 2005 valokuvakisassa äänestäneiden kesken suoritetussa arvonnassa onnetar suosi Sari Änköä Ikaalisista. Onneksi olkoon ! Palkinto on toimitettu voittajalle.
47
Ayrshire-lehti
2/2006
LUOKKA 3: HIEHOT YLI 19 KK
LUOKKA 3: HIEHOT YLI 19 KK
LUOKKA 4: ENSIKOT
LUOKKA 4: ENSIKOT
LUOKKA 5: KAKSI KERTAA POIKINEET
LUOKKA 5: KAKSI KERTAA POIKINEET
LUOKKA 6: VIISI KERTAA POIKINEET:
LUOKKA 6: VIISI KERTAA POIKINEET:
1. B: Ullfors Ice Brunetta (Ice Man - Trident’s Lot) Kasvattaja: Ullfors, Ruotsi Omistaja: Kuorikoski mty, Kaustinen Kuva: Elly Geverink 2. A: HH Sundance ET (Pat Laro - Bruno) Kasvattaja: Huitin Holstein, Loppi Omistaja: Jari Laitinen, Korpilahti Kuva: Tiina Tahvonen 3. C: Ojapellon Rana (Pardner - Haralan Etro) Kasvattaja: Ojapelto, Nakkila Omistaja: Laura ja Jouko Laiholahti, Marttila Kuva: Tiina Tahvonen
1. C: Hjärterum Rosetti ET (Cornelius - Marathon) SENIOR CHAMPION Kasvattaja: Urban Svensson, Ruotsi Omistaja: Laura ja Jouko Laiholahti, Marttila Kuva: Elly Geverink 2. B: Joukolan Rooma (Kellcrest Nelson ET - Y. Arkadi) Kasvattaja ja omistaja: Laura ja Jouko Laiholahti, Marttila Kuva: Elly Geverink 3. A: Rounion Shaahitar (Heligo - Pirkkulan Eepa) Kasvattaja ja omistaja: Olavi Ahonkivi, Pori Kuva: Elly Geverink 4. D: Lunden Jerry Lisa (Jerry - C-F Trident Ryan) Kasvattaja: Leif Larsson, Ruotsi Omistaja: Laura ja Jouko Laiholahti, Marttila Kuva: Tiina Tahvonen
1. A: Joukolan Pirtelö (Pardner - Kuusijoen Etroni) Kasvattaja ja omistaja: Laura ja Jouko Laiholahti, Marttila Kuva: Elly Geverink 2. C: Joukolan Risella (Kellcrest Nelson - Hyllela) Kasvattaja ja omistaja: Laura ja Jouko Laiholahti, Marttila Kuva: Elly Geverink 3. D: Hjärta (Cornelius - Marathon) Kasvattaja: Urban Svensson, Ruotsi Omistaja: Olavi Ahonkivi, Pori Kuva: Elly Geverink 4. B: Taivalmäen Onnenpotku (L.Ipollo - Neuvosen Voltti) Kasvatt ja omist. Susanna ja Asko Taivalmäki, Ikaalinen Kuva: Sakari Äijö
1. B: Uusi-Suon Lollipop (N.Verneri - K.Mainio) Kasvattaja ja omistaja: Petri Pöysä, Ristiina Kuva: Tiina Tahvonen 2. A: Leidi (Neuvosen Voltti - Koivumäen Meilari) Kasvatt. ja omist: Susanna ja Asko Taivalmäki, Ikaalinen Kuva: Sakari Äijö 48
1. B: Ullfors Ice Brunetta Erittäin helppo voittaja. Ykkönen parempi kuin kakkonen, koska se on lypsytyyppisempi ja sillä on parempi luuston laatu. 2. C: Ojapellon Rana Toinen parempi kuin kolmas, koska sillä on syvempi runko ja leveämpi rinta. 3. A: HH Sundance ET
1. C: Hjärterum Rosetti ET SENIOR CHAMPION Erittäin helppo voittaja. Ykkönen parempi kuin kakkonen, koska se on lypsytyyppisempi ja sen utareen takakiinnitys on korkeammalla. 2. B: Joukolan Rooma Toinen on parempi kuin kolmas, koska sillä on leveämpi rinta ja parempi utareen etukiinnitys. 3. D: Lunden Jerry Lisa Kolmas on parempi kuin neljäs, koska se on särmikkäämpi ja sillä on parempi jalkojen asento. 4. A: Rounion Shaahitar
1. A: Joukolan Pirtelö Erittäin helppo voittaja. Ykkönen parempi kuin kakkonen, koska sillä on parempi utareen syvyys ja se on särmikkäämpi. 2. C: Joukolan Risella Toinen parempi kuin kolmas, koska sillä on leveämpi rinta ja syvempi runko. 3. D: Hjärta Kolmas parempi kuin neljäs, koska se on lypsytyyppisempi ja sillä on vahvempi lanneselkä. 4. B: Taivalmäen Onnenpotku
1. B: Uusi-Suon Lollipop Ykkönen parempi kuin kakkonen, koska se on lypsytyyppisempi ja sillä on parempi utarekudos. 2. A: Leidi
2/2006
Ayrshire-lehti
AYRSHIRE MODEL COW
– tavoitteena ihanteellinen ayrshirelehmä Ayrshirella ei toistaiseksi ole Suomessa ollut käytössä varsinaista rotumääritelmää, joka ohjaisi kasvattajia jalostustyössä. Ayrshirekasvattajien hallitus on tämän vuoksi päättänyt ottaa käyttöön “Model Cow’n”, joka sekä kuvan että rotukuvauksen avulla kertoo minkälainen ihanteellinen ayrshirelehmä
on. Kuvan alla oleva teksti on käännös World Ayrshire Federationin kotisivuillaan julkaisemasta rotukuvauksesta. Kuvan voi halutessaan leikata vaikka irti lehdestä tai skannata tietokoneen näytölle, niin että se on helposti saatavilla aina kun on tarvetta kalibroida omaa käsitystään mallilehmästä.
True Type Model – ihanteellisen rakenteen mallilehmä
Tyypillinen Ayrshire on vilkas ja elinvoimainen eläin, jolla on vahvatahtoinen, mutta lauhkea luonne. Sen väritys on ruskeavalkoinen niin, että kumpi tahansa väri voi olla vallitseva. Ruskean sävy vaihtelee vaaleasta tummaan tai mahonginsävyiseen. Runko on voimakas, lypsytyyppinen ja feminiininen. Niska ja lavat ovat litteät ja selkeälinjaiset, rinta on leveä. Kaarevat, pitkät kylkiluut ja syvä runko kuvaavat rodun korkeaa tuotospotentiaalia. Iho on ohut ja joustava, ja karva sileää ja silkkistä.
Luusto on kuivaa ja litteää, ja vahvuudeltaan sopusuhtainen lehmän kokoon nähden. Ayrshire rotu tunnetaan vahvasta utarerakenteestaan. Ideaalinen utare on hyväkudoksinen, pitkä, leveä ja tilava. Se on tiukasti kiinnittynyt, keskiside on vahva, ja etukiinnitys sulautuu huomaamattomasti runkoon. Vetimet ovat hyvämuotoiset, tasaisesti sijoittuneet ja noin 6,5 cm pitkät. Jaloissa on hyvä luustolaatu. Sorkat ovat kestävät ja vahvat kannoiltaan. Liikkeet ovat vapaat ja elastiset. 49
Ayrshire-lehti
50
2/2006
2/2006
Ayrshire-lehti
WANTED HUOMIO JUNNUT JA MUUT ELÄINVALOKUVAUKSESTA KIINNOSTUNEET! Ensi kesän eläinvalokuva- eläimen kuvaukseen pitää keen naamioimista varten. korokkeen taakse ja sille uksiin tarvitaan uusia tehok- varata aikaa pari tuntia. Lisäksi paikalle on tuotu vaihdetaan esittelyriimu. Tämä kaksituntinen sisältää hiekkaa jos vaikka koroketta Sen jälkeen kuvaajan ohjeikaita ja reippaita avustajia. Nykyään yhä useampi eläimen pesun, klippauksen pitäisi tukevoittaa tai saada den mukaan eläintä aletaan kasvattaja kuvauttaa eläi- viimeistä korva- ja utarekar- se paremmin vaakatasoon. asettaa kuvausasentoon yksi miään saadakseen kuvia vaa myöten, vehnäjauhojen Eräs tärkeä apuväline ku- jalka kerrallaan. Joskus kutilamainoksia, kotisivuja tai levittämisen valkoisiin koh- vauksissa on elävä vasikka, vaaja haluaa, että avustajia eläinaineksen markkinoin- tiin ja kuljetuksen kuvaus- joka sekin on pitänyt tuo- on yksi per jalka eli yhteensä tia varten. Kuvaaminen ei paikalle ennen kuin voidaan da kuvauspaikalle piiloon neljä ja lisäksi pään pitelijä kuitenkaan onnistu ilman edes ajatella varsinaisen – yleensä maasturin tai vas- sekä hännän pitelijä, joka toimii samalla taitavaa kuva”paskavahtina” usryhmää, joka ja vähintään yksi toimittaa mitä ”kummitus”. erilaisimpia asiJoku kuvaaja haoita. Mukaan luaa itse siirtää haluttaisiin uutakajalat, joten sia nuoria kysilloin tarvitaan kyjä, jotka ovat vain kaksi jalkiinnostuneita kojen siirtelijää. kuvauksesta ja Tämä vaihe, jotka olisivat jossa eläintä valmiita auttaasetetaan kumaan eläinten vaajan ohjeiden pesemisessä, mukaan parhaaklippauksessa, seen mahdolliruohon leikkaaseen asentoon, misessa, jalkoerottaa valokujen siirtelyssä ja vaajien joukosta kaikessa mahjyvät akanoista, dollisessa mitä Erään aurinkoisen kuvauspäivän päätteeksi hollantilainen valokuvaaja Elly Geverink kokosi kuvausjoku keksii pyy- ryhmän nuorimmat yhteiseen potrettiin. Kuvassa eläintä pitää Juho Vanhatalo, takarivissä vasemmalta kuvaajan eläintää tekemään. Antti Vanhatalo, Lilli Laiholahti ja Eero Vanhatalo, eturivissä vasemmalta Ola-Pekka Laiholahti, Heikki silmä ratkaisee minkälainen Jo melko nuoret Vanhatalo ja Linda Laiholahti kuvasta tulee. junnut voivat auttaa monissa pienissä kuvan ottamista. Tätä ennen taavan ajoneuvon taakse - jo Tässä vaiheessa on myös asioissa, ikää tärkeämpää on on tietenkin valittu huolel- ennen kuvattavan eläimen helppoa saada kuvaaja melisesti sopiva kuvauspaikka saapumista. nettämään hermonsa, ei kiinnostus ja asenne. valon suunnan ja taustan No niin, nyt olemme siis tarvita kuin pieni töppi tai Eläinkuvauksen lyhyt huomioiden, kuvauspaikalta jo kuvauspaikalla eläimen ”paskavahdin” huomion oppimäärä on ruoho leikattu ja kerätty kanssa. Kuvaaja säätää ka- kiinnittyminen toisaalle kriitSanotaan, että yhden varastoon irtoruohoa korok- meraansa, eläin asetetaan tisellä hetkellä. Kun kaikki
WANTED WANTED WANTED WANTED WANTED WANTED 51
Ayrshire-lehti
2/2006
WANTED WANTED WANTED WANTED WANTED WANTED menee putkeen, onnistunut kuva saadaan nopeasti. Joskus taas saattaa tuo alussa mainittu parituntinen kulua pelkkään eläimen asetteluun. Kaikki kuvattavat kun eivät suostu seisomaan paikallaan, eivät ainakaan enää siinä vaiheessa kun avustajat poistuvat takavasemmalle. Yleensä viimeisenä keinona tuodaan piilossa ollut vasikka näkösälle, tämä yllätystaktiikka tehoaa useimpiin kuvauksen kohteisiin
ja ne jaksavat ainakin sen tärkeän hetken, joka kuvan ottamiseen tarvitaan, seistä paikallaan vasikkaa ällistellen. Kun onnistunut kuva on saatu, kuuluu hurraahuutoja ja koko kuvausryhmä joutuu euforisen tilan valtaan. Eläinten valokuvaus on vaikeaa, raskasta, mielenkiintoista ja hyvän porukan kanssa uskomattoman hauskaa. Kuin kaupan päälle kielitaito kehittyy, jos kuvaaja sattuu olemaan ulkomaalai-
nen. Joskus saattaa oppia jopa puhumaan useita kieliä yhtä aikaa. Kuitenkin lopullisen tyytyväisyyden tunteen saa kun valmiit valokuvat lopulta kolahtavat postilaatikkoon ja kuvia pääsee ihailemaan. Silloin on helppo päättää, että ensi kesänä kuvataan taas. Jos kiinnostus heräsi eikä lukija kauhistunut kuvauspäivän työmäärää tai ilmapiiriä, kannattaa itse olla
aktiivinen ja ottaa yhteyttä niihin kasvattajiin, joiden tietää kuvauttavan eläimiään. Myös Ayrshirekasvattajien sihteerin kautta voi kuvauksista tiedustella, yhteystiedot: Laura Laiholahti, puh. 044 – 5524493 tai laura. laiholahti@reppu.net Tervetuloa hauskan toiminnan pariin!
WANTED WANTED WANTED WANTED WANTED WANTED
Faba Jalostus on pyytänyt Ayrshirekasvattajat ry:n kannanottoa uudesta kokonaisjalostusarvosta. Alla oleva kannanotto on toimitettu Faba Jalostuksen vt.toimitusjohtajalle Jaana Kiljuselle, edustajiston puheenjohtajalle Juha Eskeliselle sekä jalostusvaliokunnan puheenjohtajalle Hannu Huitille, Osk. Jalostuspalvelun tj. Seppo Lintukankaalle ja Auli Himaselle, Sisämaan Jalostuksen tj. Mikko Kommerille, Pohjanmaan Jalostuskeskuksen tj. Jussi Peltokankaalle sekä Keski-Pohjan Jalostuksen tj. Marja Eskeliselle.
SUOMEN AYRSHIREKASVATTAJAT RY:N KANNANOTTO UUDEN KOKONAISJALOSTUSARVON SISÄLLÖSTÄ Suomen Ayrshirekasvattajien hallitus katsoo, että nykyisellään kokonaisjalostusarvo ei vastaa sille annettua painoarvoa sonninemien valinnassa eikä yleensäkään eläimen taloudellisen arvon määrittäjänä. Yhdistys arvostaa yhteispohjoismaisen jälkeläisarvostelun teknistä tasoa, mutta toteaa, että käytännön jalostus ja karjanomistajat tarvitsevat nykyistä kattavampaa arvostelua, jossa eläimen perinnöllinen kokonaisuus on nykyaikaista maidontuotantoa ajatellen paremmin huomioitu ja painotettu. Tämä edellyttää mielestämme eläimen kokonaisrakenteen ottamista mukaan jalostusarvoon niin, että utare painottuu vielä toistamiseen omana kokonaisuutena. Jalka-arvostelun ottamista mukaan erillisenä emme kannata, koska jalkojen arvostelu on edelleen liian sattumanvaraista ja sisältää liian paljon heittoja ja arvosteluvirheitä. Toiseksi navettaolosuhteiden vaikutusta jalkarakenteeseen ei osata tarpeeksi luotettavasti huomioida. Suomessa on ayrshirekarjoja, joissa jalkarakenne on huomattava ongelma ja toisaalta karjoja, joissa jalat ei esiinny koskaan poiston syynä tai syynä olla jättämättä lehmästä jälkeläisiä. Osana kokonaisrakennetta jalat tulisivat kuitenkin jalostusarvoon mukaan. Rakenteen painon tulisi nousta nykyisestä kaksinkertaiseksi niin, että kokonaisrakenne saisi saman painon kuin utarerakenne, jonka paino pysyisi ennallaan. Valkuaisprosentin erillispainotus vielä valkuaiskilojen lisäksi tulisi poistaa. Samassa yhteydessä yhdistys toivoo, että maavaran mittaus sisältyisi edelleen lehmien rakennearvosteluun. Se antaa osto/myyntitilanteessa tarkempaa tietoa kuin utaremuodon lineaarinen arvostelu ja on esimerkiksi robottilypsyssä ratkaiseva ominaisuus. Lisäkustannusta maavaran mittauksesta ei mielestämme aiheudu, koska mittanauhaa tarvitaan muutenkin takakorkeuden määrittämisessä. 31.8.2006 Suomen Ayrshirekasvattajat – Finnish Ayrshire Breeders ry Hallitus
52
2/2006
Ayrshire-lehti
KESÄPÄIVÄ KELLAHDELLA parhaan vuoden tuotos on ollut 14867 kg, ja tällä hetkellä on mittarissa jo 107 000 kg .
Ayrshirekasvattajien kesäpäiviä vietettiin Porin Kellahdessa Rounion tilalla. (kuva: Laura Laiholahti)
Ayrshirekasvattajien kesätapaaminen vietettiin Porissa Kellahden kylällä juhlistaen samalla noin 150 juhlavieraan kanssa Rounion tilan ensimmäistä satatonnaria. Päivän ohjelma oli varsin tiivis. Ylenpalttisten tarjoiluiden lomassa pääsimme seuraamaan mm. tilan eläinnäyttelyä sekä luokitusdemonstraatiota. Kuuma kesäpäivä huipentui sitten illalla Ayrshire-karaokeen, jossa muun muassa kuulimme ensiesityksen kappaleesta Sweet Carolina.
100-tonnari Jelena Jelena kotiutui Rounion karjaan jo muutaman kerran poikineena kun Reino OhraAho päätti lopettaa karjanpidon. Reino kyselikin jo hyvissä
ajoin ennen lopettamista, että otatko Olavi sitten Jelenan kun lopetan, johon Olavi vastasi, että kyllä meillä aina paikka Jelenalle on. Hyvin on Jelena paikkansa täyttänytkin saavuttaen jo lokakuussa 2005 kunnioitettavan 100
Ayrshireyhdistyksen edustajat onnittelevat 100-tonnari Jelenaa ja onnellista omistajaa (kuva: Laura laiholahti)
Tulokset luokkavoittajista: Luokka 1,pikkuvasikat (6 eläintä) Luokka 2,hiehot (6 eläintä) Luokka 3,ensikot (7 eläintä) Luokka 4,2-3 krt poik.(3 eläintä) Luokka 5,4-6 krt poik.(2 eläintä)
000 kg:n rajapyykin. Jelenan isä on Honkalan Patentti ja emänisä Rantalan Jokeri. Poikimisia on kertynyt 9 kappaletta ja melkein aina rouva on tullut kerrasta tiineeksi, ainoastaan kerran on tarvittu kaksi siemennystä. Jelenan
Rounion Unihiekka, (Copper-Haralan Etro), Junior Champion Rounion Copper Saga Unelma Et, (Copper-Pardner) Hjärterum Sarah Et, (Iceman-Trident) Rounion Beliissa, (Heligo-J.Urveli) Saga,(Trident-N.Sterne,) Senior Champion
Rounion tilan eläinnäyttely ja luokitusdemonstraatio Olavi oli apulaisineen nähnyt paljon vaivaa järjestämällä näyttelyn, jonka 24 eläintä kilpailivat 5 eri luokassa. Hienosti laitetut eläimet astelivat kehään esittelijöineen, joilla kaikilla oli siistit yhtenäiset asusteet. Tuomarina hääri Suomeen luokituskierrokselle jälleen saapunut Yves Charpentier. Ja, kuten kaikkien näyttelyiden jälkeen, niin tässä tulokset luokkavoittajista: Näyttelyn Best In Show oli kukas muu kuin Saga. Saga myös uudisti hienosti edellisellä poikimakerralla saavuttamansa luokituksen EX 90, ja sai nyt nimensä perään merkinnän EX90-2E. Luokitusta juhlistettiin raikuvilla aplodeilla, ja taisi Saga saada kuohuviinipaukutkin! Kuuman kesäpäivän päätteeksi oli mukava kellahtaa Kellahdessa kuka mihinkin pötkälleen, lähtipä osa kiireisemmistä yöksi kotiin aamuyön tunteina. MC Ayrshiren kokoontumisajot jäivät kahden pappatunturin varaan, mutta nähtiin sentään yksi Lujaa Laatua Lada paikalla. Olavin saamista lahjoista oli eräs mieleen painuneimmista pieni taulu ”MEIDÄN LEHMÄT OVAT ROUVIA” Seija Viitanen
53
Ayrshire-lehti
2/2006
VUOSINÄYTTELYN TUOMARI ESITTELYSSÄ Ayrshirekasvattajat pitää tärkeänä, että vuosinäyttelyn tuomarina on ayrshireen perehtynyt ja rodun tunteva tuomari. Kanadan Ayrshirejärjestö esitti meille tuomaria tällä kertaa Ontariosta, missä Quebecin jälkeen on eniten ayrshirekarjoja Kanadassa. Samalla toteutettiin toive saada mukaan myös ammat-
vaimoineen, jotka hekin monella tavoin ottavat osaa Ayrshire-järjestön toimintaan Ontariossa. Kun saa vieraita maailman toiselta laidalta, tuntee itsekin olevansa matkoilla. Dave & Bonnie Bergeron ja Darryl & Judy Smith olivat kaikki ensimmäistä kertaa Euroopassa. Vieras, joka
tämän lisäksi heillä kaikilla on myös syvään juurtunut kiinnostus ayrshire-eläimiin. Dave on pienestä pitäen ollut mukana karjanhoidossa ja 4H- harrastajana myös näyttelyissä. Hän on lukemattomia kertoja valmistellut eläimiä näyttelyyn, esimerkiksi kuuluisaa Des Prairies Tou Touta. Dave on
Vasemmalla Darryl &Judy Smith, oikealla David&Bonnie Bergeron (kuva: Laura Laiholahti)
titaitoinen näyttelyeläinten klippaaja, idea jonka kanadalaiset alun perin meille esittivät jo vuosi pari sitten. Lopulta Suomeen matkasi seurue, johon kuuluivat tuomari Dave Bergeron ja klippaaja Darryl Smith, ja mikä hauskinta, molemmat 54
on täynnä intoa tutustua uuteen maahan, tartuttaa tämän kiinnostuksen myös matkan isäntiin ja emäntiin ja heidän kanssaan Suomi tuntui olevan pelkkää päivänpaistetta. Vieraillamme oli suuri halu tutustua Suomeen ja suomalaisiin ja
esittänyt eläimiä ja toiminut tuomarina, silti hänellä riittää vielä mielenkiintoa toimia osa-aikaisesti myös Ayrshire Ontarion kenttämiehenä. Omalla tilallaan hän kasvattaa vaimonsa Bonnien kanssa hiehoja myyntiin mittakaavassa, jota
itse pitää enemmän harrastuksena. Päätyönään Dave työskentelee palomiehenä. Myös Bonnie on syntyperäinen ayrshirekasvattaja, sillä hänen kotitilallaan oli Glen Elm -niminen karja, josta on lähtöisin upea EX-91 lehmä Glen Elm Finale ja Finalesta Semexin testissä oleva Rosayre Finalist. Bonnie hoitaa osa-aikaisesti myös Ayrshire Ontarion sihteerin tehtäviä. Darr yl Smith joutui seurueesta ensimmäisenä tosi toimiin, sillä hänellä oli urakkana valmistella kaikki kymmenen Sale of Stars huutokauppaan ilmoitettua hiehoa. Hän klippasi yhden päivän aikana paahtavassa helteessä kaikki hiehot, jotka olivat väliin melko hermostuneitakin. Huutokauppapäiväksi jäi enää selkälinjojen teko ja viimeistely. Mutta tosi karjamies ei saa käsiään irti eläimistä ja omasta halustaan Darryl tämän lisäksi myös esitteli yhden huutokaupattavista hiehoista. Lauantaina, kun oma urakka oli valmiina, puki Darryl vielä ykköset päälle ja astui näyttelykehään, tällä kertaa kehäavustajan eli ringmanin ominaisuudessa. Darryl on syntynyt Royalcroftin tilalla, josta on lähtöisin ayrshirekasvattajille tuttu Heligon poika, Royalcroft Brendan. Samoin kuin Dave, myös Darryl on touhunnut ayrshire-eläinten kanssa pikkupojasta saakka ja vuosien myötä hänestä
2/2006
on kehittynyt ammattitaitoinen ja rutinoitunut eläinten näyttelytrimmaaja. Sopimuksesta Darryl valmistelee ja tarvittaessa esittää joka vuosi myös toisten omistamia eläimiä Kanadan suurimmassa näyttelyssä, Royal Winter Fairissa. Sen lisäksi myös hän omistaa ja hankkii nuoria lupaavia hiehoja, jotka sitten aikanaan myydään varsinaisille ja maitoakin tuottaville kasvattajille. Päätoimenaan Darryl tekee rehuedustajan töitä asiakkainaan tutut ihmiset eli maidontuottajat. Darrylin vaimo Judy oli nelikosta tuorein ayrshirekuviossa. Muutaman vuoden avioliitto on kuitenkin jo muuttanut Judyn asennetta lehmiin. Aluksi ne näyttivät ainoastaan tuottavan laskuja ja onneksi myös verovähennyksiä, mutta nyt hänkin seuraa jo valppaasti tapahtumia ayrshirerodun ympärillä. Kun valmistautuu näytte-
Ayrshire-lehti
Darryl Smithin urakkana oli valmistella kaikki 10 Sale of Stars huutokaupan hiehoa myyntiin. (Kuva: Laura Laiholahti)
lyyn eläinten ja lasten kanssa ja sen lisäksi vielä kuljettaa ja opastaa ulkomaisia vieraita, pitää kiirettä. Kuitenkaan ei stressi päässyt vaivaamaan
näiden aurinkoisten ja sydämellisten ihmisten kanssa. Kun menette Royal Winter Fairiin Torontoon tänä syksynä, niin etsikää Dave,
Bonnie, Darryl tai Judy käsiinne ja viekää Suomesta terveisiä. See you soon! Mirja Koljonen
55
Ayrshire-lehti
2/2006
AURINKOA JA AYRSHIREJA FARMARISSA SEINÄJOELLA Ruusuja järjestelyistä Monipäiväinen näyttely vaatii järjestäjiltä paljon, mutta Farmarin järjestelyt ansaitsivat ruusuja. Eläimille oli tukevat, katetut parret ja lypsy-, klippaus- ja pesupaikat olivat hyvät ja toimivat. Erityisesti pesupaikka olikin kovassa käytössä, sillä kuumuuden takia eläimiä piti käyttää välillä viilentävässä suihkussa. Klippauspaikalla taas selkälinjan teko näytti kiinnostavan näyttelyvieraita.
Junnut valtasivat kehän perjantaina Perjantaina 4.8. näyttelykehässä nähtiin Junior Handler –kisaajia seitsemässä eri luokassa. On hienoa, että joka näyttelyssä vanhojen konkareiden joukkoon uskaltautuu myös uusia eläintenesittäjiä. Tällä kertaa yksi junnuluokka taisi olla vielä
Farmari-maatalousnäyttely pidettiin tänä vuonna Seinäjoella 3.-6.8. Sää suosi näyttelyä joka päivä, ja paikalla olikin mukavasti yleisöä. Myös junior handlereita ja eläimiä oli näyttelyssä paljon. Junior Handler –kilpailuun oli ilmoittautunut yli 50 kisaajaa. Ayrshire-eläimiä oli näyttelyyn ilmoitettu varaeläimineen lähes sata. Tuomarina Junior Handler –kisassa ja ayrshireluokissa oli kanadalainen Dave Bergeron. tavallistakin jännittävämpi, sillä kisan lopuksi presidentti Tarja Halonen kävi jututtamassa kilpailijoita. Junior Handler –kilpailu oli jaettu kahteen osaan, lapsiin ja nuoriin. Lasten luokissa kilpailivat vuosina 1994-2000 syntyneet junnut. Nuorten luokkien osallistujat olivat syntyneet vuosina 19881993. Taso oli todella kova kaikissa luokissa ja kilpailua
Presidentti Tarja Halonen kävi jututtamassa Junior Handler –kilpailijoita (kuva: Jari Ahlholm)
56
oli jännittävä seurata. Lasten luokkien Junior Handler Championiksi tuomari Dave Bergeron valitsi Kaisa Suutarin Ristiinasta, nuorissa Junior Handler Championin tittelin nappasi Minna Toikka Nurmijärveltä.
Lauantaina kehän täydeltä ayrshireja Lauantaina 5.8. ayrshireeläimet kilpailivat peräti
kymmenessä luokassa. Hiehoja nähtiin viidessä luokassa ja pienimmissäkin luokissa oli kuusi osallistujaa. Kun kilpailijat vielä olivat toinen toistaan upeampia, ei tuomari Dave Bergeron päässyt helpolla. Järjestys kuitenkin löytyi melko nopeasti. Laura ja Jouko Laiholahden omistama melkein kaksivuotias hieho Lunden Romeo Tometta sai ympärilleen Ayrshire Junior Championin nauhan. Myös ayrshire-lehmiä oli viiden luokan verran. Mukana oli hienoja eläimiä niin suomalaisista valiosonneista kuin tuontisonneistakin. Ensikoita riitti jaettavaksi kahteen ryhmään ja vanhempia lehmiäkin – jopa yksi 100-tonnari – nähtiin kehässä ilahduttavan paljon. 3-4 kertaa poikineiden lehmien luokkaan osallistuivat Suomen molemmat kanadalaisen excellent-luokituk-
Ayrshire Senior Champion Rannan Pretevä, esittäjä Mari Heinonen, omistajat Aaro ja Mirja Koljonen sekä tuomari David Bergeron. Vasemmalla kehäavustaja Darryl Smith (kuva: Jari Ahlholm)
2/2006
Ayrshire-lehti
sen saaneet ayrshirelehmät. Näistä toinen, Mirja ja Aaro Koljosen omistama tyylikäs Rannan Pretevä, valittiin Ayrshire Senior Championiksi. Tarkempaa tietoa tuloksista on toisaalla tässä lehdessä. Ehkä vaikuttavinta ayrshirepäivässä oli karjakilpailu. Kehään asteli seitsemän eri karjan edustajia, kolme eläintä jokaisesta karjasta. Yhteensä kehässä siis oli 21 upeaa ayrshire-eläintä. Tunnelma niin kehässä kuin varmasti yleisössäkin oli tiivis ja jännittynyt. Karjakilpailun voitto meni Poriin Rounion Ayrshirelle, jota kehässä edusti kolme näyttävää lehmää. Toivottavasti yhtä hienoja karjakilpailuja nähdään näyttelyissä jatkossakin. Kui-
Näkymä ayrshirestandilta. Farmari-näyttelyn järjestelyt saivat kiitosta karjanomistajilta. (kuva: Jari Ahlholm)
tenkin, parasta näyttelyissä on samanhenkisten karjaihmisten tapaaminen. Mukava
porukka ja tiivis yhteishenki tekevät näyttelyistä kesän
kohokohtia. Salla Rautio
57
Ayrshire-lehti
2/2006
TYYLIKÄS 2006 Lypsykarjanäyttely Haapajärvellä 10.6.2006, Tuomari: Mirja Koljonen, Teuva Nuoret hiehot 1. Korkiakosken Ultima (Copper - Jerry ) om. Anu ja Jari Ahlholm 2. Korkiakosken Upea (Romeo – H.Löysä) om. Anu ja Jari Ahlholm 3. Rounion Saga Usgada ET (Conn - Trident) om.Kuorikoski mty
Vanhemmat hiehot 1. Kuusiniemen Täpsäkkä (Lot - Kelli) om. Eliisa ja Martti Kumpula 2. Tuhkimi (Jerry – H.Miikka) om. Ylä-Savon AMM.KKY, Iisalmi 3. Unikeko (Miqur – H.Inet) om. Mikko ja Taina Röyttä
Ensikot 1. Alhaisten Silvia (Heligo - Laro) om. Matinolli E ja M & Alhainen S mty 2. Alhaisten Timantti Et (Ripken - Pardner) om. Eliisa ja Martti Kumpula 3. Kuusiniemen Toffee Et (Iceman – R.Johde) om. Anu ja Jari Ahlholm
2 kertaa poikineiden luokassa kolmanneksi sijoittunut Rokuli (Kuva: Jari Ahlholm)
2. Alhaisten Oliivi (Heligo – P.Ööri) om. Eliisa Kumpula ja Sari Alhainen 3. Neito (H.Löysä – S.Adonis) om. Anu ja Jari Ahlholm
Ayrshire Champion Alhaisten Silvia om. Matinolli E ja M & Alhainen S mty
Tyylikäs-näyttelyn ensikkoluokka (kuva: Jari Ahlholm)
2-3krt poikineet 1. Palmu (K.Molskis – H.Höylä) om. Vuokko ja Esko Kulju 2. Puolukkapeti (Cornelius - Västigård) om. Vuokko ja Esko Kulju 3. Rokuli (P.Olvi – O.Mahtava)om. Harri Heino ja Heli Gröhn
4 krt ja useammin poikineet 1. Mandi (A.Jänis – N.Verneri) om. Matinolli E ja M & Alhainen S mty 58
Ayrshire Champion ja Best in Show Alhaisten Silvia (kuva: Jari Ahlholm)
Suomen Ayrshirekasvattajien palkinto Mandi om. Matinolli E ja M & Alhainen S mty
Best In Show Alhaisten Silvia om. Matinolli E ja M & Alhainen S mty
Yleisön suosikki Alhaisten Silvia, om. Matinolli E ja M & Alhainen S, mty
2/2006
Ayrshire-lehti
YLLÄTYS 2006 Lypsykarjanäyttely Hyvinkäällä 8.7.2006, Tuomari: John Gribbon, Iso-Britannia 5-7 krt poikineet 1. Lehmuston Laudatur (T.Ylkä - K.Pantteri) om. Riikka Peltola 2. Uusi-suon Lollipop (N.Verneri - K.Mainio) om. Petri Pöysä 3. Manti (L.Apotti - H.Tiger) om. Pirjo Nousiainen
Tyylikäs rivi hiehoja ja esittäjiä (kuva: Kirsi Teiskonlahti)
Hiehot 12-16 kk
5-7 kertaa poikineet ayrshiret, voittaja Lehmuston Laudatur vasemmalla (kuva: Salla Rautio)
3-4 krt poikineet 1. Saga (Trident - Sterne) om. Olavi Ahonkivi 2. Lehmuston Oliivi (T.Empatia - H.Umo) om. Riikka Peltola
1. Rounion Ulma Et (Copper - Pardner) om. Silja Sundell ja Pekka Suutari 2. Kurhilan Ura (Nelson Et - Cornelius) om. Merja Kallio 3. Des Prairies Umbrella Et (Jerry - Milkman) om. Hannu ja Tiina Toikka
Ayrshire Senior Champion Saga om. Olavi Ahonkivi
2 krt poikineet 1. Kellcrest Marie Sue ET (Brendan - BBB Kellogg) om. Hannu Huitti ja Mikko Ranta 2.Toikan Rodorendo (Pardner - T.Ylkä) om. Hannu ja Tiina Toikka 3. Hjärterum Ruutu ET (Pardner - Marathon) om. Hannu Huitti ja Mikko Ranta
Ensikot 1. Hjärterum Sarah Et (Iceman - Trident) om. Olavi Ahonkivi 2. Sherry (Jerry - S.Moise) om. Risto Jaala 3. Lunden Jerry Tometta (Jerry - Trident) om. Olavi Ahonkivi
Hiehot 20-26 kk 1. HH Täällä (Medalist - V.Emppu) om. Hannu Huitti ja Mikko Ranta 2. Lunden Romeo Tometta (Romeo - Stone) om. Jouko ja Laura Laiholahti 3. Alhaisten Tulppaani (Iceman - Cornelius) om. Petri Pöysä ja Sanna Savikko
Ayrshire Senior Champion ja Best in Show Saga (kuva: Susanna Taivalmäki)
Ayrshire Junior Champion Rounion Ulma Et om. Pekka Suutari & Silja Sundell
Best In Show Saga om. Olavi Ahonkivi
Ayrshirekasvattajien palkinto Lehmuston Laudatur om. Riikka Peltola 59
Ayrshire-lehti
2/2006
FARMARI 2006 Lypsykarjanäyttely Seinäjoella 5.8.2006, Tuomari: Dave Bergeron, Kanada Hiehot 10-12kk 1. Rannan Uusipäivä (H.Rardner ET – K.Oliver ET) om. Mirja ja Aaro Koljonen 2.Kildare Upsider ET ( Conn – Jerry) om. Petri Pöysä 3. Korkiakosken Ultimate (Copper – Jerry) om. Anu ja Jari Ahlholm
Hiehot 12-15kk 1. Rounion Ulma ET (Copper – Pardner) om. Pekka Suutari ja Silja Sundell 2. Des Prairies Umbrella ET (Jerry – Milkman) om. Hannu ja Tiina Toikka 3. Unelma (Pardner – H.Hörö) om. Tiina ja Keijo Harju-Keturi
2. Pukaralammin Dixie (Lot – Laro) om. Raila ja Pertti Pukaralammi 3. Tunkki (Jerry – V.Kullero) om. Jyri Tanner
Ensikot, ryhmä 1 1. Alhaisten Timantti ET (Ripken – Pardner) om. Eliisa ja Martti Kumpula 2. Hjärterum Sarah ET (Iceman – Trident) om. Olavi Ahonkivi 3. L.I.Model ET (Iceman – Trident) om. Jyri Tanner
Hiehot 15-20kk
Vanhempien ensikkojen luokka (kuva: Jari Ahlholm)
Ensikot, ryhmä 2
Ayrshirekasvattajien eliittihuutokaupasta ostettu Karhilan Unneli luokkavoittajana. (kuva: Jari Ahlholm)
1. Alhaisten Silvia (Heligo - Laro) om. Matinolli E ja M & Alhainen S mty 2. Lunden Jerry Tometta (Jerry - Trident) om. Olavi Ahonkivi 3. Ullfors Ice Brunetta (Iceman – Lot) om. Kuorikoski mty
1. Karhilan Unneli (Heligo – Pardner) om. Olavi Ahonkivi 2. Rasilan Uniflo (H.Rardner ET – Jerry) om. Seija ja Hannu Viitanen 3. Kuortin Ultramariini (Copper – Kelli) om. Tarja Keihäskoski
Hiehot yli 20kk, ryhmä 1 1. Rounion Timjami (Ripken – Pardner) om. Olavi Ahonkivi 2. HH. Täällä (Medalist – V.Emppu) om. Hannu Huitti ja Mikko Ranta 3. Majaniemen Tilli (Laro – P.Intressi) om. Heli ja Antti Teiskonlahti
Hiehot yli 20kk, ryhmä 2 1. Lunden Romeo Tometta (Romeo – Stone) om. Laura ja Jouko Laiholahti 60
2 kertaa poikineiden luokka, vasemmalla voittaja Hjärterum Rosetti ET (kuva: Jari Ahlholm)
2/2006
Ayrshire-lehti
FARMARI 2006 LYPSYKARJANÄYTTELYN TULOKSIA 2krt poikineet 1. Hjärterum Rosetti ET (Cornelius – Marathon) om. Laura ja Jouko Laiholahti 2. Ylihaaviston Silvia (K.Ivar – P.Etuveto) om. Mirja ja Aaro Koljonen 3. Rasilan Safira (Jerry-H.Etro) om. Seija ja Hannu Viitanen
2. Uusi-Suon Lollipop (N.Verneri – K.Mainio) om. Petri Pöysä 3. Pirkkulan Leera (T.Ylkä – S.Taku) om. Mauri ja Merja Kaappola
Ayrshire Junior Champion Lunden Romeo Tometta om. Laura ja Jouko Laiholahti
3-4krt poikineet
3-4 kertaa poikineet, vasemmalla voittaja Rannan Pretevä (kuva: Jari Ahlholm)
1. Rannan Pretevä (Cornelius – H.Nitro) om. Mirja ja Aaro Koljonen 2. Saga (Trident – Sterne) om. Olavi Ahonkivi 3. Toikan Rodorendo (Pardner – T.Ylkä) om. Hannu ja Tiina Toikka
Vasemmalla Junior vara-Champion Rannan Uusipäivä, oikealla Junior Champion Lunden Romeo Tometta (kuva: Jari Ahlholm)
Ayrshire Junior vara-champion Rannan Uusipäivä om. Mirja ja Aaro Koljonen
Ayrshire Senior Champion Rannan Pretevä om. Mirja ja Aaro Koljonen
5-7krt poikineet
Ayrshire Champion kilpailijoita (kuva: Jari Ahlholm) 5-7 kertaa poikineet, vasemmalla luokkavoittaja Mandi (kuva: Jari Ahlholm)
1. Mandi (A.Jänis – N.Verneri) om. Matinolli E ja M & Alhainen S mty
Ayrshire Senior vara-champion Alhaisten Silvia om. Matinolli E ja M & Alhainen S mty
Suomen Ayrshirekasvattajien palkinto Mandi om. Matinolli E ja M & Alhainen S mty 61
Ayrshire-lehti
2/2006
FARMARI 2006 LYPSYKARJANÄYTTELYN TULOKSIA Karjasarja 1. Rounion Ayrshire, om. Olavi Ahonkivi 2. Rannan Ayrshire, om. Mirja ja Aaro Koljonen 3. Kuusiniemen Ayrshire, om. Eliisa ja Martti Kumpula 4. Joukolan Ayrshire, om. Laura ja Jouko Laiholahti 5. Karhilan Ayrshire, om. Pekka Suutari ja Silja Sundell 6. Huitin Ayrshire, om. Hannu Huitti ja Mikko Ranta 7. Uusi-Suon Ayrshire, om. Petri Pöysä
Karjakilpailun voittaja Rounion Ayrshire (kuva: Jari Ahlholm)
MUURIKKI 2006 Lypsykarjanäyttely Anjalankoskella 12.8.2006, Tuomari: Lea Järvinen Siementämättömät hiehot: 1. Rounion Ulma ET (Copper- Pardner) om. Pekka Suutari ja Silja Sundell 2. Rasilan Upsider (Conn - Heligo) om. Seija ja Hannu Viitanen 3. Uusi-Suon Unikuva (Copper - Kelli) om. Petri Pöysä
2. K.R.Rertta ET (Kelli - Brendan) om. Merja Kallio
Yli 2 krt poikineet: 1. Marie Sue ET (Brendan - BBB Kellog) om. Hannu Huitti ja Mikko Ranta 2. Uusi-Suon Lollipop (Verneri - Mainio) om. Petri Pöysä 3. Hjärterum Rojal ET (Cornelius - Marathon) om. Tiina ja Hannu Toikka
Ayrshirechampion: HH Tia Marie Sue ET om. Pekka Suutari ja Silja Sundell
Nuorten hiehojen luokka saapumassa kehään. Vasemmalla Rasilan Upsider, oikealla Kildare Upsider ET (kuva: Liisa Lajunen)
Siemennetyt hiehot: 1. HH Täällä (Medalist - V.Emppu) om. Hannu Huitti ja Mikko Ranta 2. Kurhilan Tähti (Trident - Eskil) om. Merja Kallio 3. Alhaisten Tulppaani (Iceman - Cornelius) om. Petri Pöysä ja Sanna Savikko
Ensikot: 1. HH Tia Marie Sue ET (Pardner - Brendan) om. Pekka Suutari ja Silja Sundell 62
Emä ja tytär: Marie Sue ET (vasemmalla) voitti ayrshirekasvattajien palkinnon, tytär HH Tia Marie Sue (oikealla) oli näyttelyn Ayrshire Champion. Keskellä näyttelyn tuomari Lea Järvinen (kuva: Mari Torppa)
Ayrshirekasvattajien palkinto “Total Performance”: Kellcrest Marie Sue ET om. Hannu Huitti ja Mikko Ranta
2/2006
Ayrshire-lehti
SATAKUNTA 2006 Lypsykarjanäyttely Kankaanpäässä 19.8.2006, Tuomari: Tabas Sebok, Unkari 2. Rasilan Uniflo (H.Rardner - Jerry) om. Seija ja Hannu Viitanen 3. Kurhilan Ura (Nelson - Cornelius) om. Merja Kallio
Hiehot 20kk: 1. Majaniemen Tilli (Laro - P.Intressi) om. Heli ja Antti Teiskonlahti 2. HH Täällä (Medalist - V.Emppu) om. Hannu Huitti ja Mikko Ranta 3. Alhaisten Tulppaani (Iceman - Cornelius) om. Petri Pöysä & Sanna Savikko Satakunnan näyttelyn upea palkintopöytä (kuva: Krista Ylinen)
Hiehot 6-9kk: 1. Ursulay (Orkko - Pardner) om. Pekka Suutari & Silja Sundell 2. Kellcrest Unikki ET (Romeo - BBB Kellog) om. Sari Änkö 3. Rannan Viikuna (H.Rardner - Laro) om. Mirja ja Aaro Koljonen
Ensikot: 1. Hjärterum Sarah ET (Iceman - Trident) om. Olavi Ahonkivi 2. Hjärterum Silvia ET (Iceman - Trident) om. Sari Änkö 3. K.R.Rertta ET (Kelli - Brendan) om. Merja Kallio
2krt poikineet:
Hiehot 10-12kk:
2 kertaa poikineiden luokkavoittaja AsmoSävel ET (kuva: Krista Ylinen)
Ayrshire Junior Champion Majaniemen Unelma (kuva: Krista Ylinen)
1. Majaniemen Unelma (Copper - P.Intressi) om. Heli ja Antti Teiskonlahti 2. Uusi-Suon Unikuva (Copper - Kelli) om. Petri Pöysä 3. Kildare Upsider ET (Conn - Jerry) om.Petri Pöysä
Hiehot 13-19kk: 1. Karhilan Unneli (Heligo - Pardner) om. Olavi Ahonkivi
1. Asmo Sävel ET (Kuopus - Backgård) om. Eija ja Tapani Numminen 2. Hjärterum Rojal ET (Cornelius - Marathon) om. Tiina ja Hannu Toikka 3. Rounion Rissa ET (Heligo - J.Urveli) om. Terhi ja Raimo Kuortti
3krt poikineet: 1. Hjärterum Laro Vega (Laro - Reno) om. Raila ja Pertti Pukaralammi 2. Toikan Rodorendo (Pardner - Ylkä) om. Hannu ja Tiina Toikka 3. Asmo Pälvis (Johde - Backgård) om. Salla Rautio 63
Ayrshire-lehti
2/2006
SATAKUNTA 2006 LYPSYKARJANÄYTTELYN TULOKSIA 4-6krt poikineet: 1. Saga (Trident - Sterne) om. Olavi Ahonkivi 2. Pulma (Ivar - Eepa) om. Susanna ja Asko Taivalmäki 3. Uusi-Suon Lollipop (Verneri - Mainio) om. Petri Pöysä
Ayrshire junior champion: Majaniemen Unelma om. Heli ja Antti Teiskonlahti
Ayrshire senior champion: Hjärterum Sarah ET om. Olavi Ahonkivi
Ayrshirekasvattajien palkinto “total performance”: Saga om. Olavi Ahonkivi
Ayrshire Senior Champion Hjärterum Sarah ET (kuva: Krista Ylinen)
JUNIOR HANDLER 2006 Tyylikäs 2006 Haapajärvi, Tuomari: Mirja Koljonen, Teuva
3. Johannes Ahlholm & Korkiakosken Ultimate
1991-1992 syntyneet 1. Juulia Ahlholm & Korkiakosken Upea 2. Eveliina Kumpula & Kuusiniemen Täpsäkkä 3. Elina Röyttä & Ulrika
1988-1989 syntyneet 1. Sampo Uusitalo & Unelma 2. Riina Hosionaho & Taiga 3. Reima Korkatti & Ultra Bra
Susanna Kukkonen esittää Venla-vasikkaansa tuomarille. (kuva: Jari Ahlholm)
1996-1998 syntyneet 1. Mirva Hosionaho & Vanilja 2. Elias Kumpula & Kuusiniemen Modaline ET 3. Minna Niskakoski & Ulpukka
1993-1995 syntyneet 1. Enni Turpeinen & Viikuna 2. Lotta Röyttä & Unikeko 64
Tyylikkään palkintohatut (kuva: Jari Ahlholm)
2/2006
Ayrshire-lehti
Junior Handler Champion
Sarja 6
Juulia Ahlholm & Korkiakosken Upea
1. Minna Toikka & Des Prairies Umbrella ET 2. Aino Laurikainen & Laurikaisen Tuutti 3. Maija Laurikainen & Laurikaisen Tilda
Junior Handler Champion Maiju Pajula & Keskitalon Vanilja
Farmari 2006 Seinäjoki, Tuomari: David Bergeron, Kanada Junior Champion voittaja Juulia Ahlholm ja Korkeakosken Upea (kuva: Jari Ahlholm)
Yllätys 2006 Hyvinkää, Tuomari: John Gribbon, Englanti Sarja 1 1. Aamos Taivalmäki & Taivalmäen Viikuna 2. Elsa Kavenius & Viiru
Junnutuomari arvostelemassa (kuva: Jari Ahlholm)
Sarja 2
Luokka 1. vuonna 1998-2000 syntyneet
1. Minttu Pajula & Keskitalon Vanilja 2. Ronja Hongisto & Kurhilan Vanilla 3. Santeri Suutari & Karhilan Värttinä ET
Sarja 3 1. Maiju Pajula & Keskitalon Vanilja 2. Oona Taivalmäki & Taivalmäen Vilttitossu 3. Lilli Laiholahti & Joukolan Vanillamilk
Sarja 4
1. Santeri Suutari & Karhilan Fina Marie 2. Eero Vanhatalo & Vanhatalon Merchant Lucia Venus ET 3. Sauli Suutari & Karhilan Värttinä ET
Luokka 2. vuonna 1997 syntyneet 1. Lilli Laiholahti & Joukolan Viennetta 2. Carita Autio & 3. Mikael Kumpula & Kuusiniemen Modaline ET
1. Kaisa Suutari & Ursulay 2. Venla Torppa & HH Ui-Cat 3. Heikki Vanhatalo & Vanhatalon Goldwyn Gunni Victoria ET
Luokka 3. vuonna 1996 syntyneet
Sarja 5
Luokka 4. vuonna 1994-1995 syntyneet
1. Kirsi Teiskonlahti & Majaniemen Tilli 2. Juho Vanhatalo & Vanhatalon Usgadara 3. Marjaana Nieminen & Ujo
1. Antti Vanhatalo & Vanhatalon Goldwyn Lucia Vanessa 2. Elias Kumpula & Kuusiniemen Modaline ET 3. Johanna Mäki & 1. Kaisa Suutari & Ursulay 2. Emmi Rantala & Majaniemen Unelma 3. Heikki Vanhatalo & Vanhatalon Goldwyn Gunni Victoria ET 65
Ayrshire-lehti
Vuonna 1997 syntyneiden luokkavoittaja Lilli Laiholahti & Joukolan Viennetta (kuva: Jari Ahlholm)
2/2006
Vuonna 1988-1991 syntyneet, oikealla voittaja Minna Toikka &Des Prairies Umbrella ET (kuva: Jari Ahlholm)
Luokka 5. vuonna 1993 syntyneet 1. Sannasisko Äijö & Ukonhattu 2. Mira Kaappola & Kaappolan Taika 3. Alexiina Ahonkivi & Rounion Unihiekka
Luokka 5. vuonna 1992 syntyneet 1.Kirsi Teiskolahti & Majaniemen Tilli 2.Eveliina Kumpula & HH Toi-Gat 3.Juulia Ahlhom & Korkiakosken Upea
Nuorempien Junior Handler Champion Kaisa Suutari & Ursulay (kuva: Jari Ahlholm) Vuonna 1992 syntyneiden luokka. Oikealla voittaja Kirsi Teiskonlahti & Majaniemen Tilli (kuva: Jari Ahlholm)
Luokka 6. vuonna 1988-1991 syntyneet 1.Minna Toikka & Des Prairies Umbrella ET 2.Sini Ranta & HH Täällä 3.Kari-Pekka Kuortti & Kuortin Tipitii
Muurikki 2006 Anjalankoski, Tuomari: Riina Koivulahti Sarja 1
Kaisa Suutari & Ursulay
1. Sauli Suutari & Karhilan Fina Marie 2. Riikka Karjalainen & Könnön Vilperi 3. Miina Mässeli & Aarteen Venla
Junior handler nuorien voittaja
Sarja 2
Junior handler lapsien voittaja
Minna Toikka & Des Prairies Umbrella ET 66
1. Santeri Suutari & Karhilan Värttinä
2/2006
2. Ronja Hongisto & Kurhilan Vanilla 3. Kaisa Häkkinen & Jukaraisen Valio
Sarja 3 1. Kaisa Suutari & Ursulay 2. Janina Suokas & Rasilan Villiruusu 3. Suvi Hokkanen & Uptown Girl
Sarja 4 1. Amar Taha & Rasilan Upsider 2. Olli Heino & HRH. Ukkouu 3. Venla Torppa & Loukasten Victoria
Ayrshire-lehti
Luokka 6: 1.Kirsi Teiskonlahti & Majaniemen Tilli 2.Juho Vanhatalo & Vanhatalon Usgadara ET 3.Ella Renko & Usva
Luokka 7: 1.Minna Toikka & Des Prairies Umbrella ET 2.Kati Renko & Tiuku 3.Sini Ranta & Horsahus Cousteau Lynda
Sarja 5 1. Minna Toikka & Des Prairies Umbrella ET 2. Sini Ranta & HH.Täällä 3. Heidi Jäske & Kuuselan Usva
Junior Handler Champion: Minna Toikka & Des Prairies Umbrella ET
Satakunta 2006 Kankaanpää, Tuomari: Miia Kaappola
Minna Toikka & Des Prairies Umbrella Et voittivat Junior Handler Championin sekä Farmarissa, Muurikissa että Satakunnassa. (kuva: Krista Ylinen)
Junior Handler champion: Minna Toikka & Des Prairies Umbrella ET
Luokka 1: 1.Santeri Suutari & Karhilan Värttinä ET 2.Eero Vanhatalo & Vanhatalon Merchant Lucia Venus ET 3.Sauli Suutari & Karhilan Fina Marie
Luokka 2: 1.Lilli Laiholahti & Glen Malcom Z-Velvet ET 2.Juha Renko & Usvatar 3.Valtteri Änkö & Kuddeby Zik Hanna
Luokka 3: 1.Antti Vanhatalo & Vanhatalon Goldwyn Lucia Vanessa 2.Markus Koljonen & Rannan Virkku 3.Riikka Harju-Keturi & Wilma
Luokka 4: 1.Kaisa Suutari & Ursulay 2.Venla Torppa & Loukaisten Victoria 3.Heikki Vanhatalo & Vanhatalon Goldwyn Gunni Victoria
Luokka 5: 1.Sanna-Sisko Äijö & Ukonhattu 2.Sanni-Maria Tiisala & Valopilkku 3.Olli Heino & HRH Uukkouu
Mustiala Handler 2006, Tuomari: Pia Saxbäck Luokka 1: 1. Aamos Taivalmäki, Ikaalinen 2. Wilhelmiina Mäki-Arvela, Uusikaupunki 3. Eero Vanhatalo, Siikainen
Luokka 2: 1. Oona Taivalmäki, Ikaalinen 2. Lilli Laiholahti, Marttila 3. Antti Vanhatalo, Siikainen
Luokka 3: 1.Heikki Vanhatalo, Siikainen 2. Eelis Pärssinen, Tammela 3. Emma Järvinen, Vantaa
Luokka 4: 1. Emmi Rantala, Hämeenkyrö 67
Ayrshire-lehti
2/2006
2. Venla Torppa, Puumala 3. Jaakko Nieminen, Kiikala
Luokka 5: 1. Sannasisko Äijö, Lavia 2. Marjaana Nieminen, Kiikala 3. Sanni-Maria Tiisala, Lavia
Luokka 6: 1. Kirsi Teiskonlahti, Viljakkala 2. Juho Vanhatalo, Siikainen
3. Miina Nieminen, Kiikala
Luokka 7: 1. Minna Toikka, Nurmijärvi 2. Sini Ranta, Vantaa
Championin valinta: 1. Minna Toikka, Nurmijärvi 2. Emmi Rantala, Hämeenkyrö 3. Kirsi Teiskonlahti, Viljakkala
SHOWMANSHIP 2006 Tyylikäs 2006 Haapajärvi, Tuomari: Mirja Koljonen, Teuva
2. Sari Vanhatalo & Vanhatalon Donja 3. Niina Toikka & Näkkimistön Sella
Muurikki 2006 Anjalankoski, Tuomari: Riina Koivulahti 1. Petri Pöysä & Uusi-Suon Tiffany 2. Sanna Savikko & Uusi-Suon Lollipop 3 .Silja Sundell & HH Tia Marie Sue ET Tyylikäs Showmanship-luokan voittaja Sanna Savikko ja Mandi (kuva: Jari Ahlholm)
1. Sanna Savikko & Mandi 2. Jari Ahlholm & Neito 3. Eliisa Kumpula & Alhaisten Timantti ET
Yllätys 2006 Hyvinkää, Tuomari: John Gibbon, Englanti 1. Markus Laitila & Gårdsby Lee Marianne 2. Hannu Toikka & Vanhatalon Tamara 3. Niina Toikka & Toikan Osteri
Farmari 2006 Seinäjoki, Tuomari: Dave Bergeron, Kanada 1. Sanna Savikko & Uusi-Suon Lollipop 68
Satakunta 2006 Kankaanpää, Tuomari: Tamas Sebok, Unkari 1. Sari Vanhatalo & Vanhatalon Donja 2. Sari Änkö & Hjärterum Silvia ET 3. Miia Kaappola & Saga
Mustiala Handler 2006, Tuomari: Pia Saxbäck 1. Salla Rautio & Alhaisten Soilikki 2. Elisa Uusi-Heikkilä & Asmo Sävel ET 3. Sanna Savikko & Majaniemen Upea
2/2006
Ayrshire-lehti
69
Ayrshire-lehti
2/2006
Tarvikemyyntihinnasto Jäsenmaksu sis. lehden, + marketin ja jäsensivujen käytön) Lehden irtonumerot
50,00 euroa 30,00 euroa, seuraava samasta perheestä
5,00 euroa, vanhat numerot 10,00 euroa, vuoden 2006 numerot Ayrshire-kalenteri 2007 12,00 euroa Ayrshirelehti-kansioita 10,00 euroa, mahtuu 5 v. lehdet Kortit, 4 kpl/sarja 2,00 euroa sarja Pinssi 2,00 euroa Lippis 10,00 euroa Kauluspaita, valkoinen 36,00 euroa T-paita, värit sin. tai valk. 10,00 euroa Toppatakki 45,00 euroa Hihamerkki 8,50 euroa Tissipipo 25,00 euroa Ayrshire-hattu (lipaton) 8,00 euroa CD-rompullinen kuvia Kanadanmatkalta 11.-19.4.2004, kuvia 437 kpl 10,00 euroa Nimitaulut 5,00 euroa (laminoitu) 1,00 euroa (paperinen sis.muovitaskun) Kanadan Ayrshire yhdistyksen jälk.arvostelu moniste kanadalaisista sonneista ja parhaista lehmistä: 40,00 euroa 4 numeroa / vuosikerta postimaksuineen
Näyttelytarvikkeet: Clear Magic -muotoilusuihke Firm Grip Powder -selkälinjantuki White Touch Up -kalkkikivi valkaisuun Touch Up Medium Brown Final Mist Selkälinjaharja Orvus-saippua Tilakyltit:
Deltametriiniä erittyy virtsan ja ulosteen mukana vain vähäisiä määriä luontoon, joten siitä ei ole haittaa ympäristölle.
13 euroa 18 euroa 15 euroa 13 euroa 10 euroa 42 euroa 60 euroa (sis.alv) 15 euroa (sis.alv) 20 euroa (sis.alv)
Tilakylttien tilaukset ja lisätiedot : Tiina Visasalo, Nixi-Vakka Oy Saarentie 87, 23120 MIETOINEN Puh. 0400 213 636, Fax. (02) 430 8074 e-mail nixi-vakka@co.inet.fi www.nixi-vakka.fi
Tarvikkeita voi ostaa myös yhdistyksen osastolta eri tilaisuuksissa. Lisätiedot ja tilaukset: Olavi Ahonkivi, puh. 040 - 5038 475 tai e-mail: olavi.ahonkivi@pp.inet.fi.
Coopersect® torjuu tehokkaasti kärpäset ja vähentää riskiä sairastua kesäutaretulehdukseen.
iso pieni taustavaneri
16 euroa
Postimaksut lisätään hintoihin.
Omalta eläinlääkäriltäsi tai apteekista ilman reseptiä. Naudalla ei varoaikaa maidolle. Lue pakkauksessa olevat käyttöohjeet.
www.vetcare.fi
Coopersect® Spot on vet. 10 mg/ml paikallisvaleluliuos Deltametriini on synteettinen pyretroidi, jolla on voimakas hyönteisiä ja punkkeja tuhoava vaikutus. Deltametriini kestää hyvin valoa ja ilmastollisia vaikutuksia esim. sadetta. Öljypohjan ansiosta liuos leviää nopeasti eläimen karvaan ja nahalle. Kohde-eläinlajit ja käyttöaiheet: Nauta: Täiden, väiveiden ja kärpästen torjunta. Lammas: Täiden, punkkien, väiveiden ja kärpästen torjuntaan. Haittavaikutukset: Joissakin harvoissa tapauksissa voi nuorilla eläimillä esiintyä ruokahaluttomuutta, lihasvapinaa ja pientä rauhattomuutta 48 tunnin sisällä antamisesta. Oireet ovat ohimeneviä ja vaarattomia. Saattaa aiheuttaa kutinaa ja raapimista. Tiineys ja laktaatio: Voidaan käyttää. Annostus ja antotapa: Nauta: 10 ml Lammas: 5 ml. Ulkoisesti lapojen väliin, josta valmiste leviää eläimen koko nahalle ja karvoille. Voidaan antaa täydessä villassa oleville lampaille. Käsittely uusitaan noin kuukauden välein. Varoajat: Nauta: Teurastus: 14 vrk, maito: 0 vrk. Lammas: Teurastus: 28 vrk. Ei uuhille, jotka tuottavat maitoa elintarvikkeena käytettäväksi. Pakkauskoko: 250 ml annostelupullo. Myyntiluvan haltija: Schering-Plough A/S, Tanska. Markkinoija: Vetcare Oy
70
2/2006
Ayrshire-lehti
71
Ayrshire-lehti
2/2006
SUOMEN AYRSHIREKASVATTAJIEN SYYSKOKOUS JA SEMINAARI KESKI-POHJANMAALLA, VETELISSÄ 24.11.2006 KLO 10.00 10.00 Tilaisuuden avaus ja yhdistyksen syyskokous - kokouksessa käsitellään sääntöjen määräämät asiat kuten puheenjohtajan ja hallituksen erovuoroisten jäsenten valinta sekä toimintasuunnitelma vuodelle 2007 11.00 Jalostus- ja markkinointiseminaari: Näkemyksiä ayrshirejalostuksesta sekä yleisön kysymyksiä eläinlääkärille: ELL Juha Rättö 12.00 Lounas 13.00 Seminaari jatkuu aiheella: Venäjän kaupan mahdollisuudet ayrshirekasvattajille: konsultti Tarja Karikoski, Eurus 14.00 Kahvi 14.15 Tutustuminen Kuorikosken Ayrshirekarjaan. Tilalla 75 lehmää ja v.2000 valmistunut pihatto, jossa VMS lypsyrobotti käytössä tammikuusta 2006 alkaen. De Lavalin edustaja on paikalla vastaamassa kysymyksiin robottilypsystä. Omistajat: Kai ja Kimmo Kuorikoski mty
majoittuminen klo 14 ja klo 15 lähtö tutustumaan Åsbro Mjölk öb:n ayrshirekarjaan. Tilalla on nyt käytössä vuonna 2000 valmistunut 80 lehmän pihatto mutta jo rakenteilla uusi n. 140 lehmän pihatto, jonka uudenlaisiin rakennusratkaisuihin pääsemme myös tutustumaan. Åsbro Mjölk:in omistavat Mikael Åsvik sekä Helena ja Mats Broända, osoite Kyöstintie 379, Kruunupyy. Hotellilta on bussikuljetus tilalle ja takaisin.
Kokouspaikkana on Hotelli Foxmanni Vetelissä. Osallistujat ovat tervetulleita jo torstaina 23.11. Silloin on ohjelmassa
Tilaisuuksia tukevat:
Seuraava
Klo 17 saunomista ja seurustelua Klo 19 alkaen illallinen, Ayrshirekaraoke, ohjelmaa, tanssia... yömyöhälle Koko paketin hinta on 70€ hlö sisältäen majoituksen 2h huoneessa, illallisen, iltaohjelman, bussikuljetuksen, kokouspäivän seminaareineen sekä lounaan ja kahvin. Pelkän kokouspäivän hinta on 12€ hlö. Ilmoittautumiset 17.11. mennessä Olavi Ahonkivi, olavi.ahonkivi@pp.inet.fi. Tervetuloa mukaan! Hallitus Keski-Pohjan Jalostus, De Laval ja Liha-Pouttu Oy
LUOKITUSKIERROS on maaliskuussa 2007
Seuraa ilmoittelua yhdistyksemme kotisivuilla ja varaa luokitus ajoissa.
www.ayrshire-finland.com AYRSHIREKASVATTAJIEN HALLITUKSEN JÄSENTEN YHTEYSTIEDOT: puheenjohtaja Mirja Koljonen Koljosentie 21, 64760 PELTOLA (06) 266 7338, 0400-861 988 luoranta@tiltu.teuva.fi
sihteeri Laura Laiholahti Hämeentie 4743 C, 21560 OLLILA (02) 484 6608, 044-552 4493 laura.laiholahti@reppu.net
Eliisa Kumpula Pihlajatie 30 85500 NIVALA 050–373 1807 martti.kumpula@luukku.com
varapuheenjohtaja Olavi Ahonkivi Kellahdenkyläntie 88 A, 28100 PORI (02) 649 0046, 040-503 8475 olavi.ahonkivi@pp.inet.fi
Anu Ahlholm Kaketinperäntie 143 86710 KÄRSÄMÄKI (08) 770 777, 050-594 6001 jari.ahlholm@luukku.com
Kimmo Kuorikoski Kuorikoskentie 70 69600 KAUSTINEN 040-525 1697 kimmo.kuorikoski@pp.inet.fi
Jani Kivilahti Sahilantie 4 35800 MÄNTTÄ 044-546 9794 jani.kivilahti@suomi24.fi
Merja Kallio Kurhilantie 212 54940 SOLKEI 050-325 4462 merja.kallio@elisanet.fi
Seija Viitanen Harjulantie 42 16900 LAMMI (03) 637 4418, 050-596 9552 seija.viitanen@pp.inet.fi
Yhdistyksen taloudenhoitaja: Jari Ahlholm, Kärsämäki, jari.ahlholm@luukku.com, puh. (08) 770 0777
72