Page 1

1/2019

Ayrshire-lehti

Ayrshire-lehti n:o 1 2019

• Esittelyssä uusi puheenjohtaja ja uudet hallituksen jäsenet, sivu 8 • Vuoden Ayrshirekasvattaja 2018 – Viikin karjamestari Juha Suomi, sivu 16 • Säilytyksestä pikkutarkkaan jalostukseen – erilaisia karjan uudistamistapoja, sivu 46 • ON-FARM COMPETITION – Farmikilpailut nyt myös Suomessa, sivu 51 1


Ayrshire-lehti

1/2019

Hyvä alku vasikalle kotimaisella Startilla

Hyvin hoidettu vasikka tulee aikuisena lypsämään paremmin. Startissa on maidon raaka-aineet ja kaikki, mitä vasikka tarvitsee terveeseen kasvuun. Tuottajat tietävät, että kotimainen Startti antaa varmat tulokset kaikissa juottomuodoissa. 4JLTJTFPO4VPNFOTVPTJUVJOoÙWVPEFTUBUPJTFFO

Startti Talous

Startti-maitojuomat – parasta vasikan alkuruokintaan

– erityisesti hapanjuottoon

2

www.valio.fi/startti


1/2019

Ayrshire-lehti

Pääkirjoitus Sehän on itsestään selvää! Nykyajan informaatioyhteiskunnassa tietoa on saatavilla helposti, paljon ja lukuisista eri lähteistä. Tiedon todenperäisyys ja luotettavuus on toinen asia, mutta kuitenkin puhutaan informaatiotulvasta ja -ähkystä. Oli aihe mikä tahansa, sen ympäriltä löytyy siihen intohimoisesti suhtautuvia ihmisiä, jotka haluavat syventyä yksityiskohtiin ja tutustua muihin samanhenkisiin. Siinä sivussa muodostuu helposti ”kupla”, jonka sisäpuolella keskustelu käy vilkkaana, mutta ulkopuolella aihe pysyy vieraana. Myös sosiaalinen media algoritmeineen rakentaa vastaavia kuplia. Viime aikoina olen useasti hämmästynyt huomattuani, että itselleni itsestään selvistä asioista joku toinen ei ole koskaan kuullutkaan, vaikka ne hänen omaan alaansa kuuluisivatkin. Yksi tällainen asia on Suomen Ayrshirekasvattajien olemassaolo. Toivoisin, että yhdistyksessä olisivat jäseninä kaikki ayrshirelehmiä suurella mielenkiinnolla hoitavat ja jalostavat ihmiset (ja toki kaikki aiheesta kiinnostuneet, vaikkei omia lehmiä olisikaan), mutta suinkaan kaikki eivät yhdistyksestä ja sen toiminnasta tiedä. Sitä ei siis saa pitää itsestäänselvyytenä vaan on tärkeää kertoa Suomen Ayrshirekasvattajista kaikille ayrshirestä kiinnostuneille ihmisille. Yhdistyksen hallitus onkin päättänyt, että on tärkeää taas olla esillä aktiivisesti mm. meijerien markkinoilla ja muissa karjaväen tapahtumissa. Toinen kuplan kaltainen juttu on tilasokeus. Omissa nurkissa pyöriessä omat valinnat, toimintatavat ja mielipiteet alkavat helposti tuntua normeilta ja vallitsevilta käytännöiltä, vaikka todellisuus on ihan toinen. Navetoissa, eläimissä, toimintatavoissa ja erityisesti mielipiteissä ja jopa arvoissa on valtavaa vaihtelua. On erittäin avartavaa nähdä muita karjoja ja keskustella toisten karjanomistajien kanssa, erityisesti sellaisten, joiden mielipiteisiin ei ole aiemmin päässyt tutustumaan. Siinä voi oppia jotakin ihan uutta tai jopa joutua kyseenalaistamaan omia näkemyksiään. Vaikka mukaan ei tarttuisi vinkkejä, joilla omaa karjaa ja sen hoitoa voisi viedä eteenpäin, arvokasta on sekin, jos voi vakuuttua, että on jo omine valintoineen oikealla tiellä. Yksi tapa avata omia silmiä tilasokeudelta on vierailla toisilla tiloilla, esimerkiksi yhdistyksen tapahtumien yhteydessä. Viime vuonna ayrshire joutui Suomessa valitettavasti luopumaan valtarodun asemastaan (ayrshirejä 48,6 % ja holsteineja 49,6 % tuotosseurantalehmistä). Tuntuu, että laajentavien tilojen rotuvalinnan oletetaan itsestään selvästi olevan holstein. Sekään ei kuitenkaan ole itsestäänselvyys eikä sen oletuksen mukaan tarvitse toimia. Vastavirtaan kulkeva voi aivan hyvin täyttää navettansa ayrshireillä ja saada niistä erinomaisen, toimivan ja tuottavan

Kuva Elisabeth Theodorsson

karjan. Karjan jalostus ei koskaan tule valmiiksi, mutta kun pitää mielessä jalostuksen ydinasian, huolellisen eläinvalinnan, suunta pysyy oikeana. Itsestään selvää on se, että suunta on oikea silloin, kun karjanomistaja on tyytyväinen tuloksiin. Asioiden pitäminen itsestään selvinä voi siis olla hieman, jos ei vaarallista, niin ainakin haitallista. Kannattaa siis avata silmät ja tarkastella kriittisesti omia toimintatapojaan, avata suu ja keskustella monipuolisesti muiden karjanomistajien (ja toki muidenkin) kanssa ja pitää mieli avoimena. Haluan myös vielä loppuun toistaa itseäni: pidetään ayrshiren lippu korkealla! Salla Rautio

3


Ayrshire-lehti

1/2019

Kuva Mikkeli Kivimäki

Sisällysluettelo

4

• Pääkirjoitus – Sehän on itsestään selvää! – Salla Rautio.......................... • Sisällysluettelo .................................................................................. • AYRSHIREKASVATTAJIEN VUOSIKOKOUS – Vuosikokous 21.11.2018 Tahkolla – Outi Immonen ......................... – Hallituksen uusien jäsenten esittely ................................................. – Suomen Ayrshirekasvattajat ry:n uusi puheenjohtaja Saija Räikkönen – Heli Teiskonlahti ........................................... – Hanna Jaara ............................................................................ – Laura Laiholahti ..................................................................... – Outi Immonen ....................................................................... – Ayrshirekasvattajien vuosikokous – tilavierailut ................................ – Männistön tila – Saija Räikkönen ............................................... – Korpikannan tila – Sanna Rintala ............................................... – Vuoden Ayrshirekasvattaja 2018 Viikin karjamestari Juha Suomi – Mikko Ranta-Huitti, Hannu Huitti ja Stina Kurki .............................. • AYRSHIRE INTERNATIONAL – kansainvälistä kasvattajayhteistyötä – World Federation of Ayrshire Breed Societies – Federaation välikokous – Vilma Pohjola ja Sanna Rintala ..................................... – Syysmatka Ruotsiin – Saija Räikkönen ............................................. • Ajankohtaiset arvostellut ayrshiresonnit – Laura Laiholahti ..................... • Sonnilegendoja – Salla Rautio............................................................. • Brittiarvostelujen tulkinta – Salla Rautio ............................................... • OKRA Summer Show 2019 – Ayrshiren vuosinäyttely 4.7.2019 -kutsu... • Laatulehmien lista ALL STARS ............................................................ • Ayrshire SATATONNARI – Kaksi lisää – Ann-Louise Wiklund ................................................... – Satatonnari Alku – Laura Mulari ..................................................... • A2-maitoa suoraan kuluttajille – kuinka se tehtiin Kurimon tilalla – Mirva Tikkasta haastatteli Anu Tiikkainen ............................................. • Faba tiedottaa – Punainen pärjää mustalle – Auli Himanen ........................................ – VR-vuosi 2018 – Auli Himanen ..................................................... • Yliagronomi Marita Lönnforsilla merkkivuosi – Jouko Syväjärvi ja Ann-Louise Wiklund .......................................................................... • Säilytyksestä pikkutarkkaan jalostukseen – erilaisia karjan uudistamistapoja – Salla Rautio........................................................... • Farmikilpailukutsu.............................................................................. • ON-FARM COMPETITION – Farmikilpailut nyt myös Suomessa – Laura Laiholahti ................................................................................ • YHDISTYKSEN TALVITAPAAMINEN – Yhdistyksen talvitapaaminen Salossa – Sanna Rintala ......................... – Kyläkullan tila – Vilma Pohjola ........................................................ – Lehtirannan tila – Vilma Pohjola ..................................................... – Taivalmäen Ayrshire on Paras Ayrshirekarja 2018 – Hanna Jaara ........ • JUNNUT – Hei kaikki Ayrshire-lehden lukijat! – Iida Mäki ja Sini Rantio ............. – Kuvakisa ...................................................................................... • Ayrshire World Conference 2020 ....................................................... • Yhdistyksen ilmoituksia ......................................................................

n:o 1/2019

3 4 5 8

Ayrshire-lehti n:o 1/2019 Yhdeksästoista vuosikerta ISSN 2323-1718 Julkaisija: Suomen Ayrshirekasvattajat Finnish Ayrshire Breeders ry

8 10 11 11 12 12 14

Toimituskunta: Salla Rautio (päätoimittaja) Hanna Jaara (toimitussihteeri) Jyri Tanner (ilmoitukset) Laura Laiholahti Heli Teiskonlahti Saija Räikkönen Katariina Ikkeläjärvi

16

Käännökset: Ann-Louise Wiklund

18 20 24 28 31 32 35

Toimituksen sähköpostiosoite: ayrshirekasvattajat.lehti@ gmail.com

38 39 40 41 42 44 46 50 51 53 55 56 58 60 60 61 64

Ilmestymis- ja aineistopäivät 2019: N:o aineisto ilmestyy 1 viikolla 11 viikolla 16 2 viikolla 37 viikolla 42 Ilmoitusmyynti: Jyri Tanner jyri.tanner@gmail.com puh. 040 591 3033 Taitto ja painatus: SeT-Print, Teija Seppälä Mäensivuntie 69 61800 KAUHAJOKI puh. 040 529 4658 teija.seppala@set-print.fi Kansikuva: Vuoden Ayrshirekasvattaja 2018 Juha Suomi. Kuva Laura Laiholahti

Suomen Ayrshirekasvattajat Finnish Ayrshire Breeders ry


1/2019

Ayrshire-lehti

Ayrshirekasvattajien vuosikokous

Ayrshirekasvattajien vuosikokous 21.11.2018 Tahkolla Vuosikokous järjestettiin tällä kertaa PohjoisSavossa, nykyisin Kuopioon kuuluvalla Nilsiän Tahkolla. Tapahtuma itsessään oli alkanut jo edeltävänä päivänä tilavierailuilla, joista lisää toisaalla tässä lehdessä. Tilavierailuiden jälkeen oli majoittuminen Break Sokos Hotel Tahkoon ja yhteistä illanviettoa saunoineen ja herkullisine illallisineen.

Jäsenten satatonnareita juhlistettiin jälleen lehmän omalla kuvalla olevilla posliinilautasilla. Tällä kertaa palkittavina Laura ja Jouko Laiholahden Uusi-Suon Äppelsider sekä Pohjola MTY:n Yrri, lautasia vastaanottamassa Laura Laiholahti ja Vilma Pohjola. Kuvat Saija Räikkönen

Varsinaisen kokouspäivän ensimmäinen ohjelma oli siirtyminen majoituspaikastamme varsinaiselle kokouspaikalle Pehkubaariin Tahkovuoren huipulle. Matka oli varmasti monelle elämys – pieni ja mutkitteleva, rinnettä ylöspäin kiipeävä tie tuntui vain jatkuvan ja jatkuvan. Lopulta kaikki pääsivät perille huipulle ja kokouksen virallinen osuus sai alkaa. Henkilövalinnat aloitettiin uuden puheenjohtajan valinnalla, sillä Eliisa Kumpula jättäytyi tehtävästään pois ja hänen tilalleen jäsenistö valitsi yksimielisesti Saija Räikkösen. Saija on varmasti kaikille tuttu kasvo ja hänellä on takanaan

jo useamman vuoden kokemus hallitustoiminnasta. Uusille hallituspaikoille oli jälleen halukkuutta useammallakin, joten äänestyksen jälkeen hallitukseen valittiin Outi Immonen, Hanna Jaara ja Laura Laiholahti. Kimmo Kuorikoski jätti paikkansa kesken kauden ja hänen tilalleen valittiin Kristiina Iivarinen. Hallituksen uusista jäsenistä löydät esittelyt lehdestä toisaalta. Lisäksi hallituksen jäseninä jatkavat Salla Rautio, Vilma Pohjola, Jyri Tanner ja Juha Rinkinen. Maukkaan lounaan jälkeen vuosikokoustapahtuman yhteistyökumppanit saivat puheenvuorot. Ensin vuorossa oli Osuuskunta ItäMaidon

Yhteistyökumppaneiden ensimmäisen puheenvuoron piti Osuuskunta ItäMaidon Taina Voutilainen. Kuva Saija Räikkönen

5


Ayrshire-lehti

1/2019

Ayrshirekasvattajien vuosikokous palveluassistentti Taina Voutilainen. Taina kertoi meille Itä-Suomen vahvasta maidontuotannollisesta asemasta sekä maitomarkkinoiden nykytilasta ja tulevaisuuden näkymistä. Kävimme läpi myös voimaan tullutta, erityisesti ayrshireä suosivaa, maidon pitoisuushinnoittelua. Seuraava puheenvuoro annettiin VikingGenetics Oy:n rotukoordinaattori Auli Himaselle. Hän kävi läpi VikingGeneticsin VikingRed

VikingGeneticsin puheenvuoron piti Auli Himanen. Kuva Saija Räikkönen Herkullisen fondue-illallisen ja muutaman ”lärvilaudan” jälkeen ayrshireväki kiipesi niin sanotusti lauteille. Kuvat Pirjo Nousiainen, Saija Räikkönen ja Hanna Jaara

6

-jalostusohjelman uutisia. Virallisen osuuden jälkeen vuorossa oli kahvi ja kuulumisten vaihtoa puolin ja toisin. Pehkubaarin hämyisässä tunnelmassa oli leppoisaa odottaa näköalasaunan, Mualiman saunan, lämpenemistä. Tätä odotellessa pari ”nohevaa isäntää” kävi reippailemassa Tahkon portaat, jotka muuten ovat Suomen pisimmät portaat 1 054 askelmallaan. Saunottuamme ainakin allekirjoitta-


1/2019

Ayrshire-lehti

Ayrshirekasvattajien vuosikokous nut pääsi ensimmäistä kertaa kokemaan fondue-illallisen. Monen lihaliemeen pudonneen lihapalan ja siitä seuranneen ”sakkoshotin” jälkeen tunnelma alkoi olla sananmukaisesti katossa. Pehkubaari on kuuluisa talviajan After ski -bileistään ja leveistä hirsipöydistään - ei liene kenellekään yllätys, että pian koko ayrshireväki olikin jo baarin hengen mukaan pöydillä tanssimassa! Ohjelmaan oli varattu vielä yksi hotelliyö, jotta matkaseurue saisi suunnata koteihinsa hyvin nukutun, vai pitäisikö sanoa tanssitun, yön jälkeen. Palaute kokoustapahtumasta on ollut pääasiassa positiivista ja taisi eräs toivoa, että jatkossa vuosikokous olisi aina Tahkolla. Outi Immonen Vuoden 2018 puheenjohtaja Eliisa Kumpula sekä vuodelle 2019 valittu uusi puheenjohtaja Saija Räikkönen. Kuva Sanna Rintala

7


Ayrshire-lehti

1/2019

Ayrshirekasvattajien vuosikokous

Hallituksen uusien jäsenten esittely Suomen Ayrshirekasvattajat ry:n uusi puheenjohtaja

Saija Räikkönen

Saija on ollut Suomen Ayrshirekasvattajien hallituksen jäsen yhdeksän vuotta, vuodesta 2010 lähtien. Ayrshire-lehden toimitussihteerinä hän on toiminut melkein saman ajan. Saija on hyvin paneutunut yhdistyksen toimintaan ja erinomainen valinta puheenjohtajaksi.

Saija ”The Ayrshiren”, Faucher Poker Opal ET:n, kanssa. Kuva Jani Kivilahti

Jo neljävuotiaana Saija ilmoitti, että hänestä tulee isona maanviljelijä. Saijan vanhempien maatilalla ei ollut lehmiä, mutta isovanhemmilla oli. Kun Saija ja hänen sisarensa Eija olivat mummolassa, isovanhemmat eivät yrityksestään huolimatta onnistuneet lähtemään aamulla navetalle niin, etteivät sisarukset heränneet ja lähteneet mukaan töihin. Saijan rakkaus 8

ayrshireen juontaa tuolta ajalta. Mummolassa kaikki lehmät olivat ayrshirejä – valkoisia ja vaalean ruskeita, joilla oli hienot sarvet. Saijan lempilehmä oli Ötökkä, jonka isä oli Ylönkylän Urho (i. kanadalaissonni Johnny) ja emänisä Mustalammen Seri (i. Kytölän Iivari). Peruskoulun jälkeen Saija suoritti maatalouden perustutkinnon Lappeen maatalous- ja

puutarhaoppilaitoksessa ja teki jonkin verran lomitustöitä. Saija asui lapsuuden ja nuoruuden Joutsenossa, rajan pinnassa, ja maanviljelyn ohella toinen kiinnostava ammatti oli rajavartija. Saija suoritti vapaaehtoisen asepalveluksen rajajääkärikomppaniassa Immolassa Imatralla ja hän on Suomen ensimmäinen naisrajajääkäri. Palveluksessa tullut polvivamma esti aliupseerikurssille pääsyn. Toipumisen ja kuntoutumisen jälkeen olisi ollut mahdollista palata suorittamaan aliupseerikurssi, mutta Saija hakeutui Kiteelle agrologiopintojen pariin. Kiteeltä matka jatkui maatalousyrittäjäksi Tohmajärvelle Tasankolan tilalle. Tilalla oli nelisenkymmentä lypsävää, pääosin ayrshireä. Työskentely lehmien parissa herätti jalostusinnon ja kyseenalaistamaan vanhoja uskomuksia, kuten takaako vain iso utare sen, että lehmästä tulee paljon maitoa tai että lypsytyyppinen ja laiha olisivat synonyymejä. Ayrshirekasvattajien toi-

mintaan Saija tutustui ensimmäisen kerran Joensuun Talvitapaamisessa vuonna 2007. Samana vuonna Yves Charpentier kävi ensimmäistä kertaa AF-Class -luokittamassa Tasankolan lehmiä. Ensimmäinen näyttely, johon Saija osallistui Tasankolan Angervon kanssa, oli Kiteellä järjestetty paikallinen näyttely. Myöhemmin Angervo (i. Mischief, ei. K. Tumppi) muutti Saijan kanssa Päivölän tilalle ja siellä se luokitettiin lehmänä AF-G78. Saija ja Angervo osallistuivat myös Tyylikäsnäyttelyyn Haapajärvellä.

Maatalousyrittäjäksi Päivölän tilalle

Vuonna 2010 Saija muutti Jani Kivilahden luokse Päivölän tilalle Kuorevedelle. Perheeseen kuuluu nykyään myös kaksi poikaa; vuonna 2011 syntynyt Vihtori ja 2017 syntynyt Urho. Päivölän yhden robotin navetassa on useaa eri rotua. Hieman yli puolet lehmistä on holsteinia (37 kpl), 30 % ayrshireä (21 kpl), jerseytä reilut


1/2019

Ayrshire-lehti

Ayrshirekasvattajien vuosikokous 10 % (8 kpl). Lisäksi lypsyssä on yksi länsisuomenkarjan, yksi itäsuomenkarjan ja yksi pohjoissuomenkarjan lehmä. Suomalaisia rotuja halutaan pitää, jotta niistä saadaan jalostuksen pohjaksi tuotos- ja rakennetietoja normaaleissa tuotanto-olosuhteissa. Jerseyn vahvuuksia ovat maidon pitoisuudet ja hyvä sorkka-aines. Heikohko hedelmällisyys aiheuttaa joskus ongelmia. Holstein on maailman yleisin lypsykarjarotu ja sitä on jalostettu pitkään, joten sen rakenne ja tuotos ovat yleensä kunnossa. ”Ayrshire on yhtä itsepäinen kuin minä”, luonnehtii Saija rotua. ”Ayrshire on hyvällä tavalla vahva, se ei lannistu pienistä ja pärjää joka navetassa ja lypsytavassa.” Monen eri rodun pitäminen ja ruokkiminen appeella ei ole ongelma, kunhan lehmät ovat riittävän lypsytyyppisiä. Päivölän tilalla käytetään säännöllisesti AF-Class -luokitusta ja kaikki ayrshirelehmät luokitetaan. Luokittaja-tietokannan (mukana luokitustulokset vuodesta 2011) mukaan 71 % ayrshirelehmistä on saanut paremman luokitustuloksen kuin GP80 keskiarvon ollessa GP81. Parhaan luokitustuloksen AF-VG88 on saanut Ronde Conn Catherine ET, jonka kohtaloksi koitui paha pyogenes-utaretulehdus pari vuotta sitten. Päivölän E. Operet sai viime vuonna luokitustuloksen AF-VG87 kaksi kertaa poikineena. Faucher Poker Opal ET ja Des Prairies Princess ET on kumpikin luokitettu AF-VG86. Neljäs tällä hetkellä karjassa oleva VGlehmä on Päivölän Priscilla ET, AF-VG85.

Tilalle on ostettu hyviä kanadalaisia alkioita, joista edellä mainitut VG-lehmätkin polveutuvat. Tilalta myös myydään jalostuseläimiä. Talvinäyttelyn Sale of Stars -huutokaupassa on ollut liki vuosittain Päivölän tilan jalostuseläimiä myynnissä, niin lehmäsiä kuin sonnejakin. Saijan mielestä ikimuistoisin hetki oli vuonna 2014, kun Päivölän B. Ophelia ET oli myynnissä. Tämä kuuluisan Faucher Loto Opan tyttärentytär herätti suurta kiinnostusta ja myytiin lopulta 4 000 eurolla Janne Katajan, Aku Hirviniemen, Sami Yli-Huumon ja Juha Viirimäen muodostamalle porukalle. Päivölän tila on osallistunut aktiivisesti lypsykarjanäyttelyihin. Vihtori on kilpaillut jo useammissa junnukilpailuissa ja Urho tullee kohta perässä. Talvinäyttelyissä Saija on ollut tuttu näky näyttelyä rakentamassa ja purkamassa. Näyttelypäivinä hän on toiminut tulosten kirjaajana ja toimittanut tulokset nettiin pikavauhdilla, jotta kotijoukotkin ovat pysyneet ajan tasalla näyttelytapahtumista.

Saija ja Jani ovat kumpikin innokkaita jalostajia ja he tekevät jalostussuunnitelmat itse. Kummallakin on toimilupa, joten lopullisen jalostuspäätöksen tehnee hän, jolla on pistoletti kädessä. Pariskunnan erikoisharrastuksena ovat vanhat ayrshiresonnit. Typpipytystä löytyy mm. Niemen Utua, Niittyrannan Ludvigia ja Des Chamois Pokeria. Näitä aarteita käytetään tarkoin harkiten.

Jalostusmietteitä

Sataprosenttisen puhdasta ayrshireä on vaikea jalostaa, sillä silloin liikutaan suvullisesti todella kapealla pohjalla. Vanhoissa suomalaisissa suvuissa on ollut mukana SRB:tä ja NRF:ää ja ne ovat ja pysyvät sukujen taustalla. SRB:n käyttö ayrshiren jalostuksessa järkevässä määrin on perusteltua ja tuo laajuutta sukuihin. Muiden rotujen, kuten esimerkiksi brown swissin ja holsteinin sekoittamista ayrshireen Saija ei sulata. Ayrshiren maitotuotos herättää helposti keskustelua. Saija on sitä mieltä, että ayrshire kyllä lypsää, se ei ole

ongelma, sen sijaan lypsettävyyden ja pitkämaitoisuuden kanssa saattaa joidenkin yksilöiden kohdalla olla parannettavaa. Ayrshiren kasvatus ei ole harrastelua eikä näpertelyä. Ayrshiren jalostamiseen pitää paneutua enemmän kuin holsteinpuolella, sillä holstein on maailmanlaajuisesti levinnyt rotu ja sonnivalikoima on valtava. Ayrshiressä on enemmän hajonnan ääripäitä: pieniä pyöreitä pirulaisia ja sitten lypsytyyppisiä lehmiä, jotka myös tuottavat. Ayrshiren kohdalla pitää tutkia sukuja ja arvosteluja, jotta saa sellaista, mitä haluaa. Myös haplotyypit pitää ottaa huomioon sonnivalinnassa. Vanhojen, hyvien, suomalaisten ayrshiresukujen häviäminen harmittaa Saijaa, genomit merkitsevät nykyisin liikaa eikä jälkeläisarvosteltuja sonneja tahdo listoilta löytyä. Ayrshire on rotuna melko hitaasti kehittyvä ja siksi ayrshire-ensikko tarvitsee enemmän aikaa ennen kuin se on parhaassa tuotosiässä. Päivölän tilalla liian nuorena poikineista hiehoista ei ole saatu hyviä tuloksia, vaikka

Tasankolan Angervo (L.G. Mischief x K. Tumppi) viisi kertaa poikineena. Kuva Frank Robinsson

9


Ayrshire-lehti

1/2019

Ayrshirekasvattajien vuosikokous ensikot ovat olleet kookkaita. Parhaiten on onnistuttu, kun hiehot on poi’itettu kahden vuoden iässä tai hieman vanhempina.

Ayrshiren asialla

Saijalla on juuri niitä ominaisuuksia, joita puheenjohtajalta vaaditaan: Hän on järjestelmällinen, jämpti sekä hyvä organisoimaan. Saija tekee minkä lupaa, tarttuu rohkeasti tehtäviin ja vie ne päätökseen ja odottaa samaa myös muilta. Saija nauraa, että jos Janilta kysyttäisiin, hän saattaisi sanoa ”Kotinatsi”. Hallitustyöskentelyssä Saija painottaa keskustelua ja näkökantojen sovittelemista. Nykyinen hallitus on aktiivinen ja aikaansaava, josta osoituksena monet tänä vuonna järjestet-

tävät tapahtumat. Tavoitteena on, että yhdistys saisi mielipiteensä ja ajatuksensa kuuluviin jalostusrintamalla, sillä tällä hetkellä vuoropuhelua ei juurikaan ole. Yhdistyksen tehtävänä on tuoda ayrshiren hyviä puolia julki. Ayrshire pärjää kaikissa navettatyypeissä ja lypsytavoissa, se on aktiivinen ja utelias robottilehmä, lisäksi ayrshiren sorkka-aineksen laatu on hyvä, mikä on tärkeää etenkin pihatossa. Eikä ayrshiren hyviä maidon pitoisuuksiakaan sovi unohtaa.

Vilkas tapahtumavuosi meneillään Ayrshirekasvattajien Talvitapaaminen oli Salossa helmikuussa. Tilavierailujen lisäksi ohjelmassa oli Kehittyvät ayr-

shirekarjat -seminaari. Heinäkuussa on tulossa kesätapaaminen Kalajoella. Tähän tapaamiseen ei ole suunniteltu ainuttakaan tilavierailua, vaan on haluttu järjestää aikaa vapaamuotoiselle yhdessäololle. Uutta on myös Ayrshiren Farmikilpailu, joka järjestetään elokuulla ja sen jälkeen loppuvuodesta tavataan vuosikokouksen merkeissä PohjoisPirkanmaalla. Vuoden suurin tapahtuma on kuitenkin Okra Summer Show’n järjestäminen Oripäässä Okra-näyttelyn yhteydessä heinäkuun alussa yhdessä Holstein Klubin ja Herefordkerhon kanssa. Kaikilla kolmella rotuyhdistyksellä on siellä vuosinäyttely. Mukana ovat myös muut lypsykarjarodut, mikäli luokkiin saadaan riittä-

västi osallistujia. Tämä näyttely on ensimmäinen, jonka rotuyhdistykset järjestävät yhdessä. Saijan mielestä voimat on järkevää ja tarpeellista yhdistää, sillä karjojen määrä laskee vinhaa vauhtia ja sitä kautta niin näyttelyyn osallistuvien karjojen kuin myös talkooväen määrä vähenee. Poteroajattelu pitää hylätä, eikä pidä pelätä, vaikka joku aktiivinen henkilö olisi myös jossain toisessa yhteisössä mukana, sillä aktiiviset ihmiset ovat yleensä sidoksissa useampaan tahoon. Saija toivoo, että jäsenistö ottaisi rohkeasti yhteyttä häneen sekä hallituksen jäseniin ja kertoisi toiveita, millaisesta toiminnasta he ovat kiinnostuneita. Heli Teiskonlahti

Uudet hallituksen jäsenet

Hanna Jaara Olen Hanna Jaara, syntyjäni avojalakanen oululainen ja monen mutkan kautta päätynyt pyörittämään maitotilaa Suomussalmelle, Ylä-Kainuuseen vuonna 2012. Tilaa pidän yhdessä mieheni kanssa ja meillä on mukana menossa kolme alle kouluikäistä lasta. Tila on ostettu ulkopuoliselta, koska kumpikaan emme ole maatilalta lähtöisin. Aika nopeasti sekakarjassamme kävi selväksi, että

ayrshire on meille kaikin puolin toimivin rotu, ja karja on muuttunut vääjäämättömästi hyvin ruskeavoittoiseksi tässä vuosien varrella. Navetta on remontoitu asemasta robotille, lehmät laiduntavat kesäisin ja ulkoilevat talvisin. Meidän kokemuksellamme ayrshire on todella toimiva ja aktiivinen robottilehmä. Ayrshireyhdistyksen toimintaan lähdimme mukaan melko pian tilanpidon aloitta-

misen jälkeen. Eikä ole tarvinnut katua. Näiltä yhdistyksen reissuilta on mukaan tarttunut niin paljon ihania ja hauskoja muistoja sekä upeita ystäviä, että uusia tapahtumia odottaa aina innolla. Eikä pidä unohtaa kaikkia niitä hienoja ayrshirelehmiä, joita karjanomistajat ovat meille halunneet esitellä. Ayrshiressä vain on se jokin.

Ayrshirekasvattajien kunniakirjat Yhdistys myöntää hakemuksesta jäsenten omistamille ayrshirelehmille 50-, 75- ja 100-tonnarikunniakirjoja. Kunniakirjaa varten tulee toimittaa lehmän viimeisin lehmäkortti sekä haluttaessa valokuva, joka voidaan liittää kunniakirjaan. Lisätietoriville voidaan laittaa maininta tyttäristä, ks-sonneista tai näyttelymenestyksestä. Kunniakirjan hinta 5 € sis. alv. Hakemukset toimitetaan Veli Ikkeläjärvelle, veli.ikkelajarvi@maxinetti.fi tai Alakuja 6, 61800 Kauhajoki

10

Hanna Jaara


1/2019

Ayrshire-lehti

Ayrshirekasvattajien vuosikokous

Laura Laiholahti Olen Laura Laiholahti Marttilasta, Varsinais-Suomesta. Pyöritämme mieheni Joukon kanssa 80 lypsylehmän maitotilaa, apunamme yksi kokoai-

kainen työntekijä. Kaikki kolme lastamme ovat jo aikuisia ja muuttaneet omilleen, mutta kotona käydessään auttavat edelleen tilan töissä.

Lehmät asuvat vinokuivikepihatossa ja lypsy tapahtuu asemalla. Hiehoille valmistui uusi kuivikepohjainen pihatto vuonna 2017. Ayrshiret ovat aina olleet lähellä sydäntä ja siksipä valtaosa karjastamme on aina ollut ayrshireitä, niiden kanssa elämä on tuntunut helpolta. Lehmien ympärillä pyörivät sekä työ että harrastukset ja on uskomatonta, miten paljon ayrshiret voivat antaa ihmiselle! Vuosien varrella on tarttunut matkaan paljon hyviä ystäviä niin suomalaisten kuin ulkomaisten karjanomistajien joukosta. On mahtavaa huomata, kuinka samanlaisia ovat ayrshireiden parissa työskentelevät ihmiset ympäri maailman - heiltä saa apua, tukea, oppia,

ystävyyttä. Kaverikuvassa olen yhdessä kanadalaisen ystävämme Wayne Bertrandin omin käsin veistämän, Shady Walnut Gold-Moria ET:tä esittävän, lehmäpatsaan kanssa. Ayrshirekasvattajien hallituksessa olen eräänlainen ”paluumuuttaja”, sillä olin vuonna 2000 perustamassa yhdistystä ja sen jälkeen yhdeksän ensimmäistä toimintavuotta yhdistyksen sihteerinä. Nyt siis pitkän tauon jälkeen uudella innolla taas mukana hallituksessa ideoimassa uutta ja hoitamassa tuttuja sihteerin tehtäviä. Ottakaa rohkeasti yhteyttä, kehitetään yhdessä ayrshirerotua entistäkin paremmaksi! Laura Laiholahti

Outi Immonen Tervehdys täältä Pohjois-Savosta, nykyisin Lapinlahteen kuuluvan Varpaisjärven Korpijärveltä. Olen kotoisin Pyhäjärveltä, missä isälläni oli pieni, kahdeksan lypsylehmän tila. Nykyään tila on veljeni omistuksessa ja vaihtanut tuotantosuuntaa. Koulujen ja lopulta miehen perässä ajauduin tänne savolaesten viäräleukojen joukkoon. Korpikannan tila on mieheni ja hänen veljensä maatalousyhtymä. Vuonna 2010 valmistui uusi pihatto, jossa lypsää kolme robottia ja paikkoja on 131 lypsävälle. Eläimistä 60 % on ayrshirejä, loput holsteinia. Me emännät olemme työskennelleet tilalla päätoimisesti vuodesta 2015. Ennen tilalle jäämistä työskentelin Faban seminologina. Opiskellessani seminologiksi kiinnostuin myös enemmän jalostuksesta ja olen aina ollut mukana työntämässä lusikkaa soppaan jalostussuunnitelmaa

päivitettäessä. Jäädessäni tilalle töihin otin kokonaan vastuun tilan jalostusvalinnoista. Yhdistyksen toiminnassa olen ollut mukana vasta varsin vähän aikaa, mutta vastaanotto on ollut todella lämmin ja mukaansa tempaava. Näyttelytaustaa minulta ei löydy, vaikka lapsuus kuluikin vasikoita talutellen ja paijaten. Aiemmin olen ollut ennen kaikkea lehmäihminen, varsinaisen ”rotuheräämisen” koin pihaton rakentamisen aikoihin. Tuolloin sain kuulla seminologina kiertäessäni ihan kyllästymiseen asti kauhisteluja siitä, ettei ayrshirestä olisi robottilehmäksi, ja tietynlainen kapinahenki heräsi. Omaa itsepäisyyttä ei ole tarvinnut katua, ja tulevaisuudessa tavoitteena onkin saada edelleen lisättyä ayrshiren osuutta karjassa. Outi Immonen 11


Ayrshire-lehti

1/2019

Ayrshirekasvattajien vuosikokous – tilavierailut

Männistön tila Yhdistyksen vuosikokoustapahtuma alkoi tilavierailuilla ja ensimmäisenä vierailukohteena meillä oli Männistön tila Siilinjärvellä. Tilaa isännöivät Jenni (31) ja Eero (33) Väänänen. Tila on Eeron kotitila, joka siirtyi sukupolvenvaihdoksen myötä Jennin ja Eeron komentoon vuonna 2009. Tilalla on vuonna 2014 valmistunut pihatto, jossa on tilat 59

lypsylehmälle ja nuorisolle, lypsy tapahtuu 12-paikkaisella lypsyasemalla. Tilalla ei ole ulkopuolista palkattua työvoimaa, mutta Eeron vanhemmat auttelevat tilan töissä toisinaan. Lisäksi tilan arjessa ovat mukana perheen lapset Oiva (9), Riia (6) ja pian kolme vuotta täyttävä Paavo.

Parin aloittaessa tilanpidon oli vanhassa navetassa 18 lehmää. Uuden navetan valmistuttua se saatiin heti täyteen Jennin isän lopetettua karjanpidon ja lehmien muutettua Männistön tilalle. Karjaan ei ole ostettu eläimiä muilta tiloilta. Pääosa karjasta on ayrshirejä, vajaa 10 % on holsteinia. Jenni ja Eero kertovat pitävänsä ayrshireistä, koska ne ovat terveitä, kestäviä ja uteliaita. Keskituotos vuonna 2018 oli 9 866 kg EKM:n ollessa 10 628 kg ja keskipoikimakerran 2,51. Tuotos on

Vierailijoita varten oli otettu muutama lehmä karsinaan esille. Kuva Saija Räikkönen

Loisto, isä Lakialan Ullimulli Uudin ET, emänisä Asmo Adam Alavire. Poikinut kolme kertaa, tuotos 10 499 kiloa, rasva 4,37 % ja valkuainen 3,59 %. Kuva Saija Räikkönen

12

Kassu, isä VR Facet Fimbe, emänisä Kilpisalon Toivo. Poikinut kolme kertaa, tuotos 13 211 kiloa, rasva 4,49 % ja valkuainen 3,65 %. Kuva Saija Räikkönen


1/2019

Ayrshire-lehti

Ayrshirekasvattajien vuosikokous – tilavierailut

Kirpeä, isä VR Cirkel Cigar, emänisä R. Facet. Poikinut neljä kertaa ja tehnyt kahdet sonnikaksoset. Tuotos 13 119 kiloa, rasva 5,51 % ja valkuainen 3,81 %. Kuva Saija Räikkönen

laskenut hieman edellisvuodesta, koska ensikoita on noin puolet karjasta.

Jalostustavoitteita

Isäntäväki kertoo, että jalostuksessa on kiinnitetty viime aikoina huomiota utarerakenteeseen ja se onkin parantunut tilanpidon alkuajoista. Tuotos ja maidon pitoisuudet ovat myös tärkeitä. He tähtäävät kestäviin ja hyvin tuottaviin lehmiin. Heikoimmille lehmille ja niille, joista on jo useampi tytär, käytetään lihasonnia. Lihasonnilla siemennetään noin 20 % lehmistä. Karjassa on pyritty parempaan tiinehtyvyyteen ja siihen on päästy aikaistamalla siemennysten aloittamista kuuteen viikkoon poikimisesta. Jenni siementää itse.

mutta nykyään se ei enää jaksa haastaa nuorempiaan ja johtajuus on vaihtunut. Ulpu on silti arvojärjestyksessä edelleen korkealla. Ylevä puolestaan oli ensimmäinen hieho, joka poiki vanhassa navetassa Jennin ja Eeron aloitettua yrittäjinä. Ylevän isä

Kätevä, isä Buckarby, emänisä Viikin Record. Poikinut neljä kertaa, tuotos 10 147 kiloa, rasva 5,51 % ja valkuainen 3,85 %. Kuva Saija Räikkönen

oli Pärepuusaaren Osandur ja emän isä Peterslund. Ylevä saavutti sadan tonnin rajan poi’ittuaan seitsemän kertaa. Ylevä siemennettiin vielä satatonnariksi päästyään ja se tiinehtyikin, mutta loi, ja jouduttiin sen vuoksi poistamaan.

Kiitos, että saimme käydä tutustumassa karjaanne! Saija Räikkönen

Satatonnarit Ulpu ja Ylevä

Tilalle saatiin syksyllä 2018 kaksi satatonnaria, Ulpu ja Ylevä. Jenni kertoo, että molemmat lehmät sopeutuivat uuden navetan kuvioihin todella hyvin. Ulpu tuli karjaan Jennin isältä ja se ehti poikia 11 kertaa ennen sadan tonnin rajan ylittämistä. Ulpu on suvultaan B Jurist x Saukon Joachim. Ulpu oli pitkään karjan johtajalehmä,

Faban Pohjois-Savon asiakaspäällikkö Anita Hyvönen oli tilalla vierailijoita vastassa. Paikalla oli myös tilan jalostusasiantuntija Tiina Tahvonen, joka kertoi meille esillä olevista lehmistä. Kuva Saija Räikkönen

Jyri Tanner ja Kristiina Iivarinen ojensivat tilan emännälle, Jenni Väänäselle, kiitokset yhdistyksen puolesta. Kuva Saija Räikkönen

13


Ayrshire-lehti

1/2019

Ayrshirekasvattajien vuosikokous – tilavierailut

Korpikannan tila Vuosikokouksen toinen tilavierailukohde oli Korpikannan tila Korpijärvellä, jossa kolmen

Lely-robotin karjaa pyörittää Immonen MTY, omistajinaan Antti ja Pasi Immonen. Heidän

Antti Immonen esitteli tilaa vierailijoille yhdessä vaimonsa Outin kanssa. Kuva Saija Räikkönen

lisäkseen tilalla työskentelevät Antin puoliso Outi sekä Pasin puoliso Mari-Anne. Tilavierailusta teki erityisen hienon se, että seuraavan päivän vuosikokouksessa Ayrshirekasvattajien hallitukseen valittiin Outi Immonen. Allekirjoittanut on kiertänyt pääosin Ayrshirekasvattajien matkassa jo aika ison määrän tiloja Suomessa, mutta Korpikannan tilaan en ollut päässyt tutustumaan aiemmin kuin Outin kautta ja tilan Facebook-sivuilla. Sivu löytyy nimellä Korpikannan tila – MTY Immonen. Outin ylläpitämällä sivulla on valittu karjasta kuukauden lehmiä ja muutoinkin tuotu nykyaikaista karjanpitoa hienosti esille iloineen ja suruineen – savolainen pilke silmäkulmassa. Kolmen robotin lypsyryhmässä lypsäville löytyy 131 paikkaa. Lehmistä 60 % on ayrshireä ja loput holsteinia. Koko karjan keskituotos on 10 561 kg ja ayrshiren 10 112 kg

(EKM 10 400 kg). Keskipoikimakerta hipoo kolmea, ollen nyt 2,9. Tilalla vieraillessa näki, että karjaihmisten kunnioitus eläimiä kohtaan ja panostaminen niiden jalostukseen tuottaa onnistumisen tunteen lisäksi myös ihan oikeaa tulosta. Taloustilanteen ollessa tiukka maidontuotantoalalla parhaan palkan saa, kun on oikeasti kiinnostunut eläimistään ja panostaa niihin. Navetassa kulkiessa silmiini osui selvästi arvonsa tunteva vanhempi lehmä. Kyseessä oli vuoden 2018 helmikuussa satatonnariksi lypsänyt Täplä (Lusi-Kottilan Luiro x Hirvivainion Julli). Täplä sai kunnian olla Korpikannan tilan ensimmäinen satatonnari ja juttua kirjoitettaessakin tulevaisuus hymyilee Täplän osalta. Se on nyt tiineenä ja odotettavissa on sen 12. vasikka. Paljon terveitä vuosia ja maitokiloja Täplälle! Kysyin Outilta, miksi ayrshire on heidän valintansa pääroduksi. Outi vastasi: ”Ennen uuden navetan rakentamista 45:stä lypsävästä 40 oli ayrshireä, joten se oli tuttu ja turvallinen rotu. Lisäksi muiden väheksyntä ja surkuttelu siitä, että robottien myötä rotua olisi vaihdettava sai mielenkiinnon ja kapinan heräämään; miksi ayrshire ei pärjäisi? Ayrshire on hyväjalkainen, utelias ja elämänhaluinen pihattoeläin. Eikä liian iso.” Allekirjoitan Outin

Vasemmalla 6 kertaa poikinut Korpikannan Hienohelma, isä R Facet, ei. Veikkolan Winzet, paras 305 pv 10 644 kg, luokitettu kanadalaisittain GP81. Oikealla ensikko Korpikannan Neon, i. Kamouraska Rockstar ei. Jelyca Oblique, herunut 38 kg. Kuva Saija Räikkönen

14


1/2019

Ayrshire-lehti

Ayrshirekasvattajien vuosikokous – tilavierailut

Ayrshirevoittoinen nuorkarja tutki tarkkaan vierailijoita Korpikannan tilalla. Kuva Saija Räikkönen

Korpikannan puhtaat eläimet suhtautuivat hyvin rauhallisesti sinipukuisiin vierailijoihin. Kuva Saija Räikkönen

Korpikannan satatonnari Täplä näyttää mallia siitä, että paljon lypsänyt lehmä sopii myös robottikarjaan. Kuva Saija Räikkönen

Korpikannan tilalla lypsytyöstä huolehtii kolme Lely-robottia, joiden sijoittelu on onnistunut puhtaanapidon kannalta hyvin. Kuva Saija Räikkönen

sanoman. Onneksi myös karjanpitäjistä löytyy samanlaista uteliaisuutta, elämänintoa ja päättäväisyyttä kuin ayrshirestä itsestään. Tämä on rodun tulevaisuuden kannalta hyvin tärkeää, koska paljon on kasattu paineita, joiden mukaan ayrshirekasvattajien pitäisi niin yhdistys- kuin tilatasolla selitellä valintaansa rodun suhteen. Helppoja vastauksia ei hyväksytä, vaikka omasta näkökulmastani esimerkiksi Korpikannan tilalla kyseessä on juuri helppo ratkaisu: Miksi vaihtaa pois jotain, mikä selvästi toimii?

Yläkerran toimistoon mahtui väkeä nauttimaan tarjoiluista. Toimiston erikoisuutena on itsetehty biljardipöytä, joka naamioituu kannen avulla tavalliseksi pöydäksi. Kuva Saija Räikkönen

Sanna Rintala 15


Ayrshire-lehti

1/2019

Vuoden Ayrshirekasvattaja 2018

Viikin karjamestari Juha Suomi Ystävämme Juha Suomi on karjamies koko sydämeltään. Juha eli Jussi eli Mr Finland syntyi ja kasvoi Salossa. Kuten historiasta tiedämme, on

Salon seutu vahvaa ayrshirealuetta. Siellä on paljon vanhoja suuria kartanoita ja varsinaisen Suomen ayrshireperinne.

Pikkupoikana Jussi tutustui karjanhoitoon käymällä navettaaskareilla Salossa Puotilassa, Puontilla, Veitakkalassa ja Tam-

viimein Kuopiossa karjatalousopisto. Agrologiksi pätevöityminen tapahtui myöhemmin Ilmajoella.

menpäässä. Sitten seurasivat karjatalouskoulu Naantalissa ja harjoittelu Mietoisten Pohjolassa, seminologikurssi ja

1980-luvun alussa Jussi tuli Viikkiin ensin harjoitteluun karjatalousopiston aikana ja sitten töihin Kotieläintieteen

Ayrshiret ovat aina kuuluneet Viikin kauniisiin laidunmaisemiin ja Jussin jalostamina ne ovat olleet esimerkkinä siitä, mitä rotu parhaimmillaan voi olla. Kuva Laura Laiholahti

16


1/2019

laitokselle. Tämä oli ensimmäinen työpaikka opiskelun jälkeen ja siitä lähti hieno ura käyntiin. Minä, Mikko, ystävystyin Jussin kanssa silloin heti Viikissä ja Hannu hoitaessaan jalostusneuvojana Viikin karjaa. Stina Kurki taas pääsi piiriin tultuaan HH:lle töihin. Monipuolinen Jussi oli huippujuttu tutkimukselle! Osaaminen oli vahvaa naudoissa ja mukaan tulivat kuin sattumalta myös vuohet. Koevuohet laajenivat lypsykatraaksi ja olivat perusta monelle Suomen nykyisistä pukkilinjoista. Ehkä juuri innostuvuus auttoi tuossa vaativassa työssä. Viikin karja kehittyi ja kasvoi Jussin käsissä. Kun karjamestari Martti Himanen jäi eläkkeelle, siirtyi Jussi yliteknikkona vastaamaan koko koetilan kotieläintuotannosta. Laitos ja tila saivat osaavan mestarin. Jussi halusi aina oppia uutta! Ja haluaa edelleen. Nyt kuviot muuttuvat Viikistä muualle ja uusi elämä odottaa. Se vaan on niin harmittavaa, että jos annat kaikkesi ja koko elämäsi työllesi – vaatii se veronsa. Terveys on ollut nyt syynin alla ja toivomme kaikki siinä parasta.

Lehmäperhe on tärkeä

Asia, joka tulee aina Jussin kanssa keskusteluissa esiin, ovat lehmäperheet. Jo ennen kuin koko asiaa oikein Suomessa ymmärrettiin, alkoi Jussi siitä puhua. Ei saa myöskään unohtaa sonneja, sillä ”sianpaskalla ja siirapilla on eroa tehtäessä sonnivalintoja”! Viikin karja uusittiin 1980-luvun alussa leukoosin takia. Karjamestari Himanen ja tilanhoitaja Kämäräinen etsivät 50 hiehoa ympäri Suomea. Haettiin rakennetta, rasvaa, tuotosta ja sukua. Hiehoja tuli silloisista jalostuskarjoista, kuten esim. Niemen kartanosta Kalvolasta. Hiehot poikivat ja niistä valittiin 24 ensikkoa kokeeseen. Oli samalla surullista, kun vanhat hienot lehmät teurastettiin, mutta uudet tulivat tuottamaan. Tuota perustaa Jussi työsti lehmäperheittäin.

Ayrshire-lehti

Korkeatasoinen hiehojoukko herätti kesän mittaan ansaittua ihailua Viikin laitumilla vierailleissa. Jussia askarruttaa hiehojen tulevaisuus muutosten keskellä. Kuva Laura Laiholahti

Oli kansainvälinen Jopo-perhe ja monet muut. Lehmien nimet ovat aina olleet verbaalin Jussin erikoisuus. Tästä esimerkkinä Jopon tytär Menopeli ja poika Viikin Record. Viikin ayrshirekarjaan tuli Siuntiosta yliopiston Suitian tilalta muutama holstein ja niistäkin Jussi jalosti jopa keinosiemennyssonneja. Samoin Jussi hankki muitakin rotuja omalla rahallaan ja harrastuneisuudellaan kaikkien opiskelijoiden iloksi - punaista holsteinia, jerseytä ja brown swissejä. Tuo määrätietoinen jalostustyö on nyt loppunut, sillä Helsingin Yliopisto on tehnyt VG:n kanssa diilin ja karja hävitetään tai on jo osittain hävitetty. Kaikki jäljellä olevat lehmät siemennetään sukupuolilajitellulla blondilla. Uudet tulevat lypsäjät ovat Viking Redejä, jotka tulevat ydinkarjasta Hollolasta ja osin Ruotsista ja Tanskasta. Enää ei voi ostaa lehmiä eikä hiehoja, sillä tautistatus kieltää sen. Kaikessa kauheudessakin on hyvä loppu. Saimme olla osallisena pelastamassa Viikin ayrshirejä meille ostamalla

hiehoja. Lopelle pelastettiin 33 parasta hiehoa, jotka tiineytetään ja myydään huippuayrshirejalostajille. Monta hienoa lehmää ja hiehoa on onneksi päätynyt jo aiemmin eri tiloille lypsämään. Jussista on paljon hauskoja juttuja, ja moni ulkomaalainen jalostajakin tuntee Mr Finlandin ja on myynyt Suomeen Jussin löytämiä alkioita. Matkoillakin Jussi on superseuramies ja katselee väsymättä eläimiä. Olemme reissanneet yhdessä Englannissa, Jerseyn

saarella, Kanadassa, Hollannissa, USA:ssa, Ranskassa ja vaikka missä! Mikään ei ole niin hauskaa kuin Jussin iloinen matkaseura. Yhdymme onnitteluihin Vuoden Ayrshirekasvattajan kunniakkaasta valinnasta ja toivotamme kaikki yhdessä Jussille Monia Armorikkaita Vuosia! Ystävien puolesta! Mikko Ranta-Huitti, Hannu Huitti ja Stina Kurki

Suomen Ayrshirekasvattajat Finnish Ayrshire Breeders ry

HUOMIO 100-TONNARIEN OMISTAJAT! Suomen Ayrshirekasvattajat ry lahjoittaa kaikille jäsentensä ayrshiresatatonnareille niiden kuvasta maalatun posliinilautasen. Lautasen oman satatonnarisi kuvalla saat, kun lähetät lehmästäsi kuvan Merja Kalliolle, merja.kurhila@gmail.com. Lisäksi yhdistys myöntää jäsenilleen ansiomerkin jokaisesta ayrshiresatatonnarista.

17


Ayrshire-lehti

1/2019

AYRSHIRE INTERNATIONAL – kansainvälistä kasvattajayhteistyötä

World Federation of Ayrshire Breed Societies – Federaation välikokous Ayrshire Federaation välikokous pidettiin Ruotsin Skarassa, Viking Geneticsin tiloissa 27.10.2018. Suomea kokouksessa edustivat Vilma Pohjola, Saija Räikkönen ja Kristiina Iivarinen. Yleisössä olivat lisäksi mukana Jani Kivilahti, Veli Iivarinen sekä Sanna Rintala. Itse kokoukseen osallistui 22 ihmistä ympäri maailman.

Sonnien Hall of Fame -seinä Vikenin sonniaseman toimistotiloissa. Kuva Saija Räikkönen

Federaation puheenjohtaja Greg Edmonds Australiasta toimi myös kokouksen puheenjohtajana. Australia toimii isäntämaana vuoden 2020 maailmankonferenssille.

Vuoden 2016 kokouksessa Yhdysvalloissa sihteerimaa vaihtui Kanadasta Britanniaan. Vaihdoksen tuomista valuutanvaihdoksista käytiin keskustelua välikokouksessa hyvässä hengessä. WAF Young Breeders Tour oli viimeksi vuonna 2015 Ruotsissa ja tuleville vuosille löytyi useita halukkaita maita ottamaan vastaan rodusta kiinnostuneita nuoria. Aiemmat nuorisotapahtumat koettiin kaikkien maiden osalta onnistuneiksi ja tärkeiksi tapahtumiksi ja niille haluttiin ehdottomasti jatkoa. Kokouksessa käytiin keskustelua eri maiden luokitusten/rakennearvosteluiden eroista. Koska luokitusten standardoiminen olisi vaikeaa muun muassa eri maiden jalostustavoitteiden ollessa erilaisia, pyritään federaation kotisivuille keräämään tiedot jäsenmaiden luokitusperusteista. Genomitestauksien

Federaation välikokous käynnissä. Kuva Saija Räikkönen

18


1/2019

Ayrshire-lehti

AYRSHIRE INTERNATIONAL – kansainvälistä kasvattajayhteistyötä

Kuulimme Per E. Falkin mielenkiintoisen katsauksen ayrshiren historiaan. Sama esitelmä kuultiin myös Ayrshirekasvattajien vuoden 2017 vuosikokouksessa Kauhajoella. Kuva Saija Räikkönen

Sara Wiklert Petersson kertoi Viking Red -jalostusohjelmasta ja sen tavoitteista. Kuva Saija Räikkönen

määristä ja tavoista eri maiden välillä käytiin pitkä keskustelu, jonka päätteeksi federaatioon päätettiin perustaa työryhmä selvittämään mahdollisuuksia maiden ja yhtiöiden väliseen genomitiedon jakamisohjelmaan. On jokaisen jäsenmaan ja varsinkin rodun etu, jos refe-

renssiryhmää saadaan jaetulla tiedolla kasvatettua isommaksi. Kokouksessa pitivät esityksen Viking Geneticsin myyntijohtaja Sara Wiklert Petersson sekä Per E Falk, joista jälkimmäisen esitystä päästiin

Sonniasemalla asui myös vuonna 2005 syntynyt Kvarnå (Morbacka x Krejstad). Kuva Saija Räikkönen

kuulemaan Suomessa vuoden 2017 vuosikokouksessa. Kokousvieraat kävivät tutustumassa Viking Geneticsin sonniasemaan, missä esittelyssä olivat sonnit VR Lister, VR Vorre sekä VR Herbert. Ulkona näyttäytyi myös aseman vanhin sonni Kvarnå, joka on syntynyt vuonna 2005. Federaation toimintaa voi seurata kotisivujen kautta

osoitteessa www.worldayrshirefederation.com ja Facebook-sivulla World Ayrshire Federation. Muun muassa federaation valokuvakilpailuun ja eri jäsenmaiden ayrshiretapahtumiin pääsee tutustumaan näiden sivujen kautta. Vilma Pohjola ja Sanna Rintala

Pääsimme vierailemaan Vikenin sonniasemalla, jossa meille esiteltiin kolme Viking Red -sonnia. Sonnit olivat (vas.) VR Lister, VR Vorre sekä VR Herbert. Kuva Saija Räikkönen

19


Ayrshire-lehti

1/2019

AYRSHIRE INTERNATIONAL – kansainvälistä kasvattajayhteistyötä

Syysmatka Ruotsiin Syksyiselle Ruotsin-matkalle olisi mahtunut enemmänkin lähtijöitä mukaan, mutta lopulta meitä starttasi kuusi innokasta matkalaista kohti naapurimaata. Pienessä ryhmässä oli puolensa, matkaan päästiin autolla ja laivamatka yli Pohjanlahden kävi ihan lomasta. Omalla autolla liikkuminen antoi myös joustoa ja saavuimme Jönköpingiin reilusti ennen varsinaisen ohjelman alkua. Tiedossa oli kolme päivää ayrshirejä, ensin näyttelyssä Elmiassa, sitten Ayrshirefederaation välikokouksessa ja lopuksi vielä tilavierailuilla. Ajoissa kun oltiin, niin ehdittiin näyttelypaikallekin ennen muita kansainvälisiä vieraita tervehtimään tuttuja ja katsastamaan näyttelyyn osallistuvat eläimet. Ayrshiret olivat yhden käytävän varrella ja jo pikaisella silmäyksellä esiin nousivat kiinnostavimmat lehmät. Näitä lehmiä tarkemmin katsellessa ja niiden tauluja lukiessa ei tarvinnut yllättyä, kun omista-

Elmian Ayrshire Grand Champion ja Vara Champion vuosimallia 2018, Leif Larssonin omistamat 1299 Pasta (Opportunity x Showstar) ja 1192 Gullros (Burdette x Nemo) omistajansa sekä tuomari Duncan Hunterin (vas.) kanssa. Kuva Saija Räikkönen

jaksi ja kasvattajaksi paljastui suomalaisillekin hyvin tuttu Leif Larsson. Lehmät olivat lypsytyyppisiä, tasapainoisia ja erottuivat rivin muista lehmistä edukseen. Leifin kanssa jutellessa heitin ilmoille oman veikkaukseni seuraavan päivän Championista ja Vara Championista ja toivotin hänelle

onnea matkaan. Matkamme virallinen osuus alkoi myöhemmin illalla kansainvälisten vieraiden saavuttua paikalle ja keräännyttyämme hotellille yhteiselle illalliselle. Jönköpingissä tällä kertaa pidettävään Maailman Ayrshirefederaation välikokoustapahtumaan oli saapunut

SARA-palkinnon voitti Ar vidssonin perheen 918 Rossy esittäjänään Marie Arvidsson. Kuva Saija Räikkönen

20

osallistujia kaikista federaation jäsenmaista. Ilta kuluikin rattoisasti hyvän ruuan, juoman sekä mielenkiintoisen keskusteluseuran parissa.

Elmia 2018

Matkan toinen päivä vietettiin kokonaisuudessaan Elmianäyttelyssä. Päivän ohjelmassa olivat lypsykarjaluokat ja ayrshiretuomariksi oli saapunut Duncan Hunter Iso-Britanniasta. Ayrshire/SRB-luokkia katsellessa ei voinut olla tuntematta pienoista ylpeyttä suomalaisesta eläinaineksesta, sillä näyttelyeläinten taso ei päässyt muutamia poikkeuksia lukuun ottamatta lähellekään vaikkapa Talvinäyttelyn tasoa. Näyttelyä seuratessa on hauska treenata myös omaa lehmäsilmää ja tällä kertaa sain todeta sen olevan hyvin samalle asteikolle kalibroituna kuin tuomarin silmä. Näyttelyn Grand Championiksi ja Paras Utare -palkinnon voittajaksi valittiin kaksi kertaa poikinut


1/2019

Ayrshire-lehti

AYRSHIRE INTERNATIONAL – kansainvälistä kasvattajayhteistyötä Leif Larssonin tyylikkäät lehmät näyttelyä edeltävänä päivänä. Kuva Saija Räikkönen

1299 Pasta (Opportunity x Showstar), jonka sukujuuret johtavat Kanadaan Lessardin karjaan, ja Vara Championiksi viisi kertaa poikinut 1192 Gullros (Burdette x Nemo), molemmat Leif Larssonin omistamia ja juuri ne lehmät, jotka olin poiminut edellisenä päivänä parsirivistä.

Tomten

Näyttelyn jälkeisenä päivänä oli varsinainen kokouspäivä, jolloin pääsimme myös tutustumaan Vikenin sonniasemaan ja muutamiin sonneihin. Kokouspäivän jälkeen oli vuorossa tilavierailut pariin karjaan. Ensimmäisenä tilavierailukohteena oli Robert Albertssonin omistama Tomtenin tila. Tälle tilalle oli mukava päästä käymään ja näkemään, miten karja on kehittynyt. Olin vieraillut täällä edellisen kerran

vuonna 2012, jolloin lehmät asuivat parsinavetassa. Tämän jälkeen tilalle on valmistunut parsinavetan jatkoksi vuoden 2015 syyskuussa käyttöön otettu pihatto hiekkaparsilla, lypsy tapahtuu parsinavettaan remontoiduilla lypsypaikoilla. Karjassa on 75 lehmää ja

Tomtenin isäntä Robert Albertsson kertoi meille karjastaan avopuolisonsa Frida Anderssonin kanssa. Kuva Saija Räikkönen

keskituotos on 10 260 EKM. Robert hoitaa karjansa yksin, mutta toisinaan apuna ovat myös hänen isänsä ja avopuolisonsa Frida, joka työskentelee karjanhoitajana toisaalla. Jalostustavoitteikseen Robert listaa utarerakenteen, tuotoksen ja terveyden. Hän kertoo, että suosikkisonneja on muutama. B Jurist ja Peterslund ovat hänen karjansa peruspilarit ja nämä sonnit ovat toimineet heillä hyvin. Asmo Ullimulli ja VR Jylhä-

vaaran Turandot Tuomi ovat tuoneet karjaan tuotosta ja utarerakennetta. Kamouraska Volvo ja Lessard Jumper ovat jättäneet karjaan tasaisen hyvärakenteisia ja -tuotoksisia lehmiä, joista useampi on nyt toisella lypsykaudella. Karja oli tasaisen oloista ja lehmät viihtyivät silmin nähden valoisassa ja ilmavassa pihatossa hiekkaparsissaan märehtien. Yksi asia ei kuitenkaan ollut muuttunut sitten vuoden 2012. Karjassa on edelleen

Lehmät lypsetään vanhaan navettaan remontoiduilla lypsypaikoilla. Kuva Saija Räikkönen

21


Ayrshire-lehti

1/2019

AYRSHIRE INTERNATIONAL – kansainvälistä kasvattajayhteistyötä Vuonna 2015 valmistunut pihatto on avara ja valoisa. Kuva Saija Räikkönen

orkkolainen Millan, aivan kuten edelliselläkin vierailulla. Millan on Elmian Ayrshire Grand Champion vuodelta 2011. Vierailumme aikaan se oli ummessa ja odotti yhdeksättä poikimistaan. Kyselin Robertilta jälkeen päin Millanin kuulumisia ja hän kertoi, että Millan oli poikinut vierailumme jälkeen sonnikaksoset ja halvaantunut pahoin. Lypsykauden alku oli ollut todella hankala, mutta nyt Millan on toipunut ja edellisessä mittalypsyssä maitoa oli ollut 40 kiloa pitoisuuksin rasva 4,2 % ja valkuainen 3,5 %. Millanille on kertynyt elinikäistuotosta tähän mennessä 92 400 kiloa ja Robert toivoo sen yltävän sadan tonnin tuotokseen asti. Tähän toiveeseen on helppo yhtyä!

Vierailijat pääsivät tutustumaan Tomtenin karjaan lähietäisyydeltä. Kuva Saija Räikkönen

Robert Albertssonin omistama 125 Sippa (Craftman x R Facet) voitti Elmiassa ensikkoluokan. Sen ensikkokauden tuotos oli 10 800 kiloa. Nyt se on poikinut kaksi kertaa ja edellisessä mittalypsyssä se lypsi 43 kiloa pitoisuuksin rasva 4,0 % ja valkuainen 3,2 %. Kuva Robert Albertsson

22

554 Millan (Orkko x Gungvala) yhdeksän kertaa poikineena. Kuva Robert Albertsson


1/2019

Ayrshire-lehti

AYRSHIRE INTERNATIONAL – kansainvälistä kasvattajayhteistyötä

449 Lina on testattu Kanadassa korkein genomituloksin. Sen GPA LPI on 2 724, suvultaan se on R Facet x Gunnarstorp. Kuva Saija Räikkönen

Keskellä Lars Larsgården -tilan isäntä Daniel Emmanuelsson. Kuva Saija Räikkönen

Lars Larsgården

Päivän toisena tilavierailukohteena oli Daniel Emmanuelssonin omistama Lars Larsgårdenin tila. Ensimmäisenä kysymyksenä nousi tietysti mieleen, onko suomalaistenkin tuntema sonni Lars Larsgård kotoisin tältä tilalta, mutta vastaukseksi saimme, että ei ole. Tilan hirsisessä parsinavetassa asuu 35 lypsylehmää ja nuorkarja. Karjan keskituotos on 10 500 kiloa pitoisuuksin rasva 4,6 % ja valkuainen 3,7 %, keskisolut ovat noin 140 150. Daniel kertoi karjastaan, että hän siementää lehmät 40 - 50 päivää poikimisesta, poikimaväli on 12,4 kuukautta ja hiehot poikivat keskimäärin

26 - 27 kuukauden iässä. Karjan ruokinta perustuu säilörehuun, ohraan, vehnään ja sokerijuurikkaaseen.

Danielin tavoitteena on saada terveitä, hyvin lypsäviä ja pitkäikäisiä lehmiä. Hän pitää tärkeänä hyviä jalkoja ja utareita. Tällä hetkellä käytössä on siementä sonneista Marbrae Bigtime, Ruisseau Clair Tuxedo, Des Erables Idol ja VR Viljar. Parsirivistössä näimme tasaisen karjan, seassa myös Kanadassa hyvin genomituloksin testattu lehmä Lina. Tilavierailukierros jatkui vielä tämän tilan jälkeenkin,

mutta me suomalaiset jouduimme jättämään muulle ryhmälle hyvästit ja suuntaamaan kohti satamaa. Taas oltiin yhtä mukavaa reissua rikkaampia! Saija Räikkönen

Lars Larsgårdenin tasaista karjaa. Kuva Saija Räikkönen

23


Ayrshire-lehti

1/2019

AJANKOHTAISET ARVOSTELLUT AYRSHIRESONNIT Keinosiemennyssonnien tuotanto on muuttunut voimakkaasti siitä lähtien, kun ensimmäiset genomiarvostellut nuoret sonnit tulivat käyttöön. Tänä päivänä sonnifirmojen tarjonta koostuu hyvin pitkälti genomisonneista ja jälkeläisarvosteltuja sonneja on vastaavasti selvästi vähemmän listoilla. Karjanomistajissa on silti edelleen paljon sellaisia, jotka kaipaisivat käyttöön myös jälkeläisarvosteltuja sonneja,

joiden periyttämistä ominaisuuksista on jo näyttöä. Koska tarvetta tuntuu olevan myös hieman vanhemmille sonneille, niin selvitimme, miten Suomessa toimivat sonnifirmat vastaavat kysyntään. Ohessa ajankohtaiset sonnit Viking Geneticsiltä Riina Koivulahden esitteleminä ja Semexiltä Sari Alhaisen esitteleminä. Huitin Holsteinilta emme saaneet tähän lehteen tietoa heidän sonnitarjonnastaan.

Jälkeläisarvosteltuja VikingRed-jalostusohjelman sonneja (Riina Koivulahti) VikingGeneticsin jälkeläisarvosteltujen sonnien parhaimmisto löytyy Faban verkkokaupasta. Yleensä sonneja on kerralla tarjolla viidestä kymmeneen. Valinnassa on otettu huomioon etenkin asiakkaiden toiveet. Tällä hetkellä sieltä löytyvät muun muassa VR Tokyo, VR Tundra ja VR Falcon. Tästä kolmikosta löytyy jokaiselle jotain: tuotosta, terveyttä ja rakennetta. VR Tokyolla on jo hyvin luotettava jälkeläisarvostelu, yli 1 400 tytärtä tuotoksessa ja reilu 600 rakenteessa. Jos haet korkeaa tuotosta, VR Tokyo on valintasi. Tokyon tyttäret poikivat helposti. Niillä on näyttävät rungot, hyvät jalat ja hienot utareet. Lypsettä-

vyys VR Tokyolla on parantunut huimasti isästään. VR Tokyon emälinjasta löytyy VikingRed -jalostusohjelman käytetyimpiä sonneja: emänisä V Föske on edelleen suosittu vientimarkkinoilla ja vuonna 2003 syntyneellä Asmo Salella on lähes 18 000 tytärtä arvostelussa. VR Tokyo on ollut itsekin hyvin suosittu vientimarkkinoilla ja sillä löytyykin tyttäriä useasta Euroopan maasta, Yhdysvalloista, Australiasta ja Etelä-Amerikasta. VR Tokyon emä jouduttiin lopettamaan ensimmäisellä tuotoskaudella. Se lypsi kovilla pitoisuuksilla, rasva 5,0 % ja valkuainen 4,0 % ja sen luokitus oli GP-84. VR Tokyon emänemänemä on edelleen hengissä ja lypsänyt yli 73 000 kg. Kasvattaja on Göran Carlsson Ruotsista.

VR Tokyo

VR Tokyon tytär Nuotti. Omistajat Annamari ja Tuomo Torttila

VR Tokyo (VR Tuomi x V Föske x Asmo Sale)

24


1/2019

Ayrshire-lehti

VR Falcon VR Tundra

VR Tundra (VR Tuomi x O. Polkka x L. Perneri)

VR Tundra ansaitsee paikkansa VikingDefence-sonnina hyvillä terveysominaisuuksillaan. VR Tundran suvusta löytyy useampi vähintään 50-tonnariksi lypsänyt lehmä ja kirsikkana kakussa on satatonnari Koivulahden Tyyni. Tyyni on ayrshirechampion Pirkanmaa 98 -näyttelystä. Se nappasi vielä satatonnarinakin näyttelyn luokkavoiton. Tyyni ei kuitenkaan ole VR Tundran suvun ainoa näyttelykävijä, sillä Tundran emänemänemä Umur on esiintynyt Purolan Orkon tytärryhmässä. Kotimarkkinoiden lisäksi VR Tundran siementä on käytetty Zimbabwessa ja Etelä-Afrikassa. VR Tundran emä Hetta lypsi 65 tonnin elinikäistuotoksen. Sen paras 305 pv tuotos oli 11 214 kg maitoa, 4,6 % rasvaa ja 3,8 % valkuaista. Hetta on luokitettu kuusi kertaa poikineena GP-80. Tytärten utarerakenne on hieno, utare on takaa kiinni korkealla ja muoto on hyvä. Sen vasikat syntyvät helposti. VR Tundran kasvattajat ovat Annamari ja Tuomo Torttila Lammilta.

VR Falcon (R Facet x Orraryd x T. Miqur)

Ristiinalaisen Pekka Suutarin kasvatti VR Falcon on muita Facetin poikia pari vuotta nuorempi. Aluksi sen arvostelu ei vakuuttanut, mutta pikkuhiljaa arvo kohosi ja Falcon lunasti paikkansa käytössä. Sen tyttäret loistavat upealla utarerakenteella, hienolla rungolla ja jaloilla. Niiltä löytyy kestävyyttä ja ne ovat noin 95 vuorokautta pidempään tuotannossa kuin keskiverrot kanssasisarensa. VR Falconin tyttärillä on lisäksi hyvä utareterveys. VG-maiden lisäksi Falconin tyttäriä voi löytää muun muassa Puolasta, Ranskasta, Norjasta, Arabiemiraateista ja Venäjältä.

VR Falconin tytär Liukumiina. Omistajat Annamari ja Tuomo Torttila

VR Falconin emä Vanilja lypsi reilun 60 tonnin elinikäistuotoksen. Sen paras 305 tuotos oli 11 635 kg maitoa, 4,1 % rasvaa ja 3,8 % valkuaista. Vanilja on luokitettu neljännen poikimisen jälkeen GP-80. Jälkeläisarvostellut sonnit poistuvat verkkokaupasta kuukausimyynnin laskettua selvästi alle kymmenen annoksen. Voit kertoa toiveesi verkkokauppaan otettavista sonneista Marja Eskeliselle marja.eskelinen@faba.fi tai Mikko Säynäjärvelle mikko.saynajarvi@faba.fi.

Jälkeläisarvostellut sonnit – Semex Finland Semex Finlandin listalla on jatkuvasti mukana myös jälkeläisarvosteltuja sonneja, ja ne on esitelty listallamme selkeästi erikseen. Vaikka genomiset arvostelut ovat nykyisin hyvin luotettavia, saadaan tyttärien avulla arvokasta lisätietoa sonnin sopivuudesta eri sukulinjoihin, ja sen vahvuudesta eri ominaisuuksien periyttäjänä. Indeksi ei kerro, miten suuri hajonta tyttärissä on, mutta Kana-

(Sari Alhainen)

dan avoimesta tietokannasta cdn.ca voi jokainen käydä vapaasti tutustumassa jälkeläisarvostellun sonnin tyttärien rakennearvosteluihin, tuotoksiin ja käyttöominaisuuksiin. Näistä tiedoista on paljon apua sopivien yhdistelmien valinnassa. Semexin listalla on tällä hetkellä kahdeksan jälkeläisarvosteltua sonnia, joista olen valinnut tarkempaan esittelyyn kolme.

25


Ayrshire-lehti

1/2019

Kamouraska Bigstar

Misyl Valorous

Kamouraska Bigstar (Situation - Jupiter)

olevan 3 % (keskimäärin hitaita ja erittäin hitaita on Kanadassa 9 %). Poikimiset ovat helppoja. Mondialin emä Lagace Reality Moreen VG85 on lypsänyt kuudella poikimisella tähän mennessä 63 216 kilon elinikäistuotoksen, paras 305 pv 11 543 - 4,2 - 3,1. Moreenin emän Lagace Poker Modalityn EX92 paras 305 pv on 12 901 - 4,3 - 3,2 ja elinikäistuotos 78 241 kg. Seuraava emä Lagace Trident Modaline EX90 on lypsänyt elinikäistuotoksen 95 189 kg, ja paras 305 pv on 14 549 - 5,8 - 3,2. Emälinja jatkuu elinikäistuotoksella 76 912 kg, paras 305 pv 12 858 - 4,5 - 3,4, luokitus EX90, ja viidennessä polvessa taaksepäin ovat lukemat 71 656 ja 305 pv 9 107 - 4,1 - 3,5 sekä luokitus VG85. Kuudennesta polvesta löytyy ensimmäinen emä, joka ei ole lypsänyt 50-tonnariksi. Lagace Royal Moden elinikäistuotos oli vain 49 645 kiloa, mutta sekin on luokitettu VG85.

Bigstar on vahva kokonaisrakenteen ja hyvän utareen periyttäjä. Sen tyttäristä 81 % on arvosteltu GP tai parempi, ja keskimääräinen luokitustulos on 81,5. Kokonaisrakenne +14, utare +15, jalat +11 ja runko & lypsytyyppi +11. Bigstaria kannattaa käyttää erityisesti etukiinnityksen, keskisiteen ja utarekudoksen korjaamiseen. Se tuo myös lisää raamikkuutta ja lypsytyyppiä tyttäriinsä, ja jättää hyväasentoisia jalkoja. Maitotuotos on hyvä +920 ja valkuais-% reilusti plussalla. Tyttäret ovat nopealypsyisiä. Bigstarit ovat isänsä Situationin tytärten tavoin toimivia pihattolehmiä, mutta eivät yleensä kaikkein kesyimpiä halinalleja, eli luonteeseen kannattaa parituksissa kiinnittää huomiota navettatyypistä riippuen. Bigstar kantaa AH1-haplotyyppiä, kahden kantajan paritusta ei suositella.

Lagace Mondial (Bingo – Reality)

Mondial on suvultaan 100 % ayrshire. Sitä suositellaan käytettäväksi rotutyypin parantamiseen lehmillä, jotka ovat pyöreitä, raskasrakenteisia, tai taipuvaisia lihomiseen. Se sopii erinomaisesti pohjoismaisiin sukulinjoihin. Tyttäret ovat nopealypsyisiä, indeksi on listamme korkein 107. Yhtään Mondialin tytärtä ei ole Kanadassa ilmoitettu erittäin hitaaksi, ja hitaita on ilmoitettu

Misyl Valorous (Landscape – Normandin)

Uusin tulokas jälkeläisarvosteltujen sonnien listalle on suuren suosion saanut Valorous. Se periyttää erinomaista tuotosta, maitoindeksi on +1 141 ja pitoisuudet plussalla. Sonni pidentää vetimiä ja korjaa liian lähellä olevia takavetimiä. Se parantaa lypsytyyppiä, lisää takakorkeutta ja rinnan leveyttä. Valorous sopii erinomaisesti korjaamaan liian kapeaa lantiota ja heikkoa lanneselkää. Sonnilla on erinomainen luonneindeksi ja hyvä lypsettävyys. Vaikka Valorousin lypsettävyysindeksi ei ole kahden muun esitellyn sonnin tasoa, se on periyttäjänä kaikkein vahvin: Yhtäkään sen tyttäristä ei ole Kanadassa arvioitu hitaaksi eikä erittäin hitaaksi. 75 % tyttäristä on arvioitu normaaleiksi, eli sonnien periyttämä hajonta on tässä ominaisuudessa poikkeuksellisen pieni. Nopeita on 24 % ja erittäin nopeita 2 %. Laura Laiholahti

Lagace Mondial

26


1/2019

Ayrshire-lehti

JOUKOLAN AYRSHIRE Rakenne, tuotos ja kestävyys tasapainossa – 80 lehmää: 12 kk 10330 kg – EKM 10858 kg – keskipoikimakerta 3,3 Karjassa tähän mennessä: 5 Ayrshire-100-tonnaria, 60 Ayrshire-50-tonnaria, 5 AF-EX- ja 24 AF-VG-lehmää!

Z-perhe (Creek Home Zora5) kasvaa vuosi vuodelta Kuvassa Joukolan Z-Alisia-AF-GP81 (poiki 8 kertaa), Joukolan Z-Isolde-AF-EX90-2E (Burdette x Z-Alisia) nyt 5. lakt. sekä Joukolan Z-LaToya-AF-GP80 (Prime x Z-Alisia) nyt 2. lakt. Lisäksi muita Z-perheenjäseniä: Joukolan Z-Marilou-AF-G77 (Jumper x Z-Alisia) Joukolan Z-Madison-AF-VG85 (Jumper x Z-Isolde) GPA LPI 2613 Joukolan Z-Ocean (Scooby x Z-Isolde) Joukolan Z-Papillon (Athenos x Z-Isolde) GPA LPI 3018 Joukolan Z-Obladaa (Arbiter x Z-LaToya) Joukolan Z-Ohio (Umbro x Z-Madison) Joukolan Z-Brooklyn (Obligation x Z-Madison)

VIERAILIJAT OVAT AINA TERVETULLEITA TUTUSTUMAAN KARJAAMME! -BVSBKB+PVLP-BJIPMBIUJtHTN  Hämeentie 4743 C, 21560 OLLILA MBVSBMBJIPMBIUJ!NBSUUJMBÄ•tXXXKPVLPMBOBZSTIJSFDPN

27


Ayrshire-lehti

1/2019

Sonnilegendoja Edellisen lehden sonnilegendajuttua kirjoittaessani ajattelin, että jutulle voisi hyvin kirjoittaa jatkoa. Niinpä esittelen taas muutaman yli 100 000 siemenannosta tuottaneen ayrshiresonnin. Tällä kertaa katse kääntyy ensin Ruotsiin, missä vaikutti sonnilegenda, jonka sorkanjäljissä seurasivat poika ja tyttärenpoika, jotka tuottivat yli 100 000 annosta elinaikanaan. Toki voidaan väitellä siitä, onko ruotsalainen sonni ayrshire vai srb, mutta näkökulmasta riippumatta näillä sonneilla on ollut ayrshirerotuun merkittävä vaikutus.

Backgård Backgård syntyi marraskuussa 1991 Backgårdin tilalla, Götenen kunnassa, Länsi-Ruotsissa. Sen isä oli Tron ja emän 287 Selman isä Anttilan Mehtari. Backgårdilla oli aikanaan huippujalostusar vo ja sitä pidettiin Ruotsin tuottoisimpa-

na srb-sonnina, sillä se tuotti elinaikanaan 185 000 siemenannosta ja vasikoita syntyi 17 eri maassa, Pohjoismaiden (Islantia lukuun ottamatta) lisäksi mm. Uudessa-Seelannissa, USA:ssa, Virossa, Kolumbiassa ja Venäjällä. Ehkä Backgård olisi tuottanut omistajalleen Svensk Avelille vielä enem-

mänkin kruunuja, jos se ei olisi 9-vuotiaana löytynyt kuolleena karsinastaan. Ruotsalainen maatalousalan lehti ATL otsikoi marraskuussa 2000 rautalangan tappaneen ahkeran jalostussonnin. Backgård oli tuntemattomaksi jääneestä syystä syönyt rautalankaa. Backgårdin tyttäret olivat maitoisia ja luonteeltaan erityisen miellyttäviä. Backgård jätti jälkensä ayrshirerotuun niin tyttäriensä kuin poikiensakin kautta. Siitä ostettiin keinosiemennykseen kymmenittäin poikia eri maissa. Norjasta tuotiin Suomeenkin Brendeniä ja Ruotsista mm. Orrarydiä ja Lars Larsgårdia. Suomessa pojista ei tullut isänsä veroisia (käytetyimpinä ehkä Majaniemen Ooboy ja Niemelän Mölleri), mutta ruotsalaisesta Orrarydistä tuli suuri vaikuttaja. Suomessa Backgård

vaikutti enemmän tyttäriensä kautta, sillä Backgårdin tyttäristä ostettiin lukuisia poikia keinosiemennykseen, joistakin jopa useita. Sally-nimisestä lehmästä ostettiin peräti viisi alkiopoikaa (Asmo Remu ET, Asmo Remulus ET, Asmo Rony ET, Asmo Sperma ET ja Asmo Syöksy ET), joista neljä pääsi käyttöön asti. Månsagård Vega Asmo taas jätti kolme poikaa, joista kahta nuorinta on käytetty paljon: Månsagård Åckerman, Asmo Sale ET ja Asmo Siirakki ET. Erittäin merkittävä Backgårdin tyttärenpoika oli myös Viikin Record, jota Suomessa käytettiin yli 70 000 annosta.

Orraryd Vaikka Backgårdia pidettiin huipputuottavana sonnina, niin se jäi kuitenkin lopulta poikansa varjoon. Orraryd pääsi annosmäärissä eri satatuhatluvulle kuin isänsä tuottamalla yli 266 000 siemenannosta. Orraryd syntyi elokuussa 1998 Orraryd-nimisellä tilalla, Ingelstadin kunnassa, EteläRuotsissa. Orrarydin emänisä oli Öjy Mabru, joten sitä kautta Orrarydiin tulee ayrshireen kuulumatonta verta, brown swissiä 16 %:n verran. Taustalta löytyvästä ayrshireen kuulumattomasta rodusta huolimatta Orraryd on vaikuttanut ayrshirejalostukseen suuresti eri mantereilla; Euroopan lisäksi siitä on ostettu poikia PohjoisAmerikassa ja Australiassa.

Backgård. Kuva Tiina Tahvonen ja Svensk Avel

28


1/2019

Ayrshire-lehti

Orraryd. Kuva Elisabeth Theodorsson

Orrarydin pojista suurimmassa käytössä on ollut A Linné. Pohjoismaissa seuraavaksi käytetyimmät Orrarydin pojat lienevät R Fastrup, R Haslev ja Hällom, mutta kahdessa ensin mainitussa vieraiden rotujen osuus on niin iso, että ollaan jo kaukana ayrshirestä. Kanadalaisista Orrarydin pojista Suomessa on ollut käytössä ainakin Des Coteaux Revolution. Orrarydin tyttärenpoikia on tuotu enemmänkin, mm. Des Fleurs Parrain, Kamouraska Romancer ja Visserdale Sutter. Aikanaan Orrarydin tyttäret erottuivat karjoissa hyvien jalkojensa ja lypsytyyppisyytensä ansiosta. Saa nähdä, minkälaista jälkeä seuraavat polvet jättävät.

Asmo Sale ET Asmo Sale syntyi Asmo Ydinkarjassa, Jokioisissa, tammi-

kuussa 2003. Vaikka se syntyi Suomessa ja sen isä oli suomalainen sonni Kangassalon Kelli, emälinjan juuret menevät Ruotsiin ei vain emänisän vaan myös emän Månsagård Vega Asmon kautta. Vega tuotiin Ruotsista Ydinkarjaan tiineenä hiehona. Vegan kolmesta keinosiemennykseen ostetusta

pojasta Sale oli ehdottomasti suurimmassa käytössä. Pelkästään Suomessa Salea käytettiin yli 100 000 annosta. Lisäksi sitä myytiin ulkomaille 55 000 annosta eli yhteensä Sale tuotti ainakin 155 000 siemenannosta. Sen annoksia sai myös sukupuolilajiteltuna, ja lajiteltujakin annoksia vietiin

useisiin eri maihin, jopa Italiaan. Suomen, Ruotsin, Norjan ja Tanskan lisäksi Sale on ollut laajemmassa käytössä mm. Hollannissa, USA:ssa, Saksassa ja Kolumbiassa. Salesta ostettiin myös keinosiemennykseen 21 poikaa, mutta osa ei päässyt siementuotantoon asti ja käyttöön päässeistä pojistakaan ei kukaan ollut isänsä veroinen. Keinosiemennykseen on ostettu myös tyttärenpoikia, joten sitä kautta Salen geenit leviävät yhä. Sale jätti monessa ominaisuudessa samantyyppistä jälkeä kuin isänsä Kelli: tyttäret olivat monesti raskasluustoisia, hieman ”kirveellä veistettyjä”, isoja lehmiä, joilla maidon pitoisuudet eivät olleet vahvuutena, mutta maitoa kyllä tuli. Salla Rautio

Asmo Sale. Kuva Tiina Tahvonen ja Svensk Avel

29


Ayrshire-lehti

1/2019

Paras tapa parantaa karjasi terveyttä Karjanomistajat tekevät paljon töitä pitääkseen lehmät terveinä ja tuottavina. Silti lehmät joskus sairastavat, ja se aiheuttaa kustannuksia ja lisätyötä.

27%

utaretulehdus

Semexin Immunity+ -sonnien avulla jalostat lehmillesi paremman vastustuskyvyn. Semexin sonneilta testataan sekä virusten että bakteerien immuunivasteet, jotka ovat geneettisesti eri ominaisuuksia. Hyvän immuunivasteen omaavat sonnit merkitään Immunity+ logolla.

17%

kohtutulehdus

32%

jälkeisten jäänti

3000 lehmän karjassa lehmät, joilta oli mitattu korkea immuunivaste, sairastivat selvästi vähemmän kuin karjan muut lehmät.

Semexin eläinaineksen avulla parannat karjasi kannattavuutta. Terveet ja tuottavat lehmät tuovat hyvinvointia myös hoitajille.

Kysy immunity+ -sonneja omalta alue-edustajaltasi ja paranna karjasi perinnöllistä vastustuskykyä.

Semex Finland Oy Viikatetie 3, 91900 Liminka | puh. 040 550 7643 sari.alhainen@semex.fi 30

www.semex.fi


1/2019

Ayrshire-lehti

Brittiarvostelujen tulkinta Jalostuksessa käytetään emä- ja sonnivalinnassa apuna indeksejä, jotka ennustavat, mitä eläin periyttää jälkeläisilleen. Eri maissa on jonkin verran eroja arvosteltavissa ominaisuuksissa. Samoissakin ominaisuuksissa on eroja siinä, miten ja minkälaisella asteikolla indeksit ilmoitetaan. Avaan tässä hieman IsonBritannian arvosteluja.

Liikkuminen (locomotion)

Suurin osa indekseistä ilmaistaan PTA:na (predicted transmitting ability). PTA ennustaa, kuinka paljon eläin perimänsä kautta vaikuttaa jälkeläisiinsä tietyssä ominaisuudessa verrattuna ”keskivertovanhempiin”, joiden PTA on nolla.

Lypsettävyys (ease of milking)

Tuotosominaisuudet

Poikimavaikeus (calving ease)

Tuotosindeksit lasketaan maitokiloille, rasvakiloille, rasvaprosentille, valkuaiskiloille ja valkuaisprosentille. Esimerkiksi maitokiloissa eläimen indeksi 400 kg ennustaa, että eläimen jälkeläiset lypsävät 400 kg enemmän kuin keskimääräisen (eli indeksi nolla) eläimen jälkeläiset.

Käyttö- ja terveysominaisuudet Pitkämaitoisuus (persistency)

Pitkämaitoisuusindeksi ennustaa, miten tasainen lypsykäyrä tietyn sonnin tyttärillä on eli kuinka hyvin ne pitävät maitomääränsä lypsykauden edetessä. Pitkämaitoisuusindeksi lasketaan vertaamalla tuotosta 280 päivää poikimisesta tuotokseen 60 päivän kohdalla. Ayrshirella luvut vaihtelevat 51 ja 63 välillä. Mahdollisimman korkea indeksi on tavoitteena. Soluluku (somatic cell count, SCC)

Soluluvun PTA:t ilmaistaan prosentteina ja vaihteluväli on -40:stä +40:een. Yhden prosentin muutos indeksissä ennustaa yhden prosentin muutosta soluluvussa eli sonni, jonka soluindeksi on -10 jättää jälkeläisiä, joiden solulukujen ennustetaan olevan 10 % matalampia kuin keskimääräisen sonnin tyttärillä. Hedelmällisyysindeksi (fertility index, FI)

Hedelmällisyysindeksi ilmaistaan puntina (£) ja se koostuu pääasiassa poikimavälistä ja uusimattomuusprosentista. Yhden punnan nousu sonnin hedelmällisyysindeksissä ennustaa tyttärille puolta päivää lyhyempää poikimaväliä ja puolen prosentin nousua uusimattomuusprosentissa. Hedelmällisyysindeksin vaihteluväli on noin -20:stä +20:een. Kestävyys (lifespan)

Kestävyyden PTA ilmoitetaan lypsykausina ja vaihteluväli on -1:stä +1:een. Kestävyysindeksi lasketaan todellisten elinikien perusteella sitten, kun sonnin tyttärien poistotietoja on käytettävissä. Kestävyysindeksi ennustaa, pysyvätkö sonnin tyttäret karjoissa keskimääräistä lyhyemmän vai pidemmän ajan. Indeksi 0,5 ennustaa sonnin tyttärien kestävän karjoissa keskimäärin puoli lypsykautta eli noin 150 päivää kauemmin kuin sellaisen sonnin tyttäret, jonka indeksi on 0.

Iso-Britannia oli maailman ensimmäinen maa, joka alkoi laskea indeksin liikkumiselle. Geneettinen indeksi liikkumiselle vaihtelee -3:n ja +3:n välillä ja 0 on keskiarvo. +3 tarkoittaa täydellistä liikkumista. Luonne (temperament)

Vaikka kasvatus ja käsittely vaikuttavat paljon luonteeseen, on siinä vaihtelua myös geneettisesti. Luonneindeksi vaihtelee -3:n ja +3:n välillä ja +3 ennustaa eläimen periyttävän rauhallista, tasaista luonnetta. Lypsettävyysindeksikin vaihtelee -3:n ja +3:n välillä. Positiiviset luvut ennustavat nopeaa lypsettävyyttä ja negatiiviset keskiarvoa tiukempaa lypsettävyyttä. Poikimavaikeudessa on kaksi indeksiä, direct calving ease (dCE) eli poikimavaikeus isänä ja maternal calving ease (mCE) eli poikimavaikeus emänisänä. Asteikko on -4:stä +4:ään ja positiiviset luvut ennustavat keskimääräistä helpompia poikimisia. Ylläpito (maintenance)

Ylläpitoruokinnan kustannukset ovat yhteydessä lehmän painoon. Koska lehmiä ei yleensä systemaattisesti punnita, indeksi lasketaan ominaisuuksista, jotka ovat vahvasti kytköksissä elopainoon eli korkeus, rinnan leveys, rungon syvyys ja lypsytyyppisyys. Indeksi vaihtelee noin +60:n ja -60:n välillä ja negatiiviset luvut ennustavat keskimääräistä pienempää ylläpitoruokinnan kustannusta.

Rakenneominaisuudet

Ison-Britannian arvosteluissa on 17 eri rakenneominaisuutta. Asteikko on -3:sta +3:een. Koska ominaisuudet arvostellaan lineaarisesti, ääripäät eivät aina ole tavoiteltavia vaan optimit riippuvat ominaisuudesta. 17 erillisen ominaisuuden lisäksi lasketaan kaksi yhdistelmäindeksiä: jalat ja sorkat (legs and feet) sekä utare (mammary). Näissä yhdistelmäindekseissä arvioidaan kunkin ominaisuuden optimaalisuutta, joten näissä tavoitellaan mahdollisimman korkeaa lukua asteikon ollessa -3:sta +3:een. Lisäksi on kokonaisrakennetta kuvaava indeksi (type merit), jossa yhdistyvät utare, jalat ja sorkat sekä runko. Tämäkin indeksi vaihtelee välillä -3 - +3.

£PLI (profitable lifetime index)

£PLI on Iso-Britannian kokonaisjalostusarvo, jota voi käyttää jalostusvalinnan työkaluna. Siinä eri ominaisuuksille on laskettu taloudelliset painot ja £PLI ennustaa, kuinka paljon tuottoa sonnin tyttäret elinaikanaan tuottavat verrattuna keskiarvosonniin, jonka £PLI on nolla. £LPI asettaa rodun sonnit keskinäiseen järjestykseen taloudellisuuden perusteella. Salla Rautio

31


Ayrshire-lehti

1/2019

OKRA

SUMMER SHOW 2019

3.-6.7. ORIPÄÄ

Ayrshiren vuosinäyttely 4.7.2019 KESKIVIIKKO 3.7. Suomenkarja, jersey ja brown swiss Young Breeders -kilpailun alkuosa

PERJANTAI 5.7. Junior Showmanship Showmanship Open

TORSTAI 4.7. Young Breeders -kilpailun loppuosa Ayrshiren vuosinäyttely

LAUANTAI 6.7. Hereford Junior Handler Holsteinin vuosinäyttely

KILPAILUKUTSU Näyttely on avoin kaikille rotupuhtaille ayrshirehiehoille ja -lehmille, ja siihen voivat osallistua 31.3.2019 syntyneet ja sitä vanhemmat eläimet. Eläimet jaetaan luokkiin iän mukaan. Näyttelyn järjestäjä pidättää tarvittaessa oikeuden luokkamuutoksiin. Kaikilta näyttelyyn osallistuvilta karjoilta edellytetään kahdet sierainlimanäytteet ja tankkimaitonäyte M.boviksen varalta ETT:n ohjeiden mukaisesti. Muut yksityiskohdat mm. aikatauluun ja terveystodistuksiin liittyen tiedotetaan tarkemmin karjanomistajakirjeessä. Osallistumismaksu on 90 € (+alv 24 %) /eläinpaikka koko näyttelyn ajalta eläimen iästä riippumatta. Näyttelyyn osallistuvien lehmien paikkamaksusta hyvitetään puolet. Paikkavaraukset tulee tehdä 10.5.2019 mennessä. Eläintiedot ja varaeläimet on ilmoitettava 5.6.2019 mennessä. Ilmoittautumisen yhteydessä toimitetaan osallistuvasta eläimestä Minun Maatilani -ohjelman eläintietokortti tai ProAgrian verkkopalvelun lehmäkortti sekä tiedot eläimen omasta tai emän parhaasta 305 pv tuotoksesta, mikäli osallistuvalla eläimellä ei ole omaa täyttä 305 pv tuotosta. Eläimiä voidaan tuoda näyttelyalueelle jo tiistai-iltana 2.7. ja viimeistään näyttelyyn on saavuttava keskiviikkoiltana 3.7. Toivomme, että eläimet olisivat paikalla koko näyttelyn ajan, mutta erikseen sovittaessa näyttelystä voi poistua myös ennen lauantai-iltaa. Eläinliikenne vain iltaisin näyttelyporttien sulkeuduttua. 32


1/2019

Ayrshire-lehti

Näyttelyluokat / show classes: 1. 2. 3. 4. 5. 6. 7. 8.

Pikkuvasikat / Baby calf Talvivasikat / Intermediate Calf Syysvasikat / Senior Calf Kesähiehot / Summer Yearling Keväthiehot / Junior Yearling Talvihiehot / Intermediate Yearling 2-vuotiaat hiehot / Summer 2 year old Kasvattajaluokka hiehot / Junior Breeder’s Herd

1.3. – 31.3.2019 syntyneet vasikat 1.12.2018 – 28.2.2019 syntyneet vasikat 1.9. – 30.11.2018 syntyneet vasikat 1.6.- 31.8.2018 syntyneet hiehot 1.3. – 31.5.2018 syntyneet hiehot 1.12.2017 – 28.2.2018 syntyneet hiehot 1.6. – 30.11.2017 syntyneet hiehot 3 hiehoa samalla kasvattajanimellä, kaksi kolmesta pitää olla näytteilleasettajan omistuksessa

9.

Junior Championship

1. ja 2. sijalle tulleet jokaisesta hieholuokasta, näistä valitaan Junior Champion, Reserve Junior ja Honorable Mention

10. 11. 12. 13. 14. 15.

2-v lehmät / 2 year old 3-v lehmät / 3 year old 4-v lehmät / 4 year old 5-v lehmät / 5 year old Varttuneet lehmät / Mature cow Paras utare / Best udder

1.9.2016 – 31.8.2017 syntyneet lehmät 1.9.2015 - 31.8.2016 syntyneet lehmät 1.9.2014 - 31.8.2015 syntyneet lehmät 1.9.2013 - 31.8.2014 syntyneet lehmät ennen 1.9.2013 syntyneet lehmät jokaisesta lehmäluokasta valitaan paras utare, näistä valitaan näyttelyn paras utare

16. Kasvattajaluokka lehmät / Breeder’s Herd

3 lehmää samalla kasvattajanimellä, kaksi kolmesta pitää olla näytteilleasettajan omistuksessa.

17. Grand Championship

1. ja 2. sijalle tulleet jokaisesta lehmäluokasta, näistä valitaan Grand Champion, Reserve Grand ja Honorable Mention

Ayrshiren vuosinäyttelyn tuomarina toimii Christopher Studer Kanadasta. Kasvattajaluokkiin ilmoittaudutaan näyttelypaikalla. Junior Showmanship -kilpailuun voivat osallistua vuosina 2001 - 2013 syntyneet nuoret. 2012 - 2013 syntyneet sekä muut avustajaa tarvitsevat lapset voivat osallistua kilpailuun avustajan kanssa. Eläinpaikkavaraukset, eläintiedot sekä Junior Showmanship- ja Showmanship Open -kilpailuihin ilmoittautumiset sähköpostilla osoitteeseen laura.laiholahti@marttila.fi. Young Breeders -kilpailuun ilmoittautumiset markus.turunen@luvehniemi.net. Lisätietoja: www.ayrshire-finland.com

Saija Räikkönen 040 731 4232 Juha Rinkinen 040 517 6465 Laura Laiholahti 044 552 4493

Tervetuloa! 33


Ayrshire-lehti

Maidontuotannon uusi aikakausi on alkanut

Lely Astronaut A5 -lypsyrobotteja on toiminnassa useilla tiloilla ympäri Suomen. Lähde tutustumiskäynnille. Kysy lisää myyjiltämme. <KWH\VWLHGRWZZZQKNƬ

34

1/2019


1/2019

Ayrshire-lehti

Laatulehmien lista

ALL STARS

Ayrshirekasvattajat julkaisee All Stars -laatulehmien listan kerran vuodessa Ayrshire-lehden kevään numerossa. Listalle pääsevät vähintään luokitustuloksen AF GP-80 saaneet lehmät, joiden paras 305 päivän tuotos on vähintään 10 000 kg maitoa. Lehmät listataan paremmuusjärjestyksessä luokitustuloksittain tuotoksen perusteella. Eläin voi parantaa asemiaan listalla saamalla paremman luokitustuloksen tai lypsämällä paremman 305 päivän tuotoksen. Lehmät pysyvät listalla niin kauan kuin ne ovat elossa. Poiston jälkeen lehmä pääsee vielä seuraavalle listalle, mutta ei enää sen jälkeen. Karjanomistajan tulee itse huolehtia lehmien tuotostietojen ja elossa olemisen tai poiston ilmoittamisesta. Jos tietoja ei päivitetä, lehmä putoaa pois listalta. All Stars -lehmien tiedot toimitetaan Salla Rautiolle, salla.rautio@gmail.com tai puh 050 525 6109.

ALL STARS - LAATULEHMÄT 1/2019 Luokitus Eläin EX 90-2E Joukolan Z-Isolde

Isä Palmyra Tri-Star Burdette

Paras 305 pv tuotos 10106 – 4,70 – 3,30

3.

VG 89

Lessard Joy-Lorelli ET

Jelyca Oblique

11343 – 4,76 – 3,43

5.

Laiholahti Laura ja Jouko

VG 88

Kurhilan Ympyrä

Margot Colargol

12057 – 3,18 – 3,23

3.

Kallio Merja

VG 87 VG 87 VG 87 VG 87 VG 87

Päivölän E. Operet Kurhilan Rig Icemiina Taivalmäen Eloveena ET Uusi-Suon Adeliina Joukolan B.Janis ET

Forever Schoon Eiffel ET Palmyra Poker Riggins ET Des Chamois Poker ET Covey-Farms Romeo ET Kellcrest Landscape ET

12195 – 4,29 – 3,37 12088 – 3,69 – 3,36 10634 – 3,54 – 3,35 10349 – 3,52 – 3,36 10987 – 4,00 – 3,21

2. 2. 5. 6. 4.

Kivilahti Jani ja Räikkönen Saija Kallio Merja Taivalmäki Asko ja Savikko Sanna Kallio Merja Laiholahti Laura ja Jouko

VG 86 VG 86 VG 86 VG 86 VG 86

Faucher Poker Opal ET Savinnan Ikikulta Des Prairies Princess Taivalmäen Jeandarc ET Rounion Juliissa

Des Chamois Poker ET Palmyra Tri-Star Burdette Des Chamois Poker ET Palmyra Tri-Star Reality Don-Sher Hector

12638 – 3,61 – 3,50 12414 – 4,20 – 3,28 11984 – 3,86 – 3,44 10488 – 4,93 – 3,45 10096 – 3,16 – 3,58

3. 2. 2. 3. 2.

Kivilahti Jani ja Räikkönen Saija Taivalmäki Asko ja Savikko Sanna Kivilahti Jani ja Räikkönen Saija Taivalmäki Asko ja Savikko Sanna Kallio Merja

VG 85 VG 85 VG 85 VG 85 VG 85 VG 85 VG 85 VG 85 VG 85 VG 85 VG 85 VG 85 VG 85

Joukolan Kobra Rounion HjärtäYlisma Ketolan Hiace Päivölän Priscilla ET Joukolan Amaretto Joukolan B Isomeeri Kurhilan Obli Irene Joukolan Jelou Moision Madam-Elisa Mapleburn Yvella ET Joukolan Juhlapäivä Taivalmäen IrishCream Taivalmäen Juliet

Cyn Lorr Synd Paristo Rounion Uno ET Blackaddar Sherlock Palmyra Tri-Star Burdette Kellcrest He-Man ET Palmyra Tri-Star Reality Jelyca Oblique Palmyra Jerry Bendig ET Des Fleurs Perfect ET BBB Kellogg Palmyra Tri-Star Burdette R Facet Palmyra Tri-Star Burdette

13786 – 4,59 – 3,26 13428 – 3,93 – 3,17 12851 – 4,42 – 3,24 11414 – 4,31 – 3,50 11311 – 4,76 – 3,22 11271 – 4,37 – 3,22 10787 – 3,80 – 3,51 10604 – 4,39 – 3,22 10435 – 4,76 – 3,41 10404 – 4,04 – 3,49 10380 – 4,15 – 3,35 10120 – 4,60 – 3,38 10091 – 5,16 – 3,71

3. 3. 5. 3. 4. 3. 2. 4. 2. 3. 4. 4. 2.

Laiholahti Laura ja Jouko Rinkinen Juha ja Huotari Jani MTY Finnilä Kivilahti Jani ja Räikkönen Saija Laiholahti Laura ja Jouko Laiholahti Laura ja Jouko Kallio Merja Laiholahti Laura ja Jouko Rinkinen Juha ja Huotari Jani Kallio Merja Laiholahti Laura ja Jouko Taivalmäki Asko ja Savikko Sanna Taivalmäki Asko ja Savikko Sanna

GP 84 GP 84 GP 84 GP 84 GP 84 GP 84 GP 84

Salonsaaren Ifa Joukolan Allison Hirvitarhan Huurre Joukolan Yeera Kurhilan Obli Indica Taivalmäen Heleena ET Päivölän B. Oprah

R Facet Kellcrest Happiness ET Ayr-Phoe Ideostar ET Don-Sher Hector Jelyca Oblique Des Chamois Poker ET Palmyra Tri-Star Burdette

14010 – 4,24 – 3,65 13389 – 4,09 – 3,41 11367 – 4,19 – 3,07 11579 – 4,21 – 3,13 10443 – 3,79 – 3,53 10287 – 3,57 – 3,34 10258 – 3,75 – 3,41

2. 4. 3. 7. 2. 4. 2.

Jaara Hanna ja Jyrki Laiholahti Laura ja Jouko Mertanen Anne ja Juha Laiholahti Laura ja Jouko Kallio Merja Taivalmäki Asko ja Savikko Sanna Kivilahti Jani ja Räikkönen Saija

GP 83 GP 83 GP 83

Rantaniityn Hanke Korko Kurhilan Con Elysee

R Facet De La Plaine Prime Shady Walnut Conn

13352– 4,19 – 3,46 12111 – 5,96 – 3,21 11770 – 3,75 – 3,22

4. 3. 2.

MT Rantaniitty Rinkinen Juha ja Huotari Jani Kallio Merja

Lakt. Omistaja Laiholahti Laura ja Jouko

35


Ayrshire-lehti

1/2019

GP 83 GP 83 GP 83 GP 83 GP 83 GP 83 GP 83 GP 83 GP 83 GP 83 GP 83 GP 83 GP 83 GP 83 GP 83

Faucher Conn Allison-ET Shady Walnut Conn R.K.R. Hertta ET Don-Sher Hector Korpikannan Ihana R Facet Päivölän Intohimo Palmyra Poker Riggins ET Taivalmäen Justeena Palmyra Tri-Star Burdette Rantaniityn Loistava Lagace Motown ET Martin Josefina Palmyra Tri-Star Burdette Joukolan Janette Palmyra Tri-Star Burdette Metallica VR Månstorp Ullimulli Ultimo Rosayre Poker’s Lovefull ET Palmyra Poker Riggins ET Joukolan Ilmikki Palmyra Tri-Star Burdette Joukolan Kyllikki Haresfoot Elegant Joukolan B.Joplin ET Kellcrest Landscape ET Savinnan Enya Visserdale Valtsu Savinnan LadyGaga Savinnan Hurmaava

11378 – 4,43 – 3,76 11358 – 4,17 – 3,32 11280 – 4,79 – 3,71 11260 – 3,69 – 3,30 10960 – 3,83 – 3,23 10857 – 4,32 – 3,21 10789 – 3,85 – 3,34 10634 – 3,96 – 3,15 10531 – 4,30 – 3,37 10497 – 3,67 – 3,22 10417 – 4,33 – 3,49 10344 – 4,44 – 3,36 10313 – 4,42 – 3,40 10311 – 4,17 – 3,42 10041 – 4,37 – 3,49

4. 2. 3. 4. 3. 2. 3. 4. 2. 4. 2. 3. 2. 6. 2.

Kallio Merja Kallio Merja Mty Immonen Kivilahti Jani ja Räikkönen Saija Taivalmäki Asko ja Savikko Sanna MT Rantaniitty Laiholahti Laura ja Jouko Laiholahti Laura ja Jouko Tammenpään mty Kivilahti Jani ja Räikkönen Saija Laiholahti Laura ja Jouko Laiholahti Laura ja Jouko Laiholahti Laura ja Jouko Taivalmäki Asko ja Savikko Sanna Taivalmäki Asko ja Savikko Sanna

GP 82 GP 82 GP 82 GP 82 GP 82 GP 82 GP 82 GP 82 GP 82 GP 82 GP 82 GP 82 GP 82 GP 82 GP 82 GP 82 GP 82 GP 82

Energi Uusi-Suon Anna Jane Ketolan Ipana Joukolan Jakarta Korpikannan Katinkulta Lallin Uranium Joukolan Yosetti Ida Joukolan Joulumauste Hirvitarhan Jääkukka Moision Lime Hirvitarhan Kinuski Päivölän Hekuma Ketolan Ingrid Karhilan Hely Salonsaaren Kaffe SaRan Esikko

Asmo Viive ET Des Chamois Poker ET VR Asmo Hallebo Heppu Rinta-Erkkilän Arvaus Nexus Dreamer VR Tiensuun Vret Vita Birghdale Copper Don-Sher Hector R Facet Nexus Dreamer Jelyca Oblique Laface Ristourn Jelyca Oblique Niemen Utu Palmyra Jerry Bendig ET Palmyra Jerry Bendig ET VR Jylhävaaran Turandot Tuomi Des Prairies Potter

14037 – 3,86 – 3,26 13687 – 3,08 – 3,40 13196 – 3,96 – 3,54 12797 – 3,16 – 2,98 12796 – 3,92 – 3,27 12604 – 3,90 – 3,32 12660 – 3,86 – 3,08 12577 – 3,88 – 3,20 12345 – 4,14 – 3,60 12330 – 4,05 – 3,28 11880 – 3,97 – 3,16 11720 – 4,99 – 3,48 11510 – 4,31 – 3,21 11326 – 4,30 – 3,45 11277 – 3,17 – 3,22 10891 – 4,60 – 3,75 10813 – 4,35 – 3,46 10770 – 3,96 – 3,05

6. 3. 3. 3. 4. 3. 8. 5. 3. 4. 3. 3. 3. 5. 3. 3. 3. 2.

Tammenpään mty Kallio Merja Tammenpään mty MTY Finnilä Laiholahti Laura ja Jouko Mty Immonen Laiholahti Laura ja Jouko Laiholahti Laura ja Jouko Tammenpään mty Laiholahti Laura ja Jouko Mertanen Anne ja Juha Rinkinen Juha ja Huotari Jani Mertanen Anne ja Juha Kivilahti Jani ja Räikkönen Saija MTY Finnilä Laiholahti Laura ja Jouko Jaara Hanna ja Jyrki Kiviranta Markus ja Rautio Salla

GP 81 GP 81 GP 81 GP 81 GP 81 GP 81 GP 81 GP 81 GP 81 GP 81 GP 81 GP 81 GP 81 GP 81 GP 81 GP 81 GP 81 GP 81 GP 81 GP 81

Happy End Lallin Apropo Uusi-Suon Äppelsider Ketolan Imu Haiti Salonsaaren Loitsu Nikkilän Amalia Joukolan Ibana Hirvitarhan Icicle Moision Jade Moision Letto Rasilan Klarissa Joukolan Hetsetti Korpikannan Hienohelma Hirvitarhan Leija Taivalmäen Liperi Moision Karin Moision Itku Taivalmäen Lipstikka Taivalmäen Kultahippu

Viikin Record Des Chamois Poker ET Don-Sher Hector Purolan Orkko R Facet Des Fleurs Perfect Kildare Darude ET Faucher Poker Enrique ET Palmyra Poker Riggins ET Glen Malcolm Dreammaker Des Fleurs Perfect ET Faucher Homerun Ayr-Phoe Ideostar ET R Facet Lagace Mordicus Palmyra Tri-Star Burdette Palmyra Tri-Star Burdette Palmyra Bet On Me ET Kellcrest Landscape ET Kellcrest Showstar ET

14010 – 3,70 – 3,32 13779 – 4,17 – 3,20 13467 – 3,70 – 3,36 13436 – 3,49 – 3,04 13365 – 4,35 – 3,67 12996 – 4,20 – 3,44 12817 – 3,75 – 3,30 11873 – 4,78 – 3,43 11727 – 4,33 – 3,09 11566 – 4,05 – 3,42 11220 – 4,92 – 3,12 10867 – 3,90 – 3,21 10763 – 3,96 – 3,26 10644 – 4,06 – 3,94 10493 – 4,29 – 3,44 10431 – 4,34 – 3,39 10162 – 3,74 – 3,45 10112 – 4,28 – 3,55 10108 – 4,82 – 3,50 10018 – 4,80 – 3,59

3. 5. 6. 4. 5. 2. 7. 5. 4. 3. 2. 3. 4. 4. 2. 2. 3. 4. 1. 2.

Mty Immonen Laiholahti Laura ja Jouko Laiholahti Laura ja Jouko MTY Finnilä Tammenpään mty Jaara Hanna ja Jyrki Laiholahti Laura ja Jouko Laiholahti Laura ja Jouko Mertanen Anne ja Juha Rinkinen Juha ja Huotari Jani Rinkinen Juha ja Huotari Jani Kiviranta Markus ja Rautio Salla Laiholahti Laura ja Jouko Mty Immonen Mertanen Anne ja Juha Taivalmäki Asko ja Savikko Sanna Rinkinen Juha ja Huotari Jani Rinkinen Juha ja Huotari Jani Taivalmäki Asko ja Savikko Sanna Taivalmäki Asko ja Savikko Sanna

GP 80 GP 80 GP 80 GP 80 GP 80 GP 80 GP 80 GP 80

Honey Ilona Älva Jubilée Haisuli Päivölän Kummitus Hirvitarhan Ibitza Moision Aaria

VR Alkio-Poju ET VR Lansarin Piuha Pako Piettisten Umuli R Facet Rautajärven Arvota Des Chamois Poker ET Palmyra Tri-Star Reality Visserdale Valtsu ET

13700 – 4,88 – 3,71 12955 – 4,31 – 3,62 12937 – 3,83 – 3,25 12752 – 4,13 – 3,89 12685 – 4,19 – 3,45 12461 – 4,26 – 3,50 12264 – 4,59 – 3,26 11921 – 3,44 – 3,13

5. 4. 6. 3. 4. 2. 4. 4.

Tammenpään mty Kiviranta Markus ja Rautio Salla Tammenpään mty Tammenpään mty Tammenpään mty Kivilahti Jani ja Räikkönen Saija Mertanen Anne ja Juha Rinkinen Juha ja Huotari Jani

36


1/2019 GP 80 GP 80 GP 80 GP 80 GP 80 GP 80 GP 80 GP 80 GP 80 GP 80 GP 80 GP 80 GP 80 GP 80 GP 80 GP 80 GP 80 GP 80 GP 80 GP 80 GP 80 GP 80 GP 80 GP 80 GP 80 GP 80 GP 80 GP 80 GP 80 GP 80

Ayrshire-lehti Hillevi Rantaniityn Joule Ketolan Hape Kuurankukka Kurhilan Mod Ennätys Hirvitarhan IhQu Hirvitarhan Huuma Kivirannan Lumia Paakkosen Jekkuenkeli Moision Juba Jippu Huldra Korpikannan Keiju Ketolan Juksu Korpikannan Lemmitty Hirvitarhan July Moision Himpskatti Jojo Majaniemen Loistava Mansikka Yöntähti Taivalmäen Jessikissa Kuusiniemen Karmen Kurhilan Jasmine ET Taivalmäen Loruliisa Linslusen Savinnan Metsätähti Taivalmäen Laiffi Korpikannan Kismet Taivalmäen Jeera

S Adam R Facet Ayr-Phoe Ideostar ET VR Mäenpään Adam Ariston Lagace Modem ET Kildare Jupiter Ayr-Phoe Ideostar ET VR Karhilan Facet Falcon Rannan Sandels Kellcrest Showstar ET VR Kiviperän Tuima Tahti A Linné Genial Situation Palmyra Tri-Star Burdette R Flush Shady Walnut Conn Du Petit Lac Hammer ET VR Gunnarstorp Saxebyn Gibson Genial Situation VR Kuuselan Valpas Vimpula Purolan Orkko Palmyra Tri-Star Burdette Palmyra Tri-Star Burdette Palmyra Poker Riggins ET Jelyca Oblique Ranta-Askolan Ypry Des Prairies Potter Nexus Dreamer Lagace Ristourn Rosayre Yeltsin ET

11727 – 4,39 – 3,69 11628 – 4,37 – 3,59 11617 – 4,11 – 3,32 11456 – 4,16 – 3,56 11426 – 3,72 – 3,33 11377 – 4,21 – 3,01 11372 – 3,89 – 3,46 11354 – 4,05 – 3,58 11249 – 4,08 – 3,22 11223 – 4,60 – 3,66 11162 – 4,15 – 3,40 11139 – 4,23 – 3,45 11116 – 4,32 – 3,28 11030 – 4,01 – 3,28 11017 – 4,23 – 3,24 11016 – 4,58 – 3,50 11011 – 2,92 – 3,02 11010 – 4,11 – 3,39 10805 – 3,99 – 3,52 10709 – 4,22 – 3,67 10388 – 4,88 – 3,58 10281 – 3,55 – 3,69 10277 – 4,22 – 3,26 10199 – 4,66 – 3,33 10130 – 4,51 – 3,52 10123 – 4,52 – 3,70 10093 – 4,97 – 3,59 10041 – 4,55 – 3,56 10027 – 4,28 – 3,60 10014 – 3,39 – 3,42

5. 4. 6. 2. 2. 3. 2. 2. 4. 4. 4. 4. 2. 3. 2. 3. 3. 3. 1. 1. 4. 2. 2. 4. 2. 4. 2. 2. 2. 2.

Kiviranta Markus ja Rautio Salla MT Rantaniitty MTY Finnilä Tammenpään mty Kallio Merja Mertanen Anne ja Juha Mertanen Anne ja Juha Kiviranta Markus ja Rautio Salla Kiviranta Markus ja Rautio Salla Rinkinen Juha ja Huotari Jani Kiviranta Markus ja Rautio Salla Tammenpään mty Mty Immonen MTY Finnilä Mty Immonen Mertanen Anne ja Juha Rinkinen Juha ja Huotari Jani Tammenpään mty Kiviranta Markus ja Rautio Salla Tammenpään mty Kiviranta Markus ja Rautio Salla Taivalmäki Asko ja Savikko Sanna Rinkinen Juha ja Huotari Jani Kiviranta Markus ja Rautio Salla Taivalmäki Asko ja Savikko Sanna Tammenpään mty Taivalmäki Asko ja Savikko Sanna Taivalmäki Asko ja Savikko Sanna Mty Immonen Taivalmäki Asko ja Savikko Sanna

Siististi sähköllä Asennus ja urakointi: Sähköasennus Jouko Kujala Oy Koski TL, Tyyneläntie 11 Puhelin: 0400 730 956

ZZZHOÀQÀ 37


Ayrshire-lehti

1/2019

Ayrshire SATATONNARI Kaksi lisää Muistan sen ajan, jolloin 100-tonnarit olivat erittäin harvinaisia, ja sen tunteen, kun meille tuli ensimmäinen

tällainen ihmelehmä 1980-luvulla. Nykyään 100-tonnarit eivät ole mitenkään harvinaisia, jopa 150-tonnareita on jonkin

verran, mutta se maaginen tunne lehmän saavuttaessa tuon maitomäärän on aivan sama. Niinpä leijailin monta senttiä

Ametist. Kuva Ann-Louise Wiklund

maanpinnan yläpuolella, kun Ametist marraskuussa ja Älva joulukuussa 2018 saavuttivat 100 000 kilon rajan. He olivat Tammenpään karjassa 100-tonnarit numero 7 ja 8. Molemmilla on 100-tonnarigeeni vahvana. Ametistin emänemä oli meidän kolmas ja Älvan emä kuudes 100-tonnari. Ametistin isä on Yli-Hinkkalan Pikapp ja emänisä B Jurist. Yhdeksän tuotosvuoden keskiarvo on 11 192-4814,30-420-3,75. Paras tuotosvuosi oli 2014: 14 573-6294,32-560-3,84. Vasikoita on siunaantunut seitsemän, joista kolme lehmää ja neljä sonnia. Utaretulehduksia Ametist on sairastanut muutaman, poikimahalvauksen vain kerran. Älvan isä on Piettisten Umuli ja emänisä Tyrisevän Miqur. Umulin isä on Purolan Orkko, joten Älvassa yhdistyvät kaksi minun lempisonniani. Älvan yhdeksän tuotosvuoden

Two more I remember the time when it was very rare, that a cow milked 100 000 kgs during her lifetime and I also remember how I felt, when we got our first 100-ton cow in the eighties. Nowadays there are lots of cows that have milked 100 tons or even 150 tons, but the magical feeling, when a cow reaches that amount is still the same. So, in November and in December I floated several centimetres over the ground, when first Ametist 38

and then Älva reached that goal. They are the seventh and the eighth cow in the Tammenpää herd that have reached that amount. They both come of good stock. Ametist’s grandmother was the third and Älva’s mother the sixth 100-ton cow in this herd. Ametist is by Yli-Hinkkalan Pikapp x B Jurist. The average of her nine years of production is 11 192-4814,30-420-3,75. Her best

year was 2014: 14 573629-4,32-560-3,84. She has had 7 calves, 3 heifers and 4 bulls. She has gone through one milk fever and a few mastitis. Älva is by Piettisten Umuli x Tyrisevän Miqur. The sire of Piettisten Umuli is Purolan Orkko, which was a bull I liked very much. The average of Älva’s nine years of production is 11 207-451-4,02-392-3,50. Her best year was 2013: 12

922-556-4,30-460-3,56. She has gone through 3 milk fevers and 3 mastitis. Both cows are classified by Yves Charpentier. Älva AFGP80 and Ametist AF-G77. I am an admirer of durable cows and I am very pleased that today there are 15 cows in the barn that already have milked 50 tons or more, well on their way towards 100 tons. Ann-Louise Wiklund


1/2019

Ayrshire-lehti

Ayrshire SATATONNARI keskiarvo on 11 207-4514,02-392-3,50. Paras vuosi 2013: 12 922-556-4,30460-3,56. Vasikoita on ollut seitsemän, lehmiä viisi ja sonneja kaksi. Älvan sairauslistalla näkyvät kolme poikimahalvausta ja kolme utaretulehdusta. Älva on luokitettu AFGP80 ja Ametist AF-G77. Olen kestävien lehmien ihailija ja minua ilahduttaa, kun navetasta löytyy tällä hetkellä myös 15 kpl 50-tonnareita. Ann-Louise Wiklund

Älva. Kuva Ann-Louise Wiklund

Satatonnari Alku Mty Korpelan Maito juhli ensimmäistä satatonnariaan syksyllä 2018, kun Alku (R. Pas-

seli x L. Larsgård) sai tarvittavat maitokilot kasaan. Alku poiki nyt helmikuussa yhdeksännen

kerran tehden kahdeksannen tyttärensä ja jatkaa sukuaan yli 20 lehmäjälkeläisessä neljäs-

sä alenevassa sukupolvessa. Rouva periyttää erittäin hyvää maitotuotosta, tosin hieman alhaisilla pitoisuuksilla, sekä pientä, mutta mahtavan lypsytyyppistä ulkomuotoaan. Alku ei ole koskaan ollut missin mitoissa, mutta ihanan terve ja helppohoitoinen lehmä, joka toipuu ja nousee ylös jopa nivelsiteiden repeytymisen jälkeenkin. Se ei kaipaa huomiota, mutta ilmoittaa joka kerta ääneen, kun on tulossa lypsylle. Askel on lyhentynyt, mutta on edelleen vakaa Alkun tarpoessa joukon läpi jonon ensimmäiseksi. Tällaista kestävyyttä voisi ottaa navetan täyteen - ja hyvin Alku on tätä toivetta tyttäriensä kautta toteuttanutkin. Laura Mulari

Alku. Kuva Laura Mulari

39


Ayrshire-lehti

1/2019

A2-maitoa suoraan kuluttajille – kuinka se tehtiin Kurimon tilalla Maitoa on haettu Iisalmen Pörsänmäestä lähinnä ympäristökuntiin, Kuopiota myöten. Saman suunnan asiakkaat ovat välillä muodostaneet omia rinkejä, joissa jokainen käy vuorollaan ostosreissulla ja jakaa sitten maidot toisille. Tyypillinen asiakas on ”proteiiniongelmainen” henkilö, joka ei ole voinut käyttää mitään maitotuotteita vuosiin tai jopa vuosikymmeniin. Yleisin kertaostos on 5 litraa maitoa, jotkut hakevat 10 tai jopa 20 litraa kerralla ja pakastavat osan maidosta kotona. Tikkaset kokeilivat korttimaksumahdollisuutta, mutta verkon kantavuus ei riitä, joten käteismaksun vaihtoehtona asiakas voi saada laskun mukaansa. Vakioasiakkaat voi-

Mirva ja Pekka Tikkanen ovat harjoittaneet A2-maidon suoramyyntiä jo viitisen vuotta. Kokemukset ovat olleet niin hyviä, että tulevana kesänä he rakentavat navetan yhteyteen oman tilameijerin. vat maksaa ostoksensa suoraan tilille esim. kuuden - kahdeksan viikon välein. Varsinaista maksullista markkinointia ei ole vielä tehty; tilan kotisivut, Facebook ja lehtijutut sekä tietysti perinteinen puskaradio ovat toimineet toistaiseksi. Tilameijerissä Tikkaset tulevat purkittamaan sekä raakamaitoa että pastöroitua maitoa, ja laitteet hankitaan myös tuorejuuston, jogurtin ja jäätelön valmistukseen. Myyntikanavina jatkavat suoramyynti

Pahatar (isä Perfect) ja Pätkis (isä Revolver). Kuva Mirva Kytömäki

40

ja Reko, lisäksi neuvottelut parin kaupan kanssa ovat pitkällä. Alkutuottajan raakamaidon myyntilupa on kattanut toiminnan tähän saakka, sillä sen turvin saa myydä 2 500 litraa ternimaitoa ja saman verran raakamaitoa. Lupa on edellyttänyt kaikkien eläinten tutkimisen EHECin varalta ennen myynnin aloitusta, ja saman testin ottamista siiviläsukasta kerran vuodessa. Jatkossa Tikkaset tarvitsevat joko elintar vikehuoneisto-

tai elintarvikelaitosluvan, ja he ovat kallistuneet jälkimmäisen vaihtoehdon puolelle. Laitosluvassa ei seurata enää myyntimääriä lainkaan, ja näytteenotoista päättää oman riskiarvionsa perusteella paikallisen sote-kuntayhtymän ympäristöterveydenhuollon päällikkö, joka on ollut tilameijerin suunnittelussa mukana alusta asti. Meijerituotteiden kantavana ajatuksena on A2ominaisuuden lisäksi lähiruoka ja kotimaisuus, joten esimerkiksi marjat jäätelöiden ja jogurttien maustamiseen tulevat yhteistyötiloilta samalta kylältä ja kaikki pakkaukset teetetään Suomessa. Mistä kaikki sitten alkoi? Tähän pätee ehkä vanha sanonta ”ei niin pahaa, ettei jotain hyvääkin”. Tikkasten Maria-tyttären iho oireili pienenä todella voimakkaasti ja ongelmana oli selkeästi maito. Mirvan mummo sattui muistamaan, että hänen lapsuudessaan hänen enolleen piti lypsää yhden tietyn lehmän maitoa erilleen, koska enolle ei sopinut muiden maito. Tämän keskustelun jälkeen Mirva aloitti tiedonhankinnan ja tutustui A2-maitoon. Lehmä on ainoa nisäkäs, jonka maidossa voi olla myös A1-proteiinia, kun kaikki muut, kuten ihminen, lammas, vuohi, kameli, tuottavat vain A2-tyypin proteiinia sisältävää maitoa. Tästä johtuu, että osa ihmisistä sietää hyvin esimerkiksi vuohenmaitoa, mutta ei pysty käyttämään lehmänmaitoa. Kun vuohenmaito ei aiheuttanut oireita Marialle, seuraava askel oli testata omat


1/2019

Ayrshire-lehti

lehmät, joista löytyikin ilahduttavan monta A2-maidon tuottajaa. Kuten nykytilanteen perusteella voi jo arvatakin, A2-maito sopii Marialle; iho voi hyvin sitä käytettäessä, mutta oireilee edelleen välittömästi, jos ruokavalioon eksyy vähänkin ns. tavallista maitoa. Kun A2-maitoa alettiin lypsää erilleen, seuraava ajatus oli alkaa myydä sitä myös muille tarvitsijoille. Tikkasilla on ollut jo vuosia myös villisikatarha ja sitä kautta myös kokemusta suoramyynnistä, joten maidon myynti suoraan kuluttajille ei ollut mitään täysin uutta ja ihmeellistä. Suoramyyntiluvan lisäksi tarvittiin vain toinen maitotankki, jolle onneksi oli tilaa maitohuoneessa entisten seinien sisällä. Meijeri ei tee eroa ”normimaidon” ja A2-

maidon välillä, joten maitoauto tyhjentää käydessään molemmat tankit. Lähtötilanteessa Kurimon neljäntoista lehmän karjasta löytyi viisi lehmää ja kaksi hiehoa, jotka olivat tyyppiä A2A2, ja lopuistakin eläimistä suurin osa tyyppiä A1A2. Tilalle tuli typpipytty heti tulosten saantia seuraavalla viikolla, ja siitä lähtien kaikki käyttöön valitut sonnit ovat olleet A2A2-ryhmästä. Ainoa A1A1-tyypin hieho laitettiin siementämättä pois, ja A1A1lehmät ovat saaneet lihasonnia. Tässä kohtaa voinee melkein sanoa, että pahaksi onneksi Kurimossa on kestäviä lehmiä, sillä edelleen, vielä viiden vuoden kuluttua, navetassa on jäljellä viisi ”vääräntyyppistä” lehmää. Pari niistä on tarkoitus

vielä siementää, mutta Mirva laskeskeli, että viimeistään vuonna 2021 koko karja tuottaa pelkkää A2-maitoa, eikä silloin enää tarvitse miettiä lypsyjärjestystä tai sitä, kumpaan tankkiin maito menee. Viimeisimmät Elevategenomitestitulokset varmistivat ennakko-oletukset: kaikki vasikat ovat puhtaasti A2A2tyyppiä, ja osa sai ”kaupan päälle” varsin mukavia indeksejäkin. Jalostusasioita Kurimossa mietitään aina reilusti etukäteen eli seuraavat paritukset suunnilleen koko karjalle on valmiina mielessä ja sonnit kotona odottamassa. Mikään mahdoton hamsteri Mir va ei ole, mutta varsinkin, jos jotain mielenkiintoista sattuu olemaan tarjolla seksattuna, saattaa pyttyyn tulla kerralla

vähän useampikin annos tulevaisuuden varalle. Esimerkkinä mainittakoon Duo Star Revolver, jonka tytär Kurimon Pätkis on jutun kirjoitushetkellä genomitestatuista isänsä tyttäristä LPI:n perusteella kahdenkymmenen parhaan joukossa. Ja lisää Revolveria on pytyssä seksattuna odottamassa. Mirva Tikkasta haastatteli Anu Tiikkainen

Faba tiedottaa

Punainen pärjää mustalle Morten Kargo Aarhusin yliopistosta Tanskasta teki viime vuonna selvityksen tuotosseurannan tilastojen perusteella eri rotuisten lehmien taloudellisesta kilpailukyvystä. Tulokset ovat hyvin samansuuntaiset kuin muutama vuosi sitten Ruotsissa tehdys-

sä tutkimuksessa. Punaiset lehmät häviävät tuotoissa, vaikka paremmat pitoisuudet otetaan huomioon, mutta niiden taloudellinen paremmuus poikimisissa, kaikissa terveysominaisuuksissa (utare-, sorkkaja muut hoidot) sekä erityisesti hedelmällisyydessä, oli niin

paljon korkeammalla tasolla, että kokonaisuutena taloudellinen tulos rotujen välillä oli samalla tasolla. Luomutuotannon hinnoilla punaiset lehmät olivat kilpailukykyisempiä. Itsestään selvää on myös, että sellaisina ajanjaksoina, jolloin maidon hinta oli alhaisempi, punaisen

suhteellinen kannattavuus oli parempi. Auli Himanen

Kestävät lehmät Jäsenten omistamien kestävien lehmien lista julkaistaan Ayrshire-lehdessä 2/2019. Lehmistä tulee lähettää seuraavat tiedot: Nimi, mahdollinen luokitustulos, syntymäaika, poikimakerta, isä, emä, emänisä, emänemä, elinikäistuotos ja omistaja. Listalle päästäkseen lehmän on tullut lypsää vähintään 70 000 kg elinikäistuotos. Tiedot kestävistä lehmistä voi lähettää 15.9. mennessä Salla Rautiolle, salla.rautio@gmail.com Suomen Ayrshirekasvattajat Finnish Ayrshire Breeders ry

41


Ayrshire-lehti

1/2019

Faba tiedottaa

VR-vuosi 2018 Naaraiden genomitestaus

LD-projekti muutti nimeään ja on nyt GenVik-projekti. Se sisältää tänä vuonna 12 000 VR-naaraan testauksen. Viime vuonna lähes 22 300 VR-naarasta genomitestattiin. Näistä 30 % oli ruotsalaisia, 23 % tanskalaisia ja 47 % suomalaisia. Taulukko 1. Vuonna 2018 genomitestattujen naaraiden määrä. DNK FIN SWE Yhteensä GenVik-projekti 2 494 5 148 4 823 12 465 VG:n maksama 450 795 667 1 912 Yksityiset 2 200 4 486 1 231 7 917 Yhteensä 5 144 10 429 6 721 22 294 Jos verrataan genomitestattujen naaraiden osuutta ao. maan lehmien osuuteen, nähdään, että Tanskassa ollaan tuplavauhdissa Ruotsiin verrattuna, Suomi sijoittuu niiden väliin. Tanskalaiseen ylivoimaan on osittain syynä se, että paikallinen RDM-yhdistys sponsoroi karjoja aloittamaan genomitestausta. Taulukko 2. Lehmien jakauma sekä genomitestattujen naaraiden jakauma vuonna 2018. DNK FIN SWE Yhteensä Lehmien määrä 30 092 98 049 81 602 209 743 % lehmistä 14,3% 46,7% 39,0% Genomitestattu 5 144 10 429 6 721 % G maittain 17,1% 10,6% 8,2%

Naarasohjelma

Vuonna 2018 VikingEmbryo-ohjelmaan ostettiin 91 VR-hiehoa. Näistä 36 % tuli Ruotsista, 49 % Suomesta ja 15 % Tanskasta. Ruotsalaiset ja suomalaiset hiehot asuvat Hollolassa, tanskalaiset Riesbaekissa. Hiehohuuhteluja tehtiin 174, alkiosaanto oli keskimäärin 5,8/huuhtelu. Lisäksi tehtiin 522 OPU-sessiota, joista saatiin keskimäärin 7,5 munasolua ja 1,2 alkiota/hieho. Hiehojen tämänhetkinen gNTM:n keskiarvo on +21. Fenotyyppiset rakennepisteet emillä ovat olleet keskimäärin 83 sekä jaloissa että utareessa ja keskimääräinen korkeus 141 cm. Iso osa ET-työstä tapahtuu kentällä. Viime vuonna valittiin kenttähuuhteluihin 281 hiehoa. Kaikki eivät kuitenkaan tulleet huuhdelluksi. Tällä hetkellä näistä 153 on huuhdeltu. Keskimääräinen alkiosaanto oli 6,8 kpl.

Sonnivasikat

Viime vuonna genomitestattiin n. 2 600 VR-sonnivasikkaa. Vasikoita ostettiin 104. Näistä 32 % on Tanskasta, 43 % Suomesta ja

42

25 % Ruotsista. Ostetuista sonnivasikoista 44 % oli alkiovasikoita. Ostetut sonnivasikat olivat 55:stä eri isästä ja 79:stä eri emänisästä. Eniten tuli ostetuksi poikia VR Viljarista ja VR Filurista. Yleisimmät emänisät olivat VR Wand, VR Thiago, VR Faabeli ja VR Faber. Keskiarvo vasikoiden gNTM:ssä ostohetkellä oli +27, vaihteluväli +23:sta +32:een. Taulukko 3. Ostettujen sonnivasikoiden osaindeksien keskiarvo. Ominaisuus KA Ominaisuus KA Tuotos 115 Maito 107 Hedelmällisyys 103 Poikiminen Isä 105 Poikiminen EI 105 Utareterveys 107 Muut hoidot 103 Sorkkaterveys 104 Kestävyys 112 Runko 102 Jalat 108 Utare 111 Lypsettävyys 105 Luonne 104

Myydyimmät sonnit 2018

Viime vuonna kotimarkkinoilla myytiin n. 440 000 VR-sonnien annosta. Näistä 7 % oli X-Vik annoksia. Kaikista lajitelluista annoksista 58 % myytiin vientimarkkinoilla. Taulukko 4. Siemenen myynti Sonni Tavanomainen siemen VR Filur 28 257 VR Herbert 34 608 VR Hashtag 19 966 VR Viljar 21 738 VR Donato 18 827 VR Fenton 18 099 V Föske 18 095

X-Vik Yhteensä 9 870 38 127 0 34 608 5 837 25 803 3 164 24 902 2 800 21 627 3 075 21 386 1 448 19 543

Kotimarkkinoilla VR Filur, VR Herbert, VR Hashtag ja VR Viljar olivat ylivoimaisesti suosituimmat sonnit. Taulukon kolme viimeistä sonnia VR Donato, VR Fenton ja V Föske menestyivät vain viennissä. Auli Himanen


1/2019

Ayrshire-lehti

VR Vimo (VR Viljar x Rockstar)

Tuotosta, pitoisuuksia ja kestävyyttä samassa paketissa Faban verkkokaupasta löydät laajimman valikoiman hyvää tuotosta, pitoisuuksia ja kestävyyttä periyttäviä ayrshire-sonneja, myös sukupuolilajiteltuina. Tutustu sonneihin ja valitse tavoitteisiisi sopivimmat!

Sonnit löydät Faban verkkokaupasta: webshop.faba.fi

43


Ayrshire-lehti

1/2019

Yliagronomi Marita Lönnforsilla merkkivuosi Marita Lönnfors syntyi Helsingissä 2.3.1929. Hän valmistui Helsingin yliopistosta agronomiksi vuonna 1955 erikoistuttuaan tutkinnossaan kotieläintieteeseen ja meijeritalouteen. Tutkintoaineiden valinta viitoitti ilmeisesti samalla tien tuleviin tehtäviin. Heti valmistumisvuonna Marita aloitti työt Suomen Ayrshireyhdistyksen piiriagronomina Åboland-Ålandin alueella. Vuonna 1901 perustettu Suomen Ayrshireyhdistys oli tuolloin jo yli 50-vuotias, mutta aktiivinen toimija, ja sodan jälkeisenä aikana karjatalouden kaikinpuolinen edistäminen oli elintarvikehuollon keskeinen osa-alue.

Marita Lönnfors. Kuva Faban arkisto

Piiriagronomin kymmenen vuoden työrupeaman jälkeen Marita aloitti Suomen Ayrshireyhdistyksen tiedotussihteerinä. Siinä tehtävässä hänen monipuolinen kielitaitonsa, järjestelmällinen ja sitkeä työskentelytapansa sekä eri kulttuurien asiantuntemus olivat mitä tärkeimpiä avuja informoitaessa suomalaisen ayrshirerodun jalostusmenetelmistä ja -tuloksista ulkomaisia eläinjalostajia ja kotimaisia karjankasvattajia. Suomen Ayrshirekarja ja Finlands Ayrshireboskap -lehden toimitussihteerin tehtävä, johon Marita nimettiin vuonna 1966, oli hyvä asema tälle osaamiselle. Tiedotussihteerinä Marita oli vaikuttamassa moniosaajan tavoin suomalaisen ayrshirejalostuksen kotimaiseen ja kansainväliseen tiedottamiseen. Hänen jäsenyydestään ja tehtävistään kansainvälisissä kotieläinalan järjestöissä voidaan kirjoittaa pitkä lista. Muutamia mainitakseni: VI World Conference on Animal Production pääsihteeri Helsinki 1998, EAAP:n (European Federation of Animal Science) jaostosihteeri ja hallituksen jäsen, WAF:n (World Ayrshire Federation) hallituksen jäsen 1978 - 1992, NJF:n (Nordic Association of Agricultural Scientists) kotieläinjaoksen sihteeri. Ehkä mieluisin tehtävistä oli kuitenkin NÖK (Nordisk Ökonomisk Kveagavl), jonka hallituksen jäsen hän oli pariin kertaan ja pääsihteerikin vuosina 1974 - 1982.

44

Sen yhdistyksen toiminta-ajatus on edistää pohjoismaisten karjatilojen keskinäistä yhteydenpitoa. NÖK:in myöntämä Wriedt-kunniaplaketti oli Maritalle mieluisa huomionosoitus. Marita oli myös aktiivinen jalostustutkija. Hän oli itse asiassa käynnistämässä 1960-luvulla uutta suuntausta kotieläinjalostuksessa. Aikaisempien tuotos- ja ulkomuotoominaisuuksien lisäksi tavoitteeksi asetettiin käyttöominaisuuksien kehittäminen. Marita oli tuolloin järjestämässä Ayrshireyhdistyksessä aloitettua lehmien lypsettävyystutkimusta, jossa seurattiin myös eläinten luonnepiirteitä. Maritan työhönsä intohimolla suhtautuva luonne tuli toisinaan energisesti esille ja siitä tiesi, että nyt on jotakin uutta tekeillä. Ennen eläkkeelle jäämistä Maritan työhuone oli jalostusyhdistyksen toimistorakennuksen toisessa kerroksessa, muutaman neliön tila, seinillä mappihyllyt ja kansiokaappi. Koskaan hänen luonaan kävijää ei lakannut askarruttamasta se, miten ihmeessä kaikki oli järjestetty. Työpöydällä oli noin puolen metrin korkuisia paperipinoja, joiden välistä Marita kurkisti ja toivotti tulijan tervetulleeksi. Kun kävijä sitten kysyi asiaansa, vastaus löytyi muistista tai pinojen kätköistä hetkeäkään empimättä. Suomen järjestäytyneen ayrshirejalostuksen tuloksiin ovat liki sen 120-vuotisen historian aikana vaikuttaneet monet merkittävät henkilöt. Marita Lönnfors on yksi heistä. Jalostusyhdistysten informaatiovastaavana hänellä on ollut keskeinen rooli siinä sekä kotimaassa että kansainvälisesti. Ystävinä ja ayrshirejalostajina onnittelemme Maritaa hänen merkkipäivänään. Jouko Syväjärvi ja Ann-Louise Wiklund


1/2019

Ayrshire-lehti

Agronomist Marita Lönnfors 90 years Marita Lönnfors was born in Helsinki on the 2nd of March 1929. She became an agronomist at the University of Helsinki in 1955. She specialized in animal science and dairy economics and it was in that field that she later worked. She started to work immediately after her exam, as a district agronomist for the Ayrshire Association in Åboland-Åland. The Ayrshire Association was founded in 1901 and was, at that time over 50 years of age and very active in developing cattle production and provision care after the war. After ten years as a district agronomist Marita started working at The Finnish Ayrshire Association as secretary for public relations. In that profession her knowledge of several languages, her organized and persistent way of working and the knowledge of different cultures were very helpful, when she informed cattle breeders in other countries and in Finland about the methods and results of Finnish cattle breeding. As an associate editor, from 1966, of the magazine Suomen Ayrshire -karja and Finlands Ayrshireboskap, she had a good platform for these knowledges. As secretary for public relations and as a woman of many skills, Marita influenced the reporting about Finnish Ayrshire breeding both nationally and internationally. Marita was involved in a lot of international organizations. Here are a few of them: VI World Conference on Animal Production as chief secretary in Helsinki 1998. EAAP (European Federation of Animal Science) as department secretary and board member. WAF (World Ayrshire Federation) board

member 1978-1992. NJF (Nordic Association of Agricultural Scientists) secretary for the cattle section. And perhaps the one she liked the best: NÖK (Nordisk Ökonomisk Kveagavl) in which organization she was a board member a couple of times and chief secretary 1974-1982. The principle of NÖK is to promote the communication between the Nordic cattle farmers. For Marita to receive the Wriedt mark of honor granted by NÖK, was a very much appreciated gesture. Marita also was a very active scientist of breeding. In the 1960s she was about to start a new direction of cattle breeding. Her goal was to develop functional traits in addition to production and type. At that time, she was organizing a project started by the Ayrshire association concerning cows’ milkability and temperament. Marita was very committed to her job and it showed in her energetic approach to what she was about to do, so everybody knew there was something new going on. Before Marita retired, her office was situated on the second floor in the Breeding Association’s building. It consisted of only a few square meters with shelfs for her files and folders. Anyone who visited her never stopped wondering how it was organized. On her desk was paper piles, one meter high, between which she peered and begged the visitor welcome. When the visitors asked their questions, the answer was immediately found either in her mind or from the piles without hesitation. There have been many important people influencing the organized breeding of the Ayrshire cows in Finland during its history of about 120 years. Marita Lönnfors is one of them. As the person in charge of information, she has had a great impact in that field both nationally and internationally. As friends and Ayrshire Breeders we all congratulate Marita on her birthday. Jouko Syväjärvi and Ann-Louise Wiklund

Paikalliset Ayrshiretapahtumat Jos sinulla on kiinnostusta järjestää omalla kotiseudullasi tuomarointikoulutus tai vastaava pienimuotoinen tapahtuma ”lehmien äärellä”, ota yhteyttä johonkin hallituksen jäsenistä. Yhdistys on mielellään apuna järjestelyissä. Hallituksen yhteystiedot löytyvät lehden takakannesta. 45


Ayrshire-lehti

1/2019

Säilytyksestä pikkutarkkaan jalostukseen – erilaisia karjan uudistamistapoja Uuden vasikan syntymä on uusi alku, lupaus jatkuvuudesta ja lehmälle uuden lypsykauden alku. Siihen, millaisia vasikoita karjaan halutaan syntyvän, vaikuttavat karjanomistajan ajatukset ja päämäärät. Eri karjoissa ne voivat erota hyvinkin radikaalisti. Samalla, kun toinen haluaa vaalia ja lisätä vanhaa, perinteistä geeniainesta, toisen tavoitteena on jalostaa

karjaansa viimeisimmän tutkimustiedon ja tekniikan avulla mahdollisimman tuottavaksi ja toimivaksi. Kävin tapaamassa Jari Leinosta, joka on huolissaan vanhan, suomalaisen ayrshiren säilymisestä. Lisäksi kyselin Janne Pietikäisen, Faban lypsyrotujen jalostusvaliokunnan jäsenen, jalostusajatuksista ja genomivalinnasta.

Jari Leinonen Kaikki eivät synny kotitilan jatkajiksi, uudeksi lenkiksi sukupolvien ketjuun. Muualla kuin maalla syntyneilläkin voi kuitenkin olla syntymälahjana saatu intohimo lehmiä kohtaan. Se intohimo on ohjannut Jari Leinosen elämää. Nykyään

hän tekee tilallaan lannanlevitystä ja rehuntekoa lukuun ottamatta kaikki peltotyötkin, vaikkei aiemmin ollut edes asunut maalla. Jari on kotoisin Nurmijärveltä ja ensimmäiset lehmäkontaktit ovat äidin siskon luota, missä oli pieni karja.

Melli-ensikon isä on Kalliorinteen Aamu ja emänisä Koivuselän Majuri. Se on ollut jo vuoden lypsyssä, ja maaliskuun mitassa maitoa oli 18 kg. Ensimmäisen 305 pv:n maltillisia maitokiloja Melli kompensoi kovilla pitoisuuksilla: 5 827 – 4,87 – 3,64. Kuva Salla Rautio

46

Kotiseudulla Nurmijär vellä Jari kävi monen vuoden ajan lauantaisin läheisellä maitotilalla puuhaamassa kaikenlaista, mm. harjaamassa lehmiä. Päättäväinen pikkupoika pääsi alun perin tutustumaan tilaan juksaamalla, että polkupyörään

yhtäkkiä tuli jokin vika Jarin ollessa ajamassa tilan ohi. Jo pikkupojasta asti Jari on tiennyt haluavansa pitää lehmiä ja suojella suomenkarjaa, joka oli vähenemässä. Sittemmin Jari huomasi myös vanhan, suomalaisen ayrshiren ja vanhan

Ibban isä on Heisalan Esko ja emänisä Mattilan Keino. Jari Leinonen on käyttänyt H. Eskoa sen norjalaisesta isästä huolimatta, koska taustalta löytyy vanhan jalostuskarjan, Yli-Lemun, sonneja. Ibban emälinjasta löytyy taustalta Överby Rabbe, jonka peruja emälinjan nimissä on kaksi b-kirjainta. Ibban 3. 305 pv oli 8 690 kg (pitoisuudet epäviralliset siltä kaudelta) ja tällä hetkellä se lypsää 43 kg päivässä. Kuva Salla Rautio


1/2019 1/2018

Ayrshire-lehti

13-vuotias Viikuna on nyt ummessa, mutta sen parhaat päivätuotokset ovat olleet 52 kg ja paras 305 pv (6.) 11 135 – 3,48 – 3,33. Viikunan isä on Koivuselän Majuri ja emänisä Rantalan Kapsu. Kuva Salla Rautio

friisiläisen tarvitsevan suojelua.

Isännäksi lehtiilmoituksen avulla

”Haluatko eroon vaikeuksistasi? Ostetaan lypsykarjatila…” Tällaisen lehti-ilmoituksen perusteella Jari 20 vuotta sitten löysi lopulta Leivonmäeltä (nykyisin Joutsaa) sopivan tilan, jonka osti omakseen. Sitä ennen hän oli jo käynyt katsomassa useita tiloja, mutta hinta tai huonot puitteet pitää lehmiä olivat muodostuneet esteiksi. Joutsalaistila oli toimiva maitotila, jonka karjassa oli 17 lehmää, pääosin ayrshireä ja muutama friisiläinen. Edelliset omistajat olivat pitäneet karjaa kuusi vuotta ja tuotos oli 6 000 kilon tuntumassa. Jarin isännöityä tilaa vuoden tuotos ylitti 8 000 kiloa. Ruokinnan muuttuminen täysrehuun perustuvaksi selitti tuotoksen nousua, mutta ehkäpä uudella

innolla oli myös osuutta asiaan. Karja itsessään oli Jarin mielestä hyvä, alkuperäisistä lehmistä kaksi lypsi 100-tonnariksi. Ne olivat ayrshire Jälkeläinen ja friisiläinen Kielo. Kolmaskin satatonnari vaikutti karjassa yhtä aikaa, kun ostolehmä, friisiläinen Kyky, saavutti merkkipaalun. Tällä hetkellä karjassa on 25 lehmää, joista kymmenkunta on ayrshirejä. Loput ovat friisiläisiä, länsisuomenkarjaa, kyyttöjä ja yksi lapinlehmä. Pian on tulossa kaksi ayrshirelehmää lisää, kun Jari pelastaa ne lopettavalta tilalta. Jari Leinosen karjassa elossa olevien lehmien elinikäistuotos on nyt 25 000 kg. Keskituotos on nyt 7 000 kilon tuntumassa. Lehmät pystyisivät varmasti parempaankin, mutta poikimaväli on päässyt venymään pitkäksi. Keskituotoksessa ovat mukana myös alkuperäisrodut.

Jari Leinonen rapsuttelee vuoden vanhaa Pyry-Pekkaa, jonka isä on Mattilan Keino ja emänisä Kalliorinteen Aamu. Sonnipojan tulevaisuus on vielä vähän auki. Ensi kesäksi karjassa ei olisi sille sopivia ayrshirehiehoja, mutta jollakin tavalla Jari haluaisi Pyry-Pekan jalostuskäyttöön. Kuva Salla Rautio

Vanhojen sukujen suojelija

Omien sanojensa mukaan Jari Leinonen on aiemmin ollut ”pirun kova suomenkarjamies” (hän toimi useita vuosia Suomen Alkuperäiskarja ry:n puheenjohtajanakin), mutta Muhoksen sonniasemalla sonnien hoitajan kesätuuraajana vuonna 1998 ollessaan hän havahtui siihen, että myös friisiläisiä täytyy jonkun pitää, että rotu ei katoaisi. Faban ja Viking Geneticsin yhteistyön myötä myös vanha, suomalainen ayrshire alkoi olla uhattuna. Jari Leinonen on ilmaissut huolensa vanhojen rotujen säilymisestä monille, myös vähän korkeammille tahoille, kuten maatalousministeri Jari Lepälle. Liekö Jarin ansiota, että viime vuonna Suomen maa-, metsä- ja kalatalouden kansalliseen geenivaraohjelmaan on lisätty maininta suomalaisesta

ayrshirestä ja friisiläisestä: ”Alkuperäisrotujen lisäksi keinosiemennysorganisaatioita on pyydetty säilyttämään 1960- ja 1970-luvuilla keinosiemennyskäytössä olleiden suomenayrshiren ja friisiläisrodun sonnien siemennestettä.” Jo toisena tilanpitovuonnaan Jari alkoi käyttää vanhoja sonneja. Nykyään vanhojen sonnien annoksiin on kohtuullisen helppo päästä käsiksikin: Faban Hollolan pääkonttoriin soittamalla voi kysyä vanhojen sonnien annoksia. Tietysti vanhoista sonneista ei ole yhtä helposti saatavilla tietoa kuin uusista, aktiivisesti käytössä olevista sonneista. Jarilla on nipuittain vanhoja keinosiemennysyhdistysten sonniluetteloita, joiden tutkimisen takia yöunet ovat välillä jääneet lyhyiksi. Karjassa tällä hetkellä olevien eläinten isät ovat seitsemältä eri vuosikymmeneltä. Myös 47


Ayrshire-lehti

siemenannoksia on 1950-, 1960-, 1970-, 1980-, 1990-, 2000- ja 2010-luvuilta. Annosten kokonaismäärästä ei ole tietoa, mutta paljon niitä on, kun eri sonnejakin on kolminumeroinen määrä. Typpipytyn uumenista löytyy myös annoksia, joita ei ole kenelläkään muulla. Ayrshiresonnit Jussi (isä Kunnarlan Kenraali) ja Jaikka (isä Anttilan Laikka, emänisä Mäkimattilan Inssi) syntyivät Jari Leinosen tilalla ja lähtivät ternivasikoina välitykseen. Myöhemmin Jari päätti ostaa ne takaisin saadakseen niiden geenit käyttöön, kun K. Kenraalia ja A. Laikkaa (M. Inssistä puhumattakaan) ei enää ollut saatavana. Sonnien jäljitys vaati salapoliisityötä, mutta niin vaan

1/2019

jo teuraskokoon ehtineet pojat löytyivät loppukasvattamoista eri puolilta Suomea. Helsingin yliopiston eläinlääketieteen professorin Magnus Anderssonin kanssa käydyn puhelun jälkeen tilasonneiksi kantakirjatut sonnit lähtivät teurastamolle, missä niiden kivekset otettiin talteen ja siittiöt uutettiin olkiin pakattavaksi.

Ayrshire vei ykköspaikan

Vaikka Jari Leinonen oli alun perin suomenkarjan puolestapuhuja, ayrshire on tällä hetkellä hänen suosikkirotunsa. Ayrshireen verrattuna suomenkarjalehmien tuotoksissa on enemmän hajontaa. Toki Jarin ayrshirelehmilläkin tuotokset

vaihtelevat 7-10 tuhannen välillä, sillä tuotoksen perusteella ei ole tehty karsintaa vaan arvokkaita sukulinjoja on haluttu säilyttää. Kysyessäni, miksi Jari haluaa säilyttää vanhaa, suomalaista ayrshireä, Jari kertoo arvostavansa sen loistavaa terveyttä ja maidon pitoisuuksia. Vanhoja sukulinjoja edustavat lehmät ovat hieman pienempiä kuin tuoreemmista sonneista periytyvät lehmät, mutta Jarin mielestä pienessä koossa on etuja: pienemmät lehmät tarvitsevat vähemmän rehua ylläpitoonsa ja ne mahtuvat paremmin parsinavettaan. Kyllä ne myös lypsävät, Jarin ayrshiret ovat yltäneet yli 40 kilon herumisiin. Näiden asioiden lisäksi myös kulttuurihistorialli-

set syyt motivoivat Jari Leinosta suojelutyöhön. Suojeluun ja vanhoihin sukuihin liittyen Jarilla on myös pari haavetta. Hän toivoisi löytävänsä ayrshirelehmän, jonka taustalta löytyisi sonni nimeltä Niemis Unitas. Sellainen suku puuttuu vielä Jarin ”kokoelmista”. Olisi myös hienoa, jos olisi muitakin karjanomistajia, jotka haluaisivat suojella vanhaa, suomalaista ayrshireä. Silloin eläinmäärä pysyisi isompana ja voisi tehdä ”eläinvaihtoa” muiden asialle omistautuneiden karjanomistajien kanssa. Ayrshire-lehteä lukeville karjanomistajille Jari lähettää terveisiä: Onneksi olkoon, kun pidätte parasta rotua!

Janne Pietikäinen Janne Pietikäinen on ollut isäntänä kotitilallaan seitsemän vuotta. Sitä ennen tila pyöri kuolinpesänä viisi vuotta Jannen isän kuoleman jälkeen. ”Lutukka” eli luopumistuella oleva äiti käy yhä palkattuna töissä navetalla. Päivittäiset navettatyöt ovat kuuluneet Jannen arkeen jo 10-vuotiaasta asti, ja hän on saanut kasvaa

vastuuseen vähitellen. Jannen mukaan hänellä on ollut hyvää tuuria siinä, että hänen vanhempansa rakensivat uuden, 40 lehmän pihaton 15 vuotta sitten, joten Jannen ei heti tarvinnut ottaa isoa velkaa investointia varten. Janne sanoo hänelle olleen myös lottovoitto syntyä ayrshiretilalle. Karja on kokonaan ayrshireä, sillä se

Janne kertoo Matarasta: Matara (VR Ulmer - VR Taiga) on petrannut utaretta emälinjastaan. Mataran NTM on nyt +1 ja ensimmäinen 305 pv EKM 10 272 kg, toinen jo 13 208 kg. Viimeisen 12 kk tuotos on 12 721-4,23-3,41 eli 12 841 kg EKM. Matara poiki tovi sitten kolmannen kerran, lehmävasikan VR Forecasta. Painotan tällä pitoisuuksia ja siemennytän seuraavaksi mahdollisesti VR Vimolla. Kuva on viime kesältä kakkoskaudelta. Kuva Janne Pietikäinen.

48

on Jannen arvoihin ja arkeen sopivin rotu. Koska Janne on paljon töissä yksin ja usein menossa, lehmien täytyy olla mahdollisimman helppohoitoisia, mm. terveitä ja poikia helposti itsekseen. ”Nykyään maitoa syödään enemmän kuin juodaan eli maidon kuiva-aineen merkitys tulee kasvamaan entisestään, antibioottien käyt-

töä joudutaan vähentämään ja rehunkäyttöä joudutaan tehostamaan ympäristösyistä. Ayrshirehan vastaa näihin kaikkiin vaateisiin!”, Janne jatkaa ayrshiren vahvuuksista. Sekakarjakaan ei houkuttele, joten taloudellinen ja toimiva ayrshire ei vaihdu muuhun eikä vähene Jannen tilalla.

Janne kertoo Lempiletkeestä: Lempiletkee (VR Uudin - Bendig), NTM +6, on nyt kolmannella kaudella. Kakkoslaktaation 305 pv EKM 12 214 kg. Viimeisen 12 kk tuotos 11 362-4,50-3,66 eli 12 287 kg EKM. Tiineenä VR Fanof P:stä. Kuva viime kesältä kolmoskaudelta. Kuva Janne Pietikäinen


1/2019

Ayrshire-lehti

Jalostustavoitteina tuottavuus, kestävyys ja helppohoitoisuus

Janne kertoo jalostustavoitteikseen tuottavuuden, kestävyyden ja helppohoitoisuuden, mutta koska monet sanovat samaa, hän avaa tavoitteitaan numeroiksi. Karjan keskituotos on tällä hetkellä 10 700 kg EKM pitoisuuksien ollessa rasva 4,77 % ja valkuainen 3,68 %, mutta koska Suomessa mennään kovaa vauhtia kohti 12 000 kg EKM -keskituotoksia, Jannenkin tähtäin on siellä. Tuotoksen nousun täytyy kuitenkin näkyä myös luvun €/lehmä/pv kohenemisena päivälaskelmissa. Toki tuotokseen voi vaikuttaa muutenkin kuin jalostamalla; Janne kertoo mm. kiinnittävänsä huomiota nurmilajikevalintoihin ja tekevänsä eläinten hyvinvointia kohentavia investointeja. Ayrshiren vahvuutta, hyviä maidon pitoisuuksia, Janne arvostaa. Tavoitteena olisi saada karjaa vielä pitkämaitoisemmaksi, mutta pitkämaitoisuus täytyisi saada mukaan genomitestiin ja NTM:n kautta jalostusohjelmaan, jotta ayrshire jatkossa pärjäisi paremmin sekakarjoissa aperuokinnan yleistyessä. Rehuhyötysuhdettakin Janne aikoo painottaa enemmän sitten, kun sen jalostamiseen saadaan kunnon työkaluja. Janne kertoo karjansa poikivan jo vuoden välein. Kuolleisuus on alhainen ja sorkkaterveys hyvä, ja niiden Janne ei halua heikentyvän. Keskipoikimakerta olisi tavoitteena saada pysyvästi yli kolmen ja satatonnaritkin kelpaisivat. Mahdollisuuksien mukaan Janne suosii nupoja sonneja. Yksi tärkeä tavoite jalostuksessa on myös lypsytyön helppous, mikä tarkoittaa toimivaa rakennetta, sopivan kokoisia vetimiä ja hyvää luonnetta. Lypsettävyydenkin täytyy olla hyvä, ettei lypsyllä tarvitsisi odotella. Tällä hetkellä ensikoilla maidon virtaus on 2,9 kg/min. Tärkeä asia on myös utareterveys. Tuotoksella ja helppohoitoisuudellakin on yhteys, kun mietitään maitokilon

Janne Pietikäinen lehmiensä seurassa äitinsä kuvaamana.

vaatimaa työpanosta.

Jalostuksen pohjana tarkka tiedonkeruu

Janne Pietikäisen karjan jalostuksen pohjana on tarkka ja kattava tiedonkeruu: tuotosseuranta, kaikkien eläinten rakennearvostelu ja hoitotietojen kattava tallennus sekä siemennysten ja sorkkahoitotietojen tallentuminen seminologien ja sorkkahoitajien kautta kuuluvat kaikki asiaan. Janne mittaa ja tallentaa myös sellaista tietoa, mitä ei välttämättä vielä jalostusarvolaskennassa käytetä, kuten syntymäpainot, lisävetimien poistot ja elopainot. Kaikki lehmät on myös genomitestattu. Genomituloksista on apua sopivimman siemennyssonnin valinnassa, etenkin hiehojen ja matalan periytyvyysasteen ominaisuuksien kanssa. Jannen karjassa hieho saa ensimmäisellä kerralla alkion, jos gNTM on alle +10, mutta tästä voidaan tarvittaessa poiketa suuntaan tai toiseen. Lehmillä käytännön näytöt vaikuttavat myös vahvasti emävalintaan: tuotoksessa aikuisilla lehmillä on rajana, että 12 kk EKM pitää olla 12 000 kg tai lehmä saa lihasonnia.

Rakenteeltaan huonoimmat saavat myös lihaa tuotoksesta riippumatta. Jalostussuunnitelmaa tehtäessä pohditaan lihasonnin käyttömääriä. Tällä hetkellä blondia menee vajaalle puolelle karjasta, mikä tarkoittaa sitä, että lehmistä 2/3 siemennetään lihalla. Emävalintaa voisi vielä tehostaa (eli tuotosrajaa nostaa) lisäämällä seksatun siemenen ja toisaalta myös lihasonnin käyttöä. Lihasonnin käytöllä säädellään syntyvien lehmävasikoiden määrää tavoitteena minimoida työmäärä ja jättää uudistuseläimille mahdollisimman väljät tilat. Siksi Janne ei harrasta hiehonmyyntiä. Jos on ollut ylimääräisiä hiehoja, niin on voitu laittaa teuraaksi huonoimmasta päästä (genomit + fenotyyppi) joku, joka ei ole tiinehtynyt kerrasta. Tautisuojan takia eläimiä ei ole ostettukaan laajennuksen jälkeen. Uutta eläinainesta Janne hankkii mieluummin alkioina. Isävalinnassa Janne tekee ensin saatavilla olevista (ei pelkästään käyttölistan) sonneista esikarsitun listan, jolle hän valitsee tasaisen hyviä sonneja. Virheetöntä sonnia ei vielä ole tullut vastaan, mutta

käytännössä käyttöön tulee sonneja, joiden NTM on vähintään +20, sillä muuten niissä on yleensä liikaa puutteita. Tuotoksen ja utarerakenteen osalta valinta on tiukkaa ja niissä ominaisuuksissa indeksi saisi olla vähintään 110. Sonnit ovat pääasiassa genomisonneja ja niiden käyttö on hajautettua. Käytännössä hajautus tapahtuu kuin itsestään, kun Janne valitsee joka lehmälle ja hieholle esivalitulta listaltaan sopivimman sonnin. Syntymänupous ja harvinainen suku ovat plussaa. Jalostustyössä Jannea on sparraamassa jalostusneuvoja Jarkko Hyttinen, ja joskus kiireaikoina Janne malttaa jättää hänellekin jokusen sonnivalinnan. Äärimmäisen tiukkaa sonnien karsimista Janne ei pidä tarpeellisena, sillä lehmien kautta tulee kuitenkin enemmän hajontaa. Hajonta lehmissä myös helpottaa lihasonnin käyttöä. Tavoitteena on kuitenkin karjan mahdollisimman korkea keskitaso tai kokonaistuotto, sillä sieltähän se elanto tulee. Salla Rautio

49


Ayrshire-lehti

1/2019

Valtakunnallinen AYRSHIREN FARMIKILPAILU 2019 Kilpailukutsu Suomen Ayrshirekasvattajat järjestää elokuussa 2019 uuden kilpailun ayrshirerodulle eli Farmikilpailun, jossa eläimiä ei tarvitse viedä tilalta pois, vaan näyttelytuomari käy tiloilla arvostelemassa eläimet. Farmikilpailu on helppo, edullinen ja tautiriskin puolesta turvallinen tapa osallistua näyttelyyn! Ayrshiren Farmikilpailuun voivat osallistua ayrshirerotuiset eläimet koko Suomen alueella. Arvostelukierros järjestetään noin viikon mittaisena riippuen osallistuvien tilojen määrästä ja sijainnista. Kaikki arvostellut eläimet valokuvataan ja tilat saavat jokaisesta osallistujasta arvostelulomakkeen, jossa näkyy eläimen saama pisteytys. Tuomari asettaa kiertueen jälkeen osallistujat luokittain paremmuusjärjestykseen ja tulokset valokuvineen julkaistaan yhdistyksen kotisivuilla heti tilakierroksen jälkeen. Farmikilpailun palkintojenjakotilaisuus on yhdistyksen vuosikokouksessa viikolla 46! Kilpailun säännöt: - eläimet on esitettävä luonnollisina (ei selkälinjaa tms.), pesu on sallittu - eläimet esitetään tuomarille vapaana (ei riimussa) ja mieluiten ulkona kovapohjaisella siistillä alustalla, esim. sementtialustalla, ulkotarhassa tai laitumella - eläin kuvataan irrallaan olevana sivusta, lehmiltä kuvataan myös utare takaa - tila saa osallistua enintään 2 eläimellä/luokka - tiloilta ei edellytetä salmonella- tai muita tautitutkimuksia. Kilpailuluokat: 1. 2. 3. 4. 5. 6. 7. 8. 9. 10.

Hiehot alle 12 kk (syntyneet 1.8.2018 tai myöhemmin) Hiehot yli 12 kk (syntyneet 1.5.2017 – 31.7.2018) Junior Champion Lehmät 2017 syntyneet Lehmät 2016 syntyneet Lehmät 2015 syntyneet Lehmät 2014 syntyneet Lehmät 2013 ja aikaisemmin syntyneet Grand Champion Karjojen joukkuekilpailu (3 eläintä samasta karjasta)

Järjestäjä voi muuttaa luokkajakoa tarvittaessa osallistuvien eläinten määrän perusteella. Lähetä ilmoittautuessasi jokaisesta osallistuvasta eläimestä joko eläimen lehmäkortti (verkkopalveluista) tai tuloste Minun Maatilani eläintietosivusta. Osallistumismaksut: Tilamaksu 100 €, joka sisältää 1-3 eläintä. Seuraavat eläimet 25 €/eläin. Ilmoittautumiset 1.8.2019 mennessä laura.laiholahti@marttila.fi. Arvostelukierros toteutetaan elokuussa ja tarkan käyntiajankohdan tiedotamme tiloille ilmoittautumisajan jälkeen. Lisätiedot: Laura Laiholahti 044 - 5524493 ja Saija Räikkönen 040 - 7314232.

Nähdään Farmikilpailussa! 50


1/2019

Ayrshire-lehti

ON-FARM COMPETITION – FARMIKILPAILUT NYT MYÖS SUOMESSA Farmikilpailut ovat jo pitkään olleet suosittuja useissa maissa ja viime kesänä sellainen järjestettiin ensimmäistä kertaa myös Suomessa Varsinais-Suomen karjakerhon toimesta. KilpaiFarmikilpailuiden idea on yksinkertainen – eläimet pysyvät kotitilalla ja tuomari kiertää tiloilla arvostelemassa kilpailuun osallistujat. Tämä laskee huomattavasti osallistumiskynnystä, sillä tällä tavoin vältytään monilta kustannuksilta sekä tautiriskeiltä. Kilpailun sääntöihin kuuluu, että eläimet esitetään kovalla alustalla mieluiten ulkosalla ja luonnontilaisina, mikä tarkoittaa, että eläimet ovat vapaana, ei riimusta esitettyjä, sekä ”not fitted” eli laittamattomina. Tehdystä selkälinjasta saattaa jopa seurata rangaistus. Eläinten klippaaminen, kouluttaminen sekä viimeistely näyttelykuntoon saatetaan joillakin tiloilla kokea työlääksi, jopa niin vaikeaksi, ettei perinteiseen näyttelyyn voida sen vuoksi osallistua ja näissä tapauksissa farmikilpailut ovat oiva tapa päästä mukaan näyttelytoimintaan, koska osallistumiseen riittää, että eläin on puhdas ja terve. Tuomarin mukana tiloilla kiertää myös toinen henkilö, hänen tehtävänsä on kuvata eläimet tuloksia varten. Yhden farmikilpailun arvostelukierros kestää yleensä enintään viikon verran. Australiassa farmikilpailut ovat erittäin suosittuja. Maan suurten etäisyyksien takia ayrshireille järjestetään useita alueellisia on-farm -kilpailuja, joissa jokaisessa on oma tuomari. Tulosten jälkeen alueitten parhaimmistosta valitaan vielä erikseen koko kilpailun voittajat.

lun suosio yllätti sekä järjestäjät että karjanomistajat ja hyvien kokemusten innoittamana onkin tulevan kesän aikana luvassa jo useampi farmikilpailu eri tahojen järjestäminä.

Farmi-Ammujaisten arvostelupäivä Tammenpään karjassa. Kuva Laura Laiholahti

Holsteinrodun kohdalla on-farm -kilpailu on Australian suurin yksittäinen kilpailu yli 2 500 osallistuvalla eläimellä. Farmikilpailuja järjestetään myös ainakin Etelä-Afrikassa, Iso-Britanniassa ja Uudessa-Seelannissa. Viime mainitussa peruttiin äskettäin perinteiset karjanäyttelyt mycoplasma boviksen leviämisen

estämiseksi ja näyttelyt korvattiin farmikilpailuilla. Eri mailla ja eri järjestäjillä näyttää olevan erilaisia näyttelyluokkia ja itse asiassa paras puoli onkin se, että vain mielikuvitus on rajana siinä, mistä kaikesta voidaan kilpailla. Joissakin maissa tai joillain roduilla ei oteta hiehoja

Tiedossa olevia farmikilpailuja: Ayrshiren Farmikilpailu 2019 valtakunnallinen, elokuussa

Farmi-Ammujaiset 2019

Varsinais-Suomessa, heinäkuussa viikolla 29

Tila-Mansikki

Pohjois-Savossa, kesän 2019 aikana

ollenkaan mukaan, joissakin on kaksi, joissakin vain yksi hieholuokka. Lehmille voidaan järjestää tavanomaisten näyttelyluokkien lisäksi emätytär-luokka tai jälkeläisluokka useammalla tyttärellä. Sonnit voivat kilpailla omassa luokassaan ja myös sonneilla voi olla jälkeläisluokka, jossa samalta tilalta on muutaman tyttären tai jopa 10 tyttären ryhmä. Myös karjan joukkuekilpailut 3-5 osallistujan ryhmillä ovat suosittuja ja säännöistä riippuen ryhmä voi koostua hiehoista tai lehmistä tai sitten molemmista. On todennäköistä, että meillä Suomessa tullaan kilpailuluokkia vielä tulevaisuudessa muokkaamaan kokemuksen karttuessa sekä osallistujien 51


Ayrshire-lehti

toiveiden mukaan. Varsinais-Suomen karjakerho toimi edelläkävijänä järjestäessään viime kesänä historian ensimmäisen farmikilpailun Suomessa, Farmi-Ammujaiset. Vaikka kyseessä oli alueellinen kilpailu, tuli osallistujia 14 eri tilalta ja jokaiselta tilalta oli kilpailussa useampia eläimiä. Eniten ehkä yllätti ja ilahdutti se, että lehmiä saatiin mukaan erittäin paljon, jopa niin paljon, että esimerkiksi neljä kertaa ja useammin poikineiden ayrshirelehmien luokka piti lopulta jakaa kahdeksi luokaksi niin, että neljä kertaa poikineet olivat omassa luokassaan ja viisi kertaa ja useammin poikineet omassaan. Kaikissa ayrshirelehmäluokissa oli osallistujia seitsemästä kymmeneen ja edellä mainitussa vanhimpien lehmien luokassakin kahdeksan osallistujaa! Tunnetusti lehmät ovat ne, jotka näyttelyn tekevät, joten Farmi-Ammujaisten perusteella tänä kesänä on luvassa hienoja farmikilpailuja.

52

1/2019

Farmi-Ammujaisten tuomari Juulia Ahlholm arvioimassa Riitmaan karjan hiehoja. Kuva Laura Laiholahti

Lisääntyvästä suosiosta huolimatta farmikilpailut eivät ole tulossa korvaamaan perinteisiä karjanäyttelyitä, koska ne ovat kuitenkin erilainen tapahtuma. Sen sijaan farmikilpailut ovat erittäin tervetullut lisä

näyttelyiden rinnalle etenkin niitä karjanomistajia ajatellen, joilla olisi kiinnostusta osallistua näyttelyihin, mutta jotka eivät syystä tai toisesta pysty niihin osallistumaan. Jos jotakin viime kesän Farmi-

Ammujaiset opetti, niin sen, että tiloilta löytyy erittäin hienoja eläimiä, joille pystytään nyt tarjoamaan tilaisuus nousta esille farmikilpailuiden kautta. Laura Laiholahti


1/2019

Ayrshire-lehti

Talvitapaaminen Salossa

Yhdistyksen talvitapaaminen Salossa Ayrshirekasvattajat ovat vierailleet Salossa viimeksi vuoden 2012 syyskokouksen aikaan. Nyt oli aika lähteä taas Saloon ja käydä tutustumassa kahteen tilaan, joista kumpikaan ei ole aikaisemmin ollut yhdistyksen tilavierailujen kohteena. Talvitapaaminen oli kaksipäiväinen tapahtuma, jonka toisena päivänä järjestettiin Kehittyvät Ayrshirekarjat -seminaari. Yhteisellä illallisella jaettiin Vuoden Ayrshirekarja -kilpailun palkinnot vuodelta 2018. Voittajina palkittiin jo toisena perättäisenä vuotena Sanna Savikko ja Asko Taivalmäki. Seminaarissa ensimmäisenä puhui Hankkijan erikoisrehujen kehityspäällikkö Milla Frantzi. Hän kertoi Hankkijan patentoimasta Progres-rehuraaka-

aineesta, joka tukee eläinten suoliston terveyttä. Se valmistetaan männyn pihkasta, jota on käytetty suomalaisessa kansanperinteessä hyvin pitkään muun muassa haavanhoitoon. Toisena Hankkijan patentoimana rehuraaka-aineena Milla esitteli Progut-valmisteen, joka juomarehuissa saatuna sitoo itseensä taudinaiheuttajia vasikan suolistossa ja kuljettaa ne toimintakyvyttöminä pois vasikan elimistöstä. Toisena puhujana oli Semex Finlandin Sari Alhainen, joka esitteli uuden tavan testata naaraiden genomeja. Elevate-näytteenotossa ei nypitä karvoja ja täytellä papereita, vaan neulalla otettu näyte skannataan kännykällä omaan ohjelmaansa. Elevaten avulla

voi tavallisen testauksen lisäksi testata halutuilta naarailta esimerkiksi A2A2-tuloksen sekä nupogeenin. Päivän kolmas puhuja oli Uudenkaupungin kaupungineläinlääkäri Kalle Hakala. Hän puhui tilan bioturvallisuudesta niin sisäisellä kuin ulkoisella tasolla. Bioturvallisuus kattaa niin tautiehkäisyn lehmästä toiseen kuin esimerkiksi vieraseläinten tai vierailijoiden mukanaan tuomat taudit. Käytännön esimerkkinä navetoiden seinustat kannattaa pitää siisteinä ja tyhjinä esimerkiksi isoista kivikoista, jolloin pystytään vähentämään pienjyrsijöiden pääsyä navettatiloihin. Viimeisenä puhujana meille toi omakohtaisen rakennuskertomuksensa Moisio MTY:n

Juha Rinkinen. Juhan ja Jani Huotarin omistamalla tilalla on otettu uusi lypsykarjanavetta käyttöön vuonna 2015. Tämän jälkeen on remontoitu vanha navetta vasikoille ja nuorkarjalle ja lypsynavetassa on otettu jo ensimmäinen laajennusvara käyttöön sisäisten eläinsiirtojen kautta. Juha kertoi rohkeasti sekä onnistumiset että epäonnistumiset rakennusprojekteissa ja painotti niin yrittäjän jaksamisen kuin budjetin puolesta oikeanlaisen rakennusporukan ja navettahenkilöstön tärkeyttä pienissäkin projekteissa. Sanna Rintala

Seminaarin puheenvuorot avasi Hankkijan erikoisrehujen tuotepäällikkö Milla Frantzi. Kuva Hanna Jaara

53


Ayrshire-lehti

1/2019

Talvitapaaminen Salossa

Semex Finland Oy:n toimitusjohtaja Sari Alhainen esitteli seminaarissa Semexin uutta tapaa ottaa genominäytteet. Kuva Hanna Jaara

Moisio Mty:n Juha Rinkinen toi seminaariin tilallisen näkökulman kehittyvästä ja kasvavasta ayrshirekarjasta. Materiaalikuvana hänellä oli harvinainen otos viidestä yhtä aikaa elossa olevasta lehmäsukupolvesta. Kuva Hanna Jaara

54

Uudenkaupungin kaupungineläinlääkäri Kalle Hakala puhui maatilan bioturvallisuudesta ja vastasi yleisön moniin kysymyksiin asiaan liittyen. Kuva Hanna Jaara


1/2019

Ayrshire-lehti

Talvitapaaminen Salossa

Kyläkullan tila

Kyläkullan Milkway (Lessard Jumper x Ronick Simbad) on poikinut toisen kerran lokakuussa ja lypsänyt sen jälkeen parhaan koelypsytuloksensa 34 kg. Kuva Laura Laiholahti

Ayrshirekasvattajien talvitapaamisen ensimmäinen tilavierailukohde oli Kyläkullan tila Kuusjoella. Tilan omistavat Virva ja Kari Vesanen. Tilan keskilehmäluku on 65 ja kaikki eläimet ovat muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta ayrshirejä. Tuotos lehmillä on

noin 9 000 kg ja keskipoikimakerta 2,7. Tilalla on parsinavetta, jossa lehmät käyvät vain lypsyllä. Muuten ne viettävät aikansa laitumella tai vuonna 2015 valmistuneessa katoksessa, jossa on kestokuivikepohja sekä ruokinta-alue. Tilalla

Kyläkullan Ivalo (Jelyca Oblique x Joukolan Utti) edustaa hyvin Kyläkullan upeaa eläinainesta. Se on poikinut viisi kertaa, paras 305 pv 11 7314,12-3,03 (4.). Kuva Laura Laiholahti

panostetaan voimakkaasti laidunnukseen ja jo pikkuvasikkana kaikki eläimet opetetaan laiduntamaan. Näin eläimillä on mahdollisuus toteuttaa luonnollista käyttäytymistään ja sitä pidetään myös lehmien hyvinvoinnin kannalta tärkeänä. Navettaan oli valmisteltu

meitä varten rivi toinen toistaan upeampirakenteisia lehmiä. Virva ja Kari saavat olla ylpeitä eläinaineksestaan, jossa näkyy hyvinvoinnin lisäksi hyvin onnistunut jalostustyö. Vilma Pohjola

Kyläkullan hiehopihatossa uteliaat nuoret tutkivat innokkaasti vierailijoita. Kuva Laura Laiholahti

55


Ayrshire-lehti

1/2019

Talvitapaaminen Salossa

Wau-henkäyksiä kuului useampia, kun vierailijat astuivat sisään Kyläkullan navettaan ja näkivät upeat ayrshiret esittelyrivissä.

Lehtirannan tila Talvitapaamisen toinen tilavierailu suuntautui Lehtirannan tilalle Koski TL:ään. Tilan omistaa Mikkola MTY, Kalle ja Jussi Mikkola. Tilalla työskentelee lisäksi Jussin puoliso Laura Mikkola, joka toimii aktiivisesti myös Varsinais-Suomen karjakerhossa. Tilalla tehdään lähes kaikki työt, peltotyöt mukaan lukien, itse. Tilan noin 80 lehmästä melkein 60 on ayrshirejä, lopuista löytyy

Lehtirannan tilalla on menossa rakennusprojekti umpilehmien olojen parantamiseksi. Nyt ollaan jo siinä vaiheessa, että umpilehmät pääsevät nauttimaan uusista tiloistaan. Kuva Laura Laiholahti

56


1/2019

Ayrshire-lehti

Talvitapaaminen Salossa muutama suomenkarjan lehmä sekä holsteineja. Tilan keskituotos on 9 162 kg, rasvaprosentin ollessa 4,38 ja valkuaisprosentin 3,47. Keskipoikimakerta on 2,8 ja elossa olevien elinikäistuotos 22 640 kg, joka on koko maan keskiarvon yläpuolella. Tila on ollut Semexin sopimusasiakas siitä lähtien, kun sopimusasiakkuuksia on laadittu. Tilalla on vuonna 2005 valmistunut pihatto, jossa lypsy hoidetaan Westfalian asemalla. Tällä hetkellä tilalle on valmistumassa umpilehmille uudet tilat. Umpilehmät ovat jo uudessa kaarihallissa, joka on lypsynavetan välittömässä

läheisyydessä. Ruokintapaikka on hieman kesken, joten umpilehmät ruokitaan vielä paalihäkeillä ennen kuin projekti saadaan loppuun. Ruokintapaikan yllä on pressukaari suojaamassa sateilta ja auringolta. Kivennäiset umpilehmät saavat kivennäispiian kautta. Oli mielenkiintoista päästä näkemään niin Lehtirannan hienoja lehmiä kuin umpilehmäprojektia, jossa haetaan kustannustehokkuutta eläinten hyvinvointia unohtamatta. Vilma Pohjola

L. Ysi (S. Originaali x K. Kelli) on poikinut yhdeksän kertaa ja lehmää toivottavasti päästään juhlimaan kohta, koska sen elinikäistuotos on jo 97 614 kg! Kuva Laura Laiholahti

L. Malexpo ET (K. Rockstar x P. T-S. Reality). Kuva Laura Laiholahti

L. Epäkesko (D. P. Potter x L-K. Luiro) on upeassa kunnossa oleva, seitsemän kertaa poikinut lehmä, jonka paras 305 tuotos on 11 740 - 4,69 - 3,45 (3.). Elinikäistuotosta tällä lehmällä on kasassa 65 408 kg. Kuva Laura Laiholahti

S. Guess ET (B. Sherlock x O. Grange), poikinut neljä kertaa. Paras 305 pv: 9 951 - 4,70 - 3,51 (3.) Kuva Laura Laiholahti

L. Lancome (M. Century x A-P. Ideostar) on kolme kertaa poikinut lehmä, jonka 2. 305 pv tuotos 10 425 - 4,38 - 3,24. Kuva Laura Laiholahti

57


Ayrshire-lehti

1/2019

Talvitapaaminen Salossa

Taivalmäen Ayrshire on Paras Ayrshirekarja 2018 Paras Ayrshirekarja -kilpailua on järjestetty jo vuodesta 2011 lähtien ja Asko Taivalmäki ja Sanna Savikko voittivat palkinnon nyt jo toisen kerran. Aikaisemmin kilpailun on voittanut Olavi Ahonkiven omistama Rounion Ayrshire kolme kertaa ja Laura ja Jouko Laiholahden omistama Joukolan Ayrshire myös kolme kertaa. Paras Ayrshirekarja -kilpailussa lasketaan, montako prosenttia karjan lehmistä on All Stars -lehmiä eli sellaisia, joiden AF-luokitustulos on vähintään GP80 ja paras 305 pv tuotos vähintään 10 000 kg. Kilpailu on tähän mennessä järjestetty jo kahdeksana vuotena ja tällä kertaa palkinnot jaettiin Salon Talvitapaamisessa helmikuussa. Sanna Savikolle ja Asko Taivalmäelle palkinnon saaminen tuli mukavana yllätyksenä. Sannan mukaan karjaan on

Savinnan Ikikulta AF-VG86, jonka isä on Palmyra Tri-Star Burdette, emä Savinnan & Uusi-Suon Alppiruusu AF-VG86 ja emänisä Des Chamois Poker ET. Sen paras 305 pv:n tuotos on 12 414-4,20-3,28. Ikikulta voitti hiehona yhtä luokkaa lukuun ottamatta kaikki näyttelyluokat, joihin osallistui. Se valittiin hiehona Junior Championiksi Juhla-Mansikissa ja Junior Vara Championiksi AWS 2013. Ikikulta on nyt poikinut viisi kertaa ja on siemennetty jälleen. Kuva Sanna Savikko

panostettu paljon ja palkinnon saamisen myötä tuli tunne, että jossain on onnistuttu. Sanna ja Asko odottavat luokituspäivää aina innolla. Tilan lehmiä on luokitettu melkein luokitusten alkuajoista lähtien, ja luokitus on heille tärkeä apuväline karjan jalostuksessa. Heistä on mukava saada ihmisiä kylään keskus-

telemaan lehmistä ja esitellä lehmiä niistä kiinnostuneille. Vastavuoroisesti Sanna ja Asko saavat siemennysideoita ja huomioita omasta karjastaan. Ayrshire on valikoitunut tilalle sen sopivuuden ja kiinnostavuuden vuoksi ja rotua onkin tilalla ollut aina. Tilalla arvostetaan kestäviä lehmiä, jotta samojen yksilöiden kanssa

Paras ayrshirekarja 2018 -kilpailun tulokset (viisi parasta): 1. 2. 3. 4. 5.

Taivalmäki Asko ja Savikko Sanna Kivilahti Jani ja Räikkönen Saija Laiholahti Laura ja Jouko Mertanen Juha ja Anne MTY Finnilä

All Stars -lehmien osuus, % 2018 2017 47 39 45 15 Paras Nousija 39 33 26 27 20 24

Paras Nousija -kilpailun voittajan palkitsi Conexx. 58

saadaan työskennellä vuodesta toiseen, ja tasapainoisen rakenteen jalostuksella sekä hyvällä tuotoksella siihen päästäänkin. Karjanäyttelyt ovat olleet osaltaan lisäämässä innostusta jalostukseen. Sanna tekee itse tilan jalostussuunnitelman. Hän tutkii aktiivisesti suosituksia uusista sonneista ja keskustelee paljon toisten karjaihmisten kanssa löytäen tällä tavoin ideoita jalostukseen. ”Suurin syy siihen, että teemme itse jalostussuunnitelman, on se, että me tunnemme parhaiten karjan lehmäperheet jo useamman sukupolven ajalta ja tiedämme niiden vahvuudet ja heikkoudet sekä mitä pitää parantaa”, toteaa Sanna. Jalostukseen käytettävät sonnit valitaan hyvin pitkälti


1/2019

Ayrshire-lehti

Talvitapaaminen Salossa Paras Ayrshirekarja ja Paras Nousija -kilpailujen säännöt:

Taivalmäen Jeandarc ET AF-VG86, jonka isä on Palmyra Tri-Star Reality, emä Visserdale Katie ja emänisä La Sapiniere Bermudes. Sen paras 305 pv:n tuotos on 10 488-4,93-3,45. Jeandarc on osallistunut myös muutaman kerran näyttelyihin ja Jeandarcin tytär Taivalmäen Oceania myytiin KoneAgriassa järjestetyssä huutokaupassa hintaan 2 300 € + alv. Jeandarc on poikinut juuri neljännen kerran. Kuva Janina Raittinen

sukujen perusteella ja lisäksi katsotaan rakennetta ja tuotosta. Tilan lehmät ovat kaikki kanadalaisia sukulinjoja. Pariskunta onkin käynyt useasti Kanadassa katsomassa lehmiä paikan päällä sekä tutustunut tällä tavoin eri lehmäsukuihin ja he ovat samalla nähneet, millaista jälkeä ne oikeasti periyttävät. Jalostukseen käytettävien lehmien tulee olla rakenteeltaan, tuotokseltaan ja lypsynopeudeltaan toimivia, myös robottilypsyssä, sillä tilalta myydään vuosittain useita hiehoja toisille tiloille. Tavoitteekseen Sanna ja Asko kertovat, että tulevaisuudessa tilan jokainen lehmä olisi luokitettu vähintään AF-GP80 ja että ne vanhemmiten korottaisivat luokitustaan vähintään AF-VG85:een. Tuotoksessa sallitaan ensikoille maltillisempi aloitus, mutta myöhemmillä kausilla maitoa saisi tulla vähintään 10 000 kg. Tavoitteena on myös pysyvästi yli kolmen keskipoikimakerta.

Suomen Ayrshirekasvattajat onnittelee Sannaa ja Askoa upeasta saavutuksesta! Hanna Jaara

Paras Ayrshirekarja -kilpailussa lasketaan, kuinka monta prosenttia karjan lehmistä on All Stars -lehmiä – lehmiä, joilla AFluokitustuloksen pitää olla vähintään GP80 ja parhaan 305 päivän tuotoksen vähintään 10 000 kg. Alle 20 ayrshirelehmän karjassa verrataan All Stars -tasoisten lehmien määrää karjan koko lehmämäärään. Kun ayrshirelehmiä on 20 tai enemmän, verrataan All Stars -lehmien lukumäärää karjan ayrshirelehmien määrään. Paras Nousija -kilpailussa verrataan tilan All Stars -lehmäprosenttia edellisen vuoden prosenttiin. Voidakseen osallistua Paras Nousija -kilpailuun, tilan pitää lähettää tietonsa kahtena vuonna peräkkäin.

Paras Ayrshirekarja -kilpailun pääpalkintona on Päivi Latvalan maalaama taulu sekä 200 euron lahjakortti. Kuva Laura Laiholahti

59


Ayrshire-lehti

1/2019

JUNNUT • JUNNUT • JUNNUT • JUNNUT • JUNNUT • JUNNUT

Hei kaikki Ayrshire-lehden lukijat! Me olemme Iida ja Sini, 17-vuotiaat tytöt Kanta-Hämeestä. Olemme kummatkin kotoisin lypsykarjatilalta. Tällä hetkellä molemmilta meiltä löytyy parsinavetat kotoa. Lehmistä ja jalostuksesta olemme molemmat olleet kiinnostuneita pienestä pitäen, ja kiinnostus onkin vain kasvanut, kun ikää on tullut lisää. Nykyään kotikarjojen jalostus ja kehittäminen onkin meille hyvin tärkeää. Sini opiskelee Mustialassa maatalouden perustutkintoa ja hänen tavoitteenaan tulevaisuudessa on jatkaa omaa kotitilaa. Iida opiskelee Forssan Yhteislyseossa, jonka jälkeen hänen tarkoituksenaan on jatkaa opintoja Viikissä, maataloustieteiden parissa. Alun perin tutustuimme internetin ihmeellisessä maailmassa ja nykyään ollaan mitä parhaimpia ystäviä. Näyttelyissä Iida on käynyt vuodesta 2012 ja Sini vuodesta 2015. Nykyään näyttelyt ovat meille vuoden kohokohtia, joissa suuri työmme on palkittu useilla Junnu Championeilla ja muilla hienoilla saavutuksilla! Nyt, kun meillä on menossa jo viimeinen junnuvuosi, haluaisimme kovasti junnutiimiläisinä kannustaa uusia nuoria karjaharrastuksen pariin. Vastaamme myös mielellämme kaikkiin junnutouhuja koskeviin (ja tietysti muihinkin) kysymyksiin ja meihin saa aina ottaa yhteyttä! Mainittakoon myös, että olemme Mustialassa tulevan kesän junnuleirillä vetäjinä, joten sinne kaikki rohkeasti mukaan. Lisätietoa leiristä tulee myöhemmin, kun tarkemmat päivät selviävät yms.

Sini ja Iida Okrassa 20

16. Kuva Mari Rantio

Iida Mäki ja Sini Rantio

Yhteystiedot

Kuvakisa Junnuille suunnattu kuvakisa. Lähetä meille kuva itsestäsi lempilehmäsi tai lempilehmiesi kanssa. Liitä kuvan mukaan myös pieni tarina siitä, miksi juuri kyseinen tai kyseiset lehmät ovat lemppareitasi!

Kotisivuilla www.ayrshire-finland.com: Junnut/Nuoret

Junnutiimi:

Facebookissa: Ayrshire-juniorit Salla Rautio salla.rautio@gmail.com puh. 050 525 6109 sekä Iida Mäki, puh. 045 275 0845 ja Sini Rantio, puh. 045 867 4848

Onko sinulla hyviksi havaittuja vinkkejä tai niksejä liittyen eläinten käsittelyyn tai kouluttamiseen tms.? Lähetä vinkkisi osoitteseen salla.rautio@gmail.com, niin muutkin pääsevät lukemaan lehdestä vinkkisi.

JUNNUT • JUNNUT • JUNNUT • JUNNUT • JUNNUT • JUNNUT 60


1/2019

Ayrshire-lehti

We wish to invite you Down Under for the...

2020 WORLD CONFERENCE

Australia

12th - 30th January 2020 We extend our warmest invitation for you to attend the 2020 World Ayrshire Conference in Australia. Come and experience Down Under, visiting some of our famous attractions together with herd visits to a number of leading studs throughout our country. Then experience the best Australian Ayrshires on show at our prestigious International Dairy Week - the largest Dairy Show in the Southern Hemisphere.

2020: The Perfect Vision of the Ayrshire Breed &RPH2Q'RZQDQG6D\*n'D\

www.australianayrshire.com.au

61


Ayrshire-lehti

1/2019 Day 1 - Sunday 12/01 START OF OPTION A Arrive in Adelaide – airport transfers and registrations. Then relax on beach adjacent to the hotel or enjoy the sights of Glenelg. Enjoy the “Welcome Reception” in the evening with Australian Ayrshire breeders. Day 2 - Monday 13/01 Travel via Sellicks Hill, Myponga, Victor Harbor & Strathalbyn, then on to Langhorne Creek for winery tours & lunch. In the afternoon travel to Jervois for herd visit at “Boldview Farms”. Evening at your leisure - enjoy one of 40+ eating venues within walking distance of Hotel or catch the tram to Adelaide City (Casino & Gouger Street Restaurant precinct). Day 3 - Tuesday 14/01 Visit to Hahndorf for sightseeing & lunch. Afternoon herd visit to “Geelunga”. Return to hotel via Willunga Hill & McLaren Vale. Evening at your leisure– enjoy one of 40+ eating venues within walking distance of Hotel or catch the tram to Adelaide City (Casino & Gouger Street Restaurant precinct). Day 4 - Wednesday 15/01 Travel via South Eastern Freeway, through Murray Bridge, Coonalpyn (visit Coonalpyn Silos) & Tintinara. Lunch at Keith. Then travel along Riddoch Hwy through Padthaway to Coonawarra and Penola then on to Mt Gambier.

Day 5 - Thursday 16/01 Tour of Mt Gambier and surrounds. Then on to Pt McDonnell to visit Donavans Dairy, followed by lunch at Portland. Then follow the coast to Warrnambool, sightseeing along the way. Evening dinner and “Laserlight” show at Flagstaff Hill Maritime Museum. Day 6 - Friday 17/01 Visit “Cheeseworld”, then on to Port Campbell along the “Great Ocean Road”. Lunch at Port Campbell before travelling to Ballarat via Cobden & Colac. Evening dinner and “Eureka Stockade” show at Sovereign Hill Pioneer Village. Day 7 - Saturday 18/01 START OF OPTION B Travel into Melbourne. Luncheon in Melbourne. Rest of day spent at your leisure to enjoy the City of Melbourne (Markets, Shopping, Casino, Restaurants etc.) or option to travel to Gippsland in afternoon for herd visit and afternoon tea. Day 8 - Sunday 19/01 Full day at your leisure to enjoy City of Melbourne (Markets, Shopping, Casino, Restaurants, Tram Ride to St Kilda, maybe cricket at M.C.G. or tennis at the Australian Open – its up to you). Day 9 - Monday 20/01 Travel north to Shepparton for World Ayrshire Federation meeting. Dinner in the evening followed by Conference session and Member Country Presentations.

Day 10 - Tuesday 21/01 Travel to I.D.W. for Ayrshire Show & Live Sale. Evening dinner with Exhibitors & Members and finale of Silent Embryo Auction. Day 11 - Wednesday 22/01 Travel to I.D.W. for Jersey Show & Seminars – for those who don’t attend IDW visit to Echuca and Historic Wharf Precinct on Murray River or option for local herd visit. Day 12 - Thursday 23/01 Travel to I.D.W. for Holstein & All Breed Show & Seminars – for those who don’t attend IDW - leisure time in Shepparton.

62

Day 13 - Friday 24/01 OPTION A RETURNS TO MELBOURNE - END OF TOUR Travel via Cobram, Jerilderie, Wagga Wagga & Yass to Canberra with lunch enroute.


1/2019 Day 14 - Saturday 25/01 Sightseeing of National Capital. Visit Parliament House, War Memorial etc. Day 15 - Sunday 26/01 AUSTRALIA DAY Travel via Yass, Boorowa & Cowra to Gooloogong. Lunch at Gooloogong Club for “Australia Day” . Followed by herd visit to “Paschendaele”. Afternoon in Bathurst.

Ayrshire-lehti

COSTS:

Complete Conference Package: $4950 AUD pp Twin share / double (single supplement on application)

OPTION A: 12th - 24th January: $3270 AUD pp Twin share / double (single supplement on application)

OPTION B: 18th - 30th January: $3540 AUD pp Twin share / double (single supplement on application) N.B - Due to availability of suitable accommodation near International Dairy Week, the initial Conference Tour will be limited to 140 persons, therefore early registration is recommended. * Costs do not include airfares or any travel outside of the coach transportation during the conference. It also does not include any optional extensions to the tour - ie travel to Queensland or New Zealand Dairy Event. Day 16 - Monday 27/01 Travel Great Western Highway through “Blue Mountains” to Katoomba for morning tea. Then onto Darling Harbour. Spend the rest of the day enjoying the sights of Sydney & Darling Harbour. Day 17 - Tuesday 28/01 Day trip south to Kiama and Berry. Lunch, sightseeing & herd visit. Day 18 - Wednesday 29/01 Travel to historic Camden for morning tea, followed by local herd visits. Evening Farewell Dinner- Cruise beautiful Sydney Harbour for Dinner Drinks & Dancing. Day 19 - Thursday 30/01 END OF OPTION B Airport Transfers – option to travel to Queensland or to New Zealand Dairy Event.

PAYMENT DEADLINES: FULL TOUR 1st February 2018 1st February 2019 1st October 2019 -

20% due 40% due 40% due TOTAL

$990.00 AUD $1980.00 AUD $1980.00 AUD $4950.00 AUD pp

TOTAL

$990.00 AUD $1140.00 AUD $1140.00 AUD $3270.00 AUD pp

TOTAL

$990.00 AUD $1275.00 AUD $1275.00 AUD $3540.00 AUD pp

OPTION A 1st August 2018 1st February 2019 1st October 2019 OPTION B 1st August 2018 1st February 2019 1st October 2019 -

Refund policy for 2020 World Ayrshire Conference cancellations: Cancellations made prior to November 2019 : all fees paid will be refunded, less bank charges incurred. Cancellations made after November 1st 2019: monies not covered by applicants travel insurance will possibly be refunded (less fees) at the discretion of the Committee. It is recommended that all participants take out travel insurance for the duration of the event.

For Enquiries and More Information: John Edmonds PO Box 137, Langhorne Creek, South Australia 5255 E: cjedmonds0@bigpond.com ** Please note - Conference Itinerary is subject to change at the discretion of the event organisers.

63


Ayrshire-lehti

1/2019

Koko perheen kesätapaaminen Kalajoella 15. - 17.7.2019 Yhdistys toivottaa kaikki ayrshirekarjanomistajat perheineen iloiseen ja rentouttavaan kesätapaamiseen Kalajoelle, jossa pääsemme yhdessäolon ja keskustelun lisäksi nauttimaan Kalajoen hiekkarannoista lomailuhengessä! Lisätiedot: yhdistyksen varapuheenjohtaja Juha Rinkinen 040 517 6465.

AF-CLASS -LUOKITUKSET – PALVELUA JÄSENILLE!

Seuraava AF-Class LUOKITUSKIERROS järjestetään kesän 2019 aikana. Alustavan tiedon mukaan Yves Charpentier saapuu luokittamaan aikaisintaan Okran jälkeen heinäkuussa. Tiedotamme luokituskierroksen tarkemmasta aikataulusta heti, kun se varmistuu.

Lisätiedot ja luokitusvaraukset: Laura Laiholahti, laura.laiholahti@marttila.fi, 044 552 4493

AYRSHIREKASVATTAJIEN HALLITUKSEN YHTEYSTIEDOT: Nimi, tehtävä Saija Räikkönen Puheenjohtaja

Osoite Sahilantie 4, 35820 MÄNTTÄ

Sähköposti saija.raikkonen@suomi24.fi

Puhelin 040 731 4232

Laura Laiholahti Sihteeri

Hämeentie 4743 C, 21560 OLLILA

laura.laiholahti@marttila.fi

044 552 4493

Juha Rinkinen Varapuheenjohtaja

Linnanperäntie 161, 34450 JÄMINKIPOHJA juha.rinkinen@moisio.eu

040 517 6465

Outi Immonen Kristiina Iivarinen Hanna Jaara Vilma Pohjola Salla Rautio Jyri Tanner

Rautavaarantie 2236, 73250 KORPIJÄRVI Kotitie 104, 73360 PAJULAHTI Kiekintie 81, 89800 SUOMUSSALMI KK Katavaistentie 37, 23140 HIETAMÄKI Kurisjärventie 761, 37800 AKAA Nevakuja 115, 64720 PERÄLÄ

050 535 0400 040 594 5678 050 356 2098 050 324 8061 050 525 6109 040 591 3033

outi.immonen@hotmail.com levaniemi@levaniemi.fi hanna.jaara@gmail.com vilma.pohjola@gmail.com salla.rautio@gmail.com jyri.tanner@gmail.com

Taloudenhoitaja, jäsenrekisteri, kotisivujen päivitys, kasvattajanimirekisteri, verkkokaupan ylläpito: Veli Ikkeläjärvi Alakuja 6, 61800 KAUHAJOKI veli.ikkelajarvi@maxinetti.fi 64

040 732 0502

Ayrshire-lehti 1/2019  

Ayrshire-lehti 1/2019  

Advertisement