Ayrshire-lehti 1/2014

1/2014

Ayrshire-lehti

• Vuoden 2013 Ayrshirekasvattaja – Joukolan Ayrshire, sivu 5 • Esittelyssä AWS Grand Champion AT HavisAmanda, sivu 32 • Huippuayrshire kiinnostaa sijoitus mielessäkin, sivu 38 • Ayrshiret toimivat robotilla, sivu 46 1

Ayrshire-lehti

1/2014

“Erityisesti korkeatuottoiset lehmät hyötyvät robottilypsystä. Lehmät käyvät itse keskimäärin 3 kertaa päivässä lypsyllä. Oman työn keveys ja työaikojen joustavuus on tosi suuri etu.”

Kati ja Timo Mankki, Kouvola VMS-robottilypsy ja automatisoitu seosrehuruokinta vuodesta 2012.

95 lehmää, yli 1600 kg tuotosnousu robottiaikana.

Onko DeLaval VMS myös Sinun maitotilasi tuleva lypsytapa?

Tutustu VMS-robottilypsyyn osoitteessa www.delaval.fi

2

1/2014

Ayrshire-lehti

Pääkirjoitus Vastavirtaan Osallistuin Kokkolan yliopistokeskus Chydeniuksen, Vaasan Yliopiston Levón -instituutin ja Keski-Pohjanmaan maaseutuopiston yhteistyössä järjestämään parivuotiseen Agribisnes -koulutukseen, joka päättyi loppuvuodesta 2013. Tuon koulutushankkeen tavoitteena oli maatalousyritysten jatkuvuuden, kasvun sekä kannattavuuden tukeminen ja kehittäminen tulevaisuuden haasteita vastaavaksi. Koulutus oli laatuaan ensimmäinen Suomessa, mutta tuskin viimeinen, ja siinä haettiin maatalouteen bisnesmäisempää ajattelutapaa hyödyntäen pääasiassa luennoitsijoita muilta kuin maatalouden alalta. Toki kouluttajina oli myös maatalousalaa hyvin tuntevia henkilöitä, kuten esimerkiksi Juustoportti Oy:n toimitusjohtaja Timo Keski-Kasari.

Keski-Kasarin kertomus Juustoportin alkutaipaleelta ja alkuvaikeuksista toi mieleen karjanjalostuskentän nykytilanteen, jossa monopolitilannetta yritetään ylläpitää kaikin mahdollisin ja mahdottomin keinoin. Meidän karjanomistajien kannalta tilanne, jossa myytävälle tuotteelle olisi vain yksi ostaja tai toisaalta tilanne, että jotakin tärkeää tuotantopanosta myisi vain yksi toimittaja, olisi todella katastrofaalinen. Maidontuotanto on nykyisin niin kovaa bisnestä, että paitsi tilaa ja karjaa, myös itseään ja toimintatapojaan on kehitettävä koko ajan. Enää ei välttämättä pärjää tekemällä asiat samalla tavalla kuin ne on tehty edellisten sukupolvien ajan.

Kaikenlaisten määräysten ja asetusten kasvava määrä on johtanut siihen, että tilakoosta riippumatta monenlaista paperityötä riittää jo ”normaali-ihmisen” vuosityövuoden verran.

Suomen on sanottu olevan virkamiesten luvattu maa ja siltä kyllä vaikuttaa, kun ajatellaan vaikka karjasuojien yhä kiristyviä ympäristölupavaatimuksia tai raakamaitoasetusta, vain joitakin esimerkkejä mainitakseni. Valitettavan usein täällä päätetään asioita, asetetaan sääntöjä ja määräyksiä vain, jotta säilytettäisiin virkamiesten ja toimihenkilöiden työpaikat ja turvattaisiin oma selusta.

Maidontuottajan ansaitsemille vähäisille euroille on kyllä ottajia; on kaikensortin myyjää, konsulttia, asiantuntijaa, virkamiestä ja toimihenkilöä. Usein meillä maidontuottajilla on valitettavasti jo arkisessa eläinten hoitotyössä, ilman niitä erilaisia paperitöitäkin, niin paljon tekemistä, ettei aikaa jää enää vaatimusten, määräysten tai asiantuntijoiden kyseenalaistamiseen.

Onneksi Suomessa lypsykarja-alalla on jo pitkään toiminut yhdistys, jonka jäsenet uskaltavat kyseenalaistaa toimintamalleja ja toimijoita. Kiitosta tällaisesta toiminnasta kuitenkin hyvin harvoin irtoaa, pyyhkeitä kyllä. Suomen Ayrshirekasvattajat ry ja sen jäsenet on jo toiminnan alkuvuosista lähtien pyritty leimaamaan Kuva Jari Ahlholm

vastarannan kiiskiksi. Voi olla, että se ei kuitenkaan ole pelkästään negatiivinen juttu. Vastustuksesta on yleensä saatu vain lisää pontta ja se on kasvattanut yhteishenkeä. Vaikka Ayrshirekasvattajien jäsenissä on hyvin erilaisia karjanomistajia, tärkeissä asioissa on aina pystytty vetämään yhtä köyttä. Jokainen karjanomistaja tekee tärkeää työtä ayrshirerodun eteen, samoin kuin kaikki yhdistyksen toimintaan tavalla tai toisella osallistuvat, tapahtuipa tuo talkootyö sitten hallituksessa tai sen ulkopuolella ja olipa se sitten näkyvää tai sitä yhtä tärkeää hiljaista puurtamista yhteisen asian eteen.

Suurelle yleisölle ehkä kaikkein näkyvin osoitus Ayrshirekasvattajien jäsenistön voimasta on Ayrshiren Talvinäyttely. Se on myös todellinen näyteikkuna ayrshire-eläimille. Siksi tässäkin lehdessä on paljon asiaa Talvinäyttelystä. Näyttelyssä tapahtuva karjanomistajien ajatusten vaihto on erittäin tärkeää ja se ei rajoitu pelkästään näyttelyasioihin ja jalostukseen, vaan kattaa ihan kaikki karjanpitoon liittyvät asiat. Vaikka Ayrshirekasvattajat on olemassa nimenomaan toimiakseen ayrshiren puolesta, tämän lisäksi yhdistys haluaa puolustaa myös suomalaisia karjanomistajia ja heidän valinnan vapauttaan.

Yhdistys ei kuitenkaan vastusta mitään pelkästä vastustamisen ilosta, vaan koska on monia asioita, jotka ovat yhdistykselle tärkeitä ja taistelun arvoisia. Ykköstavoite on tietenkin pitää ayrshiren puolta eli toimia niin, että rotu paitsi säilyy, myös kehittyy ja edistyy, jolloin se on ja tulee myös tulevaisuudessa olemaan karjanomistajalle ykkösvaihtoehto. Lisäksi yhdistys haluaa olla sellaisten asioiden puolella, jotka helpottavat karjanomistajan arkea ja parantavat taloudellista tulosta eivätkä entisestään vaikeuta sitä ja lisää arkista työtaakkaa. Kiistämätön totuushan on, että vain kuolleet kalat uivat virran mukana. Ja Ayrshirekasvattajat ja ayrshirerotu eivät alistu virran vietäviksi!

Minna Kotila 3

Ayrshire-lehti

1/2014

Kuva Jari Ahlholm

Sisällysluettelo

4

• Pääkirjoitus – Vastavirtaan – Minna Kotila...........................................

• Sisällysluettelo.................................................................................

• Vuoden Ayrshirekasvattaja 2013 – Joukolan Ayrshire – Nina Nieminen. .

• Ayrshirekasvattajien syyskokous – Sanna Rintala...................................

– Tilavierailu Aholan tilalle – Sanna Rintala.......................................

– Aholan tila – Helena ja Pertti Okkonen..........................................

– Hallituksen uuden jäsenen esittely Hannakaisa Heikkinen – Hannakaisa Heikkinen. ................................................................

• AYRSHIRE INTERNATIONAL – kansainvälistä kasvattajayhteistyötä

– Ayrshiret tienhaarassa – John Cochranen esitys Ayrshirekasvattajien

syyskokouksessa – käännös Mirja Koljonen.....................................

– Ayrshire: Tutkimassa genomisen valinnan mahdollisuuksia – käännös Minna Kotila..................................................................

– Ayrshireuutisia maailmalta – Koonnut: Minna Kotila........................

– Vuosinäyttelyn tuomari esittelyssä: David Mayo – Minna Kotila.........

– Vuosinäyttelyn Junior Handler- ja Showmanship-tuomari esittelyssä:

Peter Drummond – Minna Kotila..................................................

– Junnutuomarina Ayrshire Winter Show’ssa – Peter Drummond. .......

– Hei Suomi, ruotsalaiset kiittävät! – Malin Brihall, Linnea Knutsson ja Marie Arvidsson. ....................................................................

• Ayrshire Winter Show 2014 Grand Champion AT HavisAmanda –

Heli Hakamaa..................................................................................

• SALE OF STARS 2014 – Laura Laiholahti...........................................

• Huippuayrshire kiinnostaa sijoitusmielessäkin – Saija Räikkönen.............

• Kuvakollaasi Ayrshire vuosinäyttelystä 2014.........................................

• Lehmä näyttelyyn – meiltäkö! – Heli Hakamaa.....................................

• Pamauksen tila ei ole katunut ayrshirekokeilua – Sanna Rintala . ...........

• Ayrshiret robotilla

– Ayrshiret ovat vallanneet parsipaikkoja Päivölän tilalla – Saija Räikkönen..........................................................................

– Ayrshire on Kulmalan tilan rotu – Sanna Rintala..............................

• Avoimuudesta – Heini Hakkarainen....................................................

• Rotupuhtauskeskustelu 30.1.2014 – Hannakaisa Heikkinen.................

• Miksi en ole sonninemä? – Saija Räikkönen.........................................

• Ayrshire satatonnari

– Huoleton satatonnari Riemu – Heli Hakamaa. ................................

– Pirteä Pirpana satatonnariksi – Merja Kallio....................................

• Syksyn 2013 luokituskierros – Katariina ja Veli Ikkeläjärvi. ....................

• Nautakarja-ohjelma lehmä- ja karjahavaintojen kirjaamiseen –

Minna Kotila....................................................................................

• ALL STARS – Laatulehmien lista........................................................

• Ayrshire Finland 2013 -valokuvakilpailun tulokset................................

• JUNNUT.........................................................................................

• Ayrshire vuosinäyttelyn 2014 tulokset................................................

• Yhdistyksen ilmoitussivut...................................................................

• Kevätkokousilmoitus ja hallituksen yhteystiedot

n:o 1/2014

3 4 5 12 13 14 15

17 20 21 24 26 28 30 32 36 38 40 44 46

47 48 50 52 54 55 56 58 62 64 70 72 74 77

Ayrshire-lehti n:o 1/2014 Neljästoista vuosikerta ISSN 2323-1718 Julkaisija: Suomen Ayrshirekasvattajat Finnish Ayrshire Breeders ry Toimituskunta: Minna Kotila (päätoimittaja) Saija Räikkönen (toimitussihteeri) Seija Viitanen (ilmoitukset) Heli Teiskonlahti Hannakaisa Heikkinen Katariina Ikkeläjärvi Toimituksen sähköpostiosoite: ayrshirekasvattajat.lehti@ gmail.com Ilmestymis- ja aineistopäivät 2014: N:o aineisto ilmestyy 1 15.2. 1.4.

2 31.8. 15.10.

Ilmoitusmyynti: Seija Viitanen seija.viitanen@aina.net 050 596 9552 Taitto ja painatus: SeT-Print, Teija Seppälä Mäensivuntie 69 61800 KAUHAJOKI puh. 040 529 4658 teija.seppala@set-print.fi Englanninkieliset käännökset: Ann-Louise Wiklund Minna Kotila Ruotsinkieliset käännökset: Ann-Louise Wiklund Kansikuva: Vuosinäyttelyn Grand Champion AT HavisAmanda Kuva Lucinda Morgan

Suomen Ayrshirekasvattajat Finnish Ayrshire Breeders ry

1/2014

Ayrshire-lehti

Vuoden 2013 Ayrshirekasvattaja

JOUKOLAN AYRSHIRE Suomen Ayrshirekasvattajat palkitsi syyskokouksessaan Vuokatissa Vuoden 2013 Ayrshirekasvattajana Joukolan Ayrshiren eli Laura ja Jouko Laiholahden perheineen. Valinta on hyvin perusteltu, sillä Joukolan Ayrshire on elävä näyteikkuna rotuun menestyksekkään näyttelytoiminnan, upeiden kotisivujen, kymmenien

jalostuseläinten myynnin, avointen ovien päivien ja tilavierailukohteena toimimisen kautta.

Laura on yksi Suomen Ayrshirekasvattajien perustajajäsenistä ja ehti toimia Suomen Ayrshirekasvattajien hallituksessa kymmenen vuotta, joista yhdeksän ensimmäistä vuotta sihteerinä.

Jouko Laiholahti aloitti tilanpidon vuonna 1989 seitsemällä lehmällä ja pian Lauran tultua mukaan kuvioihin alettiin paneutua jalostukseen ja

pelastettua ja raunioille nousi parannettu painos edellisestä navetasta vuoden 2009 aikana. Uudessa verhoseinäisessä vinokuivikepihatossa on

kasvattaa karjamäärää. Uusi pihatto rakennettiin vuonna 2002, mutta se tuhoutui tulipalossa pääsiäisenä 2009.

Onneksi kaikki eläimet saatiin

aperuokinta kioskeilla, 2 x 8 kalanruotolypsyasema ja tilaa 70 - 80 lehmälle.

Laura on Suomen Ayrshirekasvattajien perustajajäseniä ja

Joukolan Ayrshiren tiimi, Laiholahden perhe (vas.) Linda, Jouko, Ola-Pekka, Laura ja Lilli. Kuva Elly Geverink.

5

Ayrshire-lehti

1/2014

Vuoden 2013 Ayrshirekasvattaja muistelee yhdistyksen perustamisvaiheita näin: ”Ayrshiren Maailmankongressi Englannissa vuonna 2000 oli Suomen kannalta erittäin merkityksellinen, koska se antoi kongressiin osallistuneille Mirja Koljoselle, Sari Alhaiselle ja Anna-Maija Pohjolalle selvän näkemyksen, että oma rotuyhdistys on se, mitä ayrshire Suomessakin tarvitsee. Mirja Koljonen, Sari Alhainen ja Anna-Maija Pohjola kutsuivat tahoillaan ayrshirerodusta kiinnostuneita karjanomistajia koolle ja Suomen Ayrshirekasvattajat ry perustettiin Ikaalisissa syyskuussa 2000.” Laura valittiin uuden yhdistyksen sihteeriksi, ja hän sanoo pitävänsä tätä tehtävää hienona näköalapaikkana ayrshiremaailmaan. Lauran mielestä kaikkein tärkeintä on ollut, että yhdistyksessä on voinut olla mukana toimiakseen rodun hyväksi. ”Yhdistys ei ole minua varten, vaan minä yhdistystä varten.” Laura pitää Suomen Ayrshirekasvattajia nykyään rodulle niin tärkeänä, että ilman yhdistystä rotu saattaisi tänä päivänä olla suurissa vaikeuksissa ja siksi hän arvostaa suuresti kaikkia karjanomistajia, jotka tekevät vapaaehtoistyötä yhdistyksen hyväksi. Lauran mielestä valinta Vuoden Ayrshirekasvattajaksi on arvokas tunnustus, koska oma rotuyhdistys on ayrshirejalostajalle tärkein taustatuki.

Hauskimpia kokemuksia yhdistyksen piirissä ovat Lauran mielestä olleet ensimmäisten vuosien kasvattajatapaamisten illanvietot. Porukkaa oli vielä sen verran vähän, että kaikki tunsivat toisensa, mutta joka kerta saatiin mukaan uusiakin kasvoja. Illanvietoissa oli hyvä henki ja lämmin yhteenkuuluvaisuuden tunne, eivätkä ne olleet rymyjuhlia vaan aidosti tosi hauskoja, ohjelmallisia koko perheen tapahtumia.

Hienointa puolestaan on

6

ollut yhdistyksen aseman vakiintuminen kansainvälisesti arvostetuksi rotuyhdistykseksi sekä ayrshirerodun kehittyminen Suomessa. Kun yhdistys perustettiin, kukaan ei olisi voinut uskoa, missä reilun kymmenen vuoden päästä ollaan. Ensimmäisillä Kanadan matkoilla nähtiin rakenteeltaan upeita lehmiä, jollaisia ei ollut tiedetty olevan olemassakaan ja nyt sellaisia on Suomessakin lukuisissa karjoissa, jotka ovat lähteneet tosimielellä eläinainestaan kehittämään. On ollut motivoivaa ja tyydyttävää nähdä se muutos, joka monissa karjoissa on tapahtunut sen jälkeen, kun karjanomistajat ovat havainneet voivansa itse tehdä jotain karjansa kehittämiseksi, tarttuneet toimeen ja saaneet tuloksia aikaan. Yhdistyksenä Suomen Ayrshirekasvattajat on saavuttanut vakiintuneen aseman rodun vuosinäyttelyn, oman lehden, luokitustoiminnan ja Maailman Ayrshirefederaation jäsenyyden kautta, jolloin toiminta rodun hyväksi on tullut helpommaksi. Yksikään edistysaskel ei kuitenkaan ole tullut helpolla, vaan kaikki on ollut karjanomistajien omaa ansiota ja kovan työn tulosta, yhdistyksen alkuaikoina suorastaan taistelua tuulimyllyjä vastaan.

Ayrshirerodun tulevaisuus näyttää Lauran mielestä hyvältä, vaikka uhkakuviakin on olemassa. Rodulla on paljon vahvuuksia, sillä ayrshire pärjää kaikenlaisissa tuotantoympäristöissä ja siinäkin tapauksessa, että rakenteessa olisi korjattavaa, Ayrshirelehmä vaan sinnittelee. Rodulla on myös hyvät maidon pitoisuudet, utareterveys, kestävyys ja vastustuskyky. Tuotospotentiaalia ayrshirellä on, mutta Suomessa suurin osa lehmistä ei koskaan näe parhaita tuotosvuosiaan, eli hyvän tuotoksen estää jokin muu kuin geneettinen perimä.

Suurimpana uhkana rodulle Laura pitää Viking Geneticsin sonnipolitiikkaa, joka on muuttanut rodun muutamassa vuodessa punaiseksi. Kuinka paljon jää suomalaista ayrshireä jäljelle, kun Tanskan sonnit on kierrätetty populaatiossa?

Valtava usko genomeihin ja valtakunnallisten päätösten perustuminen niihin on iso riski.

Laura muistuttaa, että genomit ovat vain apuväline jalostuksessa. Hän toivoo, että Ayrshirekasvattajien kautta pystyttäisiin jakamaan asiallista tietoa jalostusasioista ja säilyttämään maalaisjärki tallella tilatasolla. Tulevaisuudessa rotua on saatava lypsytyyppisemmäksi, jotta utarerakennetta saadaan parannettua kestävämmäksi, sillä paksujen reisien väliin on mahdotonta saada paikkaa utareelle. Laura toteaa, että Suomen Ayrshirekasvattajat on nykyään niin vahva, että jos rodun pärjääminen riippuu yhdistyksestä, niin rotu kyllä tulee pärjäämään. Positiivinen signaali on myös se, että joka vuosi löytyy uusia ihmisiä, jotka ymmärtävät rodun arvon ja haluavat pitää sitä ayrshiren hyvien ominaisuuksien vuoksi.

Jokainen yksittäinen karjanomistaja voi vaikuttaa rodun säilymiseen juuri pitämällä ayrshire-eläimiä navetassaan.

Oman karjan kehittämisestä Lauralla on selkeä näkemys.

Jalostustyön tulokset realisoituvat ruohonjuuritasolla, eli jalostuksen tuloksena syntyneiden eläinten pitää ensisijaisesti olla tuottavia ja toimivia käytännön oloissa navetassa, ei riitä että ne ovat hyviä paperilla. Vaikka täydellistä lehmää ei ehkä koskaan saa, karjanomistajalla pitää olla jalostustavoitteensa kirkkaana mielessä ja niistä on pidettävä kiinni, luutuneet periaatteet pitää unohtaa. Joukolan tilalla muutettiin jalostustapaa totaalisesti reilu kymmenen

vuotta sitten siirtymällä käyttämään pääasiassa kanadalaisia ayrshiresonneja. Jos haluaa yhtenäisen karjan, ei jalostuslinjauksia pidä jatkuvasti vaihtaa, vaan kannattaa käyttää keskenään samantyyppisiä sonneja, jotka samalla sopivat omiin jalostustavoitteisiin. Jos käyttää vähän kaikkea, niin saa vähän kaikkea ja hyvin harva lopulta haluaa karjaansa suurta hajontaa. Vaikka erilaiset tulosteet ja raportit ovat tärkeitä, menestyäkseen jalostajan pitää tuntea rotu, suvut ja yksittäiset eläimet. Eläimiä pitää katsoa ja taas katsoa, koska vain katsomalla voi oppia. Kun tuntee lehmänsä ja sen, minkälaista jälkeä mikäkin sonni jättää, oppii tietämään, millainen parituskumppani kullekin lehmälle on sopiva.

Laura on ollut monissa ayrshirerotuun liittyvissä asioissa mukana vuosien varrella.

2000-luvun alussa Suomen Ayrshirekasvattajat etsivät yhteistyötahoja, joiden kautta voisi vaikuttaa rodun asioihin ja tulevaisuuteen. Faban hallituksen ja keinosiemennysosuuskuntien toimitusjohtajien kanssa pidettiin useita palavereita keskustellen valtakunnan jalostuslinjauksista, eläinaineksen rakenteesta, kestävyydestä ja sonninemävalinnasta. Laura on edustanut Suomen Ayrshirekasvattajia maailman Ayrshirefederaation kokouksissa USA:ssa Madisonissa vuonna 2004 ja Suomessa vuonna 2008. Ammatillisessa mielessä ja oman karjasilmän kehittämisen kannalta parasta ja mieluisinta on kuitenkin ollut vuonna 2004 alkanut luokitustoiminta.

Lähtötilanne oli se, että suomalaiset karjanomistajat eivät tienneet mitään luokituksesta, kunnes kuultiin että Ydinkarjassa on käynyt ruotsalainen luokittaja ja ryhdyttiin ottamaan asiasta selkoa. Vuonna 2004 Ayrshirekasvattajat sai

6

1/2014

Ayrshire-lehti

Vuoden 2013 Ayrshirekasvattaja vuosinäyttelynsä tuomariksi kanadalaisen Yves Charpentierin, joka oli aikaisemmin toiminut ammattiluokittajana Kanadassa. Vain yksi tärkeä lause tarvittiin: ”Yves, olisiko mahdollista, että tulisit Suomeen luokittamaan lehmiä?” ja siitä käynnistyi AF-luokitustoiminta.

Laura vastasi luokituskierrosten organisoinnista, isosta osasta käytännön toteutusta ja tietojen tallennuksesta vuoteen 2010 saakka. Näyttelyiden järjestäminen, näyttelyluettelot sekä erilaisissa näyttelytoimikunnissa mukana olo, lehden toimittaminen sekä kotisivujen päivittäminen kuuluivat yhdistyksen sihteerin toimialaan ja olivat mieluisia tehtäviä.

Samanhenkinen porukka on

siivittänyt Lauran palavaa halua rodun eteenpäin viemiseen ja uusien juttujen ideointi on ollut helppoa, kun niille on saanut vastakaikua ja ideoita on päässyt ”jalostamaan”. Kipinää ja taistelutahtoa on antanut myös se, että ayrshiren jalostaminen tai yhdistyksen toiminta ei aina ole ollut helppoa, vaan usein taistelua epäoikeudenmukaisuutta vastaan ja ayrshirerodun aseman puolustamista.

Kaikesta edellä mainitusta huolimatta Laura sanoo, että kaikkein parasta on sittenkin ruohonjuuritasolla työskentely, parhaat keskustelut käydään yleensä lehmän äärellä navetassa ja se palkitsee, kun huomaa, että on saanut siirrettyä omaa innostustaan eteenpäin.

Lehmien katsominen ei lakkaa kiinnostamasta! Tämän ehtymättömän innostuksen on varmasti huomannut jokainen Lauran tunteva.

Koska Laura on luottamustoimensa takia ollut paljon poissa kotoa, kotijoukkojen tuki ja uurastus on ollut erittäin tärkeää. Laura on onnellinen siitä, että koko perhe arvostaa ayrshirerotua eikä emännän rientoja ole haluttu rajoittaa, koska on nähty ne rodun kannalta tärkeiksi. Perheen lapsista erityisesti Lilli on vahvasti mukana käytännön karjanhoidossa, näyttelytoiminnassa sekä kaikissa lehmiin liittyvissä aktiviteeteissa. Lauran mieltä lämmittää, että perheestä löytyy joku toinenkin ayr-

shirejalostukseen hurahtanut.

Lillin kanssa on käyty monet hyvät keskustelut oman karjan eläimistä, pohdittu mahdollisia näyttelyyn lähtijöitä ja ruodittu eri eläinten pieniä rakenteellisia yksityiskohtia. Lopuksi Laura hehkuttaa ”ayrshiremaailmaa”, joka on samanhenkisine ihmisineen ainutlaatuinen kansainvälinen yhteisö ja valtava rikkaus.

Tuo ayrshire-yhteisö on tullut sekä Joukolan tilalle että kaikille muillekin ayrshirekasvattajille bonuksena hienon rodun jalostamisen ja kasvattamisen myötä!

Onnea ja jatkuvaa menestystä Joukolan Ayrshirelle!

Nina Nieminen

The Ayrshire Breeder of the year 2013 The Finnish Ayrshire Breeders selected Joukola Ayrshires, that is Laura and Jouko Laiholahti and their family, to the Ayrshire Breeders of the year. The selection was well founded, as the Joukola Ayrshire herd is a living show-window for the breed due to successful appearances at exhibitions, fantastic home sites, several animals sold for breeding, open house days and for being an object for farm visits. Laura is one of the people that founded the Finnish Ayrshire Breeders and she belonged to the board for ten years, nine of them as secretary.

Jouko Laiholahti started his path as a farmer in 1989 with seven cows. Very soon after Laura joined him, they started focusing on breeding and increased the number of cows. In 2002 a new free stall was built, but it was destroyed in a fire during Easter in the year 2009. Luckily all the animals were saved and a new improved free stall was built in 2009. The new stall has curtain windows and a sloped straw bed, forage feeding and kiosks, 2 x 8 herringbone parlour and room for 70 - 80 cows.

Laura, as one of the founders of the Finnish Ayrshire Breeders, remembers it like this: ”The World Ayrshire Conference in the UK in the year 2000 was very important to Finland. It gave the participants Mirja Koljonen, Sari Alhainen and Anna-Maija Pohjola a very clear vision that Finland needed an Ayrshire breed association of its own. They all, individually, gathered interested breeders together to a meeting, and the Finnish Ayrshire Breeders association was founded in Ikalis in September 2000.” Laura was selected secretary of the association and says that through that she got a good view into the Ayrshire world. The most important thing, accord-

ing to Laura, is that as a member of the association she has been able to work for the breed. ”The association isn’t there for me, I am there for the association.” According to Laura the Finnish Ayrshire Breeders are so important to the breed, that without them the breed would be in great trouble and that’s why she appreciates all the breeders, who voluntarily work for the association. She thinks also, that the selection of her family to the Ayrshire Breeders of the year is a valuable acknowledgment, because the breed association is the most important support to an Ayrshire Breeder.

The jolliest occasions, according to Laura, have been the evening parties during the first years. The members then were so few, that everybody knew everybody, but every year there were more new people attending. The atmosphere and the community were good. There were no wild parties, but more like family gatherings with different programs.

Laura has appreciated mostly, that the association has been recognized abroad as a valued breed association and that the Ayrshire Breed has been developing in Finland. When the association was founded, no one could guess where we would be after a little more than ten years. During our first visits to Canada we saw extremely well built cows. We hadn’t had the faintest idea that such cows existed and now you can see them in many of the herds in Finland, where the breeders have committed themselves to develop their herds. It has been inspiring and satisfying to see the change that has occurred when the breeders have realized, that they themselves can do something to develop their cows, then have started to do it

7

Ayrshire-lehti

1/2014

Vuoden 2013 Ayrshirekasvattaja and received results. As an association the Finnish Ayrshire Breeders have received a solid position through the exhibitions, through their own magazine, through classifications and through their membership in the global Ayrshire federation.

All this has made it easier to work for the good of the breed.

The progress itself hasn’t been easy to achieve, everything has been achieved by the hard work of the breeders. In the beginning it was a fight against windmills.

Laura thinks that a future for the Ayrshire Breed still exists, though there are threats against it. The breed has many good qualities, it can cope in different surroundings even when the exterior isn’t perfect and there are details that should be corrected. The Ayrshire cow is persistent. The percentages of milk fat and protein are good, as are the udder health, longevity and the resistance. The Ayrshire cow is a good producer, but most of the cows in Finland don’t reach their best years of production, which doesn’t depend on the genes, but on something else. The biggest threat against the breed is the bull policy in Viking Genetics, because of that the breed has turned into a red cow breed only during a couple of years.

How much is going to be left of the Finnish Ayrshire after the Danish bulls have been circulated through the population. The huge faith in genomes and the decisions based on those are enormous risks. Laura points out, that genomes are only tools to help the breeding. She hopes that the Ayrshire Breeders can spread real information and stresses the importance of common sense on every farm. The breed has to have more angularity for the udder to develop in a more lasting way. It is impossible to make space for the udder between fat thighs.

Laura says, that the Finnish Ayrshire Breeders today are so strong, that if the surviving of the breed depends on them, the breed will survive. It is also positive, that there are more people every year who realize the worth of the breed and want to preserve it for its good qualities. Every single breeder can contribute to the preservation of the breed by keeping Ayrshire cows in their herd.

When it comes to her own herd, Laura has a clear goal.

The realization of the breeding is seen in the cow stable.

The animals born have to be productive and work well in the stable. It isn’t enough that they are good on paper. Even if you perhaps never get the perfect cow, the breeder has to know where he is going and hold on to the goals, old ways can be forgotten. At Joukola the breeding was totally changed ten years ago, when they started to use Canadian sires. If you want a herd that is equal in exterior and production, you can’t go on changing the goals. If you use a bit of everything, you get a bit of everything and in the end there aren’t many who want such a division in their herd. Even if the different results and reports are important, the breeder, who wants to be successful, has to know the breed, the families and the different animals and you have to watch and watch the animals again and again, because only by watching you can learn. When you know your animals and see what kind of progeny the sires leave, you can learn to choose the right mate for your cow.

Laura has during the years been involved in many cases concerning the Ayrshire breed. Around the year 2000 the

8

Finnish Ayrshire Breeders were looking for co-operation with a party, who could have an impact on matters concerning the breed and its future. Together with the board at Faba and with the AI bosses many a meeting was held, where the goals for the breeding, the exterior of the cows, longevity and the choice of dames for the bulls were discussed. Laura has been a representative for the Finnish Ayrshire Breeders at the global meetings of the Ayrshire federation in Madison in 2004 and in Finland in 2008. Professionally and with regard to how the eye for cows has developed, the classification, which started in 2004, has been the best and the most enjoyable lesson.

The Finnish breeders didn’t know anything about classification before they heard that a Swedish classifier had visited the Asmo Nuclear herd and the breeders started to investigate what it was all about. Then in 2004 the Ayrshire Breeders got the Canadian judge Yves Charpentier to judge their yearly exhibition. Only one sentence was needed: ”Yves,would it be possible for you to come to Finland to classify our cows?” and there the classification of cows in Finland started. Laura organized the classification rounds, the practical arrangements and the results collection until the year 2010. The secretary of the association had to organize exhibitions, make exhibition catalogues, attend to exhibition meetings, produce the magazine and keep the home pages up-to-date and she liked to do it. By receiving support and help to realize ones ideas from a group of people thinking alike, has made it easy to develop different projects and also to develop the breed.

She has also got spark and fighting spirit from the fact that the Ayrshire breeding and the function of the association haven’t always been easy, but often a fight against injustices and defending of the Ayrshire Breed. Nevertheless Laura prefers to work with the cows, the best conversations are held next to the cows in the cow stable and it is very encouraging when you realize that you have been able to transfer your own enthusiasm to other people. To watch the cows never ceases to interest. This inexhaustible interest has been known to everyone, who knows Laura.

When Laura, due to many commissions, has been away from home, the support and work contribution from her family have been crucial. Laura is happy, that the whole family values the Ayrshire Breed and that no one has tried to limit her actions, while it has been considered important for the breed.

Of the children in the family, Lilli is the one who has been most involved in the practical work with the cows, in the work with the exhibitions and in all the other activities concerning the cows. Laura is content, that there is one other person in the family, who is totally absorbed by Ayrshire Breeding.

With Lilli there has been many a good conversations about the cows in the herd, pondering about which cows to take to the exhibition and discussing small details in the cow’s exteriors.

Finally Laura is delighted about “the Ayrshire-world” which is an outstanding international collection of like-minded people and an enormous reward. This Ayrshire assembly has been a bonus to both the Joukola farm and to all Ayrshire Breeders who breed this outstanding breed.

1/2014

Ayrshire-lehti

Vuoden 2013 Ayrshirekasvattaja

Årets Ayrshireuppfödare år 2013 Finlands Ayrshireuppfödare utsåg Joukolas Ayrshire d.v.s Laura och Jouko Laiholahti med familj, till årets Ayrshireuppfödare. Valet var välgrundat, för Joukolas Ayrshire framstår, som ett levande skyltfönster för rasen genom sin framgångsrika utställningsaktivitet, sina fantastiska hemsidor, genom tiotals djur sålda till förädling, dagar med öppet hus, samt som ett mål för gårdsbesök. Laura är en av dem, som grundade Finlands Ayrshireuppfödare och hon hann höra till Finlands Ayrshireuppfödares styrelse i 10 år, varav 9 som sekreterare.

Jouko Laiholahti började sin bana som husbonde år 1989 med 7 kor. Mycket snart efter, att Laura kom in i bilden, började man satsa på förädling och utöka antalet djur. År 2002 byggdes en ny lösdriftsladugård, men den förstördes i en brand under påsken år 2009. Som tur var kunde alla djur räddas ur ladugården och ur ruinerna reste sig en förbättrad upplaga av den föregående ladugården redan under år 2009. I den nya ladugården med gardinfönster och sluttande ströbädd har man fullfoderutfodring med kiosker, 2 x 8 fiskbens mjölkstation och plats för 70 - 80 kor.

Laura, som en av grundarna till Finlands Ayrshireuppfödare minns tiderna för grundandet såhär: ”Ayrshirerasens världskonferens i England år 2000 var mycket betydande för Finlands del, den gav deltagarna Mirja Koljonen, Sari Alhainen och Anna-Maija Pohjola en klar vision, av att en egen rasförening var vad Ayrshirerasen i Finland behövde.

Mirja Koljonen, Sari Alhainen och Anna-Maija Pohjola kallade, var på sitt håll, intresserade kreatursuppfödare till ett möte och Finlands Ayrshireförening grundades i Ikalis i september 2000.” Laura blev vald till sekreterare i föreningen och säger, att hon därigenom fick en god insikt i Ayrshirevärlden. Det

viktigaste, enligt Laura, är att hon har kunnat vara med i föreningen, för att verka för rasens bästa. ”Föreningen finns inte till för mig, utan jag finns till för föreningen. ”Laura anser att föreningen Finlands Ayrshireuppfödare är så viktig för rasen, att rasen utan den i dag skulle befinna sig i stora svårigheter och därför värdesätter hon alla kreatursuppfödare, som bidrar med frivilligt arbete till förmån för föreningen. Laura anser, att utnämningen till årets Ayrshireuppfödare är ett värdefullt erkännande, eftersom den egna rasföreningen är det viktigaste stödet för en Ayrshireförädlare.

De roligaste tillfällena, enligt Laura, var under de första åren uppfödarsammankomsternas kvällssitsar. Deltagarantalet var då ännu så litet, att alla kände alla, men varje gång kom det med fler och fler nya ansikten. Under kvällssitsarna var atmosfären god och där rådde en bra känsla av gemenskap, det var inga vilda fester, utan verkligt roliga familjesammankomster med program.

Det finaste för mig har varit befästandet av föreningen, som en internationellt uppskattad rasförening samt utvecklingen av Ayrshirerasen i Finland. När föreningen grundades kunde ingen ännu gissa var vi skulle befinna oss efter drygt 10 år. Under de första resorna till Kanada, såg vi fantastiskt fint byggda kor, sådana som vi inte ens anat att existerade och nu finns det likadana i många av de besättningar i Finland, som på allvar har gått in för utveckla sitt boskapsmaterial.

Det har varit inspirerande och tillfredsställande, att se den förändring som skett, när kreatursskötarna har märkt, att de själva kan göra något för att utveckla sina kor, skridit till verket och fått resultat. Som förening har Finlands Ayrshire uppfödare uppnått en stabil ställning genom årsutställningar

9

Ayrshire-lehti

1/2014

Vuoden 2013 Ayrshirekasvattaja av rasen, genom en egen tidning, genom klassificering och via medlemskapet i den globala Ayrshirefederationen, varigenom verksamheten för rasens bästa har blivit lättare. Inget av framstegen har dock tillkommit lätt, allt är kreatursägarnas egen förtjänst och ett resultat av hårt arbete, I början av banan rent av en strid mot väderkvarnar.

Enligt Laura ser Ayrshirerasens framtid ljus ut, också om det finns hot mot den. Rasen har många goda egenskaper, den klarar sig i många slags olika omgivningar också då det finns brister i den enskilda kons exteriör, som borde rättas till. Ayrshirekon håller ut. Halterna av mjölkfett och protein är goda hos rasen liksom juverhälsan, uthålligheten och motståndskraften. Ayrshire har också potential att producera, men största delen av korna i Finland upplever inte sina bästa produktionsår, det är någonting annat än generna, som står i vägen för en god produktion. Det största hotet mot rasen utgör tjurpolitiken inom Viking Genetics, som har gjort rasen till en röd ras bara inom några år. Hur mycket blir kvar av den finska ayrshiren, när de danska tjurarna har cirkulerat genom populationen? Den enorma tron på genomerna och det att de statliga besluten grundar sig på dem, är en stor risk.

Laura påpekar, att genomerna bara är ett hjälpmedel inom förädlingen. Hon hoppas, att man genom Ayrshireuppfödarna kan sprida saklig information om förädlingsfrågor och bevara bondförnuftet på gårdsnivå. Rasen måste i framtiden fås att bli mera av mjölktyp, så att juverformen kan utvecklas i en hållbarare riktning, det är omöjligt, att få plats för juvret mellan tjocka lår. Laura slår fast, att Finlands Ayrshireuppfödare nuförtiden är så starka, att om det beror på föreningen om rasen skall klara sig, så kommer den att klara sig. En positiv signal ger också det, att det varje år hittas nya människor, som förstår sig på värdet av rasen och vill bevara den p.g.a. de goda egenskaper, som Ayrshire besitter. Varje enskild kreatursuppfödare kan bidra till att rasen bevaras genom att hålla Ayrshirekor i sin ladugård.

När det gäller den egna besättningens utveckling har Laura en klar linje. Förädlingen realiseras på gräsrotsnivå, de djur, som föds som ett resultat av förädlingen, skall först och främst vara produktiva och fungerande i praktiken i ladugården, det räcker inte, att de är bra på pappret. Fastän man kanske aldrig får fram den perfekta kon, måste kreatursägaren ha en klar bild av vart man strävar och hålla fast vid de målen, gamla principer kan glömmas. På Joukola ändrades sättet att förädla totalt för 10 år sedan, genom att man övergick till att använda i huvudsak kanadensiska tjurar. Om man vill ha en enhetlig besättning, kan man inte hela tiden ändra på de uppdragna linjerna för förädlingsmålen. Om man använder litet av varje, får man litet av varje och det är sist och slutligen inte många, som vill ha stor splittring inom sin boskap. Fastän de olika resultaten och rapporterna är viktiga, måste förädlaren, för att bli framgångsrik, känna rasen, familjerna och de enskilda djuren. Och man måste betrakta och åter betrakta djuren, för bara genom att se kan man lära. När man känner sina djur och ser vad de olika tjurarna lämnar för efterkommande, lär man sig veta vilken parningskumpan, som är den bästa för den enskilda kon.

10

Laura har under åren varit med i många sådana ärenden, som rört Ayrshirerasen. I början på 2000-talet sökte Finlands Ayrshireuppfödare en samarbetspartner, som kunde inverka på ärenden, som berörde rasen och på dess framtid.

Tillsammans med Fabas styrelse och med seminandelslagets verksamhetsledare hölls det mången palaver, där man diskuterade linjedragningen för förädlingen, djurunderlagets exteriör, uthållighet och valet av tjurmödrar. Laura har varit representant för Finlands Ayrshireuppfödare vid den globala Ayrshirefederationens möten i Madison, USA, år 2004 och i Finland år 2008. Yrkesmässigt och med tanke på hur blicken för kreaturen har utvecklats har det bästa och trevligaste varit klassificeringen, som startade år 2004. Utgångspunkten var, att de finländska kreatursuppfödarna inte visste någonting om klassificering förrän de hörde att en svensk klassificerare hade besökt Asmo kärnbesättning och man började utreda saken. År 2004 fick Ayrshire uppfödarna kanadensaren Yves Charpentier till domare under årsutställningen. Han hade tidigare fungerat som yrkesmässig klassificerare i Kanada. Det behövdes bara en viktig sats: ”Yves, skulle det vara möjligt för dig, att komma till Finland och utföra klassificeringar?” och där startade klassificeringen i Finland. Laura stod för organisationen, för en stor del av de praktiska arrangemangen och för insamlandet av uppgifterna ända fram till år 2010.

Föreningens sekreterare skulle organisera utställningar, göra utställningskataloger, medverka i olika utställningsutskott, producera tidningen och uppdatera hemsidorna och de var omtyckta uppgifter. Att föra rasen framåt och få understöd och hjälp att förverkliga nya idéer från en grupp av likasinnade, har gjort det lätt att utveckla olika projekt. Gnista och stridslust har hon också fått av att förädlingen av Ayrshire och föreningens funktion ofta varit en kamp mot orättvisor och försvar av Ayrshirerasens position. Trots allt detta tycker Laura, att det bästa ändå är att arbeta på gräsrotsnivå, de bästa samtalen förs bredvid korna i ladugården, och det är uppmuntrande, när man märker att man lyckats överföra sin egen entusiasm på andra. Att se på kor upphör inte att intressera. Detta outsinliga intresse har säkert alla som känner Laura fått uppleva.

När Laura p.g.a. sina förtroendeuppdrag ofta varit borta hemifrån, har de hemmavarandes stöd och arbetsinsats varit mycket viktiga. Laura är lycklig över att hela familjen uppskattar Ayrshirerasen och att ingen har försökt begränsa hennes rörlighet, för man har upplevt det som viktigt ur rasens synpunkt sett. Av familjens barn är Lilli den, som är mest med i den praktiska skötseln av korna, i utställningsverksamheten och i alla aktiviteter, som berör korna. Laura är nöjd över att det finns en till i familjen, som är uppslukad av Ayrshireförädling. Med Lilli har hon fört många goda samtal om korna i den egna besättningen, funderat över vilka, som skall delta i utställningar och dryftat små detaljer i kornas utseende.

Till sist gläder sig Laura över ”Ayrshire-världen”, som är en enastående internationell samling av likatänkande människor och en enorm rikedom. Denna Ayrshire-församling har både Joukolas gård och alla andra Ayrshireuppfödare fått som bonus på förädlingen och uppfödningen av denna fina ras.

1/2014

Ayrshire-lehti

Tulevaisuuden tähdet tuikkivat jo tänään!

Faucher Poker Opal ET AF-VG86 sekä burdettelaiset tyttärensä Päivölän B Oprah (vas.) ja Päivölän B Ophelia ET

Päivölän B Ophelia ET myytiin Talvinäyttelyn Sale of Stars -huutokaupassa 4000 euron hintaan.

Uudet omistajat ovat Janne Kataja, Aku Hirviniemi, Sami Yli-Huumo ja Juha Viirimäki.

Toivotamme onnea ja menestystä Ophelialle ja sen uusille omistajille!

Tervetuloa tutustumaan!

Päivölän tila on myös Facebookissa!

PÄIVÖLÄN TILA

Saija Räikkönen ja Jani Kivilahti Saija 040-7314232 Jani 045-2732340 paivolafarm@gmail.com 11

Ayrshire-lehti

1/2014

Ayrshirekasvattajien syyskokous

Ayrshirekasvattajien syyskokous Ayrshirekasvattajien syyskokous järjestettiin 29. - 30.10.

2013 Vuokatissa. Väkeä saapui niin junalla kuin omilla autoillaan, pitkienkin matkojen päästä, tapaamaan toisiaan ja ennen kaikkea näkemään ayrshire-eläimiä sekä puhumaan niistä. Ensimmäisenä päivänä käytiin tuttuun tapaan tilavierailulla, jonka kohteeksi tänä vuonna olivat lupautuneet Niemelän tilan isäntäväki, Jyrki Nykänen ja Ella Mustakangas.

Hienolla paikalla sijaitsevalla yhden robotin tilalla on valtaosin ayrshireja. Tilan jalostussuunnitelma on ulkoistettu Faballe, koska halutaan saada suunnitelmaan mukaan asiantuntijuus ja mahdollisuus keskittyä itse muihin tilan töihin.

Niemelän tilan isäntäpari Ella Mustakangas ja Jyrki Nykänen. Kuva Helena Okkonen

Paikalla oli myös tilan jalostusasiantuntija Maarit Hietanen kertomassa eläinten taustoista.

Saunan hoidettua ruumis-

ta saatiin Ravintola Kipossa nauttia todellista kainuulaista ravintoa, erikoisuutenaan karhunkäristystä. Sitä ei ollut moni

maistanutkaan ennen. Hyvä ruoka ja puheensorina siivitti iltaa eteenpäin. Ensimmäistä kertaa palkittiin jo illanvietossa Vuoden Ayrshirekasvattaja.

Tilaisuus oli juhlallinen, kun Joukolan Ayrshire, eli Laura ja Jouko Laiholahti, sai ansaitun palkintonsa. Illan kuluessa saatiin vielä mielenkiinnolla kuunnella, kun Huuskolan jäätelötilan emäntä Sirpa kertoi ayrshirelehmien hoidon ja jäätelönteon yhdistämisestä.

Itse kokous oli aktiivinen ja puheenvuorojen täyttämä.

Hallitus, uutena jäsenenään Hannakaisa Heikkinen, sai paljon ajattelemista tuleviin kokouksiinsa. Toimintasuunnitelma kertoi yhdistyksen monipuolisesta otteesta rodun hy-

NIEMELÄN TILA (kasvattajanimi NYKÄSEN) - Vuonna 2006 valmistunut lämmin pihatto, 71 lehmäpaikkaa ja tilat nuorkarjalle, automaattilypsy, yksi Lely lypsää.

- Vuonna 1998 valmistunut vinokuivikekylmäpihatto, 45 eläinpaikkaa, jossa vuodesta 2011 naapuritilan hiehot talvella (marraskuu-toukokuu).

- Peltoa 170 ha josta 65 viljalla (ohra, kaura, vähän vehnää), loput nurmella (n. 95 sr ja 10 ha laidunta).

- Työvoimana Jyrki Nykänen ja Ella Mustakangas. Myös Yrjö Nykänen auttaa voimiensa mukaan, lisäksi palkattua työvoimaa noin yhden henkilötyövuoden verran ajoittuen kasvukaudelle + harjoittelijoita satunnaisesti.

- Aperuokinta (sr, vilja, rypsi, vitamiinit ja kivennäinen), robotilta Teknotäysrehu keskim. 3,3 kg/lehmä.

- Karjan keskituotos 12 kk: 48,4: 9314 - 393 - 4,2 - 337 - 3,6 (31.8.2013) - Lehmien NTM; ay (40 kpl) +4,1, hol (4kpl) -2 - Hiehojen NTM; ay (46) +10, hol (6) +10,5 - Keskipoikimakerta 2,33 - Tilalta on lähtenyt kolme ay-sonnia keinosiemennysasemalle: 2005 N. Uniconn, 2006 N. Willi-Ilo ja 2008 N. All-In-One.

12

Facettilainen ensikko Hennesy (ei. L. Larsgård) Niemelän tilalla. Hennesyn NTM on +19 ja sen ensimmäinen 305:n päivän tuotos oli 8990 kg. Kuva Saija Räikkönen

1/2014

Ayrshire-lehti

Ayrshirekasvattajien syyskokous

Viidesti poikinut Yaspis (H. Piuha x L-K. Luiro) jonka NTM on +10 ja paras 305:n päivän tuotos neljänneltä kaudelta 11765 kg. Kuva Saija Räikkönen

Syyskokouksen lopuksi John Cochrane piti esitelmän ayrshirerodun historiasta. Kyseisen esitelmän suomennos on luettavissa myöhempänä tässä lehdessä. Kuva Saija Räikkönen

väksi tehtävään työhön. Kokous vahvisti sitä, kuinka tärkeällä asialla Ayrshirekasvattajat ovat ja kuinka paljon löytyy asiasta

kokoustajilla oli jo kiire lähteä kotiin hoitamaan omia karvaturpia. Syyskokous antoi hyvän hengähdyksen arkeen ja kotiin

kiinnostuneita ja innostuneita ihmisiä. Asiaa olisi riittänyt vielä seuraavallekin päivälle, mutta kuten karjaihmisillä aina,

tuomisina oli taas monta hyvää muistoa ja paljon tärkeää asiaa.

Sanna Rintala

Tilavierailu Aholan tilalle Ayrshirekasvattajien syyskokouksen jälkeen pieni joukko kasvattajia pääsi tutustumaan Helena ja Pertti Okkosen Aholan karjaan. Suurin osa meistä tunsi Helenan jo entuudestaan ja tiesimme löytävämme tämän karjanaisen navetasta hienoja lehmiä. Iloinen isäntäväki otti meidät vastaan ja esitteli upeasti hoidettuja, hyvärakenteisia

ayrshirelehmiään ilman pienintäkään kiireen tuntua, vaikka iltalypsy jo odotteli alkamistaan.

Aholan eläimiä katsoessa näki sen, mitä intohimo ja rakkaus eläimiä sekä jalostamista kohtaan saa aikaan. Ilman pitkäjänteisyyttä ja tarkkaa sonnivalintaa ei samanlaisiin tunnuslukuihin ja niin hyvään eläinten rakenteeseen päästäi-

si. Jalostusneuvojat ovat varmasti olleet mukana jalostusvalinnoissa, mutta isäntäväen tietämys lehmiensä suvuista, käyttämistään sonneista ja niiden taustoista kertovat sen, että tällä tilalla asiantuntijuus asuu karjanomistajissa.

Aktiivinen osallistuminen jalostukseen valtakunnallisella tasolla sekä kuvien ja tausto-

jen kertominen internetissä, varsinkin Facebookin Lehmät <3 <3 <3-ryhmässä, ei ole pois Helenan omasta työstä tilallaan. Sen näkee puhtaista ja hyvinvoivista lehmistä. Vierailusta sai intoa omaankin työhön, koska todellinen innostus on tarttuvaa.

Sanna Rintala

13

Ayrshire-lehti

1/2014

Ayrshirekasvattajien syyskokous

Aholan tila Aholan tilalla tehtiin sukupolvenvaihdos vuonna 1985, jolloin Pertti Okkonen ja minä otimme tilan jatkaaksemme.

Hyvä tila olikin ottaa hallintaan, sillä Reino ja Vieno Okkonen olivat jo tehneet valintoja, kuten että tilalle oli ostettu 1967 ensimmäinen ayrshirelehmä Nelli (i. Riihiviidan Sotamies), joka ei ollutkaan mikä tahansa lehmä. Vuonna 1966 Suomessa vieraili Marokon presidentti, jolle Nelli-vasikka oli lahjoitettu Liedosta. Vasikan vieminen kauas Marokkoon asti osoittautui liian vaikeaksi.

Nelli kasvoi hiehoksi Hannes Hyssälän karjassa, josta se rainahuutokaupan kautta ostettiin Aholan tilalle. Nellin jälkeläinen löytyy edelleen Aholan karjasta ja yksi myytiin tämän vuoden tammikuussa uuteen kotiin.

Tilalla on tehty jalostussuunitelma jo 1960 - 70 luvun vaihteesta asti ja tilan siirtyessä meidän nimiimme koko karja oli jo ayrshirekarjaa.

Valssi, i. Peterslund, poikinut kuusi kertaa ja lypsänyt 59 975 kiloa maitoa.

Tilalla on nyt 21 lehmää ja heti alusta alkaen kiinnitimme huomiota utarerakenteeseen ja jalkoihin. Jalat olivat se, josta ajattelin, että jos ne eivät ole kunnossa kärsii koko lehmä.

Ihan sama ajatus on edelleenkin kolmenkymmenen vuoden lehmänhoitokokemuksella: jos jalat ja utare pettävät, niin silloin lehmän elinkaari on lyhyt.

Kahdenkymmenen vuoden aikana utareindeksipisteet ovat

Hiehot laiduntavat perinnebiotoopilla.

14

parantuneet 30:llä pisteellä, eli se näkyy jo utareiden tasaisuutena.

Vuonna 2003 laitoimme tavoitteeksi aika hurjankin luvun ja se oli, että poistettujen lehmien elinikäistuotos pitäisi olla keskimäärin 40 tuhatta kg/lehmä, kun poistettujen elinikäistuotos tuolloin oli tilallamme 23 256 kg/lehmä.

Aika huima tavoite. Noin kuusi vuotta sitten, jolloin tilan kes-

kituotos oli keikkunut kymppitonnin pinnassa jo pitkän aikaa, päätimme, että pudotamme reilu viisi-seitsemänsataa kg keskituotosta. Tämä päätös ei tunnu tällä hetkellä ollenkaan huonolta, sillä viiden vuoden keskiar votunnusluvut ovat seuraavat: keskipoikimakerta 3,07, poistettujen elinikäistuotos reilusti yli 42 tuhatta (viime vuonna päästiin jo 46 392 kg/lehmä) ja elossa olevien elinikäistuotos melkein 27 000 kg/lehmä. Keskituotos on samana aikana ollut 9 300-9 500kg:n välissä rasvan ollessa 4,5 % ja valkuaisen 3,6 %.

Pitoisuudet eivät ole kärsineet asettamistamme jalostustavoitteista, päinvastoin ne ovat kohonneet muun jalostusedistymisen myötä. Lisäsenttejä tulee vuodessa keskimäärin 2 senttiä/litra.

Lihasonneja ei ole käytetty vielä kertaakaan, sillä kaikki ylimääräiset hiehot ja lehmät ovat menneet kaupaksi. Lähinnä Kainuuseen, mutta on Lapin läänin, Pohjois-Karjalan ja Pohjois-Savon puolellekin matkannut ylimääräisiä nautojamme. Nuorsonneja olemme käyttäneet runsaasti, mutta aina olemme nuorsonnivalinnassa käyttäneet tarkkaa valintaa. Tietokoneaika on antanut hyvän mahdollisuuden tutustua sonnien taustoihin, jotka aina käyn tsekkaamassa Faban sivuilta. Mielenkiintoiset ja meidän lehmien parituskumppaneiksi sekä jalostustavoitteisiimme sopivat nuorsonnit sitten laitan paperille ylös. Jos tarvitsemaamme nuorsonnia/ sonneja löytyy semmarin pöntöstä, niitä sitten käytetään.

Todella onnistuneita valintoja on tullut vuosien varrella tehtyä, sillä useat sonnit ovat

1/2014

Ayrshire-lehti

Ayrshirekasvattajien syyskokous

Pertti ja Aada

Ilona, i. Linne

nousseet myös käyttölistalle.

Toki eivät kaikki, mutta aivan pieleen mennyttä valintaa ei ole vielä tullutkaan. Kantakirjan valioluokassa on tällä hetkellä kolme lehmää.

Lehmät laiduntavat, totta kai, keväästä riippuen toukokuun puolelta tai kesäkuun alkupäivistä syksyyn (yleensä lokakuun puoliväliin) asti, josta neljä kuukautta yötä päivää.

Laitumista melkein puolet on pikalaidunta ja hieman yli

puolet monivuotista laidunta.

Rehuyksiköitä laitumelta tulee noin 1 400 ry. Hiehot laiduntavat perinnebiotoopilla, jota on aidattu 25 hehtaarin alue tasaisista kedoista jyrkkiin lehtometsiin. Perinnebiotoopilla löytyy harvinaisia kasveja, jotka hyötyvät ja jopa ovat elpyneet hiehojen laidunnuksesta. Suomen seitsemästä noidanlukosta alueella kasvaa viisi, joista erittäin harvinainen suikejanoidanlukko löytyi kol-

me vuotta sitten. Myös kielo, valkolehdokki, ketokaljukallioinen ja tesma löytyvät sieltä.

Kaikki kasvit hyötyvät ”hiehon suudelmasta”.

Ensikot meillä heruvat/herutetaan noin kolmeenkymmeneen kiloon, toki on yksilöitä, jotka heruvat reilusti yli ja taas jotkut jäävät muutaman kilon alle. Viime vuosien rakennearvosteluissa ensikot ovat keskimäärin olleet noin 146 cm korkeita ja saaneet kokonaisluo-

kituspisteet 84 - 88. Olemme nyt kovasti kiinnostuneet genomitestauksesta ja testanneetkin jo runsaasti karjaamme. Nyt sitten seuraamme tuloksia mielenkiinnolla. Hedelmällisyyteen, utarerakenteeseen ja jalkoihin panostamme sekä kiinnitämme erityistä huomiota. Tavoitteita pitää aina olla, se pitää jalostamisen mielenkiintoisena. Tässä mietteitä Aholan tilalta.

Helena ja Pertti Okkonen

Hallituksen uuden jäsenen esittely

Hannakaisa Heikkinen Olen Hannakaisa Heikkinen, viime syyskokouksessa Kainuussa valittu uusi Suomen Ayrshirekasvattajien hallituksen jäsen. Meillä on maitotila Kiuruvedellä, Ylä-Savossa.

Tilamme on aviomieheni Harri Kärkkäisen kotitila ja olemme Rapakon tilan 11. sukupolvi.

Perheeseemme kuuluvat pojat

Niilo (8) ja Nestori (3). Meillä on noin 115 lehmää robottilypsyssä. Karjasta reilu puolet on enemmän tai vähemmän ayrshireja. Karjamme keskituotos on noin 11 000 kg.

Täytän tänä vuonna 40 vuotta. Henkisesti oloni on pääsääntöisesti notkea kuin pikkuvasikalla ja uutta iloa ja

intoa elämään on viimeiset vajaa puolenkymmentä vuotta tuonut ”herääminen” karjanjalostukseen. Olen syntynyt ja kasvanut maitotilalla KoillisSavossa. Myös äitini oli innokas jalostaja ja pääsikin hyviin tuloksiin valtakunnan virallisten mittareiden valossa. Meidät, lapsuuden perheeni tyttölap-

set, opetettiin lypsäjiksi jo ihan pienestä pitäen, mistä olen hyvin kiitollinen vanhemmilleni!

Niin monella kotikyläni tilalla lasten ei tarvinnut osallistua navettatöihin ja nytpä niiden tilojen navetoissa ei pala valot eikä maitoautolle tarvitse tietä hiekoittaa. Kyllä maaseudun autioittamista on aiheuttanut

15

Ayrshire-lehti

1/2014

Ayrshirekasvattajien syyskokous myös se, että vanhemmilla ei ole ollut tervettä ylpeyttä omasta ammatista vaan lapsille on haluttu ”parempaa elämää” kuin mitä maatalous voi tarjota!

Minun tieni lukion jälkeen kuitenkin vei kohti sairaanhoitajaopintoja, tavoitteeni oli valmistua alan opettajaksi.

Kosketukset sairaanhoitajan työelämään herättivät kiinnostukseni työssä jaksamisen ja esimiestyön kysymyksiin ja niinpä lopputulema oli, että valmistuin terveystieteiden maisteriksi pääaineena gerontologia ja kansanterveys, mutta gradussani tutkin esimiestyön merkitystä työssäjaksamiselle.

Vuosien varrella olen tehnyt sairaanhoitajan töitä Tampereella, Jyväskylässä, Saksassa ja Ruotsissa ja toiminut vanhusten palvelukeskuksen osastonhoitajana Kuopiossa. Minut houkuteltiin ehdokkaaksi vuoden 2007 eduskuntavaaleihin.

Lähdin mukaan ja sinnikkään perusluonteeni mukaisesti tein niin paljon töitä, että tuloksena oli yli 7000 ääntä ja valinta kansanedustajaksi. En kuitenkaan etukäteen osannut aavistaa, kuinka rankkaa ja kaiken ajan vievää kansanedustajuus onkaan maakunnassa asuvalle pienen pojan äidille. Kun toinen poikani ilmoitti tulostaan, tein elämäni vaikeimman päätöksen ja päätin, etten asetu ehdokkaaksi vuoden 2011 eduskuntavaaleissa. Vaikka eduskuntatyö oli mielekästä, en ole katunut päätöstäni kertaakaan. Eduskuntaan voi aina pyrkiä, mutta pienille lapsilleni voin olla äitinä vain nyt.

Karjamme rakenteellinen taso on näihin päiviin saakka ollut riittämätön. Vielä parisen vuotta sitten meillä oli jatkuvasti useita - lähes yksinomaan ayrshirerotuun luettavissa olevia - lehmiä, joita robotit eivät saaneet itse kiinnitettyä huonon utarerakenteen vuoksi.

Lehmiä kiinniteltiin käsin niin

16

Syyskokous valitsi Ayrshirekasvattajien hallituksen uudeksi jäseneksi Hannakaisa Heikkisen. Kuva Jari Ahlholm

kauan, kunnes ne raaskittiin laittaa teuraaksi. Nämä lehmien poistot 1-3 tuotoskaudella ovat harmittaneet ja syöneet myös kannattavuutta. Koska utarerakenneongelmat olivat lähes poikkeuksetta ayrshirelehmillä, näytti meistä sille, että karjamme tulevaisuus on holsteinrodussa. Ajattelimme mieheni kanssa, että vain muutamia ayrshirelehmiä siemennetään lypsyrodulla.

Onkin huvittavaa, että koin ”ayrshireheräämisen” holsteinkarjamatkalla Kanadassa Royal Winter Fair-karjanäyttelyssä!

En ollut aiemmin nähnyt, enkä siis tiennyt, että ayrshire voi olla niin upea!

Ennen tuota käänteentekevää Kanadan-matkaa olin tilannut 12 seksattua olkea R Facetia ja R Davidia – käytettäväksi niille parhaimmille ayrshireillemme, joista halusimme jälkeläisiä. Huomasin, että

käyttölistalla oli maininta, että R Davidissa on 25 % holsteinia.

Ajattelin, että mitäpä se haittaa, onhan siinä kuitenkin 75 % ayrshirea. Näin siis päättelin käyttölistan kertoman perusteella.

Tänä päivänä 11/12 R Facetin oljista on käytetty. R Davidin oljista on käytetty yksi. Heräsin.

Uskon, että me mieheni kanssa olemme olleet hyvin tyypillisiä suomalaisia karjanpitäjiä. Olemme luottaneet valtakunnalliseen jalostusjärjestöön ja uskoneet sen tekevän kaikkensa meidän ja karjamme hyvän menestyksen eteen.

Luulimme, että ”ayrshiret ovat tuommoisia”, että on ihan ”normaalia”, että iso joukko nuorista lehmistä poistuu rakennevikojen takia. Karjan jalostukseen liittyvät ”tietolähteemme” olivat Nauta-lehti ja Faba/VG Nyt. Maailmankuva jalostuksen suhteen oli todella kapea. Kuten sanotaan, mat-

kailu avartaa. Tuo käänteentekevä karjamatka Kanadaan ja myös sitä edeltänyt karjahuutokauppamatka Etelä-Ruotsiin toivat elämääni ihan uuden ulottuvuuden. Jalostusinnostus on antanut sellaisen sisäisen palon työhön karjan parissa, että kaikki arkinen ja fyysinenkin työ tuntuu kevyemmälle.

Jokainen varmaan tietää sen ihanan tunteen, kun syntyy erittäin toivottu lehmävasikka!

Se ilo valaisee mielen ja keventää askeleet pitkään!

Olemme ostaneet useita jalostuseläimiä ja tehneet niillä toistakymmentä alkiohuuhtelua, yhtä huuhtelua lukuunottamatta seksatulla siemenellä.

Myös pakastealkiota olemme siirtäneet runsaasti. Valitettavasti varsinkin ayrshire-alkiot ovat tuottaneet enemmän komeita sonnipoikia, mutta nyt ensimmäiset omat seksatut ayrshire-huuhtelut ovat jo tuoneet useita toivottua sukupuolta olevia jälkeläisiä. Oman karjamme siemennyksissäkin olemme käyttäneet runsaasti seksattua siementä, joten karja alkaa pikku hiljaa muuttumaan oman jalostustavoitteemme mukaiseksi. Tosin myös kriittisyys kasvaa ja tänä päivänä olemme entistä vaativampia sen suhteen, mitkä lehmät saavat lypsyrotuista siementä.

Lihasonnia olemme käyttäneet pari viimeistä vuotta 40–60 % siemennyksistä.

Syy, miksi näin avoimesti (ja pitkästi) kerron oman, melko lyhyen kehityskulkuni ayrshirejalostajaksi on se, että haluan omalla esimerkilläni luoda rohkeutta muillekin samassa tilanteessa oleville maidontuottajille. Tajusin, että jokaisella ayrshirekarjalla on merkitystä rodun tulevaisuuden kannalta!

Sillä, että olisin parhaille ayrshirelehmillemme käyttänyt R Davidia, olisi ollut merkitystä!

Vaikka luulin – koska käyttölistassa niin luki – että kyseisessä

1/2014

Ayrshire-lehti

Ayrshirekasvattajien syyskokous

Introducing a new board member My name is Hannakaisa Heikkinen. During the board meeting last Autumn in Kainuu I was selected a new member of the board of Finnish Ayrshirebreeders. We have a dairy farm in Kiuruvesi in Ylä-Savo. The farm is my husband´s home farm and we are the eleventh generation of owners on Rapakko farm. We have two sons, Niilo (8) and Nestor (3). We have about 115 milking cows, which are milked by robots. A little more than half of the herd is more or less Ayrshires. The herd average is about 11000 kg milk.

It is a bit comic, that a kind of ”Ayrshire-awakening” occurred during a Holstein journey to Canada. It was during the Royal Winter Fair that I became aware of how fantastic an Ayrshire cow can look. I hadn’t seen such cows before and didn’t know they even existed.

I think that my husband and I have been quite typical

sonnissa olisi muuta kuin ayrshireksi luettavaa verta 25 %, olisi silläkin ollut merkitystä.

Saatikka sitten, että todellisuudessa olisin käyttänyt parhaille ayrshirelehmillemme sonnia, jossa olisi ollut ayrshirea ja SRB:ta yhteensä vain 21,9 %, sillä oikeasti R Davidin perimä on ORDM 39,8 % , HOL 26,6 %, SRB 18,8 %, ABS 9,4 %, FAY 3,1 % ja NRF 2,3 % (lähde: FABA:n sonnihaku). On hyvä, että tänä päivänä sonnien

perimän prosenttiosuudet näkyvät edes niille, jotka osaavat hakea tietoa jalostusjärjestön sonnihausta. Ayrshiren kannalta olisi erittäin tärkeää, että sonnien rotuosuudet näkyisivät kaikissa listauksissa, joiden perusteella karjanomistajat ja jalostussuunnittelijat tekevät parituspäätöksiä ja jalostussuunnitelmia. On totta, että jokainen saa tehdä karjallaan mitä haluaa, mutta toivottavaa on, että päätökset perustuvat

Finnish milk producers. We have trusted in the stately breeding institution and believed that they are doing everything to improve us and our herd. We thought that ”Ayrshire cows looked like that”, and that it was ”normal” that part of the young ones got culled due to problems with the exterior. Our sources of knowledge was the Nauta magazine and Faba/VG Nyt. Our idea of the Universe was very limited, but as you say, traveling widens you views.

I am now ready, through my own example, to show, that the breeding of Ayrshires isn’t anything just for the elite, but that an ordinary milk producer can make an impact on the own animals and get a quite new passion to go about the everyday and meaningful tasks to promote the pure Finnish milk production.

tiedolle, ei hyvälle uskolle.

Minut tuntevat tietävät luonteeni kummut ja kuopat.

Olen iloinen ja tavoitteeni on, että hyvä tuuleni myös näkyy ja että lähelläni on hyvä olla, niin perheen, työntekijöiden kuin muidenkin ihmisten. Olen myös melko tulisieluinen ja erityisesti epäoikeudenmukaisuus saa minut kuohuksiin. Oikeudenmukaisuuden puolesta olen valmis ”taistelemaan” sinnikkäästi. Sellaiseksi oikeuden-

mukaisuustaistoksi koen myös ayrshiren ja ayrshirejalostajien tilanteen tällä hetkellä Suomessa. Haluan omalla esimerkilläni näyttää, että ayrshirejalostus ei ole mitään ”hifistelyä” vaan kaltaiseni ihan tavallinen maidontuottaja voi siihen ”ihanasti hurahtaa” ja saada aivan uutta intoa arkiseen ja arvokkaaseen työhönsä suomalaisen, puhtaan maidontuotannon hyväksi.

Hannakaisa Heikkinen

Presentation av en ny styrelsemedlem Jag heter Hannakaisa Heikkinen. Under höstmötet i Kainuu valdes jag till ny medlem av Finlands Ayrshire uppfödare. Vi har en mjölkgård i Kiuruvesi, Ylä-Savo. Vår gård är min mans, Harri Kärkkäinens, hemgård och vi är gården Rapakkos ägare i elfte generationen. Vi har två pojkar Niilo (8) och Nestor (3).

Vi har omkring 115 kor, som mjölkas med robot. Av korna är litet mer än hälften mer eller mindre Ayrshire. Mjölkmedeltalet för våra kor är ca 11 000 kg.

Det är ganska komiskt, att det skedde ett slags ”Ayrshireuppvaknande” under en holsteinboskapsresa i Kanada. Det var under Royal Winter Fair utställningen. Jag hade inte tidigare upplevt och visste alltså inte, att Ayrshire kor kan vara så fantastiska.

Jag tror att min man och jag har varit ganska typiska finska

mjölkbönder. Vi har litat på den statliga förädlingsorganisationen och trott att den gör allt, för att vi och vår besättning skall utvecklas. Vi trodde att ”Ayrshire korna var sådana”, att det var helt ”normalt”, att en del av de unga djuren blev utslagna på grund av exteriörproblem. Våra ”kunskapskällor” var Nauta- tidskriften och Faba/VG Nyt. Vår världsbild, när det gällde förädling var verkligen inskränkt. Men, som man säger, att resa utvidgar vyerna.

Nu vill jag genom eget exempel visa, att förädlingen av Ayrshirekor inte är något för en utvald elit, utan att också en alldeles vanlig mjölkproducent kan inverka på utvecklingen av sina djur och få en alldeles ny passion för det vardagliga och betydelsefulla arbetet till förmån för finländsk ren mjölkproduktion.

17

Ayrshire-lehti

1/2014

AYRSHIRE INTERNATIONAL – kansainvälistä kasvattajayhteistyötä

Ayrshiret tienhaarassa – John Cochranen esitys Ayrshirekasvattajien syyskokouksessa Alku 1750

John Cochrane piti Ayrshirekasvattajien syyskokouksessa esityksen ayrshiren historiasta ja kehityksestä, joka on johtanut nykytilanteeseen.

John on ollut rodun vaiheissa mukana paitsi työnsä, niin sukunsa kautta aina rotuyhdistyksen ja kantakirjan perustamisesta lähtien.

Rodun historia alkaa noin vuonna 1750, jolloin kaikki karja Ayrshiressa oli pienisarvista ja mustaa, alkuperältään skandinaavista ja kelttiläistä, osalla eläimiä oli valkoinen selkäviiva ja häntä. Tiloilla ei ollut aitoja, joten sisäsiitos oli tavallista.

Varsinaista peltoviljelyä ei harrastettu lukuun ottamatta kaalin viljelyä ravinnoksi. Keväisin lehmät olivat niin heikkoja, että ne kannettiin laitumelle.

Karja jakoi samat asumukset ihmisten kanssa. Kesäisin lapset lähetettiin paimentamaan karjaa laitumelle, etteivät lehmät harhailisi liian kauas kotoa.

sekä hyvin hapanta ja hitaasti kuivuvaa. Tästä johtuen karja ei kasva suurikokoiseksi. Sen sijaan Ayrin kaupungin ympärillä Etelä-Ayrshiressa vettä sataa vain 800 mm vuodessa, maaperä on hedelmällistä ja niin läpäisevää, ettei ojitusta tarvita. Myös karja kasvaa kookkaammaksi.

Ayrshiren maatilat 1750 - 1850

Vierasta verta Ayrshire rotuun

Kaksisataa vuotta sitten koko maaomaisuus oli rikkaiden jaarlien omistuksessa ja maataloutta harjoittivat vuokraviljelijät, jotka maksoivat vuokran tilojensa tuotteina. Pohjois-Ayrshiren kreivikunnassa kolme jaarlia omisti kaikki maatilat. He matkustelivat Englannissa ja Euroopassa, missä omaksuivat uusia viljelystapoja. Tilat rajattiin pensas- ja kiviaidoilla, ja viljelijöille opetettiin vuoroviljelyä sekä kalkitusta maan hedelmällisyyden parantamiseksi. Tilojen välille rakennettiin kovapohjaisia teitä. Myös yli miljoona puuta istutettiin Ayrshireen.

Pohjois-Ayrshire, jossa John asuu, on hyvin märkää ja tuulista seutua. Vuotuinen sademäärä on yli 2000 mm, etäisyys merenrantaan on 20 km.

Maaperä on savea tai turvetta

18

Koska karja-aines oli sisäsiittoista, vuonna 1770 maanomistajat hankkivat 10 teeswater- ja holderness-lehmää ja yhden sonnin Englannista tiluksilleen Pohjois-Ayrshireen. Nämä eläimet risteytettiin alkuperäiskarjan kanssa ja vähitellen karja muuttui väriltään punaiseksi.

Vuosikymmenten kuluessa näistä eläimistä muotoutui ayrshirerotu. Yksi kärkikasvattajista käytti jalostuksessa myös vähän highland-karjan verta, joka toi rotuun hyvät liikkeet, tiheän karvapeitteen, hyvän rungon sekä pitkät tyylikkäät sarvet.

Vienti käynnistyy 1820

Ensimmäiset eläimet vietiin Uuteen-Seelantiin ja säännölliset vientikuljetukset aloitettiin Pohjois-Amerikkaan. Myös Suomeen tuotiin ensimmäiset

ayrshiret, mutta ne tuotiin Pohjois-Saksasta. Eläimiä vietiin myös Ruotsiin ja Norjaan.

Uudisasukkaat veivät mukanaan rotua Australiaan, samoin EteläAfrikkaan ja Zimbabween.

Näyttelyt aloitetaan

Eläinaineksen parantamiseksi jokaisessa kylässä järjestettiin karjanäyttelyitä, joihin maanomistajat lahjoittivat rahapalkinnot. Eläimet esitettiin irrallaan aitauksessa ja show’n huippuhetki oli sonnien tappelu keskenään kehässä.

Vuonna 1825 Royal Highland -näyttelyssä oli luokat ayrshirelehmille ja -sonneille, ja eläimet esiteltiin riimussa.

Ayrin Maatalousnäyttely-yhdistys perustettiin ja ayrshireille perustettiin kilpailuluokat.

Usein maanomistajat ostivat voittaneita eläimiä korkeaan hintaan innostaakseen kasvattajia edelleen kehittämään karjaansa. Vuonna 1869 kaksivuotiaiden lehmien sarjassa oli 181 eläintä. Kilpailua kutsuttiin Derbyksi, koska lehmä ilmoitettiin siihen kuusi kuukautta ennen poikimista. Tarkoitus oli opettaa kasvattajia tunnistamaan hyvät lehmät jo nuorina.

Ensimmäinen maitotuotoskilpailu järjestettiin Ayrissa

1860. Kilpailussa lehmät ja niiden omistajat eristettiin neljän lypsyn ajaksi ja maidot punnittiin joka lypsykerralla.

Rotuyhdistykset

1800-luvun alussa eläinten polveutumisesta ei ollut kirjallista dokumenttia lukuun ottamatta sitä, mitä jokainen kasvattaja tiesi eläintensä alkuperästä. USA:ssa Sturvesantin veljekset alkoivat 1860-luvulla pitää rekisteriä maahan tuotujen eläinten polveutumisesta sekä laivasta, jolla ne oli tuotu.

Koska karjan tuontiin käytettiin paljon varoja, eivät ostajat halunneet tulla huijatuksi. Tämä pakotti skottikasvattajat perustamaan kantakirjan ja perustava kokous pidettin Ayrissa 1877.

Kiinnostus Suomessa heräsi 1890

Joukko suomalaisia maanomistajia lähti Skotlantiin ostamaan jalostuseläimiä mukanaan omat eläinlääkärit. Monta eläintä ostettiin, mutta samalla skottikasvattajat oppivat suomalaisilta eläintautien torjuntaa kuten eläinten eristämisen tautien leviämisen estämiseksi ja tuberkuloosin testauksen.

Skotlanti olikin ensimmäinen valtio Britanniassa, joka pystyi voittamaan tämän taudin. Myös karjantarkkailu opittiin suomalaisilta niin, että Skotlanti oli vuosia edellä muita karjantarkkailussa ja pystyi hyödyntämään tuotostietoja ayrshiren markkinoinnissa Englantiin. Tuotoksen kehitys oli tuloksellista ja 1926 ensimmäinen ayrshire saavutti

1/2014

Ayrshire-lehti

AYRSHIRE INTERNATIONAL – kansainvälistä kasvattajayhteistyötä

2 000 gallonan eli 9 480 kg tuotoksen.

Rotupolitiikkaa

Samoihin aikoihin Skotlannissa kiisteltiin siitä, minkälainen lehmä olisi tavoiteltava. Kasvattajat, jotka esittelivät näyttelyissä maidossa olevia lehmiä, halusivat eläimiä, joilla utare oli napakasti kiinnittynyt ja vetimet hyvin sijoittuneet. Ne kasvattajat, jotka esittivät nuorkarjaa ja sonneja, tavoittelivat hyvärunkoisia, tyylikkäitä eläimiä. Jotta kaikki olisivat tyytyväisiä, järjestettiin uusi kilpailu, jossa lehmät saivat pisteitä sekä tuotoksesta että rakenteesta. Aluksi nämä kilpailut saivat suurta suosiota, mutta viiden vuoden kuluttua ne loppuivat, koska yleisö halusi jälleen kauneimmat lehmät voittajiksi. Tappiostaan huolimatta tämä uusi kilpailu vaikutti suotuisasti rodun kehitykseen ja tuotoksen nousuun.

Tärkeä vienti Suomeen vuonna 1923

Suomeen tuotiin 6 sonnia ja 33 hiehoa vuonna 1923. Kaikki

olivat Skotlannin parhaista karjoista. Kolme sonneista on erityisen merkittäviä: Bargenoch Blue Blood, Dunlop Talisman ja South Craig Snowball. (Talismanista suoraan alenevassa polvessa Pellonpään Hanuri ja Uusitalon Sila. Snowballista Alatalon Parkki ja sen pojat Vestergårds Akilles, Ylirannan Arkadi ja Lähteenmaan Apotti).

Samana vuonna ayrshirejoukkue lähetettiin Lontoon näyttelyyn maitotuotoskilpailuun. Ayrshire voitti muut rodut ja tämä voitto lisäsi rodun mainetta ja kysyntää vuosiksi eteenpäin.

Ensimmäinen 3000 gallonan (14 220 kg) lehmä maailmassa oli Johnin isoisän kasvattama ayrshire Nether Craig. Sen poika lähetettiin Kanadaan Nessin perheelle myytäväksi huutokaupassa. Ayrshire konferenssi järjestettiin Suomessa 1938 ja vierailukohteina on karjoja, joiden eläinaines pohjautui Skotlannin tuonteihin. Kun talvisota syttyi vuonna 1939, UK Ayrhire yhdistys lähetti sisarjärjestölleen Suomeen raha-avustuksen helpottamaan sodan aiheuttamia vastuksia.

Menestyksen vuodet 1949 - 1954

Parhaita ayrshiresonneja myytiin huikeilla hinnoilla ja yhdistyksen jäsenmäärä kasvoi nopeasti. Eläimistä tehtiin kolmen sukupolven polveutumistodistukset tuotostietoineen koneellisesti. Ensimmäiset kuusi sonnia jälkeläisarvosteltiin keinosiemennystä varten.

Siemennys pakastespermalla aloitettiin, mutta se oli epäsuosittua, sillä monet kasvattajat saivat paljon tuloja siitossonnien myynnistä. Hyvän kysynnän aikana myös huonotasoisia eläimiä myytiin asiakkaille.

Kohti nykyistä tilannetta

Näyttelyt saivat lisää suosiota ja vaikuttivat vahvasti jalostukseen. Vallitsi kaksi suuntaa: toinen suunta halusi hyvärunkoisia lypsytyyppisiä lehmiä, toinen taas vahvoja hyväutareisia eläimiä. Kumpikaan suunta ei halunnut käyttää toistensa eläinainesta ja näyttelyissä piti olla kaksi tuomaria edustamassa eri suuntauksia. Pahinta

oli, ettei kumpikaan suuntaus muistanut jalostaa tuotosta.

Sisäsiitos alkoi myös olla ongelma ja ensimmäiset kanadalaiset sonnit tulivat käyttöön.

Kuten punaisen holsteinin kohdalla vähän myöhemmin, ensimmäinen polvi oli erittäin hyvä, seuraava ei niinkään.

1980-luvulla punaiset holsteinit hyväksyttiin kantakirjaan ja puhtaan rodun jalostajat sivuutettiin. Ensimmäinen puhdas punainen holstein voitti Ayrshire Championin Royal Showssa 1996. Puhtaan rodun jalostajat eivät voi enää hyödyntää jälkeläisarvostelua, koska joutuvat kilpailemaan holsteinien kanssa. Puhtaan rodun jalostajia vähätellään ja pidetään vanhanaikaisina.

Tässä ollaan nyt ja mikä on tulevaisuus? Varmaa on, että kaikkia ayrshirekasvattajia tarvitaan ja Suomi on erittäin tärkeä koko rodun kannalta.

John Cochranen esitelmän pohjalta kääntänyt Mirja Koljonen

19

Ayrshire-lehti

1/2014

AYRSHIRE INTERNATIONAL – kansainvälistä kasvattajayhteistyötä

Ayrshire: Tutkimassa genomisen valinnan mahdollisuuksia Mitä tulee populaatiokokoon, useiden vuosien ajan pääosa ayrshirerodusta on ollut Suomessa, jossa on melkein 75 % maailman tuotosseurantaan kuuluvista rodun yksilöistä. Se on ollut dominoiva rotu tässä pohjoisessa maassa 1960-luvulta saakka ja tänään rotu käsittää 61 % maan lypsylehmistä. Äskettäin ne liitettiin Viking Rediin, lisätietoja löydät Viking Red-artikkelista toisaalta tästä lehdestä (Dairy Breeds International-lehdestä, toim. huom.). Viimeisen 20 vuoden ajan on nähty yhä suuremmassa määrin geenien vaihtoa eri ayrshiremaiden välillä, jotka on listattu oheisessa taulukossa.

Kansainvälisiä sukulinjoja

Uudessa-Seelannissa on maailman toiseksi suurin ayrshirepopulaatio, jossa on 18 000 tuotosseurantaan kuuluvaa lehmää, ja siellä testataan vuosittain noin 30 nuorsonnia. ”Kun toimme suomalaisen

Ayrshirerotu on syntynyt Ayrin kreivikunnassa, Skotlannissa jo ennen 1800-lukua ja rotu on tunnettu historiassa myös nimellä Dunlop.

Ayrshire on keskikokoinen, sitkeä sekä tehokkaasti laiduntava lypsyrotu, joka tunnettiin aiemmin huomiota herättävistä, pitkistä, ylöspäin kaartuvista sarvistaan. Tietysti nykyään moinen piirre on epäkäytännöllinen ja nupoutus on tavallista. Tässä on ajankohtaiskatsaus ayrshirerodun maailmanlaajuisesta tilanteesta. ayrshiren ja ruotsalaisen srbrodun spermaa, näimme pian nousun Breeding Worth (BW) -jalostusarvon ennusteissamme”, kommentoi Pam Goodin Uuden-Seelannin Ayrshireyhdistyksestä. Pam Goodin jatkaa: ”BW-jalostusarvomme on vertailukelpoinen kaikkien rotujen kesken ja meillä on ollut muutamia sonneja, jotka ovat olleet erittäin kilpailukykyisiä parhaiden jersey- ja holsteinsonnien kanssa. Hilfennan Challenge, ruotsalaisen Backgårdin poika, oli erittäin kova tuotossonni. Viime aikoina

suosittu sonni on ollut Sanrosa Royal Phillip, suomalaisen Etronin poika. Pohjoisamerikkalaiset sonnit ovat pärjänneet myös erittäin hyvin, varsinkin rakenteessa, mutta niiden hedelmällisyys on usein ollut hieman heikompi, ominaisuus joka on täällä erittäin tärkeää, ja myöskään niiden suurempi koko ei sovi meidän BWsysteemiimme.” Tällä hetkellä jalostusarvosteltujen sonnien testaaminen HD (high density) -lastulla on meneillään, jotta saataisiin luotua genomisen jalostusarvostelun referenssi-

Maa

Lehmiä

% kaikista

Maito-kg

Rasva-%

Valk.-%

Australia Kanada Suomi Uusi-Seelanti Etelä-Afrikka UK USA

2710 8499 139000 18196 6633 7662 4873

0,6 % 3% 61 % 0,9 % 5,5 % 1,7 % 0,1 %

5524 7659 8571 4833 6072 6698 7018

4,06 3,34 4,05 3,40 4,28 3,44 4,23 3,5 4,06 3,39 4,0 3,35 3,92 3,18

Taulukko: Ayrshire maailmanlaajuisesti, tuotosseurantaan kuuluvien lehmien lukumäärä, prosenttiosuus kaikista kyseisessä maassa tuotosseurantaan kuuluvista lehmistä ja keskituotos. Luvut ovat viimeisimmän viiden vuoden ajalta.

20

ryhmä. Seuraava askel on 1 000 lehmän testaaminen LD (low density) -lastulla.

Syntysijoilla

Rodun syntysijoilla Brittein saarilla, on käytetty huomattava määrä rodun ulkopuolista ainesta. ”Testaamme vuosittain noin 10 nuorsonnia, joista puolella on enimmäkseen ayrshireverta suvussaan ja toisella puolella enemmän punaista holsteinia perimässään”, selittää Ayrshire UK:n sihteeri John Cochrane ja jatkaa: ”Meillä on nyt kaksi kantakirjaa, toinen kaikille eläimille, joissa on yli 51 % punaista holsteinia tai muuta rotua kuin ayrshireä.”

Myös Brittein saarten ayrshirepopulaatiossa on huomattava määrä pohjoisamerikkalaista tai skandinaavista vaikutusta.

McCormick Nelson, sonni joka yhdistää pohjoisamerikkalaisen ayrshirelinjan puhtaaseen skotlantilaiseen lehmäperheeseen, on ollut laajassa käytössä viime vuodet ja juuri tällä hetkellä kiinnostaa Nelsonin sisaren poika Ardmore Crown Napier.

Työ jälkeläisarvosteltujen sonnien genomitestaamiseksi ja referenssiryhmän luomiseksi on alkanut.

Genomisia mahdollisuuksia

Kanada on toinen vahva ayrshiremaa, erityisesti Quebecin provinssi. Sonneja testataan vuosittain 15 - 20. Suurin vaikutus on Normandinilla,

1/2014

Ayrshire-lehti

AYRSHIRE INTERNATIONAL – kansainvälistä kasvattajayhteistyötä joka on SRB-sonni Brunon poika. Sonnin kaksi ensimmäistä poikaa ovat juuri saaneet arvostelun: D’Albanel Marlow (LPI-indeksi 2807) ja Lessard Jumper (2792), sijoitukset 1 ja 2. Molemmissa sonneissa yhdistyy hyvä tuotos erinomaiseen rakenteeseen. Viime vuoden myydyin sonni oli Kamouraska Rockstar, Modemin poika Peterslundilaisesta lehmästä, joka kuuluu yhteen

rodun parhaista periyttäjälehmäperheistä. Genomiset arvostelut ovat olleet saatavilla vuoden verran. ”Genomiarvostelu antaa 1 - 5 % luotettavuuslisän arvosteluihin (mikä on kaukana holsteinrodun 35 % lisästä), mutta jopa sekin auttaa meitä tunnistamaan parhaat yksilöt, mikä juuri on kriittistä”, kommentoi Semexin Chris Studer. Tämä korostaa erittäin tärkeää mahdollisuut-

ta. Geneettiset linkit, jotka on luotu viimeisten yli 20 vuoden aikana – ei ainoastaan ayrshiren ja viking-redin välillä, vaan myös sellaisten rotujen kuten norjan punaisen, anglerin, aussie-redin ja illawarran välillä – tarjoavat mahdollisuuden maailmanlaajuiseen punaisen rodun referenssiryhmään. Itse asiassa epäonnistuminen tässä tarkoittaisi ainoastaan yhtä asiaa: ayrshire ei voisi ikinä

pärjätä geneettisessä edistymisessä rotujen kanssa, joilla on mahdollista tehdä tarkempaa jalostusvalintaa kuten esimerkiksi holsteinrodulla.

Käännös Doug Savagen kirjoittamasta artikkelista ”Ayrshire: Exploring Opportunities For Genomic Selection” Holstein International -lehden 03/2014 Dairy Breeds International -liitteessä. Kääntänyt Minna Kotila.

Ayrshireuutisia maailmalta Koonnut: Minna Kotila

KANADA Nupot ayrshiret – Tuulahdus menneisyydestä vai tie tulevaisuuteen?

...

Nupouden merkitys maidontuotannolle on vain kasvamassa, koska kuluttajat ovat yhä tietoisempia eläinten hyvinvointikysymyksistä. Jotkut eläinoikeusryhmät ovat jo lobanneet meijeriteollisuutta ottamaan kantaa nupoon lypsykarjaan. Kuluttajien silmissä ayrshirelehmien jalostaminen nupoiksi on siistein, helpoin, turvallisin ja humaanein keino sarvien poistamiseksi. Muita nupouden etuja ovat kasvattajien saama ajansäästö ja eläinten stressin väheneminen. Nupous on dominoiva ominaisuus, joten se voidaan helposti jalostaa nykyisiin sukulinjoihin. Heterotsygootti sonni tuottaa 50 % nupoja vasikoita ja homotsygootti sonni (sonni, joka on perinyt nupoutta periyttävän geenin molemmilta vanhemmiltaan) jättää 100 % nupoja vasikoita.

Ayrshire Canadan jalostuskomitealle on tehty aloite, että Ayrshire Canada alkaisi identifioida nupoja ayrshireja lisäämällä nupoudesta kertovan kirjaimen lehmän nimen perään. ...

Muutaman kuukauden ajan olen tutkinut yksityiskohtaisesti nupoutta pohjoisamerikkalaisessa populaatiossa. Tutkimukseen kuului vanhojen kantakirjojen läpikäynti ja keskustelut kasvattajien kanssa niiden sukulinjojen löytämiseksi, jotka eivät ole Ayrshire Canadan tietokannassa. Tuo tieto yhdistettiin USA:n ja UK:n Ayrshireyhdistysten polveutumistietokantaan, jolloin oli mahdollista jäljittää nupogeeni 1920-luvun puoliväliin. Seuraavassa listassa on neljä eri nupoa sukulinjaa. Huomaa, että kaikki tarkastellut

lehmät periytyvät yhdestä ainoasta sonnista; Green Meadows Red Georgesta.

1. Alkalayne Sailors First Mate (EX), joka on syntynyt 1990 ja jonka kasvattaja on James Hein of Guernsey, Saskatchewan.

Tämä oli ensimmäinen nupo ayrshiresonni, jota käytettiin keinosiemennyksessä.

2. Raven Glen Polled Power, jonka kasvattaja on Raven Glen Ayrshires, Alberta. Sonnista on edelleen saatavilla spermaa ja sen jälkeläisistä 60 % on nupoja.

3. Plum-Bottom Reward Lennon, jonka kasvattaja on John Reed Rodgers ja sonnia markkinoi TAURUS. 4. Hawksfield Jaguar P, jonka kasvattaja on Charles Sayles, Michigan, USA ja sonnin omistavat nykyään ja sitä markkinoivat Larry Noland, Ontario ja Bob Saville, Alberta. ...

Lisäksi löysin myös mielenkiintoisen artikkelin vuodelta 1917 Mr. Robert Caldwellista ja hänen 100 % nuposta ayrshirekarjastaan Blairmore tilalla Argyllshiressa Skotlannissa. Hän sanoo karjansa juurien johtavan 1840-luvulle, jolloin hänen isänsä risteytti ayrshirensa nupolla punaisella, mikä oli mahdollisesti alku nupoille ayrshireille!

Nyt kun tiedämme mistä nupous ayrshirerotuun tulee, minun on kysyttävä: ”Mihin olemme menossa ja mitä tulevaisuus tuo nupoille ayrshireille?” Tiedämme, että rotua ei jalosteta nupoksi 10 vuodessa, mutta uskon että 10 vuoden kuluttua sonneja, jotka periyttävät resessiivistä sarvellisuusominaisuutta, on hyvin hankala markkinoida. Uskon, että ayrshirejalostajien on nyt aika ruveta tosissaan käyttämään nupoa genetiikkaa.

Lähde: Canadian Ayrshire Review, January, February and March 2014, s.27-29, Christopher McCaig: ”Polled Ayrshire, A blast from the past... or road to the future?”

21

Ayrshire-lehti

1/2014

AYRSHIRE INTERNATIONAL – kansainvälistä kasvattajayhteistyötä USA World Dairy Expo: Ayrshire Show

Lokakuun ensimmäisenä päivänä USA:n Madisonissa World Dairy Expo -näyttelyssä pidetyn International Ayrshire Show’n Championiksi kruunattiin nelivuotias Sunny Acres TSB Silk, jonka omistaa Gregory W. B. Evans Georgetownista, New Yorkin osavaltiosta. Silk sai myös ”Bred and Owned” -kasvattajapalkinnon.

Varachampion oli 5-vuotiaiden luokkavoittaja Melody-Lane Burdette Sally, jonka omistaa Kaylyn Wood Saranacista, New Yorkin osavaltiosta. Molemmat lehmät, Silk ja Sally, ovat Palmyra Tri-Star Burdette ET:n tyttäriä. Burdette valittiin näyttelyn Premier Sireksi eli parhaaksi ayrshiresonniksi.

Total Performance palkinnon voitti Miller’s Burt Bran Muffin, jonka omistaa Jack Miller, Bradnerista, Ohiosta ja jonka isä on Millers Tri-Star Burt. Kuusivuotiaiden ja vanhempien lehmien luokan voitti Sweet-Pepper Senator Hokusai, jonka omistaa The Farmstead At Falls Tunbridgestä ja isä on Valley-View Cornelius Senator. Yli 100 000 lbs (eli yli 45 000 kiloa) tuottaneiden lehmien luokan voitti Steam-Valley Wilton Magic Bri, jonka isä on Labrie Wilton ja jonka omistaa Old Bankston Ayrshires ja Kurt Wolf Epworthista Iowasta. Reilua kuukautta myöhemmin SteamValley Wilton Magic Bri EX94 voitti Ayrshire Grand Championin Toronton Royalissa, Kanadassa, jossa kilpaili 110 ayrshire-eläintä.

Se on voittanut Royalin Championin tittelin myös kaksi vuotta aiemmin, 2011.

Daltondalen tila Hartlandista, Wisconsinista palkittiin Premier Breeder -kasvattajapalkinnolla. Toista vuotta peräkkäin parhaan näytteilleasettajan Premier Exhibitor -titteli meni Old Bankstonin tilalle Epworthiin, Iowaan. Hiehonäyttelyn Premier Breeder- ja Premier Exhibitor -palkinnot menivät molemmat De La Plainen tilalle Kanadaan. Tuomarina ayrshirenäyttelyssä oli Paul Trapp Taylorista Wisconsinista ja avustajana Keith Topp Botkinsista Ohiosta. Näyttelyssä oli kaikkiaan 241 ayrshire-eläintä.

Lokakuun toisena päivänä järjestetyn Ayrshire huutokaupan kallein eläin oli De La Plaine Dreamer Sterling. Se on maaliskuussa 2013 syntynyt vasikka, jonka isä on Nexus Dreamer ja emänemä Forever Schoon Ping EX-94, All American ja All Canadian -voittaja. Vasikka myytiin 6 800 US dollarin eli noin 4 900 euron hintaan.

Lähde: World Dairy Expo -näyttelyn ja Ayrshire Canadan internetsivut

UUSI-SEELANTI NZ Dairy Event 2014

Uuden-Seelannin Dairy Event -näyttely pidettiin Manfield Parkissa, Fieldingissä tammikuun 29. - 31. Tuomarina toimi Kevin Smith Queenslandista, Australiasta. Näyttelyn Senior Champion ja Supreme Ayrshire Champion tittelin vei nelivuotias Brookview Jubbas Lot, jonka omistaa Brookview Genetics (V K ja S L Steiner) Tokoroasta. Sen isä on Plum Bottom Trident Lot ja se on tuottanut 4 397 litraa maitoa, 227 kg rasvaa, 181 kg valkuaista 230 päivän tuotoksena kolmevuotiaana.

Senior Championin titteli meni samaan karjaan seitsemän-

22

World Dairy Expon Ayrshirehuutokaupan kallein eläin, De La Plaine Sterling. Kuva: Sanna Saari

World Dairy Expon Ayrshire Show’n Champion Sunny Acres TSB Silk.

Kuva: Sanna Saari

vuotiaiden ja vanhempien lehmien luokan voittaneelle Brookview Lot Lagunalle, joka on myös Tridents Lotin tytär. Samoin kunniamaininta meni Lotin tyttärelle samaan karjaan 5 - 6 -vuotiaiden luokan voittaneelle Courtleigh Lots Elsalle. Lisäksi Brookview Genetics otti vielä Intermediate Ayrshire Championin tittelin lehmällä, jonka isä on myös Tridents Lot, Brookview Lots Sarshalla.

Junior Championin ja varajuniorchampionin sekä Intermediate varachampionin tittelit menivät Burdeten tyttärille. Intermediate varachampion oli Pukekaraka Burdette Rose, jonka omistaa Robinsonin perhe Te Arohasta. Junior Championin voitti Te Awhata B JJ, jonka omistavat Barry ja Deidre Tippett Opunakesta ja Junior varachampion oli Arran Burs Talent, jonka omistaa Donaldin perhe, Arran Ayrshire, Featherstonista.

Lähde: Uuden-Seelannin Ayrshireyhdistyksen internetisivut

1/2014

Ayrshire-lehti

AYRSHIRE INTERNATIONAL – kansainvälistä kasvattajayhteistyötä AUSTRALIA Jäähyväiset Australialaiselle Ayrshire Legendalle: Geelunga Tri Star EX7E

Helmikuun 26. päivä kuoli eräs legendaarinen australialainen lehmä, Geelunga Tri Star, 18 vuoden ikäisenä. Se oli luokitettu seitsemän kertaa Excellentiksi ja sen näyttelymenestys oli melkoinen. Elämänsä ja näyttelyuransa aikana se tuotti omistajilleen, Geelunga Ayrshirelle eli Edmondsin perheelle, todella paljon iloa.

Tri Star oli ensimmäisiä Australiassa syntyneitä, vuosisadan ayrshiresonnin, Ardrossan EV Kates Tridentin, tyttäriä. Tri Starin emälinja on pullollaan kansainvälisiä sonneja eri puolilta maailmaa alkaen vuonna 1981 ostetusta hiehosta nimeltään Balmai Gold Speck, jonka isä oli Uudesta-Seelannista tuotu Glengordon Highland Gold, jonka emä puolestaan polveutui toisesta uusiseelantilaisesta sonnista Glenhope Sunshine Boysta. Gold Speck siemennettiin erinomaisella australialaissonnilla Joylinda Granes Commenderilla (jonka isä oli Donholm Commanders Jack Choice ja emänisä puolestaan englantilaissonni Carnell Super Quality) ja tästä parituksesta syntyi Geelunga Cols Spot, joka oli Tri Starin emänemä. Tri Starin emä, Geelunga Jayes Speck, puolestaan oli kanadalaisesta rakennesonnista nimeltään Bonnie Brae Jaye. Eli Tri Star oli yhdistelmä amerikkalaista, kanadalaista, australialaista, englantilaista ja uusi-seelantilaista sukulinjaa!

Tri Starin lehmäperheen jokainen sukupolvi on voittanut champion-tittelin Adelainen Royal Show’ssa, Tri Starin ollessa viides polvi peräkkäin.

Tri Starin näkeminen kehässä yhdessä Jess Edmondsin kanssa oli kaunis näky, tällä parilla oli lavasäteilyä, jota ei voinut sivuuttaa.

Edmondsin perhe tulee kaipaamaan tätä lehmää, mutta onneksi Tri Starin tyttäret ovat jatkaneet emänsä jalanjäljissä näyttelykehissä.

Tässä joitakin Geelunga Tri Starin saavutuksi: All Australian 2000, 2001, 2005, 2006, 2007, 2009 ja vara All Australian 2003, kunniamaininta All Australian 2002 ja 2004. International Dairy Week Champion 2003, 2006 ja 2009 varachampion 2001, 2004 ja 2006, kunniamaininta 2002 ja 2004. Adelainen

Geelunga Tri Star kuvattuna sen ollessa lähes 13 vuotta vanha. Kuva: Greg Edmonds / Ross Easterbrook

Royal-näyttelyn Champion 2000 ja 2006, varachampion 2004 (ummessa), kunniamaininta 2008 (ummessa), luokkavoittaja 10 vuotena peräkkäin.

Tri Starin alkioita myytiin Uuden-Seelannin Dairy Event -näyttelyssä ennätyshintaan 1 700 dollaria. Tri Starin omistaja Greg Edmonds on suomalaisillekin tuttu, koska hän osallistui Ayrshire Maailman kongressiin Suomessa 2008 ja voitti tuolloin IAS-näyttelyssä järjestetyn hiehoagilityn.

Lähde: Greg Edmonds, Geelunga Ayrshires, Australia

Muistathan lähettää kestävien lehmien tiedot syksyn lehteä varten!

Tiedot tulee lähettää Merja Kalliolle 15.9. mennessä osoitteeseen merja.kallio@elisanet. fi tai merja.kallio@semex.fi Kestävien lehmien tuotosraja on 70 000 kg. Tarvittavat tiedot: lehmän nimi, syntymäaika, poikimakerrat, isä, emä, emänisä, emänemä, elinikäistuotos ja päivämäärä, mihin mennessä tuotos on kertynyt, sekä omistaja.

23

Ayrshire-lehti

1/2014

AYRSHIRE INTERNATIONAL – kansainvälistä kasvattajayhteistyötä

Vuosinäyttelyn tuomari esittelyssä:

David Mayo David Mayohan tuomaroi Suomessa jo vuonna 2008 Ayrshiren Maailmankongressinäyttelyn, joten Suomi ja Seinäjoki Areena olivat hänelle entuudestaan tuttuja. Tällä kertaa olosuhteet olivat vielä eksoottisemmat kuin suomalaisessa kesäkelissä ja Seinäjoen asemalta häntä noutaessani löysinkin hänet ottamasta kuvia lumesta. David kertoi, että kotoa lähtiessä lämpötila oli ollut noin +30 astetta, joten Seinäjoen lähes 20 asteen pakkanen ja hyytävä viima todella tuntuivat. Varsinkin kun David kertoi, ettei hän edes omista talvivaatteita, kun ei niitä normaalisti tarvitse.

Tunnettu tuomari ja ayrshirekasvattaja

Tuomarina David Mayo on erittäin tunnettu ja kokenut.

Kuten hän illanvieton haastattelussa kertoi, hän on pätevöitynyt kuuden eri lypsyrodun tuomarina ja pärjännyt kansainvälisissä tuomarointikisoissa.

Kysymykseen kuinka tullaan hyväksi tuomariksi, David Mayolla oli vain yksi neuvo; harjoittelemalla ja harjoittelemalla. Hän itse on tuomaroinut lähes kaikkialla maailmassa ja Suomen kongressinäyttelyn lisäksi hän tuomaroi Ayrshiren maailmankongressinäyttelyn myös Etelä-Afrikassa 2012.

Ayrshire on erityisesti hänen sydäntään lähellä, koska hän on kasvanut vanhempiensa Geoff ja Lexie Mayon Parkvale-ayrshiretilalla. Vaimonsa Sharonin kanssa he ovat jalostaneet ayrshirekarjaa vuodesta 1990 Regal Park

24

Monen suomalaisen(kin) mielestä australialainen David Mayo on maailman paras ayrshiretuomari. Siksi hänen saapumistaan Suomeen ja Talvinäyttelyyn oli jo toivottu ja odotettu.

Tänä vuonna tuon kiireisen miehen kalenteriin löytyi sopivasti sen verran tilaa, että odotettu vierailu toteutui.

-kasvattajanimellä. Heidän perheeseensä kuuluu myös kaksi lasta, Ashleigh ja Joshua.

Perheen ayrshire-eläimet asuvat Paul ja Vicki Timbsin Mayfield Farms Ayrshires -tilalla.

Päivätyönsä David Mayo tekee Semexin myynti- ja markkinointijohtana alueenaan UusiSeelanti sekä Australia. Hän on ollut Semexin palveluksessa

vuodesta 2002 ja keskittyy tätä nykyä nimenomaan UudenSeelannin markkinoihin, jotka ovat kasvussa.

Ayrshire oli ensimmäinen Australiassa rekisteröity lypsyrotu vuonna 1891. Mayon mukaan sekä Australian että Uuden-Seelannin ayrshirepopulaatiot ovat riittävän kokoiset. Molemmissa maissa

David Mayon tarkkaa työskentelyä hieholuokassa. Kuva Saija Räikkönen.

käytetään jalostuksessa laajasti ainesta ja löytyy useita hienoja lehmiä. David Mayo haluaa kutsua suomalaiset kasvattajat vierailemaan sekä Australiassa että Uudessa-Seelannissa ja tutustumaan paitsi lehmiin myös viljelytapoihin. Hän on varma, että suomalaiset nauttisivat sekä lehmien näkemisestä että sikäläisestä vieraanvaraisuudesta.

Regal Parkin ayrshiret

Regal Parkin kasvatit ovat voittaneet kuusitoista championtitteliä Sydneyn Roayl Easter -näyttelyssä, International Dairy Week -näyttelyssä

1/2014

Ayrshire-lehti

AYRSHIRE INTERNATIONAL – kansainvälistä kasvattajayhteistyötä kaksi championtitteliä ja kaksi varachampiontitteliä sekä saaneet viisitoista All Australian -nimitystä. Lisäksi karjan yksi kasvatti on saanut Reserve All-World -tittelin. Karjassa on myös lehmä, jonka hallussa on 2-vuotiaiden lehmien Australian tuotosennätykset maito-, rasva ja valkuaistuotoksesa.

Viimeisimpiä saavutuksia ovat olleet vuonna 2013 pardnerilaisen Regal Park Special Solairen All-Australian 3 - 5 vuotiaissa sekä pokerilaisen

Regal Park Saigen All-Australian 2 - 3 vuotiaissa. Tällä hetkellä karjassa on noin 25 ayrshire-eläintä, joista lehmien isinä ovat Woodland View Pardner, Des Chamois Poker, Palmyra Tri Star Reality sekä Palmyra Tri Star Burdette ja hiehojen Kamouraska Rockstar, Nexus Dreamer, Bonnie Brae Ambush sekä De La Plaine Prime. Regal Parkin karjassa on kaksi päälehmäperhettä; Rose- ja S-perheet.

Yksi kuuluisimmista Mayon

Many Ayrshire breeders in Finland think that Mr David Mayo is the best Ayrshire judge in the world. That’s why we were very pleased and honoured to have him judging the Ayrshire Winter Show 2014. David Mayo was judging the International Ayrshire Show in Finland in 2008, so Seinäjoki and the show arena was already familiar to him. This time the weather, though, was a little bit different to what he has used to in his home country.

Here is a short introduction of Mr David Mayo. David Mayo was born and raised on his parents Geoff & Lexie Mayo’s Parkvale Ayrshire farm at Albion Park, NSW, Australia.

He worked with his father as Herd Manager up until 1990, when the herd was dispersed. At that time the dispersal broke the average sale price records for a herd dispersal and for the highest priced Ayrshire cow sold at an auction. His wife Sharon and he have continued the tradition of David’s parents with their small Regal Park stud with their children Ashleigh & Joshua. Regal Park was established in 1990 and is still currently operated. The cows are managed by their good friends and breeders Paul & Vicki Timbs, Mayfield Farm Ayrshires.

Regal Park has produced: - Sixteen championship winners at Sydney Royal Easter Show.

- Two championships & two reserve winners at International Dairy Week.

- Fifteen All-Australian and five Reserve All-Australian winners.

- One Reserve All-World winner.

- A cow that holds the Australian Junior 2 year milk, fat & protein production records.

Currently they own approximately 25 head of Ayrshires they are sired by a range of bulls including: cows: Woodland View Pardner, Des Chamois Poker, Palmyra Tri Star Reality & Palmyra Tri Star Burdette and heifers: Kamouraska Rockstar,

perheen kasvateista oli brendanilainen Regal Park Shower VG88, joka ensimmäisenä ayrshirenä voitti sekä Juvenile, Junior että Senior Championin tittelit Sydneyn Roaylissa. Tällä hetkellä karjan tähtilehmiä ovat jo mainitut Regal Park Saige ja Regal Park Special Solaire VG87. Special Solairen emä oli VG87-luokitettu Tridentin tytär. Special Solairen ensikkotuotos oli 6 864 litraa maitoa, 214 kg rasvaa ja 273 kg valkuaista. Sen omistavat yhdessä

Regal Park sekä Vicki ja Paul Timbs. Lupaavimpana hiehona David Mayo pitää Regal Park Dreamer Rosea, jonka isä on Nexus Dreamer ja emä VG88luokitettu Pardnerin tytär. Rose on juuri genomitestattu ja sen GLPI on +2 164.

Tuomarin kiitokset

Kysyin tuomariltamme, ovatko suomalaiset ayrshiret muuttuneet vajaassa kuudessa vuodessa. Hän kehui näyttelyn olleen

Nexus Dreamer, Bonnie Brae Ambush & De La Plaine Prime.

The best cows in the herd include Regal Park Special Solaire VG87 and Regal Park Saige. Regal Park Special Solaire is sired by Woodland View Pardner & her dam is VG87 Trident daughter. Special Solaire is milking in her 2nd lactation and was All-Australian 3 to 5 year old. Her show records in being Juvenile Champion heifer at Sydney Royal show, the next year during her 1st lactation she was the Junior Champion cow at the same show. Her 1st lactation in her 300 day lactation she produced 6,864 lts, 214 kgs Protein & 273 kgs fat. This cow was bred by Regal Park and is owned in conjunction with Vicki & Paul Timbs. Regal Park Saige is sired by Des Chamois Poker. Saige is milking in her 1st lactation and was All-Australian 2 to 3 year old. Her show records in being Juvenile Champion heifer at Sydney Royal show, this year during her 1st lactation she was the HM Junior Champion cow at the same show. An interesting heifer in the herd is Regal Park Dreamer Rose. Rose is sired by Nexus Dreamer from a VG88 Pardner daughter. Rose has just been genomic tested and has a GLPI of +2,164. There are 2 main cow families at Regal Park, the ’Roses’ and the ’S’ family.

Since early June 2002 David Mayo has been employed by Semex Pty Ltd as the companies Market Development Manager, with responsibilities in both Australia and New Zealand.

Currently his focus is the New Zealand market, this continues to be a growth market for Semex. Semex supply solutions to the breeding programs using a wide range of products, the Repromax high fertility group of sires along with HealthSmart and Immunity + sire ranges are very popular. David Mayo thinks that there are good populations of Ayrshire cows in both Australia & New Zealand. A wide range of genetics are used in both countries and there are many great cows. He would like to invite the breeders from Finland to come and look at the cows and farming systems in both countries, he is sure they will enjoy both the cows and the hospitality. Thank you very much David!

25

Ayrshire-lehti

1/2014

AYRSHIRE INTERNATIONAL – kansainvälistä kasvattajayhteistyötä

Regal Park Special Solaire VG87, jonka isä on Pardner. Solaire on saanut 3-5 -vuotiaiden All Australian -tittelin. Kuva Ross Easterbrook.

Regal Park Saige, jonka isä on Poker. Saige on saanut All-Australian -tittelin 2-3 -vuotiaissa. Kuva Ross Easterbrook.

tänä vuonna erittäin korkeatasoinen ja varsinkin kolme parasta lehmää eli Grand Champion AT HavisAmanda, varachampion Korkiakosken Remi Elegance ja kunniamaininnan saanut Joukolan Z-Isolde olivat erittäin hyviä ja ihan eri tasoa kuin kuuden vuoden takaisen näyttelyn parhaimmisto. Samoin hieholuokkien parhaat olivat hänen mielestään erittäin hyviä.

Jotain tuomarin ammattitaidosta ja erinomaisesta muistista kertoo se, kuinka hyvin hän

suomalaisia ayrshirekasvattajia lähitulevaisuudessa.

David Mayo haluaa kiittää kaikkia ayrshirekasvattajia siitä, että hän tunsi olevansa tervetullut Suomeen ja kaikesta vieraanvaraisuudesta hänen vierailunsa aikana. Näyttely ja huutokauppa olivat hänestä hienoja tapahtumia. Erityisen mieleenpainuvaa oli näyttelylehmien laatu ja championit olivat omaa luokkaansa. Hän haluaa onnitella kaikkia kasvattajia, jotka toivat eläimiään

muisti kuuden vuoden takaisen International Ayrshire Show’n luokkavoittajia ja osasi kuvailla näitä pelkän nimen kuullessaan!

David Mayo kertoi myös katsoneensa jälkikäteen videotallenteita. Hän kehui niitä ja uskoi, että moni muukin katselee niitä mielellään. Hän itse nautti saadessaan katsoa uudestaan joka luokan ja champion-kehän. Videot toivat hänelle hienoja muistoja sekä lehmistä että ihmisistä.

David Mayo toivoo tapaavansa

näyttelyyn. Hän nautti myös tilavierailustaan näyttelyn jälkeisenä päivänä, jolloin hänellä oli mahdollisuus nähdä lisää hyviä lehmiä ja viettää aikaa upeiden ihmisten kanssa. Hän tulee muistamaan matkansa Suomeen ikuisesti. David Mayo toivoo, että suomalaiset ayrshirekasvattajat jatkavat hyvää työtä laadukkaiden ayrshire-eläinten jalostamiseksi ja markkinoimiseksi!

Minna Kotila

Vuosinäyttelyn Junior Handlerja Showmanship-tuomari esittelyssä:

Peter Drummond Tänä vuonna Talvinäyttelyn junnutuomariksi kutsuttiin Peter Drummond Pohjois-Irlannista. Koska hänet tiedettiin nuoresta iästään huolimatta erittäin kokeneeksi tuomariksi, ei ollut epäilystäkään, etteikö hän selviäisi myös Showmanship-luokan tuomaroinnista.

Suomessa Peter toimi tuomarina ensi kertaa Brittein saarten ulkopuolella.

26

Peter Drummond on kotoisin Bangorin kaupungista, joka sijaitsee meren rannalla noin 22 kilometriä Belfastista itään.

Hänen kotitilansa on nimeltään Bratlach ja kasvattajanimenä heillä on Cottown Ayrshires.

Peter pitää tilaa yhdessä veljensä Andrew’n ja isänsä Johnin

kanssa. Tila on ollut suvulla noin viisikymmentä vuotta.

Tilalla on 250 ayrshireä, joista korkeatuottoisemmat lypsetään tilan kahdella robotilla, jotka asennettiin joulukuussa 2011, ja matalampituottoiset lehmät 39 vuotta vanhalla lypsyasemalla. Robotit ovat Peterin

1/2014

Ayrshire-lehti

AYRSHIRE INTERNATIONAL – kansainvälistä kasvattajayhteistyötä vastuulla. Tilan keskituotos on noin 7 800 litraa, rasva 4,30 % ja valkuainen 3,30 %.

Suuret maidonhinnan vaihtelut arkipäivää

Tilan pinta-ala on 350 eekkeriä eli noin 140 hehtaaria eikä sitä voida enää kasvattaa, koska lisämaata ei ole tarjolla, ainakaan kohtuuhintaan.

Pohjois-Irlannin maidontuotannosta menee vientiin 85 % ja tiloilla joudutaan elämään suurten hintavaihteluiden kanssa. Peterin mukaan Pohjois-Irlannissa, kuten muuallakin maailmassa, viljelijän on oltava nykyisin todellinen bisnesmies ja kouluttauduttava sekä kehitettävä tilaansa ja ammattitaitoaan jatkuvasti.

Peterillä on yliopistotason koulutus ja hän on ollut harjoittelijana kirjanpitäjänä.

Robottien avulla tila pyörii ilman ulkopuolista työvoimaa lypsyyn kuluvan ajan pysyessä kohtuullisena. Alkuperäisenä ideana oli hankkia vielä myöhemmin kaksi robottia lisää, mutta ainakin toistaiseksi käytetään vielä myös asemalypsyä. Robottien käyttöönoton jälkeen tilan keskituotos nousi hieman ja lypsykäyrät muuttuivat tasaisemmiksi. Ensikoiden tuotos on noin 32 litraa ja kovimmat tuotokset ovat viisi kertaa poikineella, joka lypsää 54 kilon päivätuotoksia. Lehmät ruokitaan appeella, jota täydennetään robotilta eikä lehmiä laidunneta.

Tämän vuoden Talvinäyttelyn tuomarit saapuivat Australiasta ja Pohjois-Irlannista.

David Mayo (vas.) tuomaroi vuosinäyttelyn ja Pohjoismaisen Showmanship-kilpailun ja Peter Drummond toimi Junior Handler- ja showmanship-tuomarina. Kuva Jari Ahlholm.

Tuomarointi ja osallistuminen karjanäyttelyihin myös omien eläinten kanssa ovat tärkeitä harrastuksia Peterille.

Hän on tuomaroinut useissa näyttelyissä Brittein saarilla.

Vuonna 2009 hän voitti Ayrshire Cattle Societyn Hugh Stevenson Memorial Trophy -palkinnon. Tämä palkinto myönnetään vuosittain yhdistyksen nuorelle jäsenelle, joka on saanut eniten pisteitä yhdistyksen kaikissa kilpailuissa

ja joka on lisäksi toiminut koko vuoden yhdistyksen nuorisotoiminnan hyväksi.

Peter kirjoitti Facebooksivuillaan Talvinäyttelyn jälkeen seuraavasti: ”Kotimatkalla hienolta tuomarirointireissulta Suomeen. Upeita lehmiä näyttelyssä perjantaina ja erinomaiset juniori- ja showmanshipluokat lauantaina. Ehdottoman kiva tapa tuomaroida showmanshippiä (pudotuskilpailu).

Hyvä päivä myös eilen, kun

kävimme parilla tilavierailulla David Mayon kanssa. Kiitos isännille ja emännille ja kuljettajille eilisestä ja Suomen Ayrshirekasvattajille kaikesta mitä he tekivät, jotta matkani oli niin mukava ja nautinnollinen.”

Thank you Peter, it was great that we could have you judging here in Finland!

Minna Kotila

Tavoitteena panostaa jalostukseen

Peterin tavoitteena on tehokkaampi tuotanto eli enemmän maitoa pienemmällä lehmämäärällä. Kilpailuetua suurempiin tiloihin Peter Drummond aikoo hakea erityisesti panostamalla karjan jalostukseen ja laatuun.

Peter Drummond arvioimassa Juulia Ahlholmin työskentelyä showmanship-kehässä. Kuva Jari Ahlholm.

27

Ayrshire-lehti

1/2014

AYRSHIRE INTERNATIONAL – kansainvälistä kasvattajayhteistyötä

Junnutuomarina Ayrshire Winter Show’ssa Kun minua kysyttiin syyskuussa tuomaroimaan Junior Handler -luokkia Suomeen Ayrshire Talvinäyttelyyn, suostuin heti.

Machesterin lentoni myöhästyttyä kaksi tuntia keskiviikkoiltana, jouduin yöpymään läheisessä hotellissa ja pääsin lähtemään Suomeen vasta torstaiaamuna.

Minulle oli kerrottu, että laskeuduttuani Helsinkiin minua on vastassa tyttö nimeltä Linda, joka huolehtii että minä sekä kolme ruotsalaista tyttöä, jotka kilpailevat Pohjoismaisessa Showmanship-kisassa, löydämme juna-asemalle. Lopulta Linda löysi minut ja kaikki matkajärjestelyt, jotka veisivät minut Seinäjoelle toimivat ja olimme perillä noin puoli kymmeneltä illalla.

Sinä iltana minä, Pohjoismaisen Showmanship-kilpailun osallistujat ja David Mayo Australiasta saimme nauttia erinomaisen illallisen hotellilla, jonka jälkeen menimme ajoissa nukkumaan, koska näyttely alkaisi seuraavana päivänä.

Perjantai oli minulle katselupäivä Davidin toimiessa tuomarina. Kaikki luokat olivat erinomaisia. Hieholuokkien parhaat olivat lypsytyyppisiä, hyväluustoisia ja upeita avoimine kylkiluineen. Burdette, Dreamer ja suomalainen Pokerin poika Erwin olivat sonneja, joiden tyttäret hallitsivat hieholuokkia. Junior Champion tuli vanhimmasta hieholuokasta, 2-vuotiaista, Laura ja Jouko Laiholahden Joukolan Jamaica (Oblique x Pardner). Tämä hieho erottui helposti voittajaksi, koska se oli kookas ja voimakas.

Myös Junior varachampion tuli Laura ja Jouko Laiholahden karjasta, Joukolan Julietta (Erwin x Calimero).

Junior Championship-luokan jälkeen kilpailtiin Pohjoismainen Showmanship. Tässä

28

kilpailussa oli kolme osallistujaa Suomesta, kolme Ruotsista ja kaksi Tanskasta. Jokaiselle osallistujalle arvottiin eläin, joka oli kilpaillut aiemmin luokassaan.

Kilpailun voittajan kotimaa isännöi kilpailua seuraavalla kerralla.

Tänä vuonna voittaja oli Marie Arvidsson Ruotsista ja hänellä oli tuuria saadessaan kilpailuun Junior Championin tittelin voittanut eläin, koska kilpailijoilla ei ollut aikaa valmistautua kisaan ennen kehään menoa.

Lounaan jälkeen vuorossa olivat lehmäluokat. Kaksivuotiaiden luokassa parhaimmat olivat kaksi erittäin tasapainoista Burdeten tytärtä. Nämä olivat ensimmäiset lypsyssä olevat Burdeten tyttäret, jotka olen nähnyt näyttelyssä ja vain harva voisi olla niihin pettynyt, niin laadukkaita nuo kaksi luokan parasta olivat. Molemmat olivat Burdeten tyttäriä Pokerilaisista emistä, paritus joka näyttää selvästi toimivan. Kaksivuotiaiden luokkavoittaja oli jälleen Laura ja Jouko Laiholahden karjasta ja se palkittiin myöhemmin championkehässä kunniamaininnalla. Grand Champion ja Varachampion tulivat 4-vuotiaiden ja 5-vuotiaiden luokista.

Varachampion oli Korkiakosken Remi Elegance, jonka omistavat Anu ja Jari Ahlholm. Niin hienoja kuin Varachampionin ja kunniamaininnan saaneet lehmät olivatkin, Grand Champion erottui helposti näyttelyn parhaaksi lehmäksi. Grand Champion oli Tia ja Jyri Tannerin AT HavisAmanda, jonka isä on Palmyra Jerry Bendig ja emänisä Poker.

Heti, kun se saapui kehään nelivuotiaiden luokassa, oli selvää, että tässä on päivän voittaja.

Sillä oli lypsytyyppiä, vahvuutta, se liikkui erinomaisesti ja sillä oli ehdottomasti näyttelyn paras utare.

Perjantai-iltana oli Breeder’s Party Areenassa. Ruuan jälkeen seurasi yllätyksenä kysymyksiä, joihin tuomareiden piti vastata. Onneksi se ei kestänyt kauaa ja heti sen jälkeen lavalle saapui suomalainen rokkibändi.

Koska tuomarointivuoroni oli lauantaina, minun täytyi mennä ajoissa nukkumaan ollakseni seuraavana aamuna teräkunnossa.

Lauantaiaamuna oli vuorossa neljä Junior Handler -luokkaa, joissa oli yhteensä 23 osallistujaa. Handlereiden taso oli erittäin hyvä, jokainen luokkavoittaja olisi pärjännyt parhaille myös Britanniassa. Junior Handler Championiksi valitsin Iiris Nissilän, varachampioniksi Suvi Keinäsen ja kunniamaininnan sai Lilli Laiholahti. Davidiltä olin saanut edellisiltana tuopin äärellä krikettikeskustelun lomassa neuvon, miten kannattaa antaa perusteluja, kun kehässä on tulkki kääntämässä ne suomeksi. Tärkeintä on vain pitää perustelut lyhyenä!

Junior Handler -luokkien jälkeen oli Sale of Star -huutokauppa, jossa myytiin kymmenen eläintä noin 2 000 euron keskihintaan. Kun huutokauppa loppui, minun oli palattava kehään tuomaroimaan koko näyttelyn huipennus, Senior Showmanship. Tähän luokkaan saa osallistua kuka tahansa yli 18-vuotias. Osallistujia oli 17 ja tunnelman tiivistämiseksi minun tuli pudottaa aina huonoin kilpailija pois kehästä, kunnes kilpailijoista viisi parasta oli enää jäljellä. Sitten nämä viisi parasta laitettiin käänteiseen paremmuusjärjestykseen kehän keskelle, kahden parhaan jatkaessa vielä kilpailua. Tässä vaiheessa valot kaikkialta muualta Areenasta kehää lukuun ottamatta sammutettiin ja musiikki korosti

viimeisintä kliimaksivaihetta ja savukoneet laitettiin päälle, kun menin valitsemaan Showmanship-kilpailun voittajani, Sanna Savikon.

Tämä on erilainen tapa tuomaroida, jotkut voisivat jopa sanoa että julma tapa, mutta minulle se oli tuomarina aika nautinnollinen luokka, joka meni yleisöön yhä enemmän loppua kohti. Mitä kilpailijoihin tulee – jokaisen on opittava joskus häviämään, se on vain hauskaa!

Sunnuntaina kävimme Davidin kanssa kolmella tilavierailulla matkalla lentokentälle.

Kaikilla tiloilla oli ilmiselvää, että tuotokset ovat kovia ja päätavoite on tällä hetkellä parantaa rakennetta. Huomasin myös hyvin pian suomalaisten intohimon karjaansa ja uskoisin, että Suomessa olisi hyvät markkinat brittiläiselle eläinainekselle.

Vaikka kävimme vain kolmella tilalla, näimme tosi monia eläimiä, jotka olisivat myös voineet osallistua näyttelyyn niiden jo sinänsä erittäin kunnioitettavan 90 - 100 eläimen lisäksi, jotka olivat paikalla. Palmyra Bet On Me:n ja Palmyra Poker Rigginsin tyttäret erottuivat edukseen.

Lopuksi haluaisin kiittää Suomen Ayrshirekasvattajia kutsusta tulla tuomaroimaan. Kaikki olivat hyvin avuliaita, erityisesti Minna Kotila, joka ansaitsee erityiskiitokset matkajärjestelyistä. Haluaisin toivottaa kaikki suomalaiset, jotka luette tätä lehtijuttua, tervetulleeksi milloin tahansa Iso-Britanniaan. Kaikille teille, joilla on mahdollisuus vierailla Suomessa, haluaisin sanoa, että tuo tilaisuus kannattaa käyttää, mutta ehkä mieluummin kesällä, koska silloin on ainakin 30 celsiusastetta lämpimämpää kuin talvella!

Peter Drummond

1/2014

Ayrshire-lehti

AYRSHIRE INTERNATIONAL – kansainvälistä kasvattajayhteistyötä Judging in Ayrshire Winter Show When I was asked back in September to judge the handling classes at Ayrshire Finland’s Winter Show I was very quick to accept. After a 2 hour delay to my Manchester flight on the Wednesday night and a stay in the nearby Hotel, I set off for Finland on the Thursday morning. When I landed I was told a girl called Linda would meet me in the airport to get me to the train station, along with the three Swedish girls who were doing the Nordic showmanship. Linda found me eventually and all the transport plans that had been organised for me got me to Seinäjoki, where the show was taking place, at around 21.30 local time. That night myself and those taking part in the Nordic showmanship and David Mayo from Australia, were treated to an excellent dinner in the hotel before we all took an early night before the show starting the following day.

The Friday was my spectating day, with David overseeing the judging of the stock. All the classes were an excellent standard. The calves at the top of the junior classes all demonstrated dairyness, clean bone and excellent open frames.

Sires dominating the top placings in the classes were Burdette, Dreamer and a Finnish Poker son called Erwin. The Junior Champion came from the final class, the junior 2 year old heifers with Laura and Jouko Laiholahti’s Joukolan Jamaica (Oblique x Pardner). This heifer was an easy winner in the championship with its stature and power. The Reserve Junior Champion was again from Laura and Jouko Laiholahti, this time with Joukolan Julietta (Erwin x Calimero).

Following the junior championship was the Nordic showmanship. This competition comprised of three handlers from Finland, three from Sweden and two from Denmark. Each was allotted a calf, which had been shown that morning, to compete in a showmanship class, with the winning Nation hosting the competition the following year. This year’s winner was Marie Arvidsson from Sweden – being allocated the junior champion from the mornings show was certainly a slice of luck that is needed when you get no time to prepare for the class.

After lunch it was the in milk classes. The 2 year old class was lead off by 2 extremely well balanced Burdette daughters.

These were the first Burdette daughters in milk I’d seen shown and few could be disappointed with the quality of the two at the top of this class. Both were Burdettes out of Poker dams, a cross that clearly seems to be working. The first placed 2 year old owned again by Laura and Jouko Laiholahti went on to be Honourable Mention in the championship.

The Grand Champion and Reserve came from the 4 and 5 year old classes respectively. In Reserve was Korkiakosken Remi Elegance, a cow with tremendous length, dairyness and clean bone (Remington x Pardner) owned by Anu and Jari Ahlholm.

As good as the Reserve and Honourable Mention were the Grand Champion really did stand out quite easily as the cow of the show. The Grand Champion cow was AT HavisAmanda, owned by Tia and Jyri Tanner and was sired by Palmyra Jerry Bendig, out of a Poker dam. As soon as she walked into the 4 year old class she was the one to beat. She had dairyness,

power, super locomotion and easily the best udder in the show.

Friday night was the breeder’s party held at the arena. After dinner there was an unexpected question and answer session with the judges, thankfully it didn’t last too long and it was quickly followed by a Finnish rock band. With my judging on the Saturday, I had another early night to keep a clear head for the job in hand the following morning.

Saturday morning was the junior handling with 4 classes and 23 competitors in total. The standard of the handling was very good, with the top placings in each class being on a power with the best in the UK. My Champion Handler was Iiris Nissila, with Suvi Keinänen in Reserve and Lilli Laiholahti Honourable Mention. Having taken a bit of advice from David the night before over a beer and a bit of cricket chat, I soon got used to giving reasons with a translator. The key to it is, just keep them short!

After the junior handlers was the Sale of Stars with 10 lots sold averaging around €2,000. With the sale over I was back to the ring to judge the finale of the show, the Senior Showmanship. This is a class open to anyone over 18. There were 17 entries and to build the atmosphere I was told to drop the worst out one at a time until I was down to the final 5. The 5 then had to be placed in reverse order, down to the last 2. With this, the lights went out in the arena apart from those over the show ring, the music built to a climax and the smoke machines came on, that was my queue to tap out my showmanship winner, Sanna Savikko. You would certainly say it was a different way to judge, some might say harsh, but for me it was quite an enjoyable class that drew in the crowd as it came to the end. As for the competitors - everyone has to learn to lose sometime; it’s only a bit of fun!

On Sunday David and I visited 3 farms on our way back to the airport. It was obvious on all of the farms that the production was high and that the main aim at present is to improve type. You also learn very quickly about the Finnish people’s passion for their cows and I believe there would be a good market for UK genetics in Finland. From just the 3 visits we saw a number of animals that could also have been at the show, to bolster the already impressive 90-100 animals that were present. Sires that stood out were Palmyra Bet On Me and Palmyra Poker Riggins.

To finish I would just like to thank the Finnish Ayrshire Breeders for my invitation to judge. Everyone was extremely helpful especially Minna Kotila who deserves a special thanks for organising all my transport. For anyone in Finland reading this article, you are more than welcome in the UK anytime and anyone who gets the chance to visit Finland should take the opportunity to do so, summer might be better – it would be at least 30°C warmer than winter!

Peter Drummond

29

Ayrshire-lehti

1/2014

AYRSHIRE INTERNATIONAL – kansainvälistä kasvattajayhteistyötä

Hei Suomi, ruotsalaiset kiittävät!

Tässä pieni matkakertomus.

Törmäsimme Peter Drummondiin jo Helsingin juna-asemalla ja saimme hänestä seuraa loppumatkan. Seinäjoen asemalla Minna tervehti meitä lämpimästi. Muuten siellä oli kylmää, mutta oli ihanaa olla

perillä 15 tunnin matkustamisen jälkeen.

Ensimmäisenä iltana söimme hienon päivällisen ja pääsimme sitten nukkumaan.

Seuraavana päivänä meidän piti kilpailla. Sekä minä (Malin), että Linnea olimme erit-

Ruotsin Linnea Knutsson osallistui Nordic Showmanshipiin iloisin mielin.

Kuva Saija Räikkönen

täin hermostuneita. Marie oli meistä rauhallisin. Kello yksi pääsimme kehään.

Koko kilpailun aikana puitteet ja organisaatio tekivät meihin suuren vaikutuksen.

Pelkästään se, että oli saatu näyttelyyn noin 90 ayrshire-

eläintä, herätti kunnioitusta.

Ihmiset olivat erittäin huomaavaisia ja ystävällisiä. Esimerkkinä voidaan mainita, että meille lainattiin sekä harjat että riimut, kun meillä ei ollut niitä mukana. Lämmin kiitos luottamuksesta teille, jotka lainasitte

Marie Arvidsson voitti Pohjoismaisen Showmanship-kilpailun. Kuva Jari Ahlholm

Hello Finland, the Swedish girls say thank you!

This is the story of our trip to Finland.

At first we ran into Peter Drummond at Helsinki railwaystation. We traveled together the rest of the way. In Seinäjoki we were met by Minna, who warmly wished us welcome. It was cold there, but we were happy to have arrived after an almost 15 hour journey.

The first evening we had an awesome dinner and went to bed.

The next day was showtime. I (Malin) and Linnea were very nervous. Marie was calm. At one o’clock it began.

During the whole competition we were very much impressed by the way everything was organized and carried out.

We were also very impressed, that you had got as many as about 90 Ayrshires to the show.

The people were very helpful and nice to us and we felt very welcome. We hadn’t brought any brushes or halters

30

with us, but the owners lent us those. We thank those, who trusted us with their animals.

We had a nice evening on Friday evening with good food and dancing and live music.

The evenings at our hotel room were lively. We felt at home and we also slept well.

We had three very intensive days, with lots of butterflies in the stomach and lots of laughs.

We are very impressed by the arrangements and we have got a lot of ideas to take home with us. We will use them to make our own exhibitions better.

Thank you everyone and welcome to Sweden. We will take as good care of you as you have taken of us.

Malin Brihall, Linnea Knutsson and Marie Arvidsson

1/2014

eläimenne meille.

Perjantai-ilta oli hauska.

Saimme hyvää ruokaa ja tanssimme paljon. Myös se, että musiikki esitettiin livenä, oli erittäin hauskaa. Iltaisin hotellihuoneessamme oli myös meno päällä. Olimme kuin kotonamme. Nukuimme myös hyvin.

Oli kolme tapahtumarikasta päivää, paljon perhosia mahassa ja monta naurua. Olemme todella innostuneita teidän järjestelyistä ja olemme saaneet monta ideaa kotiin vietäväksi, jotta voisimme järjestää myös omat näyttelymme paremmin.

Ayrshire-lehti

Kiitos kaikesta ja tervetuloa Ruotsiin. Pidämme teistä yhtä hyvää huolta kuin te piditte meistä.

Malin Brihall, Linnea Knutsson ja Marie Arvidsson

Hej Finland, tack från Sverige!

Här kommer vår lilla reseberättelse.

Redan på tågstationen träffade vi Peter Drummond, som vi sedan hade sällskap med resten av vägen. Vi blev härligt, varmt mottagna av Minna på tågstationen i Seinäjoki. Det var kallt, men kändes väldigt skönt att vara framme efter 15 timmars resande.

Efter att vi den första kvällen ätit en toppenfin middag kunde vi inta sängarna.

Dagen efter var det dags för oss att prestera. Både jag (Malin) och Linnea var otroligt nervösa, medan Marie var lugnast av oss. När klockan blev ett var det dags.

Under hela tävlingen var vi väldigt imponerade av hur det hela var organiserat och genomfört. Att få ihop till ca 90 st Ayrshire är ganska imponerande.

Vi har känt oss välkomna hela tiden. Alla har varit väldigt tillmötesgående och trevliga. Ett exempel: vid lördagens showmanship ställde djurägaren upp med borstar och grimmor, då vi inte hade sådana med oss. Stort tack till er, som visade oss förtroendet, att låna oss era djur.

Fredag kväll var också en rolig kväll med god mat och mycket dans. Roligt med live musik.

Våra kvällar på hotellrummet var livfulla. Vi kände oss hemma och sov också väldigt gott. Det var tre intensiva dagar med mycket pirr i magen och många skratt.

Vi är imponerade av era arrangemang och vi har fått flera idéer, som vi har tagit med oss hem, så att vi också kan göra våra utställningar litet bättre.

Så tack så mycket för allt, som ni har ställt upp med. Ni är varmt välkomna till Sverige. Vi kommer att ta lika väl hand om er, som ni har tagit hand om oss.

Malin Brihall, Linnea Knutsson och Marie Arvidsson

31

Ayrshire-lehti

1/2014

Ayrshire Winter Show 2014 Grand Champion AT HavisAmanda

Vuosinäyttelyn Grand Champion, AT HavisAmanda (Palmyra Jerry Bendig x Des Chamois Poker). Kuva Lucinda Morgan.

”Tämän päivän Championvalinta oli helppo. Voittaja on tasapainoinen, lypsytyyppinen.

Sillä on fantastinen leveys ja vahvuus rungossa, hyvä lantio ja jalat. Utare on valtavan hyvä: leveä ja korkea takakiinnitys ja oikein hyvin sijoittuneet vetimet. Utareessa on kapasiteettia tuottaa paljon maitoa. Ja miten helposti se kantaa ison maitomäärän on aivan fantastista!” Näin perusteli australialainen tuomari David Mayo AT HavisAmandan valintaa.

Tämä upea lehmä on kotoisin Aro-Tannerin tilalta Teuval32

ta. Tia ja Jyri Tanner jalostavat puhdasta ayrshirekarjaa ja herefordrotuista lihakarjaa ammattitaitoisesti täydellä sydämellä. AT HavisAmanda on Tian oma jaloste ja hän on sen itse toimilupalaisena myös laittanut alulle. Se on kolmannen polven kanadalainen.

Kanadalaista siementä tilalla on käytetty aktiivisesti.

Utarerakenteeseen on kiinnitetty huomiota jo pitkän aikaa, myös edellisen isäntäväen, Markku ja Alli Tannerin, aikana. Karsinta on ollut hyvin kriittistä. Lypsyn pitää tapahtua

helposti. Jos lypsintä joudutaan kannattelemaan tai vaaditaan muita kommervenkkejä, lehmä saa lähtöpassit, vaikka lehmä olisi miten hyvä muilta ominaisuuksiltaan. Jyri on vähän armollisempi. Häntä kiinnostaa korjaava paritus. Se on kuin yllätysluukun avaamista. On mukava odottaa vasikoista lehmiä ja katsoa mitä niistä tulee. Jalostuksessa kiinnitetään huomiota myös jalkoihin.

Sorkassa on oltava kantaa ja sorkkakulman pitää olla optimaalinen, jotta kuluminen tapahtuu luonnollisesti oikea-

asentoisena.

Aro-Tannerin navetta on kylmäpihatto, jonka parsissa on runsas olki/turve kuivitus. Lehmät lypsetään asemalla vanhan navetan puolella. Aperuokinta on melko maltillista. Niinpä keskituotos ei ole vielä kymppitonnia. AT HavisAmandan ensimmäinen 305-päivän tuotos oli 8 200 kiloa. Se poiki juuri ennen talvinäyttelyä ja nyt sen toisen kauden tuotokset ovat olleet 45 - 46 kiloa päivässä.

Aro-Tannerissa on kestäviä lehmiä. Esimerkiksi A-alkuisia lehmiä on pitkä rivi. Tia sa-

1/2014

nookin, että joinakin vuosina tulee parempia lehmiä, kun taas toisina vuosina joudutaan useita poistamaan eri syistä.

Modemilaisia lehmiä on useita ja niillä on tasaisen hyvät takautareet. Keskipoikimakerta oli viime vuoden raportin mukaan peräti 2,98.

AT HavisAmanda kuuluu laajaan lehmäsukuun. Sen isä on Palmyra Jerry Bending ET ja emän AT Amandan isä on Des Chamois Poker ET. Emänemä oli AT Vedenneito, jonka isä Margot Calimero.

AT Vedenneidon emä oli AT Seastar, isä Kangassalon Kelli ja sen emä Meritähti, jonka isä oli Vaaralan Aika. Kantaemä Meritähti oli ensimmäisiä AFluokituksen saaneita lehmiä ja tuolloin vuonna 2004, jo viisi kertaa poikineena, se sai luokitustuloksen GP82. Meritähden toinen tytär Rossi on lypsänyt lähes 90 000 kiloa maitoa ja poikii seuraavan kerran toukokuussa. Meritähden emä oli Emo, jonka isänä oli Tron. AroTannerissa on ollut kaksikin hyvää lehmää tuosta valtakunnallisesti mielipiteitä jakaneesta norjalaissonnista. Tällä hetkellä karjassa on Meritähden suvun edustajia kaikkiaan 30, joista 14 lypsyssä. Sarkamessuilla ollut Ajo (Modem x Asmo Nutria) on myös tätä samaa sukua. Lammin lifeläisen Tonavan tyttäret olivat todella korkeita lehmiä. Niistä yksi on ollut Aro-Tannerin suurin lehmä. Ujo ja sen viisi tytärtä taas ovat olleet pienempiä. Näistä potterilainen Ehkä oli nimetty varaeläimeksi Sarkaan.

Näyttelytoiminta on lähtenyt alkuun herefordien kanssa.

Niiden kanssa osallistuttiin joka vuosi Karjatilaan sekä muihin pienempiin näyttelyihin.

Ayrshirerodun näyttelyt ovat nykyään erittäin tasokkaita.

Luokissa on entistä enemmän hyviä eläimiä, joista ei heti pysty sanomaan voittajaa. Mukaan lähtemällä pystyy näyttämään ulkopuolisille lehmiä sekä niiden kanssa touhuamista ja hoitamista. Laaja osallistujajoukko lisää myös innostusta lähteä oman lehmän kanssa

Ayrshire-lehti

AT HavisAmanda ja omistajansa Tia ja Jyri Tanner. Kuva Lucinda Morgan.

mukaan. Samalla antaa arvoa lehmien eteen tehdylle omalle työlle sekä saa mainosta jalostukselleen.

Jyrin mielestä on kiehtovaa saada eläin toimimaan kehässä toivotulla tavalla. Hän pyrkii tuomaan eläimestä parhaat

puolet esiin tuomaria varten.

Tia haluaa kovan kilpailuviettinsä takia kokea tilanteen kihelmöivän tunnelman. Voittaminen ei kuulemma kummallekaan ole tärkeintä. Koskapa Tia haluaa esittää omat eläimet näyttelyissä, Jyri onkin sitten haluttu esittäjä muiden eläimille. Muistan ikuisesti, kuinka Jyri vuoden 1997 Farmarinäyttelyssä hienosti hallitsi karannutta lihakarjahiehoa. Samainen hieho oli telonut ensin yhden miehen sairaalakuntoon.

Jyri onkin varsinainen lehmäkuiskaaja ja turvamies.

Toiset harrastavat golfia tai laskettelua. Tia pitää lehmänäyttelyitä omana tärkeänä harrastuksenaan. Lehmien karvaamisessa hän pyrkii täydellisyyteen. Hän on valmis pesemään ja klippaamaan eläimiä tuntikausia itseään säästelemättä. ”Kotona joutuu tekemään kompromisseja eri töiden välillä, koska kaikkea ei pysty tekemään perusteellisesti. Näyttelyssä saa panostaa lehmiin täysillä. Ei ole pakko tehdä, vaan saa tehdä mitä haluaa”, toteaa Tia. Heli Hakamaa

AT HavisAmandan suvun kantaemä, Meritähti (isä Vaaralan Aika), oli ensimmäisiä AF-luokituksen saaneita lehmiä vuonna 2004. Se luokitettiin viisi kertaa poikineena tuloksella AF-GP82. Kuva Saku.

33

Ayrshire-lehti

1/2014

Ayrshire Winter Show 2014 Grand Champion AT HavisAmanda ”It was an easy task today to choose the Champion-cow. The winner is a well balanced, angular cow. She has a fantastic width and strength in her body, good rump and legs. The udder is very good: it is wide with good rear udder height and very well placed teats. She has got capacity to produce much milk. And the easy way in which the cow carries that big milk quantity, is totally fantastic!” These are the reasons on which the Australian judge David Mayo based his choice of AT HavisAmanda.

This magnificent cow lives at the Aro-Tanner farm in Teuva.

Tia and Jyri Tanner are breeding pure Ayrshires and Herefords professionally and wholeheartedly. AT HavisAmanda is Tia’s own product, she herself inseminated the dam. The cow is a Canadian cow in the third generation. Canadian semen has been frequently used on the farm.

The udder conformation has got much attention from the owners for a long time, even during the time of the former owners Markku and Alli Tanner. There has been a very strict selection. It has to be easy to milk the cow. If you have to support the milking unit or use any other kind of aid, the cow has to go, no matter how good it otherwise is. Jyri is a bit more tolerant. He is interested in repairing mating. It is like opening a surprise box. It is nice to wait for the calves, to turn into cows and see what become of them. While breeding the owners also pay attention to the cow´s legs. The foot angle has to be optimal, so that the hoof gets naturally worn and stays in its right position.

The cowshed is a cold free stall and much straw/peat is used. The cows are milked in a parlour in the old cowshed.

They are sparingly fed, that’s why the average of milk isn’t yet 10 000 kg. The first 305 days lactation of AT HavisAmanda is 8 200 kg. She calved just before the Wintershow and has now, during the second lactation, milked 45 - 46 kg per day.

The Aro-Tanners have cows with good longevity. According to Tia there are more good cows born some years, while during other years several cows get culled for one reason or the other. They have many cows after Modem and all these cows have a very good rear udder. The average of calvings per cow in last year´s report was 2,98.

AT HavisAmanda belongs to a large cow family. The sire is Palmyra Jerry Bendig ET and the sire of the dam AT Amanda is Des Chamois Poker ET. The dam of Amanda is AT Vedenneito, whose sire is Margot Calimero, the dam of AT Vedennneito was AT Seastar, whose sire was Kangassalon Kelli and dam Meritähti, whose sire was Vaaralan Aika.

Meritähti was one of the first cows to get an AF-classification and was still classified as a GP 82 after her fifth calf. The second daughter of Meritähti, Rossi, has milked almost 90 000 kg of milk and is due to calf next time in May. The dam of Meritähti was Emo, whose sire was Tron. At Aro-Tanner there has been two good cows after this Norwegian bull, who divided the opinions in Finland. At the moment there are 30 members of the family of Meritähti in the herd, 14 of them are milking. From that family the cow Ajo (Modem x Asmo Nutria) was also at Ayrshire Winter Show and the cow Ehkä from Potter was nominated as a reserve cow at AWS. The interest for exhibitions started with the Hereford animals. They showed them yearly at Karjatila exhibition and at 34

some smaller exhibitions. The standard of the Ayrshire cows at the exhibitions today is of very high quality. Many more good looking animals than before take part and they are so even, that you can’t guess, who is going to be the winner.

By taking part you can show your cows to outsiders and also show them how you work with the cows and how you take care of them. The large number of participants increases your eagerness to take part with a cow of your own. At the same time you appreciate the work you have done with the cow and you advertise your own breeding.

Jyri thinks that it is inspiring, when you get the animal to work in the ring the way you want. He tries to show the judge the best sides of the animal. Tia, who has a very strong instinct for competition, wants to feel the thrilling atmosphere.

The main thing is not to win for either of them. Tia wants to show her own animals in the ring. Jyri is sought after to show other people’s animals. I will always remember how Jyri with sovereign power controlled a heifer of beef cattle, who had escaped during the Farmari exhibition in 1997. The heifer had already injured one person into such a condition that he had to go to the hospital. Jyri is a true ”cow-whisperer” and a security man.

Some people play golf or like slalom. Tia thinks of the exhibitions as her hobby. She is striving for perfection. She is ready to do the washing and the clipping of the cows for hours, without saving herself. At home you have to compromise between the different tasks, while you haven’t the time to do everything equally well. At the exhibitions you can concentrate only on the cows. You don’t have to do it but you may do only what you want to do.

Heli Hakamaa English translation: Ann-Louise Wiklund

1/2014

Ayrshire-lehti

Ayrshire Winter Show 2014 Grand Champion AT HavisAmanda ”Idag var det lätt att välja vilken ko, som skulle bli Champion.

Vinnaren är en balanserad ko av mjölktyp. Den har en fantastisk bredd och styrka i kroppen, bra kors och ben. Juvret är mycket bra: det är brett och har ett högt placerat bakjuver och mycket välplacerade spenar. Det finns kapacitet, att producera mycket mjölk. Och det, hur lätt den bär upp den stora mjölkmängden, är alldeles fantastiskt!” Så här utredde den australiensiska domaren David Mayo grunderna för sitt val av AT HavisAmanda.

Denna ståtliga ko är hemma från Aro-Tanners gård i Teuva.

Tia och Jyri Tanner förädlar ren Ayrshire och Hereford köttboskap yrkesmässigt och av hela sitt hjärta. AT HavisAmanda är Tias egen produkt, hon har själv inseminerat modern. Den är en kanadensisk ko i tredje generationen. Man har överhuvudtaget använt mycket kanadensisk sperma på gården.

Man har också fäst mycken uppmärksamhet vid juverformen under en längre tid, redan under de förra ägarnas Markku och Alli Tanners tid. Urvalet är mycket strängt. Det skall vara lätt, att mjölka kon. Om man måste hjälpa till med att bära upp mjölkmaskinen, eller om det behövs andra extra åtgärder, får kon respass, fastän den annars skulle ha vara hur bra som helst. Jyri är litet mer tolerant. Han intresserar sig för korrigerande parning. Det är, som att öppna en överraskningslucka. Det är trevligt, att vänta tills kalvarna blir kor och se vad det blir av dem. Vid förädlingen fäster man också uppmärksamhet vid benen. Fotvinkeln skall vara optimal, så att klöven slits naturligt och bibehåller sin rätta ställning.

Ladugården är en kall lösdrift och det används mycket halm/torv till underlag. Korna mjölkas i en mjölkstation i den gamla ladugården. Korna utfodras mycket återhållsamt. Därför är mjölkmedeltalet inte ännu 10 000 kg. AT HavisAmandas första 305-dagars resultat är 8 200 kg. Den kalvade just innan vinterutställningen och nu under andra laktationen har den mjölkat 45 - 46 kg om dagen. Aro-Tanner har uthålliga kor. Det finns t.ex en hel rad kor vars namn börjar på A. Tia säger, att det under vissa år kommer bättre kor, medan man under andra år måste göra flera utslagningar av olika anledningar. Det finns många kor efter Modem och deras bakjuver är enhetligt bra. Medeltalet för kalvningar per ko var enligt rapporten från senaste år 2,98.

AT HavisAmanda hör till en stor kosläkt. Dess far är Palmyra Jerry Bendig ET och moderns AT Amandas far är Des Chamois Poker ET. Mormor är AT Vedenneito, vars far är Margot Calimero. AT Vedenneitos mor var AT Seastar, vars far var Kangassalon Kelli och mor Meritähti, vars far var Vaaralan Aika. Stammor Meritähti var en av de första kor, som fick AF-klassifisering och ännu år 2004, då den hade kalvat 5 gånger fick den resultatet GP 82. Meritähtis andra dotter Rossi har mjölkat nästan 90 000 kg mjölk och kalvar nästa gång i maj. Meritähtis mor var Emo, vars far var Tron.

Hos Aro-Tanners har det funnits två goda kor efter den norska tjuren, som delat åsikterna i vårt land. För tillfället finns det 30 representanter för Meritähtis släkt bland boskapen, varav 14 mjölkande. Kon Ajo (Modem x Asmo Nutria), som var med på Ayrshire Winter Show, är också av samma släkt.

Tonava, efter Lammin Life hade många mycket resliga döttrar.

Av dem har en varit den största kon på Aro-Tanners gård.

Ujo och dess fem döttrar har varit mindre. Av dem var Ehkä

efter Potter utsedd till reservdjur till AWS. Utställningsaktiviteten har börjat med Hereford-djuren.

Med dem har de årligen deltagit i Karjatila och andra mindre utställningar. Utställningarna av Ayrshiredjur håller nuförtiden mycket hög klass. Oftare än tidigare deltar nu välskapta djur, av vilka man inte genast kan gissa sig till vinnaren. Genom att vara med, kan man visa upp sina kor för utomstående och visa hur man sysselsätter sig med dem och sköter dem. Ett brett underlag ökar också ivern, att delta med en egen ko.

Samtidigt värdesätter man också det arbete man gjort för korna och får reklam för sin egen förädling.

Jyri tycker, att det är inspirerande, när man får djuret att fungera i ringen, så som man vill. Han försöker få fram dess bästa sidor inför domaren. Tia, som har en stark tävlingsinstinkt, vill känna av den pirrande atmosfären. Att vinna är inte huvudsaken för någondera av dem. Eftersom Tia vill visa upp de egna djuren i ringen, har Jyri blivit en efterfrågad uppvisar för andras djur. Jag kommer alltid att komma ihåg, hur Jyri under Farmari utställningen 1997 suveränt behärskade en köttdjurskviga, som rymt. Kvigan hade tidigare försatt en man i sådan kondition, att han måste uppsöka sjukhus. Jyri är en äkta ”koviskare” och säkerhetsman.

En del utövar golf eller slalom. Tia anser att utställningarna är hennes viktiga hobby. Hon strävar till perfektion. Hon är färdig att klippa och tvätta i timmar, utan att spara sig själv. ”Hemma måste man kompromissa mellan olika arbeten, eftersom man inte kan göra allting lika grundligt. Under utställningarna får man helt och hållet ägna sig åt korna. Man behöver inte göra någonting, utan får göra det man vill.” säger Tia. Heli Hakamaa Översättningen på svenska: Ann-Louise Wiklund

35

Ayrshire-lehti

1/2014

SALE OF STARS 2014 Tämän vuoden Sale of Starsiin oli saatu myyntiin erittäin kovatasoinen joukko eri-ikäisiä ayrshire-eläimiä, joista kaksi ensikkolehmää. Vain yhden kerran aikaisemmin on Sale of Starsissa ollut lehmä myytävänä ja tämä tapahtui Kongressinäyttelyssä vuonna 2008.

Yhdeksästä myydystä eläimestä viisi oli joko alkiosta syntyneitä tai tuontialkiotaustaisia ja neljä myytävää tunnetuista kotimaisista lehmäperheistä. Erityisesti huutokaupan nuorin, legendaarisen Faucher Loto Opan viiden kuukauden ikäinen tyttärentytär Päivölän B. Ophelia ET, herätti jo ennen myyntitilaisuutta runsaasti huomiota ja sen karsinan ympärillä kävi välillä melkoinen kuhina.

Kun huutokauppaa suunnitellaan, pyritään myytävälle eläimelle löytämään kehään näytille myös muita saman lehmäperheen tai isäsonnin jälkeläisiä, jotta ostajille muo-

Ayrshire Winter Show kokonaisuudessaan oli jälleen kerran ainutlaatuinen tapahtuma sekä mahtavan tunnelman että korkeatasoisten eläinten ansiosta. Oma osansa tunnelman luomisessa oli juontajana toimineella Janne Katajalla, joka näyttelypäivän ja illanvieton aikana ”tekeentyi” lehmäporukkaan niin hyvin, että lauantaisen huutokaupan myötä ryhtyi ayrshire-eläimen osaomistajaksi. dostuisi paremmin käsitys siitä, minkälaista eläintä ollaan myymässä. Tällä kertaa voitiin lähes kaikille myytäville eläimille taluttaa kehään seuraksi lähisukulaisia, mikä todistaa karjanomistajilta löytyvän eläinaineksen tason ja karjakulttuurin kehittymisestä Suomessa, sillä hyvistä lehmäperheistä ja suvuista on mahdollista tuoda näyttelyyn useita edustajia.

Pohjoismaisen Showmanship -kilpailun osanottajat auttoivat huutokauppaeläinten

esittelyssä ammattitaidolla.

Suoranainen show nähtiin kun etukäteen eniten kiinnostusta herättänyt huutokaupan nuorin eläin, Päivölän B. Ophelia ET, tuotiin myytäväksi. Tuo nuori vasikka esiintyi itsevarman tyylikkäästi eikä ollut epäilystäkään, kuka tulee olemaan tämän huutokaupan kallein eläin. Kun Ophelian seuraksi talutettiin vielä sen emä ja täyssisko oli yleisöllä silmänruokaa kylliksi. Ophelian hinta nousi niin nopeasti, että hitaammilla oli vaikeuksia pysyä perässä,

Faucher Poker Opal ET AF-VG86 edusti tytärtään Opheliaa Sale of Stars-huutokauppakehässä. Kuva Jari Ahlholm.

36

mutta lopulta meklarin nuija kopahti 4 000 euron kohdalla, joka oli huutokaupan korkein hinta. Samalla nuijan kopautuksen hetkellä Suomeen syntyi uusi neljän hengen hiehokimppa, sillä Ophelian uudet omistajat ovat Janne Kataja, Aku Hirviniemi, Sami Yli-Huumo ja Juha Viirimäki.

Huutokaupan hintataso oli viime vuotta selvästi korkeampi ja ainoastaan kahden hiehon hinta jäi alle 2 000 euron.

Myytyjen eläinten keskihinta oli 2 378 €.

Laura Laiholahti

SALE OF STARS 2014 There was nine lots sold in this years Sale of Stars.

Out of these nine animals five was from international cow families and four from well known Finnish cow families. There were two cows, six heifers and one 5 months old calf, Päivölän B. Ophelia ET. Ophelia’s dam, Faucher Poker Opal AF-VG86 is an embryo daughter of Faucher Loto Opa and her sire is Burdette. Ophelia was the most expensive animal in the sale, 4000 euros. The average price in the Sale of Stars was 2378 euros. Thank you very much Nordic Showmanship handlers from Denmark and Sweden who leaded the sale animals in the sale ring!

Laura Laiholahti

1/2014

Ayrshire-lehti

Myyntihinnat: AT ITHÄ Synt. 15.12.2011 Isä: Faucher Poker Erwin ET Emä: AT Tähti-AF-GP81 Emänisä: Suontaan Jehta Myyjä: Jyri ja Tia Tanner Ostaja: Kari ja Johanna Paavola HINTA: 2 000 €

KUORTIN JOSSAIN Synt. 21.9.2012 Isä: Margot Colargol Emä: Rounion Rissa ET-AF-GP80 Emänisä: Bonnie Brae Heligo Myyjä: Kuortti MTY Ostaja: Kristiina Iivarinen HINTA: 1 500 €

MAPLEBURN BUR KIRI ET Synt. 4.1.2013 Isä: Palmyra Tri-Star Burdette Emä: Mapleburn Pia’s Promise ET EX90 Emänisä: Blackaddar BB Kellogg Myyjä: Merja Kallio Ostaja: Laura ja Jouko Laiholahti HINTA: 2 800 €

PÄIVÖLÄN B. OPHELIA ET Synt. 21.8.2013 Isä: Palmyra Tri-Star Burdette Emä: Faucher Poker Opal ET-AF-VG86 Emänisä:Des Chamois Poker ET Myyjä: Jani Kivilahti ja Saija Räikkönen Ostaja: Janne Kataja, Aku Hirviniemi, Sami Yli-Huumo ja Juha Viirimäki HINTA: 4 000 €

KUORTIN JUOVUKSISSA Synt. 21.9.2012 Isä: Margot Colargol Emä: Rounion Rissa ET-AF-GP80 Emänisä: Bonnie Brae Heligo Myyjä: Kuortti MTY Ostaja: Kristiina Iivarinen HINTA: 1 500 €

JOUKOLAN ILMA-AF-GP80 Synt. 25.4.2011 Isä: Palmyra Tri-Star Burdette Emä: Joukolan Alma-AF-GP81 Emänisä: Duo Star Normandin Myyjä: Laura ja Jouko Laiholahti Ostaja: Kristiina Iivarinen HINTA: 2 200 €

JOUKOLAN INAMARIE-AF-GP80 Synt. 27.2.2011 Isä: Palmyra Poker Riggins Emä: Karhilan FinaMarie-AF-GP82 Emänisä: Shady Walnut Conn Myyjä: Laura ja Jouko Laiholahti Ostaja: Olavi Ahonkivi HINTA: 2 600 €

MAJANIEMEN JÄNNITYS ET Synt. 22.8.2012 Isä: Palmyra Tri-Star Reality Emä: Majaniemen Unelma-AF-VG85 Emänisä: Birghdale Copper Myyjä: Antti ja Heli Teiskonlahti Ostaja: Katariina Ikkeläjärvi ja Sanna Rintala HINTA: 2 200 €

KURHILAN DREAM KARMEN Synt. 7.4.2013 Isä: Nexus Dreamer Emä: Mapleburn Char Homise ET-AF-GP80 Emänisä: Cedarvale Charleston Myyjä: Merja Kallio Ostaja: Eliisa Kumpula ja Jarkko Kivelä HINTA: 2 600 €

Meijerikatu 4, PL 148, 13101 HÄMEENLINNA puh. 03 657 51, www.hmlosuusmeijeri.fi

Hämeenlinnan Osuusmeijeri on v. 1926 perustettu maidontuottajien omistama osuuskuntamuotoinen yritys.

Yhdessä n. 170 tuottajaomistajamme kanssa tarjoamme laadukkaita meijeripalveluita vuosikymmenten kokemuksella.

Maito - luonnollinen osa elämää.

37

Ayrshire-lehti

1/2014

Huippuayrshire kiinnostaa sijoitusmielessäkin

Päivölän B. Ophelia ET. Kuva Lucinda Morgan.

”Kaikki alkoi sattumasta, kun minua kysyttiin tuuraamaan Jone Nikulaa Sarkamessujen juontajaksi”, kertoo Janne Kataja. Hän oli ensimmäistä kertaa Sarkamessuilla ja vaikuttui näkemästään, varsinkin siitä millaisella antaumuksella ja ryhmähengellä ayrshireihmiset vetivät näyttelyä ja koko tapahtumaa läpi.

Perjantai-illan Breeder’s Partyssä Janne Kataja ja EteläPohjanmaan Pytinki Oy:n toimitusjohtaja Sami Yli-Huumo saivat idean ostaa eläin lauantaina järjestettävästä Sale of Stars-huutokaupasta. Aivan hetken mielijohteesta ei kuitenkaan ollut kyse, sillä entisenä maidontuottajana Sami oli kypsytellyt ajatusta eläimen ostosta jo parin vuoden ajan.

Samassa pöydässä sattui istumaan myös Samin ystävä, Metsäkeskuksen projektipääl38

Tämän vuoden Talvinäyttelyn Sale of Starshuutokauppa toi hyvien eläinkauppojen lisäksi melkoisen yllätyksen, kun huutokaupan kalleimman vasikan osti neljän miehen kimppa, jonka jäseninä ovat muun muassa Janne Kataja ja Aku Hirviniemi. Mistä ihmeestä on kyse? likkö Juha Viirimäki, joka lähti kimppaan mukaan.

Miehet olivat katselleet myytäviä eläimiä ennakkoon ja aluksi heillä oli ajatus ostaa tiine hieho. ”Vähän niin kuin kaksi yhden hinnalla”, kertoo Janne. Illan mittaan he kyselivät kasvattajien mielipiteitä eläimistä ja siitä mihin kannattaisi sijoittaa. Lähes jokaisen mielipide oli, että Päivölän B Ophelia kannattaisi ostaa. Heille kerrottiin, että Ophelialla on huikea suku takana ja siitä voisi odottaa huippueläintä ja periyttäjää tulevaisuudessa. Illan

mittaan miehet etsivät yhteistyökumppaniksi lypsykarjatilaa, koska mahdollinen ostos tarvitsisi tietenkin navetan, missä asua. Lyhyen etsinnän jälkeen yhteistyökumppaniksi lupautui Kulmalan tila Peräseinäjoelta.

Lauantain kuluessa ja huutokaupan lähestyessä Janne vielä soitteli ystävälleen Aku Hirviniemelle ja houkutteli hänet mukaan kimppaan. Niinpä tämä neljän miehen ryhmittymä oli valmis huutamaan hiehoa.

Sami istui katsomossa ja hoiti huutamisen sillä välin, kun Janne veti juontokeikkaa toisaalla

Areenassa. Opheliasta käytiin hyvää kilpahuutoa, kunnes viimeinen huuto, 4 000 euroa, jäi Jannelle, Samille, Juhalle ja Akulle!

Miehillä on jo selvät suunnitelmat Ophelian tulevaisuuden varalle. Suunnitelmiin kuuluu muun muassa alkionhuuhteluja ja näyttelyissä käymistä.

He haluavat osaltaan tuoda esille positiivisessa valossa suomalaista maidontuotantoa ja ayrshirerotua, joten Ophelia saatetaan nähdä tulevaisuudessa myös erilaisissa tapahtumissa Jannen ja Akun kanssa.

Tämä neljän miehen ryhmittymä on silminnähden innoissaan hiehostaan ja he lupaavat, että Opheliasta kuullaan vielä!

Saija Räikkönen

1/2014

Ayrshire-lehti

39

Ayrshire-lehti

1/2014

AYRSHIREN TALVI- JA VUOSINÄYTTELY

Kuvat Saija Räikkönen ja Jari Ahlholm

After a great judging trip to Finland. I’m on my way home.

Some great cows shown on Friday and excellent junior handling and showmanship on Saturday.

Definitely a fun way to judge showmanship. A good day as well yesterday visiting a few herds with David Mayo. Thank you to my hosts and drivers yesterday and Ayrshire Finland for all they have done to make my trip so easy and enjoyable. Peter Drummond

I am writing to than making me welco k all the breeders for m given to me durin e and the hospitality g my time in Finl and. The show and sale we re exciting to me wa great events, especially s the quality of co ws at the show and the cham pions were outst an Can you pass on my congratulatio ding. ns to all the breeders wh o presented cows show. Keep up at the the great work promoting and breeding qu ali the farm visits a ty Ayrshires. I enjoyed lot, we continue d to good cows and spend time with see people. I have ha d a look at the vid great eos, they are very good an d will be viewed by many people. I enjoye d re the championsh viewing each class and ips, memories of the they bring back great co forward to meetin ws and people. I look g in the future.

Regards, Dav

id Mayo, Australi

a

ja ja H az el ki itt ää n Er ik a, H an na h ljo pa ii ks to ihan hi laittaa tähänkin lle, te isi m ih re hi rs ay i hymiöit kaikille aan itseni tärkeäks saitte minut tuntem sta maailmastani ise varsin mustavalko rkijärvi Sä huolimatta. Erika

40

1/2014

Ayrshire-lehti

– AYRSHIRE WINTER SHOW 2014 Ei ole enää ed es seuraavaan Talvi täyttä vuotta näyttelyyn!! AWS on mahtava osoi tu suomalainen ka s siitä, mihin rjaväki pystyy ja kykenee. Pysyy ja paranoo! Kiitos!

Karoliina Rint

amäki

uottavaisesta ja ne ttää siitä vastaan hin Ensikertalainen kii jonka sai vastaansa näyttelyi istä, iitos niille, vovasta ilmapiir yttelyissä! Erityisk isi kyllä nä e its ja an sa es valmistautu t, koska se ol imet kehään veivä jotka meidän elä ättä! Sanna Rintala m jäänyt itseltä teke

Tosiaan suurkiitokset kaikille Talvinäyttelyyn jotenkin osallisille, oli hienoa olla taas paikalla. Järjestelyt oli loistavat ja yhteishenki oli todella upeaa - siitä sai vielä kotiin viemisiäkin. Janne oli kiva ja hauska ihminen, oli tosi kiva tutustua.

Suurkiitos Breeders Partyyn osallistuneille - ilman teitä kaikkia se ei olisi ollut mahdollista. Te teitte siitä suuren jutun, hienoa! Kiitos.

Olavi Ahonkivi

in provement I saw ll done. The im in your show to we ow sh r he ot An cted ember was refle e show should be quality last Sept of th rs to bi hi ex & h, rs day. The breede !!! All in all it was great to watc t K gh ni AN to TH d very prou iliar faces, e & so many fam ttl ca t ea gr e se to E. e, Lori & YOU EVERYON wish we were ther

tonight, Enjoy your party ut Farm, Canada aln W y ad Wayne, Sh

Kiitos Teille ka ikille mahtaville ihmisi lle kyllä te teette up , eaa työtä, sitä on ilo katsella ja se yhteish enki mikä teistä huok uu on vaan niin jo tain, KIITOS! Ensi vuon na taas uudestaan.

Tiina

Minkkinen

41

Ayrshire-lehti

1/2014

AYRSHIREN TALVI- JA VUOSINÄYTTELY

Kuvat Saija Räikkönen ja Jari Ahlholm

näyttelyTerveisiä myös ä Keskiält järjestäjille tä . O lip a lta aa m m ja Po ho ha nn a Jo ! ly up ia nä yt te

Paavola

kuva), Ja kolmas (party niin y ky nä sta va ku kuten tossa. tunnelma oli ka isännän Kiitos itseni ja oli part vä puolesta. Hy en in rv Ka tri tyt. Ka

pahtuma llähän AWS on Ta tämä Ky ! et ks to kii s yö Täältä m tuntui, että ella. Taas kerran isolla alkukirjaim nä - silti joka vuosi yhdistys on iki oli paras näyttely mmaksi, joten tässähän saa jo re pistänyt vielä pa iviä ensi vuoden Talvinäyttelyyn. pä ruveta laskemaan

Tähän ei pysty kun Ayrshirekasvattajat! Aivan käsittämättömän hieno näyttely, bi lee pa hiehoagility, t, huutokaupsh jne... Johan Was owmanshippi ström

Meillä aamukahvilla samat tuntemukset.

Hieno olla yhteistyössä noin fiksujen kanssa.

Mikko Ranta

Laura Laiholahti

Show-linkki on levinnyt laajalti Skotlannissa ja sitä on seurattu siellä. Suomalaisia lehmiä on siis ihailtu tänään Skotlannissa. Saatte olla ylpeitä. Ann-Louise Wiklund

Kiitos mahtava livevuonna oli myö lähetys; tänä s ää pl us sa a! Ku va nl ni ja se oli aa hyvä. Niina Kukk tu ol i m yö s onen

Ay rs hi re ka sv at ta jie kiittää ja tykkää n st an di tä ti te standilla poikenn istä kaikista eista. Mahtavaa.

Seija

Viitanen

Täällä kiitetään ain henkilökuntaa. O a mukavaa standili ta tuliaisostokset! M as kerran ilo tehdä iia Ikonen

42

1/2014

Ayrshire-lehti

43

Ayrshire-lehti

1/2014

Lehmä näyttelyyn – meiltäkö!

Koljosen Mirja soitti minulle viime vuoden loppupuolella ja kyseli, miten ristournlainen lehmämme voi. ”Olisiko siitä lähtijäksi Sarkaan?” Siis mitä!

Meidänkö lehmä näyttelyyn?

En pystynyt heti hänelle antamaan vastausta. Lupasin tietysti ensin kysyä isännän mielipidettä. Asko ei aivan heti tyrmännyt ajatusta. Koska emme täysin luottaneet omaan karjasilmäämme, halusimme Mirjan tulevan katsomaan lehmää. Hän oli nähnyt sen ensikkona ja nyt lehmä oli juuri poikinut toisen kerran. Poikiminen ja toipuminen siitä oli sujunut aivan ongelmitta. Mirja poikkesi käymään ja totesi eläimen olevan aivan kunnollisen, kunhan utaretuumotus vähän laskisi.

Hakamaan Hapu on aivan tavallinen lehmä – yksi muiden joukossa. Sen emä on ostettu vuonna 2007 vuoden vanhana

hiehona uutta navettaamme varten Kiviharjun Heidiltä ja Timolta. Hapun emän Kiran Yapun emä oli Papu ja Heidi kertoi sen olleen hyväutareinen lehmä. Kiran Yapu (Pardner x Metsäpellon Ino) poiki meillä kolme kertaa. Sen paras 305 päivän tuotos oli 11 363 kiloa maitoa ja solut keskimäärin vain 85 000. Luokitustuloksekseen se sai ensikkona AF-G 78. Hapu on myös luokitettu ensikkona ja se sai tulokseksi AF-GP 84. Sen ensimmäinen 305 päivän tuotos oli 9 060 kiloa maitoa, pitoisuudet: rasvaa 4,21 % ja valkuaista 3,40 % sekä solut 111 000.

Luonteeltaan se on erittäin rauhallinen.

Pikkuhiljaa meillä alkoi kypsyä ajatus, että josko mekin kantaisimme kortemme kekoon. Onhan suuri kunnia saada lehmänsä osallistumaan Ayrshire Winter Show - näyt-

telyyn. Olen joka vuosi ihaillut niitä upeita eläimiä, joita uskomattoman ahkerat ja viitseliäät karjanomistajat sinne talven keskellä tuovat. Näitä ihmisiä ei haittaa kovatkaan pakkaset, lumet, ei mitkään. Ei edes se, että talvisydännä olisi oivallinen hetki vähän hengähtää peltotöiden ollessa tauolla.

Samahan se on kesänäyttelyidenkin kanssa. Kesällä luulisi riittävän töitä yllin kyllin ilman näyttelytouhujakin.

Näyttelyyn valmistautuminen alkoi virallisilla kuvioilla.

Salmonellahan nyt tutkitaan muutenkin säännöllisesti, joten se ei aiheuttanut mitään ongelmaa. Myös Mycoplasma Bovis on hyvä olla testattuna karjasta, koska se aiheuttaa merkittäviä taloudellisia menetyksiä. Eläinlääkärin kanssa pyydystimme 20 vasikkaa ja nuorta nautaa sierainlimanäytteitä varten.

Saimme homman hoidettua

Hakamaan Hapu rennosti parressaan AWS 2014 näyttelyssä. Kuva Veera Mäkinen.

44

ja puhtaat ter veyspaperit.

Isäntä leikkasi Hapun sorkat ja emäntä leikkautti hiuksensa parturissa. Sitten alkoi se miettiminen – joka toinen päivä tuntui, että ei mennä näyttelyyn ja taas toisena päivänä tuntui siltä, että totta kai mennään!

Lehmä tuli ilmoitettua ja viikot kuluivat. Piti jatkuvasti pelätä, että jos lehmä loukkaantuu tai sairastuu, teloo kintereensä paksuksi tai saa utaretulehduksen. Näin ei kuitenkaan käynyt ja oli aika aloittaa kävelyharjoittelut. Ja radion kuuntelu, kiitos Mirja hyvästä vinkistä! Asensin radion Hapun eteen ruokintapöydälle ja valitsin meluisan kaupalliskanavan. Parin päivän totuttelun jälkeen se ei enää reagoinut meteliin mitenkään.

Naapurilehmä kyllä ponnahti aina pystyyn avatessani radion näyttäen hyvin närkästyneeltä.

Ajattelin, etten itse pysty lehmää klippaamaan, enkä esittämään, joten pyysin apuun näyttelykonkareita. Tannerin Jyri lupasi esittää lehmämme.

Tia puolestaan rauhoitteli minua valmistelupaniikissa, että laitetaan Hapu kuntoon vasta Areenahallissa. Siellähän homma sitten onnistuikin yllättävän hyvin. Vein Hapun pesupaikalle eikä se ollut moksiskaan käsittelystä. Liekö letkusta tullut lämmin vesi auttanut asiaa. Lehmä tuntui nauttivan kylvystään seisoen hievahtamatta. Sain myös tutustua Orvus-ihmeaineeseen, pienellä määrällä tahnaa sai pestyä putipuhtaaksi likaisimmankin kohdan lehmästä. Ulkonäkö viimeisteltiin klippaamalla. Tia ahkeroi ja karvojen alta kuoriutui sirosäärinen kaunotar.

Hapu sai parsipaikan Tannerin eläinten vierestä ja pääsimme Tian tiimiin. Hoidimme lehmiä

1/2014

yhdessä. Olen todella kiitollinen Tialle ja Jyrille!

Lypsyt hoituivat hyvin Ayrshirekasvattajien kannukonelypsyrillä. Aluksi pelkäsimme lehmien vierastavan paikkaa ja tarjoiltuja ruokia niin paljon, etteivät ne söisi tarpeeksi.

Ruoka kuitenkin maistui ja saimmekin kantaa selkä vääränä maitoa tankkiin. Eläimet olivat parsissaan juuri eläinkehän vieressä. Yleisöä kulki siitä ohi. En aina huomannutkaan lypsäessäni Hapua ja välillä myös Aro-Tannerin lehmiä, että siihen oli pysähtynyt ihmisiä katsomaan. Sitten vasta havahduin, kun kuulin isien ja äitien selostavan lapsilleen maidon tuloa utareesta. Useat vierailijat myös ihmettelivät, että eivätkö lypsämäni lehmät olekaan kaikki omiani. Lehmät suhtautuivat niin rauhallisesti koko touhuun. Mukava oli keskustella ihmisten kanssa.

Mieleeni jäi erityisesti eräs

Ayrshire-lehti

85-vuotias mies. Hän oli ihastuksissaan kuulleessaan pitkästä aikaa tykyttimen äänen.

Hän muisteli esimerkiksi, miten ennen otettiin lypsyalipaine traktorista.

Karjanäyttelyiden järjestäminen on iso urakka ja perustuu täysin vapaaehtoisuuteen. Jokainen tekee kykyjensä, taitojensa ja innostuksensa mukaan, mutta kaikki tekevät nämä asiat vastuullisesti yhteisen hyvän eteen. Tärkeää on myös tiedostaa, miltä touhu näyttää ulkopuolisen silmin sekä miten toiminta saadaan sujumaan aikataulujen mukaan.

Oli todella opettavaista seurata konkareitten työskentelyä ja organisointia. Miten lehmät valmistellaan ja miten paljon työtä vaatii menestyminen ja koko näyttelyn onnistuminen.

Näyttelypaikka valmistetaan muutamassa päivässä ja puretaan muutamassa tunnissa pois. Ayrshire Winter Show on

huipputapahtuma ja todellinen helmi Sarkamessujen ohjelmistossa. Ayrshirekasvattajat kehittävät näyttelyä vuosi vuodelta paremmaksi saamansa kokemuksen ja palautteen perusteella. Mahtavaa oli myös huomata, miten aloittelija saa aina tarvittaessa neuvoja ja apua. Tämä innostus ja tekemisen meininki tarttuu helposti.

Pieneltä osalta minäkin sain osallistua näyttelyn onnistumiseen. Ei minua kukaan mihinkään kehottanut, mutta löysin kyllä tekemistä koko kolmeksi päiväksi. Hotellin aamupala oli päivän tärkein ateria, sillä muuten syöminen jäi työn touhussa vähän vähemmälle.

kaan.” Ruokahalu ja vointi olivat ennallaan. Maitomäärä palasi pian takaisin entiselleen.

Näytemittalypsy pidettiin pian näyttelyn jälkeen ja solumäärä Hapun maidossa oli vaivaiset 10 000! Tämä kuvastaa hyvin sitä, ettei lehmä ainakaan reissustamme mitenkään kärsinyt.

Matkatkin olivat sujuneet turvallisesti Kähkösen kuljetusliikkeen kyydissä. Näyttelyyn lähtemisen kynnys madaltui huomattavasti, kun ystävälliset ihmiset tekivät kaikkensa meidän hyväksi. Kaiken kaikkiaan mahtava kokemus. Kyllä kannatti!

Heli Hakamaa

Mitä näyttelyn jälkeen?

Lehmän olotilaa kotiinpaluun jälkeen kuvaa hyvin Askon toteamus: ”Hapu on kuin ei olisi missään ollut45

Ayrshire-lehti

1/2014

Pamauksen tila ei ole katunut ayrshirekokeilua Lely-robotti lypsää ensimmäistä kevättään Jenna ja Aki Syrjälän Pamauksen tilalla Ähtärissä.

Laajentaessaan Jenna ja Aki ostivat myös ayrshire-eläimiä aikaisemmin puhtaan holsteinkarjan sekaan. Eivätkä ole katuneet.

Jenna kertoo opiskeluaikanaan lypsäneensä rakenteeltaan huonoja ayrshireja, mutta löytäneensä hyvärakenteiset ja tuottavat ayrshiret Ayrshire Winter Show’n myötä. Aki kertoo pilke silmäkulmassa päätöksen eläinten hankintaan lähteneen siitä, että nyt pariskunta voi tulla huoletta Ayrshirekasvattajien iltajuhlaan Breeders Partyyn, kun omistavat ayrshireja.

Tällä hetkellä lypsyssä on neljä ayrshirea, joista jokaisesta voisi tehdä oman juttunsa. Vanhin, Koivulinnan Veronica (Special K x Romeo), muutti toiselta Lelytilalta juuri viidennen poikimisen jälkeen ja on siis vanha tekijä robotilla. Paras heruminen sillä on tältä kaudelta 50,7 kg ja nytkin se lypsää 47 kg/vrk poi´ittuaan viime syyskuussa. Päivölän Caramel (Reality x Conn) on toisen kerran joulukuussa poikinut, niin ikään robotilta siirtynyt lehmä,

jonka herumishuippu on 50,2 kg ja tämänhetkinen maitomäärä 43kg/vrk. Tästä lehmästä löytyy lypsytyyppiä! Taivalmäen Ipomoea (Bendig x Cacylite), syyskuussa poikinut ensikko, on sekin herunut yli 30 kg:n ja lypsää nyt 27 kg/vrk. Pitkälypsyisyyttään todistaa ensikko Joukolan Irma-Lisa (Oblique x Mischief), joka lypsää pari viikkoa ennen tulevaa umpeutustaan 32 kg/ vrk. Herumishuippu tällä hienolla lehmällä oli 37 kiloa. Yhtä lukuun ottamatta mikään näistä lehmistä ei häviä lypsynopeudessa tilan valtarodulle holsteinille.

Kuten hienot luvut kertovat, Jenna ja Aki ovat osanneet ostaa oikeat eläimet. Jenna kertoo ostojen tärkeimmiksi kriteereiksi rakenteen ja lypsytyypin. Hän korostaa, että perheen elanto tulee maidon kautta, joten sitä on löydyttävä. Suvuista Jenna kertoo, että pääpaino on vähintään kahden polven kanadalaisissa eläimissä. Jalostussuunnitelmaa Jenna ei tee itse, koska kokee tietämyksensä ayrshirepuolen sonnien suvuista liian vähäiseksi. Sonnien valinnassa hän on mukana ja antaa

Koivulinnan Veronica AF-GP80 (Special K x Romeo) muutti Pamauksen tilan uuteen robottinavettaan viisi kertaa poikineena ja on herunut tällä kaudella 50,7 kiloon. Kuva Jenna Syrjälä.

46

tietenkin viimeisen hyväksyntänsä myös suunnitelmalle.

Mielenkiintoinen, yhteinen tekijä Pamauksen tilan ayrshireissa on se, että yksikään niistä ei ole sairastanut ajotulehdusta, joka on kuitenkin käynyt läpi kaksi kolmasosaa karjasta.

Onko kyseessä sattuma vai ayrshiren vastustuskyky, ken tietää.

Toinenkin kirjoittajan silmiin pistävä yhtäläisyys näillä lehmillä on; katseen kestävän ja maitoa tuottavan rakenteen kruunuksi

myös vedinten sijainnit ovat ensiluokkaiset.

Tulevaisuuskin näyttää Pamauksen tilalla ayrshiren osalta valoisalta. Kaksi tiinettä hiehoa odottaa poikimistaan ja vasikoiden joukossa näkyy ruskeakorvia, koska lähes kaikki ayrshiret ovat tehneet lehmävasikoita. Tästä on Jennan ja Akin hyvä jatkaa valloitustaan ayrshiren maailmassa!

Sanna Rintala

Ensikot Joukolan Irma-Lisa (vas.) ja Taivalmäen Ipomoea sekä viisi kertaa poikinut Koivulinnan Veronica näyttävät robotille sopivan utareen mallia.

Kuva Jenna Syrjälä.

Joukolan Irma-Lisa (Oblique x Mischief) lypsää pari viikkoa ennen tulevaa umpeutustaan 32 kg/vrk. Kuva: Jenna Syrjälä.

1/2014

Ayrshire-lehti

Ayrshiret robotilla

Ayrshiret ovat vallanneet parsipaikkoja Päivölän tilalla Karjamme on sekakarja, joka koostuu vajaasta viidestäkymmenestä holsteinista, yhteensä kymmenestä jerseystä ja suomenkarjan edustajasta sekä kahdestakymmenestä ayrshirestä. Ayrshiren määrä on viime vuosina lisääntynyt niin lypsävien lehmien kuin hiehojenkin joukossa, koko ayrshirepopulaatiomme ollessa nyt nelisenkymmentä eläintä.

Uusia ayrshireyksilöitä on saatu onnistuneiden alkionsiirtojen myötä sekä tietenkin luonnollisesti poikimisten myötä. Muutama lehmäperhekin alkaa jo laajeta ja vanhan 100-tonnarimme Lilankin suku jatkuu. Tavoittelemme tasapainoista ja toimivaa eläinainesta ja olemmekin onnistuneet siinä mielestämme melko hyvin.

Monesti kuulee väitteitä, että ayrshire ei sopisi robotille huonon rakenteensa tai hidaslypsyisyytensä vuoksi.

Meillä ei ole ollut ongelmaa rakenteen kanssa (kaikkien luokitettujen ayrshirelehmien luokitusten keskiarvo 82,2) eikä suuremmin myöskään hidaslypsyisyyden kanssa.

Robotilta on helppo katsoa kunkin yksilön maidonvirtaus ja miettiä, kuinka se sopii suunnitellun siemennyssonnin kanssa. Hidaslypsyisyyttä periyttävien sonnien käyttöä vältetään tai niitä käytetään vain täsmäparituksina. Lelyn mukaan ayrshirelehmiemme maidonvirtaus on keskimäärin 2,2 - 2,4.

Ayrshiremme lypsivät viime

Tasankolan Elviira AF-GP80 pitää kärkeä Päivölän tilan ayrshirelehmien 305:n päivän tuotoksissa 11349 kilon maitomäärällä, jonka se lypsi kolmannella tuotoskaudellaan.

Kuva Saija Räikkönen

vuonna maitoa keskimäärin 8 843 kiloa pitoisuuksien ollessa rasva 3,95 %, valkuainen 3,42 % ja solut 166 000. Maltillisen tuotoksen selittää ensikkojen suuri määrä (8/20), joilta emme vaadi huipputuotoksia ensimmäisellä kaudella. Jokainen ayrshiremme on parantanut tuotostaan kausi kaudelta, parhaan yksilön lypsäessä kolmannella tuotoskaudellaan 305 päivän tuotokseksi 11 349 kiloa. Ayrshire-ensikoissa ja nuorissa lehmissä on todella mielenkiintoisia yksilöitä, joista odotamme paljon. Ne ovat rakenteeltaan hyviä ja heruneet 35 - 40 kiloon ja jopa yli, ja vielä pitäneetkin maitonsa.

Onnistuneiden rehujen myötä vanhemmat ayrshiremme

lypsävät helposti yli 50 kilon päivätuotoksia. All Stars -tasoisia ayrshirejä karjastamme löytyy viisi ja saman verran kolkuttelee ihan siinä rajoilla.

Ayrshiret ovat myös erittäin toimivia ja aktiivisia robotilla kävijöitä uteliaan ja rohkean luonteensa ansiosta. Myös terveysominaisuuksiltaan ne ovat hyviä, sillä viime vuonna yksikään ayrshire ei tarvinnut eläinlääkäriä sairastelujen takia. Ayrshirelehmien sorkissa ei myöskään ole sanomista ja sorkkahoitaja saakin merkata niiden kohdalle rastin ennaltaehkäisevän sorkkahoidon kohdalle.

Karjamme ruokitaan appeella ja robotilta lehmät saavat vain hieman väkire-

hutäydennystä. Lypsytyyppisiin eläimiin panostamalla ja hiehoruokinnan viilaamisella olemme saaneet lehmiä, jotka hyödyntävät hyvin karkearehua eikä ayrshirejen lihominen ole ongelma edes sekakarjassa.

Jatkamme karjamme ayrshire-eläinten jalostusta innostunein mielin. Käytämme tällä hetkellä siemennyksissä pääsääntöisesti Semexin ja HH:n myymiä annoksia, mutta myöskin vanhoja kotimaisia sonneja löytyy typpisäiliöstä.

On ilo todeta, että ayrshireissämme hyvä rakenne ja tuotos mahtuvat samaan pakettiin!

Saija Räikkönen

47

Ayrshire-lehti

1/2014

Ayrshiret robotilla

Ayrshire on Kulmalan tilan rotu Kulmalan maatilamme sijaitsee Etelä-Pohjanmaalla, Seinäjoen Peräseinäjoella. Lypsyn ovat hoitaneet kolmen vuoden ajan kaksi VMS-lypsyrobottia, sitä ennen lypsimme 63 lehmää parsinavetassa. Meillä oli aiemmin ayrshirekarja, mutta laajennusvaiheessa ja sen jälkeen on hankittu joukkoon muitakin rotuja. Nyt rotujakauma lehmissä näyttää tältä: ayrshire 117, holstein 7 sekä jerseytä ja psk:ta on molempia yksi.

Pian on poikimassa myös ensimmäinen länsisuomenkarjan edustaja. Ajatus laajentaessa oli, että holsteinin määrää lisättäisiin rajusti, mutta pian saimme huomata, että meille ja navettaamme ayrshire on paras ja toimivin rotu. Muut rodut saavat pitää lukumääränsä, mutta minkäänlaista lisäämisen tarvetta tai halua ei enää ole.

Tilamme keskituotos on tällä hetkellä noin 8 900 kiloa.

Keskipoikimakerta on kolmen vuoden aikana, rajuimmasta laajennusvaiheesta, noussut 1,8:sta 2,1:n. Tulevaisuuden konkreettiset tavoitteet ovat 10 000 kilon keskituotos sekä keskipoikimakerta kolme.

Useamman kuin yhden kerran poikineilla lehmillämme keskituotos menee jo yli 10 000 kilon. Valkuaisprosentti on 3,55 ja rasvaprosentti 4,46, siemennyksiä poikimista kohti on 1,68 ja uusimattomuusprosentti 77.

Emme vie hiehoja lainkaan robottiin ennen poikimista. Ennen ensimmäistä lypsyä ja ve-

48

Vas. Ikkeläjärven Harmattan (Ardmore Crown Napier x Alatalon Rexi), Ikkeläjärven Ice-Cream (Remington x Vanhatalon Muksu), Yötuuli (Pardner x Koivuharjun Iekki), poikinut viisi kertaa ja oikealla makaa Häly (Kilpisalon Toivo x Ranta-Ahon Passeli). Kuva Sanna Rintala.

dinsijaintien opetusta odotamme hetken, että ensikko alkaisi syödä nappuloita robotilla. Sen jälkeen ne ottavat kaiken uuden paljon helpommin, onhan siinä herkkua tarjolla. Ayrshiret ovat ensimmäisiä kertoja robottiin

mennessään uteliaita ja rauhallisempia muihin rotuihin verrattuna. Jos potkimista esiintyy, se näkyy yleensä kolmannella - viidennellä lypsyllä, kuten aikanaan parsinavetassakin huomasimme.

All Stars-lehmä Epeli AF-GP80 jonka toinen 305:n päivän tuotos on 11563kg! Suvultaan Epeli on Vilmilän Ylimys x Mäkelän Ukri. Kuva Sanna Rintala

Ayrshiret löytävät ruoan luo nopeasti ja viihtyvät ruokapöydän äärellä, mitä en ollenkaan pidä pahana. Tilallamme on aperuokinta, joka on suunniteltu juuri meidän lehmillemme, joten lihomista ei tapahdu eikä ape ole liian vahvaa. Siinä onkin yksi syy, miksi meillä ayrshire toimii parhaiten, se lypsää pienemmällä väkirehumäärällä kuin holstein saman maitomäärän. Ayrshiret heruvat hyvin poikimisen jälkeen, koska eivät arastele ruokintapöydälle menoa ja toisaalta löytävät robotin nopeasti.

Ensikotkin usein rupeavat itse kiertämään lypsyllä viimeistään maidon mennessä tankkiin.

Poikkeuksia löytyy tässäkin, kuten joka asiassa, mutta yleensä niihin löytyy myös selitys, joka ei ole läheskään aina yksilöstä kiinni, esimerkiksi monta yhtä

1/2014

Ayrshire-lehti

Ayrshiret robotilla aikaa poikinutta ensikkoa. Asetonitautia ja muita herumisvaiheen sairauksia esiintyy todella harvoin, minkä uskon suurelta osin johtuvan ayrshiren ruokailuaktiivisuudesta.

Olemme ostaneet ja poistaneet eläimiä paljon viimeisen kolmen vuoden aikana. Ostetuista monet ovat tulleet parsinavetasta, mutta nekin ovat oppineet nopeasti robottielämään.

Muutama vanhempi lehmä on toisen robotin takakierrossa, jolloin niillä ei ole pitkä matkaa robotille. Niistäkin on selkeästi nähnyt, että ensimmäisen meillä tapahtuneen poikimisen jälkeen on se robottilehmä sieltä sisältä löytynyt ja ne ovat aloittaneet itse kiertämään lypsyllä. Poistot ovat johtuneet monista asioista, joissa suurimmassa osassa on emännän syytä katsoa peiliin, kuten siemennysten ajoittaminen. Eläimiä on kuitenkin

Kulmalan tilan ayrshirekarjaa. Kuva Sanna Rintala.

lähtenyt liikaa rakenteen takia, mikä on nostanut tilamme jalostustavoitteisiin vahvasti mukaan kestävyyden, eli rakenteen yhdistettynä tuotokseen.

Epäilystäkään ei ole siitä, etteikö ayrshirella tavoitteisiimme päästä, koska näitäkin lehmiä navetastamme löytyy ja niitä

todella halutaan lisää! Meilläkin monelta poistolta olisi vältytty, jos ostoeläinten hankkiminen olisi heti alusta asti toteutettu eri tavalla, eli ei vain hankkimalla määrää, vaan laatua. Onneksi ostolehmissä on tällä hetkellä myös karjan tähtieläimiä. Tähän on vaikuttanut meidän osto-

käyttäytymisen muuttuminen.

Miksi siis ayrshire sopii robotille? Aktiivisuus, uteliaisuus, sopiva rauhallisuus eli oikeanlainen luonne sekä taloudellinen rehunkäyttökyky ovat meidän vastauksemme.

Sanna Rintala

49

Ayrshire-lehti

1/2014

Avoimuudesta Meitä tuottajia syytetään ja syyllistetään näinä aikoina aika voimakkaasti monesta suunnasta. Puhutaan suljetuista laitoksista, eläinten kaltoin kohtelusta ja tukien valumisesta maajussien taskuun. Oman lyhyen kokemukseni perusteella alalta aivan aiheetta.

Aikaisemmin olisin itse varmasti voinut lähteä mukaan tällaiseen vöyhötykseen ja ollut aivan otollista maaperää uutisoinnille: ”Suomessa tuotantoeläimiä kohdellaan huonosti”.

Lypsykarjaa vuodesta 2010 hoitaneena asian oikea laita on kuitenkin käynyt selväksi. Perättömät uutisoinnit ovat saaneet verenpaineeni kohoamaan, kuten varmasti monilla muillakin.

Olen sitä mieltä, että parasta vastalääkettä on tehdä omaa työtä avoimuuden lisäämiseksi sekä lisätä tuottajien ja kuluttajien suoraa kanssakäymistä. Me voimme turhan väittelyn sijasta käyttää hyväksi vastapuolen saamaa julkisuutta ja kertoa aina tilaisuuden tullen tästä meidän mahtavasta, monipuolisesta ja raskaastakin työstä.

Ja ihan oikeaa, tilallisilta lähtöisin olevaa tietoahan on jo nyt paljon löydettävissä Fb-sivuilla, blogeissa ja jonkin verran ”vanhassakin” mediassa. Ongelmana on ehkä tiedon hajanaisuus, kuluttajan on vaikea löytää helposti kaipaamaansa tietoa tai sitä ei osata etsiä ollenkaan.

Monen tilallisen lausunnoista olen ymmärtänyt, että tiloille on mahdollista myös kuluttajan päästä ja heitä ihan mielellään otetaan vastaan. Tästä lähti ideani avoinmaaseutu.fi-sivustosta.

Toukokuussa julkaistava sivusto kokoaa yhteen, helposti löydettäväksi tilat, joilla kuluttajat voivat vierailla tutustumassa ruuantuotantoon. Näin tehdään tyhjäksi salakuvausten vaikutus, koska jokaisen on itse mahdollista päästä halutessaan katsomaan ja kuulemaan asioista ihan suoraan ruuan alkulähteiltä.

Kuva Heini Hakkarainen

50

Omalla pienellä maitotilallamme olemme toteuttaneet tätä ajatusta ensin Fb-ryhmän avulla vuodesta 2010, kesällä 2012 pidimme Avoimien ovien-päivän ja viime kesänä viisi maksullista Maatilapäivää ja tätä toimintaa kehitämme myös jatkossa. Vaikka päivien eteen on tarvittu työtä ja järjestelyä, ovat ne silti olleet vaivan arvoiset. Ihmiset ovat tulleet paikalle kiinnostuneina ja avoimin mielin ja lähtiessä ovat olleet todella tyytyväisiä päivän antiin ja omien sanojensa mukaan ovat oppineet paljon uutta asiaa maidontuotannosta. Se antaa uutta intoa ja voimaa työhön myös itselle. Uskon myös, että työ palkitaan myöhemmin kauppareissuilla, kun ostoskärryyn valitaan useammin se kotimainen vaihtoehto.

Kuluttajia voi kohdata myös paljon vähemmälläkin vaivalla.

Kaikkien ei tarvitse järjestää omia ”puuhapäiviä” tilallaan tai päästää vierailijoita tuotantotiloihin. Pelkkä keskustelu laitumen laidalla on yhtä hyvä tapa tehdä tätä työtä. Meillä ei ole mitään hävettävää tai salattavaa, vaan voimme olla avoimesti ylpeitä työstämme.

Heini Hakkarainen Lisätietoja sivustolla mukana olosta saa sähköpostilla avoinmaaseutu@gmail.com.

1/2014

Ayrshire-lehti

51

Ayrshire-lehti

1/2014

Rotupuhtauskeskustelu 30.1.2014 Keskustelun kuluessa useassa puheenvuorossa todettiin, että ayrshirerodun tulevaisuuden kannalta on tärkeää, että pystytään määrittämään rotupuhtausprosentti, mutta tehtävä ei ole helppo. Karjanomistajilla on erilaisia jalostustavoitteita ja toivottavaa on, että rotupuhtausprosentti olisi yleisesti hyväksytty ayrshirejalostajien keskuudessa.

Moni keskusteluun osallistuja oli sitä mieltä, että SRB tulisi hyväksyä 100 %:sti ayrshireksi.

Svensk Avel on ollut kansainvälisen ayrshirefederaation jäsen jo kauan ja SRB:a on jo pitkään käytetty ayrshirejalostuksessa

eri maissa. SRB:n poisrajaaminen kaventaisi myös käytettävissä olevaa sonnivalikoimaa.

Keskustelussa nostettiin esille myös se, että on tärkeää, että käytettävissä on myös sonneja, jotka ovat puhtaita ayrshireja ilman SRB-verta.

Siinä missä SRB:n hyväksyminen ayrshireen laskettavaksi perimäksi sai keskustelussa laajaa kannatusta, sai muiden rotujen sotkeminen ayrshirejalostukseen tiukan tuomion.

Loppuosa keskustelusta polveilikin pitkälti sen ympärillä, minkä verran ayrshireksi luettavassa eläimessä saisi olla muita rotuja kuin ayrshirea ja

SRB:ta. Monessa puheenvuorossa todettiin, että ayrshirellä tulisi olla oma kantakirja ja kantakirjan pitäjän tulisi olla puolueeton taho ilman sidoksia siemenfirmoihin.

Tilaisuudessa tehtiin esitys, että rotupuhtausprosentti olisi oltava vähintään 87,5 % ja siihen laskettaisiin Suomen ayrshire, Kanadan ayrshire ja SRB. Hallitus tekee asiasta taustatyötä ja keskustelua jatketaan tältä pohjalta kevätkokouksessa. Todettiin, että rotupuhtauskeskustelua jatketaan kevään aikana, jotta mahdollisimman monella ayrshirejalostajalla olisi mahdollisuus tuoda oma

mielipiteensä julki. Seuraava kansainvälisen ayrshirefederaation kokous pidetään heinäkuun alussa Iso-Britanniassa ja kokoukseen osallistuvat Suomen Ayrshirekasvattajien edustajat tarvitsevat jäsentensä päättämän mielipiteen hyväksyttävästä rotupuhtausasteesta esiteltäväksi kansainväliselle ayrshirejalostajayhteisölle.

FAY+CAN+SRB 93,7 90,6 90,6 88,2 86,7 85,1 84,4 84,3 82 81,2 80,5 78,1

Hannakaisa Heikkinen G IB

genomiarvostelu interbull Ayrshire % > 87,5 Ayrshire% 75 – 87,4

Faba kkno 46645 46691 46756 46085 46668 45982 46696 46607 46873 45711 46799 46829

52

nimi VR Tivoli -G VR Haltia – G VR Avion – G Pell-Pers VR Ultimo – G VR Gamor VR Polaris – G VR Baana – G VR Gobel Buckarby VR Game VR Viro – G

FAY 74,2 45,3 58,6 28,9 49,2 41,4 28,9 39,8 36,7 32 35,2 50

CAN 4,7 13,3 3,1 2,3 9,4 7,8 4,7 3,1 0,8 2,3 3,9 0,8

SRB 14,8 32 28,9 57 28,1 35,9 50,8 41,4 44,5 46,9 41,4 27,3

NRF ORDM MUUT 6,3 8,6 0,8 7 1,6 0,8 8,6 1,6 1,6 4,7 7 1,6 3,1 10,2 1,6 7 6,3 2,4 7 6,3 2,3 5,5 10,2 2,4 6,3 8,6 0,8 6,3 10,9 2,3 9,4 9,4 3,1

B-KANTAKIRJA B3 46815 VR Rankin – G B2 46701 VR Helix – G B3 46865 VR Arbor – G B3 46871 VR Benfica – G B2 46796 VR Gallas – G B2BB45641 VR Cigar

46,9 27,3 17,2 18 25,8 2,3

14,1 2,3 0,8

19,5 33,6 34,4 29,7 19,5 14,1

5,5 4,7 2,3 4,7 3,1 1,6

KAUSISONNIT 44685 Rautajärven Yrite 46648 VR Granne – G 46689 VR Falcon – G 46006 VR Lupiini – G IB 46727 Hoöen – IB B2 46797 VR Grimsby – G

69,5 50 33,6 47,7 10,9 14,1

1,6 5,5 26,6 3,1 16,4 7,8

21,1 32,8 21,1 26,6 30,5 33,6

7 6,3 4,7 4,7 39,1 3,1

4,7 16,4 21,1 25,8 29,7 43

4,7 7,8 14,8 20,3

9,3 18 22,7 21,1 21,9 39,1

80,5 60,9 53,9 48,5 45,3 16,4

0,8 0,8 6,3 3,1 3,1 21,1

92,2 88,3 81,3 77,4 57,8 55,5

1/2014

Ayrshire-lehti

HH Embryo HH Embryo 46318 45665 45665 45978 46769 46573 46545 45668 46682 46823 45974 46196 46194 46906 46544 44771 46229 46327

Palmyra Bendig Berkely Palmyra Tri-Star Burdette Maple-Dell Modem Drew Haresfoot Elegant Palmyra Reality Gibbs Shady Walnut Marc Anthony Rosehill Real McCoy Lagace Motown Faucher Opportunity Forever Schoon Predator Rosehill Rhythmajig Mont Comi Shockwave Maple-Dell Sum Total Castern Thunder Rosehill Vitality Mapleburn Woodrow Bonnie Brae Copper YesSir Family Af-Ayr Doublwhammy Terrace Bank Free Beer

Semex Finland 46672 46672 46672 45761 45761 45761 44865 44865 44865 44444 44444 44444 45159 45159 45159 45678 45678 45678 45834 45834 45834 46492 46492 46492 46818 46818 46818 46733 46733 46733 46535 46535 46535 46618 46618 46618 46504 46504 46504 46492 46492 46492 44956 44956 44956 46911 46911 46911 46913 46913 46913 46075 46075 46075 46742 46742 46742 46156 46156 46156

Palmyra Bingo Palmyra Bingo Palmyra Palmyra Bingo Bet On Me Palmyra Bet On Me Palmyra Bet Potter On Me Des Prairies Des Prairies Potter Des Prairies Potter Lagace Modem Lagace Modem Lagace Modem Ayr-Phoe Ideostar Ayr-Phoe Ideostar Ayr-Phoe Ideostar Jelyca Oblique Jelyca Oblique Jelyca Oblique Kellcrest Landscape Kellcrest Landscape Kellcrest Kellcrest Landscape Longrun Kellcrest Longrun Kellcrest Longrun La Sapiniere Cacyked La Sapiniere Cacyked La Cacyked DesSapiniere Fleurs Perfect Des Fleurs Perfect Des Lorr Fleurs Perfect Cyn Synd Paristo Cyn Lorr Synd Paristo Cyn Lorr SyndRockstar Paristo Kamouraska Kamouraska Rockstar Kamouraska Rockstar Forever Schoon Eiffel Forever Schoon Eiffel Forever Schoon Eiffel Ronick Simbad Ronick Simbad Ronick Simbad Lagace Ristourn Lagace Ristourn Lagace Ristourn D'Albanel Jurassic D'Albanel Jurassic D'Albanel Jurassic Lessard Jumper Lessard Jumper Lessard Jumper Nexus Dreamer Nexus Dreamer Nexus Dreamer D'Albanel Marlow D'Albanel Marlow D'Albanel Marlow Kamouraska Mandarin Kamouraska Mandarin Kamouraska Mandarin

8,6 8,6 8,6 9,6 9,6 9,6 9,6 9,6 9,6 9,6 9,6 9,6 9,6 9,6 9,6 9,6 9,6 9,6 6,4 6,4 6,4 0,5 0,5 0,5 0,5 0,5 0,5 19,2 19,2 19,2 11,4 11,4 11,4 3,7 3,7 3,7 2,3 2,3 2,3 5,6 5,6 5,6 2,8 2,8 2,8

CAN CAN CAN 100 100 100 100 100 100 100 100 100 100 100 100 100 100 100 75 75 75 75,7 75,7 75,7 75,7 75,7 75,7 75,7 75,7 75,7 75,7 75,7 75,7 75,7 75,7 75,7 68,7 68,7 68,7 87,4 87,4 87,4 87,4 87,4 87,4 51,4 51,4 51,4 63,2 63,2 63,2 74,9 74,9 74,9 75,1 75,1 75,1 62,5 62,5 62,5 62,6 62,6 62,6

Immunity+ Immunity+ Immunity+ 46819 46819 46819 46912 46912 46912

La Sapiniere Dinalistar La Sapiniere Dinalistar La Sapiniere Labrie Thor Dinalistar Labrie Thor Labrie Thor

7,5 7,5 7,5 6,2 6,2 6,2

75,4 75,4 75,4 74,9 74,9 74,9

2,7 2,7 2,7 5,2 5,2 5,2 9,6 9,6 9,6 11,9 11,9 11,9

100 100 100 100 100 100 100 100 100 87,5 87,5 87,5 81,2 81,2 81,2 75,7 75,7 75,7 75,8 75,8 75,8

Genomisonnit Genomisonnit Genomisonnit 46119 De La Plaine Prime 46119 De La Plaine Prime 46119 Plaine Prime 46621 De DuoLaStar Gentleman 46621 Duo Star Gentleman 46621 Faucher Duo StarHomerun Gentleman 46411 46411 Faucher Homerun 46411 Homerun 46412 Faucher Genial Situation 46412 Genial Situation 46412 Genial Situation 46766 Des Coteaux Warner 46766 Des Coteaux Warner 46766 Coteaux Warner 46256 Des Lagace Mordicus 46256 Lagace Mordicus 46256 Marbrae Lagace Mordicus 46673 Century 46673 Marbrae Century 46673 Marbrae Century

FAY FAY FAY

Ayrshire 100 100 100 100 100 100 100 100 100 100 100 100 100 100 100 100 100 89,1 89,1

SRB

NRF

9,4 9,4

1,6 1,6

ORDM MUUT FAY+CAN+SRB 100 100 100 100 100 100 100 100 100 100 100 100 100 100 100 100 100 98,4 98,4

ORDM MUUT ORDM MUUT ORDM MUUT

SRB SRB SRB

NRF NRF NRF

15,6 15,6 15,6 13,7 13,7 13,7 13,7 13,7 13,7 13,7 13,7 13,7 13,7 13,7 13,7 13,7 13,7 13,7 22,9 22,9 22,9 10,1 10,1 10,1 10,1 10,1 10,1 27,4 27,4 27,4 23,2 23,2 23,2 19 19 19 19,5 19,5 19,5 28,4 28,4 28,4 29,6 29,6 29,6

0,8 0,8 0,8 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1,9 1,9 1,9 2 2 2 2 2 2 2 2 2 2,1 2,1 2,1 2,2 2,2 2,2 3 3 3 3,2 3,2 3,2 5 5 5

15,9 15,9 15,9 17,3 17,3 17,3

1,2 1,2 1,2 1,5 1,5 1,5

9,1 9,1 9,1 12,6 12,6 12,6 13,7 13,7 13,7 10,8 10,8 10,8

0,7 0,7 0,7 0,9 0,9 0,9 1 1 1 1,5 1,5 1,5

0,1 0,1 0,1

0,1 0,1 0,1 0,2 0,2 0,2 0,1 0,1 0,1 0,3 0,3 0,3

0,1 0,1 0,1

0,1 0,1 0,1

FAY+CAN+SRB FAY+CAN+SRB FAY+CAN+SRB 100 100 100 100 100 100 100 100 100 100 100 100 100 100 100 99,2 99,2 99,2 99 99 99 99 99 99 99 99 99 99 99 99 99 99 99 98 98 98 98 98 98 98 98 98 98 98 98 97,8 97,8 97,8 97,6 97,6 97,6 96,9 96,9 96,9 96,5 96,5 96,5 95 95 95 98,8 98,8 98,8 98,4 98,4 98,4 100 100 100 100 100 100 100 100 100 99,3 99,3 99,3 99 99 99 99 99 99 98,5 98,5 98,5

53

Ayrshire-lehti

1/2014

Miksi en ole sonninemä?

Ayrshirekasvattajat ympäri Suomen miettivät usein, miksi navetoiden uumeniin hukkuu toinen toistaan hienompia lehmiä, joilla olisi edellytyksiä sonninemäksi, mutta niistä ei ole silti ostettu poikaa keinosiemennyskäyttöön.

Miksi niin on? Voiko asialle tehdä jotain? Tästä keskustelemme kevätkokouksessa, kun Viking Geneticsin jalostusjohtaja Lars Nielsen saapuu vastaamaan kysymyksiimme.

Eskimo

Eskimo on toisen kauden maidontuottaja Kiuruvedeltä Rapakon tilalta, jonka maidontuotannon edellytyksistä vastaavat Harri Kärkkäinen ja Hannakaisa Heikkinen.

Eskimo on suvultaan V. Record x K. Tumppi x T. Miqur. Eskimo on pitkäikäistä sukua, sillä sen miqurilainen emänemä on yhä maidontuotannossa mukana ja odottaa seitsemättä poikimistaan ensi kesäkuussa. Eskimon emästä jouduttiin valitettavasti viime kesänä luopumaan hoitovirheen takia viidennen poikimisen yhteydessä. Eskimon ensimmäinen kausi oli lupaava, sillä se tuotti reilussa vuodessa yli 12 000 kg maitoa (305: 10 038 kg, r-% 3,99, v-% 3,51). Toisella kaudella se on pistänyt yhä paremmaksi, sillä poikimisensa 5.6.2013 jälkeen, se on tuottanut 11.3.2014 mennessä 13 200 kg maitoa. Pitoisuuksiakin Eskimo on parannellut, sillä helmikuun lopun näytteenotossa sillä oli maitoa 42 kg, jossa rasvaa 4,79 % ja valkuaista 4.01 % ja solut vain 17 000. Rakenteeltaan Eskimo on Mallikas-pisteidenkin valossa moitteeton, sillä syksyllä se sai kokonaispisteiksi VG89 (runko 83, jalat 87, utare 92).

Eskimon NTM on tällä hetkellä 25 ja siitä on oltu kiinnostuneita sonninemänäkin. Hannakaisa olisi halunnut siementää Eskimon VR Ullimulli Uutimella, mutta kun kovasta tuotoksesta johtuen se ei heti tiinehtynyt, taustatiimille ilmoitettiin, että sonnisuositukset ovat vaihtuneet ja ne ovat VR Baxer ja VR Borsse.

Hannakaisa tutki sonnien taustoja eikä vakuuttunut sonneista, sillä nuorsonnilistauksen mukaan VR Baxerin emä on poistunut tuotannosta lypsettyään 270 päivää ja VR Borssen emä lypsettyään 68 päivää. Eskimon kotikarjassa arvostetaan kestäviä lehmiä ja siksi jokainen keinosiemennyssonni käy tiukan seulan läpi ennen tilan typpisäiliöön pääsyä. Jos sonnilla ei ole omaa arvostelua, niin seulan voi läpäistä sillä, että sonnin ”taustat ovat kunnossa” eli edeltävät sukupolvet ovat olleet ja periyttäneet pitkäikäisiä tuotantoeläimiä. Eskimon taustajoukot toivovat, että jos se säilyttää nämä kaikki hyvän ja kestävän maidontuottajan ominaisuutensa, oltaisiin siitä yhä kiinnostuneita sonninemänä ja sille löydettäisiin parituskumppani, joka kiinnostaisi kaikkia osapuolia ja eritoten kestäviä ayrshirelehmiä jalostavia karjaihmisiä.

Eskimo. Kuva Hannakaisa Heikkinen

isä on tilasonni, jonka emä oli backgårdilainen 50-tonnarilehmä.

Sen parhaat 305 päivän tuotokset olivat yli 12 000 kiloa ja se poiki kuusi kertaa. Tilasonnin isä oli puolestaan yksi aikansa parhaista ayrshiresonneista, Tyrisevän Miqur. Femmin emälinja oli Rinta-Komsin satatonnarisukua ja puhdasta ayrshireä ilman SRB-verta.

Mirja kertoo genomitestanneensa Femmin, koska se on yksi parhaista lehmistä, joka hänellä on uransa aikana ollut. Genomitestin tulos, NTM +24, ei yllättänyt, koska lehmä tuntuu lypsävän luomuruokinnallakin huipputuotoksia. Femmin valkuaisprosentti on yli karjan keskitason ja lehmän tapaakin navetassa joko parresta

Femmi

Mirja Koljonen kertoo ostaneensa Femmin Teuvalta Rinta-Komsin karjasta vuonna 2007. Hieho oli ns. ”musta hevonen”, koska sen 54

Femmi. Kuva Mirja Koljonen

1/2014

Ayrshire-lehti

märehtimässä, syömässä tai lypsyllä.

Uransa aikana Femmillä ei ole ollut muita ongelmia kuin tiinehtymisen takkuaminen kolmannen poikimisen jälkeen. Seuraavalla kerralla se kuitenkin tiinehtyi ilman ongelmia. Femmin elinikäistuotos on viidennen poikimisen jälkeen 63 000 kiloa.

Sen dreamerilaisesta pojasta on otettu VG:n genominäyte, mutta tietoa siitä, että ostetaanko se vai ei, ei ole vielä saatu.

Tupu

Tiina ja Jussi Iistamon omistama Tupu (T. Miqur x V. Iikuna) on upea, seitsemän kertaa poikinut lehmä, jolla on sekä rakennetta että tuotosta. Tupun paras 305 päivän tuotos on 11 097 kiloa pitoisuuksin 4,15-3,66. Elinikäistuotosta on kertynyt jo 74363 kiloa vuosituotosten ollessa keskimäärin 9884 kiloa. Se on mallitettu kaksi kertaa poikineena yhteispistein 84 utareen saadessa 90 pistettä ja sen NTM on edelleen +7. Onko tämäkin lehmä mennyt täysin ohi sonninemäbongareilta?

Tupu. Kuva Jani Kivilahti

Saija Räikkönen

Ayrshire SATATONNARI Huoleton satatonnari Riemu Aro-Tannerin tilalle saatiin syksyn aikana ensimmäinen satatonnari. Riemu-lehmä lypsi vähän yllättäenkin tuloksekseen 103 197 kiloa maitoa. Pitoisuudet ovat: rasvaa 4,15 % ja valkuaista 3,42 %. Tämän saavuttaakseen se on poikinut vain kuusi kertaa! Riemu on niin pitkämaitoinen, ettei se ole viitsinyt tiinehtyä määräaikojen mukaan. Tämä onkin ollut lehmältä järkevä ratkaisu, sillä liittyyhän poikimiseen aina huomattavia riskejä. Vaikka poikimaväli onkin ollut usein yli puolitoista vuotta, maitoa on riittänyt eikä Riemu ole koskaan ollut ummessa kahta kuukautta enempää. Seitsemännen kerran Riemu on poikimassa aivan pian AT IsleAmandasta, joka on AT Amandan ideostarilainen sonnipoika.

Riemu on hyväselkäinen ja -sorkkainen, terve ja huoleton, nuorekas lehmä. Ihmisistä se ei piittaa eikä ole diiva, vaan hoitaa lehmäntyönsä riemul-

Riemu saavutti 100-tuhannen kilon rajapyykin vain kuusi kertaa poikineena! Kuva Heli Hakamaa.

lisesti ja reippaana. Isä on Saukon Joachim. Emä, Juhla, eli juhlallisesti 14-vuotiaaksi ja sai kokoon myös satatuhatta maitokiloa, mutta energiakorjattuna määränä mitattuna.

Määrä oli 102 579 kg ja pitoisuudet rasvaa 4,25 % ja valkuaista 3,67 %. Juhlan isä oli Mäkelän Ulaus. Myös Riemu on Meritähden sukupuusta, jonka juuri vie 1980-luvulle

Noranda-nimiseen lehmään.

Riemulliset onnittelut Riemulle ja hoitajille!

Heli Hakamaa 55

Ayrshire-lehti

1/2014

Ayrshire SATATONNARI Pirteä Pirpana satatonnariksi Pirpanan tie vasikasta satatonnariksi ei ole ihan tavallinen. Aluksi sitä luultiin täysin elinkelvottomaksi rääpäleeksi, mutta toisin kävi.

Kymenlaaksossa Virolahden Klamilassa Hanna-Leena ja Reiska Jär venkylän karjassa saatiin yllätysjoululahja.

Jasmiini-lehmä oli ollut muiden umpilehmien kanssa karsinassa. Karsinasta löydettiin täysin yllätyksenä vastasyntynyt vasikka, vaikka kenenkään ei pitänyt juuri silloin olla poikimassa. Jasmiini oli pyöräyttänyt vasikkansa neljä viikkoa etuajassa. Vasikka oli pienestä koostaan huolimatta erittäin pirteä, vilkas ja halusi saada maitoa. Maitoa se sai tavallisesta tuttiämpäristä, vaikka tutti ei meinannut suuhun mahtua, imu oli kova! Niinpä se sai nimekseen Pirpana, koska se oli niin pieni, pirteä ”pirpana”. Siitä kasvoi kovalla elämänhalulla komea lehmä, joka lypsi satatonnariksi.

Sukutaustaa

Pirpana syntyi jouluaattona vuonna 2001. Sen isä on Pellonpään Hanuri, emä Jasmiini on Maunulan Tunnuksesta, joka tunnetaan kestävistä tyttäristään. Jasmiini poiki elämänsä aikana viisi kertaa ja Pirpana syntyi sen viimeisestä poikimisesta. Pirpana pani emäänsä paremmaksi ja poiki kaikkiaan kahdeksan kertaa, joista

56

Pirpana on osoittanut, että maasta se pienikin ponnistaa!

syntyi kolme lehmävasikkaa.

Ensimmäinen tytär Urpana (i.

R.Sittinbull) jouduttiin poistamaan, koska utare ei kestänyt tuotosta. Siltä jäi tytär Ebba (i. Uutelan Volppa), jolla on meneillään kolmas lypsykausi.

Toinen Pirpanan tytär Erpana (i. Potter) on lypsyssä ja sillä on tytär Kirpana (i. Landscape).

Kolmas tytär Jirpana (i. Dreammaker) on siemennetty hieho.

Pirpana, kuten emänsäkin, ovat kotikasvatteja.

Tuotokset

Maitoa Pirpana on tykittänyt heti alusta alkaen. Ensimmäinen 305 päivän tuotos oli 9 174 kg, toinen 11 031 kg.

Ja sitten kolme vuotta peräkkäin reilusti yli 12 000kg.

Korkein 305 pv Pirpanalla on kuudes tuotosvuosi, 13 086

kg - moniko lehmä edes näkee kuudetta tuotosvuottaan!

Seitsemäs 305 pv on 11 442 kg ja kahdeksaskin 10 744 kg.

Kokonaistuotokseksi tuli 104 247 kg. Rasva-% on ollut alkuvuosina 4,13, mutta noussut myöhemmin 4,45. Valkuais-% on vaihdellut 3,35-3,10. Solut ovat olleet matalat.

Pirteästi pellolle

Pirpana aloitti lypsykautensa asemalypsyssä ja siirtyi vaivattomasti myöhemmin robotille. Sen vetimen sijainti on robotille hyvä ja keskiside vahva. Se on ollut erittäin terve ja hyvin helppohoitoinen lehmä. Korkeutta olisi saanut olla hiukan enemmän.

Luonteeltaan Pirpana on ollut erittäin rauhallinen. Kaikki muut lehmät kunnioittivat sitä

ja se sai olla siellä missä halusi, sitä ei häiritty. Laitumelle se meni aina viimeisenä. Se antoi kiireisimpien mennä ensin ja meni sitten arvokkaasti toisten perään. Pirpanan pirteää ja iloista luonnetta kuvaa sekin, että kun se poiki kahdeksannen kerran, se lähti heti muiden perässä reippaasti laitumelle, vaikka jaloissa olikin vähän jäykkyyttä. Laitumelle oli melko pitkä matka, mutta se ei haitannut. Lehmät ovat aina olleet, ja ovat edelleenkin laiduneläimiä, laitumelle niiden täytyy päästä!

Onnittelut hienosta saavutuksesta koko Järvenkylän perheelle ja karjaonnea jatkossakin!

Merja Kallio

1/2014

Ayrshire-lehti

TOIKAN KARJAHUUTOKAUPPA keskiviikkona 9.4.2014 klo 12 osoite: Hannu ja Tiina Toikka, Pirttimäentie 178, 05200 RAJAMÄKI Toikan tilalla maidontuotanto on vakiintunut nykyiselle tasolle, joten karjan kestävä ja hyvärakenteinen eläinaines tuottaa uudistuseläimiä yli oman tarpeen. Joulukuussa 2011 myytiin lähes 40 lehmää ja hiehoa huutokaupalla, näistä eläimistä on tullut paljon myönteistä palautetta ostajilta.

Nyt myydään huutokaupalla noin 30 Ayrshire- ja Holsteinrotuista eläintä, joista valtaosa maidossa olevia nuoria lehmiä ja tiineitä hiehoja.

Eläimet ovat kasvaneet pihatossa. Karjan ruokinta on kotovarainen ja karkearehuvaltainen, joten maitotuotokset ovat keskitasoa, mutta pitoisuudet korkeat ja eläinten terveys erinomainen.

Eläinluettelo sekä karjan terveystodistus on nähtävillä osoitteessa www.hudari.fi.

Eläimiin voi tulla tutustumaan huutokauppapäivänä klo 11 lähtien.

Huutokauppatapahtumassa jogurtti- ja makkaratarjoilu.

Tervetuloa!

Huutokaupan järjestää Hudari.fi

Jos harkitset koko karjan tai osan eläimistä myyntiä huutokaupalla ja haluat, että huutokauppa toteutetaan ammattitaidolla, niin ota meihin yhteyttä!

Hannu ja Tiina Toikan edellisessä huutokaupassa joulukuussa 2011 myytiin 37 eläintä.

Eläintiedot ja maksetut hinnat löytyvät osoitteesta www.hudari.fi

Mirja Koljonen, 0400-861 988, mirja.koljonen@hudari.fi Olavi Ahonkivi 040-503 8475 olavi.ahonkivi@hudari.fi Laura Laiholahti 044-552 4493, laura.laiholahti@hudari.fi

www.hudari.fi 57

Ayrshire-lehti

1/2014

Syksyn 2013 luokituskierros Tuloksista

Syksyn luokituskierrokselta Luokittaja-ohjelmaan tallennettiin kaikkiaan 301 luokitustulosta. Lisäksi luokitettiin 7 tilasonnia. Kierroksella luokitettiin 247 uutta lehmää ja 54 lehmää luokitettiin vähintään toistamiseen.

Syksyn luokituskierroksella ei saatu yhtään excellenttulosta, mutta VG-luokkaan luokitettiin tällä kierroksella jälleen enemmän eläimiä kuin koskaan aiemmin eli peräti 5,31 % eläimistä. Kierroksella luokitetuista lehmistä jo 152 lehmää eli yli puolet sai tuloksen GP tai parempi.

Sonnitilasto

Sonnilistaan ei saatu tällä kierroksella yhtään uutta sonnia, mutta kilpailu kärjessä tiivistyy.

Ero ykköseksi ja kuudenneksi tulleiden sonnien tuloksissa on enää vaivaiset kaksi prosenttiyksikköä. Ykkösenä on edelleenkin kahdeksan uuden luokitukseen myötä hieman tulostaan huonontanut Mapleburn Remington ET, jolta

Vuoden 2013 kolmannen luokituskierroksen tulokset on tallennettu Luokittaja-ohjelmaan.

Vuoden 2014 ensimmäinen luokituskierros on näillä näkymin toteutumassa vasta heinäkuussa, ja se on sikäli historiallinen kierros, että silloin otetaan käyttöön luokitusten mobiilitallennus. Luokitukset tallennetaan jo navetassa tablettitietokoneen avulla suoraan luokitustietokantaan. löytyy jo 95 luokitettua tytärtä (58 % GP tai yli). Toiseksi kipusi yhden uusintaluokituksen nostamana Visserdale Dilligent ET (41 tytärtä, 58 % GP tai yli). Kolmantena jatkaa nousuaan Des Chamois Poker ET (148 tytärtä, 57 % GP tai yli). Neljänneksi, eli pari sijaa putosi Kildare Dupont ET, jonka tytärmäärä pysyi samana (21 tytärtä, 57 % GP tai yli).

Viidenneksi nousi yhden uuden ja kahden uusintaluokituksen avulla Beau Lac Nemo ET (23 tytärtä, 56 % GP tai yli) parantaen tulostaan peräti kuusi prosenttiyksikköä. Kuudenneksi, eli yhden sijan alaspäin putosi Blackaddar George (23 tytärtä, 56 % GP tai yli).

Kaikki AF-Class luokitustulokset: Excellent 90-97 Very Good 85-89 Good Plus 80-84 Good 75-79 Good 70-74 Fair 60-69 AF-luokitettuja lehmiä yht.

6 143 1655 2381 1791 1770 7746

KPL KPL KPL KPL KPL KPL KPL

0,08 1,85 21,37 30,74 23,12 22,85 100

% % % % % % %

Ayrshiren luokitustulosten jakautuminen luokitusluokittain syksyn 2013 kierroksella: Excellent 90-97 Very Good 85-89 Good Plus 80-84 Good 75-79 Good 70-74 Fair 60-69 Yhteensä

58

0 KPL 16 KPL 136 KPL 115 KPL 25 KPL 9 KPL 301 KPL

0,00 % 5,32 % 45,18 % 38,21 % 8,31 % 2,99 % 100 %

Listan 30 parhaan sonnin osalta paras tuloksen parantaja oli Palmyra Tri-Star Reality, joka 25 uuden luokituksensa avulla paransi tulostaan viisi prosenttiyksikköä ja nousi sijalta 22 sijalle 11. Toinen nousija kärjessä oli Kildare Uliver ET, joka yhden uusintaluokituksen avulla nousi peräti kahdeksan pykälää sijalle 15. Suurimmat putoajat tässä 30 parhaan listalla olivat uusien luokitusten takia yhdeksän sijaa pudonnut R Facet (45 tytärtä, 40 % GP tai yli) ja kuusi sijaa pudonnut Palmyra Jerry Bendig ET (46 tytärtä, 39 % GP tai yli).

Kautta aikojen tilastoa

Syyskuun 2013 loppuun mennessä yhteensä 7 746 ayrshirelehmää on AF-Class luokitettu, ja monet näistä jo useampaan kertaan. Nämä lehmät ovat 997 eri sonnin tyttäriä. EX-luokituksen on saanut kautta aikojen kuusi lehmää ja VG-luokkaan on luokitettu yhteensä 143 lehmää.

Vuodesta 2004 syyskuuhun 2013 yli 75 pisteen tuloksen on saanut 54,0 % lehmistä, ja vuoden 2013 viimeisellä luokituskierroksella yli 75 pistettä saaneiden lehmien osuus oli ennätykselliset 88,7 %.

Tilasonnit

Vuodesta 2005 lähtien on tehty kaikkiaan 102 ayrshireson-

nin luokitusta. Joitakin keinosiemennyssonneja on myös luokitettu vuosien varrella, mutta valtaosa luokitetuista sonneista on tilasonneja.

Muutamat sonneista on luokitettu kahteen kertaan, mutta pääsääntöisesti kukin sonni luokitetaan elinaikanaan vain kerran. Näiden, lähes sadan luokitetun tilasonnin, tyttäriä on suomalaisissa karjoissa lypsyssä satoja ellei tuhansia.

Yksinomaan luokittajaohjelman tietokantaan on syötetty jo 150 eri tilasonnin tyttärien luokitustiedot. Vaikka mikään tilasonneista ei päässyt uusimmalle sonnilistalle liian vähäisen tytärmäärän takia, ei se tarkoita sitä, että tilasonnien tyttäret saisivat huonoja AFClass luokitustuloksia, päinvastoin. Tässä lehdessä on listaus kaikista niistä tilasonneista, joilla on luokitettuja tyttäriä vähintään 5 ja joilla on vähintään yksi GP luokitustulos.

Tilasonniksi ei pidä kelpuuttaa huonoa sonnia, ja luokittamalla tilasonnin voi varmistua siitä, että karjan jalostus etenee myös tilasonnia käyttämällä. Koska yhtä tilasonnia ei kannata käyttää samalla tilalla kovin pitkään, kannattaa hyvin toimiva sonni myydä ajoissa uuteen navettaan, jolloin siitä saadaan paljon hyviä jälkeläisiä. Ehkä jonakin päivänä, jokin näistä tilasonneista saavuttaa tytärmäärän, jolla pääsee myös tuohon viralliseen sonnilistaan. Jokainen, joka on hankkinut tunnukset Luokittaja-ohjelmaan, voi itsekin käydä ohjelmasta katsomassa kaikkien sonnien, myös tilasonnien, tarkemmat luokitustulokset. Vuonna 2013 luokitettiin peräti 15 ayrshiresonnia, ja luokitustulokset julkaistaan nyt ensimmäistä kertaa myös lehdessä omassa taulukossaan.

1/2014

Ayrshire-lehti

AF-CLASS LUOKITUSTEN SONNIKOHTAISTEN PISTEIDEN KESKIARVOT

(mukana sonnit, joilla Luokittaja-ohjelmaan tallennettuja tyttärien luokituksia vähintään 15 kappaletta):

Sonnikohtaisten pisteiden keskiarvot

Lehdessä julkaistaan lisäksi kolmatta kertaa yhteenvetotaulukko, jossa on Luokittaja-ohjelman tietokannasta lasketut luokituspisteiden keskiarvot kaikille niille sonneille, joilla on vähintään 15 luokitusta tallennettuna uuteen tietokantaan. Taulukkoon tuli syksyn luokitusten jälkeen kolme uutta sonnia, ja muutama sonni nosti sijoitustaan uusintaluokitusten ansiosta.

Taulukon laktaatiokeskiarvo on laskettu luokitusraporteilla ilmoitettujen poikimakertojen perusteella. Mitä suurempi lukema on, sitä paremmin rakenne kestää useampia poikimisia ja sitä todennäköisemmin sonnin tyttäret nostavat luokitustaan poikimakertojen lisääntyessä. Sonnilla, jonka luokitetut tyttäret ovat kaikki ensikoita, luku on tasan 1,00 eikä kestävyydestä voi tehdä vielä mitään päätelmiä. Lukema yli 2,00 kertoo sen, että sonnin jälkeläiset todennäköisesti nostavat luokitustaan vielä yli kolme kertaa poikineinakin

1.

2.

3.

4.

5.

6.

7.

8.

9.

10.

11.

12.

13.

14.

15.

16.

17.

18.

19.

20.

21.

22.

23.

24.

25.

26.

27.

28.

Nimi

Margot CALIMERO Des Chamois POKER ET Mapleburn REMINGTON ET Kellcrest ICE MAN ET Duo Star NORMANDIN Don-Sher HECTOR Shady Walnut CONN Lagace MODEM ET Visserdale VALTSU ET Des Prairies POTTER Blackaddar GEORGE Kildare JEROME ET Lagace RISTOURN Beau Lac NEMO Ayr-Phoe IDEOSTAR ET Palmyra Tri-Star REALITY Palmyra Poker Riggins ET Larch Grove Mischief Kellcrest Happiness ET Palmyra Jerry BENDIG ET Blackaddar SHERLOCK R FACET Bonnie Brae Copper YES SIR ET Purolan ORKKO Kilpisalon TOIVO Viikin RECORD Asmo SALE ET Asmo SAFIR ET

eli hyvä lehmä vain paranee vanhetessaan. Jos jo pitkään käytössä olleen sonnin laktaatiokeskiarvo jää edelleen alle kahden, ovat sonnin tyttäret todennäköisesti olleet ”rakenteensa huipulla” ensikkoina.

Kokonaispisteet 80 ja laktaatiokeskiarvo yli 2,00 olivat

KPL

30 80 71 18 27 50 45 88 19 125 20 21 69 23 74 58 18 15 15 46 31 47 27 30 29 46 40 27

KOK. PIST. LANTIO UTARE JALAT 80 80 80 79 80 82 80 80 80 83 80 80 79 80 79 78 79 79 80 79 79 81 78 78 78 79 79 78 78 79 79 77 78 82 77 78 78 80 78 77 78 81 78 77 78 79 78 76 78 79 79 79 78 80 79 78 78 81 78 78 78 80 78 78 78 79 78 79 77 79 77 76 77 80 78 75 77 80 78 77 77 79 77 77 77 79 78 77 77 79 77 76 76 78 77 75 76 77 77 75 74 74 75 75 74 76 76 74 74 76 74 76

vieläkin lähes tavoittamattomissa. Ohjelmaan tallennettujen luokitusten perusteelle sonneista edelleenkin vain Margot Calimero pääsee tähän tulokseen. Nyt laktaatiokeskiarvon yli 2,00 saavutti Calimeron lisäksi jo neljä sonnia, kun edelliskerralla siihen pääsi

LYPSY- TYYPPI 81 81 81 80 80 80 78 79 79 79 77 80 79 79 78 78 79 78 78 78 77 77 77 77 77 74 73 73

LAKT. KA 2,30 1,74 1,52 2,22 1,96 1,90 2,07 1,92 1,42 1,40 1,35 1,33 1,23 1,22 1,15 1,00 1,00 2,20 1,33 1,11 1,10 1,09 1,07 2,50 1,07 1,63 1,50 1,41

vain yksi sonni. Muun muassa Purolan Orkon tyttärien uusintaluokitukset nostivat Orkon laktaatiokeskiarvon jo 2,50:een, eli Orkon tyttäret parantavat luokitusaineiston perusteella luokitustaan vielä neljä kertaa poikineinakin.

Samalla Orkon luokituspistei-

Vuonna 2013 luokitettujen AYRSHIRESONNIEN luokitustulokset Kokonais- Lypsypisteet Lantio Jalat tyyppi SONNIN NIMI Isä Emänisä VG 86 86 86 85 Kildare Hurrigane ET Des Chamois Poker ET Ardrossan K.Trident VG 85 85 84 86 Rounion Saga Riggins Irwin Palmyra Poker Riggins ET Woodland V Pardner GP 84 84 85 84 Gamigaetcho Poker Ivan ET Des Chamois Poker ET Lagace Marathon ET GP 84 84 80 84 Mapleburn Cali Hill ET Margot Calimero Mapleburn Remington ET GP 83 85 83 83 Ikkeläjärven Isäntä Mapleburn Remington ET Kangastalon Loimu

GP 83 82 84 83 Rounion Eros Des Chamois Poker ET Faucher Loto GP 82 82 81 83 Kurhilan Bur Ivery Palmyra Tri-Star Burdette Shady Walnut Conn GP 82 80 82 82 Mapleburn Pia’s Promise Palmyra Tri-Star Reality Blackaddar BB Kellogg

Imperial ET GP 81 82 81 81 Aurel Poker Player ET Des Chamois Poker ET Kellcrest Ice Man ET GP 81 81 81 80 Forever Schoon Jacky ET Forever Schoon MM Kildare Jerry

Cornelius ET GP 81 82 78 81 Isle Amanda Ayr-Phoe Ideostar ET Des Chamois Poker ET GP 81 81 83 80 Järventaustan Jarski Palmyra Tri-Star Reality Bonnie Brae Kellogg GP 81 83 81 81 Rosayre BB Igor Bonnie Brae Kellogg Woodland View Willy 3 ET GP 80 80 81 79 Joukolan Jellona ET Palmyra Tri-Star Reality Shady Walnut Conn G 78 80 80 74 Shady Walnut Indi ET Blackaddar BB Kellogg Shady Walnut Conn

Omistaja Ylimäki Susanna ja Jari Ahonkivi Olavi Rintala Sanna ja Mauri Ahonkivi Olavi Harju-Keturi Tiina ja Keijo Vesanen Virva ja Kari Laiholahti Laura ja Jouko Kavander Elina ja Mika Kotila Minna ja Pasi Viitanen Seija ja Hannu Tanner Tia ja Jyri Nousiainen Pirjo MTY Finnilä Laiholahti Laura ja Jouko Kotila Minna ja Pasi

59

Ayrshire-lehti

den keskiarvo nousi pisteellä 76:een.

Mobiilitallennus käyttöön

Ensi kesän luokituskierroksella otetaan käyttöön luokitusten mobiilitallennus. Luokitustulokset tallennetaan tablettitietokoneen avulla Luokittaja-ohjelman tietokantaan ja kirjurin työ helpottuu. Samalla voidaan hyödyntää jo olemassa olevia tietokantoja siten, että tallennusohjelma hakee mobiililaitteeseen 3G-yhteyden avulla palvelimelta Luokittaja-ohjelmaan tallennetut tila- ja eläintiedot luokituksen taustatiedoksi. Näin ollen samojen tietojen toistuva kirjaaminen poistuu. Koska luokitusnäytöltä nähdään myös eläimen kaikki edelliset Luokittaja-ohjelmaan tallennetut luokitukset, niin enää ei ole epäselvyyttä siitä, onko eläin mahdollisesti jo luokitettu ja mikä oli edellinen luokitustulos.

Luokitusraportteja ei myös-

1/2014

kään enää jatkossa tulosteta, vaan ne lähetetään tilalle sähköpostitse. Ennen luokitusta jokaisella tilalla pitääkin olla sähköpostiosoite, johon luokitusaineisto lähetetään. Kaikille luokitettaville eläimille pitää myös löytyä EU-tunnus, koska ilman tunnusta tallennettu eläin ei välttämättä näy oikein hakulistoissa eikä sille löydy taustatietoja. Toisaalta mobiilitallennus myös parantaa tietokantaan tallennettavan tiedon laatua, koska esimerkiksi virheellistä EU-tunnusta ei enää pysty tallentamaan.

Koska mobiiliohjelma on tehty vain tallennuksen apuvälineeksi, niin jatkossakin tiedon varsinainen käsittely tapahtuu tutulla Luokittaja-ohjelmalla.

Tiedot tulevat pienellä viiveellä näkyviin nettipalvelussa, jonka nimeksi muuttuu tämän vuoden aikana Finnish Dairy Data (FDD) ja luokitustietokannan ylläpidosta vastaavat jatkossakin allekirjoittaneet, nyt

AYRSHIRETILASONNIEN AF-CLASS LUOKITUSTULOKSET Vähintään 5 luokitettua tytärtä ja vähintään yksi GP-luokitustulos.

Nimi 1. Renlea Kisses YAMMY ET 2. Kildare DARUDE ET 3. Kellcrest HE-MAN ET 4. Rosayre YELTSIN ET 5. Faucher Poker OAK ET 6. Kellcrest LUCAS ET 7. Kellcrest RESIDENT ET 8. BB Conn VALENTINE ET 9. Kellcrest NELSON 10. Faucher Poker ENRIQUE ET 11. Hjärterum RARDNER ET 12. Joukolan PANOS 13. Margot YAMMU ET 14. Rounion WERSUS 15. Rannan TOVERI 16. Kildare OLIVER 17. Faucher FOIJA ET

yrittäjäpohjalta.

Palvelun käyttöönoton yhteydessä Luokittaja-ohjelman palvelin vaihtuu, mutta ohjelmaan pääsee jatkossakin Suomen Ayrshirekasvattajien kotisivuilta löytyvän linkin

YHT 6 5 9 7 5 9 9 13 10 5 16 6 6 7 7 15 8

GP+ 100 % 100 % 88 % 71 % 60 % 55 % 44 % 30 % 20 % 20 % 18 % 16 % 16 % 14 % 14 % 13 % 12 %

avulla. Yhdistyksen kotisivuilta löytyvät edelleen myös kaikki yli 75 luokituspistettä saaneet lehmät, sonnitilastot sekä muuta tietoa luokituksesta.

Katariina ja Veli Ikkeläjärvi

SONNIKOHTAISET AF-CLASS LUOKITUSTULOKSET paremmuusjärjestyksessä 2004 – kierros 3/2013.

Listattuna ovat kaikki ne sonnit, joilla on vähintään 20 luokitettua tytärtä. Sonnit ovat paremmuusjärjestyksessä sen mukaan, kuinka monta tytärtä on luokitettu GP tai paremmin. Saman tuloksen saaneilla sonneilla järjestyksen ratkaisee luokitettujen lukumäärä.

NIMI (*=tilasonni) 1. Mapleburn REMINGTON ET 2. Visserdale DILLIGENT ET 3. Des Chamois POKER ET 4. Kildare DUPONT ET 5. Beau Lac NEMO ET 6. Blackaddar GEORGE 7. Lagace RISTOURN 8. Duo Star NORMANDIN 9. Blackaddar KARAMILK 10. Don-Sher HECTOR 11. Palmyra Tri-Star REALITY 12. Margot CALIMERO 13. Des Prairies POTTER 14. Covey-Farms ROMEO ET 15. Kildare ULIVER ET 16. Woodland V PARDNER 17. Kildare JERRY 18. Ardrossan K.TRIDENT 19. Ayr-Phoe IDEOSTAR ET 20. R FACET 21. ORRARYD 22. Shady Walnut CONN 23. Kellcrest ICE MAN ET 24. Palmyra Jerry BENDIG ET 25. Birghdale COPPER 60

YHT. 95 41 148 21 23 23 71 45 26 141 58 169 158 48 28 146 146 51 74 45 30 277 120 46 139

GP+ 58 % 58 % 57 % 57 % 56 % 56 % 50 % 48 % 46 % 45 % 44 % 43 % 43 % 43 % 42 % 41 % 41 % 41 % 40 % 40 % 40 % 39 % 39 % 39 % 38 %

EX 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 1 0 0 0 0 1 1 0 0 0 0 0 0 0

VG 8 2 14 0 0 0 3 0 0 1 0 8 2 4 2 8 12 2 1 0 0 18 7 0 5

GP 48 22 71 12 13 13 33 22 12 63 26 65 66 17 10 52 48 18 29 18 12 91 40 18 49

G (75-79) 33 8 43 8 7 5 31 18 8 53 29 60 58 13 11 37 42 20 39 22 10 87 43 20 52

G (70-74) 6 6 16 1 3 4 2 2 3 13 3 24 26 6 4 28 28 4 5 4 4 55 19 8 20

F 0 3 4 0 0 1 2 3 3 11 0 11 6 8 1 21 15 6 0 1 4 26 11 0 13

1/2014

NIMI (*=tilasonni) 26. Covey Palmyra O. RIPKEN ET 27. Lagace MODEM ET 28. Kellcrest HAPPINESS ET 29. Forever Schoon MM CORNELIUS ET 30. Bonnie Brae HELIGO 31. Des Chamois PAT LARO 32. P-B TRIDENT´S LOT 33. Forever Schoon SPECIAL K 34. Des Prairies FELIX 35. Roi GALANT 36. Blackaddar SHERLOCK 37. La Saphiniere CACYLITE ET 38. Mardel VOLAGE ET 39. Kildare JEROME ET 40. Bonnie Brae Copper YES SIR ET 41. Visserdale VALTSU ET 42. Purolan ORKKO 43. Heikkilän OMPPU-LIMU 44. Ristitien JOHDE 45. Kangassalon KELLI 46. Tyrisevän MIQUR 47. Larch Grove MISCHIEF 48. Kildare SYLVEST ET 49. PETERSLUND 1213 50. B JURIST 51. K LENS 52. Ruokoniemen ORAVA 53. Pärepuusaaren OSANDUR 54. Suontaan JEHTA ET 55. Lars LARSGÅRD 56. Kilpisalon TOIVO 57. Viikin RECORD 58. Asmo SAFIR ET 59. Rauhaniemen IKE 60. Korkeakummun IVAR 61. Ojaniityn RUMBA 62. BOTANS 63. Asmo OHITUS ET 64. Asmo SIIRAKKI ET 65. Kurhilan NEUMAN ET 66. Vehkalan KULLERO 67. Hyötylän PIUHA 68. Niemelän OOPPIUM 69. Asmo SALE ET 70. Rinteen ONNENPOJU 71. Lammin LIFE 72. Pulkkalan NÄKY 73. Peltosaaren MELLI 74. Saukon JOACHIM 75. Valkaman LAIVA 76. Alhaisten LÖÖPERI 77. Pulkkalan PRIHA ET 78. Lusi-Kottilan LUIRO 79. Vanhatalon MUKSU 80. Laurilan IPOLLO 81. Heikkilän KINGI 82. Hirvivainion KUOPUS 83. Lammin JIFFE 84. Haralan ETRO 85. Asmo NYYRIKKI ET 86. Koirasalmen KARI 87. Suontaan NOCTURNO

Ayrshire-lehti

YHT. 21 179 25 36 61 39 34 42 21 22 32 30 36 36 27 32 191 22 56 152 147 69 26 192 83 35 51 55 60 44 34 70 28 20 41 21 25 24 28 32 31 30 60 53 20 82 23 22 57 51 51 33 49 42 36 38 30 27 26 24 23 23

GP+ 38 % 36 % 36 % 33 % 31 % 30 % 29 % 28 % 28 % 27 % 25 % 23 % 22 % 22 % 22 % 21 % 18 % 18 % 17 % 15 % 15 % 15 % 15 % 14 % 14 % 14 % 13 % 12 % 11 % 11 % 11 % 10 % 10 % 10 % 9 % 9 % 8 % 8 % 7 % 6 % 6 % 6 % 5 % 5 % 5 % 4 % 4 % 4 % 3 % 3 % 3 % 3 % 2 % 2 % 2 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 %

EX 0 0 0 1 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0

VG 2 3 0 2 4 0 0 1 0 0 0 0 0 0 0 0 2 0 1 0 1 1 0 0 0 0 0 0 0 0 0 1 0 0 1 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 1 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0

GP 6 62 9 9 15 12 10 11 6 6 8 7 8 8 6 7 34 4 9 24 22 10 4 27 12 5 7 7 7 5 4 6 3 2 3 2 2 2 2 2 2 2 3 3 1 4 1 1 2 1 2 1 1 1 1 0 0 0 0 0 0 0

G (75-79) 3 79 10 11 19 11 12 12 11 3 16 18 11 20 17 14 69 3 15 34 24 35 14 54 24 8 16 15 16 6 22 31 11 6 11 6 4 5 14 9 6 8 19 25 5 20 7 3 13 19 7 12 4 7 5 3 2 4 4 3 2 1

G (70-74) 4 30 6 10 13 10 5 14 3 7 8 5 10 5 2 8 61 6 10 35 63 19 4 56 28 13 15 16 15 15 4 19 11 4 10 8 8 5 11 10 4 10 18 19 9 14 7 7 15 9 13 12 16 10 12 10 12 4 4 9 10 10

F 6 5 0 3 10 6 7 4 1 6 0 0 7 3 2 3 25 9 21 59 37 4 4 55 19 9 13 17 22 18 4 13 3 8 16 5 11 12 1 11 19 10 20 6 5 44 8 11 27 21 29 8 28 24 18 25 16 19 18 12 11 12 61

Ayrshire-lehti

1/2014

Nautakarja-ohjelma lehmä- ja karjahavaintojen kirjaamiseen Pohjois-Satakunnasta, Karviasta kotoisin olevan Veeti Heikuran agrologin aikuiskoulutusopinnot ovat loppusuoralla ja hän työskentelee kotitilallaan, jossa on kahden lypsyrobotin karja ja myös nuorkarja kasvatetaan itse.

Tietokoneohjelmien laatimista Veeti Heikura on harrastanut niin kauan kuin muistaa. Kotitilan karjassa hedelmällisyyden seuranta on tärkeässä roolissa ja tarve NaKa-ohjelmalle syntyi hänen pohtiessaan isänsä kanssa ratkaisuja kiimantarkkailun järjestämiseen. Näin syntyi pienimuotoinen navettakalenteriohjelma, joka sitten ajan mittaan paisui nykyisiin mittasuhteisiinsa.

Ohjelman laitteistovaatimukset

NaKa-ohjelma toimii millä tahansa laitteella, jossa on Windows XP tai uudempi.

Se toimii siis myös PC- tai läppärikäytössä. Ohjelma on suunniteltu erityisesti tabletille. Tabletissa on oltava 10’’ näyttö ja kovalevytilaa ohjelma tarvitsee alle 30 Mt. Tabletit kestävät navettaolosuhteissa hyvin, koska niissä ei ole liikkuvia osia eikä tuulettimia, jotka imisivät pölyistä ilmaa laitteen sisälle. NakaMobiili puolestaan toimii millä tahansa älypuhelimella, jossa on internet-selain ja -yhteys.

Naka-ohjelman perusideana on olla digitaalinen navettakalenteri, mutta jo pelkkä ohjelman peruspaketti on laajempi. Veeti Heikuran mukaan kaikki, mitä eläimille tapahtuu, olisi hyvä kirjata NaKaan.

62

Ulkomailla erilaisia lypsykarjatilojen tuotannonhallintaohjelmia on pilvin pimein, mutta Suomen markkinoilla ja suomenkielellä näitä on saatavilla hyvin rajallinen määrä. Tähän tarpeeseen, tuleva lypsykarjatilan omistaja, Veeti Heikura on kehittänyt karjatiloille, erityisesti tablettikäyttöön, soveltuvan Nautakarjaeli NaKa-ohjelman. Naka-ohjelma on laadittu käytännön tarpeeseen, helpottamaan nautakarjatilojen arkea. Ohjelma on ollut saatavilla tämän vuoden tammikuusta.

Ohjelmassa eläimen historia koostuu erilaisista tapahtumista; kaikki syntymästä aina umpeenpanoihin, siemennyksiin ja utaretulehdustesteihin ovat erilaisia tapahtumia. Kaikkiaan näitä tapahtumia on yli 70.

Eläinten historiaa selaamalla saa nopeasti käsityksen eläimen elämästä ja tuotantopotentiaalista.

Ohjelman eläinsivulla kaikki eläimen tapahtumat ovat helposti luettavissa. Lisäksi sivulla on perustiedot, joista selviää nopeasti, mikä on eläimen tilanne tuotoksen ja tiineyden ym. seikkojen osalta.

Tapahtumia on helppo lisätä kosketusnäyttöliittymän avulla, esimerkiksi kiimahavaintojen lisäämiseen menee vain sekunteja. Pikavalintoja on paljon ja yleisimmät tapahtumat voikin lisätä pikavalinnoilla. Eläimille voi lisätä sonnisuosituksen tai esimerkiksi iltakierroksella siemennys- tai tiineystarkastustilauksia. Jälkimmäiset tosin tulevat haluttaessa automaattisesti siemennysten yhteydessä esimerkiksi kahden kuukauden päähän. Aktiiviset tilaukset

löytyvät helposti toimenpidesivulta, jossa on helppo merkitä sonnit ja kommentit kiimasta.

Sonnisuositus on valmiina eikä sitä tarvitse erikseen kirjoittaa.

Tämä on vain yksi esimerkki Naka-ohjelman lukuisista yksityiskohdista, joilla naputteluja ja etsimistä välttämällä säästetään hermoja.

Peruspaketti ja Maitopaketti

Peruspaketissa on eläinsivujen lisäksi raportti hedelmällisyydestä, sukupuolijakaumasta, tulevista tapahtumista (tunnutus, poikiminen, umpeenpano), eläinlista, tilaushistoria, siemennysarkisto, poistettavat ja poistetut, sekä mahdollisuus tehdä raportti mistä tahansa tapahtumasta halutulla aikavälillä. Viimeksi mainittuun kuuluu myös graafi, joka selvittää tapahtuman kuukausittaisia määriä. Graafi on hyödyllinen esimerkiksi siemennysten, poikimisten tai vaikka utaretulehdusten osalta. Myös hakumahdollisuus löytyy, eli voi hakea erikseen vaikkapa seksatut siemennykset. Maitopa-

ketti tarjoaa lisäksi maitosivun, jossa on eläimen tuotoskäyrä aikajanalla. Aikajanalle on sijoitettu myös ”nuppineulat” siemennysten, poikimisten ja umpeenpanojen kohdalle.

Myös tulevat poikimiset ja umpeenpanot on sijoiteltu aikajanalle. Tuotoskäyrän alta löytyy pienemmät värikoodatut pylväät, jotka kuvaavat kaikkia eläimelle tehtyjä solutestejä. Tästä kokonaisvaltaisesta ja kuitenkin yksinkertaisesta graafista voi muodostaa hyvin nopeasti käsityksen eläimen tuotannollisista ominaisuuksista. Graafin alla on kaikki solutestit, lettupannutestit ja kommentit. Maitopaketissa on myös raportti karjan vetimien käytöstä (umpeutettujen vetimien osuus) ja maidon laatu -raportti, joka esittää solutestejä sekä maito ja utareet -raportti, josta löytyy tuorein tuotostieto, kolmen viikon soluhuippu sekä vedinten tilanne.

Maitopaketti lisää tunnuslukuraporttiin tuotokseen liittyviä tietoja. NaKassa on myös muistutus- ja muistiinpanotoiminnot. Muistutukset tulevat etusivulle kuitattavaksi. Eläinryhmiä voi myös luoda itse.

Esimerkiksi tietyssä paikassa olevat eläimet voi sijoittaa omaan ryhmäänsä siten, että niitä on helppo tarkastella.

Raportit voi kohdistaa tiettyyn ryhmään: voi esimerkiksi tarkistaa tietyn eläinryhmän tilanteen hedelmällisyysraportista.

Tilasäiliöllä on ohjelmassa oma ikkuna, johon voi lisätä ajankohtaista tietoa tilasäiliön solutasosta. Tulokset on helppo ja nopea lisätä. Palkit kuvas-

1/2014

tavat solumääriä ja tuloksiin voi kirjata myös kommentteja tai arvioita vaikkapa mahdollisiin solupiikkeihin.

Ruokintapaketti

Ruokintapaketissa NaKaan voi lisätä rehuja. Rehuihin sijoitetaan pitoisuudet analyysien mukaan. Ape voi olla yksi rehu, johon valitaan rehukomponentit ja pitoisuudet ja ohjelma laskee reseptin mukaan uuden rehun. Näin voi tehdä appeen myös vaikka kahdesta muusta appeesta. Ohjelmaan lisätään ruokintatapoja, jotka tehdään halutuille lehmäryhmille tuotoksen tai elopainon mukaan.

Ruokintasuunnitelman laskenta jakaa eläimet kolmeen pääryhmään: tuotoskaudella olevat lehmät, nuorkarja sekä ummessaolevat lehmät. Kullekin ryhmälle voi asettaa yhden automaattisen rehun (lähinnä säilörehu). Tuotoskaudella olevat ja nuorkarja jaetaan tuotoksen ja arvioidun elopainon

Ayrshire-lehti

mukaisiin ryhmiin. Tiedot otetaan NaKassa olevasta karjasta.

NaKa laskee saadut pitoisuudet perustarpeille sekä hiven- ja kivennäisaineille. Lisäksi NaKa kertoo prosentuaaliset saannit suhteessa tarpeisiin eri aineiden ja energian osalta.

Automaattisen rehun NaKa ”jakaa” eri ryhmille siten, että ME-saanti ryhmällä on yhtä suuri kuin tarve. Tarpeet perustuvat suomalaisiin suosituksiin MTT:n sivuilta. NaKa myös ilmoittaa rehujen kulutuksen halutulla aikavälillä.

Eläinten haku ja jalostussuunnitelman laatiminen

Naka-ohjelmassa on mahdollisuus hakea tiettyä eläintä pää- tai apumerkin avulla.

Hakutoimintoa eläimen nimellä ei ole, mutta mikäli kysyntää löytyy, sellainen toteutetaan.

Tämä pätee myös kaikkiin muihin ominaisuuksiin!

Syntymä- ja poikimistie-

doissa on mainittu sonnit, vasikat ja emät. Pikanappulaa siirtymiseen eläimen emän tiedoista vasikan tietoihin tai päinvastoin ei ole, mutta tiedot löytyvät eläinsivulta helposti.

Syntymä- ja poikimatapahtumat on värikoodattu ja ne pomppaavat heti silmille.

NaKaan voi lisätä eläimille sonnisuosituksen. Toimenpidesivulla, siemennystä tehtäessä, NaKa ehdottaa ensisijaisesti sonnisuositusta. Jos sellaista ei ole, ohjelma ehdottaa viimeisintä siemennystä. Typpipöntön inventointia ei ole, mutta sonneja voi lisätä vapaasti käyttölistalle.

Mikäli kysyntää inventointitoiminnolle löytyy, sellainen toteutetaan päivityksessä.

Monipuolisesti tunnuslukuja, raportteja ja graafeja

Tunnuslukuraportti listaa ilmoitettujen tuotostietojen mukai-

NaKa-ohjelma toimii millä tahansa laitteella, jossa on Windows XP tai uudempi käyttöjärjestelmä. Se toimii siis myös PC- tai läppärikäytössä. Ohjelma on suunniteltu erityisesti tabletille. Kuva Veeti Heikura

sen keskituotoksen viimeisen 12 kk ajalta. Lisäksi raportti tarjoaa karjan lukumäärätiedot eri ryhmien osalta, keski-iän lehmiltä ja hiehoilta, poistettujen eläinten poikimiskerrat keskimäärin, siemennyksiä per poikiminen, lehmien keskimääräinen siemennysväli, keskipoikimaväli, ensipoikimaikä, montako päivää lehmät keskimäärin kaudella juuri nyt, tietoja hiehojen siemennysten onnistumisesta sekä reaaliaikaisen analyysin eläinmäärän kehittymisestä. Viimeksi mainitussa NaKa ottaa huomioon seksatut siemennykset, arvioi poistot poistettujen eläinten mukaan ja esittää monipuolisen graafin tapahtuneiden ja tulevien siemennysten osalta.

Myös sonnivasikoiden määrät kuukausittain löytyy. Arviot ovat tietenkin ennusteita, mutta antavat suuntaa.

Raportissa on myös ns. lypsävien graafi, jossa lehmät on sijoitettu graafiin siten, että Y-akselilla on tuotos ja X-akselilla tuotospäivät. Tämä on yksi tapa arvioida karjan kuntoa, esimerkiksi miten pitkään eläimet viipyvät korkeilla tuotoksilla. Ensikot ovat vihreitä, vanhemmat keltaisia ja punaisia. Kun tunnuslukuraportin tulostaa tai tallentaa säännöllisesti, voi seurata karjan muutoksia monella eri tasolla.

Kysymykseeni siitä, voisiko ohjelma mahdollisesti tulevaisuudessa kommunikoida tai vaihtaa tietoja jonkin muun ohjelman kanssa, Veeti Heikura vastaa, että toki kaikki on mahdollista, mutta hän ei kommentoi sen enempää ohjelman tulevaisuuden suuntia.

Tällä hetkellä NaKa on täysin itsenäinen ja tilakohtainen apuohjelma, joka tuo nykyaikaiset tabletit navettaan. Lisätietoja NaKa-ohjelmasta saat ohjelman kotisivuilta osoitteesta http://www.naka.fi.

Minna Kotila

63

Ayrshire-lehti

1/2014

Laatulehmien lista

ALL STARS

Ayrshirekasvattajat julkaisee All Stars -laatulehmien listan kerran vuodessa Ayrshire-lehden kevään numerossa. Listalle pääsevät vähintään luokitustuloksen AF GP-80 saaneet lehmät, joiden paras 305 päivän tuotos on vähintään 9500 kg maitoa.

Lehmät listataan paremmuusjärjestyksessä luokitustuloksittain tuotoksen perusteella. Eläin voi parantaa asemiaan listalla saamalla paremman luokitustuloksen tai lypsämällä paremman 305 päivän tuotoksen. Lehmät pysyvät listalla niin kauan kuin ne ovat elossa.

Poiston jälkeen lehmä pääsee vielä seuraavalle listalle, mutta ei enää sen jälkeen.

Karjanomistajan tulee itse huolehtia lehmien tuotostietojen ja elossa olemisen tai poiston ilmoittamisesta. Jos tietoja ei päivitetä, lehmä putoaa pois listalta.

All Stars -lehmien tiedot toimitetaan Salla Rautiolle, salla.rautio@gmail.com tai puh 050 525 6109.

ALL STARS - LAATULEHMÄT 1/2014 Luoki- tus Eläin Isä

Paras 305 pv tuotos

Lakt. Omistaja

EX 91-2E Bäckens Komålen Stjärna Komålen ET 11472 – 4,88 – 3,99 6.

EX 90-3E Joukolan Viennetta Margot Calimero 10731 – 3,83 – 3,45 5.

EX 90-3E Joukolan Vohveli Rounion Danesco 10120 – 4,64 – 3,66 5.

EX 90-2E Saga Ardrossan EV Kates Trident 11601 – 3,70 – 3,29 4.

EX 90-2E Kuortin Tilli Kildare Jerry 10897 – 4,34 – 3,54 3.

VG 88 Joukolan Vaavikki Margot Calimero 11982 – 4,00 – 3,31 2.

VG 88 Rannan Tityy Kellcrest Ice Man 11399 – 3,77 – 3,32 7.

VG 88 AT Tunkki Kildare Jerry 9984 – 4,21 – 3,53 2.

VG 87 Kurhilan Ympyrä Margot Colargol 12057 – 3,18 – 3,23 3.

VG 87 Lagace Iceman Model ET Kellcrest Ice Man 11116 – 4,53 – 3,28 5.

VG 86 Palmyra Dame Edna ET Des Chamois Poker 12242 – 3,72 – 3,33 2.

VG 86 Kuortin Paprika Woodland View Pardner 11821 – 3,65 – 3,54 4.

VG 86 Rounion Beliissa Bonnie Brae Heligo 11676 – 3,60 – 3,21 3.

VG 86 Rounion Romeo Saga Valentine Covey-Farms Romeo 11479 – 3,67 – 3,14 2.

VG 86 Jysynmäen Akileia ET Des Chamois Poker 11251 – 4,43 – 3,54 2.

VG 86 Lunden Romeo Tometta Covey-Farms Romeo 11057 – 4,00 – 3,41 3.

VG 86 Jysynmäen Alli Des Chamois Poker 10841 – 3,92 – 3,17 3.

VG 86 Rasilan Cal Pirpana Margot Calimero 10476 – 3,80 – 3,23 2.

VG 86 Ronde Conn Catherine ET Shady Walnut Conn 10431 – 3,69 – 3,02 3.

VG 86 Rannan Sonja1 Don-Sher Hector 10335 – 4,27 – 3,43 3.

VG 85 Rasilan Suffeli Pekkolan Ponteva 13866 – 4,38 – 3,25 5.

VG 85 Rounion Hjärta Ylisma Rounion Uno ET 12213 – 3,40 – 3,55 2.

VG 85 Lunden Jerry Tometta Kildare Jerry 12016 – 2,79 – 2,73 3.

VG 85 Majaniemen Unelma Birghdale Copper 11982 – 3,57 – 3,11 4.

VG 85 Uusletti Koivulan Sukkela 11317 – 4,22 – 3,56 3.

VG 85 Rannan Ris Vienna Lagace Ristourn 11092 – 3,90 – 3,26 2.

VG 85 Rounion Unihiekka Birghdale Copper 11073 – 3,12 – 3,11 3.

VG 85 Kildare Upsider ET Shady Walnut Conn 10943 – 4,13 – 3,30 2.

VG 85 Pakasen Valeriaana Shady Walnut Conn 10831 – 3,67 – 3,36 3.

VG 85 AT Tuurre Woodland View Pardner 10804 – 3,79 – 3,35 3.

VG 85 Lagace Iceman Diamond ET Kellcrest Ice Man 10750 – 4,17 – 3,26 3.

VG 85 Jysynmäen Ajatar Visserdale Security 10670 – 4,10 – 3,31 2.

VG 85 Visserdale Sheila Margot Calimero 10556 – 4,06 – 3,13 2.

64

Laiholahti Laura ja Jouko Laiholahti Laura ja Jouko Laiholahti Laura ja Jouko Ahonkivi Olavi Laiholahti Laura ja Jouko Laiholahti Laura ja Jouko Koljonen Aaro ja Mirja Tanner Jyri ja Tia Kallio Merja Tanner Jyri ja Tia Laiholahti Laura ja Jouko Ahonkivi Olavi Ahonkivi Olavi Ahonkivi Olavi Mty Tikka Laiholahti Laura ja Jouko Mty Tikka Viitanen Seija ja Hannu Kivilahti Jani ja Räikkönen Saija Koljonen Aaro ja Mirja Viitanen Seija ja Hannu Ahonkivi Olavi Ahonkivi Olavi Teiskonlahti Heli ja Antti Pohjola Anna-Maija ja Tuomo Koljonen Aaro ja Mirja Ahonkivi Olavi Nousiainen Pirjo Pakkasmaa Pauliina Tanner Jyri ja Tia Viitanen Seija ja Hannu Mty Tikka Koljonen Aaro ja Mirja

1/2014 VG 85 Mapleburn Yvella ET BBB Kellogg 10404 – 4,04 – 3,49 3.

VG 85 Joukolan Amaretto Kellcrest He-Man ET 10271 – 4,08 – 3,50 3.

VG 85 Lunden Ice Man Tometta Kellcrest Ice Man 10270 – 3,50 – 3,15 6.

VG 85 Ronde Conn YepYep ET Shady Walnut Conn 10065 – 3,96 – 3,18 3.

VG 85 Palmyra Cali Emelie ET Margot Calimero 10022 – 4,18 – 3,47 2.

VG 85 Vuppu Shady Walnut Conn 9764 – 5,62 – 3,94 4.

VG 85 Majaniemen Hilla Ayr-Phoe Ideostar 9658 – 3,99 – 3,28 2.

VG 85 Rounion Yrtti Covey-Farms Romeo 9618 – 3,29 – 3,52 2.

VG 85 Jysynmäen Ässä Shady Walnut Conn 9527 – 4,78 – 3,53 3.

GP 84 Ylihaaviston Talvikki Tyrisevän Miqur 13651 – 3,83 – 3,30 2.

GP 84 Rannan Fadu Margot Calimero 13109 – 4,58 – 3,21 4.

GP 84 Kurhilan Ura McCornic Nelson 12366 – 3,77 – 3,15 2.

GP 84 Rannan Avena Orraryd 12292 – 3,69 – 3,22 2.

GP 84 Kyytselän Tasha Kildare Jerry 12114 – 3,86 – 3,00 4.

GP 84 Lehmuston Eila Visserdale Security 12047 – 4,74 – 3,43 1.

GP 84 Koiviston Yninä Pärepuusaaren Osandur 11980 – 4,31 – 3,57 4.

GP 84 Joukolan Allison Kellcrest Happiness 11780 – 4,19 – 3,41 3.

GP 84 Rannan Tettiina Kildare Jerry 11474 – 4,55 – 3,22 2.

GP 84 Ojalan Valimero Margot Calimero 11426 – 3,05 – 3,11 2.

GP 84 Rannan Apu Des Chamois Poker 11106 – 3,77 – 3,01 4.

GP 84 Jysynmäen Vilja Woodland View Pardner 10772 – 3,82 – 3,26 4.

GP 84 Joukolan Yeera Don-Sher Hector 10671 – 3,92 – 3,34 2.

GP 84 Pakasen Valkovuokko Birghdale Copper 10653 – 4,07 – 3,20 2.

GP 84 Hjärterum Rojal ET Forever Schoon Cornelius 10114 – 4,65 – 3,59 6.

GP 84 DesPrairies Ytyliina Et Kildare Jerry 10052 – 3,68 – 3,25 4.

GP 84 Lehmuston Ällä Don-Sher Hector 10022 – 5,27 – 3,77 3.

GP 84 Rannan Antonina Mapleburn Remington 9890 – 4,12 – 3,07 3.

GP 84 Rannan Hilary Orraryd 9769 – 3,89 – 3,27 2.

GP 84 Margot Luna Don-Sher Hector 9604 – 3,89 – 3,18 2.

GP 84 Kuortin Aliissa Des Chamois Poker 9579 – 3,84 – 3,37 2.

GP 83 ASMO Upea ET Tyrisevän Miqur 13176 – 3,79 – 3,61 3.

GP 83 Joukolan Urrican Bonnie Brae Heligo 13113 – 3,94 – 3,45 4.

GP 83 Glen Malcolm Valory ET Shady Walnut Conn 12305 – 3,84 – 3,26 5.

GP 83 Joukolan Aniston Mapleburn Remington 12260 – 3,66 – 3,47 2.

GP 83 Kurhilan Elysee Shady Walnut Conn 11770 – 3,75 – 3,22 2.

GP 83 Rannan Uraliisa Kildare Jerry 11528 – 4,12 – 3,25 6.

GP 83 Jysynmäen Airam Des Chamois Poker 11119 – 3,63 – 3,04 2.

GP 83 Koivulinnan Virva Forever Schoon Special K 10965 – 3,60 – 3,08 4.

GP 83 Rasilan Vitja Covey-Farms Romeo 10839 – 4,44 – 3,10 3.

GP 83 Rounion Uliissa Forever Schoon Special K 10732 – 3,49 – 3,06 5.

GP 83 Suitian Anjou Des Chamois Poker 10711 – 4,13 – 3,39 3.

GP 83 Rannan Ailigas Des Chamois Poker 10604 – 4,17 – 3,23 3.

GP 83 Majaniemen Tilli Des Chamois Pat Laro 10597 – 4,54 – 3,42 3.

GP 83 Ylihaaviston Epeli Duo Star Normandin 10513 – 4,26 – 3,46 2.

GP 83 Joukolan Hassu-Regan Lagace Ristourn 10459 – 3,75 – 3,81 1.

GP 83 AT Amanda Des Chamois Poker 10445 – 4,35 – 3,30 3.

GP 83 Pakasen Viivi Forever Schoon Special K 10359 – 4,05 – 3,30 2.

GP 83 Urania Shady Walnut Conn 10284 – 4,28 – 3,35 1.

GP 83 Jysynmäen Yeni Kildare Uliver 10274 – 3,87 – 3,27 3.

GP 83 Jysynmäen Yaris Margot Calimero 10050 – 3,94 – 3,32 4.

GP 83 HH Etäällä Bonnie Brae Heligo 9943 – 4,08 – 3,48 2.

GP 83 Rannan Pramea Woodland View Pardner 9926 – 3,90 – 3,09 3.

GP 83 Aniston Des Chamois Poker 9883 – 4,47 – 3,16 3.

GP 83 Des Chamois Pitaya ET Don-Sher Hector 9879 – 3,26 – 3,37 2.

GP 83 Uusi-Suon Vanessa McCornic Nelson 9837 – 4,69 – 3,28 3.

Ayrshire-lehti Kallio Merja Laiholahti Laura ja Jouko Ahonkivi, Suutari Viitanen Seija ja Hannu Huitti Hannu, Ranta Mikko, Ylönen Sini Mertanen Anne ja Juha Teiskonlahti Heli ja Antti Ahonkivi Olavi Mty Tikka Koljonen Aaro ja Mirja Koljonen Aaro ja Mirja Kallio Merja Koljonen Aaro ja Mirja Ylimäki Susanna ja Jari Peltola Riikka ja Peltonen Mika Bodbacka Anne ja Rajaniemi Jussi Laiholahti Laura ja Jouko Koljonen Aaro ja Mirja Ahonkivi Olavi Koljonen Aaro ja Mirja Mty Tikka Laiholahti Laura ja Jouko Pakkasmaa Pauliina Toikka Hannu ja Tiina Kivilahti Jani ja Räikkönen Saija Peltola Riikka ja Peltonen Mika Koljonen Aaro ja Mirja Koljonen Aaro ja Mirja Koljonen Aaro ja Mirja Ahonkivi Olavi Suutari Pekka Laiholahti Laura ja Jouko Mty Tikka Ylimäki Susanna ja Jari Kallio Merja Koljonen Aaro ja Mirja Mty Tikka Rinkinen Juha ja Huotari Jani Viitanen Seija ja Hannu Ahonkivi Olavi Mukkala Piia ja Sami Koljonen Aaro ja Mirja Teiskonlahti Heli ja Antti Koljonen Aaro ja Mirja Laiholahti Laura ja Jouko Tanner Jyri ja Tia Pakkasmaa Pauliina Tammenpään mty Mty Tikka Mty Tikka Kotila Minna ja Pasi Koljonen Aaro ja Mirja Mertanen Anne ja Juha Rinkinen, Huotari, Kivilahti, Räikkönen Savikko Sanna

65

Ayrshire-lehti GP 83 Exsus Des Prairies Potter 9801 – 4,43 – 3,33 2.

GP 83 Karhilan Aktad Des Prairies Felix 9746 – 4,18 – 3,32 2.

GP 83 Kuortin Yoplait Shady Walnut Conn 9690 – 4,14 – 3,13 2.

GP 83 Rantaniityn Hanke R Facet 9586 – 4,29 – 3,52 1.

GP 83 Jysynmäen Aula Lagace Modem 9570 – 3,71 – 3,32 2.

GP 83 Joukolan Ainikki Faucher Futis ET 9569 – 5,02 – 3,74 2.

GP 82 Jysynmäen Yppi Kotimäen Urkki 14465 – 4,68 – 3,44 3.

GP 82 Pakasen Tiramisu Kildare Jerry 13615 – 4,15 – 3,41 4.

GP 82 Jysynmäen Villa Kildare Dupont 13393 – 3,65 – 3,24 4.

GP 82 Rounion Timjami Covey-Farms Palmyra Ripken 12638 – 3,43 – 2,81 2.

GP 82 Harjun Välke AT Seepa 12502 – 3,39 – 3,62 5.

GP 82 Joukolan Fiksu Shady Walnut Conn 12491 – 4,00 – 3,32 4.

GP 82 Moision Emmanuelle Des Prairies Potter 12392 – 3,55 – 3,60 2.

GP 82 Jysynmäen Esanssi Des Prairies Potter 12245 – 4,12 – 3,23 2.

GP 82 Vanilja Orraryd 12088 – 4,20 – 3,76 2.

GP 82 Rannan Angervo Duo Star Normandin 11928 – 4,02 – 3,25 2.

GP 82 Lehmuston Agronomi ET Des Chamois Poker 11672 – 4,23 – 3,34 2.

GP 82 Lallin Uranium Birghdale Copper 11583 – 3,92 – 3,10 3.

GP 82 Jysynmäen Angel Lagace Modem 11541 – 4,19 – 3,52 3.

GP 82 Jysynmäen Agnes Kildare Jerome 11513 – 4,14 – 3,36 2.

GP 82 Pakasen Yrtti Kildare Dupont ET 11489 – 4,26 – 3,31 3.

GP 82 Lehmuston Yle Don-Sher Hector 11441 – 4,13 – 3,39 2.

GP 82 Jysynmäen Aileen ET Des Chamois Poker 11435 – 3,95 – 3,44 3.

GP 82 Lashburn Aurora ET Birghdale Copper 11422 – 4,02 – 3,22 3.

GP 82 Hjärta 240 Forever Schoon Cornelius 11326 – 4,44 – 3,17 5.

GP 82 Rounion Pardner Saga Woodland View Pardner 11324 – 3,50 – 3,32 3.

GP 82 Uusi-Suon Poker Eye ET Des Chamois Poker 11248 – 4,11 – 3,21 2.

GP 82 Portaankorvan Armo Des Chamois Poker 11120 – 3,81 – 3,40 3.

GP 82 KK. Amalia Margot Calimero 10939 – 3,57 – 3,37 2.

GP 82 Rasilan Viuhka Birghdale Copper 10921 – 4,17 – 3,17 3.

GP 82 Joukolan Aloha Mapleburn Remington 10911 – 3,52 – 3,38 3.

GP 82 Näpinmäen Aura Kellcrest Ice Man 10902 – 4,80 – 3,56 2.

GP 82 YetSet Larch Grove Mischief 10894 – 4,05 – 3,25 4.

GP 82 Ämmä Rannan Uamu 10845 – 4,92 – 3,87 2.

GP 82 Faucher Femina ET Shady Walnut Conn 10672 – 4,11 – 3,31 2.

GP 82 Koivulinnan Yölintu Kildare Uliver ET 10660 – 4,92 – 3,43 3.

GP 82 Rasilan Ulpu Shady Walnut Conn 10543 – 4,14 – 3,46 2.

GP 82 Joukolan Yosetti Don-Sher Hector 10521 – 3,90 – 3,30 3.

GP 82 Karhilan FinaMarie Shady Walnut Conn 10483 – 3,86 – 3,42 3.

GP 82 Enkeli Des Prairies Potter 10344 – 5,02 – 3,73 1.

GP 82 Jysynmäen Ynnä Don-Sher Hector 10265 – 4,30 – 3,30 3.

GP 82 Lehmuston Amalia Mapleburn Remington 10233 – 4,68 – 3,12 2.

GP 82 Kurhilan Anis Mapleburn Remington 10250 – 3,89 – 3,59 2.

GP 82 AT Tossi Peterslund 10201 – 4,19 – 3,46 3.

GP 82 Näpinmäen Aivina Lagace Uddepum ET 10110 – 5,15 – 3,60 2.

GP 82 Kotimäen Uhrilammas Purolan Orkko 10106 – 3,65 – 3,50 5.

GP 82 Paakkosen Ilona Mäkelän Ulaus 10067 – 3,98 – 3,17 7.

GP 82 Uudispihan Handy Ayr-Phoe Ideostar 10038 – 4,36 – 3,46 1.

GP 82 Lehmuston Yasmin Kellcrest Unix ET 9838 – 4,00 – 3,13 2.

GP 82 Joukolan Albertta Kellcrest He-Man ET 9828 – 4,27 – 3,41 2.

GP 82 Pohjolan Engla Mapleburn Remington 9810 – 3,90 – 3,40 2.

GP 82 Uusi-Suon Anna Des Chamois Poker 9766 – 3,52 – 3,58 2.

GP 82 Alhaisten Helmi Lagace Ristourn 9747 – 3,86 – 3,22 1.

GP 82 Kurhilan Evelyn Kellcrest Professor ET 9715 – 3,49 – 3,65 1.

GP 82 Joukolan Flipper Birghdale Copper 9709 – 4,02 – 3,39 4.

GP 82 Pakasen Amaretto Margot Calimero 9644 – 5,15 – 3,74 3.

GP 82 Rasilan Alma Kellcrest He-Man ET 9566 – 4,13 – 3,32 2.

66

1/2014 Mertanen Anne ja Juha Nousiainen Pirjo Kuortti MTY Hännikäinen Outi Mty Tikka Laiholahti Laura ja Jouko Mty Tikka Pakkasmaa Pauliina Mty Tikka Ahonkivi Olavi Tanner Jyri ja Tia Laiholahti Laura ja Jouko Rinkinen Juha ja Huotari Jani Mty Tikka Suutari Pekka Nousiainen Pirjo Peltola Riikka ja Peltonen Mika Laiholahti Laura ja Jouko Mty Tikka Mty Tikka Pakkasmaa Pauliina Peltola Riikka ja Peltonen Mika Mty Tikka Mty Tikka Ahonkivi Olavi Ahonkivi Olavi Suutari Pekka Mukkala Piia ja Sami Kallio Merja Viitanen Seija ja Hannu Kotila Minna ja Pasi Pesonen Helena Mertanen Anne ja Juha Pohjola Anna-Maija ja Tuomo Laiholahti Laura ja Jouko Rinkinen Juha, Huotari Jani Viitanen Seija ja Hannu Laiholahti Laura ja Jouko Laiholahti, Huitti & Ranta, Kärkkäinen, Suutari Keinänen Kari ja Alli Mty Tikka Peltola Riikka ja Peltonen Mika Kallio Merja Tanner Jyri ja Tia Pesonen Helena Nousiainen Pirjo Paakkonen Jouni ja Eronen Päivi Mty Uudispiha Peltola Riikka ja Peltonen Mika Laiholahti Laura ja Jouko Pohjola Anna-Maija ja Tuomo Kallio Merja Kivilahti Jani ja Räikkönen Saija Kallio Merja Laiholahti Laura ja Jouko Pakkasmaa Pauliina Viitanen Seija ja Hannu

1/2014 GP 82 Majaniemen Elovena Majaniemen Valerdo 9547 – 3,78 – 3,43 2.

GP 82 Pakasen Anemone Don-Sher Hector 9537 – 4,08 – 3,17 2.

GP 81 Lallin Apropo Des Chamois Poker 13743 – 4,02 – 3,26 3.

GP 81 Kurhilan Vanilla Shady Walnut Conn 12917 – 4,10 – 3,38 3.

GP 81 Etevä Des Prairies Potter 12099 – 3,95 – 3,49 2.

GP 81 Uusi-Suon Äppelsider Don-Sher Hector 11771 – 3,89 – 3,69 3.

GP 81 Lehmuston Enna Kellcrest Happiness 11371 – 4,87 – 3,27 3.

GP 81 Nikkilän Amalia Kildare Darude ET 11277 – 3,64 – 3,39 2.

GP 81 Koiviston Heinähattu Ayr-Phoe Ideostar 11227 – 4,05 – 3,54 1.

GP 81 Alhaisten Soilikki Roi Galant 11219 – 4,47 – 3,09 4.

GP 81 Ranta-Seppälän Ehtoo Des Prairies Potter 11203 – 4,67 – 3,34 2.

GP 81 Etevä Viikin Record 11156 – 3,76 – 2,91 2.

GP 81 Jysynmäen Enna Ayr-Phoe Ideostar 11150 – 3,84 – 3,21 2.

GP 81 Joukolan Emmeli Duo Star Normandin 10998 – 4,46 – 3,70 2.

GP 81 Joukolan Alma Duo Star Normandin 10834 – 4,50 – 3,69 2.

GP 81 AT Rossi Woodland View Pardner 10794 – 3,88 – 3,16 8.

GP 81 HH ElmaElli Lagace Ristourn 10780 – 3,66 – 3,31 1.

GP 81 Hjärterum Billy Betsy Lagace Billy 10771 – 3,70 – 3,01 5.

GP 81 Unelma Shady Walnut Conn 10766 – 4,27 – 3,47 3.

GP 81 Rounion Egatta Rounion Yrjänä 10744 – 4,09 – 3,45 2.

GP 81 Aro-Tannerin Ämmi Purolan Orkko 10742 – 4,34 – 3,84 2.

GP 81 Valinta Rounion Taiga ET 10734 – 4,03 – 3,18 2.

GP 81 Viiru Purolan Orkko 10714 – 4,14 – 3,86 2.

GP 81 Ice-Elysee Kellcrest Ice Man 10680 – 4,83 – 3,65 1.

GP 81 Pakasen Villiruusu Shady Walnut Conn 10678 – 3,84 – 3,42 2.

GP 81 Joukolan Ammu-Lisa Des Chamois Poker 10623 – 4,40 – 3,59 2.

GP 81 Päivölän Ylli Päivölän Robell 10557 – 3,54 – 3,26 4.

GP 81 Pakasen Vehnä Kildare Dupont ET 10527 – 3,88 – 3,29 3.

GP 81 Rounion Ymjami Margot Calimero 10422 – 3,70 – 3,43 3.

GP 81 Aksu Kedonkankaan Verku 10400 – 4,63 – 3,75 3.

GP 81 Jysynmäen Yotuel Purolan Orkko 10346 – 4,68 – 3,83 3.

GP 81 HH Vunukka ET Lindero 10297 – 4,62 – 3,35 4.

GP 81 Haiti R Facet 10177 – 5,03 – 3,99 1.

GP 81 Kataran Topas Plum-Bottom Trident’s Lot 10094 – 3,42 – 2,90 2.

GP 81 Lagace Yelly-Modaline ET Visserdale Dilligent 9857 – 4,02 – 3,57 3.

GP 81 HH Foxana Margot Calimero 9752 – 4,11 – 3,35 4.

GP 81 Kildare Annie ET Des Chamois Poker 9702 – 4,86 – 3,41 3.

GP 81 Uusi-Suon Whisky Birghdale Copper 9693 – 3,33 – 3,03 2.

GP 81 Pohjolan Etti Mapleburn Remington 9575 – 4,02 – 3,37 2.

GP 81 Majaniemen Ilo-ET Palmyra Tri-Star Reality 9548 – 4,24 – 3,15 1.

GP 81 Pohjolan Etumerkki Kildare Sylvest ET 9526 – 3,78 – 3,10 2.

GP 80 Uska Asmo Sortti 13258 – 4,33 – 3,43 5.

GP 80 Uudispihan Ypykkä Don-Sher Hector 12952 – 3,82 – 3,18 3.

GP 80 Admin Duo Star Normandin 12489 – 3,54 – 3,07 3.

GP 80 Kuortin Tattari Tyrisevän Miqur 12307 – 3,23 – 3,42 5.

GP 80 Uusi-Suon Uuttera Shady Walnut Conn 12192 – 3,32 – 3,05 3.

GP 80 Lehmuston Agraari ET Des Chamois Poker 12045 – 4,03 – 3,06 2.

GP 80 Aromi Kildare Jerome 11879 – 5,52 – 3,41 3.

GP 80 Lehmuston Auringonkukka Lagace Modem 11834 – 4,07 – 3,35 2.

GP 80 Taateli Ojaniityn Rumba 11789 – 4,68 – 3,35 5.

GP 80 Joukolan Useful Bonnie Brae Heligo 11727 – 4,26 – 3,38 2.

GP 80 Majaniemen Upea Shady Walnut Conn 11645 – 3,67 – 3,18 5.

GP 80 Epeli Vilmilän Ylimys 11563 – 5,36 – 3,14 2.

GP 80 Ypi Visserdale Dilligent 11512 – 4,29 – 3,74 1.

GP 80 Älva Piettisten Umuli 11476 – 4,41 – 3,46 1.

GP 80 Kurhilan Ennätys Lagace Modem 11426 – 3,72 – 3,33 2.

GP 80 Joukolan Ihme Palmyra Tri-Star Reality 11409 – 3,68 – 3,33 1.

Ayrshire-lehti Teiskonlahti Antti ja Heli Pakkasmaa Pauliina Laiholahti Laura ja Jouko Kallio Merja Helkamäki Leena ja Sami Laiholahti Laura ja Jouko Peltola Riikka ja Peltonen Mika Laiholahti Laura ja Jouko Bodbacka Anne ja Rajaniemi Jussi Rautio Salla Kotila Minna ja Pasi Rintala Sanna ja Mauri Mty Tikka Laiholahti Laura ja Jouko Laiholahti Laura ja Jouko Tanner Jyri ja Tia Kotila Minna ja Pasi Viitanen Seija ja Hannu Mty Rauhamaa Ahonkivi Olavi Kotila Minna ja Pasi Pohjola Anna-Maija ja Tuomo Flinkman Kati ja Jouni Keinänen Kari ja Alli Pakkasmaa Pauliina Laiholahti Laura ja Jouko Kivilahti Jani ja Räikkönen Saija Pakkasmaa Pauliina Ahonkivi Olavi Markkanen Anni ja Mika Mty Tikka Kotila Minna ja Pasi Tammenpään mty Ahonkivi Olavi Laiholahti Laura ja Jouko Huitti Hannu ja Ranta Mikko Viitanen Seija ja Hannu Ahonkivi, Laine Pohjola Anna-Maija ja Tuomo Kotila Minna ja Pasi Pohjola Anna-Maija ja Tuomo Mty Rauhamaa Mty Uudispiha Koivikon Kartano Oy Ahonkivi Olavi Nousiainen Pirjo Peltola Riikka ja Peltonen Mika Mertanen Anne ja Juha Peltola Riikka ja Peltonen Mika Mertanen Anne ja Juha Laiholahti Laura ja Jouko Teiskonlahti Heli ja Antti Rintala Sanna ja Mauri Keinänen Kari ja Alli Tammenpään mty Kallio Merja Laiholahti Laura ja Jouko

67

Ayrshire-lehti GP 80 Tasankolan Elviira Rannan Vaahto 11349 – 3,48 – 3,26 3.

GP 80 Nikkilän Viulu Covey-Farms Romeo 11321 – 3,95 – 3,32 3.

GP 80 Utu Vanha-Variksen Rana 11311 – 4,23 – 3,32 5.

GP 80 Rauhamaan Yysa Purolan Orkko 11178 – 4,17 – 3,25 4.

GP 80 AT Amanda Lagace Modem 11115 – 4,46 – 3,70 3.

GP 80 Ystävä Ruokoniemen Orava 11090 – 3,84 – 3,26 5.

GP 80 Akne Lagace Modem 11010 – 3,80 – 3,55 3.

GP 80 Rauhamaan Ansa Des Chamois Poker 10922 – 3,81 – 3,18 2.

GP 80 AT Ripsa Kangassalon Kelli 10892 – 3,69 – 3,47 4.

GP 80 Kotimäen Enkeli Viikin Record 10877 – 4,00 – 3,36 2.

GP 80 Uudispihan Emerald Des Chamois Poker 10869 – 4,38 – 3,67 2.

GP 80 Rounion Vemadi Bonnie Brae Heligo 10828 – 3,78 – 3,25 3.

GP 80 Eva Viikin Record 10769 – 4,10 – 3,53 2.

GP 80 Lehmuston Akuliini Modem 10768 – 5,36 – 3,52 2.

GP 80 Paakkosen Unihiekka Shady Walnut Conn 10708 – 4,26 – 3,18 2.

GP 80 HH Ykatzu Tyrisevän Miqur 10703 – 2,58 – 3,26 2.

GP 80 Aqvarelli Des Prairies Felix 10652 – 5,17 – 3,70 3.

GP 80 Ikkeläjärven Tosca Vanhatalon Muksu 10615 – 4,27 – 3,39 5.

GP 80 Lehmuston Armi Mapleburn Remington 10564 – 3,70 – 3,20 2.

GP 80 Haralan Bertta Ristitien Johde 10555 – 3,34 – 3,28 5.

GP 80 Asteri Birghdale Copper 10553 – 5,14 – 3,40 2.

GP 80 Kurhilan Voralinde Lindero 10515 – 4,07 – 3,59 4.

GP 80 Pakasen Angora Don-Sher Hector 10487 – 4,13 – 3,29 2.

GP 80 Uudispihan Asteri Hyötylän Piuha 10459 – 4,24 – 3,78 2.

GP 80 Joukolan Andalucia Woodland View Pardner 10458 – 4,26 – 3,53 2.

GP 80 Ylpeä Rannan Uamu 10442 – 3,65 – 3,46 2.

GP 80 Yöntähti Purolan Orkko 10388 – 4,88 – 3,58 3.

GP 80 Kellcrest Amaranth ET Don-Sher Hector 10356 – 4,44 – 3,51 3.

GP 80 Toikan Anyway Ardrossan EV Kates Trident 10347 – 4,31– 3,41 2.

GP 80 Aisku Lagace Modem 10306 – 4,10 – 3,31 2.

GP 80 Uudispihan Yvene Larch Grove Mischief 10257 – 4,05 – 3,21 4.

GP 80 Paakkosen Teatheadangel Tyrisevän Miqur 10230 – 3,69 – 3,21 2.

GP 80 Moision Aaria Visserdale Valtsu ET 10216 – 3,57 – 3,30 2.

GP 80 Lehmuston Antiikki La Sapiniere Cacylite 10209 – 4,96 – 3,43 3.

GP 80 Ikkeläjärven Tintti Tyrisevän Miqur 10147 – 4,24 – 3,48 5.

GP 80 Viina Purolan Orkko 10115 – 3,84 – 3,63 3.

GP 80 Ääri Rannan Uamu 10100 – 3,72 – 3,30 2.

GP 80 Honey VR Alkio-Poju ET 10093 – 4,45 – 3,65 1.

GP 80 Jysynmäen Yökkö Kildare Uliver 10082 – 4,24 – 3,47 3.

GP 80 Moision Eukkonen Lagace Ristourn 10050 – 3,61 – 3,36 2.

GP 80 Joukolan Ectoriina Don-Sher Hector 9945 – 4,38 – 3,79 1.

GP 80 Helmi Palmyra Jerry Bendig 9899 – 4,23 – 3,18 1.

GP 80 Uudispihan Apropo Margot Calimero 9896 – 3,99 – 3,46 2.

GP 80 Einikki Rannan Vaahto 9834 – 4,30 – 3,45 2.

GP 80 Ikkeläjärven Edit Asmo Sale ET 9786 – 4,26 – 3,39 2.

GP 80 Rasilan Ailakki Kellcrest He-Man ET 9764 – 3,61 – 3,12 2.

GP 80 AT Assi Don-Sher Hector 9749 – 4,19 – 3,52 2.

GP 80 Rounion Eucalyptys Des Prairies Potter 9718 – 3,84 – 3,50 2.

GP 80 Pakasen Aronia Lagace Uddepum 9695 – 3,92 – 3,29 2.

GP 80 Rauhamaan Aurinko Lagace Modem 9685 – 4,31 – 3,12 4.

GP 80 Rounion Voptio Kildare Darude ET 9660 – 3,78 – 3,91 2.

GP 80 Alisa Des Chamois Poker 9652 – 4,35 – 3,71 2.

GP 80 Pakasen Esikko Kellcrest Ice Man 9621 – 4,85 – 3,68 2.

GP 80 Riitmaan Ellabella Mapleburn Remington 9535 – 4,74 – 3,41 2.

GP 80 Rasilan Elegia De La Cavee Test 9510 – 4,33 – 3,42 2.

GP 80 Sokuran Ellu Asmo Vaateri ET 9509 – 3,03 – 3,23 2.

68

1/2014 Kivilahti Jani ja Räikkönen Saija Laiholahti Laura ja Jouko Mty Rauhamaa Mty Rauhamaa Tanner Jyri ja Tia Mertanen Anne ja Juha Ylimäki Susanna ja Jari Mty Rauhamaa Tanner Jyri ja Tia Nousiainen Pirjo Mty Uudispiha Ahonkivi Olavi Tammenpään mty Peltola Riikka ja Peltonen Mika Paakkonen Jouni ja Eronen Päivi Laiholahti Laura ja Jouko Mertanen Anne ja Juha Ikkeläjärvi Katariina ja Veli, Rintala Sanna ja Mauri Peltola Riikka ja Peltonen Mika Kuortti MTY Mertanen Anne ja Juha Kallio Merja Pakkasmaa Pauliina Mty Uudispiha Laiholahti Laura ja Jouko Pohjola Anna-Maija ja Tuomo Rautio Salla Mty Tikka Toikka Hannu ja Tiina Mertanen Anne ja Juha Mty Uudispiha Paakkonen Jouni ja Eronen Päivi Rinkinen Juha ja Huotari Jani Peltola Riikka ja Peltonen Mika Ikkeläjärvi Katariina ja Veli, Rintala Sanna ja Mauri Pohjola Anna-Maija ja Tuomo Pohjola Anna-Maija ja Tuomo Tammenpään mty Mty Tikka Rinkinen Juha, Huotari Jani Laiholahti Laura ja Jouko Tammenpään mty Mty Uudispiha Kavander Elina ja Mika Rintala Sanna ja Mauri Viitanen Seija ja Hannu Tanner Jyri ja Tia Ahonkivi Olavi Pakkasmaa Pauliina Mty Rauhamaa Ahonkivi Olavi Nieminen Nina Pakkasmaa Pauliina Kavander Elina ja Mika Viitanen Seija ja Hannu Flinkman Kati ja Jouni

1/2014

Ayrshire-lehti

Kotimainen Startti

– vahva tuotanto alusta alkaen

Hyvin hoidettu vasikka tulee aikuisena lypsämään paremmin.

Startissa on maidon raaka-aineet ja kaikki, mitä vasikka tarvitsee terveeseen kasvuun.

Tuottajat tietävät, että kotimainen Startti antaa varmat tulokset kaikissa juottomuodoissa.

Siksi se on Suomen suosituin – vuodesta toiseen.

Startti Auto Startti Maito Instant

www.valio.fi/Startti

Startti tuotannon kasvulle.

Maitotiloille ja vasikkakasvattamoille. 69

Ayrshire-lehti

1/2014

AYRSHIRE FINLAND 2013 -VALOKUVAKILPAILUN TULOKSET

AYRSHIRE FINLAND 2013 - VALOKUVAKILPAILUN TULOKSET

70

Viime vuoden Ayrshire Winter Show’hun emme saaneet valokuvaajaa ja tämä oli nähtävissä valokuvakilpailun osallistujamäärässä.

Ayrshire Finland 2013 -valokuvakilpailuun osallistui vain kuusi kuvaa. Kuvat jaettiin kahteen luokkaan; hieholuokassa kilpaili neljä kuvaa ja lehmäluokassa kaksi. Tuomarina toimi Yves Charpentier. Tämän vuoden

Talvinäyttelyssä kuvattiin lähes 50 eläintä, joten toiveita on, että seuraavassa valokuvakilpailussa on enemmän osallistujia.

Onnea voittajille ja kiitos kaikille valokuvakilpailuun osallistuneille!

Hiehot

1. D Savinnan Ikikulta Isä: Palmyra Tri-Star Burdette Emä: Savinnan & Uusi-Suon Alppiruusu AF-VG86 Emänisä: Des Chamois Poker ET Kasvattaja ja omistaja: Sanna Savikko

2. C HH. Rhythm JulieMarie Emä: HH. AdaMarie AF-GP83 Isä: Rosehill Rythmajig Emänisä: Don-Sher Hector Omistaja ja kasvattaja: Huitin Holstein

3. B Joukolan Jamaica Isä: Jelyca Oblique Emä: Joukolan Andalucia Emänisä: Woodland V Pardner Omistaja ja kasvattaja: Laura ja Jouko Laiholahti

4. A Joukolan Jalopeno Isä: Faucher Poker Enrique ET Emä: Joukolan Yeera Emänisä: Don-Sher Hector Omistaja ja kasvattaja: Laura ja Jouko Laiholahti

1/2014

Ayrshire-lehti

Hiehot Järjestys: D-C-B-A Perustelut: Hieho D on tasapainoinen, tyylikäs hieho, jolla on hyvä luuston laatu. Sillä on paremmat jalat, parempi luuston laatu ja takajalkojen asento kuin hieholla C. Hieho D on myös hieman tyylikkäämpi ja pidempi kuin hieho C. Hieholla C on paljon syvempi runko ja parempi kylkiluiden rakenne kuin hieholla B. Hiehot B ja A ovat hyvin tasaväkisiä, pidän vain hiehon B pituutta parempana. Hieho B on myös hieman korkeampi kuin hieho A. Hieho D on Junior Champion ja hieho C Vara Junior Champion aiemmin mainituilla perusteluilla.

Lehmät

1. B Palmyra Cali Emelie ET AF-VG85 Isä: Margot Calimero Emä: Palmyra Pardner T.S. Bonnie EX90 Emänisä: Woodland View Pardner Kasvattaja: Palmyra Farm Omistajat: Sini Ylönen, Huitin Holstein

2. A Kurhilan Rig Iceland AF-GP81 Emä: Mapleburn Yvella ET Isä: Palmyra Poker Riggins Emänisä: Blackaddar BB Kellog Kasvattaja: Merja Kallio Omistaja: Huitin Holstein

Lehmät Järjestys: B-A Perustelut: Lehmä B on erittäin tasapainoinen lehmä, jolla on erinomainen utare, erittäin hyvät jalat ja hyvä rungon kapasiteetti.

Lehmä B voittaa erittäin helposti lehmän A. Sillä on paljon lyhyempi ja leveämpi takautareen kiinnitys ja myös paljon runsaampi verisuonitus utareessa. Se on myös lypsytyyppisempi ja sillä on parempi luuston laatu jaloissa.

Lehmä B on Grand Champion samoilla perusteilla, jotka mainittiin aiemmin.

Paras utare on myös lehmällä B. Cows’ placings: B-A Reasons: Cow B is a very well-balanced cow with a super udder, very good feet and legs and good capacity.

She is a very very easy winner over the cow A. She is showing a much higher and wider rear udder attachment and a lot more veination on her udder as well. She is also showing more dairy character and a better bone quality in her feet and legs.

The cow B will be Grand champion over the cow A for the same reasons previously mentioned.

Cow B will be also the best udder.

Tässä ovat arvosteluni tämän vuoden kilpailussa. Kiitos, että sain jälleen tuomaroida kilpailua ja onnittelut kaikille osallistujille sekä voittaneiden eläinten omistajille.

So, here are my placings for this year competition, thank for having again judging that and congratulations to all the participants and to the owners of the winning animals.

Paljon kiitoksia! Parhain terveisin

Thanks very much and best regards.

Yves Charpentier, Ayrshire Canada

AYRSHIRE FINLAND 2013 -VALOKUVAKILPAILUN TULOKSET

Heifer’s placings: D-C-B-A Reasons: Heifer D is a well-balanced heifer with style and good bone quality.

She is over heifer C mainly because she is showing better feet and legs, better bone quality and a better set of the rear legs. She is also showing more style a bit and more length of body.

C over B: Heifer C is showing a lot more body depth and a better ribs structure compare the heifer B. B over A: A very close placing, I just prefer the length of body of the heifer B. Heifer B is also showing a bit more stature than heifer A. Heifer D will be Junior Champion over heifer C as reserve for the same reasons previously mentioned.

Yves Charpentier, Ayrshire Canada

71

Ayrshire-lehti

1/2014

JUNNUT • JUNNUT • JUNNUT • JUNNUT • JUNNUT • JUNNUT

Junnutiimin uusi vetäjä, Juulia Ahlholm Olen Juulia Ahlholm ja minut valittiin Kirsin kanssa vetämään Junnutiimiä tänä vuonna. Olen 22-vuotias, tällä hetkellä Helsingissä elämääni viettävä kotieläintieteen opiskelija Kärsämäeltä, PohjoisPohjanmaalta. Kotitilallani Korkiakosken Ayrshiressa meillä on noin 60 lehmää lypsyssä ja kiinnostukseni ayrshirea kohtaan on täysin kotikasvatuksen ansiota.

Tänä vuonna haluan innostaa teitä nuoria kiinnostumaan enemmän ayrshiresta, sillä teissä on myös ayrshiren tulevaisuus!

Siksipä järjestämmekin kesällä kaksi junnupäivää; toisen päivän aihe on enemmän näyttelyihin keskittyvä, toisessa taas tutkaillaan itse ayrshirelehmää!

Jos jotain kysyttävää ilmenee, minut saa kiinni numerosta 044 3750 456 tai sähköpostilla juulia.ahlholm@helsinki.fi. Junnutiimin löydät lisäksi myös Facebookista nimellä Ayrshire-juniorit.

Aurinkoista kevättä teille kaikille, nähdään kesän tapahtumissa!

Juulia Ahlholm (vas.) aloitti Junnutiimin vetäjänä tämän vuoden alusta.

Kirsi Teiskonlahti jatkaa Junnutiimin toisena vetäjänä. Kuva Jari Ahlholm

Uusi kilpailu junnuille!

Eläimiä on hyvä osata tarkastella ja vertailla keskenään niiden rakenteen osalta. Vaikka järjestys olisi ilmeinen, aina on pystyttävä antamaan kattavat perustelut - minkä takia jokin eläin on parempi kuin toinen. On myös pystyttävä erottamaan ne tekijät hiehoista, mitkä tekevät siitä tulevaisuudessa hyvän lypsylehmän.

Hieholla taakse kaareutuvat kylkiluut ja laaja rintakehä, leveä lantio ja ohuet reidet kertovat siitä, että hieholla on tilaa tulevalle utareelle täynnä maitoa.

Myös lehmien kanssa on pystyttävä erottamaan hyvä utare huonosta - utareen tulee kestää siihen kohdistuva tuotantorasitus. Hyvän utareen tunnistaa vahvasta etukiinnityksestä, leveästä ja korkeasta takakiinnityksestä sekä keskisiteestä, jonka ansiosta vetimet ovat optimaalisesti sijoittuneet.

Hyvä nuori, tulet tarvitsemaan näitä taitoja tulevaisuudessa niin navetassa, näyttelyissä kuin uudessa Ayrshirekasvattajien kilpailussa! Kisan ideana on joka kuukausi laittaa järjestykseen hyvin perusteluin neljä eläintä samasta ikäluokasta. Potrettikuvat eläimistä julkaistaan Facebookissa sekä Ayrshirekasvattajien kotisivuilla Juniorit-osiossa. Luokat on jaettu seuraavasti: huhtikuu: 6 - 10 kuukauden ikäiset hiehot toukokuu: 11 - 15 kuukauden ikäiset hiehot kesäkuu: 16 - 20 kuukauden ikäiset hiehot heinäkuu: 21 - 25 kuukauden ikäiset hiehot elokuu: Junior champion

syyskuu: kerran poikineet lehmät lokakuu: kahdesti poikineet lehmät marraskuu: kolmesti poikineet lehmät joulukuu: neljä kertaa tai useammin poikineet lehmät tammikuu: Grand champion Kilpailu ei vaadi joka kuukautista osallistumista, mutta silloin saat siitä itse parhaan hyödyn, sekä paremmat mahdollisuudet voittaa vuoden parhaan tuomarin tittelin, joka jaetaan Ayrshiren Talvinäyttelyssä Seinäjoella. Joka kuukausi valitaan myös parhaat perustelut ja ne julkaistaan.

Tässä kilpailussa tarkoituksena on oppia huomaamaan eläimistä eroja ja laittamaan eläimiä järjestykseen, mutta mikä tärkeintä, perustelemaan omat valintansa. Niin sanottua oikeaa järjestystä ei ole, mutta omaa järjestystään pitää pystyä perustelemaan vakuuttavasti.

Kuvat julkistetaan aina kuukauden alussa, jonka jälkeen aikaa tehdä omat järjestyksensä on kuukauden loppuun, jolloin omat vastaukset voi lähettää sähköpostilla junnutiimi@gmail. com. Ilmoitathan myös syntymävuotesi, sillä Talvinäyttelyssä palkitaan sekä nuoremmista että vanhemmista junnuista omat parhaat tuomarinsa.

Tuomaroimisiin!

Junnutiimi

JUNNUT • JUNNUT • JUNNUT • JUNNUT • JUNNUT • JUNNUT 72

1/2014

Ayrshire-lehti

JUNNUT • JUNNUT • JUNNUT • JUNNUT • JUNNUT • JUNNUT

Vuoden kuva 2013 -kilpailun tulokset Yleisöäänestyksellä Vuoden kuvaksi 2013 äänestettiin Tiia Keinäsen ottama heinäkuun kuva. Toiselle sijalle ylsi Emilia Kourimon kesäkuun kuva ja kolmannelle sijalle Anna Lehtisen tammikuun kuva.

Junnutiimi kiittää kaikkia osallistuneita kuvien lähettämisestä.

Kuvakilpailu on ainakin tämän vuoden tauolla. Tykkäämällä Ayrshirejunioreiden Facebook-sivusta pysyt kärryillä tulevista kilpailuista ja tapahtumista!

Vuoden kuva 2013, kuvaaja Tiia Keinänen.

Ansiokkaasta AF Future -vihkon täyttämisestä palkittiin alle 13-vuotiaiden sarjassa Veera Peura. Vihko oli huolellisesti täytetty ja teki vaikutuksen Junnutiimiin.

Onnittelut Veera!

Palkinto lähetetään voittajalle postitse.

Kesäkuun

kuva, Em

Tammiku u

ilia Kourim

n kuva, A

o.

nna Lehti

nen.

Kuva Tiia Keinänen

JUNNUT • JUNNUT • JUNNUT • JUNNUT • JUNNUT • JUNNUT 73

Ayrshire-lehti

1/2014

Ayrshire vuosinäyttely – Ayrshire Winter Show 2014 Tuomari David Mayo, Australia SUMMER CALF / KESÄVASIKAT 1.6 - 31.7.2013 syntyneet vasikat Luokan sponsori OSUUSKUNTA MAITOKOLMIO

1. PETÄISMÄEN KÄÄPIÖ (Palmyra Tri-Star Burdette x Des Chamois Poker ET) om. Alli ja Kari Keinänen 2. JOUKOLAN GEISHA (Kellcrest Landscape ET x Beau Lac Nemo ET) om.

Laura ja Jouko Laiholahti 3. PÄIVÖLÄN B OPRAH (Palmyra Tri-Star Burdette x Des Chamois Poker ET) om. Saija Räikkönen ja Jani Kivilahti 4. POHJOLAN KIMMA (Palmyra Tri-Star Burdette x Shady Walnut Conn) om.

Anna-Maija ja Tuomo Pohjola 5. SARAN KESÄHEINÄ (Palmyra Tri-Star Burdette x Palmyra Poker Riggins ET) om. Salla Rautio 6. MAPLEBURN KIVA ET (Palmyra Tri-Star Burdette x Blackaddar BB Kellogg) om. Elina ja Mika Kavander 7. HARJULAN KUVIO (Palmyra Tri-Star Burdette x Duo Star Normandin) om.

Tarja ja Pekka Saarinen

JUNIOR YEARLING / KEVÄTHIEHOT 1.3 - 31.5.2013 syntyneet hiehot Luokan sponsori LYPSYKONEHUOLTO MÄLLINEN OY – PJ FARM

1. SHADY WALNUT GOLD-MORIA ET (Mapleburn Remington ET x Forever Schoon MM Cornelius ET) om. Laura ja Jouko Laiholahti 2. KILDARE POKER VALERIE ET (Des Chamois Poker ET x Adrossan K Trident) om. Saija Räikkönen ja Jani Kivilahti 3. ROUNION MIRICALISA (Rounion Saga Riggins Irvin x Kildare Jerry) om.

Olavi Ahonkivi 4. KUUSINIEMEN KAUNOKKI (Palmyra Tri-Star Burdette x Mapleburn Remington ET) om. Juha Rinkinen ja Jani Huotari 5. KUUSINIEMEN KARMEN (Palmyra Tri-Star Burdette x Palmyra Poker Riggins ET) om. Juha Rinkinen ja Jani Huotari 6. KURHILAN DREAMER KARMEN (Nexus Dreamer x Cedarvale Charleston) om. Merja Kallio 7. ÄNKÖN GABRIELLA (Nexus Dreamer x Covey-Farms Romeo ET) om.

Sari Änkö 8. DU PETIT BOIS PEACE ET (Margot Calimero x Blackaddar BB Kellogg) om. Alli ja Kari Keinänen 9. PALOMÄEN KUNINGATAR (Des Prairies Potter x Palomäen Uniikki ET) om. Tiina ja Keijo Harju-Keturi 10. HARJULAN KASTANJA (Palmyra Tri-Star Burdette x Des Prairies Potter) om. Tarja ja Pekka Saarinen 11. SARAN KUUNLILJA (Asmo Ullimulli ET x Yellow Briar Journeyman) om.

Salla Rautio

INTERMEDIATE YEARLING / TALVIHIEHOT 1.12.2012 - 28.2.2013 syntyneet hiehot Luokan sponsori OY FEEDEX AB

1. JOUKOLAN JULIETTA (Faucher Poker Erwin x Margot Calimero) om. Laura ja Jouko Laiholahti 2. NINAN JUHLAMUUMI (Palmyra Tri-Star Burdette x Des Chamois Poker ET) om. Nina Nieminen 3. KUUSINIEMEN KLEOPATRA (Faucher Poker Erwin x Don Sher Hector) om. Eliisa ja Martti Kumpula 4. JOUKOLAN KINSELLA (Nexus Dreamer x Des Chamois Poker ET) om.

Laura ja Jouko Laiholahti 5. ROSAYRE JOY-DREAM ET (Nexus Dreamer x Blackaddar BB Kellogg) om.

74

Elina ja Mika Kavander) 6. MAPLEBURN PIA’S CHRISTMAS ET (Don-Sher Hector x Blackaddar BB Kellogg) om. Alli ja Kari Keinänen 7. RASILAN KORU (De La Plaine Prime x Kellcrest Ice Man ET) om. Seija ja Hannu Viitanen 8. ROSAYRE KAITLYN ET (Nexus Dreamer x Blackaddar BB Kellogg) om.

Elina ja Mika Kavander

SENIOR YEARLING / SYYSHIEHOT 1.9 - 30.11.2012 syntyneet hiehot Luokan sponsori KÄRKI-AGRI

1. ROUNION NEMO TOMETTA (Beau Lac Nemo ET x De La Cavee Test ET) om. Olavi Ahonkivi 2. KORKIAKOSKEN PRIME JOSEFINA (De La Plaine Prime x Birghdale Copper) om. Anu ja Jari Ahlholm 3. SARAN JAKARANDA (Palmyra Tri-Star Burdette x Des Chamois Poker ET) om. Salla Rautio 4. KURHILAN JASMINE ET (Palmyra Poker Riggins ET x Margot Calimero) om. Seija ja Hannu Viitanen 5. FOREVER SCHOON JELLY ET (Blackaddar BB Kellogg x Kellcrest Ice Man ET) om. Seija ja Hannu Viitanen 6. JENI (Beau Lac Nemo ET x Uutelan Volppa) om. Leena ja Sami Helkamäki 7. KOSOLAN JÄÄHILE (Kellcrest Landscape ET x Asmo Reitari ET) om.

Jorma Sillanpää

SUMMER YEARLING / KESÄHIEHOT 1.6 - 31.8.2012 syntyneet hiehot Luokan sponsori SEILAB OY

1. KUORTIN JIGGLYPUFF (Palmyra Poker Riggins ET x Des Prairies Potter) om. Kuortti mty 2. RIITMAAN JOJOBA ET (Jelyca Oblique x Margot Calimero) om. Elina ja Mika Kavander 3. MAJANIEMEN JÄNNITYS ET (Palmyra Tri-Star Reality x Birghdale Copper) om. Heli ja Antti Teiskonlahti

JUNIOR & 2-YEAR OLD HEIFERS / 2-VUOTIAAT HIEHOT 1.12.2011 - 31.5.2012 syntyneet hiehot Luokan sponsori ATRIA NAUTA

1. JOUKOLAN JAMAICA (Jelyca Oblique x Woodland V Pardner) om. Laura ja Jouko Laiholahti 2. FOREVER SCHOON JEEJEE ET (Margot Calimero x Kellcrest Ice Man ET) om. Seija ja Hannu Viitanen 3. KUUSINIEMEN JOSEFINA (Ronde Remington Elias x Kellcrest He-Man ET) om. Eliisa ja Martti Kumpula 4. RANNAN JUHLA (Nexus Dreamer x Des Chamois Poker ET) om. Mirja ja Aaro Koljonen 5. AT ITHÄ (Faucher Poker Erwin x Suontaan Jehta ET) om. Tia ja Jyri Tanner 6. ROUNION JOPTIO (Palmyra Poker Riggins ET x Kildare Darude ET) om.

Olavi Ahonkivi 7. FAUCHER R. JASMIN ET (Mapleburn Remington ET x La Sapiniere Cacylite ET) om. Alli ja Kari Keinänen

JUNIOR BREEDER´S HERD / KASVATTAJALUOKKA HIEHOT

Kolme hiehoa samalla kasvattajanimellä, kaksi kolmesta pitää olla näytteilleasettajan omistuksessa.

1. JOUKOLA, om. Laura ja Jouko Laiholahti 2. KUUSINIEMI, om. Eliisa ja Martti Kumpula

1/2014

Ayrshire-lehti

Ayrshire vuosinäyttely – Ayrshire Winter Show 2014 8. FAUCHER POKER OPAL ET-AF-VG86 (Des Chamois Poker ET x Faucher Loto ET) om. Saija Räikkönen ja Jani Kivilahti 9. JOUKOLAN ILMA (Palmyra Tri-Star Burdette x Duo Star Normandin) om.

Laura ja Jouko Laiholahti 10. RANTA-SEPPÄLÄN IDOLI (Palmyra Tri-Star Burdette x Asmo Ohitus ET) om. Minna ja Pasi Kotila 11. ÄNKÖN IN-CA (Du Petit Lac Hammer ET x Shady Walnut Conn) om.

Sari Änkö

4 YEAR OLD COWS / 4-V LEHMÄT 1.9.2009 - 31.8.2010 syntyneet lehmät Luokan sponsori RAISIO AGRO

3. ROUNIO, om. Olavi Ahonkivi 4. SARAN, om. Salla Rautio

JUNIOR CHAMPIONSHIP

1. ja 2. sijalle tulleet jokaisesta hieholuokasta, näistä valitaan Junior Champion, Reserve Champion ja Honorable Mention (kunniamaininta)

Junior Champion

JOUKOLAN JAMAICA om. Laura ja Jouko Laiholahti

1. AT HAVISAMANDA (Palmyra Jerry Bendig ET x Des Chamois Poker ET) om. Tia ja Jyri Tanner 2. FOREVER SCHOON ELLY-EDITH (Margot Calimero x Forever Schoon BK Price) om. Laura ja Jouko Laiholahti 3. DES PRAIRIES HANNAH (Blackaddar BB Kellogg x Forever Schoon MM Cornelius) om. Erika ja Jukka Särkijärvi 4. DES PRAIRIES HAZEL (Blackaddar BB Kellogg x Forever Schoon MM Cornelius) om. Erika ja Jukka Särkijärvi 5. MAPLEBURN PIA’S PROMISE ELEGIA ET (Cedarvale Charleston x Blackaddar BB Kellogg) om. Elina ja Mika Kavander 6. HAKAMAAN HAPU-AF-GP84 (Lagace Ristourn x Woodland V Pardner) om. Heli ja Asko Hakamaa 7. R.K.R HERTTA ET (Don-Sher Hector x Vaaralan Aika) om. Merja Kallio ja Olavi Ahonkivi 8. IKKELÄJÄRVEN HELLUUNEN (Mapleburn Remington ET x Niemelän Ooppium) om. Sanna ja Mauri Rintala & Katariina ja Veli Ikkeläjärvi 9. SAVINNAN ENYA-AF-GP83 (Visserdale Valtsu ET x McCornic Nelson ET) om. Sanna Savikko

Reserve Junior Champion JOUKOLAN JULIETTA om. Laura ja Jouko Laiholahti

Honorable Mention Junior ROUNION NEMO TOMETTA om. Olavi Ahonkivi

2 YEAR OLD COWS / 2-V LEHMÄT 1.9.2011 - 28.2.2012 syntyneet lehmät Luokan sponsori HÄMEENLINNAN OSUUSMEIJERI

1. JOUKOLAN Z-ISOLDE (Palmyra Tri-Star Burdette x Des Chamois Poker ET) om. Laura ja Jouko Laiholahti 2. ROUNION OPA BURDETTA (Palmyra Tri-Star Burdette x Des Chamois Poker ET) om. Olavi Ahonkivi 3. KORKIAKOSKEN ELVIS PRISILLA (Korkiakosken Remi Elvis ET x Des Chamois Poker ET) om. Anu ja Jari Ahlholm 4. ROSAYRE POKER’S LOVEFULL ET (Des Chamois Poker ET x Bonnie Brae Garth) om. Saija Räikkönen ja Jani Kivilahti 5. SAVINNAN IKIKULTA (Palmyra Tri-Star Burdette x Des Chamois Poker ET) om. Sanna Savikko

3 YEAR OLD COWS / 3-V LEHMÄT 1.9.2010 - 31.8.2011 syntyneet lehmät Luokan sponsori OY DELAVAL AB

1. ROSAYRE HEART ET (Des Chamois Poker ET x Blackaddar BB Kellogg) om. Alli ja Kari Keinänen 2. KORKIAKOSKEN ANDY HARRIET ET (Ronde Remi Andy ET x Mapleburn Remington ET) om. Anu ja Jari Ahlholm 3. SAVINNAN INKALILJA (Faucher Poker Erwin x Margot Calimero) om.

Sanna Savikko 4. ROUNION HJÄRTA ICANDA (Palmyra Poker Riggins ET x Don-Sher Hector) om. Olavi Ahonkivi 5. AT IOWA (Kildare Sylvest ET x Don-Sher Hector) om. Tia ja Jyri Tanner 6. JOUKOLAN INAMARIE (Palmyra Poker Riggins ET x Shady Walnut Conn) om. Laura ja Jouko Laiholahti 7. JOUKOLAN IDENA-LOL (Du Petit Lac Emerson ET x Lagace Modem ET) om. Laura ja Jouko Laiholahti

5 YEAR OLD COWS / 5-V LEHMÄT 1.9.2008 - 31.8.2009 syntyneet lehmät Luokan sponsori HH EMBRYO OY

1. KORKIAKOSKEN REMI ELEGANCE (Mapleburn Remington ET x Woodland V Pardner) om. Anu ja Jari Ahlholm 2. AT EASHA (Lagace Ristourn x Shady Walnut Conn) om. Tia ja Jyri Tanner 3. SAVINNAN & UUSI-SUON ENKELINSIIPI (Margot Calimero x Kellcrest Ice Man ET) om. Sanna Savikko 4. KORKIAKOSKEN REMI ELISABETH ET (Mapleburn Remington ET x Kildare Jerry) om. Anu ja Jari Ahlholm 5. HH EIDAMARIE ET (Lagace Ristourn x Woodland V Pardner) om. Sanna ja Mauri Rintala & Katariina ja Veli Ikkeläjärvi 6. HH ETÄÄLLÄ (Bonnie Brae Heligo x S K Medalist ET) om. Minna ja Pasi Kotila 7. RANNAN ETRONI (Kellcrest Lucas ET x Margot Calimero) om. Mirja ja Aaro Koljonen 8. ETEVÄ (Des Prairies Potter x Heikkilän Omppu-Limu) om. Leena ja Sami Helkamäki

75

Ayrshire-lehti

1/2014

Ayrshire vuosinäyttely – Ayrshire Winter Show 2014 MATURE COW / VARTTUNEET LEHMÄT ennen 1.9.2008 syntyneet lehmät Luokan sponsori VALIO

1. KORKIAKOSKEN POKER ADELAIN ET (Des Chamois Poker ET x Kellcrest Ice Man ET) om. Anu ja Jari Ahlholm 2. RANNAN HEIDI (Kellcrest He-Man ET x Covey-Farms Romeo ET) om.

Mirja ja Aaro Koljonen 3. KILDARE CONN UMAYA (Shady Walnut Conn x Kildare Jerry) om. Mirja ja Aaro Koljonen 4. RONDE CONN CATHERINE ET-AF-VG86 (Shady Walnut Conn x CoveyFarms Romeo ET) om. Saija Räikkönen ja Jani Kivilahti 5. ROUNION ROMEO SAGA WALENCIA (Covey-Farms Romeo ET x CoveyPalmyra O Ripken ET) om. Olavi Ahonkivi 6. AT AJO (Lagace Modem ET x Asmo Nutria) om. Tia ja Jyri Tanner

4. Sari Änkö 5. Heikki Vanhatalo 6. Meri Nissilä 7. Jenni Suokas 8. Juulia Ahlholm 9. Juho Vanhatalo 10. Malin Brihall 11. Eveliina Kumpula 12. Andreas Nedergaard Dossing 13. Mira Kaappola 14. Salla Rautio 15. Tia Tanner 16. Linnea Knutsson 17. Sannasisko Äijö

NORDIC SHOWMANSHIP Tuomari David Mayo, Australia Luokan sponsori VALTRA 1. Marie Arvidsson, Ruotsi 2. Juulia Ahlholm, Suomi 3. Emil Vest-Hansen, Tanska 4. Andreas Nedergaard Dossing, Tanska 5. Suvi Mertanen, Suomi 6. Malin Brihall, Ruotsi 7. Linnea Knutsson, Ruotsi 8. Eveliina Kumpula, Suomi

PARAS AYRSHIREKARJA 2013

Prosentuaalisesti eniten All Stars-lehmiä karjassa ROUNION AYRSHIRE 47%, om. Olavi Ahonkivi JOUKOLAN AYRSHIRE 46%, om. Laura ja Jouko Laiholahti RASILAN AYRSHIRE 31%, om. Seija ja Hannu Viitanen RANNAN AYRSHIRE 23%, om. Mirja ja Aaro Koljonen PAAKKONEN 21%, om. Päivi Eronen ja Jouni Paakkonen

BREEDER´S HERD / KASVATTAJALUOKKA LEHMÄT

Kolme lehmää samalla kasvattajanimellä, kaksi kolmesta pitää olla näytteilleasettajan omistuksessa.

1. KORKIAKOSKI, om. Anu ja Jari Ahlholm 2. ARO-TANNER (AT), om. Tia ja Jyri Tanner 3. JOUKOLA, om. Laura ja Jouko Laiholahti 4. ROUNIO, om. Olavi Ahonkivi¨ 5. SAVINNA, om. Sanna Savikko

GRAND CHAMPIONSHIP

1. ja 2. sijalle tulleet jokaisesta lehmäluokasta, näistä valitaan Grand Champion, Reserve Grand Champion ja Honorable Mention (kunniamaininta)

Grand Champion AT HAVISAMANDA om. Tia ja Jyri Tanner

Reserve Grand Champion

KORKIAKOSKEN REMI ELEGANCE om. Anu ja Jari Ahlholm

Honorable Mention

JOUKOLAN Z-ISOLDE om. Laura ja Jouko Laiholahti

SHOWMANSHIP Tuomari Peter Drummond, Iso-Britannia Luokan sponsori CONEXX 1. Sanna Savikko 2. Sari Vanhatalo 3. Janina Suokas

76

Junior Handler JUNIOR HANDLER Tuomari: Peter Drummond, Iso-Britannia LUOKKA 1. 2001 - 2003 syntyneet 1. Suvi Keinänen 2. Kia Iivarinen 3. Veera Iivarinen 4. Josefiina Kavander LUOKKA 2. 1999 - 2000 syntyneet 1. Pinja Kuntsi 2. Aamos Taivalmäki 3. Pia Pylkkönen 4. Arttu Sillanpää LUOKKA 3. 1998 syntyneet 1. Iiris Nissilä 2. Minttu Pajula 3. Karoliina Nieminen 4. Siiri Lumme 5. Justiina Kavander 6. Eero Vanhatalo 7. Sini Ylönen

LUOKKA 4. 1996 - 1997 syntyneet 1. Lilli Laiholahti 2. Tiia Keinänen 3. Maiju Pajula 4. Helmiina Kavander 5. Suvi Mertanen 6. Amanda Tiiri 7. Niina Mitlöhner 8. Riikka Harju-Keturi Junior Handler Champion IIRIS NISSILÄ Junior Handler Varachampion SUVI KEINÄNEN Junior Handler Kunniamaininta LILLI LAIHOLAHTI

1/2014

Ayrshire-lehti

Yhdistyksen ilmoituksia

TÄRKEÄÄ LUOKITUSASIAA! AF-luokitus siirtyy uudelle vuosikymmenelle

AF-luokitus täyttää tänä vuonna kymmenen vuotta. Näiden vuosien kuluessa siitä on tullut tärkein yhdistyksen tarjoamista palveluista, josta monet karjanomistajat ovat saaneet erinomaisen työkalun karjan jalostusvalintaan.

AF-luokitus perustuu kanadalaiseen luokitukseen, joka on yksi maailman tiukimmista, jollei tiukin, luokitussysteemi.

Se on myös ainoa Suomessa käytössä oleva luokitus, joka noteerataan kansainvälisesti ja joka on kansainvälisesti vertailukelpoinen. Tulevalla, ensi kesän kierroksella AFluokitus siirtyy nykyaikaan: tiedot tallennetaan heti luokitustilanteessa navetassa tietokantaan tablettitietokoneen avulla. HUOMAATTEHAN, että mobiilitallennuksen mahdollistamiseksi jokaiselta tilalta on ilmoitettava toimiva sähköpostiosoite ja jokaiselle luokitettavalle lehmälle on löydyttävä EU-tunnus!

Töitä tarjolla AF-luokittajille - Yvesin seuraajat haussa!

Kuten syyskokouksessa julkistettiin ja toimintasuunnitelmaan kirjattiin, tänä vuonna tullaan käynnistämään Yvesin seuraajien haku ja koulutus. Kanadalainen Yves Charpentier on toiminut yhdistyksen luokittajana alusta asti ja tulee toimimaan edelleenkin, toivottavasti ainakin siihen saakka, kunnes hänen seuraajansa on koulutettu ja valmis ottamaan luokittajan työn vastaan. Paikkoja voivat hakea kaikki eikä varsinaisia koulutusvaatimuksia

Kasvattajanimirekisteri Suomen Ayrshirekasvattajat ry pitää kirjaa jäsentensä kasvattajanimistä. Kasvattajanimirekisterin säännöt ja kasvattajarekisteriin ilmoitetut kasvattajanimet ja niiden omistajat löydät yhdistyksen kotisivuilta, osoitteesta: http://www. ayrshire-finland.com/palaute/Kasvattajanimirekisteri.html.

Kasvattajanimirekisteriin voit ilmoittautua sähköpostitse osoitteeseen salla.rautio@gmail.com.

HUOM! Muistattehan päivittää muuttuneet tiedot kasvattajanimirekisteriin (esim. sukupolvenvaihdoksen yhteydessä) ylläolevaan sähköpostiosoitteeseen!

ole, tärkeintä on kiinnostus lehmiin ja luokittajan työhön sekä karjasilmä. Riippumattomuuden varmistamiseksi työ ei kuitenkaan sovellu karjanomistajalle eikä keinosiemennysfirman palveluksessa työskentelevälle. Tarkoitus on siis jatkossa toteuttaa AF-luokitus yhtä kansainvälisenä kuin tähänkin asti, mutta täysin kotimaisin voimin! Seuraa tarkempaa ilmoittelua asiasta yhdistyksen kotisivuilta!

Tänä vuonna vain kaksi kahden viikon luokituskierrosta

Yves Charpentier on täysin työllistetty Ayrshire Canadan palveluksessa ja tänä vuonna hän pääsee Suomeen ainoastaan kaksi kertaa ja korkeintaan kahdeksi viikoksi kerrallaan. Ensimmäinen luokituskierros on kesällä ja toinen loppuvuodesta. Tästä johtuen kaikki halukkaat eivät tule mahtumaan ainakaan kesän luokituskierrokselle.

Pyydämme jäsenistöltä ymmärrystä ja kärsivällisyyttä. Toi-

vomme, että varautuisitte siihen, että tämän vuoden kierroksilla ei ehditä katsomaan nuorkarjaa lainkaan, poikkeuksena ainoastaan uudet luokitustilat. Luokitusvaraukset yhdistyksen sihteerille, vilma.pohjola@ gmail.com. Muistakaa ilmoittaa samalla käyttämänne sähköpostiosoite!

Ayrshirekasvattajien kunniakirjat Yhdistys myöntää hakemuksesta jäsenten omistamille ayrshirelehmille 50-, 75- ja 100-tonnarikunniakirjoja.

Kunniakirjaa varten tulee toimittaa lehmän viimeisin lehmäkortti sekä haluttaessa valokuva, joka voidaan liittää kunniakirjaan.

Lisätietoriville voidaan laittaa maininta tyttäristä, ks-sonneista tai näyttelymenestyksestä.

Kunniakirjan hinta 5 € sis. alv.

Hakemukset toimitetaan Vilma Pohjolalle, vilma.pohjola@gmail.com tai osoitteella Pyhäntie 32, 23140 HIETAMÄKI. 77

Ayrshire-lehti

1/2014

Yhdistyksen ilmoituksia Suomen Ayrshirekasvattajat ry TAPAHTUMIA VUONNA 2014 •

• •

• • •

Suomen Ayrshirekasvattajat ry:n KEVÄTKOKOUS järjestetään 10.4.2014, Helsingissä KANADAN MATKA 15.-24.4.2014 MAAILMAN AYRSHIREFEDERAATION KOKOUS 1.-4.7.2014 Iso-Britanniassa SYKSYN MATKA Brittein saarille SYYSKOKOUS Mikkelin seudulla Yhdistyksen standi on paikalla MUURIKKI-näyttelyssä Kiteellä 23.8.2014

YHDISTYKSEN NUORISOTOIMINTA

Junnutiimi järjestää mm. Junnupäiviä. Tarkemmat ohjeet kilpailuista ja tapahtumista kotisivuilta kohdasta Juniorit, Facebookista sivulta Ayrshire-Juniorit tai Junnutiimiltä junnutiimi@gmail.com.

Seuraa ilmoittelua yhdistyksen kotisivuilla www.ayrshirefinland.com ja Facebookissa ryhmissä Ayrshire Finland ja Ayrshire-juniorit!

TERVETULOA TOIMINTAAN MUKAAN!

JÄSENEKSILIITTYMIS- JA LEHTITILAUSOHJEET

Jos haluat liittyä jäseneksi, ilmoita sähköpostiviestissä jäsentietoihin kaikki seuraavat tiedot: Nimi, postiosoite, sähköpostiosoite, puhelinnumero, kasvattajanimi (jos sellainen on käytössä). Ilmoita myös haluatko maksaa jäsenmaksun vain itsestäsi (70 €/hlö) vai haluatko maksaa perhejäsenmaksun (100 €/perhe).

Jos haluat maksaa perhejäsenmaksun, niin laita viestiin myös puolison ja lasten nimet. Kaikki 18 vuotta täyttäneet ja nimetyt perheenjäsenenet ovat silloin yhdistyksen jäseniä ja heillä on äänioikeus yhdistyksen kokouksissa. Alle 18-vuotiaista lapsista ilmoitetaan myös syntymäaika, jotta heidät voidaan merkitä yhdistyksen äänivaltaisiksi jäseniksi heti kun täyttävät 18 vuotta. (Alle 18-vuotiaat voivat edelleen osallistua maksutta yhdistyksen toimintaan.)

Jäsenmaksu sisältää automaattisesti Ayrshire-lehden tilauksen.

Jos haluat tilata Ayrshire-lehden, ilmoita sähköpostitse tilaajan nimi ja tarkka osoite. Mikäli maksaja on joku muu kuin tilaaja, ilmoita myös laskutusosoite. Ayrshire-lehden tilaus maksaa 20 €/vuosikerta (2 numeroa vuodessa).

Jäseneksiliittymisilmoitukset ja lehtitilaukset osoitteeseen ayrshire-finland@fdd.fi.

Maailman Ayrshirefederaation kokous heinäkuussa 2014 Englannissa, alustava ohjelma: Tiistai 1.7. Päivä 1 Saapuminen Stoneleigh Parkiin, majoittuminen Stoneleigh Park Lodgeen. Stoneleleigh Park sijaitsee 30 min ajomatkan päässä Birminghamin kansainväliseltä lentokentältä.

Keskiviikko 2.7. Päivä 2 Aamiainen Kello 8.30 Siirtyminen linja-autolla näyttelyalueelle LIVESTOCK 2014 -näyttely 2.-3.7. NEC Birmingham Ayrshiretuomari: Selwyn Donald, Uusi-Seelanti Näyttelyalue 64 000 neliötä, jossa työkonenäytöksiä, 4 seminaarialuetta, sorkkahoitodemonstraatioita, 460 näytteilleasettajaa sekä Kansalliset Lypsy- ja lihakarjanäyttelyt Kello 16.30 Siirtyminen linja-autolla Stoneleigh Park Hotelliin Kello 19.30 keskiviikko 19.30 Kävely Jersey Paviljonkiin tervetulotilaisuuteen, Iltaruokailu Jersey Paviljongissa, lämmin ruoka ja vanukas Majoitus Stoneleigh Park Lodgessa 78

Torstai 3.7. Päivä 3 Aamiainen Stoneleigh Park Hotellissa Kävely Jersey Paviljonkiin kokoukseen Tee/Kahvi Lounas – Keitto/Voileipäbuffetti Kello 14.00 Linja-autokyyditys näyttelyalueelle Paluu linja-autolla hotellille 17.00 Kävely Jersey Paviljonkiin illalliselle 19.30 Illallinen: Lämmin ruoka ja vanukas Majoitus Stoneleigh Park Lodge Perjantai 4.7. Päivä 4 Aamiainen Linja-autokuljetus tilavierailuille, mm. Hunningtonin karja Lähtö kotiin tai jatkamaan matkaa.

Autamme mielellämme osallistujia, jotka haluavat viipyä pidempään joko ennen tai jälkeen kokousten.

Lisätiedot: Minna Kotila, ranta-seppala@suomi24.fi

1/2014

Ayrshire-lehti

79

Ayrshire-lehti

1/2014

Suomen Ayrshirekasvattajat ry

KEVÄTKOKOUS järjestetään Helsingissä torstaina 10.4.2014 alkaen klo 10 Radisson Blu Royal -hotellissa, osoitteessa Runeberginkatu 2, 00100 Helsinki HUOM! MUUTTUNUT OHJELMA JA PAIKKA!!!

10.00 Rotupuhtauskeskustelu jatkuu helmikuun tilaisuudessa

tehdyn esityksen pohjalta 11.00 Kevätkokous, jossa käsitellään sääntöjen määräämät asiat 12.00 - 13.00 Lounas 13.00 - 14.00 Viking Geneticsin jalostusjohtaja Lars Nielsen vastaa

kysymykseen, tuleeko VG ostamaan Ayrshirekasvattajien

jäsenten jalostustavoitteiden mukaisia, puhdasrotuisia

ayrshiresonneja 14.30 Lähtö Hotelli Presidentin edestä (Eteläinen Rautatiekatu

4, 00100 Helsinki) linja-autolla tutustumaan Kati Saarisen

ja Marko Räsäsen Kylä-Sipilä -nimiseen tilaan Hyvinkäälle.

Osoite Kylä-Katilantie 58, 05950 Hyvinkää. Tilalla on noin

180 lehmää, joista 45 % ayrshireä. Keskituotos 11 200 kg,

kolmessa vuodessa laajennettu 30 lehmästä 180 lehmään.

17.00 Paluu Hotelli Presidenttiin ja 18.00 - 20.00 saunaosasto

varattuna.

21.00 Illallinen Ravintola Zetorissa Pe 11.4. hotellihuoneiden luovutus

Kokouspaketin hinta 120 w / hlö, sisältäen kaiken edellä mainitun sekä yöpymisen kahden hengen huoneissa, yhden hengen huoneesta 36 w lisämaksu. Pelkkä kokouspäivä 30 w / hlö, sisältäen lounaan, luennot ja kahvin, opiskelijoilla mahdollisuus osallistua ilmaiseksi luennoille ja kokoukseen. Tilaisuutta tukemassa HH Embryo Oy! Mahdollisuus majoittua jo edellisenä päivänä Hotelli Presidentissä hintaan 46 w / hlö / yö 2 hengen huoneessa (92 w/huone) ja osallistua Toikan huutokauppaan Nurmijärvellä ke 9.4. alkaen klo 12, josta lisätiedot: www.hudari.fi.

SITOVAT ilmoittautumiset 23.3.2014 klo 14 mennessä Olavi Ahonkivelle, olavi.ahonkivi@pp.inet.fi.

Tervetuloa!

Suomen Ayrshirekasvattajat ry

AYRSHIREKASVATTAJIEN HALLITUKSEN YHTEYSTIEDOT: Nimi, tehtävä Minna Kotila puheenjohtaja

Osoite Kirkkojärventie 75, 69300 TOHOLAMPI

Sähköposti ranta-seppala@suomi24.fi minna.kotila@gmail.com

Puhelin 040-548 9373

Seija Viitanen varapuheenjohtaja Foorumi

Rasilankuja 20, 16900 LAMMI

seija.viitanen@aina.net

050-596 9552

Vilma Pohjola sihteeri

Pyhäntie 32, 23140 HIETAMÄKI

vilma.pohjola@gmail.com

050-324 8061

Kristiina Iivarinen

Kotitie 104, 73360 PAJULAHTI

levaniemi@levaniemi.fi kristiina.iivarinen@gmail.com

040-5945678

Juha Rinkinen

Linnanperäntie 161, 34450 JÄMINKIPOHJA

juha.rinkinen@moisio.eu

040-517 6465

Heli Teiskonlahti

Kyrönlahdentie 923, 39340 KARHE

tlahti@kolumbus.fi

040-593 8738

Saija Räikkönen

Sahilantie 4, 35820 MÄNTTÄ

saija.raikkonen@suomi24.fi

040-731 4232

Hannakaisa Heikkinen

Palojärventie 161, 74680 MYLLYNIEMI

hannakaisaheikkinen74@gmail.com

0400-808 224

Anu Ahlholm

Kaketinperäntie 143, 86710 KÄRSÄMÄKI

jari.ahlholm@luukku.com

050-594 6001

Yhdistyksen Taloudenhoitaja: Ritva Laakso, Kirkkojärventie 35, 69300 TOHOLAMPI, puh. 0400 - 542 170, ritva.laakso@toholampi.fi Yhdistyksen ”yleissähköposti”: ayrshire-finland@fdd.fi, jota hoitaa jäsenyhteyshenkilö Katariina Ikkeläjärvi.

80