Issuu on Google+

Tampereen ylioppilaslehti Aviisi | 21. helmikuuta | 2/2014

ABIJAKELU

KONKARI

IKÄ | Jari Hemmilä ryhtyi fuksiksi viisikymppisenä »10

TULEVAISUUS | Luennoitsija

saapuu paikalle hologrammina »6

SOME | 20 päivän lakko

hajottaa toimittajan pään »8

TYÖ | Valokuvaajan

silmät avautuivat Palestiinassa »14


O V V A S U N T O PA LV E L U T

www.hamk.fi

Muutto mielessä?!

Yksilöllisesti, yhdessä.

Katso vapaita asuntoja! Soluja Yksiöitä Kaksioita Kolmioita

Tule opiskelemaan HAMKiin!

Pysy ajan tasalla ja tee maksuton hakuvahti www.ovv.com! Hallituskatu 15, avoinna ma - pe klo 10-17 puh 03-2233 188, email tampere@ovv.com www.ovv.com

Sounds Like Cinema: musa <3 leffa

5.-9.3.

2014

TAFILMMFEPSTERIVAEL

Kotimaisen kilpasarjan huiput

Parhaat lyhärit ja dokkariuutuudet!

www.tamperefilmfestival.fi

HAMKissa on mistä valita: Tänäkin keväänä haussa on mukana yli 20 hakuvaihtoehtoa. HAMKin aktiivinen ja kansainvälinen opiskelijayhteisö kannustaa eteenpäin ja tuo opiskeluun ison annoksen iloa ja positiivisuutta. Tutustu tarjontaamme osoitteessa www.hamk.fi/koulutus. HAMKissa voit valita itsellesi ja elämäntilanteeseesi sopivan opiskelutavan kolmesta vaihtoehdosta:

Festivaalikortti opiskelijoille 36€!

8 – 16: opiskelu kokopäivätyönä 18 – 100: monimuotoinen opiskelu työn ohessa 24/7: henkilökohtaisesti räätälöity, nopeutettu opiskelu. Jokaiselle löytyy sopiva opiskelutapa. Aitoja opiskelijoiden tarinoita HAMKista videoblogissa: blog.hamk.fi/hamkstories Äänestä viikon parasta bloggaajaa ja voita leffaliput! » Suomenkielisten koulutusten yhteishaku 3.3. – 1.4.2014 klo 16.15, www.amkhaku.fi.

Haluatko, että viestisi näkyy opiskelijalle? Aviisin paperi- ja näköislehdellä tavoitat jopa 10 000 opiskelijaa

issuu.com/aviisi Aviisin näköislehti Issuussa

aviisi.fi/ilmoitukset

» Katso tarkemmat hakuohjeet ja erillishakujen ajat osoitteesta www.hamk.fi/hakuohjeet Lisätietoja hakemisesta: (03) 646 4501, hakutoimisto@hamk.fi

Ilmoitusmyynti: Pirunnyrkki oy 0400 185 853 Löydä HAMK:

2 Aviisi 21.2.2014

www.hamk.fi www.facebook.com/hamkuas instagram.com/hamk_uas/


Aarni Korpela

Nosta katseesi ruudulta

P

ari viikkoa sitten puolisoni kommentti havahdutti: ”Käytät iltaisin paljon aikaa Twitterissä ja Facebookissa.” Lempeällä mutta arvostelevalla äänensävyllä pudonneet sanat ihmetyttivät, hetkellisesti suorastaan loukkasivat. Päässä pyöri vastarinta. Olen aina ihmetellyt suureen ääneen ihmisiä, jotka twiittaavat kymmeniä kertoja päivässä. Miten kummassa he pystyvät siihen? Eihän mihinkään voi keskittyä kunnolla, jos on koko ajan älypuhelin toisessa kädessä. Vilkkaimpana päivänä twiittaan itse ehkä kymmenen kertaa. Siihen päälle tulevat Facebook-selailut sekä perinteinen verkon uutisvirran seuraaminen. Hetken puolisoni kommenttia sulateltuani tajusin kuitenkin, että hän on oikeassa. Vaikka en itse kirjoittele jatkuvalla syötöllä statuspäivityksiä, pelkästään sosiaalisen median sivustojen selaamiseen humpsahtaa paljon aikaa. Huomaamatta nopea selailu venyy vartiksi. Kun sininen lintu visertää puhelimeen ilmoituksia säännöllisesti, vartin selailuhetkiä tulee iltaan helposti useampia. Kaikki virtuaalinen seurustelu on pois ympärilläni oikeasti olevilta ihmisiltä. Vaikka olen paikalla, en ole läsnä. Eräässä meemissä luki, että elämää ovat ne hetket, jolloin nostat katseesi älypuhelimen ruudulta. Niinpä.

Näin on! Kirjoituksia Tamysta KIRJOITTAJA ON TAMYN HALLITUKSEN JÄSEN

Pöytäjalkapallo FT W!

K

un minua perehdytettiin hallitus­pestiin, edeltäjäni kommentti eräästä toimintasuunnitelmakirjauksesta oli: ”Tämä ei sitten ole ensimmäinen kirjaus, joka toteutetaan.” Kyse oli vuosia listoilla notkuneesta jäsenaloitteesta pöytäjalkapallon hankkimiseksi. Kuinka ollakaan, siitä muodostuikin ensimmäiseksi valmistuva toimintasuunnitelmakirjaus. Miten tässä näin kävi? Minut valittiin hallitukseen aja-

maan ylioppilaskunnan etua ja ensimmäinen tekoni on pöytäjalkapallon hankkiminen! Häpeän tunteen sijaan olen muun hallituksen kanssa ollut riemuissani. Olemme saaneet aikaan jotain konkreettista, jotain näkyvää ja jotain sellaista, jonka jäsenistö varmasti muistaa tästä eteenpäinkin. Tällä hetkellä olemme ”pöytäfutiksen” tai ”kikkerin” kanssa loppusuoralla. Tamy saa pöydän sponsorilahjoituksina ja se sijoitettaneen

Alakuppilaan. Avajaiskarkeloita olemme suunnitelleet vappuviikoille. Suunnattomasta ilontunteesta kertonee se, että ajattelimme haastaa ensimmäiseen matsiin rehtori Kaija Hollin. Ylioppilaskunta saa konkreettisen kädenjäljen kampukselle, ja mikä olisikaan parempi kuin konkreettinen viihdyke paikkaan, jossa ihmiset muutenkin viihtyvät. Hauskoja pelihetkiä odotellessa! Sofia Tuomola

Muutaman viikon ajan ole yrittänyt hillitä sosiaalisen median käyttöä iltaisin. Mieluummin juttelen puolisoni kanssa päivän tapahtumista kuin luen Tuomas Enbusken joka suuntaan sinkoilevaa viestitulvaa Twitteristä. On pelottavaa, että pelkkä yritys rajoittaa somen käyttöä aiheuttaa levottomuutta. Onko joku lähettänyt uudelleen twiittini? Kuinka moni on tykännyt uudesta Facebook-profiilikuvastani? Mitä enemmän käytän somea päivällä, sitä levottomampi olen illalla. Siksi Anxiety UK -hyväntekeväisyysjärjestön tutkimustulos siitä, että ihmiset pystyvät irtautumaan somesta vain sulkemalla laitteet kokonaan, ei yllätä. Aviisin avustaja teki tähän lehteen testin, jossa hän sulki Facebookin pois elämästään 20 päiväksi. Vasta lakon loppupuolella naamakirja muuttui yhdentekeväksi. Kuulostaa tupakkalakolta. Ja minä kun luulin eläväni ilman addiktioita. Aino Heikkonen KIRJOITTAJA ON AVIISIN PÄÄTOIMITTAJA

Tampereen ylioppilaslehti Aviisi Yliopistonkatu 60 A 2. krs, 33100 Tampere • fax: (03) 212 7257 • email: aviisi@uta.fi • Päätoimittaja Aino Heikkonen 050 3612 853, paatoimittaja.aviisi@gmail.com • Kannen kuva Annina Mannila • Taitto Aino Heikkonen, Tuomas Ahola• Kustantaja Tampereen yliopiston ylioppilaskunta • Ilmoitusmyynti Pirunnyrkki oy, Kari Kettunen 0400 185 853, Arto Antila (valtakun-

3

nalliset) 020 7969 589 • ISSN 0358-9145 • Paino Botnia Print, Kokkola • Osoitteenmuutokset opiskelijat: aktuaarinkanslia@uta.fi, muut:

TYKKÄÄ AVIISISTA. EDES FACEBOOKISSA. FACEBOOK.COM/AVIISI Aviisi 21.2.2014 tamy@uta.fi Avusta Aviisia! Jos sinulla on halua kirjoittaa Aviisiin, ota yhteyttä päätoimittajaan. Tarkemmat ohjeet avustajille www. aviisi.fi/toimitus.


|

Ajan hermolla

RAHAT | Opetus- ja kulttuuriministeriön työryhmä tahtoo, että opiskelijapalaute vaikuttaa yliopistojen rahoitukseen. Rahoitusmallia tarkastetaan 2015 lähtien.

JÄNNITYS | YTHS kokeilee kuorolaulua jännityksen poistajana. Kuorolaulu kouraan -projekti on suunnattu opiskelijoille, jotka esimerkiksi pelkäävät sosiaalisia tilanteita.

Toas tahtoo purkaa neljä kohdettaan

Opintotuki uhkaa

T

SYL kritisoi opintotukikuukausien vähentämistä ja jouston poistamista kandinja maisterintutkintojen välistä

ampereen opiskelijaasuntosäätiö Toas havittelee useiden opiskelijatalojensa purkamista. Toasin toimitusjohtaja Timo Lehto kertoo, että laajasti uutisoidun Rauhaniemen kohteen lisäksi Toas tavoittelee Lukonlystin, Lukonkierikan ja Pappilan opiskelijatalojen purkamista. 1970–80-luvuilla rakennetuissa taloissa on yhteensä yli 600 asuntopaikkaa. ”Kun saneerauksen arvo on yli 25 prosenttia talon nykyisestä arvosta, joudutaan miettimään, kannattaako se ollenkaan. Saneeraus on kallista, koska se täytyy tehdä uusien rakennusmääräysten mukaan. Sitten sinne jää kuitenkin vanhoja rakenteita. Purkaminen ja uuden rakentaminen on usein järkevämpää”, Lehto toteaa. Vuokralaisille vanhojen kohteiden purkaminen tarkoittaa kalliimpaa asumista. Purettavien kohteiden neliöhinnat ovat noin 8–9 euroa.

”Vuokrien neliöhinnat ovat uusissa kohteissa 3,5–4 euroa kalliimpia,” Lehto sanoo. 30 neliön asunnossa tämä tarkoittaa 105–120 euroa kalliimpaa kuukausivuokraa. Lehdon mukaan kalliimmista hinnoista huolimatta uusille asunnoille on kysyntää. Toas Rauhaniemi -nimisessä Facebook-ryhmässä asukkaat arvostelevat sitä, että Toas kertoo talojen purkusuunnitelmista ensin tiedotusvälineille ja vasta myöhemmin asukkaille. ”Asukkaille ei ole tiedotettu, koska asia on aika alkutekijöissään”, Timo Lehto perustelee. Hänen mukaansa kaavamuutosten etenemistä ei voi vielä ennakoida. Asukkaiden ei vähään aikaan tarvinne ryhtyä pakkaamaan tavaroitaan. Esimerkikiksi Rauhaniemen tapauksessa Lehto arvelee, että purkutyöt aloitettaisiin aikaisintaan 2016. Aino Heikkonen

Kaupin kampukselle halutaan 10 000 opiskelijaa

J

os nykyiset suunnitelmat toteutuvat, Kaupin kampus kasvaa yhtä suureksi kuin Tampereen yliopiston keskustakampus tai Teknillinen yliopiston kampus Hervannassa. ”Rakennamme uutta kampusta, jossa terveyspalvelut, sairaala, yksityiset palvelut sekä opiskelu nivoutuvat yhteen. Suunnitelmissa Kaupista tulisi terveyden, lääketieteen ja siihen liittyvän teknologian kaupunginosa, yhtä lailla kuin Hervanta on tekniikan keskittymä”, projektiarkkitehti Vesa Kinttula Tampereen kaupungilta kertoo. Kampuksen asemakaavaehdotus on nyt nähtävillä kaupungin verkkosivuilla. Tavoitteena on saada Kauppiin jopa 10 000 opiskelijan keskittymä. Nykyisen Arvo-rakennuksen läheisyyteen keskitettävien

4 Aviisi 21.2.2014

yliopisto-opiskelijoiden lisäksi luvussa ovat mukana Tampereen ammattikorkeakoulun opiskelijat. Kinttulan mukaan luku on laskennallinen, ja sen toteutuminen edellyttää oppilaitoksilta omia laajentumishankkeitaan. ”Kaavalla luodaan mahdollisuus tällaisiin opiskelijamääriin.” Kaupin kampuksesta suunnitellaan myös nykyistä viihtyisämpää. Ulkoalueille tavoitellaan selkeitä kulkureittejä, aukioita ja viherrakentamista. Palveluita halutaan parantaa esimerkiksi ruokakaupan verran. Aino Heikkonen TUTUSTU KAUPIN KAMPUKSEN TULEVAISUUTEEN TAMPEREEN KAUPUNGIN VERKKOSIVUILLA. KAAVA ON NÄHTÄVILLÄ 10. MAALISKUUTA SAAKKA.

Mitä mieltä olet opintotuen muutoksista?

AINO HEIKKONEN, TEKSTI & KUVA Opintotuen uudistukset uhkaavat pudottaa yhä useamman opiskelijan toimeentulotuen piiriin. Näin sanoo Suomen Ylioppilaskuntien Liiton (SYL) Marko Rosenholm, joka vastaa SYL:ssa muun muassa toimeentuloasioista. Rosenholmin huoli on peräisin opintotukeen 1. elokuuta tulevista muutoksista. Uusien korkeakouluopiskelijoiden tukikuukausien enimmäismäärä putoaa 55:stä 50:een. ”Tämä yhdistettynä opintotuen kaksiportaisuuteen vie opintotukea joustamattomaan suuntaan ja vaikeuttaa erityisesti kandivaiheesta maisterivaiheeseen siirtymistä. Maisteriopintojen opintotukea ei saa ennen kuin kandi on suoritettu”, Rosenholm toteaa. Rosenholmin mukaan tähän saakka kandiopinnoista maisteriopintoihin siirtymisessä on ollut vuoden mittainen joustovara. Uudistus puolittaa jouston puoleen vuoteen, kun kandiopintoihin voi käyttää enää 32 opintotukikuukautta. Muutokset koskevat syksyllä 2014 ensimmäiset korkeakouluopintonsa aloittavia opiskelijoita. Heille tukikuukau­ sien nipistäminen korvataan nykyistä lähes 40 euroa korkeammalla opintorahalla joka kuukausi. Opintotuen muutoksista päätettiin opetus- ja kulttuuriministeriössä, ja niistä vastaa kulttuuri- ja urheiluministeri Paavo Arhinmäki (vas). Aviisi ei tavoittanut Arhinmäkeä vastaamaan SYL:n kritiikkiin. Arhinmäen erityisavustaja Minna Kelhä myöntää, että

Matilda Honkajuuri informaatiotutkimus ”Kun tutkinnon suorittamisaikaa on muutenkin rajattu, käy järkeen, että uusien opiskelijoiden opintotukiaikakin lyhenee. Lainatakauksen nostaminen on hyvä juttu, vaikka toisaalta se vie opintoja suuntaan, jossa opiskelijan pitäisi maksaa itse opintonsa. Haluaisin, että tulorajoja nostetaan. Nykyinen järjestelmä ei kannusta työntekoon. On pöljää, että ahkeruudesta rangaistaan.”

uudistus voi aiheuttaa joillekin opiskelijoille haasteita kandi- ja maisteriopintojen välissä. ”On kuitenkin muistettava, että tukiaikaa voidaan edelleen pidentää tietyillä perusteilla. Tästä syystä opiskelija ei esimerkiksi sairauden takia putoa pois opintotuelta.” Nykyisillä opiskelijoilla tukikuukausien määrä säilyy ennallaan. Opintorahan määrä nousee vajaat 4 euroa kuukaudessa, ja tästä lähtien sen määrä tarkistetaan joka vuosi.

Jos hinnat nousevat, opintorahakin nousee. Vaikka kertakorotus vastaa arvoltaan alle kahta opiskelijahintaista ateriaa, SYL:n Marko Rosenholm kehuu muutosta. ”Vuosittain toistuva korotus tarkoittaa pitkällä aikavälillä, että opintotuen reaaliarvo pysyy nousevien elinkustannusten perässä.” Rosenholm arvelee, että 100 euron korotus opintolainatakauksessa ilahduttanee niitä, jotka nostavat opintolainaa.


Kerro meille uutisvinkki! aviisi@uta.fi | 050-36 12 853 | aviisi.fi/palaute | facebook.com/aviisi

60

YTHS täytti 60 vuotta. Se syntyi, kun Suomen Yliooppilaskuntien Liiton terveydenhoito laajeni koskemaan kaikkia opiskelijoita 1950-luvulla.

TUET | Tampereen yliopiston opiskelijoista 866:lle on lähetetty kirje tulorajojen ylittymisestä. Siihen voi vastata 30.3. saakka. Esimerkiksi valmistumisen jälkeiset tulot kannattaa selvittää.

loppua yhä useammalta Janne Karin-Oka, informaatiotutkimus

Mitä vittua?

Miksi Juvenes ei enää myy kaljaa? Aviisin lukija vinkkasi, että

”Korotus on nykyisille opiskelijoille aika pieni mutta parempi kuin ei mitään. Saahan sillä yhden aterian. Opintolainatakauksen nostaminen 100 eurolla tulee tarpeeseen. Tärkeää olisi nostaa myös tulorajoja, jotka tuntuvat hölmöiltä. Miksi ei saisi tehdä töitä, jos pystyy samaan aikaan suorittamaan tarvittavat opintopisteet?”

oluet ovat hiljalleen kadonneet Juveneksen ravintoloiden valikoimasta. Miksi Juvenes-ravintoloissa ei enää myydä alkoholia, Juveneksen toimitusjohtaja Pekka Markkula?

”Oluemme happanivat alakuppilan kaappiin, sillä ostajia ei enää ollut. Kun oluita kaadettiin viemäriin, oli turha ostaa niitä jääkaappiin odottamaan. Sesonkihuippu oli käsittääkseni viime aikoina noin 12 pulloa kuukaudessa.”

Serafia Kari informaatiotutkimus ”Indeksikorotus kuulostaa oikeudenmukaiselta. Raha menee niille, jotka sitä tarvitsevat. Vaikka kertakorotus ei ole paljoa, sillä saa yhden opiskelijaruoan lisää. Opintolainatakauksen korottamiseen olen tyytyväinen. Minulla ovat työt vähentyneet, joten laina tulee tarpeeseen. Uusien opiskelijoiden tukiajan lyhentäminen ja opintorahan korottaminen kuulostaa kompromissilta. Opintojen venyminen on nykyistä huonompi juttu, kun tuet loppuvat kesken aikaisemmin.”

Näin opintotuki muuttuu elokuun alusta Kaikki opiskelijat

+1,3%

Opintorahoja korotetaan 1,3 prosenttia. Opintorahan määrä tarkistetaan vuosittain hintojen muutosten mukaisesti. Nykyisten opiskelijoiden opintoraha nousee nyt 301,89 euroon.

+100€

Opintolainan valtion­takaus nousee 100 euroa kuukaudessa 400 euroon.

1%

Opintolainan saaja on maksanut pankille prosentin koron lainastaan. Nyt korko lisätään lainapääomaan.

+10%

Pienituloisten korkoavustuksen tulorajat nousevat 10 prosenttia. Avustusta voi saada, kun opintorahan maksaminen on päättynyt. Avustus kattaa opintolainan korot ja ilmoituskulut. Tuloraja nousee 1 311 euroon kuukaudessa.

Uudet opiskelijat

+37 €/kk

Opintoraha nousee 335,32 euroon kuukaudessa niiltä, jotka aloittavat ensimmäiset korkeakouluopintonsa syksyllä 2014.

-5 kk

Tukikuukausien määrä laskee. Uudet opiskelijat saavat 300 opintopisteen tutkintoon 50 opintotukikuukautta.

40%

Kela maksaa tavoiteajassa valmistuneelle ylimääräisen opintolainan lyhennyksen, jota kutsutaan opintolainahyvitykseksi. Tämän lyhennyksen voi saada, jos on nostanut opintolainaa yli 2 500 euroa. Hyvitys on 40 prosenttia opintolainan 2500 euroa ylittävästä osuudesta. Enimmillään uusille opiskelijoille suunnattu opintolainahyvitys on 6 200 euroa.

Tarjoaako Juvenes kuitenkin alkoholia tarpeen vaatiessa?

”Yläkerran Juvenes-ravintolassa pyritään myymään kysynnän mukaan alkoholia. Alakuppilassa tai muualla yliopistossa ei ole vuoden 2012 jälkeen ollut myynnissä alkoholia.” Miten opiskelijoiden alkoholin nauttiminen on muuttunut viime aikoina?

”Keskustassa on baa­ rien kannalta hyvä tilanne, mutta myös Hervannassa alkoholin ostaminen yliopistolla on vähentynyt. 1980- ja 1990-luvuilla oli yleistä, että yliopistoilla nautittiin alkoholia. Käyttäytymismallit ovat muuttuneet. Ymmärrän, että jos haluaa viihtyä, etsii mukavan pubin yliopistokahvilan sijaan.” Millainen opiskelijoiden reaktio on ollut asiaan?

”Ravintolanpitäjän korviin ei ole kantautunut, että kukaan olisi kysynyt alkoholin perään. Jos buumi tulee, alkoholia on aina järjestettävissä. Pyrimme tuomaan lain puitteissa tapahtumiin, kuten lukukauden avajaisiin, alkoholia tarpeen mukaan. Emme ole alkaneet tehdä bisnestä näillä asioilla.” Tuomas Ahola

TYKKÄÄ AVIISISTA. EDES FACEBOOKISSA. FACEBOOK.COM/AVIISI Aviisi 21.2.2014

5


Hyvästi ihminen, tervetuloa kuvaruutu Tulevaisuuden yliopistossa luennoitsija on paikalla hologrammina ja kampuksen tilat muuttuvat päiväkodiksi. TUOMAS AHOLA, TEKSTI & KUVA

”T

eknologia kehittyy jatkuvasti, ja jo nyt on sellaisia professoreita, jotka ovat kehittäneet hologrammin ja puhuvat sen kautta. Jos luennoitsija on hologrammina läsnä kotipaikkakunnalla, ei tarvitse kuskailla lihaa ja luuta ympäriinsä. Uskon, että tulevaisuudessa pidetään vain yhtä opintokokonaisuuden luentokurssia jossain päin Suomea”, Turun yliopiston tulevaisuuden tutkimuskeskuksen koulutuspäällikkö Leena Jokinen kertoo. Tulevaisuuden opetuksen mullistavia innovaatioita pohditaan kaiken aikaa. Yksi näistä on 3D-netti, jonka kautta kaavaillaan yhteistyötä koulujen välille. Oulun yliopiston Internet-teknologian tutkimus- ja innovaatiokeskuksen kehittämä virtuaaliympäristö Future School of Finland kehittelee virtuaalitodellisuutta, jossa opiskelijat voivat opiskella kieliä kolmiulotteisessa Lontoossa tai virtuaalisessa Tukholmassa. Vaikka hanke on tällä hetkellä kokeiluasteella, paikallisuus opiskelussa tulee Jokisen mukaan väistämättä katoamaan.

keita kansainvälisille opiskelijoille. Näin säästetään huomattavia kustannuksia matkoissa ja järjestelyissä. Koska opiskelu 2030-luvun yliopistoissa ei ole yhtä paikkakuntakohtaista kuin aikaisemmin, yliopistojen tiloille tullaan Leena Jokisen mukaan todennäköisesti etsimään uusia käyttötapoja eri koulutusmuotojen yhdistyessä. Hän pohtii, että yliopistoja voitaisiin käyttää kampuksina, jotka olisivat nuorten ja päivähoitoa tarvitsevien lasten käytettävissä. Vaarana on, että etäopetuksen myötä pienet yliopistot katoavat. Jokisen mukaan yliopistojen tulisikin löytää oma suuntansa, jota kehittää.

”Tulevaisuudessa pidetään vain yhtä opintokokonaisuuden luentokurssia jossain päin Suomea.”

Jo nyt kansainvälisiin maisteriohjelmiin hakiessa ei tarvitse tulla paikan päälle, vaan hakijat voivat tehdä kokeen verkos”En usko, että ongelmana on yliopistosa valvotusti. Esimerkiksi Sibelius-Aka- jen pienuus, vaan se millainen yliopistemia kokeilee kuluvana keväänä video- toiden panos on omaan osaamisalaansa. kuvan välityksellä tapahtuvia pääsyko- Pienikin yliopisto voi olla globaalisti val-

6 Aviisi 21.2.2014

Pinni A:n mikroluokka on yliopiston uudenaikaisimpia. Vaikka opiskelijat työskentelevät jo nyt sähköisesti, teknologia tuo käytäntöihin suuria muutoksia, kun paikkasidonnaisuus katoaa.

tavan kiinnostava omalla erityisosaamisellaan”, Jokinen sanoo. Teknologinen kehitys johtaa tulevaisuu-

dessa Jokisen mukaan väistämättä opetuksen ja ammattikäytäntöjen muutokseen. Luentojen siirtyessä virtuaalisiksi audiovisuaalisista kokonaisuuksista tulee Jokisen mukaan ilmaisia ja kaikkien saatavilla olevia. Tieto voi samalla parantua, kun yliopistot tuottavat sitä toisten arvioitavaksi. ”Jos opettajan ammatista haluaa elantonsa, siihen pitää luoda lisäarvo auttamalla yksilöä rakentamaan yhteyksiä ja poimimaan informaation kaaoksesta merkittäviä kokonaisuuksia”, Jokinen toteaa. Teknologia muuttaa erityisesti hakumenetelmiä ja yliopisto-opiskelijoiden


määrää. Opettajan ja opiskelijan välinen suhde ei tulevaisuudessa ole Jokisen mukaan yhtä tiivis kuin nykyisin. Jokinen kuitenkin haluaa tuoda esille, että edelleen yhteisössä kasvokkaisella vuorovaikutuksella ja ihmisen olemuksella on merkitystä. Vaikka ainejärjestöjä ei tulevaisuudessa olisikaan, hän uskoo opiskelijaporukoita muodostuvan edelleen. ”Ennen opiskeluporukat olivat hyvin tiiviitä, mutta tulevaisuudessa ne muodostuvat paikkakunnasta riippumatta kiinnostusten kohteiden mukaisesti”.

tot tulevat heräämään eri kokonaisuuksia yhdistelevän koulutuksen merkitykseen työelämässä. Kun kilpailutilanne kasvaa, koulutuksissa aletaan yhdistellä nykyistä enemmän ominaisuuksia eri aloista, esimerkiksi sosiaali- ja lääketieteen välillä. Tällöin yksittäiset alat, jotka eivät pysty perustelemaan paikkaansa, katoavat. Jokinen kuitenkin huomauttaa, että tulevaisuuden teknologianäkymät ovat nopeampia kuin ne todellisuudessa ovat. ”Jos ajatellaan avaruusmatkailua tai ravintoa pillereiden muodossa, meidänhän pitäisi olla saavuttanut kyseinen taLeena Jokisen mukaan englannin kielen so tulevaisuuskuvien mukaisesti. Jollain merkitys painottunee opetuksessa, vaikka tapaa visio onkin toteutunut syödessämhän näkee ainakin perusopintojen pysy- me d-vitamiinia pillereinä ja muita lisäaivän pääsääntöisesti suomenkielisinä. Joki- neita. Silti syömme karjalanpaistia, jota nen huomauttaa, että 2020-luvulla yliopis- on syöty iät ajat.”

”Opiskeluporukat muodostuvat paikkakunnasta riippumatta kiinnostusten kohteiden mukaisesti.”

Entä tietoturva? Mitä tietoturvariskejä tekniset muutokset tuovat, Turun yliopiston tulevaisuuden tutkimuskeskuksen koulutuspäällikkö Leena Jokinen?

”Rikollinen hakkerointi on nopeasti kasvavaa bisnestä. Sen vastavoimana turvallisuustasoa lisätään nykyisestään. Kyberturvallisuus on tulevaisuuden nouseva ala. ” Minkälaisia palvelinjärjestelmiä tarvitaan laitteiston pyörittämiseen?

”Nyt opetukseen menee pari–kolme miljardia. Jos opetukseen käytettävä summa putoaa kolmasosaan nykyisestä, suurin osa jäljelle jäävästä osuudesta käytetään tietoteknisiin hankintoihin.” Tuomas Ahola

TYKKÄÄ AVIISISTA. EDES FACEBOOKISSA. FACEBOOK.COM/AVIISI Aviisi 21.2.2014

7


ilmoitusta

Toimittaja kokeili, miltä tuntuu elää kaksikymmentä päivää ilman Facebookia RIIKKA KÄMPPI, TEKSTI & SAMULI HUTTUNEN,GRAFIIKKA

8 Aviisi 21.2.2014


V

iimeisillä minuuteillani olen epätoivoinen. Pian joudun 20 päivän eristykseen Facebookista ja ahdistaa. Kenen profiilin haluan vielä nähdä? Mitä teen ennen kuin aika loppuu? Facebookin käyttäjänä olen aika keskitasoa: päivitän harvoin tilaani mutta selaan sitäkin useammin. En käytä Twitteriä tai Instagramia – ties kuinka riippuvainen olisin, jos nekin kuuluisivat harrastuksiini. Tiedostan sosiaalisen median koukuttavuuden ja huonot puolet mutta silti en malttaisi olla pois sieltä. Kirjaudun ulos, ja testi alkaa. Kun kaksi vuorokautta on kulunut, minua turhauttaa. En ole keksinyt tekemistä tietokoneella. Luen verkkolehtiä ja tuntuu, ettei minulla ole kontaktia tapahtumien keskipisteeseen. Anxiety UK -hyväntekeväisyysjärjestön teettämän tutkimuksen mukaan lähes puolet ihmisistä tuntee olonsa epämukavaksi, jos he eivät pääse Facebookiin tarkistamaan kavereidensa kuulumisia. Tutkimuksessa selvisi, että ihmiset pystyvät irtautumaan sosiaalisesta mediasta ainoastaan sulkemalla laitteet kokonaan – pelkkä huomiotta jättäminen ei riitä. Huomaan tämän käytännössä, kun Facebook-sovellus on unohtunut yhdelle kännykän kansilehdistä. Näen vilaukselta, että minua odottaa viisi ilmoitusta. Kiristelen hampaitani ja koitan ajatella ilmoitusten olevan vain pelikutsuja tai muuta turhaa. Neljä päivää ilman Facebookia tuntuu kahdelta viikolta. ”Kuinka riippuvainen sä oikein oot, kun sun täytyy pitää tollanen lakko? Mä käyn siellä ehkä kerran viikossa”, ihmettelee serkkuni. Nolottaa. Viikko kulunut, ja Facebook koukuttaa

edelleen. Kun poikaystäväni selaa etusivuaan, urkin taakse. Näen kiinnostavan postauksen. Vaadin häntä rullaamaan sivua alaspäin, jotta näen, kuinka monta tykkäystä julkaisu on saanut. ”Sää rikot sun lakkoa”, poikaystäväni sanoo.

Muutamaa päivää myöhemmin olen pubissa pelaamassa ystävieni kanssa lautapelejä, kun yksi heistä näyttää muille puhelintaan: ”Kattokaa mitä Tuomas on laittanu Facebookiin!” Haluan myös tietää ja sanon, ettei lakkoni estä muita puhumasta asiasta. Ystäväni kuitenkin ovat eri mieltä, ja epätietoisuutta enemmän minua harmittaa ulkopuolisuuden tunne. Lisäksi selaan taas vahingossa kännykän viimeiselle kansilehdelle. 28 ilmoitusta. Pää hajoaa. Haluan lukea ne, nyt heti! Seuraavien päivien aikana kaikki muuttuu huomaamatta. Olen huomannut pärjääväni loistavasti ilman jatkuvaa stressiä siitä, että jään jostakin paitsi. Yhtäkkiä en tiedä, haluanko edes palata Facebookiin.

”Selaan taas vahingossa kännykän viimeiselle kansilehdelle. 28 ilmoitusta. Pää hajoaa. Haluan lukea ne, nyt heti!”

jo muuttunut hyväksi oloksi. Kun lakon päättymiseen on kolme tuntia, minusta tuntuu lähes yhtä pahalta kuin alussa. Nyt kuitenkin eri syystä: Facebookin pinnallinen maailma ei houkuta oikeastaan yhtään. Suuri päivä koittaa, ja kirjaudun jännittyneenä sisään. Sormet näppäilevät tottuneesti käyttäjätunnuksen ja salasanan. Kun pääsen selaamaan ilmoituksia ja viestejä, petyn. Kukaan ei ole kaivannut. Elämä Facebookissa on jatkunut ilman minua. Muiden käyttäjien päivitykset ärsyttävät suunnattomasti: joku ilmoittaa käyneensä jumpassa, toinen linkkaa Ilta-Sanomien viihdeuutisen. Kun olen jälleen päässyt sosiaaliseen mediaan, haluan sinne kiihkeästi takaisin. Sinnittelen seuraavaan päivään. Pääni sisällä myllertää. Tuntuu, etteivät muut ihmiset ymmärrä kriisiäni. Jäänkö Facebookin ulkopuolelle vai palaanko samaan vanhaan? Päätän, etten ole valmis luopumaan Facebookista kokonaan. Pyrin käyttämään sitä vain tietokoneella. Puhelimeni ei enää ilmoita uusista chat-viesteistä ja bussimatkani kuluvat ilman kännykän tuijottamista. Tuttavani ovat olleet kiinnostuneita Facebook-lakostani. Useimmat ovat sanoneet, etteivät itse pystyisi samaan. Samalla monia kuitenkin kiehtoo ajatus vanhasta maailmasta, jossa kommunikaatio tapahtui ensisijaisesti kohtaamalla toinen ihminen. Facebook menettää 80 prosenttia käyttäjistään seuraavien neljän vuoden aikana. Näin ennustavat Princetonin yliopiston tutkijat, jotka pohjaavat teoriansa yhteisöpalvelu Myspacen suosion lopahtamiseen. Facebookin kohtaloksi ennustetaan kulkutaudin kaltaista nopeaa leviämistä: ihmiset lakkaavat käyttämästä Facebookia sitä mukaa, kun muutkaan eivät sitä enää käytä. Jos minä lähden, lähdetkö sinä?

Elämä on parempaa ilman Facebookia. Tähän lopputulokseen on tultu myös Michiganin yliopiston tutkimuksessa, joka osoittaa Facebookilla olevan negatiivisia vaikutuksia käyttäjiensä tunne-elämään. Tutkitut voivat sitä huonommin, mitä aktiivisempia he olivat Facebookissa olleet. Onnellisuutta taas lisäsivät kasvokkaiset kontaktit muihin ihmisiin. Kun lakkoani on jäljellä enää kaksi päivää, tuntuu mitäänsanomattomalta. Voisin olla vielä toiset 20 päivää some-eristyksissä. Tiedän, ettei minua odota Faceboo- LÄHTEET: HTTP://WWW.ANXIETYUK.ORG.UK kissa mikään tärkeä – vain muiden ih- WWW.PLOSONE.ORG misten roolit. Alkupäivien paniikki on HTTP://ARXIV.ORG

TYKKÄÄ AVIISISTA. EDES FACEBOOKISSA. FACEBOOK.COM/AVIISI Aviisi 21.2.2014

9


Oppia ikä kaikki Opinnot alkuun viisikymppisenä? Neljäs opiskelupaikka? Eläkeläis­lipulla junaan? Kolme aikuisopiskelijaa kertoo tarinansa. JUHO-MATTI PAAVOLA, TEKSTI & ANNINA MANNILA, KUVAT

Päivi Silfver, 53

kökulmia, se tuo innostusta ja työtä jaksaa tehdä myös pidempään, mikä on varTerveystieteiden kandidaatin ja maisterin sinkin nykyään eläkeiän noustessa tärtutkinto, hoitotyön johtamisen opintokeää.” suunta. Aloittanut syksyllä 2012. Hoitotiede on siitä poikkeuksellinen koulutusala, että opiskelijoilta vaaditaan ielä reilu vuosi sitten nokialai- sairaanhoitajan tutkinto ja työkokemusnen Päivi Silfver ei ollut koskaan ta. Opiskelijat ovat keskimääräistä selkäynyt Tampereen yliopistolla. västi vanhempia. Useimmat haluavat Asiain­tila muuttui kertaheitolla, kun hän edetä uralla esimieheksi tai opettajaksi, haki opiskelemaan terveystieteitä ja tuli mutta Silfver hakeutui koulutukseen envalituksi. nen kaikkea kehittääkseen itseään. ”Olin aikaisemminkin miettinyt tätä ”Ei kai näin vanhaa kukaan enää töihin yliopistojuttua, mutta ei tullut haettua. ota. Omalla työpaikalla voisi ehkä päästä Nyt poikakin on aikuinen, joten löytyi eteenpäin, mutta ei se ole ollut pääasiallisopiva väli.” nen motiivi”, hän tuumaa. Akateeminen maailma on ollut Silfverille uusi kokemus. Kansakoulun jälkeen Yliopisto onkin tarjonnut valtavasti tiehän opiskeli kauppaoppilaitoksessa, pi- toa ja oivalluksen tunteita. Hyppy käyti kauppaa ja työskenteli kirjapainossa, täntöön orientoituneesta työmaailmasmutta mikään ei tuntunut omalta alalta. ta akateemiseen teoriapainotteiseen ym”Jossain välissä tuli se ihmisläheisyys päristöön on laajentanut Silfverin näköesiin ja tiesin, että pitää päästä hoitoalal- kulmaa. le. Nyt tunnen olevani unelma-ammatisHän on pystynyt hyödyntämään oppesa”, mielenterveyshoitajana työskentele- jaan työssään. Opiskelu on tuonut myös vä Silfver sanoo. itsevarmuutta. Kun tietää asioista enemmän, tulee rohkeammaksi. Päivi Silfver valmistui mielisairaanhoitaVaikka hän on itse päätynyt yliopisjaksi vuonna 1987. Koulutus muistutti lä- toon vasta vanhemmalla iällä, Silfverin hinnä nykyistä lähihoitajan tutkintoa ja mielestä kannattaa opiskella jo nuorena. kesti puolitoista vuotta. Koska Silfver pi”Itselläni ei ollut aikoinaan mahdolliti työstään, hän halusi myös kehittyä sii- suutta käydä kouluja niin kuin olisin hanä. Vuonna 1999 hän suoritti sairaanhoi- lunnut. Mutta voin minä myös suositella tajan opistotasoisen tutkinnon. Nyt hän tätä vanhempanakin opiskelua. Kun on opiskelee yliopistossa hoitotiedettä. tullut työkokemusta ja elämänkokemus”Kun oppii uutta, saa uutta tietoa ja nä- ta, se avartaa asioita uudella tavalla.”

V

10 Aviisi 21.2.2014

Päivi Silfver aloitti terveystieteiden opinnot syksyllä 2012. Opiskelu on tuonut itsevarmuutta työelämään.

Aikuisopiskelijat Tampereen yliopistossa

37

Vuonna 2013 Tampereen yliopistoon hyväksytyistä 881 hakijasta 37 oli 41-vuotiaita tai vanhempia. Näistä 8 oli iältään yli 51-vuotiaita.

678

Yhteensä Tampereen yliopistolla opiskelee 12 465 perustutkintoopiskelijaa, joista 678 on iältään 51–61 -vuotiaita ja 77 yli 65-vuotitaita.

13

Eniten yli viisikymppisiä opiskelee terveystieteissä, 13 prosenttia opiskelijoista, ja yhteiskunta- ja kulttuuritieteiden yksikössä, 11 prosenttia.

96

Alle 35-vuotiaita löytyy eniten lääketieteestä, 96 prosenttia , ja teatterialan koulutuksesta, 93 prosenttia.


Ensikertalaiset halutaan ohituskaistalle korkeakouluvalinnoissa

K

orkeakoulujen opiskelijavalinta uudistuu lähivuosina. Muutoksilla halutaan helpottaa ensimmäistä opiskelupaikkaa hakevien pääsyä korkeakouluihin. Uudistukset toteutetaan kahdessa vaiheessa, joista ensimmäinen tulee voimaan syksyn 2014 opiskelupaikkoja haettaessa. ”Ensimmäisessä vaiheessa yhteishakuun yhdistetään kaikki ammattikorkeakoulut ja yliopistot. Lisäksi korkeakouluille tarjotaan mahdollisuus varata paikkoja ensikertalaisille”, sanoo ylitarkastaja Ilmari Hyvönen opetus- ja

kulttuuriministeriöstä. Ensikertalaisiksi lasketaan hakijat, joilla ei ole aikaisempaa tutkintoon johtavaa opiskelupaikkaa ja jotka eivät ole suorittaneet tutkintoa suomalaisessa korkeakoulussa. Uudistus ei vaikuta taannehtivasti, joten ensikertalaisiksi katsotaan myös 2014 keväällä tai aikaisemmin tutkintoon johtavan opiskelupaikan vastaanottaneet opiskelijat. Tutkinnon Suomen korkeakoulujärjestelmässä suorittaneet eivät kuitenkaan ole ensikertalaisia tutkinnon suorittamisajankohdasta riippumatta. Aikataulu ja tavat suosia en-

sikertalaisia on tässä vaiheessa jätetty oppilaitosten päätettäväksi. Vaikka mahdollisuus kiintiöiden käyttöönottoon on jo olemassa, vain harva korkeakoulu aikoo hyödyntää tilaisuutta vielä tämän vuoden haussa. ”Yliopiston johdon ja opetusministeriön neuvottelupäivillä joulun alla rehtorit olivat yksituumaisia, että ensikertalaisia suosivia ratkaisuja otetaan käyttöön vasta vuoden 2016 opiskelijavalinnan yhteydessä”, Tampereen yliopiston vararehtori Harri Melin kertoo. Valmistelu on tarkoitus käynnistää keväällä. Yliopis-

tot ovat ilmaisseet halukkuutensa yhteisten raamien luomiseen, jotta samoilla koulutusaloilla eri oppilaitoksissa kriteerit olisivat suunnilleen samat. Uudistusten toisen vaiheen lainsäädäntö lähtee lausuntokierrokselle vielä tänä keväänä, ja se on tarkoitus saattaa voimaan vuoden 2016 hakuihin. Alun perin ajatuksena oli varata haku pelkästään ensikertalaisille, mutta nyt suositummaksi on noussut malli, jossa korkeakouluilla on velvollisuus varata osa paikoista ensikertalaisille.

Opiskelijavalinnan uudistukset ovat osa hallitusohjelmaan kirjattua tavoitetta pidentää työuria alusta puolella vuodella. Muita keinoja opintojen lyhentämiseen on opintotuen kustannusneutraali muuttaminen vähentämällä opintotukikuukausia sekä tavoitteellisten valmistumisaikojen lyhentäminen entisestään. ”Myös koulutusrakenteen uudistaminen helpottaa alan vaihtamista ja uudelleen suuntautumista. Tässä suhteessa Tampereella onkin tehty hyvää työtä”, Hyvönen toteaa. Juho-Matti Paavola

TYKKÄÄ AVIISISTA. EDES FACEBOOKISSA. FACEBOOK.COM/AVIISI Aviisi 21.2.2014

11


Jari Hemmilä tahtoo opiskella lisää, koska hän haluaa pysyä kärryillä nopeasti muuttuvalla media-alalla.

Jari Hemmilä, 55

edustavan aikaansaavaa ihmistyyppiä. Opinnot ovat sujuneet vauhdikYhteiskuntatieteiden maisterin tutkinkaasti työn ohessa myös Hemmilällä to, journalistiikan maisteriopinnot ja gradun teoriaosuus on jo kirjoitetAloittanut syksyllä 2012. tu. Myös mahdolliset jatko-opinnot kiinnostavat. os joku kysyy, niin voisin kai ”Ajankäyttö ja aikatauluttaminen sanoa olevani ammatiltani toi- ovat tärkeitä, mutta oma motivaamittaja”, Jari Hemmilä kuvai- tiopiste on löydyttävä kehon sisältä”, lee työtehtäviään. Hemmilä valistaa työmäärän kanssa Toimittaja on kuitenkin varsin ka- tuskailevia kanssaopiskelijoitaan. pea-alainen määritelmä media-alan moniottelijalle, vaikka hän tällä het- Jari Hemmilän kohdalla suurimpana kellä tekeekin toimitustyötä. motivaattorina yliopisto-opintoihin Hemmilä on paperilehden teke- hakeutumisessa toimi halu kehittää misen lisäksi muun muassa toimi- itseään ja pysyä ajan hermolla. nut radiossa, vetänyt omaa mainosMedia-alalla on käynnissä valtava toimistoa, vastannut ilmoitusmyyn- myllerrys ja kehityksessä on pysytnistä ja myynyt Aamulehden tilauksia. tävä mukana, mikäli haluaa säilytHemmilällä on myös aikaisempaa tää kilpailukykynsä työmarkkinoilla. alan koulutusta. Hänellä on mainos”Joudun työssäni kuvaamaan, taittoimittajan tutkinto ja vuonna 2010 tamaan ja julkaisemaan verkossa, Hemmilä pokkasi medianomin pa- pelkkä kirjoitustaito ei enää riitä. Liperit Haaga-Helian ammattikorkea- säksi opiskellessa saan olla tekemikoulusta. Alun perin koulutuksen sissä nuorten kanssa ja oppia heiltä.” alalle hän hankki kuitenkin 1980-luToisaalta Hemmilä haluaa myös vlla Oklahomassa. ammentaa nuoremmille kanssaopisYhdysvaltoihin Hemmilän vei ur- kelijoilleen pitkän työuran mukaheilu. Aktiiviurheilijana hän edusti naan tuomaa rauhallista viisautta. Suomea kestävyysjuoksussa. JuokHänen mielestään opiskelijat voisiseminen on näkynyt myös myöhem- vat ottaa välillä vähän rennommin ja mässä elämässä. Hemmilä on toimi- välttää turhia kategorisointeja. nut päätoimittajana alan lehdissä ”Jos pääsee opiskelemaan jotain ja ollut järjestämässä juoksutapah- tiettyä alaa, niin se ei tarkoita, että tumia. Lisäksi hän on valmentanut pelkästään tutkinnon suorittamalla juoksijoita ja kirjoittanut kuntojuok- syntyy alan ammattilainen. sijoille käsikirjan. ”Opiskelu lisää ymmärryskykyä myös ihmisyyteen laajemmin, joten Aikuisena yliopisto-opiskelun pariin kannattaa olla kiinnostunut erilaihakeutuvat tuntuvatkin tyypillisesti sista ihmisistä ja asioista.”

”J

12 Aviisi 21.2.2014

Marja Irjala, 65 Kasvatustieteiden maisterin tutkinto, ammattikasvatuksen maisteriohjelma. Aloittanut syksyllä 2013.

M

arja Irjala jäi eläkkeelle viime vuoden alusta. Aikaansaava nainen teki mittavan uran erityisesti järjestökentällä. Ansioluettelolla tapetoisi keskikokoisen opiskelijayksiön seinät. Viimeiset 22 vuotta hän työskenteli Nuorten Ystävät ry:n pääsihteerinä, minkä lisäksi Irjalalla on ollut lukuisia luottamustoimia esimerkiksi Rahaautomaattiyhdistyksen hallituksessa ja Julkisen sanan neuvoston varajäsenenä. Hän on saanut palkintoja elämäntyöstään nuorten hyväksi ja ansainnut järjestöneuvoksen arvonimen. Nyt Irjala on jälleen nuorten keskellä. Hän pääsi viime syksynä erillisvalinnan kautta opiskelijaksi Tampereen yliopistoon. ”Monet ystävät kysyvät, mitä nuoret sanovat, kun tällainen isoäiti pyörii yliopistolla, mutta kauhean kivasti minut on otettu vastaan. Tämä meidän ammattikasvatuksen erityisporukka tosin on vähän vanhempaa, vaikka ihan minun ikäisiä ei ole muita.”

tyhjiön, mutta sisukas oululaisrouvan päätti selvitä. Irjalalla on 1970-luvulla Turussa suoritettu kandidaatintutkinto kasvatustieteissä, jonka hän suoritti samalla, kun valmistui kauppakorkeakoulusta ekonomiksi ja synnytti tyttären. Kesken jääneet opinnot jäivät kaivelemaan. ”Äiti sanoi ennen lähtöään, että etkö voisi tehdä sitä väitöskirjaa, josta olin puhunut. Nyt voin sanoa, että kyllä hän tiesi, mistä minä innostun ja millä täyttää se tyhjä.” Irjalaa motivoi kokemus työelämästä. Hän haluaa edistää oppisopimusten hyödyntämistä varsinkin erityisnuorten, kuten kehitysvammaisten, koulutuksessa. Tavoite on selkeä: ensin maisterin paperit ja sitten väitöskirja. ”Enhän minä enää mitään virkoja ole hakemassa, mutta eräänlainen kiertävä matkasaarnaaja minusta voisi tulla. Tampereella on myös alan tutkimusta,” Irjala pohtii. Opinnot ovat edenneet vauhdilla ja arvosanat ovat olleet hyviä. Gradun kimppuun on tarkoitus käydä vielä keväällä. Pisteiden kertymistä on helpottanut mahdollisuus keskittyä opiskeluun täyspäiväisesti. Yleensä Irjala tulee Tampereelle tiis-

Vielä pari vuotta sitten Irjala arve-

taina ja lähtee takaisin Ouluun torsli nautiskelevansa eläkepäivistään taina. Junassa voi valita joko eläkematkustellen miehensä kanssa. Vain läisalennuksen tai opiskelijalipun. vähän ennen eläkkeelle jäämistä hän ”Jos olisin opiskelijalipun kanskuitenkin menetti lyhyen ajan sisäl- sa, niin varmasti konduktööri kysyilä sekä aviomiehen että vanhemmat. si korttia. Toistaiseksi eläkeläislipun Läheisten kuolema jätti elämään kanssa ei ole kyselty”, hän naurahtaa.


Marja Irjalaa motivoi kokemus työelämästä. Tavoitteet ovat kirkkaita: ensin maisterinpaperit, sitten väitöskirja.

TYKKÄÄ AVIISISTA. EDES FACEBOOKISSA. FACEBOOK.COM/AVIISI Aviisi 21.2.2014

13


JUTUN KUVAT JA KUVATEKSTIT: HEIKKI PÖLÖNEN

12-vuotias Nasser kantoi lippua itä-Jerusalemissa.

Mielenosoituksen jälkeinen näkymä Hebronin keskustassa.

Pojat maalasivat toistensa k

Konflikti kameran

Valokuvaaja Heikki Pölönen matkusti Pal raunioiden keskellä. Sotatilassa arjen voi nähdä kahde

TUOMAS AH

T

ampereen yliopistossa opiskellut Heikki Pölönen hankki puolivahingossa järjestelmäkameran ja päätyi vuoden journalismiopintojen jälkeen hakemaan kuvauslinjan puolelle. Pölönen kuvasi ulkomaanmatkoillaan tavallisten ihmisten arkielämää muun muassa New Yorkin metrotunneleissa. Jo lukiossa häntä historia ja politiikka kiinnostivat häntä. Nämä puolet yhdistyivät huomaamatta, kun visuaalisen journalismin maisteriksi viime vuonna valmistunut Pölönen päätyi ihmisoikeusjärjestö EAPPI:n vapaaeh-

14 Aviisi 21.2.2014

toistyöntekijäksi kuultuaan ystävältään järjestön toiminnasta. Ei mennyt kauaa, kun hän lähti EAPPI:n toimintaan mukaan. Pölösen tehtävänä oli raportoida ihmisoikeusrikkomuksista Israelin ja Palestiinan alueella. Kolmen kuukauden mittaisen pestin aikana hän pääsisi kuvaamaan ja raportoimaan asioista, joita hän ei olisi koskaan kokenut. Odotukset kuvaamisesta muuttuivat tammikuussa 2013 Pölösen päästyä Länsirannan eteläosassa sijaitsevalle South Hebron Hillsin alueelle. ”Lähtiessäni ajattelin, että etsin kuvausprojektin, jota seurata ja laajentaisin sitä yh-

den teeman ympärille esimer- nan luomisen sijaan aloin huokiksi kuvaamalla perhettä pi- mata dokumentoinnin tärkeydemmällä aikavälillä.” den. Osasta ihmisistä tuli ystäviäni. Kun joku hyökkäsi heidän kimppuunsa, tärkeintä ei enää ollut, mistä kulmasta saa parhaan kuvan ja mistä valo tulee”, Pölönen sanoo.

”Halusin välttää, että palestiinalaisille tulisi olo, että he olisivat näyttelyesineitä.”

Kameran avulla Heikki Pölönen sai uudenlaista vaikutusvaltaa epäoikeudenmukaisuuksien keskellä. Mikäli israelilaiset tekivät rikkomuksia palestiinalaisten alueella, kuten tuhosivat viljelymaita, heidän toimintansa dokumentoitiin välittömästi tarkkailijoiden läsnä ollessa. Ka”Kun pääsin paikan päälle, merasta tuli tapa dokumenkameran rooli muuttui. Tari- toida vääryydet ja ennaltaeh-

käistä niitä. Myös kulttuurierot vaativat totuttelua. Pienissä ja konservatiivisissa kyläyhteisöissä oli sääntöjä, kuten se, ettei naisia saanut kuvata ilman lupaa. EAPPI:n tarkkailijan asemassa Pölösen piti olla hyvin varovainen sen kanssa, mitä hän kuvaa. Ajoittain Pölönen tunsi kameran käytön liian röyhkeäksi ihmisten kohtaloita ajatellen. ”Halusin välttää sitä, että palestiinalaiset olisivat tunteneet olevansa näyttelyesineitä. Tällöin heille olisi helposti syntynyt epäilys siitä, mihin kuvia käytämme. Monesti tullessamme pikkukyliin leikimme paikallisten lasten kans-


kasvoja Yattan kaupungissa.

EAPPI monitoroi viikoittain Meitar-checkpointin toimintaa.

Miehityksen varjossa kasvaminen voi olla traumaattista.

kahdelta puolen

lestiinan Länsirannalle ja näki elämää esta näkökulmasta, hän pohtii palattuaan Suomeen.

HOLA, TEKSTI sa, ja annoin heidän ottaa minusta kuvia. Roolit vaihtuivat ennakoimattomasti”, Pölönen kertoo. Pölönen vieraili matkansa aikana useasti ihmisten kodeissa. Niillä palestiinalaisilla, joiden talot olivat vielä pystyssä, ei ollut lainkaan juoksevaa vettä. Ihmiset olivat kuitenkin hyvin vieraanvaraisia ja hoitivat lampaita ja oliivipuitaan. Asukkaat pyrkivät jatkamaan päivittäistä elämää, vaikka heidän talonsa tuhottiin tai heiltä vietiin mahdollisuus harjoittaa elinkeinojaan. Paikalliset ymmärsivät Pölösen mukaan valokuvien arvon. ”Pyrin kuvissani selittä-

mään viitteellisesti, mitä on tapahtunut ja kuinka palestiinalaisten elinkeinoja on viety pois. Todella moni kiitteli, että olimme paikalla ja ymmärsi, että tulemme viemään heidän viestiään eteenpäin. Palestiinalaiset kutsuivatkin meitä rauhan viestinviejiksi.” Heikki Pölösen mieleen ovat jääneet erityisesti kolme veljestä, joiden taloille tuli purkumääräykset. Sitä ennen heillä ei ollut ollut vuosiin ongelmia israelilaisen siviilihallinnon kanssa. ”Olimme ensimmäiset ihmisoikeustyöntekijät, jotka menivät juttelemaan palestiinalaisille, joiden talot oli juu-

ri hajotettu. Ymmärsin tällöin, kuinka vähäiset mahdollisuudet ihmisillä on asua mailla, joilla heidän esi-isänsä ovat paimentaneet lampaita ja hoitaneet maataloutta vuosien ajan. Yhtäkkiä he ovat vain pelinappuloita kansainvälisessä konfliktissa.” Kuvaamisen uusi puoli löytyi Pölösen mukaan sattumalta. Hän alkoi ottaa dokumentoivan materiaalin ohella kuvia kolme vuotta vanhalla iPhonella ympärillä tapahtuvista kiinnostavista ja arkipäiväisistä asioista. Pölösen mukaan hänen kuvaajan asemansa muuttui huomattavasti verrattuna siihen, että hänellä olisi ollut suuri jär-

jestelmäkamera käsissään. Pö- en ja uusien asioiden löytämilönen alkoi ottaa kuvia Instag- nen. ramiin. ”Instagram-kuvissa keskityin sen kokemuksen taltioimiseen, mitä näen ihmisenä, enkä välttämättä ihmisoikeustarkkailijana. Insta­gram on saavuttanut viime aikoina etenkin nuorison keskuudessa suuren suosion. Sitä ei ole hirveästi käytetty sisällöllisesti poliittisen kuvaston esiintuomiseen, mikä oli erityisen kiinnostavaa.” Vaikka kuvaaminen sotilaiden valloittamissa olosuhteissa saattaa ulkopuolisesta kuulostaa vaaralliselta, Pölönen vakuuttelee, että kuvaaminen Dokumentoinnin vastapai- järjestyi ilman vaaratilanteinoksi muodostui kuvakulmi- ta. Ennen matkaa EAPPI jär-

Kyseessä ei ole perinteinen sota, jossa voitaisiin kauhistella sitä, kuinka monta ihmistä on kuollut.

TYKKÄÄ AVIISISTA. EDES FACEBOOKISSA. FACEBOOK.COM/AVIISI Aviisi 21.2.2014

15


Leikkihetki Susiyassa. Kaikilla taloilla on tuhoamismääräys.

jesti viiden päivän intensiivisen koulutuksen, mikä valmisti paikalliseen tilanteeseen, konfliktin historiaan sekä kansainväliseen lakiin. Perehdytys sisälsi myös valmentamista turvallisuusasioihin ja paikallisiin ympäristöolosuhteisiin. ”Kyseessä ei ole perinteinen sota, jossa voitaisiin kauhistella sitä, kuinka monta ihmistä on kuollut. Aluksi saattoi tuntua oudolta, että joka puolella on sotilaita, joilla on konekiväärit.” ”Välikohtauksia israelilaisten sotilaiden kanssa oli kuitenkin harvoin. Kuvien poistamisella ei kohdallani uhkailtu. Sotilaat oli varmasti koulutettu siihen, että heitä saatetaan kuvata. Itsestäni on varmaan satoja kuvia Israelin armeijan arkistoissa, jos sellaisia ylläpidetään. ” Matkansa aikana Pölönen alkoi miettiä lasten asemaa kon-

16 Aviisi 21.2.2014

fliktin osapuolina. Vaikka lapset elävät konfliktin alueella, he käyvät koulua ja ovat kiinnostuneita tavallisista asioista. Varsinkin länsimaisten ihmisoikeustarkkailijoiden läsnäolo herätti heissä huomiota. ”Heidän koko elämäänsä on liittynyt sotilaiden näkeminen ja sukulaisten pidättäminen. Alueella puhutaan psykologisesta muurista, joka lapsille kehittyy. En ole kasvatustieteilijä mutta uskon kokemusten vaikuttavan läpi lasten elämän.” Pölönen havaitsi, ettei tilanne alueella ole yksioikoinen. Moni israelilaisista vastusti Palestiinan miehitystä Pölösen ja palestiinalaisten lailla. ”Yllätyksellisintä oli se, miten täysin eri maailma voi olla maantieteellisesti lähellä. Kun näin palestiinalaisten ja israelilaisten pystyvän työskentelemään yhdessä rauhan eteen, se oli minulle tärkeä asia.”

Khallet Athaba’ssa 15 perhettä on vaarassa menettää kotinsa.

Pölösen matkakuvista on keväällä näyttely, joka on ensimmäinen julkinen esitystilanne, jossa on odotettavissa palautetta kuvista. Aluksi kuvausreissulta otetut kuvat turhauttivat Pölöstä, sillä niissä ei hänen mielestään ollut kuvauksellisesti mitään erityisen kiinnostavaa. Vasta myöhemmin Pölönen havaitsi, että kuvillaan hän pystyy auttamaan ihmisiä ymmärtämään ja peilaamaan omaa elämäänsä Palestiinan ihmisten tilanteeseen. Hän halusi tuoda esille palestiinalaisen ihmisen uutisten sijaan, joissa kerrotaan, missä rauhanneuvottelut menevät tai kuka amerikkalaisdiplomaatti on alueella vierailemassa. ”Jos viedään pääsy veden, luonnonvarojen, koulutuksen ja kodin äärelle, niin mitä jää enää jäljelle? Se on kysymys, jonka halusin herättää.

Näin keksin olennaiset teemat matkalla ottamilleni kuville. Olemme yksilöitä, joille ihmisoikeussopimukset ja -lait turvaavat oikeuden näihin elämän perusedellytyksiin.” Suurin osa ihmiskontakteista muodostui muodollisiksi, sillä Heikki Pölönen oli muiden tarkkailijoiden tavoin EAPPIliivi päällään työn vaatimassa roolissa. Joidenkin palestiinalaisten kanssa hän työskenteli kuitenkin päivittäin ja on heihin yhä tiiviisti yhteyksissä. ”Toivon pääseväni jokin päivä matkustamaan takaisin ja tapaamaan heitä. Toivottavasti konflikti on silloin ratkennut.” HEIKKI PÖLÖSEN VALOKUVA­ NÄYTTELY KIERTÄÄ ERI KAUPUNGEISSA. TARKASTA AIKATAULU EAPPI FINLAND -FACEBOOK-RYHMÄSTÄ. LISÄÄ HÄNEN KUVIAAN LÖYDÄT MYÖS INSTAGRAMISTA: @HESEP.

Kyläläiset purkamassa yhteisin

Mikä EAPPI? EAPPI (Ecumenial Accompaniment Programme in Palestine and Israel) on Jerusalemin kirkkojen pyynnöstä aloitettu kansainvälinen kumppanuusohjelma. Aloitti toimintansa vuonna 2002. Tarkoituksena on tukea paikallisia yhteisöjä ja siviiliväestöä konfliktiin liittyvissä kriiseissä sekä raportoida ihmisoikeuksien rikkomisesta Israelin ja Palestiinan alueella. Ohjelma lähettää vapaaehtoisia tarkkailijoita seuraamaan ihmisoikeustilannetta ja raportoimaan rikkomuksista. Suomessa EAPPI-ohjelmaan osallistuu Kirkon Ulkomaanapu. Toimintaan voi lähteä mukaan uskonnollisista katsomuksista riippumatta.


voimin laitonta tiesulkua.

South Hebron Hillseilla yksi pääelinkeinoista on maanviljely.

Länsirannalla aseellinen konflikti näkyy kaikkialla.

Konfliktin juuret yli vuosisadan takaa

1900

Juutalaisten ja muslimien välit kiristyvät 1900-luvun alussa, kun Euroopassa ja Venäjällä tuolloin vallinnut antisemitismi ajaa satoja tuhansia juutalaisia Palestiinaan.

1916

Ranska ja Iso-Britannia tekevät salaa sopimuksen keskinäisestä Lähi-idän etupiirijaosta.

1922

Palestiina siirtyy Iso-Britannian hallinnon alle. Juutalaisten ja Palestiinassa asuvien arabien yhteiselo kärjistyy veristen yhteenottojen myötä.

1939-1945

Tuhannet juutalaiset pakenevat Palestiinaan natsien juutalaisvainoja toisessa maailmansodassa.

Valokuvaaja Heikki Pölönen lähti EAPPI:n ihmisoikeustarkkailijaksi alkuvuonna 2013. Paikan päällä otetussa kuvassa hän on hyvästelemässä Dkaikan kylän lapsia. Hän toivoo jonakin päivänä pääsevänsä takaisin Palestiinaan.

1947

Toisen maailmansodan jälkeen YK ja sodan voittajamaat sopivat suunnitelman Palestiinan jakamiseksi. Taustalla on kärsimysten hyvittäminen juutalaisille ja

toisen laajan konfliktin ehkäiseminen. Palestiina jaetaan kahdeksi itsenäiseksi valtioksi. Arabivaltioiden mielestä jako on epäoikeudenmukainen. Juutalaisia on alueella noin 600 000 ja enemmistökansaa edustavia arabeja noin kaksi miljoonaa.

1948

Israel julistautuu itsenäiseksi valtioksi. Lähes miljoona palestiinalaista pakenee israelilaisten tieltä. Tilanne synnyttää 60 vuotta jatkuneen sodan Israelin ja Palestiinan välillä. Palestiina kuuluu Britannialle 1948 asti.

1967

Kuuden päivän sota alkaa Israelilaisten ja palestiinalaisten välillä. Israel miehittää palestiinalaisille kuuluneet Länsirannan ja Gazan alueet. Israel alkaa rakentaa laittomia siirtokuntia miehitetyille alueille. Palestiinalaisten keskuudessa syntyy vuosia jatkunut vastarinta israelilaisten miehitystä kohtaan. LÄHDE: ULKOMINISTERIÖ

TYKKÄÄ AVIISISTA. EDES FACEBOOKISSA. FACEBOOK.COM/AVIISI Aviisi 21.2.2014

17


|

Kulttuuri

Utu on nosteessa. Rumpali Aku-Pekka A. Niemi, laulaja Petra Poutanen ja kitaristi Teemu Kiiskilä kertovat yhtyeen vahvuuksia olevan jäsenten monipuolinen soittotausta.

Vellontaa ja hämmentävää hiljaisuutta Tamperelais-helsinkiläinen Utu yhdistää musiikissaan tuulikellot ja elektroniset kokeilut TUOMAS AHOLA, TEKSTI & KUVA

M

oni artisti ei kuvaile musiikillista tyylilajiaan usvaiseksi suoksi tai mainitse vaikutteinaan myrskyvaroitusta, öitä metsässä tai Apinoiden planeettaa. Tamperelais-helsinkiläinen Utu kuitenkin tekee näin. ”Musiikkiamme on vaikea laittaa yhteen lokeroon. Kaikissa biiseissämme on jokin tunnelma ja hyvin erityyppisiä maisemia. Mihin tahansa genreen meidät laitetaankin, niin taide on se etuliite”, yhtyeen laulaja Petra Poutanen toteaa. Unenomaisen ja akustispainotteisen debyyttilevynsä Songs in Flesh-Minor vuonna 2012 julkaissut Utu koostuu hyvin eri taustaisista muusikoista. Laulaja Petra Poutasen taustat ovat teatterissa ja musiikintutkimuksessa, kun taas kitaristi Teemu Kiiskilä on itseoppinut. Musiikilliset vaikutteet vaihtelevat punkis-

18 Aviisi 21.2.2014

ta kansanlaulantaan. Utulle ominaisia ovat musiikilliset kokeilut. Poutasen ”musiikin Pelle Pelottomaksi” nimittämä Kiiskilä on äänittänyt musiikkia esimerkiksi pommisuojaovella, kanaverkolla ja kaivonkannella. Tällaisia elementtejä löytyy Utun debyyttilevyltä esimerkiksi pahvinpalasella soitettujen

kontrabasso. Poutanen mainitsee, että pienet äänet ovat hänelle tärkeitä, ja yhtyeessä ne kasvavat uusiin sfääreihin. Hän kuvailee usein improvisoivansa muun kuin vakiosoittimensa kanssa ja virittävänsä sen vireeseen, jota hän ei välttämättä tunnista. Lopputulos avaa korvat uudella tavalla. Utu suunnittelee äänittävän-

”Pienet äänet ovat minulle tärkeitä.” tuulikellojen muodossa. ”Pyysin rumpaliamme AkuPekkaa liittymään yhtyeeseemme nähtyäni keikan, jossa hän soitti pelkkiä piuhoja”, Poutanen täydentää. Perinteisten bändisoitinten lisäksi Utussa on erikoisempia soittimia, kuten kantele ja

sä debyyttinsä seuraajaa toukokuussa. Tuleva albumi eroaa akustisvoittoisesta edeltäjästään elektronisemmalla otteella. Kappaleiden pituuksissa on menty ääripäihin, mutta myös tunnelmat ovat aikaisempaa voimakkaampia. ”Uusissa kappaleissa mennään ajoittain aika raskailla vesillä. Pieni on yhäkin pienempää ja vellonta aiempaa suurempaa”, Poutanen kertoo. Ensilevy julkaistiin omakustanteena, mutta seuraajan kohdalla yhtye etsii parasta toimintamallia. Vaikka omakustanne vaati uuras-

tusta sähköpostien ja paperityön myötä, on siinä puolensa. Kun yhtyeellä ei ole erityisiä aikatauluja, on helppo päättää milloin levy on valmis. Levynteossa vastaan tulee myös rahakysymys. Musiikkibisneksessä eletään aikaa, jolloin levytyspäätökset merkitsevät suuriakin riskinottoja. ”Oikeiden ulkopuolisten korvien löytäminen tämän musiikin kohdalla ei ole aivan yksinkertaista. Suomessa ei ole paljoakaan ihmisiä, jolle voisin antaa tuottajavastuun ja jotka olisivat samalla linjalla kanssamme”, Poutanen toteaa. Utu sai viime vuonna kan-

Foundationilta, että voimmeko esittää kappaleen videota Muppets on Film -festivaalilla. Olisimme saaneet näytösliput, mutta lentoliput olisi pitänyt maksaa erikseen”, Kiiskilä naureskelee. Utun keikat tekee Kiiskilän mukaan omalaatuiseksi niiden hämmentävän hiljainen tunnelma. ”Yleensä Suomessa puolet porukasta tulee keikoille ryyppäämään, mutta Utun keikoilla yleisön hiljaisuus on uskomatonta. Vaikka sinfoniaorkesteri soittaisi Tampereella Beethovenia, siellä olisi silti hälinää. Muistan soittaneeni Helsingissä, ja yleisössä oli hyvin harras tunnelma. Sitten minulta tippui plektra kuin hidastettuna ja kauheasti kolisten. Kaikki repesivät ääneen ja siitä muodostui osa kokonaisuutta.”

sainvälistä näkyvyyttä, kun yhtyeen Sailor-singlen musiikkivideo näytettiin New Yorkissa järjestettävällä elokuvafestivaalilla. Nollabudjetilla toteutetun videon nuket on tehnyt nukketaitelija Heini Maaranen. KATSO SAILOR -SINGLEN ”Saimme kortin Muppettien MUSIIKKIVIDEO YOUTUBESTA: kehittäjän The Jim Henson UTU: SAILOR


ARVOSTELUASTEIKKO 1–5 TÄHTEÄ

Levyt

Klassikkoni

Usvainen efektimailma

HOHNERIN ALTTOMELODIKA

Ei mikään palosireeni

BLACK TWIG: HELIOGRAM (SOLITI 2014)

K

Helsinkiläisen Black Twi-

gin esikuvia ei tarvitse etsiä pitkään, sillä yhtyeen soundeista paistavat läpi häpeilemättömät shoegaze– vaikutteet kaikuvine kitaravalleineen ja unisine soittokuvioineen. Edeltäjänsä tavoin kakkoslevy Heliogramin kappaleiden teho ei perustu revittelyyn tai monimutkaisiin soittokuvioihin vaan harkittuun kokonaisuuteen ja näppäriin efekteihin. Säröisistä osuuksista huolimatta levyn tunnelma on rauhoittava, mikä kuuluu Summer Slow Down -kappaleen myönteisessä haikeudessa. Lisävivahteikkuus olisi antanut etenkin levyn loppupuolelle moniulotteisuutta, mutta Heliogramin usvaiseen ja transsimaiseen maailmaan astuu silti mielellään. Tuomas Ahola

Tekee mieli tanssia IISA: IISA (JOHANNA KUSTANNUS 2014)

Iisa Pykärin soololevyn levynkannet tuovat väistämättä mieleen 1990-luvun. Muovisessa cd-levykotelossa kirkkaine väreineen on jotain pidättelemättömän ysäriä. Onneksi sisältä ei kuitenkaan löydy mitään ysäriteknoa vaan laadukasta elektronista sointia, joka on tuttua myös Pykärin tunnetuksi tehneestä Regina-yhtyeestä. Soundeissa toki koukataan taiteellisemman ysärielektronkin puolelle. Kappaleista Perjantai saa päälle täydellisen kesäisen tanssitunnelman. Brooklyn puolestaan edustaa haaveellisempaa Iisaa. Aino Heikkonen

Ylikasvanut citykani (Laura Alajääski) seikkailee Helsingistä Kolariin Kellariteatterissa.

Reppu, reissumies ja jänis Kellariteatterissa matkataan ryysyistä keskiluokkaan KERJÄLÄINEN JA JÄNIS, KELLARITEATTERI TUOMAS KYRÖN ROMAANIN POHJALTA DRAMATISOINUT LAURA JÄNTTI, OHJAUS: SNOOPI SIREN

M

unuaisen myymisen sijasta Vatanescu (Juha-Matti Koskela) valitsee työpaikakseen makkaratalon edustan. Kahvimukin ja koiranilmeen avulla hän kauppaa hyvää omaatuntoa yrittäessään tienata rahat poikansa nappulakenkiin. Hankinta osoittautuu sen verran haastavaksi, että tie vie hänet Kolariin saakka. Matkaseuraksi löytyy toinen hyljeksitty hahmo, ylikasvanut citykani (Laura Alajääski). Vaikka päähenkilö on romanialainen, Kel-

lariteatterin lavalla tarkastellaan enemmän suomalaisuutta kuin kerjäläiskysymystä. Tekoparrat vaihtuvat tiuhaan, kun Alajääski, Emmi Kaislakari ja Jaana Oravisto marssittavat lavalle hengästyttävän määrän sivuhenkilöitä. Virkistävää on, etteivät henkilöhahmot jää pelkiksi karikatyyreiksi, vaan heillä on taustatarina. Hahmojen pal­jous kääntyy kuitenkin esitystä vastaan. Ohi vilahtaviin tyyppeihin ei katsojalla synny minkäänlaista suhdetta. Tuomas Kyrön yksityiskohtainen kielikin hukkuu ihmisvirtaan. Tasapainottomuus vaivaa myös muilta osin Snoopi Sirenin ohjausta. Kohtauksien onnistuminen myötäilee Vata-

nescun matkaa: mitä kauemmaksi Helsingistä päästään, sitä paremmin kerronta luistaa. Mutta sinne, mistä on lähtenyt, joutuu jossain vaiheessa palaamaan. Loppua kohden katsoja tuntee jopa myötähäpeää – hieman kuin alakouluikäisenä näkisi vanhempansa tanssimassa koulun diskossa. Matkantekoa on haastava esittää teatterin lavalla, mutta Kellariteatterissa siinä on onnistuttu tavattoman hienosti. Juha Haapasalon suunnitelemat videokuvat, äänet ja valot luovat esitykselle sarjakuvamaisen kehyksen, joka on esityksen kantavin voima. Sanna-Kaisa Lähdeaho

Vakauden aika on ohi Zombitalous onnistuu perkaamaan kalmanhajuisia käsitteitä JOHN QUIGGIN: ZOMBITALOUS, SUOM. HANNU LAURILA, OLLI HERRANEN JA TYÖRYHMÄ OSUUSKUNTA VASTAPAINO. 2014.

M

onitieteellinen opiskelijaryhmä Tampereen yliopistolta käänsi kurssityönä Zombita­ lous-kirjan. Kirja kritisoi valtavirtataloustiedettä, joka käyttää johtotähtenään markkinaliberalismia. Zombitalouden tehtävä on epäkiitollinen, koska talouskeskustelussa vallitsee yksi totuus. Kirja onnistuu kuitenkin vakuuttavasti perkaamaan julkisessa ja tieteellisessä keskustelussa esiintyviä kalmanhajuisia käsitteitä ja osoitta-

maan niiden empiirisen hataruuden. Zombitalous esittelee finanssikriisiin johtaneita ajatusmalleja. Erityisen kiinnostava on toinen luku, jossa käydään läpi viimeaikaisia talouskriisejä ja markkinoilla vallinnutta talouspoliittista konsensusta sekä optimismia, joiden vuoksi virheistä ei opittu. Erityisen zombien ruokkijan leiman saa kansainvälinen finanssisektori. Kirja asettaa syytettyjen penkille myös tiedeyhteisön, joka toimi kuin kaikukammio eikä ottanut kriitikoita vakavissaan. Kirja erittelee julkisesta keskustelusta ja leikkauspolitiikan perusteluista tuttuja

dogmeja niin, että taloustieteen teoriaa tuntematon pysyy mukana, jos välillä jaksaa googlettaa. Kirjaa voi suositella lukijalle, joka haluaa välineen välttämättömyyksiä korostavan talouslogiikan kyseenalaistamiselle. Toisaalta Zombitalous saa huolestumaan, mitä seuraa, jos kritiikitön suhtautuminen taloustieteen käsitteisiin jatkuu. Jos hakee lopullista totuutta, Zombi­talous ei sitä tarjoile, vaikka kirja esittääkin vaihtoehtoja. Kirja muistuttaa ennen kaikkea erehtyväisyydestä, joka on läsnä kaikkialla. Tiina Heikkilä

un toisissa kouluissa lapset saivat musiikkivieroitusta soittamalla nokkahuilua musiikintunneilla, oma opettajani antoi kätösiimme melodikat. Hauskalta kuulostavalla melodikalla soittaminen on helppoa. Pianon kaltaisessa koskettimistossa yksi nappi vastaa yhtä ääntä, joten monimutkaisia sormituksia ei tarvitse opetella. Ääni syntyy puhaltamalla, mutta kovakaan puhallus ei saa melodikaa huutamaan palosireenin lailla. Se soi haitarimaisella soundillaan sinnikkäästi, mutta ei häiritse. Melodikan ääni saa hymyn huulille, eikä se karkoita ketään soittoharrastuksen parista. Melodika on sympaattinen soitin. Koulullamme melodikoita

oli laatikollinen. Ne olivat saksalaisvalmistaja Hohnerin punaisia ja vihreitä, äänialaltaan alttoja. Soittelimme niillä välisoittoja kuorokappaleisiin. Vanhemmat kuivasivat silmäkulmiaan kevätjuhlassa, jossa parikymmenpäinen lapsijoukko lauloi Kevätillan valssin ja luritti väliin yksinkertaisen melodikavälisoiton. Siisteimmillä lapsilla oli omat melodikat. Kun pari vuotta sitten näin entistä musiikinopettajaani, kysyin häneltä, miksi meillä soitettiin melodikaa eikä perinteistä nokkahuilua. Vastaus oli ymmärrettävä: opettaja halusi säästellä omia korviaan. Nokkahuilua on vaikea soittaa hyvin, ja sen ääni on huonosti puhallettuna yksinkertaisesti kammottava. Joka kerta, kun katson jenkkien versiota The Office -sarjasta, mietin opettajani suurta viisautta. Samalla soitan ilmakitaraa ja nyökyttelen vimmatusti päätäni melodikalla soitetun tunnusmelodian tahtiin. Aino Heikkonen

TYKKÄÄ AVIISISTA. EDES FACEBOOKISSA. FACEBOOK.COM/AVIISI Aviisi 21.2.2014

19


|

Menot

Kolumni

Paperi T, työläinen tulevaisuudesta

V

aikka Suomen musiikkivuosi 2013 kuului palstamillimetreissä Cheekille, kuului se taiteellisessa mielestäni ehdottomasti Paperi T:lle, eli Henri Pulkkiselle. Samalla, kun pappilassa pidettiin suuria puheita tvsarjoista ja Olympiastadioneista, tehtaili tämä Hiphoptorppari sillä aikaa peräti kolme julkaisua: ”Ukraina”, ”Ex ovis pullus non natis serò fit ullus” ja ”Joko sinä tulet tänne alas tai minä nousen sinne ylös”, joista erityisesti kaksi viimeistä kuuluvat helposti vuoden parhaisiin. Tarkastelen seuraavassa, mitkä tekijät olivat tämän hienon suorituksen takana ja mitä me voimme siitä oppia. Verkostoituminen. Paavoharju on kokeellisen metsäfolkin johtava nimi, Ruger Hauerin Pyhimys on suomihiphopin ansioitunut valtiomies ja Khid, eli Dj

”Työt tulee ottaa mistä ne tulevat löytymään”

Taneli Hermunen KIRJOITTAJA ON MADRIDISSA ASUVA MIKKELILÄINEN, JOKA ON FILOSOFIAN OPINNOISTAAN HUOLIMATTA TÖISSÄ.

20 Aviisi 21.2.2014

Tribuutti 1970-luvun eläimille

T

PULSE

amperelainen mainetta niittänyt Pink Floyd –tribuuttiyhtye Pulse soittaa Pakkahuoneella kokonaisuudessaan Pink Floydin Animals-konseptialbumin lauantaina 1.maaliskuuta. 2,5-tuntisen keikan aikana yhtye soittaa myös muita Pink Floyd – klassikoita. Vuonna 1977 julkaistu Animals-albumi käsittelee teemoiltaan kapitalista kilpailuyhteiskuntaa ja albumin esikuvana oli George Orwellin teos Eläinten vallankumous. Pulse-yhtye on soittanut Pink Floyd -covereita vuodesta 2005 ja tullut kuuluisaksi konserttien visuaalisesta ilmeestä. Yhtye esiintyy karsitulla kokoonpanolla ilmaiseksi Metson pääkirjastolla keskiviikkona 26.helmikuuta. PULSE PAKKAHUONE LAUANTAINAI 1. MAALISKUUTA LIPUT 25 € PÄÄKIRJASTO METSO, KE 26.2 KLO 16.30,ILMAINEN

Tamperelainen Pulse on Suomen tunnetuimpia tribuuttiyhtyeitä.

Shoegaze-ilta Telakalla

SAMI KORHONEN

K

otimaiset dream popia esittävä Delay Trees ja shoegaze-vaikutteista indierockia soittava Black Twig esiintyvät Ravintola Telakalla lauantaina 22. helmikuuta. Black Twig julkaisi Heliogram-albumin tässä kuussa, joka on seuraaja yhtyeen vuonna 2012 julkaistulle debyytille. Vuonna 2007 aloittanut Delay Trees puolestaan julkaisi tammikuussa uusimman albuminsa Readymade. Yhtye on keikkaillut ahkerasti ulkomailla ja saanut huomiota kansainvälisessä lehdistössä. RAVINTOLA TELAKKA, LAUANTAINA 22. HELMIKUUTA, LIPUT 7 €

Delay Trees yhdistelee musiikissaan eri vaikutteita slowcoresta shoegazeen.

Elokuva ja animaatio yhdistyvät

E

lokuva ja animaatio yh-

GUSTAV DEUTSCH

Kridlock, tuottaja Jumalan armosta. Onhan ensisijaisen tärkeää toimia juuri niiden oikeiden, alansa huippua edustavien, yhteistyökumppanien kanssa. Näin tekee myös Paperi T. Avoin mieli. Vaikka meidät olisi koulutettu johonkin tiettyyn ammattiin, meidän tulee ottaa työt sieltä, mistä ne kulloinkin sattuvat löytymään. Näin tekee myös Paperi T ja vielä harvinaisen ennakkoluulottomasti. Hyvin harva muu räppäri kun uskaltautuisi ohjelmoimaan sämplereitä Paavoharjun kiljuhuuruisiin metsämajoihin. Muista tämä esimerkki, hyvä oikeustieteiden opiskelija, kun sinua pyydetään lomittamaan maatalon isäntää. Yksi ei enää riitä. Vaikka tämä edellä mainittu Paavoharju on jo ilmoittanut lopettavansa, ei tämä varmasti suuremmin hetkauta Paperi T:tä. Onhan hän kaukonäköisesti hajauttanut intressinsä peräti kolmeen eri yhtyeeseen. Näin ollen, vaikka yksi näistä lopettaa, suljetaan tai ulkoistetaan Intiaan, putoaa hän aina onnellisesti jaloilleen. Harrastustoiminta. Lopulta vain harva meistä on Cheek, mutta lähes jokainen voi kohta olla samanlainen sekatyöläinen, kuin Paperi T. Näin erityisesti taiteellista orientaatiota vaativilla aloilla. Palkkaa kun ei välttämättä hirveästi ole nykyisellä levymyynnillä luvassa. Sitä pitää vain sitten keksiä jotain muuta. Niinpä näiden Paperi T:n julkaisujen lisäksi olemmekin voineet viime vuonna seurata myös Henri Pulkkista esimerkiksi Ylen nettisivuilta. Hän kun kirjoittaa sinne kolumneja.

Kulttuuri

distyvät Tampere Film Festivalin Art Faktorissa. Gustav Deutschin Shirley-Visions of Reality herättää 13 Edward Hopperin maalausta henkiin. Joachim Kühn maalaa elokuvansa kankaalle. Uudet kuvat syntyvät kerronnassa edellisten lomaan. TAMPEREEN FILMIFESTIVAALI: 5.–9. MAALISKUUTA, TARKAT ESITYSAJAT JA HINNASTO: TAMPEREFILMFESTIVAL.FI

Päätön tragedia

T

ampereen ylippilasteatterissa saa ensi-iltansa perjantaina 28. helmikuuta maailmankuulun näytelmäkirjailijan, Oscar Wilden historiallinen näytelmä Salome. Näytelmä perustuu legendaan, jonka mukaan Johannes Kastaja menetti päänsä. Esitystä tukee kolmihenkisen orkesterin musiikki. ENSI-ILTA: PE 28.2 KLO 19, TAMPEREEN YLIOPPILASTEATTERI LIPUT 7/14€


KOONNUT: TUOMAS AHOLA

Kulttuuri

Vivaldin Vuodenajat Pe 28.2. klo 19 Tampere-talon Iso sali

THE ANDY WARHOL FOUNDATION FOR THEVISUAL ARTS INC

Dennis Kim, konserttimestari & solisti Minna Lindgren, juontaja Vivaldi: Neljä vuodenaikaa (visualisointi) Opiskelijaliput konserttipäivänä vain 7 â&#x201A;Ź Tampere-talon Lipputoimistosta (norm. 10 â&#x201A;Ź)

www.tampere.fi/filharmonia

Warholin teoksia on tuotu Sara HildÊniin ympäri maailman.

T

aiteilija Andy Warholille kunnianosoitukseksi tehty An American Story -näyttely on ihailtavissa Sara HildĂŠnin taidemuseossa 8. maaliskuuta alkaen. Näyttely korostaa Warholin monipuolista taiteilijankuvaa ja tarjoaa 200 eri teosta Warholin uralta . Se muodostaa läpileikkauksen taitelijan aktiivivuosiin 1961â&#x20AC;&#x201C;1986. Warhol käytti urallaan tekniikoita eri grafiikan menetelmistä valokuviin ja maalaamiseen. Warholin keskeiset teemat liikkuivat erityisesti elämän, kuoleman ja yhteiskunnan saralla. Näyttelyn teema korostaakin eritoten amerikkalaista tarinaa ottaen kantaa esimerkiksi kulutuskulttuuriin, tähteyteen sekä politiik-

kaan. Teoksessa on näkyvillä Warholin tunnettua kuvastoa: Campbellin säilykepurkit, julkkismuotokuvat sekä Kennedyn sureva leski. Taiteen lisäksi näyttelyyn on koottu Warholin omakuvia ja vuonna 1980 tapahtuneeseen Napolin maanjäristystragediaan liittyvä teoskokonaisuus. Näyttelyn yli 200 teosta on lainattu merkittävistä instituutioista, kuten Andy Warhol Museumista Pittsburgista ja keskeisistä kokoelmista esimerkiksi New Yorkista.

P

,PSFPHSBĂĽB"SJ/VNNJOFO 4Ă&#x160;WFMMZT+PVOJ,BJQBJOFO



TFLĂ&#x160;TZZTLBVEFMMB

0QJTLFMJKBMJQVUĂŠ )Ă&#x160;MMĂ&#x160;OĂ&#x160;ZUUĂ&#x160;NĂ&#x161; )Ă&#x160;NFFOLBUV 5BNQFSF

XXXUBOTTJUFBUUFSJNEĂĽ

SARA HILDĂ&#x2030;NIN TAIDEMUSEO 8.3.â&#x20AC;&#x201C;28.5.2014 8.3. ALKAEN TI-SU 10â&#x20AC;&#x201C;18, MAANANTAISIN SULJETTU LAITURIKATU 13 (SĂ&#x201E;RKĂ&#x201E;NNIEMI) ANDY WARHOL - ANAMERICAN STORY 12/10/6/4 â&#x201A;Ź

Kitara kouraan tai vaikka koristeeksi irkanmaan musiikkiopisto järjestää sunnuntaina 9. maaliskuuta Musakirppispäivän. Tapahtuma sisältää muun muassa musiikkipitoisen kirpputorin, huutokaupan sekä tasatunnein pidettäviä musiikkiesityksiä. Myynnissä tässä monitoimitapahtumassa on kaikkea musiikkiin liittyvää, kuten äänitteitä, soittimia sekä nuotteja. Tapahtumasta voi ostaa soittimia rämpytettäväksi.

ďŹ m u i r T

Kuva Laura Happo

Elämä, kuolema, Warhol

5BOTTJUFBUUFSJ.%

Koriste-esineiksikin niitä voi hankkia. Huutokaupan tuotot käytetään musiikkiopiston uusiin soitinhankintoihin. MyĂśs oppilaiden stipendirahastoon osoitetaan varoja. Musiikkikirpputorin järjestävät Pirkanmaan musiikkiopiston opettaja-ja tukiyhdistykset. PIRKANMAAN MUSIIKKIOPSTO UNNUNTAI 9.3 KLO 13-16 ETELĂ&#x201E;PUISTO 4 33200 TAMPERE

Opiskele Tampereella,

asu TOASilla. TOASIN VUOKRALLA ASUKAS SAA KĂ&#x201E;YTTĂ&#x2013;Ă&#x2013;NSĂ&#x201E;: - Oman opiskelija-asunnon - SähkĂśn - Veden - Lämmityksen

- Nopean internetyhteyden - Kaapeli-TV:n - Pesulan käytÜn - Saunan käytÜn

Lue lisää osoitteessa:

www.toas.fi TYKKĂ&#x201E;Ă&#x201E; AVIISISTA. EDES FACEBOOKISSA. FACEBOOK.COM/AVIISI Aviisi 21.2.2014

21


|

Asioiden oikea laita

Kolumni

Sinkkuelämää ja samppanjaa

P

erjantai-iltana Helsingin keskustan trendikkäässä ravintolassa ei lapsiperheitä näy. Kristallikruunujen alla olevissa ikkunapöydissä istuu huoliteltuja jakkupukunaisia, jotka siemailevat samppanjaa ja lukevat lehtiä. Missä ovat kaikki perheenäidit? Ehkä heillä ei yksinkertaisesti ole varaa käydä tällaisessa paikassa. Ystäväpiirini koostuu pääosin korkeasti koulutetuista naisista. Kaikilla on kova kiire singota uraputkeen muttei kiinnostusta perheenlisäykseen. Vapailla markkinoilla oleva neiti ei ole enää vanhapiika tai hullu kissanainen vaan trendikäs ja hyvinvoinnistaan huolehtiva kaupunkisinkku Sinkkuelämää-sarjan tyyliin. Sinkkuus on myös taloudellisesti kannattavaa. Tilastokeskuksen tuoreen julkaisun mukaan yksin asuvien työssä käyvien naisten tulot ovat monessa ikäryhmässä suuremmat kuin työssä käyvillä sinkkumiehillä. Sinkkunaiset peittoavat miehet niin alle 25-vuotiaiden, 35–44-vuotiaiden kuin 55–64-vuotiaidenkin ikäryhmissä. Vanha tuttu väite, jonka mukaan suomalaiset naiset ansaitsevat työmarkkinoilla keskimäärin 20 prosenttia miehiä vähemmän, ei siis täysin pidä paikkansa. Lapsiperheissä puolisoiden väliset tuloerot sen sijaan ovat suuret. Suurimmillaan tuloerot ovat nuorimman lapsen ollessa alle 3-vuotias, jolloin isien ansiotaso on kolminkertainen äitien ansioihin verrattuna.

”Kaikilla on kova kiire singota uraputkeen.” Naisten ja miesten väliset tuloerot ovat pienimmillään lapsettomilla työikäisillä pariskunnilla. Jos et siis halua olla ikinuori sinkku, voit olla parisuhteessa, mutta lapsia ei kannata hankkia, ellet sitten halua syöksyä köyhyyskierteeseen vaipanvaihtokierteen lisäksi. Syntyvyys Suomessa on ollut vuodesta 1969 lähtien alle uusiutumistason ja viime vuonna se aleni jo toista vuotta peräkkäin. Onko ihme, jos naiset eivät ole halukkaita hankkimaan lapsia ja tinkimään tulotasostaan? Hallitus on lanseerannut yhteistyössä työmarkkinakeskusjärjestöjen kanssa samapalkkaisuusohjelman. Ohjelman päätavoitteena on kaventaa sukupuolten välistä palkkaeroa 15 prosenttiin vuoteen 2015 mennessä. Sitä odotellessa on mukava siemailla samppanjaa Esplanadilla ja katsella ikkunasta lastenvaunuja lumisohjossa työntäviä perheenäitejä. Anna Egutkina KIRJOITTAJA KANNATTAA SUKUPUOLTEN VÄLISTÄ TASA-ARVOA SIIHEN ASTI, KUN PITÄÄ VAIHTAA AUTON RENKAAT.

22 Aviisi 21.2.2014

Lopullinen totuus Mielipideasioista voi kiistellä

Olympialiikkeen uskottavuus koetuksella

S

otšin talviolympialaiset ovat olleet Venäjän presidentille Vladimir Putinille tärkeä hanke. Olympialaisten avulla Putin on halunnut näyttää maailmalle, mihin Venäjä pystyy. Panoksena on myös Putinin henkilökohtainen arvovalta. Presidentin ja hänen politiikkansa arvostelijoita on viime vuosina ojennettu kovalla kädellä. Venäjän kansalaisyhteiskunnan toimintaa, sananvapautta ja kokoontumisvapautta rajoittava lainsäädäntö ja Putinin hallinnon talutusnuorassa kulkeva oikeusjärjestelmä vaientavat hankalina pidetyt ihmiset. Näin on tehty myös Sotšin kisojen aikana. Kaikki Sotšin olympialaisten saama julkisuus ei ole ollut Putinille mieluista. Kisavalmistelujen ja Venäjän ihmisoikeustilanteen äänekäs kritiikki on tahrannut kisojen komeaa julkisivua. Isäntämaan ja kisaorganisaation on kannettava vastuu siitä, että ihmisoikeuksia kunnioitetaan sekä urheilupaikoilla että niiden ulkopuolella. Venäjän tiedotusvälineet ovat lähes kokonaan Kremlin oh­ jauksessa. Yhdessä kansainvälisten järjestöjen ja ulkomaisen median kanssa venäläiset kansalaisjärjestöt ja opposition edustajat ovat kuitenkin saaneet nostettua esiin kisavalmisteluihin liittyviä väärinkäytöksiä ja ihmisoikeusloukkauksia. Sadat siirtotyöläiset ovat jääneet ilman palkkojaan.

Rakennustyöt ovat aiheuttaneet ympäristötuhoja ja niistä raportoineet aktivistit on hiljennetty kisojen ajaksi. Olympialaisten kannalta erityisen ongelmallinen on Venäjän laki ”ei-traditionaalisten suhteiden propagoinnista alaikäisille”. Syrjivä laki kieltää käytännössä homoseksuaalisuutta koskevan tiedon välittämisen. Vaikka olympialiikkeen peruskirja kieltää kaiken syrjinnän olympiahengen vastaisena, Kansainvälinen olympiakomitea KOK on tyytynyt isäntämaan vakuutuksiin, että kisat sujuvat ilman syrjintää. Luultavasti Sotšin kisoihin liittyvät ihmisoikeuslouk­ kaukset poistuvat median päiväjärjestyksestä olympialaisten jälkeen, vaikka kisavalmisteluista kärsineiden tilanne ei olisi parantunut. Venäläisaktivistit pelkäävät, että kansalaisyhteiskuntaa tukahdutetaan entistä rajummin ottein kisojen jälkeen, kun maailman huomio siirtyy toisaalle. Ihmisoikeusjärjestöjen Venäjää koskeva raportointi on herättänyt olympialaisten vuoksi tavallista enemmän kiinnostusta. Järjestöjen pitkäjänteinen ihmisoikeustyö jatkuu olympiatulen sammuttuakin. Toivottavasti myös median kiinnostus Venäjän ihmisoikeuksia kohtaan säilyy. Ihmisoikeusjärjestöt ovat vaatineet KOK:ta kantamaan enemmän vastuuta olympialaisiin liittyvistä ihmisoikeuskysymyksistä. Suurten urheilutapahtumien isännyydes-

tä päätetään useita vuosia ennen kisoja ja samalla on tapana esittää toiveita isäntämaan ihmisoikeustilanteen paranemisesta tai avoimuuden lisääntymisestä. Pekingissä vuonna 2008 järjestetyt kesäolympialaii set, Sotšin talento m m Ko i.fi vikisat ja täaviis . w w nä kevääw ter: nä Valko-VeTwit nenulli näjällä järjes#lop us tettävät jääkietotu kon MM-kilpailut osoittavat, et­ teivät toiveet toteudu itsestään. KOK:n on puututtava päättäväisemmin olympiakisojen isäntämaiden ihmisoi­ keustilanteeseen. Ihmisoikeuksiin liittyviä näkökulmia tulisi pitää esillä jo silloin, kun kisaisännyydestä kilpaillaan. Isäntämaan pitäisi sitoutua toimimaan olympialiikkeen arvojen ja kansainvälisten ihmisoikeusnormien mukaisesti ja KOK:n valvoa näiden sitoumusten noudattamista. Kisaisäntien ihmisoikeusongelmat nakertavat olympialiikkeen uskottavuutta. Niistä voi tulla suurkisojen järjestäjille dopingin kaltainen rasite, joka laimentaa kiinnostusta kisoihin myös sponsoreiden ja suuren yleisön silmissä.

Anu Tuukkanen Kirjoittaja on Amnesty Internationalin maa­kohtaisen työn asiantuntija

Nokan kopautus

Eikö valta kiinnosta?

V

aikka Alli on ollut ilahtunut Tamyn uuden edustajiston orastavasta aktiivisuudesta, ei tämän lintusen ennakko-oletus edaattorien vähäisestä innostuksesta vaikuttaa opiskelija-asumiseen pettänyt tälläkään kertaa. Edaattoreita houkuteltiin sekä hakemaan Toasin valtuuskuntaan itse että välittämään viestiä haussa olevasta vaikuttamispaikasta muille opiskelijoille. Lopputuloksena yhteensä 16:een valtuus-

kunnan paikkaan saatiin viisi hakemusta. Vaikka Tamyn hallitus pani itsensä likoon paikkoja täyttääkseen, jouduttiin jäseniä huutelemaan vielä kokouksessa. Noloa. Ehkä Tamyn tulisi perehdyttää edaattoreja nykyistä paremmin Toasin toimintaan, jotta nämä ymmärtäisivät, kuinka tärkeä organisaatio on kyseessä. Vaihtoehtoisesti edaattorit ja opiskelijat ovat vain liian kiireisiä vaikuttaakseen opiskelijoiden asumiseen.

Alli odottaa päivää, jolloin Toasin kaltaisiin kunnollisiin järjestäytyneisiin organisaatioihin ei hakeudu enää kukaan edustamaan opiskelijoita. Päivä on lähellä, onhan edustuksellisuus jo ilmeisen uncoolia vaikuttamistarmon kanavoituessa kaiken maailman anarkisti-ituhippien talonvaltauksiin. Alli Nokka

ALLI NOKKA KIUKUTTELEE EDUSTAJISTON KULISSEISSA


www.yo - talo.c om K au ppakatu 10

aviisi.fi/palaute | facebook.com/aviisi TUOMAS AHOLA, TEKSTI & KUVAT

Ihan naamat

Haluanpa sanoa

Oletko harkinnut lakkoa sosaalisesta mediasta?

Erika Nuotio, 19, sosiaalityö En ole aikonut pitää sosiaalisesta mediasta taukoa. Liityin Facebookiin huhtikuussa ja tuntuu, että kaikki alkavat siirtyä muualle, kuten Instagramiin. Käytän sosiaalista mediaa yhteydenpidossa ja asioiden hoitamisessa.

Riikka Nieminen, 21 Englannin kieli ja kirjallisuus

”K Altti Kurki, 21, Rakennustekniikka, TTY Olen pitänyt pari somelakkoa. Lakkoni ovat olleet parhaimmillaan viikon mittaisia. On vapauttavaa olla ilman sosiaalista mediaa ja sen myötä arvostan ihmiskontakteja. Välillä sosiaalinen media on hyvin epäsosiaalista ja usein sen käyttöä ei huomaa.

urssien ilmoittautumisaikoja voitaisiin yhtenäistää ja tiedottaa kurssien alkamisesta paremmin. On turhauttavaa tehdä kurssivalintoja, kun pitää arpoa, milloin kursseille pääsy aukeaa. Tiedot kurssista tulevat usein esille, kun kurssille ilmoittautuminen on avoinna. Vaarana on, ettei kurssille pääse mukaan heti alusta ja kurssin osallistujamäärä menee täyteen. Lisäksi opintopisteitä jaetaan varsin mielivaltaisesti kurssien työmääriin nähden. Ongelmana ei ole työmäärän suuruus, vaan se että opintopisteet saisivat olla kurssikohtaisesti yhdenmukaisempia.”

Pe 21.2. Sokea Piste, Hebosagil,

Katakombi + DJ Junhis

Ovet klo 22, show klo 23, 5 e.

La 22.2. Tampere Drum & Bass Convention

Infekto, Wispy, Esc, Resound, Nocomply, Gradon, Chris Robin. Hosted by MC Cypha. Klo 23–04, 6 e.

To 27.2. Jenni Vartiainen

Ovet klo 20, show klo 21.30, 28 e/25 e*.

Pe 28.2. Poisonblack

Ovet klo 22, show klo 23.30, 14 e/12 e*.

La 1.3.

Naurunpaikka Stand up -klubi

To 6.3.

TAMKin Legendaariset Filkkaribileet

Pe 7.3.

Herra Ylppö & Ihmiset + Kaaoksen Ystävät

To 13.3.

Naurunpaikka / Ookkona nä nauranut Stand up -klubi: Icelandic Comedy Invasion

Luureissa juuri nyt Heikki Aho, 24, julkisoikeus Käytän aika vähän somea. Lakko ei olisi mahdottomuus, mutten ole harkinnut sitä. Nuorempana käytin aikaani Youtubessa, mutten enää tällä iällä.

Henri Aaltonen, 26,hallintotieteet En ole harkinnut, mutta välillä tuntuu, että kulutan liikaa aikaa sosiaalisen me­dian palveluissa. Olen rajoittanut sosiaalisen median käytön puhelimeeni. Tällöin viiden minuutin nopea vilkaisu riittää.

Mika Mahosenaho, 26 tilastotiede Biisi: River People Artisti: Weather Report Albumi: Mr. Gone Vuosi: 1978

”M

usiikinkuunteluni on kausiluontoista. Parhaillaan keskityn fuusiojazziin. Pidän myös gangsta rapista, kuten Notorious B.I.G.:stä. Jos tenttiaalto lähestyy, energiani kuluu musiikkiartistien etsimiseen. Löysin viimeksi Now, Now –indieyhtyeen, joka yhdistelee vaikutteita uudesta jazzista rumpukonemaisiin soundeihin, vaikka yhtye soittaa rummut akustisesti. Soitan bassoa mutta yritän kuunnella, mitä elementtejä kappaleissa on. Välillä pitää piiskata itseään, sillä musiikin kuuntelussa on yleistä jumittua instrumenttiinsa.

Antti Haapala, Joonatan Pitkänen, Jaakko Suomala, Johanna Tohni, Henry Lehto. Ovet klo 18, show klo 19, 12 e*. Stand up -koomikko Toni Jyvälä, DJ Riku (Big Pop), Aquatic System (VJ). Ovet klo 20.00, show klo 21, 5 e/7 e. Ovet klo 22, show klo 23, 17 e/15 e*.

Hugleikur Dagsson, Ari Eldjárn ja Zaani. Ovet klo 18, show klo 19, 15 e* (ennakko Piletti).

Pe 14.3. Tomaatteja! Tomaatteja!

Stand up -festivaali

Paukutusjengi: Jukka Lindström, Teemu Vesterinen, Anders Helenius, Joni Koivuniemi. Ovet klo 18, show klo 19, alk. 19,50 e (ennakko Tiketti).

Pe 14.3. Happoradio

Ovet klo 22, show klo 23.30, 20 e/18 e*.

La 15.3.

Tomaatteja! Tomaatteja! Stand up -festivaali

Tommi Mujunen MC, Joonas Korhonen, Heli Sutela, JP Kangas. Ovet klo 18, show klo 19, alk. 19,50 e (ennakko Tiketti).

Ke 19.3. Kaisla Seppälä, 21, psykologia Joskus ärsyttää, kun sosiaalisesta me­ diasta puhutaan niin paljon. Asia on synnyttänyt minussa pienen kapinamielen. Voisin ottaa sosiaalisesta mediasta etäisyyttä. Esimerkiksi Facebookista olen miettinyt, poistanko tilini vai enkö.

Profane Omen & myGRAIN

Ovet klo 20, show klo 21, 12 e/10 e*.

To 20.3. Robert Dahlqvist (SWE)

Ovet klo 20, show klo 21.30, 14 e/12 e*.

Pe 21.3. Samuli Putro

Ovet klo 22, show klo 23.30, 20 e/18 e*.

Liput ennakk oon: Yo-talo n lippuk auppa www.y o-talo. com ja TYKKÄÄ AVIISISTA. EDES FACEBOOKISSA. FACEBOOK.COM/AVIISI Aviisi 21.2.2014 *

23


| Ylioppilaskunta YLIOPPILASKUNTA Tamyn toimistot palvelevat: yleistoimisto ma-pe 9–11 ja 12–16 (Pienteollisuustalon 2.krs.) Tampereen yliopiston ylioppilaskunta, Yliopistonkatu 60A 33100 Tampere Yleistoimisto / Tuire Jalaskoski 044 3610 210 Lea Kontoniemi 044 3610 212

Sihteerit

Kati Rajala, pääsihteeri, 050 3612 854 Varpu Jutila, kv-sihteeri, 050 3612 849 Virve Valtonen, järjestösihteeri, 050 3612 454 Olga Haapa-aho, sopo-sihteeri, 050 3612 846

Päivystävä sihteeri TAMYN PÄÄSIHTEERI KERTOO, MISSÄ MENNÄÄN

Vain muutos pysyy

Y

lioppilaskunnassa ainoa pysyvä asia on muutos. Vuoden vaihtuessa muutos näkyy konkreettisimmin uusien ylioppilaskuntatoimijoiden muodossa. Uusi hallitus ja uusi edustajisto ovatkin tuoneet alkuvuoteen uutta intoa sekä itse toimintaan että sen kehittämiseen. Toimijoiden vuosittainen vaihtuvuus johtaa myös siihen, ettei ylioppilaskunta voi olla täydellisen tehokas organisaatio. Osittain Tamyn päätyö onkin fasilitoida opiskelijoita oppimaan vaikuttamista, mikä tarkoittaa tällaiselle pitempään kuvioissa olleelle työntekijälle erityisesti sitä, että muistaa osallistaa uusia toimijoita ja antaa tilaa opettelemiselle. Meille Tamyn työntekijöille uudet toimijat tarkoittavat useiden perehdytysten suunnittelua ja pitämistä. Näiden perehdytyskonseptien kehittämistä on tehty sillä silmällä, miten saataisiin aktiivit innostumaan ylioppilaskunnan hallinnossa toimimisesta. Tänä vuonna esimerkiksi edustajiston perehdytystilaisuus pidettiin uudella tavalla, iloittelemalla, ja myöhemmin kerättävän palautteen perusteella arvioidaan, miten innostamisessa onnistuimme.

Palautteen kerääminen ja sen avulla jatkuva oman toiminnan arviointi onkin Tamyssa tärkeää. Huhtikuussa teemme perinteisen jäsenkyselyn, jossa opiskelijoilla on mahdollisuus antaa palautetta ylioppilaskunnan palveluista ja toiminnan onnistumisesta. Kyselyn tuloksia hyödynnetään ensi vuonna tehtävässä strategian päivitystyössä. Edustajiston hyväksymä strategia ei ole vain sanahelinää, sillä esimerkiksi voimassa olevan strategian kirjaus ” Tamyn tulee toimia aktiivisesti tarkoituksenmukaisempien toimitilojen saamiseksi” toteutettiin ostamalla nykyiset tilat. Toivon, että käytät keväällä muutaman minuutin aikaasi vastaamalla Tamyn jäsenkyselyyn, sillä palautteesi on meille arvokasta ja sillä on toiminnan suunnittelua ohjaava vaikutus.

”Ylioppilaskunta ei voi olla täydellisen tehokas organisaatio.”

Uusi ”ylioppilastalo” on tuonut Tamyn toiminnan fyysisesti lä-

hemmäksi jäseniään. Käytännössä Tamy ei vielä vaikuta olevan kovin monen hengailupaikka, mutta opiskelijoita käy toimistolla entiseen verrattuna moninkertaisesti. Uudet tilat ovat auttaneet uuden luomista ja eteenpäin katsomista ylioppilaskunnassa. Vaikka pääsihteerin työn painopiste tällä hetkellä onkin peräpeiliin katsomisessa toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen muodossa, on toimistolla eteenpäin menevä, innostunut meininki. Jos et usko, tule katsomaan: Tamy on lähellä! Kati Rajala

24 Aviisi 21.2.2014

Joachim Kratochvil, kopo-sihteeri, 050 3612 847 Ann-Marie Norrgrann, suunnittelija, 045 7750 55 80 Emma Kurki, suhdetoiminta, 044 3610 204

Häirintäyhdyshenkilöt

Olga Haapa-aho ja Joachim Kratochvil

Ainejärjestöissä Palstalla esitellään Tampereen

Sotajumalat kohtaavat TYR kokoaa yhteen roolipeleistä innostuneet TUOMAS AHOLA TEKSTI & KUVA

S

eikkailua 4000-luvulla, taisteluita Suomen miehittäneitä avaruusolioita vastaan ja matkoja maan alle. Siinä muutamia Tampereen yliopiston Roolipelaajien lautapeliteemoja, joita TYR:in pelivastaava Jukka Särkijärvi esittelee. Särkijärvi liittyi TYR:in toimintaan vuonna 2008 aloittaessaan yliopisto-opinnot. Fantasiamaailmaan hän sai perehdytyksen jo nuorena. ”Minulle on luettu Hobittia kehtoajoista lähtien. TYR:in nettisivut olivat yksi Suomen vanhimmista roolipeliaiheisista nettimateriaaleista ja törmäisin niihin jo pienenä”, Särkijärvi kertoo. Erityisen hauskaa Särkijärvestä on päästä kehittelemään omaa hahmoa, mikä oli syy sille, miksi hän valitsi roolipelit jalkapallon sijaan. Särkijärven ikimuistoisin oma hahmo on diivamainen metrin mittainen maahinen, joka työsken-

telee oopperalaulajana. Ihmiset, jotka eivät ole tutustuneet roolipeleihin, saattavat nähdä ne helposti tosikkomaisina. ”Roolipelaaminen on osaksi huumoripeliä. Niitä voi pelata hirvittävän vakavasti, mutta TYR:ssä tällaista ei ole.” Rooli- ja lautapelien ohella TYR järjestää lentopallootteluita ja jokavuotisen retken Kintulammelle Teiskoon. Kerran vuodessa järjestetään myös akateemisten roolipeliseurojen välinen kohtaaminen. Larppausta eli näytelmäroolipelejä on viime vuosina järjestetty harvakseltaan, sillä ne vaativat erityisiä valmisteluita. Särkijärven mukaan uusien pelaajien ei tarvitse huolestua, etteivätkö he oppisi pelaamaan, sillä roolipeli-illoissa on perehdytys. Hän suosittelee aloittelijoille Noviisit nopille – tapahtumaa, jossa tutustetaan ihmisiä roolipelien saloihin. ”Myös viinituvat ovat hyvä tapa tutustua ihmisiin. Menemme ravintoloihin ja keskustelemme peleistä tietyn teeman,

TYR Perustettu: 1995 Tapahtumia: peli-ilta torstaina 13.3, viinitupailta 18.3 O’Connell’sissa Kenelle: Kaikille roolipeleistä kiinnostuneille Lisätietoa: jarjestot.uta.fi/tyr, tyr@uta.fi, Facebook: TYR

kuten ruuan, mukaisesti”. Roolipelaajat pelaavat myös samaan peliin keskittyviä pitkiä tarinallisia sessioita, eli kampanjoita. TYR:ssä ne ovat kestäneet parhaimmillaan vuosia. Särkijärvi huomauttaa, että lautapeli-iltoihin kannattaa varata aikaa, sillä pelit vievät keskimäärin neljä tuntia. Hän painottaa, että peleissä pysyy silti jännitys yllä. Särkijärvi näkee roolipeleissä erityisen vahvuuden, jota ei monista lautapeleistä löydy. ”Roolipeleissä ei ole yhtä voittajaa. Pelaajat puhaltavat yhteen hiileen ja päämääränä on, että kaikilla on hauskaa.”

Tapahtuu nyt! jarjestosihteeri@tamy.fi Tamyssa: Ehdota ohjelmaa syksyn 2014 avajaisiin

jalta suunnittelemaan tulevaa tenkonsertissaan Francis suurenmoista Avajaistapah- Poulencin säveltämän mutumaa. siikkisadun Tarina Babarista, pienestä elefantista Tampereen Kehy-valiokunta yliopiston juhlasalissa lauantaina 22.2.2014 klo 15. Uusi kehyvaliokunta kokoTarinan kertojana konserustaa maanantaina 24.2. Ta- teissa toimii Pikku Kakkosesmyn toimiston neuvottelu- takin tuttu näyttelijä Veera huoneessa, Yliopistonkatu 60 Degerholm. Konsertin johtaa A, 2.krs. Kokous on avoin kai- kapellimestari Kimmo Tullikille kiinnostuneille, ja muut la. Konsertin alussa pidetään kuin valiokuntalaiset voivat pieni soitinesittely sinfoniaorsaapua paikalle klo 17. Lisä- kesterin soittimista. tietoja voi kysellä sähköpostitse: sara.linnoinen@uta.fi. Ikäsuositus 4–10 vuotta.

Lukuvuoden avajaisia vietettiin viime vuonna ensi kertaa koko päivän kestävänä juhlatapahtumana. Ohjelmassa oli perinteisen yliopiston avajaisjuhlan lisäksi muun muassa keikkoja amfiteatterilla, ständeilyä ja grillausta pihamaalla sekä iltabileet Klubilla. Lukuvuoden 2014–2015 avajaisia vietetään tiistaina 2. syyskuuta. Ehdotuksia avajaispäivän ohjelmasta voit lähettää sähköpostitse hel- Järjestöissä: mikuun loppuun mennessä osoitteeseen jarjestosihtee- Tason lastenkonsertti ri@tamy.fi. La 22.2. klo 15 Tapahtumatoimikunta käsittelee ehdotukset anonyyTampereen akateeminen misti ja ryhtyy ideoiden poh- sinfoniaorkesteri esittää las-

Liput 10/5 € ovelta Lisätietoja: www.taso.fi.

TYLja ranskalaiskuoro konsertoivat yhdessä 27.–28.2. klo 19 Helmikuussa TYLillä on ilo isännöidä ranskalaista Deux-


facebook.com/tampereen.yliopiston.ylioppilaskunta Hallitus

Eetu Kreivi, puheenjohtaja 050 3612 845 Meri-Tuuli Nevala, 045 7750 5213 Leeni Herrala, 045 7750 5212

Palvelut

Veera Jokipalo, 045 7750 5210 Eero Kiiski, 044 3610 213 Nelli Manninen, 045 7750 5211 Veera Paananen, 045 7750 5215 Sofia Tuomola, 045 7750 5214

yliopiston aine- ja harrastejärjestöjen toimintaa

Lakineuvonta, www.tamy.fi/neuvonta Tamyn nettisivut:

www.tamy.fi

Aviisin yhteystiedot löydät sivulta 3.

Kulmahuone KIRJOITTAJA ON TAMYN HALLITUKSEN JÄSEN

Opiskelija, puhumme sinunkin äänelläsi

J

uostessani erilaisissa kokouksissa ja palavereissa päivästä toiseen olen vähän väliä joutunut pohtimaan, miksi ihmeessä vaivaudun. Usein unelmoin siitä, mitä luppoajalla tekisin: kävisin rauhassa kuntosalilla, menisin elokuviin tai lukisin kirjan. Enemmän tai vähemmän salaa kadehdin ihmisiä, jotka osaavat huolehtia vain omista asioistaan ja jo muutaman vuoden olenkin vakuuttanut itselleni, että ensi keväänä on sitten helpompaa. Tänä keväänä päädyin Tamyn hallitukseen. Hups. Jos tahdot välttyä samanlaiselta kohtalolta, osaan aktiivi-

suusaddiktiostani huolimatta kuitenkin antaa pari vinkkiä yliopistomaailmaan liittyen. Ensinnäkin, pysy erossa kaikesta aktiivisuutta muistuttavasta toiminnasta, kuten pienistäkin ainejärjestöistä ja harrasteyhdistyksistä. Niissä nimittäin tapaa liikkua ihmisiä, jotka tekevät asioita, ja heillä on kierot keinonsa vetää sinut mukanaan tekemisen kierteeseen. Vältä parhaasi mukaan myös keskustelemasta tällaisten ihmisten kanssa asioista, joihin haluaisit muutosta, jottet vain pääsisi vaikuttamisen makuun. Samasta syystä jätä äänestämättä kaikissa mahdollisissa vaaleissa.

Roolipelikirjallisuutta itsekin tehnyt Jukka Särkijärvi kertoo, että moni seuran jäsenistä on julkaissut omia roolipelikirjoja ja -pelejä. Hän mainitsee TYR-nimen tarkoittavan myös viikinkien muinaista sotajumalaa.

Sèvres:n kamarikuoroa. Kamarikuoro on kotoisin Länsi-Ranskasta, Saint Aubin le Cloudista, missä TYL konsertoi toukokuussa 2012. Nyt on ranskalaisen kuoron vuoro tuoda kahdella konsertillaan Suomeen muutamia harvoin kuultuja sävellyksiä. Ranskalaista musiikkia ja laulettua runoutta -niminen ohjelmisto tarjoilee yleisölle tuntemattomampaa ranskalaisten nykysäveltäjien ja -runoilijoiden tuotantoa. Ohjelmisto sukeltaa myös vanhempien aikakausien musiikkiin alkaen keskiajasta ja päättyen renessanssiin, tarkemmin säveltäjä Clément Janequinin (1485-1558) tuotantoon. TYL tulkitsee myös joitain kappaleita omasta ohjelmistostaan, minkä lisäksi kuorot yhdistävät äänensä laulaak-

seen yhdessä sekä ranskalais- Tampereen yliopistolla, Tamkon ta että suomalaista musiikkia. toimisto, Tampereen LääketieKonsertit: 27.2. klo 19, Tampereen Finlaysonin kirkko ja 28.2. klo 19, Pirkkalan kirkko

Helmikuun Kolmiot To 27.2.klo 22 Kukapa ei olisi aina halunnut

bilettää Jenkkiläiseen collegetyyliin? Staabi, Luuppi ja Indecs toivottavat kaikki tervetulleeksi Jenkki-Kolmioihin, joissa jokainen voi löytää itsestään sisäisen Stiflerin: punaisia mukeja, Beer pongia, hyvää musiikkia, mahtavaa seuraa ja villiä meininkiä! Ennakkolippu 3 €, jolla jonon ohitus klo 23 asti. Ovelta lippu 4 €. Ennakkolippujen myyntipaikat: Indecsin kiltahuone TTY:llä, Luupin ja Staabin toimistot

teen Kandidaattiseura ry:n toimisto, Polamk (oppilaskunnan myymälä), Juvenes kirjakaupat (Tampereen yliopisto sekä TTY) Muista myös paluukuljetus Tivolin edestä Hervantaan klo 3.30 yöllä hintaan 2 euroa!

STAABI ry:n sääntömääräinen kevätkokous Ti 11.03.2014 klo 18.00 Kokous on Kasino-kabinetissa Pinni A:ssa (Kanslerinrinne 1, 33100 Tampere). Kokouksessa vahvistetaan yhdistyksen tilinpäätös edelliseltä tilikaudelta sekä päätetään edellisen vuoden hallituksen vastuuvapaudesta. Lisätietoja: puheenjohtaja@ staabi.fi tai 045 105 0608.

”20 prosentin äänestysaktiivisuus ei laske edustajiston toimivaltaa viidennekseen.”

Sinua yritetään houkutella mukaan erinäisiin toimielimiin pitkin vuotta myös suoraan Tamyn puolelta. Varo erityisesti kaikkia tiedotteita, joissa mainitaan esimerkiksi sanat “avoin valiokunnan kokous” tai “haetaan opiskelijaedustajaa”. Moni on jäänyt sille tielleen, kun jatkaminen luottamustehtävästä toiseen tuntuu petollisen helpolta. Muista porttiteoria – CV-merkinnöillä on tunnetusti tapana kasautua! Jos olet jo luovuttanut sen kuuluisan pikkusormen, suosittelen, että laiminlyöt vastuutehtäväsi mahdollisimman huolellisesti. Näin sinua ei ehkä suostutella jatkamaan.

Miksi en siis noudata omaa neuvoani ja jättäydy taka-alalle vaikuttamisesta? Lopulta syy on selvä: ääntäni käytetään, annoin sitä eteenpäin tai en. 20 prosentin äänestysaktiivisuus ei laske edustajiston toimivaltaa viidennekseen, eikä hallitustyöskentelyn merkittävyys vähene, vaikka ehdokkaita oli yhtä paljon kuin paikkojakin. Kun itse katsot vaikkapa näiden toimielinten kokoonpanoa, oletko tyytyväinen? Kannatitko pöytäjalkapalloa ja perustuloa? Käytetäänkö sinun ääntäsi oikein? Veera Jokipalo

TYKKÄÄ AVIISISTA. EDES FACEBOOKISSA. FACEBOOK.COM/AVIISI Aviisi 21.2.2014

25


|

Viiden euron kokkikoulu Säästä: Ota vain sen kokoinen kukkakaali, jonka tarvitset. Hinta voi vaihdella yli euron.

Juustoista kukkakaaligratiinia kirpaisevat omenat. Lisukkeeksi sopii riisi.

Hedelmäisiä uuniherkkuja Uunissa muhii täyttävä gratiini ja makea jälkiruoka. Kumpikin ruoka sisältää hedelmiä ja kypsyy kätevästi uunissa puolessa tunnissa. ANNABELLA KIVINIEMI, TEKSTI & KUVA

V

aikka tuoreen kukkakaalin tai ananaksen hinta voi kirpaista, kumpikin kannattaa napata ostoskoriin. Etenkin ananas voi herättää ennakkoluuloja käsiteltävyytensä vuoksi: Miten tuon saisi oikein leikattua? Mistä tietää onko se edes kypsä? Ananas on kypsä, jos siitä voi nyppäistä sisimpiä lehtiä irti. Raaka ananas kypsyy huoneenlämmössä parissa päivässä. Ananaksen voi leikata usealla tavalla, kuten leikkaamalla pois pohjan ja tupsupään, laittamalla hedelmän pystyasentoon leikkuulaudalle, kuorimalla veitsellä kuoret, leikkaamalla hedelmän neljään osaan ja poistamalla kovan osan jokaisesta neljänneksestä. Jos ei halua käyttää koko ananasta, siitä voi leikata poikittaissuuntaisesti renkaita. Ananas on tuoreena makea mutta uunista tultuaan se on ihanan kirpakka. Kauraisa uunipaistos vie pois makeudellaan jopa karkinnälän. Kukkakaaligratiini on pääruokana täyttävä herkku, johon omena ja mausteet tuovat eksoottisen vivahteen.

26 Aviisi 21.2.2014

Ainekset Omena-kukkakaali­ gratiini Kukkakaali 2,33 e Ruokakerma 0,55 e Omena 0,32 e Juustoraastepussi 1,59 e Voi, sipuli, maito, jauho ja mausteet löytyivät kotoa.

4,79 €

Helppo hedelmäunelma Tuore ananas 2,73 e Omena 0,32 e Banaani 0,29 e Säilykepersikat 1,09 e Kaurahiutaleet, sokeri, kaneli ja voi löytyivät kotoa

4,43 €

Pää- ja jälkiruoka neljälle yhteensä 9,92 euroa eli 2,48 euroa annosta kohden. HINNAT: SOKOS HERKKU JA LIDL

Omena-kukka­ kaaligratiini

(neljälle)

Keskikokoinen kukkakaali 1 omena 1 sipuli 3 rkl voita 1,5 dl maitoa 2 dl ruokakermaa 2 rkl vehnäjauhoja 2 dl emmentaljuustoraastetta 1 tl suolaa 1/2 tl valkopippuria 1 tl yrttimaustetta 1 tl currya 1 tl kanelia

Vinkki: Tee hedelmäjälkkäreitä samalla rahalla, joka menisi pariin karkki­ pussiin.

ke päälle. Ripottele pinnalle pari kourallista juustoraastetta. Paista 225-asteisessa uunissa 30 minuuttia.

Helppo hedelmäunelma (neljälle)

1/2 tuore ananas 1 omena 1 banaani 1 persikka 100 g voita 1 dl sokeria 3,5 dl kaurahiutaleita 1 rkl kanelia

Viipaloi omena, banaani ja persikka ohuiksi viipaleiksi. Käsittele ananas. tussa vedessä 10 minuuttia. Sulata voi. Lisää sekaan kaurahiutaSulata rasva. Sekoita mukaan vehnäjau- leet, sokeri ja kaneli. Sekoita tasaiseksi. ho. Lisää maito ja sekoita seos tasaiseksi. Asettele omenaviipaleet vuoan pohjalKiehauta 3 minuuttia koko ajan sekoittaen. le. Ripottele päälle sokeria, kanelia ja nöOta kasari liedeltä. Lisää mukaan käreitä kauraseoksesta. mausteet, ruokakerma ja juustoraaste. SeAsettele loput hedelmät omenoiden koita hyvin. Kuutioi sipuli ja pilko omena. päälle. Ripottele halutessasi hieman kaneRipottele omenapaloihin kanelia. lia ja sokeria. Lisää kauraseos nökäreittäin. Voitele vuoka, ja asettele sipulin, omenan Paista 200-asteisessa uunissa 30 mija kukkakaalin palaset siihen. Kaada kasti- nuuttia. Pilko kukkakaalit ja keitä currylla mauste-


Ravintolat

KERJÄLÄINEN JA JÄNIS

TÄLLÄ PALSTALLA ARVIOIMME OPISKELIJAYSTÄVÄLLISIÄ RAVINTOLOITA.

Intialaista tuulikaapissa

T

ullintorin kauppakeskuksen tuulikaappi ei ole ilmeisin paikka pitää intialaista ravintolaa. Bengol Curry on kuitenkin tarjoillut Tullikamarin aukion puoleisessa sisäänkäynnissä mausteisia makuja jo reilun vuoden verran. Ja onneksi on! Jos opiskelijaruokaloiden maut alkavat tympiä, on paikallaan poiketa Bengol Curryyn. Kahdeksan euron hintaiseen pieneen lounasvaihtoehtoon sisältyy valtava keko riisiä, erilaisia lämpimiä kastikkeita, iso pala naan-leipää, salaatti, raitakastike sekä kahvi tai tee. Testipäivänä ravintola tarjoilee kana- ja lammaskastikkeita, wokattuja kasviksia sekä linssipataa. Ruoista ei tarvitse valita yhtä, vaan lautaselle saa haluamiaan kastikkeita. Murea lammas saa kaverin lempeästä kermalla ja tomaatilla höystetystä currykastikkeesta. Chicken jalfreizi on

AINO HEIKKONEN

Bengol Curry (Tullikatu 6)

Bengol Curryn pienikin lounas täyttää vatsan.

keskitulista ja potkii hieman. Tulisin terä puuttuu, mutta onneksi annokseen saa lisätä itse tehtyä habanerokastiketta. Tuore korianterisilppu viimeistelee annoksen. Kahvi on Pauligin Mundoa, mistä ravintola ansaitsee ison kiitoksen. Lounasseuraksi saapunut tee-ekspertti kiittelee intialaisen teen tuoksua ja aromia. Aino Heikkonen

Lounas: Pieni 8 euroa, keskikokoinen 9 euroa. Lounas sisältää kastikkeita, riisiä, vihreän salaatin, raitakastikkeen ja naan-leipää. Ruokalistan annokset 11–20 euroa. Alennukset: Opiskelija-alennus ruokalistan annoksista 15 prosenttia, take away -alennus 10 prosenttia. Maku ●●●●○ Hinta–laatu ●●●●● Viihtyisyys ●●●●○

Suomi aloittelijoille www.flickr.com/photos/aviisi

Lippumyymälä (03) 2178 222, Ryhmät (03) 2178 333. Liput 25/23/20 €. Lippupiste 0600 900 900 (1,98 €/min + pvm.)

Otso Höglund

TYKKÄÄ AVIISISTA. EDES FACEBOOKISSA. FACEBOOK.COM/AVIISI Aviisi 21.2.2014

27


Suomen suosituin kaupunki. Suomen suosituin monialayliopisto. 27 hakukohdetta.

Lisätietoa www.uta.fi/opiskelijaksi

Yhteishaku 3.3.–1.4.2014, teatterityön tutkinto-ohjelma 3.3.–14.3.2014. Sähköinen haku: www.yliopistohaku.fi Avoimet yliopisto-opinnot: Seuraava haku alkaa 13.2. Kaikki suoritetut opinnot voi liittää tuleviin tutkinto-opintoihin. Tutustu tarjontaan: www.uta.fi/avoinyliopisto

TYKKÄÄ AVIISISTA ...edes Facebookissa

facebook.com/aviisi torstai 27.2. klo 22

TUOMO klo 21 ANNI

Juhlapuvut ta n g o s ta ta i t i l a u k s e s ta

14/12 e (E*)

pe 21.2. la 22.2. ti 25.2. ke 26.2. to 27.2. pe 28.2. la

1.3.

ti

4.3.

to

6.3.

su 9.3.

JUKKA ÄSSÄ, OCHRE ROOM, KORIA KITTEN RIOT10/8 e (E*) Africa Renessaince Concert (klo 21-04): MAMA AFRICA (Sen), HILTON MAROWA & GONDWANA BAND feat. KAZUMI TANAKA, DINEO BODIBE, SOFY & DADDY OUS, dj Africa..6 e DocLounge (klo 18.30-22): klo 19 Jouni Hokkanen: BODY OF GOD (Suomi 2013).................................................5 e klo 22 The BRAINS (Can), klo 21 FLESH ROXON.....14/12 e (E*) klo 22 TUOMO, klo 21 ANNI, dj Lars Bögel.................14/12 e (E*) Alive 2014 (klo 22-04): dj's Antti H & Sami (Hang The DJ!) + Wispy....................................6 e (ilmainen sisäänpääsy klo 23-24) klo 23 PARIISIN KEVÄT, klo 22 The HEARING..........20/18 e (E*) Pakkahuone (K18): klo 20 PULSE plays Pink Floyd....29/25 e (E*) klo 22 BLACKLISTED (USA), klo 21 LIGHTHOUSE PROJECT, klo 20 NEW WATERS...................................................12/10 e (E*) klo 22 SCOTT KELLY & THE ROAD HOME (USA), klo 21 ANTERO LINDGREN.........................................16/14 e (E*) klo 22 SUPERSUCKERS (USA), klo 21 ELEPHANTS FROM NEPTUNE (EST).............18/16 e (E*) Pakkahuone klo 22 MICHAEL MONROE.....................28/25 e (E*)

28 Aviisi 21.2.2014

pe 25.4.

Verkatehtaankatu 8, Tampere ti-pe 11-18 la 10-16 03 212 0180 www.twizt-shop.com


AVIISI 02/2014