Issuu on Google+

VIINA

Masokistikerho yliopistolla:

»7 ? IA S S N E T O P A A T N A PAR

Ota tästäutuhti luki! pakett

”Teemme muutakin kuin LÄPSYTTELEMME PYLLYJÄ!”»26

~ Tampereen ylioppilaslehti Aviisi 10. joulukuuta - 17/2010

”Yliopistosta se lähtee”

VUORINEUVOS TOIVOO VALLANKUMOUSTA ajattelun

Kari Neilimo kaipaa uusia, parempia ideoita »10

Kohutaiteilija paljastaa:

”EN TUNNE KETÄÄN JOKA KÄY TÖISSÄ”

»12

SEKSI

-

TAUTITESTAAJAT YTHS:LLÄ »4


Rauhaisaa Joulun aikaa ja menestystä vuodelle 2011

Opiskelijoiden omistama.

TOAS 1959 • Opiskelijan koti Edelläkävijä • Vastuunkantaja

www.juvenes.fi

www.toas.fi

Älä hinaa tykkiä. Toimita Aviisia sivarina. ivariksi.pdf

w.aviisi.fi/s w w et je h o ku a h ja a o et 2 Aviisi 26.11.2010Lisäti


Aarni Korpela

Seppo Honkanen

Korpela

Pääkirjoitus

Karkuun vaikka paljain jaloin

M ?

elt ä

uo

entoi Komm iisi.fi .av www uta.fi @ aviisi

m

iik sa l es

aa kielt

oja ?

Perkele! Kirjoituksia Tamystä KIRJOITTAJA ON TAMYN puheenjohtaja vuonna 2011

Broilerit apatiaa vastaan!

E

dunvalvonnan haasteista ehkä paradoksaalisin on se, että toiminnan tarpeellisuus tulee sitä kipeämmin ilmi, mitä huonommin työ tehdään. Jos ylioppilaskunta lyö laimin opiskelijoiden asioiden ajamisen ja keskittyy sen sijaan ryyppäämiseen opetusministeriöltä vaikenemisensa palkaksi pyytämillään korruptiorahoilla, kasvavat epäkohdat muutamassa vuodessa sellaiseen mittakaavaan, että opiskelijaedunvalvonnan relevanssi ei jää kenellekään epäselväksi. Jos homma sitä vastoin hoidetaan ensiluokkaisen hyvin, alkaa moni ihmetellä, mitä hyötyä koko organisaatiosta on – ihan kivastihan mulla menee.

Elämme monella tapaa vapaammassa yhteiskunnassa kuin koskaan aikaisemmin. Ihmisen ihonvärillä, sukupuolella, seksuaalisuudella tai vakaumuksella ei ole enää kovin suurta merkitystä. Sen sijaan arkielämää tahdotaan säädellä, tarkkailla, valvoa ja ohjata pikkumaisten pykälien tulvalla. Myös työpaikat täyttyvät seurantajärjestelmistä, lomakkeista ja hallinnollisista velvoitteista. Pahimmillaan niiden parissa kuluu enemmän aikaa kuin tuottavan työn tekemiseen. Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto, sana-ja elämäntapahirviö Valvira ”parantaa ohjauksen ja valvonnan keinoin elinympäristön riskien hallintaa”. Kyseisen laitoksen lausunnot ovat poikkeuksetta mielenkiintoisia. Esimerkiksi laitoksen ylitarkastaja Reetta Honkanen ilmoitti taannoin Helsingin Sanomissa rajoittavansa sananvapautta kansanterveyden nimissä. Tupakkapoliittisen työryhmän esityksen mukaan olisi laitonta kirjoittaa lehtijuttu, jossa kerrotaan haastateltavan tupakoivan, ellei juttu olisi varoittava esimerkki tupakoinnin haitoista. Siis hetkinen. Laillisesta käyttäytymisestä, tupakoinnista, ei saisi mainita, ellei päälle liimaisi pakollista paheksuntaa. Ilmeisesti sentään ylitarkastajan näkemys unohdettiin vähin äänin, koska aiheesta ei ole sittemmin kuulunut. Mutta oireellista on, että nykyisessä asenneilmastossa hänen päähänsä pälkähti tuollainen höpöjuttu. Valvira ei ole yksin. Kuntien ja valtionhallinnon palveluksessa pönöttää tukuittain virkamiehiä, joille maksetaan rajoitusten, kieltojen ja varoitusten suunnittelemisesta. Kun heidät kootaan kokoukseen, tuloksena on työryhmä. Se on sana, jonka kuulleessaan kannattaa yleensä juosta karkuun vaikka paljain jaloin.

le t ? O n k o S

Ilkka Tiensuu

Mitä mi

äo

M

aa

sin

rajoitetaan liik itä

aailmassa on havaittu virhe. Ei hätää, perustamme välittömästi työryhmän käsittelemään asiaa. Se kokoustaa kaksi vuotta, tuottaa lavallisen paperia ja suosittelee loppuraportissaan muutaman asian kieltämistä — tai ainakin rajoittamistoimenpiteiden kartoittamisen aloittamista. Onhan selvää, että kun kieltää vaarallisen, maailmasta tulee turvallinen. Kun kieltää rumat sanat, kenellekään ei tule paha mieli. Kieltämällä köyhyyden myös se ongelma saadaan siivottua pois päiväjärjestyksestä.

toiminnan tärkeyttä, loppuvat edunvalvojat muutamassa vuodessa. Ja jokunen vuosi siitä eteenpäin kenelläkään ei taaskaan ole kivaa.

Tietyssä mielessä ymmärrän niitä opiskelijoita, jotka kokevat täyspäiväisesti hommia paiskivan Tamyn hallituksen opiskelijan arjesta irtaantuneena pikkupoliitikkojen joukkona. Kun moni aiempi hallituslainen on siirtynyt Tamysta isompiin poliittisiin ympyröihin, on tilanne syytöksille poliittisten broilerien hautomosta varsin otollinen. Kannattaa kuitenkin muistaa, ettei se broilerinkaan elämä herkkua ole. Sitä leimaava hirveä kiire kasvaa – voi sanoa, että Tämä ilmiö ei toki ole muutenkaan tunte- uutta tulee ihan pakkosyötöllä. Elämä on maton (lehdestä löytyy toinen esimerkki hektistä ja stressaavaa, ja lopputuloksella aiheesta sivulta 9). Haasteita se yhtä kaik- pääsevät herkuttelemaan ihan muut tyyki opiskelijaliikkeelle luo – jos uusille opis- pit kuin itse. kelijasukupolville ei kyetä perustelemaan

Google löytää lukemattomia sivuja, jotka sisältävät sanat

työryhmä ja kielletään. Sen sijaan työryhmä ja sallitaan sanojen yhdistelmällä löytyy huomattavasti vähemmän sisältöä. Sekin on muotoa “Työryhmä alentaisi suurinta sallittua eloporomäärää”. Eivät työryhmät koostu pahoista ihmisistä, mutta hyvääkin tarkoittavassa joukossa tyhmyys tiivistyy. Lähtöasetelma takaa sen, että ryhmätyönä työryhmät pullauttavat arkielämästä vieraantuneita aivopieruja. Kapulakieliset elämän takapenkkikuskit luulevat tietävänsä, mihin suuntaan, millaista vauhtia, mihin kellonaikaan ja millainen kypärä päässä kaikkien muidenkin pitää kulkea. Kuka muistaa nähneensä uutisen, jossa jokin työryhmä toteaa itsensä tarpeettomaksi ja huomauttaa, että kaikki on hyvin: asiaan ei tarvitse puuttua. Milloin jokin pikkupykälä tai valvontamahdollisuus on viimeksi poistettu?

Tampereen ylioppilaslehti Aviisi Kauppakatu 10, 33210 Tampere • fax: (03) 212 7257 • email aviisi@uta.fi Päätoimittaja: Seppo Honkanen 050 3612 853, seppo.honkanen@aviisi.fi • Toimittaja Hertta-Mari Kaukonen 050 3612 852, herttamari.kaukonen@aviisi.fi • Siviilipalvelusmies Ville Ilkkala, 044 3610 219, sivari@aviisi.fi Kannen kuva Seppo Honkanen • Ulkoasu Seppo Honkanen • Kustantaja Tampereen yliopiston ylioppilaskunta • Ilmoitusmyynti Pirunnyrkki oy, Kari Kettunen 020 7969 583,

www.aviisi.fi viisi.fi www.a faceboo k.com/ Avusta Aviisia! Jos sinulla on halua kirjoittaa Aviisiin, ota yhteyttä päätoimittajaan. aviisi KOMMENTOI WWW.AVIISI.FI Aviisik.com/ 26.11.2010 faceboo aviisi

Arto Antila (valtakunnalliset) 020 7969 589 • ISSN 0358-9145 • Paino Botnia Print, Kokkola • Osoitteenmuutokset opiskelijat: aktuaarinkanslia@uta.fi, muut: tamy@uta.fi

3


AJAN HERMOLLA Ajan hermolla ULKOPUOLINEN RAHA Yliopisto on kerännyt tähän mennessä noin kaksi miljoonaa euroa.

SEKSIKYSELY

työllistävät YTHS:n Opiskelijat ovat entistä tietoisempia sukupuolitaudeista ja seksuaalisuudesta

J

oka kolmas käynti Ylioppilasterveydenhuoltosäätiössä liittyy seksuaaliterveyteen. 60 prosenttia seksuaalikyselyistä liittyy perhesuunnitteluun sekä raskauden ehkäisyyn tai sen epäilyyn. Kaikista seksualisuuteen liittyvistä kävijöistä vain 9 prosenttia on miehiä. ”On luonnollista, että naiset käyvät YTHS:ssä miehiä useammin liittyen seksuaaliterveyteen, sillä naisten sukupuolielimet ja seksuaalisuus ovat paljon monimutkaisempia kuin miesten. Myös ehkäisyasiat vievät naisia lääkärin vastaanotolle useammin kuin miehiä, sillä esimerkiksi ehkäisypillerit ovat reseptilääkkeitä, joten ne tietenkin kirjoitetaan vain naisille”, YTHS:n johtajaylilääkäri Markku Kanerva perustelee. Kanervan mukaan opiskelijat ovat hyvin valveutuneita sukupuolitaudeista. Vaikka testejä otetaankin paljon, positiivisia tuloksia on todella vähän. Eniten testataan Suomen yleisintä seksitautia klamydiaa. Toiseksi yleisin sukupuolitauti on kondylooma ja kol-

4 Aviisi 10.12.2010

manneksi yleisin sukupuoliherpes. Kanervan mukaan kaikki loput taudit ovat äärimmäisen harvinaisia. ”Ongelmanahan tietenkin on se, että kaikki kolme sukupuolitautia voivat olla erittäin pitkään tai täysinkin oireettomia, joten täydellisiä tilastoja on mahdotonta sanoa. Opiskelijat kuitenkin tulevat herkästi testeihin ilman oireitakin pelkän epäilyksen takia.” Sukupuolitautitesteihin

pääsee

YTHS:ssä terveydenhoitajan antamalla laboratoriolähetteellä ilman ajanvarausta. Laboratorio on avoinna arkisin kello 8–12. Osa YTHS:n sairaanhoitajista on saanut seksuaalineuvojan koulutuksen. Kanervan mukaan kysyntää on enemmän kuin mitä palvelua voidaan tarjota. Kalevantiellä on tarjolla myös seksuaaliterapiaa. ”Ilmapiiri on selkeästi entisiä aikoja vapautuneempi. Opiskelijat uskaltavat tulla keskustelemaan seksuaalisista ongelmistaan, kuten esimerkiksi potenssihäiriöistä. Seksuaalisuudesta on tullut osa kokonaisvaltaista hyvinvointia.”

Seksitaudit TOP3 1. Klamydia 2. Kondylooma 3. Sukupuoliherpes Muut sukupuolitaudit ovat harvinaisia.

Testaa tautisi! Maksuton sukupuolitautien poliklinikka tamperelaisille Itsenäisyydenkatu 17 A:ssa. Vastaanotot naisille: ma kello 15 −17 ti ja pe kello 8.30 −10.30, ke kello 13–15, to kello 12.30–14.30 Vastaanotot miehille: ma kello 13–15, ti ja pe kello 8.30–10.30, ke kello 15–17, to kello 12.30–14.30 Puhelintiedustelut ma¬−to kello 11¬−12 ja pe kello 12¬−13 sairaanhoitaja: 03-5657 8653

Suomalaisten seksuaalisuutta on tutkittu Finsex-nimisessä tutkimushankkeessa jo vuodesta 1971. Finsex-tutkimuksessa on käytössä neljä aineistoa, joista viimeisin kysely on vuodelta 2007. Tutkimusprofessori Osmo Kontula kertoo, että etenkin nuorten naisten asenteet ovat vuosikymmenien aikana muuttuneet perinpohjaisesti. ”Korkeasti koulutettujen 20-30-vuotiaiden naisten suhtautuminen esimerkiksi uskottomuuteen on kääntynyt päälaelleen. Vielä 70-luvulla naiset ajattelivat, ettei ”puolisoa saa kahlita”, ja joka toinen hyväksyi puolisonsa syrjähypyt”, Kontula kertoo. Nykyään vain kaksi prosenttia suvaitsisi uskottomuuden. Naisten seksuaalisuus on vuoden 2007 tutkimustulosten mukaan entistä vapautuneempaa kaikilta osa-alueilta. Muutama vuosikymmen sitten naisilla oli tutkimuksen mukaan huomattavasti vähemmän seksikumppaneita kuin miehillä. ”Naisilla on nykyisin useampia kumppaneita elämänsä aikana kuin ennen, mutta kysymys on myös häpeän katoamisesta. Nykyisin naiset keh-


Kerro meille uutisvinkki! aviisi@uta.fi | 050 - 36 12 853 KIUSAAMINEN Ylioppilaskunnat ovat huolissaan yliopistolla tapahtuvasta “koulukiusaamisesta”.

Mihin ylioppilaskunnan rahat menevät?

Tamy säästää Aviisista ja satsaa nettisivuihin Ensi vuonna jäsenmaksu nousee jälleen, mutta vain eurolla

U ? Ketä hal taa ua ut t t s

let? Mikä si nu

entoi Komm iisi.fi .av www uta.fi @ aviisi

äo

a

a, mikä rie ma ssa ra

YT

sin

ä? Mitä mie lt ä ttä i i k

taavat kertoa partneriensa määrän rehellisesti. Naiset ovat ennen myös vaienneet itsetyydytyksestä, mutta nyt itsetyydytystä harrastavia naisia on miltei yhtä paljon kuin miehiä.” Seksuaaliset asenteet ovat yleisestikin nuorten sukupolvien keskuudessa entistä avarakatseisempia. Siinä missä yli 50-vuotiaista useat pitävät esimerkiksi sadomasokismia perverssinä, yhä useammat nuorten sukupolvien edustajat näyttävät suuntautumiselle vihreää valoa. ”Sukupolvesta riippumatta miltei kaikki tutkimuksiin vastanneet kuitenkin tuomitsevat esimerkiksi eläimiinsekaantumisen, pedofilian ja seksuaalisen väkivallan. Nuoret kuitenkaan eivät aina arvota asioita pelkän lain kannalta, kuten jotkut vanhemmista vastaajista, vaan hyväksyvät esimerkiksi seksin harrastamisen julkisilla paikoilla, vaikka se onkin virallisesti laitonta”, Kontula täsmentää.

Anni Tolonen, teksti

lkoministeriö ei ensi vuonna tue Tamyn kehitysyhteistyöhanketta. Ensiaskeleensa jo 1980-luvulla ottanut hanke ei kuitenkaan näillä näkymin lakkaa kokonaan. Ylioppilaskunta päätti ensi vuoden talousarviossaan leikata kansainvälisten asiain sihteerin työaikaa 15 prosentilla ja samalla säästää sihteerin palkasta. Viime vuoden kansainvälisten asiain sihteeri Katri Suhonen on huolissaan seuraajansa työtaakasta. ”Aikaa menee paljon jo uuteen työhön tutustumiseen. Tulevan kv-sihteerin on päätettävä, mistä aikoo karsia panostaan, kun työaikaa on leikattu. En tiedä, mitä kehitysyhteistyöhankkeelle tulevaisuudessa tapahtuu ja millä resursseilla uutta hanketta lähdetään suunnittelemaan.” Ylioppilaskunta säästää myös Aviisin ensi vuoden menoista. ”Vaikka muutaman tonnin säästöt eivät Tamyn yli miljoonan euron talousarviossa näy!” Suhonen pohtii. Tämän vuoden Tamyn hallituksen puheenjohtaja Aleksi Rantala kertoo, että ulkoministeriön päätöksestä aiotaan tehdä valitus. Jos rahoitus onnistuu, Kehyhanke jatkuu tai uutta hanketta aletaan ainakin suunnitella. Rantalan mukaan uusi hanke alkaisi vasta vuonna 2013, sillä sen kehit-

?

”En tiedä mitä kehy-hankkeelle tulevaisuudessa tapahtuu.”

Perustutkinto-opiskelijan jäsenmaksu nousee ensi vuonna vain eurolla 93 eurosta 94 euroon. Paineet uusiin korotuksiin ovat Rantalan mukaan tulevaisuudessakin suuret. YTHS-maksun osuus jäsenmaksusta ei ensi vuonna muutu. Kv-sihteeri ”Ensi vuonna suurin säästö tuKatri Suhonen lee Aviisin kohdalta. Yksinkertaisimmin ensi vuoden säästölinjaukset näkyvätkin lehden toiminnassa. Aviisia ilmestyy ensi vuonna kaksi lehteä vähemmän kuin tely vie oman aikansa. Talousarvio on ensi vuodelle nyt ja lehden toimittaja lomautenoin 1, 36 miljoonaa. Suurimman taan kesäksi. Säästöä kertyy noin osan budjetista lohkaisee yleinen 17 000 euroa”, Rantala kertoo. ”Harmittaa, että Aviisi jäi talohallinto, kuten joka vuosi. Voittoa tavoittelemattomana julkis- udellisen jyrän alle. Hölmöläisoikeudellisena yhteisönä Tamyn ten hommalta tuntuu, että kaiken budjetti koetetaan pitää vuosittain kukkuraksi edustajisto päätti leiplus miinus nollassa. Tamyn uu- kata pari tonnia myös avustajasien verkkosivujen tekemiseen on budjetista”, Aviisin päätoimittaja Seppo Honkanen pahoittelee. varattu 10 000 euroa. ”Nettiuudistus on tärkeä, jotta Anni Tolonen opiskelijat tulevaisuudessa löytävät sivustoilta tarvitsemansa tieLisää taloUSARVIOSTA dot”, puheenjohtaja Aleksi RantaAUKEAMALLA 8–9 la perustelee. Neljälle vuodelle jaetut Tamyn historiikin kustannukset ovat yhteensä 120 000 euroa, eli tänäkin vuonna historiikki vie 30 000 euroa. Yliopiston historiatieteen ja filosofian laitokselta tilatun historiikin toivotaan tuovan tulevaisuudessa myyntituloja, mutta niiden suuruudesta ei vielä ole varmaa tietoa.

Budjetti 2011 Jäsenmaksu 94 euroa Loppusumma 1,36 miljoonaa Suurin kuluerä yleinen hallinto

Mitä vittua? Miksi uimahallissa ei saa opiskelija-alennusta? MIKÄ SINUA RASSAa YLIOPISTON KÄYTÄVILLÄ KULKIESSASI? VINKKAA AVIISI@uta.fi – OTAMME SELVÄÄ!

T

amperen uimahallit ovat tyyriitä paikkoja köyhälle opiskelijalle. Kaupungin halleissa pääsee uimaan opiskelijahintaan vain maksamalla TKL:n matkakortilla. Kassalla käteisellä maksava opiskelija joutuu pulittamaan kiltisti kuusi euroa per kerta, eli aikuisen lipun verran.

mällä niin kuin muissakin kaupungeissa?

Olemme jo kymmenen vuoden ajan pyrkineet siihen, että uimarit maksaisivat omatoimisesti sisäänpääsynsä. Mutta jos haluaa käyttää kassapalveluja, niistä joutuu myös maksamaan enemmän. Tavoite on, että tulevaisuudessa pienissä uimahalleissa ei ole Tampereen liikuntapalvelujen kassahenkilökuntaa ollenkaan. käyttöpäällikkö Mikko Heinonen, Alun perin opiskelijahintaista simiksei opiskelija-alennusta saa säänpääsylippua ei ollut ensinpelkkää opiskelijakorttia näyttä- kään. Sitten, kun sitä alettiin vaa-

tia, mietimme, että miten voimme antaa alennuksen niin, ettei siitä aiheudu lisäkustannuksia. Matkakortilla maksamisen ja itsepalveluautomaattien avulla olemme voineet vähentää henkilökuntaa ja saada samalla lisäsäästöjä. Meillä ei ole alennuksia myöskään työttömille tai eläkeläisille, vaan melkein kaikki alennukset ovat ikäperusteisia lukuun ottamatta opiskelija-alennusta. Heini Särkkä

KOMMENTOI WWW.AVIISI.FI Aviisi 10.12.2010

5


AJAN HERMOLLA Ajan hermolla VERTAISRAHASTO Yhteiskunnalliselle tutkimukselle saa rahoitusta www.vertaisrahasto.fi.

Valmistuvan opiskelijan sosiaaliedut

Nämä asiat valmistuvan kannattaa ottaa huomioon Häämöttääkö valmistuminen, eikä työpaikkaa ole tiedossa? Työttömyysturvan byrokratiaviidakkoon kannattaa tutustua jo ennen valmistumista, jotta ikäviltä yllätyksiltä välttyisi.

V

iime aikoina, kun vastavalmistuneiden akateemisten työllisyystilanne on niin kovin ahkerasti ollut julkisuudessa, ovat opiskelijatkin olleet kiinnostuneita työttömyysturvastaan”, toteaa uraohjaaja Eira Helminen Tampereen yliopiston uraja rekrytointipalveluista. ”Mutta me voimme vain neuvoa työnhakijoita eteenpäin.” Mistä tietoa sitten saa? Työttömyysturva-asioista vastaavat työ- ja elinkeinotoimisto eli työkkäri sekä Kela. Yliopiston Kela eli opintotukitoimisto ei kuitenkaan työttömyyskysymyksiä hoida, vaan vastavalmistuneen on haettava tietoa Kelan muista toimipisteistä. ”Kelalla on hyvät verkkosivut työttömyysturvan hakemisesta, joten uskoisin valmistuvan opiskelijan saavan sitä kautta informaatiota”, kertoo opintotukitoimiston opintotukipäällikkö Eini Mäkelä. Työttömyysturvasta löytyykin tietoa, kun itse aktiivisesti etsii. Opiskeluaikana tietoa ei kuitenkaan opiskelijoille tyrkytetä, ja harva miettii asiaa ennen kuin se on itselle ajankohtaista. Mutta esimerkiksi työttömyyskassan jäseneksi tulisi liittyä jo hyvissä ajoin ennen työttömäksi jäämistä, mikäli haluaa varmistaa itselleen paremman työttömyyskorvauksen.

Työnhakija ilmoittautuu palvelukseen! Kun maisterintodistus kolahtaa posti-

laatikkoosi, on aika ilmoittautua työnhakijaksi työkkäriin. Työttömyysturvaa voidaan maksaa aikaisintaan siitä päivästä, kun olet ilmoittautunut työnhakijaksi. Kannattaa siis hoitaa asia ripeästi. Helpointa on tehdä ilmoitus verkossa mol.fi -sivustolla. Sen lisäksi vaaditaan henkilökohtainen käynti työkkärissä seitsemän vuorokauden sisällä verkkoilmoituksestasi. Ota toimistoon mukaasi kaikki työ- ja tutkintotodistuksesi. Lisäksi tarvitset todisteen armeijan tai siviilipalveluksen suorittamisesta. Ja eikun jonottamaan!

Työttömyysaste lokakuussa

7,4 %

Tilastokeskus

Työttömiä lokakuussa

195 000

kuukauden aikana. Edellytyksenä on lisäksi, että vähintään yksi työviikko ajoittuu 1.1.2010 jälkeen. Muussa tapauksessa työssäoloehdon täyttymiseen vaaditaan 43 viikon työssäoloa. Iloinen uutinen opiskelijalle on, että päätoiminen opiskelu pidentää työssäoloehdon tarkasteluajaksoa. Jaksoa voidaan pidentää enintään seitsemän vuotta.

Tilastokeskus

Mikä tahansa työ ei kuitenkaan työssäoloehtoa kartuta, vaan työn on täytynyt olla vähintään 18 tuntia viikossa ja palkan työehtosopimuksen mukaiylemmän korkeakoulun suorittanutnen tai vähintään 1 052 euroa kuukauta työtöntä – kymmenen prosenttia dessa. Työssäoloehdon selvittämistä enemmän kuin vuotta aiemmin. varten työttömyysturvahakemukseen Akava pitää liittää kopiot työ- ja palkkatodistuksista, joissa on näyttävä viikottainen työaika ja palkka. Jos olet jonkun työttömyyskassan alemman korkeakoulututkinnon jäsen ja täyttänyt jäsenenä ollessasi suorittanutta – kahdeksan prosenttyössäoloehdon, saat ansiosidonnaistia enemmän kuin vuotta aiemmin. ta päivärahaa. Sitä voit hakea omasta Akava työttömyyskassastasi. Ansiopäivärahan suuruus määräytyy työttömyyttä edeltäneen palkan perusteella, joten se on yleensä rahallisesti suurin etuus. nen päiväraha, peruspäiväraha ja työ- Mikäli siis työskentelet opiskeluaikamarkkinatuki. nasi paljon, kannattaa liittyä työttöTyökkäri antaa käyntisi perusteella Jotta voit saada peruspäivärahaa tai myyskassaan jo hyvissä ajoin ennen lausunnon, joka oikeuttaa sinut hake- ansiosidonnaista päivärahaa, sinun valmistumista. maan rahallista tukea työttömyysajal- on täytettävä työssäoloehto. Se täytlesi. Työttömyysturvassa on olemassa tyy, kun olet ollut työssä vähintään 34 Minna Havunen kolme eri tukimuotoa: ansiosidonnai- viikkoa työttömyyttä edeltäneiden 28

17 000

18 000

Työnteko palkitaan: ansiosidonnainen ja peruspäiväraha

Miten avopuolison tulot vaikuttavat?

Jos asuinkumppani tienaa yli 2781 euroa, työmarkkinatukea ei saa!

S

aat Kelalta työmarkkinatukea, jos työssäoloehtosi ei täyty. Työmarkkinatuki on samansuuruinen kuin peruspäiväraha, mutta tarveharkintainen. Tarveharkintaisuus on monelle vastavalmistuneelle ikävä yllätys, sillä se tarkoittaa, että tuen määrään vaikuttavat sekä omat että asuinkumppanin tulot. Jos siis asut tyttö- tai poikaystäväsi kanssa ja hänellä on hyvät tulot, et vält-

6 Aviisi 10.12.2010

joulukuuta alkaen raja on 1704 euroa kuukaudessa. Työmarkkinatuen tarveharkinTyömarkkinatukea ei ole myönnet- taisuus asettaa opiskelijan ristiriity lainkaan, jos asuinpuolison tulot taiseen asemaan. Valtio kehottaa ovat yli 2 460 euroa kuukaudessa. nopeaan valmistumiseen ja opiskeTämä tuloraja kuitenkin nousee 15. luun työnteon sijaan. Mikäli et kuijoulukuuta alkaen, ja jatkossa raja tenkaan ole tehnyt tarpeeksi töion 2 781 euroa kuukaudessa. Tällä tä opiskeluaikanasi, et pahimmashetkellä puolison tulot vähentävät sa tapauksessa saa minkäänlaista työmarkkinatukea, mikäli ne ylit- tukea valmistumisen jälkeen, jos tävät 1384 euroa kuukaudessa. 15. asuinkumppanisi saa palkkaa. tämättä saa mitään tukea tai tuen määrä on vähäinen.

Hyvä uutinen on, että tarveharkintaa puolison tulojen perusteella ei sovelleta silloin, kun työmarkkinatukea maksetaan työllistymistä edistävän palvelun ajalta. Näitä palveluita ovat muun muassa omaehtoinen opiskelu, työelämävalmennus, työharjoittelu tai työvoimapoliittinen aikuiskoulutus.

Minna Havunen


Kerro meille uutisvinkki! aviisi@uta.fi | 050 - 36 12 853 UUDET VERKKOSIVUT Tampereen yliopisto uudistaa verkkosivujensa ilmeen 1. tammikuuta. Anni Tolonen

Ilkka Tiensuu valittiin Tamyn hallituksen puheenjohtajaksi Edustajisto valitsi Tamyn hallituksen vuodeksi 2011. Puheenjohtajaksi äänestettiin Ilkka Tiensuu, joka istui rivijäsenenä tämän vuoden hallituksessa. ”Pidän tärkeänä viestinnän tehostamista talon sisällä ja myös ulospäin.” Tiensuu on 25-vuotias kansainvälisen politiikan opiskelija, joka kuuluu Sitoutumattomien yhteiskuntatieteilijöiden edustajistoryhmään. ”Eduskuntavaalit ovat huhtikuussa. Yhteydenpito kansanedustajaehdokkaisiin vaatii paljon resursseja ylioppilaskunnalta.” Muut hallituksen jäsenet ovat Tiina Heikkilä (Puh. Hum.), Pieta Hyvärinen (Viva), Veera Ikkelä (Proka), Veera Kaleva (Viva), Jouni Markkanen (VB), Laura Markkanen (Vihreät) ja Gritten Naams (Sity). Uusi hallitus ESITTELYSSÄ Tamyaukeamalla, S. 24–26

Varpu Jutilasta Tamyn uusi kv-sihteeri Tamyn uusi kansainvälisten asioiden sihteeri Varpu Jutila aloittaa työnsä vuoden vaihteessa. Hän on 29-vuotias käännöstieteen opiskelija, joka haluaa madaltaa kansainvälisten opiskelijoiden kynnystä osallistua Tamyn toimintaan. ”Kv-sihteerin työ vaikuttaa ihastuttavan monipuoliselta. Se sisältää tehtäviä hardcore-koulutuspolitiikasta kansainvälisten opiskelijoiden ja tuutoreiden päivittäiseen kohtaamiseen.” Kv-sihteerin tehtävissä työskennellyt Katri Suhonen sai töitä Tampereen kaupungin palkkalistoilta.

?

Asioiden oikea laita KIRJOITTAJA OPISKELEE TOISTA VUOTTA TAMPEREEN YLIOPISTOSSA

Vain Aviisin puuttumisen huomaisin

V

Keksi nimi keväällä aloittavalle klubille

U

udelle, hyvään musiikkiin keskittyvälle klubitapahtumalle etsitään iskevää nimeä. Tamy ja rocktoimisto Gaea Records aloittavat ensi vuonna klubiyhteistyön. Enää Yo-talolla järjestettävältä tapahtumalta puuttuu iskevä nimi. Kilpailu on käynnissä nyt. Aikaa ehdotuksille on 10. tammikuuta asti. Ensi vuonna klubi järjestetään ainakin lauantaisin 19. helmikuuta ja 16. huhtikuuta. Palkinnoksi voittajaehdotuksen keksijälle on luvassa ikuinen vippikortti, jolla pääsee jonon ohitse ja saa myös avecin mukaansa. Lisäksi voittaja saa tyylikkään ja muutenkin arvostusta herättävän kortin tekstillä: ”Klubin henkinen johtaja”. Klubikonsertit koostuvat aina kahdesta bändistä, jonka jälkeen dj:t ottavat vallan loppuyöksi. Bändien tyylilajit ovat indie-, rock-, pop- ja muuten hyvään musiikkiin painottuvia. Lähetä ehdotuksesi klubin nimeksi 10. tammikuuta mennessä osoitteeseen nimikilpailu@tamy.fi. Palkintoa varten kannattaa liittää mukaan yhteystiedot.

uosi sitten ihmettelin, miten saan Yo-talolta opiskelijakorttini kesken keikan ja tiskin takaa. Olin valmistautunut odottelemaan kello kymmeneen illalla, jotta ovet avattaisiin ja baarimikot saapuisivat paikalle. Ihmettelin asiaa ääneen ja vanhemmat opiskelijat kertoivat, että Tamylla on olemassa ihan oikea toimisto. Myöhemmin kuulin, etten ole ainoa opiskelija, joka olisi ollut valmis huutelemaan korttinsa perään täysin pokkana kaljajonossa. Sain tehtäväkseni kirjoittaa tuoreeseen Aviisiin uutisen Tamyn ensi vuoden talousarviosta. Siinä kohtaa oli jo pakko tunnustaa, ettei minulla ole ylioppilaskunnan toiminnasta minkäänlaista ymmärrystä. Tuntuu, että Tamyn hallitus ja muut aktiivit ovat joku pieni porukka Kauppakadulla. He puuhailevat keskenään jotakin, josta muilla ei ole hajuakaan. En voi olla ihmettelemättä, mitä tekemistä Tamylla on tavallisen opiskelijan arjen kanssa. En ole tietämättömyyteni kanssa yksin. Ystäväni opiskelee seitsemättä vuotta Tampereen yliopistossa. Koetin kysellä häneltä Tamyn toiminnasta, mutta tuloksena oli kysymysvirta eikä yhtäkään vastausta. Vuosien opiskelun jälkeen hänkin vain ihmetteli, voisiko ylioppilaskunnalta vaikka vuokrata tavaroita tai lainata vippi-tyylisesti rahaa, kuten kuulopuheet kertovat. Tiedän nyt, että Tamyn ensi vuoden budjetti on miltei puolitoista miljoonaa euroa. En tosin vieläkään tiedä, mihin suunnattoman tuntuinen summa oikeasti kokonaisuudessaan menee. Tamyn rahoitus syntyy lähinnä jäsenmaksusta, jonka maksaminen on kaikille opiskelijoille pakollista. Tamyn vuosibudjetista suurimman siivun lohkaisee yleisen hallinnon pyörittäminen. Haluaisin tietää, mitä tämä ”yleinen hallinto” konkreettisesti tekee opiskelijoiden hyväksi. Jos Tamy häviäisi maailmankartalta, huomaisin sen luultavimmin vain Aviisin lakkauttamisessa. Tosiasiassa Aviisi on ainoa opiskelijoita laajasti koskettava osa ylioppilaskunnan toimintaa. Lehti nostaa esille ne asiat, jotka opiskelijoita kiinnostavat. Muu Yo-talon kakkoskerroksen väki on vain jotakin kasvotonta porukkaa, joka touhuaa jotakin ihan keskenään ja kuvittelee ilmeisesti edustavansa opiskelijoita.

Tutkittu juttu Taas on saatu selville uusia asioita maailmasta

Alkoholia käyttävillä miehillä parempi potenssi!

Alkoholivalistajat ovat aina toitottaneet, että alkoholin käyttö heikentää sänkysuorituksia. Uuden australialaistutkimuksen mukaan alkoholin vaikutus seksiin on yllättäen täysin päinvastainen. Brittilehti Daily Mailin esittelemän tutkimuksen mukaan alkoholia käyttävillä miehillä on 30 prosenttia vähemmän ongelmia sängyssä kuin raittiilla miehillä. Parhaiten sängyssä suoriutuvat kohtuukäyttäjät. Myös rankasti alkoholia käyttävillä oli vähemmän erektio-ongelmia kuin absolutisteilla. Eniten ongelmia oli alkoholin käytön kokonaan lopettaneilla, tupakoitsijoilla ja sydänsairauksista kärsivillä miehillä. Tutkimukseen osallistui 1 580 miestä. Siitä kertoi Suomessa Ilta-Sanomat.

Tietokoneiden aikakausi on ohi!

Älypuhelimien ja tablet-tietokoneiden myynti ajaa ensi vuonna perinteisten tietokoneiden ohi, arvioi tutkimusyritys IDC. Yritys uskoo, että vuonna 2011 älypuhelimia myydään 330 miljoonaa kappaletta ja tablet-koneita 42 miljoonaa. Tablet-myynnin arvioidaan ainakin kaksinkertaistuvan. Pc-aikakausi on yrityksen mukaan ohi. Seuraavien 18 vuoden aikana muut kuin pöytäkoneet ja läppärit myyvät enemmän kuin perinteiset tietokoneet. IDC jaottelee teknologiset aikakaudet koneiden perusteella. Ensimmäinen aikakausi alkoi 1960-luvulla, jolloin useilla ihmisillä oli mahdollisuus käyttää tietokoneita. Yksityishenkilöt saivat tietokoneet käyttöönsä 1980-luvulla. Sitä seuraavaa aikakautta edustavat kannettavat laitteet, jotka ovat samalla täysin kehittyneitä tietokoneita. Aiheesta kertoi Tekniikka & Talous. KOMMENTOI WWW.AVIISI.FI Aviisi 10.12.2010

7


TALOUSARVIO 2011

Tamyn hallitus esitti edustaji

MIKÄ SE ON? Talousarviossa määritetään Tamyn rahojen käyttökohteet seuraavan vuoden aikana.

Tamy, älä hallinnoi

Kolme vuotta Tamyssa työskennellyt kv-sihteeri Katri Suhonen puhuu suunsa puhtaaksi. Hänen mielestään on järjetöntä, että ylioppilaskunnan resursseista valtaosa hukataan toiminnan sijasta hallinnointiin.

Yksittäisen opiskelijan jäsenmaksu tulee olemaan 94 euroa lukuvuonna 2011-2012, josta 5 euroa tilitetään suoraan SYL:n ja OLL:n toimintaan ja 42 euroa YHTS:lle. Loput 47 euroa jäävät ylioppilaskunnan käyttöön. Käytöstä päättää edustajisto hallituksen talousarvio- ja toimintasuunnitelmaesityksiä kuultuaan.

8 Aviisi 10.12.2010

Yleinen- ja taloushallinto:

293 520 euroa Tamyn alumnitoiminnan käynnistäminen: 2 000 euroa Uudet tietokoneohjelmat: 10 000 euroa Historiateos: 31 950 euroa Tamyn projektit: 10 000 euroa Tamyn tiedotus: 10 000 euroa Hallituksen edustus: 6 000 euroa

Mitä m iel

t

sta?

ntoi Komme i.fi viis www.a a.fi t aviisi@u

Aviisin taloutta voisi perustella myös toisin

A

viisin tekeminen maksaa, mutta ei niin paljon kuin talousarvioon on kirjattu. Pirunnyrkki Oy:n myymien ilmoitusten tuotoksi on laskettu tänä vuonna noin 65 000 euroa. Summa tulee ylittymään lähes kahdella tonnilla. Mutta hämmentävää on, että Aviisin tulopuolelle on jätetty kokonaan kirjaamatta syksyllä aloittaneen yritysyhteistyökoordinaattorin lähes 5 000 eurolla myymä ilmoitustila. Tosiasiassa Aviisin ilmoitusmyynti vuonna 2010 onkin siis ollut noin 71 000 euroa. Ensi vuoden talousarviossa Aviisin leikkauksia perusteltiin arvioimalla ilmoitustuloiksi ”samat 65 000 euroa”. Tosiasiassa ilmoitusmyyjä Pirunnyrkki Oy arvioi, että markkinat ovat piristyneet ja tuloja saattaa tulla vuonna 2011 kymppitonni enemmän. Kuluneen syksyn aikana ilmoitusmyynti on ollut selvästi vuotta 2009 parempi. Mutta vaikka Pirunnyrkki liitoittelisi roimasti, täytyy tulopuolelle laskea myös yritysyhteistyökoordinaattorin koko ensi vuoden aikana myymien mainosten tuotot. Varovaisenkin arvion mukaan Aviisin yhteenlasketut ilmoitustulot vuonna 2011 voisivat siis olla noin 75 000 euroa. Se on 10 000 euroa enemmän kuin edustajiston hyväksymä ”varovaisuusperiaatteen” mukainen karsintaesitys. Seppo Honkanen, päätoimittaja

et? Valitta va t

Talousarvion ja toimintasuunnitelmaesitysten valmistelu on ylioppilaskunnan hallituksen ja pääsihteerin tehtävä. Se pyytää aloitteita sektoreilta ja edustajistoryhmiltä. Talousjaoston lausuntojen pohjalta hallitus valmistelee esityksen edustajistolle, joka viime kädessä linjaa ensi vuoden toiminnasta.

Mihin se raha menee?

Mitä ihmettä?

ha ur

ä ol

Näin talousarvio syntyy

Nykyistä yhtä demokraattiseen (mutta huomattavasti edullisempaan!) järjestelmään voitaisiin päästä myös mallilla, jossa yksi ihminen tekisi rutiinipäätökset, mutta hänen olisi aidosti osallistettava opiskelijat toimintaan. Ajatusleikissä kutsutaan tätä yhtä ihmistä vaikka pääsihteeriksi, presidentiksi tai esimerkiksi toiminnanjohtajaksi. Toimintaa valvomaan voitaisiin nimittää vapaaehtoisista koostuva hallintoneuvosto, hallitus tai edustajisto, jonka tehtävänä olisi linjata laajat kaaret ja edunvalvonnan ydintehtävät. Ylioppilaskunnassa on pitkään vallinnut konsensus, jonka mukaan opiskelijoiden näkökulmien edustamisessa keskeistä on, että on itsekin opiskelija. Näin toimittuna opiskelijoiden elämismaailmojen ja arvojen kirjo hukkuu näennäiseen yksimielisyyteen. Vai mitä tuumisitte kunnasta, jonka virkamiehet niin ikään kunta-

sin

kulut syövät lähes 300 000 euroa eli arviolta 25 € per jäsen (julkaisut ja kalenteri pois lukien). Vastaavasti kaikkeen muuhun ylioppilaskunnan toimintaan kuluu 23,5 € yksittäisen opiskelijan jäsenmaksusta – tämä pitää sisällään niin Aviisin, edunvalvontasektorit, lainopillisen neuvonnan, projektit, ainejärjestöavustukset, tiedotuksen, julkaisut, kalenterin kuin pakettiautonkin. Vuoden 2007 toteumaan verrattuna yleisen hallinnon kulut ovat nousseet yli 40 000 eurolla. Tästä pelkästään hallituksen kasvaneiden kulujen osuus on 22 000 euroa – eli siltä osin on toteutunut yli 40 prosentin nousu. Onko yli miljoonan vuosibudjetilla toimivaa organisaatiota mielekästä johtaa opiskelijavoimin, jos se on näin kallista? Vapaaehtoisuuteen perustuva työhallitus on jo itsessään paradoksi, jonka toimivuutta koetellaan jälleen

kän aikavälin haasteet liittyvät opiskelijamäärien vähenemiseen, automaatiojäsenyyden oikeuttamiseen, korkeakoulutuksen kaupallistumiseen ja yhä kuormitetumman jäsenistön aktivoimiseen ja sitouttamiseen osaksi toimintaa. Taustalla kummittelee pelko opiskelijoiden jaksamista, akateemisen koulutuksen laadun heikkenemisestä ja mahdollisista lukukausimaksuista sekä ylioppilaskuntatoiminnan taloudellisen perustan murentumisesta. Nykytilanteessa toimintaan tulisi budjetoida enemmän resursseja ja karsia hallinnosta ja tukipalveluista – eikä päinvastoin! Suomen tilastokeskuksen mukaan vuotuinen inflaatio oli lokakuussa 2,3 prosenttia. Talouden suunnitteleminen sen varaan, että jäsenmaksua ei Katri Suhonen nosteta kulujen kasvaessa, ei ole pit- väistyvä kvkäjänteistä taloussuunnittelua vaan sihteeri

eesta vai ihan

Vuoden 2011 talousarviosta hallinto-

Ylioppilaskunnan tulevaisuuden pit-

populismia. Pitkällä aikavälillä linjaus syö mahdollisuuksia edunvalvonnalta, eli käytännössä siltä, että opintoetuudet saataisiin sidottua indeksiin ja korkeakoulutuksen maksuttomuus turvattua. Jos vaihtoehtoina on sata euroa vuodessa, tai tuhat euroa lukukaudessa – tiedät mitä ostat. Tamyn jättävänä entisenä opiskelijaaktiivina toivoisin, että ylioppilaskunta uskaltaisi kaivaa luurangot omalta ullakoltaan. Pään työntäminen pensaaseen silloin, kun yhtenä mahdollisena tulevaisuudenkuvana on kaikille maksullinen korkeakoulutus vuonna 2020, ei herätä arvostusta. Jään odottamaan, milloin syntyy ylioppilaskunnan sisäinen perussuomalaisten joukko, vallitsevaa päätöksenteko- ja vallanjakojärjestelmää aktiivisesti kritisoiva oppositio, joille toimintamallin perusteiksi ei riitä se, että näin on aiemminkin toimittu. Ei pelkällä innokkuudella ja hyvillä aikeilla saada toteutettua ammattimaista opiskelijoiden edunvalvontaa.

ih ta

ensi vuonna. Uusi hallitus muuttuu toimintakykyiseksi vasta omaksuttuaan ylioppilaskunnan sisäiset toimintatavat, ja pahimmillaan siihen kuluu kuukausia. Tilannetta voisi helpottaa sitouttamalla ainakin osan toimijoista hallitukseen yli kauden tai siirtymällä osin keskitettyyn päätöksentekoon.

laisina linjaisivat muiden kuntalaisten puolesta heidän näkökulmansa asioihin. Jos Tamy olisi edustuksellisen demokratian elin, se olisi jo kriisissä. Tamy onkin onneksi julkisoikeudellinen yhteisö, jonka tehtävänä on – niin kerropa sinä se!

yn työnte kij Tam ä

”Opiskelija maksaa joka vuosi 25 euroa Tamyn hallinnoinnista.”

ko

J

os Tamy olisi kehyhanke, se ei koskaan saisi rahoitusta. Syynä on hallintokulujen suhteettoman suuri osuus käytännön toimintaan nähden. Miten iso osa ylioppilaskunnan resursseista oikeasti tuottaa jotain opiskelijoiden näkökulmasta mielekästä? Jäsenistön näkökulmasta Tamyn ydintoimintaa ovat luultavasti ainejärjestöt, opiskelijaedut, Aviisi, kalenteri ja jossain määrin edunvalvonta. Nykytilanteessa päätöksenteko syö kohtuuttoman määrän toimijoiden aikaa ja resursseja, eikä se silti takaa todellisen opiskelijaedustuksen toteutumista.


istolle talousarvioehdotuksen, jonka 40 hengen edustajisto hyväksyi muuteltuaan sitä. TAMY Ylioppilaskunnan talousarvion loppusumma vuonna 2011 on noin 1,37

miljoonaa euroa.

Turhautuneen päätoimittajan yksinpuhelu

Hyvästä työstä rangaistaan Edustajisto lomautti Aviisin toimittajan ja leikkasi avustajabudjettia vastoin hallituksen esitystä

E

n ymmärrä, miksi ylioppilaskunta maksaa näin hienosta lehdestä. Kyllä tästä voi tinkiä”, totesi lapsenkasvoinen jakkupukuhenkilö ja tiivisti sen, miksi ylioppilaskunnan pulkalla lasketaan säännöllisesti päin mäntyä. Jos päätoimittajana työskentelen laiskasti, poltan budjetin viimeisenkin sentin ja teen halvan näköistä lehteä, voin vaatia seuraavan vuoden talousarviota tehtäessä lisäresursseja. Tai ainakin voin osoittaa, ettei olemassa olevaa budjettia voi leikata, koska ”nykyinen riittää ainoastaan näin huonoon jälkeen”. Mutta kun työskentelen ahkerasti, käytän rahaa mahdollisimman tehokkaasti ja teen niin hyvää jälkeä kuin osaan, en saa edes taputusta päälaelle. Päinvastoin: koska lopputulos näyttää hyvältä, se näyttää myös herkulliselta leikkauskohteelta. Vaikka onnistuisin juonimaan Aviisille ensi vuonna kymppitonnin lisää mainostuloja, kukaan ei siitäkään minua kiittäisi. Se ei näkyisi palkassani eikä Aviisin avustajapalkkioissa. Tismalleen sama säästökeskustelu käytäisiin edustajistossa joka tapauksessa, sillä Aviisi olisi edelleen tappiollinen. Älkää käsittäkö väärin. Olen tavannut parin vuoden aikana työskennellessäni ylioppilaskunnassa loistavia, älykkäitä, innokkaita nuoria ihmisiä, joilla on hieno tulevaisuus edessään. Aviisi on ainutlaatuinen mahdollisuus, josta olen Tamylle kiitollinen. Työni on raskasta, mutta rakasta. Ylioppilastalolla on lähes aina mukavaa. Olen se tyyppi, joka istuu vaikka aamuyöhön saakka toimituksessa, jotta lehti saadaan kunnialla painoon. Lain edessä vastaan lehden sisällöstä. Päätoimittajana olen myös graafikko, taittaja, kuvankäsittelijä, nettisivujen tekijä, editoija, ulkoasusuunnittelija, valokuvaaja, toimittaja, toimitussihteeri, kahvinkeittäjä, esimies, kantaja ja paperin pyörittäjä. Näköjään minun pitäisi olla myös lobbari, joka supisee edaattorien korviin mukavia. Siihen rooliin en ole valitettavasti ennättänyt. Kuluneen syksyn aikana Aviisin toimittaja on ollut sairauslomalla yhden kuukauden, palkat-

”Tulikohan kukaan ajatelleeksi, mitä touhu tekee toimituksen työmotivaatiolle ja mitä se tekee lehden laadulle.” tomalla lomalla toisen. Hänelle ei ole palkattu sijaista. ”Liian hieno” Aviisi on sinä aikana revitty tasan tarkkaan päätoimittajan, siviilipalvelusmiehen ja lahjakkaiden avustajien selkänahasta. Olemme halunneet tehdä parhaamme. Olemme halunneet tavoitella laatua. Olemme halunneet keksiä uusia tapoja toimia. Korvaukseksi kaikesta päätoimittaja saa rutkasti työn iloa, 2 200 euron kuukausipalkan ja ylenkatsovia kommentteja Tamyn edustajiston jäseniltä. ”Seppo, sun pitäisi olla läsnä edustajiston kokouksissa.” ”Älä viitsi väittää, että ei muka ole aikaa!” Aikaahan meillä jokaisella on. Kysymys on siitä, mihin sen käyttää. Saisin saman kuukausipalkan, vaikka käyttäisin työaikani pyörittelemällä peukaloitani niin, että kasaisimme kahdeksansivuisia lehdyköitä. Ne voisivat sisältää vaikka pelkkiä referaatteja edaattorien puheenvuoroista. Tuollaisen lehden tekeminen maksaisi jotakuinkin yhtä paljon, mutta se tosiaan näyttäisi halvalta. Eikä sitä lukisi kukaan. Kun vaihdoin Alma Mediasta ylioppilaskuntaan, tienestini laskivat. Rivitoimittajan pussi lihoo missä tahansa lehdessä enemmän kuin päätoimittajalla Aviisissa. Tamy ei totisesti ole kultakaivos työntekijöille eikä avustajille. Korkeakoulututetun suomalaisen keskipalkka oli viime vuonna noin 4 500 euroa – kaksi kertaa enemmän kuin Aviisin päätoimittajan. Tamyssa työskennellään rakkaudesta.

Koska rahaa on vähän, ylioppilaskunnan pitäisi ymmärtää tehdä kaikkensa, jotta työntekijöiden rakkaus säilyisi. Eikä ainakaan muuttuisi siksi tunteeksi, joksi rakkaus turhan usein muuttuu. Mutta ylioppilaskunnalla ei ole minkäänlaista aitoa, oikeaa, kannustavaa työnantajapolitiikkaa. Ainoa motivaattori Tamyn työntekijöille on heidän velvollisuudentuntonsa – ja henkilökohtainen kunnianhimo. Palkkiojärjestelmän sijaan Tamyssa on rankaisujärjestelmä. Aviisi on Tamyn suosituin ja näkyvin jäsenpalvelu, joka tekee myös muun ylioppilaskunnan käsin kosketeltavaksi opiskelijalle. Ymmärrän, että raha ei kasva puissa: tulojen laskiessa Aviisinkin menoja on pakko karsia. Ensi kesänä Aviisin toimittaja on lomautettuna. Lehden ilmestymiskertoja vähennetään kahdella. Hallituksen esittämät karut päätökset kutakuinkin nielleenä esitin talousarviosta päättäneelle edustajistolle yhden pyynnön: älkää leikatko lehden avustajabudjettia entisestään, sillä se on laadukkaan Aviisin elinehto. Jo tänä vuonna se oli viidenneksen pienempi kuin edeltäjäni toimikaudella. Mutta edustajiston kollektiivinen äly ilmoitti, että 1,37 miljoonan talousarviosta täytyy tinkiä ylimääräiset pari tonnia nimenomaan Aviisin avustajilta. Se on jopa Tamylle täysin merkityksetön, mutta Aviisille merkittävä summa. Kysymys on rahan lisäksi periaatteesta. Samaan aikaan esimerkiksi nettisivujen uusimiseen roiskaistiin 10 000 euroa, joista joku koodari saa helpot kännit. En syytä ihmisiä. Syytän systeemiä. Mutta minua vituttaa. Tulikohan muuten kukaan ajatelleeksi, mitä touhu tekee toimituksen työmotivaatiolle ja mitä se tekee lehden laadulle. Pelkästään uuden päätoimittajan sisään ajaminen maksaa pari tonnia.

Seppo Honkanen päätoimittaja Tampereen yliopiston ylioppilaskunta kustantaa ylioppilaslehti Aviisia

Miksi avustajabudjetti on huono säästökohde? Aviisin avustajabudjetti tarkoittaa summaa, jolla lehteen ostetaan juttuja avustajilta – lähinnä opiskelijoilta. Vuonna 2008 se oli 21 000 euroa, viime vuonna 19 000 euroa ja tänä vuonna 18 500 euroa. Ensi vuoden talousarviossa edustajisto laski summan 16 300 euroon.

1.) Leikkaus on opiskelijoiden kukkarosta pois.

2.) Aviisin kiinteät kulut säilyvät aivan samoina.

3.) Avustajat pitävät Aviisin kiinni opiskelijan arjessa.

4.) Lehden laatuun juuri avustajilla on valtava merkitys.

Suurin osa Aviisin avustajista on yliopisto-opiskelijoita. He saavat avustaessaan paitsi työkokemusta, myös rahaa.

Vaikka julkaisisimme tyhjää lehteä, se maksaisi jotakuinkin yhtä paljon. Kiinteät kulut säilyvät samoina on lehdessä sisältöä tai ei.

Yo-talon kakkoskerroksesta opiskelijan arkea ei näe. Avustajat tuottavat sisältöä, joka on kiinni yliopiston ja opiskelijan arjessa.

Avustajabudjetti on kustannustehokas tapa tuottaa laadukasta sisältöä. Kahden hengen toimitus ei pysty yksin vastaamaan kaikesta.

KOMMENTOI WWW.AVIISI.FI Aviisi 10.12.2010

9


Neuvoksen a lev tu

hy se o k

et yliopist on

entoi Komm isi.fi vi www.a ta.fi u aviisi@

ä ol

vä vai huo

?

Mi t ä m iel

sin

no

”Kun lähdin SOK:n pääjohtajan pallilta, sain sihteeriltäni lahjaksi tämän taulun”, naureskelee Kari Neilimo.

isuudesta? O n

vallankumous

Vuorineuvos Kari Neilimo on yliopiston hallituksen puheenjohtaja. Hän kannustaa opiskelijoita tekemään ajatuksen vallankumouksen ja uskoo, että humanismin kulta-aika on edessäpäin.

10 Aviisi 10.12.2010


”Humanististen liopiston pitää aina olla vä- aineiden hän vallankumouksellinen! Jos ei täällä idä vallankumo- renessanssi on uksen tuli, niin missä sitten”, toteaa pöydän toisella puo- vasta tulossa! lella istuva kravattikaulainen mies.

SEppo honkanen, teksti & kuvat

Y

”Mutta se ei tarkoita sellaista, mitä se tarkoitti 70-luvulla. Yliopistosta täytyy löytyä ihmisiä, joilla on halu muuttaa yhteiskuntaa ja maailmaa paremmaksi. Minä toivon uusia ideoita: ajatuksen vallankumousta.” Vallankumous ei ole ensimmäinen asia, jonka odottaa kuulevansa yliopiston korkeimman johtajan, vuorineuvos Kari Neilimon suusta. Mutta ei Neilimo muutenkaan istu perinteiseen mielikuvaan pönäkästä neuvoksesta. ”Vaikka olen liiketaloustieteilijä bisnesmaailmasta, niin olen samalla myös sivistysyliopiston kannattaja. Meidän pitää kehittää Tampereen yliopistoa entistä enemmän kohti modernia sivistysyliopistoa.” Neilimoa harmittaa, että yliopistoista on kehittynyt yhä enemmän eräänlaisia korkean tason ammattikorkeakouluja. ”Yliopiston pitäisi olla myös humboldtilainen sivistyksen kehto, joka antaa eväitä elämään!” Veturinkuljettajan poika Kari Neili-

mo syntyi Viipurissa 1944 juuri ennen kaupungin menettämistä neuvostojoukoille. Perhe joutui evakkomatkalle Tampereelle. Neilimon yliopistotaival alkoi vuonna 1965, kun hän pääsi opiskelemaan taloustieteitä Tampereelle muuttaneeseen yhteiskunnalliseen korkeakouluun. Kolmessa yliopistossa professorina toiminut mies nimitettiin SOK:n pääjohtajaksi vuonna 2002. Valinta oli poikkeuksellinen, sillä hän oli toiminut edeltävät vuodet Tampereen yliopiston liiketaloustieteen professorina. Nyt Neilimo on eläkkeellä, mutta kansallisbiografiaa vilkuillessa ei siltä näytä. Ripeäliikkeinen neuvos istuu Yleisradion ja lukuisten muiden yritysten, yhteisöjen ja toimielinten hallituksissa. Lisäksi hän on arvostettu johtamiskouluttaja. Viime vuonna Kari Neilimo nimitettiin Tampereen yliopiston hallituksen puheenjohtajaksi. ”Haluan olla puheenjohtaja, joka antaa paljon keskustelutilaa. Puheenjohtaja on rehtorin työpari, muodollisesti myös esimies.” Sinua voi siis kutsua yliopiston pomojen pomoksi? ”Niinkin voi tietysti sanoa. Tärkeintä johtamisessa on kuitenkin tasavertainen yhteistyö.” Uusi yliopistolaki muutti hallituksen roolia. Neilimo kertoo nauttivansa pioneeritehtävästään ensimmäisenä uuden lain aikaisena hallituksen puheenjohtajana. ”Olen tykännyt kyllä kovasti roolistani! Tämä on haasteellista, mukavaa hommaa. Olemme päässeet rakentamaan uutta yliopistoa. Teimme kuluneen vuoden aikana yliopiston uuden strategian ja tukun johtosääntöjä. School-uudistus on käynnissä. Par-

Vuorineuvos Kari Neilimo

haillaan johtajavalinnat ovat työn alla.” Liike-elämästä takaisin yliopistomaailmaan harpannut vuorineuvos väittää, etteivät yliopiston kankeat rakenteet turhauta häntä. Hänen pokkansa ei petä, vaikka koetan udella turhautumisen merkkejä. Humanististen tieteiden alasajoa pe-

letään paljon. Vuorineuvokselta ei heru sympatiaa karsimista suunnitteleville. ”Me tarvitsemme kieliä, filosofiaa, kulttuuria, historiaa.” ”Olen varma, että humanististen aineiden renessanssi on tulossa! Se näkyy bisneksen puolella jo nyt.” Liike-elämässä aletaan Neilimon mukaan arvostaa entistä enemmän ihmisiä, joilla on tavallisesta poikkeava näkemys. ”Jos kaikki ovat samalla tavalla ajattelevia, niin mistä silloin syntyy se keskustelun lisäarvo?” Humanisti, informaatikot tai yhteiskuntatietelijät voivat tuoda talouskeskusteluunkin uusia näkökulmia. ”Humanisti saattaa alkaa puhua managerien mielestä ihan sekavia. Ja sehän on juuri sitä rikkautta mitä tulevaisuuden Suomessa tarvitaan.” Esimerkiksi kauppa- ja insinööritieteet porskuttavat ulkopuolisessa rahassa, mutta humanisteille sitä ei liikene. ”Mutta on todella vanhoillista esittää, että humanisteilta pitäisi sen takia karsia jotakin.” Neilimon mukaan johdon pitää osata ajatella monipuolisesti: ”Talous on mahdollistaja. Ei mitään muuta.” Vuorineuvos vakuuttaa, ettei Tampereen yliopiston humanisteilla ole hätäpäivää. ”He saavat nukkua yönsä aivan rauhassa. Niin teen muuten minäkin.” Edes työtilanteesta ei opiskelijoiden kannata hänen mukaansa olla erityisen huolestuneita. ”Muutaman vuoden päästä meillä on armoton työvoimapula. Se on ihan demografinen fakta. ” Hän tahtoo jopa lyödä vetoa. ”Pullo hyvää konjakkia vetoa, että viiden vuoden päästä akateemisilla on hyvä työtilanne. Kun sinä olet hyvällä pallilla istuva johtaja, tulet tuomaan mulle pullon.” Valtio patistelee opiskelijoita otta-

maan paperit ulos nopeasti. Neilimo pitää puheita jossain määrin yksipuolisina. ”En kannata liian tiukkoja valmistumisaikoja. Olin itsekin opiskellessani koko ajan töissä. Se oli upea juttu, koska samalla oppii paljon. ” Talouselämää monesta perspektiivistä katselleen vuorineuvoksen mie-

lestä on yhtä hyvä opiskella seitsemän vuotta ja olla samalla mukana jollakin tavalla työelämässä kuin lukea itsensä valmiiksi neljässä vuodessa ilman järkevää työkokemusta. ”Molemmilla tavoilla opiskelleilla on seitsemän vuoden päästä tutkinto ja työelämäkokemus.” Miksi valtio ei hahmota sitä? ”Se on hyvä kysymys, joka kannattaisi ottaa tarkemminkin esille. Lähinnä se johtuu kansantaloudellisesta näkökulmasta. Tahdotaan luoda pitkä työelämäputki, sillä hyvinvoinnin rahoitusjärjestelmä vaatii sitä. Tämäkin näkökulma on tietysti relevantti.” Neilimon mielestä ainoa vaara opiskeluaikana työskentelyssä on, että opinnot keskeytyvät lopullisesti. ”En ole sen kannalla että opiskelija tekee neljä vuotta täysipäiväistä työtä. ” Opiskelijat ovat Neilimon kokemuksen mukaan loistavaa työvoimaa. ”Heille ei tarvitse alkaa rautalangasta vääntämään, vaan he ymmärtävät ja tekevät. Ja tulevat pian sanomaan, että eikös tämä voitaisikin tehdä toisella tavalla paremmin.” Menneestä vuodesta hallituksen puheenjohtajalle on jäänyt kohtuullisen hyvä maku. ”Annan meille arvosanaksi kasipuolikkaan. Strategia oli kympin arvoinen, mutta sitten on niitä asioita, joissa hiukan epäonnistuimme.” Yliopiston rajua uudistusta on vaivannut paikoin liian kiireen tunnelma. ”Kun muutos viedään läpi, se pitää viedä läpi aika rivakasti. Mutta silloin kaiken pitää olla loppuun asti suunniteltua.” Nyt muutosprosessi oli Neilimon mukaan kohtuullisen hyvin suunniteltu, mutta aikataulutus olisi pitänyt tehdä toisella tavalla. ”Kun schoolit ensi vuonna jalkautetaan, hallituksen pitää olla erityisen tarkkana, että kaikki tehdään huolellisesti ja ennakoiden.” Kuohunnasta huolimatta Tampereen yliopisto on Neilimon mukaan hyvässä asemassa. ”Me olemme hyvä talo. Ei ole välitöntä uhkaa, että taloutemme joutuisi tosi tiukoille.” Hän kiittelee Tampereen yliopiston tiedeportfoliota erinomaiseksi. ”Maailma kulkee suuntaan, missä meillä on panoksia. Olemme siirtymässä uuden talouden aikaan, jossa osaaminen, tiedolla johtaminen, ihmiset ja yhteiskunta muodostuvat savupiipputeollisuuden logiikkaa tärkeämmäksi.” Neilimon visioissa yliopisto on rakenteeltaan moderni, paljon nykyistä parempi paikka. Keskusjohto kontrolloi toimintaa vain vähän ja schoolit toimivat itsenäisesti. ”Tästä tulee innostunut paikka, jossa on hyvä henkilöstöpolitiikka. Henkilökuntaa palkitaan hyvistä suorituksista. Palkkiot voivat olla vaikkapa kongressimatkoja, vapaata tai tutkimusapulaisten käyttöönsaantia.” Hänen mielestään yliopiston pitää innostaa myös opiskelijoita selvästi to-

tuttua enemmän. ”En varsinaisesti usko tähtiproffiin, vaan meillä pitää olla innostuneita ihmisiä, jotka kehittävät ja vievät joukkoa eteenpäin.” Neilimo korostaa, että asioita pitää katsoa pitkällä tähtäimellä. ”Mitä pitemmällä horisontti on, sitä vähemmän tulee äkkijarrutuksia.” Hän vertaa puheenjohtajan tehtävää tilanhoitajan hommaan: ”Versoja pitää kasvatella ja välillä myös kitkeä, mutta tila pitää jättää seuraajalle paremmassa kunnossa kuin sen on saanut!”

Mitä tulee mieleen? Kari Neilimo kertoi, mitä hänelle tulee mieleen seuraavista sanoista:

Yliopisto Alma mater, lempeä äiti. Erittäin merkittävä elämänohje minulle.

Vuorineuvos Arvostan tittelia kovastikin, se on saatu työn seurauksena.

Opintoaikojen rajaus En kannata.

Professori Tärkeä akateemisen maailman toimija, opettaja ja tutkija, mutta myöskin nuorten tutkijoiden ja opiskelijoiden innostaja.

Ulkopuolinen raha Tärkeä juuri sidosryhmäsuhteiden, kumppanuuksien kannalta.

Pätkätyöt Pätkätöitä ei kovin paljon tarvita, niitä on liikaa.

Tuloerojen kasvu Ei kovin hyvä asia.

Opintotuki Tarpeellinen, mutta opiskelija voi saada tuloa muualtakin.

Akateeminen vapaus Erittäin tärkeä asia!

Miljoonatulot Osittain tarpeettomia.

Vapaamuurarit Hyvä ihmisen kasvatusorganisaatio tärkeiden arvojen mukaisesti.

Kari Kullervo Neilimo Syntynyt 1944 Viipurissa Perhe: Vaimo Marja-Leena, tyttäret Noora ja Nelli kauppatieteiden maistereita, poika Niilo diplomi-insinööri Harrastukset: Maratonjuoksu ja pitkät hiihdot, moottoripyöräily, sotahistoria ja teatteri Motto: Yhdessä eteenpäin!

KOMMENTOI WWW.AVIISI.FI Aviisi 10.12.2010

11


Heini Särkkä teksti & KUVAT

T

alouskasvu tuhlaa luonnonvaroja ja kasvattaa tuloeroja. Muun muassa näistä syistä talouskasvukriitikot haluvat vaihtaa nykyisen kasvuun perustuvan talousjärjestelmän kasvuttomaan yhteiskuntaan. ”Kasvuyhteiskunnan tärkeimpiä arvoja ovat kasvu ja kilpailu. Osalla menee tosi hyvin, mutta osalla todella huonosti. Kasvuttomassa yhteiskunnassa sen sijaan tasa-arvo on tärkeää ja tuloerot ovat pienet”, kertoo kansalaisaktivisti ja sosiologi Jarna Pasanen. Pasanen on yksi näkyvimmistä degrowth-liikkeen ajajista Suomessa. Liike pyrkii hallittuun talouslaskuun, päinvastoin kuin virallinen Suomi. ”Vaikka nykytyylin jatkaminen olisi meistä mukavaa, pitää kysyä, onko meillä oikeutta elää näin. Moni tuntee epämääräistä huonoa oloa siitä, että tämä ei ole reilua peliä. Jos haluaa, että lapsenlapsenlapsilla on vielä mahdollisuus elää maapallolla, nyt on aika toimia.”

Kasvunpurkajat ajavat muutosta yhteiskunnan tasolla, vaikka korostavat myös, että jokainen voi vaikuttaa valinnoillaan. Tärkeitä yksilöllisiä elämäntyylivalintoja ovat pienet tulot ja vähäinen kulutus. ”Aamulehden pääkirjoitukset toitottavat kulutusta kansalaistekona, mutta se on ristiriitainen teko. Pitäisi kuunnella tulevia sukupolvia. Vaadin päättäjiltä B-suunnitelman kasvuttomasta yhteiskunnasta. Tällä hetkellä koko ajatusta ei oteta huomioon.” Pasanen ymmärtää ihmisten huolen talouslaskun mukanaan tuomista ongelmista, kuten työttömyydestä tai sosiaaliturvaleikkauksista. Uudessa järjestelmässä vähäosaisten toimeentulo turvataan ottamalla rikkailta ja antamalla köyhille. ”Käytännössä se tarkoittaa tuloverojen tiukkaa progressiivista verotusta.” Sosiologin mukaan elämä kasvuttomassa yhteiskunnassa on myös nykyistä onnellisempaa, koska työnteko vähenee ja vapaa-aika lisääntyy. ”Pyrimme 30 tuntiseen työviikkoon. Ja kun työaika vähenee, työtäkin on enemmän.” Kasvun purkamisen tavoittelu kuulostaa varsin utopistiselta Suomen ja Euroopan pyristellessä talouskriisin hampaissa. ”Vielä utopistisempaa on se, että luonnonvaramme riittäisivät nykyisen kulutusyhteiskunnan ylläpitämiseen. Öljyhuippu on jo saavutettu. Mutta ymmärrän, että ihmiset, jotka eivät ole huolissaan ympäristöstä, eivät ymmärrä, miksi mitään pitäisi muuttaa.” Radikaalit talouskokeilut, kuten kommunistinen Neuvostoliitto toi mukanaan merkittäviä lieveilmiöitä. Eikö degrowth-mallissa ole sama vaara? ”Tässä nykysysteemissä lieveilmiöt ovat pahimmat koskaan. Nykymeno on kuluttanut maailman luonnonvaroja pahemmin kuin mikään muu systeemi.”

JARNA PASASEN JA MARKO ULVILAN TUORE TEOS VIHREÄ UUSJAKO PYRKII ESITTÄMÄÄN ratkaisuja yhteiskunnallisiin ongelmiin

12 Aviisi 10.12.2010

Talou alas! Degrowth-liikke vaatii vaihtoehtoa yhteiskunnan talouskasvupakolle.

Viljami Wager hankki itselleen potkut, koska ei halunnut olla vittuuntunut kahdeksan tuntia päivässä.


us !

Viljami Vastarannankiiski ”Mietin, elänkö T kuplassa, koska aiteilija, lavastaja ja muusikko. Viljami Wagerilla riittää puuhaa, muttei rahaa. Wager elää yhteiskunnan tuella. Vielä kuusi vuotta sitten hän yritti tehdä tavallisia päivätöitä muun muassa rakennustyömaan apulaisena. ”Sitten hankin itselleni potkut, koska tulin siihen tulokseen, että jos vituttaa kahdeksan tuntia päivässä, niin se on jo vähän liikaa”, Wager hymähtää. Taiteilijan mukaan pienipalkkaiset raatavat turhaan sellaisen systeemin puolesta, jonka kasvu hyödyttää vain rikkaita. Wager asuu kaupungin vuokra-asunnossa Tampereen Kissanmaalla. Työttömyyspäivärahan ja asumistuen lisäksi hänen täytyy hakea joka kuukausi rahaa sosiaalitoimesta. ”Sossun myöntämä tuki vaihtelee aivan mielivaltaisesti kuukaudesta toiseen.” Kukaan Wagerin kavereistakaan ei käy perinteisissä palkkatöissä, mutta tienaa kyllä taiteellaan. ”Sitä miettii, että elääkö sitä jossakin kuplassa, kun ei ole työssäkäyviä kavereita.” Rahaa kuluu lähinnä ruokaan ja

minulla ei ole työssäkäyviä kavereita.” baarissa istumiseen. ”Olen miettinyt, että kuinka paljon baarissa juominen kuluttaa luonnonvaroja, mutta toisaalta siinä maksaa paitsi tuotteesta myös palvelusta.” Vaatteita tai tavaroita hän ei turhaan ostele, vaan hän saa niitä kavereiltaan, etsii roskalavoilta tai käy kirpputorilla. ”Nytkään minulla ei ole päällä mitään, minkä olisin kaupasta uutena ostanut.” Wager ei silti koe elävänsä askeettisesti, vaan sanoo olevansa hedonisti.

”Luulen, että jos kukaan ei kävisi palkkatöissä, nyky-yhteiskunta romahtaisi täysin. Kukaan ei saisi rahaa, eikä kukaan voisi sitä käyttäkään. Minua muutos ei edes pelota.” Miehen mielestä jo nyt on käynnissä globaali tappelu vähenevistä resursseista, joten siinä mielessä talouskasvun pysähtyminen ei muuttaisi tilannetta. Taiteilijan mielestä muutosta ei saa aikaan ainakaan äänestämällä eduskuntavaaleissa. Hän ei ole pariin vuoteen äänestänyt, koska ei halua antaa tukeaan systeemille. ”Jos käyttää oikeutensa äänestää, antaa hyväksynnän sille, että poliitikot kaappaavat vallan seuraaviksi neljäksi vuodeksi. Edustuksellinen demokratia tarjoaa vain näennäisen tavan vaikuttaa.”

Wagerin mielestä äänestämistä parempi tapa vaikuttaa yhteiskuntaan on protestoida omilla elintavoillaan tai organisoitua laajassa skaalassa vastustamaan sysVaikka Wager elää itse suomalais- teemiä. ten palkkatyöstä kerättyjen vero”Kavereiden kanssa on tarkoivarojen kustantaman systeemin tus häiritä tulevia eduskuntavaavarassa, hän ei pelkää tukijärjes- leja. Katsotaan, mitä siitä tulee, ettelmän romahdusta. tä päästäänkö putkaan.”

Professori tyrmää degrowth-liikkeen T eollisuustalouden professori Paul Lillrank Teknillisestä korkeakoulusta pitää talouslaskun tavoittelua täysin epärealistisena ja utopistisena ajatuksena. Professorin mukaan viimeaikainen valtionvelan hurja kasvu osoittaa, että nykyinen yhteiskunta on kykenemätön toimimaan tilanteessa, jossa talous ei kasva. ”Finnairin lakko on hyvä esimerkki siitä, että kun piirakka pienenee, alkaa taistelu. Sitä paitsi talouden kasvunäkymät eivät näytä kovin hyviltä, joten tämä degrowth-ajattelu kuulostaa siltä, että sopeudutaan vallitsevaan tilanteeseen. Tähän voi sanoa, et-

tä happamia sanoi kettu pihlajanmarjoista”, laukoo Lillrank. Professori ei allekirjoita talouskasvukriitikoiden väitettä siitä, että talouskasvun hedelmät kasautuisivat vain ylimmälle eliitille. ”Jos tätä epäilee, voi käydä katsomassa, miten on käynyt Kiinassa ja Intiassa. Kun Britannia teollistui, kapitalistit kuolivat köyhinä, ja itse asiassa suurin edunsaaja oli työväenluokka.”

Suomikin oli ennen sotia köyhä maa, jossa sosiaaliturva oli tuntematon asia. Talouden alasajamista ajavat voivat Lillrankin mukaan kysyä itseltään, onko työttömillä kivaa. ”Kun talous lähtee

laskuun, hallitusten budjetit pienenevät ja jaettavan rahan määrä vähenee.” Lillrank myöntää, että raaka-aineiden saatavuus on ongelma, ja että talouskasvu rasittaa ilmastoa. Silti professorin mukaan on parempi muuttaa kasvun suuntaa kuin pysäyttää se. ”100 vuotta sitten talouskasvu rasitti ympäristöä paljon enemmän kuin nykypäivänä. Päinvastoin sanoisin, että nyt vain nasta lautaan ja suunta kohti teknologiavetoista kasvua. Sitä paitsi talouskasvu on nykyään varsin tehokasta, koska käytetään enemmän kierrätysmateriaaleja, ja suuri osa kasvusta on myös aineettomia palveluja.”

KOMMENTOI WWW.AVIISI.FI Aviisi 10.12.2010

13


Millainen uraputk sivarista on alka Aviisissa on ollut siviilipalvelusmies vuodesta 1993. Kun sukelsimme Aviisin entisten sivareiden uraputkiin, löysimme Jussi-palkinnon, johtajan ja kaksi art directoria. VILLE ILKKALA, TEKSTI

Petri Halonen

Samuli Alapuranen

Janne Mikkola

Ammatti: Mainostoimisto Atomin toimitusjohtaja

Ammatti: YLE Teeman Art Director

Ammatti: Mainosmies

S

J

Kauhukokemuksia sivarivuodesta ei Alapurasella ole YO-talon toimitusjohtaja Timo Isomäen kanssa pikkujouluissa käytyä painimatsia lukuun ottamatta. ”Hirveä ylivoima”, Alapuranen kiteyttää.

Mikkola on pysynyt mainosalalla jo yli 13 vuotta. Hän opiskelee edelleen TTY:llä ja myy mainokset Anturiin. Lisäksi Mikkola tekee printtimainontaa yksityisyrittäjänä. ”Olen tyytyväinen työhöni, tässä on vastuuta ja vapaata ja voin tehdä töitä mistä haluan. Olin viisi vuotta Thaimaassa ja tein etänä töitäni sieltä käsin.”

L

ähes kaksi vuosikymmentä jatkuneesta Aviisin siviilipalvelusperinteestä voidaan hyvinkin syyttää Petri Halosta, joka silloisten pääsihteerin ja päätoimittajan kanssa ideoi ja pani alulle koko homman. ”Oikeat ihmiset ja oikeat ajatukset kohtasivat ja sitä kautta tämä sivariajatus lähti liikkeelle melko nopeasti”, Halonen kertoo. Halonen suoritti Aviisin ensimmäistä sivarin pestiä vuosina 1993 ja 1994. Halonen sai Aviisista suuntaviivat omalle uralleen ja on toiminut nyt 13 vuotta perustamansa mainostoimisto Atomin toimitusjohtajana. ”Aviisissa oli mahtava tekemisen meininki. Vaikka olinkin vain sivari, olin osa loistavaa tiimiä ja sain sivariajalta omaan urakehitykseeni paljon”, heti opintonsa päätettyään mainosalalle suuntautunut Halonen kertoo. Tamperelainen Mainostoimisto Atomi työllistää tänä päivänä kahdeksan henkeä ja sen suurimmat asiakkaat ovat konepajateollisuudessa.

amuli Alapuranen käytti Tampereen taiteen ja viestinnän oppilaitoksesta pitämänsä välivuoden Aviisin siviilipalvelusmiehenä tehden grafiikkaa ja taittaen mainoksia vuosina 1996 ja 1997. Myöhemmin kuvataitelijaksi valmistunut Alapuranen on edennyt urallaan YLE Teeman AD:ksi. Aviisin merkitys urakehityksessä on Alapuraselle selvä. ”Kyllä se ehdottomasti vaikutti. Ensimmäistä kertaa oli mukana pidemmässä projektissa, johon pystyi keskittymään ja samalla taidot kehittyvät. En ollut aikaisemmin tehnyt paljoa kuvitusgrafiikkaa”, Alapuranen kertoo. Alapuranen on ollut nyt töissä Ylellä kymmenen vuotta. Päivätyönsä ohessa hän tekee muun muassa videotaidetta.

anne Mikkola opiskeli Tampereen teknillisessä yliopistossa ja myi mainoksia Anturi-lehteen ollessaan Aviisin sivari vuosina 1997 ja 1998. Mikkolan työtehtävät koostuivat konttorissa päivystämisen lisäksi mainosten taittamisesta ja lehden jakamisesta. ”Taittoviikonloput oli kivoja, kun tehtiin töitä myöhään ja mentiin sitten Pankkiin muutamalle. Muuten ei siihen aikaan siellä paljoa tarvinnut olla, vaikka Aviisin sivarin työ nyt on melko vapaata kai edelleen”, Mikkola kertoo. Aviisin parhaana puolena Mikkola muistelee erilaisten ihmisten tapaamisen.

Kaikki Aviisin siviilipalvelusmiehet vuodesta 1993 alkaen: 1993-1994 Petri Halonen

1994-1995 Tuomo Räisänen

14 Aviisi 10.12.2010

1995-1996 Ville Kivekäs

1996-1997 Samuli Alapuranen

1997-1998 Ismo Juntunen

1998-1999 Janne Mikkola

1999-2000 Tommi Wallenius

2000-2001 Mikko Torvinen

2001-2002 Jarno LatvaNikkola


Kommentti

ki anut? ia! viis

S

On ko

a vollisuutesi s ve l uo

iä, vaan toi

se

m i

A ta

Sivari Aviisissa on etuoikeus iviilipalvelus on hyödytöntä ajantuhlausta. Se on rangaistus, joka on kärsittävä, jos ei halua opetella tappamaan tai mennä vankilaan. Mutta se on rangaistus, vain jos siitä itse tekee sellaisen. Olen Aviisin järjestyksessään 18. sivari. Toimittajakokemusta minulta löytyy parista kaupunkilehdestä, mutta aikaisemmin kirjoittamani jutut menettävät merkitystään sitä mukaa, kun kirjoitan Aviisiin uusia. Voit unohtaa rikkinäisistä liikennevaloista ja vuosikausia pressuun pakattujen grillikioskien kulttuuriarvosta uutisoinnin. Täällä artikkelit ovat usein laajuudeltaan ja aiheiltaan verrattavissa suurten aikakaus-

lehtien reportaaseihin, eikä juuri tarvitse pelätä muiden varpaille astumista. Lisäksi pääset vaikuttamaan ja sinun täytyy vaikuttaa siihen, mitä kirjoitat. Siviilipalveluksen käyminen on valinta ja ainakin toistaiseksi yksi pakollisista vaihtoehdoista. Sen käyminen Aviisissa on kuitenkin etuoikeus, jota voin suositella jokaiselle, joka haluaa saada kokemusta toimittajantyöstä ja kuten jutusta huomaatte, hyvin tuhteja eväitä tulevaisuuteen median parissa. Ville Ilkkala, siviilipalvelusmies

yk k at

Sivar iks www i Aviisiin? .a sivar viisi.fi/ iksi.p df atta? Älä h tam i na rit

Mikko Torvinen

Ville Vauras

Ilkka Pernu

Ammatti: Mainostoimisto PHS:n luova johtaja

Ammatti: Tiedekeskus Heurekan Art Director

Ammatti: Freelance-journalisti

K

E

E

Torvinen on ehtinyt sivarin jälkeen paljon. Päivätyökseen hän on luova johtaja mainostoimisto PHS:ssä. Torvinen on ollut mukana alusta asti myös Levykauppa Äx:n toiminnassa. ”Levykaupan iskulauseissa pyörivä kakkapyllyslogan on ehdottomasti sitä korkeinta antiani”.

Sivarin alkaessa rasavillinä muisteltu Vauras oli juuri valmistunut Tampereen taiteen ja viestinnän oppilaitoksesta kuvataiteilijaksi. Nyt kuusi vuotta myöhemmin miehellä on meriiteissään muun muassa satojen tv- ja elokuvatuotantojen lavasteet. Mukana on myös kauhuelokuva Sauna, josta Vauras pokkasi itselleen parhaan lavastuksen Jussi-palkinnon. Päivätyönään Vauras on Tiedekeskus Heurekan AD. ”En keksi, mikä sivaripaikka olisi sopinut minulle paremmin. Sain Aviisista paljon, mutta pääsin myös antamaan. Sivarissa totuin välillä nopeaankin työtahtiin”, Vauras kertoo.

un opin lukemaan, aloin ensimmäisenä lukea Pahkasikaa. Tullessani Aviisiin sivariksi, tulin siis tietämättä juurilleni”, Aviisiin sivaripaikkaa vuosina 2000 ja 2001 hoitanut Mikko Torvinen kertoo. Parodia- ja huumorilehti Pahkasikaa tehtiin Aviisin tavoin YO-talon yläkerrassa vielä Torvisen sivariaikoihin, vaikka sen julkaisemin loppuikin vuonna 2000. Torvisella oli graafisen alan työkokemusta tullessaan Aviisiin ja siksi hänen työtehtävänsä olivat mainosvalmistuksen ja lehden taiton parissa. ”Ikimuistoisinta oli varmaankin Tamyn pakettiauton ikimuistoisen tuoksu Hervannan jakokeikoilla”, Torvinen kertoo.

2002-2003 Teppo Moisio

2003-2004 Kalle Rosti

2004-2005 Ville Vauras

nsilumen aikaan mentiin muutaman oluen jälkeen toimituksen porukan kanssa ikkunasta YO-talon katolle tekemään härskejä lumiukkoja ja muuraamaan Matti Huhdan, silloisen kulttuuri- ja tiedotussihteerin ikkuna umpeen”, vuosina 2003 ja 2004 Aviisin sivarina palvellut Ville Vauras muistelee sivarivuoden kohokohtia.

2005-2006 Ilkka Pernu

2006-2007 Jantso Jokelin

2007-2008 Olli Koikkalainen

i kyllä harmita yhtään, että vuoden siellä lusin”, vuosina 2005 ja 2006 Aviisissa siviilipalveluksensa suorittanut Ilkka Pernu kertoo. Kesken yleisen kirjallisuustieteen opintojen sivariin lähtenyt Pernu kokee Aviisista saamansa työkokemuksen olleen olennaista hänen uralleen. ”Aviisi oli ensimmäinen journalistinen työpaikkani, ja ilman saamaani kokemusta en välttämättä olisi päässyt seuraavaan. Ilman sivaria en välttämättä olisi nyt tässä”, Pernu kertoo. Taloussanomien, Kaupunkilehti Torin ja Aamulehden kautta täysipäiväiseksi freelancer-toimittajaksi edennyt Pernu kirjoittaa muun muassa Helsingin Sanomiin, Imageen ja Journalistiin.

”Meidän toimitus oli aika miesvoittoinen ja saa-

tiin palautetta liiasta äijämäisyydestä. Lehti meni silloin painoon tiistaisin ja me kuunneltiin Manowaria ja juotiin olutta yömyöhään, kunnes lehti saatiin valmiiksi. Työ oli intensiivistä, mutta ei pakonomaista”, Pernu muistelee.

2008-2009 Juho Hakkarainen

2009-2010 Oskari Rantala

2010-2011 Ville Ilkkala

KOMMENTOI WWW.AVIISI.FI Aviisi 10.12.2010

15


Professorit paljas vuoden tärkeimm Kysyimme eri tieteenalojen huipuilta, mitä merkittävää tapahtui vuonna 2010. Juho-Matti PAavola, teksti

V

uosi 2010 on kääntymässä lopuilleen. Tapahtumarikkaan vuoden tarjonnasta on jopa Aviisin erehtymättömän sosiologisen silmän vaikea valita merkittävimpiä kehityskulkuja. Niinpä värväsimme avuksi neljä eri tieteenalan professoria kertomaan, mitä tärkeää tapahtui ja mitä kannattaa seurata tulevaisuudessa. Aiheen valintaan annoimme varsin vapaat kädet: se voisi olla yhtä hyvin globaali kuin lokaali, tieteen piiristä tai sen ulkopuolelta. Pelkkä menneiden märehtiminen on harvoin rakentavaa, joten pyysimme myös arvimoimaan, miten tämä tapahtuma tulee näkymään tulevaisuudessa. Näin asiantuntijaraatimme vastasi.

”Suuri osa markkinoilla liikkuvasta rahasta on virtuaalista. Koko systeemi nojaa viime kädessä Laurilan mukaan edessä saattaakin ol- luottamukseen, jota la keskiluokkainen kansannousu. Tämä näkyy esimerkiksi Perussuoma- koetellaan toista laisten kannatuksena. ”Puolueen uusi suosio perustuu sii- kertaa lyhyen hen, että Suomen itsenäisyyden aikana huolella rakennettu kansalaisyh- ajan sisällä” teiskunta, jossa verot ja julkispalvelut julkisten palvelujen vähetessä”, Laurila kertoo. Julkisesta sektorista on mediassa tehty syypäätä kriisiin ja sen karsintaa pidetty luonnollisena. Laurilan mielestä asia on juurikin päinvastoin. ” Kreikasta ja Irlannista rahoituskriisi laajeni euroalueelle siksi, että siellä julkinen sektori on liian heikko kantaakseen pankeille antamansa takuut. Vahvempien euromaiden julkisten talouksien on se sitten tehtävä.”

vastaavat toisiaan, on murenemassa”, Laurila maalailee. Lähitulevaisuuden suuri kysymys tulee Laurilan mielestä olemaan EuHannu Laurila, kansantaloustieteen roopan talouskriisi ja veroja maksaprofessori: Kaupunkilaisen keskiluo- van keskiluokan kärsivällisyys kalliikan nousu ja tuho siin pelastusoperaatioihin. Suomessa mittari on kevään eduskuntavaalit ja a n s a nt a l o u sPerussuomalaisten menestys. Rattieteen prokaisevaa on paine, joka pakottaa fessori Hanmuut puolueet muokkaamaan nu Laurila kertoo omaa ohjelmaansa. suomalaisen kau”Nähtäväksi jää, mitä siitä jää punkilaisen keskikäteen Suomen kaupunkilaiselluokan kehityksen le keskiluokalle ja niin muodoin tulleen käännekohTampereen yliopistosta valmistuvitaan vuonna 2010. Viime en opiskelijoiden pääjoukolle.” vuosina keskiluokka on noussut elintasoltaan ja väestönosaltaan. Siitä on tullut poliittisten puolueiden tärkein kohderyhmä sekä valtiontalouden tuKeijo Hämäläinen, materiaalifysiikan lonlähde. Kuluneen vuoden aikana on kuiten- professori: Uudet tutkimuslaitteet kin käynyt ilmi, että kaupunkilaisen ysiikan perustutkeskiluokan valitsema hallintovalta kimuksen läpion pettänyt suurimman kannattajamurrot liittykuntansa ajamalla marginaaliryhmien, kuten suurituloisten, parinkym- vät usein materiaalimenen perheyrittäjän ja maatalous- fysiikan professorina Helsingin yliopistuottajien, etuja. ” Keskiluokalle on osoitettu vain vas- tossa toimivan Keijo tuita, kuten kaupunkiasumisesta kus- Hämäläisen mukaan tannushelvetin tekevä energiaveropa- suuriin ja kalliisiin tutVuoden ketti. Euroalueen kriisi on viimeinen kimuslaitteisiin. niitti, kun kansainvälisten suursijoit- 2010 kohokohta oli Euroopan hiuktutkimuskeskuksessa tajien sosiaaliturva tulee maksetta- kasfysiikan vaksi korkojen ja verojen noustessa ja CERN:ssä Genevessä pitkään valmis-

Keskiluokan tuho

K

Cernin kiihdytin

F

16 Aviisi 10.12.2010

Pami Aalto, kv-politiikan professori

teilla olleen LHC-kiihdyttimen onnistunut käynnistys. ”Valitettavasti joudumme vielä odottelemaan lähes kaksi vuotta täyden energian saavuttamista, jolloin maailmankaikkeuden perusrakenteiden salojen pitäisi avautua”, Hämäläinen arvio lähitulevaisuutta. Tuloksia uudesta laitteistosta saadaan kuitenkin jo nyt. Hämäläinen kertoo, että CERN:n tutkijat onnistuivat juuri äskettäin valmistamaan antivetyatomeja ja pitivät usean kymmenen antiatomin ryppään hallinnassa noin sekunnin kymmenesosan ajan. Tämä oli merkittävä edistysaskel erittäin vaikeasti hallittavan antimaterian olemuksen täydelliseksi ymmärtämiseksi. Paljon huomiota osakseen saaneen

LHC-kiihdyttimen lisäksi tapahtui myös toinen merkittävä läpimurto kiihdytintutkimuksessa, kun Yhdysvaltain Stanfordissa käynnistyivät mittaukset vapaaelektroniröntgenlaserilla. ”Koodinimellä LCLS toimiva lineaarikiihdytin tuottaa erityisillä magneettijonolähteillä erittäin kirkasta lasertyyppistä röntgensäteilyä, jossa säteilyn pulssinpituus on jopa sekunnin

miljardisosan miljoonasosia eli samaa aikaskaalaa jossa esimerkiksi aineen kemialliset reaktiot tapahtuvat atomitasolla”, Hämäläinen kertoo. Materiaalien käyttäytymistä näin intensiivisessä säteilypommituksessa on erittäin vaikea ennustaa teoreettisesti, joten laite tarjoaa mahdollisuudet todellisiin löytöihin. Hämäläisen mukaan LCLS:llä tehdyt mittaukset tulevat olemaan avainasemassa fysiikan ja kemian reaktioiden ymmärtämisen lisäksi myös biologisen prosessien selvittämisessä. LCLS on tärkeä pylväs vapaaelektroniteknologian todentamisessa, mutta tulevaisuudessa katseet kannattaa suunnata Hampuriin. Sinne valmistuu vuonna 2015 yli miljardin euron arvoinen, kolme kilometriä pitkä eurooppalainen vapaaelektroniikkalaser X-FEL. Tällöin on odotettavissa todella suuria tieteellisiä läpimurtoja.

Ilmastokokoukset Yrjö Haila, ympäristöpolitiikan professori: Ilmastokokoukset

Y

mpäristöpolitiikan professori Yrjö Hailan mielestä kansainvälisten ilmastoneuvotteluiden kehityskulku joulukuussa 2009 pidetystä Kööpenhaminen ilmastokokouksesta marras-joulukuun 2010 kokoukseen Cancunissa on ollut ehdottomasti vuoden tärkein asia. Kööpenhaminan kokouksen antia pidettiin laihana, eikä Cancunistakaan odoteta suuria. Ongelmaksi on koettu, että kasvihuonekaasujen päästövähennyksistä ei ole päästy yhteisymmärrykseen. Tämä on totta, mutta Hailan mielestä asetelmalla on myös toinen puoli. ”Vaikka konkreettisten tavoitteiden asettaminen kasvihuonekaasujen päästöjen vähentämiselle on tärkeää, vielä tärkeämpää on lisätä selvyyttä siitä, millä keinoilla päästöjä on ylimalkaan mahdollista vähentää. Ongelman ydin on siinä, että helposti toteutettavia keinoja ei ole suoraan tar-


stavat mät asiat jolla. Sitovien tavoitteiden asettaminen ilman tietoa keinoista, joilla tavoitteisiin voidaan päästä, johtaa helposti kyyniseen toivottomuuteen.” Hailan mielestä kasvihuonekaasujen päästöjä on mahdollista vähentää, mutta se vaatii pitkäjänteisyyttä. Suurimittakaavainen energian tuotanto ja käyttö on ylivoimaisesti tärkein päästöjen aiheuttaja, mutta myös liikenne ja lämmitys aiheuttavat päästöjä. Näiden päästöjen vähentäminen avaa uusia käytännöllisiä ongelmia tutkimukselle ja toimeenpanolle.

Rahoituksen, rahan ja talouden rooli kansainvälisessä politiikassa on kasvanut, ja se tulee olemaan entistä merkittävämmässä roolissa myös tulevaisuudessa. Kriisi oli Allon mielestä osoitus rahan voimasta kansainvälisissä suhteissa, sekä siihen kytkeytyvistä luottamuksen ja velan kysymyksistä. ”Suuri osa rahoitusmarkkinoilla liikkuvasta rahasta on ns. virtuaalista, eli sillä ei ole takanaan vaikkapa kultavarantoja tai muita takuita. Koko systeemi nojaa viime kädessä luottamukseen. Nyt luottamusta koetellaan Ilmastopolitiikassa ei ole Hailan mu- toista kertaa lyhyen ajan sisällä.” kaan kuitenkaan kyse ainoastaan kasvihuonepäästöistä. On myös syytä va- Aikaisemmat talouden kriisit ovat johrautua välttämättömiin muutoksiin. tuneet dynaamisten ja vahvasti kasTämä varautuminen voi käynnistää vavien talouksien ongelmista. Aasiyhteiskunnassa yleisempää keskus- an talouskriisi 1998, Venäjä ja viimektelua suhtautumisesta tulevaisuuden si USA ovat ajaneet maailman rahoiepävarmuuksiin, kuten ilmastonkin tusmarkkinat epätasapainoon. Lopkannalta merkittävään talouden kas- puvuoden ongelmat Euroopassa ovat vun kriisiin ja kansainvälisiin kehi- kuitenkin osoittaneet, että kansainvälisen talouden venettä voi keinuttysnäkymiin. Ilmastopolitiikkaa koskevan kes- taa myös suhteellisen hitaasti kasvakustelun avartuminen ja syvenemi- va EU-alue. EU-alueen kriisitaloudet jäytävät nen tuleekin Hailan mielestä olemaan lähitulevaisuuden merkittävin kehi- muutenkin hitaasti kasvavan ja painoarvoaan menettävän unionin mertyskulku. ”Ilmastopolitiikka on muutakin kitystä. Yhdysvalloissa talous yskii, kuin hiilidioksidipolitiikkaa. Se koh- mutta varsinkin niin sanotut BRICdistuu hyvin täsmällisesti erityisky- maat, eli Brasilia, Venäjä, Intia ja Kiisymyksiin kuten energiankäytön te- na ovat ottaneet Euroopan etumatkaa hostamiseen, mutta samalla avaa näi- kiinni vauhdilla. Nämä maat kattaden erityiskysymysten yhteyksiä ylei- vat neljänneksen maailman maapinsempiin yhteiskunnallisiin kehitys- ta-alasta ja yli 40% maailman väestöstä asuu niiden rajojen sisäpuolella. Likulkuihin.” säksi BRIC-maiden talous on kasvanut viime vuosina huimaa vauhtia, ja niiden merkitys myös kansainvälisessä politiikassa on kasvanut. Pami Aalto, kansainvälisen politiikan ” EU-alueeseen liittyvä taloudelliprofessori: Kansainvälinen finanssi- nen epävarmuus voi vauhdittaa kehikriisi tystä, jossa muut alueet kuten BRICmaat ajavat hiljalleen ohi - vähinaailmantalouden tään kun puhutaan muutamispiti kääntyä jo ta vuosikymmenistä”, Aalkasvu-uralto ennustaa tulevaisuuden le vaikeiden vuosien jälnäkymiä. keen, mutta kansainväliTalouden lisäksi hän ninen finanssikriisi kärjismeää tulevaisuuden kuutyi uudelleen syksyn lopmiksi kysymyksiksi ilmaspupuolen aikana erityisestonmuutoksen, energiapoliti Euroopassa. Tämä oli kantiikan ja raaka-aineiden jakautusainvälisen politiikan professori Pa- misen. mi Aallon mielestä kuluneen vuoden merkittävin tapahtumaketju.

Finanssikriisi

M

050 559 7483

Kiitämme asiakkaitamme vuodesta 2009 2010 ja toivotamme menestystä vuodelle 2011! 2010!

LÄNSI OY . 010 227 3054 opiskelija-asunnot@yhkodit.fi

Kiitämme asiakkaitamme vuodesta 2009 ja toivotamme menestystä vuodelle 2010! Turun yliopisto on maailmanluokan monialainen tutkimusyliopisto, joka tarjoaa ainutlaatuisen nä-köalapaikan suomalaiseen ja kansainväliseen tie-de- ja koulutusmaailmaan.

Tulevaisuutesi on idässä! Tule länteen. HAE AASIAN MAISTERIOHJELMAAN

Syvenny Kiinan ja Japanin nyky-yhteiskuntiin alan parhaiden asiantuntijoiden johdolla. Ohjelma on kaksivuotinen ja englanninkielinen. LÄNSI OY

Tiedustelut http://aasia.utu.fi/mpas/

. 010 227 3054

Lauri Paltemaa, laupalt@utu.fi, puh. 02-333 5433 opiskelija-asunnot@yhkodit.fi Hakuaika: 1.12.2010—28.2.2011 Hae ohjelmaan University Admissions Finland -portaalin avulla. Hakemuksen ja liitteiden on oltava perillä määräaikaan mennessä. Hakemusasiakirjoja ei palauteta. TURUN YLIOPISTO • UNIVERSITY OF TURKU FI - 20014 Turun yliopisto, Finland • www.utu.fi Puhelin + 358 02 333 51

@ Tykkää Aviisista – edes Facebookissa. www.facebook.com/aviisi

KOMMENTOI WWW.AVIISI.FI Aviisi 10.12.2010

17


HARRASTAMME KULTTUURIA Aviisi harrastaa kulttuuria———

ARVOSTELUASTEIKKO 1–5 tähTEÄ

TEATTERI Bulevardikomedia Lentävät morsiamet saapui Tampereen teatterin päänäyttämölle. Juho Hakkarainen

Vaihtoehtoja pukinkonttiin Lahjakirjaa miettiessään ei kannata välttämättä tarttua ilmeisimpään. Aviisi neuvoo joululahjahelvetissä tarpoville muutaman vaihtoehdon. PERUSLAHJA Mikko Rimminen: Nenäpäivä (Teos 2010) Finlandia-voittaja lienee tänäkin vuonna suosituin joululahjakirja. Mielikuvituksen puutteesta kärsivien on helppo tarttua syöttiin. Rimmisen huumori naurattaa taatusti monia, mutta joululahjaksi kirjaa ei kannata ostaa. Joku muu tekee sen puolestasi.

VAIHTOEHTO Marjane Satrapi: Pistoja (Like 2010)

Iranilaisen sarjakuvataiteilijan uusimmassa albumissa teheranilaisnaiset kokoontuvat yhteiselle teehetkelle kertomaan tarinoita miehistä. Toisin kuin Rimmisen Nenäpäivässä, Satrapin naiset eivät ole yksinäisiä. Tukea haetaan ja löydetään kanssasisarilta ja miesten edesottamuksille nauretaan estoitta. Kirjassa ruoditaan rohkeasti rakkautta, seksiä, kulttuurieroja sekä miehen ja naisen suhdetta. Vakavia asioita, kuten naisen asemaa islamilaisessa kulttuurissa, käsitellään naurun kautta. Satrapin piirrosjälki on entistä vapautuneempaa.

PERUSLAHJA Mitä Missä Milloin 2011 (Otava 2010) Tämä joululahjamarkkinoiden suursuosikki on taatusti tuttu opus jokaiselle. Monien kirjahyllystä löytyy pitkä ja surullinen rivi MMM-kirjoja. Ongelma on siinä, että niihin tulee kajottua melko harvoin – ellei satu järjestämään työkseen tietovisoja.

VAIHTOEHTO Viiden vuoden päiväkirja (Karisto)

Tässä hyvä vaihtoehto perinteiselle Mitä Missä Milloin –kirjalle. Lahjan saaja saa itse kirjata ylös tärkeät tapahtumat, ja mikä parasta, viiteen vuoteen ei tarvita uusia MMM-kirjoja hyllyyn pölyttymään! Kariston julkaisema versio sisältää 384 tyhjää sivua. Tätä lahjaa voi suositella kaikille kirjoitustaitoisille.

18 Aviisi 10.12.2010

PERUSLAHJA Guinness – Suuri en- kirjan luettuaan saattavat loihtia lou- kauppiaat, kiduttajat ja murhamiehet. naaksi vaikkapa sambialaista pelto- Tapahtumat rullaavat vauhdikkaasti, hiirtä. Mukana myös DVD, jota ei voi eikä kirjaa lukiessa aika käy pitkäkGuinnessin ennätyskirja on pitkään suositella herkkävatsaisille. si. Vauhdikkaan juonen, huumorin ja ollut huippusuosittu joululahja etenroiskeisten väkivaltatehosteiden vaskin nuoremmalle väelle. Kirjaa selailtapainoksi kirjan kieli on paikoin kaulessa ei voi kuin ihmetellä ihmisen lonista ja runollista. putonta kilpailuviettiä. Ennätysteh- PERUSLAHJA Vesa Sirén: Suomatailijat tarttuvat toinen toistaan type- laiset kapellimestarit Sibeliuksesta Sarämpiin haasteisiin päästäkseen ta- loseen, Kajanuksesta Franckiin (Otava 2010) runhohtoisen kirjan sivuille. Sirénin kirjoittama kattava esitys suoKirjakauppoja netissä VAIHTOEHTO Turhan tiedon malaisista kapellimestareista voitti täwww.booky.fi käsikirja (Edita 2007) män vuoden Tieto Finlandia –palkinVuonna 2005 perustettu edulAki Kämäräisen Turhan tiedon käsi- non, mikä takaa kirjan menekin joululinen suomalainen nettikirjakirja on oiva vastaveto Guinnessin en- markkinoilla. Elitistisen aiheen vuokkauppa. Uusien kirjojen lisäksi nätyskirjalle. Teos on julkaistu muu- si kirja saattaa kuitenkin jäädä monelmyynnissä myös käytettyjä kirtama vuosi sitten, mutta tiedot ovat ai- ta lukematta. joja. Toimitusaika kotimaisilla na ajankohtaisia. Kirjasta oppii muun kirjoilla 1-3 päivää, ulkomaisilla muassa sen väistämättömän tosi- VAIHTOEHTO Jukka Lindfors, Markkirjoilla viikko. Toimitukset ovat seikan, että keskimittaisen ihmiselä- ku Salo & Raimo Pesonen: Dumari – postimaksuttomia. män aikana keskivertoihminen kä- Kohdusta hautaan ja paratiisin puuvelee 18 440 kilometriä ja että strut- tarhaan (WSOY 2010) www.amazon.com sin munan keittäminen vie neljä tun- Tuomari Nurmion elämästä koosNettikaupan suurin ja mahtavin. tia. Kirja sopii kaikille näsäviisaille ar- tettu opus on paksu kuin lakikirErittäin laaja kirjavalikoima. ja. Se ei kuitenkaan ole puisevaa luetvuuttelijoille. Monet ulkomaan harvinaisuutavaa, vaan edustaa suomenkielisen det on vaivattominta tilata täälrock-kirjallisuuden kirkkainta kärtä. Myynnissä sekä uusia että keä. Kirjassa käydään läpi Nurmion käytettyjä kirjoja. Toimitusaika PERUSLAHJA Eva Ljungren: vaiheet levy levyltä, eikä kiveäkään jävaihtelee. Kodin kultainen keittokirja tetä kääntämättä. Kirjaa voi suositella www.cdon.com (Gummerus 2010) kaikille suomalaisesta rockmusiikista Levyjen lisäksi nettikaupan Perinteinen keittokirja on yleinen kiinnostuneille. virtuaaliset hyllyt pursuavat lahja esimerkiksi opiskelijalle. Äidin myös kirjoja. Toimituskulut ovat mieltä ei kannata tämän sorttisella tällä hetkellä 2,95 e / tilaus. Toilahjalla pahoittaa. Reseptit ovat melko mitusaika yleensä 1-6 työpäivää tavallisia, joten tämän lahjan myötä ei PERUSLAHJA Ilkka Remes: tilauksesta. ole odotettavissa juurikaan vaihtelua Shokkiaalto (WSOY 2010) Uusin Remes on takuuvarma jouluruokapöytään. www.hobboks.com lahja perheen dekkareita ahmivalle Harrastekirjoihin erikoistunut VAIHTOEHTO Tuomas Milonoff, isukille. Shokkiaalto on tuttua Remessuomalainen verkkokauppa. Riku Rantala & Ari Lahdenmäki: tä: jännittävä, näppärästi kirjoitettu ja Toimituskulut: Postipaketti Mad Cook – Kulinaristinen polveileva, mutta lopulta yllätykselli4 e, Ovelle-paketti 11 e. Kirjat seikkailukirja (WSOY 2010) syydessään melko yllätyksetön. toimitetaan viiden arkipäivän Mad Cook on suuren suosion saavuttakuluessa tilauksesta. neen Madventures –sarjan yrjöttävis- VAIHTOEHTO Tuomas Lius: www.antikka.net tä ruokaosuuksista koostettu ominta- Laittomat (Like 2010) Antikvaaristen kirjakauppiaiden keinen keittokirja, johon sisältyy alku- Remeksen sijasta isälle kannattaa tänä yhteinen antikvariaatti interperäisten reseptien lisäksi myös suo- jouluna tyrkyttää luettavaksi Tuomas netissä. Ostaa ja myy kirjoja. malaiseen keittiöön sopeutetut versiot Liuksen trilleriä Laittomat. Dekkarina Toimitusmaksut paketin koosta eksoottisista makuelämyksistä. Kirjaa seikkailee ylipainoinen luuseri Marko riippuen 2 e – 18 e. voi suositella lahjaksi kaikille kokka- Pippurinen kovan naiskonstaapeli Juuksesta ja vieraista kulttuureista kiin- lia Noussairin kanssa. Vastapuolelnostuneille, miksei äideillekin, jotka la väijyvät KGB:n entiset agentit, elinnätyskirja 2011 (Sanoma Magazines 2010)


Luonnontieteellinen museo avattiin museokeskus Vapriikkiin 9. joulukuuta. KIRJALLISUUS Mikko Rimminen voitti 30 000 euron Finlandia-palkinnon teoksellaan Nenäpäivä. Rare Exports, 2010, Ohjaus: Jalmari Helander. Pääosissa: Onni Tommila, Jorma Tommila, Tommi Korpela, Rauno Juvonen

Coca-Cola -pukki on historiaa Jalmari Helanderin Rare Exports -elokuvassa joulupukki jakaa risuja

van, joka on hyvin kaukana perinteisestä suomalaisen elokuvan naturalismista. Esikuvat ovatkin amerikkalaisissa fantasia- ja kauhuelokuvissa. Ei siis ihme, että Hollywood on esittänyt kiinnostuksensa Helanderia kohtaan. Rare Exportsin ansiot ovat erityisesti näyttävässä visuaalisuudessa. Varsinkin Mika Orasmaan kuvaus hakee täydellisyydessään vertaistaan.

Menehän tänne! Rockia hyvän asian puolesta Club Aid -konserttisarja tuo 9. - 16. tammikuuta mukavasti välipäivillä varustettuna kaupunkifestarin tunnelmaa Tampereelle. Jack the Rooster, Henry’s Pub, Klubi ja YO-talo -ravintoloissa järjestettävien konserttien tuotot lahjoitetaan lyhentämättöminä Tays Lastenklinikalle. Mukana mm. Uniklubi, White Flame ja Flinch.

lisätiedot ja ohjelma clubaid.fi, liput 6-12e

Murheenlaakso plays Mana Mana Edesmenneen Jouni Mömmön myötä kuopatun Mana Manan jäsenistä muodostettu cover-yhtye Murheenlaakso saapuu torstaina 30. joulukuuta Klubille. Mana Mana on musiikin pioneeri, jota orkesterit kuten Viikate, Kotiteollisuus ja Timo Rautiainen ovat versioineet. Mukana myös Karoshi Lovers ja Radioflies plays Psychoplasma.

Ensimmäinen bändi klo 21, liput 9e

Soittajia haetaan Akateemisen sinfoniaorkesterin koesoitot käynnissä! Tampereen akateeminen sinfoniaorkesteri (TASO) etsii uusia innokkaita soittajia. Kevään ohjelmistossa on G. Mahlerin sinfonia nro 4. Koesoitot järjestetään vielä ennen joulua, joten jos kiinnostuit asiasta, käy täyttämässä soittajahakemus viimeistään 13. joulukuuta osoitteessa www.taso. fi/uudet.php. Lisätietoja soittajistovastaavalta soittajisto.puhaltimet@taso.fi.

NAPAKYMPPI, mTV3 1985–2002

Työssäkäyvät heterot

P

ietari (Onni Tommila) on kymmenvuotias pikkupoika, joka asuu Lapin syrjäseuduilla yhdessä teurastajaisänsä (Jorma Tommila) kanssa. Poika seuraa sivusta, kuinka ulkomainen retkikunta tekee kaivauksia naapurissa sijaitsevan Korvatunturin laella. Retkikunta onnistuu vapauttamaan tunturin uumeniin aikoinaan haudatun alkuperäisen joulupukin. Mutta kaikkien yllätykseksi pukki ei olekaan mikään kiltti ja valkopartainen vanha ukko. Mainos- ja lyhytelokuvaohjaajana kannuksensa hankkinut Jalmari Helander heittää esikoiselokuvassaan Rare Exports jäähyväiset amerikkalaisista televisiomainoksista tutulle lempeälle Coca Cola -pukille. Elokuvan pukki on tuima ja sarvipäinen paholainen, joka jahtaa viattomia lapsia kirves kädessä. Rare Exports on mielenkiintoinen sekoitus fantasiaa, mustaa huumoria ja rankkaa toimintaelokuvaa. Helander on onnistunut tekemään eloku-

Klassikkoni

Sen sijaan käsikirjoituksessa on jonkin verran aukkoja. Loppuratkaisu ei aivan täysin pysty täyttämään elokuvan alussa luotuja odotuksia. Joka tapauksessa Rare Exports on kuitenkin hatunnoston arvoinen suoritus. Henri Waltter Rehnström

Väyrynen, Väyrynen, Väyrynen, 206 s., Helsinki-kirjat 2010

Voiko Väyrynen kuolla vitutukseen?

T

eos valottaa Väyrysen värikästä uraa monipuolisesti ja tuo politiikan pelikentiltä esiin uusia tai harvoin käsiteltyjä näkökulmia”, kertoo Johanna Korhosen Väyrynen, Väyrynen, Väyrynen -kirjan takakansiteksti. Lupaus ei aivan täysin pidä paikkaansa. Väyrynen, Väyrynen, Väyrynen perustuu Korhosen ja Paavo Väyrysen välisiin keskusteluihin. Näiden ja Väyrysen kirjoittamien ja hänestä kirjoitettujen teosten perusteella Korhonen on kirjoittanut oman subjektiivisen näkemyksensä haastateltavastaan. Korhonen on onnistunut luomaan varsin kattavan ja monipuolisen katsauksen Väyrysen jo neljäkymmentä vuotta kestäneeseen poliittiseen uraan ja sitä riepotelleisiin skandaaleihin. Kirja sopii kuitenkin ennen kaikkea lukijoille, jotka ovat liian nuoria muistamaan esimerkiksi vuoden 1982 jalasmökkikohua tai vuoden 1994 ”noottikriisiä”. Mitään varsinaisesti uutta Väyrystä koskevaa tietoa kirjasta ei löydy. Mullistavin paljastus on se, että Väyrysen väitetään olevan legendaarisen ”Voiko vitutukseen kuolla? -sutkautuksen keksijä. Parasta kirjassa on Korhosen empaattinen kirjoitustyyli. Vaikka hän on monissa asioissa vahvasti eri mieltä Väyrysen kanssa, hän osaa myös tuntea myötätuntoa Väyrysen kokemia vastoinkäymisiä kohtaan. Päällimmäisenä kirjasta jää mieleen Väyrysen uskomaton itsevarmuus. Väyrysellä on pokkaa pitää itseään eräänlaisena pelastavana messiaana, joka olisi parhain vaihtoehto mihin tahansa poliittiseen virkaan. Moni muu suomalainen poliitikko ei vastaavaan pystyisi. Siitä pisteet Patelle. Henri Waltter Rehnström

M

inä ja Räsäsen Päivi rakastamme heteroita. Päivi silloin, kun he lisääntyvät ja täyttävät maan, minä silloin, kun he kilpailivat Napakymppi-ohjelmassa. 80-luvun Suomessa saunat lämpesivät lauantaisin niin, että Napakympin alkumusiikin aikaan pystyi istumaan tv:n edessä, kun työkavereiden lähettämät sinkut etsivät matkakumppania. Vuosina 1985-2002 pyörineessä parisuhdevisailussa oli mahdollisuus elämänkumppanin löytämisen lisäksi päästä matkalle. Kilpailijat olivat useimmiten ujon oloisia peräkammarin kasvatteja, joille ohjelma ei ollut viimeinen toivo vaan ensimmäinen. Silti juontaja Kari Salmelaisen juonnoissa naiset olivat aina kauniita ja miehet komeita, ylimielisiin arvosteluihin sorruttiin vain kotikatsomoissa. Ohjelmassa oli muutenkin hieno tunnelma: jännittyneet kilpailijat pikkutuhmine kysymyksineen, flyygelin päällä eläkeläisyleisön tuomat tuliaiset ja sen takana puhumaton Kaitsu tasapainotti alati höpöttävää Salmelaista. Napakymppi oli aikansa tuote, joka tuskin enää toimisi. Tallentavat digiboksit ovat varastaneet kansakunnan yhteisen aikataulun. Eikä pätkätyöaikakautena voisi enää edes kertoa työkavereiden ilmoittaneen ohjelmaan mukaan. Seuranhaun siirryttyä verkkoon ohjelmaan osallistuisivat enää julkisuushakuiset tähdenlennot. Tosin osattiin sitä takavuosinakin: huhun mukaan lama-aikaan naiset osallistuivat kilpailuun pelkän ulkomaanmatkan toivossa, niin että kameroiden sammuttua kyseltiin haittaako poikaystävän matkalle mukaan ottaminen. Napakympin dvd-julkaisua en uskalla toivoa, sillä 500 jakson katsominen hidastaisi entisestään opintoja, mutta Päiviä dvd saattaisi lohduttaa. Sanna-Kaisa Lähdeaho

KOMMENTOI WWW.AVIISI.FI Aviisi 10.12.2010

19


fi . a t u @ i s i i v a et

NÄIN SEN NÄEN

e t i p i l e i M

otsiko ta.fi

ITUKS

DE. KIRJO

ELIPI lla MI

ON

isi@u n avi ee s ee itt si oso itukse

Ekirjo

IELIPID

äM Lähet

IPITUUS

KSIM EN MA

kkiä. 0 mer

00 NOIN 2

Edari säästää Aviisista mutta ei omista bileistään

tää lounaan ajan, vaan sillä on tärkeä tehtävä myös edunvalvontasektorien kannalta. Aviisi popularisoi koulutusja sosiaalipoliittisia edunvalvonta-asioita, mikä on sanoman perille menemisen kannalta kriittisen tärkeää. Se kertoo asiantuntevasti ja ymmärrettävästi, mistä on kyse. Esimerkiksi yliopiston rakenneuudistuksesta useimmat lienevät lukeneet Aviisista. Kun lisäkysymyksiä schooleista kysytään, kysyjä viittaa

20 Aviisi 26.11.2010

Tiina Heikkilä, filosofian yo.

omia t arsia ap a

k yn

Pitäisikö T in? am

Aviisin tarkoitus ei ole vain viihdyt-

usein Aviisista lukemaansa. Kaikki eivät liity Tamyn tai edes oman ainejärjestönsä sähköpostilistalle, teimmepä niistä miten hyviä tahansa. Aviisin uutisointi ei ole jargonia ja se on siksi kiinnostavaa. Lisäksi Aviisi voi kysyä yliopistolta tyhmiä ja kiusallisia kysymyksiä, joita Tamyn voisi olla hankalaa ottaa esille. Koska Aviisi tuo asiat laajojen massojen tietoisuuteen, se on välttämätön myös keskustelun synnylle. Keskustelua ja kiinnostusta ei voi syntyä, ellei aihepiiri ole laajasti tiedossa. Aviisin ansiokas yliopiston rakenneuudistuksen, opintotuen ja esimerkiksi opintopsykologitilanteen käsittely myös legitimoi Tamyn toimintaa. Sen kautta ihmiset ovat tietoisia, mihin jäsenmaksuvaroja käytetään. Vaikka Tamyssa tehtävän työn merkitys ja luonne voivat senkin jälkeen olla hämäriä, Aviisi luo tietoisuutta, joka ei muuten syntyisi.

Y

lioppilaskunnan tarjoamista jäseneduista näkyvin ja konkreettisin lienee ylioppilaslehti. Meillä Tamyssa on Aviisi, josta voimme olla ylpeitä valtakunnallisessa mittakaavassa. Useammin kuin kerran olen kuullut sen olevan Suomen paras ylioppilaslehti, ja Aviisia tehdään todella paljon pienemmällä budjetilla kuin esimerkiksi Helsingin yliopiston ylioppilaskunnan Ylioppilaslehteä.

Ainejärjestöt takaavat sen, että opiskelijataKom pahtumia riittää jatmen toi www kossakin yllin kyllin. .avii s Tamy voisi keskittyä aviis i i@ut .fi sellaisiin muutamiin a.fi tapahtumiin kuten joRantala oli laskenut, mikasyksyinen yhteishenten jäsenmaksueuromme keä luova kaupunkisuunjakautuvat eri toimintoihin ylinistus tai kosteita illanviettooppilaskunnan budjetissa. Tämän las- ja vierastaville sopivat Nyytin hengaikelman perusteella säästöpaineet koh- luillat. Muut tapahtumat voi suosiolla distuivat Rantalan mukaan juuri Avii- jättää osaavampien ja kiinnostavampisiin. Kouluesimerkki siitä, kuinka ti- en tapahtumanjärjestäjien tehtäväksi. lastolla voi todistaa juuri sen, mitä itToimittajan lomauttaminen kesäkse haluaa. Laskelmista puuttui koko- si on epäreilua henkilöstöpolitiiknaan tieto siitä, minkä verran me opis- kaa. Avustajabudjetin leikkaaminen kelijat todellisuudessa käytämme Ta- tarkoittaa siitä, että toimituksen on myn eri toimintoja ja palveluita. Arvi- revittävä laadukas lehti omasta seloitaessa Aviisin osuutta jäsenmaksus- känahastaan. Että kippis vaan seuraata oleellista on se, että suurin osa kam- viin juhliinne, tamylaiset. puksella käyvistä opiskelijoista myös lukee lehteään. Tamy-aktiivit voivat kysyä itselAnne Kauranen tään, onko kaiken maailman tapahopiskelija ja Aviisin lukija tumien järjestäminen todella tärkeää.

ko niin, että tamylaiset halusivat pitää kiinni omista, jäsenten maksamista touhuistaan? Katsokaa peiliin siellä Kauppakadulla.

o

Aviisi on edunvalvojan paras kaveri

m

nk

että suurinta osaa jäsenistä ei nyt vaan satu kiinnostamaan Tamyn riennot. Kysynkin: Eikö hallitukselle ja edustajistolle tullut mieleen, että säästöt voisi enemmin ottaa suhteellisen pientä piiriä hyödyttävistä tapahtumista kuin suurinta osaa opiskelijoista kiinnostavasta Aviisista? Vai oli-

Mit ä

ä olet? O

Arvioitaessa Aviisin osuutta Tamyn jäsenmaksusta oleellista on, että suurin osa opiskelijoista myös lukee lehteään!

a n?

in tä s iel

A

viisi yhdessä YTHS:n palveluiden kanssa on suosituin Tamyn jäsenpalveluista. Tamyn hallituksen puheenjohtaja Aleksi Rantala perusteli kolumnissaan (Aviisi 16/2010) Aviisin budjetin leikkaamista sillä, ettei rahoja voida ottaa opiskelijoiden edunvalvonnasta. Hyvä niin, sillä tehokas edunvalvonta on jokaisen opiskelijan etu. Rantala jätti kuitenkin taktisesti mainitsematta, että Tamy käyttää suuren osan 1,36 miljoonan euron budjetistaan erilaisiin tapahtumiin. Yliopiston ja ylioppilaskunnan elämää vuosia seuranneena voin sanoa, että Tamyn tapahtumiin osallistuu hyvin pieni prosentti jäsenmaksua maksavista opiskelijoista. Usein nämä tapahtumat ja etenkin juhlat muodostuvat edustajiston ja hallituksen Tamy-aktiivien pienen sisäpiirin riennoiksi. Ei siksi, etteivätkö tapahtumat olisi periaatteessa kaikille avoimia, vaan siksi,

ia um t h

Verkkoon tarttunutta www.aviisi.fi

”Aviisi on oikeasti hyvä lehti” Aviisin avustajapalkkioista leikattu summa on mitättömän pieni muille

kuin Aviisille itselleen. Mielestäni meidän pitäisi olla hemmetin ylpeitä Aviisista. Olen itse tiedotusopin opiskelija ja luen paljon erilaisia lehtiä. Nykyään tehdään suurimmaksi osaksi mitäänsanomattomia ja jopa tylsiä lehtiä, joiden jutuista huomaa, ettei niiden eteen ole tehty juuri ajattelu-, ideointi- tai suunnittelutyötä. Sen sijaan Aviisi on oikeasti hyvä ja mielenkiintoinen lehti. Kunnianhimo näkyy sekä ulkoasussa että juttujen toteutuksessa. Aviisi luo yhtenäisyyttä monella taholla pirstaloituvaan yliopistomaailmaan ja selittää sen muutoksia opiskelijan näkökulmasta sekä kyseenalaistaen päättäjien hienoja korulauseita. Aviisin ansiosta minulle on tullut esimerkiksi tässä tiedekunta-school-hässäkässä sellainen olo, että tiedän, mitä on ympärilläni tapahtumassa. Lukija Kuten Lukija kirjoitti, Aviisista kannattaisi ymmärtää edustajiston jäsentenkin olla ylpeä. Lehti on paras osa Tamya. Ihan hyvä Aviisi oli jo 2000luvun alussa, mutta nykyään Aviisi on hämmästyttävän hyvä. Toimitus tekee vähällä rahalla kekseliästä, ajatuksia herättävää laatua. Tekijöitä pitäisi mun mielestä palkita! Kiitos Aviisi voisi ihan vittuillakseen laskea lehden nykyistä viihdyttävää ja

kantaaottavaa tasoa hyyyvin matalalle kesätoimittajatasolle. Ehkä edarit sitten ymmärtäisivät jostain jotain. Dislike. Lauri


Keskustelu käy kuumana osoitteessa www.aviisi.fi – käy sinäkin! GALLUP Köyhyyttä ja syrjäytymistä pitäisi vähentää, 74 prosenttia HS:n gallupiin vastanneista uskoo.

Ihan naamat

Haluanpa sanoa

Kiinnostaako Tamyn toiminta?

Näkökulma

Yliopiston ainoa tabu

Y

liopisto-opiskelija on yhteiskunnallisesti aktiivinen, kansainvälinen, suvaitsevainen ja seuraa aikaansa. Hän on sivistynyt. Kokoontuessamme keskustelemaan ajankohtaisista asioista ja ilmiöistä vaihdamme mielipiteitä ja pyrimme vaikuttamaan siihen, että yhteiskunta jatkaisi kulkuaan hyväksi ja oikeudenmukaiseksi ymmärtämäämme suuntaan. Keskusteluissa virtaa paljon energiaa ja huolellista argumentointia. Kaikesta voi puhua, paitsi uskonnosta.

Eeva Niklander, 23, käännöstiede englanti Vähän. Koko Tamy on jäänyt jotenkin etäiseksi.

K

ismittää tämä Wikileaks ja Julian Assangen tilanne. Viimeksi tänä aamuna luin, että Visa, PayPal ja vastaavat lopettivat palveluiden tarjoamisen hänelle. Se on järkyttävä asia journalismin kannalta.

Julia Vetter, 25, käännöstiede saksa Kyllä kiinnostaa. Seuraan mitä siellä tapahtuu, mutta en itse ole vielä osallistunut.

Anni Vuokko, 20, tietojenkäsittelytiede

Nokan kopautus Alli Nokka KIUKUTTELEE EDUSTAJISTON KULISSEISSA

Koiran virkoja Kati Nieminen, 20, kauppatieteet Suoraan sanottuna ei hirveästi.

Sanna Kurikka, 30, informaatiotutkimus Ei. Olen niin vanha jo.

Tuomas Koskinen, 36, yleinen historiatiede En sano, etteikö se yhtään kiinnostaisi, mutta en ole paljoa seurannut.

H

allitus on jälleen valittu ja Alli on tyytyväinen. Melko vihervasemmistolainen ja sitoutumaton siitä taas tuli. Tietyt poliittiset ryhmät tunnutaan jättävän kerta toisensa jälkeen hallituksen ulkopuolelle. Suuri Kupla pelasi kaikki tyrkkynsä läpi tänäkin vuonna. Käyttääkö Kupla isoa paikkamääräänsä edustajistossa hyväkseen? Pienempien ryhmien neuvottelijoille ei jää muuta mahdollisuutta kuin ottaa Kuplan tyrkyt listoilleen, koska Kupla voi kieltäytyä äänestämästä listaa, jolla sen tyrkkyjä ei ole. Alli muistuttaa, että tällainen voi olla lyhytnäköistä. Jos ja kun Kuplalla on vähemmän paikkoja edustajistossa tulevaisuudessa, nyt rannalle jääneet voivat kostaa. Siperia opettaa. Lisäksi Alli ihmettelee puheenjohtajavalinnan yhteydessä käytyä keskustelua. Vaatimukset puheenjohtajan talousosaamisen suhteen nousivat suhteettomaan arvoon. Puheenjohtajan tärkein ominaisuus ei ole enää poliittinen johtamiskyky ja visionäärisyys, vaan ulkoa ja sisältä tuleviin räjähdyksiin reagoiminen ja talousbyrokratian hallinta. Ylioppilaskunnan mandaatilla voisi helposti soittaa vaikka pormestarille tai opetusministerille, mutta nämä mahdollisuudet jäävät käyttämättä. Onko puheenjohtajuus tai hallitus enää edes houkutteleva tehtävä, kun molemmat tuntuvat vaativan järjettömyyksiä ajankäytöllisesti ja henkisesti? Koiran virkoja, sanoo Alli.

En taida itsekään täyttää yllä mainitsemiani kriteereitä, sillä elän pussissa. Jos lähipiirini ei jatkuvalla syötöllä liimailisi ajankohtaisia ja mieltä kuohuttavia linkkejä Facebookseinilleen, en tietäisi tuon taivaallista meneillään olevasta keskustelusta. Harmi vain, että nettiyhteyteni on liian hidas linkkien availuun. Yritän jotenkin pysyä mukana otsikoiden ja niiden herättämien kommenttien pohjalta. Telkkaria ei ole ja sanomalehti ei osaa aamulla ennustaa, mistä iltapäiväkahveilla kohistaan. Tänä syksynä ihmisiä on puhututtanut uskonto ja kirkko, aihe, josta ei ole ollut tapana niin kovasti puhua. Yleisellä tasolla toki: kuuluuko kirkkoon vai ei, käykö joulukirkossa vai ei. Ja riparimuistojakin löytyy. Mihin hukkui aktiivinen ja suvaitsevainen keskustelija, joka seuraa aikaansa? Uskontoja on, niin meillä kuin muuallakin. Puhuttiin niistä tai ei. On hämmentävää ja ajoittain ällöttävääkin, millaiset aiheet ylittävät puheenaihekynnyksen. Pitäisi osata keskustella ja muodostaa mielipiteitä arvostetun tv-kasvon mielenterveysongelmista, kotikylän pikkupohatan verotustiedoista tai vähähiilihydraattisen ruokavalion vaikutuksista toissavuoden kauneuskuningattaren vartaloon. Tosi-tv:n ja uusien ohjelmaformaattien myötä raja yksityisen ja yhteisen välillä vaikuttaa kadonneen lähes täysin. Ihmiset eivät enää ymmärrä, että on kohteliasta ja kohtuullista puuttua muiden asioihin vain sellaisella tasolla, jonka olisi valmis omasta elämästään avaamaan muiden kommentoitavaksi. Hiljalleen raja on madaltunut – ja mikäs siinä, kyllä asioista pitää voida keskustella. Koska nykyään kaikki on sallittua, voisin julkaista linkin kiinnostavaan, provosoivaan, jopa asiattomaankin poliittiseen kirjoitukseen, vaikka olisin itse eri mieltä. Se ei olisi tökeröä, vaan asiasta keskusteltaisiin vilkkaasti. Voisin julkaista linkin, jonka takaa löytyy pöyristyttäviä yksityiskohtia julkisuudessa olevan henkilön yksityiselämästä. Tästäkin keskusteltaisiin. Voisin lähettää tuttavilleni tapahtumakutsun tilaisuuteen, jossa harrastetaan asioita, joita meistä kukaan ei kuuna kullan valkeana voisi edes kuvitella kokeilevansa. Sille naureskeltaisiin, mutta suvaitsevaisesti nyökyteltäisiin. Mutta jos nostaisinkin esiin puheenvuoron, joka sivuaa uskonasioita henkilökohtaisella tasolla, syntyisi syvä hiljaisuus. Nyökyttelyn ja avoimen keskustelun sijaan saisin leiman otsaani.

Kirsi Venho

KOMMENTOI WWW.AVIISI.FI Aviisi 26.11.2010

21


fi . a t u @ i s i i v a t e e

NÄIN SEN NÄEN

t i p i l Mie

ITUUS

KSIMIP

PIDE.

MIELI ikolla s t o i a.f si@ut

N MA ITUKSE

rkkiä.

ON

000 me NOIN 2

KIRJO

i n avi

teesee i osoit s e s k joitu IDEkir

IP

ä MIEL Lähet

Oi muistatkos Otto sen päivän, jolloin johtosääntöä...

O

i muistatkos Otto, sen talvisen päivän, kun yhdessä johtosääntöä rustattiin... Vastaan vielä kertaalleen Otto Aurasen yliopistokritiikin kritiikkiin. Vastineessaan (Aviisi 26.11) minun ja Antti Ronkaisen kirjoittamaan tekstiin hän toistaa kantansa siitä, että yliopistolain kriitikot eivät missään vaiheessa ole tarjonneet konkreettisia järjestelmäkielisiä ehdotuksia, tietoon perustuvaa analyysia tai vastineita muutosprosessin tueksi. Ensinnäkin haluan heti alkuun todeta, että liikkeen tarkoitus ei edes ollut tarjota vain lisää byrokraattista paperimassaa byrokratian rattaisiin byrokraattien kielellä, joka suurimmalle osalle yliopiston väkeä ja muutakin kansaa on täysin käsittämätöntä jargonia. Tarkoitus oli siis herättää keskustelu ihan meidän tavallisten pulliaisten keskuudessa siitä, mitä kyseinen pitkäaikainen ja lakiprosessiin jollakin tapaa kiteytynyt muutos on tuonut ja tuomassa tullessaan. Muillakin kuin byrokraateilla tulisi olla mahdol-

telmäkielellä. Esimerkiksi sekä itse lakiin että Tampereen yliopiston johtosääntöön, strategiaan ja jälleen uuteen johtosääntöesitykseen tämän vuodenkin puolella on tehty täysin byrokraattisen hyvän tavan mukaan pykälä pykälältä korjausehdotuksia, jotka on toimitettu valmisteleville tahoille. Niiden aikaansaavuudesta tai hyödyllisyydestä voi olla montaa mieltä, mutta yritys on ollut kovaa. En tiedä vaivaako Ottoa liiallisen byrokratian rattaissa pyörimisen seurauksena muistinmenetys vai mistä on kyse, sillä itse muistan meidän yhdessä yhtä tällaista Toisekseen pitkään jatkuneen yliopis- vastaesitystä johtosääntöön tuntitoltomuutoksen kritiikin pohjana on ol- kulla valmistelleen. lut ja sen ohessa on tuotettu myös yhteiskuntatieteellistä analyysiä ja tut- Joka tapauksessa olen sitä mieltä, että kimusta, ei pelkästään tulevaisuuden virkavastuuseen kuuluu monipuoliutopioita. Esimerkkinä tästä vaikka- nen, laaja-alainen ja kenttää kuuntelepa Tuukka Tomperin kirjoittama va valmisteluprosessi, niin ministerianalyysi korkeakoulupolitiikasta Yli- ön kuin oman yliopistommekin tasolopistolaki taustoineen. Koulutuspoliitti- la. Ja edelleenkin olen valmis kritisoimaan, kuten yliopistolaki kritiikin yhnen tarkastelu. Kolmanneksi yliopistoliike kyl- teydessä tehtiin ja Tampereen yliopislä tuotti vinot pinot Aurasen kaipaa- tolla on tänä syksynä tehty, hätäiselmia lausumia ja vastaesityksiä järjes- lä aikataululla, suljettujen ovien taka-

lisuus osallistua keskusteluun ja päätöksentekoon kaikkia koskettavissa kysymyksissä. Lisäksi haluttiin tehdä oikeasti uudenlaisia avauksia ja kyseenalaistaa vallitseva puhtetapa tuottavuuudesta, tehokkuudesta ja innovaatioista ainoana oikeana ja mahdollisena tapana keskustella yliopiston tilasta ja tulevaisuudesta. Luonnollisiksi muuttuneiden diskurssien kyseenalaistaminen ja vaihtoehtojen etsiminen taas ei ole mahdollista pelkästään järjestelmän kielellä järjestelmälle puhuttaessa.

na ja ilman todellista yhteisön sisällä käytyä keskustelua läpi vietyjä muutoksia. Tällaisten epädemokraattisten ja autoritaaristen prosessien kritiikki ei mielestäni ole mitenkään turhaa tai toissijaista, vaan päinvastoin kaikkein keskeisimpiä kritiikin kohteita. Lopuksi vielä myönnän auliisti sen, että yliopistoliike oli avoimen poliittinen liike, joka toi julkisesti esiin sen, millaista yliopistoa se omalla toiminnallaan halusi ajaa. Oman maailmankuvan ja lähtökohtien paljastaminen on mielestäni positiivinen, ei negatiivinen ja likainen asia, kuten se Auraselle tuntuu olevan. Sen sijaan tapa, jolla nykyinen uudistus on saatu näyttämään ideologiasta vapaalta, mihinkään poliittisiin päämääriin sitoutumattomalta välttämättömyydeltä ei tee mielestäni kunniaa lakia valmisteleville tahoille tai kriittiselle yliopistoväelle.

Veera Kaleva

Tamy – röyhkeän neuvottelukulttuurin tyyssija? Mit ä

m

m

as

ta tut

a? Kerro

se j

kokouksissa neuvottemy paasaa neuvottelule täytettävänä oleviskulttuurin pahuudesta hallituspaikoista, eita, mutta omassa peKom m kä tee lehmänkaupposässä räplätään miwww entoi .avii ja muiden kanssa. Meiten sattuu! si aviis i@ut .fi dän ylioppilaskuntama.fi Ylioppilaskunnan jäme haluaa irtisanoutua senten erilaisten arlikaiseksi katsomastaan vojen kunnioittaminen neuvottelukulttuurista, joon Tamyssä hyväksyttävää, ka saattaa jättää huomiotta kunhan nämä arvot eivät vain johehdokkaiden pätevyyden. Neuvottelemattomuuden aate SYL:ssä on ja- da oikealle. Hallituksen valinnassa lo, mutta se kokee kovan kolauksen pätevyys ja kokemus ovat sivuseikkoja. Meillä poliittinen väri asetetaan päomassa pesässä. Turhista juoruista, katteettomis- tevyyden edelle, mikä luo uhan parta lupauksista, vaihtuvista valintakri- haan mahdollisen edunvalvonnan toteereistä ja epätasa-arvosta on Tamyn teutumiselle – etuamme eivät valvo omat hallitusneuvottelut tehty. Näiden fiksuimmat ja osaavimmat, vaan porumien piirteiden seurauksena edus- liittiselta väriltään sopivimmat. ”Tamy pyrkii edistämään tasa-arvoa ja tajiston kokouksessa äänestetään näennäisesti hallituksesta, mutta todelli- tasapuolisuutta kaikilla alueilla.” suudessa voittava lista on ennalta soElisa Kaaja vittu, eikä se varmasti sisällä KokooKokoomusopiskelijoiden musta. Pahinta tilanteessa on sen kakedustajistoryhmä sinaismoraalisuus – ulkopuolella Ta-

ä olet? M i kä

assaa tai ua r rie sin

22 Aviisi 26.11.2010

esti!

in tä s iel

Y

lioppilaskunnassa noudate- me kiistattomia vaalivoittajia ja kuvittaan demokratian periaattei- telimme, että pitkään jatkunut opposita, jotka saavat oikeutuksensa tioasema olisi ohitse. Turhaan. avoimuuden ja aidon osallisLuottamuspestejä esimerkiksi yhtumisen mahdollisuuden kaut- deksänhenkisestä hallituksesta luta.” kuisten yrityksien jälkeen ei ole liienTamyn hallitus vuodelle 2011 valit- nyt. Valitut hallitukset ovat olleet epätiin viime viikolla, mutta vain pieni edustavia ja koostuneet vasemmistoosa opiskelijoista on perehtynyt halli- laisista, vihreistä ja ”sitoutumattomistuksen valintakäytäntöihin. Harmi si- ta”. Näiden ryhmien taustavoimat penänsä, sillä kyseiset menettelyt täyt- laavat kyseenalaista peliä aina uutta täisivät parhaimpaan katseluaikaan hallitusta valittaessa, eivätkä hyväksy esitettävän viihdeohjelman kriteerit – joukkoon erilaisia näkemyksiä. Avoitoiminta on vuosi vuodelta likaisem- muus, demokratia ja tasa-arvo, jotka paa ja epätasa-arvoisempaa. Viihdettä kuuluvat Tamyn perusarvoihin, voiparhaimmillaan. daan selvästi ymmärtää monella tavalla. Missä vika? Joka toinen syksy järjestetään edustaVika on neuvottelukulttuurissa, jojistovaalit, joissa valitaan 40 henkinen ka on hyväksyttävää, kunhan se kesedustajisto käyttämään ylioppilaskun- tää päivänvalon eikä se toistuvasti syrnan ylintä päätösvaltaa. Vuoden 2009 ji tiettyjä osapuolia. vaaleissa noin kymmenesosa äänestäjistä halusi Kokoomusopiskelijoiden Oman ylioppilaskuntamme ulkopuoedustavan itseään. Tuplasimme paik- lella SYL:ssa Tamy vastustaa neuvotkamäärämme kahdesta neljään. Olim- telukulttuuria. Tamy ei SYL:n liitto-

kis ul


SUOMEN PARHAAT

RAVINTOLAEDUT Mainos YHDELLÄ KORTILLA Hae väliaikainen RAVINTOLA.FI TAMY -etukorttisi tamy:n toimistolta ja rekisteröi osoitteessa

www.ravintola.fi

Kanta-asiakaskortilla mm.

Vaihtuvat tuote-edut, SU-PE -20% pääruoista, Ilmainen sisäänpääsy yökerhoihin klo 24 asti ( ei erikoisiltoina ) KOMMENTOI WWW.AVIISI.FI Aviisi 26.11.2010

23


YLIOPPILASKUNTA Aviisi harrastaa kulttuu-

Kaikki läsnäolevat perust

KAIKEN AIKAA KAIKKIALLA Tamy palvelee verkossa www.tamy.fi Tamyn toimistot palvelevat: yleistoimisto ma-pe 9–11 ja 12–16, taloustoimisto ma–pe 9–11 ja 12–15.30, vippikassa ma–pe 12–15 Tampereen yliopiston ylioppilaskunta, Kauppakatu 10, 33210 Tampere Yleistoimisto 03 - 22 30 215 Taloustoimisto/Karita Mattila 044 - 36 10 211 Taloustoimisto/Lea Kontoniemi 044 - 36 10 212

Sihteerit

Kati Rajala, pääsihteeri, 050 - 36 12 854 Katri Suhonen, kv-sihteeri, 050 - 36 12 849

Hallituksen päätökset HALLITUS 48/TILIKAUSI 2010 2.joulukuuta 2010 - Valtuutti koulutuspoliittisen sihteerin valmistelemaan esityksen erillisyksiköiden neuvottelukuntiin, tiedeneuvostoon ja opetusneuvostoon valittavista edustajista hallituksen linjaamien periaatteiden mukaisesti. Hallitus päättää valittavista opiskelijaedustajista kokouksessaan 9.12.2010. - Päätti valita Mirka Wendtin opiskelijaedustajaksi kirjaston kurssikirjaohjeistusta uudistavaan työryhmään. - Merkitsi Vostokin kommentit media- ja viestintätieteiden yksikön johtokunnan opiskelijaedustajien valintaan tiedoksi ja valtuutti koposihteerin vastaamaan Vostokille. - Hyväksyi kiusaamisaiheisen kannanotto. - Myönsi Tamyn piirissä toimivan harrasteyhdistyksen aseman TYPO:lle ja BOSA:lle. - Vahvisti Uta Debate Societyn yhdistysaseman. - Myönsi OKA ry:lle projektitukea 300 EUR. - Myönsi BOSA ry:lle projektitukea 100 EUR. - Päätti esittää edustajistolle Tamyn kieli- ja viestintäperiaatteiden hyväksymistä. - Päätti evästää yhtiökokousedustajaa siten, että Juveneksen hallituksen varaedustajaksi valittaisiin Aleksi Rantala. - Valitsi kansainvälisten asiain sihteeriksi Varpu Jutilan (varalla Saara Simosen). Työaika 31,8 h/ vko ja palkka 85% ylioppilaskunnan palkkausjärjestelmän sihteerin palkasta. Työsuhteen alussa on 4 kk koeaika. Työsuhde alkaa 3.1. tai sopimuksen mukaan. HALLITUS 47/TILIKAUSI 2010 29. marraskuuta 2010

Hanna-Riikka Roine, järjestösihteeri, 050 - 36 12 454 Tea Hoffrén, sopo-sihteeri, 050 - 36 12 846 Johanna Roihuvuo, kopo-sihteeri, 050 - 36 12 847

Hallitus

Aleksi Rantala, puheenjohtaja 050 - 36 12 845 Timo Perälä, vara-pj, 050 - 35 99 806 Mirva Tossavainen, 044 - 35 96 693 Olga Haapa-aho, 050 - 30 30 437

Tiina Heikkilä, 050 - 544 21 80 Varpu Jutila, 044 - 35 92 960 Jaakko Mustakallio, 045 - 65 20 589 Ilkka Tiensuu, 040 - 52 71 189

Palvelut

Lainopillinen neuvonta, 044-36 10 300 Aviisin yhteystiedot löydät sivulta kolme.

Tamyn hallitus vuonna 2011 Tampereen yliopiston ylioppilaskunta Tamyn edustajisto valitsi kokouksessaan 2.12.2010 Tamylle uuden puheenjohtajan ja hallituksen.

Nimi: Ilkka Tiensuu Ikä: 26 Aine: kv. politiikka & filosofia Opiskeluvuosi: n. Vastuualue puheenjohtaja

Nimi: Tiina Heikkilä Ikä: 23 Aine: historia Opiskeluvuosi: 6. Vastuualue kopo, työelämä, alumni, historiatyö

Nimi: Pieta Hyvärinen Ikä: 24 Aine: naistutkimus ja ympäristöpolitiikka Opiskeluvuosi: Laskutavasta riippuen 5., 2. tai 1. Vastuualue sopo, ympäristö, yhdenvertaisuus

Tamyssä: Johtaa puhetta kunnialla ja tehdä Tamysta entistäkin paremman ylioppilaskunnan. Erityispainopisteinä viestinnän parantaminen ja eduskuntavaalivaikuttaminen.

Tamyssä: Aion jatkaa viimevuonna aloittamaani menestyksekästä toimintaa kopo-asioiden, alumniasioiden ja historiateoksen parissa. Lisäksi haluan kehittää Tamyn työllisyyssektoria työelämäsektorin suuntaan.

Nimi: Veera Kaleva Ikä: 24 Aine: sosiologia Opiskeluvuosi: 4.

Nimi: Jouni Markkanen Ikä: 23 Aine: yrityksen taloustiede, markkinointi Opiskeluvuosi: 4.

Nimi: Laura Markkanen Ikä: 23 Aine: kansainvälinen politiikka Opiskeluvuosi: 4.

Vastuualue VPJ ja talous

Vastuualue kehy, sopo

Tamyssä: Tavoitteenani on tukea hallituksen toimintaa, ajaa ylioppilaskunnan näkemyksiä yliopistolla ja muissa sidosryhmissä sekä viedä läpi talousorganisaatiouudistus.

Tamyssä: Tavoitteenani on uuden kehyhankkeen ideoinnin ja yleisen edunvalvonnan ohella vakuuttaa ainakin yksi uusi jäsen siitä, että Kauppakadulla tehdään pullan syönnin ja peukaloiden pyörittelyn lisäksi ihan järkeviäkin juttuja.

- Päätti kutsua Campus Conexus II- hankkeen suunnittelijan tehtävää hakeneista haastatteluihin Ville-Matti Erkintalon, Tiina Heikkilän, Ann-Marie Norrgrannin, Mirva Tossavaisen ja Laura Viitasen.

Tamyssä: Haluan luoda ylioppilaskunnasta ja yliopistosta tasa-arvoisen ja ympäristöystävällisen paikan opiskella, elää ja vaikuttaa. Lisäksi pyrin tuomaan järjen ääntä opiskelijoiden toimeentulopolitiikkaan.

Nimi: Veera Ikkelä Ikä: 23 Aine: kasvatustiede, luokanopettajakoulutus Opiskeluvuosi: 4. Vastuualue järjestö (liikunta, kuntasuhteet, tuutorointi) Tamyssä: Haluan olla mukana rakentamassa yhteisöllistä ja osallistuvaa yliopistoa, jossa ainejärjestöt tekevät tiiviisti yhteistyötä ja heidän äänensä kuuluvat, kun opiskelijoita koskevia päätöksiä tehdään.

Edustajiston terveiset Edustajiston kokous 24.11. venyi odotusten mukaisesti vuoden pisimmäksi, koska asialistalla oli talousarvio ja toimintasuunnitelma vuodelle 2011. Vaikeiden päätösten tekemisestä oltiin jo ennestään hyvin tietoisia, joten kokous sujui rauhallisesti. Esityslistalle nostettiin kokouksessa myös uusi asia, jossa Tamy päätti esittää Iida Jaakkolaa Opiskelijoiden Liikuntaliiton (OLL) hallitukseen. Tämä kannatti tehdä, sillä Iida valittiin OLLiin ensi vuodeksi. Vuoden viimeinen kokous 2.12. sisälsi asumispoliittisen linjapaperin ja Tamyn kieliperiaatteiden käsittelyn, jotka molemmat hyväksyttiin yksimielisesti vain parilla pienellä muokkauksella. Illan kohokohta oli vuorossa näiden jälkeen, eli Tamyn puheenjohtajan ja hallituksen valinta vuodelle 2011. Hakijat olivat jälleen hyviä ja äänestykset käytiin hyvässä hengessä. Tuloksesta ei jäänyt kenellekään jossiteltavaa ja parhaat hakijat valittiin. Kiitos kaikille Tamylaisille vuodesta 2010, tästä on erittäin hyvä jatkaa ensi vuodelle!

Antti Johansson, edustajiston varapj.

Vastuualue kopo, viestintä Tamyssä: Haluan edistää opiskelijoiden mahdollisuuksia osallistua asioista päättämiseen. Valtakunnallisessa politiikassa keskeistä on opiskelijoiden toimeentuloon ja opiskeluun liittyvien asioiden lobbaaminen eduskuntavaalien alla ja maksullisesta koulutuksesta tehtyjen avausten torppaaminen.

Nimi: Gritten Naams Ikä: pian 24 Aine: valtio-oppi Opiskeluvuosi: 4. Vastuualue kansainväliset asiat ja kulttuuri Tamyssä: Haluan hoitaa hyvin minulle asetetut edunvalvonnalliset tehtävät. Kansainvälisten opiskelijoiden aseman parantaminen yliopistossa ja yhteiskunnassamme on yksi tavoitteistani. Pyrin myös vaikuttamaan kieliopintojen järkeistämiseen, se on tärkein osa kansainvälisen yliopiston luomista.

Älä hinaa tykkiä. Toimita Aviisia. Sivarina. 24 Aviisi 26.11.2010


tutkinto-opiskelijat ovat ylioppilaskunnan jäseniä.

w w w. yo - ta lo. c om K a u ppa ka t u 1 0

YLIOPPILAIDEN TERVEYDENHOITOSÄÄTIÖN JOULUN JA VUODENVAIHTEEN AUKIOLOAJAT NÄET VERKKOSIVUILTAMME OSOITTEESSA

www.yths.fi Muista valita oikea toimipiste katsoessasi aukioloaikoja

Hauskaa joulua ja onnellista uutta vuotta 2011!

Pe 10.12. La 11.12. La 11.12.

Dimebag Beyond Forever -tour 2010 + support Ghoul Patrol, 14 e / 12 e*

Naurunpaikka 957 Stand up -klubi Raila Hänninen, Panu Kärri, Pirjo Heikkilä, 12 e*. Ovet klo 18, show klo 19

Bigpop

Dj:t Sami & Riku, 5 e

Ti 14.12.

To 16.12.

Lahja lukutaitoiselle! Lukutaito ja koulutus ovat tehokkain tie tasaarvoon ja kehitykseen. Jos kuulut maailman onnekkaisiin lukutaitoisiin, pystyt myös ottamaan asioista selvää ja vaikuttamaan. Muutos syntyy tietoisuudesta – me kerromme asioista, joista valtamedia vaikenee.

Pe 17.12.

La 18.12.

Club Aid 2010

White Flame, Naryan, Essentia, Nro 83, Shadow will follow, Kelvottomat, Manzana, Snowhite & Dogsafe, 8 e (ennakot Epe’s ja Swamp). Ovet klo 19.30, show klo 20.00 alk.

CUT presents – 10 YRS of KongoCrew

DJs: Resound, Esc, Beyond, DBLJ, Matic, Mineral, Squash, Quadra, Item, Pistolero, Aleks, Trito & Subsense. Strictly Drum&Bass! 6 e

Jam-A-Holics X-mas Special

19.12.–25.12. Hyvää Joulua! Su 26.12. 15th Anniversary Tapanintanssit Pe 31.12.

LukutaitoisiLLe

Mississippi-Chicago Connection, Pepe ”Grizzly bear” Ahlqvist, Jo’Buddy & The BlueLovers Houseband. Jättiscreenillä Memphis Slim & Sonny Boy Williamson ”Live in Europe” -dokumentti. Ovet klo 19, show klo 20–23.30, 8 e / 7 e (jäsenet ja opiskelijat)

That Funky Sh*t! Dj Muggsy, Dj Jersey Smooth, Dj Shorty Green & Dj Aku-Setä, 5 e / 2 e (opiskelijakortilla)**

Tilaa lahjalehtitilaus netissä ja tulosta samantien lahjan saajalle lahjakortti. www.maailmankuvalehti.fi/lahjatilaus

BluesLovers Jam Session proudly presents:

La 01.01.

klo 21–04 Dj:t Slim Mike & Simppu, 5 e, Ei Vip!

Off The Hook New Year Jam

Plauge Sound System & Special Guests, 5 e / 2 e (opiskelijakortilla)**

Naurunpaikka Radio 957 kostea stand up -show 12 e*. Ovet klo 18, show klo 19

Avoinna: pe, la 22–04, viikolla 20–02 Live viikolla klo 21 ja viikonloppuisin klo 23 alkaen.

Jos sivaripaikka Aviisissa kiinnostaa, kysy lisää päätoimittaja Seppo Honkaselta: seppo.honkanen@aviisi.fi / 050 - 36 12 852 Lue myös www.aviisi.fi/sivariksi.pdf

Liput ennakk oon Yo-talo n lippuk auppa www.y o-talo. com ja 23 ** sisään ilmaise ksi ennen klo

*

KOMMENTOI WWW.AVIISI.FI Aviisi 26.11.2010

25


VAIHDE VAPAALLE

Saksalaisnäyttelijä Johannes Heesters päätti l

Ville ILKKALA, teksti

Akateemisesti tummunutta ahteria Tampereen akateemiset

G

astropub Nordicin kabinetissa eivät viuhu nahkaruoskat, vaikka koolle kutsutun ryhmän nimen perusteella saattaisi jotain sellaista odottaakin. Tampereen akateemiset kinkyt on marraskuun alussa perustettu harrasteyhdistys, jonka tarkoituksena on koota Tampereen yliopiston ja muiden korkeakoulujen BDSM- ja fetissiharrastajat yhteen. Yhdistys aikoo hakea Tamyn virallista yhdistysasemaa lähiaikoina. Yhdistyksen perustaja, piireissä nimimerkillä Krasavica tunnettu opiskelijatyttö juo karpalolonkeroa ja näyttää melko tavalliselta. ”Yhdistyksemme toiminnassa on kyse paljon muustakin kun pyllyjen läpsyttelystä. Olemme kulttuuriyhdistys, jonka tarkoituksena on hälventää ennakkoluuloja, levittää tietoa, järjestää juhlia ja ennen kaikkea tuoda samassa elämäntilanteessa olevia yhteen”, Krasavica kertoo. Vaikka yhdistyksen nimessä on sana akateeminen, ovat kaikki tervetulleita. Opiskelijoille suunnatussa kinky-yhdistyksessä on kuitenkin jäsen-

kinkyt ei ole pelkkä py llyje

kuntaa rajaava tarkoitus. ”Niin sanottu seksuaalinen herääminen näihin juttuihin tapahtuu yleensä hieman vanhempana kuin kaksikymppisenä ja moni uskaltautuu tunnustamaan seksuaaliset halunsa vielä vanhempana. Nuoria ihmisiä on siis toiminnassa vähän. Ihmiset usein luulevat, että kinky-yhdistysten toiminnassa on mukana pääosin viriilejä viisikymppisiä miehiä tai jotenkin mieleltään sairaita ihmisiä”, Krasavica kertoo. Tampereen akateemiset kinkyt on toi-

nen suomalainen opiskelijoiden kinky-yhdistys. Helsingin opiskelijaharrastajat kokoaa yhteen Helsingin akateemiset kinkyt, eli Häkki ry. Yhdistyksen noin kymmenestä jäsenestä on tapaamiseen saapunut tällä kertaa kolme. Krasavican lisäksi paikalla ovat Katri ja Otto, eivätkä hekään vaikuta erityisen pelottavilta. Krasavica opiskelee kieliä, Katri etnomusikologiaa ja Otto tuotantotaloutta. ”Harvat toiminnassa mukana olevat tietävät, mitä toinen ihminen tekee

nläpsyttelykerho.

työkseen tai opiskelee. Vaikka meidän yhdistyksessä toimitaankin aika pitkälti omalla nimellä, on leimautumisen pelko aika suuri. Nyrkkisääntönä on, että mikä tapahtuu bileissä, jää bileisiin”, Krasavica kertoo. Ihmisen sosiaalinen asema tai siviilielämän persoona ei myöskään suoraan kerro, haluaako ihminen piiskata vai olla piiskattavana. ”TV:stä tuttu klisee, että ne yritysjohtajat tykkäävät olla alistettavana pitää yllättävän usein paikkansa”, Otto kertoo. Kinkykulttuurissa on hyvin vaikea määrittää ihmiselle jotakin lokeroa, johon hänet voidaan pistää mieltymystensä tai fetissinsä perusteella. ”Saanko tulla siivoamaan kämppäsi? Palkaksi voit kusta kumipukuuni”, Katri kuvailee erilaisten mielihalujen kirjoa, joihin piireissä törmää.

na olemisesta saaviin. Krasavica on itse alistuva ihminen. ”Saan mielihyvää, kun näen kumppanini voivan hyvin ja nauttivan. Olen kirjoittanut ihan palkkaa vastaan yhden koulukaverin esseetehtäviä, mutta hänpä ei arvannut kuinka paljon siitä oikeasti tykkään”, Krasavica naurahtaa. Kotoa Krasavicalta löytyy harrastustoiminnan avuksi arsenaali pantoja, piiskoja, vaatteita ja kenkiä. Katri puolestaan neuvoo, että Bauhaus on kinkyharrastajan aarreaitta. ”Vain mielikuvitus on rajana. Tämä on sellaista niksipirkka-meininkiä”, Katri kertoo. Yhdistys aikoo liittyä samalle rintamalle muiden seksuaalivähemmistöjen asioita ajavien yhdistysten, kuten Sexpon, Setan ja muiden kinky-yhdistysten kanssa tarkoituksena jakaa BDSM-harrastajat jaetaan karkeasti asiallista tietoa seksuaalivähemmismastereihin, eli alistajiin, subeihin, eli töistä. Yksi yhteinen päämäärä on saalistuviin ja switcheihin, eli mielihy- domasokismin sairausluokituksen vää sekä alistamisesta että alistettava- poistaminen.

Suomi aloittelijoille Rahat yksillä, joulu kaikilla

26 Aviisi 10.12.2010


lopettaa tupakanpolton “rakkaudesta suurenmoiseen vaimoonsa”. Hän on 106-vuotias. In the heat of ´90

Joulukuussa 1990 Aviisia luvattiin julkaista 20 numeroa vuodessa, vaikka lama kolkutteli ovella.

Vieraisiin pöytiin Tässä ovat Linnan vilauttelijat! Ilta-Sanomat uutisoi Linnan juhlista Linnan rohkeimmat rinnat – katso kuvagalleria MTV3 uutisoi Linnan juhlista Huh, mikä kaula-aukko, Merikukka! Iltalehti uutisoi Linnan juhlista

Tampereen akateemisen kinkyt - Tampereen akateemiset kinkyt ei välitä päiväkahviseuraa tai dominapalveluita - Yhdistys on jyrkästi kaikkea henkistä ja fyysistä väkivaltaa vastaan - Termi BDSM tulee englanninkielisistä sanoista: Bondage (BD), eli sitominen tai sitomisleikit, Bondage & Discipline (B&D), eli sitominen ja kuri, Domination & Submission (D&S, DS, D/S), eli alistaminen ja alistuminen, Sadism & Masochism (Sadomasochism) (S&M, SM), eli

sadismi ja masokismi - BDSM:n lisäksi fetissit, eli jotakin esinettä, ruumiinosaa tai muuta objektia kohtaan tunnettu seksuaalinen veto luokitellaan seksuaalihäiriöksi - Kysymyksiä voi lähettää Krasavicalle osoitteeseen krasavica.rsyke@gmail.com - Lisää tietoa aiheesta: www.leikkikeha.net, www.tuntematonmaa.net

KOHU-RÄSÄSKÄN JUHLA-ASUN POVI AMOTTI TYHJYYTTÄÄN! Seiska otsikoi Linnan juhlista Linnan juhlissa ei nähty näyttäviä koruja, katso video! Helmi.fi tarjoaa videon Linnan juhlista Olisiko sitten kumminkin voinut jättää poikaparit ja tyttöparit pyörähtelemättä keskenään siellä tanssilattialla. Minulla on ystäväpiirissä lukuisia seksuaalivähemmistöön kuuluvia tyyppejä mutta en usko, että heistä kauhean moni menisi tuollaiselle näyttämölle tanssimaan keskenään. Että vähän kunnioitusta. ”Tyylikonsultti” Leena Sarvi pohtii Linnan juhlia radio Voicen haastattelussa

Otso Höglund Otso Höglund

KOMMENTOI WWW.AVIISI.FI Aviisi 10.12.2010

27


WWW.AVIISI.FI

Lopullinen totuus Mielipideasioista voi kiistellä

Luovuutta ei voi määrätä ohjesäännöllä tä ei ole kumpaakaan. Aikaa kuitenkin löytyy kokoustamiselle. Eräästä maailman älykkäimmästä kansasta on muodostunut jämähtänyt lauma komiteoita ja suunnitteluryhmiä. Kunnat, yritykset ja yhdistykset näyttävät pursuavan suunnittelupäälliköitä. On kokousta kokouksen päälle, on päällikköä päällikön päälle. Luova kapasiteetti käytetään tyrmäämään sen typeryksen ideat, joka kehtasi esittää jotain uutta. Byrokratiassa toiminta ja siten myös luovuus on ennalta säännöin ja ohjein rajoitettua: se kohdistuu jo olemassa olevaan. Se on pyörän uudelleen ? Mit itaa ä o m keksimistä. Byrokratisoituih neissa organisaatioissa luovuus harvemmin kohdistuu todella uuden etsimiKomm seen. ent

itäisi oik

ea st

Byrokratia on epäluottamuslause inhimillisyydelle.

sinä olet? Mi tä kä iel

a

as

p iat

nen luottaa, esimerkkinä jätevesiasetus. Se mioi www kä tänään on laillista, on .aviis i .fi aviisi Työntekijöille on tärhuomenna rikollista. La@uta. fi keämpää tyydyttää hallinkikirjat täyttyvät uusisnon tarpeita kuin kuunnelta pykälistä Mooren lakia la asiakkaan toiveita. Keskimukaellen. tetyt innovaatio-ohjelmat ovat Byrokratia ei ole koskaan oltehottomia ja samalla kyvyttömiä lut ketterää, eikä sen koskaan pitänyt sellaiseksi tullakaan. Valtion perustan tu- luomaan uutta. Uutta Nokiaa on turha lee olla jäykkä, jotta kansalaiset voisivat etsiä, koska sellaista ei ole. Jotakin muutehdä päätöksiä tulevaisuudestaan. Hei- ta on, jota me emme voi edes kuvitella. Sidän ei tulisi pelätä joutuvansa vainotuik- tä on mahdotonta keksiä keskitetysti. Se syntyy mahdollisimman vapaassa vuorosi valintojensa takia. vaikutuksessa tarpeiden ja niiden tyydyOngelma on, että arkipäivän tekemisestä tysten kesken. on kadonnut ketteryys. Ennen asiat oli taSitä on mahdotonta laskea ennakkoon. pana hoitaa, vaikka rahasta ja resursseis- Se on muutosta, jota byrokratia ei ole. Jota olikin puutetta. Nykyään valitetaan, et- kin tässä Suomi-yhtälössä ei täsmää.

rassaa? Kui nk

Byrokratian ansiosta julkisen vallan käyttäjän oman edun tavoittelulle ja ahneudelle laitettiin rajat. Lakiin perustuvalla hallinnolla ja sen tiukalla valvonnalla saatiin kitkettyä korruptiota ja omavaltaisuutta. On oikein, että lainsäätäjä, sotilaat, poliisi ja muut viranomaiset eivät käyttäydy mielivaltaisesti. Terve järki sanoo, että pakkovaltaa käyttäviä ihmisiä on valvottava. Mutta on aivan eri asia, tarvitseeko jäätelökioskin pitämiseen hakea poikkeuslupaa ministeriöltä, kun samalla poliisit aseineen voivat kävellä kotiisi pelkkien epäilyjen varassa? Asiat näyttävät kääntyneen päälaelleen. Liekö syynä yleinen kehityksen kulku vai toimeenpanon politisoituminen. Lainsäätäjä on muuttanut olemustaan ketteräksi ja mielivaltaiseksi takinkääntäjäksi, jonka päätöksiin ei voi tavallinen ihmi-

Nykyään valitetaan, että ei ole aikaa. Mutta kokoustaa ehditään aina.

ua sin

B

yrokratia on rationaalisen hallinnon tehokkain muoto. Näin sen on Max Weber ilmaissut. Paljon on vettä virrannut Tammerkoskessa siitä, kun Weber mietteitään ilmoille päästeli. Nykyisin byrokratia on levinnyt palvelujen ja massatuotannon ihanteiden mukana julkiselta sektorilta näivertämään myös yksityisiä organisaatioita. Järjestötkään eivät ole siltä säästyneet. Se on epäluottamuslause inhimillisyyttä vastaan.

JANI RAJANIEMI on hallintotieteiden tohtori, joka ei voi sietää innovaatioiden esteitä

Älä hinaa tykkiä. Toimita Aviisia. Sivarina. Jos sivaripaikka Aviisissa kiinnostaa, kysy lisää päätoimittaja Seppo Honkaselta: seppo.honkanen@aviisi.fi / 050 - 36 12 852 Lue myös www.aviisi.fi/sivariksi.pdf

28 Aviisi 10.12.2010


Aviisi 17/2010