Page 1

Tampereen ylioppilaslehti Aviisi 26. marraskuuta - 16/2010

viisin »14 A a a va s t u s k o s t a a r a min fa K a a l t s i s n Mu yksii m y k ys

HENGEN PYÖRÄILYÄ

Pumpin ja combatin rinnalla on nyt gospel-spinning »26

MUNKKI & LEIPURI

Pappismunkki Aleksanteri asuu Valamon luostarissa »8

UFOJA TAIVAALLA

Seppo Heinola on vakuuttunut että ihmiskunta on Marsista »18

N I T A E R K

I T IS

ies. m e d tie u t t i k »10 l a n i p i k la on ooan ark o s i ti Le aan ja N t a o r i M n n i tt e l i j s s e f p ro suu n n a e k e i ekni älykkääs t i s s os e oo Biopr i hän usk s Lisäk


BileMeri ´11 -risteily Viking Isabellalla to 27.1.2011 Lähde merelle bailaamaan! Luvassa hulvatonta menoa, kilpailuja, yllätysohjelmaa ja vähän unta. Matkalla mukana opiskelijoita ympäri maan!

Laivalla Aamupojat Anssi ja Renne sekä bilebändinä Uniklubi.

Kolmas maailma on täällä Lukutaito ja koulutus ovat tehokkain tie tasaarvoon ja kehitykseen. Jos kuulut maailman onnekkaisiin lukutaitoisiin, pystyt myös ottamaan asioista selvää ja vaikuttamaan. Muutos syntyy tietoisuudesta – me kerromme asioista, joista valtamedia vaikenee. www.maailmankuvalehti.fi

Kerää yli 20 hengen ryhmä – saat ilmaisen matkan ja Bilettäjä -t-paidan!

alk./hlö

34 €

Hintaan sis. buffet- ateria (huom! ruokajuomat kuuluvat myös hintaan!). Ikäraja risteilyllä on 18-vuotta

LukutaitoisiLLe Myyntipalvelu: 010 2323 200 ma–ke 8–19, to–pe 8–17, su 10–14.30 Varaa 24 h: matkapojat.fi • Palvelumaksu 5€/netistä varattaessa (muutoin 10€). Lankapuhelimesta 8,21 snt/puh + 2snt/min, matkapuhelimesta 8,21 snt/puh + 14,9 snt/min •KUVI4808/04/MjMvU SMAL 109395

Maailmankuvalehti_Voima_125x167.indd 1

2010-04-30 13.08

df p i. s ik ar iv s / fi i. iis v .a w etoa ja hakuohjeet ww

Lisäti 2 Aviisi 26.11.2010


Aarni Korpela

Seppo Honkanen

Korpela

Pääkirjoitus

Ihminen voi luoda Jumalan

K ?

Mitä mi

elt ä

ää kk

ot

?O

nko uskonto p el

Tiina Heikkilä

let? Mihin u sk

entoi Komm iisi.fi .av www uta.fi @ aviisi

äo

oopiumia ka

le al

sin

ns

un laittaa päähän magneettikypärän, tapaa Jumalan”, väittää tutkija Michael Pessinger. Suurin osa koehenkilöistä tuntee henkiolennon läsnäolon, jos ohimolohkoja käsitellään heikolla magneettikentällä. Omaisensa menettänyt kokee, että vainaja on palannut tapaamaan häntä. Uskovaiset tuntevat Jumalan olevan läsnä. Kyse on tulkinnasta. ”Kun näin käy laboratorio-oloissa, voi hyvin kuvitella, mitä tapahtuu, jos ihminen on yöllä yksin vuoteessaan tai vaikkapa kirkossa”, Pessinger pohtii Tiede-lehdessä.

Perkele! Kirjoituksia Tamystä KIRJOITTAJA ON TAMYN HALLITUKSEN JÄSEN

Liittarisirkus on limainen

K

aikki yliopisto-opiskelijat kuuluvat Suomen ylioppilaskuntien liittoon. Liiton ylin päättävä elin on liittokokous eli liittari, jossa Tamylla on 12 ääntä 146 äänestä. Se on suuri luokkakokous, jossa ylioppilaskuntapoliitikot pitävät turhia puheenvuoroja, nussivat pilkkua ja yhden miehen oppositiot yrittävät kumota duaalimallikantaa. Siellä äänestetään krapulassa kahden tunnin yöunien jälkeen, jos edes tiedetään mistä äänestetään.

Sirkuksen huippu on henkilövalinnat. Ne koplataan etukäteen ja syntyy äänipaketti, joka on kaupan eri vastapalveluksia vastaan. Jos äänestät mun kaveria, äänestän sun kaveria. Jos et neuvottele, olet ulkopuolella. Vaikka olisit itse Jeesus, Perkele tai yksisarvisella ratsastava Mannerheim, ei auta. Ehdokkaille eli tyrkyille pidetään haastattelut, mutta kompetenssi ei tule kuin ehkä kolmantena tai neljäntenä kriteerinä kähmintöjen tahmaamassa hallitusvaalissa. Jotkut idealistit kuten Ta-

my taistelevat tätä älyllistä perifeerisyyttä vastaan jättäytymällä neuvottelukabinettien ulkopuolelle, mutta kusevat samalla omiin muroihinsa. Päätöksenteolle luodaan äärimmäisen huonot olosuhteet, kun useimmat neuvottelevat ja laskevat eri äänestysvaihtoehtoja Excelillä foliohattu päässä. Vuoden 2007 liittokokouksessa Tamyn edustaja kävi lukemassa selville saamansa koplatun hallitusvaalin tuloksen ennen vaalia koko liittarikansalle. Äänestystulos oli sama. Ylioppilasliikkeen legitimiteetti koki kovan kolauksen omalla kohdallani. Minuun alkoi hiipiä fuksiajaoilta tuttu ”Miksi edes olen pakotettu maksamaan tästä negatiivisen perusoikeuden rajoituksesta eli ylioppilaskunnan jäsenyydestä?”. Kuitenkin tiedän, miten tärkeitä asioita ylioppilaskunnissa hoidetaan. Suomalaisten opiskelijoiden edut ja asema ovat kansainvälisesti vertaillen vahvat, sillä meillä on osittain pakkojäsenyyden kautta hoidetun rahoituksen vuoksi niin vahva ylioppilasliike. Mutta voi perkele sitä sirkusta!

Uskonnon voi jyrätä maan tasalle lukemattomilla järkiperusteilla. Kiistatonta on, että Jumalan pakopaikka on kutistunut kerta toisensa jälkeen, kun tieto maailmasta on lisääntynyt. Uusi tieto ei koskaan ole vienyt meitä lähemmäs yliluonnollista vaan aina poispäin siitä. Luonnontiede antaa maailmankaikkeuden rakenteelle tieteellisen, perustellun selityksen. Taivaankannen takana asuvaa luojaa ei tarvita. Ihmislajille on evoluution myötä kehittynyt vahva tarve etsiä ilmiöiden syitä. Uskontojen tarjoamat näennäisselitykset voidaan nähdä tarpeena löytää vastaus. On lohdullisempaa uskoa johdatukseen ja korkeampiin voimiin kuin hyväksyä se, ettei kaiken takana ole suurta syytä. Sigmund Freud piti uskonnollisia käsityksiä ihmiskunnan vanhimpien, sitkeimpien toiveiden kuviteltuina toteutumina: puolustuskeinoina kuolevaisuutta ja käsittämättömiä ilmiöitä vastaan. Sosiologi Emile Durkheim puolestaan oli sitä mieltä, että käsitys yliluonnollisesta läsnäolosta johtuu ihmisen taipumuksesta luoda mielteitä ja vertauskuvia. Olemme laumaeläimiä, joilla on voimakas halu kuulua ryhmään, toimia sen mukana, olla osa hierarkiaa. Aattellisilla ja uskonnollisilla liikeillä ei ole kovin suurta eroa. Molemmat ilmentävät samaa tarvetta. Uskontotieteilijä Pascal Boyer on todennut uskonnon olevan on kognitiivinen loinen, joka pesii aivoissa. Lapsi ei synny kristityksi tai hinduksi, vaan hän imee sen ympäristöstään kuten muutkin kulttuuriset vaikutteet. Ilmiönä uskonto voidaan selittää varsin tyhjentävästi sekä psykologisesti, sosiologisesti että neurologisesti. Toisinsanoen uskonnollisuudelle ei ole järkeviä perusteita. ”Pala sitten helvetin tulessa!” parahti käännyttäjä. Olin

saarnannut hänelle näsäviisaita vasta-argumentteja kaikella teini-ikäisen innokkuudella. Kun osoitin halveksintani häntä kohtaan, olin tismalleen yhtä rasittava kuin hän. Suu vaahdossa ateismiaan julistava on veistetty samasta puusta kuin ovikelloa soittava uskonnollinen kiihkoilija. En osaa päättää, pidänkö uskovaisia hieman lapsellisina – anteeksi – vai kadehdinko heitä sellaisen tason tavoittaneina, johon itse en pysty. Mutta sen tiedän, että syvästi uskova ihminen säteilee usein rauhaa, tasapainoisuutta ja hyvinvointia. En halua ottaa sitä häneltä pois. Kun usko tuo elämään positiivisia asioita, ei lopultakaan ole kovin tärkeää, onko Jumala oikeasti olemassa. Mutta kamalaa on, jos uskosta tehdään ahdistava kaulapanta. Poikkean joskus kirkossa hiljentymässä. Olen agnostikko, joka on varma siitä, että mahdollinen korkeampi voima ei ole pikkumainen ryhmäkuntainen kyttääjä.

Tampereen ylioppilaslehti Aviisi Kauppakatu 10, 33210 Tampere • fax: (03) 212 7257 • email aviisi@uta.fi Päätoimittaja: Seppo Honkanen 050 3612 853, seppo.honkanen@aviisi.fi • Toimittaja Hertta-Mari Kaukonen 050 3612 852, herttamari.kaukonen@aviisi.fi • Siviilipalvelusmies Ville Ilkkala, 044 3610 219, sivari@aviisi.fi Kannen kuva Seppo Honkanen • Ulkoasu Seppo Honkanen • Kustantaja Tampereen yliopiston ylioppilaskunta • Ilmoitusmyynti Pirunnyrkki oy, Kari Kettunen 020 7969 583,

www.aviisi.fi faceboo Avusta Aviisia! Jos sinulla on halua kirjoittaa Aviisiin, ota yhteyttä päätoimittajaan. aviisi KOMMENTOI WWW.AVIISI.FI Aviisik.com/ 26.11.2010

Arto Antila (valtakunnalliset) 020 7969 589 • ISSN 0358-9145 • Paino Botnia Print, Kokkola • Osoitteenmuutokset opiskelijat: aktuaarinkanslia@uta.fi, muut: tamy@uta.fi

3


AJAN HERMOLLA Ajan hermolla LIITTOKOKOUS SYL valitsi ensi vuoden puheenjohtajakseen Katri Korolainen-Virkajärven.

Nuoret se kuntavaa äänihara

”Käyn hiljentymässä Aleksanterin kirkossa lähes joka sunnuntai”, kertoo seurakuntaneuvostoon valittu Ilkka Sasi. Monitoimimies istuu myös Tamyn edustajistossa ja Tampereen kaupunginvaltuustossa.

Seurakuntavaalien äänestysprosentti kasvoi koko maassa. 16-vuotiaat saivat äänestää ensim

K

oko syksyn kirkkoa riepotellut mediakohu näkyi myös seurakuntavaaleissa. Äänestysprosentti kasvoi Tampereella neljän vuoden takaisista vaaleista miltei neljä prosenttia ja äänestämässä kävi lukumäärällisesti enemmän ihmisiä kuin koskaan aiemmin. Äänestämässä kävi 13 prosenttia tamperelaisista. ”Nuoret suhtautuvat moniin asioihin vapaamielisemmin kuin varttuneemmat ja sillä saattaa olla vaikutusta luottamuselinten tuoreeseen muotoutumiseen. Vapaammin ajattelevat saivat hyvän äänisaaliin suurissa kaupungeissa. Suunta on selkeä”, Kirkon tutkimuskeskuksen tutkija Harri Palmu kertoo. Tampereen yliopiston pihassa Netti-Nyssen ennakkoäänestyksessä ääniä kertyi 127 kappaletta. Tänä syksynä 16- ja 17-vuotiaat saivat äänestää ensimmäistä kertaa. ”Ikärajan laskeminen näkyy myös tuloksissa. Pirkanmaalta pääsi läpi hyvin monenikäisiä ehdokkaita ja ää-

4 Aviisi 26.11.2010

niharavia löytyi myös todella nuorista ehdokkaista”, Tampereen seurakuntien nuorisotyönjohtaja Kari Lähdesmäki toteaa. Alle 30-vuotiaiden valtuutettujen määrä on Tampereella poikkeuksellisen suuri Suomen keskiarvoon verrattuna. Valtuustoon nuorista pääsi 10 ehdokasta ja kirkkoneuvostoon 17. Valtuustoon pääsi myös Tampereen yliopiston opiskelijoita. Tampereen yliopiston finanssihallin-

non ja julkisyhteisöjen laskentatoimen opiskelija Ilkka Sasi äänestettiin seurakuntaneuvostoon. Vasta 24-vuotias Sasi on myös kokoomuksen kaupunginvaltuutettu ja haluaa vaikuttaa myös oman seurakuntansa tulevaisuuteen. ”Sunnuntaiset kirkossa käymiset ovat olleet minulle tapa rauhoittua hektisen elämän keskellä. Koska seurakunta toimii kuten mikä tahansa kunta, ajattelin, että sopisin osaksi Aleksanterin kirkon päätöksentekoa”, Sasi pohtii syitä ehdokkuudelleen.

Mihin vero menee? Kirkollisvero vuonna 2010 on keskimäärin 210 euroa per jäsen. Se jakaantuu seuraavasti.

Nuorisotoimi: 33e Kirkolliset toimitukset: 32e Kiinteistötoimi: 32e Diakonia: 29e Yleishallinto: 25e Lapsityö: 14e Hautaustoimi: 13e Lähetys: 9e Tiedotus: 8e Musiikki: 7e Perhetyö: 5e Aikuistyö: 3e

Sasi uskoo, että jatkossa suurin muutos näkyy kirkollisverotuoton laskun seurauksissa. ”Seuraavat neljä vuotta ovat kirkolle laihoja ja leikkauksia joudutaan tekemään. Aikaisemmin seurakuntalaiset olivat tietyllä tavalla vain oheiskäyttäjiä, mutta koska tulojen laskemisen takia palkatun henkilöstön määrää on leikattava, seurakuntalaisten on osallistuttava enemmän.” Sasin mukaan kirkon toiminta on rönsyillyt vähän joka suuntaan. ”Jatkossa palkattu henkilöstö vain tarjoaa puitteet toiminnalle, mutta omaehtoinen seurakunta myös auttaa talkoovoimin. Tulevaisuudessa voidaan palata niin sanotusti takaisin kohti kristinuskon ydinideaa, hengellisyyttä.” Hän huomauttaa, että tällä hetkellä seurakuntatoiminta on etenkin nuorten kohdalla saanut karnevalistisia piirteitä. Hänen mukaansa isostoiminnan pitäisi pohjautua hengelliseen puoleen, jotta kirkko ei menettäisi suuria massoja heti, kun nuoret


Kerro meille uutisvinkki! aviisi@uta.fi | 050 - 36 12 853 EKOTIETOA Tietoa ekologisista tuotteista ja palveluista Tampereella nyt osoitteessa www.ekona.fi.

Ketä varten Pinni B:ssä on kappeli?

euraalien avia

Kappelin voi varata myös omaan käyttöön vaikka soittamista varten

V Mitä mi

in iis

i huono p

hy

Av

ut lakka tamine

n

mmäistä kertaa. kasvavat aikuisiksi. ”Oheistoiminta on noussut itse kristillisen sanoman ohi, ja nuoria houkutellaan mukaan erilaisilla aktiviteeteilla. Nuoriso- ja aikuistoimintaa pitäisi lähentää, jotta turvataan seurakuntalaisten aktiivisuuden jatkuvuus. Alusta lähtien pitäisi mieluummin keskittyä siihen, että käydään sunnuntaisin kirkossa, ei niinkään oheistoimintaan”. Syksyn mediakohun ja sen jälkipyy-

kin aikana kirkosta eronneiden määrä kasvoi nopeasti ja se näkyy kirkon kukkarossa. Opiskelija ei kirkollisveroa maksa, ellei käy töissä. Verotus tapahtuu kalenterivuosittain, joten kirkosta eronnut maksaa loppuvuodenkin ajalta kirkollisveroa. Tampereella veroprosentti on 1,25 ja keskimäärin 210 euroa asukasta kohti.

Anni Tolonen, teksti Seppo Honkanen, kuva

let? Olisiko

entoi Komm iisi.fi .av www uta.fi @ aviisi

”Jouduimme tekemään kirjallisen selvityksen tuomiorovastille.” Ilmari Kortelainen

äo

va vä

elt ä

uonna 2003 valmistunut yliopiston kappeli on vuosi vuodelta kasvattanut suosiotaan. Pastori Risto Korhosen mielestä kappeli on kampuksen ainoa paikka, jonne paeta yliopiston kiirettä. ”Vaikka kappeli onkin piispallisella arvovallalla vihitty käyttöön, kaikki ovat uskontokunnasta riippumatta tervetulleita. Kappelissa on voimassa avoimien ovien periaate, eli kuka tahansa voi tulla tähän henkilökohtaisen hiljentymisen paikkaan”, Korhonen sanoo.

sin

ää t

? ös

Yliopiston kappelin ovet ovat nyt avoinna kaikille

?

Syksyn aikana eräs yksittäinen opiskelija moitti kappelissa meditoivia. Opiskelijan ajatuksena oli Korhosen mukaan se, ettei kristillisessä paikassa saa harjoittaa muunlaista hengellistä toimintaa. Korhosen mukaan ketään ei tästä huolimatta haluta karkottaa. ”Kyseessä oli opiskelijan henkilökohtainen närkästys, enkä itse ajattele niin. Itse asiassa olemme solmineet kampuksen meditoijien kanssa yhteistyösopimuksen. Kappeliin saa tulla kuka tahansa uskontokunnasta riippumatta, kunhan ymmärtää kunnioittaa ja arvostaa pyhää tilaa”, Korhonen summaa. Ilmari Kortelainen ja muut kappelissa meditaatiota harjoittaneet saivat kuitenkin kutsun palaveriin tuomiorovastin kanssa.

”Meille on edelleenkin arvoitus, mistä syistä meidät kutsuttiin palaveriin. Jouduimme joka tapauksessa tekemään kirjallisen selvityksen siitä, mitä kappelissa teemme. Emme itse sitä varsinaiseksi meditaatioksi kutsu, mutta jollakin nimellä toimintaamme piti kuvailla. Paremminkin se on kehotietoisuus-harjoitusta, eli rauhoittumista, stressin poistamista ja oman kehon kuuntelua,” Kortelainen kertoo. Kortelaisesta kirkolla kuitenkin on oikeutus määrätä tilojen käytöstä, sillä seurakunta maksaa yliopistolle kappelin tiloista vuokraa. ”Ainoa kritiikin aihe on se, että yliopistolla pitäisi olla kaikille uskontokunnille ja uskonnottomille yhteinen tila, eikä vain yhdelle yksittäiselle uskonnolle pyhitetty paikka. Olemme tehneetkin asias-

ta jo ehdotuksen”, Kortelainen toteaa. Rehtori Kaija Holli ei koe ristiriitaisena sitä, että neutraalilla kampusalueella on kappeli. ”Yliopiston hallinto ei vastusta sellaista, joka tukee opiskelijoiden ja henkilöstön hyvinvointia, päinvastoin. Vierailin kappelissa viimeksi viime keväänä ja sain sellaisen käsityksen, että se on tarpeellinen ja hyvässä käytössä.” Kappelissa on mahdollisuus paitsi hiljentyä, myös pitää erilaisia tilaisuuksia. Kappelissa on jopa vietetty ainakin yksi väitöstilaisuus. ”Tampereen teknillisellä yliopistollakin on käytössä vastaavanlainen kappeli Festia-talossa”, Holli sanoo. Kappelissa käy niin opiskelijoita kuin henkilökuntaakin päivittäin. Lähivuosien aikana myös musiikintekijät ovat löytäneet kappelin. ”Hengellistä kaipausta saa ilmentää kuka vain ja miltei miten vain. Useat musiikintekijät varaavat kappelin ja tulevat tänne soittamaan, pastori Korhonen kertoo. Kappelilla ja pastorin tarjoamalla avulla on suuri merkitys myös vaihto-opiskelijoille. Etenkin katolilaisista maista tulevat opiskelijat ovat tottuneet jakamaan huolensa kirkonedustajan kanssa. Anni Tolonen

Mitä vittua? Miksi Työväenopistossa on humpuukikursseja? MIKÄ SINUA RASSAa YLIOPISTON KÄYTÄVILLÄ KULKIESSASI? VINKKAA AVIISI@uta.fi – OTAMME SELVÄÄ!

T

ampereen työväenopiston kursseilla voi opiskella hyvin hämäräperäisiä asioita, esimerkiksi etsimään numeroiden salaisia viestejä elämän varrelta tai löytämään vastauksia parisuhdeongelmiin ja uravalintaan fengshui-astrologiasta.

Tampereen työväenopiston rehtori Matti Saari, miksi kaupungin varoilla kustannetaan rajatieto- ja astrologiakursseja, joiden tueksi ei ole esittää minkäänlaista tieteellistä näyttöä?

työ ei ota kantaa siihen, mikä on sopivaa tai epäsopivaa. Lähestymistapamme on liberaali, kursseillamme voimme käsitellä mitä vain. Sitä paitsi kaupungin rahat eivät kulu, sillä nämä kurssit ovat niin suosittuja, että ne maksavat itse itsensä ja vähän muutakin. Esimerkiksi lasten ja nuorten kuvataideopetus ei kustanna itse itseään, joten järjestämällä niin sanottuja huuhaa-kursseja ylläpidämme tämäntyyppistä laadukasta opetusta.

Nykyaikainen, vapaa sivistys- Minkälainen pätevyys rajatieto-

kurssien opettajilta vaaditaan?

Tuntiopettajamme eivät ole toimessa, joten heiltä ei voi vaatia ylempää korkeakoulututkintoa. Astrologian opettajamme ovat valmistuneet yliopistosta. En kuitenkaan tiedä kaikkien opettajien koulutustaustaa, koska johtavat opettajat ja koulutusohjelman suunnittelijat valitsevat heidät. Itse laitan vain syksyisin nimikirjoituksen työsopimusten alle, sillä olemme todella suuri yksikkö.

Heini Särkkä

KOMMENTOI WWW.AVIISI.FI Aviisi 26.11.2010

5


AJAN HERMOLLA Ajan hermolla KÄYTTÖKATKO Yliopiston sähköpostit ovat poissa käytöstä perjantaina 10. joulukuuta klo 16–20.

Opintolaina: uhka vai mahdollisuus? in Ku

kästään lainaa. Mäkeentoi Komm iisi.fi län mielestä .av poliitikkowww uta.fi @ jen puheissa aviisi piilee uhka siitä, että Suomenkin opintotuki muutetaan tulevaisuudessa pelkäksi opintolainaksi. ”Minusta Suomen opintotukijärjestelmä on rakenteeltaan hyvä, mutta en näe syytä, miksei sitä pitäisi sitoa indeksiin niin kuin muitakin sosiaaliturvaetuuksia”, Mäkelä pohtii. Hänen mielestään suomalaisten opiskelijoiden pitäisi kuitenkin hyväksyä opintolaina osaksi opintotukea. ”Tämän päivän opiskelijat juoksevat kuin pingispallot luennolta töihin ja töistä harrastuksiin. Opintolaina antaa opiskelijan talouteen väljyyttä ja mahdollisuuden keskittyä kunnolla ainutlaatuiseen aikaan elämässään”, hän mainostaa.

aa

r tai

iemastutta a?

päivän varalta.” Talouden suhdanteiden heitellessä ja akateemisen työttömyyden pelotellessa nurkan takana moni opiskelija karsastaa ajatusta velkaantumisesta jo opiskeluaikanaan. ”Onhan sellaista lainanvälttelykulttuuria ilmassa. Tampereen yliopistossa kuitenkin noin 30–40 prosenttia

Heini Särkkä

Laina ei paina velkaantuneita opiskelijoita

E

nsimmäinen opintolainaerä kului lukioaikaisiin juhliin. Sitten nuori nainen lähti kolmeksi vuodeksi opiskelemaan tanssijaksi Lontooseen. Lukukausimaksuihin hän otti valtionlainaa Englannista 10 000 puntaa. Muuhun elämiseen ja vuokraan upposi rahaa niin, että opintolainaa kertyi Suomestakin 15 000 euroa. Silti tanssijaksi valmistunutta ja Suomeen palannutta Kaisamari Kallunkia ei huoleta. ”Mietin lähinnä sitä, miten saisin rahaa kerättyä takuuvuokraan, jotta voisimme poikaystäväni kanssa muut-

taa isompaan asuntoon. Kyllä sitä joskus ajattelee, että olisi mukava hoitaa kaikki laina vain kerralla pois. Mutta tässä ammatissa lainoja ei ole helppo maksaa. Eli on pakko tehdä vain niitä töitä, joita tässä taloustilanteessa onnistuu saamaan”, Kallunki pohtii. Isossa-Britanniassa lukukausimaksut ovat korkeat ja moni ottaa lainaa erikseen sekä lukukausimaksuihin että elämiseen. ”Vähäosaiset voivat saada stipendin opiskelua varten, mutta melkein kaikki joutuvat ottamaan lainaa. Opiskelijat saavat helposti myös luottokortin

ja moni käyttää sitä huoletta. Ei siellä mietitä niin paljoa raha-asioita kuin täällä”. Tällä hetkellä myyntitehtävissä työskentelevä Kallunki on myös miettinyt toisen lainan ottamista Suomesta, jotta hän voisi maksaa kerralla Englannin korkeaa korkoa kasvavan lainan pois. ”Toisaalta olen kuullut huhuja, että jos lainaa ei pysty lyhentämään 25 vuoden aikana, se pyyhkiytyy pois”.

opintojen aikana opiskelija maksaa lainapääomasta 1 prosentin korkoa. Lopun koron pankki lisää lainan pääomaan. Maksuvaikeuksissa kannattaa ottaa yhteyttä lainan myöntäneeseen pankkiin ja neuvotella takaisinmaksun lykkäyksestä.

- Opintolainaa voi saada vain niiltä kuukausilta, joilta saa opintorahaa. Opintotukikuukausien päätyttyä opintolainaa ei voi enää nostaa. - Aikaisintaan lukuvuonna 2005–2006 korkeakouluopintonsa aloittaneet ovat oikeutettuja opintolainavähennykseen.

essään vaihto-oppilaaksi. Tänä syksynä hän nosti lisää lainaa työttömän kesän jälkeen. Aino aikoo nostaa lainaa vielä ensi keväänä. Hän ei usko, että takaisinmaksu tuottaisi ylitsepääsemättömiä ongelmia, sillä hän on tehnyt jo opiskeluaikanaan oman alan töitä. ”Jos olisin historian tai filosofian opiskelija ja haluaisin työllistyä juuri omalla alallani, en olisi ollenkaan yhtä luottavainen takaisinmaksukykyyni”. Heini Särkkä

Tiedotusopin opiskelija Aino nosti en-

simmäisen kerran opintolainaa lähti-

AINON NIMI MUUTETTU

Kilpailuta opintolaina - Lainaehdoista, kuten korkojen suuruudesta ja lainan takaisinmaksuaikataulusta sovitaan pankin kanssa. Siksi ennen lainanottoa kannattaa vertailla eri pankkien lainaehtoja. - Tavallisimmin lainan takaisinmaksu alkaa opintojen päätyttyä. Silti jo

6 Aviisi 26.11.2010

Opintolainavähennys on 30 prosenttia lainan yli 2500 euroa ylittävästä osasta. Vähennykseen saa, jos suorittaa ylemmän korkeakoulututkinnon enintään seitsemässä vuodessa.

let? Mikä ra ss

Opintotukipäällikkö Eini Mäkelä

opiskelijoista nostaa lainaa.” Opintotukipäällikkö ei aina ymmärrä, miksi opintolaina on tämän päivän opiskelijoille niin suuri ongelma. ”Samat henkilöt, jotka torjuvat koko ajatuksen opintolainasta, saattavat ottaa silmää räpäyttämättä 100 000 euron asuntolainan. Minusta opinnot ovat myös investointi tulevaisuuteen.” Mäkelä opiskeli itse aikana, jolloin kukaan ei huolehtinut työllistymisestä ja kaikki ottivat opintolainaa. Muuta mahdollisuutta rahoittaa opintoja ei ollut, sillä ennen 1990-lukua opintotuki oli yhtä kuin valtionlaina. Tänäkin päivänä valtio takaa lainan, mutta lainaehdot neuvotellaan pankin kanssa. ”Ehkä lainaan ei luoteta enää siksi, koska siitä on tullut markkinaperusteinen. Kuitenkin lainan korot ovat tällä hetkellä matalia, 2–3 prosenttia. Itse olen maksanut 13 prosentinkin korkoja.” Muista Pohjoismaista vain Tanskalla opintoraha on Suomea kattavampi etuus. Ruotsissa ja Norjassa opintotuki on lainapainotteisempi kuin Suomessa, ja Islannissa opintotuki on pel-

? Mitä miel

äo

”Samat henkilöt, jotka torjuvat ajatuksen opintolainasta, saattavat ottaa 100 000 euroa asuntolainaa.”

aa oit

sin

M

oneen vuoteen opintorahalla ei ole saanut paljoa muuta kuin viikon nuudelit. Hallituksen ensi vuodelle tekemässä talousarviossa opintotuki oli ainoa sosiaaliturvaetuus, jota päättäjät eivät sitoneet kuluttajahintojen muutosta seuraavaan indeksiin. Samaan aikaan poliitikot pyrkivät pidentämään työuria, etenkin sieltä alkupäästä. Valtio tarjoaakin opiskelijan rahapulaan lääkkeeksi lainaa, sillä se edistää opintoja, toisin kuin työnteko. Päättäjät suunnittelevat muuttavansa opintotukilakia niin, että ensi syksystä alkaen kaikille opintorahaa nostaville opiskelijoille myönnetään automaattisesti myös lainatakaus. ”Minusta tässä uudistuksessa on hyvääkin. Nytkin suosittelen, että opiskelijat hakisivat joka tapauksessa lainatakausta. Sehän ei tarkoita vielä, että lainaa olisi pakko nostaa”, sanoo Tampereen yliopiston opintotukipäällikkö Eini Mäkelä. ”Lainatakaus kannattaa olla pahan

siat pitä ka a isi h

Valtio tarjoaa opiskelijan rahapulaan lääkkeeksi lainaa, sillä sen uskotaan edistävän opintoja


Kerro meille uutisvinkki! aviisi@uta.fi | 050 - 36 12 853 HISSIREMONTTI Pinni A:n hissiremontti sulkee Café Pinnin 29. marraskuuta – 6. maaliskuuta. Aleksi Rantala

Opiskelijalla jää elämiseen 13 euroa päivässä

Rajatapaus-joukkueen valokuva Keltainen sukellusvene voitti kilpailun.

KIRJOITTAJA ON TAMYN HALLITUKSEN PJ.

Paljon huonoja vaihtoehtoja

Yksin asuvalle korkeakouluopiskeli-

jalle jää 13 euroa päivässä asumiskustannusten jälkeen, kertoo Opiskelijatutkimus 2010. Kuukaudessa käyttörahaa on noin 400 euroa. Riittäväksi toimeentuloksi yksin asuvalle katsotaan 583 euroa kuukaudessa. ”Ei siis ole mikään ihme, että tutkimuksen mukaan yli 80 000 opiskelijaa kokee, etteivät päivittäiset tulot riitä kattamaan kohtuullisia elinkustannuksia”, kommentoi SYL:n puheenjohtaja Matti Parpala.

Edustajisto leikkasi Aviisin mahdollisuuksia Vain hetki ennen Aviisin painoon läh-

töä tulleen tiedon mukaan Tamyn edustajisto päätti heikentää hallituksen esitystä Aviisin ensi vuoden budjetiksi. Täytenä yllätyksenä tuli päätös lehden avustajabudjetin leikkauksesta. Leikattavan summan suuruudesta ei toimituksella ole vielä tietoa. Jo aiemmin oli tiedossa, että toimittaja Hertta-Mari Kaukonen on ensi vuonna lomautettuna. Lomautuksen pituudeksi täsmentyi nyt kolme kuukautta. Lisäksi Aviiseja ilmestyy kaksi numeroa aiempaa vähemmän.

Yliopiston jätteitä tarkkaillaan marraskuussa vahtimestarit on laitettu töihin seuraamaan keräyspaperin määrää. Laitoshuoltajat puolestaan tarkkailevat kertyvää kuiva- ja biojätettä marraskuun ajan. Pirkanmaan jätehuolto on toimittanut jo aiemmin raportin yliopistolla syntyneistä jätemääristä puolen vuoden välein. Siinä ovat mukana myös ravintoloissa syntyneet jätteet. Uudella seurannalla saada tietoa yliopiston omassa toiminnassa syntyvästä kuiva- ja biojätteestä. Yliopistolla syntyvä jäte toimitetaan Tarastejärvelle.

Yliopiston

?

Asioiden oikea laita

T Valokuvakisassa etsittiin

värejä

P

erinteinen Kuunvalokuvausyö järjestettiin jälleen 29. lokakuuta. Kameraseura Vastavalon tapahtumassa annetaan kuusi tehtävää, kaksi tehtävää kahden tunnin välein. Toteutustapa on vapaa, kunhan käytetään kameraa ja palautettavat kuvat on tehty illan aikana saadusta materiaalista. ”Kuvien laatu oli totuttuun tapaan hyvin korkea”, puheenjohtaja Jaakko Mäntysaari toteaa. Kenties tehtävänannoista, mutta ennen kaikkea kisaajien pirteästä mielikuvituksesta johtuen, kuvakirjo on värikästä ja sävykästä. Voittajan löytäminen oli palkintoraadille vaikeaa. Lopulta parhaaksi kuvaksi valittiin Rajatapaus-joukkueen Keltainen sukellusvene. ”Kuva hehkuu pelotonta kaupunkiseikkailun tunnelmaa”, raati perusteli. Parhaan sarjan voitto meni hervantalaiselle J. Tukka -filmiryhmälle. KISAN VALOKUVAT ovat esillä Päätalon muotokuva-aulassa.

ätä kirjoitettaessa edustajisto ei ole vielä hyväksynyt ylioppilaskunnan talousarviota ensi vuodelle, mutta hallitus on esityksensä jo antanut. Budjetissa näkyy edelleen maisterisuman tuoma jäsenkato, mikä tarkoittaa sitä, että vähentynyttä jäsenmaksun maksajien määrää täytyy kompensoida joko tuloja lisäämällä tai menoja karsimalla. Käytännössä tämä tarkoittaa jäsenmaksun korotusta tai ylioppilaskunnan työvoimaintensiivisessä toiminnassa työaikaresurssien karsintaa, joten helppoja ratkaisuja ei tänä vuonna ollut tarjolla. Hallitus päätyi esittämään molempia. Tamyn jäsenmaksu on tullut viime vuosien aikana ylös keskimäärin kolmen ja puolen euron vuosivauhtia, mistä YTHS-maksun korotus on toki osaltaan vastuussa ja aiheuttaa korotuspaineita myös jatkossa. Pitkällä jänteellä maltilliset vuosikorotukset ovat isoja kertakorotuksia parempi ratkaisu. Ensi lukuvuodelle hallitus esitti euron korotusta. Yleisesti ottaen ylioppilaskunnan talous on kontrollissa, mutta siinä se on tarkoitus pitääkin.

Yleistilannetta huolestuttavampaa onkin toiminnan eri osa-alueiden välinen epäsuhta. Edunvalvontasektorien toiminta pyörii noin kolmella eurolla jäsenmaksusta jäsentä kohden per sektori. Sen myötä suurin säästöpaine kohdistuu Aviisiin, joka tänä vuonna niellee noin 7,5 euroa jäsentä kohden. Tämä johtuu talouden laskusuhdanteen myötä viime vuosina sukeltaneesta mainosmyynnistä. Aviisin osuutta jäsenmaksusta kohtuullistetaan budjetoimalla ensi vuodelle pari lehteä vähemmän. Näin ollen ei ole mielekästä pitää lehden toimittajaa töissä kesällä, vaan toimittaja on tarkoitus lomauttaa. Näiden toimenpiteiden myötä päästäisiin alle kuuden ja puolen euron jäsentä kohden, mikä sekin on ylioppilaslehtikentällä keskitason yläpuolella. Toinen työaikaresurssin karsinta kohdentuu kansainvälisen toiminnan puolelle. Tamyn pitkäaikainen kehitysyhteistyöhanke ei saanut enää jatkoa ulkoministeriöltä, joten niiltä osin on perusteltua vähentää kehitysyhteistyöhön menevät 15% kv-sihteerin työajasta. Tämä ei tarkoita sitä, että ylioppilaskunta luopuisi omista kehyhankkeista, mutta aktiivista hanketta ei ensi lukuvuodelle ole. Nähtäväksi jää mitä edustajisto päättää, mutta hallitus on työnsä tehnyt. Hallinnollisena prosessina menojen karsinta oli vaikea, mutta jäsenistön näkökulmasta vastuullinen. Ylioppilaskuntatoiminnassa kun on luvattoman helppo siirtää hankalat ratkaisut vaikeampina seuraavalle vuodelle.

Tutkittu juttu Taas on saatu selville uusia asioita maailmasta

Kannabis ei ole älykköjen juttu!

Kannabis aiheuttaa vaikeuksia ajatella ja sopeutua nopeisiin muutoksiin tilanteessa, jossa tarvitaan älyä. Toisin sanoen kannabiksen käyttäminen tyhmentää. Näin toteaa Harvardin lääketieteen laitoksen tuore tutkimus, jossa selvitettiin marihuanan käyttäjien aivotoimintaa. Tutkimuksessa kävi ilmi, että varhain lapsuudessa kannabiksen käytön aloittaneiden koehenkilöiden aivot käsittelivät asioita eri paikassa ja eri tavalla. Kannabiksen käyttäjät tekivät tuplasti virheitä verrattuna henkilöihin, jotka eivät pilveä pössytelleet. Virheet eivät poistuneet kokonaan, vaikka koehenkilöille kerrottiin tarkalleen, missä he erehtyivät. Erityisesti ongelmia pilvenveikoilla oli suunnittelua, muutosta ja abstraktia ajattelua vaativissa tehtävissä. Asiasta kertoi Uusisuomi.fi.

Naiset ovat miehiä uskonnollisempia kaikkialla!

Naiset ovat uskonnollisempia kuin miehet. Tulos on sama sekä kirkkoon kuulumisen että tutkimusten perusteella. Näin on ilmeisesti ollut aina, sillä tilanne on sama kotimaasta, kulttuurista tai uskonnosta riippumatta. Tutkijat uskovat, että ero on viime kädessä biologinen. Uskontokuntiin kuulumattomia miehiä on Suomessa noin 540 000, mutta naisia vain 400 000. Vastaavasti käytännössä kaikissa uskonnollisissa yhteisöissä on selkeästi enemmän naisia kuin miehiä. Tutkimusten mukaan naiset myös kokevat itsensä uskonnollisemmiksi kuin miehet. Kansainvälisessä World Values 2005 -tutkimuksessa yli kaksi kolmasosaa suomalaisnaisista koki olevansa uskonnollisia, miehistä vain hieman yli puolet. Uskonnollisuutta tutkiva Kati Niemelä Kirkon tutkimuskeskuksesta törmää tähän sukupuolieroon jatkuvasti. ”Ei löydy maata, jossa miehet olisivat uskonnollisempia kuin naiset. Vaikka esimerkiksi islam mielletään usein aika miehiseksi, senkin piirissä naiset ovat uskonKOMMENTOI WWW.AVIISI.FI Aviisi 26.11.2010 nollisempia kuin miehet”, Niemelä sanoo Yle Uutisten haastattelussa.

7


Munkki leipuri &

Valamon luostarin pappismunkki Aleksanteri oli vielä 13 vuotta sitten leipomon työnjohtaja Martti Raudaskoski. Sitten pitkät päivät saivat riittää.

8 Aviisi 26.11.2010


Verna Leinonen, teksti & kuvat

K

uuraisia peltoja, metsää, jäinen hiekkatie, järvi. Vaaleita kivirakennuksia, keltaisia puutaloja. Keskellä valkoinen kirkko, jonka sipulikupoli hehkuu kultaisena. Täällä on pappismunkki Aleksanterin koti, Valamon luostari. Marraskuinen päivä on kääntymässä jo iltaan, kun tapaamme kirkon pihalla. Meillä on hetki aikaa jutella ennen iltajumalanpalvelusta, jonka Aleksanteri toimittaa. Isä Aleksanteri esittelee työmaataan. Hänen vastuullaan ovat Valamon kirkkotarpeiston huolto ja esineistön arkistointi. Käytännössä se tarkoittaa esimerkiksi ikonien kiillottamista, kirkkovaatteiden vaihtamista juhlapäivän vaatiman värin mukaan ja luostarin esineistön kuvaamista ja luettelointia tietokantaan. Aleksanteri kertoo, kuinka hän käsittelee kuvat, jotta ikonien värit tulevat kuviin juuri oikeanlaisina. Photoshoppaava munkki, aika modernia! Moderni työtahti ei kuitenkaan ole ennättänyt luostariin asti. ”Hyvää tässä työssä on se, ettei haittaa, vaikkei tämä koskaan tulisi valmiiksi”, Aleksanteri toteaa ja hymyilee.

Pappismunkki Aleksanteri on asunut Valamossa 13 vuotta, ensin noviisina, sitten viitankantajana, sitten diakonina. Pari vuotta sitten hänet vihittiin pappismunkiksi, eli hän saa hoitaa nyt myös papin tehtäviä. Ensimmäinen ajatus munkiksi vetäytymisestä tuli pikkupoikana. Aleksanteri katseli televisiosta ohjelmaa, jossa munkit kulkivat kaavuissaan, ristit kaulassa ja löyhyttelivät suitsukkeita. ”Silloin tuli olo, että tuohan voisi olla mukavaa elämää.” Uskonasiat mietityttivät nuorta miestä. Aleksanteri alkoi tutustua eri uskontoihin. Ortodoksisuus tuntui oikeimmalta, läheisimmältä. 26-vuotiaana hän vaihtoi luterilaisesta kirkosta ortodoksiseen. ”Tietysti kysyin äidiltä ja isältä, että mitä mieltä he olisivat tästä vaihdosta, ja he vastasivat, että menet sinne, missä sinun on hyvä olla”, Aleksanteri kertoo. Ortodoksiksi ei tulla yhden kaavakkeen täyttämisellä. Kääntyminen on pidempi prosessi, jossa kääntyvän on tutustuttava ortodoksisen uskon perusteoksiin, luettava ja pohdittava. Kääntyvää ohjaa pappi, rippi-isä. Lisäksi kääntyvä tarvitsee ortodoksikummin.

”Pidän munkin kaapua aina”, kertoo pappismunkki Aleksanteri.

Kun sanotaan, että Pyhä Henki tulee asumaan ihmisen sisälle, niin täällä olen kokenut sen konkreettisesti. Uskoni on vain vahvistunut. Pappismunkki Aleksanteri

tä, mutta täällä ei tarvitse murehtia, millä maksaa seuraavan vuokran tai mitä laittaa tänään ruuaksi. Kun on vapaa maallisista huolista, on enemmän aikaa rukoukselle.” Luostarielämä on askeettista. Ortodoksisen kirkko määrittelee askeesin näin: ”Askeesi merkitsee oman tahdon sopeuttamista Jumalan tahdolle, fyysistä pidättäytymistä ja vapaan tahdon käyttämistä sielua pelastaviin valintoihin. Askeesi on hengellisen valmistautumisen tie. Sen päämäärä on ajallisessa perspektiivissä sopuisan, rauhallisen ja tasapainoisen elämänasenteen ja -tilan saavuttaminen sekä iankaikkisuutta ajatellen sielun pelastaminen.” Kun munkki tulee luostariin, luopuu hän kaikesta maallisesta omaisuudestaan. Hän osallistuu luostarin töihin, muttei saa palkkaa, vain kuukausittaisen sadan euron suuruisen taskurahan henkilökohtaisiin tarpeisiin. Munkit poistuvat luostarialueelta, jos on asioita hoidettavana, mutta kylillä ei rampata. Lähimpiin taajamiin on kymmeniä kilometrejä, Heinävedelle 40, Joensuuhun 60. Shoppailla ei tarvitse. ”Pidän munkin kaapua aina vapaaajallakin. On ehkä paikkoja, joihin se päällä ei voi mennä, mutta olen ottanut periaatteen, etten sitten mene niihin”, Aleksanteri kertoo. Munkeilla on parin viikon kesäloma. Silloin matkustetaan tapaamaan sukulaisia tai ulkomaille muiden luostareiden vieraaksi.

Ortodoksisuus on Suomen toiseksi yleisin uskonto. Toisin kuin evankelisluterilaisen kirkon, Suomen ortodoksisen seurakunnan jäsenmäärä on viime vuosina kasvanut tasaisesti. Vuonna 2009 ortodokseja oli noin 60 000. Kertaalleen kristilliseen kirkkoon kastettua ei kasteta uudestaan, vaan kääntyminen tapahtuu mirhavoitelussa. Siinä korvantaustat, otsa, kädet ja jalat voidellaan mirhalla. ”Olin silloin vähän niin kuin pilvessä, niin hyvä ja lämmin oli olla”, muistelee Aleksanteri hetkeä. Päätös lähteä luostariin syntyi vasta paljon myöhemmin. Aleksanteri oli töissä keskisuuren leipomon työnjohdossa. ”Päivät olivat pitkiä. Piti herätä kahden, kolmen aikaan yöllä, tehdä päivä töitä ja työpäivän päälle vielä hoitaa kaikki toimistotyöt. Halusin hypätä pois siitä oravanpyörästä, ja kun kerran olin poikamies, ajattelin, että mik- Suomessa on vain kaksi luostaria, si en tulisi luostariin viettämään help- Lintulan nunnaluostari ja Valamon munkkiluostari. Luostarielämä kiinpoa elämää”, hän sanoo ja naurahtaa. ”Totta kai täälläkin täytyy tehdä työ- nostaa ihmisiä. Valamossa käy vuosit-

tain yli 150 000 turistia. ”Kyllä täällä toimittajiakin ravaa, pahimpina viikkoina joka päivä. Minua on haastateltu aina Japanin televisioon asti. Näin talven tullen on onneksi vähän rauhallisempaa”, Aleksanteri kertoo. Hän kertoo, että parasta Valamossa on luonto ja rauha. Voi tehdä pitkiä kävelyretkiä, talvisin hiihtää. Luostarielämä on ollut Aleksanterille hyvää. Hän ei ole katunut päätöstään luopua maallisesta. ”Kun sanotaan, että Pyhä Henki tulee asumaan ihmisen sisälle, niin täällä olen kokenut sen ihan konkreettisesti. Uskoni on vain vahvistunut.” Kello käy kuutta ja iltajumalanpalvelusta. Sisällä kirkossa on hämärää. Tuohuksista loimuaa lempeää valoa ja hunajaista tuoksua. Aleksanteri näyttää lempi-ikoninsa sekä Valamon varsinaisen aarteen, Jumalanäidin ihmeitätekevän ikonin, joka on maalattu 1300-luvulla. Iltajumalanpalvelus alkaa. Esilukija laulaa pitkät rimpsut ennen kuin Aleksanteri tulee esiin alttarin ovien takaa. Hänellä on musta papin kaapu, kaulassa suuri risti ja hän löyhyttelee suitsuketta.

Valamon luostari Valamon luostari (Uusi-Valamo) on Suomen ortodoksisen kirkon alaisuuteen kuuluva luostari Heinävedellä Etelä-Savossa. Munkit siirtyivät sinne evakkoon sodan jaloista vuonna 1940 alkuperäisestä Valamosta Laatokan Karjalasta.

Kuka? Pappismunkki Aleksanteri. Aikaisemmalta nimeltään Martti Raudaskoski. Kotoisin Kiuruvedeltä. 55-vuotias. Työskenteli aikaisemmin leipomossa. Tuli Valamoon 13 vuotta sitten. Vastuussa kirkkokalustosta, mutta leipoo edelleen Valamon ehtoollisleivät.

KOMMENTOI WWW.AVIISI.FI Aviisi 26.11.2010

9


? Mihin s inä

i ento m m Ko si.fi .avii .fi w w a w i@ut aviis

olet

? kot us

k ka sil

s ä in

a humpuu kia ?

Mitä mie lt ä

Onko usko nt o

Tieteen musta

Professori Matti Leisola meinasi vetää Raamatun antajaa turpiin. Nykyään hän uskoo äly

VILLE ILKKALA, teksti & kuva

mässä kriisin, jonka lopputulos oli yksi radikaaleimmista mahdollisista leiinulle annettiin Raa- rinvaihdoista, joita tiedemaailmassa mattu. Heitin sen sei- voi tehdä. nään ja hyvä kun en vetänyt päälle tur- Dekaani Matti Leisola on yli viidensapaan”, kertoo Aalto- dan työntekijän esimies. Hän johtaa yliopiston teknillisen korkeakoulun tiedekuntaa jossa on 1500 perusopiskemian ja materiaalitieteiden tiede- kelijaa ja 300 jatko-opiskelijaa. Hän kunnan dekaani ja bioprosessiteknii- on julkaissut 120 tieteellistä artikkelia, kirjoittanut ja suomentanut kirkan professori Matti Leisola. Leisola kimpaantui kristityille ystä- joja, työskennellyt tutkimusryhmän villeen yli 40 vuotta sitten, kun he ky- johtajana Sveitsissä ja saanut Latsisseenalaistivat hänen tieteen valossa tiedepalkinnon, joka myönnetään yhrakentamansa maailmankuvan. Tuol- delle tiedemiehelle kerran vuodesloin hänen maailmankuvaansa ei kuu- sa. Leisolalla on viisi patenttia. Lisäklunut minkäänlaista jumalaa, mutta si hän on tunnustava kristitty: Nooan arkkiin, Jeesukseen ja Raamatun luotapahtuma sai Leisolan pohtimaan. ”Se haastoi minut miettimään, mi- miskertomukseen uskova kreationisti, tä oikeasti tiedän. Onko kaikki mitä joka kiistää evoluutioteorian paikkanminulle opetetaan totta? Kun olin yk- sapitävyyden. Hän uskoo, että älykäs sin ja uskalsin katsoa peiliin, mietin suunnittelija on kaiken takana. miksi reagoin niin vahvasti. Ymmärsin, että nyt kosketetaan jotakin sy- Leisola on kotoisin tavallisesta lahtevempää, kuin pelkkää luonnontiedet- laisesta perheestä. Hän ei ole saanut tä. Nyt kosketetaan minun uskonnol- tavallisesta poikkeavaa uskonnollista kasvatusta, vaikka onkin käynyt lälista ydintäni”, Leisola kertoo. Tapahtuma aiheutti Leisolan elä- hes kaikkien muiden aikansa nuorten

M

10 Aviisi 26.11.2010

”Kun ihmisen uskonnollista ydintä rassataan, on reaktio usein irrationaalinen.”

Leisolan akateeminen ura alkoi puolivahingossa, kun ystävät suostuttelivat hänet hakemaan Teknilliseen korkeakouluun. Aineeksi valikoitui biokemia, vaikka kiinnostus oli alun perin sähkötekniikassa. Monen suunnittelemattoman käänteen kautta Leisola hoiti biokemian professorin virkaa jo 70-luvun lopulla. Tieteen päivittäessä itseään on hänen näkökulMatti Leisola mansa Jumalan luomasta maailmasta vahvistunut entisestään. ”Monet aikanaan opettamistani asioista eivät enää pidä paikkaansa. Valitettavasti myös kymmenen vuotta sitten opettamani asiat ihmisen geetavoin rippikoulun. Leisolan isä työs- nien rakenteesta ovat nekin virheellikenteli päivisin sähköasentajana ja il- siä. Herää kysymys, onko osa siitäkin, taisin ja viikonloppuisin elokuvako- mitä nyt opetan, myös puuta heinää?”, neen hoitajana. Leisola pohtii. ”Isäni oli yksi ahkerimmista ihmisistä, joita tunnen. Silti muistan hänet Leisola työskentelee kokeellisen tieihmisenä, jolla oli aina aikaa minulle”, teen parissa, jota hän kuvailee kaikkein lähimmin todellisuutta kuvaaLeisola kertoo. ”Hän oli myös hyvin nuorekas. Mi- vaksi tieteeksi. Vastakohdaksi hän nä, kaverini ja isäni olimme kerran ui- nimeää muun muassa historian tutmahallissa ja hän sai sinne porttikiel- kimuksen, johon ihmisen filosofinen käsitys maailmasta vaikuttaa paljon lon liian meluamisen takia.”


Leisolan 10 teesiä

1)

Kokeellisen luonnontieteen vallankumous perustui vakaumukseen, että maailmankaikkeus on älykkään ja persoonallisen Jumalan luomusta.

2)

Kokeellinen tutkimus toimii aina tietynlaisten teoreettisten oletusten pohjalta, jotka vaikuttavat tosiasioiden tulkintaan.

3) 4) 5) 6)

Tiedeyhteisöä hallitseva naturalistinen vakaumus on luonteeltaan uskonnollinen.

7) 8)

Kokeellisen havaintoaineiston perusteella elämä syntyy vain elämästä.

Naturalismin luomistarina, evoluutiooppi, on eristetty kritiikiltä. Elämän synty ja kehitys eivät selity aineen ja energian ominaisuuksista käsin.

Elävät organismit ovat monimutkaisia informaatiota käsitteleviä järjestelmiä, jotka voidaan parhaiten selittää älykkäillä syillä.

Naturalistisen maailmankatsomuksen pohjalta on mahdotonta perustella ehdottomia ihmisoikeuksia tai objektiivisia arvoja.

9) 10)

Kristinuskon mukaan ”alussa oli Logos”, jonka käden jäljet jokainen näkee.

a lammas

Naturalismi riistää Luojalta kunnian ja tekijänoikeudet

ykkääseen suunnittelijaan ja kiistää evoluutioteorian uskottavuuden. enemmän. ”Se tiede mitä teen, on lähinnä arkitodellisuuden tutkimista. Kun tutkin puuta, niin se on puuta, olen sitten kristitty tai ateisti. Lähtökohtani kuitenkin on, että luonnossa ei ole mitään järjetöntä”, Leisola kertoo. Leisola on tutkinut bakteereja, hiivoja ja homeita, jotka ovat yksinkertaisimpia elämän muotoja. Hän on aikaansa seuraava tiedemies ja työssään jatkuvasti elämän todistusaineiston ympärillä. Silti nykytieteen darwinistinen lähtökohta ei vakuuta häntä. ”Itse väittäisin, että meillä ei ole mitään hajua siitä, onko ihminen kehittynyt darwinistisen opin mukaisesti. Jos se on totta, niin ei meillä ainakaan ole siitä todisteita, emmekä tunne mekanismia jolla se voisi tapahtua. Jos se on totta, niin silloin olen tietenkin itse väärässä.”

morilla, vaikka ryhmän tutkijat siitä närkästyivätkin. Hän ei kuitenkaan koe, että usko luomiseen olisi vaikuttanut haitallisesti hänen työhönsä. ”En ole koskaan olettanutkaan, että kaikki ajattelevat samoin kuin minä. Toivoisin että kaikki kuitenkin ajattelevat, tai edes alkavat ajatella. Kun mennään näihin syvimpiin kysymyksiin, niin ihminen yleensä vaikenee, haukkuu netissä eikä suostu keskustelemaan. Minä keskustelisin mielelläni”, Leisola kertoo. Leisola on puhunut älykkäästä suunnittelusta ja elämän synnyn ongelmista lähes kaikissa Suomen yliopistoissa ja myös ulkomailla, mutta harvoin saanut itselleen vastaväittäjää. ”Ei ole mitään väiteltävää”, Leisola mainitsee yleisimmäksi evoluutioteorian kannattajien syyksi olla tulematta keskustelutilaisuuksiin. Leisolan laboratorio on saanut luon”Kuopion yliopistossa etsittiin kesnontieteen nimissä pidetystä älykkään kustelutilaisuuteen minulle vastaväitsuunnitelman seminaarista Skepsis täjää lähes vuosi, eikä kukaan suostury:n Huuhaa-palkinnon vuonna 2004. nut. Päätettiin lopuksi, että koko yleiHän suhtautuu tunnustukseen huu- sö on vastaväittäjäni” Leisola kertoo.

Toinen vastaväittelijöiden vetäytyminen tapahtui vuonna 2008 Savonlinnassa, kun Skepsis ry:n hallituksen jäsen Jussi K. Niemelä ja Darwinyhdistyksen varapuheenjohtaja ja FT matemaatikko Virpi Kauko peruivat saapumisensa. Leisolan mielestä tieteen tekemisessä tärkeintä on kyseenalaistaminen ja sen hyväksyminen, että emme tiedä läheskään kaikkea. Leisola ajattelee, että se, mille perustamme näkemyksemme maailmasta, on uskon asia. ”Kaikki ihmiset ovat uskonnollisia. Ei kukaan tiedä tästä maailmasta niin paljoa, ettei hänen tarvitsisi luottaa tai uskoa mihinkään. Usko esimerkiksi siihen, että evoluutio on toteutunut ja Jumalaa ei ole, on uskonto siinä, missä Jumalaan uskominenkin on”, Leisola kertoo. ”Tämän huomaa reaktiosta, jonka sain itse neljäkymmentä vuotta sitten, kun oma ateismini kyseenalaistettiin. Kun ihmisen uskonnollista ydintä rassataan, on reaktio usein irrationaalinen.”

Leisolan CV Matti Leisola Ikä: 63 vuotta Perhe: vaimo, neljä lasta ja viisi lastenlasta Opiskelu Peruskoulu ja lukio: Lahden yhteiskoulu Yliopisto: Teknillinen korkeakoulu pääaineena biokemia, valmistui tohtoriksi vuonna 1979 Työura -7 vuotta tutkijana Sveitsissä, Latsis-palkinto puun hajoamisprosessien tutkimuksesta -9 vuotta tutkimusjohtajana Suomen Sokerilla (myöhemmin Cultor) -13 vuotta sitten tullut professoriksi TKK:lle -6 vuotta johtanut TKK:n Kemian tekniikan osastoa, Huuhaapalkinto älykkään suunnittelun seminaarista -3 vuotta Kemian ja materiaalitieteiden tiedekunnan dekaanina

KOMMENTOI WWW.AVIISI.FI Aviisi 26.11.2010

11


? kot us

a humpuu kia

o

k ka sil

let? Mihin si

Onko usk on t

Yliopistopastori Risto Korhonen voi vihkiä pariskunnan vaikka luentojen välissä.

äo

i ento m m Ko si.fi .avii fi w w w a. i@ut aviis

Taiteilijapapille sopiva paikka 12 Aviisi 26.11.2010

sin

?

Mitä mie lt ä


SEPPO HONKANEN, TEKSTI & KUVA

T

ämä aika kaipaa armollisuutta. Ihmisen pitää saada tuntea, että hän kelpaa, vaikka hän ei täyttäisi yhteiskunnan asettamia suorituskriteereitä”, toteaa yliopistopastori Risto Korhonen. Hänen mielestään kristityt voisivat jättää oppiriidat, tuomitsemisen ja ihmisten arvostelemisen vähemmälle. ”Fundamentalistisella Raamatun tulkinnalla on oma kaikupohjansa, mutta evankelisluterilaisessa kirkossa se ei ole niin laaja, kuin viimeaikainen debatti on antanut ymmärtää.” Korhonen vierastaa ajattelua, jossa määritellään tiukasti ihmisen seksuaalisuus ja identiteetti – ja vasta sen jälkeen päätetään, kelpaako tyyppi mukaan porukkaan. Hänen mukaansa kirkon pitää ottaa kristinuskon ydinsanoma todesta. Mikä se sitten on? ”Se on sanoma rakastavasta Jumalasta, joka haluaa meidän oivaltavan arvomme. Meitä kaikkia rakastaa taho, jota Jumalaksi kirkon sanomassa nimitetään.” Korhonen on vakuuttunut, että Jumala etsii, lähestyy, kannattelee ja armahtaa kaikkia. ”Meillä jokaisella on mahdollisuus uuteen alkuun.” Yliopistopastori työskentelee yliopis-

tolla, mutta ei ole sen palkkalistoilla. Korhosen työnantaja on Tampereen evankelisluterilainen seurakunta. Se on vuokrannut Pinni B:n ylimmästä kerroksesta tilat kappelia ja toimistoa varten. ”Olen järjestyksessä kahdeksas pastori tässä virassa. Minulla alkoi nyt 14. lukuvuosi.” Kirkon päätoimisia oppilaitostyöntekijöitä on Suomessa noin 60. He toimivat toisen asteen ammattioppilaitoksissa, ammattikorkeakouluissa ja korkeakouluissa. Tampereella oppilaitoskappeleita on kaksi: toinen sijaitsee Teknillisellä korkeakoululla. ”Tämä on innovatiivista toimintaa nuorten aikuisten parissa. Olen kovasti viihtynyt!” Korhonen kertoo myhäillen, että työ sopii taiteilijapapille. Helppoa se ei silti ole. ”Toisin kuin perusseurakuntatyössä, mikään ei ole valmista. Aika ajoin kuulen hyviä, perustellusti kriittisiä näkökulmia kirkkoa ja sen edustajia kohtaan. Työ pakottaa minut pysymään ajan tasalla.” Korhonen sanoo ottaneensa tehtäväkseen suvaitsevan ilmapiirin ja vuoropuhelun edistämisen. Hän vaikuttaakin kaikin puolin avarakatseiselta hemmolta. ”En voi asettaa itseäni sellaiselle jalustalle, että sanoisin muualta hengellisen kodin löytävän opiskelijan olevan välttämättä paheksuttava tapaus.” Entä saako muslimi tulla kappeliin rukoilemaan? ”Muslimit ovat luvan kysyttyään

Monet Raamatun henkilötkin ovat tapelleet, painineet, räyhänneet ja näyttäneet keskisormea Jumalan suuntaan.

merkiksi jouluahdistus on tyypillistä, kun opiskelijasta tuntuu, ettei hänellä ole paikkaa minne mennä viettämään joulua.” Akuuttia terapiaa vaativissa tapauksissa Korhonen ohjaa opiskelijan YTHS:lle. ”On paljon sellaista problematiikkaa, joka liittyy seksuaalisuuteen. Esimerkiksi satunnaisia seksisuhteita. Ne ovat tyypillisiä itsenäistyvän nuoren elämässä, mutta voivat tehdä hyvin kipeää.” Varsinkin katolisista maista tulevilRisto Korhonen le opiskelijoille yliopistopastorin puoleen kääntyminen on luontevaa ahdistuksen hetkellä. ”Kappelissa on heille jotain sellaista, joka on hyvin tuttua jo lähtömaasviettäneet rukoushetkeään täällä.” ta. Tosin katolilaisten osalta Tampere Luterilaisten lisäksi katolilaiset ja on siitä hyvä kaupunki, että täällä on ortodoksit pitävät kappelissa kirkon- myös katolinen seurakunta.” menoja. Torstaisin kappelissa on meMonen mielestä uskonto ei kuulu ditoijien vuoro. ”Heillä on täysi lupa ja oikeutus me- kampukselle. Korhonen on vakuuttunut, että kyllä kuuluu. ditoida täällä”, Korhonen korostaa. ”Yliopiston ideaan on alunperinkin Keskiviikkoisin kellon lyödessä 12 pastori pitää kappelissa vartin kes- kuulunut yhteistyö kristillisen kirkon tävän minihartauden, johon kuuluu kanssa. Kappelin läsnäolo ja seuramyös ehtoollinen. Saarnojen lisäk- kuntien oppilaitostyö ovat osa historisi Pinni B:ssä kaikuu musiikki: opis- allista jatkumoa.” Hän perustelee oppilaitostyötä myös kelijat pitävät kappelissa konsertteja. Muusikot voivat varata sen myös har- kansankirkon ajatuksella. ”Edelleenkin on oletettavissa että iso joitustilaksi. Iltaisin kappelissa järjestetään kris- prosentti suomalaisista on vähintään tillistä opiskelijatoimintaa. Siihen väljästi kirkon jäseniä. Kirkko on yliosallistuvan aktiivisen ydinporukan opistolla omiensa joukossa. Samalla koko on parikymmentä henkeä, mutta kansainvälistymisen ja vuorovaikuvälillä mukana on suurempiakin jouk- tuksen myötä olemme myös kohtaakoja. Päivisin kappeli on pyhitetty hil- massa muita maailmanuskontoja ja kristillisiä kirkkoja.” jentymistilaksi. Millaisia terveisiä Korhonen lähet”Satunnainen kävijä voi tulla hiljentymään hetkeksi. Ovet ovat auki aina- tää hukassa olevalle tapakristitylle? ”Tule kotiin! Yksi monista Luthekin klo 7.30 – 16.” rin käyttämistä vertauskuvista oli, etNaimisiin meneminen luentojen välis- tä kristinusko on kotiin tulemista rasä ei ehkä tule monella mieleen. Yllät- kastavan Taivaanisän luokse.” tävää kyllä, se on mahdollista. Korhosen mukaan kirkosta voi löy”Kyllä naimisiinmeno onnistuu. Pi- tää itsenäistymisen, aikuistumisen ja tää vaan olla kaksi todistajaa matkas- yksin elämisen kaaoksessa porukan, sa”, nauraa Korhonen. jonka kanssa kasvaa. Hän korostaa, Hän tosin muistuttaa, että ennen että ihmisten ei tarvitse pelätä mieleen avioitumista muodollisten pykälien nousevia kriittisiä, kirkkoa soimaavia pitää täyttyä. Avioliiton esteettömyy- ajatuksia. den täytyy olla tutkittuna ja todistuk”Monet Raamatun henkilötkin sen voimassa. ovat tapelleet, painineet, räyhänneet Yliopistopastori on käytettävis- ja näyttäneet keskisormea Jumalan sä myös, jos opiskelija tarvitsee pap- suuntaan. Kanssaihmiset eivät sitä pia esimerkiksi kasteeseen tai kodin aina kestä, mutta Taivaan Isä kestää! siunaamiseen. Hänen työhönsä kuu- Hän hyväksyy meidät sellaisina kuin luu luentosarjojen pitämistä, konsert- olemme.” tien järjestämistä, retkiä, tapahtumia, Korhonen miettii hetken. kokoustamista ja edustamista. Mutta ”Toivoisin, että nuoret näkisivät sen tärkein osa työtä on kuunnella, auttaa verran vaivaa, että selvittäisivät mitä ja tukea. he itse ajattelevat: onko uskossa järkeä ”Olen kuuntelevana korvana opiske- vai ei. Minun mielestäni on.” lijoille ja henkilökunnalle.” Korhosen vastaanotolla käy keskimäärin kaksi tyyppiä päivässä. ”Syviin kriiseihin kuten läheisen kuolemaan tai vakavaan sairauteen Rukous- ja ehtoollishetki liittyvä ahdistus elämän rajallisuudeskeskiviikkoisin klo 12-12.15 yliopiston ta on aika yleistä.” kampuskappelissa. Uudet opiskelijat potevat ahdistusta vieraassa kaupungissa, vanhat kampKAUNEIMMAT JOULULAULUT pailevat gradun kanssa. kampuskappelissa torstaina ”Vuoden varrella myös juhlakau9. joulukuuta. det aktivoivat huolestuneisuutta. Esi-

Kuka? Risto Juhani Korhonen 52 vuotias teologian maisteri Helsingin yliopistosta. Lääkärivaimo ja 2 teini-ikäistä tytärtä. - Kasvatus- ja nuorisotyön teologi Suomen Lähetysseura 1997-1990 - Nuorisopastori 1990-96 Viinikan srk, Tampere - Oppilaitospastori (yliopistopastori) Tampereen srk-yhtymä 1996- Mentorikouluttaja - Työnohjaajakoulutettava - Kirkon oppilaitostyöntekijät ry:n pj. - Oppilaitostyöntekijöiden uskontojen välisen maailmankonferenssin pääsihteeri v. 2008 - Oppilaitostyöntekijöiden uskontojen välisen maailmanjärjestön (IACHE) eksekutiivikomitean jäsen - Tampereen yliopiston opiskelijoiden hyvinvointiryhmä Kehrän pj. Motto: Kaikki kääntyy hyväksi, kaikki kääntyy hyväksi ja kaikenlaiset asiat kääntyvät hyväksi. Äiti Juliana Norwichlainen, 1342–1416

Toimintaa Kristillisiä opiskelijajärjestöjä Uusi Verso www.uusiverso.fi Arbor Vitae (Elämän Puu) www.uta.fi/jarjestot/arbor Evankeliset opiskelijat www.sley.fi/eo/tampere Kansanlähetys hame.sekl.fi Kansan Raamattuseuran opiskelijat www.opiskelijat.fi/ kaupungit/tampere/ Körttiopiskelijat Postilista: kortit@uta.fi NÄKY ry. (SKY) www.sky-fks.fi/toiminta/ paikallinen/tampere PILKE ry. www.uta.fi/jarjestot/pilke Operaatio mobilisaatio www.fin.om.org Ev.lut. opiskelijalähetys www.opko.fi/tampere Tampereen kristityt teekkarit www.students.tut.fi/~tkrt

KOMMENTOI WWW.AVIISI.FI Aviisi 26.11.2010

13


Muslimina Manse

Onko muslimiopiskelijan pakko syödä kasvisruokaa, koska yliopistolta ei saa halal-ruokia? Ta Verna Leinonen, teksti & Meeri Koutaniemi, kuvat

I

han yliopiston vieressä, Yliopistonkatu 60:ssä, on Tampereen mittapuulla ainutlaatuinen paikka: toinen Tampereen kahdesta moskeijasta. Ovessa lukee Tampereen islamin yhdyskunta, ja sen avaa paikan pomo, yhdyskunnan puheenjohtaja Mustafa Kara. ”Oikeastaan tämä on mesjid, rukouspaikka. Moskeija on omalla tontillaan oleva, erillinen rakennus, mutta voi tästäkin sanoa moskeija, niin ihmiset eivät mene sekaisin sanojen kanssa”, Kara sanoo. On perjantai, muslimien pyhä päivä. Kaksi miestä on saapunut rukoilemaan yhdyskunnan rukoussaliin. Salin lattia peittyy persialaisista matoista, etuseinällä on kirjahyllyllinen Koraaneja. ”Arabiaksi, ranskaksi, somaliksi”, Kara luettelee. ”Ja muutama kappale suomeksi.” ”Meillä käy ihmisiä ainakin 30 maasta.”

14 Aviisi 26.11.2010

Opiskelijoitakin käy, tosin enim- liiku kodin ulkopuolella”, Kara sanoo mäkseen Hervannasta, yliopistolta puhelimessa. No entä pelkkää päähuivia? Karan muutama, vuodesta riippuen. mielestä juttuideani on väärillä raiteilKun mies saapuu rukoilemaan, hän la jo alun alkaen. jättää kengät ja päällysvaatteet nau”Huiveista on tehty mediassa kamalakkoon ja peseytyy. Pitkulaisessa lan iso juttu.” kylpyhuoneessa on lavuaarit ja penkit. Unohdetaan burkat. Kara lupaa johOn pestävä kasvot, kädet kyynärpäi- dattaa Aviisin islamin saloihin henkihin saakka ja jalat. Sitten mies voi vie- lökohtaisesti. lä pukea päälleen puuvillaisen, ohuen ”Sen verran sanon, että Koraanin kaavun, mutta arkivaatteissakin voi mukaan uskovan naisen on peitettävä rukoilla. hiuksensa.” Niin, mies. Miehet ja naiset eivät saa ”Oletteko koskaan ajatelleet, että rukoilla samassa tilassa. Jos nainen kristinusko määräisi huivin vain Masaapuu rukoilemaan, eristetään hä- rialle ja ortodoksinunnille. Rukous, nelle oma tila rukoussalin takaosasta paasto ja huivi, eivät ne ole vain islarullaverholla. min keksintöjä”, Kara sanoo. Tuttavuus Karan kanssa ei ala parhaalla tavalla. Puhumme ensi kerran Kara saapui Suomeen 21 vuotta sitten puhelimessa, eikä se mene hyvin. Et- Turkista. Pirkkalalainen firma tarjosi sin ensin haastateltavaksi naista, joka miehelle metallialan töitä. Nykyisin Kara tekee leipätyötä Tamkäyttäisi burkaa. Burka on koko vartalon peittävä pereen aikuiskoulutuskeskuksessa, vaate, hijab taas kiedotaan hiusten ja mutta kertoo viettävänsä suuren osan vapaa-ajastaan Yliopistonkadulla. niskan suojaksi. Kara on tottunut puhuja. Hän käy ”En tiedä kuin muutaman burkaa käyttävän naisen Tampereella, eikä vuosittain kymmenien lukioiden maaheiltä kyllä saa haastattelua. He eivät ilmanuskontojen kurssilla, sosiaa-

Ei meillä ole ketään, joka ei usko Koraaniin ja sen opetuksiin. Mustafa Kara

lialan oppilaitoksissa ja poliisiammattikorkeakoulussa kertomassa islamista – ja oikomassa ennakkoluuloja. ”Ei tarvitse mennä kuin nettiin, keskustelupalstoille, niin näkee, miten paljon ihmisillä on ennakkoluuloja. Sanotaan, että kuulin tai luin, muttei koskaan muisteta, että mistä.” Maahanmuuttajien mukana muslimien määrä on kasvanut tasaisesti. Tilastokeskus laskee islamilaisiin seurakuntiin kuuluvan yli 8 000 jäsentä, mutta reiluimmat arviot Suomessa asuvien muslimien määrästä liikkuvat noin 40 000:ssa. Islam hätyyttelee toiseksi suurim-


Samaa sukua, eri maata

silkkaa hu

ia?

Mit ä

m

Komm e www. ntoi aviisi. fi aviisi@ uta.fi

o sk

nto

k uu

sinä olet? Mih tä in iel

kot? Onk ä us ou sin

essa

mp

A

braham on islamin ensimmäinen profeetta. Sama mies, joka seikkailee Vanhassa testamentissa. Raamattu kertoo tarinan näin: Abraham on naimisissa Saaran kanssa, mutta he eivät onnistu saamaan lapsia. Saara käskee Abrahamin makaamaan orjattarensa, Hagarin kanssa. Hagar tuleekin raskaaksi, mutta käy liian äänekkääksi jalkavaimoksi, jolloin Saara alkaa piiskata häntä. Hagar pakenee. Autiomaassa Jumala ilmestyy hänelle ja käskee hänen nöyrästi palata. Hagarin ja Abrahamin pojasta tulee Ismael. Mitä tapahtuu Abrahamille ja Saaralle? He epäilevät, voivatko yhdeksänkymppisinä saada vielä lapsia, mutta ihmeitä tapahtuu. ”Ja minä toteutan sen, mitä pyysit Ismaelin puolesta. Minä siunaan häntä, teen hänet hedelmälliseksi ja annan hänelle suuren joukon jälkeläisiä. Hänestä tulee kahdentoista ruhtinaan isä, ja minä teen hänestä suuren kansan. Mutta minun liittoni jatkuu Iisakin kanssa, jonka Saara synnyttää ensi vuonna tähän aikaan.” Ismaelin sukuhaarasta syntyy Muhammed, islamin viimeinen profeetta, Iisakin jälkeläisistä Jeesus. Islam sanoo Jeesuksenkin olevan profeetta, kristinusko taas uskoo Jumalan pojaksi. Samaa sukua, mutta eri maata, sillä kristinuskon ja islamin yhtäläisyydet tyssäävät alkuunsa. On helpompi listata yhtäläisyydet kuin erot: yhteistä on usko yhteen Jumalaan, hyviin tekoihin, ihmisen syntisyyteen sekä paratiisiin.

ampereen islamilaisen yhdyskunnan puheenjohtaja vastaa Aviisin tyhmiin kysymyksiin. man uskontokunnan paikkaa; ortodokseja on Suomessa noin 60 000. Asiat ovat muuttuneet 20 vuodessa. Vuonna 1989 ulkomaalainen oli outolintu, muslimi vielä oudompi, eikä rukouspaikkoja ollut mailla halmeilla. Tai oli, mutta tamperelaisten tataarien moskeija Hämeenkadulla oli auki vain perjantairukouksen aikaan. ”Tutustuin muutamaan muuhun muslimikaveriin. Tulimme siihen tulokseen, että tarvitsimme sielunruokaa täällä ihmeellisessä maassa ja oman paikan, jossa voimme rukoilla”, Kara kertoo. ”Ensin päätimme kokoontua yhden kaverin luona, nostimme tuolit ja pöydät pois tieltä.” ”Kukaan ei suostunut vuokraamaan meille tilaa. Sitten aina kun saimme tilan, vuokraa alettiin nostaa jopa kaksinkertaiseksi, kolminkertaiseksi. Viisi vuotta sitten ostimme tämän omaksi.” Rukous. Se on toinen islamin peruspilareista. Ensimmäinen on tietysti usko yhteen ja ainoaan Jumalaan. Kolmas on almuvero, eli köyhien auttami-

nen, neljäs paasto, eli ramadan, ja viides pyhiinvaellus. Islamissa on myös selkeä tapaoppi: alkoholi ja päihteet, sianliha ja väärin teurastettu liha ovat kiellettyjä. Joutuuko tamperelainen muslimi olemaan kasvissyöjä? ”Halal-lihaa kyllä tuodaan tänne pakastettuna, mutta Koraani kieltää itsekseen kuolleen tai petoeläimen tapArabiankielen sana Allah korutekstattuna. paman lihan syömisen. Kirjakansan, kristittyjen ja juutalaisten, toimesta teurastettua lihaa saa syödä. Jokainen ”Ei meillä ole ketään, joka ei usko kuitenkin tekee, miten itse kokee parKoraaniin ja sen opetuksiin.” haaksi.” Kara löytää lisää kritisoitavaa krisTapakristitty on aikamme sana, mutta tinuskosta. Esimerkiksi sen, että Raaonko olemassa tapamuslimeja? matun neljä evankeliumia on valittu Kara arvioi, että Tampereen musli- satojen evankeliumien joukosta. meista suuri osa harjoittaa uskontoa ”Miksi ei otettu kaikkia kolmeasaaktiivisesti; 10–15 prosenttia ei rukoile taa? Islamia moititaan siitä, ettei saa ja vain viisi prosenttia ei paastoa. tehdä reformeja, ei edes pilkun paik”Kristityt kuuluvat kirkkoon hauta- kaa saa vaihtaa, mutta tämä takaa sen, paikan tai kirkkohäiden vuoksi. Meil- että Koraani pysyy alkuperäisenä.” lä ei ole sellaista. Kristillisessä kirkos”Koraani vahvistaa nykytiedettä eikä sa on myös leipäpappeja, jotka sano- kumoa sitä”, Kara sanoo. vat, etteivät usko kaikkeen, mitä RaaHän kertoo esimerkin. Vaikka mikmatussa sanotaan.” roskooppi keksittiin vasta 1800-luvulKara naurahtaa. la, jo Koraani osaa kertoa, mistä vau-

vat tulevat. Koraanissa puhutaan pisarasta, joka takertuu, muuttuu jauhetuksi lihapalaksi, saa luut ja sitten ehjän lihan. ”Pisara, eli sperma, takertuu kohtuun. Jakautuva solu näyttää jauhetulta lihapalalta, sitten muodostuvat luut ja sitten vasta iho. Kaikki tämä on Koraanissa, on ollut paljon ennen kuin tiede on kehittynyt.” Seuraa monta muuta tarinaa siitä, kuinka Koraani on ollut aikaansa edellä. Tarinoita kristinuskon ja islamin eroista, tarinoita profeetoista ja lukemattomia lainauksia Koraanista. ”Tämä on pitkä tarina. Onko teillä aikaa, tilataan vaikka pitsat ja jutellaan”, sanoo Kara taas yhden pitkän tarinan jälkeen ja alkaa nauraa. Kara toivottaa tervetulleeksi keskustelemaan uskonasioista milloin vain. Jos ei uskon, niin yleissivistyksen vuoksi. ”Kukaan ei ole tullut haudasta takaisin kertomaan totuutta. Kyllä elämän tarkoitus täytyy selvittää täällä maan päällä.” ”Pohdi, jos se tuntuu järkevältä, se valuu sydämeenkin.”

KOMMENTOI WWW.AVIISI.FI Aviisi 26.11.2010

15


”Tie kärsimyksen poistumiseen käy kärsimyksen kautta”, kuvailevat zenbuddhalaisten oppien mukaista meditointia harjoittavan Tampere Zen ry:n jäsenet. Harjoitukset koostuvat seinään tuijottamisesta.

Usko tai älä! Kristinuskon ja islamin lisäksi Tampereen seudulta löytyy myös muita hengellisiä vaihtoehtoja. VILLE ILKKALA, TEKSTI & KUVA

Buddhalainen meditaatio

R

kontojen Suomen kattojärjestö Pakanaverkko ry kerää yhteen mitä moninaisimpia suuntauksia ja elämänkatsomuksia. Tampereen toiminta keskittyy lähinnä kuukausittain järjestettäviin tapaamisiin ravintoloissa ilman suurempia rituaalimenoja. Lehto - Suomen luonnonuskonnot ry toimii Pakanaverkon tavoin useiden erilaisten uskontojen ja aatteiden kuten druidismin ja voodoon harrastajien yhdistyksenä. Tampereella voit osallistua muun muassa kahden viikon välein järjestettävään shamanistiseen rumpupiiriin. Joulukuun 21. ja 22. päivä Lehto järjestää Tampereella JouluKuu-juhlan, joka kunnioittaa harvinaista talvipäivän seisauksen ja täydellisen kuunpimennyksen osumista vain kahden päivän päähän toisistaan.

yhmässämme ei tarvitse olla buddhalainen tai sellaiseksi ryhtyä. Tärkeintä on olla kiinnostunut henkisestä kehityksestä ja meditaatiosta”, Keltainen Buddha -meditaatioryhmän jäsen Sisko Laatikainen kertoo. Keltainen Buddha on kaikille avoin meditaatioryhmä, joka järjestää meditaatioiltoja, lukupiirejä ja elokuvailtoja kätevästi toistensa kotona. Lisäksi ryhmä järjestää meditaatioleirejä useita kertoja vuodessa. ”Elokuvailloissa katsotaan yleensä hengellisiä ja www.pakanaverkko.fi elämänkatsomuksellisia dokumentteja ja elokuvia. www.lehto-ry.org Lukupiireissä luemme varhaisia buddhalaisia tekstejä ja keskustelemme siitä, miten niitä voi soveltaa omassa elämässä”, Laatikainen kertoo. Keltainen Buddha kokoontuu kerran viikossa toistensa kodeissa meditoimaan, katsomaan elokuvia ja lukemaan vanhoja buddhalaisia tekstejä. Parhaiten mukaan pääsee vierailemalla kotisivuilla, katsomalampereen Neijing-koulu on maailmanlaajuila seuraavan meditaatioillan ajankohdan ja paikan sen Taolaisen Neijing-koulun hengessä toija tulemalla paikalle. Jos ei tunne ryhmästä ketään miva, kiinalaista lääketiedettä opettava koulu. tai on muuten epävarma lähtemään koputtelemaan Vaikka koulun nimessä on sana taolainen, ei koulu toisten oville, voi ensin soittaa. edusta taolaista uskontoa, vaan sana viittaa lähinwww.keltainenbuddha.net nä tuhansia vuosia vanhaan ajattelutapaan uskonnon taustalla. ”On tärkeää tehdä selkeä ero uskonnon ja uskonnollisuuden välille. Koulussamme tiedostetaan, että on olemassa lukemattomia erilaisia voimia, jotka vaikuttavat ihmisen elämään ja näihin voimiin voidaan vaikuttaa”, Tampereen Neijing-koulun vastaasatru, diskordianismi, eklektinen pakanuus, va Janne Moilanen kertoo. hellenismi, muinaissuomalaisuus, rekonstTampereen Neijing-koulu toimii osoitteessa Takaruktionalistit, satanismi, thelema, wicca ja huhdintie 45. Koulu tarjoaa kolmivuotisena perusaatteet, joille ei löydy edes nimeä. Pakanallisten us- kurssina ja jatko-opetuksena kiinalaisen lääketie-

Tampereen Neijing-koulu

T

Pakanallisuus ja luonnonusko

A

16 Aviisi 26.11.2010

teen kursseja. Koululla on lisäksi potilasvastaanotto ja se harjoittaa myös kiinalaisen lääketieteen tutkimusta. Tiistaisin järjestetään viikon teeman mukainen rukous ja sen jälkeen luetaan potilaskertomuksia. www.neijing.fi

Zenbuddhalaisuus

M

e istutaan ja katsotaan seinään”, kiteyttää Hannu Välimäki, yksi Tampere Zen ry:n ohjaajista. Kolmesti viikossa Tampere Zen ry kokoontuu meditoimaan zen-buddhalaisten tradition mukaisesti. ”Meditaatio on monitasoista. Se on pysähtymistä ja rentoutumista ja siinä joutuu kohtaamaan ajatuksensa. Syvemmällä voi olla myös hengellinen tai eksistentiaalinen taso, jossa voi kysyä mitä todellisuus on, kuka itse on, mistä kaikki tulee, onko jumalaa olemassa ja niin edelleen. Meditaation tarkoituksena on löytää vastauksia siihen, mistä hyvässä elämässä on kyse”, Välimäki kertoo. Meditoinnille povataan myös stressinhoidollisia ominaisuuksia. ”Ajatus siitä, miten asioiden pitäisi olla, ei oikeastaan perustu muuhun kuin muihin oman pään sisällä oleviin ajatuksiin. Meditointi auttaa hyväksymään nykyhetken ja sen, että elämässä on kärsimystä”, eräs meditoinnin harjoittaja kertoo. Tampere Zen ry on osa ruotsalaista Zenbuddhistiska Samfundet -yhdistystä. Harjoitukset pidetään tiistaisin ja torstaisin kello 18, sekä sunnuntaisin kello 10 osoitteessa Ilmarinkatu 12 C 21. Parhaiten toimintaan pääsee sisälle osallistumalla johdantokurssille, joka seuraavan kerran pidetään torstaina 6.1. klo 12 - 16. www.zazen.fi/tampere

d tu A B m E n F G m In m K K K L d te ti P m P R R p m tu m U V A d tu A B m E n F G m In m K K K L d te ti P m P R R p m tu


dualismi Anarkokapitalismi Anarkokommunismi Anarkososialismi Anarkosyndikalismi Androsentrismi Animismi Antifasismi Anti-int ualismi Antiklerikalismi Antikommunismi Antimilitarismi Antirationalismi Antiseksismi Antisemitismi Antropologismi Antropomorfi Apriorismi Aristotelismi Arkirealismi Asketismi Ateismi Atomismi Austrofasismi Austromarxismi Avantgardismi Baptismi Behaviorism Biologismi Biosentrismi Bolševismi Brutalismi Chauvinismi Dadaismi Darwinismi Deismi Despotismi Determinismi Diskordianismi D mi Dynamismi Egoismi Eklektisismi Ekoanarkismi Ekoismi Ekologismi Eläinaktivismi Eksistentialismi Eksotismi Ekspressionismi Elitis Emotionalismi Empiriokritisismi Empirismi Epifenomenalismi Episkopalismi Escherismi Eskapismi Essentialismi Etnofuturismi Eudai nismi Euhemerismi Evankelikalismi Eurokommunismi Eurosentrismi Fallismi Falsifikationismi Fasismi Fatalismi Fauvismi Federalism Feminismi Fenomenalismi Fetisismi Fideismi Fiktionalismi Finalismi Formalismi Fundamentalismi Funktionalismi Futurismi Fysikalis Uskontoja maailmassa riittää Gaullismi Globalismi Hedonismi Hellenismi Henoteismi Hermetismi Hesykasmi Historismi Holismi Humanismi Höpsismi Idealismi I selvästi muistaIndustrialismi uskonnoista kannustaMaailmassa onIndifferentismi nykyisin laskettu olevan mi Imperialismi Impressionismi Indeterminismi Individualismi Informalismi Inhorealismi Instrumentalis noin 10 000 uskontoa. Uskontoja, us- malla hyväksyntää erilaisia uskomuksia ntellektualismi Interdenominationalismi Intuitionismi Irrationalismi Islamismi Isolationismi Jansenismi Japanismi eli japonismi Jes sillä väliaikaiset ja muuttuvat konnollisia suuntautumisia ja kultteja kohtaan, järjestelmät eivät voi antaa lopullista ja syntyy ja kuolee kaiken aikaa. HyvänäKapitalismi mi Kalvinismi Kameralismi Kansallissosialismi Kansankapitalismi Karelianismi Karnevalismi Kartesiolainen dualismi Kineti esimerkkinä toimii erityisesti lastikultti täydellistä kuvaa käsityskyvyn ylittäväsKlassismi Klerikalismi Kollektivismi Kolonialismi Kolorismi saarilla Kommunismi Kommunitarismi Konkretismi Konservatismi Konstitutionalis (cargo cult), Tyynenmeren syn- tä totuudesta. tynyt uskonto, joka piti enemmän tai Konstruktionismi Konstruktivismi Konsumerismi Konventionalismi Korporativismi Kosmopolitismi Kreatianismi Kreationismi Kritisism vähemmän jumalallisena lahjana taiJuutalaisuus Kubismi Kulinarismi Kulttuuri-imperialismi Kulttuuriradikalismi Kvantismi Lamarckismi Latinismi Leninismi Liberalis vaaltaKulttuurinihilismi pudotettuja avustuspakkauksia ja tarvikkeita. Kyseessä ei kuitenkaan Juutalaiselle uskonnolle antoi muodon Libertarismi Logisismi Machiavellismi Maksimalismi Manierismi Marxismi Marxismi-leninismi Maskulismi Materialismi Mccarthyism ollut Israelin kansalle satanutta man- Mooses, joka johti kansan Egyptistä dilismi Mentalismi Merkantilismi Messianismi Metodismi Militarismi Minimalismi Modernismi naa, vaan toisen maailmansodan so- Luvatun maan porteille. Israelilaiset Monarkismi Monetarismi Monismi M tilaille tarkoitettuja varusteita, joiden viettivät 40 vuotta vaeltavina paimeneismi Moralismi Naivismi Narsismi Nationalismi Natsismi Naturalismi Naturismi Neorealismi Nepotismi Nihilismi Nudismi Nurkkap luo heimolaiset vain sattuivat ehtimään tolaisina ennen kuin pääsivät luvattuun ensin.Opportunismi Ovolaktovegetarismi maahan. MatkanPanamerikanismi aikana Jumala antoi ismi Objektivismi Okkultismi Olympismi Panarabismi Pandeismi Panenteism Moosekselle Jumalan käskyt eli tooran Panslavismi Panteismi Papismi Parlamentarismi Pasifismi Paternalismi Patriotismi Perfektionismi Peronismi Pessimismi Pietismi Plat Siinainvuorella. Tämän katsottiin merAlkuperäisuskonnot kitsevän liiton solmimista Israelin kan-Pragmatismi Primitivismi Protektionism mi Pluralismi Pointillismi Populismi Polyteismi Positivismi Postmodernismi Poststrukturalismi san ja Jumalan välillä. ja uuspakanuus Protestantismi Provinsialismi eli maakuntahenkisyys tai maakuntataide Psykologismi Puolustusnihilismi Purismi Puritanism Rabulism Juutalaisen uskon keskeisimmät eleovat usko yhteen Jumalaan, usko Alkuperäisuskonnot ovat nimensä mu- mentit Reformismi Radikalismi Rasismi Rationalismi Realismi Reaalisosialismi Reaganismi Regionalismi Relativismi Revansismi Revisionism kaan uskontoja, jotka olivat voimissaan Jumalan ilmoitukseen, joka on annettu Rigorismi Rojalismi Šamanismi Satanismi Sekulaarihumanismi Sensualismi Sentralismi eli keskitysperiaate, kes kansalle, sekä usko Jumalan paljonSeksismi ennen kristinuskoa. Sana pakana Israelin Sekularismi valittuun kansaan Israeliin, jonkaSkotismi tulee tarkoittaakin ei-kristillisen uskonnon Skeptisismi pyrkimys tai keskusjohtoisuus Separatismi Sionismi Skandinavismi Skientismi Snobismi Sofismi Solipsismi Sosia harjoittajaa, johon ei kuitenkaan las- elää ilmoituksen säädöksiä noudattamokratia Sosiaalidarvinismi Sosiaalifasismi Sosialismi realismi Sosiologismi Sovinismi Spiritismi Spiritualismi Stalinismi S en. keta juutalaisuutta taiSosialistinen islamia. Alkuperäisuskonnoille tyypillisiä piiruralismi Subjektivismi Suprematismi Surrealismi Suurkapitalismi Symbolismi Syndikalismi Synergismi Synkretismi Synkronismi That teitä ovat useat jumalat, luonnon suuri Sikhiläisyys mi Teismi Titoismi Tomismi Totalitarismi Totemismi Traditionalismi Transhumanismi Tsarismi Utilitarismi Uusfasismi Uusklassismi merkitys ja erilaiset rituaalit, joilla pyydetään lupaa jumalilta esimerkiksi ka- Sikhiläisyys syntyi Punjabissa Intiassa Uuskolonialismi Uuskreationismi Uusliberalismi Uusnatsismi Uusplatonismi Uuspositivismi Uusrealismi Uustomismi Valtiokapitalis lastaa tai metsästää. 1500-luvulla. Sen synnyn taustalla voiValtiososialismi Vandalismi Vegetarismi Verismi Vitalismi Voluntarismi Wagnerismi Wieniläisklassismi Ympäristöaktivismi Zapatism daan nähdä sekä hindulaisuuden että islamin vaikutus, vaikkakin sikhit itse Absolutismi Absurdismi Adoptionismi Buddhalaisuus Adventismi Afrokommunisminäkevät Agnostisismi Aktivismi Altruismi Anabaptismi Anarkismi Anarko jumalallisen ilmoituksen merkityksen keskeisempänä. Sikhiläisyys Buddhalaisuus Anarkososialismi on Siddhartha Gau- Anarkosyndikalismi dualismi Anarkokapitalismi Anarkokommunismi Androsentrismi Animismi Antifasismi Anti-int taman opetuksiin perustuva oppi ja on monoteistinen, eli yhden jumalan ualismi Antiklerikalismi Antikommunismi Antimilitarismi Antirationalismi Antiseksismi Antisemitismi Antropologismi Antropomorfi uskonto. Buddhalaisuus syntyi Magad- uskonto. Sikhien etiikan kulmakivi on seva, eli sosiaalinen palvelutyö. Kun Avantgardismi Baptismi Behaviorism hassa (nyk. Ateismi osa Intiaa) 500-luvulla eaa.Austrofasismi Apriorismi Aristotelismi Arkirealismi Asketismi Atomismi Austromarxismi Sen perustaja on yleensä historiallisena sikhit opettavat hengellisestä elämästä Biologismi Biosentrismi Bolševismi Brutalismi Chauvinismi Dadaismi Deismi Despotismi Determinismi Diskordianismi D tai Darwinismi vapautumisesta, siihen todennäköihenkilönä pidetty Siddhartha Gautama, sisältyy ajatus toisten ihmisten josta myöhemminEkoismi tuli BuddhaEkologismi eli valais- simmin mi Dynamismi Egoismi Eklektisismi Ekoanarkismi Eläinaktivismi Eksistentialismi Eksotismi Ekspressionismi Elitis palvelemisesta. Jumalaa palvellaan partunut. Emotionalismi Empiriokritisismi Empirismi Epifenomenalismi Episkopalismi Escherismi Eskapismi Essentialismi Etnofuturismi Eudai haiten palvelemalla muita ihmisiä. Buddhalaisuus poikkeaa useimmista muista uskonnoista siinä, että se ei nismi Euhemerismi Evankelikalismi Eurokommunismi Eurosentrismi Fallismi Falsifikationismi Fasismi Fatalismi Fauvismi Federalism edellytä uskoa yliluonnollisiin jumaliin Taolaisuus Feminismi Fenomenalismi Fetisismi Fideismi Fiktionalismi Finalismi Formalismi Fundamentalismi Funktionalismi Futurismi Fysikalis tai palvontamenoja. Buddhalaisuus perustuu syyn ja seurauksen, eli karman Taolaisuus on traditionaalisen Kiinan Gaullismi Globalismi Hedonismi Hellenismi Henoteismi Hermetismi Hesykasmi Historismi Holismi Humanismi Höpsismi Idealismi I ymmärtämiseen, mikä tarkoittaa että kotoperäinen järjestäytynyt uskonto. mi Imperialismi Impressionismi Indeterminismi Indifferentismi Individualismi Inhorealismi Instrumentalis olemme itse vastuussa omasta tulevaiTaolaisuudella Industrialismi on pitkä ja mutkikasInformalismi hissuudestamme. eivätkä tutkijat edelleenkään ole ntellektualismi Interdenominationalismi Intuitionismi Irrationalismitoria, Islamismi Isolationismi Jansenismi Japanismi eli japonismi Jes kovin yksimielisiä kaikista sen vaiheista. mi Kalvinismi Kameralismi Kansallissosialismi Kansankapitalismi Kapitalismi Karelianismi Karnevalismi Kartesiolainen dualismi Kineti Erityisesti taolaisuuden alkuperästä tutHindulaisuus kijoilla on hyvin erilaisia käsityksiä. Osa Klassismi Klerikalismi Kollektivismi Kolonialismi Kolorismi Kommunismi Kommunitarismi Konkretismi Konservatismi Konstitutionalis Hindulaisuutta pidetään maailman tutkijoista liittää taolaisuuden synnyn Kiinan shamaaneihin ja vanhimpana uskontona. Sillä on kan- muinaisen Konstruktionismi Konstruktivismi Konsumerismi Konventionalismi Korporativismi Kosmopolitismi Kreatianismi Kreationismi Kritisism nattajia 1,05 miljardia, joista suurin osa ennustajiin. Taolaisen käsitystavan Kubismi Kulinarismi Kulttuuri-imperialismi Kulttuurinihilismi Kulttuuriradikalismi Kvantismi Lamarckismi Latinismi Leninismi Liberalis asuu Intiassa. Suomessa kannattajia on mukaan useimmat ihmiset elävät elämäänsä tiedostamatta todellisuudenMaskulismi Materialismi Mccarthyism noin 1500. Libertarismi Logisismi Machiavellismi Maksimalismi Manierismi Marxismi Marxismi-leninismi Hindulaisessa uskossa lähtökohtana perimmäistä luonnetta. Tästä seuraa, dilismi Mentalismi Merkantilismi Messianismi Metodismi Militarismi Minimalismi heidän elämänsä Modernismi ei noudata todel- Monarkismi Monetarismi Monismi M on se, että mikä tahansa henkinen har- että lisuudessa vallitsevia periaatteita, eivät- Nepotismi Nihilismi Nudismi Nurkkap joitus, jota harjoitetaan antaumukseleismi Moralismi Naivismi Narsismi Nationalismi Natsismi Naturalismi Naturismi Neorealismi la, rakkaudella ja sinnikkäästi, johtaa kä heidän pyrintönsä johda toivottuun ismi Objektivismi Okkultismi Olympismi Opportunismi Ovolaktovegetarismi Panamerikanismi Panarabismi Pandeismi Panenteism tulokseen. lopulta samaan itsensä oivaltamiseen. Tämän vuoksi Pasifismi hindunäkemys erottuu Panslavismi Panteismi Papismi Parlamentarismi Paternalismi Patriotismi Perfektionismi Peronismi Pessimismi Pietismi Plat mi Pluralismi Pointillismi Populismi Polyteismi Positivismi Postmodernismi Poststrukturalismi Pragmatismi Primitivismi Protektionism Protestantismi Provinsialismi eli maakuntahenkisyys tai maakuntataide Psykologismi Puolustusnihilismi Purismi Puritanism Rabulis Radikalismi Rasismi Rationalismi Realismi Reaalisosialismi Reaganismi Reformismi Regionalismi Relativismi Revansismi Revisionism Rigorismi Rojalismi Šamanismi Satanismi Seksismi Sekulaarihumanismi Sekularismi Sensualismi Sentralismi eli keskitysperiaate, kes pyrkimys tai keskusjohtoisuus Separatismi Sionismi Skandinavismi Skeptisismi Skientismi Skotismi Snobismi Sofismi Solipsismi Sosia mokratia Sosiaalidarvinismi Sosiaalifasismi Sosialismi Sosialistinen realismi Sosiologismi Sovinismi SpiritismiAviisi Spiritualismi S KOMMENTOI WWW.AVIISI.FI 26.11.2010 Stalinismi 17 uralismi Subjektivismi Suprematismi Surrealismi Suurkapitalismi Symbolismi Syndikalismi Synergismi Synkretismi Synkronismi That


Ufoja Suomen taivaalla Tampereen ufoharrastajat uskovat vaihtoehtoiseen tietoon. Seppo Heinola on vakuuttunut, että maapallon asukkaat ovat marsilaisten jälkeläisiä.

elt ä

sin

hn

m

yt

tunnistamatt o

18 Aviisi 26.11.2010

let? Oletko

entoi Komm iisi.fi .av www uta.fi @ aviisi

äo

täviä esine it ä len ia ?

Mitä mi


KUVA: HEINI SÄRKKÄ

HEINI SÄRKKÄ, TEKSTI

nulla on ollut aina sisäinen tuntemus, että maailma ei ole sellainen niin kuin koulussa sanotaan”, Hyvärinen pohtii. Juhani Vuorinen kiinnostui ufoista lapsuudessaan 1970-luvulla, jolloin Suomessa elettiin oikeaa ufo-buumia. Televisiosarjat ja elokuvat koukuttivat miehen aihepiirin pariin, ja harrastus on jatkunut näihin päiviin saakka.

M

arraskuisena torstaiiltana Tampereen Vanhan kirjastotalon ovimainos houkuttelee katsomaan Espanja-aiheista taidenäyttelyä. Näyttelytilan viereisessä luentosalissa kuullaan kuitenkin kaupungilla tuntemattomampi tapahtuma, Tampereen Ufo ry:n luento. Tällä kertaa aiheena on ”Marsin mysteerit”. Illan luennoitsija, karismaattinen näyttelijä Seppo Heinola, on pukeutunut harmaaseen pikkutakkiin ja varustautunut esitelmäänsä täydellä kansiollisella piirtoheitinkalvoja. Ilmaiselle luennolle tulijoita on lähes parikymmentä. Keski-ikäiset, tavallisen näköiset kuulijat, esittävät uteliaita kysymyksiä vähän väliä illan auktoriteetille. Luennoitsijalla vastaus tuntuu löytyvän aivan kaikkeen. Lähtien ihmiskunnan synnystä päättyen Raamatun hepreankieliseen salakirjoitukseen. Ihmiset ihmettelevätkin ääneen: ”Mistä sinä kaikki nämä tiedät?” Syy luennon otsikolle ”Marsin mysteerit” selviää pian. Heinolan teoriat pyrkivät kaikki yhteen pisteeseen, todistamaan, että me maapallon asukit olemme kaikki kaukaisten marsilaisten jälkeisiä. Tarina menee turhat mutkat oikoen suurin piirtein näin: Aikojen alussa elämä Marsissa tuhoutui kasvihuoneilmiön seurauksena. Kuitenkin valittu osa marsilaisia pääsi tuhoa pakoon maapallolle ja risteytyi silloisten alkuihmisten kanssa. ”Nyt tulemme yhteen Raamatun jän-

nittävimpään kohtaan, Mars-mysteeriin, joka oikeuttaa tämän luennon”, Heinola herättelee kuulijoitaan luennon keskivaiheilla. ”Raamatussa Herran enkeli moittii Merozin asukkaita, koska nämä eivät tulleet avuksi. Mutta eikö ole niin, että Herra auttaa ihmisiä, eikä päin vastoin?”

Karismaattinen näyttelijä Seppo Heinola uskoo, että numerologian ja sanojen tulkinnan avulla voidaan osoittaa ihmisten olevan Marsista.

Heinolan mukaan Meroz viittaa juutalaisten perimätiedossa johonkin planeettaan. Sen sijaan sanan ”Meroz” voi hajoittaa muotoon ”meeroz” tai ”maares”, jolloin sana merkitsee suomeksi ’marsista’. ”Tässä ei ole mitään väkivaltaista tai väärää, vaan tämä menee kielitieteellisesti aivan oikein. Tämä on sellainen paikka, jossa menee tiedemieheltä kakka housuun”, Heinola myhäilee. Numerologi Heinola löytää Raamatusta loputtomasti lukuja ja lukuyhdistelmiä, jotka viittaavaat kaikki Marsiin. Raamatussa on 780 lukua, ja Maa ohittaa Marsin 780 päivän välein. Myös luku 56 on luennoitsijalle tärkeä ja paljon kertova Mars-symboli, sillä Mars on 56 kilometrin etäisyydellä Maasta, 5,6 taas on raudan symboli. Ja Mars puolestaan on raudan planeetta. Eivätkä selitykset tähän lopu. Myös ”Adamista”, eli Aatamista Heinola löytää Mars-viittauksen. Kun Adam-nimen lukee oikealta vasemmalle, niin kuin hepreaa luetaan, ja muistaa ottaa a-kirjaimen pois, lopputulos on ”Mars” heprean kielellä. ”Ja mikä oli hullu englanniksi?” Hei-

nola innostuu kyselemään yleisöltä. Muutama pohtii ääneen: ”Crazy?” On se sekin, mutta toinen samaa tarkoittava sana on ’mad’. Marsistahan sanottiin, että se on punainen, hullu sodan planeetta, joka kulkee edestakaisin taivaalla.” Luennon jälkeen Aviisi pääsee juttusille Tampereen Ufo ry:n tähänastisen puheenjohtajan, salanimeä käyttävän Juhani Vuorisen kanssa ja yhdistykseen kuulumattoman, mutta ufohavaintoja tehneen Matti Hyvärisen kanssa. ”Tutut tuntevat minut inkkari-Mattina”, Hyvärinen kertoo. Tehtaalla työskentelevä metallialan työmies Vuorinen ei halua esiintyä omalla nimellään, koska ufopiirejä kohtaan on niin paljon ennakkoluuloja. Hyvärinen puolestaan ei näytä muiden mielipiteistä välittävän. Hän nimittää itseään avoimesti ”kylähulluksi” ja ”elämäntapaintiaaniksi”. Miehet ovat tyytyväisiä luentoon, vaikka eivät Raamattua muuten luekaan. ”Nämä Mars-jutut ovat historiaa, jota ei koulu eikä kirkko opeta. Mi-

Hyvärinen näki ensi kerran ufoja pikkupoikana kotikylällään Kärsämäellä. Hän kulki veljensä ja kahden siskonsa kanssa linja-autolla kotiinsa sivukylälle. Jo linja-autossa Matin valtasi voimakas aavistus, että ufot ovat lähellä. Sisarusten jäätyä pois bussista poika kulki loppumatkan omissa maailmoissaan odottaen keskittyneesti jotain pian tapahtuvan. ”Ihan juuri ennen kotia taivalla paistoi vain kuu. Sitten huomasin näkeväni oman varjoni, ja jokin voimakas, vihreä valo valaisi katunäkymän. Pian käännyin ja näin, kun toiselta puolelta katua kaksi vihreää valopalloa tuli lounaasta suoraan meitä kohti. Käännyin valoa päin ja pallot kulkivat oikealta vasemmalle taivaan läpi vaihtelevalla nopeudella. Kaikki me neljä näimme saman”, Hyvärinen vakuuttaa. Siskot juoksivat tuolloin kirkuen sisälle kotiin, kun taas Matti ja veli jäivät katselemaan outoa valoilmiötä. ”Veljeni puhui meteoriiteistä, mutta meteoriitti ei kulje niin.” Lapsuuden kokemuksen jälkeen Matti on tehnyt monia muita ufohavaintoja niin päivällä kuin yöllä, sekä keskellä kaupunkia että maaseudun rauhassa. Matilla on myös selitys sille, miksi ufojen käymisestä maapallolla vakuuttunut Juhani ei ole tehnyt yhtään ufohavaintoja. ”Ihmisellä on viisi aistia, ja kaikkea ei aina pysty havaitsemaan. Osalla meistä on herkempi tietoisuus ja havaitsemme helpommin ufoja. Tässäkin voi olla enemmän henkilöitä kuin vain me”, Hyvärinen sanoo.

Ufotohtori peräänkuuluttaa lisätutkimusta

KUVA JA -MANIPULAATIO: SEPPO HONKANEN

U

fokokemuksille on helppo nauraa ja leimata koko aihepiiri hörhöjen hommaksi. Ufoista on tehty kuitenkin myös virallisen tieteen maailmassa tunnustettua tutkimusta. Uskontotieteen tohtori Jaakko Närvä Helsingin yliopistosta on väitellyt ufologiasta ja ufoista uskonnollisena ilmiönä. ”Ufot ovat outo tutkimusaihe. Populääristi ufoihin suhtaudutaan usein ennakkoluuloisesti ja kielteisesti, mutta tieteen maailmassa asenne on ollut positiivinen. Tutkimuksen järkevyys ei riipu siitä, mitä tutkitaan, vaan miten tutkitaan”, tohtori pohtii. Ufouskonnollisuus voi kertoa jotain tulevaisuuden uskonnollisuudesta. ”Uskonnollista ajattelua perustellaan ufojen kohdalla tieteellä ja teknologialla. Suhde tieteeseen on ufopii-

reissä ristiriitainen, sillä toisaalta sitä pidetään hyvänä juttuna, mutta samaan aikaan kritisoidaan normaalitiedettä. Ufoharrastajat pitävät ufologiaa eräänlaisena henkisenä tieteenä”, Närvä analysoi. Silti ufoharrastajille ufot eivät ole uskon asia, vaan totisinta totta. ”Uskontoon liittyy käsitys, että se on jotain kuviteltua. Ja uskonnollisia kokemuksia pidetään usein kuviteltuina, mutta ufokokemukset tuntuvat kokijasta hyvin todellisilta.” Närvällä on myös omakohtainen ufohavainto, jonka todenperäisyydestä hän ei kuitenkaan ole täysin vakuuttunut. ”Ufohavaintoni voi selittää järjellisesti. Havainnot voivat olla hallusinaatioita, väsymys, humalatila tai ravinnonpuute voivat aiheuttaa har-

hanäkyjä. Mutta itse en ollut ainakaan humalassa tai aliravittu.” Tohtorin mielestä ufoja pitäisi tutkia

niin sanotun normaalitieteen keinoin enemmänkin. Ufot sopivat hyvin esimerkiksi luonnontieteen, psykologian ja uskontotieteen tutkimusaiheiksi. ”Olisi hyvä tutkia luonnontieteellisesti, onko ufoja olemassa vai ei, mutta ufohavaintoja tutkittaessa pitää tutkia ihmistä myös psykologiselta kannalta.” Ufohavainnot tapahtuvat tavallisimmin ulkotiloissa, jolloin taivaalla nähdään jotain tavallisuudesta poikkeavaa. Virhehavaintoja voivat aiheuttaa tähdet, meteoriitit, sääolosuhteet, linnut tai havaintopsykologiset tekijät. ”Jos uskoo vahvasti ufojen olemassaoloon, ufoiksi on helppo tulkita kaikki taivaalla liikkuvat kohteet, joita ei

pysty identifioimaan.” Oma lukunsa ovat ufosieppaukset, joissa henkilö on päässyt läheisempään kontaktiin humanoidien kanssa. Närvän mukaan oudosta kokemuksesta muodostuu elävä, yksityiskohtainen sieppauskertomus tavallisesti ufologin hypnoosissa. ”Potilasta ei edes välttämättä tarvitse mitenkään johdatella, vaan herkkä hypnoottinen tila ja potilaan ennakko-oletukset edesauttavat luomaan todentuntuisia valemuistoja.” Tohtori pitää kuitenkin lentäviä, liikkuvia kohteita taivaalla uskottavampana ilmiönä kuin kertomuksia läheisistä humanoidikontakteista. ”Lisätutkimusta tarvittaisiin. Olen löytänyt kiinnostavia argumentteja ufojen olemassaolon puolesta, mutta tieteelliset tulokset ovat ristiriitaisia.”

KOMMENTOI WWW.AVIISI.FI Aviisi 26.11.2010

19


HARRASTAMME KULTTUURIA Aviisi harrastaa kulttuuria———

Laila

ARVOSTELUASTEIKKO 1–5 tähTEÄ

YLIOPISTON LAULAJAT Päivi Liimola on aloittanut Tampereen yliopiston laulajien äänenjohtajana.

umat hyvi aht äv

Ylistysbändin opetuslapset rivissä. Vasemmalta Joona Pusa, Johanna Viljamaa, Pihla Alastalo, Kimmo Jyrkkä ja Joona Luoma.

htoja? Mit äm toe h ai

p ta

Kom m www entoi .a aviis viisi.fi i@ut a.fi sli eräty ikkeide n

Aviisi selvitti, mitä ihmettä Helluntaiseurakunnan Wake Up -illoissa tapahtuu Juho-MATTI PAAVOLA

L

auantai-iltana menojalkaa vipattaa. Opiskelija-asunnon seinät tuntuvat turhan ahtailta, eikä yksin jaksaisi enää murjottaa. Mutta mikä neuvoksi, jos väkijuomilla baareissa ei joka viikonloppu jaksaisi lutrata ja olo tuntuu muutenkin ohuelta? Yhden vaihtoehdon tarjoaa Tampereen helluntainseurakunnan Wake Up –nuorisokokouksen hengellinen lähestymistapa lauantai-illan viettoon. Wake Up –iltoja on järjestetty Tampereella jo reilut kymmenen vuotta. Pienistä puitteista on vuosien varrella kasvanut usean sadan hengen tapahtuma, josta tehdään myös televisiolähetyksiä. ”Välillä paikalla on yli 500 henkeä, mutta yleensä vähemmän. Jos sadan kilometrin säteellä ei ole muuta hengellistä toimintaa, meidän illoissa on enemmän porukkaa. Toisaalta kesällä opiskelijoiden poissaolo vähentää kävijämäärää”, arvioi helluntaiseurakunnan nuorisopastori Jarkko Lindqvist. Kohderyhmänä ovat parikymppiset nuoret, ja opiskelijoita on mukana paljon. Illan ohjelma järjestetään tätä silmällä pitäen. ”Täällä käy monen ikäisiä 15-vuotiaista eläkeläisiin. Mutta nuorten ilta ei voi millään vastata kaikkien toivomuksia, joten ohjelma rakennetaan kohderyhmän ehdoilla”, kertoo vierailuillan vastuullisena järjestäjänä toiminut Mikko Sipilä.

män jälkeen on vuorossa infoasioita. Vierailuiltana lähetettiin nuorten aktio –lähetysryhmä rukousten saattelemana Thaimaahan. Seuraavaksi on vuorossa puhe, ja lopuksi soitetaan jälleen musiikkia ja alttari on avoinna rukoilemaan haluaville. Ilta jatkuu alakerran kahvilatilassa, joka on auki päivästä riippuen noin yhteentoista. Mitään spektaakkelia ei Wake Upista ole ollut tarkoitus rakentaa. ”Kyseessä on enemmän perustoimintaa. Emme halua mitään isoja puhujia, vaan nuoret itse kertovat kristillisen elämän asioista. Tästä on tykätty,” kertoo Lindqvist. Koko ilta järjestetään nuorten vapaaehtoisvoimin. Vastuuryhmiä on useita. Miksaajat, valomiehet ja kuvaajat ovat kaikki seurakuntalaisia. Saarnat myös simultaanitulkataan englanniksi. Puhujat ja soittajat ovat vain yksi osa porukkaa. ”Uudet innokkaat saavat tulla mukaan tekemään hommia. Työtä tehdessä samalla opitaan”, Sipilä valaisee. Vierailuiltana puhujana on Elina Sipilä. Hän puhuu synnistä ja Jeesuksen tarjoamasta pelastuksesta. Sipilän sisarukset ovat olleet seurakunnan toiminnassa mukana jo pienestä pitäen, mutta tämä oli teologiaa helluntaiseurakunnan omassa koulussa Keuruulla opiskelevalle Elinalle ensimmäinen kerta puhujana Wake Up –illassa. ”Tutun seurakunnan edessä oli hienoa ja helppoa puhua”, Elina Sipilä kertaa tuntemuksiaan.

Innokkain tyyppi vaikuttaa päihtyneemmältä hengestä kuin Alepubin asiakaskunta konsanaan. lä kielikuvia, vaan viesti tehdään hyvin selväksi alusta lähtien. Suurin osa bändin kappaleista on käännöksiä maailmalta, mutta mukaan mahtuu myös yksi itse tehty kappale. ”Suomessa suurin osa myös hengellisestä musiikista on mollivoittoista. Maailmalta löytyy vähän iloisempaa meininkiä”, kosketinsoittajana ja laulajana illan kokoonpanossa toiminut Johanna Viljamaa perustelee. Sanat heijastetaan isoille skriineille lavan taakse. Osa yleisöstä innostuu laulamaan tuttujen kappaleiden mukana. Kädet kohoavat käskemättä kohti kattoa vahvistamaan sanojen merkitystä. Muutamat nytkähtelevät musiikin tahdissa. Innokkain osallistuja kieriskelee maassa ja vaikuttaa päihtyneemmältä hengestä kuin Alepubin asiakaskunta konsanaan. Toisaalta varsinkin nuorimpia läsnäolijoita tuntuu kiinnostavan kaverin kännykkä ylistystä enemmän.

Saarnan jälkeen bändi nousee jälleen lavalle. Nuorista koostuva ryhmä soitta seurakuntalaisista koostuvan bän- taa taitavasti ja naisvokalistit laula- Vaikka suomalainen helluntailaisuus din soittamalla ylistysmusiikilla. Tä- vat kauniisti. Ylistyslauluissa ei viljel- on varsin hillittyä, voi seurakunnan Tyypillinen illan ohjelma alkaa nuoris-

20 Aviisi 26.11.2010

ulkopuolelta tulevalle ensikosketus kokemukselliseen kristillisyyteen ja vahvaan ylistykseen olla raju. Tämä on tuttu haaste myös Lindqvistille. ”Haluaisin, että eri taustoista peräisin olevien ihmisten olisi helppo tulla Wake Up -iltoihin ja päästä osaksi kokemusta. Mutta toisaalta ei pidä lähteä kumartelemaan joka suuntaan”, Lindqvist pohtii. Hän uskoo kuitenkin tilausta löytyvän myös kokemukselliselle helluntalaisuudelle. ”Pohjoismaissa korostuu rationaalinen lähestyminen maailmaan. Pinnan alla muhii kuitenkin vahva hengellisyyden tarve. Se tulee esiin esimerkiksi aasialaisten uskontojen suosion kasvussa. Tämän aukon täyttämiseen vahvan spiritualiteetin omaava helluntalaisuus on omiaan.” Ääri-ilmiöitä tulisi Lindqvistin mielestä kuitenkin välttää. Ihmisen ei pidä mennä äärimmäiseen rationaalisuuteen, mutta toisaalta puhdas taikauskokaan ei ole suotavaa. Nuorisopastorilla onkin kova homma tasapainon ylläpitämisessä. Wake Up –ilta on hyvä vaihtoehto, jos baarielämä ei enää miellytä ja takki tuntuu muutenkin tyhjältä. Vaikka ero yökerhotoimintaan tuntuu isolta, Lindqvistin mielestä kyse on lopulta samasta ilmiöstä. ”Opiskelija päästää ei-rationaalisen puolen bile-elämän kautta valloilleen. Mutta toinen tapa toteuttaa tätä osaa elämästään on kokemuksellisen uskonnollisuuden kautta. Jostain ihmisen on hengellisyys kuitenkin haettava.” WAKE UP -illat lauantaisin klo 19–21 osoitteessa aleksanterinkatu 18.

oh

Hengen menoa?


Pullisen piirustuksia ja veistoksia Sara Hildénin taidemuseossa 23. tammikuuta saakka. FINLANDIA-PALKINTO Slovakiassa syntyneen Alexandra Salmelan teos 27 on ehdokkaana. Idän Ihmeet: Melkein albumi (Suomen Lähetysseura 2010)

Kuuluuko uskoon huumori? Gospelpumppu Idän Ihmeet lähestyy kuulijaa ilon kautta

m

V

in tä s iel

ä olet? O va t

ille Kukkosen, Janne Simojoen ja Atte-Veikko Kemppaisen muodostama Idän Ihmeet voitti tänä vuonna gospelin SM-kisat. Viime vuoden loppupuolella yhtye äänitti EP:n verran musiikkia. Äänite kantaa nimeä Lähes albumi ja se sisältää kuusi melko omaperäistä gospelkappaletta. Idän Ihmeet ei saarnaa eikä julista, vaan lähestyy uskonnollisia kysymyksiä huumorin kautta. Nasaretin mies pidetään kyllä mielessä, mutta herraa ylistetään uudenlaisessa valossa: tällä kertaa Jeesus nauraa ja naurattaa. Musiikillisesti bändin sointi on kevyttä. Bändi koostuu kitarasta, viulusta, perkussioista ja laulusta. Sävyjä löytyy kuitenkin runsaasti: Matador-kappaleen espanjalaisista tunnelmista siirrytään vaivattomasti Jeesusta naurattaa –biisin uljaaseen viulusooloon, jossa dramaattisuus viedään tarkoituksella yli. Jotkut melodiaratkaisut tuovat mieleen Jarkko Marti-

kaisen soolotuotannon, ja onpa sanoituksissakin parhaimmillaan samaa äkkivääryyttä. Idän Ihmeiden kappaleista löytyy hienoja hetkiä, mutta pahimmillaan se kuulostaa köykäiseltä lastenmusiikilta. Lähes albumin nimi kertoo paljon: jotakin tästä jää puuttumaan. Ote on liian kepeä ja harrastelijamainen. Materiaalin epätasaisuus ja linjattomuus tekee kokonaisuudesta horjuvan, ja esimerkiksi EP:n päättävä Tintinpojat saa typeryydessään kuulijan pahalle tuulelle. Sanoituksissa on hauskoja oivalluksia, ja ryppyotsaisimmat kirkonmiehet saattaisivat pahoittaa mielensä esimerkiksi Jeesus siunaa nämä lihapullat –rallista. Juho Hakkarainen Idän Ihmeet on gospelyhtye, joka yhdistää kansanmusiikkia humoristisiin sanoituksiin.

Menehän tänne! Vihaista joulua tarjolla Yo-talolla Winter Kill Campaign: Black Christmas -tapahtuma tuo YO-talolle perjantaina 3.12. meuhkaamaan suomenkielisen death-metallin pioneerin Sotajumalan. Mukana myös Winterwolf, Seith ja Corpset. Tiedossa on vaihtoehtoista joulunviettoa erittäin raskaan musiikin parissa.

13e / 10e. Ennakko Yo-talon lippukauppa ja Lippupalvelu. Ovet klo 21, show klo 22..

Animen yö 2010 välkkyy Niagarassa Elokuvakerho Monroe huipentaa syksynsä lauantaina 13.11. läpi yön kestävään animaatiotapahtumaan elokuvateatteri Niagarassa. Luvassa muun muassa Yoshifumi Kondon Sydämen kuiskaus, Hayao Miyazakin Ponyo rantakalliolla ja Satoshi Konnin Millennium Actress. Lisäksi tarjolla myös yllätyksiä, arvontoja ja pukuloistoa: cosplay-asuiset saavat lippunsa muita halvemmalla!

Liput koko yölle 15e, cosplay-asussa 10E, Tapahtuma alkaa klo 21.

Luehan tämä! Vesa Sirén kapellimestarikirja voitti Tieto-Finlandian Suomalaiset kapellimestarit ovat käsite, jota ihastellaan maailmanlaajuisesti ja jota Pohjoismaiden lehdet ihmettelivät jo 1910-luvulla. Vesa Sirén kertoo menestystarinan 1880-luvun Robert Kajanuksesta professori Leif Segerstamin nykyisiin oppilaisiin Tieto-Finlandian voittaneessa teoksessaan Suomalaiset kapellimestarit. Sirén on penkonut arkistot, löytänyt Kajanuksen kadonneen kirjekokoelman ja Sibeliuksen omakätisiä johtamisohjeita.

Suomalaiset kapellimestarit, otava, 1 000s.

Cradle OfFilth: Darkly, Darkly, Venus Aversa (Peaceville 2010)

Nyt on

piru irti!

Cradle Of Filthin uuden levyn sankari on naispaholainen Lilith

A

luksi on tunnustettava tosiasiat: en ole kuunnellut örinäheviä sitten ala-astevuosien. Siksi ei ole yllättävää, että Cradle Of Filthin uusi Darkly, Darkly, Venus Aversa –albumi on minulle vaikea pala. Sitä kuunnellessa alkaa tehdä mieli Buranaa. Netin keskustelupalstojen mukaan Cradle of Filth ei ole ehtaa peevelinpalvontamusiikkia. Vihtahousu mainitaankin sanoituksissa vain pari kertaa. Käsittelyssä on Raamatusta tuttu naisdemoni Lilith eli Aatamin ensimmäinen vaimo. Tämä paratiisin käärmeeksikin muuntuva omenantarjoaja tapasi popsia poikalapsia poskeensa, joten ei tässä aivan enkeleidenkään kanssa olla tekemisissä. Eniten Cradle Of Filthissä häiritsee laulu, johon on vaikea suhtautua vakavasti. Vokalisti Dani Filth onnistuu kuulostamaan lähinnä B-luokan kauhuelokuvan naurettavalta hirviöltä. Vajotaanpa välillä Poliisiopiston Zedinkin tasolle. Rauhaa eivät löydä muutkaan soittajat. Useimmissa kappaleissa heitä voitaisiin syyttää törkeästä ylinopeudesta. Rumpujen pauke ja kitarajunttaus on melko mielikuvituksetonta ja yksitoikkoista. Sen päälle lasketellaan rauhallisempaa kosketinmattoa, joka tuo mukaan halpaa goottiromantiikkaa. Kappaleista eniten miellyttää (tai vähiten ärsyttää) hieman kepeämpi ja helpompi Forgive Me Father, joka lohkaistiinkin levyn sinkuksi. Bläkkispiireissä Darkly, Darkly, Venus Aversa on saanut hyvän vastaanoton. Sitä on pidetty jopa pitkäikäisen brittibändin parhaana tuotoksena. Minun on kuitenkin vaikea löytää levystä mitään hyvää. Suurimmaksi osaksi musiikki on mielikuvituksetonta kohkaamista, joten tuomio on tyly: ei tätä kuuntele pirukaan. Juho Hakkarainen

Klassikkoni A. J. Jacobs: Raamatullinen vuosi , Nemo, 2008. 448 s.

Vuosi Raamatun mukaan

M

itä tapahtuu, kun mies yrittää noudattaa vuoden jokaisena päivänä Raamatun kaikkia käskyjä kirjaimellisesti? Luulisi, että se on täysin mahdotonta. Sen sijaan se on koomista, paljastavaa ja varsin mielenkiintoista. Juutalainen amerikkalaistoimittaja A. J. Jacobs eli pilkuntarkkana Herran palvelijana vuoden verran dokumenttikirjaaansa Raamatullinen vuosi varten. Menestyskirjasta on tulossa elokuva. Kirjaa lukiessani muutama kuukausi sitten tunsin kulkevani Jacobsin mukana. Tunsin voimakasta myötähäpeää, kun hän alkoi kantaa joka paikassa matkajakkaraa. Hän ei voinut istua yhteenkään julkisella paikalla olevaan tuoliin. Mistäänhän ei voi tietää, onko tuolissa juuri istunut nainen, jolla on kuukautiset. Noloudella ei ollut rajaa myöskään, kun Jacobs alkoi pidättäytyä miesten kättelemisestä. Mistäänhän ei voi tietää, milloin mies on saanut siemensyöksyn. Jacobsin ja minun riemulla ei ollut rajaa, kun hän löysi kuidunerottelijoiden ammattikunnan. Heidän ystävällisiä palveluitaan voi tilata USA:ssa tarkistamaan, että missään vaatteessa ei ole varmasti sekakuituja. Jacobsin kirja käsittelee hullunkuristen käskyjen lisäksi myös kaikki vakavat ja päättömän epäoikeudenmukaiset käskyt. Jacobs heittää melkein vitsiksi aviorikkojan kivittämisen, sillä hän viskaa pikkukivellä yhtä pettäjää. Suurimmasta osasta kaikkein väkivaltaisimmista uhrauskäskyistä Jacobs pääsee eroon helposti, koska uhreja käsketään teurastaa vain raamatunaikaisessa temppelissä. Jacobs osallistuu kuitenkin yhteen uhrijuhlaan Israelissa, jossa häntä ihmetyttää naisten pakotettu poissaolo. Samoin Jacobsin on hyvin vaikea sulattaa Raamatun homolakeja. Hertta-Mari Kaukonen

KOMMENTOI WWW.AVIISI.FI Aviisi 26.11.2010

21


fi . a t u @ i s i i v a et

NÄIN SEN NÄEN

e t i p i l e i M

otsiko ta.fi

ITU

DE. KIRJO

ELIPI lla MI

ON

isi@u n avi e e s e e itt si oso itukse

Ekirjo

IELIPID

äM Lähet

IPITUUS

AKSIM KSEN M

kkiä.

0 mer

00 NOIN 2

Kriitikoiden pitää tarjota vaihtoehtoja

V

eera Kaleva ja Antti Ronkainen vastasivat (Aviisi 12/2010) kirjoitukseeni yliopistolakikriittisestä liikkeestä (Aviisi 9/2010). He korostivat, että liike oli monimuotoinen ja julkiset vaatimukset yliopistolain suhteen olivat vain yksi osa sitä. Totta onkin, että kirjoitukseni kuvasi vain osaa lakikriittisen liikkeen toiminnasta viimeisen parin vuoden aikana. Kirjoitukseni ei ollut tarkoituskaan kattaa kaikkea, vaan keskittyä liikkeen poliittisiin vaatimuksiin ja ideologisiin lähtökohtiin. Tämä minun olisi pitänyt sanoa selvemmin. En suinkaan ole ollut tietämätön siitä, että liikkeessä perustettiin lukupiirejä tai esitettiin analyysejä yliopistojen tulevaisuudesta. Ei lukupiireistä ja analyyseistä voinut olla tietämätön, jos liittyi edes yhdelle yliopistolakikriittisistä sähköpostilistoista, joita Suomen yliopistoissa perustettiin. Tästä toiminnasta huolimatta etenkin liikkeen alkuvaiheessa sen enemmän tai vähemmän julkilausuttu tavoite oli pysäyttää yliopistolain valmistelu ja saada aikaan – niin, mitä? Juuri tähän liittyy aiemman kirjoitukseni väite, että liike ei sanonut yliopistopoliittisesti ymmärrettävällä kielellä juuri mitään siitä, mitä yliopistoille pitäisi tehdä. Yliopistolakikriittinen liike oli poliittisesti impotentti, koska se ei joko halunnut tai kyennyt muotoilemaan toimivaa vaihtoehtoa. ”Toimiva vaihtoehto” nykyaikaisessa byrokraattisessa poliittisessa järjestelmässä ei tarkoita loputtomia analyysejä yliopistojen tulevaisuudesta, akateemisesta prekariaatista, yliopistojen yritysmuotoistumisesta tms., vaan järjestelmäkielellä puhuvaa, valmiiksi muotoiltua vastaesitystä. Lakiesitys on huono, kirjoitetaan siis parempi. Yliopiston luonnos johtosäännöksi siirtää valtaa pois henkilökunnalta ja opiskelijoilta, laaditaan kyseiset johtosäännön kohdat uusiksi. Valtion suunnittelema malli yliopistojen rahoittamiseksi on epäoikeudenmukainen, suunnitellaan oikeudenmukaisempi. Kaleva ja Ronkainen vaikuttavat olevan samaa mieltä, mutta viittaavat kuitenkin käytännössä kintaalla vaatimukselle poliittisesta toimintakyvystä. Heidän perustelunsa on, että liike toimi vapaaehtoisvoimin. He

22 Aviisi 26.11.2010

Annetaan ymmärtää, että nykyisen yliopistopolitiikan pitäisi vain kadota ja tilalle pitäisi tulla jotain parempaa. Se lähestyy ”jättäkää meidät rauhaan” -parahdusta. Siksi kritiikki on poliittisesti impotenttia.

ni on, että yliopistoväen ja myös kriittisen liikkeen kritiikki jää aivan liian usein ”vain kritiikiksi”, jossa ei edes yritetä tehdä muutosehdotuksia muuten kuin onnettoman yleisessä muodossa. Annetaan ymmärtää, että nykyisen yliopistopolitiikan pitäisi vain kadota ja tilalle pitäisi tulla jotain parempaa, joka lähestyy ”jättäkää meidät rauhaan” -primitiiviparahdusta. Siksi kritiikki on poliittisesti impotenttia, ja muun muassa sen takia vallalla olevaa politiikkalinjaa voidaan edelleen noudattaa. Kaleva ja Ronkainen esittävät, että lakikriittinen liike on osunut oikeaan analyyseissään: opetus- ja kulttuuriministeriö on lisännyt tulosvastuuta, hallintoon liittyy epätietoisuuden ilmapiiri, henkilökunnan asema on heikentynyt ja school-uudistuksen aikataulu ja toteutus ovat olleet epämääräinen. Lisäksi he esittävät, että lahjoitusrahaa saavat paremmin opetuksensa ja tutkimuksensa tuotteistaneet yliopistot ja yliopistoista on tullut tuotekehitysosastoja ja työvoimatehtaita. Väitteitä on hankala arvioida, koska ne joko jäävät epämääräisiksi (mitä esimerkiksi tarkoittaa ”lisääntynyt tulosvastuu” tai ”opetuksen ja tutkinäyttävät haluavan ulkoistaa vaihto- muksen tuotteistus”?) tai yhdistävät ehdon tarjoamisen ”virkamiehille”. valtakunnalliset ja Tampereen yliopisMutta jos oli kohtuutonta odottaa va- ton tapahtumat erittelemättömäksi lupaaehtoisten liikkeeltä konkreettisia etteloksi huonosta kehityksestä, joka vaihtoehtoehdotuksia, niin eikö ole kaikki johtuu ilmeisesti samasta asiyhtä kohtuutonta odottaa OKM:n tai asta (yliopistolaista?). yliopistojen virkamiesten ryhtyvän kääntämään liikkeen tuottamia kriit- Minua on epäilyttänyt useissa - ei kaitisiä analyysejä tai yleisluontoisia ju- kissa - kriittisen liikkeen analyyseislistuksia järjestelmäkielelle, ohi asioi- sä analyysin ja vahvan maailmankuden valmistelua johtavien poliitikko- van yhdistelmä. Liian usein jäi vaikutelma, että analyyseissä haluttiin pääjen ja yliopistojohdon? tyä yhteen lopputulokseen: uusliberaOn selvää, että vapaaehtoisvoimin toi- lismi jyrää yliopistot, sivistys ja krimiva liike oli altavastaaja työkseen tiikki kuolee. Siispä myös lähdettiin yliopistopolitiikkaa tekeviin nähden, näistä lähtökohdista. Jääkö silloin palmutta jostain syystä tämä ei estänyt jon muuta mahdollisuutta kuin pääliikkeen aktiiveja esittämästä rutkas- tyä ”oikeaan” lopputulokseen, vastakti komeasti muotoiltuja vaatimuksia ja kaiset havainnot sivuuttaen? Toisaalei-lausumia. Haluttiinko siis valta yli- ta välillä ei analysoitu mitään, vaan opistoissa henkilökunnalle ja opiske- pikemminkin liitettiin asioita yhteen lijoille, mutta ei vallasta koituvaa vas- melkoisten ajatuksellisten ja empiiristuuta, esimerkiksi ikäviä kysymyksiä ten loikkien avulla. yliopistojen toiminnan organisoinnisTällainen ”tulokset etukäteen tieta ja resursoinnista? dossa” -analyysitapa ei tee kunniEn tietenkään ole sitä mieltä, että aa kriittiselle yliopistoväelle, joka ityliopistoissa ei saa esittää kritiikkiä, se kritisoi esim. OKM:ä ja yliopistojos ei ole aina tarjota valmista vaih- jen johtoa perusteettomasta ongelmitoehtoa asioiden nykytilalle. Väittee- en vähättelystä ja älyllisestä epärehel-

lisyydestä. Suomalaisten yliopistojen ja yliopistopolitiikan kehitys viimeisen parinkymmenen vuoden aikana tuskin on mikään yksiselitteisen hyvä tai huono asia – mikäpä yhteiskunnallinen kehityskulku olisi? Kaleva ja Ronkainenkin haluavat, että Tampereen yliopiston johto harjoittaisi ”rehellistä itsereflektiota” yliopistouudistuksen ongelmista. Itse haluaisin kysyä Kalevalta ja Ronkaiselta, että mitäpä sitten, jos johto harjoittaisi sitä itsereflektiota? Tunnistettaisiin varmaan ainakin joidenkin mielestä ongelmina pitämiä asioita. Sitten ongelmille pitäisi varmaan tehdä jotain, mutta mitä? Viimeistään tähän tapaavat loppua kriitikoiden eväät. Kaleva ja Ronkainen selvästi ymmärtävät yliopistojen johdon aseman yhtäältä valtiorahoittajan ja toisaalta oman yliopistoväkensä odotusten paineessa. Silti heitä näyttää kiinnostavan pääasiassa se, että johto nostaisi esiin ongelmia. Nykyaikaisen yliopiston johdolla ei kuitenkaan ole mahdollisuutta ryhtyä kriitikoksi, jonka ajattelussa ja toiminnassa ratkaisut loistavat poissaolollaan. Kannattaa myös huomata, että nykyisessä massayliopistossa on vaikea löytää kaikenkattavaa henkilökunnan ja opiskelijoiden näkemystä siitä, mitä yliopistolaki tai nykyinen yliopistopolitiikka laajemmin ottaen merkitsee. Onko jopa niin, että yhteiskunnalliseen tasa-arvoon pyrkivä yliopistokoulutuksen ja -työn laajentuminen on tuottanut sen tilanteen, että yhä useammalle yliopiston opiskelijalle ja työntekijälle yliopisto on varsin arkinen paikka, eikä sellaisten juhlavien merkitysten kantaja, jollaisena se monesti esiintyi yliopistolain kriitikoiden näkemyksissä? Ehkäpä kriittisen liikkeen epäonnistuminen esimerkiksi yliopistojen henkilökunnan mobilisoinnissa johtuikin osaltaan siitä, että suurin osa yliopistoissa työskentelevistä ja opiskelevista jakoi vain osittain - tai ei lainkaan - liikkeen näkemykset. Ammattiliittojen ja opiskelijajärjestöjen kriittiset näkemykset joistain lain kohdista eivät tätä muuta.

Otto Auranen sosiologian jatko-opiskelija


Keskustelu käy kuumana osoitteessa www.aviisi.fi – käy sinäkin! GALLUP 37 prosenttia suomalaisista ei hyväksy homoparien vihkimistä kirkossa, kertoo HS:n gallup.

Ihan naamat

Haluanpa sanoa

Uskotko johonkin korkeampaan voimaan?

Päivi Räsäsen piti mennä selibaattiin

K

Sampo Savolainen, 22, englannin käännöstiede Kyllä uskon. En mihinkään tiettyyn, mutta johonkin kaikenkattavaan ja ohjaavaan.

A

teisteja pidetään jostain syystä rationaalisina, kun puolestaan uskovia taantuneina. Usko jumalaan saattaa antaa monille ihmisestä sellaisen kuvan, että hän ei ajattele kriittisesti asioista. Liisa Huima, 34, visuaalisen journalismin maisteriohjelma

Maija Halme, 21, välivuosi Ehkä, johonkin universaaliin.

Nokan kopautus Alli Nokka KIUKUTTELEE EDUSTAJISTON KULISSEISSA

Salla Sinkkonen, 25, sosiologia En kyllä usko. En voi tietenkään varmaksi tietää, mutta olen viimeaikoina siirtynyt ateismin puolelle.

Miika Kallasoja, 24, saksan käännöstiede Kyllä näin voi sanoa. En osaa kuitenkaan määritellä, että mihin uskon.

Tuukka Hatakka, 25, matematiikka En usko. En näe syytä siihen.

Pakina

Kristillinen salaliitto

A

lli on harkinnut, julkistaako epäilyksensä kristillisestä salaliitosta yliopistolla. Edustajistossakin on kuulunut ääniä, että yhden uskontokunnan yksinoikeudessa Pinni B:n yläkerran kappeliin olisi jotain vikaa. Kappeli on esimerkki yliopistoon kuulumattomasta yhden ideologian hegemoniasta. Ideologinen monopoli kuitenkin on ja pysyy ja vieläpä paraatipaikalla. Allin mielestä voisi olla vaikka varainkeruulle rahaa tuottava disko tai johdon oma sky lounge, joka sopisi Pinni B:n arkkitehtuurin lentokenttäteemaan.

Toisaalta ylioppilaskunnan ja valtionkirkon luonteessa on jotain samaa. Kummallakin on veronkanto-oikeus, vaikka kirkkoon ei olekaan enää pakko kuulua. Ehkäpä Tamy voisi löytää kirkon kanssa synergioita, kun se kovasti pyrkii ulkoistamaan tapahtumiaan? Ihme, ettei kristillisillä ole vielä edustajistossa jäseniä. He varmaankin vaatisivat Tamyn liittymistä kirkkoon vähän niin kuin eräät hipit vaativat liittymistä Polttavaan kysymykseen. Allin antennit ovat viritettyinä, taustalla soi X-filesin tunnari ja propelli pyörii vinhaa vauhtia hatussa, kunnes Alli saa selville Polttavan kysymyksen taustalla olevan salaliiton. Stay tuned! Alli Nokka

yllähän teidän olisi pitänyt vähän aikaisemmin tajuta, että olette lisääntynyt jo enemmän kuin tarpeeksi ja maa on täytetty ääriään myöten” uudestisyntynyt Jeesus sanoi ja katsoi ympärilleen hyvin epäuskoisena. Miljoonien lasten köyhyys, kurjuus ja nälkäkuolemat olivat hänelle liikaa. Siltä istumalta hän lausui meille uuden lain, jonka mukaan hedelmöittävä yhteys on oleva tästä hetkestä alkaen suurinta syntiä maan päällä. Pienikin kontrolloimattoman hedelmöittämisen mahdollisuus on torjuttava, joten suhteet, joissa sukupuolet sekaantuvat toisiinsa, on kiellettävä. Ikä ei ole mikään tekosyy, sillä muistammehan me Raamatun Saaran vanhojen päivien yllätysraskauden. Mitään sen suuntaista emme halua kokea uudestaan näinä synnin päivinä. Jeesuksen vaatimukset ovat joidenkin heikkouskoisten mielestä kovia. Pystymmekö me jättämään syntiset, mutta keinotekoisen rakkaat ja tutut aviopuolisomme ja menemään uuteen siunattuun avioon, josta ei missään olosuhteissa voi syntyä uusia jälkeläisiä, he pohtivat. Mutta minä sanon teille, siskot ja veljet, kyllä me pystymme, me pystymme! Moni meistä vertaa kohtaloaan Saaran vihittyyn aviomieheen Aabrahamiin, joka oli valmis surmaamaan hartaasti odottamansa poikansa Iisakin. Me saamme pitää jo hedelmöitetyt lapsemme Herran armosta, mutta meidän pitää järjestää asumisemme niin, etteivät taantumukselliset heteroseksuaaliset suhteemme saa enää mitään sijaa elämässämme. Apilaperheet eli neljän vanhemman malli on hyväksyttävä siirtymävaiheen malli. (Siinä biologiset vanhemmat kasvattavat lapsiaan uusien kumppaniensa kanssa ja lapset asuvat osittain molemmissa kodeissa. Näin lapset eivät kärsi aikuisten synneistä ja ikävöi suotta heille tutuiksi tehtyjä vanhempiaan.) Myöhemmin meidän on siirryttävä säännöstellyn spermapankin käyttämiseen ja yhden sukupuolen adoptiovanhemmuuteen. Näin yksikään perhe ei lisäänny vahingossa, vaan jokainen lapsi on toivottu ja rakastettu. Yhtyminen ja lisääntyminen on erotettava tiukasti toisistaan iänkaikkisesti. Jollei jokaisen meidän usko ole tarpeeksi vahva pyhitettyyn suhteeseen, heikoimmat meistä voivat ainoastaan pidättäytyä toteuttamasta kieroutunutta heterouttaan. He voivat elää ja yhtyä itsensä kanssa, mikä sekin on monin verroin saastaista suhdetta parempi vaihtoehto. Tiettävästi ainakin sisaremme, puolueemme puheenjohtaja Päivi Räsänen on ilmoittanut, ettei häntä tarvitse asettaa spermapankkijonoon, sillä hän ei kykene uusissa, pyhissä olosuhteissa muuhun kuin pidättäytymiseen. Sen sijaan Tampereen hiippakunnan piispa Matti Repo on näyttänyt kirkkokansalleen mallikkaasti esimerkkiä ja pannut jo nettiin julkisen seuranhakuilmoituksen hänelle osoitettua pyhää suhdetta varten. Hän onkin jo aikaisemmin todennut viisaasti, että me kaikki olemme biseksuaaleja. On ihmisen itse valittavissa, onko hän seksuaalisesti pyhä vai taantumuksellinen hetero. Ottakaamme kaikki mallia isä Revosta! Hertta-Mari Kaukonen Kirjoittaja ei pystynyt katsomaan Ylen homoiltaa nauramatta

KOMMENTOI WWW.AVIISI.FI Aviisi 26.11.2010

23


YLIOPPILASKUNTA Aviisi harrastaa kulttuu-

Kaikki läsnäolevat perust

KAIKEN AIKAA KAIKKIALLA Tamy palvelee verkossa www.tamy.fi Tamyn toimistot palvelevat: yleistoimisto ma-pe 9–11 ja 12–16, taloustoimisto ma–pe 9–11 ja 12–15.30, vippikassa ma–pe 12–15 Tampereen yliopiston ylioppilaskunta, Kauppakatu 10, 33210 Tampere Yleistoimisto 03 - 22 30 215 Taloustoimisto/Karita Mattila 044 - 36 10 211 Taloustoimisto/Lea Kontoniemi 044 - 36 10 212

Sihteerit

Kati Rajala, pääsihteeri, 050 - 36 12 854 Katri Suhonen, kv-sihteeri, 050 - 36 12 849

Hanna-Riikka Roine, järjestösihteeri, 050 - 36 12 454 Tea Hoffrén, sopo-sihteeri, 050 - 36 12 846 Johanna Roihuvuo, kopo-sihteeri, 050 - 36 12 847

Hallitus

Aleksi Rantala, puheenjohtaja 050 - 36 12 845 Timo Perälä, vara-pj, 050 - 35 99 806 Mirva Tossavainen, 044 - 35 96 693 Olga Haapa-aho, 050 - 30 30 437

Edustajiston terveiset Viime Aviisin ilmestymisen jälkeen edustajisto on keskittynyt kenties vuoden tärkeimpiin asioihin, eli ensi vuoden talousarvion ja toimintasuunnitelman valmisteluun. Hallitus on valmistellut esitykset molemmista asiakirjoista, ja edustajiston ryhmät sekä jäsenet ovat esittäneet niihin omia aloitteitaan. Sekä talousarviosta että toimintasuunnitelmasta on käyty keskustelua edustajiston iltakouluissa, ja tämän Aviisin ilmestyessä edustajisto on käsitellyt molempia kokouksessaan keskiviikkona 24.11. Iltakouluissa on käyty keskustelua myös Tamyn kieli- ja viestintäperiaatteista sekä asumispoliittisesta linjapaperista, jotka molemmat tulevat edustajiston käsittelyyn vielä tämän vuoden puolella. Laajemmin edustajiston toimintaan voitaneen lukea myös SYL:n liittokokous 19.-20.11. Järvenpäässä, johon hallituksen ja edustajiston jäsenet osallistuivat Tamyn delegaationa. Kokouksessa linjattiin SYL:n tulevan vuoden toimintaa ja valittiin puheenjohtaja sekä hallitus vuodelle 2011.

Antti Hiitti edustajiston varapuheenjohtaja

YLIOPISTOVÄEN KAUNEIMMAT JOULULAULUT - Yhteislaulutilaisuus Torstaina 9.12.2010 klo 15.00 Yliopiston kampuskappelissa (Pinni B, 5.krs) Mukana myös Tampereen yliopiston laulajat

Tiina Heikkilä, 050 - 544 21 80 Varpu Jutila, 044 - 35 92 960 Jaakko Mustakallio, 045 - 65 20 589 Ilkka Tiensuu, 040 - 52 71 189

Palvelut

Lainopillinen neuvonta, 044-36 10 300 Aviisin yhteystiedot löydät sivulta kolme.

Hallituksen päätökset HALLITUS 46/TILIKAUSI 2010 24. marraskuuta 2010 - valitsi naiskulttuuripäivien projektisihteeriksi Laura Tulehmon, varalle Milla Halmeen. - teki esityksen edustajistolle Tamyn asumispoliittiseksi linjapaperiksi. - päätti esittää edustajistolle, että se hyväksyy Tamylle kieliperiaatteet 2.12. kokouksessaan. Esitys kieliperiaatteista tuodaan edustajiston kokoukseen. - päätti harrasteyhdistysten toiminta-avustusten hausta ja myöntämisperusteista vuodelle 2011 - päätti ainejärjestöjen toiminta-avustusten hausta ja myöntämisperusteista vuodelle 2011 liitteen mukaan. Lisäksi hallitus päätti, että Oka ry:lle voidaan myöntää toimintaavustuksen toimintaosuus hakemuksen perusteella. Hakemusta peilataan Okan kanssa yhteistyössä luotuun suositukseen. - päätti toiminta-avustustyöryhmän tehtävistä, toimikaudesta, koosta ja jäsenten hakuajasta. - valtuutti puheenjohtaja Rantalan yhtiökokousedustajaksi 3.12.2010 Juvenes- yhtiöt Oy:n yhtiökokoukseen ja evästi Rantalaa yhtiökokousasioissa. - päätti esittää edustajistolle, että se pidentää 10.5.2010 tekemänsä valtuutuspäätöksen voimassaoloa 31.5.2011 asti. - päätti muistaa äänin 4-3 KY:tä vuosijuhlan johdosta kortilla. - päätti kustantaa kassanhoitajan osallistumiskulut Personec W palkkahallinnon ajankohtaisseminaariin Tampereella 8.12. Kulut 388 (+ Alv 23%) katetaan momentilta 1201/4122. - päätti, että kv-sihteerin tehtävää hakeneista haastatteluihin kutsutaan seuraavat hakijat: Minna Havunen, Gabriel Herrera, Varpu Jutila, Sini Korpinen, Johanna Ryan-Kraujale ja Saara Simonen. - päätti tukea Tamyn jäseniä, jotka ovat ehdolla OLL:n luottamustoimiin liittokokouksessa 2011 enintään 150 eurolla/ehdokas toteutuneiden kustannusten mukaan. Lisäksi hallitus päätti esittää edustajistolle, että se käsittelee Jaakkolan asettamista Tamyn

hallitusehdokkaaksi OLL:n liittokokoukseen lisälistalla tänään kokouksessaan. HALLITUS 45/TILIKAUSI 2010 18. marraskuuta 2010 - avasi hallinnon opiskelijaedustajien haun muutoksenhakulautakuntaan muutetun esityksen mukaisesti. Hakuaika alkaa heti ja päättyy 2.12.2010 klo 23.59. - päätti opiskelijaedustajien valinnat tieteenalayksiköiden johtokuntiin toimikaudelle 1.1.2011-31.12.2012. - antoi vastaukset talousarvioaloitteisiin edustajistolle. - teki esityksen edustajistolle talousarvioksi tilikaudelle 2011. - antoi vastaukset toimintasuunnitelma-aloitteisiin edustajistolle. - hyväksyi muutoksin liitteen mukaisen esityksen edustajistolle toimintasuunnitelmaksi vuodelle 2011. HALLITUS 44/TILIKAUSI 2010 10. marraskuuta 2010 - päätti, että henkilökunnan joululoma on 18.12. – 3.1.2011 ja että Tamyn toimistot ovat kiinni 18.12.2010 – 9.1.2011. - päätti kriteerit Campus Conexus- projektin suunnittelijalle ja avasi suunnittelijan määräaikaiseen tehtävään haun ajalle 11.11.-25.11. kello 16. Työ alkaa 10.1.2011 tai sopimuksen mukaan. Tehtävästä maksetaan ylioppilaskunnan palkkausjärjestelmän mukaista peruspalkkaa (1799,33 € /kk) mahdollisine tutkinto- ja kokemuslisineen. Työsuhteen alussa on neljän kuukauden koeaika. Tehtävä täytetään, jos Tamylle myönnetään hanketta varten haettu rahoitus. Lisäksi hallitus nimesi rekrytoinnissa kuultaviksi asiantuntijoiksi Johanna Roihuvuon ja Johanna Kujalan. - Myönsi palkattoman vapaan Hertta-Mari Kaukoselle ajalle 15.11.-12.12.2010. - valtuutti Hanna-Riikka Roineen Tamyn edustajaksi Tampereen Teatterikesä ry:n vuosikokoukseen 13.12.2010.

Tervetuloa! Toivotamme Aviisin lukijoille rauhallista ja siunattua joulua!

@

Tykkää Aviisista – edes Facebookissa. facebook.com/aviisi Ev.lut. seurakuntien oppilaitostyö

24 Aviisi 26.11.2010

Tuomiokirkonkatu 32 Verkatehtaankatu 11 Ideapark


tutkinto-opiskelijat ovat ylioppilaskunnan jäseniä.

w w w.yo-talo.c om Kau ppakatu 10

Tapahtuu JÄRJESTÖSIHTEERI kertoo, mitä ylioppilaskunnassa tapahtuu. Lähetä tapahtumatietosi otsikolla puffi osoitteeseen jarjestosihteeri @tamy.fi. AINOASTAAN OPISKELIJaTOIMINTAAN liittyväT menovinkIT JULKAISTAAN. Aviisi pidättää oikeuden muutoksiin. Hallat ry pitää sääntömääräisen syyskokouksensa maanantaina 22.11 klo 18:30 alkaen YO-talolla sijaitsevassa Tamyn kokoushuoneessa. Kokouksessa päätetään mm. hallituksesta kaudelle 2011. SOS ry:n sääntömääräinen syyskokous järjestetään tiistaina 30.11. klo 16.30 Linnan 6.

kerroksessa. Tervetuloa! Teema ry:n sääntömääräinen syyskokous pidetään tiistaina 30.11. klo 18.00 Pinni A:n ainejärjestötilassa. Kokouksessa valitaan uusi hallitus ja käsitellään ensi vuoden toimintaa. Tarjolla on myös syömistä ja juomista. Lämpimästi tervetuloa!

Tavaranvaihtotori Tamyn ympäristöjaosto järjestää perinteisen Vaihtotorin Päätalon ala-aulassa perjantaina 26.11. klo 10-16. Tori toimii täysin ilman rahaa. Ota sinäkin osaa Älä osta mitään -päivään ja tuo itsellesi tarpeettomat, hyväkuntoiset tavarasi kiertoon! Torilta voit myös vapaasti ottaa tavaraa.

Toimielimiin valitut hallopedit Opiskelijaedustajiksi päävalinnoissa valittiin seuraavat henkilöt (suluissa henkilökohtainen varajäsen): Biolääketieteellisen teknologian yksikön johtokunta Pirjo Kerola (Maaria Palmroth) Otto Mäkelä (Jani Sarin) Elina Pajula (Rosa Mattila) Informaatiotieteiden yksikön johtokunta Laura Juuti (Timo Perälä) Jaakko Pirinen (Tytti Karvonen) Kimmo Ronkainen (Manteli Numminen) Johtamistieteiden yksikön johtokunta Antti Afflekt (Minja Timperi) Jouni Markkanen (Tuomas Räsänen) Mirva Tossavainen (Ilkka Tiensuu) Kasvatustieteiden yksikön johtokunta Mervi Eskelinen (Juuso Kukkonen) Ville Koskela (Salla Mäkinen) Emmi Yli-luoma (Susanna Hartikainen) Kieli- ja kirjallisuustieteiden yksikön johtokunta Antti Hiitti (Lauri Leinonen) Aino Kaisalmi (Elli Oravainen) Anu Laitinen (Hanna-Kaisa Härme)

Lääketieteen yksikön johtokunta Timo Alander (Elina Pimiä) Maija Pietinalho (Elli Tumppila) Maija Vainikka (Katariina Lassila) Media- ja viestintätieteiden yksikön johtokunta Salla Heikkinen (Suvi Salmi) Anna Kuusamo (Maiju-Riina Huttunen) Sanni Rosten (Juha Kartano) Terveystieteiden yksikön johtokunta Tuulikki Grönberg (Marjukka Viita-aho) Heini Huhtinen (Heleena Laitinen) Katja Varamäki (Heidi Ekman) Yhteiskunta- ja kulttuuritieteiden yksikön johtokunta Olli Herranen (Milla Jurva) Sanni Pietilä (Janne Melanen) Lotta Reito (Johanna Mäntylä) Täydennysvalinnat tiedekuntaneuvostoihin sekä laitosten ja erillislaitosten johtokuntiin kuluvalle kaudelle Tiedotusopin laitoksen johtokunta toimikausi: heti - 31.12.2010 avoimet paikat: 1 varajäsen hakuaika: päättynyt 6.10.2010

Näyttelijätyön laitoksen johtokunta toimikausi: heti - 31.12.2010 avoimet paikat: 2 varsinaista jäsentä ja 2 varajäsentä hakuaika: voimassa toistaiseksi Hoitotieteen laitoksen johtokunta toimikausi: heti - 31.12.2010 avoimet paikat: 2 varajäsentä hakuaika: voimassa toistaiseksi Valinnat yliopistokollegioon, yliopiston hallitukseen ja erillisiin toimielimiin Yliopistokollegiolla, yliopiston hallituksella ja muutamilla erillisillä toimielimillä on omat hakuaikataulunsa, joista tiedotetaan erikseen. Tällä hetkellä haussa: Yliopiston muutoksenhakulautakunta toimikausi: 1.1.2011 - 31.7.2014 (edustajaa voidaan vaihtaa kesken kauden) avoimet paikat: 2 varsinaista jäsentä ja 2 varajäsentä hakuaika: päättyy 2.12.2010 klo 23:59 Yliopistokollegio (täydennyshaku) toimikausi: heti - 31.12.2011 avoimet paikat: 1 varajäsen hakuaika: päättynyt 21.10.2010

Pe 26.11. La 27.11.

Jenni Vartiainen (LOPPUUNVARATTU) 16 e / 14 e*. Ei vip!

Off The Hook:

Sir Nenis (Top Billin), Herman Prime, Dalion, Nikola Tesla, Vixen Vj Paula 5 e / 2 e (opiskelijakortilla)**

Ma 29.11. Ke 01.12.

YleX esittää: Carpark North (DK) 20 e / 18 e*, Ei Vip!

Hayseed Dixie (USA) 15 e / 13 e*

To 02.12. Machinae Supremacy (Swe) + support Kill The Romance 14 e / 12 e*

Pe 03.12. Winter Kill Campaign: Black Christmas Sotajumala, Winterwolf, Seith, Corpset 13 e / 10 e*

La 04.12. TreSeta: LEIMARIT

VERTAISRAHASTO TUKEE YHT.KUN. TUTKIMUSTA Vuoden 2011 alussa avautuva vertaisrahasto alkaa rahoittaa yhteiskunnallisesti merkittävien ilmiöiden tutkimusta sekä edistää vapaata ja autonomista tiedettä. Vertaisrahasto on uusi ja kumouksellinen rahoitusmalli, joka aloittaa Tampereen yliopistossa. Rahasto on mahdollisimman avoin, nopealiikkeinen ja demokraattinen. Vertaisrahasto toimii verkossa ja kerää varoja tutkimusten rahoittamiseen. Osallistua voi jo kymmenellä eurolla kuussa. Tutkimusideat julkaistaan sivuilla, ja niistä päätetään anonyymisti. Tutkimusrahoitusta haetaan ja jaetaan kolmesti vuodessa. Tutkijoille vertaisrahasto on keino saada tukea lyhyille

hankkeille, joiden rahoitus on muuten vaikeaa. Aloitteleville tutkijoille se voi olla ensimmäinen porras tutkimuksen maailmaan ja tieteelliseen yhteisöön. Toteutetut tutkimukset julkaistaan e-julkaisuina vertaisrahaston sivulla www.vertaisrahasto. fi. Lahjoittajille vertaisrahasto antaa mahdollisuuden tukea yhteiskunnallisesti merkittävää tutkimusta riippumatta lahjoituksen suuruudesta. Tämä on ainutlaatuinen tapa osallistua yhteiskunnalliseen keskusteluun. Vertaisrahaston on ideoinut Rohkean Reunaan -osuuskunta, joka toteuttaa projektin yhdessä Tampereen yliopistojen yhteisen Demola-keskuksen kanssa.

Vertaisrahaston lähtölaukaus kajautetaan vuoden vaihteen jälkeen. Avoin tiedotustilaisuus pidetään 9.12.2010 Tampereen yliopiston Linna-rakennuksen salissa K103 klo 13:00-14.00. Lisätiedot: Tere Vadén (tere.vaden(at) uta.fi), Juha Suoranta (juha. suoranta(at)uta.fi), Antti Salminen (antti.salminen(at)uta. fi) Kotisivujen osoite: (sivut avautuvat tammikuussa 2011): www.vertaisrahasto.fi Olemme myös Facebookissa!

klo 22–04, 5 e / 3 e, Ei Vip!

Ke 08.12. Naurunpaikka Stand Up -klubi – Nousevat tähdet MC Antti Syrjä, Rami Valli, Marju-Nella Kivimäki, Henna Kovalainen, Eetu Kuokkanen, Tomi Haustola, HL Arimo Mustonen. Ovet klo 18. Show klo 19. 4 e*

To 09.12. The Mama King Pe 10.12.

+ support The Huligans 12 e / 10 e*

Dimebag Beyond Forever -tour 2010 + support Ghoul Patrol 14 e / 12 e*

Avoinna: pe, la 22-04, viikolla 20-02 Live viikolla klo 21 ja viikonloppuisin klo 23 alkaen. Liput ennakk oon Yo-talo n lippuk auppa www.y o-talo. com ja sisään ilmaise ksi ennen klo 23.00 ** KOMMENTOI WWW.AVIISI.FI Aviisi 26.11.2010 *

25


VAIHDE VAPAALLE

”Raahe miinus kolme, HIFK-Lukko nolla k

JUHO-MATTI PAAVOLA, teksti & Kuva

Gospel-spinning herätt Combatin, attackin ja pumpin lisäksi kuntokeskuksessa voi harrastaa nyt myös gospelia.

J

umala on antanut teille kaksi tervettä jalkaa ja vahvan sydämen! Käyttäkää niitä”, Angela Naishouler kannustaa spinning -pyörän päällä hikoilevia kuntoilijoita. Perinteiset tekopirteät kannustushuudot ovat gospel-spinningissä harvassa. Täällä voimaa pyöräilyyn ja elämään yleensäkin haetaan vahvasta uskosta ja julistamisesta. Aviisi lähti ottamaan selvää, kuinka ruumiillisen rasituksen ja hengellisen ylistyksen yhdistäminen onnistuu? Toisin kuin voisi luulla, gospel-spinning ei ole lähtöisin rapakon takaa. Naishouler keksi ajatuksen hengellisen musiikin yhdistämisestä spinning-tuntiin yhdessä ystävänsä kanssa. Vastaavaa tuntia ei järjestetä missään muualla. ”Latinalaista gospeltanssiryhmää löytyy, ja jumppia maailmalta, mutta tietääkseni gospel-spinningiä ei muualla ole.” Ajatus syntyi alun perin nuorille suun-

natuissa Helluntaiseurakunnan Wake Up –illoissa. Niissä soiva hengellinen ylistysmusiikki antoi iloa ja sanomaa, ja Naishouler halusi ystävänsä kanssa yhdistää saman tunteen liikuntaharrastukseen. Aluksi hengellisiä kappaleita soitettiin perustunneilla muun musiikin seassa, kunnes tänä syksynä gospel-spinning sai oman vuoron maanantai-iltoihin. ”Musiikki on spinningissä pääväline. Halusimme soittaa puhuttelevaa ja va-

”Kun henkinen tunne alkaa viemään, sydämestä kumpuaa asioita. Niitä ei ole mitenkään mietitty tai suunniteltu”, kuvailee ohjaaja Angela Naishouler saarnoja, joita hän pitää.

kaumuksellista musiikkia. Uskonnollista musiikkia on kuitenkin laidasta laitaan. On heviä, teknoa ja kaikkea mahdollista”, Naishouler kertoo. Virsien tahdissa ei gospel-spinningissä tarvitse hikoilla. Gospeltunnin musiikki ei perinteisemmän spinningin rytmikkäästä taustajytkeestä eroa kuin sanoitusten osalta. ”Osa musiikista löytyy iTunesista, osasta kuulen ystäviltä. Sanoma musiikissa on tärkein, mutta lisäksi sen täytyy olla rytmikästä ja liikuttavaa.”

Suomi aloittelijoille Tähän minä uskon

26 Aviisi 26.11.2010

Itse liikunta ja musiikki eivät siis suuresti normaalista spinning-tunnista eroa, mutta muuten heti alusta asti huomaa olevansa tunnustuksellisella tunnilla. Alkulämpöä kevyellä vastuksella otettaessa Naishouler lukee alkurukouksen, jossa haetaan voimaa jaksaa elämässä. Tunnin aikana nostamme useamman kerran kädet, katseen ja ajatukset kohti korkeuksia. Lopuksi luetaan jälleen kiitosrukous. Naishouler intoutuu tunnilla pitämään myös pienen saarnantapai-

sen, kun hän kertoo omista kokemuksista ja uskostaan. ”Kun henkinen tunne alkaa viemään, sydämestä kumpuaa asioita. Niitä ei ole mitenkään mietitty tai suunniteltu. Minulla ei ole opetuksellista taustaa tai osaamista, joten kerron mitä koen, tunnen ja ajattelen uskon kautta”, Naishouler kertoo. Gospel-spinningin hengellinen puoli ei pääty pyörältä noustessa. Loppuvenyttelyn jälkeen Naishouler haluaa tietää, jäikö jollekin mielen päälle


kaksi, Russarö miinus kaksi”, Ylen toimittaja kuulutti merisäätietoja – ja sai varoituksen.

tää tunteita asioita. Tällä kertaa tunnille lisäkseni osallistuneet nuoret naiset poistuvat vähin äänin, mutta usein joku jää juttelemaan pitkäksikin aikaa. Uskovaiset ja ei-uskovaiset kertovat tuntemuksistaan tunnilla ja huolistaan elämässä. ”Usko, Jumala ja tunnilla koettu voivat aiheuttaa todella voimakkaita tunteita. Ihmiset pitää yhtälailla kohdata myös näiden kysymysten kanssa, kuin jos on kysymyksiä lihaskrampista. On vähän vakavampi kramppi, jos joku ottaa sydämestä”, Naishouler valaisee ajatuksiaan.

In the heat of ´90

Aviisissa käytettiin huhtikuussa 1990 ensimmäisiä kertoja ihka aitoa värigrafiikkaa.

Marraskuussa vuonna 1990 Aviisissa paljastettiin salattu totuus yliopistosta.

Spinning-pyörä ei ole enää pelkkä kuntoiluväline, vaan se toimii myös saarnastuolina.

Fyysisen rasituksen lisäksi gospel-

spinningissä saa siis myös sielunhoitoa. Varsinaisen seurakunnassa tehtävän työn korvaajaksi siitä ei kuitenkaan vakiokävijä Tiina Hietamäen mielestä ole. ”Tämä on mukava lisä. Viikko on hieno aloittaa urheilemalla ja kohtaamalla Jumalaa”, Hietamäki kertoo. Hän toivookin gospel-spinning jatkuvan edelleen ohjelmistossa. Kävijöitä on toistaiseksi ollut vähemmän kuin perinteisemmillä spinningtunneilla, yleensä kymmenkunta henkeä, mutta suosio on ollut kasvussa. Naishoulerin arvion mukaan kävijöistä suurin osa on uskovaisia, mutta mukana on myös maallikkoja.

si mieli lurauttaa itkuvirsi ilmoille. Naishouler vaatii laittamaan lisää vastusta ja kannustaa jaksamaan. Painan tunnin loppuun pelkällä pyhällä hengellä, kuten sanonta kuuluu. Gospelspinningissä fyysinen rasitus ja hengellinen sanoma yhdistyvät hienolla tavalla. Kuten Naishouler toteaa, tunne on spinningissä tärkeintä, laji lähtee korvien välistä. ”Kroppa on paras instrumentti. Kun täyttyy hengellä, se lähtee liikuttamaan ihmistä. Ylistystä voi toteuttaa monella tapaa, jotkut hyppivät, tanssivat tai laulavat, toiset harrastavat spinningiä.”

Loppupuolella tuntia oma menoni käy varsin luterilaiseksi. Hiki valuu, pää painuu hartaaseen asentoon ja teki-

Gospel Spinning Liikuntakeskus Go-Go Cityssä maanantaisin kello 19

Vieraisiin pöytiin Sielunhoidollinen rukous niin homojen kuin kaikkien muidenkin ihmisten puolesta on toki ollut itsestään selvää aiemminkin. Rukous ja siunaus tulee ulottaa kaikille ihmisille, jotka sitä pyytävät. Tuossa päätöksessä oli kuitenkin oleellista kirkollisen hyväksynnän ulottaminen samaa sukupuolta olevien parisuhteille. Siitä on lyhyt askel parisuhteen siunaamiseen, mikä tarkoittanee erityistä kirkollista kaavaa. Raamatun näkökulma on erilainen, siksi kirkon jäsenenä suren tuota päätöstä. Päivi Räsänen suree blogissaan kirkon päätöstä rukoilla homo- ja lesboparien puolesta.

Vaikka naispappeus on vielä osin arka asia, ajatukseen lienee parasta totutella. Jo nyt valtaosa uusista papeista on naisia, eikä tahti tule muuttumaan. Teologian opiskelijoista 70 prosenttia on naisia. Yle Uutiset kertoo, että konservatiivitkin joutuvat nielemään naispapit.

Otso Höglund Otso Höglund

KOMMENTOI WWW.AVIISI.FI Aviisi 26.11.2010

27


WWW.AVIISI.FI

Lopullinen totuus Mielipideasioista voi kiistellä

Suomessa ei ole valtionpuoluetta, eikä Suomi kaipaa myöskään valtionkirkkoa!

S

ea st

itäisi oik

p iat

a

ua sin

as

sinä olet? Mi tä kä iel

asemaa tai -oikeuksia. Suomesjät, Suomen tapauksessa kanMit aa? äm o it sa kaikki poliittiset puolusanedustaja. Kirkolla tai usih eet ovat tasa-arvoisessa asekonnolla ei tulisi olla vetomassa, toisin kuin vaikka oikeutta lainsäädäntöön. Komm Kiinassa. Lainsäädäntö perustuu e n t o Tunnustuksettomuuden rationaaliseen harkinwww i .aviis tulisi olla totta myös vataan ja yleisiin ihmisoii.fi aviisi @uta. kaumusten, johon uskonkeuksiin, ei Raamatun fi not lasketaan, osalta. Suotai muun ”pyhän” kirjan messa ei toteudu vakaumussanaan. ten tasa-arvo, koska Suomen Evankelisluterilaisen kirevankelisluterilaisella kirkolla on kon kaltaiset ulkoparlamentaaripaljon lainsäädännöstä nousevia erityis- set toimijat, joiden sanomiselle annetaan oikeuksia. Suomessa ei ole valtionpuolu- painoarvoa jostakin historiallisesta syysetta, eikä Suomi kaipaa myöskään valti- tä, ovat erittäin ongelmallisia toimivan deonkirkkoa. mokratian kannalta. Tottakai yksittäinen kansalainen tai kansanedustaja voi käytSuomessa lähdetään aivan liian helposti tää argumentteinaan Raamatusta nouajatuksesta, että kristillinen yhtenäiskult- sevia mielipiteitä. Näissä tapauksissa jää tuuri voisi normittaa keskustelun lähtö- kuulijan vastuulle päättää, kuinka pätekohdat. Näin toimimalla jätetään suurin vänä argumenttia pitää. osa mielipiteistä syrjään. Tämä tulee hyvin esille sukupuolineutraalin avioliitto- Avioliiton osalta vakaumusten ja homoseksuaalien tasa-arvo voidaan toteuttaa lain ympärillä käydystä keskustelusta. Ajankohtaisen Kakkosen Homoilta- kerralla. Suomen tulisi siirtyä yleiseskeskustelun lähtökohdat olivat kuin suo- ti muualla Euroopassa sovellettavaan taraan yhtenäiskulttuurin käsikirjasta. En- paan avioliiton solmimisessa. Euroopassimmäinen tunti keskusteltiin siitä, mitä sa vain valtiollisen viranomaisen edeskirkko ja Raamattu sanovat homoseksu- sä solmittu avioliitto on valtion kannalta Suomen pitäisi kulkea kohti aidosti aalisuudesta ja homoseksuaalien ihmis- lainvoimainen. Mikäli pari haluaa omaltunnustuksetonta yhteiskuntaa, jos- arvosta. le liitolleen jokin uskonnollisen yhteisön sa millään uskonnolla, puolueelTunnustuksettomassa yhteiskunnassa siunauksen, niin he voivat hakea sitä tälla tai filosofialla ei ole erityis- avioliiton muodosta päättävät lainsäätä- tä yhteisöltä.

rassaa? Kui nk

uomi on hyvin pitkälle maallistunut maa. Lainsäädännössä kuitenkin pyritään pitämään kiinni impivaaralaisesta uskontoja suosivasta yhtenäiskulttuurista, jota ei ole enää vuosiin ollut olemassa. Johtavat poliitikot eivät halua nähdä, että Suomi on nykyään moniarvoinen ja -kulttuurinen maa. Tästä ikävästä päähänpinttymästä on hyvänä esimerkkinä pääministeri Kiviniemen toteamus, että uskontoa ja politiikkaa ei pidä sekoittaa. Hyvä näin, mutta hän meni saamaan hengenvetoon lausumaan, että käykää äänestämässä seurakuntavaaleissa. Mitä ihmettä! Pääministeri puhui itsensä pussiin. Pääministeri ei näköjään ole ollenkaan tajunnut, mitä tarkoitetaan politiikan ja uskonnon sekoittamisella. Kiviniemen kommentti olisi ymmärrettävä, jos sen olisi lausunut iranilainen poliitikko.

PETRI KARISMA on diplomi-insinööri ja Vakaumusten tasa-arvo ry:n puheenjohtaja

28 Aviisi 26.11.2010

Aviisi 16/2010  

Aviisi 16/2010 - Tässä numerossa professori Matti Leisola kumoaa evoluutioteorian ja paljastaa, että kaiken takana on älykäs suunnittelija....