Page 1

2 ti n »2 i h i r ä l u ar tu Kum okakult k e u n Vim aansa r e n i la m Intia ksi koti a oppa

Tampereen ylioppilaslehti Aviisi 12. marraskuuta - 15/2010



Onko ylioppilaskuntien kehyhankkeissa järkeä? »12



Tiina Elovaara on 23-vuotias yliopisto- Monikulttuurisuus on näkynyt elokuvissa vasta vähän aikaa »14 opiskelija ja perussuomalainen »10


HELPS Nana Imai came to Finland from Japan via USA and UK. Mentor Mari Saarela tells her what a manager really does »4

Kolmas maailma on täällä Lukutaito ja koulutus ovat tehokkain tie tasaarvoon ja kehitykseen. Jos kuulut maailman onnekkaisiin lukutaitoisiin, pystyt myös ottamaan asioista selvää ja vaikuttamaan. Muutos syntyy tietoisuudesta – me kerromme asioista, joista valtamedia vaikenee.

16.10. loRD est 2 3.10. Cot toN Clu B - DJ N uori s ep p ä 30.10. DJ Juels 6.11. DJ Fyrre 13.11. dj Juels 20.11. Cot toN Clu B - DJ N uori s ep p ä 27.11. F r a nt i c - Dj Fyrre & Dj p igeon da d 4.12 . COt tOn CLu B - DJ N uori s ep p ä 11.12. DJ Fyrre 18 .12. DJ Juels


e n t rY

! 4318 7001 2345 6789 ME I KÄ L Ä I N E N MA I J A P I R K A N MA A N O K 1130 123456

KuninKaanKatu 2 2 , tampere WWW.amariLLO. Fi


KUNINKAANKATU Maailmankuvalehti_Voima_125x167.indd 1

ma - to 11:00 - 01:00 • pe 11:00 - 02:00 l a 1 1 : 0 0 - 0 3 : 0 0 • s u 12 : 0 0 - 0 1 : 0 0

2010-04-30 13.08

<€€€€€€€€€ > alv


pääomapako 800 mrd €

kehitysapu 80 mrd €



– kankkulan kaivoon vai köyhyyden vähentämiseen? miten veroparatiisit ja kehitysapu liittyvät toisiinsa? miten globaaleilla veroilla voidaan poistaa köyhyyttä? miten minä voin muuttaa köyhdyttäviä rakenteita? Globbariverkostossa saat ajankohtaista tietoa kehitysmaista ja köyhyyden syistä. Saat myös ideoita, miten voit vaikuttaa oikeudenmukaisemman maailman puolesta.

Like Aviisi. At least on Facebook.

Tule kuulemaan ja keskustelemaan maanantaina 22.11. klo 17-18.30 Tampereen yliopiston keskustakampukselle, Pinni-rakennuksen RH B3112 (os. Kanslerinrinne 1, Tampere). Globbarit on Kepan koordinoima valtakunnallinen vapaaehtoisten verkosto, joka vaikuttaa päättäjiin kehityskysymyksissä.


2 Aviisi 12.11.2010

kehitysyhteistyön palvelukeskus


Aarni Korpela

Seppo Honkanen



She never went abroad


hen we tap on our smartphone’s touch screen to book a last minute flight to Hong Kong, we are living the third phase of globalisation which started half a millennium ago. The costs for transferring, managing and storing information have collapsed. Travelling is cheap – and intercontinental. The first giant leap was ocean sailing. It made the global yet slow and troublesome interaction possible. The second phase of globalisation started in the 19th century when steam ships and trains huffed and puffed both themselves and many new locations on the map. Telegraphy made it possible to send short messages far. A little over a century ago, landline telephone and combustion engine gradually started the efficient transferring of information and goods. Jet planes have been taking people from one place to another since the 1960s.

What do

During her long life, my great-grandmother Alma witnes-

sed three wars and Finland’s independency. Even the Kainuu province in Northern Finland got electricity, running water, train connection, cars, tractors and other gadgets. But when the over 90-year-old Alma pondeo td red on the one thing that had changed the most, she Wha nk? i h t stated that it was the position of women. you s i i v Alma never went abroad. I doubt that she ever even .a www saw the sea, let alone anyone who was a foreigner. i@ aviis Varpu Jutila My grandparents did not travel much either. I think that the most distant place my grandfather Nikke ever Writings from Tamy visited was the town of Vyborg. It belongs to Russia now but back then it was still a part of Finland. THE COLUMNIST IS A MEMBER OF THE STUDENT UNION EXECUTIVE BOARD ”Our neighborhood is the best place to be”, he emphasised. Last summer, I travelled to South America on a whim. Yesterday, I discussed going to Australia with a friend and to St. Petersburg with another. I have friends working in Moscow, Madrid, New York and God knows where else. My uncle lives in Thailand. My aunt sends photos on my ave you ever been to a count- world lies in internationalisation. The mobile from Egypt. My mother used to live in the United ry with a language that you do world has changed in such a way that it States. My sister went out with a Greek man. not understand? Tried to ma- is no longer possible to nurse the age-old I am not particularly international. But the world is. A ke something of signs with incompre- Nordic welfare state possessively within massive change has taken place in an astonishingly short hensible text written in strange letters? our borders. period of time. Finland is now a European country with Been pleased with short menus translapeople from all over the world. Global problems – climate change, ted poorly into English? overpopulation, crises of capitalism – inIt is likely that a child born in the 21st century will witness If you do not know the language, you volve us, too, and they require global soas great changes as my great-grandmother did. will learn by spending time in the count- lutions. The weakening dependency raPerhaps, in the future, old age will mean aching hips at ry. But the problems do not disappear: tio will soon leave us with a crying need the age of 200. Perhaps last minute flights to Moon will even though it might not take long to of work force. Even our innovations mehappen all the time. Perhaps the humankind will alienate learn how to order a pint, taking care of an nothing significant without internasocially after creating a too tempting artificial virtual reamore complicated matters can be difficult tional cooperation. lity. for a long time. To an international stuA university or a student union aiming It is also possible that overpopulation, running out of nadent, the University, Student Union and truly at being international cannot shut tural resources and climate change along with bitter battFinnish society are as inaccessible as the international students outside the deciles will lead to a complete economic collapse. Perhaps gloYo-talo building without a lift is to some- sion making. Participating in the superbalisation with its intercontinental flights and optical fibone with a physical disability. vision of students’ interests must be mare cable is merely a blink of an eye in history: perhaps huThe internationalisation of our insti- de much more accessible. Hopefully, the mankind will regress into a state in which it spent the pretutions of higher education is not just a language strategy which Tamy’s Council vious millennia. crafty scheme created by the Ministry of of Representatives will decide on at the But what if the one thing that changes the most is the poEducation to get the institutions into fan- end of the year pushes internationalisasition of a human? cy university ranking lists. Future of the tion forward.



.fi! iisi v a

? Get your v ink oic th

d ear

too at ww


God damn!


Making Tamy more accessible


Tampereen ylioppilaslehti Aviisi Kauppakatu 10, 33210 Tampere • fax: (03) 212 7257 • email Päätoimittaja: Seppo Honkanen 050 3612 853, • Toimittaja Hertta-Mari Kaukonen 050 3612 852, hertta-mari. • Siviilipalvelusmies Ville Ilkkala, 044 3610 219, • Kannen kuva Ville Ilkkala • Ulkoasu Seppo Honkanen • Kääntäjä Minna Päivärinta • Kustantaja Tampereen yliopiston ylioppilaskunta • Ilmoitusmyynti Pirunnyrkki oy, Kari Kettunen 020 7969 583, Arto Antila (valtakunnalliset) 020 7969 589 • ISSN 0358-9145 • Paino Botnia Print, Kokkola • Osoitteenmuutokset opiskelijat:

www.av facebook.c om/aviisi, muut: Avusta Aviisia! Jos sinulla on halua kirjoittaa Aviisiin, ota yhteyttä KOMMENTOI päätoimittajaan. WWW.AVIISI.FI

Aviisi 12.11.2010


UP TO DATE Ajan hermolla FINLAND was a grand duchy of Sweden until 1809 and then an autonomic area of Russia until 1917.

Mari Saarela and Nana Imai have a mentorship where both gain and neither one loses.

Get help from a mentor

International students face difficulties in work life networking. Mentors help them in acquiri


mentoring programme for connecting international degree students and work life veterans began in September. Through the programme, students can get help and guidance for the first steps of their career path. Mentoring is a part of the WorkPlace Pirkanmaa project aimed at supporting students with an international background in acquiring work. International students need support in finding work more than Finns since they usually do not have any existing networks in Finland. Even the contacts made during studies are often limited to the University. In addition to mentoring, support for networking is available at company events organised by WorkPlace Pirkanmaa. ”Some of the international students face great difficulties even in acquiring an internship place. Some Finnish students also have trouble getting work but at least they know which companies operate in the Pirkanmaa region and they know people who work here. Mentors may offer their own contacts for the international student’s use”,

4 Aviisi 12.11.2010

Coordinator Marika Vanhatalo from WorkPlace Pirkanmaa says. In addition to contacts, job hunting often requires Finnish language skills. ”Finnish language skills are required in some working environments but not all. The Pirkanmaa region has international companies with English as their working language. It pays to find out how much an international student should focus on Finnish studies while they are still studying”, Vanhatalo states. In the programme, the mentor and student form a discussion pair that meets approximately six times for 1,5–2 hours at a time. The programme has 17 mentoring pairs which include five students of the University of Tampere. The programme lasts until next April. Since mentoring is based on voluntariness, the participants do not receive any monetary compensation. ”Some of the mentors are foreigners and some are Finnish. Some Finns wanted to take part in the programme because they have also studied abroad and remember all the difficulties that international students may have to deal with. The students offer their

I have learned what being a manager truly means. It is not just being busy. Nana Imai

mentors information on their culture and the current University life”, Vanhatalo explains. The mentors and students discuss, for instance, what the Finnish work life is like, how one can apply for work and what students should concentrate on in their studies from the work life perspective. The University of Tampere career and recruitment service’s personnel also offer guidance in similar matters. ”Earlier, all the international students were exchange students. During the past years, the situation has changed so that we now have internatio-

nal degree students as well. We want to send a message to work life that international students often wish to stay in Finland instead of just visiting here”, Vanhatalo says. Vanhatalo feels that employers do not yet know how to make good use of the multicultural work force that graduates from universities. ”A company does not have to make large changes in order to become more international since they can simply hire international students. They have skills of their field and knowledge of their culture and language.” One of the students in the mentoring programme is Nana Imai, a Japanese student who is now studying for the third year in the Bachelor’s Programme in Social Sciences. She has also studied in the United States and England before coming to Tampere. ”The University develops and creates new know-how but is very unconnected with the society when it comes to work life. Since the University does not know where students end up working at, it would require an unreasonable amount of time to teach the daily operations of a possible working pla-

Tip us about news | 050 - 36 12 853 INFORMATION about Finland in English: VILLE ILKKALA

TOAS lost exchange student’s belongings by accident The student received compensation only with the help of a lawyer


abien Taverson, a French exchange student who was studying in the Tampere University of Technology, got an extremely unpleasant surprise in August when he returned to his TOAS home after a week’s visit at a friend’s place. Everything he owned was gone because the flat had been accidentally cleaned up for the next tenant, even though his rental agreement was still valid for the next three weeks’ time. Taverson went to TOAS’ office and demanded compensation but TOAS was ready to pay only EUR 500 since his belongings were old. He contacted the police, the Student Union and finally a lawyer, at which point TOAS agreed to pay compensation that covered the What do yo price of every item lost. Taverson u received help from the lawyer free of charge since he had no income. t a

ith employme

w elp


ents ne ed


Hertta-Mari Kaukonen, Ville Ilkkala


ce”, Imai says about the benefits of the programme. Imai has been in the mentoring programme for two meetings only and yet she has already gained concrete knowledge from the programme. ”I have learned what being a manager truly means. It is not just sorting the paperwork, using the computer and phone and being busy. I have seen what sort of tasks, responsibilities and problems a manager really has to deal with”, Imai states and refers to the work desk of her mentor’s, Organisation Manager Mari Saarela of The Finnish Association for Persons with Intellectual Disabilities. Saarela also finds the mentoring programme useful and not just from the student’s point of view. ”In our association, the Finnish language is very important but we would still like to find a way in which we could operate with international students. This is mutually beneficial since we want to include international influences in our activities”, Saarela says.


ing work.

ent Comm .av www @ aviisi


Health care: The services of the Finnish Student Health Service (YTHS) do not include the possibility to see a specialist, giving birth or abortion. Many health insurance policies do not include chronic diseases or pregnancy. Insurances: It is practically impossible for international students to get a Finnish health or accident insurance. Other insurances are also difficult to get. Housing: International students have to pay for the summer months’ rent retroactively even if they only live in Finland for the winter. Invoices: Most banks do not grant netbank ID for international students unless the student has regular income. Paying invoices is especially difficult with payment ATMs that do not have instructions in English.

take which happens very rarely. Our rental agreements end on time and there cannot be any overlapping in the agreements. If anyone finds any of our conventions puzzling, they can contact us at TOAS. Our decisions can be altered if we receive additional information on a matter”, Ylimäki explains. Taverson’s friend, Margarita K., who studies in the English language Master’s Programme for Journalism and Mass Communication in the University of Tampere, feels that the compensation offered by TOAS is unreasonably low, especially when compared with TOAS’ usual compensation practice. TOAS asked Margarita to leave her

flat in Kaukajärvi and move to Mikontalo, Hervanta, since the building in Kaukajärvi was going to be demolished. As she was travelling, she forgot to return the keys of her “The end is quite happy but I August, even though the student’s previous flat to TOAS. had to go to TOAS, the poli- rental agreement was valid un“I thought that since they wece and a lawyer first! So I lost til the end of August. The other re going to demolish the building a lot of time. And I lost a lot of tenant got another flat only after anyway, nobody was going to live things I will never get back, such they complained that the first flat there anymore. When I brought as calculators, flash drives and my had someone else’s belongings in the key in a week later, they charpassport”, says Taverson. ged 100 euros for returning it late. it. The incident is particularly How can these sort of things I know for sure that TOAS did not strange because the flat had alrea- happen, TOAS’ Customer Service need the key”, Margarita says. dy been given to another student Manager Pia Ylimäki? Hertta-Mari Kaukonen once before in the beginning of “We have made the kind of mis-

? Do intern ink at th i



Problems in Finland

WTF? No travel card discount for exchange students? WHAT’S THE PROBLEM IN THE UNIVERSITY? TELL US AND WE WILL FIND THE ANSWER!


n the beginning of June, the terms for Tampere City Transport’s student discount changed. Every student now needs a Finnish identity number and a Finnish place of domicile in order to receive student discount for their travel card. In practice, this means that exchange students are not eligible for the discount anymore and international degree students must register Tampere as their place of domicile at the Local Register Office. Why is this the case, City of Tampere Product Designer Tanja Lehtonen?

”In the beginning of June, we

started using a public transport customer register, and student discount is now available only for a personal travel card. We feel that Population Information System is the right place to ensure that the information in our register is correct, and the direction of costs between cities is always based on the customer’s place of domicile. However, everyone under the age of 25 years is eligible for youth discount which equals the amount of student discount. You do not need a Finnish place of domicile or a Finnish identity number in order to receive youth discount. Student discount is a bene-

fit which the city may provide optionally and voluntarily, and our funds are limited.” What do you think about the change, Tamy’s Secretary for International Affairs Katri Suhonen?

”International students have the same need for affordable bus tickets as Finnish students. Over 12% of our exchange students are not eligible for youth discount. On the whole, the number is so small that it probably does not have a significant effect on the economy of Tampere City Transport.”

Hertta-Mari Kaukonen



UP TO DATE Ajan hermolla EVERYONE’S INVITED! Tamy Development cooperation and environment week 2010, 22.-26. 11.

Samuel Ranta, Markus Sunela, Ilari Laitinen ja Miamaria Saastamoinen opiskelevat esperantonkielisten kirjojen ympäröiminä.

Miljoonat puhuvat keksittyä kieltä Yliopisto-opiskelijoiden esperantoryhmässä kokoontuu nuoria harrastajia


uurimmat ongelmat esperanton kielessä ovat, että juuri kukaan ei tiedä sen olemassaolosta. Ja ne, jotka tietävät, luulevat, että sitä ei käytä enää kukaan”, yliopisto-opiskelijoiden esperantoryhmää reilun vuoden vetänyt Markus Sunela sanoo. Esperanto kehitettiin 1800-luvun lopussa, jolloin englanti, ranska ja saksa olivat yhtä laajassa käytössä kansainvälisesti, eikä mikään kieli ollut saavuttanut toista merkittävämpää asemaa. Esperantosta oli tarkoitus tulla maailmankieli, jota puhumalla olisi pärjännyt kaikissa kansainvälisissä tilanteissa. Esperanton sanasto on hyvin samantapainen kuin ranskassa, englannissa ja espanjassa. Kielioppi on erittäin helppo, koska siinä ei ole poikkeuksia. ”Ihmiset eivät yleensä usko, että esperanto toimii ihmisten välisessä kommunikoinnissa. Mutta kyllä se toimii! Itseäni oli häirinnyt pienestä asti kielten epäloogisuudet ja olin heti kiinnostunut esperantosta, koska se on niin loogista”, opiskelijoiden esperantoryhmäläinen Samuel Ranta sanoo. Esperantoa puhuu erilaisten arvioiden mukaan sadastatuhannesta miljooniin ihmisiin. Saa kuitenkin hakemalla hakea, missä sitä käytetään työkielenä. Esperantistit osaavat mainita vain kaksi paikkaa: San Marinon kansainvälisessä tiedeakatemian ja yhden matkatoimiston. Joillakin pareilla esperanto on ainut yhteinen kieli, joten esperantoa toise-

6 Aviisi 12.11.2010

Esperantosta oli tarkoitus tulla maailmankieli, jota puhumalla olisi pärjännyt kaikissa kansainvälisissä tilanteissa. na äidinkielenään puhuvia lapsia syntyy välillä. Suomessa on tilastokeskuksen mukaan ainakin yksi esperantoa äidinkielenään puhuva ihminen. Esperantosta oltiin Suomessa hyvin kiinnostuneita solidaarisuusvuosikymmeninä 60–70-luvuilla, mutta kieli on kokenut uuden tulemisen internetaikakaudella. Keskustelupalstoilla on helppo saada tuttuja pienenkin kielen opettelun jälkeen. Nyt harrastajissa on paljon myös nuoria, vaikkei heitä yhdistyksissä juuri näykään. Markus Sunela törmäsi itse ensimmäistä kertaa esperanton tapaiseen keksittyyn kieleen volapükiin, kun luki Aku Ankkaa lapsena. Kandintyötä tehdessään Sunela huomasi, että volapük on oikeasti olemassa oleva kieli, eikä pelkästään Akun harmiksi luotua mongerrusta. Pian tämän oivalluksen jälkeen Markus löysi volapükin seuraajan, esperanton. “Esperantoyhdistyksessä ei ollut

juurikaan nuoria mukana, joten aloin koota yliopistoporukkaa mukaan. Teekkarina minua kiehtoo se, että esperanto on insinööriratkaisu kieliongelmaan”, Sunela sanoo. ”Olen tutustunut isän kautta espe-

rantoon jo 6-vuotiaana. Olin iloinen, kun nyt on tullut nuorten toimintaakin. Aikaisemmin esperantoa piti harrastaa papparaisten kanssa”, Sunelan kerhossa mukana oleva opiskelija Miamaria Saastamoinen hymyilee. Tullakseen mukaan opiskelijoiden kerhoon, ei tarvitse osata esperantoa tai olla esperantoyhdistyksen jäsen. ”Esperanto on helppo kieli oppia, koska sen kielioppi on täysin säännöllinen ja sanoja johdetaan paljon toisista sanoista. Voin luvata, että jos tänne tulee uusi opiskelija, hän osaa esperantoa ensimmäisen tapaamisen jälkeen”, Sunela sanoo. Opintokerhossa on mukana kymmenisen opiskelijaa Tampereen yliopistosta ja teknilliseltä yliopistolta. Kerhossa on tapaamisia noin parin viikon välein. Kerhossa opiskellaan kieltä, mutta myös kuunnellaan esperantonkielistä musiikkia ja pelataan pelejä. Joskus on katsottu elokuvia, kuten esperantonkielinen scifi-elokuva Incubus, jota tähdittää Star Trekistä tuttu näyttelijä William Shatner. ”Jatkossa on tarkoitus monipuolistaa toimintaa eli esimerkiksi käydä retkillä ja pitää kulttuuri- ja vaihtoehtokahviloissa luentoja kielestä”, Sunela sanoo. Helsinkiläiset opiskelijat saavat esperanton alkeiskurssista opintopis-

teitä, toisin kuin Tampereella. Tampereen yliopiston kielikeskuksen tarjonnassa ei ole mitään esperantoksi, ei edes itseopiskelupuolella. Esperantokurssista on kuitenkin tarkoitus kehittää kielikeskuksen kanssa sellainen, että siitä saisi opintopisteitä. Ainakin toistaiseksi opiskelijat ovat mukana toiminnassa silkasta harrastamisen ilosta. ”Esperanto on mukava harrastus. Se tarjoaa paljon luettavaa, sillä kiinasta ja pienistä kielistä ei käännetä läheskään niin paljon kirjoja englanniksi kuin esperantoksi”, opiskelija Ilari Laitinen sanoo. Hertta-Mari Kaukonen

Esperanto haltuun - Wikipedia: wiki/Esperanto - Tule seuraavaan opiskelijatapaamiseen 24.11. klo 18 Nestoon (Satakunnankatu 30 C 6) tai ota yhteyttä esperantoryhmään: Markus Sunela 040-7685165,, tai Miamaria Saastamoinen - Tampereen esperantoyhdistyksen päivystysajat ovat maanantaisin klo 16–17 Nestossa, jolloin joku on aina paikalla, mutta jäsenet ovat pääasiassa vanhempaa väkeä - Esperanton ilmaista opetusmateriaalia löytyy täältä: http://fi.lernu. net/

Tip us about news | 050 - 36 12 853 MIESTEN VUORO Documentary film about Finnish sauna in Niagara at Niku Hooli

170 persons took part in Tamy’s celebration


Tamy’s 85th anniversary was celeb-

rated 5 November. Approximately 180 admission cards were sold but since a few could not come, some 170 participants were there. During the formal dinner, the audience was entertained by Tampere University Singers, Torvikopla big band, Matti and Liisa Huhta and chanters Kaisa Myllylä and Teemu Suoniemi. The after party took place at the packed Yo-talo club with musician Olavi Uusivirta as the performer. ”You could tell that people enjoyed themselves”, Suvi Tossavainen, the project secretary for the anniversary celebration says.

New bicycle lanes planned to Yliopistonkatu New one-way bicycle lanes will be constructed on both sides of Yliopistonkatu. The two-metre wide bicycle lanes will be paved with red tarmac, and the separating lanes between bicycle lanes and pavement will be paved with stone. The east side pavement of the street will be widened to four metres, and the centre islands in pedestrian crossings will be widened as well. The intersections from Lähteenkatu and Sorsapuisto to Yliopistonkatu will be narrowed so that the pedestrian crossings will be shorter.

Tamy seeks a Secretary for International Affairs Present secretary Katri Suhonen will be retiring from the office by the end of this year. ”It has been a great experience to work with the international students and like-minded people within the Student Union and the University”, Suhonen says.


Ketä kiinnostaa?


Restless autumn in Lapinkaari building


his autumn has been remarkably restless in Lapinkaari, a TOAS building which is reserved for exchange students only. During the past weekends, the police have had to visit the building on various occasions because of over the top partying. “The behaviour has been extremely bad. The most unfortunate incident took place a few weeks ago when a 40-centimetre thick layer of light expanded clay aggregates (LECA) was spread in the lift and, as a result, the lift was damaged. It also caused a safety hazard because people got trapped in the lift”, TOAS Customer Service Manager Pia Ylimäki says. Those guilty for the lift episode were found and they have agreed to pay for the damage. But this was not the only incident during that weekend: “Someone had stolen caution tape from a construction site and taped the whole building with it. The tenants could not get out. We have filed a police report and the case is being investigated”, Ylimäki states. Ylimäki is sorry for those students who have come to Tampere to actually study and not just party. Because of the disturbances, some of the buildings reserved for exchange students have to be supervised by security guards. “I would like to appeal to the students and point out that any cleaning and repair costs will increase the rents”, Ylimäki emphasises. Hertta-Mari Kaukonen

ähi-idän tilanteesta kertovat uutiset ovat tylsää luettavaa. Konflikti Israelin ja palestiinalaisten välillä on jatkunut jo niin kauan, että suuri osa ihmisistä ei jaksa enää välittää. Joku miehittää, mutta ketä? Ja mitä väliä? Kyllähän maailmaan sotia ja kurjuutta mahtuu. Välinpitämättömyyden tuntee Jerusalemissa. Kolmen monoteistisen uskonnon pääkaupunki tulvii vierailijoita ympäri maailmaa. Vanhakaupunki, Via Dolorosa ja Pyhän haudan kirkko kuuluvat useimpien suomalaistenkin pakollisten nähtävyyksien listalle. Kuitenkin vain kivenheiton päässä näistä pyhiinvaelluspaikoista on kurjuutta, jota on kivassa ketjuhotellissa yöpyessään hankala ymmärtää. Jos joskus satut matkalle Jerusalemiin, ota kalenteriisi turistikohteiden lisäksi myös päiväkävely Silwaniin, palestiinalaisten asuttamaan kaupunginosaan vain vajaa kilometri Itkumuurista etelään. 45 000 asukkaan Silwan on köyhä, likainen ja turvaton. Tiheästi rakennettujen talojen pihoissa juoksentelevat omat ankat ja kanat. Yhdessä talossa saattaa asua neljän eri sukupolven edustajia. Maaliskuussa Jerusalemin kaupunki julkisti aluetta koskevan suunnitelman, joka tunnetaan nimellä King’s Garden Plan. Silwanissa on nimittäin juoksennellut muutakin kuin siipikarjaa: Israelin kuningas Daavid rakensi perimätiedon mukaan palatsin alueelle noin tuhat vuotta ennen ajanlaskun alkua. Suunnitelmassa hahmotellaan Silwanin asuinalueen AlBustanin länsiosan muuttamista houkuttelevaksi historialliseksi turistikohteeksi. Kaupunki ilmoitti asukkaille, että heidän talonsa tuhotaan uusien rakennelmien tieltä. Alueen länsipuolella asuvien perheiden pitää löytää itselleen vastapari itäpuolelta ja muuttaa heidän luokseen. Jos itäpuolella asuva kieltäytyy ottamasta toista perhettä kotiinsa, tuhotaan hänenkin talonsa. Al-Bustanin asukkaita ei kuultu päätöstä tehdessä. Silwan sijaitsee Itä-Jerusalemissa, joka on Israelin armeijan miehittämä alue, ei virallisesti tunnustettu osa Israelia. Kansainvälisten lakien mukaan sen enempää Jerusalemin kaupungilla kuin millään muullakaan Israelin hallinnon osalla ei ole oikeutta häätää Itä-Jerusalemissa asuvia palestiinalaisia kodeistaan. Jerusalem ja Länsiranta ovat edellä kuvatun kaltaisia räikeitä ihmisoikeusrikkomuksia pullollaan. Oikeuksia poljetaan jatkossakin, koska kansainvälinen yhteisö – eli myös sinä ja minä – on liian laiska tehdäkseen mitään. Nyt ei vaan kiinnosta.

Tutkittu juttu Taas on saatu selville uusia asioita maailmasta

Flunssaan on ehkä keksitty parannuskeino!

Brittitutkijat ovat pystyneet osoittamaan, että ihmisen vastustusjärjestelmä voi tuhota flunssaviruksen sen jo tunkeuduttua ihmissolun sisälle. Aiemmin on luultu, että viruksia tappavat vasta-aineet toimivat vain solujen ulkopuolelta käsin. Läpimurto voi johtaa siihen, että tavallinen flunssa voidaan parantaa lääkkeillä, mikä ei nykyisin ole mahdollista. Uudenlaiset lääkkeet parantaisivat tätä nyt löydettyä ihmisen luontaista kykyä tappaa viruksia. Lääkkeitä voitaisiin kehittää myös esimerkiksi oksentelua aiheuttavaa norovirusta ja ripulia aiheuttavaa rotavirusta vastaan. Uusien viruslääkkeiden ensimmäiset kliiniset kokeet voidaan aloittaa tutkijoiden arvion mukaan 2–5 vuoden kuluttua. Asiasta kertoo muun muassa The Independent, Suomessa

Ravintotieteilijä laihdutti 12 kiloa roskaruoalla

Yhdysvaltalainen ravintotieteen professori Mark Haub pudotti painostaan 12 kiloa kymmenessä viikossa mutustamalla keksejä, sipsejä ja donitseja. Haub halusi todistaa, että laihtumisessa merkitsee enemmän kokonaiskalorimäärä kuin ravintoarvot. Laihtuminen onnistui, koska hän kulutti enemmän kaloreita kuin söi. Hänen päivittäinen kalorimäärä jäi 1800 kaloriin. Haub söi kymmenen viikon ajan sokerisen herkun aina kolmen tunnin välein oikeiden aterioiden sijaan. Kaksi kolmannesta miehen kaikista syömisistä koostui tänä aikana roskaruuasta. Hän myös nautti päivittäin proteiinipirtelön ja monivitamiinitabletin sekä pienen määrän vihanneksia. Miehen terveys ei ainakaan lyhyellä tarkastelulla kärsinyt roskaruokadieetistä, päin vastoin. Haubin projektista uutisoi CNN, Suomessa Iltalehti. KOMMENTOI WWW.AVIISI.FI Aviisi 12.11.2010













Pieni pallo Internet ja suihkulentokone ovat kutistaneet maailman helpommin saavutettavaksi kuin koskaan aikaisemmin. Miten päädyttiin tilanteeseen, että thaimaalainen poimii puolukkamme ja kaikki ravaavat vaihdossa? Verna Leinonen, teksi


uuan englantilainen insinööri, James Finlayson, saapui 1800-luvun alun Pietariin. Englannin lait kielsivät koneiden viennin, mutta ovelat venäläiset kiersivät pykälää kutsumalla insinööritaitoa teollistamaan maataan. Finlaysonin eräs ryyppyilta Pietarin yössä kävi erityisen kohtalokkaaksi Tampereelle. Silloin Finlayson nimittäin kuuli, että täällä on valjastamaton koski. Loppu on historiaa. ”Historiankirjoituksemme on paikallaanpysyvyyden historiaa. Tosiasiassa avaintapahtumat tapahtuvat jossain muualla ja säteilevät vaikutuksiaan meille”, professori Mikko Lehtonen sanoo olohuoneensa sohvalla. Lehtonen vetää Liikkuva maailma -tutkimusprojektia Tampereen yliopistossa. ”Historiaa ei ole kirjoitettu suhteiden ja liikenteen näkökulmasta, vaikka olemme aina olleet kansainvälisiä. Ihmisen ensisijainen olotila on aina ollut liike”, Lehtonen toteaa. Homo sapiens on yli 100 000-vuotias, viljelytaito noin 10 000. Varsin lyhyt aika on oltu paikallaan. ”Olemme viehtyneet ajattelemaan, että tämänhetkinen elämämme on erityisen erityistä”, Lehtonen toteaa. Samaa sanoo professori Pauli Kettunen Helsingin yliopiston politiikan ja talouden tutkimuksen laitokselta.

puhelimessa. Hetkinen, hetkinen, professorit. Aina on liikuttu, mutta onhan tämä tahti nyt jotain vallatonta. Pakettimatkat 1960-luvulla, interrail 1970-luvulla ja kehityksen viimeistelevä Ryanair kumppaneineen 2000-luvulla. EU, Schengen! Ihmiset ravaavat vaihdoissa, työharjoitteluissa, matkoilla. Ystävystyvät, rakastuvat, tekevät lapsia pitkin poikin maailmaa. ”Kyllä tuon tuostakin tulee niitä, jotka sanovat suoraan, että esimerkiksi nyt kun Erasmus-vaihto-opiskelu loppuu, haluaisin hakea Erasmus-harjoitteluun, kun espanjalainen tyttöystävä jäi sinne, ja takaisin pitäisi päästä”, kertoo kansainvälisten asioiden koordinaattori Kaisa Kurki Tampereen yliopistosta. Suomalaiset yliopisto-opiskelijat ovat voineet osallistua Erasmus-ohjelmaan vuodesta 1992 alkaen. Silloin vain 14 opiskelijaa tuli Erasmuksen kautta Tampereelle, himppusen enemmän lähti. Tänä vuonna luvut ovat ihan eri luokkaa. Kaikkien vaihto- ja harjoitteluohjelmien kautta Tampereelle tuli 508 opiskelijaa ja 454 lähti, valtaosa juuri Erasmuksen kautta. ”Noin 30 prosenttia Tampereen yliopiston opiskelijoista lähtee ulkomaille, kun verrataan sisäänottomääriä lähteneiden määrään”, Kurki sanoo. Tosin osuus oli samaa luokkaa, 29 prosenttia, jo vuonna 1999. Entä ammattikoululaiset? Elääkö aka-

Pääasiassa Pohjanmaalta muutti liki 300 000 ihmistä Yhdysvaltoihin 1800luvun lopussa ja 1900-luvun alussa, saman verran 1960-luvulla paremman elintason perässä Ruotsiin. ”Ajatellaan, että mennyt maailma oli suljettu, mutta silloinkin on ollut valtavaa liikkuvuutta”, Kettunen sanoo

8 Aviisi 12.11.2010

teeminen maailma kansainvälisyyskuplassa kuvitellen kaikkien muidenkin reissaavan? Lehtonen allekirjoittaa väitteen. Akateemiset ovat hänen mukaansa etuoikeutettuja reissaajia. ”Akateemisilla ja duunareilla on erilaiset toimintatilat, jotka tulevat erilai-

Kulttuuriset ainekset ovat aina kiertäneet, ajatellaan vaikka romaania. Ei sitä ole Suomessa keksitty. professori Mikko Lehtonen

Akateemisissa piireissä kansainvälisyys on normi. Täytyy olla matkustussivistystä, muuten ei käy normaalista. professori Mikko Lehtonen

sesta kulttuuripääomasta. Yhteiskuntaluokka periytyy.” ”Akateemisissa piireissä kansainvälisyys on normi. Täytyy olla matkustussivistystä, muuten ei käy normaalista.” Lehtonen heittääkin, että ihminen on jatkuvasti kahdessa työssä: palkkatyössä ja imagotyössä. Reissausnormia häiritsee nimittäin paine olla yhä ekologisempi. Akateemisen lentomatkustajan tulee tuntea huonoa omaatuntoa ja hyvitellä sitä edes päästömaksuilla. ”Ole avarakatseinen, mutta älä saastuta”, Lehtonen summaa. Opetusministeriön korkeakoulujen kansinvälistymistrategia, joka ulottuu vuoteen 2015, kannustaa yhä enemmän kansainväliseen yhteistyöhön. Korkeakouluista on tehtävä ”aidosti kansainvälisiä opiskelu- ja työyhteisöjä” – kilpailukyvyn nimissä tietysti! ”Suomea brändätään houkuttelevaksi paikaksi, jotta maantieteellisen paikan siteistä vapautuneet, innovatiiviset työntekijät haluaisivat tulla tänne suorittamaan työtään”, Kettunen sanoo. Paikallistasolla brändäystä tekevät kunnat, kansainvälisellä tasolla koko Eurooppa. Brändätessä kaivetaan esille positiivisia puolia: suomalaiset ovat tekniikka- ja keksintömyönteistä väkeä! Ollaan, ollaan! Tämä on innovaatioiden luvattu maa! Kilpailukyvyn nimiin on jauhettu 1970luvulta asti. Sieltä alkaa myös nykymuotoisen, yltiöglobaalin talouden tarina. Öljykriisi ja Nixon olivat niin sanotun valuuttakursseja säännelleen Bretton Woods -järjestelmän loppu. Sen jälkeen maa toisensa jälkeen purki valuutan ja korkojen sääntelyjärjestelmiään.

”Suomessa päätökset tehtiin hyvin vähällä poliittisella keskustelulla. Päätökset nähtiin välttämättömyyksinä. Ne olivat lähinnä Suomen Pankin sanelemia”, Kettunen kertoo. Kettusen mukaan sen jälkeen läpi puoluekentän on puhuttu kilpailukyvystä. Vasemmistokin puolustaa kilpailukykyä ja vannoo sen takaavan hyvinvointivaltion jatkumisen Voisiko talouskasvun oravanpyörästä hypätä pois? Voisiko koko Suomi downshiftata? Kettusen mukaan se riippuu kansallisvaltion globaalista asemasta. Valtiot eivät ole katoamassa, mutta toimintaympäristö on globaali. Suomen on yksin paha alkaa huudella. Globaalin talouden kulmilla notkuu paljon kovempiakin kundeja. ”Vaikka me olisimme paikallamme kuin tatit, olemme osa globaaleja työmarkkinoita”, Kettunen sanoo. Paperitehtaat toisensa jälkeen sulkevat ovensa. Selluloosa vatkataan nyt jossain muualla kuin Kemijärvellä ja Varkaudessa. Samaan aikaan perussuomalaiset räsäyttävät kymmenen prosentin kannatuksen lasikaton rikki, ja politiikantutkijoilta menee yöunet. Lehtosen mielestä oikeistopopulismin kannattajia ovat juuri globaaleilla työmarkkinoilla häviäjän rooliin joutuneet. ”Miltä se nyt tuntuu, kun joku professori tulee jauhamaan suvaitsevaisuudesta, ja itse istut kotona työttömänä ja maahanmuuttaja ajaa entistä bussiasi”, Lehtonen heittää esimerkin. Työvoima ja pääoma ovat saaneet liikkua vapaasti viimeiset 40 vuotta. Tullanko tämä aikakausi muistamaan hurjan sääntelemättömyyden aikana,

villin lännen kapitalismina? ”Globaali talouskriisi on saanut suuntautumaan yhä enemmän kansalliseen protektionismiin. Eikä esimerkiksi Kööpenhaminan ilmastokokousfiasko paljon luottamusta kansainväliseen yhteistyöhön luonutkaan”, Kettunen sanoo. Kettusen mukaan talouskriisin jälkeen on myös puhuttu paljon enemmän talouden sääntelystä ja esimerkiksi Kansainvälisen valuuttarahaston IFM:n asemasta. Florencio, Mario, Juan, Jimmy, Osmán, José. Siinä kuusi ensimmäistä nostettua; chileläisten kaivosmiesten selviytymistarinaa seurasi koko maailma. Julkisuus käy yhä globaalimmaksi. Seuraako tästä tietoähky? ”Ehdottomasti”, Lehtonen huudahtaa. Viime viikonloppuna valittiin Suomen ensimmäisen Dancen voittaja. Tanssiohjelmaformaatti on Idols-Fullerin käsialaa ja ostettu 20 maahan. Voittajasta, joensuulaisesta Sam Vaherlehdosta, tuli osa globaalia viihdetodellisuutta. Lehtonen ei kuitenkaan antaisi formaattikaupalle globalisaation erityisleimaa. ”Kulttuuriset ainekset ovat aina kiertäneet, ajatellaan vaikka romaania. Ei sitä ole Suomessa keksitty. Tosin näin kaupallinen ja teollinen hyödyntäminen, mitä formaatteihin liittyy, on uutta.” Ensisijainen olotilamme on liike. Nyt meitä pitkälti liikuttaa raha, mutta myös vaikkapa Erasmus- rakkaudet. Ajatuksessa superkansainvälisestä 2010-luvusta on pientä leuhkinnan makua. On sitä ennenkin lähdetty. Ja missä seuraava Finlaysonimme tällä hetkellä ryyppää, sitä ei kukaan voi ennustaa.



Kaverikirja Nimi: Tiina Elovaara Ikä: 23 vuotta Ihmissuhde: Sinkku Koti: Pyynikillä ”Olen vaihtanut ItäTampereelta varovasti lännen puolelle, mutta tämän kauemmaksi koskesta ei voi mennä.” Koulutus: Ylioppilas, opiskelee aikuiskasvatusta Tampereen yliopistossa. Työ: Elisan myyjä ja sijaisopettaja ”Huomenna menen Sammon yläasteelle sijaiseksi.” Vastuutehtävät: Kaupunginvaltuu-

tettu ”Olen lasten- ja nuortenlautakunnassa sekä sivistys- ja elämänlaatupalveluiden lautakunnassa, jossa olen Veltto Virtasen varajäsen.”

Harrastukset: Koripallo ja lenkkeily ”Koripallo on minulle rakas laji. Enää en ehdi pelaamaan seurassa, mutta meillä on kaveriporukalla oma korisjengi.” Musiikki: Sitä sun tätä ”Tänään aamulla fiilistelin Palefacen uutta Helsinki – Shangri La –levyä. Siinä on yhteiskunnallista sanomaa. Palefacen riimittely on huumoripitoista, mutta samalla tarkkanäköistä ja vaikuttavaa.” Elokuva: Blow ja Avatar 3D ”Olisin voinut mennä katsomaan Avatarin toisenkin kerran, mutta olin ulkomailla kevättalvella.” Poliittiset idolit: Timo Soini ja Sauli Niinistö ”Tähän olisi hieno sanoa joku menestynyt naispoliitikko, mutta nyt ei kyllä tule yhtään hyvää ehdokasta mieleen.”



10 Aviisi 12.11.2010

Tiina Elovaara on 23-vuotias yliopisto-opiskelija, joka ihailee Timo Soinia. JUHO-MATTI PAAVOLA, TEKSTI & kUVA


yydän usein ihmisiä arvaamaan, mistä puolueesta olen. Toistaiseksi ensi yrittämällä ei ole osuttu oikeaan kertaakaan”, Tiina Elovaara naurahtaa. Hän opiskelee yliopistossa aikuiskasvatusta ja on yhteiskunnallisesti aktiivinen 23-vuotias nainen. Lisäksi Elovaara on Tampereen kaupunginvaltuutettu ja kuuluu perussuomalaiseen puolueeseen. Nuoret yliopistonaiset eivät ole perussuomalaisten vahvinta kannattajakuntaa, joten Elovaara on joutunut usein selittämään puoluevalintaansa. Tätä selitystä olemme tulleet kuulemaan. Elovaara asui lapsuutensa ja kävi peruskoulun Itä-Tampereella. Kaukajärvi ei ehkä vedä vertoja pääkaupunkiseudun pahimmille alueille, mutta lähiötausta on vahva osa Elovaaran identiteettiä ja puoluevalintaa. ”Olen tällainen lähiön lapsi. Elämä kerrostalolähiössä ei aina ollut helppoa. Kyllä siellä tietyt epäkohdat näkyivät.” Ylioppilaaksi Elovaara luki lähempänä keskustaa Kalevan lukiossa. Opinnot jatkuivat Pirkanmaan ammattikorkeakoulussa kulttuuri- ja kongressipalveluiden tuottamisessa, mutta ala ei tuntunut oikealta. ”Koin noudattaneeni yhteiskunnan velvoitetta, että lukion jälkeen pitää lähteä opiskelemaan korkeakouluun”, Elovaara kertoo. ”Hain yliopistoon heti kirjoitusten jälkeen, mutta en päässyt. Toivon, että olisi ollut helpompaa päästä opiskelemaan yliopistoon, pääsykoemenettely nykyisellään on todella raskas.”

Koulutuspolitiikka onkin lähellä Elovaaran sydäntä. Hän haluaa lyhentää opiskeluaikoja, mutta se tulisi tehdä houkuttimilla pakon sijasta. Jotain rajoituksia on oltava, mutta omakohtaisen alanvaihtokokemuksen takia hän haluaa opintojenohjaukseen enemmän satsausta jo ylä-asteelta lähtien. ”Itsensä etsiminen ja hakeminen on sallittua. Myös oman osaamisen kehittäminen työelämässä opiskelun välissä on oltava mahdollista.” Politiikkaan Elovaara lähti mukaan vuonna 2007. Aktiiviselle naiselle osallistumien päätöksentekoon oli luonnollinen valinta. Poliittinen koti löytyi perussuomalaisten riveistä, sillä Elovaara kaipasi vaihtoehtoa valtapuolueille. ”Olin kyllästynyt vallitsevaan politiikkaan. Valtapuolue vaihtui hallituksessa, mutta meno ei muuttunut. Perussuomalaiset on eri tavalla kriittinen porukka.” Elovaara kokeekin olevansa protestipoliitikko. Hän haluaa toimia kanavana, jonka kautta heikompiosaiset ja syrjäytyneet voivat saada äänensä kuuluviin. Hän kaipaa suomalaisen politiikan kenttään enemmän keskustelua ja aktiivista otetta. ”Se ei riitä, että huudetaan ja kritisoidaan. On lähdettävä likaamaan kätensä.” Perussuomalaiset on melkoisen sekalainen seurakunta, mutta yleensä se mielletään oikeistopopulistiseksi ja konservatiiviseksi puolueeksi. Elovaara ei allekirjoita tätä ajatusta, vaan hänen mielestä perussuomalaiset kuuluvat enemmän puoluekentän keskustaan. Sosiaalipolitiikassa-

Olen tälläinen lähiön lapsi. Elämä kerrostalolähiössä ei ollut aina helppoa. kin puolue on enemmän vasemmalla kuin oikealla. Hän itse edustaa liberaalia ja nuorempaa linjaa. ”Tiedostan kyllä, että me olemme isänmaallinen konservatiivinen puolue. Minulla ei ole niin voimakkaita mielipiteitä mitä tulee esimerkiksi homoavioliittoon tai aborttiin, mitä jollain meidän porukassa on.” Sopeutuminen ei ole aina helppoa. Asioista täytyy keskustella paljon ja jokainen joutuu joustamaan, jotta yhteinen ääni saadaan muodostettua. Elovaara on joutunut jossain asioissa äänestämään myös erilailla kuin oma valtuustoryhmä. Se hänelle on sallittu. ”Politiikassa on paljon keski-ikäisiä miehiä. Kun ajattelee, minkälainen on suomalainen mies, niin kyllä sieltä löytyy vahvoja mielipiteitä ja änkyrämeininkiä. Sen kanssa taisteleminen tuottaa välillä tuskaa.” Entä miten liberaali akateeminen perussuomalaisnainen suhtautuu maahanmuuttoon? Aihetta on pidetty yhtenä tärkeänä syynä puolueen suosion kasvuun. Elovaara on hyvillään, että asiasta puhutaan.

”Maahanmuutto oli pitkään aihe, jota pidettiin epäkorrektina, varsinkin jos esitti kritiikkiä sitä kohtaan. Tästäkin aiheesta pitää pystyä puhumaan. Mikä meidän kantokyky on? Mikä maahanmuuton vaikutus tähän yhteiskuntaan on? Pitää katsoa sitä kaikkien eri osapuolten näkökulmasta.” Elovaara ei halua sulkea rajoja kokonaan, sillä ihmisten liikkumisesta ja globalisaatiosta on tullut pysyvä osa maailmaa. Ehtivä nuori nainen on myös työskennellyt kouluavustajana maahanmuuttajalasten parissa eikä siedä ihmisvihaa missään muodossa. Hän haluaisi lisää resursseja integrointiin, kuten kielenopetukseen. Perustoimeentulo on turvattava, mutta muuten Elovaara haluaisi parantaa mahdollisuuksia omatoimiseen toimeentuloon. ”Tänne otetaan ihmisiä ja sullotaan heidät keskuksiin odottamaan oleskelulupia vuosikausiksi ilman mahdollisuutta edes käydä töissä. Haluaisin vetää huomion pois, oletko sinä rasisti vai etkö ole –tyyppisestä väännöstä siihen, että miten käytännönasiat hoidetaan: Kun ihmisiä tulee, niin miten heidät saadaan integroitua tänne.” Perussuomalaisten noste on tällä hetkellä vahva. Sen kannatusluvut kolkuttelevat jo kolmen suurimman puolueen lukuja. Keväällä nähdään, kantaako gallupsuosio vaaliuurnille saakka, ja jos kantaa, kuinka perussuomalaiset vastaavat kasvaneen vastuun haasteeseen. Silloin pelkkä kritiikki ja huutelu eivät enää riitä. Elovaara ainakin luottaa omaan porukkaansa. ”Perussuomalaiset kyllä kasvavat vastuuseen. Halua kantaa vastuuta löytyy”

Perussuomalaisten nousu ja uho P erussuomalaisten tähti on ollut kovassa nousussa politiikan pelikentillä viime aikoina. Tuoreet mielipidemittaukset kertovat todella suuresta, 14,6 prosentin kannatuksesta. Näillä lukemilla perussuomalaiset kipuaa Suomen neljänneksi suurimmaksi puolueeksi. Valtio-opin professori Heikki Paloheimo Tampereen yliopiston politiikan tutkimuksen laitokselta pitää ilmiötä poikkeuksellisena. ”Suomessa on eurooppalaisittain erittäin vakaat puolueolot. Kannatus ei yleensä muutu dramaattisesti vaa-

likauden aikana. Siihen nähden mielipidemittauksissa on nyt huima muutos”, Paloheimo kertoo. Kannatuksen kattokaan ei välttämättä ole tullut vielä vastaan. SDP:n teettämän kyselyn mukaan perussuomalaisia voisi mahdollisesti äänestää jopa 32 prosenttia ihmisistä. Keskeinen tekijä perussuomalaisten suosioon on Paloheimon mielestä tyytymättömyys suuriin puolueisiin. ”Vaalirahoituskohu on synnyttänyt epäluottamusta suuriin puolueisiin, joka kanavoituu nyt perussuomalaisille protestiääninä. Myös asiakysy-

mykset ovat luoneet perussuomalaisille kannatusta.” Maahanmuuttoon epäilevästi tai kielteisesti suhtautuvat, arvokonservatiivit ja maaseudun palveluiden katoamista ja jätevesiasetusta vastustavat ihmiset ovat siirtyneet perinteisten suurpuolueiden riveistä perussuomalaisiin. Entä kantaako gallupmenestys vaaleihin asti? Paloheimo epäilee: ”Äänestysvarmuus kyselyissä on perussuomalaisten kohdalla huomattavasti muita puolueita alhaisempi. Osa suosiosta selittyy myös Timo Soinin

valovoimaisella persoonalla, mutta häntä voi äänestää vain Uudellamaalla.” Entä jos hallituspaikka kuitenkin napsahtaa kohdalle? Pystyykö perussuomalaiset pitämään protesti-imagonsa voitokkaiden vaalien jälkeen? ”Soini on jo nyt alkanut korostamaan realistista linjaa: Moniin asioihin ei löydy helppoja ratkaisuja. Mutta kannattajakunta on varsin kirjava joukko protestoijia, joiden käyttäytyminen vaalien jälkeen on epävarmaa. Riski kannatuksen laskemiseen on suuri”, Paloheimo analysoi.



KEHITYSYHTEISTYÖ JUHLAVUOSI Tänä vuonna Tamyn kehitysyhteistyöviikko järjestetään kymmenennen kerran! MIRVA HELENIUS, teksti

Kuuluuko kehitysyhteistyö yo-kunnil Ylioppilaskuntien tekemä kehitysyhteistyö ei ole itsestäänselvyys. Katariina Kyckling


lioppilaskuntien ei pidä hallinnoida kehyhankkeita. Ylioppilaskunnat ovat vääriä tahoja toteuttamaan kehitysyhteistyötä, koska se ei kuulu ylioppilaskuntien ydintehtäviin. Lisäksi kehitysyhteistyöhön tarvitaan eritysosaamista, jota ylioppilaskunnilla ei ole. Tämän takia niillä ei pitäisi olla omia kehy-hankkeita. Mielestäni kehitysyhteistyö on erittäin kannatettava asia ja tärkeä kysymys yhteiskunnassa ylipäätään, ja se tulisikin maassamme keskittää muutamalle osaavalle toimijalle. Aiheeseen linkittyvien tietojen ja taitojen sekä muiden resurssien keskittämisellä ja ammattimaisen hallinnoinnin kautta kehitysyhteistyöhankkeil-


la saataisiin enemmän aikaan niiden kohdemaissa. Kehy-hankkeissa tarvitaan erityisesti hallinto-osaamista: muun muassa kohdemaiden tuntemusta, ymmärrystä kehitysyhteistyön toimintaperiaatteista, budjetointitaitoja ja muita hankkeen ohjaukseen tarvittavia resursseja. Eri ylioppilaskunnilla on ollut kielteisiä kokemuksia liittyen nimenomaan hankkeiden hallinnoinnin vaikeuksiin. Esimerkiksi KY:llä oli ongelmia kumppanin varojen käytön seurannassa Brasiliassa, eikä varmuutta rahoituksen oikeasta käytöstä loppujen lopuksi saatu. Myös muilla ylioppilaskunnilla ja SYL:lla on ollut hankaluuksia hankehallinnossa. Paremmalla osaamisella ja toiminnan pitkäjänteisyydellä ongelmat oltaisiin voitu välttää tai vähintäänkin minimoida haasteiden vakavuus, jos ongelmiin oltaisiin osattu puuttua ajoissa. Se, että toimijat saavat opetella kehitysyhteistyöhankkeiden tekemistä, ei nähdäkseni ole riittävä peruste yli-

oppilaskuntien omille kehy-hankkeille. Oppiminen sinällään on kannatettavaa, mutta sen tulisi tapahtua muiden organisaatioiden, esimerkiksi Kepan kautta. Kehitysyhteistyöhön ei missään nimessä saisi käyttää opiskelijoiden jäsenmaksuvaroja. Ensinnäkin ylioppilaskunnat saavat kerätä jäsenmaksua julkisoikeudellisten tehtävien hoitamista varten, eikä kehitysyhteistyö kuulu niihin. Tämän lisäksi jäsenen pitäisi saada itse päättää, käytetäänkö hänen varojaan kehitysyhteistyöhön vai ei. Yksi hyvä tapa voisi olla se, että ylioppilaskunnat voivat jäsenmaksunsa yhteydessä kerätä vapaaehtoista maksua jollekin tietylle, muun toimijan vetämälle kehitysyhteistyöprojektille. Näin jäsenet saisivat vapauden valita itse. Ylioppilaskunnilla voi toki olla pie-

nimuotoista kehitysyhteistyötoimintaa. Tämä ei mielestäni kuitenkaan missään tilanteessa voi sisältää omia Katariina Kyckling on kauppatieteiden hankkeita, vaan esimerkiksi muiden kandidaatti, joka on ollut mukana toimijoiden hankkeiden ja projektien KY:n kehyjaoston toiminnassa.

siä, ja mielestäni ylioppilaskunnan te- hy-aterialla. Suuri osa aktiiveista on kehitysmaakemä kehitysyhteistyö on juuri tällaiehitysyh- nen pyrkimys. tutkimuksen opiskelijoita, jotka saateistyön vat lisää käytännön kokemusta setarkoitus Ohjaamalla budjetistaan 0,7 prosent- kä kehitysyhteistyöstä että hanketoion lisätä tia kehitysyhteistyöhön HYY halu- minnasta. Hankkeen hyvä hallinnointasa-arvoa aa kannustaa myös Suomen valtiota ti ei ole nopeaa ”rahat tilille” -toiminja hyvinvointia maa- nostamaan omia määrärahojaan YK:n taa, vaan vaatii selvitystyötä, osaamisilmassa, joka on epä- suosituksen mukaisiksi. Suurin osa ta ja yhteydenpitoa eri osapuolten vätasaisesti jakautunut - HYY:n kehy-rahoituksesta tulee kui- lillä. Halpaa tai ilmaista koulutusta on meillä täällä pohjoises- tenkin Suomen ulkoasiainministeriöl- kuitenkin hyvin saatavilla esimerkiksa asiat kun ovat erittäin tä, jonka hyväksyntä tarvitaan jokai- si Kepan järjestämänä. Eri hankkeihyvin. Ylioppilasliikekin selle hankkeelle ja jolle toiminnasta den tiimoilta ollaan myös koko ajan on kautta aikain perustellut säännöllisesti raportoidaan. Ylioppi- yhteydessä yhteistyöjärjestöihin setoimintaansa solidaarisuuden laskunta siis sekä auttaa Suomen val- kä ulkoministeriöön. Kun toiminta on ja tasa-arvon ajatuksilla. Ajatte- tiota kehitysyhteistyön toteuttamises- vapaaehtoista, rahaa ei kulu esimerlemme yhä, että on oikein auttaa hä- sa että toimii esimerkkinä valtiolle. kiksi konsulttiyhtiöiden palkkioihin HYY:n kehy-varojen käyttöä oh- ja resurssit voidaan suunnata suoraan dässä olevia ihmisiä. Ylioppilaskunnan ei pidä ajaa vain jaavan kehyvaliokunnan toiminta on kohteeseen. opiskelijoidensa etuja, ja ylioppilas- avointa kaikille ylioppilaskunnan jäkunnan arvot, kuten vastuullisuus ja senille eli kuka tahansa voi tulla mu- Ylioppilaskunnan kehy-toiminta antasa-arvo, yltävät myös globaalisti jä- kaan päättämään varojen käytöstä. taa hyvin yhteyden paikallistasoon, ja senistön ulkopuolelle. Yliopistola- Jäsenmaksut eivät ole opiskelijan ai- apua saavat ruohonjuuritasolla yksitki määrittelee, että yhtenä ylioppilas- noa tapa osallistua rahallisesti, sillä täiset ihmiset. Rahaa ei vain anneta kunnan tarkoituksista on edistää jä- varoja kerätään myös vapaaehtoisilla johonkin epämääräiseen kohteeseen, sentensä yhteiskunnallisia pyrkimyk- kehy-maksuilla ja niin kutsutulla ke- vaan toteutetaan aktiivisesti hankkei-


12 Aviisi 12.11.2010

tukemista, kummilapsitoimintaa sekä viestintää kehitysyhteistyöhön liittyvistä asioista. Viimeistään yliopistolaista kumpuaa peruste sille, miksi ylioppilaskuntien ei pitäisi tehdä kehitysyhteistyötä: sitä ei voi tulkita yliopistolain mukaiseksi tehtäväksi. Kehy ei siis ole ylioppilaskuntien ydintoimintaa. Kehyhankkeiden sijaan ylioppilaskuntien pitäisikin keskittyä varsinaisten tehtäviensä hoitamiseen. Hädässä olevien auttaminen on tietysti erittäin tärkeää, mutta ylioppilaskuntien yleensä vähäisten taloudellisten resurssien kohdistaminen siihen ei ole oikein. Taloudellinen tuki ei ole ainoa keino toimia hädässä olevien tukena, vaan ylioppilaskunta voi esimerkiksi kannustaa jäseniään vapaaehtoistoimintaan muiden organisaatioiden kautta.

ta, joita pystytään hallinnoimaan itse. Kehitysyhteistyön kautta ylioppilaskunta voi myös luoda kansainvälisiä verkostoja, tehdä yhteistyötä muiden opiskelijajärjestöjen kanssa ja auttaa opiskelijoita kehitysmaassa. Kehitysyhteistyö ei ole ainoastaan konkreettisen elämänlaatua parantavan asian toteuttamista kehitysmaassa, vaan siihen kuuluu muun muassa kansainvälisyyskasvatusta, tiedottamista ja viestintää sekä itse kohdemaassa että Suomessa. Yliopisto-opiskelijat toimivat tulevaisuudessa asiantuntija- ja johtotehtävissä, joissa heillä on mahdollisuus vaikuttaa kehitysmaiden asioihin monella tavalla. Opiskelijoiden kehitysmaa-tiedoissa on kuitenkin puutteita, ja kehy-toimintaa tarvitaankin myös lisäämään ylioppilaskunnan jäsenten tietoa maailmassa vallitsevasta eriarvoisuudesta. Laura Ollikainen on filosofian ylioppilas, joka on toiminut HYY:n kehy-valiokunnan tiedottajana.

Kehy- ja ympäristöviikkoa vietetään 22.–26. marraskuuta Tampereen yliopistossa. VERKKOSIVUT Lisätietoa löydät osoitteesta

Kasvun rajat 2010 kehitysyhteistyötä ja ympäristöä

Menetetyt sukupolvet


N in tä s iel

istä kankk täm ula t i e

lioppilaskunnan kehitysyhteistyö-aiheista teeuoriso on kehityksessä vaiettu ryhmä, vaikmaviikkoa on järjestety vuosittain vuodesta ka maailman väestöstä puolet on alle 30-vuo2001 lähtien. Kymmenettä kertaa järjestettävän tiaita ja pelkästään 15-24 vuotiaita nuoria on viikon teemana on tänä vuonna talouskasvun, kehiliki viidennes. Vammaisten, naisten, lasten ja tyksen ja ympäristön keskinäissuhde. Vuonna 1972 vanhusten oikeudet tunnustetaan, mutta mitä Rooman Klubin tilaama raportti Kasvun rajat esitti, oikeastaan tiedämme maailman nuorista ja heidän toiveisettä väestö ja talous eivät kasva samaa vauhtia, ja seltaan? vitäkseen tulevaisuudesta ihmiskunnan on muutetNuorisotyöttömyys kivunnee tänä vuonna korkeimmiltava kehityksen suuntaa. Problematiikka on entistä leen sitten toisen maailmansodan. Suuri osa nuorista asuu ajankohtaisempi tänä päivänä. maissa, joissa väestö on runsas ja työllistyminen haastavaa. Kehitysajatteluun perinteisesti kuulunut usko taMuodostamme laskennallisesti noin neljänneksen maaillouskasvuun ja yhteiskunalliseen kehitykseen on viiman työvoimasta, mutta yli 40 prosenttia työttömien määme vuosina joutunut niin ilmasto-, ruoka- kuin firästä. Vuoden 2009 lopussa työttömiä nuoria oli virallisissa nanssikriisin kyseenalaistamaksi. Miten ympäristötilastoissa 81,2 miljoonaa – ja sekin on kaunisteltu totuus. ongelmien ehkäisy ja kehitysmaiden nousu köyhyydestä ovat sovittavissa yhteen? Kärjistääkö talousn? M it ä ivoo kasvu sosiaalisia ja ympäristöongelmia, vai onka m Tulevaisuudessa maailma pystyy työllistämään kenties n vain neljänneksen nuoristaan. Jo nyt monet ovat vailko se avain niiden ratkaisemiseksi? la työtä ja elävät köyhyysrajan alapuolella. ViralliKeskusteluissa puhuttaa ilmastorahoitus, sesti työttöminä ovat tosin vain he, joilla on siihen talouskriisin vaikutukset kehitysmaissa Kom m varaa: muiden on otettava vastaan mitä työtä taja nouseva degrowth-ajattelu. Jos luennot www entoi .avii hansa. Kansainvälinen työjärjestö ILO:n mukaan puuduttavat, tarjoaa kehy- ja ympäristösi aviis yli 150 miljoonaa nuorta aikuista joutui tulemaan viikko myös koulutuksia, taide-elämyksiä i@ut .fi toimeen alle euron päiväpalkalla vuonna 2008. ja illanviettoja. Tule kuulolle – kokemaan ja ILO puhuukin jo menetetystä sukupolvesta. Vuokeskustelemaan! teen 2020 mennessä työmarkkinoille tulee arviolta 1,3 miljardia nuorta, mutta uusia työpaikkoja syntyy ehkä vain 300 miljoonaa. Ulkoministeriössä konflikti- ja yhteisPoimintoja viikon ohjelmasta: kuntakysymyksissä neuvonantajana toiminut Olli Ruohomäki on ennustanut, että tulossa on darwinilainen eloonjäämistaistelu. Vuonna 2050 meitä on kenties jopa yhdekTiistai 23.11 Ympäristötori klo 10-14 päätalon aula sän miljardia pakkautuneena liitoksistaan natiseviin suurYmpäristötorilla kehitysyhteistyö- ja ympäristöjärjeskaupunkeihin. Työtä ei riitä kaikille.

ä olet?

On k


ty ehi

sapu rah




Corner cabinet Kolumni

töt sekä yritykset esittelevät toimintaansa. Tutkimuksissa on havaittu, että maiden, jossa nuoria on Keskiviikko 24.11 Seminaari: Talouskasvu – hyvinvoinnin elinehto? klo 12-16 Väinö Linna -sali Seminarissa tarkastellaan kriittisesti kehitysajatteluun liittyvää talouskasvuihannetta ja pohditaan vaihtoehtoisia kehityksen ja hyvinvoinnin malleja. Torstai 25.11 klo 15.15 – 17 Paneeli: Puolueet puntarissa, Pinni B 1097. Paneelissa keskustellaan Suomen ilmasto- ja kehitysyhteistyöpolitiikan risteyskohdista Torstai 25.11 Kierrätyssoitintyöpaja, klo 17 Attila, 6 krs. Oletko aina miettinyt miten romuista saisi luotua soittimia, tai miltä muropaketista luotu kitara voisi kuulostaa? Voit tulla joko luomaan soittimia kierrättämällä, tai sitten vain tulla mukaan soittamaan luotuja aikaansaannoksia. Omat romut mukaan – paikaltakin materiaalia löytyy! Perjantai 26.11 Ekskursio Olkiluotoon Ennakkoilmoittautuminen Nyt Sinulla on mahdollisuus lähteä omin silmin katsomaan, miten energiaa Suomessa tuotetaan. Ekskursiollamme tutustutaan sekä ydinvoiman että tuulivoiman tuotantoon Olkiluodossa. Tervetuloa! Perjantai 26.11 päätösbileet, NUTS AND BANANAS, Kahvila Valo (Puutarhakatu 11) show time klo 23. Afrikkalaista ja afrokaribialaista musiikkia esittää SWEET JAM. Luvassa myös kehyaiheinen visa loistavilla palkinnoilla. Vapaa pääsy!

poikkeuksellisen paljon, konfliktiherkkyys lisääntyy. Nuorisopullistumaksi kutsuttu väestöilmiö lisää nuorten työttömyyttä ja syrjäytymistä. Toimettomilla nuorilla ei ole tuloja eivätkä he kykene säästämään. He eivät luo valtioille verotettavaa eivätkä synnytä tuotteiden tai palvelujen kysyntää. Myös heidän koulutukseensa käytetyt resurssit valuvat hukkaan. Nuoret ovat yhteiskunnallisen kehityksen moottoreita. Sen potentiaalin menettäminen maailmanlaajuisesti on mittava uhraus. Tämän päivän nuoriso on se joukko, jonka tulee löytää ratkaisut edeltäneiden sukupolvien synnyttämiin yhteiskunnallisiin ongelmiin. Saamamme perintö on haastava ja haavoittuva – emme voi väittää vastaanottaneemme vähäistä tehtävää. Millä voimavaroilla ja valmiuksilla käymme mahdollistamaan tulevaa? Katri Suhonen Kirjoittaja on Tamyn kansainvälisten asiain sihteeri, joka jättää hyvästit ylioppilaskuntatoiminnalle vuodenvaihteessa.



HARRASTAMME KULTTUURIA Aviisi harrastaa kulttuuria———



METALLIMUSIIKKI Raskasta joulua -kiertue Tampereen Pakkahuoneella perjantaina 26.11.2010.

Harjunpää ja pahan pappi -elokuvassa Helsinki esitetään monikultuurisena suurkaupunkina. Kuvassa Peter Franzen.

Kuka? Tervetuloa, Mitä? vieraat kulttuurit! 2000-luvulla suomalainen elokuva on muuttunut entistä monikulttuurisemmaksi Henri Waltter Rehnström, teksti


arhaillaan teattereissa pyörivää Harjunpää ja pahan pappi -elokuvaa mainostetaan ensimmäisenä Suomessa tehtynä puhdasverisenä trillerinä. Mutta elokuvalla on myös muitakin ansioita. Yksi jännärin sivujuonista kertoo väkivaltaisesti miehensä menettäneestä musliminaisesta. Naisen uskontoa ei kuitenkaan millään tavalla alleviivata. Islam esitetään elokuvassa luonnollisena osana suurkaupunkimaisesti sykkivän Helsingin monikulttuurisuutta. Harjunpää ja pahan pappi on tuorein osoitus siitä, miten suomalainen elokuva on muuttumassa entistä monikulttuurisemmaksi ja suvaitsevaisemmaksi. Viimeisen kymmenen vuoden aikana uskottavasti kirjoitettuja etnisesti ei-suomalaisia henkilöhahmoja on esiintynyt kotimaisessa elokuvassa enemmän kuin koskaan aikaisemmin.

merkitystä vaan naamioituvat kenkälankin avulla aidoiksi Afrikan immeisiksi. Tämän jälkeen heitä luullaan muun muassa ihmissyöjiksi. Ensimmäinen vakavasti maahanmuuttajateemaa käsitellyt suomalainen elokuva oli nuorena kuolleen Matti Sokan ainoaksi pitkäksi ohjaustyöksi jäänyt Musta Lumikki (1971). Elokuva kertoo suomalaisesta sairaanhoitajanaisesta, joka rakastuu Suomessa lääkärinä työskentelevään somalimieheen. Alun vaikeuksien jälkeen pari saa kuitenkin osakseen ymmärrystä eri tahoilta. Elokuvan loppu on tosin onneton.

Seuraavan kerran tummaihoinen henkilöhahmo esiintyi keskeisessä osassa suomalaisessa elokuvassa vasta Mikko Niskasen nuorisokuvauksessa Mona ja palavan rakkauden aika (1983). Elokuvan keskiössä on nuorisojengi, jonka yksi jäsen on afrikkalaista syntyperää oleva tyttö. Mielenkiintoisen elokuvasta tekee se, että jengi tuntuu suhtautuvan tytön ihonväriin paljon Toisin oli vielä viisikymmentä vuotta suvaitsevaisemmin kuin Anna-Leena sitten. Tästä hyvänä esimerkkinä toi- Härkösen esittämän jengiläisen usmii Aarne Tarkaksen elokuva Pekka konnolliseen heräämiseen. ja Pätkä neekereinä (1960). Siinä höpNiskasen elokuvan jälkeen etnisesti sähtäneen tiedemiehen keksimä laite ei-suomalaiset henkilöhahmot pysytennustaa, että Pekalla ja Pätkällä olisi telivät pitkään poissa kotimaisista eloedessään loistavaa tulevaisuutta ”nee- kuvista, pieniä sivurooleja lukuun otkereinä”. Yksinkertaiset toverukset tamatta. Harvoina poikkeuksina toieivät kuitenkaan ymmärrä sitaattien mivat Spede Pasasen tuottama Tupla-

14 Aviisi 12.11.2010

na päähahmona nähdään maahanmuuttajataustainen poika. Kummassakin elokuvassa hahmojen etnisyys on kuitenkin niin yhdentekevä seikka, että elokuvien juoni ei olisi juurikaan muuttunut, jos pääosien näyttelijöinä olisi ollut etnisesti suomalainen näyttelijä.

Puoli vuosisataa sitten Pekka ja Pätkä laittoivat kenkälankkia naamaan.

Uuno (1988) ja Ere Kokkosen ohjaama Vääpeli Körmy – taisteluni (1994), joissa kummassakin jamaikalaista syntyperää oleva Caron Barnes esittää eksoottista tummaihoista naista. Molemmissa elokuvissa tumma nainen nähdään kuitenkin lähes yksinomaan suomalaisen miehen seksuaalisten fantasioiden kohteena. Seuraavan kerran etnisesti ei-suomalaisia hahmoja nähtiin keskeisissä rooleissa kotimaisessa elokuvassa vasta 2000-luvulla. Elokuvassa Maata meren alla (2009) Amira Khalifa esittää Suomeen kolmivuotinaa adoptoitua afrikkalaistaustaista naista. Myös musikaalin Jos rakastat (2010) toise-

Sen sijaan romaneita kuvanneet suomalaiset elokuvat ovat lähes aina olleet kaikkea muuta kuin suvaitsevaisia. Romanikulttuuria on harvoin edes yritetty ymmärtää muiden kuin stereotyyppien kautta. Vanhoissa Suomi-filmeissä romaanit kuvattiin kyllä hyvin iloisina ja musikaalisina ihmisinä, mutta samalla varsin väkivaltaisina ja epärehellisinä. Muun muassa T.J. Särkän ohjaamassa Kulkurin valssissa (1941) Regina Linnanheimon näyttelemä romaninainen Rosinka on otettu siitä, miten mustasukkainen romaninuorukainen on valmis tappamaan häntä liehittelevän, Tauno Palon esittämän kulkurin. Armas Jokio näytteli puolestaan useissa Suomi-filmeissa MustalaisAleksi -nimistä hahmoa, jolle varastelu tuntui olevan luonteenpiirre. Eikä muutosta tunnu olevan tapahtumassa. Esimerkiksi vielä vuonna 2007 valmistuneen V2 – jäätynyt enkeli -elokuvan kaikkein väkivaltaisin hahmo on niin ikään romanimies.

a on 19.11.2010 klo 19-22 esillä kaksi yhteisöllistä animaatioprojektia, joihin voi osallistua. KUVATAIDE Laila Pullisen Piirustuksia ja pienoisveistoksia Sara Hildénin taidemuseossa 3.12. alkaen

Onnistunut musiikillinen kuva Relief sisältää kymmenen kappaleen verran entistä vapautuneempaa Magenta Skycodea


agenta Skycoden mainiosta esikoislevystä on vierähtänyt lähes viisi vuotta. Tänä aikana muut projektit ovat pitäneet PMMP-säveltäjänä ja monipuolisena tuottajavelhonakin tunnetun Magenta-nokkamiehen Jori Sjöroosin kiireisenä. Bändin uutukaiselta on lupa odottaa paljon. Sjöroos tunnetaan perfektionistina, joka hioo kappaleitaan loputtomasti. Reliefiä kuunnellessa välillä tuntuu, että biisejä on työstetty liikaakin ja lopputulos on hieman tukkoinen. Ajan kanssa uuden levyn maailma kuitenkin avautuu paremmin. Parhaimmillaan kappaleissa on kerroksia kuin onnistuneessa kohokuvassa, johon albumin nimikin viittaa. Lauluissa riittää kuunneltavaa pidemmäksi aikaa, eivätkä ne tyhjene yhdellä kuuntelukerralla. Relief on tunnelmaltaan vapautu-

Boysin mestariteoksen Pet Soundsin kaikuja. Toki Relief on soinniltaan monin kerroin modernimpi, mutta tietyissä ratkaisuissa on selviä yhtäläisyyksiä. Esimerkiksi kelpaa vaikkapa King Of Abstract Painters, jonka ensimmäiset sekunnit ovat kuin suoraan neljänkymmenenneljän vuoden takaiselta klassikolta. Kaiken kaikkiaan Relief on hieno levy, joka vain paranee kulutuksessa. Levyn hienoimpia hetkiä ovat esimerkiksi rikollisen kaunis Trains Are Leay 2010.) n So / a n ving The Yard sekä harrastun. (Soli ycode: Relief Magenta Sk nelmainen, raivokasta rumputyöskentelyä sisältävä Night Falls neempi kuin esikoislevy. Monitulkin- On The Rifle. Aivan dynaamisen IIIII tainen albuminnimi voisi viitata myös -levyn tasolle Relief ei kuitenkaan yllä. tähän suuntaan. Akustiset kitarat ja banjot tuovat täyteen äänimaailmaan Juho Hakkarainen kotoisuutta ja väljyyttä, ja sävy on lohdullisempi ja pehmeämpi kuin IIIII-albumilla. Äänimaisemista voi löytää Beach

Menehän tänne!

Jani Saxell: Unenpäästäjä Florian. Avain 2010. 209 s.

Valoa Festival Yotalolla ja Artturissa

Eurooppalainen painajainen

Muun muassa Stereo Total ja Barbara Panther Saksasta, Liekki ja Magenda Skycode sekä lukuisat muut artistit ja dj:t ottavat Yo-talon ja Artturin haltuun perjantaina ja lauantaina 19. – 20. marraskuuta. Luvassa on rockia, poppia, elektronista ja monta muuta lokeroinnin kanssa hankaluuksissa olevaa musiikkityyliä.

2 päivää 19. – 20.11., festivaalipassi 30E/36E, Tiketti ja Yo-talon lippukauppa

Tahmainen lattia jo 24-vuotias Ainakin tiedotusopin opiskelijoiden kantapaikkana toimiva Doris täyttää 24 vuotta ja synttäribileet pidetään sunnuntaina 14. marraskuuta. Silloin livemusiikista vastaa Janne Laurila ja tuhlaajapojat. Juhlinnan voi kuitenkin aloittaa jo aikaisemmin, sillä 12. marraskuuta Cosmobile ja Radical Ninja tekevät varaslähdön synttäriviikonlopun viettoon.

Janne Laurila ja tuhlaajapojat, liput 2E Cosmobile ja Radical Ninja, liput 5E, ovet klo 22

Sakara-tour tuo metallimiehet Tampereelle Torstaina 18. marraskuuta vuosittainen Sakaratour varmistaa, että ainakaan Klubin tai Pakkahuoneen ympäristössä ei kukaan tunne oloaan kevyeksi. Tapahtumassa esiintyvät Teräsbetoni, Stam1na, Rytmihäiriö, Mokoma ja FM2000 ovat suomalaisia raskaan musiikin ikoneita kukin tavallaan ja historiallaan.

ennakkoliput 29E, tiketti, ovet 19:30


ani Saxellin uuden romaanin asetelma on merkillinen: Euroopasta on katoamassa unennäkemisen taito. Siksi tarvitaan unenpäästäjien ammattiryhmä, johon kirjan päähenkilö Florian Timár kuuluu. Florian on taustaltaan Romanian romani, joiden joukosta unenpäästäjiä löytyy erityisen paljon. Kirjan tapahtumat sijoittuvat pääasiassa nykyaikaan. Keskeisin tapahtumapaikka on kotoinen Helsinki, mutta seikkailussa liikutaan myös 1990-luvun Euroopassa, muun muassa kommunisminraunioilla Romaniassa, josta Florian on paennut Suomeen. Florian on kokenut kotimaassaan Nicolae Ceaucescun kauhut. Elämä nykyaikaisessa valvontayhteiskunnassakaan ei ole helppoa – etenkään toisen luokan kansalaiseksi luokiteltavalla romanilla. Unenpäästäjä Florianissa nykyaikainen vaino henkilöityy ovelaan rikosylikomisario Nuortamaan, jonka haaveissa on lopettaa pakolaisten auttaminen kokonaan. Kirjan karussa maailmassa poliisi ei todellakaan ole ystävä. Saxell ottaa ponnekkaasti kantaa alati vellovaan pakolaiskeskusteluun, mutta mikään pamfletti teos ei ole. Saxell ei julista, vaan kirjoittaa toimivaa fiktiota, jossa on surrealistisista piirteistä huolimatta toden tuntu. Unenpäästäjä Florian on runsas ja rönsyilevä kirja. Siihen on upotettu paljon teemoja, historiaa ja fiktiota. Välillä vaikutelma on sekava kuin unen ja valveen rajamailla. Kirjan edetessä palaset loksahtavat kuitenkin paikalleen. Saxell osaa kuljettaa monimutkaistakin tarinaa. Lajityypiltään kirja häilyy maagisen realismin, scifin ja dekkarin rajamailla. Unenpäästäjä Florian on myös Romanian romanin ja suomalaisnaisen rakkaustarina. Sen kylmästä ja lohduttomasta maailmasta on löydettävissä arvokas hyppysellinen toivoa. Juho Hakkarainen

Klassikkoni Marjane Satrapi: Persepolis 2 ¬– Kotiinpaluu (Like 2007), 160 s.

Persepolis 2


un luin ensikerran Persepoliksen, itkin ja nauroin paljon. Sama on toistunut myöhemminkin. Ensimmäinen koskaan ilmestynyt iranilainen sarjakuvaromaani on lyömätön. Persepoliksen ensimmäisessä osassa sarjakuvataiteilija Marjane Satrapi kuvaa omaa lapsuuttaan Teheranissa, joka muuttui radikaalisti, kun islamilaiset fundamentalistit pääsivät valtaan. Persepolis 2 – Kotiinpaluu jatkaa siitä, kun itävaltalaiseen sisäoppilaitokseen sotaa pakoon lähetetty Marjane yrittää sopeutua länsimaiseen elämään. Teinityötön elämä on hyvin yksinäistä ja irrallista maanpaossa, jossa kukaan ei pidä hänestä huolta. Kotiinpaluu perheen luokse Iraniinkin on sitäkin vaikeampi, sillä fundamentalistiseen maahan on hyvin vaikea sopeutua huume- ja seksikokeilujen jälkeen. Lopulta Marjane löytää samanhenkisiä ystäviä ja poikaystäviä ja pääsee opiskelemaan taideaineita yliopistoon. Marjane ei hyväksy uskonnolliseen fundamentalismiin perustuvaa naisten sortamista, mutta hän ei jää toimettomana valittamaan vääryyksistä. Marjanen ystävät käyttävät huiveja vain julkisilla paikoilla ja pitävät railakkaita bileitä poliiseja pakoillen. Marjane suunnittelee naisopiskelijoille uuden koulupuvun, jossa on helpompi maalata. Uudessa puvussa hame on hiukan lyhyempi, joten puvussa pystyy liikkumaan paremmin. Rehtorin taivuttelun jälkeen Marjanen puvut otetaan käyttöön koko yliopistossa. Konkreettiset muutokset luovat toivoa! Vaikka Satrapi keskittyykin sarjakuvissaan pääasiassa arjen pikkutilanteisiin, hän tulee samalla kuvanneeksi, miten yhteiskunnalliset muutokset vaikuttavat tavallisten ihmisten elämään. Persepolis on kurkistus iranilaisten nuorten arkeen, josta on muuten vaikea saada kokemuksellista tietoa. Persepolis-sarjakuvista on tehty myös animaatioelokuva, jonka Satrapi on ohjannut. Hertta-Mari Kaukonen




fi . a t u @ i s i i v a s n io

n i p O our o send y


si@ o avii ions t

iw uta.f

ith h

e MI eadlin


E. m a x


ght um len

of the

tex t

x. 2 000 is apro


c t e r s.

Tasapuolisuutta kannabiskeskusteluun!


aanantaina 1.11. julkaistiin Aamulehdessä Matti Mörttisen kirjoitus kannabiksen laillistamisesta. Samaa henkeä oli nähtävissä Aviisin 13/2010 Kotoisa kannabis -artikkelissa. Molemmista jutuista paistaa läpi vähintäänkin lievä asenteellisuus tai sitten linjaa selittää tietämättömyys. Kannabis -teema on ollut muutoinkin esillä lukuisissa yhteyksissä viimeisen puolen vuoden aikana, jonka vuoksi haluamme tuoda näkökulmamme keskusteluun. Mörttinen kuvaa Suomalaista huumepolitiikkaa ”kieltojen ja myyteillä pelottelun linjaksi”. Lisäksi hän toteaa, että ”vuosikymmenet pelottelu on ollut tärkein huumeiden torjuntakeino”. Väite voi hyvinkin päteä 70-80-luvulla syntyneiden saamaan päihdekasvatukseen. Sen sijaan ajantasaisesta laadukkaasta ehkäisevästä päihdetyöstä se ei kerro mitään, vaan pikemminkin ylläpitää myyttistä mielikuvaa ”väärintehdystä” päihdekasvatuksesta. Sekä AL:n että Aviisin jutuissa oli ohitettu se seikka, että päihteen hai-

tat suhteessa laajempaan päihdekulttuuriin ovat kokonaisuutta tarkastellen aina enemmän kuin pelkkä osiensa summa. Jutuissa on haluttu selvästi pelata vastakkainasettelujen kautta. Myös ainainen porttiteoriasta kiistely näyttää hyvin hedelmättömältä. Kannabiksen käyttö voi aiheuttaa riskin ajautua, lukuisista eri syistä, muihin huumaus- tai lääkeaineisiin, mutta ei ole vääjäämätön tie kohti narkomaniaa. Useimmat kannabiksen kokeilijat lopettavatkin muutamaan käyttökertaan.

On täysin totta, että kannabis ei aiheuta myrkytyskuolemia, ja että sen haittavaikutukset eivät ole niin ilmeisiä, kuin joidenkin muiden päihteiden kohdalla. Eri päihteiden haitat ja vaikutukset ovat hyvin erilaisia ja niihin vaikuttavat mm. yksilölliset tekijät, siksi niitä on vaikea tasapuolisesti samoilla mittareilla vertailla. Pitää myös muistaa, että alaikäisille nuorille haitat ovat moninkertaisia aikuisiin nähden. Harvoin mikään päihde erityisesti lisää käyttäjänsä elämänlaatua. Valvottu lääkekäyttö on asia erikseen ja

siihenkin liittyy omat riskinsä. Mielestämme kiinnostavaa on pohtia miksi mediassa halutaan niin voimakkaasti ottaa kantaa kannabikseen ja tuoda esiin sitä puoltavia näkökulmia? Tilanne olisi toinen, jos riskejä ja laillistamisen mahdollisia etuja ja haittoja käsiteltäisiin tasapuolisesti ja riittävän laajasti, mikä on toki hankalaa näin monisyisen aihepiirin kohdalla. Näyttää siltä, että kannabiksen puolestapuhujat ovat sortuneet juuri siihen, mistä ovat päihdevalistusta kritisoineet; propagandaan, yksisilmäisyyteen ja riittämättömältä pohjalta tehtyihin yleistyksiin. Kannabiksen käytön kieltäminen koetaan individualismin ja yksilönvapauden loukkauksena. Kumpi sitten on eettisesti enemmän oikein; ajaa tietyn vähemmistön oikeutta käyttää ja viljellä lempipäihdettään vai pyrkiä enemmistöä suojaavaan kriittiseen ja vastuulliseen päihdekulttuuriin?

päihteen? Ei ole näyttöä myöskään siitä, että kannabis olisi tullut korvaamaan alkoholia. Miksi kannabis halutaan vapauttaa samaan aikaan kun kiristetään tupakkaan ja alkoholiin liittyvää sääntelyä? Milloin on minkään päihteen saannin ja käytön helpottaminen vähentänyt käyttöä ja käytöstä johtuvia haittoja? YAD Youth Against Drugs ry ei kannata kannabiksen vapauttamista. Kokonaisuutena arvioiden näyttää yhä siltä, että kannabiksen vapauttamisen haitat ylittävät hyödyt. Mielestämme kaikkiin päihteisiin tulisi suhtautua vastuullisesti, asiallisesti riskeistä tiedottaen, mutta ilman aineen tai sen käyttäjien demonisointia. YAD ry kannattaa vapaata, mutta tasapuolista päihdekeskustelua, jossa prioriteettinä on ihmisten hyvinvointi ja elämänlaatu eikä taistelu siitä keiden suosikkipäihteet tulisi milloinkin vapauttaa.

Alkoholi ja humalahakuinen juominen

Rosita Juurinen Janne Paananen Petra Pohjonen YAD Youth Against Drugs ry

aiheuttavat todellisia ongelmia. Suomessa. Mutta oikeuttaako alkoholin ja tupakan ongelmat uuden laillisen

International student associations presented

AIESEC and ESN – the inside scoop


nternational associations may seem scary and distant, particularly to local students. Yet very few truly understand the scope of activities of the associations and what they can offer students of all nationalities, local and foreign alike. The two internationally networked student associations functioning within the University of Tampere are AIESEC (Association Internationale des Etudiants en Science Economique et Commerciale) and ESN (Erasmus Student Network). What lies behind these scary acronyms?

ded to support international exchange from all over the world. ESN is organised on three levels (local, national and international), giving students a chance to get involved in all of them. Interestingly enough, most of the active members in ESN are usually local students who want to be a part of a fast growing international network. The range of ESN’s activities is as diverse as the people that it is composed of, but the basic function of the ESN sections is social. The aim is to improve the integration of students by organising cultural and social events, negotiating deals and offering a platform ESN may appear to be just a local party for active student participation. organiser, but that is only the tip of the However, ESN also collects informaiceberg. In the late 1980’s, EEC started tion from students that, once analysed, ESN to support the Erasmus exchan- can be used to make exchanges simpge programme, but it quickly expan- ler and more gratifying.

16 Aviisi 12.11.2010

AIESEC’s image is partly quite the op-

posite of that of ESN. People who do not really know AIESEC but know a bit would probably describe the organisation as an almost overly professional-like group of serious people working way too much all the time. This comes from the organisation’s core activities which are in fact more professional than social. AIESEC was founded mainly to provide students of specific fields opportunities to work abroad in those fields. Both the scope of activities and the amount of students from different fields have since grown significantly. AIESEC is the world’s largest studentrun organisation. In addition to providing over 10,000 internships around the world yearly, it also offers all kinds of leadership positions and self-deve-

Gabriel Herrera

Petteri Hiltunen

lopment opportunities within the organisation (on three levels like ESN) and its different projects. The huge number of members in AIESEC these days has also forced it to develop lots of supporting and simply additional activities. Good parties are certainly not a rarity. Despite two different fields of activity, both AIESEC and ESN share a common goal: to allow students to make the best of going international. Why not get involved and help us?

Gabriel Herrera President - ESN FINT, Petteri Hiltunen Vice President – AIESEC Tampere

The conversation is strorming at Get your voice heard too! GALLUP 57 percent of Finns are interested in scientific news, says the Finnish scientific barometer.

Totally faced

I would like to say

Why did you come to Finland?

Maria Caterine Donatelli, 22, Italy, I met some Finnish friends and they told me that Finland would be different, so I applied for Erasmus exchange.

Corner cabinet

Challenging the island syndrome


moved to Finland one and a half years ago, because I got married to a half Finnish girl. Now I’m studying Finnish. There are lots of opportunities here. In Senegal, you can’t study in a private school, if you don’t pay. In public school you can’t take the same course twice, so you have to do good.

ampere is my third “home city” in Finland and after living here for more than one year, I already feel that the city is partly mine. However, only here in Tampere could I experience something I have never experienced before in Finland: sometimes in the bank, some offices or even shops, I have felt suspiciousness suddenly lowering between me and my interlocutor like a transparent wall. Courtesy phrases sound rather offensive when they are said quickly to deal with me as rapidly and with as less bother as possible. “I am really sorry … but I am just following the procedure, and since you are a continental European …”. Yeah, I always forget that Finland is an island on the edge of civilisation and the rest of the world is somewhere there, beyond the seas. My accent, my darker aspect often betray me as ‘outlandish’ and thus suspicious.

Jean Baptiste Faye, Senegal Arleen Lopez, 22, Uruguay I heard that Finland provides good education. I also want to learn about Scandinavian countries, as I study tourism.

Beaks knock Alli Nokka crowing in the University’s backstage

International poppycock Chris Hanington, 25, USA I like snow and cold weather. Finland takes care of the students.

Maik Pietschmann, 25, Germany I have only heard good things about the Finnish education system. I had to make a decision about going abroad and I thought, why not Finland?

Matthew Berglund, 25, USA On the one hand, Finland has a great quality of education and on the other hand, it is free. I also have good Finnish friends.


he buzzword of the day in our University is internationalisation. Alli, though, sees the ”internationality” happening in a world of its own. For example, why does TOAS try to segregate international students to Lapinkaari? How does this help in integrating them to the Finnish society or in enticing them, in the long term, to stay? Alli supposes that the state of affairs is carefully planned. For with the dismal surroundings and whatnot, the policy is designed to instill Finnish core values into international students. Out-of-control boozing, disinterest in foreign culture and sticking to one’s own bunch: in this case, to other international students. This is what it’s all about.

In the Student Union, Alli has seen a similar phenomenon rear its farcical head. Here the ”international” side seems to take the form of Finns talking in semi-comprehensible English and looking extremely uneasy. The link to any international context seems far-fetched. Alli ponders, is this not merely indoctrination to the Finnish way of socialising? Internationalisation is used as a smokescreen concealing the reproduction of being Finnish, it seems. Alli finds this business somewhat queer. But fear not, even if life seems a tad dreary in the Lapinkaari ghetto, for Alli knows: Enough kossu, and everyone sees, yet does not mind, that the internationalisation is pure twaddle. Cheers! Alli Nokka

I understand it. It is not racism. Not yet, at least. It is a sort of natural ‘intolerance’ which comes with the unknown and unexpected. Unlike Helsinki and its metropolitan area which experienced this earlier, Tampere is the biggest Finnish city to face this sudden internationalisation of society. Most of the people did not expect us but here we are, for many reasons. One of the reasons is studying, since Finland and Tampere have good and renown universities. I know that we foreigners can be a nuisance: we are outside the system. Finland is a very organised society, we do not know how it works and we often clash with its mechanisms. Yet, we just need some time and people patient enough to help us with the first shocks. And do not put us all into the same lot! We are all ndividuals with specific needs: many people like me come to study and learn the most from Finland to return the favour now and in the future. The internationalisation of society is

always praised as beneficial and preferable. I fully agree: it is enriching! Yet it also needs action, otherwise it remains just a word. Tamy has already taken a few steps towards this goal, translating bulletins, news and documents in order to make them available for foreign students who already represent 1/10 of its members. I know some student associations are doing the same to include international students in their activities. In my opinion, communication, interaction, partaking and sharing are the best ways to express the best of all of us and to not seclude us from each other. It is demanding both for the host and the guests but in the long term, it will make us feel as a part of the same community, starting from the University. Stefano de Luca THE COLUMNIST IS A MEMBER OF tamy’s council of representatives



YLIOPPILASKUNTA Aviisi harrastaa kulttuu-

Kaikki läsnäolevat perust

KAIKEN AIKAA KAIKKIALLA Tamy palvelee verkossa Tamyn toimistot palvelevat: yleistoimisto ma-pe 9–11 ja 12–16, taloustoimisto ma–pe 9–11 ja 12–15.30, vippikassa ma–pe 12–15 Tampereen yliopiston ylioppilaskunta, Kauppakatu 10, 33210 Tampere Yleistoimisto 03 - 22 30 215 Taloustoimisto/Karita Mattila 044 - 36 10 211 Taloustoimisto/Lea Kontoniemi 044 - 36 10 212

Henna-Riikka Roine, järjestösihteeri, 050 - 36 12 454 Tea Hoffren, sopo-sihteeri, 050 - 36 12 846 Johanna Roihuvuo, kopo-sihteeri, 050 - 36 12 847


Aleksi Rantala, puheenjohtaja 050 - 36 12 845 Timo Perälä, vara-pj, 050 - 35 99 806 Mirva Tossavainen, 044 - 35 96 693 Olga Haapa-aho, 050 - 30 30 437


Kati Rajala, pääsihteeri, 050 - 36 12 854 Katri Suhonen, kv-sihteeri, 050 - 36 12 849

Edustajiston terveiset Edustajisto kokousti 1.11. Hämeenlinnassa opettajankoulutuslaitoksella. Päivitimme ohjesäännön yliopistohallinnon opiskelijaedustajien valintatavasta, valitsimme OLL:n liittokokoukseen Tamyn edustajat sekä päätimme kutsua Tamyn kunniajäseniksi Tenho Takalon ja Pekka Markkulan. Keskustelimme myös ylioppilaslehdestä sekä perustulosta. Puheenjohtaja lanseerasi edustajiston itsearvioinnin, jonka tarkoituksena on saada kokonaiskuva edustajiston toiminnasta ja jonka pohjalta edustajiston toiminnan kehittämistä jatketaan. Seuraavaksi edustajisto kokoontuu kahteen iltakouluun 16. ja 22.11. ennen kokousta 24.11. Iltakouluissa keskustelemme vielä tänä vuonna päätettävästä Tamyn kielistrategiasta sekä käsittelemme järjestyksessä talousarviota sekä toimintasuunnitelmaa vuodelle 2011. Ensimmäisen iltakoulun jälkeen aloitamme hallitusneuvottelut vuodelle 2011. Jos hallituksen toimintaan mielii mukaan, nyt on aika asettua ehdolle. Ehdolle hallituslaiseksi voi asettua kuka tahansa Tamyn jäsen. Vielä tähän loppuun kiitos ja kumarrus onnistuneista vuosijuhlista kaikille mukana olleille!

Virve Valtonen, edustajiston pj.

Tiina Heikkilä, 050 - 544 21 80 Varpu Jutila, 044 - 35 92 960 Jaakko Mustakallio, 045 - 65 20 589 Ilkka Tiensuu, 040 - 52 71 189


Lainopillinen neuvonta, 044-36 10 300 Aviisin yhteystiedot löydät sivulta kolme.

Hallituksen päätökset - avasi naiskulttuuripäivien projektisihteerihaun ajalle HALLITUS 43/TILIKAUSI 2010 4. marraskuuta 2010 - valitsi Maiju Kohosen opiskelijaedustajaksi matematii- 29.10.-12.11.2010 ja päätti käyttää yhden ensi vuoden projektisihteeripalkkioista Naiskulttuuripäivien toteukan ja tilastotieteen laitoksen johtokuntaan. tukseen. - myönsi sosiaalipoliittisen jaoston puheenjohtaja Mira - päätti kriteerit kansainvälisten asiain sihteerille ja Hirvoselle ero puheenjohtajan tehtävästä. avasi kansainvälisten asiain sihteerin tehtävän haun - myönsi Cortex ry:lle projektitukea 150 EUR. ajalle 29.10.-12.11. kello 16. Työ alkaa viimeistään 10.1.2011 - myönsi NaMi ry:lle projektitukea 66 EUR. tai sopimuksen mukaan. Tehtävästä maksetaan yli- päätti lähettää Turun yliopiston ylioppilaskunnan oppilaskunnan palkkausjärjestelmän mukaista perusvuosijuhlaan Tamyn edustajina Varpu Jutilan ja Tiina palkkaa (1799,33 € /kk) mahdollisine tutkinto- ja kokeHeikkilän. muslisineen. Työsuhteen alussa on neljän kuukauden - päätti lähettää Helsingin yliopiston ylioppilaskunnan koeaika. vuosijuhlaan Tamyn edustajina Mirva Tossavainen ja - päätti luovuttaa kunniajäseniksi kutsuttaville (edustaVarpu Jutila. - hyväksyi liitteen mukaiset ylioppilaskunnan kommen- jiston niin päättäessä),Tenho Takalolle ja Pekka Markkulalle standaarin. Lisäksi hallitus päätti luovuttaa tit yliopiston henkilöstöjohtosäännöstä. standaarin Touko Berrylle ja Heikki Soiniselle. - vaihtoi järjestöstrategiatyöryhmän puheenjohtajaksi HALLITUS 42/TILIKAUSI 2010 28. lokakuuta 2010 Salla Heikkisen ja täydensi työryhmää Kirsi Venholla. - hyväksyi Tamyn kehy- ja ympäristöviikon budjetin ja Lisäksi hallitus nimesi työryhmän sihteeriksi pääsihohjelman. teerin. - päätti jatkaa hakua matematiikan ja tilastotieteen - päätti muistaa Sibelius-Akatemian ylioppilaskuntaa laitoksen johtokuntaan siten, että jatkettu hakuaika kortilla vuosijuhlan johdosta. päättyy 31.10.2010. klo 23:59.

Tamy on noin 12 000 yliopisto-opiskelijan julkisyhteisö, joka toimii jäsentensä palvelu- ja edunvalvontajärjestönä. Ylioppilaskunnalla on 10 hengen toimisto ja noin 1,2 milj. euron vuosittainen budjetti.

Tampereen yliopiston ylioppilaskunta hakee


kolmen vuoden määräaikaiseen työsuhteeseen alkaen 10.1.2011 tai sopimuksen mukaan. Määräaikaisuuden perusteena on määräaikainen ESR-rahoitteinen hanke. Campus Conexus II -opiskelukykyä ja yhteisöllisyyttä korkeakouluihin -hankkeessa on yhteensä neljä osaprojektia: 1) Yhteisöjen ja opiskelijatoiminnan kehittäminen 2) Osallisuutta luova opetussuunnitelmatyö 3) Ohjaus ja neuvonta opiskelupolulla 4) Verkkopalvelujen integrointi. Suunnittelijan työn pääpaino on Yhteisöjen ja opiskelijatoiminnan kehittäminen -osaprojektissa. Projektin tavoitteena on vakiinnuttaa opiskelukyvyn edistämistyö yliopistoyhteisöjen toimintaan sekä edistää opiskelijoiden integroitumista, osallistamista ja järjestötoimintaa. Projekti tuottaa tietoa, osaamista, yhteistyömal-


18 Aviisi 12.11.2010

leja ja välineitä opiskelukyvyn edistämiseksi. Projektia koordinoi Suomen ylioppilaskuntien liitto, toteuttamiseen osallistuvat myös Tampereen yliopisto sekä Aalto-yliopisto ja sen ylioppilaskunta. Lisäksi suunnittelija osallistuu asiantuntijana kolmeen muuhun osaprojektiin, jotka toteutetaan eri yhteistyötahojen kanssa. Suunnittelija osallistuu opiskelukyvyn, opiskelijoiden integroitumisen ja osallistamisen edistämisen sekä opiskelijajärjestötoiminnan kehittämis- ja tutkimusprosesseihin. Suunnittelija myös valmistelee, esittelee ja toimeenpanee ylioppilaskunnassa hankkeeseen kuuluvat asiat ja vastaa niihin liittyvien tapahtumien tai koulutusten organisoimisesta. Tehtävään sisältyy esimerkiksi pilottien toteuttamista, kehittämistoimintaa tukevaa tutkimus- ja selvitystyötä, toimintamalli-

en ja materiaalin tuottamista, hanketiedotuksen ja -viestinnän hoitamista sekä yhteydenpitoa sidosryhmiin. Valittavalta henkilöltä edellytetään soveltuvia yliopisto-opintoja sekä valmiuksia itsenäiseen työskentelyyn eri projekteissa. Tehtävässä tarvitaan myös kehittämistoimintaan liittyvää osaamista, tutkimuksellista otetta sekä monipuolista yliopisto- ja opiskelijajärjestökentän sekä opiskelu- tai työkykyyn liittyvien asioiden tuntemusta. Hyvät vuorovaikutus- ja yhteistyötaidot katsotaan eduksi. Tamy tarjoaa työntekijälle nuorekkaan työympäristön, mahdollisuuden joustavaan työskentelyyn sekä mielenkiintoisen, itsenäisen ja haastavan tehtävänkuvan. Tehtävästä maksetaan ylioppilaskunnan palkkausjärjestelmän mukaista perus-

palkkaa (1799,33 euroa/kk) mahdollisine tutkinto- ja kokemuslisineen. Hakemukset osoitetaan Tampereen yliopiston ylioppilaskunnan hallitukselle viimeistään 25.11.2010 klo 16.00 mennessä ylioppilaskunnan yleistoimistoon osoitteeseen Kauppakatu 10, 33210 Tampere tai sähköisesti osoitteeseen Hakemuksia ei palauteta. Haastattelut pidetään Tampereella 3.12.2010. Tehtävään sovelletaan neljän kuukauden koeaikaa. Tehtävä täytetään, jos Tamylle myönnetään hanketta varten haettu rahoitus. Lisätietoja: Koulutuspoliittinen sihteeri Johanna Roihuvuo:, 050 361 2847 Kyky-hankkeen suunnittelija Johanna Kujala:, 044 7800 229

tutkinto-opiskelijat ovat ylioppilaskunnan jäseniä. Kau ppakat u 10

Tapahtuu JÄRJESTÖSIHTEERI kertoo, mitä ylioppilaskunnassa tapahtuu. Lähetä tapahtumatietosi otsikolla puffi osoitteeseen jarjestosihteeri AINOASTAAN OPISKELIJaTOIMINTAAN liittyväT menovinkIT JULKAISTAAN. Aviisi pidättää oikeuden muutoksiin. Hallat ry pitää sääntömääräisen syyskokouksensa maanantaina 22.11 klo 18:30 alkaen YO-talolla sijaitsevassa Tamyn kokoushuoneessa. Kokouksessa päätetään mm. hallituksesta kaudelle 2011. Tamyn kehitysyhteistyö- ja ympäristöviikko 22.- 26.11.2010 Tänä vuonna kehitysyhteistyö- ja ympäristöviikon otsikkona on ”Kasvun rajat 2010 - talouskasvu,ympäristö ja kehitys”. Viikolla pureudutaan kehityksen ja ympäristön tematiikkoihin talouskasvun näkökulmasta. Teemoina ovat esimerkiksi ilmastorahoitus. Kehy- ja ympäristöviikko tarjoaa myös koulutuksia, taide-elämyksiä ja illanviettoja. Käy tutustumassa viikon ohjelmaan osoitteessa http://www.tamy. fi/kehyviikko/2010. Lisätietoja projektisihteeri Ulla Immoselta: Tavaranvaihtotori Tamyn ympäristöjaosto järjestää

perinteisen Vaihtotorin Päätalon ala-aulassa perjantaina 26.11. klo 10-16. Tori toimii täysin ilman rahaa. Ota sinäkin osaa Älä osta mitään -päivään ja tuo itsellesi tarpeettomat, hyväkuntoiset tavarasi kiertoon! Torilta voit myös vapaasti ottaa tavaraa. Lexica ry pitää sääntömääräisen syyskokouksensa keskiviikkona 1.12. klo 18.00 Näsin saunalla osoitteessa Hämeenkatu 28. Kokouksessa valitaan vuoden 2011 hallituksen puheenjohtaja ja muut hallituksen jäsenet sekä tilintarkastajat ja tarkastajien varamiehet. Päätetään myös ensi vuoden toimintasuunnitelma ja talousarvio. Ilta jatkuu virallisen osuuden jälkeen pikkujoulujen merkeissä, joissa on ohjelmaa ja jouluista tarjottavaa. Transla ry pitää sääntömääräisen syyskokouksensa 2.12. Artturin saunalla klo 18.00. Asialistalla mm. sääntömääräiset asiat ja uuden hallituk-

sen muodostaminen. Patina ry järjestää syyskokouksensa torstaina 25.11 klo 19.00 Tamyn kokoushuoneessa. Kokouksessa käsitellään toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2011 sekä valitaan uusi hallitus. Staabi ry järjestää sääntömääräisen vuosikokouksen 2.12.2010 osoitteessa Yliopistonkatu 60 A 7. krs klo 18.00 alkaen. Vuosikokouksessa valitaan seuraavan vuoden hallitus sekä käsitellään yhdistyksen sääntömuutoksia. Vapaaillan pikkujouluja juhlitaan torstaina 25.11. klo 19.00 Glooria-salissa (Kyttälänkatu 1). Vietämme iltaa pikkujouluisissa tunnelmissa Tampereen seurakunnan opiskelijatyön järjestämänä. Ohjelmassa askartelua, jouluista iltatee- ja glögitarjoilua, musiikkia ja leppoisaa yhdessäoloa. Lisätiedot ja ilmoittautuminen www.tamy. fi/vapaailta.

Valmennuskurssit Pe 12.11.

Uniklubi 12 e / 10 e*.

La 13.11.

Bigpop Dj:t Sami & Riku, 5 e.

Ti 16.11.

Heikki Silvennoinen Band 7 e*, Ovet klo 20, show n. klo 21.30.

Ke 17.11.

Moby Disc Presents: Ei ja Kyllä -kiertue: Hamilton Groove, Pikku Paha, 3 e.

Valoa Festival 19.-20.11.

Ennakot ja Tiketti

Pe 19.11.

Stereo Total (GER), Konev feat. Eva Alkula, French Films, Yona, Sheikki Sheikki Dj’s. 15 e / 13 e* Ovet klo 20, show klo 21.

La 20.11.

Barbara Panther (GER), Magenta Skycode, Liekki, TV-Resistori, Dj’s Sami (Bigpop/HTDJ!) & Tiskijukka (HTDJ!) 15 e / 13 e* Ovet klo 20, show klo 21.

Ke 24.11.

Naurunpaikka Stand Up -klubi nousevat täh det: MC Antti Syrjä, Raila Hänninen, Olli Siiki, Zoë Zhandler (eng), Henric Chezek (eng), Phillip Schwarzmann (eng), HL Anitta Ahonen 4 e*. Ovet klo 18, show klo 19.

Pe 26.11.

Jenni Vartiainen (LOPPUUNVARATTU) 16 e / 14 e*. Ei vip!

Avoinna: pe, la 22-04, viikolla 20-02 Live viikolla klo 21 ja viikonloppuisin klo 23 alkaen. Liput ennakk oon Yo-talo n lippuk auppa www.y o-talo. com ja 23.00 ** sisään ilmaise ksi ennen klo KOMMENTOI WWW.AVIISI.FI Aviisi 12.11.2010



VAIHDE VAPAALLE KOHUKYLTTI Järjestösihteeri Hanna-Riikka Roineen nimi muuttui mystisesti

Tamy täytti 85 Tamyn vuosijuhlia vietetään vain kerran viidessä vuodessa. Etkot, bileet, jatkot ja jatkojen jatkot viihdyttivät juhlakansaa aamuun saakka. xijia cao, kuvat & ville ilkkala, teksti


amyn vuosijuhlat olivat monivaiheinen tilaisuus, josta jokaiselle jäi käteen jotakin. Tamyn kansainvälisten asioiden sihteeri Katri Suhonen ihastui ennenkaikkea ilmaisen viinan määrään. ”Cocktail-tilaisuus oli hiton tylsä, mutta varsinaiset ruokabileet olivat jo paljon hauskemmat. Tästä on kiitos moraalisesti ja eettisesti epäilyttäville juomalauluille. Juotiin myös saapumatta jättäneiden snapsit”, Suhonen kertoo. Olen todella tyytyväinen uuteen nimeeni”, kertoo järjestösihteeri Hanna-Riikka Roine, jonka työhuoneen nimikyltin oli salainen palindromiharrastaja järjestänyt uudelleen muotoon Hieron Arin-Nakkia.

Tampereen yliopiston laulajat herkistivät.

Synkät pellet Kerstin von Tjäreborg ja Diana A. La Pesu viihdyttivät Nenäpäivän teeman mukaisesti.

Alkuruokia tehtiin sarjatyönä. Kaisa Myllylä ja Teemu Suoniemi kannustivat yleisön yhteislauluun.

Jaakko Mustakallio, Ilkka Tiensuu ja Tuomas Vanhanen suorittavat salattua akateemista rituaalia.

20 Aviisi 12.11.2010

Varpu Jutila ja Ilkka Tiensuu pistävät jalalla koreasti.

Vuosijuhlien jatkot olivat yleisömenestys: Yo-talon jono kiemurteli kuin takavuosina.

...kuten monipuolista nuoriso- ja vapaa-ajan koulutusta Tee kuten tuhannet nuoret ja aikuiset tekevät vuosittain. Hanki arkeesi leipää ja sirkushuveja Koulutuskeskus Salpauksesta.


nuoriso- ja vapaa-ajan ohjauksen perustutkinto Koulutus alkaa elokuussa 2010 Yhteishaku 1. - 19.3.2010 Lisätietoja opinto-ohjaaja Krista Velling, puh. 050 538 2379,

“Murretut värit”

Mustarastas -yhtyeen konsertti lauantaina 20.11. klo 19 Finlaysonin kirkossa Konserttiin on vapaa pääsy. Tervetuloa! Ev.lut. seurakuntien oppilaitostyö & UusiVerso -nuorten aikuisten verkosto

Tutustu koulutusmahdollisuudet Teinintie 4, 15200 Lahti

10 kerran- ja kk-kortit löytyy meiltä

Pyynikintori, Tampere

Tykkää Aviisista – edes Facebookissa





Ravintotieteen professori Mark Haub laihdutti 12 kilo


Tandooriporoa pöytä

Suomalaiset häpeävät Kanarialle joulukinkkuja kanniskelevia maanmiehiään, mutta omia r


uuret marketit tarjoavat nykyään kohtuullisen laajan valikoiman erilaisia etnisiä tuotteita, mutta jos todella haluaa sukeltaa sisään eksoottisten ruokien maailmaan, kannattaa vierailla etnisiin ruokiin erikoistuneissa kaupoissa. Näitä Tampereella riittää. Itämaisiin ruokiin erikoistuneita oriental shopeja on useita, myös kiinalaisille ja thaimaalaisille ruoka-aineille on omat kaupat. Oppaakseni lupautunut Tampereella kohta vuoden asunut intialainen tutkija ja ahkera kotikokki Vivek Kumar kehuu Tampereen valikoimia. ”Toin kaikki mausteet Intiasta mukanani, mutta olisin löytänyt täältä kaiken tarvitsemani. Tai no, melkein kaiken.” Myös kosmopoliitti maailmanmatkaaja Gabriel Herrera kehuu suomalaisten kauppojen valikoimaa. ”Harvassa maassa on tarjolla yhtä monipuolista valikoimaa tuotteita eri ruokakulttuureista. Suomessa jopa marketeista löytää hyvää tavaraa”, hän kehaisee.

kin kurkottaa yli valtiorajojen aidon transnationaalilla tavalla. Tammelantorille matkatessamme Kumar valistaa intialaisen ruuan hienouksista. Valtavassa maassa eri alueilla on omat ruokatottumuksensa. Ruuat ovat hyvin mausteisia ja kasvisruokia on hindukulttuurin ansiosta paljon. Kaupassa Kumar esittelee lempiruokiaan. Maustejauheet, linssit ja säilykkeet vilahtavat miehen käsissä. Tuoretuotteita ei Shan Food Marketissa kuitenkaan pakastelihojen lisäksi juurikaan ole. Myyjä ja omistaja Shoaib Muhammad kertoo syyksi tarkat elintarvikemääräykset. ”Moni virasto valvoo lihan tuontia Suomeen erittäin tarkasti. Pienellä yrityksellä ei ole mahdollisuuksia selvitä kaikesta byrokratiasta”, Muhammad harmittelee. ”EU:n myötä tilanne kuivatuotteissa helpottui. Nyt voin tilata suoraan suurelta tukkurilta Ruotsista, Tanskasta tai Englannista. Heillä on paljon paremmat resurssit selvitä tarvittavasta paperityöstä.”

Intialaiset erikoisuudet hän käy yleensä hakemassa Tammelantorin laidalla sijaitsevasta Shan Food Marketissa. Kauppa on itse asiassa pakistanilainen, mutta raaka-aineet ja mausteet ovat samoja kuin Intiassa käytettävät. Myöskään valtioiden välinen toisinaan varsin kireä kansainvälispoliittinen ilmasto ei vaikuta ostosten tekemiseen. Ruokakulttuuri todella-

Muhammad on alan konkari, sillä hänellä on ollut etninen kauppa Tampereella jo vuodesta 1994 asti. Vaimo pitää keskustatiloja isompaa kauppaa Hervannassa. Asiakaskunnassa on tapahtunut selviä muutoksia vuosien varrella. ”Viimeisen kymmenen vuoden sisällä tilanne on muuttunut dramaattisesti. Nykyään asiakkaat tuntevat jo tuot-

Vivek Kumarin herkkuruokaa on Paw Baji Masala, joka on murskatuista vihanneksista tehty pataruoka.

Suomi aloittelijoille Valitse vapaasti

22 Aviisi 12.11.2010

oa 10 viikossa syömällä pelkkää roskaruokaa, mutta pieninä annoksina, kertoo Iltalehti.

ään ja heti!

In the heat of ´90

ruokiaan maailmalle kuljettavat myös intialaiset teet. Lisäksi maahanmuuttajien määrä on kasvanut”, Muhammad kertoo. Intialaiset suhtautuvat ylpeydellä kotimaansa ruokakulttuuriin. ”Jos kysyy intialaiselta hänen lempiruokaansa, on vastaus yleensä, että intialainen”, Kumar sanoo. Myös Shan Food Marketin nimen Kumar kertoo tarkoittavan ylpeyttä.

ti ylpeitä omasta ruokakulttuuristamme, ainakin Kumarin mielestä. ”Tykkään suomalaisesta ruoasta, vaikka se ei ole kovin mausteista. Täältä löytyy loistavia raaka-aineita, joita ei muualta saa, kuten lohta, hirveä tai poroa”, hän valistaa. Alammekin välittömästi suunnittelemaan keittiöiden parhaiden puolien yhdistämistä yhteen ruokalajiin, tanMeidän suomalaistenkin voisi olla dooriporoon. Se olisi todellinen monisyytä lopettaa naureskelu ruisleipää kulttuurinen ruoka-annos. ja joulukinkkuja maailmalle mukaJa varmasti herkullinen. naan raahaaville junteille ja olla aidos-

Valmista itse Vivekin voiporo 1kg luutonta ja nahatonta poroa kuutioituna (poron puuttuessa voit korvata sen kanalla) 150 ml juoksettunutta maitoa 50g murskattuja manteleita ¼ teelusikallinen murskattua kanelia ¼ teelusikallinen murskattua mausteneilikkaa ¼ teelusikallinen murskattua laakerinlehteä 4 vihreää kardemummaa 1 teelusikallinen inkiväärimurskaa 1 teelusikallinen valkosipulimurskaa 400g pilkottua tomaattia 2 pilkottua sipulia 2 ruokalusikallista tuoretta pilkottua koriateria 4 ruokalusikallista kermaa 1 ½ teelusikallista chilijauhetta 1 teelusikallinen Garam Masala –jauhetta

1 ruokalusikallinen maissiöljyä 75 grammaa voita Suolaa maun mukaan Sekoita juoksettunut maito, kaikki kuivat mausteet, inkivääri, valkosipuli, tomaatit, jauhetut mantelit ja suola kulhossa. Laita poronpalat isoon kulhoon ja kaada seos niiden päälle. Lämmitä voi ja öljy yhdessä pannulla. Paista sipulia noin kolme minuutta ja lisää poro. Kuullota 7-10 minuutta. Lisää noin puolet korianterista ja sekoita hyvin. Lisää kerma, sekoita ja anna hautua. Kun poro on valmista, käytä loput korianterista koristeluun juuri ennen tarjoilua. Ruoka on parhaimmillaan tarjoiltuna partahas- tai chappatis –leivän kanssa, mutta hätätapauksessa riisikin toimii kyytipoikana.

Marraskuussa vuonna 1990 Aviisissa esitettiin näkemyksiä kansainvaelluksesta.

Vieraisiin pöytiin Yhdysvaltalainen tietoturvayhtiö on ryhtynyt tarjoamaan virtuaalista alkolukkoa sosiaaliseen mediaan. Ilmainen ohjelma on tarkoitettu ehkäisemään yön pikkutunneilla tehtyjä harkitsemattomia kirjoituksia Facebookissa, Twitterissä ja muissa yhteisömedioissa. Coloradolaisen Webroot-yhtiön luomassa ”kännitestissä” käyttäjä joutuu joko seuraamaan kursorilla liikkuvaa palloa tai tunnistamaan valopallosarjoja ennen kirjautumistaan yhteisöpalveluihin. Yleisradio kertoo tekniikan edistyksestä 8. marraskuuta Harry Potter -kirjoista tuttu näkymättömyysviitta on askeleen lähempänä toteutumista Helsingin Sanomat kertoo tekniikan edistyksestä 3. marraskuuta BBC: Kymmenvuotias synnytti Espanjassa Helsingin Sanomat kertoo synnytyksistä 4. marraskuuta Kuningasboa synnytti neitseellisesti yli kaksikymmentä poikasta Helsingin Sanomat jatkaa samalla aiheella, mutta vaihtaa lajia 4. marraskuuta

Otso Höglund Otso Höglund




Lopullinen totuus Mielipideasioista voi kiistellä

Uudessa-Seelannissa ystävällisyys on pintaa Mit ä

ea st

itäisi oik

p iat



rassaa? Kui nk


uusiseelantilainen ilmasto vaikutti täydelliseltä: Lämmintä hamekeliä lokakuulta ai-


ua sin



o m na toukokuulle saakka. Lämkeen. Maisterinopintoihin haih pö on kuitenkin suhteellista. keutuvat vain tutkijanalut ja Suomessa jäädytään paukne onnettomat, jotka yrittäKomm kupakkasilla bussipysävät paikkailla huonosti menkeillä, Uudessa-Seelannisnyttä perustutkintoa jatkowww entoi .aviis sa palellaan talvisin sisätiopinnoilla. i . fi aviisi @uta. loissa. Paikalliset kodit ovat Suomessa ollaan huolestufi homeisia paperitaloja, ovisneita opiskeluaikojen venymisa on etanoiden mentäviä rasestä. Sen sijaan, että yritettäikoja ja tuulisella säällä ikkunasiin puristaa jokaisesta yliopistoverhot heiluvat sisällä. opiskelijasta ennätysvauhdilla maisPahimmassa tapauksessa sisällä oleillaan teri, voisi auttaa, jos ymmärrettäisiin, että toppatakki päällä, ennen ruokailua kylmät monilla aloilla jo kandintutkinto olisi riittäastiat lämmitetään mikrossa ja nukkuessa vä pohjakoulutus alkavalle työuralle. pidetään sähköinen patjanlämmitin päälOman alan töihin siirtyvä kandidaatti on lä. Kylmyydestä huolimatta harva ihminen yhteiskunnalle huomattavan paljon tuotlämmittää kotiaan, sen sijaan ikkunoita pi- toisampi kuin useita vuosia gradua vaille detään yöt päivät auki, ja siitä huolimatta oleva kaupankassa. huonekalut ja vaatteet homehtuvat. Onneksi keväisin kauppoihin ilmestyy homeen- Asunnot ovat täällä usein kuin kulisseja: poistoaineet – ja ikkunaverhot ovat taas ai- näyttävät ulkoapäin kodeilta, mutta sisätilan kosteuden ja kylmyyden vuoksi ovat tovan kuin uudet. dellisia terveysuhkia. Sama ongelma vaiSaavuin tänne vastavalmistuneena maiste- vaa hieman ihmissuhteita. Ihmiset ovat kylrina, ylpeänä opintotaipaleestani. Onnitte- lä ystävällisiä, mutta pidempään täällä asuluiden sijaan täkäläiset kysyivät, miksi uh- essa huomaa, että ihmisten syvempi luonne rasin miltei kuusi vuotta elämästäni opiske- näyttäytyy valitettavan usein hieman täkäluun, eikö vähempikin olisi riittänyt? läisten asuntojen kaltaisena. Suomalaisnuorille akateeminen ura näytYstävällisyys ja kohteliaisuus ovat vain täytyy porttina hyvään elämään. Moni käy- pintaa, sen sijaan lupausten ja sopimusten tännön työ nähdään välitilana, josta täytyy pitäminen ei aina ole erityisen tärkeää. Naapyrkiä pois. Täällä hyvän elämän imagoa ei puri, joka on juuri edellispäivänä jättänyt ole kiinnitetty yhtä vahvasti mihinkään am- hoitamatta yhteisesti sovitun, itselleni tärmattiin: niin leipuri kuin lakimieskin voi ol- keän asian, saattaa aamulla kävellä vastaan, la elämäänsä ja työhönsä tyytyväisiä. Ne, hymyillä ja toivottaa vain hyvät huomenet. jotka valitsevat yliopistouran, siirtyvät työSilloin tiedän olevani kaukana Suomesta, elämään miltei aina jo kandintutkinnon jäl- eikä kotiin paluu tunnu yhtään pahalta.

sinä olet? Mi tä kä iel


un keskitalven kauniina aamuna lähden kävelylle kukkamekko päällä ja miltei jokainen vastaantulija toivottaa hyvät huomenet, tiedän olevani kaukana Suomesta. Olen Uudessa-Seelannissa, Suomeen nähden maailman kaukaisimmassa kolkassa. Tänne muutettuani ihastuin ihmisten ystävällisyyteen. Suomessa tuntemattomille eivät juttele kuin hullut ja humalaiset, täällä olet itse hieman outo, jos et rupattele tuntemattomille. Puistonpenkillä vierellesi saattaa istahtaa lukioikäinen poika ihastelemaan vauvaasi, matkustajat huutavat bussikuskille hyvää päivän toivotukset kyydistä pois jäädessään ja naapurit tuovat kotiovellesi oman pihansa kasviksia ja jouluaattona viinipullon. Se tuntuu mukavalta. Suomalaisetkin voisivat rohkeasti kokeilla, miltä tuntuu, jos naapureilleensanoisi väkinäisen tervehdyksen lisäksi myös jotain muuta.

MILLA NYYSSÖNEN on yhteiskuntatieteiden maisteri, joka asuu Uudessa-Seelannissa

Pi t k ä n m at em at i i kan ” l oppus i l aus ”



28.2. - 4.3.2011 yht. 30 ot.

FM Raimo Alppiranta

17e 37e 50e

p. 02-569811 ja 040-5605811

WWW.AVIISI.FI 24 Aviisi 12.11.2010

Aviisi 15/2010  

Aviisi 15/2010 - Tässä numerossa kerromme, kuinka 23-vuotiaasta akateemisesta naisesta tuli perussuomalaisten kaupunginvaltuutettu. Valmista...

Aviisi 15/2010  

Aviisi 15/2010 - Tässä numerossa kerromme, kuinka 23-vuotiaasta akateemisesta naisesta tuli perussuomalaisten kaupunginvaltuutettu. Valmista...