Page 1

a utta k u a on p »30 a t s i lla illa e, m uskonee m joit asim Test juttu kir i leht

Tampereen ylioppilaslehti Aviisi 3. syyskuuta - 10/2010

TULEVAISUUS NYT

Keinoelinsuunnittelu voi hyvin vuoden 2060 yliopistossa »20

100 000 KASVATTIA

Kiira Korpi ja satatuhatta muuta ovat Tampereen yliopistosta »4

SCHOOL-KAAOS

Schooleja valmistellaan suljettujen ovien takana »3, 5, 26

Jos yliopistoa ei olisi Tampere kasvaisi pajukkoa, josvaikutusta yliopisto ei olisi muuttanut tänne 50 vuotta sitten Ilman yliopiston 50-vuotista Tampere olisi synkkä sisämaakaupunki »8»8


Yritykset onnittelevat yliopistoa 50 vuoden taipaleesta Tampereella

50-vuotiasta Tampereen yliopistoa onnitellen

Yhteistyössä opiskelijan eduksi

Pirkanmaan sairaanhoitopiiri onnittelee Parhaat työ valmistu paikat vil vähän va le ja rtt millekin uneim!

50-vuotiasta

Tampereen yliopistoa www.psh

p.fi

Merkki hyvällä asialla. • Monipuoliset opiskelijaravintolapalvelut • Ruokalistat netissä www.juvenes.fi • Aidosti akateeminen Juvenes Kirjakauppa palvelee lähelläsi omalla kampuksellasi • Tenttikirjat kätevästi Verkkokirjakaupasta • Digikuvat paperille ja kuvakirjaksi www.kuvapaikka.fi Tampereen yliopiston ja Tampereen teknillisen yliopiston ylioppilaskuntien jäsenenä olet yksi Juveneksen omistajista.

Opiskelijoiden omistama. www.juvenes.fi

2 Aviisi 3. 9. 2010


Aarni Korpela

Seppo Honkanen

Korpela

Pääkirjoitus

Porilaisia emme ole

H

enkselit paukkumaan! Me tamperelaiset asumme maailman parhaassa paikassa, sillä tilastot eivät valehtele. Keväällä Tampere valittiin Suomen parhaaksi kaupungiksi Taloustutkimuksen gallupissa. Kesällä Newsweekin asiantuntijaraati valitsi Suomen maailman parhaaksi maaksi. Tilastovoitot syntyivät korkean koulutuksen ansiosta. Ilman yliopistoa Tampere olisi Pori: keskisuuri entinen teollisuuskaupunki, jossa vieraalta näyttävä tyyppi saa luuvitosen nekkuunsa sitä suuremmin pyytämättä. Paikka, josta kynnelle kykenevät nuoret lähtevät muualle opiskelemaan. Ilman maailman parhaaksi kehuttua koulutusta Suomi olisi jäänyt kauas kärkikahinoista amerikkalaislehden listalla.

Timo Perälä

Perkele! Kirjoituksia Tamystä KIRJOITTAJA ON TAMYN HALLITUKSEN KOULUTUSPOLIITTINEN VASTAAVA

School-tiedotus retuperällä!

Y

liopistolla on käyty koko vuosi neuvotteluja tulevista tiedekunnat ja laitokset korvaavista schooleista. Missä on ollut opiskelijoiden mahdollisuus vaikuttaa oman yksikön neuvottelutilanteeseen, vuorovaikutus neuvoston tai johtokunnan ja sen johtajan välillä? Ei missään! Korkeintaan huhupuheita, nekin usein vasta, kun joku suunnitelma oli jo haudattu. Kaikki neuvottelut ovat tapahtuneet puhtaasti yksiköiden johtajien välillä, ajoittain rehtoriston läsnäollessa. Tiedekuntaneuvostojen ja laitosten johtokuntien tehtäviksi on johtosäännöissä ensimmäisenä määritelty yksikön toiminnan kehittäminen muun muassa yliopiston strategian mukaisesti. Miten tämä tehtävä voidaan täyttää, kun yksiköiden johtajat eivät välitä neuvottelujen tilannetietoja neuvostoille tai johtokunnille, saati sitten opiskelijoille.

Tamy vaatii selkeää parannusta yksiköi-

den sisäiseen viestintään, johtajilta sekä neuvostoille ja johtokunnille että henkilökunnalle ja opiskelijoille. Nykytilanne on täysin sietämätön ja häpeäksi yliopiston sisäiselle tiedotukselle. Strategiassa mainittu tasavertainen mahdollisuus osallistua ja vaikuttaa on vaarassa, jos tieto yksiköiden tilanteesta ei saavuta laajaa kuulijakuntaa edes yksikön sisällä.

Kun Yhteiskunnallinen Korkeakoulu – yliopiston edeltäjä – muutti Helsingistä Tampereelle, kaupunki oli lähes puolet pienempi kosken ympärille kasvanut teollisuuskeskittymä. Korkeakoulu oli kodikas alle tuhannen tyypin opinahjo. Yliopistolaisia arvostettiin 60-luvun Tampereella niin paljon, että työntekijät saivat keskustan liikkeistä alennusta. Olivathan he akateemisesti koulutettuja. Myös opiskelijoita kunnioitettiin korkeamman sivistyksen edustajina. Silmät tosin aukenivat äkkiä. Ylioppilaat saivat porttikiellon suosikkiravintolaansa Tillikkaan. Professorit saivat jäädä tanssimaan pöydille. Vuosikymmenten kuluessa yliopisto on arkipäiväistynyt, mutta sen merkitys kaupungille ei ole ainakaan vähentynyt. Kun lasketaan yhteen yliopiston, Teknillisen yliopiston ja ammattikorkeakoulun opiskelijat, kaupungissa on noin 37 000 korkeakouluopiskelijaa. Se on valtava väkijoukko 200 000 asukkaan kaupungissa. Opiskelijat tekevät Tampereesta Tampereen. Tuskin kukaan olisi uskonut 50 vuotta sitten, että kaupungin suurimpien työnantajien listalla komeilee yliopisto. Perinteisestä tamperelaisesta suurteollisuudesta ovat jäljellä lähinnä Finlaysonin ja Tampellan punatiiliset tehdasrakennukset, mutta yliopistossa työskentelee pari tuhatta tyyppiä. Tampereen yliopiston lonkerot ulottuvat seutukunnan lisäksi koko Suomeen. Lukemattomilla korkea-arvoisilla palleilla istuu yliopistomme kasvatti. Neljä nykyisen hallituksen ministeriä ja 38 istuvaa kansanedustajaa on opiskellut Tampereen yliopistossa. Joten katsele luennoilla ympärillesi. Se etummaisessa rivissä istuva suupaltti saattaa olla tuleva ministeri.

Kauppakatu 10, 33210 Tampere • fax: (03) 212 7257 • email aviisi@uta.fi • Päätoimittaja: Seppo Honkanen 050 3612 853, seppo.honkanen@uta.fi • Toimittaja Hertta-

Allekirjoittanut kiittää lämpimästi ai-

Mari Kaukonen 050 3612 852, hertta-mari.kaukonen@uta.fi

nejärjestöjen puheenjohtajia esimerkillisestä aktiivisuudesta asian tuomiseksi Tamyn hallituksen tietoon ja on vakuuttunut, että ylioppilaskunta ottaa asiaan kantaa nopeasti lähettämällä aiheeseen pureutuvan kirjeen yliopiston johdolle sekä uskoo kirjeellä olevan positiivista vaikutusta yliopiston tulevaan viestintäkulttuuriin.

Siviilipalvelusmies Ville Ilkkala, 044 3610 219, sivari@aviisi.fi Kannen kuva Seppo Honkanen • Ulkoasu Seppo Honkanen • Kustantaja Tampereen yliopiston ylioppilaskunta • Ilmoitusmyynti Pirunnyrkki oy, Kari Kettunen 020 7969 583, Arto Antila (valtakunnalliset) 020 7969 589 • ISSN 0358-9145 • Paino Botnia Print, Kokkola • Osoitteenmuutokset opiskelijat: aktuaarinkanslia@uta.fi, muut: tamy@uta.fi Avusta Aviisia! Jos sinulla on halua kirjoittaa Aviisiin, ota yhteyttä päätoimittajaan.

KOMMENTOI WWW.AVIISI.FI Aviisi 3. 9. 2010

3


AJAN HERMOLLA Ajan hermolla

A-KERHO Koska sosiaalisesta mediasta on kohistu vasta muut

KESKI-IKÄ Yhteiskunnallinen Korkeakoulu, yliopiston edeltäjä, muutti Tampereelle syyskuussa 1960

Yliopistomme

kasvatteja on jo noin satatuhatta

Lähes puolet yliopistossa aloittaneista ei ole valmistunut. Nykyisistä ministereistä neljä ja kansanedustajista 38 on opiskellut Tampereen yliopistossa.

T

ampereen yliopistossa on opiskellut 85 vuodessa yhteensä noin 99 300 opiskelijaa. Luku ei ole täysin tarkka, sillä opiskelijat on merkitty sähköiseen tietokantaan vasta vuodesta 1971 alkaen. Opiskelijarekisterin mukaan yli tuhat opiskelijaa on opiskellut useampaa kuin yhtä tutkintoa. Riviopiskelijoista on tullut sittemmin yhteiskunnallisia vaikuttajia jokaiselle vuosikymmenelle. Esimerkiksi 38 nykyistä kansanedustajaa on opiskellut Tampereen yliopistossa, kuten myös ministerit Jyrki Katainen, Sirkka-Liisa Anttila, Juha Rehula ja Paula Risikko. ”Muita vaikutusvaltaisia Tampereen yliopiston entisiä opiskelijoita ovat olleet muun muassa pääministeri Kalevi Sorsa, Kansallisoopperan pääjohtaja Päivi Kärkkäinen, Ylen pääjohtaja Reino Paasilinna, runoilija-kansanedustaja Tommy Tabermann, Helsingin Sanomien päätoimittaja Helena Savela, suunnistuksen maailmanmestari Liisa Veijalainen, koomikko Simo Frangén, elokuvaohjaaja Aki Kaurismäki, maaherra Anneli Taina, laulaja Arja Koriseva ja kirjailija Anna-Leena Härkönen”, Tampereen yliopiston alumnien puheenjohtaja Matti Parjanen luettelee. Parhaillaan Tampereen yliopistossa opiskelee esimerkiksi taitoluistelija Kiira Korpi.

4 Aviisi 3. 9. 2010

Yliopistomme satatuhatta opiskelijaa

Siloposkinen valtionvarainministeri Jyrki Katainen valmistui Tampereen yliopistosta vuonna 1998.

on suorittanut vuodesta 1925 alkaen yhteensä 59 137 tutkintoa, joista alempia korkeakoulututkintoja on 23 253, ylempiä korkeakoulututkintoja 29 881, lisensiaatin tutkintoja 1442, tohtorin tutkintoja 1994 ja erikoislääkäritutkintoja 2567. Luvuissa on mukana kaikki tutkinnot, joten jos joku on valmistunut sekä kandiksi että maisteriksi ja vielä tohtoriksi, hän on mukana tilastossa kolme kertaa. ”Iso linjaus on, että yli puolet opiskelijoista valmistuu meiltä”, Tampereen yliopiston opintoasian päällikkö Mikko Markkola sanoo. Tampereen yliopistossa oli aikaisemmin tiedekunnan rinnalla ammattikorkeakoululinjojen tyyppisiä opetusjaostoja, joten Tampereen yliopistosta on valmistunut paljon alempia korkeakoulututkintoja varsinkin korkeakoulun alkutaipaleella. ”Aiemmassa tutkintouudistuksessa alemmista korkeakoulututkinnoista luovuttiin, koska ajateltiin että se nopeuttaa valmistumista. Uudessa tutkintouudistuksessa ne otettiin takaisin, koska nyt ajateltiin, että se nopeuttaa valmistumista”, Markkola muistelee. Tampereen yliopisto perustettiin vuonna 1925 Kansalaiskorkeakouluna. Se muutti vuonna 1930 nimekseen Yhteiskunnallinen Korkeakoulu ja muutti Helsingistä Tampereelle vasta vuon-

na 1960. Koko Helsingissä olon aikana korkeakoulussamme oli arviolta yhteensä noin 2900 opiskelijaa. ”Sillä mistä Tampereen yliopisto lähti vuonna 1925 liikkeelle, ei ole mitään tekemistä yliopiston kanssa. Iltaopiskelut aloitti muutama kymmenen opiskelijaa vuodessa”, Yhteiskunnallisen Korkeakoulun historiaa tutkinut Mervi Kaarninen sanoo. Opinahjomme nimettiin vuonna 1966 Tampereen yliopistoksi. Yliopiston opiskelijamäärä kasvoi eniten kuusikymmentäluvulla, jolloin tuli uusia tiedekuntia ja sisäänottoja. Viime vuoden lopussa Tampereen yliopistossa oli 17 130 opiskelijaa, joista 1 361 oli poissaolevia ja 234 keskeyttäneitä. Vuoden 1994 jälkeen aloittaneista opiskelijoista noin 7,5 prosenttia ei ole tehnyt yhtään opintopistettä kahteen vuoteen. Hertta-Mari Kaukonen

Yliopisto 50 vuotta - korkeakoulumme muutti Tampereelle vuonna 1960, jolloin opiskelijoita oli yhteensä 933 - vakituisia opettajia oli 24, joista professoreja 10, lehtoreja 12 ja yliopettajia 2 - Päärakennus oli vielä kesken, mutta toimi silti opetustiloina


tama vuosi, olemme siirtyneet täyteen Facebook-aikaan. Tykkää Aviisista – edes Facebookissa! BILEET Tamyn lukuvuoden avajaisbileitä juhlitaan Yo-talolla 8.–9. syyskuuta.

Opettajankoulutus siirtynee Tampereelle syksyllä 2012

Sattuu ja tapahtuu

Opintorahaan tiukennuksia?

Esitys valtion budjetiksi lupaa tiukennuksia opintotukeen. Kuukausikohtainen opintopisteraja on muuttumassa 4,8:sta viiteen opintopisteeseen opiskelukuukautta kohti ja pelkän asumistuen käyttö tulee kuluttamaan opintotukikuukausia. Lisäksi opintotuesta tulee kaksiportainen eli kandin tutkinnon jälkeen haetaan uutta tukea. Pienen helpotuksen opiskelijan arkeen tuo puolestaan kymmenen sentin lisä ateriatukeen, mutta opintotuen sitominen indeksiin on jätetty esityksestä kokonaan pois.

Hämeenlinnan opettajankoulutuslaitoksen muutosta tehdään selvitys. Jos estettä ei löydy, uudet opiskelijat aloittavat Tampereella syksyllä 2012.

TTY vetäytyi johtajakorkeakoulusta Suunniteltu Tampereen yliopiston ja Tampereen teknillisen yliopiston yhteinen johtamiskorkeakoulu on kariutunut teknillisen yliopiston professorien vastustukseen. Uudistuksessa yritettiin saada aikaan yliopistojen yhteinen yksikkö kauppa- ja hallintotieteiden alalle. Tampereen yliopisto jatkaa johtamiskorkeakoulun perustamista yksin.

?

tyväinen suun n

yy ot

k

täväpuheiden mukaan tulevat schoolit ovat: kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden school, kauppa- ja hallintotieteiden school (mukana mahdollisesti politiikan tutkimus), kasvatustieteiden school, informaatiotieteiden school, viestintäschool (tiedotusoppi, puheviestintä, logopedia, näty, teatteri & draama), yhteiskuntatieteiden school (sosiaalitieteet, historia, filosofia, psykologia, sosiaalityö), biotieteiden school, lääketieteen school ja terveys- ja hoitotieteiden school.

uutto? O le t

Aviisin kuulemien vahvojen käy-

m kö

Sisäpiiritietoa schooleista

ä tä

elokuusta lähtien lakkauttaa opintotukeaan hakeakseen sairauspäivärahaa. Lyhytaikaisissa sairauksissa opiskelija voi pysyä jatkossakin opintotuen saajana. Pidempikestoisessa sairaudessa ensisijainen etuus on sairauspäiväraha.

m

i vistuisi näennäisesti. ta normaalikouluksi. Silloin keskeiselle si”Mutta mihin jalle ei asetu se, että opettajankoului Kommento saisimme paremtuslaitos sijoitfi i. s ii v .a w w pia tiloja tai opintuisi kampukselw .fi ta u tomahdollisuuksia, la? Ei meidän opaviisi@ vaan ne syyt vain piaineille, kuten keksitään jälkeenkuvataiteelle, liipäin. Esimerkiksi aikunnalle ja käsitöilneenopettajat ovat tole, ole siellä mitään tilodella kämäisissä tiloissa, mija. Henkilökunta onkin ihmeissään muuton kiireellisyydestä, kä ei lupaa hyvää sille, jos 300 akvaikka osa kyllä kannattaa siirtoa. tiivista opiskelijaa laitetaan muutItse kannatan muuttoa, kunhan se tamaan todella pikaisella aikatauei heikennä opetuksen laatua”, lii- lulla Tampereelle”, Urhonen sanoo. Urhonen haluaa korjata Hollin kunnan didaktiikan lehtori Tiina esittämän virheellisen väittämän Kujala sanoo. Aikalaisessa, jonka mukaan suurin Rehtori Holli ei keksi yhtäkään ne- osa henkilökunnasta ja opiskeligatiivista asiaa OKL:n muutossa. joista asuu jo Tampereella. TodelKuitenkin suurin osa OKL:n opis- lisuudessa OKL:läisistä asuu Tamkelijoista vastustaa muuttoa. Siir- pereella vain pieni joukko. toa vastustavalla opiskelija PyHertta-Mari Kaukonen ry Urhosen keväällä perustamalla adressilla on netissä 357 allekirjoitusta. Opiskelijat ovat pettyneitä siirtosuunnitelman tiedotukseen, sillä suunnitelmat ovat paljastu- Hämeenlinnan OKL neet opiskelijoille lehdistä. UrhoOpettajien koulutus Hämeenlinnen kirjoittaa adressissa, että sivunassa on aloitettu vuonna 1919. ainemahdollisuuksien sijaan opiskelijat menettävät omalle tutkinHämeenlinnan seminaari nolleen elintärkeitä opintokokoliittyi Tampereen yliopistoon naisuuksia. vuonna 1974. ”Päätös tehdään, jotta kasvatustieteiden tiedekunnan asema vaht

Opiskelijan ei ole tarvinnut enää

Mitä

inä olet? Ärs y

Sairauspäivärahaa saa nyt helpommin

aan?

äs elt

K

auan suunniteltu Hämeenlinnan opettajankoulutuslaitoksen siirto Tampereelle alkaa saada ensimmäisiä konkreettisia toimia. Yliopiston hallitus on päättänyt tehdä selvityksen Hämeenlinnan opettajankoulutuslaitoksen siirtämisestä Tampereelle. ”Ennen kuin päätöstä siirrosta voidaan tehdä, pitää selvittää monta asiaa, kuten henkilöstöön ja opiskelijoiden oikeusturvaan liittyvät asiat sekä tilat, kustannukset, aikataulut ja miten mahdollinen muutosvaihe vietäisiin läpi”, Tampereen yliopiston rehtori Kaija Holli sanoo. Selvitys on valmis ensi keväänä. Aikatauluun kuuluu, että 2012 voitaisiin käynnistää uudet tutkinto-ohjelmat Tampereella. Rehtori on laskenut, että muutosta koituisi keskittämishyötyä kustannuksissa ja tiloissa, mikä voisi tietää lisäystä opetukseen ja tutkimukseen. ”Tampereella opiskelijat pääsevät laajempaan tiedeyhteisöön ja heidän sivuainetarjontansa on sama kuin muillakin yliopiston opiskelijoilla. Samalla opettajat pääsevät monitieteiseen miljööseen”, Holli sanoo. OKL:n muuttoa valmistellaan jo normaalikoulunkin osalta, sillä Hämeenlinnasta on käyty katsomassa Nekalan koulun soveltumis-

lm ite

Mitä vittua? Miksi opiskelijat on jätetty school-pimentoon? MIKÄ SINUA RASSAa YLIOPISTON KÄYTÄVILLÄ KULKIESSASI? VINKKAA AVIISI@uta.fi – OTAMME SELVÄÄ!

O

piskelijat kokevat olevan- ole olleet paikalla. Lisäksi 16. elosa schooleista ihan pihal- kuuta hallituksella oli kokous, josla, koska kesällä pääte- sa oli kaksi Tamyn edustajaa. Sieltyistä asioista on vaikea saada tie- lä oli samat school-kalvot kuin johtoa. Edes kaikki dekaanit eivät don foorumillakin. Asiaa voisi kyosaa kertoa tiedekuntaneuvostois- syä laitoksien johtajilta, koska he sa, mitä uusimmat school-muutok- olivat myös paikalla.” set ovat. Miksi opiskelijat on jätetty syrjään tiedotuksesta ja päätöksenteosta, vararehtori Harri Melin?

Mikä school-jako sitten oikein on, jos se kerran ei ole pimennossa?

”Sitä en sano. Se on Kaijan (rehtori Holli) asia tiedottaa.”

”Ei pidä paikkaansa, että olisi jätetty pimentoon. Johdon foorumis- Mikä school-jako on tämänhetkisa viime maanantaina rehtori ke- sen tiedon perusteella, rehtori Kaihotti yksiköiden johtajia tiedot- ja Holli? ”Ei ole ennen maanantaita tämäntamaan mahdollisimman laajasti. Voi olla, että kyseiset dekaanit eivät hetkistä tietoa, vaan 6. syyskuuta

hallituksen iltakoulussa käydään läpi eri vaihtoehtoja ja sitten on ehkä jonkinlainen ehdotus. Hallitus päättää schooleista toivottavasti 29. syyskuuta. Rehtoraatilla ei ole tästä asiasta salaista tietoa, jota yksiköiden johtajat eivät tietäisi. Nyt tuntuu oudolta se, että mistä tämä hätä yhtäkkiä, kun koko prosessi on ollut työn alla jo puoli vuotta ja rehtoraatti on koko ajan yllyttänyt kaikkia yksiköiden jäseniä osallistumaan siihen. Heti, kun jotain tiedotettavaa on, siitä varmasti tiedotetaan.”

Hertta-Mari Kaukonen

KOMMENTOI WWW.AVIISI.FI Aviisi 3. 9. 2010

5


AJAN HERMOLLA Ajan hermolla

A-KERHO Koska sosiaalisesta mediasta on kohistu vasta m

TOHTORIT Eräs rajapyykki rikkoutui, kun Kristiina Rajalasta tuli Tampereen yliopiston 2 000. tohtori. Nyt liik

kuu kuv a!

AVIISIT

Jenni Raninen ojentaa kesäkurpitsan toimittajalle. Tiina Pitkänen ja Kristo Mela seuraavat vierestä.

V

Katso v id www.a eo viisi.fi

Tutustu viljelyyn Yliopistolaisille tarkoitettu esittelytilaisuus kaupunkiviljelystä torstaina 9.9 klo 12–14 viljelylaareilla. Tarjolla kahvia.

Ilmaista lähiruokaa Päätalon parkkipaikan takana kasvatetaan kurpitsoja ja perunoita laarissa

P

äätalon C-siiven parkkipaikan taakse on ilmestynyt kesän aikana kahdeksanmetrinen, värikäs viljelylaari. Tamyn ympäristöjaoston ja ympäristöjärjestö Dodon ympärille muodostunut kaupunkiviljelijäporukka kasvattaa isossa laatikossa muun muassa perunaa, rucolaa, retiisiä, kehäkukkia, punajuurta, porkkanaa, tomaattia, salaattia, kesäkurpitsaa, papuja, herneitä, raparperiä, sipulia ja chiliä. Useimmista kasveista on saatu myös satoa. ”Kaupunkiviljelyn ideana on ottaa käyttämätöntä maata haltuun. Maailmalla viljellään paljon joutomailla,

seen yhdessä, vaikka aina ei ole ollut paljoakaan tekemistä. ”Jos viljelyksiä olisi paljon kaupungeissa, ne voisivat tuoda yhteisöllisyyttä. Yhdessä tekemällä tapaa uusia ihmisiä”, opiskelija Jenni Raninen sanoo. Kuka tahansa voi tulla mukaan kampusalueen viljelyporukkaan. Jo kasvatettuja kasveja saa käydä keräämässä, kunhan ei tyhjennä koko laaria. Kasvit kannattaa huuhdella pölystä. Muita epäpuhtauksia ei tarvitse pelätä, sillä mullassa ei ole käytetty torjunta-aineita. Kampuspuutarhurit ovat tavanneet ”Tämä on ollut kannustava projekkoko kesän joka torstai hengaillak- ti, koska suurin osa meistä ei ole viljel-

taloyhtiöiden pihoilla, katoilla ja jopa seinillä. Tämä yliopiston nurmikenttäkin on ollut ennen täysin käyttämätön”, opiskelija Pieta Hyvärinen sanoo. Viljelijät ovat itse rakentaneet ja maalanneet laarin. Multa ja siemenet on saatu lahjoituksina. ”Tässä on ollut parikymmentä ihmistä aktiivisesti mukana, joten ei viljelyssä ole ollut loppujen lopuksi paljon hommaa. Edes rikkaruohot eivät ole kasvaneet, koska multa on uutta”, Hyvärinen sanoo.

lyt aiemmin mitään. Kun tekee paljon asioita, jotka ei näy missään, on hyvä tehdä välillä jotain todella konkreettista”, Raninen sanoo. ”Vaikka olemmekin akateemisia ihmisiä, osaamme silti tehdä konkreettista työtä!” Hyvärinen jatkaa nauraen. Viljelijät käyvät yliopiston kanssa neuvotteluita siitä, saako laari jäädä paikoilleen talveksi, jotta se olisi käytössä taas ensi kesänä.

Hertta-Mari Kaukonen, teksti

Syksyn asuntotilanne yllättävän hyvä Hätämajoituksen hinta on kohonnut pilviin, vaikka osan aikaa majoituttiin patjoilla

H

ätämajoitusta järjestetään näillä näkymin enintään syysuun loppuun asti, koska syksyn asuntotilanne on tavanomaista parempi. Tamperelaisten korkeakouluopiskelijoiden tilapäismajoitusta on järjestetty 23. elokuuta alkaen. Ensimmäisen viikon majoitus oli Pellervon koululla, jonka jälkeen se siirtyi Teknillisen yliopiston ylioppilaskunnan hätämajoitustilaan Hotelli Torniin pienempiin tiloihin. ”Asuntotilanne on siinä mielessä kauhean lohdullinen, että suurin

6 Aviisi 3. 9. 2010

osa asunnottomista opiskelijoista sai asunnon syyskuun alussa. Asunnottomia opiskelijoita on myös paljon vähemmän kuin edellisinä vuosina”, Opiskelijan Tampereen asuntosihteeri Annamaija Rönkkö sanoo. Hätämajoituksen alettua asunnottomia korkeakouluopiskelijoita oli Opiskelijan Tampereen listoilla noin 50, joista 6 oli Tampereen yliopiston opiskelijoita. Vähän yli kymmenellä heistä ei ollut vielä opintojen alettuakaan tietoa asunnosta, mutta lopuilla vuokrasuhde alkaa viimeistään lokakuun alusta. Tornissa majoittujia oli syys-

kuun alussa 17, joista Tampereen yli- jämähtänyt helposti. Halusimme selkeästi tilapäismajoituksen”, Rönkkö opiston opiskelijoita oli kuusi. sanoo. Pellervon koulun kirjasto oli jaettu Elokuussa majoitus maksoi 15 euroa kirjahyllyillä miesten ja naisten puo- viikossa, syyskuun puoleen väliin 30 leksi ja opiskelijat majoittuivat patjoil- euroa viikossa, syyskuun loppua läla. Teekkareiden Torni on hostellimai- hestyessä viikkovuokra kohoaa ensin nen majoitustila, jonka kahdessa huo- 60 euroon ja sitten peräti 70 euroon neessa on kerrossängyt. Lisäksi ma- viikolta. Jos majoittuu hätämajoitukjoittujilla on käytössä keittiö, vessat ja sessa sen alusta loppuun, majoituksen suihkut. hinnaksi tulee siis noin 250 euroa. ”Yhtenä vaihtoehtona olisi ollut ko”Pyrimme rohkaisemaan ihmiko ajaksi Koukkuniemen Jukola, mut- siä maksuilla asunnon etsimiseen”, ta siinä olisi ollut ongelmana kodin- Rönkkö sanoo. Hertta-Mari Kaukonen omainen ympäristö, joten sinne olisi


muutama vuosi, olemme siirtyneet täyteen Facebook-aikaan. Tykkää Aviisista – edes Facebookissa! KIERTOAJELU Tutustu ilmaiseksi Tampereeseen 30.9. Lisätietoja: www.tamy.fi/vapaailta

Säilytyslokerot tyhjennettiin kesällä Päätalon, Pinni A:n, Pinni B:n ja Linnan säilytyslokerot tyhjennettiin kesällä. Lokeroista löytyneet tavarat on otettu talteen ja niitä voi tiedustella kiinteistöjen vahtimestareilta joulukuun loppuun asti. Tämän jälkeen käyttökelpoiset löytötavarat toimitetaan yliopiston kierrätyshuoneeseen. Kierrätyshuone on kaikille avoin ja sijaitsee Päätalon E-siiven ensimmäisessä kerroksessa huoneessa 105.

Emilia Savolainen

Asioiden oikea laita

Yo-talon uudet kasvot

KIRJOITTAJA ASUU ESPANJASSA

Rinta rottingille!

T

iedän sohaisevani suomalaisen itsekriittisyyden muurahaispesään sanoessani tämän ääneen, mutta sanonpa silti: tajuatteko te yliopisto-opiskelijat todella, miten hyvin asianne ovat, kun YTHS:n hammaslääkäri paikkaa kolme reikää parillakympillä? Ymmärrättekö, että jenkit aivan tosissaan nauravat epäuskoisina kuullessaan koulutusjärjestelmästämme? Oletteko oivaltaneet, että Nova Group -kähmintä ei monessa muussa yhteiskunnassa olisi koskaan herättänyt vastaavanlaista kohua, koska media olisi vaiennut tai kansa jo täysin paatunut?

Syyskuussa yliopiston pyöräilypäivä vietetään keskiviikkona 22. syyskuuta kello 12– 16 Päätalon edustalla. Tällöin pyörätohtori huoltaa pyöriä tarvikemaksun hinnalla. Huoltotöihin kuuluvat kumin paikkaukset, jarruvaijereiden vaihdot ynnä muut pienet työt. Tapahtumassa on myös myynnissä käytettyjä ja kunnostettuja pyöriä ja jaossa Tampereen seudun pyöräkarttoja. Ohjelma tarkentuu syyskuun alussa Ekokampuksen nettiin: www.uta.fi/ Yliopiston

Kotimaisessa keskustelussa Suomi on surkea paikka. Pisa-

pyöräilypäivää

ekokampus.

Opintoongelmaisille apua ryhmästä Opintopsykologi alkaa syksyllä ohjata

opiskelijoille tarkoitettua Otetta opintoihin -ryhmää. Ryhmä on tarkoitettu perustutkinto-opiskelijoille, joilla on vaikeuksia tarttua opiskeluun ja saada tehtyä opintosuorituksia loppuun. Ryhmässä käsitellään motivaatiota, opiskelua yliopistossa, opiskelutaitoja ja voimavaroja. Ryhmään voi ottaa 12 opiskelijaa, jotka valitaan ilmoittautuneille lähetettävän ennakkotehtävän perusteella. Hakuaika päättyy 17. syyskuuta. Ilmoittautuminen: opinto-

Uusi sosiaalipoliittinen sihteeri ja järjestösihteeri tulivat taloon

T

amyn toimistotuoleilla istuu kaksi uutta työntekijää. Tea Hoffren, 29, aloitti sosiaalipoliittisen sihteerin työt elokuun puolessa välissä. Maisteri Hoffren on työskennellyt aiemmin kaupungin sosiaalitoimessa ja Kehitysvammaisten tukiliitossa. ”Tehtäväni on parantaa opiskelijoiden hyvinvointia. Toimeentuloon, terveyteen ja asumiseen liittyvät asiat ovat keskeisiä.” Hanna-Riikka Roine, 26, on työskennellyt järjestösihteerinä syyskuun alusta. Järjestökokemusta Roineelta löytyy, sillä hän on toiminut vihreän kulttuuriyhdistys Vastedes ry:n järjestösihteerinä ja ainejärjestönsä puheenjohtajana. Roineella on edessä melkoinen syksy. Paitsi että hän sai vakituisen työpaikan Tamysta, hän aikoo valmistua ennen joulua. Eikä siinä vielä kaikki. ”Menen naimisiin!” Entinen soposihteeri Antti-Jukka Huovila siirtyi työskentelemään SYL:oon, järjestösihteeri Kirsi Venho yliopiston kielten laitokselle.

psykologi@uta.fi.

?

Seppo Honkanen

tutkimukset ovat kukkua, poliitikot pelaavat omaan pussiinsa. Newsweekin raporttikin oli vain maksettu mainostemppu, Sveitsillehän se voitto olisi oikeasti kuulunut. Nettipalstoja vilkaisemalla kävi hetkessä selväksi, että olisimme jupisten saaneet surkutella kohtaloamme listan häntäpäässä, mikäli mittarina olisi käytetty kansallisen ja henkilökohtaisen itsetuntomme tasoa. Oman maan lynkkays ja mollaus olivat juttukerhojen yleisin anti. Suomessa – myös Suomessa – moni asia on pielessä tai kaipaisi kohennusta. Mutta Newsweekin maiden välisiä elinolosuhteita kartoittanut tutkimus ei väittänytkään suomalaisten elävän maanpäällisessä paratiisissa. Kyse oli suhteellisesta vertailusta. Yhdysvaltalaislehti pisteytti valtioita arvioimalla niiden koulutusta, terveyttä, elämänlaatua, talouden dynaamisuutta ja poliittista ympäristöä. Käykää vilkaisemassa ruohoa aidan toisella puolella, kiikaroikaa kotimaatanne vähän kauempaa. Riisukaa turistilakki, ryhtykää paperisotaan, asettautukaa asumaan, tunkeutukaa syvälle sisään vieraaseen kulttuuriin. Löytyy paljon kultaa – ja kilokaupalla katinkultaa. Kliseet suomalaisesta rehellisyydestä, puhtaasta luonnosta ja yleistiedon tasosta ovat täyttä totta. Suhteellisesti, toki. Jatkakaamme siis valituslaulua oikealla hetkellä, jotta parannustarpeet eivät unohdu. Tähänhän pohjoinen hyvinvointi kai osin perustuu. Mitä akilleenkantapäähämme tulee: Kyllä, Suomessa juodaan paljon viinaa ja humallutaan liikaa. Osaratkaisuna tarjoilen niinkin yksinkertaista asiaa kuin tukeva, eteläeurooppalaistyylinen illallinen. Täydellä vatsalla viihteelle vaihtanut ei valahda kontilleen useammastakaan viskipaukusta. Suomalaiset, meillä menee tosi hyvin. Jospa hieman rakastaisimme itseämme ja kannustaisimme toisiammekin samaan. Saattaisi mennä vieläkin paremmin.

Tutkittu juttu Taas on saatu selville uusia asioita maailmasta

Nuorena kannattaa pullistella lihaksia

Lihaksia kannattaa rasittaa ja kasvattaa nuorena monestakin syystä. Eräs hyvä syy on, että kerran treenatut lihakset pystyy myöhemmin kasvattamaan uudelleen nopeammin vaikka lihakset olisivat välillä vähäisen käytön johdosta kutistuneet, kertoo Oslon yliopiston tutkimus. Lihasten harjoittelu kasvattaa lihassyiden kokoa ja lisää tumien määrää. Käyttämättömyys pienensi lihaksia mutta tutkimuksessa huomattiin, että tumat eivät kadonneetkaan. Tähän asti on oletettu, että rasituksen loppuessa tumat vähenevät samalla kuin lihasmassakin. Aiheesta kertoi Suomessa Yle Tiedeuutiset.

Nainen lohduttautuu suklaalla, mies hampurilaisella

Kun naista masentaa, hän pistää poskeen esimerkiksi pullaa, keksiä, karkkeja ynnä muuta makeaa. Naiset hoitavat miehiä useammin negatiivisia tunteitaan syömällä, kertoo Suomen akatemian tutkimus. Jos mies turvautuu lohtusyömiseen, hän valitsee usein suolaisia herkkuja, kuten pitsaa, hampurilaisia, majoneesisalaatteja tai makkaraa. Lohturuoka eroaa muusta ruoasta siten, että se sisältää paljon energiaa. Lyhytkestoisten negatiivisten tunteiden lisäksi myös masennus lisää lohturuoan syömistä. Pilkkomista ja kuorimista vaativat kasvikset ja hedelmät eivät maistu masennusoireista kärsiville yhtä hyvin kuin muille. Suomalaisten lihavien naisten ja miesten määrä on kasvanut tasaisesti jo parikymmentä vuotta. Nyt heitä on reilut viidesosa kansasta. Vain jonkun verran ylipainoisia on vielä huomattavasti enemmän. KOMMENTOI WWW.AVIISI.FI Aviisi 3. 9. 2010

7


Pinninkatu

Mit채 jos yliopi

Piirros pohjautuu 50-luvulta olevaan ilmakuvaan. Etualalla on nykyinen yliopiston kampusalue.

8 Aviisi 3. 9. 2010

Sorsapuisto


istoa ei olisi? Aviisi lähti kävelylle ihmettelemään kuvitteellista Tamperetta: kaupunkia, joka ei saanut yliopistoa vuonna 1960. Millainen Tampereesta olisi kasvanut ilman yliopiston vaikutusta?

Kalevantie

Ilkka Pernu, teksti & Hanna Nauha, KUVITUS

M Vi

in

ik

an

ka

tu

issä kaikki oikein ovat? Olemme juuri saapuneet junalla Tampereen rautatieasemalle. Vaikka on perjantai-iltapäivä, funkkisasemalla ei kaiu puheensorina ja kiireiset askeleet. Ei näy kotiseudulle matkaavia opiskelijoita, ei ulkomaalaisia reppureissaajia eikä pukumiehiä tai -naisia. Olen tullut katsomaan, millainen paikka yliopistoton Tampere oikein on. Mukaan kuvitteelliselle kävelykierrokselle ovat lupautuneet Suomen historian professori Pertti Haapala ja aluetieteen professori Markku Sotarauta. Vaihtoehtoinen Tampere on kaupunki, jolla oli edessään loistava tulevaisuus. Se havitteli itselleen Yhteiskunnallista Korkeakoulua 1950-luvun lopulla. Muutama päättäjä – lähinnä kaupunginjohtaja Erkki Lindfors ja talousjohtaja Yrjö Silo – yritti kammeta korkeakoulua Helsingistä Tampereelle. Mutta niin ei kuitenkaan käynyt. Vuonna 1960 kaupungissa oli asukkaita 125 495. Vuonna 2010 niitä ei ole juurikaan enempää. Väestönkasvu hidastui 1970- ja 80-luvuilla, ja 90-luvulla pysähtyi kokonaan. Tampere on nyt kahdeksanneksi suurin kunta – heti Jyväskylän ja Oulun perässä. Toisin kävi Porille, joka yllättäen nappasi korkeakoulun itselleen Tampereen nenän edestä. Muutaman vuoden kuluttua opinahjon nimi muutettiin Porin yliopistoksi. Nyt siellä opiskelee noin 15 000 ihmistä. Kaupunki on tuplannut väkilukunsa 50 vuodessa ja on muutenkin vireä kulttuurikaupunki. Pori– Helsinki-junarata rakennettiin jo 1970-luvulla, mutta Tampereen rautatieasema on saanut rauhassa ränsistyä. Nyt matkaan. Tampere odottaa.

KOMMENTOI WWW.AVIISI.FI Aviisi 3. 9. 2010

9


Yliopisto oli tarkoitus rakentaa Ka-

levaan, Sorsapuiston ja eläintarhan viereen. Nyt paikka on joutomaata – muutamaa epämääräistä konttia lukuun ottamatta. Eläintarhastakin on jäljellä enää teurastamorakennus. Sen tilalle suunniteltiin 1980-luvun lopulla isoa konsertti- ja kongressitaloa. Talolle oli jo keksitty mahtipontinen nimi: Tampere-talo. Sekin jäi paperille. Miksi? ”Tampere-talon kaltainen kongressikeskus rakentuu vahvasti yliopistojen ja teollisuuden varaan. Tampere-taloa ei voinut olla ilman yliopistoja, ja konserttikäytölle se olisi ollut liian mahtipontinen”, Markku Sotarauta sanoo. Siis: ei yliopistoa, ei kongresseja. Tässäkin asiassa ratkaisee kysynnän ja tarjonnan laki. “Ei tullut sinfoniaorkesteriakaan. Kulttuuritoiminta vaatii tietyn yleisön”, Pertti Haapala jatkaa. Akateeminen eliitti ja keskiluokka käyttävät paljon kulttuuripalveluita. Myös eliittikaupat uupuvat kaupungista ostovoiman puuttuessa. Ei LasiKoisoa eikä Marimekkoa. Stockmann sentään on, sillä se avattiin jo 1957. Yleisön puutteesta toinen Tampereen suurista teattereista joutui laittamaan lapun luukulleen 1980-luvun puolivälissä. Jäljelle jääneessä teatterissa onkin viime vuodet pyörinyt ironinen Vuonna 85 -ivanäytelmä. Nuorisokulttuurikin näivettyi. Lupaavan oloinen manserock kuoli ennen kuin pääsi vauhtiin. Ylöjärveläisten poikien Eppu Normaali -nimisestä punk-yhtyeestä kohistiin 1970-luvun lopulla, mutta menestys ei kantanut Rockin SM-kisojen Tampereenkarsintaa pidemmälle. Kukaan ei halunnut julkaista yhtyeen omalaatuista musiikkia eikä keikoille riittänyt väkeä. 27-vuotias Kari ”Epe” Helenius kiinnostui bändistä, ja hänen olikin tarkoitus perustaa Tampereelle oma levy-yhtiö. Poko Records ei kuitenkaan saanut toimintaansa koskaan kunnolla käyntiin. Tullikamarin pakkahuoneesta olisi ehkä saneerattu esittävän taiteen tila niin kuin Joensuussa, jos vain sellaiselle olisi ollut kysyntää. “Yliopisto säteilee moneen asiaan – se vaikuttaa siihen, mitä mukulat harrastavat, koulujen luonteeseen, nuorisokulttuuriin ja niin edelleen. Opiskelijakaupungeissa on paljon vaihtoehtoista toimintaa”, Haapala toteaa. Kaupungista puuttuvat opiskelijat. Okei. Mitä porukkaa Tampereella sitten liikkuu? Nyt ikääntyneet entiset tehdastyöläiset hallitsevat kaupunkia; kaduilla kuljetaan lähinnä kävelykeppien varassa. Melkein jokaisen kulman takana on Mummon kammari -ketjun toimipiste. Palvelubussit kolistelevat Hämeenkadulla omaa kaistaa. Ohitimme juuri Kyttälän pyörä- ja rollaattorihuolto -liikkeen. Tampereelle on käynyt niin kuin monelle muulle keskikokoiselle maakuntakaupungille: nuori polvi pakenee kaupunkeihin, joissa on korkeakouluja ja elämää – paikkoihin, joilla

10 Aviisi 3. 9. 2010

Kaduilla kuljetaan lähinnä kävelykeppien varassa. Melkein jokaisen kulman takana on Mummon kammari -ketjun toimipiste. Palvelubussit kolistelevat Hämeenkadulla omaa kaistaa.

sanoa, että Pirkanmaan talouselämä on kehittynyt huomattavasti heikommin ilman yliopistoja”, Sotarauta toteaa. Rahan lisäksi Tampereelta uupuu muutakin: hyviä ideoita. ”Täältä puuttuu ajattelun avaruus, moniäänisyys. Ilmapiiri on totinen ja yksiulotteinen. Se näkyy esimerkiksi kunnallishallinnon valmisteluprosesseissa”, Sotarauta jatkaa. Tamperelaisesta päätöksenteon arkuudesta on olemassa oiva esimerkki. Kun Näsijärven rantaan alettiin vuonna 1970 suunnitella suurella tohinalla näköalatornia, maamerkkiä, joka näkyisi naapurikuntiin saakka, viimetipassa lyötiin jarrut päälle. Alun perin lähes 170 metrinen torni kutistui 80metriseksi tolpaksi. Se ei näy kunnolla edes Lielahteen asti. Päätöksentekijöistä puuttuvat akateemiset kommentaattorit, jotka vaativat perusteluja ja jotka kykenevät näkemään omaa napaansa pidemmälle. Tampere on joutunut ottamaan mallia Lahden kaupungin latteista sloganeista. Tampere the Business City -kyltit Hatanpään valtatien varressa ovat noloja, mutta ei meillä ole parempiakaan ideoita tarjota. Harmi, sillä Tampere olisi ollut hyvä paikka yliopistoille. ”Tampere voisi olla vaihtoehto Helon tulevaisuutta. singille. Kaupunki, jolla on isomman ”Tampere oli 50 vuotta sitten nuor- kaupungin tarjonta, mutta joka on ten ihmisten kaupunki. Täällä oli noin kuitenkin vähän lähempänä Pohjan35 000 tehdastyöläistä”, Haapala tote- maata ja Kainuuta – ei niin pelottava aa. kuin iso Helsinki”, Sotarauta sanoo. Saman verran täällä olisi nyt opiskelijoita, jos meillä olisi korkeakoulu- Mutta onhan täällä vielä se vanhan ja ja. Nykyään Tampere on vanhusten ja arvokkaan tehdaskaupungin maine ja työttömien kaupunki. Vielä 1960-lu- imago. Haapala ja Sotarauta pudistevulla Tampere oli tyypillinen – ehkä levat päätään. Ymmärrän asian, kun astelemme jopa kaikkein tyypillisin – suomalaiHämeensillalle. nen tehdaskaupunki. Tammerkosken varrella olevat ra“Asuin täällä jo pikkulapsena ja silloin oli vielä kymmeniä tehtaanpiip- kennukset purettiin jo 1980-luvulla. Finlaysonin punatiilisen puuvillatehpuja pystyssä”, Haapala muistelee. Tampereelta on kadonnut vuoden taan tilalla kohoaa nyt puolityhjä be1974 öljykriisin jälkeen 20 000 työ- tonimöhkäle. 1990-luvulla sinne havipaikkaa yhteiskunnan rakennemuu- teltiin informaatioteknologian yrityktosten kautta. Ensin hävisi tekstiiliteollisuus. Konerakennukselle ei käynyt ihan yhtä pahasti, mutta sekään ei onnistunut uudistumaan, vaan surkastui. Tampere taantui, koska se jäi yksin vanhan teollisuuden varaan. Kun se romahti lopullisesti 1990-luvun lamassa, Tampereesta tuli pelkkä ohikulkupaikka. Kaikki jatkoivat matkaa – pääasiassa pääkaupunkiseudulle. Se näkyy Tampereen katukuvassa karusti: lähes joka toinen Hämeenkadun paraatipaikan näyteikkunoista on tyhjillään – on ollut jo jonkin aikaa. Ilman Euroopan unionia Tampereelle olisi voinut käydä vieläkin huonommin. EU:n aluetuki on antanut seudulle tekohengitystä viimeiset 15 vuotta. Laman jälkeen Suomessa alkoi it-buumi, mutta Tampere jäi siitäkin junasta. Teknillisen korkeakoulun puute vaikutti siihen, ettei Nokia panostanut Tampereelle. ”Voin kohtuullisen kirkkain silmin

Tammerkosken varrella olevat rakennukset purettiin jo 1980-luvulla. Finlaysonin punatiilisen puuvillatehtaan tilalla kohoaa nyt puolityhjä betonimöhkäle.

Pysähtyneisyys symboloi koko kaupunkia. Kenelläkään ei ole tänne mitään asiaa, eikä täältä lähde kukaan.

siä. Hetken aikaa se oli virkeää aluetta, mutta it-kuplan puhjettua on ollut hiljaista. Kyse ei ole ollut siitä, etteikö vanhaa Tamperetta olisi haluttu säilyttää vaan ongelma on ollut puhtaasti rahan puute. Vanhan ylläpitäminen on aina kalliimpaa kuin uuden ja tehokkaamman rakentaminen. Vanhan rakennuskannan raivaamisinto ei olisi ollut yhtä päätöntä, jos Tampereella olisi ollut tahoja, jotka olisivat osanneet arvostaa vanhan tehdasmiljöön kulttuuriarvoa. ”Vanhan keskustan suojeluksessa olisi yhdistynyt akateemisen ja kulttuuriväen sekä vanhan väestön intressit”, Sotarauta sanoo. Toisin sanoen poliittinen tahto puuttui. Valtuustossa istuu lähinnä sosiaalidemokraatteja ja kokoomuslaisia. Vanhan aseveliakselin tärkein tehtävä näyttäisi yhä 2010-luvulla olevan kommunistien vallannousun estäminen. Vihreät loistavat poissaolollaan toisin kuin yliopistokaupungeissa. Nyt kun seisoo Hämeensillalla ja tuijottaa tasamittaisia siporex-kerrostaloja, voi vain kuvitella, miltä maisema näyttäisi, kun aurinko pääsisi laskemaan Finlaysonin puuvillatehtaiden taakse. Eteen avautuisi sekä Tampereen historia että tulevaisuus. On aika palata takaisin rautatieasemalle. ”Pikajuna Helsingistä Tampereelle saapuu raiteelle yksi”, kuulutus kajahtaa. Väkimassoja ei kuitenkaan vyöry sisään asemahalliin. Pysähtyneisyys symboloi koko kaupunkia. Kenelläkään ei ole tänne mitään asiaa, eikä täältä lähde kukaan. Mikään ei virtaa paitsi vesi Näsijärvestä Pyhäjärveen. ”Aika väsähtänyt kaupunki”, Sotarauta huokaa. Moni asia olisi toisin, jos Tampereella olisi yliopistoja. Silti yksi asia olisi varmaa. Aivan varmasti Tampereella pelattaisiin jääkiekkoa – mutta taatusti vain yhdessä joukkueessa.

Pertti Haapala on Suomen historian professori Tampereen yliopistossa ja Markku Sotarauta on aluetieteen professori Tampereen yliopistossa.


Jos 1970-luvulla maan tasalle jyrätty Puu-Amuri olisi edelleen pystyssä, se saattaisi olla paitsi taitelijoiden ja herrojen suosima kaupunginosa, myös melkoinen matkailuvaltti.

Mitä jos asiat olisivat menneet toisin?

Jos James Finlayson ei olisi perustanut tehdasta Tampereelle

Jos puu-Amuria ei olisi jyrätty maan tasalle

S

N

kotlantilainen tehtailija James Finlayson (1771-1852) perusti Finlaysonin puuvillatehtaan Tammerkosken varteen vuonna 1820. Mutta mitä jos Finlayson ei olisi edellisenä vuonna vieraillut alueella ja kokenut paikkaa otolliseksi voimanlähteeksi teollisuudelle, olisiko Tampere jäänyt kokonaan syntymättä? Tuskin, sillä voimakkaan kosken energia veti puoleensa muitakin yrittäjiä. ”Finlayson on Tampereen teollistuneen alun symboli, mutta ei pidä unohtaa, että tänne tuli muutakin toimintaa muun muassa Pohjanmaalta ja Ruotsista”, Markku Sotarauta sanoo. ”Paikka oli niin houkutteleva, että jos ei Finlaysonista ei olisi tullut lippulaiva, niin jostain muusta kyllä olisi.” Pertti Haapalan mukaan James Finlaysonin roolia on jopa liioiteltu. “Jamesilla ei ollut yhtään rahaa – vain velkaa. Hänen nimensä jäi historiaan tehtaan nimessä. Tehtaan todelliset perustajat olivat saksalaiset Nottbeck ja Rauch, Venäjän valtio ja kansainvälinen pääoma”, Pertti Haapala sanoo.

Jos punakaarti olisi voittanut Tampereen taistelun

T

ampereen taistelu käytiin maalis-huhtikuussa 1918, kun valkoiset valloittivat Tampereen keskustan kansalaissodassa. Väitetään, että valkoisten voittamasta Tampereella käydystä verisestä taistelusta tuli sisällissodan käännekohta. Ratkaisiko se koko sodan? Olisiko Tampere ja Suomi erilainen paikka, jos punakaartin valtaaman kaupungin puolustus olisi kestänyt ja Mannerheimin johtamien valkoisten joukkojen olisi pitänyt perääntyä. ”Tuo on poliittisesti latautunut kysymys. Jos olisin vielä Turussa, vastaisin, että me olisimme kuin Puola, mutta vastaan nyt vain, että mielenkiintoinen kysymys”, Sotarauta naurahtaa. Pertti Haapala uskoo, että eläisimme aivan nykyisennäköisessä maassa. “Sodan lopputulosta ei ratkaistu Tampereella.”

ykyisen Amuri-kaupunginosan tilalla oli puutalokortteleita vielä 50 vuotta sitten. 1800-luvulla rakennettu puu-kaupunginosa purettiin 1960- ja 70-luvuilla ja tilalle kohosi tamperelaisen tylsiä matalia kerrostaloja. Jäljellä vanhasta rakennuskannasta on yksi kortteli, joka toimii kesäaikaan työläismuseona, mutta voisiko puu-Amuri toimia merkittävänä matkailuvalttina, jos se olisi säästetty? ”Olisi se – ja herrojen asuma-alue”, Haapala uskoo. Esimerkiksi Vanha Rauma ja Vanha Porvoo ovat tärkeitä kaupungin matkailulle. Tampereella ei ole omaa ”Vanhaansa”. Vetäisikö alkuperäiseksi saneerattu puu-Amuri turisteja kaupunkiin? Tuskin, Markku Sotarauta sanoo. ”En usko, että portsa (Port Arthur) on Turulle suuri vetovoimatekijä, vaikka onhan se viehättävä.”

Jos Näsinneulaa ei olisi koskaan rakennettu

S

ärkänniemen kupeessa oleva Näsinneula on yksi Tampereen symboleista, joka pitää lätkäistä minkä tahansa kaupungin esitteen kanteen. Vuosina 1970–71 rakennettu torni lähti silloisen kaupunginjohtajan Erkki Lindforsin ajatuksesta. Hänen mielestään Tampereelle pitäisi saada oma ”Puijon torni”. Olisiko Tampereen imago erilainen – tylsempi – ilman taivaalle kohoavaa tornia? Markku Sotarauta ajattelee Näsinneulaa ja Särkänniemeä yhdessä. ”Monen suomalaisen ensimmäinen kosketus Tampereeseen on Särkänniemi. Siellä on aina hauskaa! Siksi mielikuva on, että Tampereella on aina hauskaa.” Hänen mukaansa ihmisillä on yleispositiivinen kuva Tampereesta nimenomaan Särkänniemen takia. ”Sillä voi olla isompi merkitys kuin uskotaan.” KOMMENTOI WWW.AVIISI.FI Aviisi 3. 9. 2010

11


Silloin ennen Opiskelijat asuivat ahtaasti ja kirjoittivat gradunsa kirjoituskoneilla Kynät ja kirjoituskoneet olivat yliopistolla kovassa käytössä ennen tietokoneita.

Opintokirjaan kirjattiin käsin kaikki opintomerkinnät. Kyseinen opintokirja on jäänyt Tamyyn lainanpantiksi.

Entisaikainen opiskelijakortti turvattiin väärennykseltä filmireunoilla.

1960 Yhteiskunnallinen korkeakoulu siirtyi Tampereelle. Toivo Korhosen suunnittelema päätalo valmistui.

12 Aviisi 3. 9. 2010

1964 Humanistinen tiedekunta perustettiin

Jokainen opiskelija sai opinnot aloitettuaan muistion, jossa oli tietoa yliopistosta ja Tamystä. Lisäksi muistiossa on kaikkien opiskelijoiden osoitteet ja puhelinnumerot!

1965 Kauppa- ja hallintotieteiden tiedekunta perustettiin

1966 Yhteiskunnallisesta korkeakoulusta tuli Tampereen yliopisto

1968 Tamy esti Tampereen yliopiston siirtämisen Hervantaan


Hertta-Mari Kaukonen, Seppo Honkanen, Juho Hakkarainen ja Olli Koikkalainen, teksti & SEPPO HONKANEN, KUVAt

Ruoka: halpaa kokkailtiin kotona

O

piskelijatuen (nyk. Juvenes) ruoka oli alusta asti melko halpaa. Esimerkiksi vuonna 1964 silli ja munakastike maksoivat markan, mikä tarkoittaa nykyrahassa noin 1,64 euroa. Silti köyhät opiskelijat kokkasivat suureksi osaksi vielä ruokansa itse. Kela alkoi maksaa ateriatuen muodossa osan jokaisesta opiskelijalounaasta opiskelijaravintolalle vasta vuonna 1979, jolloin hintataso laki entisestään. ”Asiakasmäärät kymmenkertaistuivat tuen ansioista”, Juveneksen toimitusjohtaja Pertti Liljeroos kertoo. Vielä 1970-luvulla Opiskelijatuen ravintoloiden aterioiden tuoreita kasviksia olivat ainoastaan porkkana- ja lantturaaste. 1970- ja 1980-lukujen vaihteessa kiinnostus terveellisempään ruokaan alkoi herätä, joten ruokalistalle tuli ensimmäistä kertaa tuoreita raaste-sekoituksia. ”Opiskelijaruoka oli varsin monipuolista ja ravitsevaa, sillä vihanneksiakin oli. Rahan arvo oli toinen, mutta lounas maksoi ehkä noin 6-8 markkaa. Opintorahaa ei ollut, eikä laina riittänyt elämiseen, joten kävin töissä”, tiedotusoppia vuodesta 1970 opiskellut kansanedustaja Mikko Alatalo muistelee. Hän teki iltaruoaksi yleensä taloudellista ruokaa kuten makaronilaatikkoa, lasagnea, munakkaita tai lihapullia opiskelijakämpässään Domuksella ja kokkaili välillä kämppiksensä kanssa. Pitsa ja hampurilaiset eivät olleet vielä suosittuja, vaikka einekset olivat tulleet kauppoihin. 1980-luvulla opiskelijalounas irtosi halvimmillaan alle kymmenellä markalla. Toimittaja Gilbert Granholm tiivisti opiskelijalounaiden ominaispiirteet Aviisissa vuonna 1988: ”Ateria näyttää työssäkäyvän normaalilounaalta. Tavallisesta lounaasta sen kuitenkin erottaa pienempi energiamäärä ja huomattavasti alhaisempi hinta.”

Ainejärjestöt: monniaisia

T

ampereen yliopiston vanhin ainejärjestö Hallat eli kunnallisalan opiskelijoiden ainejärjestö on perustettu vuonna 1928. Tuohon aikaan Tampereen yliopisto tunnettiin Kansalaiskorkeakouluna, joka sijaitsi vielä Helsingissä. Historiansa ai-

1969 Tampereen yliopistoon palkattiin opintosihteeri.

kana Hallojen edustamat oppiaineet ovat muuttuneet monta kertaa, mutta toiminta on ollut alusta asti melko lailla nykyisen ainejärjestötoiminnan kaltaista eli se on sisältänyt kokouksia, illanviettoja ja vaikutustyötä opiskelijoidensa työllistymiseksi. Alkuvuosina iltaa vietettiin keskustelutilaisuuksissa ja teeilloissa. Ensimmäinen maininta tuutoritoiminnasta löytyy vuodelta 1947, jolloin toisen vuoden opiskelijoista nimettiin henkilökohtainen valvoja ensimmäisen vuoden opiskelijoille. Tosin kaikissa ainejärjestöissä tuutoreita ei ollut vielä vuosikymmeniin. Fuksiaisillekin löytyy historiallinen vastineensa. 1950- ja 1960-luvuilla illanvietoista tärkeimmiksi mainitaan monniaiset ja potkiaiset. ”Monniaiset oli vanhemman vuosikurssin järjestämä tutustumisillanvietto ensimmäisen vuosikurssin opiskelijoille. Potkiaiset oli taas ensimmäisen vuosikurssin opiskelijoiden järjestämä juhla opiskelunsa päättävien hallojen poispotkimiseksi”, ainejärjestölehti Hallavaaran historiikissa kerrotaan. Hallojen tapaan ainejärjestöt politisoituivat 1970-luvulla. Politisoitumisen jälkeen ainejärjestöjen järjestötoiminta passivoitui ja alkoi keskittyä yhä enemmän juhlimiseen.

Opiskelijat: naisia ja duunareita

T

ampereen yliopisto perustettiin vuonna 1925 Kansalaiskorkeakoulu-nimisenä. Sen tarkoitus oli toimia lahjakkaiden ei-ylioppilaiden opinahjona. Nimi muuttui Yhteiskunnallisen Korkeakoulun (YKK) kautta Tampereen yliopistoksi vasta vuonna 1966. Opinahjo muutti Tampereelle vuonna 1960, jolloin jo hiukan yli puolet opiskelijoista oli ylioppilaita. Monet opiskelijat olivat edelleen työläistaustaisia ja maalaisia. Jo 1960-luvun alussa naisia oli lähes 54 prosenttia opiskelijoista, jonka jälkeen naisopiskelijoiden määrä on vain kasvanut. ”Naisten suureen määrään vaikuttivat humanistisen tiedekunnan perustaminen sekä muut naisvaltaiset oppiaineet, kuten sosiaaliala. Naisten suurta määrää näillä aloilla ei ihmetelty”, sanoo historian lehtori Mervi Kaarninen. Opiskelijat hakivat Tampereen yliopiston ensimmäisinä vuosikymme-

1972 Lääketieteellinen tiedekunta perustettiin

ninä opiskelemaan tiedekuntaan, eivät suoraan pääaineeseen – mihin suunnitellaan paluuta school-uudistuksessa. Tiedekuntavalinnasta siirryttiin pääainevalintoihin 1960-luvun puolivälistä alkaen, jolloin opiskeluissa korostettiin kovasti tutkimusmetodiikkaa. Opiskelijamäärät olivat Timo Vikmanin aloittaessa psykologian opintojaan 60-luvun lopussa noin kolme kertaa pienempiä kuin nykyisin. Massaluennot olivat silti arkipäivää. Uusilla opiskelijoilla ei ollut tukenaan tuutoreita eikä opinto-ohjaajia. ”Koulussa oli jotenkin tottunut siihen, että opettaja varmisti, että kotiläksyt oli tehty. Yhtäkkiä yliopistossa ei. Ilmoitustaululta vain katsottiin, mikä arvosana tuli. Jos ei pärjännyt, täytyi tulla vain uudestaan yrittämään. Kukaan ei kysynyt, olitko paikalla tai miten meni.” Kuitenkin pro gradu -työhön sai ohjausta ja odotukset ryhmätyönä tehtävän opinnäytetyön tasosta olivat korkealla.

Asuminen: opintomenestys toi asuntopaikan

V

uonna 1959 perustetun Toasin 60-luvun kämpät olivat pääosin kahden hengen kalustettuja huoneita Domuksella. Pitkillä käytävillä sijaitsivat yhteiset keittiöt ja oleskelu- ja peseytymistilat. Alkujaan vuokraan sisältyi kalusteiden lisäksi saunavuoro ja viikkosiivous. Opiskelija-asuntojen vuokrat olivat aluksi melko kalliitta, eikä asumislisää tunnettu. 60-luvun lopulla säätiö alkoi rakentaa myös solu- ja perheasuntoja, mutta kahden hengen huoneistakaan ei vielä luovuttu. Niitä rakennettiin esimerkiksi vuosikymmenen lopulla Härmälän opiskelijataloon, joka oli Peltolammin opiskelija-asuntojen ohella käytössä jo 60-luvulla. ”Soluhuoneet nousivat vuosikymmenen lopulla selvästi suosituimmiksi, vaikka niissä olikin kimppahuonetta kalliimpi vuokra”, kertoo Toasin historiaa tutkiva Vesa Vartiainen historiatieteen laitokselta. 60-luvulla säätiön asuntoihin haettaessa etusijalle pääsivät ulkopaikkakuntalaiset. ”Asuntopaikka irtosi keskimääräistä helpommin, jos hakija oli köyhä, oli menestynyt hyvin opinnoissa tai otti aktiivisesti osaa opiskelijajärjestöjen

1974 Tampereen yliopisto valtiollistettiin. Kasvatustieteiden tiedekunta perustettiin.

toimintaan.” Vuoteen 1979 moni Toasin asunto toimi kesähotellina, joten opiskelijat eivät saaneet viettää niissä kesiään.

Rakennukset: yliopisto oli levällään

T

ampereen yliopiston edeltäjä Yhteiskunnallinen Korkeakoulu (YKK) toimi ahtaissa ja melko rähjäisissä tiloissa Helsingin Kalliossa. Kun YKK muutti Tampereelle vuonna 1960 valmistuneeseen yliopiston nykyiseen päätaloon, osa opiskelijoista päätti jäädä kotoisaksi kokemaansa Kallioon. ”Moni oli kirjallisuustieteen aikuisopiskelijoita, jotka kävivät lähinnä kuuntelemassa luentoja. He jäivät mieluummin Kallion hämäriin kuppiloihin kuin lähtivät kauas Tampereelle valoisiin tiloihin”, muistelee 50–60lukujen taitteessa opiskellut kamarineuvos Matti Parjanen. 1960-luvulta alkaen yliopistolla oli akuutti tilaongelma: yliopisto oli alkujaan mitoitettu 2 000 opiskelijalle, mutta uusien tiedekuntien takia heidän määränsä kasvoi vuosikymmenen lopussa 6 700:aan. Vuonna 1967 valmistunut päätalon E-siipi ei tuonut suurta parannusta, joten uusia tiloja yritettiin haalia Päätalon lähistöltä, kuten nykyisten Pinnien, Tampere-talon ja hotelli Ilveksen tonteilta. Myös Hervantaan muutosta tehtiin tarkat suunnitelmat, mutta ne kaatuivat lopulta yliopistoväen vastustukseen. Tilan puutteen vuoksi massaluentoja jouduttiin pitämään muun muassa Sampolan työväenopistolla, vanhalla kauppaoppilaitoksella Satakunnankadulla ja elokuvateatteri Ilveksessä Itsenäisyydenkadulla, jossa toimii nykyisin Tampereen ylioppilasteatteri. Paisuneita tiedekuntia ja laitoksia alettiin 1970-luvulla hajasijoittaa ympäri kaupunkia. Esimerkiksi sosiologian laitos siirtyi Hatanpään valtatien varteen vanhoihin tehdastiloihin, historiatieteen laitos muutti Stockmannin naapurustoon ja suomen kieli sai tilat Keskustorin kupeesta. Vuonna 1972 perustettu lääketieteellinen tiedekunta joutui sekin toimimaan aluksi varsin hajautetusti. Sen tiloja oli sekä ortodoksikirkon nurkilla, Koukkuniemessä että Taysin vanhassa laitospesulassa. Kasvatustieteiden tiedekunta perustettiin 1970-luvun puolivälissä Pyyni-

1993 Pinni A-rakennus valmistui. Tamy oli mukana kumoamassa päätöstä lopettaa lääketieteelliKOMMENTOI WWW.AVIISI.FI Aviisi 3. 9. 2010 nen peruskoulutus Tampereella.

1985 Tamy perusti paikallisradio 957:n.

13


kille entisen teknillisen oppilaitoksen tiloihin. Kun 1970-luvun lopulla Pyynikille sijoitettiin myös kieli- ja käännöstieteet, rakennus alkoi käydä ahtaaksi. Samoihin aikoihin yliopisto sai kuitenkin Attilan kenkätehtaasta uudet tilat pääkirjastolle ja sosiaali- sekä kirjastotieteille. 1980-luvulla yliopisto pääsi sijoittamaan toimintojaan Päätalon ja Attilan välisen Tullin alueen rakennuksiin muun muassa Yliopiston- ja Pinninkaduille. Varsinaisesta keskustakampuksesta on voitu puhua vuodesta 1993, jolloin käyttöön otettuun Pinni A:han siirrettiin kauppa- ja hallintotieteet.

Tuet: opettajan poika sai pärjätä tuetta

teessa tasoittuivat, kun myös työläisperheistä lähdettiin opiskelemaan yliopistoihin. ”Vähävaraisista kodeista tuli entistä enemmän opiskelijoita, joten oli selvää, että vanha järjestelmä kävi vanhentuneeksi. Kyllähän siinä paineet kasvoivat hyvin nopeasti valtion opintotukijärjestelmän luomiseen.” 1970-luvulla opintotukijärjestelmä laajentui kaikille oppivelvollisuuskoulun jälkeen opiskeleville ja opintotukeen tuli lainan lisäksi mukaan uutena opintoraha sekä vuosikymmenen loppupuolella asumislisä. Asumislisä oli periaatteessa kaikkien saatavilla, mutta opiskelijan tulot ja asumismuoto vaikuttivat siihen. Esimerkiksi yksin asuville opiskelijoille asumislisää alettiin

Y

liopistot olivat sotien jälkeen ensisijaisesti toimihenkilö- ja yrittäjäperheiden lasten koulutusväyliä. Yhtenäistä opintotukea ei ollut, mutta harkinnanvaraisia stipendejä ja tavallisia pankkilainoja oli mahdollista hakea. Tosin vuonna 1947 vain joka sadas korkeakouluopiskelija opiskeli stipendin turvin, koska tukia oli hyvin rajoitetusti. ”Opiskelin vanhempien tuella koko ajan, enkä hakenut koskaan mitään stipendiä tai lainaa. Monet joutuivat käymään töissä, koska kotoa annettu tuki ei riittänyt. Opettajan poikana olin pikkuisen paremmassa asemassa. Opiskellessani minun ei tarvinnut tehdä töitä. Huvitukset olivat kyllä hyvin vaatimattomia”, 50-luvulla opiskellut Veli-Matti Autio kertoo. Hän on kirjoittanut opintotuen kehityksestä kirjan. ”Kyllä minä tietysti käytin opiskelijoiden ruokapalveluja, mutta kävin vaihtelun vuoksi myöskin ihan tavallisissa ravintoloissa syömässä. Rahat kuitenkin riittivät siihen”, hän lisää. Opiskelijat asuivat tavallisesti alivuokra-asunnoissa tai opiskelijaasunnoissa. Kussakin huoneessa oli tyypillisesti ainakin kaksi opiskelijaa. Autiokin jakoi huoneensa yhden ja välillä kahdenkin kaverinsa kanssa. 1950-luvun lopussa alettiin myöntää valtion tukemia opintolainoja Helsingin lisäksi koko maassa. 1960-luvun loppuun mennessä sosiaaliset erot korkeakoulujen opiskelijaraken-

1996 Tamy ajoi paikallisbussialennuksen läpi vuosikymmenten väännön päätteeksi.

14 Aviisi 3. 9. 2010

myöntää vasta vuodesta 1977. Opintotuen opintolainapainotteisuus loppui vasta lama-aikana vuonna 1992.

Tupakka: savua oli kaikkialla

V

ielä parikymmentä vuotta sitten ylä- ja alakuppila olivat savupilven peitossa. Myös Päätalon kakkoskerroksen aulassa sai polttaa. Vuonna 1983 opiskelunsa aloittanut Reetta Ravi muistelee haikeana aikaa, jolloin kukaan ei huomautellut tupakoinnista. Myös savuttomien opiskelukavereiden kodeissa poltettiin surutta. ”Jos joku olisi kieltänyt tupakoinnin, en olisi mennyt enää uudestaan kylään”, hän nauraa. Päätalossa sai tupakan lisäksi nauttia olutta. Yliopistolla vallitsi Ravin mukaan kunnon baaritunnelma. ”Luentojen välissä istuttiin yläkuppilassa tupakalla, kiskottiin kaljaa ja

1997 Tamy jakoi EU:n ruoka-apua.

parannettiin maailmaa.” Rentouden sisätupakoinnista poisti vuonna 1995 voimaan astunut tupakkalaki. Se kielsi tupakoinnin työpaikoilla ja julkisissa tiloissa. Yliopistolla sisätupakointia suitsittiin jo ennen lakimuutosta. Kiellot astuivat voimaan asteittain. ”Tupakkapaikat alkoivat pienentyä ja vähentyä. Lopulta 90-luvun alussa enää alakuppilan vieressä oli tupakkahuone.”

Kulttuuri: leffakerhojen kulta-aika

O

piskelijoiden elokuvakerho Monroen idea sai alkunsa Tamyn kulttuurisektorilla, joka halusi luoda raikkaan vaihtoehdon taantumuksellisena pidetylle Tampereen Elokuvakerholle. Aluksi Monroen toimintaa pyöritettiin Aviisin päätoimittajan Jouko Raivion huoneesta Yo-talolta. ”Heti alkuvaiheissa syntyi idea Tampere Film Festivalista, joka on järjestetty vuodesta 1970 lähtien. Monroen jäsenillä oli näppejään pelissä niin ikään jazzkerho Breakissä, jonka pohjalta Tampere Jazz Happening lähti liikkeelle.” elokuvakerho Monroen perustajiin kuuluva Raimo Silius sanoo. Näytökset olivat tiistaisin, jolloin monilla iltaluennoilla kävi osallistujakato. Eikä ihme, sillä 1970-luvun lopulla näytökset vetivät jopa 800 katsojaa. Kaikkiaan jäsenkortin ostajia oli tuolloin yli 1 300, mikä teki Monroesta maamme suurimman alan kerhon. ”Kun väki palasi näytösten jälkeen kohti keskustaa, välietappina oli Salhojankadun Pub. Se oli aina tiistaisin tupaten täynnä monroelaisia.” Suuruuden vuosinaan 1970–80-lukujen vaihteessa Monroe järjesti suosittuja kabaree-iltoja Yo-talolla pari kertaa vuodessa. Niissä esitettiin filmien lisäksi itse kirjoitettuja ”näytelmäelokuvaelmia”, joissa esiintyi kerhoaktiivien ohella vierailevia tähtiä, kuten Martti Syrjä, Juice Leskinen ja Aki Kaurismäki. 1970-luvullaTampereenkin kulttuurielämä oli vahvasti politisoitunutta. Niinpä Monroe sai vuonna 1975 kilpailijakseen porvarien suosiman Prisman, jonka kanssa se kävi kiivaitakin väittelyitä lehdistössä. Vuotta myöhemmin äärivasemmisto synnytti vielä Monroen suojissa oman kerhonsa, Solariksen.

2001 Informaatiotieteiden tiedekunta perustettiin

Suurin kerho oli Monroe, joka julkaisi huippuvuosinaan myös lehteä ja avasi toimiston Yo-talolle. Kovan lipunmyynnin sekä kaupungin ja Tamyn tukien ansiosta Monroella oli varaa palkata Silius sinne työntekijäksi. ”Kun kausiliput tulivat myyntiin, kadulla oli kymmenien metrien jono. Ihmiset tiesivät, että 800-paikkainen sali myytiin loppuun ensimmäisenä päivänä.” 1980-luvunpuoliväliin mennessä Monroen jäsenmäärä kääntyi jyrkkään laskuun ennen kaikkea kotivideonauhurien yleistyttyä.

Vaikuttaminen: politiikka näkyi

O

piskelijat olivat 1960-luvun lopulla niin aktiivisia opiskelijapolitiikassa, että vaaleja päätettiin sääntömuutoksella pitää joka vuosi. Ylioppilasliike politisoitui samaan aikaan voimakkaasti. ”Osa tiedekuntajärjestöjä oli tehnyt jo ennen vaaleja päätöksen olla asettamatta ehdokkaita ja kehottivat jäseniään äänestämään poliittisten opiskelijajärjestöjen ehdokkaita”, vuosien 1969-1970 Tamyn toimintakertomuksessa kerrotaan. Vuonna 1970 edustajistovaaleissa äänestysprosentti oli jopa 67,5 prosenttia. Ehdokkaiden määrä nousi tasaisesti vuoteen 1970 asti, jolloin ehdokkaita oli kaikkiaan 447. Tampereen kaupungin yhteyspäällikkö Jukka Rantanen aloitti opiskelunsa vuonna 1968 Tampereen yliopiston opetusjaostossa, jolloin opiskelijat lakkoilivat lukukausimaksujen korotuksia vastaan. Samoihin aikoihin alkoivat laajat luentolakot opiskelijoiden hallintopaikkojen puolesta. ”Ketkä olivat aktiivisia muutenkin, sotkeutuivat opiskelijapolitiikkaan, koska se oli kiinnostavaa.” Edustajistovaalit näkyivät selkeästi yliopistolla. ”Ihmisillä oli erilaisia tukiryhmiä ja mainostettiin aika paljon yliopiston käytävillä. Laululiike alkoi myös nostaa päätään. Näyttelijäkurssit olivat hyvin aktiivisia osallistumaan kaikkeen.” Rantanen uskoo aktiivisen ylioppilasliikkeen nuukahtaneen keskusjohtoiseen vasemmistolaisuuteen. ”Tampere oli hyvin pitkälle johtava hengen luoja koko maassa. Kun taistolaiset saivat vuonna 1971 vallan kansandemokraattisessa opiskelijaliikkeessä, päätettiin valita helsinkiläisen uuden ylioppilastalon kabinetista johto. Kun keskuskomitea alkoi antaa selkeät ohjeet, mitä tehdä, yhteisrintama hajosi.”

2003 Pinni B -rakennus valmistui.

2010 Tampereen yliopistoon haki vuoden yliopistojen yhteishaussa 14 800 hakijaa.


Kattavaa turvaa 15-25-vuotiaille.

Tykkää Aviisista – edes Facebookissa

Easy-vakuutuspaketti sisältää matkustaja- ja matkatavaravakuutukset sekä koti- ja tapaturmavakuutukset. Tule käymään, soita 010 254 6021 tai käy osoitteessa pohjola.fi/easy.

Opiskelijatarjous: Saat opintolainan toimitusmaksun veloituksetta, kun otat Easyvakuutuksen lainan myöntämisen yhteydessä. Tarjous on voimassa vuoden 2010 loppuun.

www.facebook.com/aviisi

@

Etua elämään. OP-Pohjolasta. KOMMENTOI WWW.AVIISI.FI Aviisi 3. 9. 2010

15

Vahinkovakuutukset myöntää Pohjola Vakuutus tus Oy ja matkav matkavakuutukset Vakuutusosakeyhtiö akeyhtiö Eurooppalainen.

Easy-vakuutuspaketti


Tamyn hallitus vieraili vuonna 1971 Kiovassa. Kuvassa poseeraavat Lasse Eskonen (vas.), Matti Enbaum, Heikki Salovaara, Marja-Leena Kanerva, Iikka Vehkalahti ja Jukka Rantanen.

Entiset nuoret Tammerkoskessa on virrannut runsaasti vett채 50 vuoden aikana, mutta tietyt asiat eiv채t ole muuttuneet tippaakaan

16 Aviisi 3. 9. 2010

KUVa: LASSE ESKOSEN KOTIALBUMI


JUHO-MATTI PAAVOLA, TEKSTI & SEPPO HONKANEN, KUVA

K

erran kävin siellä, ja istuin etupenkissä. Strippari heilutteli nenäni edessä tissejä. Muistan vaan, kun otin puoliksi juodusta lasistani jääkuution ja laitoin sen tytön tissien väliin. Toista kertaa hän ei tullut syliini istumaan”, Matti Parjanen muistelee illan kulkua 60luvulla ylioppilaskunnan pyörittämässä ravintola Myssyssä. Vieressä tarinalle myhäilevät Heikki Pääkkönen ja Lasse Eskonen. Herraseurue on kutsuttu koolle tuopin ääreen muistelemaan 50 vuoden takaista tamperelaista opiskelijaelämää, erityisesti juhlintakulttuuria. Istumme legendaarisessa ravintola Tillikassa, ja miesten juttuja kuunnellessa ympärille piirtyy vahva kuva yhteisöllisestä 60-luvun opiskelijakapakasta. Kädet viuhtovat ja näyttävät vanhat loossien paikat, joissa professorit istuivat ja joihin vain pidempään opiskelleilla oli pääsy. Fuksit joutuivat istumaan sivummalla. ”Tässä istuimme kerran professori Urpo Harvan kanssa ja joimme vodka-samppanjoita”, muistelee Pääkkönen. Parjanen innostuu tarinasta ja kertoo siitä kerrasta, kun he Pääkkösen kanssa ottivat juomakisan Tillikassa. ”Lopulta portsari tuli herättämään meidät pöydästä kehottaen maisteri Pääkköstä siirtymään kotiin”, hän nauraa. Myös paikalle uusien oluttuoppien kanssa pyyhältävä tarjoilija Liisa Tammelin-Tahvanainen liittyy muistelemaan menneitä. Hän on ollut talossa vuodesta 1973 lähtien, ja akateemiset piirit ovat tulleet tutuksi. ”Olen käynyt Tillikan yliopiston”, Tammelin-Tahvanainen kehaisee. Myös koolle kutsutuilla herroilla on

takanaan pitkä taival yliopistossa. Parjanen aloitti sosiologian opiskelut Helsingissä 1958, mutta muutti Tampereelle yhdessä Yhteiskuntatieteellisen Korkeakoulun kanssa 1960. Hän toimi ylioppilaskunnassa 10 vuotta, ja loi mittavan uran Tampereen yliopistossa. Pääkkönen aloitti opiske-

”Me olemme niin vanhoja, että juomme nelosta!” Entiset nuoret Lasse Eskonen, Heikki Pääkkönen ja Matti Parjanen muistelevat vuosikymmenten takaisia seikkailuja yliopistoväen kantakuppilaksi muodostuneessa Tillikassa.

lut 1963, valmistui maisteriksi 1968 ja on myös työskennellyt Tampereen yliopistossa. Eskonen puolestaan saapui 1968 tuoreena valtio-opin opiskelijana suoraan maksulakon aiheuttamaan kuohuntaan, mutta sai kuitenkin ilmoittauduttua. Opiskeluaikana hän toimi niin ainejärjestöissä kuin edustajistossakin, ja myöhemmin aina Tampereen apulaiskaupunginjohtajana. Kompetenssia seurueelta villien kapakkatarinoiden kertomiseen siis löytyy. Yliopiston saapumiseen suhtaudut-

60-luvun alussa ei kapakoita ollut paljon, Tillikan lisäksi opiskelijoita kävi myös Hämeensillassa ja Pirkon hovissa. Pian opiskelijat alkoivat pyörittää myös omia paikkojaan. Ankkuri oli Länsi-Suomalaisen osakunnan suosittu illanviettopaikka, Boomi-klubi saatiin pystyyn jo 60-luvun lopulla, Aquariusta pyörittivät teekkarit ja Insinööreillä oli I-Klubi. ”Poliisit tekivät ratsioita näihin opiskelijapaikkoihin usein tarkistaakseen, että kaikilla oli opiskelijakortti. Myös huumeongelman saapuminen 60-luvun lopulla aiheutti ratsioita”, kertoo Eskonen Ylioppilaskunnalla oli myös omat ravintolansa, Tiiliholvi ja Yo-talo. Näiden lisäksi opiskelijat pyörittivät Domuksella pariakin paikkaa. Myssy oli kaikille avoin yökerho, jossa oli myös strippari, kun taas Civis-kellariin mentiin yleensä jatkoille. Kossut sai haettua kätevästi matkan varrelta rautatieaseman lankarullakioskilta. ”Se olikin sitten hinnaltaan ihan eri luokkaa, kun silmien asennosta näkivät, että tuo maksaa ihan mitä vaan”, nauraa Parjanen.

tiin Tampereella innolla, myös ravitsemusliikkeiden puolella. Sivistynyttä akateemista nuorisoa odotettiin keskustelemaan hillityn älykkäästi. Toisin kävi. Ensimmäiset porttikiellot Tillikkaan jaettiin jo 60-luvun alussa, kun opiskelijat oksentelivat ja lauloivat pöydillä seisten. Eräs professori sai porttikiellon Hämeensiltaan lyötyään portsaria. ”Olutkulttuuri oli vasta tulossa Suomeen 1960-luvulla. Siihen aikaan oli piilopullot mukana, ja juotiin lähinnä väkeviä. Siksi se meininki oli niin rajua”, arvelee Parjanen. Akateemisiin juhlintatapoihin to- Kuten hyvän kapakkaillan kulkuun tuttiin kuitenkin pian, ja opiskelijat kuuluu, juttu rönsyilee myös ihan otettiin osaksi Tampereen yöelämää. muihin aiheisiin. Käymme läpi alum-

Baarikierros 60-luvun malliin H arva paikka pysyy kiihkeästi kilpailulla ravintola-alalla pystyssä muutama vuotta pidempään. Mutta muutama 60-luvun opiskelijoille tuttu paikka vielä löytyy. Aviisi laati oppaan baarikierrokselle haistelemaan vanhojen aikojen opiskelijameininkiä. Kierros aloitetaan vanhalta Domuksen alueelta. Täältä useimmat 60-luvun opiskelijatkin suunnistivat kaupunkiin. Domuksen opiskelijabaareista ei ole jäljellä kuin muisto, mutta vierestä löytyy Ravintola Domari –nimellä kulkeva paikka. Kyseessä on taval-

lista lähiöräkälää hieman tasokkaampi kuppila, josta löytyy toisinaan myös live-musiikkia. Lounastakin on tarjolla päiväseltään. Parin tuopposen jälkeen reipas opiskelija suuntaa kohti keskustaa. Puolimatkassa on hyvä käydä istahtamassa Salhojankadun pubissa. Kuuluisa kapakka on perustettu 1969 ja tuli perustamisensa jälkeen suosituksi myös opiskelijapiireissä. Siellä on miellyttävä englantilainen tunnelma ja laaja olutvalikoima. Matka jatkuu keskustaan ravinto-

la Hämeensiltaan. Opiskelijoista täällä ei ole enää kuin muisto. Paikka on muuttunut vanhemman väen tanssiravintolaksi, mutta näkymät ovat eittämättä Tampereen baariskenen parhaat. Ruotsinlaivamainen sisustus luo mukavaa kasaritunnelmaa. Seuraavaksi sujahdetaan sillan yli Tillikkaan. Tämä on todellinen vanhan liiton opiskelijaravintola. 60-luvulla opiskelijat ja professorit istuivat sulassa sovussa luomassa akateemista diskurssia Tillikan loosseissa. Nykyään talosta löytyy baaripuoli sekä mukava lasitettu terassi, mutta myös van-

nitoiminnan tehostamista ja opettajan uran aikana tulleita ehdotuksia tentinläpäisykeinoista. Kaikesta paistaa läpi yliopistopiirien vahva yhteisöllisyys. Sen katoamisesta putkitutkintojen aikana miehet ovat huolissaan. ”Minä inhoan tätä mallia, että pitää opiskella aina vain nopeammin. Eihän se paperi työntekijää tee, kyllä yliopisto on oppimista varten, ei pelkkää tutkintotodistusta”, Parjanen hämmästelee. ”Tamyn toimintakin on vaisua, ei enää vaikuteta tai yritetä samalla tavalla kuin ennen”, jatkaa Eskonen ja arvelee, että ylioppilaskunnasta on tullut liian etäinen nykyopiskelijalle. Jäämme pohtimaan, onko syynä kasvanut yksilöllisyyden korostamisen tarve, vai onko asiat nykyopiskelijoilla niin mallillaan, että tarvetta toiminnalle ei ole. Valomerkin aikaan tarjoilijat ohjaavat

seurueemme ulos. Päätämme päätoimittajan kanssa kuitenkin vielä piipahtaa Kustaa III:ssa oluella mutustelemassa illan keskusteluita. Baari on täynnä juuri opiskelunsa aloittaneita teekkarifukseja, jotka heiluvat päihtyneinä tuoleilla ilman paitoja lauluja hoilaten. Jotkut asiat eivät ole 50 vuodessa juurikaan muuttuneet.

han ja arvokkaan oloinen ravintola, jossa tarjoillaan ohrapirtelön lisäksi varsin maistuvia ruokia. Tillikan pyttipannu on klassikko. Ilta päättyy Yo-t-alon tanssilattialle. Vaikka Tamy onkin enää paikan vähemmistöosakas, talo tarjoaa myös nykypäivän opiskelijoille laadukkaita bändi-iltoja ja klubimeininkiä. Opiskelijakortilla saa vielä ilmaiset narikat ja juomista alennusta, joten tänne on ilo tulla tunnelmoimaan menneitä vuosikymmeniä. Juho-Matti Paavola

KOMMENTOI WWW.AVIISI.FI Aviisi 3. 9. 2010

17


RAVINTOLA.FI

Saat -kampanjakoodin Tamy-kirjekuoressa Yo-talon yleistoimistosta tai Aktuaarinkansliasta. Se kannattaa hakea!

18 Aviisi 3. 9. 2010


KOMMENTOI WWW.AVIISI.FI Aviisi 3. 9. 2010

19


Yliopistoseikkailu Kun yliopisto on ollut Tampereella sata vuotta, massaluentoja ei enää ole, keinoelinten suunnittelijoilla riittää töitä ja kaikki käyvät koulua kaksi kuukautta vuodesta. Verna LEINONEn, teksTI & Seppo Honkanen, kuva

D

Hän uskoo, että käymme läpi melkoisen teknologiahuuman, uskomme sosiaalisen median ratkaisevan kaiken, mutta palaamme sitten perusasioiden äärelle. ”Huuman jälkeen huomataan, että se onkin aika hyvä systeemi, että yksi opettaa ja 20 on mukana keskustelemassa, ja sitä kautta tapahtuu oppiminen”, Sotarauta sanoo. Myös filosofi, tutkija Aleksi Neuvonen povaa pienryhmäopetukselle menestystä. Hän uskoo, että yliopistolla ei ole 50 vuoden päästä isoja luentosaleja vaan tiloja, kohtaamispaikkoja. Niihin tullaan seuraamaan yhteiskuntaa, keskustelemaan ja oppimaan sitä kautta.

ynaaminen. Kiinnostava. Positiivisia yllätyksiä tuottava. Nämä kolme asiaa tulevaisuudentutkija Hanna-Kaisa Aalto liittää vuonna 2060 sata vuotta täyttävään Tampereen yliopistoon. Tai oikaistaanpa yksi asia heti alkuun. Tampereen yliopisto on ollut olemassa jo vuodesta 1925. Tampereelle korkeakoulu muutti vuonna 1960, eli tänä syksynä juhlitaan oikeastaan sitä, että yliopisto on ollut Tampereella 50 vuotta. Mitä tapahtuu seuraavan 50 vuoden aikana? Aviisi tiedusteli yliopiston tulevaisuutta kolmelta tulevaisuudentutkijalta ja sai pääosin positiivisia visioita. Aalto ennustaa, että yliopisto joutuu melkoiseen kriisiin, mutta keksii sitten itsensä uudestaan. ”Yliopisto löytää roolinsa, mutta siitä tulee hyvin eri näköinen, mitä se nyt Lapsenlapsesi opiskelevat läpi elämänsä, sykleissä. on”, Aalto sanoo. Aalto maalailee kuvaa vuodenkierMillä lailla eri näköinen? rosta, jossa töiden ja lomien ohella vietetään kaksi kuukautta opiskelemassa. Työ ja vapaa-aika katoavat ja sekoittuvat. Palkka ei tule enää olemaan korvaus työpaikalla vietetystä ajasLapsenlapsesi eivät tule käymään ta. Myös Sotarauta uskoo tähän, silniillä. lä merkit ovat jo nyt näkyvissä. Tässä Pääsyy luento-opetuksen loppumi- suhteessa yliopisto on edelläkävijä. seen on internet ja teknologinen ke”Ei lasketa työtunteja, vaan katsohitys. Aallon mukaan kauhuskenaa- taan, hoitaako hommansa. Mikä merrio on se, että vain etuoikeutettu eliit- kitsee, on aito kiinnostus asiaan”, Soti pääsee opettajan lähiopetukseen. tarauta sanoo. Massat opettaa robotti tai avatar. Myös oppimispolut katoavat. Enää ”Jo nyt haikaillaan pienryhmiin”, ei mennä yläasteen jälkeen lukioon Aalto toteaa. ja pitkän matikan lukeneena teknilliMassaluentoihin ei usko myöskään seen korkeakouluun. professori Markku Sotarauta. Elämä tulee olemaan oppimisVilli visio on, että yliopisto siirtyi- ta. Partiosta innostunut yhteiskuntasi kokonaan internetiin. Sotaraudan tieteilijä viettää aikaa partiossa. Hän mielestä perusopetus voi siirtyä verk- pääsee käsiksi mielenkiintoisiin ihmikoon, mutta maisteriopinnot eivät siin ja paikkoihin partion kautta ja opkoskaan. pii niin. ”Ajatuksista on pakko keskustella. ”Joskus itkettiin maatalouden peNe on pakko prosessoida tiiviissä yh- rään, nyt itketään teollisuuden. Josteisössä”, Sotarauta perustelee. kus tulemme itkemään tietotyön pe-

Unohda viiden vuoden valmistumisaika

Unohda massaluennot

20 Aviisi 3. 9. 2010


Yrityspuhelinnumeroon soitto maksaa matkapuhelimesta soitettuna 8,28 snt/puhelu+17 snt/min (alv 23 %) ja lankapuhelimesta 8,28 snt/puhelu+7snt/min (alv 23 %).

2060

Peruskorjattuja yksiöitä Uusia vastaavia, täysin peruskorjattuja vuokra-asuntoja valmistuu lokakuun lopussa Nekalankulma 5:een. 1 h+kk

23,5 m2

vuokra 399 - 452 €/kk

Vesimaksu, käyttösähkö ja pesutuvan käyttö sisältyvät vuokraan. rään, kun koneet tai aasialaiset tekeAinakin tamperelaisilla keinoelinvät kaiken puolestamme.” ten suunnittelijoilla menee hyvin. So”Keskitymme olemaan ihmisiä”, taraudalla on kaksi visiota: TampeAalto kiteyttää. re on vuonna 2060 Suomen ihmisten varaosakeskus tai ainakin hyvinvointihautomo. Yliopiston, ammattikorkean ja teknillisen yliopiston yhteislaboratoriosNe muuttuvat schooleiksi jo nyt, sa on jo nyt onnistuttu kasvattamaan mutta vielä radikaalimpia muutoksia yhdestä kantasolusta uusia osasia, joon luvassa. Nykyisin puhumme poik- pa yläleuka. Jos kaikki menee putkitieteellisyydestä, mutta 50 vuoden keen, tehdään täällä varaosia koko päästä kaikki tieteenalat lähtevät tee- kansalle. moista, jos Neuvosen ennusteita on Tai ainakin pohditaan uusia malleuskominen. ja tuottaa hyvinvointipalveluita. Ny”Väestölaitos, hyvinvoinnin laitos, kyiseen malliin kun eivät Sotarauilmastoa tutkiva laitos”, antaa Neuvo- dan mukaan rahat riitä edes 20 vuonen esimerkkejä. den päästä. Hänen mukaansa viitteitä tästä on jo Yhdysvalloissa. Tätä myötä katoaa nollatutkimus ja liukuhihnamaisterit. Jokainen tutkimus on tärkeä, eikä tulevaisuuden opiskelija voi tuhlata vuotta elämästään tutkimukseen, Aalto uskoo, että Suomessa on ykjoka ei ole kiinnostava ja relevantti. Gradunsa voi kuitenkin tehdä suo- si yliopisto, Suomen yliopisto. Sillä meksi. Tieteen lingua franca, englanti, voi olla toimipaikkoja ympäri maata, ei syö pikkuista äidinkieltämme. Päin mutta itsenäistä Tampereen yliopisvastoin, Aalto ennustaa, että suomi toa ei 50 vuoden päästä ole. ”Nyt saan kyllä huutia, meidän tutpuhkeaa kukkaan. kimusjohtaja on sieltä Tampereelta”, Aalto nauraa. Sotarauta taas, Tampereen yliopiston kasvattina, uskoo, että Tampereen yliopistolla on vahva asema tuSori, kielitieteilijät, mutta Aalto po- levaisuudessa. Hän uskoo, että Tamvaa ammatillenne pientä kuolemaa. pereesta kehittyy vieläkin selkeämpi Hän ennustaa, että tulevaisuuden Suomen kakkoskeskus, osa Suomen käännöskoneet oppivat ymmärtä- taloudellista selkärankaa. mään ja auttamaan käyttäjiään niin Tampere-metropolissa asuu jopa hyvin, että kielialueet eivät enää tule puoli miljoonaa asukasta. Junat pääolemaan esteinä kommunikaatiolle. kaupunkiseudulle, Turkuun, LahRoppakaupalla uusia ammatteja teen ja Pietariin suihkivat tasaisin syntyy. väliajoin tehden työmatkustamises”Mihin kaikkeen voidaankaan liitt- ta helppoa. Rintamamiestalounelma tää virtuaali-etuliite”, Aalto kysyy. särkyy lopullisesti. Kaupungissa kasTekoälyn konsultti, bioinformaa- vaneet eivät palaa maalle. tikko, keinoelinten suunnittelija, hyPaljon muuttuu, mutta yksi asia Sopekonsultti, joka ”jäsentää bullshit- taraudan mielestä pysyy ennallaan tiä”, Aalto kuvailee. maailman tappiin asti. Jo nyt on huutava tarve kyberluokitSotaraudan äänessä on virnistystä. telijoista. ”Meillä tulee olemaan edelleen Il”Yritykset maksaisivat mitä vain, et- ves ja Tappara sekä Tampereen ylitä joku jäsentäisi internetiä. Jo nyt ko- opisto ja Tampereen teknillinen korneet tuottavat raakadataa, mutta eivät keakoulu, erillään, kun niin erilaisia kerro merkitystä”, Aalto sanoo. ovat.”

Unohda laitokset

VVO:n asunnossa saat omistusasumista vastaavan asumisturvan. Vakuusmaksu on vain 250 €. Ei varallisuusrajoja. Asuntohakemuksen voit täyttää: www.vvo.fi. Tutustu nettisivuillamme myös muihin vapaisiin asuntoihin! VVO-kotikeskus Kyllikinkatu 15 b 33500 Tampere Avoinna ma-pe 8.30-15.30 Puh. 020 508 4404

Unohda Tampereen yliopisto

Unohda filologia

Opiskelijakortilla

-10%

kaikista normaalihintaisista ruuista. Myös runsaasti herkullisia kasvisvaihtoehtoja. Olemme avoinna: ma-to 10.45-23 pe 10.45-24 la 12-24 su 12-23

Vuodesta -78

Aleksanterinkatu 31, 33100 Tampere, Puh. (03) 223 8887, www.pizzerianapoli.fi

KOMMENTOI WWW.AVIISI.FI Aviisi 3. 9. 2010

21


Tulevaisuus Viisikymmentä opiskelijaa pisteyttivät oman ja maailman tulevaisuuden asteikolle 1–10. Tulokset kertovat totuuden: Tampereen yliopisto on muuta maailmaa parempi paikka.

8,9

5,7

Ville Ilkkala, TeksTi & Kuvat

maailman tulevaisuus 1

2

3

4

5

6

oma tulevaisuus 7

Katastrofaalinen

8

9

10 Loistava

Mari Kuusela, 20, suomen kieli, 2. vuosi Maailman tulevaisuus: 7 Oma tulevaisuus: 8 ”Ei kai tässä huonompaankaan voi mennä maailman osalta, mutta olen optimisti oman elämäni suhteen”.

Artem Bogomolov, 22 kansainväliset suhteet, vaihtari Maailman tulevaisuus: 7 Oma tulevaisuus: 9 ”Seiska on lempinumero ja omasta tulevaisuudesta yhdeksän, koska mikään ei ole täydellistä”.

Immo Metsberg, 24, historia, 3. vuosi Maailman tulevaisuus: 8 Oma tulevaisuus: 9 ”Kai ihmisten on pakko tulla järkiinsä. Oma tulevaisuus näyttää hyvältä. Opiskelut on hyvässä vaiheessa ja töitäkin saan”.

Essi, 19, yleinen kirjallisuustiede, 1. vuosi Maailman tulevaisuus: 5 Oma tulevaisuus: 6 ”Ei voi tietää. 5 maailmalle on hyvä keskiarvo. Itse tulen pärjäämään hiukan paremmin kuin maailma”.

Pauli Härkönen, 22, suomen kieli, 2. vuosi Maailman tulevaisuus: 5 Oma tulevaisuus: 6 ”Annan maailmalle demokraattisen vitosen, omaa tulevaisuuttani en ole vielä miettinyt”.

Petteri Systä, 22, historia, 5. vuosi Maailman tulevaisuus: 5 Oma tulevaisuus: 8 ”Kehitysmaiden tulevaisuus ei ole positiivinen, kun 25 000 ihmistä kuolee päivässä nälkään. Opiskelen, mitä haluan, ja minulla on läheiset ihmissuhteet. Ei ulkoisia eikä henkisiä ongelmia”.

Jenni Kuuliala, 30, historia, jatko-opiskelija Maailman tulevaisuus: 6 Oma tulevaisuus: 8 ”Ihmisoikeusasioissa mennään parempaan, luontoasioissa huonompaan suuntaan. En kommentoi omaa tulevaisuuttani”.

Olli Kuparinen, 19, suomen kieli, 1. vuosi Maailman tulevaisuus: 3 Oma tulevaisuus: 7 ”Ei hirveän hyvältä näytä maailman tulevaisuus. Omassa ei ole suurempia ongelmia”.

Lasse Tanhuanpää, 23, historia, 5. vuosi Maailman tulevaisuus: 5 Oma tulevaisuus: 8 ”Varallisuuden epätasapainoinen jakautuminen. On selviydytty vaikeistakin tilanteista. Suomessa on ihmisellä tietty perusturva eli huonomminkin voisi olla”.

Maria Puronen, 22, historia, 4. vuosi Maailman tulevaisuus: 4 Oma tulevaisuus: 8 ”Ilmastonmuutos ja muut. Tuskin isot valtiot kuten Kiina tai Yhdysvallat tekee mitään. Paskasti menee. Omalle tulevaisuudelle voin tehdä jotakin”.

Iida Haavisto, 19, suomen kieli, 2. vuosi Maailman tulevaisuus: 5 Oma tulevaisuus: 8 ”Katastrofit lisääntyvät ja ihmiset voi huonosti. Oma tulevaisuuteni on turvattu ja minulla on voimavaroja”.

Helka Rissanen, 28 teatterin ja draaman tutkimus, n. vuosi Maailman tulevaisuus: 2 Oma tulevaisuus: 6 ”Kyllä ihminen on itselleen sellaisen akvaarion tehnyt, että ei täältä enää paljon valtamerille lähdetä. Puhtaasti opintojen kannalta alkaa valo pilkottaa”.

Sanna Vesala, 25, suomen kieli, 1000. vuosi Maailman tulevaisuus: 3 Oma tulevaisuus: 8 ”Kolmonenkin on maailmalle aika optimistinen. Omaan ei vaadita yhtä paljon. Pärjään pienemmällä panoksella”.

Johanna Yrjänäinen, 19 suomen kieli, 1. vuosi Maailman tulevaisuus: 7 Oma tulevaisuus: 8 ”Ihmiset alkaa voida huonosti ja yhteys koneistoon kasvaa. Minulla on hyvät puitteet jatkaa eteenpäin”.

Laura Tulehmo, 25 teatterin ja draaman tutkimus, 8. vuosi Maailman tulevaisuus: 5 Oma tulevaisuus: 5 ”Vitonen on agnostikon vastaus ja sama omalle tulevaisuudelle, koska elän tassä maailmassa”.

Pepe Tajada Cepero, 20, kauppa- ja hallintotieteet, vaihtari Maailman tulevaisuus: 7 Oma tulevaisuus: 8 ”Saasteet, poliitikot ja muut ongelmat pahentavat tilannetta, mutta teknologia ja oikeudet parantuvat”.

Anni Kotiniemi, 20, suomen kieli, 1. vuosi Maailman tulevaisuus: 8 Oma tulevaisuus: 8 ”Maailman puolesta haluan uskoa, että ihminen on hyvä olento. Minulla on uusi opiskelupaikka ja hyvät tulevaisuudennäkymät”.

Heli Tuominen, 26, historia, 8. vuosi Maailman tulevaisuus: 8 Oma tulevaisuus: 8 ”Osa maailman asioista on tosi huonosti, osa korjattavissa ja osa hyvin. Olen pikkuhiljaa valmistumassa ja perhe-elämä on hyvin”.

Jarkko Louhelainen, 21 kauppatieteet, 1. vuosi Maailman tulevaisuus: 8 Oma tulevaisuus: 8 ”Radikaaleja muutoksia ei tapahdu, mutta kehitystä silti. Minulla on optimistinen elämänasenne”.

Kustaa Kivelä, 25 kanantaloustiede, 5. vuosi Maailman tulevaisuus: 8 Oma tulevaisuus: 9 ”Pitää olla positiivinen, eikä kannata masentua. Pitää luottaa siihen, mitä tekee ja uskoa, että onnistuu”.

Sanna Poikelus, 24 sosiaalipsykologia, 1. vuosi Maailman tulevaisuus: 6 Oma tulevaisuus: 9 ”Kuusi, koska ollaan sellaisia tuhlareita. Kun pääsin kouluun, niin ehkä tästä ura urkenee”.

22 Aviisi 3. 9. 2010


Anni Pesonen, 18 yrityksen hallinto, 1. vuosi Maailman tulevaisuus: 6 Oma tulevaisuus: 8 ”Ei ole pahimmasta päästä, mutta parannettavaakin löytyy. Oma tulevaisuus on vielä auki ja kaikkea voi vielä tapahtua”.

Ilkka Niemi-Nikkola, 25 matematiikka, 1. vuosi Maailman tulevaisuus: 8 Oma tulevaisuus: 8 ”Kyllä ihmiset ovat hyviä. Matematiikanopettaja saa töitä”.

Timo Mäkelä, 29, englannin filologia, x. vuosi Maailman tulevaisuus: 4 Oma tulevaisuus: 5 ”Perustuen ilmastonmuutokseen, ylettömään kulutukseen ja eksponentiaaliseen ihmismäärän kasvuun. Henkilökohtainen tulevaisuus ei pelota”.

Miina Salokangas, 20 pohjoismaiset kielet, 2. vuosi Maailman tulevaisuus: 6 Oma tulevaisuus: 9 ”Ilmastonmuutos pääasiassa huolettaa. Omasta tulevaisuudestani ajattelen valoisasti”.

Fran Belluz, 24 tietojenkäsittelytiede, vaihtari Maailman tulevaisuus: 5 Oma tulevaisuus: 8 ”Ihmiset tuhoavat maailman, mutta teen itselleni hyvän tulevaisuuden”.

Katariina Mustasilta, 21 kansainvälinen politiikka, 3. vuosi Maailman tulevaisuus: 6 Oma tulevaisuus: 8 ”Vastuu puuttuu globaaleista markkinoista, mutta heräämistä tapahtuu myös länsimaissa. Pidän opiskeluista ja asiat ovat mallillaan”.

Mikko Gustafsson, 24 tiedotusoppi, 1. vuosi Maailman tulevaisuus: 3 Oma tulevaisuus: 8 ”Kolmonen tulevaisuudelle, koska vain kaikki kiva näkyy, -7 kaikesta muusta. Omalle tulevaisuudelle -2 tietotekniikan peruskurssista, mutta muuten on hyvä fiilis”. Saku Pihko, 21, historia, 2. vuosi Maailman tulevaisuus: 7 Oma tulevaisuus: 10 ”Opinnot sujuu, ja kaikki näyttää hyvältä, joten oma tulevaisuus on kymppi”.

Maria Sagasser, 21, suomen kieli ja kauppatieteet, vaihtari Maailman tulevaisuus: 7 Oma tulevaisuus: 9 ”Yritetään kyllä parantaa asioita. Olen hyvässä tilanteessa opiskeluiden suhteen”.

Annika Hakala, 21 sosiaalipsykologia, 2. vuosi Maailman tulevaisuus: 6 Oma tulevaisuus: 9 ”Maailman tulevaisuus on kiikun kaakun, mutta hyvää edistystä on nähtävillä. Oma tulevaisuuteni on menossa, minne haluan”.

Angelia Hétmanskia, 22 venäläinen filologia, vaihtari Maailman tulevaisuus: 2 Oma tulevaisuus: 10 ”On sotaa ja katastrofeja ympärillämme. Uskon, että oma tulevaisuuteni tulee olemaan hyvä, koska minulla on hyvä koulutus”. Violet Stefanska, 23 venäläinen filologia, vaihtari Maailman tulevaisuus: 2 Oma tulevaisuus: 10 ”Puolalaiset poliitikot ovat katastrofi. Uskon omaan tulevaisuuteeni”.

Jukka Vieri, 24, historia, 4. vuosi Maailman tulevaisuus: 8 Oma tulevaisuus: 7,5 ”Uskon, että nyt alkaa ihmisten mielipiteet kääntymään säätävämpään suuntaan. Olen valmistumassa opettajaksi, mutta en tiedä, saanko töitä omalta alalta tai paikasta, jossa tahdon elämäni asua”.

Meiju Koivisto, 23, suomen kieli, 2. vuosi Maailman tulevaisuus: 5 Oma tulevaisuus: 7 ”Haluan uskoa, että saadaan tehtyä hyviä päätöksiä, mutta ihminen ei opi virheistään. Oma tulevaisuus näyttää hyvältä, opiskelen, mitä haluan, ja minulla on läheisiä ihmisiä”.

”Kyllä ihminen on itselleen sellaisen akvaarion tehnyt, että ei täältä enää paljon valtamerille lähdetä”

Jaana Rauhavirta, 21 suomen kieli, 2. vuosi Maailman tulevaisuus: 5 Oma tulevaisuus: 7 ”Maailman tulevaisuus näyttää huonolta, mutta yritystä on. Se ei kuitenkaan välttämättä riitä. Omani puolestaan näyttää valoisalta töiden kannalta”. Tiina Kärki, 20 venäjän kieli ja kulttuuri, 1. vuosi Maailman tulevaisuus: 3 Oma tulevaisuus: 7 ”Melko huonolta näyttää maailman meno. Tunnen itseni”.

Helka Rissanen, 28 teatterin ja draaman tutkimus

Tuoma Lahti, 21, kauppatieteet, 1. vuosi Maailman tulevaisuus: 7 Oma tulevaisuus: 9 ”Olen toiveikas maailman suhteen ja omaan tulevaisuuteeni pystyn vaikuttamaan sen verran hyvin”.

Tuomo Salonen, 22, historia, 3. vuosi Maailman tulevaisuus: 5 Oma tulevaisuus: 5 ”Maailma on siinä pisteessä, että taloudellinen kasvu ja ekologinen tilanne ovat ristiriidassa. Vaikka opiskelut sujuvat hyvin, en ole valmistumassa mihinkään ammattiin”.

Nina Moilanen, 24, hallintotiede, 4. vuosi Maailman tulevaisuus: 7,25 Oma tulevaisuus: 8,25 ”Olen peruspositiivinen ihminen. Meidän sukupolvi voi viedä maailmaa parempaan suuntaan. Työtilanteeni on hyvä, kandi pitäisi saada syksyllä valmiiksi ja olen pysynyt terveenä”.

Barbara Tristram, 24, suomen kieli, saksa vieraana kielenä, vaihtari Maailman tulevaisuus: 5 Oma tulevaisuus: 8 ”Maailman suhteen jatketaan samaan malliin. Yritän olla optimistinen omasta tulevaisuudestani”.

Emma Korhonen, 18 pohjoismaiset kielet, 1. vuosi Maailman tulevaisuus: 7 Oma tulevaisuus: 9 ”Maailman tulevaisuus näyttää huonolta, mutta saattaa olla vielä mahdollista muuttaa asenteita. Olen hyvässä koulussa”.

Karoliina, 22, logopedia, 4. vuosi Maailman tulevaisuus: 6 Oma tulevaisuus: 8 ”Tällä hetkellä on kaikki suhteellisen hyvin, mutta monet eivät ajattele asioita pitkälle. Opintoni ovat hyvässä vaiheessa ja luultavasti löytyy töitä, kun valmistun”.

Anja Keränen, 25 teatterintutkimus, 6. vuosi Maailman tulevaisuus: 5 Oma tulevaisuus: 8 ”Pakostakin jotkut asiat paranee. Oma tulevaisuuteni on hyvässä tilanteessa. Teen gradua, teen töitä, olen saanut koulun päätökseen ja olen terve”.

Anna Tunkkari, 19 pohjoismaiset kielet, 1. vuosi Maailman tulevaisuus: 7,5 Oma tulevaisuus: 9 ”Ikinä mikään ei ole täydellistä, mutta kyllä me pystytään. Minulla on mielenkiintoinen opiskelupaikka ja tiedän, mitä teen seuraavat vuodet”.

Tea Mustajärvi, 19 pohjoismaiset kielet, 1. vuosi Maailman tulevaisuus: 5 Oma tulevaisuus: 8 ”Ei toivoa ole menetetty mutta ei kovin valoisaltakaan näytä. Nyt on ratkaisun ajat. Ei maailma kuitenkaan minun elinaikanani tuhoudu”.

Olli Marjalaakso, 24 kunnallispolitiikka, 4. vuosi Maailman tulevaisuus: 8,25 Oma tulevaisuus: 9,5 ”Uskon ihmisiin, että osataan yhdessä ratkaista tulevat ongelmat. Minulla on hyvä graduaihe ja työtilanne on hyvä. Elämä paistaa muutenkin”.

Marc-Antoine Le Page, 25 taloustiede, kirjoittaa väitöstä Maailman tulevaisuus: 5 Oma tulevaisuus: 7 ”Emme voi olla varmoja tulevaisuudesta. Edessä on monia vaihtoehtoisia teitä. Olen optimistinen oman tulevaisuuteni suhteen”.

Sakari Kestinen, 23 kunnallisoikeus, 4. vuosi Maailman tulevaisuus: 7 Oma tulevaisuus: 5 ”Tekniikka kehittyy, mutta ympäristö tuhoutuu. En tiedä yhtään omasta tulevaisuudestani”.

Heidi Myöhänen, 26 hallintotiede, 4. vuosi Maailman tulevaisuus: 6 Oma tulevaisuus: 7 ”Huolestuttaa ympäristö ja maailman katastrofit. Ihmisille tapahtuu paljon pahaa. Minulla on opiskeluiden taitekohta, kun pitäisi löytää viimeinen ponnistus graduun”.

KOMMENTOI WWW.AVIISI.FI Aviisi 3. 9. 2010

23


HARRASTAMME KULTTUURIA Aviisi harrastaa kulttuuria———

ARVOSTELUASTEIKKO 1–5 tähTEÄ

TEATTERI Aatos ensemble esittää la 11.9. alkaen mustaa komediaa Ruokahissi Teatteri Tapiossa.

Tampereen Ylioppilasteatterin vuoden 1974 Kappas kettusia -lastennäytelmässä näyttelivät Pertti Hokkanen, Esa Saarelainen ja Riitta Lampelto.

Ylioppilasteatteri on yhä vaihtoehtoteatteri Timo Mäkinen

Vuosikymmenten varrella 50-vuotias teatteri on tehnyt miljoonatappioita, rillutellut ja kasvattanut uusia ammattilaisia Hertta-MARI KAUKONEN

dät tunnetaan ja meillä on tällä hetkellä hyvä taloudellinen tilanne. Mutteisessä saattoi horjahdel- ta olemme edelleen nuori teatteri siinä la vastaan Kauko Röyhkä, mielessä, että luomme koko ajan uutbasisti Pekka Pohjola, fi- ta”, teatterin hallituksen sihteeri Hellosofi Esa Saarinen tai jo- ka Rissanen sanoo. ku outo kadun mies”, Kuopion Kaupunginteatterin ohjaaja Olli- Tampereen Ylioppilasteatterilla on Matti Oinonen muistelee Tampereen värikäs historia, johon kuuluu moYlioppilasteatterin historiakatsauk- nia yhteistuotantoja muiden teattesessa 80-luvun alun Tampereen Yli- reiden kanssa. Menestystarinoiden lioppilasteatteria ja sen yhteydessä toi- säksi joukkoon mahtuu Ahaa Teatterin kanssa tehty Elvis-musikaali, jominutta kommuunia. Tampereen Ylioppilasteatteri täyt- ka keräsi historialliset miljoonatappitää lokakuun lopussa 50 vuotta, mi- ot 80-luvulla. Tampereen Ylioppilasteatteri oli ylitä juhlitaan 30. lokakuuta jäsenten ja kutsuvieraiden juhlilla. Paikalle on opiston tapaan voimakkaan yhteissaapumassa todennäköisesti hyvin kunnallinen 60–70-luvuilla. Teatterin nimekästä väkeä, sillä ylioppilasteat- linjasta riideltiin välillä niin paljon, etterilla on pyörinyt vuosikymmenten tä esitykset kärsivät. 80-luvulta eteensaatossa kymmeniä orastavia ammat- päin YT:ssä on keskitytty vain teattetitaiteilijoita, muun muassa muusikko rin tekemiseen – ja yhdessä juhlimiJuice Leskinen, kirjailijat Eeva-Lii- seen. ”Nykyisin ylioppilasteatterin linsa Manner ja Johanna Sinisalo sekä Snoopi Siren, jonka ohjaama Popcorn ja on, että teemme uusia, haastavia ja pyörii parhaillaan Tampereen Teatte- kokeellisia esityksiä ja vanhoja klassikoita uudella tavalla. Linja päivittyy rissa. Ylioppilasteatteri on kasvanut yli- aina, kun tulee uusia jäseniä”, Rissaopiston draamastudion opettajien joh- nen sanoo. Syksyllä ylioppilasteatterin ainut tamasta kiertolaisteatterista opiskelijoiden omaksi teatteriksi, joka on ja ensi-ilta on työryhmälähtöinen esitys, pysyy Itsenäisyydenkadulla, muttei jossa on koreografina tanssija Elina Pirinen. Muuten ohjelmisto täytetään halua laitostua. ”Olemme saaneet 50 vuodessa jalan- vierailuesityksillä ja keväältä jatkavalsijan harrastajateatterikentällä, mi- la Kovan onnen lapsilla. kä näkyy esimerkiksi siinä, että mei-

E

24 Aviisi 3. 9. 2010

YT tanssii kuin humalassa

T

ampereen Ylioppilasteatterin Kovan onnen lapsia on alkuun hämmentävää katsottavaa, sillä alku on puuduttavan hidas ja täynnä huutoa. Melko pian näyttelijöiden loistava liikekieli alkaa kuitenkin voittaa mielenYlioppilas teatt kiinnon puolelleen. pääsykok erin eet Näyttelijät näyttelevät humalaisia ja vai4.–5.9. klo vaisia tanssimalla nykytanssin liikkein 10–17 eli ryömimällä ja kaatuilemalla pitkin räOhjeet: w ww.tampereen ylioppilasteatteri symatoin peitettyä lattiaa. Luova ratkaisu .net toimii aivan loistavasti ja tuo huumoria vakavaan aiheeseen. Lavalla ei näy vain työnsä menettäneiden, nälkäisten, köyhien ja kipeiden polojen ihmiskohtaloita, vaan myös uudenlaista komiikkaa. Näyttelijäntyö on ensiluokkaista ja äänenkäyttö varsinkin päärooleissa ammattimaista. Ainakin kevään ensi-illassa yleisö taputti ja nauroi pitkin esitystä. Kyyneleitä näkyi vähemmän. Itseäni esitys ei koskettanut kovinkaan syvältä, koska alati muuttuviin hahmoihin oli vaikea samaistua. Katsojan vieraannuttaminen näytti tarkoitukselliselta, mutta en silti täysin ymmärtänyt esityksen toisteista rytmiä. Vaikka Tampereen Ylioppilasteatterin Kovan onnen lapsia ei varmasti ole kaikkein syvällisin versio näytelmästä, hauskin se voi hyvinkin olla – ja taatusti katsomisen arvoinen. Hertta-Mari Kaukonen

Kovan onnen lapsia Tampereen ylioppilasteatterissa Käsikirjoitus: Minna Canth, Ohjaus: Kerttu-Liisa Pirinen Rooleissa: Harri Ahola, Nunu Ahtiainen, Mirjami Heikkinen, Maia Häkli, Aki Korhonen, Johanna Leskelä, Teemu Mäkinen, Tarja Sahlstedt, Satu Virtala, Liput: 12/6e, Esityksiä: 25.9 asti


Noora Geagean valokuvasarja Old Walls 5. lokakuuta saakka Galleria Kellariassa KIRJALLISUUS 10. lokakuuta vietetään Aleksis Kiven päivää eli suomalaisen kirjallisuuden päivää

Ruokaa vatsalle ja sielulle Akinin aikaisempiin elokuviin, monisäikeisesti kirjoitettuihin draamoihin Suoraan seinään (2004) ja Taivaan reunalla (2007) verrattuna Soul Kitchenin juoni on hyvin löyhä. Ja se vähä, mitä juonesta on jäljellä, etenee verkkaisesti. Mutta ei se mitään. Soul Kitchenin pääpaino onkin henkilöhahmoissa, tiivissä miljöökuvauksessa ja harmaan kauniissa saksalaisessa syksyssä. Meno on holtittoman rempseää, aivan kuin perisaksalainen järjestelmällisyys olisi elokuvan henkilöille täysin tuntematon käsite. Soul Kitchen tarjoaa piristävän vaihSaksalainen huumori naurattaa sittenkin! toehdon Hollywoodin tähtitehtaassa taotuille teennäisille ihmissuhdedraaanhan vitsin mukaan yksi maa- purilaisessa tehdasrakennuksessa ra- moille. ilman ohuimmista kirjoista on vintolaa pitävästä Zinos KazantsaHenri Waltter Rehnström ”Saksalainen huumori kautta ai- kisista (Adam Bousdoukos), jota tunkojen”. Kuka tahansa kaskun onkaan tuu seuraavan ikuinen epäonni asiasSoul Kitchen keksinyt, hänen tulisi tarkistaa näkö- sa kuin asiassa. Tyttöystävä muuttaa Saksa 2009 , Ohjaus: Fatih Akin, kantansa. Saksanturkkilaisen ohjaa- työn perässä toiselle puolelle maapalPääosissa: Adam Bousdoukos, ja-käsikirjoittaja Fatih Akinin uusin loa. Ravintolan uuden kokin gourmetMoritz Bleibtreu, Udo Kier elokuva Soul Kitchen on nimittäin yk- ruokalista pelästyttää pois wienensi vuoden kutkuttavimmista komedi- leikkeisiin tottuneet kanta-asiakkaat. oista. Kaiken lisäksi Zinosin selkä menee siSoul Kitchen kertoo vanhassa ham- joiltaan tiskikonetta nostaessa.

V

Menehän tänne! Hyvät, pahat, hauskat Keskiviikkona 8.9. kello 19 Tampere-talon valtaa kolme täysin erilaista, mutta tahollaan maineikasta komiikan ammattilaista. Simo Frangén, JP Kangas ja Arimo Mustonen nähdään Hyvät, pahat ja hauskat – stand up -kiertueella. Liput 16/21 E

Helminauha avaa maailmantangot Maailmantango-festivaalin ennakko-ohjelmisto starttaa 10.9. kello 21 ravintola Artturissa tangolla, valssilla ja foxtrotilla, esiintyjänä Helminauha. Festivaalit jatkuvat 19. päivään asti ja ovat riittävän poikkitaiteelliset jokaisella mittarilla. Tarjolla on musiikkia, elokuvia, näyttelyitä, tansseja, runoesityksiä ja viinikursseja. Ennakkotapahtumiin 10.-16.9. on lähes kaikkiin vapaa pääsy. Lisätietoa ja koko festivaaliohjelma: www.maailmantango.net

Luehan tämä! Mitä Jussi Halla-aho tarkoittaa? Kielitieteilijä Jussi Halla-aho on noussut yhdeksi 2000-luvun maahanmuuttokeskustelun kiistellyimmistä hahmoista. Hänen kirjoituksensa ovat synnyttäneet vankan kannattajajoukon, joka puhuttelee Halla-ahoa mestarinaan.Samaan aikaan Halla-ahoa on syytetty rasistisista lausunnoista, vihapuheesta, jumalanpilkasta, sovinismista ja seksuaalivähemmistöjen uhkailusta. Mitä Jussi Halla-aho tarkoittaa? selvittää yhdeksän kirjoittajan voimin Halla-ahon väitteitä, motiiveja, kieltä ja häntä mediailmiönä. Kirjoittajat ovat Arja Alho, Jukka Hankamäki, Timo Hännikäinen, Jukka Mallinen, Husein Muhammed, Katja Kettu, Jussi K. Niemelä, Sirpa Pietikäinen ja Mike Pohjola. Mitä Jussi Halla-aho tarkoittaa? (toim. Ville Hytönen), 232 sivua, Savukeidas 2010

Tukkateatteri, Tammelan puistokatu 29, Työryhmä: Katri Kekäläinen, Jutta Valkeinen, Marika Riikonen ja Meri Kailanto, Kesto: n. 1,5h + keskustelu

Klassikkoni A Bit ofFry and Laurie tv-sarja (1987 – 1995, 4 tuotantokautta) Käsikirjoittajat: Stephen Fry, Hugh Laurie, Ohjaajat: Roger Ordish (13 jaksoa, 1987-1990), Bob Spiers (7 jaksoa, 1995), Kevin Bishop (6 jaksoa, 1992).

Brittiläinen esanssi

O

len tv-sarjojen maratonkatsoja. Kun ei ole aikaa olla joka ilta samaan aikaan television ääressä, on sarjat hankittava vähintään yhden tuotantokauden erissä ja katsottava sitten kerralla putkeen. Viimeinen tällainen maraton minulla oli Hugh Laurien tähdittämä House. Kun 131 jakson verran olin ehtinyt samaistua maailmaa ja alaisiaan vihaavaan lääkäriin, tuli 15 vuotta vanhempi komediasarja A Bit of Fry and Laurie melkoisena shokkina. Stephen Fryn ja Hugh Lauri-

Parhaaksi valitusta näytelmästä nyt lisäesityksiä Dario Fon ja Franca Ramen monologit ovat laatudraamaa

T

ukkateatterin viimesyksyinen monologinäytelmä Meillä on kaikilla sama tarina on aivan loistavaa teatteria! Ei ole siis mikään ihme, että se valittiin viime vuonna harrastajateatterien Kaamosthalia festivaaleilla parhaaksi näytelmäksi. Lisäksi se oli mukana Mikkelissä Työväen näyttämöpäivillä tammikuussa 2010. Monologinäytelmä saa syksyllä lisäesityksiä, joten jos missasi sen viime vuonna, nyt kannattaa varata liput. Esitys on hyvin pelkistetty. Piiriksi asetetun katsomon keskellä on vain sänky ja yksi näyttelijä kerrallaan. Kukin naisista kertoo tarinansa ja poistuu. Mutta minkä tarinan! Dario Fon vaimolleen Franca Ramelle kirjoittamat monologit ovat hyvin koskettavia ja täynnä elämää. Aihepiirit liikkuvat vankilassa, naiseudessa, väkivallassa, mielisairauksissa, prostituutiossa, seksissä, toivottomuudessa, räävittömyyksiä puhuvissa nukeissa ja ennen kaikkea epätodennäköisessä huumorissa. Näyttelijätyö on ensiluokkaista, vaikkei produktiossa olekaan ohjaajaa, vaan kukin näyttelijöistä on ohjannut itseään. Varsinkin todella taitava Jutta Valkeinen antaa lavalla kaikkensa – varpaiden liikkeitä myöten. Kun katsoin esityksen viime syksynä, olin mykistynyt siitä, miten hyvää harrastajateatteria onkaan olemassa. Uusissa esityksissä ihmetystä ei tarvitse jakaa yksin. Jokaisen esityksen jälkeen järjestetään keskustelutilaisuus. Hertta-Mari Kaukonen

en yhteinen sketsisarja mässäilee brittiläisyydellä. Haastattelumaisissa sketseissä muun muassa poliisi, taksikuski, liikemies, pappi, punkkari ja vanhempi rouva kertovat kokemuksistaan aksenttia ja täytesanoja säästelemättä. Studiossa uniikit sketsit ottavat kantaa päivän polttaviin aiheisiin ja uhkaavat joskus mennä niin pitkälle, että konservatiivisimpia katsojia hirvittää. Sketsi Fascion paneutuu fasisti Kevinin musiikkimakuun. A Bit of Fry and Laurie vääntää itsestään brittihuumoristakin huumoria. Kun brittihuumorissa revitellään kunnolla, puetaan mies naiseksi. Fry ja Laurie puolestaan viettävät reilusti yli puolet lähetysajastaan paremman puoliskon tamineisiin pukeutuneina. Jos Housen katsojat ovat nauttineet Hugh Laurien pianonsoitosta jaksojen lopussa, ei muusikon lahjoja heitetty hukkaan 80luvullakaan. Lähes joka jaksoon on saatu mahdutettua joko Laurien omaa tuotantoa tai överiksi koveroituja klassikoita. A Bit of Fry and Laurie on saatavana ainakin Amazonista neljän kauden DVD-boksina ja se on ehdottomasti maratonin arvoinen. Ville Ilkkala

KOMMENTOI WWW.AVIISI.FI Aviisi 3. 9. 2010

25


fi . a t u @ i s i i v a et

NÄIN SEN NÄEN

e t i p i l e i M eseen

soitte sesi o k u it o

IPITUUS

tsiko a.fi o si@ut

ITUKSEN

DE. KIRJO

ELIPI lla MI

MAKSIM

ON

kkiä.

0 mer

00 NOIN 2

Politiikan tutk säilytettä imus on vä osana yhteisku ntatieteit ä.

avii

https://e lomake3. uta.fi/ lomakke et/37 lomake.h 14/ tml

j IDEkir

IP ä MIEL Lähet

Allekirjo ita adressi!

Opiskelijat unohdettu school-valmistelussa

Positiiviseksi esimerkiksi voisi nostaa kauppa- ja hallintotieteiden tiedekunOlli Herranen, tdk-neuvoston jäsen, nan pyrkimyksen taata tiedonsaanti ja mahdollisuus osallistua valmiste- Kaisa Immonen, tdk-neuvoston jäsen, Veera Kaleva, kollegion varajäsen ja luprosessiin tiedekunnan eri ryhmilopsu-työryhmän opiskelijajäsen, le. Tampereen teknillisen yliopiston ja Jouni Markkanen, Tampereen yliTampereen yliopiston yhteisopiston kauppakorkeakoulun tä johtamiskorkeakoulua taa? Mitä uut m johtoryhmän jäsen ja Boovalmistelleessa työryhm i i min puheenjohtaja mässä oli opiskelijajä-

Viimeisen aukeaman sarjakuva on

mielestäni täysin ala-arvoinen ja loukkaava. Mielestäni teiltä lehdentoimituksessa pitäisi löytyä edes vähän kunnioitusta meitä uskovia kohtaan. Olen itse kyllä sitä mieltä, että joka paikassa tyrkytetään homoutta ja tämä aika tuhoaa yhteiskuntaa, arvojamme jne. On kuitenkin väärin haukkua meitä oikeisto junteiksi, ja piirtää sarjakuva, jossa pahasti vääristellään Jumalan sanomisia. Ja laittaa uskovainen jakamaan Jallu-lehteä. Ei me niin toimita.

26 Aviisi 3. 9. 2010

Kristinuskon ydinsanoma on, että Rakasta Herraa sinun Jumalaasi, koko sydämestäsi, koko sielustasi ja mielestäsi ja koko voimallasi. Ja Rakasta lähimmäistäsi niin kuin itseäsi. Lähimmäisellä tarkoitetaan kaikkia niitä ihmisiä, joita on ympärillämme.

? Mitä pi ttää tä is

ä

r sy

ttaa? M ikä

A

i Kommento fi, www.aviisi. aviisi@uta.fi

Minä henkilökohtaisesti haluan rakastaa jokaista ihmistä, ihan sama onko se venäläinen, homo, kehitysvammainen, luontoaktivisti jne. Teen kaikkeni, että voisin kohdella ihmisiä tasapuolisesti. Niinpä toivoisin myös, että meitä uskovia voitaisiin kunnioittaa. On kyseessä kuitenkin koko yliopiston lehti, ja yliopistolla on paljon opiskelijoita, jotka elävät kristillisten arvojen mukaan. On eri asia vihata homoutta syntinä kuin homoja ihmisinä. Meidän tulee rakastaa kaikkia ihmisiä samallalailla, mutta ei meidän tarvi hyväksyä kaikkien tekoja. Esim. Halaun rakastaa ihmistä, joka on vaikka varas, mutta ei mun tarvi hyväksyä hänen tekojaan. Meidän tulee rakastaa ihmistä, joka valehtee, mutta ei se ole oikein, että hän valehtelee jne. Myönnän, että asian voi ilmaista monella tavalla, ja homojakaan ei olla aina osattu

inä olet? Mik ä

Aviisi pilkkaa kristillisiä arvoja! loitin opiskeluni yliopistossa viime torstaina, sain käsiini Aviisi-lehden, joka on ilmestynyt 23.heinäkuuta - 9/10 Ensin olin, et jee, kiva juttu että tälläinenkin lehti on olemassa, mutta kun luin lehteä olin järkyttynyt. Kielenkäytössä ja juttujen tasossa ei paljoa ollut kehumista.

sen molemmista yliopistoista, mikä loi myös opiskelijoille aidon vaikuttamiskanavan ja teki tiedonkulusta sujuvaa. Haluamme opiskelijoina olla mukana tekemässä yliopiston tulevaisuutta, mutta ilman mahdollisuutta osallistua päätöksentekoon ja saada tietoa, tämä on mahdotonta. Tämän mahdollisuuden vaatiminen ei ole muutosvastarintaa, vaan terveeseen järkeen perustuvaa kritiikkiä johtavien tahojen tiedotuspolitiikkaa kohtaan. Mielestämme päätöksenteon legitimiteetti syntyy silloin, kun päätöksenteon kohteet kokevat tulleensa kuulluiksi ja huomioiduiksi prosessissa. Näin ei ole valitettavasti käynyt rakennemuutoskysymyksessä.

äs elt

Mielestämme sekä opiskelijat että henkilökunta tulisikin ottaa aktiivisesti mukaan keskustelemaan yhteistä yliopistoamme koskevista merkittävistä päätöksistä ja valmistelemaan niitä. Yliopisto ei voi olla strategiassakin peräänkuuluttamansa aidosti ”avoin toimija”, jollei se takaa omille jäsenilleen mahdollisuutta osallistua meneillään olevien uudistusten suunnitteluun tai vähintäänkin tiedo-

ta käynnissä olevista muutosprosesseista jo valmisteluvaiheesta lähtien. Opiskelijoiden asema tiedonhankinnassa ja valmisteluun osallistumisessa on erityisen hankala, sillä opiskelijaedustajat vaihtuvat tiuhaan ja opiskelijaedustus perustuu puhtaasti vapaaehtoisesti omalla ajalla toimivien ihmisten aktiivisuuteen. Ei voida vaatia, että lähes vuosittain vaihtuvat opiskelijaedustajat tästedeskin käyttävät vain omia resurssejaan tiedon hankkimiseen. Päinvastoin yliopiston ja laitosten johdon tulisi kehittää strategiansa mukaista avointa toimintaa, ja parantaa viestintäänsä.

astu

tain johdon foorumin asiakirjat on julistettu salaisiksi, vaikka niiden tulisi olla julkisia. Opiskelijoiden ja henkilökunnan sivuuttaminen uudistuksen suunnitteluprosessissa on hämmästyttävää, koska tämä on nimenomaan asia, jossa paljon tietämystä ja osaamista on juuri kentällä. Schoolien sisälle kun tullaan tulevaisuudessa rakentamaan uusia laaja-alaisia kandivaiheen tutkinto-ohjelmia, ja rakenteet tulevat vaikuttamaan niin tutkimuksen painopisteisiin kuin mahdollisten yhteisten kurssien järjestämiseen.

im re

M

aanantaina 30. elokuuta pidettiin hallinnon opiskelijaedustajien ja ainejärjestöaktiivien koolle kutsuma kokous Tamyn tiloissa, johon osallistui kaikista tiedekunnasta yli kolmekymmentä opiskelijaa mukaan lukien kaksi Tamyn hallituksen jäsentä. Keskustelun aiheena oli yliopiston rakennemuutos ja tulevat schoolit, joita valmisteltaessa yliopiston ylimmän johdon sekä monien yksiköiden johtajien tiedotus on ollut usein luokatonta. Tällä hetkellä suurimmat neuvottelut laitosten ja rehtoraatin välillä on käyty, ja tilanne on epäselvä enää muutaman laitoksen osalta. Päätökset uusista schooleista tehdään yliopiston hallituksessa syyskuun lopulla. Tästä huolimatta niin opiskelijoiden kuin rivihenkilökunnankin mahdollisuudet osallistua valmisteluun tai edes saada tietoa muutoksesta ovat olleet usein lähes olemattomat. Opiskelijat toivat esimerkiksi esiin, että viime maanan-

rakastaa oikealla tavalla vaan ollaan vaan osoiteltu sormella. Jokainen ihminen on kuitenkin ainutlaatuinen ja upea yksilö. Jumalan rakastaminen yli kaiken tarkoittaa sitä, että noudattaa Hänen käskyjään ja Hänen käskyt on ihmiselle parhaaksi. Tässä pieni esimerkki: Tampereen

suurin viikoittain säännölinnen nuorisotapahtuma on joka lauantain klo 19.00 Helluntaiseurakunnassa, sinne kokoontuu joka lauantain 400 nuorta. Tervetuloa tutustumaan! Me ollaan ihan normaaleja ihmisiä. Ja mielestäni ei ole liikaa vaadittu, jos, ette halua meistä mitään positiivista kertoa, niin jättäkää edes se negatiivinen kirjoittelu pois.

Karoliina Kolu


Aviisin verkkosivuilla keskustelu käy kuumana – www.aviisi.fi – Käy sinäkin. GALLUP Amerikkalaisista 18 prosenttia uskoo Barack Obaman olevan muslimi, paljasti Pew Research

Ihan naamat

Haluanpa sanoa

Missä olet 50 vuoden päästä?

Emmi Penttilä, 25, markkinointi Eläkkeellä.

Seuraavat 50 vuotta

S

M

ielestäni yhteiskuntarakennetta pitäisi muuttaa siten, että se ei suosi yksityisautoilua. Julkisen liikenteen pitäisi olla oikeasti edullisempaa kuin yksityisautoilun. Tällä hetkellä VR:lle ei makseta palvelusta vaan omastatunnosta eikä junan käytössä ole mitään järkeä, kun omalla autolla pääsee halvemmalla. Ilari Reuhkala, 28 informaatiotutkimus

Tuomas Männistö, 26, kansantaloustiede Jääkiekkoammattilainen Singaporessa.

Nokan kopautus Alli Nokka KIUKUTTELEE EDUSTAJISTON KULISSEISSA

Hasardit

V Olli Tähtinen, 25, markkinointi Vankilassa.

Tommi Ingelsuo, 42, portugalin opettaja Vietän eläkepäiviä Algarvessa.

Kaisa Jokinen, 35, vapaamuotoinen portugalin opiskelija En edes tiedä, missä olen ensi viikolla.

Kulmahuone puheenjohtaja@tamy.fi

aikka syksy on jo alussaan, ei ole edustajiston kokouskutsuja putoillut laatikosta, Kauppakatu kympissä ei ole tehty omavaltaisia linjauksia Allin kommentoitavaksi eikä ensi vuoden hallituskähminnästä ole kuulunut. Sillä alkaa olla jo kiire! Alli on huomannut edustajiston mokelluksen puutteessa, että yhtä pahat hölmöilyt löytyvät yliopistolta. Siellä väännetään yhä schooleja, joiden piti olla tiedossa kesällä. Vieläkin tehdään uusia avauksia, eikä schoolien nimikään ole selvillä lupauksista huolimatta. Schoolien pitäisi aloittaa vuoden alusta. Tämä antaa vakuuttavan kuvan uudistajien käsityksestä omista tekemisistään. Onkohan johto luvannut liikaa ministeriölle, ja nyt pitää pahemmin valmistelematta hoitaa paketti kasaan, ettei ministeriö suutu uudelle mallioppilaalleen?

uuret onnittelut yliopistolle, joka on ollut Tampereella jo 50 vuotta. Yliopiston lisäksi juhlavuottaan viettää ylioppilaskunta, joka juhlii 5.11. 85-vuotisiaan. Nyt onkin sopiva hetki katsoa tulevaisuuteen ja spekuloida sillä, miltä nämä kaksi voisivat näyttää 50 vuoden päästä. Koitan olla ottamatta kantaa kehityskulkuihin sinänsä; jokainen saa itse arvottaa spekulaationi parhaaksi katsomallaan tavalla. Yliopistojen tulevaisuuden ennustaminen on sikäli helppoa, että suomalaisessa korkeakoulukentässä samat ilmiöt toistuvat suht säännöllisesti. Otanta on toki kohtalaisen lyhyt. 1970-luvulla yliopistot valtiollistettiin, ja nyt yliopistoja ollaan taas viemässä säätiöiden ja oman talouden suuntaan. Samaan ”ikuiseen paluuseen” liittyy pyrkimykset vesittää maksuttoman koulutuksen perusteet, jotka on maksuttomuuden tultua todettu hyviksi ja sosiaalisesti oikeudenmukaisiksi. Nykytrendeillä taistelu maksuttomasta koulutuksesta ei ole enää puolustustaistelua vuonna 2060. Hintakilpailussa opiskelijoista Suomi voi pärjätäkin, mutta laadulla ei aivan yhtä helposti, mikä johtaa siihen, että täällä syntyneitä siirtyy yhä kasvavassa määrin muualle maailmaan laadukkaampien opintojen perässä. Vuoteen 2060 mennessä Tampereen yliopisto on menettä-

nyt laaja-alaisista kandiohjelmista saamansa etulyöntiaseman muihin yliopistoihin nähden muiden yliopistojen siirryttyä samanlaisiin kandeihin. Vahva profiili opetusyliopistona toki vetää opiskelijoita edelleen hyvin, mutta onko jotain uutta houkutinta keksitty tilalle riippuu pitkälti niistä, jotka yliopiston työsuhteita tulevaisuudessa täyttävät. Entä ylioppilaskunnan puolella sitten? Ylioppilaskuntien painoarvo kunnallispolitiikassa kasvaa, koska yhä useampi toimija tulee olemaan yliopistotaustainen ja kaupunki alkaa vähitellen ymmärtämään opiskelijoiden merkityksen Tampereen taloudelle, tulevaisuudelle ja katunäkymälle. Painoarvon kasvu toki vaatii myös nykyistäkin suurempaa resurssien kohdistamista kunnallispolitiikan seuraamiseen. Ylioppilaskuntien on tähän mennessä täytynyt petrata myös työllisyysasioissa. Suomessa matalapalkkaisenkin työnteon kannattavuuden varmistamiseksi käyttöönotettu perustulo toki vähentää painetta tällä puolella, mutta jokatapauksessa ylioppilaskunnat ovat vihdoin löytäneet paikkansa ja roolinsa monitoimijaisella kentällä.

Alli pohtii, onkohan kukaan miettinyt esi-

merkiksi uusien schoolien nettisivujen toteutusta tai johtajia? Koska schoolien kokoonpanoja ei tiedetä vieläkään, ei voida käydä edes johtajanvaaleja edeltäviä käytäväkähmintöjä. Alli tuntee myötähäpeän väristyksen ajatellessaan tilannetta, jossa humanistisen tiedekunnan yhdeksänkymmenlukulainen sivusto aukeaa uuden humanistisen schoolin väliaikaissivuna ja johtajaksi on valittu väliaikaisesti joku vanha tiedekunnan diktaattoriprofessori. Mikään ei ole muuttunut. Toisaalta, mitä se haittaa, sillä yliopiston hallinnolliset uudistukset on tehty peruttaviksi. Allin mielestä kannattaisi miettiä jo hyvissä ajoin, miten schoolit voidaan purkaa, kun ne tajutaan huonoksi ideaksi. Ehkä joku vääntää tästä edes hassun sitsilaulun?

Mikä ikinä yliopistomme tulevaisuus lieneekään, on hyvä muistaa, että minkäänlainen tulevaisuus ei toteudu itsestään. Me nykyiset opiskelijat vastaamme isolta osin tämän yliopiston, kaupungin ja maan tulevaisuudesta. Passiivisuus on paras keino varmistaa, ettei se ole toiveidesi mukainen. Aleksi Rantala Kirjoittaja on TAMYN HALLITUKSEN puheenjohtaja

KOMMENTOI WWW.AVIISI.FI Aviisi 3. 9. 2010

27


YLIOPPILASKUNTA Aviisi harrastaa kulttuu-

Kaikki läsnäolevat perust

KAIKEN AIKAA KAIKKIALLA Tamy palvelee verkossa www.tamy.fi Tamyn toimistot palvelevat: yleistoimisto ma-pe 9–11 ja 12–16, taloustoimisto ma–pe 9–11 ja 12–15.30, vippikassa ma–pe 12–15 Tampereen yliopiston ylioppilaskunta, Kauppakatu 10, 33210 Tampere Yleistoimisto 03 - 22 30 215 Taloustoimisto/Karita Mattila 044 - 36 10 211 Taloustoimisto/Lea Kontoniemi 044 - 36 10 212

Sihteerit

Tuure Pitkänen, pääsihteeri, 050 - 36 12 854 Katri Suhonen, kv-sihteeri, 050 - 36 12 849

Hanna-Riikka Roine, järjestösihteeri, 050 - 36 12 454 Tea Hoffren , sopo-sihteeri, 050 - 36 12 846 Johanna Roihuvuo, kopo-sihteeri, 050 - 36 12 847

Tiina Heikkilä, 050 - 544 21 80 Varpu Jutila, 044 - 35 92 960 Jaakko Mustakallio, 045 - 65 20 589 Ilkka Tiensuu, 040 - 52 71 189

Hallitus

Palvelut

Aleksi Rantala, puheenjohtaja 050 - 36 12 845 Timo Perälä, vara-pj, 050 - 35 99 806 Mirva Tossavainen, 044 - 35 96 693 Olga Haapa-aho, 050 - 30 30 437

Lainopillinen neuvonta, 044-36 10 300 Aviisin yhteystiedot löydät sivulta kolme.

Anni Arela & Maija Arela

n kysymyksistä ostunut globaalin kansalaisvastuu

Oletko kiinn

Antti Asplund

laan? esta vaikuttamisesta maailman ti

ja aktiivis

Maria Jokela Taina Laaksonen

Plan Suomi hakee yhteiskunnallisesta vaikuttamisesta kiinnostuneita Mitä?-verkoston Johto- ja Suunnitteluryhmään (JoS)

Anna Mattelmäki Mirkka Metsola

Vaikuttamistyön kanavana toimiva nuorten aikuisten Mitä?-verkosto hakee JoS-ryhmäänsä uusia jäseniä. Ryhmä ideoi, suunnittelee, kehittää ja koordinoi verkoston toimintaa yhdessä taustaorganisaatio Planin kanssa.

Jaakko Selin Tiia Vanhatapio Liisa Urrila

Ryhmässä pääset mm.

Terhi Pölkki

> ideoimaan uutta, innovatiivista, valtakunnallista toimintaa > saamaan kokemusta järjestötyöstä > oppimaan lisää vaikuttamistyöstä ja globaalin kansalaisvastuun kysymyksistä.

Outi Aho Sunna Kangas Milla Laitinen

Vapaamuotoiset hakemukset lähetetään osoitteeseen mitaverkosto@plan.fi. Kerro hakemuksessa motivaatiostasi ja edellytyksistäsi toimia verkoston JoS-ryhmässä sekä mahdollisesta aikaisemmasta vapaaehtoistyö- tai vaikuttamistyökokemuksestasi. Hakemusten viimeinen jättöpäivä on 17.9.2010. Lisätietoja: Verkostokoordinaattori Anna Peltoniemi, anna.peltoniemi@plan.fi, 09-68698011. Tutustu verkoston muuhun toimintaan osoitteessa www.mitaverkosto.fi.

Tapaa tekijät! la 11.9. klo 15.00 Tekstiilitaiteilija Maija Arela, TaM Anni Arela ja Fashion Designer Maria Jokela

Oona Tikkaoja TR1 Taidehalli Väinö Linnan aukio 13, Tampere www.tampere.fi/tr1 Avoinna ti-pe 9-17, la-su 11-18

Rahoitusta kaupallisiin opintoihin

mennessä osoitteeseen kauppat.maist. Niilo Järkäs / Tampereen Liikesivistyssäätiö, Pispalan valtatie 96, 33270 Tampere. Vapaamuotoisessa hakemuksessa pyydetään ilmoittamaan hakijan henkilötiedot, yhteystiedot puhelin- ja sähköpostiyhteyksineen, tiedot hakijan taloudellisesta asemasta, opintomenestyksestä sekä apuTämänvuotiset hakemukset pyydetään rahan käyttösuunnitelmasta. Hakemuksia lähettämään syyskuun 30. päivään 2010 ei palauteta. Säätiön päätöksestä ilmoiteTampereen Liikesivistyssäätiö myöntää vuosittain apurahoja tamperelaistaustaisille opiskelijoille kaupallisten opintojen tukemiseksi. Perusopintoja rahoitetaan 800 - 1.500 euron suuruisin ja jatko-opintoja jonkin verran suuremminkin erin. Viime vuonna apurahan saajia oli 39.

28 Aviisi 3. 9. 2010

taan kirjallisesti vain niille hakijoille, joille apuraha myönnetään.

Lisätietoja säätiöstä on verkko-osoitteessa www.tampereenliikesivistyssaatio.fi


tutkinto-opiskelijat ovat ylioppilaskunnan jäseniä www.yo -ta lo.com Ka u ppa ka t u 10

Tapahtuu - mene, näe, tee, koe! Lähetä tapahtumatietosi otsikolla puffi osoitteeseen jarjestosihteeri @tamy.fi. AINOASTAAN OPISKELIJaTOIMINTAAN liittyväT menovinkIT JULKAISTAAN. Aviisi pidättää oikeuden muutoksiin. Syyskauden Avajaisbileet 8.-9.9. Tamyn perinteiset Syyskauden Avajaiset Yo-talolla 8.-9.9. Tamyn jäsenille ILMAINEN sisäänpääsy opiskelijakortilla, muille liput 5 euroa. Keskiviikkona juhlakansaa tanssittaa Bigpop Dj:t Sami & Riku ja torstaina on luvassa Beginners guide to Off The Hook: Plauge Dj´s Dalion, Herman Prime, Nikola Tesla. Ovet avataan klo 20, luvassa myös arvontoja! Kaupunkisuunnistus 14.-15.9. Uusille opiskelijoille suunnattu Kaupunkisuunnistus järjestetään 14.-15.9. Sekä rastinpitäjien että suunnistusjoukkueiden ilmoittautuminen on alkanut, tarkemmat ohjeet ja ilmoittautumislomake osoitteessawww.tamy.fi. Loppubileet ja palkintojenjako molempina iltoina Yo-talolla. Ilmainen sisäänpääsy! TYL Tampereen yliopiston laulajien koelaulut järjestetään. ke 8.9. ja to 9.9. kello 19. Koelaulut pidetään yliopistolla Pinni B:n viidennessä kerroksessa. Koelauluun kuuluu yksi omavalintainen laulu ilman säestystä sekä yksinkertaisia äänialaa ja tasoa testaavia tehtäviä. Lisätietoja www.tyl.fi, tyl-pj@ uta.fi tai puh. 050 358 7521. Boomin Poikkitieteelliset Haalaribileet torstaina 9.9.2010 Tampereen himotuimmat opiskelijabileet ovat täällä taas! Uusille opiskelijoille tämä on loistava tilaisuus nähdä, miten opiskeliijat juhlivat haalareissaan sekä ottaa ilo irti kaupungin alkuperäisissä haalaribileissä. Vanhemmille opiskelijoille tämä on puolestaan loistava

tilaisuus tulla tarkastamaan kaupungin uusi tarjonta ja heittää haalarit taas jalkaan kesän jälkeen. Nämä bileet aloittavat opiskelijan syksyn, joten ethän missaa näitä ja hankit ennakkolippusi Juveneksen kirjakaupasta huokeaan 3 euron hintaan. Tervetuloa niin uudet kuin vanhat Love Hoteliin torstaina 9.9. kello 21 alkaen!” Kultturijaosto Tamyn kulttuurijaston syksyn ensimmäinen kokoontuminen on maanantaina 13.9. klo 17 Alakuppilassa. Ideoidaan ja suunnitellaan syksyn toimintaa, jaoston tapaamiset ovat kaikille kulttuurista kiinnostuneille avoimia, tervetuloa mukaan! SPEKTRE Spektre (Spekulatiivinen fiktio Tampereella) kokoontuu kuukauden toisina tiistaina keskustelemaan scifistä ja fantasiasta Pub Kaksien kasvojen (Kauppakatu 14) alakertaan. Syyskuussa tapaamme tiistaina 14.9. kello 18.30. aiheena tällä kertaa Klassikot vs hitit. Tervetuloa! TYR Tyr (Tampereen yliopiston roolipelaajat) aloittaa syyskauden torstaina 16.9. kello 17 yliopiston Alakuppilassa/Aulabaarissa. Ohjelmassa Tyrin esittelyä uusille ihmisille ja syksyn tapahtumien suunnittelua. Kuuden jälkeen siirrytään O’Connell’siin. UTA Debate Society Tampereen yliopiston väittelyseuran ensimmäinen kokoontuminen on tiistaina 14.9. kello 17.00 Kielikeskuksen huoneessa E301. Kokoontumisia jatketaan viikoittain, ja mukaan voi tulla koska tahansa. Toimintaan ovat tervetulleita kaikki. Syksyn kokoontumisissa aloitetaan perusasioista eikä aiem-

paa väittelykokemusta tarvita. Koska väittelemme englanniksi, myös kielitaito kehittyy. Tule mukaan kehittämään itseäsi ja pitämään hauskaa hyvässä seurassa! Lisää tietoa: http:// www.utadebatesociety.org Dario Fon voitokkaista monologeista lisäesityksiä 18.9.-2.10.2010 Pirkanmaan teatterikatselmus Kaamosthalian voittajasta ja Mikkelissä Työväen näyttämöpäivillä mukana olleesta Meillä on kaikilla sama tarina -monologiesityksestä nähdään lisäesityksiä la 18.9., to 23.9., la 25.9., ke 29.9., la 2.10. Kaikki esitykset alkavat klo 19. Lippuja voi varata osoitteesta: lippuvaraukset(ät)tukkateatteri.fi. Monologeja tulkitsemassa nähdään Katri Kekäläinen, Jutta Valkeinen, Marika Riikonen ja Meri Kailanto. Lisätietoa esityksestä löytyy osoitteesta  tukkateatteri.fi Debate Workshop 26.9.-27.9. Syksyllä pidetään kaikille avoin työpajakoulutus, jonka UTA Debate Society järjestää yhteistyössä Kielikeskuksen kanssa. Koulutukseen voi tulla mukaan kuka vain, vaikka ei järjestön toimintaan muuten osallistuisi, mutta se toimii myös hyvänä tukena väittelyharrastukselle tai sen aloittamiselle. Tapahtuman vetää professori Alfred Snider Vermontin yliopistosta. Työpajassa opitaan väittelyssä oleellisia puhe- ja argumentaatiotaitoja erilaisten harjoitusten avulla. Ilmoittautuminen alkaa 30.8.. Lisää tietoa ja ilmoittautuminen: http://www.utadebatesociety.org

Pe 03.09. PRESSURE14 – drum´n´bass w/DEFENCE (Rock The Dub/Midnight Sun/LAOS, Fin), Resound (Renegade Hardware), Escher (iDJ rec), Mineral (iDJ Rec), DBLJ (Cut) & Trito (Kongocrew), 7 e

La 04.09. Jam-A-Holics: That Funky Sh*t!

Dj Muggsy, Dj Jersey Smooth, Dj Shorty Green & Dj Aku-Setä, 5 e / 2 e (opiskelijakortilla)**

Ti 07.09. The Train – musikaalin musiikkia elÄmÄstÄ... ja kuolemasta 5e

Ke 08.09. Syyskauden avajaiset osa I: Bigpop Dj:t Sami & Riku, 5 e, Tamyn kortilla 0 e

To 09.09. Syyskauden avajaiset osa II: Beginners guide to Off The Hook

Edustajiston terveiset

Plauge Dj´s Dalion, Herman Prime, Nikola Tesla 5 e, Tamyn kortilla 0 e

Syyskausi alkaa ja edustajisto jatkaa kesäloman jälkeen toimintaansa. Syksyn aikana kokoustamme ja tapaamme kokousten välillä sekä edustajistoryhmien johtajien kanssa että iltakouluissa. Syksyn kokouksissa päätämme mm. uudesta edustajiston varapuheenjohtajasta sekä Suomen ylioppilaskuntien liiton (SYL) ja Opiskelijoiden liikuntaliiton (OLL) liittokokousedustajista. SYL:n ja OLL:n liittokokouksissa päätetään niiden toimintasuunnitelmasta seuraavalle vuodelle sekä linjauksista. Myös edustajiston syksyn merkittävimmät päätökset tehdään Tamyn vuoden 2011 toimintasuunnitelmasta ja talousarviosta. Syksy huipentuu uuden hallituksen valintaan, johon myös edustajiston ulkopuolinen Tamyn jäsen voi asettua ehdolle. Syksyn iltakoulut ja kokoukset ovat avoimia edustajiston ulkopuolisille jäsenille, joten tervetuloa ottamaan selvää edustajistosta ja esim. siitä, mistä ylioppilaskunnan jäsenmaksu koostuu.

Pe 10.09. Jukka-Poika & Sound Explotion Band 14 e / 13 e*

La 11.09. TreSeta: LEIMARIT klo 21-04, 5 e / 3 e, Ei Vip!

Ma 13.09. BluesLovers ylpeänä esittää: “Amazing One-Man Band Jam”-ilta Homer Henderson (ex. Eve & The Exiles etc.) Austin, Texas. Jo´ Buddy. Ovet klo 19, show klo 20, 8 e / 7 e jäsenet ja opiskelijat.

Ti 14.09. Kaupunkisuunnistusbileet

www.rodeonight.fi

Dj Sami, 0 e

Ke 15.09. Kaupunkisuunnistusbileet Dj Sami, 0 e

To 16.09. Metallia perkele –tour 2010 Status Minor, Grendel, Anger Cell, Hammerhead, 6 e

Pe 17.09. Count Raven (Swe)

K-18 Tampere

A

Finlayson

TORSTAI 22-04 ILMAINEN SISÄÄNPÄÄSY OLD SCHOOL - DISCO

-LICENSE

Avoinna: pe, la 22-04, viikolla 20-02 Live viikolla klo 21 ja viikonloppuisin klo 23 alkaen.

Liput ennakk oon Yo-talo n lippuka uppa www.y o-talo. com ja 23.00 ** sisään ilmaise ksi ennen klo KOMMENTOI WWW.AVIISI.FI Aviisi 3. 9. 2010

*

04

AVOINNA PE-LA 21-04 OPEN LATE -

WELCOME

20 e / 15 e (ennakko www.synkkis.org/dor/)

29


VAIHDE VAPAALLE

Trenditietoisten lähteiden mukaan sushiboomi alka

KUSINEN PAIKKA Itsenäisyyspuolueen kunnanvaltuutettu vakuuttaa Ilta-Sanomissa 18. elokuuta, ettei

Kirjoituskone lauloi Ei siitä niin kauaa ole, kun lehtijututkin kirjoitettiin kirjoituskoneella. Aviisi testasi, kykeneekö tietokoneriippuvainen toimittaja moiseen.

Suomi aloittelijoille Viimeinen iltahuuto

30 Aviisi 3. 9. 2010


aa olla ohi. HK:n sininen ja Lauantaimakkara ovat saapuneet viileimpiin hipster-pöytiin.

i varmasti ole kussut kahvipannuun Karkkilassa. Aviisi selvittää asiaa.

In the heat of ´90 Juho-M atti

PAAVOl a , tek sti

Vuonna 1990 Aviisissa mainostettiin Apple Macintoshia, jonka kovalevy oli kokonaista 40 megatavua.

Vieraisiin pöytiin Syyskuussa 2008 Putin pysäytti hyökkäävän siperiantiikerinaaraan tainnutusaseella. Itse ampumistapahtumaa ei videokuvissa näytetty, mutta paikalla olleet venäläistoimittajat vakuuttivat jälkikäteen, että Putin oli jopa pelastanut heidän henkensä. Seuraavana kesänä maailmalle levisivät kuvat urheilullisesta Putinista muun muassa ratsastamassa paidattomana Siperiassa. Viime vuoden elokuussa Putin sukelsi sukellusveneellä Baikal-järven pohjaan. Huhtikuussa Putin asensi seurantapannan jääkarhulle. Heinäkuussa Putin bongattiin Ukrainassa Harley Davidson -moottoripyörän selästä. Elokuussa Putin ehti ampumaan harmaavalaan nahasta näytepalan tieteellistä tutkimusta varten sekä sammuttamaan metsäpaloja itse ohjaamallaan sammutuslentokoneella. Iltalehti 30. elokuuta kertoo suuren ja mahtavan itänaapurin pienestä ja mahtavasta presidentistä

Otso Höglund Otso Höglund

KOMMENTOI WWW.AVIISI.FI Aviisi 3. 9. 2010

31


WWW.AVIISI.FI

Lopullinen totuus Mielipideasioista voi kiistellä

Tehdään yliopiston brändistä totta! ele! Mit ä ivitt

m löity kullekin tutkinto-ohjelEntä käytännössä? Ettei pä i a, malle ja sen opettajat alanvain olisi helisevä vaski ja sa valioita. Opiskelijalle se kilisevä kulta, kuten straolisi innostava ja unohtutegioille useasti tuppaa Kommentoi , fi i. maton osa perusopintoja käymään. Epäilyä heräts ii v .a www – maailmankuvaa rakentää jo se, että meneillään .fi aviisi@uta tava keidas. olevassa tiedekunta- ja Myös maisteri- ja tohtolaitosrakenteen uudistukriopinnoissa varmistettaisessa yhteiskuntatieteellisiin samat yhteiskunnallisen nen tiedekunta on hajoamassivistysyliopiston elementit. Jatsa – se ainoa, joka Yhteiskunnalkokoulutuksessa Tampereen yliopislisessa Korkeakoulussa oli sen muuttaessa Helsingistä Tampereelle vuonna to olisi valtakunnallinen tiennäyttäjä sille, miten vihdoin toteutetaan tutkintoase1960. Olisi helppoa ryhtyä mässäilemään epä- tuksen kaikille tohtoritutkinnolle asettaluuloilla ja ruikutuksella strategian ulko- ma tavoite, että opiskelija ”perehtyy sykultaisuudesta – samalla tavalla kuin on vällisesti omaan tutkimusalaansa ja sen helppoa siunailla politiikan likaisuutta. yhteiskunnalliseen merkitykseen sekä Viisaampaa on kuitenkin ottaa strategian saavuttaa valmiudet tutkimusalansa piimaalaama brändi vakavasti. Niin kuin se rissä itsenäisesti ja kriittisesti soveltaa tieteellisen tutkimuksen menetelmiä ja luoolisi lopullinen totuus. da uutta tieteellistä tietoa”. Miltä siis näyttäisi strategian määritteleTämän kaiken toteuttaminen on mahmä yhteiskunnallinen sivistysyliopisto? dollista ja välttämätöntä, kun alussa siteeSen jokaisen tutkinto-ohjelman kan- rattu strategian tahto ja tavoitteet otetaan didaattiopinnoissa olisi filosofiaan ja so- vakavasti. Siirretään tahtotila tutkintosiologiaan perustuva osio, jossa tuetaan vaatimuksiin ja osoitetaan sille rahat. Reopiskleijan kriittisestä ajattelua sekä oh- surssien pääosa sijoittuu luontevasti Yhjataan häntä laaja-alaisuuteen ja syvälli- teiskuntatieteiden instituuttiin, mistä ne syyteen. Lääketieteestä kieliin olisi tar- tasapuolisesti palvelevat kaikkia tutkinjolla opintojakso, jossa kyseinen ala sijoi- toja. Samalla instituuttiin istutetaan tuttetaan yhteiskuntaan (”X ja yhteiskun- kimuksen lisäksi opetusta, joka muuten ta”, ”X yhteiskunnassa”). Eikä se oli- jäisi tutkijakollegiumin ja tutkimuskessi pakkopullaa ja alennusmyyntiä, kuksen ulkopuolelle. kuten kävi aikaisempien tutkinOn täysin mahdollista tehdä Tampenonuudistusten yleisopinnoille, reen yliopistosta omaleimainen, yhteisvaan se olisi huolellisesti räätä- kunnallinen sivistysyliopisto!

oh

r

k ä,

inä olet? Ota

uttele, pau iuk ha

äs elt

kea

sti kantaa! K iit

T

ampereen yliopiston strategian mukaan olemme omaleimainen yliopisto: ”aktiivinen yhteiskunnallinen osallistuja, perinteensä tunteva yliopisto. Yhteiskuntatieteissä tunnettuna yliopistona sen toiminnassa painottuvat yhteiskunnan ja terveyden monialainen tutkimus ja opetus.” Strategiassa ilmaistaan tahto ja tavoitteet kahdella lauseella: ”Tampereen yliopisto on yhteiskunnallisesti vaikuttava sivistysyhteisö, joka kouluttaa maailmaa ymmärtäviä maailman muuttajia. Kriittisellä tiedolla ja koulutuksella yliopisto auttaa ihmisiä ja yhteiskuntaa parantamaan sivistyksellistä, terveydellistä, sosiaalista ja taloudellista hyvinvointia.” Hyvin kirjattu. Aktiivinen vaikuttaminen, sivistys ja kriittisyys kaiken keskellä, muutos ja perinteet tasapainossa – ja yhteiskunta joka lauseessa.

KAARLE NORDENSTRENG työskenteli tiedotusopin professorina 1971-2009 17e 37e 50e

Syksyn huvikausi käynnistyy nyt! Hengähdä hetkeksi, pidä tauko ja nauti

Katso esitysaikataulu

www.snorkkeli.fi GorillaImpro, Impromestarit ja Koko illan improvisoidut näytelmät Teatteri Tapiossa, Improklubit ravintola Teerenpelissä.

ARJEN EVÄSTÄ Rukous- ja ehtoollishetki yliopistonkampuskappelissa (Pinni B, 5.krs) lukukausien aikana keskiviikkoisin klo 12-12.15, alkaen 8.9.

Tervetuloa! Toivotamme samalla siunattua lukuvuotta 2010-2011 Ev.lut. seurakuntien oppilaitostyö www.uusiverso.fi/oppilaitostyo.php

32 Aviisi 3. 9. 2010

Aviisi 10/2010  

Aviisi 10/2010 - 3. syyskuuta: Yliopisto 50 vuotta Tampereella! Millainen kaupunki Tampere olisi, jos yliopisto ei olisi muuttanut tänne vuo...

Read more
Read more
Similar to
Popular now
Just for you