Page 1

n k ys e o d o n k n y ra s T e i k k i L u O a s hi H llas i o y u l k e i t Väit alisapel a verb

Tampereen ylioppilaslehti Aviisi 8. huhtikuuta - 6/2011

KOULUTUSUUDISTUS

Rehtorit piinapenkissä: Aviisi kysyi kuusi tiukkaa kysymystä »6

ERILAISET EHDOKKAAT

Cosplay-harrastaja Kyuu Eturautti tahtoo eduskuntaan »16

EI Britanniassa kansa lähti kaduille vastustamaan hallituksen leikkaussuunnitelmia »8

BARRIKADEILLE!

Opiskelijat kertovat, milloin he osoittaisivat mieltä »12


ALKUPALAT Ajan hermolla OTA YHTEYTTÄ aviisi@uta.fi | 050 - 36 12 853 Aarni Korpela

Korpela

Laura Markkanen

Perkele! Kirjoituksia Tamystä KIRJOITTAJA ON TAMYN HALLITUKSEN JÄSEN

Koulutettua kiusaamista

J

aakko tönii Teppoa ruokajonossa. Ellu pilkkaa Saaraa, koska hänellä on oudot vaatteet. Tuttua toimintaa päiväkotien hiekkalaatikoilta, mutta valitettavan usein todellisuutta myös korkeakouluissa. Sillä poikkeuksella, että yliopisto-opiskelijoiden kiusaamisesta ei juuri puhuta. Ja onhan se toki hieman noloa. Kansakuntamme kerma, tuo korkein akateeminen sivistyneistö, taantuu kampuksella notkuessaan tasolle, jolla yhteisestä leikistä pois jättäminen ja toisen nälviminen ovat hyväksyttäviä statuksen pönkittämisen keinoja.

nen ja kiusatuksi joutuminen kulkevat usein jatkumoina läpi asianomaisten elämän, peruskoulusta hamaan tulevaisuuteen. Kunnes kierre joskus katkaistaan. Nyt, kun koko yliopistolaitos elää murrosvaihetta, tulisi edelläkävijyysjargonin lomassa varmistaa, ettei yhdessäkään huippuyksikössä kenenkään tarvitse enää joutua kiusatuksi. Se on vähintä, mitä uudistukselta voidaan vaatia. Huippuosaamisajatteluun täytyy mahtua myös ajatus kaikkien hyväksymisestä omana itsenään. Vain siten rakennetaan niitä aidosti maailmaa ymmärtäviä maailman muuttajia.

Äkkiseltään ajatus kiusaamises-

ta yliopistomaailmassa tuntuu lähinnä kehnolta vitsiltä. Yths:n PS. Tamy on nyt syrjinnästä vapaa terveystutkimuksen mukaan jo- alue. Syrjinnästä vapaaksi alueekpa neljännes korkeakouluopiske- si julistautuminen merkitsee syrlijoista on kuitenkin kokenut kiu- jinnän vastustamista, siihen puutsaamista opiskelujensa aikana vä- tumista ja yhdenvertaisuuden hintään satunnaisesti. Kiusaami- tunnustamista.

www 2 Aviisi .aviis 8.4.2011 i.fi

|

facebook.com/aviisi


Eduskunnan keski-ikä on nyt 52 vuotta. Vanhin edustaja on 73, nuorin 29 vuotta. EDUSKUNTA Edustajista 16% on syntynyt 70-luvulla, 31% 60-luvulla, 27% 50-luvulla, 23,5% 40-luvulla. Seppo Honkanen

Pääkirjoitus

Valistuneet veikkaajat PALSTALLA SELVITETÄÄN ylioppilaskunnan tyyppien KANTA POLTTAVIIN PUHEENAIHEISIIN. VOIT EHDOTTAA MIELENKIINTOISTA KYSYMYSTÄ – LÄHETÄ SÄHKÖPOSTIA OSOITTEELLA aviisi@uta.fi.

Pitäisitkö opiskelijan äänestää eduskuntavaaleissa ikätoveriaan? kyllä

Minä ja minun naamani tässä hei

61% M 22% ei 17%

inä, minun, minusta, minulle. Mutta yhteisistä asioista ehdokkuudessani on kysymys, ei minun urasuunnitelmastani. Minä olen asiantuntija, minä kuuntelen, minulla on parhaita ajatuksia, minä laitan asiat kuntoon, minuun voit luottaa. Minä seison hei tässä räntäsateessa, ota nyt se mainokseni senkin pahvi ja muista äänestää. Ai ei, no kiitti hei. Hei sinä siellä…

Vastauksia

yhteensä

18

eos

”Ikätoveritkin voivat tehdä kehnoja päätöksiä.”

Juho Karvinen

Ei Ehdokkaan ikä ei kerro mitään hänen tavoitteistaan tai kyvyistään. Ikääntyneemmätkin ihmiset osaavat ottavat huomioon myös opiskelijoiden asiat. Sitäpaitsi opiskelijoiden asiat eivät ole niitä tärkeimpiä näinä aikoina! Anonyymi Jokainen saa tietysti äänestää millä perusteella haluaa, mutta minusta on tärkeintä äänestää ehdokasta, jonka näkemykset vastaavat omia, ja joka ajaa niitä asioita, joista itse eniten välittää. Samuli Kangaslampi Opiskelijan kannattaa äänestää ehdokasta, joka edesauttaa tärkeiden tavoitteiden toteutumista. Ikätoveritkin voivat tehdä kehnoja päätöksiä. Juho Karvinen Ehdokkaan ikä ei voi olla ainoa valintakriteeri. Tärkeämpää on samanlainen maailmankatsomus itselle tärkeimpien asioiden osalta. Niko Koivuniemi Ikä ei ole itseisarvo. Annan ääneni sille, jolla on samanlaiset arvot ja mielipiteet kuin minulla, joten on yhdentekevää, minkä ikäinen ehdokas on. Veera Ikkelä

KIRJOITTAJA ON AVIISIN PÄÄTOIMITTAJA

Vaikka jotkin asiat ovat sukupolvikysymyksiä, ei ymmärrys ole niissäkään ehdokkaan iästä kiinni. Uskon, että todennäköisemmin viisautta löytyy kuitenkin hieman vanhemmalta. Alle kolmikymppisten mielipiteissä on vielä useasti kyse oman identiteetin rakentamisesta ja viiteryhmän etsimisestä. Petri Jäske Kyllä vaaleissa saa äänestää just sitä ketä haluaa. On tietysti todennäköistä, että nuori ehdokas on perehtynyt nuorten asioihin ja haluaa niitä edustaa, mutta ei se varmaa ole. Gritten Naams Ikä ei ole ensisijainen kriteeri. Tärkeämpi on sosioekonominen asema. Nuorissa ehdokkaissa tarjonta on toistaiseksi ollut huonompaa. Tiina Heikkilä

Kyllä Eduskunta ei edusta ikärakenteeltaan Suomen kansaa. Arkadianmäellä istuu yksi alle 30-vuotias, kun taas monet iälle ehtineet edustajat ovat aloittaneet uransa jo 70-luvulla. Myös näkemykset ovat tuolta ajalta. Jouni Ovaska

Vastasin positiivisesti, vaikka kirjoitan hiukan toisin: mikään ei mielestäni suoranaisesti velvoita opiskelijaa äänestämään ikätoveriaan. Toisaalta pitäisin hyvin todennäköisenä, että ikätoverin näkemykset ovat monissa asioissa selkeästi vanhempaa tai nuorempaa ehdokasta yhtenevämmät. Timo Perälä

Eos Olisi sinänsä virkistävää nähdä eduskunnassa nuoria, jotka tuulettaisivat hieman pölyttyneitä käytäntöjä. Toisaalta vanhemmilla ehdokkailla on usein enemmän kokemusta ja verkostoja, joiden kautta vaikuttaa mielipiteillään. Parhaimmillaan ikä on kerryttänyt paremmin perusteltuja mielipiteitä, pahimmillaan muuttanut ehdokkaan kaavoihinsa kangistuneeksi jääräpääksi. Äänestän ehdokasta, en ikää. Pyry Jylhä-Vuorio Olisi hienoa saada eduskunta nuortumaan, mutta iän ei tulisi olla ainut eikä ensisijainen kriteeri ehdokkaan valinnalle. Onneksi ainakin näiden vaalien monet nuoret ehdokkaat ovat muutenkin varteenotettavia vaihtoehtoja! Pieta Hyvärinen

Kansanedustajaksi tahtovalla ei ole helppoa. Ensin puolueissa taitetaan peistä siitä, keiden kasvot ehdokaslistoilla komeilevat. Esikarsinnan läpäisi 2 315 tyyppiä. Heidän joukostaan valitaan 17. huhtikuuta ne 200 onnellista, jotka pääsevät Arkadianmäelle yleisiksi sylkykupeiksi neljän vuoden pätkätyöhön. Sisäänpääsyprosentti eduskuntavaaleissa on vajaa yhdeksän – samaa luokkaa kuin monille aloille vaikkapa Tampereen yliopistoon. Mutta yliopiston pääsykokeet ovat kertarykäisy, eduskuntaan päästäkseen täytyy yleensä rämpiä vuosia kestävä määrätietoinen putki. Ei riitä, että ehdokas on älykäs, sivistynyt ja vilpittömän kiinnostunut yhteiskunnallisista asioista. Tärkeämpää on, että hän haalii luottamustoimia, saa naamansa esille, luo verkostoja ja kaveeraa oikeiden tyyppien kanssa ärsyttämättä vääriä tyyppejä. Hänen pitää elää elämäänsä kuin paraskin verkostomarkkinoija. Kun vaalit lähestyvät, edustajakokelaan on aika laittaa sekä omat että kavereilta vokotellut rahat likoon. Niillä hän ostaa naamansa ja kehupuheensa mahdollisimman esille mahdollisimman monelle. Lehdet, tienvarret ja mainoskatkot täyttyvät eduskuntaan tahtovista kasvoista. Mutta mainosrahakaan ei takaa merkittävää äänisaalista saati läpimenoa. Televisiojulkkis tai muu satunnainen hemmo saattaa kiilata vannoutuneen politrukin ohi loppumetreillä. Miten ihmeessä ehdokkaat jaksavat? Monelle itsensä kauppaaminen on välttämätön pakko, osa poliitikon työnkuvaa. He kokevat jonkun asian tai aatteen niin merkittäväksi, että haluavat kamppailla sen edestä täysin palkein. Heillä on usein paitsi voimakas tarve vaikuttaa asioihin, myös vahva kilpailuvietti. Se antaa intoa patsastella räntäsateessa lappuja jakamassa. Mutta monen ehdokkaan perimmäinen käyttövoima on sanahelinän taakse piilotettu rakkaus omaan peilikuvaan, halu olla esillä, pyrkiä, päteä ja besserwisseröidä. Jos saisin päättää, seuraava eduskunta olisi täynnä laajakatseisia ihmisiä – puoluekannasta viis. Älyllisesti ja tiedollisesti päteviä hyväsydämisiä tyyppejä, jotka ovat lukeneet muutakin kuin oppikirjat ja Dan Brownin Da Vinci -koodin. Kriittiseen ajatteluun kykeneviä naisia ja herroja, joilla on elämänkokemusta ja -näkemystä myös henkilökohtaisen kuplansa ulkopuolelta. Ihmisiä, jotka kykenevät välillä nousemaan itsensä, viiteryhmänsä ja puoluekantansa yläpuolelle! Mutta minulla on vain yksi ääni, enkä vieläkään tiedä, kenelle sen antaisin.

Tampereen ylioppilaslehti Aviisi Kauppakatu 10, 33210 Tampere • fax: (03) 212 7257 • email aviisi@uta.fi Päätoimittaja: Seppo Honkanen 050 3612 853, seppo.honkanen@aviisi.fi • Siviilipalvelusmies Ville Ilkkala, 044 3610 219, sivari@ aviisi.fi Kannen kuva Heikki Pölönen • Ulkoasu Seppo Honkanen • Kustantaja Tampereen yliopiston ylioppilaskunta • Ilmoitusmyynti Pirunnyrkki oy, Kari Kettunen 020 7969 583, Arto Antila (valtakunnalliset) 020 7969 589 • ISSN 0358-9145 • Paino Botnia

www.aviisi.fi faceboo k.com/ aviisi Tykkää Aviisista - edes Facebookissa. FACEBOOK.COM/AVIISI Aviisi 8.4.2011

Print, Kokkola • Osoitteenmuutokset opiskelijat: aktuaarinkanslia@uta.fi, muut: tamy@uta.fi Avusta Aviisia! Jos sinulla on halua kirjoittaa Aviisiin, ota yhteyttä päätoimittajaan.

3


AJAN HERMOLLA Ajan hermolla

ÄÄNESTÄ LINNASSA Linnan ennakkoäänestyspiste avoinna kello 9–19 tiistaihin 12. huhtikuuta saakka.

Ennen vaaleja mielipide on s

Opintotuki pit sitoa indeksii

Kaikki ehdokkaat olivat Tamyn vaalipaneelissa yhdestä asiasta samaa mieltä: opintotuki on

J

okainen peukalo nousi ylös, kun Tamyn vaalipaneelin osallistujilta kysyttiin, pitäisikö opintotuki sitoa indeksiin. ”Kun kaikki kannattavat tätä puoluekantaan katsomatta, niin miksi ihmeessä se ei tapahdu? Luvataan nyt, että kyllä tapahtuu, jos me pääsemme asiasta päättämään”, Tiina Elovaara (ps) vetosi kanssaehdokkaisiinsa. 29. maaliskuuta järjestettyyn paneeliin osallistuivat Elovaaran lisäksi Sirpa Pursiainen (kd), Sanna Marin (sd), Matias Hildén (kesk), Emilia Olkanen (vihr), Anna Kontula (vas) ja Sofia Vikman (kok). Ehdokkaat olivat samaa mieltä myös siitä, että valtion tuki korkeakouluille on välttämättömänä varsinkin niillä aloilla, jotka eivät pysty keräämään yksityistä rahoitusta. Yksityisen rahan osalta mielipiteet erosivat enemmän. Yliopistolain uudistuksen kohdalla jakolinja muodostui oikeisto-vasemmisto-akselille. Demareiden Marinin ja Vasemmistoliiton Kontulan oli vaikea keksiä mitään hyvää uudistuksessa, kun taas Kokoomuksen Vikman ei meinannut keksiä laista mitään huonoa sanottavaa. Työurien pidentämistä kannattivat lähes kaikki, mutta metodit vaihtelivat opiskeluaikojen lyhentämisestä työssä viihtymisen lisäämiseen. Vain vastarannankiiski Kontulan mielestä työuria tulisi päinvastoin lyhentää keskeltä ruuhkavuosien kohdalta.

Tamyn järjestämän paneelin osallistujat oli valittu opiskelijoita silmällä pitäen, ja tapahtuma houkuttelikin Väinö Linna -saliin lähes täyden tuvan äänestysintoisia opiskelijoita. ”Tarkoituksena oli hankkia nuoria ehdokkaita. Lisäksi panelistit olivat kaikki joko Tampereen yliopiston opiskelijoita tai meiltä valmistuneita”, kertoi Tamyn hallituksen puheenjohtaja Ilkka Tiensuu. Myös paneelin aihevalinnoissa ko-

4 Aviisi 8.4.2011

rostui opiskelijan näkökulma. Tamy on sitoutunut edistämään Suomen ylioppilaskuntien liiton SYL:n vaalitavoitteita. Tavoitteet on määritelty SYL:n hallituksessa. ”Linjoista on sovittu SYL:n liittokokouksessa. Viime vuonna päätettiin kampanjan kärjet, eli panostamme opintotuen sitomiseen indeksiin ja maksuttomaan koulutukseen. Myös työelämäkeskustelussa pyrimme pitämään esillä opiskelijanäkökulmaa”, Tiensuu valotti SYL:n tavoitteiden syntyä. Ylioppilaskuntien yhteisten päämäärien lisäksi Tamy on määritellyt myös muutamia omia tavoitteita: vanhempainvapaamallin ja sosiaaliturvan yhtenäistäminen sekä ilmastolaki ja raideliikenteen kehittäminen varsinkin Pirkanmaalla. Paikallisten tavoitteiden toteutumista pyritään edistämään aktiivisesti. ”Päätavoitteista tehtiin soittokierros ehdokkaille. Lisäksi tuomme asioita esiin mielipidekirjoituksessa ja järjestämissämme paneeleissa. Pyrkimys olisi vielä vaalien lähestyessä jalkautua keskustelemaan ehdokkaiden kanssa”, Tiensuu kertoi. Paneelissa osallistujilla oli ensin minuutti aikaa esitellä itsensä. Sen jälkeen käsiteltiin muutamia asiakysymyksiä, joihin jokainen ehdokas sai niin ikään minuutin aikaa vastata. Runsassanaisemmilla ehdokkailla oli vaikeuksia pysyä annetun ajan puitteissa, ja mielenkiintoista keskustelua jäi varmasti näkemättä tiukkojen aikarajojen takia. Suuressa paneelissa ne olivat kuitenkin välttämättömyys. Puheenjohtajan tiukassa tehtävässä toimi Tamyn hallituksen koulutuspoliittinen vastaava Veera Ikkelä. Loppupuheenvuoroissa ehdokkaiden ja Tamyn yhteinen toive oli saada ihmiset äänestämään. Vain näin saa oikeuden valittaa tulevalla vaalikaudella. Juho-Matti Paavola

Tamyn vaalipaneelissa ehdokkaat ilmaisivat kantansa peukalon asennoilla.

Kommentti

Asiallista keskustelua!

L

innassa nähtiin tiistaina varsin asiallinen vaalipaneeli. Päälle huutamista, toisten solvaamista tai irtopisteiden kalastelua populistisilla iskulauseilla ei juurikaan näkemyseroista huolimatta esiintynyt. Ero pari päivää myöhemmin televisiossa lähetettyyn Uudenmaan huippunimien paneeliin oli huikea. Asiaan vaikuttivat varmasti opiskelijoita koskevat aihevalinnat ja paneelin tiukkaan strukturoitu järjestys. Ehdokkaat saattoivat olettaa opiskelijayleisön uskovan paremmin asiallista argumentaatiota tai ehkä he eivät vielä olleet oppineet karnevalistisen politiikan ykkössääntöä itsensä esillä pitämisestä kaikin keinoin. Oli miten oli, jos näissä nuorissa ja nuorenmielisissä on politiikan tulevaisuus, se tulevaisuus vaikuttaa minusta varsin miellyttävältä. Juho-Matti Paavola


.

Kerro meille uutisvinkki! aviisi@uta.fi | 050 - 36 12 853 KANSANTAUTI Viisi nuorta aikuista jää eläkkeelle mielenterveyssyistä joka päivä, kertoo Kela.

selvä:

Heikki Koski ja Pirkko Koski verestivät ylioppilaskuntamuistojaan alumnitilaisuudessa Yo-talolla.

tää in

Yo-talo täyttyi Tamyn alumneista

sidottava indeksiin.

94%

Heikki Koski on paitsi entinen ministeri, Alkon pääjohtaja ja maaherra, myös Tamyn puheenjohtaja 50 vuoden takaa

T

amyn vanhoja hallituslaisia ja muita aktiiveja koonnut alumnitilaisuus järjestettiin maanantaina 28. maaliskuuta. Sarjassaan ensimmäinen tapaaminen kokosi noin 60 vanhaa aktiivia Yo-taloon kertomaan tarinoita ja muistelemaan. Tapahtuman tärkein päämäärä oli kerätä aineistoa Tampereen yliopiston historian oppiaineella teetettävään historiateokseen. ”Saimme paljon materiaalia, joten tapahtuma oli onnistunut. Lisäksi tämä on yksinkertaisesti mielenkiintoista. Ei tarvitse ajatella, että kaikella pitäisi olla jokin suuri metatarkoitus, kuten saada lisää rahaa ylioppilaskunnalle”, Tamyn hallituksen alumnitoiminnasta vastaava Tiina Heikkilä kertoo. Alumnitilaisuus oli monipuoli-

kaikista eduskuntapuolueiden ehdokkaista sitoisi opintotuen indeksiin jo vuoden 2012 alusta!

SYL:n ja SAMOK:n teettämään tutkimukseen vastasi 1 415 ehdokasta (84 prosenttia eduskuntapuolueiden ehdokkaista).

SYL ja Tamy tavoittelevat Suomalaisten korkea sivistystaso sekä laadukas ja maksuton koulutus ovat hyvinvointiyhteiskuntamme perusta. Hallitus turvaa tasapuoliset mahdollisuudet laadukkaaseen koulutukseen varhaiskasvatuksesta korkeakoulutukseen. Opintotuki sidotaan kansaneläkeindeksiin 1.1.2012 alkaen (kustannukset vaalikauden aikana noin 60 miljoonaa). Opintorahaan tehdään 145 euron huoltajakorotus 1.1.2012 alkaen kaikille opiskelijoille, joilla on alaikäisiä lapsia huolehdittavanaan (kustannukset vaalikauden aikana noin 77 miljoonaa euroa). Lisäksi tavoitteita muun muassa YTHS:n palveluiden laajentamisesta, korkeakoulujen rahoitusmallien kriteereistä ja kehitysyhteistyömäärärahojen nostosta 0,7 prosenttiin vuoteen 2015 mennessä. Tamyn omat lisätavoitteet: Vanhempainvapaamallin ja sosiaaliturvan yhtenäistäminen. Ilmastolaki ja raideliikenteen kehittäminen erityisesti Pirkanmaalla.

?

nen poikkileikkaus ylioppilasliik- ristöön”, Heikki Koski kertoo. keen historiasta alkuajoista aina Toivo Pihlajaniemi puolestaan tuli viimevuoden hallitukseen. mukaan toimintaan hieman myöTilaisuudessa oli mukana myös hemmin vuonna 1968, mutta väTampereen Yhteiskunnallisen lissä ehti tapahtua paljon. Ehditkorkeakoulun oppilaskunnassa tiin siirtyä Kosken ajan aloitteletoiminut entinen maaherra Heik- van organisaation harrastelusta ki Koski ja Pirkko Koski. Heik- opiskelijaradikalismiin. Pihlajaki Koski tuli Tamyn hallitukseen niemestä tuli ensimmäinen varsivuonna 1962, ja Pirkko Koski toi- nainen edustaja yliopiston hallinmi samana vuonna hallituksen tokollegioon. emäntänä. Emännän tointa voi”Saimme kumottua lukukausidaan verrata nykyiseen sosiaali- maksujen nostopäätöksen tekepoliittiseen sektoriin. Heikki Kos- mällä kanteen sosiaali- ja terveyski edusti seuraavana vuonna Ta- ministeriölle, ja samalla saimme mya myös Suomen ylioppilaskun- puheoikeuden yliopiston hallintien liitossa SYL:ssa. toon. Itse jouduin sitten kahteen ”Aika oli silloin toisenlainen, ei- sudenpesään ensimmäisenä, halkä politiikalla ollut vielä merki- lintokollegioon ja valtuuskuntaan tystä. Ylioppilaskunnan toiminta varajäseneksi”, Pihlajaniemi keroli lähinnä harrastamista, sillä oli too. Ville Ilkkala juuri tultu uuteen toimintaympä-

Mitä vittua? Miksi Linnan säilytyslokerot ovat aina varattuja? MIKÄ SINUA RASSAa YLIOPISTON KÄYTÄVILLÄ KULKIESSASI? VINKKAA AVIISI@uta.fi – OTAMME SELVÄÄ!

L

ukijat ovat valittaneet Linnan säilytyslokeroista, jotka ovat aina varattuina. Lokeroita varaillaan lukitsemalle ne tyhjinä tai säilyttämällä niissä esimerkiksi kirjaston kirjoja tai urheilutarvikkeita pitkiäkin aikoja. Yliopisto tyhjentää säilytyslokerot vain kerran vuodessa. Miksi asialle ei tehdä mitään, tilapalvelupäällikkö Taina Vimpari?

Olemme laittaneet lokeroiden yhteyteen laput, joissa korostetaan, etteivät ne ole pitkäaikaiskäyttöä varten. Käyttäjien itsekkyydestä tässä on kysymys. Mutta soita

Saana Raatikaiselle, hän tuntee asian paremmin.

Millaisia ratkaisuja lokero-ongelmaan on suunniteltu?

Rahapantti olisi yksi vaihtoehto, mutta kuka hommaa pyörittäisi? Pantin pitäisi olla riittävän iso, jotta se tehoaisi. Vahtimestareilla Kun lokerot tyhjennetään, pitää ei ole aikaa, ja rahaliikenne olisi niihin jätetyille tavaroille koettaa myös turvallisuusriski. Eräs vaihlöytää koti. Niitä ei voi vain heit- toehto olisivat avoimet säilytyslotää menemään. Olen lähettänyt kerot, mutta nehän olisivat yhtä esimerkiksi Kiinaan kirjeen, jos- turvallisia kuin hattuhylly. sa oli opiskelijalta jääneitä henkilökohtaisia tavaroita. Se on suuri- Mitä lokeroille pitäisi tehdä? töistä hommaa, johon ei ole hen- Lähetä oma ratkaisuehdotuksesi: kilöresursseja. Myös unohdettu- saana.raatikainen@uta.fi jen tavaroiden säilytystilat ovat Seppo Honkanen rajalliset. Miksi lokeroita ei voisi tyhjentää useammin, ympäristökoordinaattori Saana Raatikainen?

Tykkää Aviisista - edes Facebookissa. FACEBOOK.COM/AVIISI Aviisi 8.4.2011

5


AJAN HERMOLLA Ajan hermolla MELKEIN MAISTEREILLE Matkalla maisterin töihin -koulutus tiistaina 17. 5. Hakulomake verkossa!

Rehtoraatti Noka Alli Nokka esittää visaisia kysymyksiä koulutusuudistuksen etenemisestä ALLI NOKKa, TEKSTI & MAIJA AHTILUOTO, kUVA

A

lli Nokka on kuluvana vuonna hämmästellyt koulutusuudistusta. Kehitys kehittyy, mutta muuttuuko mikään? Tehdäänkö tässä taas yhtä tyhjää uudistusta, joka saa henkilökunnan hermoilemaan ja opiskelijat sekaisin? Onko keisarilla uudet vaatteet, joista kukaan ei uskalla tai jaksa enää huomauttaa? Olisiko koulutusuudistuksessa uskallettu perääntyä ajoissa, vai onko se arvovalta- eikä sisältökysymys? Alli uskoo, että jos Tampereen yliopiston koulutuksen maine pilataan sekasotkulla, se menee pitkäksi aikaa ja päätti varoittaa rehtoria. Alli Nokan kysymyksiin vastasivat rehtori Kaija Holli ja vararehtori Harri Melin.

mäisenä monialaisena yliopistona annamme opiskelijoille alusta asti aitoa väljyyttä ja rakenteellisesti tuetun mahdollisuuden uusiin valintoihin opintojen aikana. Opiskelija tietää jo hakiessaan, minne päätyy. Uutuutena tarjoamme myös mahdollisuuden muutta helposti mieltään.

2. Vastavirta on osa virtaa

Kriittisyys on johdon mukaan muutosvastarintaa ja kaikkien pitäisi tarttua työhön valittamatta. Kritiikki on osallistumista yhteiseen projektiin siinä missä strategian toteuttaminen propellihattu päässä. Kaikki eivät ymmärrettävästi tunne koulutusuudistusta omakseen, koska yhtä ymmärrettävästi monet pelkäävät työpaikkojensa ja työtehtäviensä puolesta. Esimerkiksi yliopistopalveluissa pätkätyöläiset Rehtorit: Alli voi olla huoletta, sillä varoitus ovat saaneet odottaa tietoa jatkosta vielä pari viikmaineen tärvelemisestä otetaan vastaan, eikä arvo- koa ennen edellisen pätkän loppua.

valta estäisi perääntymistä, jos sitä tarvitaan. Tässä tehdään oikeaa muutosta, jonka sivuvaikutus ei saa olla yleinen hermoilu.

1. Identiteetit vs. suunnitelmat Oli rakenteet viritetty miten huippuunsa tahansa, laaja-alaisuuden toteutuminen on kiinni opiskelijayhteisöstä ja ainejärjestöistä. Pääainepohjaisia opiskelijaidentiteettejä syntyy jatkossakin, koska ihmiset tulevat yliopistoon opiskelemaan esimerkiksi sosiaalityötä, psykologiaa ja historiaa. Opiskelijoille tilanne on sekava. Miten he pystyvät välittämään laaja-alaisuuden ilosanomaa nuoremmille kollegoilleen, kun ensimmäiset uudessa systeemissä aloittavat fuksit tulevat? Ainejärjestöt ovat yhä pääainepohjaisia ja ne hoitavat tuutoroinnin. Ketä kiinnostaa tulla opiskelemaan, kun ei varmasti tiedä, mihin maisteriin päätyy? Laaja-alaisuus herättää ajatuksen massatuotannosta. Toteutetaanko laaja-alaisuus uusilla pakollisilla massaluennoilla?

Rehtorit:

Opiskelijajärjestöillä on tärkeä rooli opiskelijoiden integroinnissa ja identiteettien rakentamisessa. Järjestöt elävät samaa tahtia yliopiston kanssa, ja yliopiston muutos varmaan merkitsee myös opiskelijajärjestöjen uudistumista. Identiteetin rakentumiseen vaikuttavat monet tekijät kuten hyvä orientaatio, opiskelijasta ja hänen tarpeistaan välittäminen, opettajien lähestyttävyys, opetuksen selkeys ja niin edelleen. Lisäksi pitää aina muistaa, että identiteetti on kiinni ihmisestä itsestään. Pääaine ei sinällään tuota mitään identiteettiä. Miksiköhän opiskelijat olettavat, että uudistus vähentää Tampereen yliopiston vetovoimaa hakijoiden keskuudessa? On ainakin yhtä todennäköistä, että käy päinvastoin, ja saamme etua siitä, että ensim-

6 Aviisi 8.4.2011

Rehtorit:

Yliopistojen tehtävä on olla kriittisiä, sillä ilman kritiikkiä mikään ei muutu. Yliopiston strategia ei olisi syntynyt ilman laajaa kriittistä keskustelua. Yliopistopalveluiden uudistaminen ei ole mikään yksikertainen juttu. On selvää, että muutostilanteisiin liittyy aina epävarmuutta ja huolta tulevaisuudesta. Asioiden kanssa tehdään kovasti töitä ja uskomme, että henkilöstön huoli asemastaan rauhoittuu varsin nopeasti. Pätkittäisyydestä johtuva huoli on kuitenkin ymmärrettävää.

3. Henna V. tykkää! Yliopisto pyrkii tulosneuvottelurahojen toivossa

miellyttämään opetusministeriä ja ministeriötä, joka haluaa isoja sisäänottoja ja rönsyt pois. Siksi ollaan valmiita luomaan järjettömiäkin kandiohjelmia, joihin pikkuaineet upotetaan, jotta ministeriölle luvatut karsimiset saadaan tehtyä. Noloimpia spekulaatioita, joista onneksi on luovuttu, lienevät kielten opintojen yhdistelyt ja lailla säädeltyjen ammattialojen psykologian ja sosiaalityön tunkeminen samaan ohjelmaan. Toivottavasti yhdistelyt ja 40 hengen sisäänotot tehdään kuten ollaan linjattu, eli ”sinne missä se on järkevää”. Päämäärätietoinen eli usein hyvä opiskelija ei halua laaja-alaiseen yliopistoon, vaan opiskelemaan spesifiä tieteenalaansa. Pienistä aineista saattaa löytyä myös yllättävä markkinointivaltti – muille yliopistoille kuin Tampereen yliopistolle. Pieniä aineita ei ole välttämättä voinut opiskella muualla kuin Tampereella, jolloin uudistus on valtakunnallinen kuolinisku niille. Opiskelijat pakotetaan rakenteen avulla ennalta määriteltyyn laajaalaisuuteen, jollaista he eivät itse olisi valinneet vapaan sivuaineoikeuden puitteissa. Häviävätkö sivuaineet ja samalla vapaa sivuaineoikeus samalla, kun pääaineisiin perustuva ajattelutapa katoaa?


Kerro meille uutisvinkki! aviisi@uta.fi | 050 - 36 12 853 YHTEISTYÖ Yliopisto ja TTY perustivat yhteisen biotieteiden ja lääketieteellisen teknologian yksikön.

an piinapenkissä teluun liittyy ongelmia, on reilua käydä yksikön johTampereen yliopisto on aloittanut tajan kanssa epäkohdasta avointa keskustelua. uudistuksensa täysin riippumatta ministeriön kanssa käytävistä tulosneuvotteluista. Ajatus laaja-alaisista kandidaattiohjelmista on kirjattu jo vuonna 2001 hyväksyttyyn yliopiston strategiaan. Toki on syytä pitää mielessä, että Opetus- ja kulttuurimi- Koulutusuudistukselle on osoitettu rahaa 0 euroa. nisteriö on edelleen päärahoittajamme. Koulutus- Yliopiston pitää siis pyöriä normaalisti ja tehdä iltehtävämme toteuttaminen tuskin hyötyisi siitä, man lisäresursseja koulutusuudistus-niminen taiettä tieten tahtoen toimittaisiin rahoittajan näke- katemppu mielipuolisella aikataululla, joka on laamysten vastaisesti. dittu opetusministeriä mielistellen. Hyvää ei saa Varsin kapeasti määriteltyihin oppiaineisiin perus- halvalla, eikä laatua kiireellä. Toivottavasti taloutuvan ajattelutavan poistuminen ei merkitse tieteen- dellisesti on varauduttu edes ensi vuonna alkaviin alojen hävittämistä. Tampereella tutkitaan ja anne- opiskelijoiden hämmentyneisiin kyselyihin. Alli on taan tutkimukseen perustuvaa korkeampaa ope- huolissaan siitä, että juosten kusten tulee loppututusta edelleen hallintotieteissä, kasvatustieteissä, loksestakin... juosten kustu. lääketieteissä, sosiaalitieteissä ja niin edelleen. Mitä ihmeitä ovat nämä katoavat oppiaineet? Yliopiston hallitus on päättänyt uuVapaa sivuaineoikeus on ollut Tampereen voi- distuksen aikataulusta. Sen mielipuolisuudesta voi mavara. Koulutusuudistuksessa turvataan olla montaa mieltä. Monien mielestä etenemme liivalinnaiset opinnot, ja niitä tuetaan yliopiston uu- an hitaasti. Opetusneuvosto on keskustellut kouludessa sisäisessä rahanjakomallissa. Tarkoitus on ni- tusuudistuksesta jo vuoden ajan jokaisessa kokoukmenomaan antaa lisää valintamahdollisuuksia tut- sessaan ja antaa sitä koskevia linjauksia. Uudistuskintorakenteen sisään. ta on resursoitu varsin mittavasti, eli nolla euroa on väärä tieto. Hanketta tukee rehtorin asettama projekti. Opetuspalveluissa uudistuksen valmisteluun on irrotettu kaksi työntekijää. Opetuksen kehittämispäällikön työpanoksesta suurin osa menee uudistuksen tekemiseen, samoin koulutusvararehtorin. Euroopan sosiaalirahasValta on muka johtokunnilla, mutta jäsenet ovat ton rahoittamat Campus Conexus -hankkeet tukeharvoin ajoissa kartalla esityksistä ja suunnitel- vat toiminnallaan hanketta. Yliopistopedagogiikan mista. Johtavien elinten valtasuhteet ovat epäsel- opetusta on lisätty. Tässä vain muutama esimerkki vät. Johtokuntien jäseniä ei ole kunnolla koulutettu yliopiston panostuksesta uudistukseen. Kyse ei ole työskentelyyn, ja kokoustekniikkaosaamisen puut- mistään taikatempusta vaan kovasta työstä. Jarruteet ovat olleet näkyvissä jo vanhoissa tiedekunnis- akin voidaan painaa ja peruuttaa, mutta kuka kersa. Työryhmäpuuhastelua on joka lähtöön, mut- too meille sen olevan viisasta? Teemme uudistusta ta todellinen vaikutusvalta ja päätösvaltaisuus ovat oman etumme ja tulevaisuutemme vuoksi, emme jossain muualla. Tosiasialliset päätöksetkin teh- opetusministerin mieliksi.

Rehtorit:

uil se m le. Mitä ro r e

m

Mi k

ä

m

ä olet?

Kom www mentoi . aviis aviisi.fi i@ut a.fi

in tä s iel

riemastutaa ?K ikä

5. Kiirettä, mutta ei rahaa!

Rehtorit:

4. Puuhastelua ja osallistamista

dään käytäväkeskusteluissa samalla, kun ihmisiä osallistetaan ja kuunnellaan muodon vuoksi. Asioista tehdään kerta kaikkiaan niin epäselviä, ettei mitään vastaesityksiä voi ajoissa tehdä, kun pohjafaktoja päätöksenteolle ei ole. Useassa yksikössä on toimittu niin, että johtaja puhuu mitä sattuu ylemmän johdon tapaamisissa ja kävelee yhdessä saavutetun konsensuksen yli. Tällaista Alli on kuullut esimerkiksi viestinnän, median ja teatterin yksikön suunnalta. Lisäksi tieto aiemmin valmistellusta ei ole kulkenut seuraavalle tasolle, eli turhaa työtä on tehty.

Rehtorit:

Uuden yliopistolain yhtenä tavoitteena on parantaa yliopistojen johtamista. Toteuttamamme rakennemuutos luo edellytyksiä paremmalle johtamiselle. On tärkeää varmistaa eri tahojen osallistuminen nimenomaan asioiden valmisteluun. Hyvä valmistelu on kaikkea muuta kuin puuhastelua. Yliopistoissa ei ole vielä totuttu johtamiseen, vaikka sen tarpeellisuus jo tunnustetaankin. Jos yksikössä päätöksentekoon tai asioiden valmis-

6. Vanha viini uuteen leiliin Joissain yksiköissä tutkinto-ohjelmat toteutetaan todennäköisesti tavalla, joka sallii vanhan putkiajattelun säilyttämisen uudessa rakenteessa. Pääainepohjainen koulutus jätetään tutkinto-ohjelmien sisään, ja silmänlumeeksi luodaan yhteiset kieliopinnot. Tällaista Alli on kuullut muun muassa johtamiskorkeakoulusta. Valtaa pitävät uudistuksen myötä yhä vahvemmin professorit, jotka eivät olen tunnettuja muutoshalukkuudestaan.

Rehtorit:

Edellä uudistusta arvosteltiin liiasta laaja-alaisuudesta ja nyt siitä, että mikään ei muuttuisikaan. Huhtikuussa päätetään tutkintoohjelmista, siis niiden nimistä ja määrästä. Ohjelmien sisällöllinen suunnittelu alkaa syksyllä. Opetusneuvosto tulee varmistamaan, että strategiassa linjattu laaja-alaisuus ja osaamisperustaisuus myös toteutuu.

Tykkää Aviisista - edes Facebookissa. FACEBOOK.COM/AVIISI Aviisi 8.4.2011

7

assaa? E ua r nt ä sin


Marssi hidastuu mateluksi ja iskulaulut voimistuvat. Tämä ei ole mitään elämäntapahippien päivittäistä valittamista. Nyt barrikadeilla ovat tavalliset ihmiset. Ne, jotka äänestivät vajaan vuoden takaisissa vaaleissa valtaan poliitikot, jotka lupasivat, että julkisia palveluita ei tulla leikkaamaan.

8 Aviisi 8.4.2011


EI leikkauksia

HEIKKI PÖLÖNEN, KUVAT & TEKSTI

Ensin Britanniassa leikattiin yliopistojen tuet. Nyt vaarassa ovat muutkin julkiset palvelut. Leikkauksia väitetään välttämättömiksi, mutta ovatko ne todella sitä? Kansa sanoo “ei”.

Tykkää Aviisista - edes Facebookissa. FACEBOOK.COM/AVIISI Aviisi 8.4.2011

9


Tuhansien poliisien työpaikat ovat vaarassa, mikäli leikkaukset toteutetaan. Itse päämarssi sujui ilman yhteenottoja, mutta musta blokki ei tyytynyt pelkkiin iskulauluihin. Arviolta vajaa tuhat ääriliikkeen edustajaa piti poliisit kiireisinä ja aiheutti päivän aikana sekaannusta savukranaateilla, graffiteilla ja ikkunoiden rikkomisella.

Mielenosoituksessa hätä konkretisoituu ja saa kasvot. Tällä kertaa liikkeellä on kaikenikäisiä ihmisiä. Kun oma tulevaisuus on vaarassa, ei ymmärrystä heru sille, että hallitus käyttää miljardeja puntia sotilasoperaatioihin ja pankkien tukemiseen.

Ammattijärjestöt pelkäävät leikkausten lisäävän eriarvoisuutta köyhien ja rikkaiden välille. Leikkausten uhreina ovat vähätuloiset, koska rikas vähemmistö käyttää jo valmiiksi pääosin yksityisiä terveydenhuoltopalveluja.

10 Aviisi 8.4.2011


Itä-Oxfordin monitoimitalolla maalattiin mielenosoitusta edeltävänä sunnuntaina plakaatteja. Monitoimitalot järjestävät kansalaisille monenlaista toimintaa soittotunneista puutyökursseihin ja ovat tärkeä osa brittien yhteisöllisyyttä. Ne pyörivät pääosin julkisin varoin, joten nekin ovat vaarassa joutua sulkemaan ovensa, jos leikkaukset toteutetaan.

Vastarintakoalitioksi kutsuttu järjestö on ottanut tehtäväkseen yhdistää kansan voimat taistelussa hallituskoalition liberalistista talouspolitiikkaa vastaan. Pääministeri David Cameron on lanseerannut ajatuksen suuresta yhteiskunnasta, jossa kansalaiset ylläpitäisivät vapaaehtoisvoimin joitain julkisia palveluja. Mielenosoituksessa näytti siltä, että suuri yhteiskunta todella on herännyt. Cameronin epäonneksi se kuitenkin nousi vastarintaan eikä ilmaiseen työhön.

Mistä kysymys? Britannian hallitus suunnittelee vajaan 90 miljardin punnan leikkauksia julkisiin palveluihin. Se tarkoittaa paitsi terveydenhuollon ja perusturvan tason laskemista myös arviolta puolen miljoonan julkisen sektorin työpaikan menettämistä. Ammattiliittojen keskusjärjestö järjesti maaliskuun 26. päivänä Lontoossa suurmielenosoituksen. Marssin tavoitteena oli antaa yhteinen ääni niille, joiden elämään leikkaukset vaikuttaisivat, sekä muistuttaa, että on muitakin tapoja tasapainottaa julkinen talous. Rauhanomaiseen mielenosoitukseen osallistui vastarintakoalition arvioiden mukaan jopa puoli miljoonaa ihmistä. Median huomio keskittyi kuitenkin marssin syiden sijaan vajaan tuhannen ihmisen aiheuttamaan mellakointiin.

Tykkää Aviisista - edes Facebookissa. FACEBOOK.COM/AVIISI Aviisi 8.4.2011

11


VILLE ILKKALA, TEKSTI & KUVAT

Vain

KANSANMURHA SAISI MINUT KADULLE Suomalaista ei helposti saada kadulle protestoimaan. Kysyimme opiskelijoilta, mikä pakottaisi heidät nousemaan barrikadeille.

0

Opiskelijoiden äänestysvarmuus

10

9,9 10

10

Numerot kertovat, kuinka varmasti vastaaja aikoo äänestäÄ eduskuntavaaleissa 2011.

10

10

Juha Katainen, 26, finanssihallinto Lähtisin protestoimaan, jos tuli-

Riikka Uoti, 21, kunnallisoikeus Lähtisin, jos kuolemantuomiota

Ville Häppinen, 28, kunnallistalous En usko, että lähtisin mistään

Anni Ervelä, 23, kauppatieteet Pitäisi tapahtua jotain tosi isoa,

si äärioikeistolainen hallitus. Siis jos Timo Soinista tulisi pääministeri. Olin myös mukana opintotukimielenosoituksessa.

ryhdyttäisiin ajamaan Suomeen. En ole ollut mielenosoituksissa, vaikka pari kertaa on pitänyt lähteä.

syystä. Pitäisi olla jokin suuri ihmisoikeusrikkomus, kansanmurha tai jokin. Pienemmästä en lähtisi.

kovin helposti en lähde. Jotakin vakavaa.

Suomalaista protestihistoriaa 1905

1930

1932

1956

Suurlakko

Talonpoikaismarssi

Nivalan konikapina

Yleislakko

Suurlakko oli Venäjän keisarikunnassa ja sen hallintaan kuuluneessa Suomen suuriruhtinaskunnassa tapahtunut laaja, vallankumouksellinen lakko. Suurlakko johti ensimmäisen venäläistämiskauden päättymiseen.

Talonpoikaismarssi oli oikeistolaisen Lapuan liikkeen voimannäyte. Siihen osallistui 12 000 marssijaa ja 10 000 katselijaa. Lapuan valtuuskunta lähetti kiertokirjeen Suomen talonpojille, joiden tuli marssia Helsinkiin ilmoittamaan, että kommunismi on kitkettävä Suomesta.

Nivalan konikapinaksi sanotaan alun perin talouslamasta johtunutta yhteenottoa viranomaisten ja paikallisten maanviljelijöiden kesken.

Vuoden 1956 yleislakko oli 1950-luvun laajin lakko Suomessa. Lakossa oli lähes puoli miljoonaa työntekijää aikana, jolloin SAK:ssa oli noin 270 000 jäsentä. Työtaistelu johti 6–10 prosentin palkankorotuksiin.

12 Aviisi 8.4.2011


10

Janne Niinivaara, 33, käymässä kahvilla Ei ole tullut ikinä mieleen. Voisin lähteä periaatteessa mistä syystä tahansa, jos olisi riittävän karismaattinen johtaja.

10

10

Kaisa Tuovila, 32, opiskelee kuoronjohtajaksi

Mikko Oittinen, 27, bioteknologia Montakin asiaa löytyisi. Ei tarvitsisi tulla edes kovin räikeitä sananvapautta rajoittavia lakisuunnitelmia, niin lähtisin. Pelkkä kaavailukin riittää.

10

Olen varmaan niin vanha, että en lähtisi osoittamaan mieltäni. Ammattikorkeakoulun opetustavoista olen pari kertaa ajatellut, että pitäisi nostaa meteliä. Olen pari kertaa ollut osoittamassa mieltäni opintotuesta yliopisto-opiskelujeni aikana.

10

10

Kati Rissanen, 24, englantilainen filologia Varmaan jostakin tulonsiirtoihin liittyvästä asiasta voisin lähteä. Jos tulonsiirtoihin tai varallisuuseroihin tulisi radikaaleja muutoksia huonompaan suuntaan. Lähtisin myös, jos tulisi maksullinen koulutus.

10

10

Timo Koskinen, 26, julkisoikeus

Ilona Penttilä, 21, kauppatieteet

Jaakko Metsola, 20, valtio-oppi

Jarkko Hakala, 27, tiedotusoppi

Protestoisin, jos ilmenisi jotakin valtion taholta kansalaisiin kohdistuvaa väkivaltaa. Tulee mieleen nämä Libyan tapahtumat.

Ensimmäisenä tulee mieleen jokin sotaan liittyvä, esimerkiksi jos ryhdyttäisiin tukemaan enemmän jotakin sotatilannetta. Esimerkiksi Israelia.

Lähtisin, jos maahanmuuttopolitiikka menisi ääriperussuomalaiseksi, eli kukaan ei saisi tulla. Toinen olisi se, että Suomi sulkeutuisi kokonaan pois kansainvälisestä, avoimesta yhteistyöstä.

Lähtisin, jos opintoraha lakkautettaisiin. Tämä tulee ensimmäisenä mieleen yliopistomaailmasta, ja luulen, että tulisi aika paljon kavereita mukaan.

10

9

10

10

Minna Hautamäki, 33, kunnallisoikeus

Sirpa Alanko, 37, tiedottajakurssilla TYT:ssa

Raimo Muurinen, 28, valtio-oppi

Joni Karvinen, 23, vuorovaikutteinen teknologia

Voisin lähteä mielenosoitukseen, jos nykyiset opinnot muuttuisivat maksulliseksi, tai jos ensi vuonna pitäisi maksaa kesken tutkinnon.

Lähtisin, jos jotenkin dramaattisesti heikennettäisiin opiskelijan asemaa esimerkiksi tämän uuden hallituksen toimesta. Ei pelkästään perustutkinto-, vaan myös jatko-opiskelijan kohdalla.

Jos barrikadeille nouseminen jää ainoaksi tavaksi vaikuttaa asioihin, niin silloin minä kyllä nousen barrikadeille.

Kyllä sen aika järkyttävä asia pitäisi olla, että lähtisin. Esimerkiksi, jos opintotuet vedettäisiin pois tai niitä vähennettäisiin.

1968

1979

1993

2006

Vanhan valtaus

Koijärvi-liike

Murrostorstai

Smash Asem

Opiskelijaoppositio valtasi Vanhan ylioppilastalon ja vaati muutoksia yliopiston hallintoon ja opetuksen sisältöön. Ryhmässä oli useita nykyisiä poliittisia vaikuttajia, kuten Erkki Tuomioja. Vanhan valtaus oli osa eurooppalaisen opiskelija­liikkeen radikalisoitumista.

Ympäristöliike, jonka tarkoituksena oli estää merkittävänä lintualueena pidetyn Koijärven kuivaaminen. Kokosi aikakauden pienissä piireissä toimineet luontoaktivistit yhdeksi kansanliikkeeksi. Mielenosoituksissa harjoitettiin kansalaistottelemattomuutta.

Murrostorstai oli eduskuntatalon edustalla järjestetty, lamaan liittyvä työttömien suurmielenosoitus. Mielenosoitukseen osallistui pitkälti yli 10 000 ihmistä, ja mielenosoituksen henki oli aggressiivinen.

Smash Asem oli helsinkiläisten anarkistien syyskuussa 2006 koolle kutsuma mielenosoitus Aasian ja Euroopan maiden huippukokousta vastaan. Mielenosoitus ei kuitenkaan ehtinyt alkaa, koska mellakkapoliisit saartoivat mielenosoittajat, apunaan rajavartiolaitos ja satoja muita poliiseja.

Tykkää Aviisista - edes Facebookissa. FACEBOOK.COM/AVIISI Aviisi 8.4.2011

13


RAILI NASKALI

- Taitettu eläkeindeksi kumottava - Omaishoitajien tuki kaikille - Opiskeilijoille indeksikorotus opintotukeen - EU:n takaussitoumuksille jyrkkä EI - Kristilliset arvot kunniaan päätöksenteossa - Valtion talous tasapainotettava

202

Katso lisää:www.railinaskali.fi

ILMARI ROSTILA Yhteiskuntatieteiden tohtori Professori

OIKEUS JA KOHTUUS YHTEISVASTUU SUOMALAISUUS ILMAN

167

PAKOLLISTA RUOTSIA

Eveliina Asikainen Kuluttaa vähemmän – välittää enemmän!

Autonomisen sivistysyliopiston puolustaja.

Mervi Janhunen Hyvä arki, parempi Suomi

Ent. yo-kunnan pj (HYY)

”Ei kasvisruokapakkoa yliopistolle”

www.kimmosasi.net

mainoksen maksavat E. Asikainen ja M. Janhunen

www.aviisi.fi

14 Aviisi 8.4.2011

-

facebook.com/aviisi

Ilmoituksen maksaa Raili Naskali

PIRKANMAALTA, jolla on asennetta ja energiaa eduskuntaan asti.


Tykk채채 Aviisista - edes Facebookissa. FACEBOOK.COM/AVIISI Aviisi 8.4.2011

15


KURDI, KOMMARI, COSPLAYPIRAATTI Kaikkia eduskuntaan pyrkiviä ei ole veistetty samasta puusta.

Nimi: Aziz Sheikhani Ikä: 38 Ammatti: Tutkija Puolue: Vihreät Perhe: Vaimo ja kolme lasta Harrastukset: Lukeminen, kirjoittaminen, jalkapallon valmentaminen, liikkuminen, marjastus Äänestä minua koska kysymys on muutoksesta. Sinä päätät.

16 Aviisi 8.4.2011

Nimi: Mervi Alanko Ikä: 29 Ammatti: Kokki Puolue: Suomen Kommunistinen Puolue Perhe: Mies, tytär, koira, kissa ja hamsteri Harrastukset: Tyttären ja koiran kanssa puuhaaminen, lukeminen, jääkiekon seuraaminen Äänestä minua koska se on protesti tätä nykymenoa kohtaan.


Maahanmuutto Ja taas puhutaan työstä. Suomessa asuu vakituisesti lähes neljännesmiljoona ulkomaalaistaustaista ihmistä. Eturautti toivottaa kuitenkin tervetulleeksi lisää väkeä, erityisesti työn perässä tulevat maahanmuuttajat. Hän haluaisi helpottaa työperäistä maahanmuuttoa. ”Se on työelämälle ja liike-elämälle ehdoton edellytys. Jos yritys tekee kauppaa Kiinan kanssa, on hyvä, että heillä on kiinalainen töissä.” Alanko ei lämpene työperäiselle maahanmuutolle. Suomalaisille työttömille pitäisi ensin järjestää työtä. 27-vuotiaana kiintiöpakolaisena Suomeen tullut Sheikhani haukkuu kotouttamislain, joka ei kotouta. ”Työvoimatoimiston kautta maahanmuuttaja pääsee suomen kielen kurssille, mutta mitä sen jälkeen?” Kun kieli on opittu, töitä pitäisi löytyä, jotta maahanmuuttaja pääsisi osalliseksi suomalaiseen yhteiskuntaan. Mutta mitä hyötyä kielen oppimisesta on, jos alavalikoima on mikä on? ”Suomessa on toisen ja kolmannen sukupolven maahanmuuttajia, jotka ovat töissä pitserioissa, vaikka he ovat käyneet koulunsa täällä”, Pirkanmaan ainoa maahanmuuttajaehdokas huomauttaa.

Ydinvoima Ehdokkaat eivät lämpene ydinvoimalle. Tosin Eturautti kannattaa sitä, mutta vain, koska se on huonoista vaihtoehdoista vähiten huono. ”Ydinvoima ei ole ongelmatonta, mutta sen vaikutukset kansanterveyteen ovat pienet.” Alanko olisi laittanut Olkiluoto 3:een menneet rahat uusiutuvien energialähteiden tutkimiseen ja kehittämiseen. Sheikhani puolestaan kritisoi omaa puoluettaan sen ydinvoimavenkoilusta. ”Vihreiden olisi pitänyt lähteä hallituksesta, kun ydinvoimaluvista äänestettiin. Jos on periaatteita, niiden takana pitää seistä.”

Homoavioliitot Eturautti ja Alanko kannattavat sukupuolineutraalia avioliittolakia.

Keskivertokansanedustaja oli viime vaalikaudella korkeasti koulutettu, keskimäärin 46-vuotias, ansaitsi yli 42 000 euroa vuodessa ja eli avioliitossa. Keskivertoäänestäjä oli vuonna 2007 hänkin keski-ikäinen ja eli avioliitossa, mutta oli saanut vain perus- tai keskiasteen koulutuksen ja tienasi vuodessa puolet vähemmän kuin keskivertokansanedustaja. Edustajina oli enemmän miehiä kuin naisia, vaikka äänioikeutetuista oli naisia enemmän kuin miehiä. Kaikki edustajat olivat syntyperäisiä suomalaisia. Näiden vaalien jälkeen keskivertoedustajien kavalkadi saattaa järkkyä, sillä äänioikeutettuja ulkomaalaistaustaisia on 40 prosenttia enemmän kuin viime vaaleissa. Eduskunta tarvitsee erilaisuutta. Ainakin sitä on tarjolla.

ta kan

Suomea vaivaa kestävyysvaje. Ruma termi tarkoittaa, että Suomen valtiolla menee rahaa enemmän kuin sitä tulee. Miten maamme saadaan takaisin tolpilleen? ”Ei ainakaan pidä laittaa rahaa mihinkään EU:n kriisirahastoihin”, Alanko tokaisee. Eturautti on samaa mieltä. ”Tämänhetkisellä diibadaabatiedolla en laittaisi Suomen rahoja mihinkään rahastoon. Lainan ehtojen pitää olla selvät.” Alangon mielestä pankkiirien kuuluisi kuitata velat, koska he ovat aiheuttaneet ongelmat. Muutenkin koko kapitalistinen järjestelmä saa Alangolta huutia. ”Pitäisi siirtyä kommunismiin.” Alanko ei kuitenkaan tarkoita, että Suomen tulisi palata Neuvostoliiton oloihin. Sillä järjestelmällä kun ei ole mitään tekemistä hänen ajamansa nykyaikaisen kommunismin kanssa. ”Nykyaikaisessa kommunismissa valtio tekee yhteistyötä muiden maiden kanssa, kaikille maksetaan työstä sellaista palkkaa, jolla voi elää ja työväellä on valta.” Sheikhani ei ymmärrä. ”Ei ole paluuta taaksepäin. Kun puhutaan Suomesta, puhutaan EU:sta ja koko maailmasta. Se on totuus nykymaailmassa.” Sheikhani ja Eturautti tarjoavat kestävyysvajeen tukkimiseksi byrokratian vähentämistä. Eturautti yksinkertaistaisi sosiaalitukien viidakkoa ja järkevöittäisi valtionhallinnon tietojärjestelmiä, jotka turhaan nykyisellään nielevät miljardeja. Sheikhani puolestaan helpottaisi työllistymistä. Hän heittääkin piikin saman puolueen työministerin Anni Sinnemäen suuntaan. ”Työvoimatoimistot eivät työllistä.” Sheikhanin mielestä niissä vain juoksutetaan ihmisiä ja täytetään kaavakkeita. Alanko on samaa mieltä. ”Ne tarjoavat kyllä kaiken maailman työelämävalmennuksia, mutta ei niiden kautta löydä oikeita töitä.” Miten töitä sitten järjestetään ihmisille? Ei ainakaan nosteta eläkeikää, kuuluu kaikkien mielipide. Pitkän työuran tehneet eläkkeelle, nuoret töihin.

si töitä tekeviä opiskelijoita kuitenkin parjataan niin usein? Tätä ehdokkaatkaan eivät ymmärrä. ”Millä opiskelija sitten elää?”, Alanko ihmettelee. ”Miksi opiskelija saa vain 260 euroa kuukaudessa, vaikka opiskelukin on työtä?”, Sheikhani kysyy. Kaikki haluavatkin korottaa opintotukea ja sitoa sen indeksiin, jolloin tuki seuraisi muiden elinkustannusten nousua. Alanko puuttuisi myös tulorajoihin, Eturautti ei. Hänen mielestään juuri niiden nostaminen pidentäisi opiskeluaikoja.

”Valtion tai lain tehtävä ei ole rajoittaa ihmisten välistä rakkautta”, Eturautti sanoo. Sheikhani asettelee sanansa varovaisemmin: ”Tämä on vapaa maa, ja aikuinen voi itse päättää omasta elämästään.” Hän kuitenkin huomauttaa, että kirkko saa olla eri mieltä. Sitä ei voi pakottaa sallimaan avioliittoa. Alanko on samaa mieltä. Häntä kuitenkin ärsyttää, että kirkko otetaan aina mukaan sukupuolineutraalia avioliittoa koskevaan keskusteluun. ”Se on vain kirkko. Heiltä ei tarvitse kysyä mielipidettä.”

u Paj

Talous

Nuorten pitäisi siis päästä töihin. Mik-

nttu

A

ziz Sheikhani, Mervi Alanko ja Kyuu Eturautti. 11 vuotta sitten Suomeen tullut muslimi. Kokki, kotiäiti ja kommunisti. Fiktiivisten hahmojen esittämistä harrastava nörtti, joka vaihtoi nimensä sen vuoksi, että Kyuu kuulosti enemmän omalta kuin syntymänimi Antti. Äkkiseltään on vaikea kuvitella, mikä heitä yhdistää. On kuitenkin yksi asia. He haluavat muutosta. He haluavat korjata epäkohtia. Niinpä he asettuivat ehdolle eduskuntavaaleihin. Aviisi selvitti, mitä mieltä he ovat tulevien vaalien ja tulevan vaalikauden kuumista puheenaiheista.

Opiskelijat

A: Sa KUV

SATU MERILUOTO, TEKSTI

Nimi: Kyuu Eturautti Ikä: 31 Ammatti: Yrittäjä, toimituspäällikkö Puolue: Piraattipuolue Perhe: Ei ole Harrastukset: Cosplay, vapaaehtoistyö kulttuurija harrastetapahtumissa, kuntosali Äänestä minua koska politiikkakin kaipaa erikoistumista.

Kommentti

Eikö julkisuus kelpaa?

H

alusin löytää tätä juttua varten kolme tamperelaista eduskuntavaaliehdokasta, jotka poikkeavat keskivertojen massasta. Eipä ollut helppo tehtävä. Eräs tavoittelemani ehdokas vetosi matkaan ja yötyön seurauksena kuperkeikkaa heittäneeseen vuorokausirytmiin. Selvä. Ymmärrän. Mutta sitä en enää ymmärrä, miten vaikea tehtävä Tampereen vihreiden toimistolle oli selvittää toisen tavoittelemani haastateltavakandidaatin yhteystiedot. Kun ensimmäisen kerran soitin toimistoon, ystävällinen nainen kertoi minulle, ettei hänellä valitettavasti ole yhteystietoja. Ne ovat jollain toisella henkilöllä. Tampereen vihreiden toimiston kaikilla työntekijöillä ei ole kaikkien Pirkanmaan vaalipiirissä ehdolla olevien vihreiden yhteystietoja. Vai niin. Kun sitten viimein sain tämän toisen henkilön kiinni, hän kertoi, että hänen puhelimensa oli rikki, eikä hän siihen hätään saanut yhteystietoja mistään. Hän lupasi kuitenkin toimittaa ne, kunhan vain pääsisi kotiinsa. Kuinka kätevää, että ehdokkaan puhelinnumero oli vain tämän yhden henkilön tiedossa, ja vieläpä hänen rikkinäisessä puhelimessaan. Kotimatkakin kesti normaalia kauemmin, sillä puhelinnumero lähetettiin minulle tekstiviestillä seuraavan päivän iltana. Tätä kaikkea ennen olin toki lähettänyt haastateltavakandidaatille sähköpostia ja jopa viestin Facebookissa. Arvatkaa, vastasiko hän? Satu Meriluoto

Tykkää Aviisista - edes Facebookissa. FACEBOOK.COM/AVIISI Aviisi 8.4.2011

17


Nyt PUHUVA NYT Annoimme kahdeksalle suurimmalle puolueelle mahdollisuuden kertoa omasta politiikastaan ja haukkua muita. Vastauksia kommentoi politiikan tutkija Rauli Mickelsson.

Ville Ilkkala, teksti & maija ahtiluoto, grafiikka

M

ikäli olisit lähtenyt tekemään tätä juttua vuoden 2007 vaalien alla, niin olisit saanut varmaan aika tylsiä ja ympäripyöreitä vastauksia, toisin kuin nyt. Nämä ovat erittäin mielenkiintoiset vaalit”, politiikan tutkija Rauli Mickelsson Tampereen yliopistosta kertoo. Uutisista olemme saaneet kuulla, kuinka kansa ei tiedä hallituksessa istuvia puolueita tai niiden politiikkaa. Aviisi kysyi kahdeksalta suurimmalta puolueelta kaksi kysymystä.

1) Mikä on puolueenne ydinajatus ja visio?

2) Nimetkää puolueenne pahin kilpailija. Mitä epäkohtia näette sen politiikassa?

”Vastauksissa näkyy globaali Suomi vastaan

kansallinen Suomi -vastakkainasettelu, joka on ollut esillä nyt pari viimeistä vuotta. 2007 tai 2003 ei olisi yhtä suorasukaisesti kerrottu vastustajaa, sillä puolueet eivät pyrkineet erottumaan toisistaan, vaan olemaan loukkaamatta toisiaan”, Mickelsson kertoo. Mickelsson ennustaa äänestysprosentin kasvavan näissä vaaleissa. ”Tilanne on huomattavasti provosoivampi”.

18 Aviisi 8.4.2011

KOKOOMUS

SDP

HALLITUSPUOLUE Kannatus tällä hetkellä: 21,1% Ministereitä: 8 Edustajia: 51

OPPOSITIOPUOLUE Kannatus tällä hetkellä: 18,1% Ministereitä: 0 Edustajia: 45

1. Kokoomus omin sanoin

1. Demarit omin sanoin

Kokoomus on kannustavaa, suvaitsevaa, sivistynyttä ja välittävää yhteiskuntaa ajava arvopuolue. Emme ole minkään etu- tai kansanryhmän asialla, vaan haluamme uudistaa suomalaista yhteiskuntaa sekä parantaa suomalaisten hyvinvointia arvojemme pohjalta. Vuoden 2009 syvästä taantumasta sekä väestön ikääntymisestä johtuen hyvinvointiamme uhkaa valtiontalouden kestävyysvaje. Tarvitsemme niin parempaa työelämää ja pidempiä työuria, kuntareformia ja palvelujen järjestämistä fiksummin kuin työllistävää verouudistusta, joka kannustaa tekemään työtä, työllistämään, yrittämään ja menestymään. On toimittava myös Euroopan talouden vakauttamiseksi ja suomalaisten työpaikkojen, talouskasvun ja hyvinvoinnin säilyttämiseksi. Nyt ei ole aika karata katsomoon huutelemaan. Vastuunkantoa on ratkaista ongelmat.

Sdp on yli satavuotias työväenpuolue. Rakennamme oikeudenmukaista yhteiskuntaa ja maailmaa. Perusarvomme ovat vapaus, tasa-arvo ja solidaarisuus. Sosiaalidemokratian arvoja pyritään toteuttamaan ennen muuta demokratian, hyvinvointiyhteiskunnan ja yhteistyön kautta. Yhteiskunnan on taattava jokaiselle jäsenelleen reilut mahdollisuudet oman elämänsä rakentamisessa. Koulutus, hoiva, sosiaaliturva ja terveydenhuolto muutamina esimerkkeinä ovat perusoikeuksia, joiden saamisen tulee riippua tarpeesta, ei maksukyvystä tai asemasta yhteiskunnassa. Ihmisen toiminnan tulee olla sopusoinnussa luonnon kantokyvyn kanssa. Kannatamme työntekijöiden sananvaltaa työhönsä liittyvissä kysymyksissä sekä sopimisen kulttuuria. Demokratian, ihmisten oman tahdon ja vallan on aina kuljettava markkinoiden yläpuolella, niin Suomessa, Euroopassa kuin globaalisti.

2. Pahin kilpailija Vaaleissa on kysymys ennen kaikkea Suomen tulevaisuudesta ja vastuun kantamisesta. Meillä on käytännössä, Kanavan päätoimittajan Ville Pernaan sanoin, kaksi vaihtoehtoa: Jyrki Kataisen euro-liberaali kokoomus tai Timo Soinin nationalistis-konservatiiviset perussuomalaiset. Perussuomalaiset havittelee menneisyyteen - aikaan ennen euroa ja globalisaatiota. Kokoomus haluaa katsoa tulevaisuuteen ja tehdä yhdessä suomalaisten kanssa Suomesta kiistatta maailman parhaan maan asua, opiskella, tehdä työtä ja elää vanhaksi. Peruuttamalla ei pääse eteenpäin. Hyvinvointiamme ei voi myöskään taata eristäytymällä muusta maailmasta. Vastuunkantaminen euroalueen vakaudesta on suomalaisten työpaikkojen ja hyvinvoinnin kannalta välttämätöntä.

Tutkijan tuomio Vastaukset jatkavat selkeästi kokoomuksen perinnettä, eli ollaan sivistyneiden porukka ja kaikkien kansanryhmien asialla. Liberaali-termin käyttö on kuitenkin uutta puolueen politiikassa. Pitkin kokoomuksen historiaa se on aina haukkunut termiä ja toiminut konservatiivisesti. Kokoomus on nyt laittamassa itseään liberaalirakoon näissä vaaleissa. Haukkumalla nationalistiskonservatiivisia, vaikka ovat itse pitkään sellaisia olleet, pedataan perussuomalaisille paikkaa kokoomuksen työn jatkajana.

2. Pahin kilpailija Tulevissa eduskuntavaaleissa on kyse kahdesta vaihtoehdosta. Suomen suuntaa määrittelee jatkossa joko hallituksessa nyt olevien oikeistopuolueiden kokoomuksen ja keskustan koalitio perussuomalaisilla ryyditettynä tai sosiaalidemokraattien johtama hallitus. Erot ovat selviä. Oikeistopuolueet ovat ajaneet Suomeen tasaveroja; me haluamme lisätä veronmaksukykyyn perustuvaa verotusta. Oikeistopuolueet ovat ajaneet eläkeiän pakkonostoa, me sen sijaan kannatamme työurien pidentämistä työelämää kehittämällä. Sdp on esittänyt rehellisen ja vastuullisen talousohjelman, muut vaikenevat vaikeista kysymyksistä vaalien alla. Oikeistopuolueiden politiikka kasvattaa eriarvoisuutta Suomessa. Pitkäaikaistyöttömyys kasvaa ja valtion raju velkaantuminen jatkuu. Nyt tarvitaan päättäväisiä toimia, joilla Suomi nostetaan jälleen jaloilleen.

Tutkijan tuomio On sdp:n tapaista oikeuttaa itseään menneisyydellään, mutta yllättävää on viittaus 100-vuotiaaseen työväenpuolueeseen. Sdp on kyllä ollut työväenpuolue, mutta se on markkinoinut itseään arvopuolueena viimeiset kymmenen vuotta. Toisaalta työväenpuolueeksi julistautuminen on yllättävää myös siksi, että Urpilaisen valinnan jälkeen sdp vetosi keskiluokkaan ja totesi jopa olevansa poliittisessa keskustassa. Vastauksissa on myös flirttailua vihreiden kannattajille. Tasavero on demareiden mörkö, ja se tulee selkeästi esiin progressiivisen veron painotuksessa.


AT PUOLUEET KESKUSTA

PERUSSUOMALAISET

VIHREÄT

Keltainen 12m68y Pantone 123C Haluttaessa kultaväriä Pantone 871 Sininen 100c56m18k Pantone 294 C

HALLITUSPUOLUE Kannatus tällä hetkellä: 18,1% Ministereitä: 8 Edustajia: 50

OPPOSITIOPUOLUE Kannatus tällä hetkellä: 17,2% Ministereitä: 0 Edustajia: 6

HALLITUSPUOLUE Kannatus tällä hetkellä: 9 % Ministereitä: 2 Edustajia: 14

1. Keskusta omin sanoin

1. Persut omin sanoin

1. Vihreät omin sanoin

Keskustalaisessa ajattelussa lähdetään siitä, että kaikista pidetään huolta. Olemme perusturvan puolue. Me teemme tunnollisesti työmme ja toivomme, että meitä kohdellaan reilusti työpaikalla. Me ajattelemme, että Suomea voidaan rakentaa työnteolla ja yrittämisellä. Me välitämme ympäristöstä, kannatamme valinnanvapautta asumiseen ja lastenhoitoon ja haluamme kotimaassa kasvatettua turvallista ruokaa. Me edellytämme vakaata ja luotettavaa otetta niiltä, jotka vastaavat Suomen sisäisestä ja ulkoisesta turvallisuudesta. Haluamme, että asiat hoidetaan ylipäätään hyvin: asialinjalla ja ilman turhaa kiihkoilua. Keskustalaisen ajattelun perustana oleva vastuullinen vapaus on se inhimillinen arvopohja, jolle tulevaisuus rakennetaan. Käytännössä se tarkoittaa, että yhteiskuntaa ei tarvitse huutaa apuun joka käänteessä. Keskustalainen ajattelu rakentuu voimakkaasti myönteisen yhteisöllisyyden varaan. Se luo turvallisuutta ja kunnioittaa ihmisen omia valintoja. Keskusta ei ole minä tai me, vaan minä ja me. Keskustassa ihmisoikeudet, oikeudenmukaisuus ja kohtuullisuus ovat politiikan lähtökohtia.

Perussuomalaiset kannattavat populistista eli kansan suosioon perustuvaa demokratiakäsitystä elitistisen eli byrokraattisen demokratiakäsityksen sijaan. Kansalaiset haluavat valita edustajikseen henkilöitä, joiden kanssa heillä on asioista samat näkemykset tai mielipiteet, ja jotka kykenevät yhdistämään kansaa erilaisten eturyhmäpyrkimysten paineessa. Elitistisessä demokratiakäsityksessä painotetaan byrokraattista asiantuntijuutta vallanlähteenä kansan näkemysten ja mielipiteiden sijaan. Koko asiantuntijuus-käsite on kuitenkin poliittisessa mielessä ihmisvastainen, koska asiantuntijuutta korostettaessa samalla annetaan ymmärtää, etteivät yksilöt olisi kiinnostuneita muusta kuin materiaalisesta hyvinvoinnistaan. Ensin suomalainen työ ja yrittäminen ja jos aikaa ja rahaa jää, maailmanparantaminen.

Vihreiden tavoitteena on uudistaa tätä maata ja maailmaa suvaitsevaisemmaksi, reilummaksi ja ekologisesti kestävämmäksi. Olemme aina vastustaneet ydinvoimaa ja tehneet töitä uusiutuvan energian, energiansäästön ja energiatehokkuuden puolesta. Olemme arvoliberaali puolue, joka ajaa myös niiden asiaa, joilla ei ole omaa ääntä: eläinten, luonnon ja tulevien sukupolvien. Ajattelemme, että maailmassa jossa vähemmistöjä kohdellaan hyvin, myös enemmistöllä on helpompi elää. Mielestämme demokratiaa tarvitaan myös vaalien välillä: kansanäänestyksiä, osallistumista. Olemme tehneet päättäväisesti töitä myös opiskelijan taloudellisen aseman parantamiseksi. Haluamme perustulon, joka vapauttaa ihmiset tekemään töitä, yrittämään ja opiskelemaan. Kannatamme maksutonta koulutusta.

2. Pahin kilpailija Keskusta toimii vastuullisesti, asialinjalla ja uhoamatta koko Suomen puolesta. Vihapuheita, demokratian ja ihmisoikeuksien vastaista poliittista toimintaa emme hyväksy. Tämä on se kilpailuasetelma, jonka näemme.

Tutkijan tuomio Vastauksissa korostetaan, että keskusta on perusturvan puolue. Ero sdp:n kanssa on siinä, että keskusta ajaa samaa turvaa kaikille, kun demarit puolestaan haluavat progressiivisen turvan. Näin tehdään pesäeroa sdp:n kanssa. Keskusta korostaa yhteisöllisyyttä, ja näin erotaan yksilön asialla olevasta kokoomuksesta. Ajatus keskustasta kansakunnan yhdistäjänä on lähtöisin jo nuoren Kekkosen ja maalaisliiton ajoista. Pahimmaksi kilpailijaksi nimetään selkeästi perussuomalaiset ja muut populistiset puolueet viittaamalla vihapuheisiin, vaikkei sitä suoraan vastauksessa sanotakaan.

2. Pahin kilpailija Vaaleissa kaikki puolueet ovat enemmän tai vähemmän toistensa kilpailijoita, ja näissä vaaleissa on erityisen paljon liikkuvia äänestäjiä. Perussuomalaisille on tullut kannattajia kaikista vanhoista puolueista, mutta kannatuksen nousu ei selity ainoastaan vanhojen puolueiden huonoudella vaan perussuomalaisten omalla hyvällä työllä, jota on tehty ympäri Suomea. Monet kysymykset kuten jätevesiasetus, EU-takaukset, energiaverot ja vaalirahasotkut ovat saaneet kansan haluamaan muutosta Suomen poliittiseen linjaan. Perussuomalaiset tarjoavat tätä muutosta.

Tutkijan tuomio Perussuomalaisilla on mielenkiintoinen vastakkainasettelu byrokraattisen demokratian ja populismin välillä. Perussuomalaiset käyvät asiantuntijuuden, eliitin ja sivistyneistön kimppuun. Annetaan ymmärtää, että muut puolueet edustavat elitististä demokratiakäsitystä, jolla on kyllä ollut paikka historiassa, mutta siitä on aikoja sitten päästy eroon. Perussuomalaiset vetoavat ihmisiin, jotka kokevat, ettei heidän äänensä tulee kuuluviin eduskunnassa. Vanhoista puolueista puhuminen on myös mielenkiintoista, sillä perussuomalaisten edeltäjä smp on perustettu vuonna 1959, eli se ei ole kovin nuori enää.

2. Pahin kilpailija Pahin kilpailijamme ei ole oikeastaan mikään yksittäinen toinen puolue, vaan monet ikävät piirteet niiden politiikassa. Pahin kilpailijamme sanoo vastustavansa ydinvoimaa, mutta esittelee ja vie läpi eduskunnasta kaksi lupaa niille. Pahin kilpailijamme tekee vilunkia vaalirahoituksessa. Pahin kilpailijamme sanoo edistävänsä ympäristöasioita, mutta ajaa tukia turpeenkäytölle, vastustaa käytännön toimin norpan suojelua ja suhtautuu passiivisesti Itämeren suojeluun. Pahin kilpailijamme sanoo olevansa pienyrittäjän asialla, mutta käytännössä ajaa vain suurteollisuuden etuja. Pahin kilpailijamme suhtautuu välinpitämättömästi tämän maan ja maailman köyhimpiin. Pahin kilpailijamme luo harhakuvaa siitä, että paluu menneisyyteen olisi jokin ratkaisu ja toisi turvallisuutta.

Tutkijan tuomio Vihreiden vastauksista näkee selkeästi, miten perusteltu tämä uuden politiikan akseli on, jonka toisessa päässä on perussuomalaiset. Vihreät nimeävät pahin kilpailija -lauseissaan kristillisdemokraatteja ja rkp:tä lukuunottamatta kaikki muut puolueet vastustajikseen käyttämällä tyypillistä vaalienalusretoriikkaa. Vihreiden termit ovat kuitenkin hieman yleisempiä kuin perussuomalaisten, jotka tarttuvat hyvin yksittäisiin asioihin, kuten jätevesiasetus tai EU-takaukset.

Tykkää Aviisista - edes Facebookissa. FACEBOOK.COM/AVIISI Aviisi 8.4.2011

19


VASEMMISTOLIITTO

RKP

KD

OPPOSITIOPUOLUE Kannatus tällä hetkellä: 7,3% Ministereitä: 0 Edustajia: 17

HALLITUSPUOLUE Kannatus tällä hetkellä: 3,8% Ministereitä: 2 Edustajia: 9

OPPOSITIOPUOLUE Kannatus tällä hetkellä: 7,6% Ministereitä: 0 Edustajia: 7

1. Vasurit omin sanoin

1. Rkp omin sanoin

1. Kd omin sanoin

Vasemmiston perusarvot ovat tasa-arvo, vapaus ja kestävä kehitys. Ne ovat yhtä tärkeitä ja toteutettavissa vain demokraattisessa yhteiskunnassa. Tasa-arvo on vasemmistolaisen ajattelun ja toiminnan lähtökohta. Jokaisella on oltava oikeus hyvään elämään ja aktiiviseen kansalaisuuteen. Suuret tulo- ja varallisuuserot sekä omistamiseen perustuva valta ovat ihmisten tasa-arvon toteutumisen pahimmat esteet. Vapaus on jokaisen ihmisen yksilöllisyyden ja koskemattomuuden kunnioittamista. Kaikkien on saatava elää vapaasti, kunhan eivät loukkaa toisten vapautta. Kestävä kehitys edellyttää, että demokratia ulottuu myös talouteen. Valtavat kehitys- ja tuloerot, ilmastonmuutos, luonnonvarojen rajallisuus ja luonnon monimuotoisuuden köyhtyminen ovat hälyttäviä tosiasioita, jotka edellyttävät valtiorajat ylittävää vasemmistolaista toimintaa.

Suomen ruotsalainen kansanpuolue on kokoava poliittinen voima kaikille, jotka haluavat toimia Suomen puolesta, jossa on kaksi elävää kansalliskieltä – suomi ja ruotsi. Rkp toimii vahvan suomenruotsalaisuuden, toimivan kaksikielisyyden ja elävän pohjoismaalaisuuden puolesta. Puolue panostaa aktiivisesti voimakkaampaan eurooppalaiseen yhteisöllisyyteen ja globaaliin vastuuseen. Rkp katsoo, että hyvinvoinnin ja oikeudenmukaisuuden edellytyksiä ovat yksilöä palveleva yhteiskunta, yksityisiin aloitteisiin ja kestävään kehitykseen perustuva talous, yksilölle kehittymismahdollisuuksia antava koulutuslaitos sekä kaikenkattava mutta aktivoiva sosiaalinen turvaverkko. Rkp on vapaamielinen, liberaali puolue. Yhteistyössä muiden puolueiden kanssa rkp toimii rauhan, vapauden, oikeudenmukaisuuden, tasa-arvon, yhdenvertaisuuden ja suvaitsevaisuuden puolesta.

Kristillisdemokraatit on arvopuolue, joka työskentelee ihmisarvon toteutumisen ja ihmisen kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin puolesta. Haluamme rakentaa yhteiskuntaa kristillisiin arvoihin perustuvana demokratiana. Arvopohjamme korostaa ihmisarvon kunnioittamista, perheen ja lähiyhteisöjen merkitystä, heikossa asemassa olevien puolustamista, ihmisten omaa yritteliäisyyttä sekä vastuunottoa itsestä, lähimmäisistä ja luomakunnasta. Sana ”kristillis-” puolueen nimessä viittaa tietoiseen pyrkimykseen edistää kristillisiä perusarvoja ja toimia niiden pohjalta päätöksenteossa. Kristinusko ei ole poliittinen ideologia, mutta kristillisdemokratia on. Sana ”-demokraattinen” viittaa siihen, että haluamme edistää demokratian toimivuutta ja aktiivista kansalaisyhteiskuntaa.

2. Pahin kilpailija Kokoomuksen kanssa käydään kamppailua yhteiskunnallisesta hegemoniasta, vaikkei lyhyellä tähtäimellä samoista äänestäjistä. He levittävät uskomusta tuloerojen kasvattamisen ja talouden vapauttamisen välttämättömyydestä. Samaan aikaan, kun heidän kalliit mielikuvamainontakampanjansa luovat kuvaa vastakkainasettelun loppumisesta ja ideologioiden vanhanaikaisuudesta, he toteuttavat kylmää oikeistolaista politiikkaa, jossa ajetaan pääomaa omaavien etua ihmisten enemmistön, ympäristön ja tasa-arvoisen yhteiskunnan kustannuksella. Kokoomuksen politiikka on pääosiltaan vastakkaista meidän politiikkaamme nähden; yhteistä meiltä löytyy lähinnä arvopolitiikassa kokoomuksen liberaalisiiven kanssa.

Tutkijan tuomio Tasa-arvolähtökohta on tyypillinen sekä vasemmistoliitolle ja sdp:lle, mutta demarit ovat pitäneet sitä pidemmän aikaa keskeisenä terminään. Vasemmisto pyrkii tekemään itsestään tarpeellisen ja rakentamaan vasemmistolaisuutta määrittämällä sen, mitä he eivät ole, ja kuinka muut puolueet ovat vääränlaisia. Vasemmistoliitto korostaa tasa-arvoa ensisijaisena arvonaan, jota seuraa yksilöllisyys. Kokoomuksella nämä asiat ovat toisin päin.

2. Pahin kilpailija

2. Pahin kilpailija

Kokoomuksen äänestäjissä on paljon niitä, jotka ovat pettyneet puolueen linjauksiin. Arvoihmiset etsivät vaihtoehtoa kristillisdemokraateista, mutta vaatii rohkeutta vaihtaa suuri pienempään ja hallituspuolue kauan oppositiossa olleeseen. Haastan kokoomuksen perinteisiä kannattajia liittymään tukemaan puoluetta, joka ei käy kauppaa esimerkiksi perhearvoista. Suvaitsevainen kokoomus on unohtanut entiset arvonsa kodin, uskon ja isänmaan. Kokoomus ei toteuta sosiaalista oikeudenmukaisuutta samalla tarmolla kuin se ajaa hyvätuloisten asiaa.

Rkp:llä ei ole pahinta kilpailijaa, koska meidän kenttäpuoliskolla ei ole tungosta. Ei ole muita puolueita, jotka olisivat yksimielisesti kaksikielisyyden puolestapuhujia, eikä myöskään puolueita jotka olisivat selkeästi liberaaleja. Kuluneella vaalikaudella olemme joutuneet aika yksin puolustamaan suvaitsevaisuutta ja avoimuutta.

Tutkijan tuomio

Tutkijan tuomio

Rkp on siitä muista eroava puolue, että se kannattaa Suomen kaksikielisyyttä yksimielisesti. Viimeisessä periaateohjelmassaan rkp erotti termit liberaali ja vapaamielinen toisistaan. Rkp:ssä on selkeästi vapaamielinen siipi nyt niskan päällä, ja siitä toimii hyvin mittarina esimerkiksi äänestys hedelmöityshoitolaista, jossa seitsemän äänesti puolesta ja vain yksi vastaan.

Kristillisdemokraatit korostavat vastauksissaan perhettä ja käyttävät heille tyypillistä raamatullista retoriikkaa. Mielenkiintoista on, kuinka kristillisdemokraatit korostavat kilpailijanaan ainoastaan liberaalia kokoomusta. He ovat ottaneet käyttöönsä perinteiset kokoomuksen tunnukset, eli kodin, uskon ja isänmaan.

Kannatusluvut: yle.fi/puoluekannatusmittari

Eduskuntaan on ehdolla Pirkanmaan vaalipiiristä...

Tampereen yliopiston tyyppejä He joko opiskelevat, ovat valmistuneet tai työskentelevät Tampereen yliopistossa Kokoomus Ritva Asula-Myllynen, Harri Jaskari, Marja Tiura, Sofia Vikman Sosialidemokraatit Jussi-Pekka Ahonen, Joonas Lepistö, Sanna Marin Keskusta Vilhartti Hanhilahti, Matias Hildén, Jouni Ovaska Perussuomalaiset Tiina Elovaara, Ilmari Rostila

20 Aviisi 8.4.2011

Vihreät Eveliina Asikainen, Hanna Hakko, Riku Merikoski, Emilia Olkanen, Aziz Sheikhani, Minna Sorsa, Oras Tynkkynen Vasemmistoliitto Mikko Aaltonen, Anna Kontula, Jukka Peltokoski, Sinikka Torkkola Kristillisdemokraatit Sirpa Pursiainen, Leena Rauhala

Alle 30-vuotiaita Lista kaikista alle 30-vuotiaista ehdokkaista Pirkanmaan vaalipiirissä Kokoomus Sofia Vikman Sosialidemokraatit Jussi-Pekka Ahonen, Joonas Lepistö, Sanna Marin, Miska Paulorinne Keskusta Vilhartti Hanhilahti, Matias Hildén, Jouni Ovaska Perussuomalaiset Tomi Antila, Tiina Elovaara

Vihreät Hanna Hakko, Paavo-Einari Kaipila, Riku Merikoski, Emilia Olkanen, Olli-Poika Parviainen Vasemmistoliitto Severi Helle (sit), Emilia Lehtomäki, Minna Minkkinen, Jarmo Puskala Kristillisdemokraatit Lauri Kangasniemi


Tasa-arvoinen, maksuton ja laadukas koulutus kaikille Opintotuki indeksiin. Ei lukukausimaksuja. Yliopistojen perusrahoitus turvattava. Laatu ja hyvinvointi vahvemmin rahoituskriteereihin. Yliopistolain uudistus arvioitava.

101 Ulriikka Aarnio

Senior Climate Policy Officer, varakansanedustaja www.ulriikka.net

117

118 Minna Sorsa

Terveystieteiden maisteri, kehittämiskoordinaattori, TaY jatko-opiskelija www.minnasorsa.fi

Oras Tynkkynen

Kansanedustaja, yhteiskuntatieteiden maisteri www.orastynkkynen.fi Mainoksen maksajat: Aarnio, Sorsa, Tynkkynen

Puhtaalta pöydältä! Jouni Ovaska, 24-vuotias luokanopettajaopiskelija, kasvatustiede.

199

www.jouniovaska.fi

204 Valinnanvapautta ja vastuuta omasta elämästä. Iinu Kuusento, 35-vuotias humanististen tieteiden ylioppilas, pääaine etnomusikologia. Kotiäiti.

AlAkuppilA meni jo remonttiin,

194 195

Sun ehdolla. Vilhartti Hanhilahti, 22-vuotias Valtio-opin Yo.

www.vilharttihanhilahti.net

Suomi tarvitsee tekijöitä. Matias Hildén, 24-vuotias Hallintotieteiden kandidaatti, pääaine kunnallistalous. Kansanedustajan avustaja.

Tykkää Aviisista - edes Facebookissa. FACEBOOK.COM/AVIISI Aviisi 8.4.2011

www.matiashilden.fi

Tämän ilmoituksen maksaja: Pirkanmaan Keskustanuoret.

lAitetAAn eduskuntAkin!

www.iinukuusento.fi

21


VASEN JA OI

B

GRAFIIKKA: MAIJA AHTILUOTO

jörn Wahlroos, Jorma Ollila, Risto Siilasmaa ja muut elinkeinoelämän huippunimet pohtivat Finlandia-talossa hyvinvointivaltion rahoitusta ja yrittäjämyönteisen valtion mahdollisuutta. Kyseessä oli Aalto Entrepreneurship Societyn 21. maaliskuuta järjestämä seminaari, jonka aiheena oli Suomi hyvinvoinnin jälkeen. Finlandia-talossa pohdittiin hyvinvointivaltion rahoitusta, yksityisen sektorin kantokykyä sekä yrittäjämyönteisen valtion mahdollisuutta. Seminaariin oli kutsuttu opiskelijoita ympäri Suomen. Sen tarkoitus oli haastaa ajattelemaan yritysten tarpeita, niiden roolia kansantalouden kannattelijoina sekä valtion velkaantumista. Tulevaisuus koskee kaikkia, mutta mitä mieltä seminaarin sisällöstä olivat oikeistolainen Lasse Männistö ja vasemmistolainen Tiina Heikkilä?

Vasemmistolainen Tiina ja oikeistolainen Lasse osallistuivat

Hyvinvointi tarvitsee myös tulonjakoa

O

n hämmästyttävää, että järjestävä taho mielsi seminaarin epäpoliittiseksi. Vasemmistoideologiaan historiallisesti liitetyn hyvinvointivaltion kuoppaaminen jo seminaarin nimessä on mielestäni varsin poliittinen avaus. Vaikka seminaarissa pohdittiin tulevaisuuden hyvinvointia, sosiaalisen oikeudenmukaisuuden tai tulonjaon kysymyksiä ei mietitty, vaan keskityttiin hyvinvointivaltion rahoituksen mahdottomuuteen ja talouskasvun välttämättömyyteen. Panelisti Nalle Wahlroosin mukaan kapitalistia tarvitaan, koska kapitalisti luo rahaa, jolla julkinen sektori rahoitetaan. Nallen mielestä kapitalistille tulisi jäädä enemmän käteen, ja muruja kakusta putoaisi silti köyhillekin. Kapitalisti voisi sijoittaa pottinsa varoja oman valintansa mukaisesti esimerkiksi kasvuyritysten rahoittamiseen. Olen eri mieltä Wahlroosin kanssa, vaikka ajatus enkelisijoittajista on kaunis. Nallen malli johtaisi filantropiayhteiskuntaan, jonka vastakohta julkisesti rahoitettu hyvinvointivaltio on. Filantropiayhteiskunnassa rahakkaat päättävät itse, minne tukensa kohdentavat. Vaikka rahamies laittaisi 70 prosenttia tuloistaan hyväntekeväisyyteen, rahojen tasa-arvoistava vaikutus olisi huonompi kuin jos hän maksaisi tuloistaan veroa 50 prosenttia Olen samaa mieltä paneelin kanssa siitä, että yhteen hiileen pitää puhaltaa. On myös totta, että suomalaisessa kulttuurissa suvaitaan liian vähän epäonnistumista ja hyviä ideoita piilotellaan liian kauan. Suurin hyöty ideoista saadaan mielestäni silloin, kun ne jaetaan mahdollisimman avoimesti. Edessä ovat talkoot, joiden tarpeeseen ei täysin ole herätty. Kysymys kuuluu, kenen ehdoilla talkootyö tehdään? Kysymys huomisen hyvinvoinnista on myös sukupolvikysymys. Yhteen hiileen puhaltaminen edellyttää, että keinoilla ja päämäärällä on legitimiteetti kaikkien keskuudessa. Sellainen ei onnistu suurten tuloerojen epätasa-arvoisessa yhteiskunnassa. Hyvinvointi ei synny teknokraattisesta innovaatiokapitalismista, jonka asiaa neutraaliuden verholla usein ajetaan. Faktat täytyy tunnustaa, mutta toimenpiteiden suhteen voi tehdä monia päätöksiä. Itse kannatan yhä sosiaalista innovaatiota nimeltä hyvinvointivaltio. Tiina Heikkilä

Lassen kommentti

M

inusta oli tervetullutta, että joskus keskitytään pohtimaan puhtaasti hyvinvoinnin lähteitä ja niiden kasvattamista. Seminaari oli mitä poliittisin – vaikka järjestäjät pyrkivät, kenties perustellusti, välttämään puoluepoliittista asetelmaa. Nallen ajatus ei ollut se, että sijoittaja jakaisi rahansa hyväntekeväisyyteen. Nallen ajatus oli, että luomalla kannustimia sijoituksille suomalaisiin yrityksiin, syntyy maahamme työpaikkoja sekä hyvinvointia. Yksityinen sijoittaja on tätä kautta, omaa etuaan tavoitellen ja ilman mitään sädekehää, samalla myös yhteiskunnan hyväntekijä. Edessä ovat todelliset talkoot hyvinvoinnin pelastamiseksi. Resepti ei kuitenkaan ole menestystarinoiden verottaminen kuoliaaksi jo ennen niiden syntymistä.

22 Aviisi 8.4.2011


IKEA LAITA samaan seminaariin. Millaiselta se näytti eriväristen lasien lävitse?

Kun vanha resepti ei toimi, mikä toimii?

V

astaus otsikon kysymykseen on, niin yksinkertaiselta kun se saattaakin kuulostaa, yrittäjyys. Etenkin yrittäjyys, joka tähtää kasvuun ja työpaikkojen luomiseen. Hyvinvointimme ei voi rakentua uuden Nokian varaan, vaan Suomi tarvitsee lukuisia vihaisia lintuja. Koko julkinen sektorimme rahoitetaan loppujen lopuksi yritysten aikaansaamalla kasvulla. Tätä vasten on hienoa, että kasvuyrittäjän asemaa 2000-luvun Suomessa pohdittiin.

Seminaarin yksi olennainen huomio oli, että yrittäjyyden kannustimet ovat Suomessa auttamattoman heikot. Korkea verotuksemme ei kannusta yrittäjäksi tai kasvun tavoitteluun, eikä yrittäjyyttä ole tehty byrokratiallamme helpoksi. Pienimpienkin yritysten vuotuisesta työajasta menee lähes 6 työpäivää pelkkiin arvonlisäveron tilityksiin. Riskit ja vaikeudet suhteessa mahdollisiin tuottoihin ovat liian korkeat. Myöskään kulttuurimme ei tue saati sitten arvosta yrittäjyyttä. Suomessa kaikki yritykset leimataan rahan ohjaamiksi kasvottomiksi organisaatioiksi. Siinä missä USA:ssa konkurssin tehnyt yrittäjä on kokenut yrittäjä, sallisi suomalaisista tutkimuksen mukaan vain 16 prosenttia ylipäätään yrittämisen konkurssin tehneelle yrittäjälle. Konkurssin tehnyt on meidän mielestämme luuseri. Mielikuva yrityksistä kasvottomina korporaatioina on täysin päinvastainen elävän elämän kanssa. Oletko koskaan käynyt kasvuyrityksen toimistolla? Meininki on silminnähden energisempi ja innostuneempi kuin kunnanvirastossa ja innostuksen saa aikaan se ”oma juttu” dollarinkuvien sijaan. Samanlaista intoa ja vastuuta omasta työstä, sisäistä yrittäjyyttä, peräänkuulutettiin paneelissa kaikkeen työhön, ei vain kasvuyrityksiin. Finlandia-talon keskustelun logiikka rakentui hyvinvoinnin kokonaiskasvun tavoittelulle keskiarvoihin perustuvan tuloeroretoriikan sijaan. On tärkeää huomata, että voimme tavoitella kasvua ja kannustaa menestykseen silti huolehtien heikoimmista. Jos kansantalouden kakku kasvaa kokonaisuutena suuremmaksi uusien menestystarinoiden antiosta, riittää alhaisemmallakin veroprosentilla enemmän rahaa tulonsiirtoihin ja palveluihin. Lasse Männistö

Tiinan kommentti

Y

rittäjyys yksin ei ratkaise hyvinvointiyhteiskunnan ongelmia. Kakun jakaminen oikeudenmukaisesti on yhtä keskeistä kuin sen tuottaminen. Oikeus kakkuun pitää olla esimerkiksi vanhusväestöllä, joka on yhteiskunnan infrastruktuurin luonut, ja niillä, jotka sitä ylläpitävät. Taloudellinen toimeliaisuus on tärkeää, ja kulttuurin tulee tukea sitä samalla, kun verotuksen on tuettava vahvaa julkista sektoria. Ehdottomasti ennen kuin verotetaan pien- ja kasvuyrityksiä, pitää esimerkiksi harmaa talous laittaa kuriin.

Tykkää Aviisista - edes Facebookissa. FACEBOOK.COM/AVIISI Aviisi 8.4.2011

23


HARRASTAMME KULTTUURIA Aviisi harrastaa kulttuuria———

ARVOSTELUASTEIKKO 1–5 tähTEÄ

SARJAKUVA Kotimaisen huumorisarjakuvan tulevaisuutta pohditaan 9. huhtikuuta Werstaalla.

Ottopoikia Tampereelta Historiaa voi oppia myös sarjakuvista. Varsinkin jos tekijöiden taustalla vaikuttaa yhden museokeskuksen verran asiantuntijoita. JUHO-MATTI PAAVOLA, TEKSTI

S

arjakuva on media, joka taipuu moneen. Tämä tulee selväksi lukiessa käsikirjoittaja Pauli Kallion ja taiteilija Tiitu Takalon museokeskus Vapriikin kanssa yhteistyössä tekemää sarjakuva-albumia Ottopoikia ja työläistyttöjä. Albumi kertoo yhdeksän eri aikakaudella eläneen kuvitteellisen tamperelaisen perheen tarinan muutaman sivun kertomuksina. Henkilöiden lisäksi pääosassa on historia, sillä ajan kuvat ja tavat on museon asiantuntijoiden avulla hiottu aikansa todellisuutta vastaaviksi. Projekti lähti käyntiin Vapriikin Tammerkoski-näyttelyn yhteydessä. Näyttelyssä kuvataan Tampereen historiaa perinteisten tekstiplakaattien ja valokuvien lisäksi myös muilla keinoin, esimerkiksi pienoismallien avulla. ”Mietimme, että sarjakuva voisi olla hieno tapa kertoa ihmisten arjesta eri aikakausina”, kertoo albumiprojektin päällikkönä Vapriikissa häärännyt Kimmo Antila. Vapriikista otettiin yhteyttä tamperelaisen sarjakuvan huippunimeen Kallioon, joka puolestaan suositteli Takaloa taiteilemaan hänen käsikirjoituksensa. Tuloksena oli yhdeksän sivun mittaista pientä sarjakuvaa, jot-

24 Aviisi 8.4.2011

perheen elämää. Pohjustuksena tari- yhdestä tarinasta on tehty esitys tausnoille esitellään perhe, ja kerrotaan si- taäänineen. Ottopoikia ja työläistyttöjä on upea vun verran aikansa Tampereesta. Lyhyet tarinat ovat pieniä tuokiokuvia kokonaisuus. Tampereen historia auihmisten arjesta, mutta yleensä niissä keaa uudella tavalla arkisista perheisVapriikin työryhmä loi perheen ja ym- on taustalla myös laajempi teema, ku- tä kertovissa tarinoissa. Albumi haaspäristön, jonka pohjalle Kallio alkoi ten kristinuskon tulo Suomeen, nais- taa pohtimaan, ovatko ihminen ja kaulaatia tarinan käsikirjoitusta. Käsikir- ten asema tai 90-luvun lama. punki meidän ympärillämme todella joituksen ensimmäinen vaihe lähetetmuuttuneet vuosien saatossa. tiin museoon, jossa asiantuntijat kom- Albumia varten tehty valtava taustamentoivat sitä. Yksityiskohtia hiot- työ aukeaa todella vasta tutustuessa tiin koko albumin valmistumisen ajan. projektista kertovaan näyttelyyn Vap- Ottopoikia ja työläistyttöjä -albumin voi ostaa hyvin varustelluista Asusteet, työvälineet, astiastot, talojen riikissa. Näyttelyssä on multimediakirjakaupoista, Vapriikista tai Tampere paikat ja jopa katukyltit haluttiin vas- esitys albumin tekemisestä, työvälikuplii -festivaaleilta, ovh 14 €. neitä ja alkuperäisvedokset. Lisäksi taamaan aikansa todellisuutta. ”Olin piirtämässä kuvaa, jossa rouva Åkerlundille tehdään mekkoa. Kysyin museoväeltä, minkälaisia alusvaatteita 1910-luvulla käytettiin, ja he kertoivat, että ei siihen aikaan voinut olla alusvaatteisillaan toisten nähden”, ampere kuplii -sarjakuvafestivaali järjestää tapahtumia 6.–10. huhtitaiteilija Takalo kertoo esimerkin mukuuta sarjakuvasta kiinnostuneille ja muillekin tamperelaisille. Alun seoväen ja tekijöiden vuorovaikutukperin yksipäiväisestä tapahtumasta on kasvanut yksi maan merkitsesta. tävimmistä sarjakuva-alan tapahtumista. Käsikirjoittajalle ja taiteilijalle his”Vahvuutemme on se, että tarjoamme jokaiselle jotakin, lähtien lasten toriallinen tarkkuus oli miellyttävä, sarjakuvatyöpajoista Aku Ankan kautta mangaan ”, kertoo tapahtuman mutta aikaa vievä haaste. taustalla vaikuttavan Tampere kuplii ry:n puheenjohtaja Kyösti Koskela. ”Oli hienoa saada näin tarkka lähdeSuomalaisen sarjakuvan 100-vuotisjuhlien kunniaksi tapahtuman eriaineisto, mutta työläämpää tämä oli tyisteemana on kotimainen sarjakuva. Tapahtuman kunniavieras on suopuhtaan fiktion tekemiseen verrattusitun Fingerpori-sarjan kehittäjä Pertti Jarla. na”, Kallio kertoo kirjoitusprosessista. Tampere kuplii -festarien päätapahtumapaikkana on Finlaysonin alue. Albumi koostuu yhdeksästä lyhyesTapahtumia on myös yliopistolla, Metsossa, Lastenkirjainstituutissa ja iltä kertomuksesta eri aikakausilta altaisin kuppiloissa ympäri Tamperetta. kaen 1100-luvulta ja päätyen kuvaahttp://2011.tamperekuplii.fi maan 2010-luvun pispalalaisen uuska elävöittivät ihmisten arkea eri aikakausien Tampereella. Yhteistyö oli hedelmällistä, ja tarinoita päätettiin laajentaa albumiksi asti.

Tampere kuplii taas

T


Scream-sarjan neljäs osa pelottelee elokuvateattereissa 15. huhtikuuta alkaen. COSPLAY Elokuvateatteri Plevnassa kisataan cosplay-asukilpailu lauantaina 9. huhtikuuta kello 12–13.

Klassikkoni

Eleanoora Rosenholm: Hyväile minua pimeä tähti. (Fonal 2011)

Naismurhaaja lähti ihmemaahan Edellisillä levyillä pääroolissa oli Tommilan esittämä naismurhaajan hahmo, mutta nyt valokeilaan tunkee Rättö, jonka lauluosuuksia on levyllä aiempaa enemmän. Teatraalisuudessaan Hyväile minua pimeä tähti kuulostaa liikaakin Rätön muilta projekteilta. Hyväile minua pimeä tähti tuo puhelimenpirinöineen ja tummine äänimaisemineen mieleen David Lynchin leffat. Ajoittain tunnelman luomisessa onnistutaan hienosti. Esimerkiksi hypnoottinen Valo kaasumeren hämärässä on hieno kappale, samoin villin Eleanoora Rosenholm on tehnyt vaikeasti lähestyttävän levyn julmaksi yltyvä Sata Ave Mariaa. Kokonaisuutena Hyväile minua pimeä tähnsikuulemalta Eleanoora Ro- mistä, eikä punaista lankaa tahdo sil- ti on kuitenkin turhan raskas 52-misenholmin uusi albumi herät- ti löytyä. nuuttinen matka. Todella upeat hettää ristiriitaisia tuntemuksia: Mika Rätön äkkiväärät ja välil- ket ovat vähissä, ja hämyilyä on paatuonko tämä hienoa musiikkia vai pelk- lä kömpelötkin sanoitukset ruotivat neelle progen ystävällekin liikaa. Väkää tekotaiteellista kikkailua? muun muassa uskonnollista tematiik- lillä tarvittaisiin raikasta vettä. Hyväile minua pimeä tähti on bändin kaa. Lyriikoissa eksytään synkkiin edellisiä tuotoksia vaikeampi ja kun- taikamaailmoihin ja mielenhäiriöihin. Juho Hakkarainen nianhimoisempi. Pitkien biisien sisäl- Laulaja Noora Tommila tulkitsee Rätä on turha etsiä tarttuvia kertosäkeitä. tön synkkiä sanoituksia hienosti, mutTarinan seuraaminen vaatii keskitty- ta jää valitettavan taka-alalle.

E

Seinäkangaskilpailu!

Rubik: Solar. (Fullsteam Records 2011)

Kolmas kerta toden sanoo Suunnittele uusi seinäkangas Super Marion paikalle Kalevantien alikulkutunnelin harmaata seinää on yli vuoden verran koristanut suunnittelukilpailun voittanut Super Mario -seinäkangas. Nyt Aviisi ja Tampereen yliopisto käynnistävät kilpailun toisen kierroksen, jossa seinäkankaalle etsitään uutta sisältöä. Nyt on loistava mahdollisuus jättää kädenjälki yliopistomiljööseen! Lähetä oma ehdotuksesi viimeistään ke 13. huhtikuuta osoitteeseen seppo.honkanen@aviisi. fi. Laita viestin otsikoksi ALIKULKUTUNNELIN SEINÄKANGAS.

Kilpailuohjeet www.aviisi.fi

Menehän tänne! Musiikkia Japanin auttamiseksi Tampere-talossa Japanin hädän koskettamat Tampere Filharmonian muusikot soittavat Tampere-talon aulassa pääosin japanilaisten säveltäjien kamarimusiikkiteoksia torstaina 14. huhtikuuta kello 17.30. Hyväntekeväisyyskonserttiin voi poiketa kuka tahansa, sillä sinne on vapaa pääsy. Tilaisuudessa on SPR:n katastrofirahastoa kartuttava lipaskeräys.

Kamarimusiikki soi Tampere-talon pääaulassa torstaina 14. huhtikuuta klo 17.30.

Solar on Rubikin onnistunein kokonaisuus

R

ubikin uutukaisalbumi Solar käynnistyy parinkymmenen sekunnin reippaalla puhallinmarssilla. Sama teema myös sulkee levyn mahtipontisessa päätösbiisissä The Dark Continent. Äänimaiseman laajuus käy selville jo ensimetreiltä. Myös tunnelmien laaja skaala paljastuu, kun World Around Youn aurinkoiset sävelet kaikuvat ilmoille. Rubik ei selvästikään pelkää tehdä iloisia biisejä, ja mikä tärkeintä, ne myös toimivat. Rubik todisti osaamisensa jo kahdella edellisellä levyllä, mutta kolmas pitkäsoitto on bändin vahvin kokonaisuus. Nyt Rubik on löytänyt täysin oman äänensä. Soitossa on samaa innovatiivisuutta ja ennakkoluulottomuutta kuin 22-Pistepirkolla, mutta silti Rubik kuulostaa vain itseltään. Levyn avaraan soundiin on saattanut vaikuttaa se, että Solar on äänitetty Helsingin Kulttuuritalon Alppisalissa. Solarin biisimateriaali on kauttaaltaan laadukasta. Ainoastaan levyn loppupuolella on havaittavissa lievää tunnelman latistumista ja tyhjäkäyntiä. Sen sijaan esimerkiksi sinkkubiisi Laws Of Gravity tarttuu korvaan kuin kärpäspaperi. Ovelasti sovitettu Storm in A Glass of Water taas edustaa levyn kokeellisempaa puolta. Bändin vahvuus on hienoissa ja yllättävissä sovituksissa, joiden ansiosta biisit kuulostavat tuoreilta ja raikkailta. Myös innovatiiviset soitinvalinnat rikastuttavat albumin äänimaailmaa. Sovitusratkaisujen ansiosta rohkeasti tyylistä toiseen poukkoilevasta Solarista muodostuu yhtenäinen ja ehjä kokonaisuus, josta voitaisiin innostua muuallakin kuin meillä Suomessa.

Juho Hakkarainen

Leisure Suit Larry 1-6 (1987-1993, SierraLine) & Laura Bow 2 (19891991, Sierra OnLine)

Kärsivällisyys, korput ja kielikylpy

A

ikana, jolloin nuorempien ystävieni mukaan kaikki musiikki soitettiin hanurilla, leikittiin käpylehmillä eikä ollut Googlea, ihmisillä oli vielä kärsivällisyyttä. Ja sitä vaadittiin, etenkin tietokonepeleissä. En voisi nykypäivänä kuvitella huvittavani itseäni tuntikausia koneella katsellen kuvia, joiden taso on tuskin parempi kuin omat Paint-taideteokseni, kuunnellen musiikkia, joka muistuttaa läheisesti modeemin soittoääntä, vaihdellen korppuja ja kääntäen ihan oikean, painetun sanakirjan avulla joka toista sanaa. Meitä oli sentään monta: kaksi selasi sanakirjaa, yksi käytti hiirtä ja neljäs neuvoi vieressä. Tyttökavereiden kanssa opimme englantimme Leisure Suit Larryn, Laura Bow’n ja ties kenen avulla. Kärsivällisyyden ohella opimme vonkaamaan englanniksi seksiä, olemaan koskematta asioihin, joista ei tiedä, missä ne ovat olleet, ja että naisen käsilaukusta voi löytyä mitä vain. Opimme, että jos asiat tuntuvat junnaavan paikallaan, on hyvä lähteä ystävien kanssa pitkälle iltakävelylle pohtimaan, miten edetä. Jos kurkkaan sinne noin kahden vuosikymmenen takaisiin peleihin, huomaan ehkä etten tarvitse enää sanakirjaa, mutta kärsivällisyyttä sitäkin enemmän. Yritän avata ovea, mutta Laura Bow sarkofagi käsilaukussaan inttää minulle, ettei siihen saa koskea, kun ei tiedä missä se on ollut. Kyllästyn viiden minuutin jälkeen ja tyydyn muistelemaan sitä riemua, kun avasin Monkey Islandin ensimmäistä kertaa sen jälkeen, kun koneeseen oli lisätty äänikortti. Laura Ristaniemi

Tykkää Aviisista - edes Facebookissa. FACEBOOK.COM/AVIISI Aviisi 8.4.2011

25


fi . a t u @ i s i i v a et

NÄIN SEN NÄEN

e t i p i l e i M ksesi

itu Ekirjo IELIPID

S ON

IPITUU

AKSIM KSEN M

ITU

DE. KIRJO

ELIPI lla MI

otsiko ta.fi

kkiä.

0 mer

00 NOIN 2

isi@u n avi e e s e e t osoit

äM Lähet

Fukushima on appelsiini ulmasi Avi kök isi s nä

nä muille elinkeinoille kaan epärationaalista – esimerkiksi neita ja mahdollisesti aiheutuneet vaikutuk- kaikkien teollisuusonnettomuuksien tapahtuvia kuolemia. entoi m set – ihan minkä ta- (myös Fukushiman) valossa? Fukushiman ja m o K i.fi s i i hansa energiamuodon sortuneen vesivoiv a . www fi . Nina Nygren osalta? malan vertailu valaia t u aviisi@ Seuraavaksi päässee samaa ongelmaa. tään tietysti riskin käsitFukushiman kriisi on teeseen, joka klassisessa tätä kirjoittaessani, yli muodossaan (”tuhon todenkolme viikkoa tsunamin ja Kommentti näköisyys” x ”tuhon määrä”) on maanjäristyksen jälkeen, kaikkea muuta kuin ohi, ja sen aiheuttamat kuitenkin ongelmallinen. Suuri, mutriskit, kuolemat ja sairaudet vielä täy- ta hyvin epätodennäköinen onnettoiitos hyvästä vastauksesta sin tietämättömissä tulevaisuudessa. muus tulee määritellyksi vähäisekpääkirjoitukseeni. Täytynee On varsin ontuvaa verrata jo tapah- si riskiksi. Millä todennäköisyydellä täsmentää, että kirjoituksessa tuneita tuhoja vielä käynnissä olevan Fukushimaan vaikuttaisi juuri näiden ei päivitelty ydinvoimapelkoja – siinä onnettomuuden ensimmäisten päivi- ydinreaktoreiden käyttöaikana tuhoisa maanjäristys ja korkea tsunamiaal- pohdittiin pelkoja ylipäätään. Ydinen kuolinlukuihin. voima oli eräs esimerkki. Entä miksi pitäisi pysähtyä laske- to? Itse asiassa tapahtuneen kaltainen Ukkosta pelkäävä tupakoitsija symaan (ihmis)kuolemia? Ovatko esi- luonnonmullistus ei ollut riskianalyytyttää savukkeen, jonka imeminen merkiksi syöpätapaukset tai muut sai- sien kehittymisestä huolimatta edes tuo turvallisuudentunnetta. Tosiasia raudet kovinkaan paljon kuolemaa pa- mukana laskelmissa. on, että tupakka tappaa noin 12 000 rempia? Miten niitä tulisi verrata, onsuomalaista samassa ajassa kuin sako sata syöpäkuolemaa tai -tapausta Aina voidaan toki päivitellä ihmisen lamat yhden. Kumpaa oikeasti kanparempi vai huonompi kuin yksi kuo- pelkojen irrationaalisuutta, mitä en nattaisi pelätä? lema? Numerot alkavat näyttää jo mel- siis millään muotoa kiistä, mutta onko Fukushima-uutisoinnissa ja ydinvoiMitä ydinvoimaan tulee, sitä voi ko ongelmallisilta. man vastustamisessa sittenkään ky- vastustaa hyvillä asiaperusteilla. FuVertailevien laskelmien ongelmat ei- se siitä? Eri mieltä olevien leimaamikushiman jälkimainingeissa vellova vät pääty tähän. Miten pitäisi laskea nen irrationaalisiksi tunteilijoiksi on suhteeton säteilypelko ei mielestäni vaikkapa onnettomuuksien psykolo- kovin vanha strategia. Minä kysyisin: ole kovin hyvä peruste. giset ja sosiaaliset vaikutukset, ympä- eikö ylipäänsä luottamus insinööritaiSeppo Honkanen ristövaikutukset tai maanviljelylle yn- toon ja ihmisen suunnitelmiin ole lain-

ä ol

et? Kui n k a sin

ät

än äm

näe t ? K err o

Voitaisiin toki verrata ydinvoiman ja jonkin toisen energiamuodon kuolinlukuja. Energiamuodon aiheuttamaan kuolleisuuteen tulisi kuitenkin laskea koko elinkaaren vaikutukset, eikö? Esimerkiksi ”ydinvoimakuolleisuuslukuun” ei yleensä lasketa esimerkiksi uraanin louhinnassa, jalostuksessa ja kuljetuksessa sekä ydinjätteen säilytyksessä (100 000+ vuotta) tapahtu-

Mi t ä m iel

sin

A

viisin pääkirjoituksessa päivitellään ydinvoimapelkoja ja nostetaan esille ”massamurhia, joista ei puhuta”. Sinänsä on toki tarpeellista puhua numeroista ja tilastoista, ja nostaa esille hiljaisempiakin tappajia. Kuten päätoimittaja toteaa, pelko ei ole rationaalista. Toisaalta rationaalista ei ole myöskään verrata ihan minkä tahansa energiamuodon kuolinlukuja ihan toisen tapahtumakulun kuolinlukuihin – esimerkiksi verrata Tsernobylin kuolinlukuja biopolttoaineiden kuolinlukuihin, tai Fukushiman ensimmäisen räjähdyksen aiheuttamaa kuolleisuutta (2 työntekijää) vesivoimalan sortumiseen (1 200 taloa). Se on kuin laskisi niitä kuuluisia appelsiineja ja omenoita.

. sa

K

Vegaaneillekin ruokaa!

UtaSport tahtoo kiittää

J

L

otkut väittävät, että kasvisruoka ei vie nälkää. Yleensä väittäjä on väärässä, jos ruoka on kunnolla tehtyä. Tampereen yliopistolla etenkin vegaanit joutuvat kuitenkin näkemään toisinaan nälkää. Päivät, jolloin yliopistolla ei ole vegaanista pääruokaa tarjolla lainkaan, eivät ole harvassa. Jos syömään ei ehdi ennen puoli kolmea, Salaattibaari on ulkona laskuista – eivätkä kaikki vegaanit halua jatkuvasti, jos lainkaan, elää salaatilla. Linnan Sodexollakin vegaaneille on monesti tarjolla vain keittoa. Ei ole ihme, jos moisten kevyiden ateroiden jälkeen pian on taas nälkä. Eikä ihme, jos kauhean moni sekasyöjä ei kovin usein innostu testaamaan kasvispuolen ruokia.

ti täyteen. Henkilökohtaisesti olen pettynyt etenkin Juvenekseen, jonka pitäisi opiskelijoiden omistamana palvella tasavertaisesti kaikkia. Tällä hetkellä se ei niin tee. Näin vegaanit saavat myös ateriatuesta vähemmän irti kuin muut opiskelijat. Tilanne on täysin epäreilu. Ehdotankin, että Juveneksen kasvislinja vaihdettaisiin reippaasti vegaanilinjaksi, jolloin ketään ei jätettäisi ruokapalvelun ulkopuolelle. Jos tilanne ei korjaannu, nykymuotoisen ateriatuen rinnalle pitäisi kehitellä vaikkapa jonkinlainen ruokakuponki. Jos yliopiston ravintolat eivät onnistu kunnioittamaan opiskelijoiden erilaisia ruokavalioita, vegaaneille ja muille erityisruokavalioiden noudattajille on annettava yhtäläinen taloudellinen tuki, jotta voimme Kasvissyöjät ja vegaanit eivät halua toteuttaa valinnanvapauttamme josjatkuvasti syödä kevyesti. Haluam- sain muualla. Hanna Hakko me vatsamme kunnolla ja ravitsevas-

26 Aviisi 8.4.2011

umihanget ovat jo muuttumassa kevään vesipuroiksi. Talvi alkaa siis olla takana päin ja haluaisimmekin UtaSportin puolesta kiittää kaikkia, jotka ovat osallistuneet talven tapahtumiin. Helmikuun yösählyssä 11 joukkuetta otti toisistaan mittaa mukavissa tunnelmissa rennon pelailun merkeissä. Voittajaksi selviytyi Medical Predators kolmatta vuotta peräkkäin, ja heidät sekä kaksi muuta parasta joukkuetta palkittiin ruhtinaallisesti Yths:n saunalla jälkipeleissä. Myös UtaSportin maaliskuun alussa järjestämä talviliikuntaviikko houkutteli mukaan ilahduttavan paljon väkeä. Viikko alkoi lumikenkäkävelyn merkeissä, ja viikon aikana ehdittiin myös käydä luistelemassa retkiluistimilla Näsijärvellä, hiihtämässä Kaupin laduilla ja uimassa avannossa Rauhaniemessä. Talviliikuntaviikko huipentui yhdessä TTY:n

ja TAMKin kanssa järjestettyyn HimoSkihin, jossa laskettelun lisäksi vietettiin leikkimielistä rinneriehaa. Kesään on kuitenkin monta viikkoa, ja UtaSportin toiminnassa on luvassa tämän kevään aikana vielä monenlaista. Miten perustat lajikerhon -tapahtuma järjestetään tiistaina 19. huhtikuuta kello 16, ja sinne ovat tervetulleita kaikki lajikerhoista kiinnostuneet. Keskiviikkona 13.4 huhtikuuta kello 9–11 yliopiston Päätalon Juvenes-ravintolan edessä on ständi, jonne voi tulla moikkaamaan, kyselemään UtaSportin kuulumisia ja saamaan lisätietoa tapahtumasta. Suurkiitos kaikille talven aikana tapahtumiin osallistuneille. Toivottavasti näemme teitä sekä paljon uusia kasvoja myös tulevissa tapahtumissa. UtaSportin hallitus


Keskustelu käy kuumana osoitteessa www.aviisi.fi. Käy sinäkin. AKTIIVISUUS Kolme neljästä nuoresta aikoo äänestää tulevissa eduskuntavaaleissa, kertoo HS.fi.

Ihan naamat

Haluanpa sanoa

Seuraatko politiikkaa?

Välittämisen politiikkaa

K

Henna Kaukoniemi, 30, yleinen kirjallisuustiede Aika vähän. Puolueet tiedän nimeltä, mutta en tiedä, mitä ne haluavat sanoa.

Hannu Grén, 27, tiedotusoppi En oikeastaan. Ajattelin kohta käyttää vaalikoneita ja katsoa sillä tavalla, ketä äänestän.

N

yt sapettaa se, että on yhdeksän tunnin päivä yliopistolla, jonka jälkeen iltakymmeneen asti iltavuoro, eli yhteensä 14 tunnin putki. Lauri Keihänen, 21, markkinointi

Nokan kopautus Alli Nokka KIUKUTTELEE EDUSTAJISTON KULISSEISSA

Samuli Broman, 35, psykologia Sanotaan, että liian vähän. En tiedä hallituspuolueita.

Vilkuilua vaalipaneelissa

A Jukka Peltola, 26, matematiikka Jonkin verran. Ei siinä kauheasti järkeä ole.

Mika Mattila, 26, matematiikka Kyllä sitä vaalien alla tulee seurattua. Vaalimainonta on ainakin lisääntynyt verrattuna edellisiin vaaleihin.

Kulmahuone

lli seurasi Tamyn vaalitenttiä viime viikolla. Kokkarit ja vassaripaskat tappelivat kuin 2009 edarivaaleissa konsanaan. Lisäksi Alli oli havaitsevinaan, että Kepun ja Kokoomuksen ehdokkaat vilkuilivat muiden panelistien peukkuja ennen kuin nostivat omansa jollekin. Tamy onnistui järjestämään jäsenistöä laajasti kiinnostavan tapahtuman, pisteet siitä. Vielä kun ehdokkailta olisi kysytty muutakin kuin opiskelijoiden asioita ja iänikuisia ilmastonmuutosta koskevia peruskysymyksiä. Se luo vinoumaa, sillä totta kai ehdokkaat vastaavat opiskelijayleisölle opiskelijamyönteisesti. Opiskelijuus ei ole pysyvä identiteetti. Ei riviopiskelijaa kiinnosta, nostaako ehdokas peukun opintotuen indeksiin sitomiselle, josta hän ei pääse edes opiskeluaikanaan nauttimaan. Tulevaisuuden verotus puolestaan olisi koskenut jokaista salissa istujaa. Ja jos opintotuki sidotaankin indeksiin, ei ylioppilasliike saa kaipaamansa työvoittoa, sillä korotus ei juuri rahapussissa tunnu. Korkeintaan voidaan hymistellä symboliselle askeleelle oikeudenmukaisuuden suuntaan.

isailu Arkadianmäen 200 halutusta paikasta käy kuumimillaan. Kadut, torit ja kauppahallit täyttyvät huomioliiveissä pyörivistä ehdokkaista, jotka jaksavat hymyillä jokaiselle ohikulkijalle ja vastata turhautuneiden kansalaisten valituksiin. Tarjolla on uusia kasvoja, kokeneita vaikuttajia, luotettavia ja rehellisiä muutoksen tekijöitä, jotka tekevät huomisesta paremman ja uskottelevat olevansa juuri minun asiallani. Olen katsonut lähes jokaisen vaalipaneelin televisiosta, tehnyt vaalikoneita ja tutkinut puoleiden hallitusohjelmia. Olen tutustunut kaikkiin saamiini kutsuihin ehdokkaiden kannatusryhmiin Facebookissa ja eteisen pöydälleni kasautuneisiin vaalimainoksiin. Kaikesta vaivannäöstäni huolimatta en ole vieläkään päättänyt, ketä äänestän. Varmaksi tiedän vain sen, että jollekulle ääneni annan. Minua on jo pitkään ihmetyttänyt suomalaisten perustelut ehdokkaidensa valintaan. Eläkeläiset äänestävät eläkeläisiä, opiskelijat opiskelijoita, köyhät köyhiä ja rikkaat rikkaita. Minulle ei ehdokkaan sukupuolella, iällä, koulutuksella tai ammatilla ole väliä. Aion äänestää ehdokasta, joka ei aja pelkästään minun kaltaisteni asioita. Haluan eduskuntaan päättäjiä, joilla on laaja käsitys ja ymmärrys paremmasta maailmasta. Ei maailma muutu paremmaksi, jos vain minun vaatimuksiini vastataan. Liian monet poliitikot ajavat sokeasti omia tai oman taustaryhmänsä etuja ilman yhteistä päämäärää, vailla jaettua unelmaa onnellisemmasta maailmasta. Toki ymmärrän demokratian perusajatuksen siitä, että erilaiset ihmiset päättävät yhdessä ja tekevät siten kompromisseja. Pelkään kuitenkin, että politiikassa pärjäävät nykyään vain ne, jotka huutavat äänekkäimmin. Eivät ne, jotka kuuntelevat. Yksilöllisyyttä korostavassa kulttuurissa välittämisen, em-

patian ja huolenpidon arvostaminen kapenee kapenemistaan. Tunnen oloni aina naiiviksi maailmanrauhaa toivovaksi missiksi julistaessani yhteisöllisemmän maailman puolesta: ”Kyllä kuule se maailma vielä sinuakin tyttönen opettaa, että ei ole olemassa mitään yhteistä hyvää. Jokaisen on vain huolehdittava omista eduistaan ja hoidettava omat asiat ensin kuntoon.” Tällä tyttösellä tulee kuulkaas savua korvista aina kuullessani tuollaisia vastauksia! Mikä siinä on muka niin vaikeaa edes hetkittäin ajatella omaa nenänvartta pidemmälle? Edes joskus puolustaa jonkun toisenkin oikeuksia? Haaveilen onnellisemmasta Suomesta, jossa ihmiset välittävät toisistaan. Toivottavasti sinäkin annat äänesi vaaleissa ehdokkaalle, joka välittää – myös vaalien jälkeen! Veera Ikkelä KIRJOITTAJA ON TAMYN HALLITUKSEN JÄSEN

Tykkää Aviisista - edes Facebookissa. FACEBOOK.COM/AVIISI Aviisi 8.4.2011

27


YLIOPPILASKUNTA Aviisi harrastaa kulttuu-

Kaikki läsnäolevat perust

KAIKEN AIKAA KAIKKIALLA Tamy palvelee verkossa: www.tamy.fi Tamyn toimistot palvelevat: yleistoimisto ma-pe 9–11 ja 12–16, taloustoimisto ma–pe 9–11 ja 12–15.30, vippikassa ma–pe 12–15 Tampereen yliopiston ylioppilaskunta, Kauppakatu 10, 33210 Tampere Yleistoimisto 03 - 22 30 215 Taloustoimisto/Karita Mattila 044 - 36 10 211 Taloustoimisto/Lea Kontoniemi 044 - 36 10 212

Hanna-Riikka Roine, järjestösihteeri, 050 - 36 12 454 Tea Hoffren, sopo-sihteeri, 050 - 36 12 846 Timo Perälä, kopo-sihteeri, 050 - 36 12 847

Veera Ikkelä, 045 - 77 50 5214 Veera Kaleva, 044 - 36 10 213 Pieta Hyvärinen, 045 - 77 50 5210 Tiina Heikkilä, 045 - 77 50 5211

Hallitus

Palvelut

Ilkka Tiensuu, pj, 050 - 36 12 845 Gritten Naams, 045 - 77 50 5212 Jouni Markkanen, 045 - 77 50 5213 Laura Markkanen, 045 - 77 50 5215

Sihteerit

Kati Rajala, pääsihteeri, 050 - 36 12 854 Varpu Jutila, kv-sihteeri, 050 - 36 12 849

Hallituksen päätökset

Lainopillinen neuvonta, 044-36 10 300 Aviisin yhteystiedot löydät sivulta kolme.

Opiskelijafoorumi Tamyn Opiskelijafoorumi esittää: Lukukausimaksut politiikan kulisseissa

HALLITUS 15/TILIKAUSI 2011 31.maaliskuuta 2011 - hyväksyi yliopiston hallintorakenneuudistusta koskevan kannanoton. - julistautui syrjinnästä vapaaksi työyhteisöksi. - päätti, että vapaaehtoisten kehitysyhteistyömaksujen keräämistä jatketaan lukuvuonna 2011-2012 ja asetti summiksi 5,90 € Gramin Vikas Vigyan Samitille Intiaan ja 6,20 € SYL:n kehitysyhteistyöhankkeille. - lahjoitti hyväntekeväisyysvaroista 800 €:n Suomen Punaisen Ristin katastrofirahastoon ensisijaisesti Libyassa ja Japanissa käytettäväksi. - valtuutti Jutilan ja Naamsin osallistumaan ja ilmoittautumaan kv-kevätpäiville. - päätti myöntää harrasteyhdistyksille toiminta-avustukset työryhmän esityksen mukaan. - hyväksyi toimintakertomuksen omalta osaltaan ja esittää sitä edustajiston hyväksyttäväksi. - allekirjoitti liitteen mukaisen taseen ja päätti esittää tilinpäätöstä edustajiston hyväksyttäväksi. Tilinpäätös on 56872,18 € ylijäämäinen. - valtuutti pääsihteerin sijoittamaan 150 000 euroa Tamyn TSOPissa olevaan sijoitussalkkuun.

11. huhtikuuta 2011 PINNI B 1096 KLO 16–18

Kenen kuuluu maksaa? Miten EU- ja ETA-maiden ulkopuolisten maksut liittyvät sinuun? Koska tämä koskettaa suomalaisenkin hanuria? Teemoina: - Erilaiset lukukausimaksumallit maksukokeiluista koulutuksen maksullisuuteen? - Maksujen tilanne Tampereella ja muualla Suomessa Tule keskustelemaan ja päivittämään tietojasi!

HALLITUS 14/TILIKAUSI 2011 24.maaliskuuta 2011 - päätti Aviisin postitusmaksuksi lukuvuodelle 2011 -2012 8,50 euroa. - päätti, että Tamyn edustajana Itu ry:n vuosijuhlaan lähetetään Veera Ikkelä. - päätti muistaa SKY:tä vuosijuhlan johdosta itsetehdyllä kortilla. - varasi 600 euroa alumnitilaisuuden järjestämiskuluihin.

www.aviisi.fi

Tapahtuu JÄRJESTÖSIHTEERI kertoo, mitä ylioppilaskunnassa tapahtuu. Lähetä tapahtumatietosi otsikolla puffi osoitteeseen jarjestosihteeri @tamy.fi. AINOASTAAN OPISKELIJaTOIMINTAAN liittyväT menovinkIT JULKAISTAAN. Aviisi pidättää oikeuden muutoksiin. Tampereen Ylioppilasteatteri: EI-VAALIT su 17.4.: puheita politiikasta ja taiteesta, performansseja, videotaidetta, elektronista musiikkia, free jazzia, esitystaidetta ja teatteria, myös baari auki. Sisältää esityksen APOLOGIA, jota esitetään myös ke 13., to 14., ja la 16.4.RÄNNIROCK pe 15.4.: lavalle astuvat Wings The Kings, Tentacle Pillow, Juhani Valkama ja Norsupoolo. Tule ja tuo mummosikin, vähänkö se yllättyy!

Teatteri Silmänkääntäjä esittää Christopher Marlowen näytelmän Edvard II. Näytelmä kertoo Englannin kuninkaasta, jonka rakkaus toiseen mieheen suistaa valtakunnan sekasortoon. 1500-luvulla kirjoitettu näytelmä on ajankohtaisempi kuin koskaan: Teatteri Silmänkääntäjän Edvard II jatkaa kantaaottavan ja yhteiskunnallisen teatterin perinnettä. Ohjaus ja sovitus Niko Suominen. Esitykset Tukkateatterissa (Tammelan puistokatu 29). Esitysajat klo 19, seuraavat

esitykset ma 11.4, ke 13.4 ja ma 25.4. Liput 10/5 euroa. Varaukset: puh. 040-5270542, liput(at) silmankaantaja.fi. Hyppy ry:n kevätkokous Pirkanmaan yhteiskunta- ja hallintotieteiden opiskelijat Hyppy ry:n sääntömääräinen kevätkokous pidetään tiistaina, 19.4.2011, klo 18 alkaen. Kokous, jossa myös täydennämme hallitustamme, pidetään Tampereen yliopiston Café Pinnin viereisessä kabinetti kasinossa.

Ennakkoäänestyspaikat - Postitoimisto, Hallituskatu 14 - Postitoimisto, Tesomankatu 2 - Postitoimisto, Taninkatu 2 - Postitoimisto, Sammonkatu 26 - Postitoimisto, Mäentakusenkatu 1 - Postitoimisto, Keskisenkatu 16 - Keskusvirastotalo, Aleksis Kiven katu 14-16 C - Pääkirjasto Metso, Pirkankatu 2 - Hervannan kirjasto, Insinöörinkatu 38 - Kämmenniemen kirjasto, Paavolantie 4 - Tammelan palvelukeskus, Itsenäisyydenkatu 21 B - Tampereen yliopiston pääkirjasto Linna, Kalevantie 5 - Äänestysbussi / Netti-Nysse

28 Aviisi 8.4.2011

- Tampereen teknillinen yliopisto, Korkeakoulunkatu 10 - Tampereen ammattikorkeakoulu, Teiskontie 33 - Tampereen teknillinen yliopisto, Korkeakoulunkatu 10 - Tampereen ammattikorkeakoulu, Teiskontie 33 - Tampereen teknillinen yliopisto, Korkeakoulunkatu 10 - Lielahden Citymarket, Harjuntausta 7 - Turtolan Citymarket, Sotilaankatu 11 - Kalevan Prisma, Sammonkatu 75 - Koivistonkylän Prisma, Lempääläntie 21 - Linnainmaan Prisma, Liikekatu 3

-

facebook.com/aviisi


tutkinto-opiskelijat ovat ylioppilaskunnan jäseniä. www.yo-ta lo.com Ka uppa ka tu 10

BLOGI Ylioppilaskunnan asiaa: tamyblogi.wordpress.com

Kehitysyhteistyö Yritysten vastuu Ilmastonmuutos Ihmisoikeudet Demokratia Tasa-arvo

n ma ttamaa u k i a v tu l e

a i l ma n

t

i no oko pa k n a a l i

l l as i !

Pe 08.04. Emergenza festival

gissä helsin s u a b lo b massag

27.5.201

Path Of Darkness, Floaded, Aerodynamic Ducks, Drunkatz, More, Dead Samaritan. Ovet klo 19.30, show klo 20.00. 8 e / 6 e (ennakkoliput bändeiltä).

1

La 09.04. Emergenza festival

Tule Eduskuntatalolle 27.5. kertomaan päättäjille painavaa asiaa, miten maailmasta tehdään parempi! Suomen päätökset vaikuttavat hyvinvointiin, ilmastonmuutoksen torjumiseen ja ihmisoikeuksien toteutumiseen ympäri maailmaa. Tule kuulemaan lisää Painavaa asiaa -tapahtumasta tiistaina 12.4. klo 17-19 Tampereen yliopiston rakennus Pinni B, luentosali 113. Tarjoilujen vuoksi ilmoittauduthan ennakkoon osoitteeseen pirkanmaa@globbarit.fi

Vaindustry, Primo Grande, Distained, Discipline X, Mad Hatters Den, Veljekset Perse. Ovet klo 19.30, show klo 20.00. 8 e / 6 e (ennakkoliput bändeiltä).

La 09.04. Bigpop

Dj:t Sami & Riku, klo 23.30–04. 5 e / 3 e (opiskelijakortilla)

Ti 12.04.

Lavatanssibileet

Jürgen Spitzefeld Trio. 5 e / 4 e (ennakko Juvenes-kioskit)

Ke 13.04. Von Hertzen Brothers 16 e*

To 14.04. Von Hertzen Brothers

lue lisää ja ilmoittaudu mukaan:

16 e*

www.globbarit.fi/painavaa_asiaa

Pe 15.04. Skepticism, Garden of Worm, Astral Sleep, Rainroom Ovet klo 21, show klo 22 alk. 12 e / 10 e (ennakko Swamp music).

La 16.04. T-Klubi Kepa_Massaglob_yolehti_tre_2011_124x185.indd 1

Eleanoora Rosenholm + support. Dj:t Sami & Riku (Bigpop). Ovet klo 21, show klo 22. 7 e / 5 e (klo 24->)/ 4 e (Tamyn jäs. ennakko Juvenes kirja-kauppa).

4/6/11 11:36 AM

opiskelija tai vastavalmistunut, kerro koulutusvalinnastasi sanoin tai kuvin!

Ke 20.04. The Exploited (UK) + Haggis (NOR) 18 e / 16 e*

To 21.04. Stella

Osallistu 31.5.2011 mennessä. Palkintona 400 ja 200 euron matkalahjakortteja ja Otavan kirjoja. Lisätiedot: tinyurl.com/ilmaisukilpailu Kilpailu on osa KOUKKU - Koulutusvalinnat kuntoon -hanketta, jota toteuttaa Opiskelijajärjestöjen tutkimussäätiö.

12 e / 10 e*

Pe 22.04. Moonsorrow + Draugnim 14 e / 12 e*

La 23.04. Naurunpaikka 957 Stand up -klubi Riku Sottinen, Tommi Mujunen. Ovet klo 18.00, show klo 19.00. 12 e*

La 23.04. Jam-A-Holics: That Funky Sh*t!

Dj Munkki Thug, Dj Jersey Smooth, Dj Shorty Green & Dj Aku-Setä, klo 23–04, 5 e / 3 e (opiskelijakortilla)

Avoinna: pe 22–04, la 23–04, viikolla 20–02 Live viikolla klo 21 ja viikonloppuisin klo 23 alkaen. *

Liput ennakk oon Yo-talo n lippuka uppa www.y o-talo. com ja


VAIHDE VAPAALLE

Brasilialaiskylän kaksosbuumi ei johdu natsilääk

Sanan säilät k

Yo-talolla järjestetyssä väittelyillassa miekkailtiin verbaalisesti. Tulos ei ollut aina kaunista JUHO-MATTI PAAVOLA, TEKSTI & MAIJA AHTILUOTO, GRAFIIKKA

E

nsimmäinen tamperelainen väittelyilta järjestettiin Yo-talolla tiistaina 5. huhtikuuta Tamyn ja Uta Debate Societyn yhteistyönä. Jyväskylässä suursuosion saaneessa formaatissa väitellään yleensä yhteiskunnallisesta ja opiskelijoita kiinnostavasta aiheesta. ”Väittelijät ja aiheet tulivat keskinäisissä tapaamisissa. Aiheiksi pyrittiin valikoimaan sellaisia, joissa lähtökohta olisi mahdollisimman tasapuolinen”, illan emäntänä toiminut Uta Debate Societyn varapuheenjohtaja Jenni Juvonen kuvailee. Valinnat olivat ilmeisen onnistuneita, sillä yleisöä oli tullut paikalle tuvan täydeltä, eikä kaikille riittänyt edes istumapaikkoja. Odottava puheensorina täytti huoneen, ja tunnelma oli katossa.

1. erä Ensimmäisenä taisteluparina boksiin heitettiin vihreiden kansanedustaja Oras Tynkkynen ja perussuomalaisten kaupunginvaltuutettu Heikki Luoto. Aiheena oli kehitysyhteistyö. Avauspuheenvuorossaan Luoto arvosteli sitä tehottomuudesta. ”Suomi käyttää miljardi euroa kehi-

tysapuun, mutta vuosikymmeniä alalla toimineen Erkki Pennasen mukaan vain 20 prosenttia näistä rahoista menee oikeaan kohteeseen.” Tynkkynen puolestaan korosti avauksessaan kehitysyhteistyön kykyä torjua globaaleja ongelmia ja sitä kautta ajaa myös suomalaisten etua. ”Kehitysyhteistyöllä vähennetään myös maahanmuuttoa, jota te [perussuomalaiset] niin kovasti kritisoitte”, Tynkkynen heitti. Ottelun asetelma tuli selväksi jo avauspuheenvuoroista. Taitava oraattori Tynkkynen tanssi vastustajansa ympärillä miten halusi ja iski useampaankin otteeseen Luodolta ilmat pihalle. Luoto arvosteli kehitysyhteistyötä lapsikuolleisuuden vähentämisestä, joka on kiihdyttänyt väestönkasvua ja pahentanut kehitysmaiden ongelmia. ”Todellako, Heikki, sinun mielestäsi kehitysmaiden lasten pitäisi antaa kuolla?” Tynkkynen kysyi. Luoto joutui hiljaisuuden jälkeen myöntämään, että hänellä ei ole vastausta. Tynkkysellä sellainen sen sijaan löytyi, sillä hänen mukaansa kehitysyhteistyö nimenomaan vähentää väestönkasvua naisten kouluttamisen ja seksuaalivalistuksen kautta. Luoto pääsi vain kerran iskemään läpi suojausten. Hän tiedusteli Tynkkysen kehitysyhteistyöuran pituutta sen jälkeen, kun Tynkkynen oli arvostellut Pennasen henkilökohtaisiin ko-

Suomi aloittelijoille Sponsored by...

30 Aviisi 8.4.2011

kemuksiin perustuvaa kritiikkiä. Hetken häkellyksen jälkeen Tynkkynen kuitenkin väisti kysymyksen puhuen tunteisiin vetoavasti ripuliin kuolevista lapsista ja auttamisen helppoudesta. Ensimmäinen ottelupari oli siis turhan epätasainen. Luodon hyvätkin pointit jäivät Tynkkysen tykityksen jyräämiksi. Voitto meni selkeästi kehitysyhteistyölle.

2. erä Illan toisessa otteluparille aiheeksi oli annettu kristillinen toiminta kouluissa. Puoltavaksi väittelijäksi oli paikalle saapunut Tampereen ammattikorkeakoulun oppilaitospastori Katriina Hallikainen. Vastustajana hänellä oli Tampereen vapaaajattelijoiden puheenjohtaja Petri Karisma. Hallikainen korosti avauspuheenvuorossaan, kuinka uskonnon opetus tukee yhteisöllisyyttä sekä lapsen identiteetin kasvua ja antaa avaimet maailman ymmärtämiseen. Karisma puolestaan ihmetteli, tukeeko juuri homokohuissa ryvettyneen suvaitsemattoman kristinuskon opetus parhaalla tavalla lapsen identitee-


kärin kokeista, paljastaa HS.fi. Aviisi pohtii, onko syynä kokkien sijaan itse natsilääkäri!

kolisivat

In the heat of ´91

katseltavaa.

tin syntyä. ”Eiköhän näistä homokohuista ole puhuttu tarpeeksi, niistä ei tänään tultu kait väittelemään”, Hallikainen vastasi ja kirvoitti yleisöstä illan ensimmäiset spontaanit aplodit. Muutenkin edellisen ottelun aikana lähinnä hiljaista myötähäpeää potenut yleisö lämpeni ja eli vahvasti väittelyssä mukana. Väittely kävi kiivaana ja tasaisena varsinkin alkupuolella. Terävän alun jälkeen aiheesta hieman livettiin yleisemmin uskonnon merkityksen puolelle, ja nähtiin myös muutama harkitsematon isku vyön alle puolin ja toisin. Karisma nosti esimerkkejä Yhdysvalloista, missä uskontoa ei opeteta koulussa. Hallikainen puolestaan huomautti samoihin esimerkkeihin vedoten, että koulussa opittu luterilaisuus olisi estänyt fundamentalismin syntyä.

”Sen takia ei Suomeenkaan ole pesiytynyt fundamentalisti-islamisteja pommejaan rakentelemaan”, Hallikainen lipsautti, ja yleisö reagoi hutiin buuaamalla. Loppupuolella ottelijat selkeästi väsyivät. Karisma päätyi toistelemaan teesiään valtion tukeman uskonnonopetuksen vääryydestä ja Hallikainen tuntui ajoittain sekoittaneen saarnastuolin ja Yo-talon lavan. Yleisesti toinen ottelu oli erinomainen. Iskuja vaihdeltiin puolin ja toisin, mutta argumentit olivat asiallisia. Voittajaa ei tälle väittelylle voinut yksiselitteisesti julistaa.

Yhteenveto Tapahtuma oli menestys. Myös jär-

jestäjät olivat tyytyväisiä, sillä Juvosen mukaan tapahtumassa saatettiin päästä jopa voitolle. ”Molemmissa väittelyissä osallistujat saivat sanoa asiansa, ja kumpikin kuunteli toista osapuolta”, hän analysoi illan tapahtumia. Yleisö eli mahtavasti mukana, ja myös yleisökysymyksiä sekä palautetta saatiin paljon. Jatkoa illalle on todennäköisesti luvassa, mutta vasta syksyllä. ”Katsomme palautelomakkeista, minkälaisia aiheita ja puhujia kansa haluaa nähdä”, Juvonen valotti tulevaisuudensuunnitelmia.

Huhtikuussa 1991 ilmestyneessä Aviisissa kauhisteltiin, kuinka professori voi ryypätä ja vetelehtiä virassaan eläkeikään asti.

Vieraisiin pöytiin – Maatilamatkailuyrittäjä ei saa tarjota oman tilan jogurttia asiakkaille. – Vuohenkasvattaja ei saa laillisesti tarjota vieraille oman tilan juustoa eikä tilalla teurastettua lammasta. – Vanhemmat eivät saa tuoda Helsingin päiväkoteihin itse leipomiaan syntymäpäiväkakkuja. Kaikki synttärikekkereillä tarjottava pitää tuoda avaamattomissa kaupan pakkauksissa. – Asiakas ei voi ostaa valmisruokia omiin astioihinsa. – Leipominen ravintolan keittiössä on kiellettyä. – Multaperunoiden ja multaisten juuresten käyttö ravintolan keittiössä on kiellettyä – Kalan ostamiseen kauppahallista, torilta tai suoraan kalastajalta on kiellettyä. Tämän voi muuten kiertää ottamalla kalastajan ravintolan palkkalistoille. Taloussanomat listaa paraatiesimerkkejä suomalaisesta kieltomentaliteetistä 5. huhtikuuta.

Otso Höglund Otso Höglund

Tykkää Aviisista - edes Facebookissa. FACEBOOK.COM/AVIISI Aviisi 8.4.2011

31


WWW.AVIISI.FI

Lopullinen totuus Mielipideasioista voi kiistellä

Persujen kannattaminen on tapa näyttää keskisormea

E

duskuntavaalien lähestyessä ilmassa on samanlaista protestivaalin tunnelmaa kuin vuoden 1970 vaaleissa. Tuoreiden mielipidemittausten perusteella on odotettavissa, että perussuomalaiset saavat vaaleissa maanvyörymävoiton, mahdollisesti suuremman, kuin mikään puolue on saanut vuoden 1945 jälkeen. Tähänastinen ennätys on Suomen maaseudun puolueen vaalitulos vuonna 1970. Puolueen eduskuntaryhmän koko kasvoi 17 paikalla. Jos vaalitulos on suurin piirtein tuoreiden mielipidemittausten suuntainen, perussuomalaiset voi saada 15–20 prosenttia äänistä. Sellaisella vaalituloksella eduskuntaryhmän koko voisi kasvaa vielä enemmän kuin smp:n vuonna 1970. Vaalien jälkeen eduskunnassa saattaa olla nykyisten kolmen suuren puolueen lisäksi neljäskin suuri puolue. Mutta nähtäväksi jää, kestääkö puolueen kampanjakiri loppuun asti, ja kuinka hyvin puolue pystyy realisoimaan gallupkannatuksen vaaleissa toteutuvaksi kannatukseksi.

Perussuomalaisten kannatuksen kasvu perustuu kahteen poliittisten mielialojen pohjavireeseen. Kansalaisten tyytymättömyys politiikkaa kohtaan on päättymässä olevan vaalikauden aikana voimistunut. Jotkut ovat tyytymättömiä siihen, kuinka paljon EU-jäsenyys ja muu kansainvälistyminen rajoittaa kansallista päätöksentekoamme. Jotkut arvioivat politiikan antautuneen liiaksi markkinoiden vietäväksi. Jotkut katsovat politiikan olleen liian vaihtoehdotonta: vaalitulokset ja puolueiden voimasuhteiden muutokset eivät ole paljon vaikuttaneet siihen, minkälaista politiikkaa maassa on harjoitettu. Työväestö, pienituloiset ja epävarmassa taloudellisessa asemassa olevat ovat tyytymättömimpiä demokratian toimivuuteen.

missä vyön kiristyksiä ja julkisten palveluiden leikkauksia, vähäosaisten tyytymättömyys lisääntyy.

Kantaako gallupeissa näytetty keskisormi myös vaaliuurnille?

Toinen tyytymättömyyden pohjavire perustuu omaa ja kansantalouden tulevaa kehitystä koskeviin pessimistisiin odotuksiin. Noin neljäsosa suomalaisista arvioi taloudellisten olojen kehittyvän huonompaan ja epävarmempaan suuntaan. Työväestöön kuuluvilla on toimihenkilöitä pessimistisempi käsitys oman taloudellisen asemansa tulevasta kehityksestä. Hyväosaisilla toimihenkilöillä taas näyttää olevan työväestöä pessimistisempi kuva kansantalouden tulevasta kehityksestä. Kun hyväosaiset vaativat kansantalouden kokonaisedun ni-

Näiden mielipiteiden pohjavirtojen päälle on päättyneen vaalikauden aikana kasaantunut joukko ajankohtaisia, tyytymättömyyttä ja epävarmuutta lisääviä asioita, esimerkiksi kansainvälinen rahamarkkinakriisi, EU-maiden tukipaketit Kreikalle ja Irlannille, vaalirahoitusskandaali, maahanmuuttokeskustelu, ulkomaalaisten Suomessa tekemien rikosten lisääntyminen, jätevesiasetus, kuntien talousongelmat sekä homo- ja parisuhdekeskustelut. Perussuomalaisten gallupkannatuksen kasvu on tullut neljästä suunnasta. Tyytymättömyys maaseudulla on aiheuttanut vuotoa keskustasta perussuomalaisiin samaan tapaan kuin vuonna 1970 keskustasta Smp:hen. Teollisuuden ulosliputus ja epävarmuus teollisissa ammateissa on edistänyt vuotoa sdp:stä perussuomalaisiin. Useimmissa Länsi-Euroopan maissa populistiset puolueet ovat viime aikoina kasvattaneet kannatustaan juuri sosiaalidemokraattien kustannuksella. Kokoomuksen arvoliberaalit linjaukset ovat suututtaneet puoleen konservatiivisia kannattajia ja edistäneet heidän siirtymistään perussuomalaisten kannattajiksi. Myös 1970-luvulla kokoomuksen oikea reuna vuoti. Silloin kannattajia siirtyi perustuslailliseen oikeistopuolueeseen. Perussuomalaisten gallupkannatuksen huikea kasvu on herätellyt vaaleissa yleensä nukkuvia, politiikkaan tyytymättömiä ihmisiä ajattelemaan, että perussuomalaisia kannattamalla politiikkaan voitaisiin saada muutos, tai että perussuomalaisten kannattaminen olisi ainakin oiva tapa näyttää keskisormea valtaa pitäville puolueille. Perussuomalaisten vaalityön kannalta haasteellista onkin juuri se, kantaako gallupeissa näytetty keskisormi myös vaaliuurnille.

HEIKKI PALOHEIMO on politiikan tutkimuksen professori johtamiskorkeakoulussa pe 8.4. la

9.4.

ke 13.4.

to 14.4. pe 15.4. ke 20.4. pe 22.4. la 23.4.

ke 27.4.

Hang the DJ! klo 23 UUSI FANTASIA...10 e klo 21-04 RAAPPANA, MOMOCAT & BAND, GROUND SOUND BAND, lotsa reggae reggae 16 e (E*) klo 22 GRANT HART (Hüsker Du, Nova Mob, USA), klo 21 JANNE WESTERLUND, dj Tomi......................12 e (E*) klo 23 WASTED, klo 22 LIGHTHOUSE PROJECT etc...............................8 e (E*) klo 22 DESERT PLANET, klo 21 TIMI LEXIKON, klo 20 The FRIEND.........6 e klo 22 PHARAOH OVERLORD, klo 21 MAMIFFER (USA), dj Karate.......13 e (E*) Voltti Reggae Night........6 e klo 23 MUSTAT ENKELIT, klo 22 HAULI BROS12 e (E*) Pakkahuone klo 22 JENNI VARTIAINEN.......20/18 e (E*) CANCER BATS (Can), VERA CRUZ (Fra), ST. HOOD, Rokko dj's....16 e (E*)

Aurinko tanssii, riemuitse maa! Pääsiäisyön messu Tuomiokirkossa la 23.4. klo 23.30 Piispa Matti Repo avustajineen. Tuomasmessu pääsiäissunnuntaina 24.4. klo 18 Aleksanterin kirkossa

Konsertteja:

Tee hyvää, osta Fidalta! Ostoksesi tuovat apua 2 miljoonalle ihmiselle vuosittain.

www.lahetystorit.fi

32 Aviisi 8.4.2011

John Stainer: Ristiinnaulitseminen - The Crucifixion 22.4. klo 18 Tuomiokirkossa. Kamarikuoro VOKaali ja solistit joht. Leena Aarnipuu-Lampela Tammela Tammelan puistokatu 37 puh. (03) 255 7502 Avoinna ma–pe 9–18, la 10–15 Hervanta Insinöörinkatu 30 puh. (03) 715 6337 Avoinna ma–pe 9–17, la 10–15

G. B. Pergolesi: Stabat Mater 22.4. klo 20 Hervannan kirkossa Toccata ja fuuga sekä muut Bachin kauneimmat 25.4. klo 18 Tuomiokirkossa. Matti Hannula, urut. Toivotamme riemullista ja valoisaa pääsiäistä! Tampereen ev.lut. seurakuntien oppilaitostyö

Aviisi 6/2011  

Aviisi 6/2011