Page 1

n loine aa? »30 i k 0 tt 11 i vo i ti ja t p o m b ku ro vous televat, i i s Kun en tais n ihmi

Tampereen ylioppilaslehti Aviisi 11. maaliskuuta - 4/2011

LUKUKAUSIMAKSUT

Ensi vuonna EU:n ulkopuolelta tuleva maksaa opinnoistaan »4

ALAN WAKE HERÄSI!

Koko ikänsä pelannut sukupolvi on aikuistunut ja pelaa yhä »16

ABI-JAKELU

JOUKKOÄLYN VOIMAA

Crowdsourcing laittaa joukot hommiin - hyvässä ja pahassa »10

TYRANNIT KAATUVAT SOSIAALISEN MEDIAN AVULLA, MUTTA FACEBOOK JA GOOGLE TIETÄVÄT MEISTÄ ENEMMÄN KUIN PAHIN TYRANNI Jaamme mainosrahoitteisten yritysten tarjoamilla alustoilla koko elämämme. »8


Aika ottaa ohjat omiin käsiin?

Aarni Korpela

Korpela

Timo Perälä

Perkele! Kirjoituksia Tamystä KIRJOITTAJA ON TAMYN UUSI KOULUTUSPOLIITTINEN SIHTEERI

Houkutteleeko yliopisto?

T

ampereen yliopistossa on meneillään koulutusuudistus. Tutkinto-ohjelmista pitäisi saada laajoja, ja kandidaattiohjelmien tulisi valmistella opiskelijoita moneen erilaiseen maisteriohjelmaan. Työryhmä toisensa perään yrittää hahmottaa parasta ratkaisua kandista maisteriksi siirtymiseen ja kieli- ja viestintäopintojen, tiedonhakutaitojen sekä sivuainekokonaisuuksien määrämittaistamiseen.

18 vuoden jälkeen vastaat itse omista asioistasi. Myös raha-asioistasi ja vakuutuksistasi. Kun on aika ottaa ohjat omiin käsiin, löydät käytännölliset neuvot yhdestä osoitteesta: op.fi/memo

Yhdessä hyvä tulee. 2 Aviisi 11.3.2011

Joku on jopa muistanut pitää esillä osaamisperustaisuutta ja työelämälähtöisyyttä. Kuulemme myös ajatuksia yhteisistä opinnoista, joissa käsiteltäisiin asioita ympäristön huomioimisesta aina yhteiskunnalliseen vaikuttavuuteen. Työryhmissä ja foorumeilla mietitään, kuinka liukuhihna yliopistossa saadaan mahdollisimman nopeaksi ja ulostuleva tuote silti mahdollisimman laadukkaaksi. Muistakaa, että yliopistomme pitää myös houkutella tulevia opiskelijoita. Tampereen yliopiston tavoitteena on olla vuon-

na 2015 vetovoimainen ja yhä arvostetumpi opiskelijayhteisö, sanoo strategiamme. Jos opiskelija ei tiedä tulevaa tutkintoaan vielä opiskelupaikkaa hakiessaan, voi moni kääntyä ovella ja suunnata toiseen yliopistoon. Sama haaste on edessä, jos opiskelija ei kandin edetessä pääsekään haluamaansa maisteriohjelmaan yliopistossamme, vaan joutuu valitsemaan kakkosvaihtoehdon. Entä maisteriohjelmat, kuka haluaa olla ikuinen kakkonen? Pahimmillaan yliopistomme siirtää aiemmin lukion ja korkeakoulun välillä olleen etsikkoajan omien tutkintojensa suoritusaikojen sisään, kun opiskelijat eivät tyydy saamaansa maisteriohjelmaan, vaan hakevat kandista maisteriohjelmaan useita kertoja. Opiskelijoiden näkökulmasta vain kaksi ratkaisua on perusteltavissa: joko maisteriohjelmaan valikoituminen jo hakuvaiheessa tai vapaa oikeus valita kyseisen tutkinto-ohjelman maisteriohjelmista mikä tahansa.


Seppo Honkanen

Pääkirjoitus

Valistuneet veikkaajat PALSTALLA SELVITETÄÄN YLIOPISTOTYYPPIEN KANTA POLTTAVIIN PUHEENAIHEISIIN. VOIT EHDOTTAA MIELENKIINTOISTA KYSYMYSTÄ – LÄHETÄ SÄHKÖPOSTIA OSOITTEELLA aviisi@uta.fi.

Uskotko, että opiskelu on ilmaista vielä vuonna 2021?

Kaikkea on, paitsi varmuutta

69% en ei 31% kyllä

Suomessa ymmärretään sivistyksen arvo pienen kansakunnan ainoana kilpailuetuna kansainvälisillä kilpakentillä. Tiedon jalostuminen ja osaavien ihmisten liikkuminen Euroopan sisällä on keskeinen tekijä EU:n vahvistamisessa.

Olli Marjalaakso Jollei kansantalous romahda kokonaan, uskon ainakin ensimmäisen tutkinnon maksuttomuuden olevan edelleen taattu. Toiselle tutkinnolle ja tavoiteajan ylittäneille maksuja varmasti ajetaan aktiivisesti.

Ilkka Tiensuu Koulutuksen maksuttomuudesta suomalaisille on tällä hetkellä mielestäni selkeä poliittinen konsensus. Vaikka kokoomus olisikin todellisuudessa eri mieltä, se tuskin kehtaa muuttaa virallista kantaansa nykytilanteessa, koska kaikki maksullisuusehdotukset ovat saaneet tiukan julkisen tuomion.

Tiina Heikkilä Kyllä! Uskon päättäjien ymmärtävän, että ilmainen koulutus on Suomen valttikortti, jolla menestymme myös kansainvälisillä markkinoilla.

Gritten Naams Ylioppilaskunta ja ainejärjestöt kahmivat välistä mitä kahmivat, mutta dramaattista muutosta maksullisen koulutuksen suuntaan en näe. Toistaiseksi vastustus koulutuksen maksullisuudelle on ollut niin voimakasta, että kehitys maksullisen koulutuksen suuntaan etenee pahimmillaan-

inka asia tp i

? Ku

aa tt

a tai riemas ssa tu ra

Timo Perälä

Elämme monella tapaa upeaa aikaa. Teknologinen kehitys on tuonut ulottuvillemme uskomattoman määrän mahdollisuuksia, runsautta ja vaihtoehtoja. Muthoitaa? Mitä isi m ä ta se on myös täyttänyt maailman lyhytjänteisyydelt Vastauksia yhteensä 22. lä, epävarmuudella ja rauhattomuudella. Suurella osalla nuorista aikuisista ei ole aavistustakaan, miKom maan alas, aikin vain etanan vauhtia. tä he tekevät parin vuoden päästä. Monet eivät tiem www entoi nakin joiltakin Pyry Jylhä-Vuorio dä edes missä kaupungissa tai maassa he sitä jota.avii osin. Näin vois a i kin tekevät. . v fi iisi@ si päätellä sekä uta. Eri asia on, joutuuko opiskeluajas- k a n s a i n v ä l i s Kun kaikki on mahdollista, kaikki on myös fi taan ”maksamaan” opintotuen ten esimerkkien avoinna. Ja kun kaikki on avoinna, stressikäyrä hipienuuden, työllistymisen epävar- että kotimaassa poo taivasta. muuden tai byrokratiakikkuroiden asiasta pikku hiljaa joustamattomuuden takia. Maailma oli teknisessä mielessä varsin staattinen avatun keskustelun Riitta Savikko ja uusliberalismin riemupaikka 1800-luvulle saakka. Muutokset olivat pieniä ja voiton valossa. Tämä ei tarkoita tapahtuivat useiden sukupolvien aikana. Toista on nymasennuksen alhoon vaipumista, Suomalainen yliopistokoulukyään, kun ihmisen pitäisi päivittää sovellusten ja Favaan entistä kovempaa tarvetta tus on luonut menestystä koko kamppailuun. cebook-statusten lisäksi jatkuvasti myös itseään. Oppia maalle ja antanut jokaiselle kanuutta, ostaa uutta, mennä eteenpäin. Muutama vuosi sitsalaiselle mahdollisuuden näyt- Veera Kaleva tää osaamisensa varallisuudesta ten opitut tiedot ovat usein vanhoja, taidot hyödyttömiä, Haluaisin kovasti uskoa, että on, riippumatta. Uskon, ettei kukaan vaatteet naurettavia. täysijärkinen koulutusta arvosta- mutta tähänastinen kehitys ja Miten kiihtyvän muutoksen aiheuttama stressi, juupoliittinen ilmapiiri eivät ole kova henkilö tule esittämään makvin rohkaisevia. sullista yliopistokoulutusta. Se rettomuus ja epävarmuus vaikuttavat? Mihin kiinnitymolisi suomalaisen tasa-arvoisen Hanna-Riikka Roine me, kun lähitulevaisuuskin on sumun peitossa? Kuinka elämänmenon loppu. pitkään jaksamme päivittää itseämme? Jonkinlainen kiero maksujärjestelJouni Ovaska Heikkona hetkenä tuntuu, että parasta olisi lyödä mä vaikuttaa ainakin toistaiseksi todennäköiseltä, Koulutusvienti tullee ajankohtai- valitettavan hanskat tiskiin. Sanoutua irti kehityksestä, muuttaa syrseksi lähivuosina, mutta suoma- vaikka suoranaisia lukukausimakjäkylän perukoille ja ryhtyä puolialkoholisoituneeksi suja ei tulisikaan. Toivottavasti laisten opiskelijoiden maksuton pitkäaikaistyöttömäksi. Silloin ainakin tulevaisuudenolen väärässä! koulutus ei ole uhattuna. Maksukuva olisi selvä, vaikka mies ei välttämättä olisikaan. ton opiskelu takaa sen, että kor- Pieta Hyvärinen keakoulutukseen hakeudutaan Mutta eihän tietokoneen ääressä istuvalla ole hanskotaipumusten ja lahjakkuuden, ei Hyvä kysymys myös on, miten ja lyötäviksi. Meillä on hikisen pehmeät hiirikädet, kiire varallisuuden perusteella. Korkea korkea lukukausimaksun tulisi ja kipeä selkä. Harva meistä kykenisi oikeasti elämään osaaminen on kansainvälisesti olla, jotta sillä olisi taloudellista Suomen tärkein kilpailuvaltti syrjäkylän mökissä paria viikkoa kauempaa – tai ainamerkitystä myös opetuksen tarmyös tulevaisuudessa, eikä yksi- joajalle, eikä se olisi vain pelkkä kin mökissä pitäisi olla nopea laajakaistaverkko, ja kikään puolue halua tätä resurssia heikennys opiskelijoiden asevenheiton päästä pitäisi löytyä 24 tuntia vuorokaudessa karsia. maan. Mitä opiskelijat saisivat avoinna oleva ABC. Carl Willandt mahdollisen lukukausimaksun Joten pako menneisyyteen on haihattelua. vastineeksi? Maksuton koulutus on niin olennainen suomalaisen elämänlaadun edistäjänä ja osana suomalaista kulttuuria, ettei sitä romuteta kymmenessä vuodessa.

Virve Valtonen Laajasti ajatellen yliopisto-opiskelu ei ole nytkään täysin ilmaista (ns. välilliset kustannukset), mutta uskon että ylioppilasliike hoitaa hommansa ja onnistuu pitämään koulutuksen edelleen pääsääntöisesti maksuttomana.

Kati Rajala

En Tällä hetkellä näyttää siltä, että maksuton koulutus tullaan aja-

Mika Leppälä Valitettavasti lukukausimaksut ovat jo täällä EU:n ulkopuolisille opiskelijoille. Varsinkiin jos nykyinen hallituspohja jatkaa, ajan mittaan liu’utaan lukukausimaksuihin suomalaisillekin. Tätä opetusministeriön työryhmässä vilauteltiin jo noin vuosi sitten, vaikka kaikki puolueet maksujen mahdollisuuden nyt kieltävätkin.

Ilmari Kortelainen Yliopistojen rahoituspohjan laajentamiseksi ja toisaalta ylikouluttautumisen vähentämiseksi saatetaan kuitenkin ottaa käyttöön aidosti kaksiportainen korkeakoulutus ja täten myös syventävien opintojen maksullisuus.

Ilkka Sasi

ä olet ? M i kä

Rahoituspuolella on painostusta laajentaa pohjaa. Silti tasa-arvoiset mahdollisuudet korkeakouluopetukseen tulevat painamaan päättäjien vaakakupissa enemmän, kunhan asiaa pidetään aktiivisesti esillä.

S

epän oppipojasta tuli seppä. Hän oli pätevä ammattilainen lopun elämäänsä – tai ainakin niin kauan, kuin työvälineet kädessä pysyivät. Ei hänen tarvinnut päivittää pajan tietojärjestelmiä kahden vuoden välein tai pohtia huolestuneena, onko hänen ammattitaidolleen kysyntää vielä seuraavalla vuosikymmenellä.

in tä s iel

Kyllä

KIRJOITTAJA ON AVIISIN PÄÄTOIMITTAJA

On kaksi vastakkaista tapaa hahmottaa maailma. 1.) Mikään ei ole pysyvää, paitsi muutos. Kaikki muuttuu – kaiken pitääkin muuttua. ”Muutos on mahdollisuus” on latteus, joka on totta. Vääjäämätöntä ei kannata vastustaa. 2.) Kuten Mika Waltari Sinuhessa kirjoitti: ”Ei mitään uutta auringon alla”. Mikään ei muutu. Kun lukee historiallista teosta, tunnistaa tutut ihmistyypit, oikut ja paheet. Eikä ihme – meillä on tismalleen samat tarpeet, joihin haemme samaa tyydytystä kuin haimme tuhansia vuosia sitten. Olemme samoja ihmisiä. Tulevaisuudessa ulkokuori on monella tapaa erilainen, mutta sisältö pohjimmiltaan samanlainen. Jos haluaa olla varma töiden riittävyydestä, kannattaa hankkia jokin perustaito. Kokkia, hierojaa, käsityöläistä, lääkäriä, kauppiasta ja analyyttista ajattelijaa tarvitaan vuosisadasta toiseen.

Tampereen ylioppilaslehti Aviisi Kauppakatu 10, 33210 Tampere • fax: (03) 212 7257 • email aviisi@uta.fi Päätoimittaja- Seppo Honkanen 050 3612 853, seppo.honkanen@aviisi.fi • Siviilipalvelusmies Ville Ilkkala, 044 3610 219, sivari@ aviisi.fi Kannen kuva Seppo Honkanen • Ulkoasu ja taitto Seppo Honkanen • Kustantaja Tampereen yliopiston ylioppilaskunta • Ilmoitusmyynti Pirunnyrkki oy, Kari Kettunen 020 7969 583, Arto Antila (valtakunnalliset) 020 7969 589 • ISSN 0358-9145 • Paino

www.aviisi.fi faceboo k.com/ aviisi KOMMENTOI WWW.AVIISI.FI Aviisi 11.3.2011

Botnia Print, Kokkola • Osoitteenmuutokset opiskelijat: aktuaarinkanslia@uta.fi, muut: tamy@uta.fi Avusta Aviisia! Jos sinulla on halua kirjoittaa Aviisiin, ota yhteyttä päätoimittajaan.

3


AJAN HERMOLLA Ajan hermolla JÄTTILAHJOITUS Ylioppilaskunnan puoliksi omistama Juvenes Oy lahjoitti 25 000 euroa yliopistolle .

Lukukausimaks tulossa Tampere

Euroopan ulkopuolelta tulevat opiskelijat joutuvat todennäköisesti pulittamaan tuhansia eur

4 Aviisi 11.3.2011

Maija Ahtiluoto, grafiikka

ä kiittä ? Mitä

Komme n www.a to viisi. aviisi@u ta.fi

a em

Menevätkö maksavat ulkkarit suomalaisten ohi?

at lu

ri

stipendijärjestelmän olla niin kattava, että se mahdollistaisi köyhimpien-

Verna Leinonen, teksti

Anttia huolettaa tasavertaisuus

N

yt kannattaa hakea, sillä jo ensi vuonna ohjelma voi olla maksullinen. Näin hakijoita neuvottiin International Relations -maisteriohjelman infotilaisuudessa, kertoo journalistiikan opiskelija Antti. Hän ei halua esiintyä omalla nimellään, sillä haku maisteriohjelmaan on kesken. Vaikka lukukausimaksut tulisivat, ne eivät koskisi suomalaisia opiskelijoita. Anttia kuitenkin ihmetyttää, että isosta asiasta ei ole

tiedotettu avoimesti. ”Kaikki puhuvat virallisesti vain optiosta, mutta ilmiselvästi näyttää siltä, että oppiaineiden sisällä suunnitelmia on jo tehty. Tuleeko suomalaisten opiskelijoiden oikeuksiin muutoksia kokeilun myötä?”, hän kysyy. Anttia huolettaa myös tasavertai-

suus. Jos toinen opiskelija on valmis maksamaan tuhansia euroja samasta koulutuksesta, miten voidaan taata, että pennitön suoma-

ssaa, mik ä

”Jos kokeilu otetaan käyttöön, tulisi

EU-alueelta tulevaa Stefano De Lucaa lukukausimaksukokeilu ei kosketa, mutta hän arvelee, että samoilla luennoilla käyviin tutkinnostaan maksaviin opiskelijoihin olisi vaikea suhtautua. ”He tulevat köyhemmistä maista ja heiltä oettaan rahat pois. Se kuulostaa epäreilulta”, hän pohti Aviisissa 6/2010.

kin opiskelijoiden hakemisen tänne”, Tamyn puheenjohtaja Ilkka Tiensuu muistuttaa. Tamy on kritisoinut lukukausimaksuja voimakkaasti siitä asti, kun yliopisto kirjasi option kansainvälistymisohjelmaan. ”Kanta ei ole muuttunut mihinkään. Olisi tosi hyvä, jos niitä ei täällä alettaisi periä, mutta jos ne tulevat, niin sitten niiden kanssa on elettävä”, Tiensuu sanoo.

lainen opiskelija tulee valituksi samoin kriteerein kuin maksava asiakas? Kansainvälisten asioiden osastopäällikkö Mikko Markkola rauhoittelee. Tasavertaisuusnäkökulma on tiivisti mukana keskusteluissa, eikä lukukausimaksuilla voi rikastua, koska perusopetuksen ja maksullisen koulutuksen tilit ovat erilliset. ”Maksullisen koulutuksen pitää olla kannattavaa toimintaa”, Markkola sanoo.

a ra

Osastopäällikkö Mikko Markkola tyynnyttelee. ”Ei ole kysymys mistään dramaattisesta päätöksestä. Maksullisuudesta päätetään samalla, kun päätetään englanninkielisestä opetuksesta. Koulutuksen kokonaisuudistus on menossa, ja maksullisien ohjelmien mahdollisuudesta keskustellaan”, Markkola sanoo. ”Täytyy muistaa, että meillä on jo maksullista opetusta yliopistossa, koska meillä on täydennyskoulutusta ja avoimen yliopiston opiskelijat maksavat 10 euroa opintopisteeltä.” Jos lukukausimaksuja aletaan periä, liikkuu lukukauden hinta 5 000–10 000 eurossa, arvioi Markkola. Syynä on se, että maisteriohjelman on oltava taloudellisesti kannattava. Se ei saa haukata perusopetuksen ropoja. ”Ei maksullisuuskokeilu ole helppo ja halpa homma. Ja ennen kuin aletaan myydä, täytyy olla tuote.” Lukukausimaksujen käyttöönotto vaatii stipendijärjestelmän, eli yliopiston on tarjottava taloudellista tukea sitä tarvitseville hakijoille. Tästä on maininta myös kansainvälistymisohjelmassa. Maksut eivät koske EU-maiden kansalaisten lisäksi islantilaisia, norjalaisia ja liechtensteinilaisia opiskelijoita, mutta kaikkia muita kyllä.

Yliopiston kansainvälistymisohjelma

Ensimmäiset maksulliset maisteriohjelmat alkavat Tampereella aikaisintaan syksyllä 2012. Niihin olisi haku vuoden päästä keväällä. Tampereella on oikeus alkaa periä lukukausimaksuja kahdeksasta maisteriohjelmasta. Ne ovat terveystieteiden, kasvatustieteiden, yhteiskuntatieteiden sekä tietojenkäsittelytieteiden aloilta. Lukukausimaksut EU- ja Eta-maiden ulkopuolisille opiskelijoille on otettu käyttöön Tanskassa ja Ruotsissa. Euroopan ulkopuolelta tulevien opiskelijoiden hakemuksien määrä ruotsalaisiin korkeakouluihin on romahtanut opiskelumaksujen käyttöönoton jälkeen, kun taas Norjaan, missä opetus on vielä kaikille maksutonta, hakemuksia tulee entistä enemmän. Suomen lukukausimaksukokeilu on toistaiseksi kirjattu olemaan voimassa vuosina 2011–2014.

taa? Ket äh stut a

T

”Kansainvälisistä tutkinto-ohjelmista merkittävä osa toteutetaan maksullisina EU:n ja Eta-alueen ulkopuolisille.”

ampereella käydään tänä keväänä köydenveto siitä, pannaanko EU- ja Etamaiden ulkopuolta tulevien opiskelijoiden opetukselle hintalappu. Vaikka virallisia päätöksiä ei ole vielä tehty, lukee yliopiston kansainvälistymisohjelmassa tällä hetkellä, että ”kansainvälisistä tutkinto-ohjelmista merkittävä osa toteutetaan maksullisina EU:n ja Eta-alueen ulkopuolisille tutkinto-opiskelijoille”. Kansainvälistymisohjelma on jo käynyt kommenttikierroksella ja odottaa vain yliopiston hallituksen hyväksyntää.


Kerro meille uutisvinkki! aviisi@uta.fi | 050 - 36 12 853 MUISTA PALAUTTAA! Kela tahtoo ylimääräiset tuet vuodelta 2010 maaliskuun loppuun mennessä.

Ovatko jatko-opiskelijat tutkijoita vai opiskelijoita?

sut eelle

Jatko-opiskelijoiden asemasta yhä kehnompi Tatten mukaan yliopisto lyttää nuoret tutkijat opiskelijoiksi, yliopiston mukaan juuri sitä he ovatkin

M

e nuoret tutkijat teemme työtä ja vastaamme suuresta osasta yliopiston julkaisutoimintaa. Tämä ei kuitenkaan näy asemassamme. Yliopisto haluaa nähdä meidät pelkkinä opiskelijoina, summaa Reeta Pöyhtäri. Hän on mediatutkija ja Tatten, eli Tampereen yliopiston Tieteentekijöiden, nuorten tutkijoiden asioista vastaava henkilö. ”Väitöskirjaa apurahalla tekevä joutuu kutsumaan itseään tohtoriopiskelijaksi, mutta jos tulee palkatuksi projektiin, saa kutsua itseään tutkijaksi”, Pöyhtäri sanoo. Tittelin lisäksi myös palkkaus on erilainen. Miksei kaikkia nuoria tutkijoita yksinkertaisesti palkata samanarvoiseen työsuhteeseen, Pöyhtäri ihmettelee. Yliopiston stipendi tai apuraha ei takaa työtiloja, ei työterveyshuoltoa eikä varsinkaan vuosilomia. Projektiin palkattu tutkija on paremmassa asemassa. Mutta mitä vikaa opiskelijastatuksessa sitten olisi, kun on ateriatuki ja VR:n alennukset. ”Jatko-opiskelijat eivät saa näitä etuja, eivätkä nykyisin edes YTHS:n palveluita”, Pöyhtäri toteaa. Tatte, Utajatkot-ryhmä ja Tamy valmistelevat aiheesta kannanottoa, joka julkaistaan maaliskuussa.

roja jo ensi vuonna

Vararehtori Pertti Haapala

miksei yliopisto voi palkata jatkoopiskelijoita henkilökunnaksi? ”Koska he ovat opiskelijoita ja tekevät tutkintoaan. Eivät he ole työsuhteessa yliopistoon.” ”Ei tässä säästämisestä ole kysymys. Lakikin sanoo, että jatko-opiskelija on opiskelija. Joillakin on työsuhde yliopistoon, mutta silloin rahoitus tulee yliopiston ulkopuolelta.” ”Yliopisto antaa merkittävästi tukea jatko-opiskelijoille, emmekä Yliopiston jatko-opinnoista vas- me tietenkään halua polkea heitaava vararehtori Pertti Haapala, dän oikeuksiaan”, Haapala sanoo.

äs elt

äm i

inä olet? Mik ä

oi .fi fi

”Tohtoriopiskelijoita on nykyään liikaa. Karsinnan on oltava tiukempaa.”

?

Kevään aikana Tampereella uudistetaan tohtorikoulutuksen malli. Helmikuussa perustettiin tutkijakoulu, joka koordinoi jatkokoulutusta yliopistossa. Myös jatko-opintoihin pääsevien valintaa tiukennetaan. Nyt yliopistossa on reilut 1 800 jatkoopiskelijaa, joista vain reilut sata väittelee vuosittain. ”Tohtoriopiskelijoita on nykyisin liikaa. Laadullisen karsinnan on oltava tiukempaa, mutta tämä palvelee myös opiskelijan etua. Kun hän tulee valituksi tutkijakouluun, on hänellä selkeämpi suunnitelma tulevasta”, Haapala sanoo. Pöyhtärin mukaan tutkijakoulu, jatko-opintojen ohjauksen tehostaminen ja rahoituksen parantaminen ovat kaikki uudistuksia hyvään suuntaan, mutta niiden totetutusta pitää miettiä tarkemmin. ”Tasa-arvoinen kohtelu ja reilu palkkaus ovat etusijalla”, Pöyhtäri toteaa. Verna Leinonen TAMYN KANNANOTTO SIVULLA 26!

Ennen ja nyt Väitöskirjan tekoaika ennen keskimäärin 11 vuotta, uusi tavoite 4–5 vuotta. Tuoreen tohtorin keskimääräinen ikä on 41 vuotta, tavoite kolmenkympin kieppeillä.

Mitä vittua? Asuuko yliopiston vessoissa salasuihkuttelija? MIKÄ SINUA RASSAa YLIOPISTON KÄYTÄVILLÄ KULKIESSASI? VINKKAA AVIISI@uta.fi – OTAMME SELVÄÄ!

L

innan kurssikirjalukusalin miesten vessan ovessa lukee, ettei vessaa saa käyttää peseytymiseen, ja vielä englanniksi ”toilet is not a shower”. Aviisi kilautti tilapalvelupäällikkö Taina Vimparille selvittääkseen suihkukiellon arvoituksen.

ta suihkutilaksi vessaa ei kuiten- telijan henkilöllisyydestä tai kankaan ole tarkoitettu. Sehän kaik- sallisuudesta ei ole tietoa, mutta kien pitäisi sanomattakin ymmär- nyt tekstit on otettu pois. tää. Epäilläänkö, että joku kv-opiskelija on muuttanut lukusaliin?

En tiedä tällaisesta mitään. (Vimpari lupaa selvittää asian. Hetken Mikä on liiallista peseytymistä: kuluttua hän soittaa takaisin.) Josaako esimerkiksi alapesusuihkua ku henkilö kävi useamman kerran käyttää? suihkussa vessassa. Siivoojat herTotta kai bideesuihkua saa käyt- mostuivat, kun kaikki paperit oli tää. Sitähän varten ne ovat. Mut- käytetty ja lattia märkä. Suihkut-

Joudutaanko yliopiston tiloista usein poistamaan sinne majoittuvia henkilöitä?

Silloin tällöin tulee esille satunnaista majailua. Yliopiston tiloja ei ole tarkoitettu yöpymiseen. Sehän on turvallisuusriski. Yöllä auki olevat mikroluokat ovat työtiloja. Seppo Honkanen

KOMMENTOI WWW.AVIISI.FI Aviisi 11.3.2011

5

sin


AJAN HERMOLLA Ajan hermolla UTA-SPORT Talviliikuntaviikolla 7.–11. maaliskuuta opiskelijat ovat nauttineet liikunnan riemusta.

h

stuttaa? Ketä

ttää? Mit t k ii ä

ma ie

Komm www entoi .aviis i.fi aviisi @uta. fi

ei ole vielä muuttunut. Kurssit rullaavat entiseen malliin, pisteitä kertyy, jos on kertyäkseen, ja jotain ehkä opitaan samalla. Kaikessa hiljaisuudessa yksiköille on kuitenkin perustettu uudet verkkosivut, ja käytävien varsilta löytyvät uusien yksiköiden johtajien nimikylteillä varustetut huoneet. Verhojen takana puuhastellaan koko ajan. Toisaalla uudet kandiohjelmat on jo paketoitu, ja ollaan jo suunnittelemassa osaamisen myymistä Kiinaan. Muualla vielä tutustutaan hiljalleen uusiin kumppaneihin ja mietitään, että mitäs nyt. Petteri Kari

Schoolit eli yksiköt 1. tammikuuta schoolit perustettiin. Johtajat ja johtokunnat aloittivat. Sisäisiä organisaatioita kehitetään kuluvan vuoden ajan. Yksiköt päättävät uusien tutkintoohjelmien raameista 8. huhtikuuta mennessä. Uudet tutkinto-ohjelmat alkavat syyskuussa 2012.

6 Aviisi 11.3.2011

Heikki Hellman on entinen Helsingin Sanomien kulttuuritoimituksen esimies ja akateemisen maailman vanha konkari. Uudessa yksikössä on hänen mukaansa kaksi vahvaa alaa, journalistinen koulutus ja näyttelijäkoulutus. Hän toivoo, että tulevaisuudessa opiskelu painottuu median suuntaan maisterivaiheessa ja mainitsee esimerkiksi studiotyön mahdollisuudet. Hänen mukaansa opiskelijat revitään nyt ja tulevaisuudessa työelämään, ennen kuin he ehtivät edes valmistua.

Jukka Havu johtaja, Kieli-, käännösja kirjallisuustieteiden yksikkö Jukka Havu on johtajan roolin ohella myös romanisti, joka on hänen mielestään yhä harvinaisemmaksi käynyt ihmislaji. Hän uskoo, että yksikkö on kaikkein innovatiivisin ja tarjoaa johdonmukaisimman koulutuksen muihin Suomen vastaaviin yksiköihin verrattuna. Yksi tulevaisuuden visio on poikkitieteellinen tutkinto-ohjelma jonkin ulkopuolisen aineen kanssa. Yksikössä säilyy toki myös aineenopettajan sekä kääntäjän ja tulkin koulutus.

Risto Kunelius johtaja, Yhteiskuntaja kulttuuritieteiden yksikkö Journalistiikan professori, ISSS-yksikön johtaja ja yhteiskuntatieteiden tohtori Risto Kunelius näkee roolinsa schoolin johdossa yhdistäjänä. Hänen työnään on sovitella ja etsiä yksikön vanhat vahvuudet sekä uudet mahdollisuudet, joiden varassa yritetään edetä. Hän toivoisi, että uusi hallintorakenne madaltaisi aitoja eri aineiden välillä. Näin ihmiset tutustuisivat toisiinsa ja oppisivat toisiltaan tekemällä yhdessä. Ensimmäisten parin kuukauden aikana henki on ollut hyvä.

Kari-Jouko Räihä johtaja, Informaatiotieteiden yksikkö Tietojenkäsittelyopin professorin KariJouko Räihän kaikki aika menee schoolin johtamiseen. Hän näkee, että tulevaisuudessa yksikkö on vetovoimaisin omalla alallaan Suomessa. Erityisen menestynyt se tulee olemaan korkealaatuisessa tutkimuksessa, ja se sijoittuu kansainvälisesti ykkösluokkaan. Opiskelijoille hän haluaa tarjota työelämää ajatellen relevanttia koulutusta. Räihä toivoo, että 99 prosenttia heistä vielä työllistyisi.

Matti Lehto johtaja, Lääketieteen yksikkö Kirurgian professori Matti Lehto on tehnyt rehellistä lääkärin työtä pitkät tovit ja toiminut perustamansa tekonivelsairaalan johdossa vuosia ennen uutta pestiään. Hän toivoo, että opetus kehittyisi tulevaisuudessa enemmän kansainväliseen suuntaan ja samalla painotettaisiin uusia oppimismuotoja, kuten simulaatioopetusta ja virtuaalioppimista. Samalla hän vinkkaa, että Kaupin kampuksella tullaan näkemään myös rakenteellisia muutoksia. Uusia rakennuksia tulee ja vanhoista luovutaan.

Markku Sotarauta johtaja, Johtamistieteiden yksikkö Professori Markku Sotarauta on jo laittanut pyörät pyörimään. Hänen mukaansa yksikössä on 3 900 opiskelijaa, eli se on isompi kuin esimerkiksi Turun kauppakorkeakoulu. Tarkoitus on alkaa näkyä koon mukaisesti. Käytännössä on aikomus rakentaa kolme uutta tutkintoohjelmaa. Lisäksi suunnitellaan osaamisen myymistä Aasiaan. Viiden vuoden päästä tavoitteena on olla kärjessä kaupan, hallinnon ja politiikan koulutuksessa. Henki on ainakin hyvä!

r

Käytännössä opiskelijoiden elämä

Heikki Hellman johtaja, Viestinnän, median ja teatterin yksikkö

rassaa, mik ä

T

ampereen yliopisto siirtyi virallisesti uuteen hallintojärjestelmään vuoden 2011 alusta ja nimitti uusille tieteenalayksiköille johtajat. Uudistuksen on tarkoitus selventää hallintorakenteita ja samalla yhdenmukaistaa kandiohjelmia. Vaikka muutos ei ihan vetänyt vertoja arabimaailman kuohunnalle, ei se silti sujunut ongelmitta. Neuvottelut uusien tieteenalayksiköiden rakenteista pidettiin pääasiassa verhojen takana. Tämä nostikin kritiikkimyrskyn, koska oppilaat ja henkilökunta pidettiin pimennossa neuvottelujen etenemisestä. Lopulta kovan väännön jälkeen syntyi yhdeksän uutta tieteenalayksikköä.

m

ua sin

Tiedekunnat pyyhittiin historian hämärään, valta vaihtui ja uudet schoolpomot saivat huoneensa. Aviisi kysyi tuoreilta johtajilta, missä nyt mennään.

ua al

sinä olet? Mi tä kä iel

Schoolit syntyivät, mutta mitä nyt?

Juha Suoranta johtaja, Kasvatustieteiden yksikkö Hän on Juha Suoranta, ikää 45 vuotta. Tampereen pääkampuksella sijaitsevasta kasvatustieteiden yksiköstä valmistuu hänen mukaansa kasvatusalan maailmankansalaisia. Heillä on valmiudet tarkastella todellisuutta sivistyksellisestä ja kasvatuksellisesta näkökulmasta, rakentaa akateemista identiteettiä ja tutkia kasvatuksen ja yhteiskunnan ilmiöitä vastuullisesti. Lisäksi yksikön kasvatit vaikuttavat yhteiskunnalliseen keskusteluun ihmisten yhdenvertaisuutta ja ekologista elämäntapaa lisäten.

Pekka Rissanen johtaja, Terveystieteiden yksikkö Pekka Rissanen toimi terveystieteen laitoksen johtajana jo ennen kuin ryhtyi vetämään uutta tieteenalayksikköä. Hän kertoo, että on ollut luontevaa siirtyä vetämään schoolia, koska yhteistyö nykyisen yksikön sisällä on toiminut jo aikaisemmin. Visioiden toteuttaminen edistyy vauhdilla, sillä vuodesta 2012 eteenpäin hoito- ja kansanterveystieteen opiskelijoilla on yhteinen kandiohjelma. Hän uskoo, että myös gradupuolella tapahtuu tulevaisuudessa paljon integroitumista.

Hannu Hanhijärvi johtaja, Biolääketiet. teknologian yksikkö Kehitysjohtaja, dosentti, hammaslääketieteen tohtori Hannu Hanhijärvi työskentelee Kaupin kampuksella. Hänen mukaansa lähiajan tavoitteena on läheisempi yhteistyö Teknillisen korkeakoulun kanssa. Sopimusneuvottelut uuden laajennetun instituutin muodostamisesta ovat jo loppusuoralla. Valmisteilla olevan yksikön tavoitteena on kouluttaa biotekniikan alan kandidaatteja, maistereita ja diplomi-insinöörejä. Tavoitteena on aloittaa uusimuotoinen koulutusyhteistyö vuoden 2012 aikana.


Kerro meille uutisvinkki! aviisi@uta.fi | 050 - 36 12 853 TAMYPEDIA Avoin tietopankki ylioppilaskunnan tekemisistä osoitteessa www.tamy.fi/tamypedia. Niku Hooli

Asioiden oikea laita

Opintotuki on sidottava indeksiin!

KIRJOITTAJA on Erasmus-työharjoittelussa SAKSASSA

Myytävänä: (Erasmus)sika säkissä

KUVA: SEPPO HONKANEN

H

”Opintotuki on sidottava indeksiin!”, vaativat opiskelijat mielenosoituksessa Keskustorilla 1. maaliskuuta. Opintotuki on maaliskuun alusta alkaen ainoa vähimmäisetuus, jonka tasoa ei ole sidottu elinkustannusten kehitystä seuraavaan indeksiin. ”Karjala takaisin!”, intoutui joukkoon liittynyt keski-iän ylittänyt herrasmies vaatimaan ponnekkain äänenpainoin.

Timo Perälästä Tamyn koulutuspoliittinen sihteeri Tamyn koulutuspoliittiseksi

sihteeriksi on valittu fil. yo Timo Perälä, 29. Hän on tehtävästä innoissaan. ”Meneillään olevan koulutusuudistuksen seuraaminen ja siihen vaikuttaminen ovat tärkeimpiä asioita, joihin työaikaani käytän.” ”Tosin koposektoria on hoidettu niin hyvin, että näihin saappaisiin astuminen on hankalaa”, Perälä pohtii. Saappaat aiemmin täyttänyt Johanna Roihuvuo jäi äitiyslomalle helmikuun lopussa. Perälän pesti on vuoden kestävä sijaisuus.

?

Korkeakoulupaikkojen haku on nyt käynnissä Kevään yhteishaku yliopistoihin ja ammattikorkeakouluihin on käynnissä 12. huhtikuuta saakka. Yliopistoissa on tarjolla yhteensä 17 000 aloituspaikkaa. Ammattikorkeakouluissa aloituspaikkoja on nuorten haussa 19 000 ja aikuisten haussa 6300. Osoitteessa www.yliopistohaku.fi on palvelu, jonka kautta hakemukset yliopistoihin voi tehdä. Palvelua käytettäessä tarvitaan verkkopankkitunnukset tai sähköinen varmenne. Poikkeuksellisen lyhyt hakuaika on Sibelius-Akatemiaan, Teatterikorkeakouluun ja Tampereen yliopiston teatterityöhön. Hakemukset pitää jättää niihin jo 18. maaliskuuta mennessä.

aluatko ulkomaille töihin? Mikäpä olisi parempi tapa aloittaa kansainvälinen ura kuin suorittaa kansainvälinen työharjoittelu yliopiston kautta! Kannattaa kuitenkin muistaa, että perillä harjoittelupaikassa voi odottaa suurista lupauksista huolimatta ihan mikä tahansa. Enkä nyt tarkoita sitä, että työ on vähän kuivaa. Aloitin oman harjoitteluni helmikuussa. Alku oli jäätävä. Esimieheni ei tiennyt, kuka minä olen. Harjoittelupaikan toimistossa oli pöytä, yksi tulostin eikä juuri muuta. Meitä harjoittelijoita kehotettiin ottamaan omat tietokoneet töihin mukaan. Kysyin, mitä tapahtuu, jos käytössä ei ole omaa läppäriä. ”Sitten tätä harjoittelua ei voi suorittaa”, vastasi mies. Hieman myöhemmin kävi ilmi, että esimies ja hänen yhtiökumppaninsa olivat riitaantuneet päivää ennen minun ja kolmen muun uuden harjoittelijan saapumista. Yhtiökumppani – joka oli hoitanut kanssani kaikki käytännön asiat – oli lähtenyt nostelemaan ja vienyt mukanaan firman tietokoneet, taulutelevision ja kaikki suunnitelmat harjoittelijoita varten. Kahden miehen firmasta oli tullut yhden miehen ja kuuden Erasmus-harjoittelijan nyrkkipaja. Luvassa oli sekasortoa ja loputtomalta tuntuvia palavereja, jotka eivät koskaan johtaneet mihinkään. Ensimmäisen viikon työtehtäviin kuului muun muassa saksalaisen sisäoppilaitoksen ohjesäännöstön kääntämistä saksasta englanniksi. Sitä, miksi uutistoimistoksi itseään nimittävä yritys tällaisia palveluita tarjoaa, en ole vielä saanut tietää. Viikon kitkuttelun jälkeen oli lopulta pakko kysyä pomolta, tuleeko touhuun jotain järkeä, vai olisiko kuitenkin parempi vaikka hakea toista harjoittelupaikkaa tai alkaa silmäillä neljännen periodin opetusohjelmaa Tampereelta. En odottanut toimittajaharjoittelijan paikalta kuuta taivaalta, mutta työkokemusta on jo sen verran, että ihan mitä tahansa riemuidiootin hommaa en jaksaisi jäädä painamaan. Äijä oli niin pihalla, että tajusi vasta nyt kysyä minulta cv:täni ja työhistoriaani. Pitkien keskustelujen jälkeen päätin lopulta jäädä katsomaan, miten aloitteleva ”uutistoimisto” saataisiin pidettyä edes jotenkin jaloillaan. Nyt harjoittelun puolessavälissä koko juttu jo naurattaa. Työtehtävät ovat hieman selkiytyneet ja sekasortoisen yrityksen mukana luoviessa oppii siinäkin yhtä jos toista. Suosittelen silti tarkistamaan potentiaalisen harjoittelupaikan taustat juurta jaksain – mielellään jo ennen matkaan lähtöä!

Tutkittu juttu Taas on saatu selville uusia asioita maailmasta

Kännykän säteily vilkastuttaa aivotoimintaa!

Pitkä puhelu vaikuttaa kuin vaikuttaakin aivojen aineenvaihduntaan. Matkapuhelimen pitäminen korvalla 50 minuutin ajan lisää aineenvaihduntaa antennin lähettyvillä. Syöpävaaraa siitä ei pitäisi olla, mutta ei ole selvää, vaikuttaako vilkastunut aineenvaihdunta muulla tavoin haitallisesti. Yhdysvalloissa tehdyssä tutkimuksessa kuvattiin aivojen aktiivisuutta niin kutsutulla PET-kameralla. Koehenkilöitä oli 47. Kännykän sähkömagneettinen säteily ei vaikuttanut koko aivojen aineenvaihduntaan, mutta antennia lähinnä olevien aivoalueiden aktiivisuus kasvoi noin seitsemän prosenttia. Kasvu oli verrannollista käytetyn kentän tehoon. Aivot reagoivat siis kännykän radiosäteilyyn, mutta miten se lisää aineenvaihduntaa, on vielä epäselvää. Aiemmin on havaittu, että matkapuhelimen käyttö nostaa aivojen lämpötilaa noin asteella. Tutkimuksesta kertoi Jama, Suomessa Yle Tiede.

Informaatio cd-pinona yltäisi Kuun ohi!

Infoähky on totista totta. Ihmiskunta pystyi neljä vuotta sitten, vuonna 2007, tallentamaan 295 triljoonaa megatavua ja suorittamaan 6,4 triljoonaa MIPSiä eli miljoonaa käskynsuoritusta sekunnissa. ”Jos 295 eksatavua informaatiota tallennettaisiin cd-levyille ja kasattaisiin pinoksi, se yltäisi Maasta Kuun ohi”, vertasi asiaa kartoittanut Martin Hilbert UCLA:sta kollegoineen Tiede-lehdessä. Ihmiskunnan teknologinen muisti on nyt lähes kokonaan digitoitu. Vuonna 2000 tallennetusta tiedosta oli vielä 75 prosenttia analogista, kun vuonna 2007 siitä oli digitaalisena jo 94 prosenttia. Vaikka tietoa on valtavasti, sitä on silti vähemmän kuin aikuisen ihmisen dna:ssa. Tutkimuksen julkaisi Science Express, Suomessa WWW.AVIISI.FI Aviisi 11.3.2011 siitä kertoiKOMMENTOI Tiede.fi.

7


Facebook ja Google tiet채v채t sinusta kaiken Sosiaalinen media on auttanut arabidiktaattorien kaatamisessa, mutta verkon j채ttil채iset ovat itse melkoisia yksinvaltiaita.

8 Aviisi 11.3.2011


VERNA LEINONEN, TEKSTI & TERO KOSKELA, GRAFIIKKA

G

oogle ja Facebook. Siinä nykyisen nettiuniversumin kaksi klikatuinta kuningasta Alexa.comsivuston mukaan. Google tarjoaa kaikenlaisia palveluita, muun muassa rajattomasti sähköpostitilaa ja Office-paketin ohjelmien, eli Wordin, Powerpointin ja Excelin, kaltaisia ohjelmia netissä. Google tietää, mistä me puhumme, koska se tietää, missä päin mitäkin asioita googletetaan. Facebook on raivoisa haastaja. Nykyisin sen arvo lasketaan kymmenissä miljardeissa. Alexa.com kertoo, että Facebookissa hengaillaan kerrallaan keskimäärin 32 minuuttia. Luvut varmasti miellyttävät Facebookin isää Zuckerbergin Markia. Helsingin yliopiston tietojenkäsittelytieteen professori Jussi Kangasharjun mukaan Facebookia ollaan kehittämässä siihen suuntaan, että tulevaisuudessa se toimisi netin käyttöalustana. Kun käyttäjä avaisi nettiselaimen, hän loggautuisi heti sisään Facebookiin. Facebookista löytyisivät kaikki työkalut kommunikointiin ja siellä jaettaisiin kaikki linkit. Käyttäjä ei enää tarvitsisi muita käyttöliittymiä. Netissä mikään ei ole viatonta, surffaaminen vähiten. Vaikka käyttäjää ei ehkä pystytä identifioimaan, jättää hän jälkeensä kaikenlaista tunnistetietoa. Haittaako se? Googlen ja Facebookin palvelut ovat ilmaiseksi saatavilla ja helppokäyttöisiä, hienoa! Mutta pitääkö pelätä, kun niitä hallinnoi kaksi yhdysvaltalaista yritystä? Google elää mainostuloilla, myös Facebook tienaa niillä. Me jaamme näiden yritysten tarjoamilla alustoilla koko elämämme. ”Jokaisella Suomen kansalaisella on oikeus luottamukselliseen sähköiseen viestintään”, sanotaan Viestintäviraston sivuilla. Se tarkoittaa, ettei kukaan saa onkia tietoja viestinnästä, esimerkiksi sähköpostista tai vaikka inboxviesteistä. Ei itse viestejä eikä edes tunnistustietoja. Näin sanoo Suomen laki. Netillä ei kuitenkaan ole rajoja. Viestintäviraston alaisena toimii kansallinen tietoturvaviranomainen, cert.fi. Siellä työskentelevä tietoturvaasiantuntija Antti Kiuru kertoo, että netissä tietoa kalastellaan monin keinoin. Niin sanotuilla seurantaevästeillä (trace cookie) voidaan seurata klikkausten polkua, eli kaikkia sivuja, joilla sama käyttäjä vierailee. Jos selaimen evästeitä ei poista, seuraaminen voi

Kun surffaat Facebookiin loggautuneena, voi Facebook tallentaa myös sivuhistoriasi. Se voi tietää sinusta kaiken, aivan kaiken.

jatkua iät ajat. On firmoja, jotka myyvät näiden seurantaevästeiden tietoja eteenpäin. Sivuhistoriaakin enemmän kertovat sähköpostit, haut, inbox-viestit ja statuspäivitykset. Yhdessä ne ovat suorastaan kartta käyttäjän mielenmaisemasta, e-jalanjälki. “When you access Facebook from a computer, mobile phone, or other device, we may collect information from that device about your browser type, location, and IP address, as well as the pages you visit”, kerrotaan Facebookin yksityisyysasetuksissa. Eli kun surffaat Facebookiin loggautuneena, voi Facebook tallentaa myös sivuhistoriasi. Netissä ansaitaan erilaisella periSe voi tietää sinusta kaiken, aivan aatteella kuin tosimaailmassa. Netiskaiken. sä tuote on ilmainen, ja käyttäjistä itTietoturva-asiantuntija Kiuru ja pro- sestään tulee kauppatavaraa. Google fessori Kangasharju ovat molemmat ja Facebook keräävät tietoja, jotta ne tietämättömiä siitä, mihin ja kuinka voivat myydä niitä eteenpäin mainospitkäksi aikaa näitä tietoja voidaan tajille. tallentaa. On nerokasta luoda palvelu, johon ”Veikkaan, ettei Facebook itsekään ihmiset loggautuvat vapaaehtoisesti ja tiedä, mihin ne kaikkea tietoa tarvitse- antavat itsestään roppakaupalla tietovat, mutta ne säilövät sitä varmuuden ja. vuoksi. Jotkut tiedot on helppo kerätä talteen, joten miksipä niitä ei sitten ke- Facebookia on jatkuvasti syytetty käyttäjien yksityisyyden polkemisesrättäisi”, Kangasharju sanoo. ”Google tietää, minkälaisen tietovuo- ta. Viime keväänä yritys ilmoitti alkaren päällä se istuu, joten se on hyvin vansa myydä henkilökohtaisia tietotarkka yksityisyyden suojelemisesta”, ja eteenpäin mainostajille. Kauppa peruuntui siitä nousseen kohun myötä ja Kiuru toteaa. Hänen mukaansa Google analysoi naarmutti firman imagoa. Kohun jälkeen toimittaja Ville Matitietoa vain automatiikan avulla. Kuolevaiset eivät tietoharkkoja pääse pyö- lainen arvioi Voimassa, että koska Facebook on ensimmäinen jättiläinen sorittelemään. Tietoturva-asiantuntija Kiuru ei siaalisen median kentällä, se saa kirkuitenkaan allekirjoita ajatusta, että joittaa itse omat sääntönsä. Nettikansa ei vielä osaa vaatia vapautta ensimnettijättiläiset vakoilisivat meitä. ”Ei se ole bisnekselle kannattavaa. mäisen tyrannin kourista, mutta MaYlipäätään netissä kalastellaan tietoa, tilaisen mukaan pinna alkaa olla kirejonka voi jotenkin muuttaa rahaksi”, ällä. ”Jos Facebook lähtisi julkaisemaan hän toteaa. Esimerkiksi sähköpostien salasano- yksityisiä viestejä, käyttäjät raivostuija ei urkita siksi, että päästäisiin luke- sivat, ja nousisi sellainen melu, että jo maan posteja vaan siksi, että osoitetta se riittäisi siihen, että yritys peruisi voitaisiin käyttää roskapostin lähettä- kaupan,” Kangasharju uskoo. Loppujen lopuksi Facebook on käytmiseen. täjien armoilla. Se menestyy siksi, että siellä ovat kaikki, tai ainakin 600 miljoonaa ihmistä maailmanlaajuisesti. Samasta syystä kilpailevat sosiaaliset mediat eivät ole päässeet yhtä kovaan asemaan. Esimerkiksi vapaaseen lähdekoodiin perustuva Diaspora floppasi. Verkosto ei ole verkosto, jos siellä on yksinään. Kiurun mukaan Facebook on jo ymmärtänyt, kuinka tärkeää asiakaskunnan tyytyväisyys on. Onhan se muun muassa antanut omistusoikeuden kaikkeen sisältöön käyttäjille itselleen takaisin. Mutta sopimusten pykäliä voi aina muuttaa, mielivaltaisesti, tilanteen mukaan. ”Netissä tulee ja menee ilmiöitä, ja ykkösenä pysyminen on rankkaa. On-

Google elää mainostuloilla, ja myös Facebook tienaa niillä. Me jaamme näiden yritysten tarjoamilla alustoilla koko elämämme.

ko Facebookia edes olemassa kymmenen vuoden kuluttua? Jos on, millaiset ovat sen käyttöehdot”, Kangasharju kysyy. Kangasharjun mukaan yrityskaupat voisivat uhata käyttäjien tietoturvaa. Jos Facebook pitää huolta käyttäjiensä yksityisyydestä, tekeekö uusi omistaja saman? Tietovuotoja suurempi uhka olemme

me itse. Tätä mieltä ovat sekä tietoturva-asiantuntija Kiuru että professori Kangasharju. ”Pitää olla valmis siihen, että kaikki nettiin laitettu tieto voi joskus tulla julkiseksi”, Kiuru sanoo. Hän pitääkin profiilivarkautta suurempana uhkana kuin yrityksen tekemää tietourkintaa tai tietojen myymistä. ”Jos Facebookin tunnus ja salasana saadaan urkittua, voi joku ihan kiusallaan julkaista yksityisiksi tarkoitettuja tietoja”, Kiuru sanoo. Vaikka tiliä ei varastettaisikaan, voi ajattelemattomasti jaettu tieto koitua kohtalokkaaksi. Jo nyt työntekijät ovat saaneet potkuja Facebook-tilitysten takia; pomo tuskin on tilityksiä itse löytänyt, vaan ne on joku toimittanut. Kangasharju uskoo lakien voimaan. ”Ollaan menossa siihen suuntaan, että ihmisiä suojellaan, ettei nettimokia voi ikuisesti käyttää ihmistä vastaan”, hän toteaa. Nyt työhaastatteluissa on kiellettyä kysyä uskonnosta tai vauvantekoaikeista. Tulevaisuudessa kieltolistalla on ehkä myös työnhakijan googlaaminen tai hänen Facebook-profiilinsa tutkaileminen. Kangasharjun mukaan elämme nettiarjen oppipoika-aikoja. ”Normaalielämän käyttäytymissäännöt ovat syntyneet tuhansien vuosien aikana. Netti on ollut tavallisten ihmisten käytössä vasta reilut kymmenen vuotta. Nyt joudumme opettelemaan uusille tavoille, kantapään kautta.” ”Toivottavasti tämä herättää ihmiset ajattelemaan”, Kangasharju sanoo.

Suojele itseäsi! Päivitä aina kaikki ohjelmistot, ja pidä virustorjunta ajan tasalla. Älä pidä samoja salasanoja eri palveluissa, ja vaihda salasanoja silloin tällöin. E-jalanjälkesi pienenee parhaiten, kun mietit, mitä julkaiset. Selaa Facebookia https-yhteyden eli salatun yhteyden kautta. Jos haluat tietää, mitä tietoja sinusta on säilössä Facebookissa, voit ladata ne itsellesi. Se onnistuu käyttäjätilin asetusten kautta.

KOMMENTOI WWW.AVIISI.FI Aviisi 11.3.2011

9


Crowdsourcing mu

Kansalliskirjaston arkiston digitoiminen tai tuhansien logojen suunnitteleminen hetkessä ei ku VILLE ILKKALA, TEKSTI & TERO KOSKELA, GRAFIIKKA

C

rowdsourcing eli yleisöosallisuus tarkoittaa jonkin tehtävän ulkoistamista ennalta määrittelemättömälle joukolle. Yleisöosallisuus ilmenee monilla eri tavoilla, mutta digitaalisuus, internet ja sosiaalinen media näyttelevät siinä suurta osaa tarjoamalla ensimmäistä kertaa kaikille tulotasoon tai kansalaisuuteen katsomatta pääsyn yhteisen tiedon äärelle. Yleisöosallisuuden selkeimpiä esimerkkejä on kaksi. Ensimmäinen on suuren projektin jakaminen pieniin osiin, joita useat henkilöt suorittavat. Esimerkistä käy Digitalkoot-projekti, jossa Kansalliskirjaston arkistojen miljoonia sanomalehtisivuja digitoidaan luettavaan ja haettavaan muotoon tietokoneen lisäksi tuhansien ihmisten voimin. Toisessa esimerkissä useat henkilöt tekevät yhden tehtävän useaan kertaan, ja näistä valitaan yksi suoritus, joka oikeuttaa palkkioon. Hyviä esimerkkejä tästä ovat erilaiset suunnittelukilpailut, joissa yrityksen logon graafisen suunnittelun tekevät tuhannet suunnittelijat yhtä aikaa. Parhaan ehdotuksen tekijälle maksetaan palkkio, ja loput jäävät ilman minkäänlaista korvausta. Crowdsourcing herättää nopeasti ajateltuna paljon ristiriitaisia tunteita. Kokonaiset ammattikunnat ovat vaarassa, kun työtä ei enää tarvitse teettää parhaiten tarjouspyyntöön vas-

10 Aviisi 11.3.2011

tanneella ammattilaisella. Työpaikat karkaavat, ei vain omalta vaan kaikilta seuduilta, kun projekti ei työllistäkään suurta paikallista joukkoa ihmisiä, vaan työ hajaantuu pahimmassa tapauksessa ilmaiseksi teetettävinä pikkutehtävinä ympäri maailmaa. Onko asia sitten näin? Laaja termi pitää kahden esitetyn esimerkin lisäksi sisällään niin monta erilaista päämäärää ja tapaa tehdä asioita, että suoraan hyväksi tai pahaksi yleisöosallisuutta ei voi leimata. Ensimmäistä esimerkkiä yleisöosallisuudesta toteuttaa Helsingissä ja Tampereella toimiva Microtask Oy. Yritys aloitti helmikuun alussa valtavan urakan nimeltään Digitalkoot. Kansalliskirjaston arkistojen muuttamisen digitaalisesti luettavaan ja haettavaan muotoon hoitaa pääasiassa tietokone, mutta tekstin oikeellisuutta ja virheiden korjausta varten Microtask on toteuttanut kaksi selainpohjaista peliä. Ensimmäisessä kuvana olevien sanojen tekstisisältöä verrataan koneen tekemään arvaukseen. Pelissä vääriksi arvauksiksi todetut sanat siirtyvät toiseen peliin, jossa kuvana olevan sanan sisältö kirjoitetaan. Myyrien pelastamiseen keskittyviä pelejä on helppoa ja hauskaa pelata, eikä heti tule ajatelleeksi, että tekee samalla ihan oikeaa työtä. ”Olen tehnyt aikaisemmin töitä mobiilisovellusten parissa ja samalla miettinyt, miten työtä voisi tehdä kännykällä. Hallituksen puheenjohtaja Ville Miettinen puolestaan valokuvaa paljon, ja hän toivoi palvelua, joka tekisi kuvien tunnistamisen ja merkitse-

Alle tuhannen euron palkintorahalla yritys sai 2 114 logoehdotusta sadoilta eri suunnittelijoita.

misen hänen puolestaan”, Microtask Oy:n teknologiajohtaja Otto Chrons kertoo yrityksen synnystä. Tällä hetkellä Digitalkoiden urakan kohteena ovat 1800-luvun lopun Aamulehdet. Yhteensä noin kuukaudessa on jo lahjoitettu lähes kaksi miljoonaa yhden sanan oikeellisuuteen vaikuttavaa työn hitusta eli noin 1700 työtuntia. Yritys tarjoaa palveluinaan esimerkiksi virastojen suurten, käsinkirjoitettujen lomakevuorten muuttamista sähköiseen muotoon. Digitalkoissa työ tehdään vapaaehtoisesti hauskaan peliin piilotettuna, eikä työn tekeminen tunnu lainkaan työtä. Lomakkeiden parissa ahertavat ihmiset saavat kuitenkin työlleen konkreettista vastinetta. Oikean rahan siirtäminen hajautetulle työvoimalle on koko yleisöosallisuuden ongelma. Verotus, eläkemaksut, työsuhdeasiat ja yksittäisten korvausten pieni koko hankaloittavat

maksuliikennettä jopa mahdottomuuteen asti. Vastaavanlaisten pienten töiden teettämiseen tarkoitettu Amazonin Mechanical Turk -palvelu on vuoden 2005 jälkeen saanut aikaiseksi toimivan palkanmaksun Yhdysvaltojen lisäksi ainoastaan Intiassa. Muissa maissa työskentelevät saavat vastineeksi etuseteleitä, joilla voi ostaa Amazonin tuotteita. Chrons suunnittelee erilaisia uusia ansaintalogiikoita työntekijöiden palkitsemiseen. Rahan siirtäminen kehittyvään maahan ja useisiin eri kohteisiin on haastavaa. Käytännössä palkanmaksu vaatii vähintään paikallisen kumppanin. Koska työ tehdään usein puhelimella, puheaika voi olla ratkaisu tulonsiirtoon. ”Voimme tehdä paikallisen puhelinoperaattorin kanssa sopimuksen, jolloin esimerkiksi myyräpeliä pelaamalla käyttäjä tienaa itselleen lisää puheaikaa. Ratkaisu sopii Afrikkaan, missä monissa maissa prepaid-muodossa olevasta puheajasta on tullut jopa rinnakkaisvaluutta”, Chrons kertoo. Täysin vastakkaisen yleisöosallisuu-

den koulukunnan edustaja 99designs. com on yksi maailman suosituimmista graafiseen suunnitteluun keskittyvistä yleisöosallisuuspalveluista. Palveluun kirjoitetaan kuvaus esimerkiksi logon tai graafisen ilmeen vaatimuksista, lisätään mukaan palkkiosumma ja graafisten suunnittelijoiden ympäri maailmaa tekemiä ehdotuksia alkaa ilmaantua jo muutamassa tunnissa. Media-alan ammattilaisten konsulttitoimisto Sulava teetti logonsa palve-


uuttaa maailmaa

uulosta helpolta hommalta. Paitsi kun käyttöön valjastetaan valtava määrä ihmisiä.

Kuvakaappaus myyräpelistä Digitalkoot-projektin crowdsourcingpelissä pelastetaan myyriä kirjoittamalla skannattujen sanomalehtien sanoja.

lussa. Alle tuhannen euron palkintorahalla yritys sai 2 114 logoehdotusta sadoilta eri suunnittelijoita. Sulavan perustajajäsen ja logohankinnasta vastannut Petteri Kankkunen ei kuitenkaan koe, että graafisten suunnittelijoiden ammattikunta katoaa yleisöosallistumispalveluiden myötä. ”Yleisöosallisuus teettää yllättävän paljon työtä tilaajan näkökulmasta, sillä toimeksiannon kuvauksen teko ja tuhansien ehdotusten arvostelu ovat olennaisia onnistuneen lopputuloksen saavuttamiseksi. Siksi yleisöosallistaminen ei ole suinkaan aina paras vaihtoehto työn toteuttamiseen”, Kankkunen kertoo. Sulavan logon tekijä ei suinkaan kadonnut nimettömänä bittiavaruuteen heti rahan ja logon vaihdettua omistajaa. ”Meidän logomme suunnitteli kanadalainen nainen nimeltään Jessica Nitch. Usein yleisöosallisuuspal-

veluissa suunnittelijat ajattelevat logon toimivan sisäänheittäjänä tiiviimpään yhteistyöhön yrityksen kanssa. Samalla se tarjoaa paikallisille suunnittelijoille mahdollisuuden toimia kansainvälisten asiakkaiden kanssa”, Kankkunen kertoo. Sulava ei jatka laajempaa yhteistyötä logosuunnittelijansa kanssa omien mainostoimistokontaktiensa takia. Mitä kaikkea muuta yleisöosallisuus voi sitten tarkoittaa? Uusi termi kattaa alleen suuren määrän vanhoja tapoja tehdä asioita yhdessä, joten lista ei ole aivan lyhyt. Jos esimerkiksi olet koskaan osallistunut rahakeräykseen jonkin yhteisen hankinnan puolesta, olet osallistunut yleisöosalliseen tapaan ostaa. Ryhmätarjouksiin erikoistunut yhdysvaltalaisyritys Groupon markkinoi internetissä tarjouksia, jotka toteutuvat vain, jos riittävän suuri määrä käyttäjiä ostaa sen. Jos riittävää määrää ostoja ei tule, ostajille palautetaan rahat takaisin. Nimi on väännös englannin kielen sanasta ”group coupon”, suomeksi ryhmäkuponki. Entäpä vielä muuta? Tampereen yliopiston politiikan tutkimuksen laitoksen tutkija Jarmo Rinne vahvistaa yleisöosallisuudeksi myös vanhan tavan vaikuttaa asioihin: äänestämisen. Ehdokkaan läpimeno on tuhansien ennalta määrittämättömien henkilöiden yhden pienen teon, äänestämisen, tulos. Politiikassa yleisöosallisuus on sosiaalisen median myötä alkanut tarkoittaa muutakin kuin äänestämistä. Vuoden 2008 Yhdysvaltojen presidentin-

Kun teollisuus on Kiinassa ja digitaalinen liiketoiminta onkin yhtäkkiä ilmaista, niin millä nyt tienataan? Tohtori Kari Lohivesi

vaaleissa valitulla Barack Obamalla oli 2,2 miljoonaa Facebook-fania, kun John McCainilla oli vain puoli miljoonaa. Pelkkää tykkää-napin painamista ei luulisi vielä yleisöosallisuudeksi, mutta Rinne on toista mieltä. ”Oikeastaan jokainen Facebookin kannatusryhmään liittynyt tekee osaltaan vapaaehtoistyötä aiheuttaen lumipalloefektin, jolla ehdokkaan viesti välittyy”, Rinne kertoo. Wikileaksin kaltaiset paljastussivustot ovat Rinteen mielestä toinen merkittävä yleisöosallisuuden ilmentymä politiikassa. Itse sivuston ylläpitäjä ei maksa kenellekään vuodoista, vaan tietoja vuotavat henkilöt toimivat vapaaehtoisesti avoimuuden ja yhteisen hyvän nimissä. Digitaalisuus on muuttanut perinteistä liiketoimintaa, sillä se mahdollistaa aivan uusia asioita. Aikaisemmin liiketoiminnan yhtälö muodostui kahdesta erilaisesta kuluerästä: kiinteis-

tä kustannuksista, kuten tehtaiden ja työntekijöiden palkoista, sekä muuttuvista kustannuksista, eli raaka-aineista. Nyt yhtälön jälkimmäinen osa on pudonnut pois. Digitaalista tuotetta voidaan kopioida loputtomiin käytännössä ilman lisähintaa. ”Yritykset ovat kuvitelleet, että kaikki tulo kiinteiden kustannusten ylittämisen jälkeen olisi puhdasta voittoa. Tämä ei kuitenkaan pidä paikkansa, sillä pian voittoputken alettua digitaalinen tuote muuttuu ilmaiseksi”, kauppatieteiden tohtori ja MBA-ohjelman johtaja Kari Lohivesi Tampereen yliopistosta kertoo. Yritys tuo tuotteensa rinnalle Spotifyn kaltaisen karsitun ilmaisversion, sellainen tehdään vapaaehtoisvoimin tai tuote hakkeroidaan, ja sitä jaetaan internetissä kaikille halukkaille. Lohivesi käyttää ilmaistuotteesta nimeä freemium. Hänellä ei ole yleisöosallisuudesta yhtä ruusuista kuvaa kuin muilla. ”Olemme investoineet itsemme metsään. Kun kukaan ei halua olla tekemisissä raaka-aineiden kanssa, teollisuus on Kiinassa ja tämä viimeisin, digitaalinen liiketoiminta onkin yhtäkkiä ilmaista, niin millä nyt tienataan?”, Lohivesi sanoo. ”Yleisöosallistuminen on paniikkiin joutuneiden yritysten hätäkeino pelastaa itsensä. Voin kuvitella Nokian laittamassa ilmoille tällaisen yleisöosallisuuskisan, jolla haetaan uutta Applen tappajaa. Mutta koska kaikilla on yhdenvertainen pääsy tietoon, niin länsimaat ovat ensimmäistä kertaa täysin samalla viivalla kehittyvien maiden kanssa.”

KOMMENTOI WWW.AVIISI.FI Aviisi 11.3.2011

11


Kuin paperilehteä h

Nyt Aviisia voi selata myös näköislehtenä. Eikä pelkästään uusia numeroita – näköislehten

I

ok-tykkääjää! Aviisilla on jo yli 800 Facebo iiriin. erip kav isin Avi sä ees Liity ihm

so luuta on lakaissut Aviisin verkkosivut on uuteen uskoon. Merkittävä uudistus on näköislehti, jota voi selata suoraan Aviisi.fi:n etusivulla. ”Vaikka paperilehti on lyömätön käyttöliittymä, kunnollista näköislehtisovellusta selatessa saavuttaa jo hyvän lukutunnelman”, päätoimittaja Seppo Honkanen miettii. ”Alkaa olla niin, että verkko vie ja paperi vikisee.”

Aviisia voi selata yllättävän kätevänä näköislehtenä suoraan Aviisi.fi:n etusivulla. Kun lehteä klikkaa, se aukeaa koko ruudun kokoiseksi. Aiemmat numerot löytyvät näköislehtiarkistosta.

issuu.com/aviisi Koko Aviisin sisältö on edelleen luettavissa myös perinteisinä verkkojuttuina. Yläpalkin Arkisto-linkistä löydät aiemmat tällä vuosituhannella ilmestyneet numerot.

WWW.AVIISI.FI

Miltä taulutietokone tuntuu?

Sormella ohjattavat laitteet ovat tulev Aviisi testasi Samsungin Galaxy Tab -taulutietokoneen. Siitä jäi ristiriitainen vaikutelma.

T

aulutietokoneet, kuten tabletin puolivirallinen tönkkösuomennos kuuluu, ovat heti kättelyssä mukavia hypisteltäviä. Lyön vetoa, että läppäreille käy ennen pitkää kuin Nokian kännyköille: hauskat kosketusnäyttövimpaimet jyräävät ne paitsioon. Applen Ipad aloitti reilu vuosi sitten trendin, jonka tuloksena markkinoille tulvii eri valmistajien taulutietokoneita. Samsungin Galaxy Tab on ainakin toistaiseksi Ipadin kilpailijoista varteenotettavin. Laitetta voisi kuvailla ylisuureksi, järkälemäiseksi älypuhelimeksi. Se pyörii samalla Androidkäyttöjärjestelmällä kuin esimerkiksi Samsungin kännykät. Ja kyllä, Galaxy Tabilla voi myös soittaa. Mutta hetkinen. Sillä ei voi kunnolla kirjoittaa. Jo lyhyen Facebook-statuksen näppäileminen on vaivalloista touhua. Liikkuvan kuvan katseleminen Tabilta on ihan mukavaa, mut-

12 Aviisi 11.3.2011

ta seitsemän tuuman näyttö on laajakuvatelevisioon tottuneelle ärsyttävän pieni. Toisaalta taskussa kuljetettavaksi laite on kokonsa vuoksi hieman liian suuri. Lisäksi se on yllättävän paksu ja painava. Eivätkä puutteet siihen lopu. Pöydällä Tabia on vaikea saada hyvään katselukulmaan. Automaattisesti oikein päin kääntyvä näyttö tuntuu aluksi hienolta keksinnöltä – laitteen voi kääntää miten päin tahansa, ja kuva ei koskaan ole nurin päin. Mutta kun laitetta käyttää makuuasennossa, hienolta tuntunut ominaisuus muuttuukin pirun tekosiksi: pieni liikahdus ja kuva on ylösalaisin. Suuri puute ovat huonot liitäntämahdollisuudet. Esimerkiksi usb-liitin Tabista puuttuu kokonaan. Kaipasin myös mahdollisuutta kytkeä Tabiin helposti PC:n näppäimistö, sillä kunnollinen kirjoitusominaisuus laajentaisi laitteen käyttömahdollisuuk-

sia huomattavasti. Miinusta Tab saa myös virheilmoituksista, joita se heittelee pahimmillaan melkein Windowsin malliin. Helmikuussa Samsung julkaisi Tabin isoveljen, jossa ruudun koko on kasvanut reiluun 10 tuumaan. Uuden version pitäisi saapua kauppojen tiskeille kesäkuussa. Parhaiten Galaxy Tab sopii pikaiseen netissä surffaamiseen tai liikkuvan kuvan katseluun esimerkiksi junassa, sängyssä tai sohvan pohjalla. Keittiön pöydällä lepäävästä taulutietokoneesta voi vilkaista sämpyläreseptin, tarkistaa uutiset ja Facebook-kuulumiset tai katsoa keilahallin paikan. Toisin kuin Ipad, laite tukee Flashia, joten jotakuinkin kaikki sivut toimivat jouhevasti. Täyteen ladattu akku riittää yllättävän pitkään surffailuun tai muuhun sisällön pyörittämiseen. Android 2.2 -käyttöjärjestelmälle

saa ladattua loputtoman määrän sovelluksia, joilla Tabin voi personoida haluamakseen. Monet niistä ovat ladattavissa ilmaiseksi. Omituisin testaamani innovaatio taisi olla kameran avulla toimiva sykemittari. Kaikesta

epäkäytännöllisyydestään

huolimatta Galaxy Tab on miellyttävä laite. Se on myös käytännöllinen, kunhan sitä käyttää tarkoitukseen, johon se järkevästi soveltuu. Kun annoin laitteen isäni testattavaksi, hän löysi hetkessä Google Earthista tutut Italian maisemat. Tabin käyttöjärjestelmä on niin järkevä, että hän pyöritteli ja zoomaili satelliittikuvia ruudulla ilman sen suurempaa opettelua. ”Onhan se hienoa, kun sormella voi laittaa maapallon pyörimään!”, isäni totesi. Tuo tunne on kosketusnäyttöjen suurin vahvuus. Eräästä taulutietokoneiden tär-


hypistelisi

Opiskelijaetuna -5% tuotteista/palveluista!

nä myös Aviisi vuodelta 1968! Tykkää Aviisista – edes Facebookissa.

facebook.com/aviisi Vinkkaa uutisesta. Kerro juttuidea. Hauku. Kehu. Paljasta. Klikkaamalla palautelaatikkoa voit näppäillä toimitukselle viestin myös anonyymisti.

Aviisin blogissa lehden kolumnit, näkökulmat, kommentit ja muuta mielipiteellistä sisältöä.

aviisi.wordpress.com Selaa näköislehtenä Aviisia vuodelta 1968! Lue myös, kuinka Aviisia vuosina 1966–1970 päätoimittanut Jouko Raivio muistelee kultaista 60-lukua. ” Aviisi kalisteli sapelia vähän joka suuntaan. Myös Urho Kekkosesta saatiin lehdelle pysyvä vihamies, kolumnisti Eero Silvasti kun paljasti, että Suomen Kuvalehden salaperäinen Liimatainen oli kukas muu kuin Urkki.”

www.paklaamo.fi Hallituskatu 17, Tampere • (03) 211 0121

Trendikkäät, värikkäät, upeat Etnia Barcelonat nyt meillä!

Linkit muihin Tampereen yliopiston tiedotusvälineisiin ja blogeihin.

vaisuuden paperia keästä ominaisuudesta ei usein puhuta, mutta nyt puhutaan. Taulutietokone tunkeutuu paperilehden viimeiselle yksinvaltaisesti hallitsemalle alueelle: vessaan. Tabia voi käyttää myös pöntöllä istuessa (älkää kertoko tätä tyttöystävälleni). Tuleeko minulle ikävä Galaxy Tabia sitä pari viikkoa kokeiltuani? Hieman. Ostaisinko Tabin itselleni? En. Omistan kosketusnäytöllisen älypuhelimen ja perusläppärin. Niiden rinnalle Tab ei tuo riittävästi lisäarvoa. Mutta tulevaisuudessa taulutietokoneiden lastentaudit ovat menneisyyttä. Silloin me kaikki hankimme niitä aivan kuin kännyköitä tai läppäreitä nykyään. Seppo Honkanen Samsung Galaxy tab, Mitat 190 × 120 × 12 mm, Paino 380 grammaa, Näyttö 7 tuumaa, Resoluutio 1024 x 600, Prosessori 1GHz, HINTA noin 500 euroa

Taulutietokoneet Taulutietokone (engl. tablet personal computer - tablet PC) on kannettavien tietokoneiden alaluokka. Ne ovat kosketusnäytöllisiä laitteita, joita ohjataan joko sormin tai osoitinkynällä. Analyytikot veikkaavat kuluvasta vuodesta taulutietokoneiden esiinmarssia.

LUOTETTAVA, LAADUKAS, KOTIMAINEN. www.fennooptiikka.fi

Menburin juhlakengat abeille -15%

Applen Ipad ehti komeilla viime vuonna pitkään taulutietokonemarkkinoiden ykkösenä, mutta tänä vuonna se saa seurakseen lukuisia uusia kilpailijoita eri valmistajilta. Helsingin Sanomat piti joulukuussa 2010 kilpailun, jossa etsittiin uutta nimeä taulutietokoneelle. Toimitus valitsi 11 900 nimiehdotuksen joukosta sanan ”sormitietokone”. Toistaiseksi sana ei ole saavuttanut yleistä suosiota.

Piubello Verkatehtaankatu 8, 33100 Tampere KOMMENTOI WWW.AVIISI.FI Aviisi 11.3.2011 www.piubello.fi

13


Älykynä soittaa piirrettyä pianoa Livescribe Echo muuttaa paperin kosketusnäytöksi. Kyseessä on kuulakärkikynä, jota ei meinaa uskoa todeksi. Älykynässä on myös näyttö, jota sovellukset hyödyntävät.

Kynän kärjessä on kuulakärjen lisäksi kamera, joka kuvaa kynän liikkeet.

Mikrofoni ja kaiutin.

SEPPO HONKANEN, TEKSTI & KUVA

Jos kirjoittaa siistejä kirjaimia, muistiinpanot voi muuntaa erillisellä ohjelmalla tekstitiedostoksi. Periaatteessa olisin voinut kirjoittaa tämänkin jutun kynällä paperille, mutta tunnustan: näppäimistö vei voiton. Kädessä Livescribe Echo on melko passeli pötkylä. Kirjoittaminen sujuu Kynään voi myös ladata lisää sovel- mukavasti, vaikka laite on hieman taluksia samaan tapaan kuin älypuheli- vallista kuulakärkikynää paksumpi. miin. Hyödyllisimmästä päästä lieneTyperää Livescribe Echossa on se, että vät käsialan tunnistukseen ja kääntäLIVESCRIBE ECHO, HINTA n. 200 euroa, www.livescribe.com tavallinen paperi ei kelpaa. Kynä ym- miseen liittyvät apuohjelmat. märtää ainoastaan muistiinpanot, jotka on tehty mukana tulleelle erikoispaperille. Siihen on painettu mikroskooppisia pisteitä, joiden avulla älykynä hahmottaa reittinsä. Onneksi älypaperia voi valmistaa myös itse värilaserilla tulostamalla. Laitteen mukana tulevan lehtiön alareunaan on painettu ohjainnäppäiinulla on ajatus. Paperileh- neraportti podcastina, tai vaikkapa met (esimerkiksi record ja pause), joilti voisi saada uuden ulot- levyarviota osoitettaessa musiikkia. la älykynän ominaisuuksia käytetään. tuvuuden, jos sitä luettai- Paperilehteen painetut linkit voisi Paperilehtiö on kuin kosketusnäyttö. siin tietokoneeseen (puhelimeen tai tietysti avata kynän avulla. Älykynällä voi myös laskea. Lehtiön taulutietokoneeseen!) langattomasti ensimmäiselle sivulle on painettu täyÄlykynän ja paperilehden yhdistelkytketyn älykynän kanssa. simittainen laskin funktionäppäimiMiettikääpä: kun lukija klikkaisi mä tarjoaisi valtavan määrän mahneen. Tulokset näkee kynän kyljessä kynällä paperilehden juttua Muam- dollisuuksia, koska se muuttaisi paolevalta pieneltä näytöltä. mar Gaddafista, synkronoidun lait- perilehden interaktiiviseksi mediakKoska sosiaalinen media ulottaa nyteen näytölle avautuisi päivitetty uu- si. Paperi ei olisi enää pelkkää pakyään lonkeronsa kaikkialle, älykytinen, faktaboksi tai tuore video Li- peria. Loppuun asti hiottu sovellus nällä tehtyjä merkintöjä voi jakaa nebyan tilanteesta. Jos erillistä näyttöä saattaisi peräti nostaa paperilehden tissä vaikka koko maailmalle. Kynän ei olisi, kynä voisi antaa lisätietoa mediajonon hänniltä takaisin kehiyksityisasetuksista säädetään, ovatko aiheesta omassa pikkunäytössään. tyksen kärkeen. Seppo Honkanen Livescriben yhteisöpalveluun siirretyt Sen kaiuttimesta voisi kuulua tilan-

tetusta tekstistä, älykynä osaa soittaa kirjoitushetkellä nauhoitetun kohdan os väitän piirtäväni kuulakär- ääniraidasta. Vastaavalla periaatteelkikynällä paperille pianon ja la toimii myös pianon pimputtamisoittavani sitä, minua on täysi nen. Älykynä tunnistaa piirretyt kossyy pitää kajahtaneena. Mut- kettimet ja paperipiano soi, kun kosta totta se on: Livescribe Echo kettimia painaa kynällä. Mitään oike-älykynä on laite, jolla pystyy aa hyötyä pianosta ei ole, mutta kavetekemään hämmästyttävältä kuulos- reiden leuat loksahtavat auki. tavia asioita. ”Ei hitto! Sci-fiä!”

J

Älykynä tallentaa kirjoituksen, ää-

nittää puheen ja yhdistää ne videoksi. Siinä on tavallisen kuulakärjen vieressä pieni kamera, joka tallentaa kynän liikkeet. Lisäksi laitteessa on mikrofoni, kaiutin, kahdeksan gigaa muistia ja melkoinen määrä valmiita sovelluksia. Muistiinpanoja tehdessä kynä tallentaa raapustukset digitaalisessa muodossa ja synkronoi niihin äänen. Toisin sanoen laite kytkee esimerkiksi luentomuistiinpanot ja luennoitsijan kirjoitushetkellä selittämät asiat yhteen eräänlaiseksi äänen ja kynän liikkeet sisältäväksi videoksi, pencastiksi. Kun kynän liittää usb-johdolla tietokoneeseen, pencastin voi katsella. Kirjoitusta ilmestyy näytölle puheen tahtiin hieman kuin karaokevideossa. Ominaisuus on kätevä, kun toimittaja purkaa muistiinpanojaan, tai opiskelijaa kertaa luennolla kuultua tenttiä varten. Eikä siinä vielä kaikki. Kun näpäyttää tiettyä kohtaa kirjoi-

14 Aviisi 11.3.2011

muistiinpanot julkisia, yksityisiä vai näkyvätkö ne vain tietylle joukolle. Ominaisuus mahdollistaa luentoyhteistyön kaveriporukan kesken: yksi käy istumassa pulpetissa, muut katselevat ja kuuntelevat muistiinpanot verkosta. Kätevää!

Kommentti! Idea! Innovaatio!

Älyä myös paperilehtiin

M


Amarillon

Public Cornerin

2,–

2,-

OPINTOTUKI Edun saat tällä kupongilla min. 2 € arvoisesta ruoasta, miedosta alkoholijuomasta, tai virvoitusjuomasta. Etu voimassa 11.5.2011 saakka.

OPINTOTUKI

Edun saat tällä kupongilla min. 4 € arvoisesta miedosta alkoholijuomasta, tai virvoitusjuomasta. Etu voimassa 11.5.2011 saakka.

KUNINKAANKATU 10 kerran- ja kk-kortit löytyy meiltä

15

Keskustori 5, Tampere Kuninkaankatu 22, Tampere • www.amarillo.fi KOMMENTOI WWW.AVIISI.FI www.publiccorner.fi Aviisi 11.3.2011 Avoinna: ma - to 11:00 - 23:00 Avoinna: ma-ti 12-24 • ke-to 12-01 pe - la 11:00 - 02:00 pe-la 12-02 • su 14-24 su 12:00 - 23:00


Suomalaisen Remedy-pelitalon Alan Wake on valloittanut pelimaailmaa ympäri maailmaa.

Elämä peli peli elämä 16 Aviisi 11.3.2011


issä, ässä

Ensimmäinen koko elämänsä tietokonepelien äärellä viettänyt sukupolvi on aikuistunut. Aktiivipelaajien keski-ikä on 33 vuotta. Juho-Matti Paavola, teksti

P

elaa, pelaa ja pelaa! Älä tee muuta, älä ole muualla, vaan pelaa! Legendaarisen MoonTV-alakulttuurikanavan peliohjelman mainoshokema voi hyvinkin olla todellisuutta lähitulevaisuudessa, jolloin digitaaliset pelit tulevat osaksi kaikkea toimintaa. Viihteenä pelaaminen on jo nyt suosittua. Pelaajabarometri 2009 -tutkimuksen mukaan yli puolet suomalaisista pelaa digitaalisia pelejä aktiivisesti, eli vähintään kerran kuukaudessa. Aktiivipelaajien keski-ikä huitelee 33 ikävuoden tienoilla. Ensimmäinen koko elämänsä tietokone- ja konsolipelien äärellä viettänyt sukupolvi on aikuistunut, ja heidän mukanaan pelaamisesta on tullut arkipäiväistä. Mihin suuntaan digitaalinen pelaaminen kehittyy peliälyllisten kansalaisten kansoittamassa tulevaisuudessa? Pelitutkimuksen professorin Frans Mäyrän mielestä kysymykseen voi vastata kahdesta eri näkökulmasta. ”Toinen on suhde teknologiaan ja toinen suhde pelaamiseen. Pelit eivät laajassa mielessä käsitettynä edellytä teknologiaa, vaan oleellista on omaksua pelillinen ja leikillinen asenne”, Mäyrä toteaa. Pelilliseen asenteeseen kuuluu Mäyrän mukaan aktiivinen toimijuus, oma aloitekyky ja vastuu omista tekemisistä. Pelaaminen myös motivoi, ja toisaalta monimutkaisia asioita on helpompi ymmärtää, kun niihin voi paneutua simulaation avulla. Gamification eli pelillistäminen on ollut tutkijoiden huulilla jo hyvän aikaa. Termi tulee esille, kun puhutaan pelien tuomisesta mukaan arkielämän asioihin ja tapahtumiin. Tampereen yliopiston pelilaboratoriossa yliopistotutkijana toimiva Olli Sotamaa visioi tulevaisuutta, jossa samaa peliä voi pelata joka paikassa, niin kotona kuin töissä. Peli tunnistaa automaattisesti tilanteen sekä ympä-

ristön ja muuttaa itseään havaintojensa mukaan. ”Myös työelämässä pelillistämisestä voi olla selkeää hyötyä. Esimerkiksi tiimityöskentelyn, johtamisen ja koulutuksen tarpeisiin pelit soveltuvat hyvin, kunhan päästään yli siitä kynnyksestä, että tämä on peli. Nuoremmissa ikäluokissa digitaaliset pelit ovat tuttuja jollain tasolla kaikille, joten kynnys madaltuu koko ajan”, Sotamaa pohtii. Pelillisyyden tuominen työelämään ei ole uusi idea, vaan enemmänkin paluuta vanhaan. Suomen rikas kansanperinne ei ole syntynyt kirjoituspöydän ääressä istuen. ”Esimodernilla ajalla leikki ja työ olivat pitkälti sekoittuneet. Aivoja täytyi käyttää luovaan, leikittelevään toimintaan, jotta jaksoi yksitoikkoista ruumiillista työtä. Modernissa yhteiskunnassa erotettiin työ ja vapaa-aika, eikä pelaaminen enää kuulunut työajalle. Myöhäismodernissa verkostoyhteiskunnassa nämä jälleen sekoittuvat”, Mäyrä maalailee. Arkiympäristön pelillistäminen voi toisaalta olla myös ahdistavaa, jos kaikki ympärillä oleva muuttuu yllättäen peliksi ja elämä on kilvoittelua korkeimmasta pistemäärästä. Sotamaa ymmärtää ongelman. ”Ei kukaan varmaan halua, että oma elämä muuttuu kokonaan peliksi. Kaikki riippuu siitä, kuinka nokkelasti asioita pelillistetään. Jos peli rakennetaan oikein, se haastaa meidät kilvoittelemaan itsemme kanssa ja tulemaan paremmiksi ihmisiksi.” Teknologian kehittyminen on helpottanut pelaamista. Uudet liikkeitä tunnistavat peliohjaimet ja mobiililaitteet sekä yhteisöpalveluissa pelattavat sosiaaliset pelit ovat tuoneet digiviihteen ääreen paljon uusia ihmisiä. Facebookissa pelaavista jopa kolmasosa ei ole aikaisemmin aktiivisesti alaa harrastanut. ”Cityville-peliä pelasi Facebookissa parhaimmillään kuukausitasolla 100 miljoonaa ihmistä. Kuinka monella urheilulajilla on yhtä paljon harrasta-

KOMMENTOI WWW.AVIISI.FI Aviisi 11.3.2011

17


jia?”, Sotamaa pohtii. Simppelit sosiaaliset pelit vaikuttavat valtaviin massoihin päivittäin. Peliala on joutunut pohtimaan, minkälaisia pelejä nämä ihmiset pelaavat. Sotamaa palasi vastikään San Fransiscosta pelikehittäjien suurimmasta konferenssista, Games Developer Conferencestä, jossa selkeä viesti oli se, että pelit menevät sinne, missä pelaajat ovat. ”Pelaajien arjen ymmärtäminen on keskeistä. Kaikilla ei ole mahdollisuutta käyttää tunteja päivässä pelaamiseen, vaan on kyettävä tavoittamaan myös ne, joilla on vain vartti käytettävissä.” Facebook- ja mobiilipelien taloudellinen merkitys kasvaa tällä hetkellä huimaa vauhtia siinä missä konsoli- ja tietokonepelien kasvu on tyrehtynyt. Konsolipelit ovat kuitenkin edelleen isoin sektori, ja hardcore-pelaajat haluavat haasteita ja suuria kertomuksia myös tulevaisuudessa. Moninaisuus on tullut jäädäkseen; erilaisten laitteiden ja pelien kirjo on tulevaisuudessa laaja. Toisaalta Hollywood-tasoisten kokemusoopperoiden tekeminen on kallista ja pelibisneksen logiikka rajoittaa innovaatioita. ”Kännykkäpelien tekeminen on suhteessa halpaa, ja niitä tehdessä saa myös epäonnistua. Ison konsolihitin rakentaminen on kuitenkin kallista puuhaa, ja sijoitusten takaisin saamiseksi on omattava vahva brändi ja tehtävä peli tutulla kaavalla”, Niko Nirvi tuskailee. Nirvi on työskennellyt pelilehdistössä yli 20 vuotta ja seurannut alan kehitystä aitiopaikalta. Hänen mielestään suurten peliprojektien kekseliäisyys oli huipussaan 2000-luvun taitteessa. Siitä eteenpäin pelejä on pyritty virtaviivaistamaan ja tekemään kourallisella peruskaavoja, joissa jollain erikoisominaisuudella haetaan pelille omaa identiteettiä. Tulevaisuudessa tämä trendi tuskin muuttuu kaupallisuuden lainalaisuuksien takia, ja ihmiset saavat pelinsä entistäkin yksin-

Cityville-peliä pelasi Facebookissa 100 miljoonaa ihmistä. Kuinka monella lajilla on yhtä paljon harrastajia? kertaisempina latauksina. Sotamaa antaa tukea väitteelle. ”Parhaiten myyvistä peleistä suurin osa on jako-osia tai lisenssipelejä. Johtavaan markkina-asemaan päässeiden yritysten kannattaa toimia konservatiivisesti. Innovaatio löytyy yleensä haastajilta.” Haastajaksi pelikentälle ovat lähteneet erilaiset pienet indiepelien kehittäjät. Erityisesti pienpelien markkinoilla nämä itsenäiset, pienimmillään yhden hengen joukkueet pystyvät kilpailemaan täysipainoisesti. Pienten pelitiimien nousun takana on jakeluteknologian kehittyminen. Applen nettikaupasta on helppo ladata kännykkäpelejä Iphoneen, PC-puolella jakelukanavana on toiminut Steam ja kaikilla konsoleilla on omat verkkokauppansa. Vailla suurtuotantojen valtavia taloudellisia rasitteita indiepelit puhkuvat innovatiivisuutta, jota välillä läikkyy päävirrankin puolelle. Myös nettipelit kasvattavat suosiotaan tulevaisuudessa. Liiketoimintamallina nettipelit ovat yritysten kannalta erinomaisia. Pelaaja ei saa kertamaksulla tuotetta käyttöön, vaan maksaa siitä kuukausimaksua, jolloin tuotteen sijasta myydään palvelua. Uusi menestykseksi osoittautunut markkinointimuoto on free to play, jossa pelaaja saa osan peliä käyttöön-

sä ilmaiseksi. Tavoitteena on koukuttaa pelaaja ja saada hänet maksamaan pelin loppuosasta. Metodi on ollut menestyksekäs. ”Lord of the Rings Online -nettiroolipeli siirtyi free to play -malliin, ja sen tuotto kolminkertaistui”, Nirvi heittää esimerkiksi. Koukuttavien virtuaalimaailmojen rakentamisessa on kuitenkin riskinsä. Koska yrityksen kaupallisissa intresseissä on saada pelaaja riippuvaiseksi, pelit on usein suunniteltu siten, että ne eivät pääty koskaan, ja sosiaalinen paine pelaamiseen on kova, kun kaverit vaativat Facebookissa pelaamaan. Pakoväylänä toimiva peli voi imaista sisäänsä niin totaalisesti, että muu elämä kärsii. ”Kävin hiljattain lävitse aineistoa liittyen ihmisiin, jotka viettävät liian kauan aikaa verkkopeleissä. Oli karua lukea, kuinka paljon ongelmia se aiheutti perheessä, parisuhteessa ja elämässä”, Mäyrä kertoo. Hän muistuttaa, että peliriippuvuuden taustalla on usein muita elämän ongelmia. Pelaaminen voi olla myös voimaannuttava kokemus, ja joillekin peli toimii hengähdystaukona ja mahdollisuutena kerätä omia ajatuksiaan. ”Yleistyksiä kannattaa välttää. Vetovoimainen virtuaalimaailma ei automaattisesti ole negatiivinen asia, vaan sitä voidaan käyttää monin eri tavoin. Peräänkuulutan kriittistä keskustelua siitä, mihin pelillisyyttä halutaan kehittää ja mitkä ovat sellaisia muotoja, jotka olemme valmiita hyväksymään.” Peliteollisuus on taloudellisessa mielessä merkittävä ala. Maailmanlaajuisesti pelimyynnin arvoksi laskettiin noin 50 miljardia dollaria, joka on huomattavasti enemmän kuin esimerkiksi tallennetun musiikin myynti. Peliteollisuus oli myös koko 2000luvun nopeimmin kasvava viihdeteollisuuden osa-alue. Suomessa ala työllisti 2008 yli 1 100 henkilöä ja oli taloudellisesti merkittävin kulttuurivientiala. Olisiko peliteollisuudesta työl-

listäjäksi tulevaisuuden Suomessa? Hervannassa toimivan Suomen pelialan keskuksen Neogamesin johtaja KooPee Hiltunen on vakuuttunut alan kasvusta. ”Peliala kasvaa tällä hetkellä joka suuntaan. Maantieteellisesti teollisuusmaiden ulkopuolelle, karaoke- ja muiden erikoispelien kautta uusiin ikäryhmiin ja uusiin laitteisiin, kuten tabeihin.” Neogamesin tehtävä teollisuuden edunvalvojana on pitää huoli siitä, että suomalaiset pelialan yritykset saavat osansa tästä kasvusta. Peliala voi Suomessa hyvin, mutta toiminta on melko pientä. Jokainen haastateltava muistuttaa, että maasta löytyy vain yksi isoja projekteja toteuttava tripla-A-luokituksen pelitalo, Remedy. Talon tuottamat Max Payne ja Alan Wake -pelit ovat olleet menestyksiä. Muuten Suomessa on keskitytty tekemään pienempää tuotantoa. ”Tietyllä tavalla Suomessa on tehty tietoisia valintoja siitä, että kokoa ei ole tarpeeksi lähteä kilpailemaan isoissa peleissä”, toteaa Sotamaa. Menestystarinoita on syntynyt myös pienpelien puolella. Rovio onnistui Angry Birds -pelillä, josta on tullut maailmanlaajuinen hitti. Peliä on käytetty maailmalla esimerkkinä siitä, miten asiat hoidetaan oikein. Hiltunen kuitenkin muistuttaa, että globaaleilla pelimarkkinoilla suomalaisille ei ole olemassa mitään tiettyä lokeroa. ”Kukaan ei osta peliä, koska se on suomalainen. Markkinoilla pärjäämiseen voimme kuitenkin itse vaikuttaa koulutuspolitiikalla, tutkimuksella ja tukemalla yritysten kehitystä.” Sotamaa on toiveikas suomalaisen peliteollisuuden suhteen. Suomalaisilla on tunnetusti tuote teknisesti yleensä kunnossa, mutta oikeiden jakelukanavien löytyminen on haastavaa. ”Ei peliteollisuudesta ehkä ihan uutta Nokiaa tule, mutta uusia Rovioita ainakin.”

Tampereella tehdään akateemista pelitutkimusta

18 Aviisi 11.3.2011

rion nokkamies Frans Mäyrä listaa esimerkkejä. Soveltavalla puolella Tampereella tehdään merkittävää tutkimusta arvioimalla pelejä ja mittaamalla pelikokemusta. ”Tällöin olemme vahvasti mukana hahmottamassa tulevaisuutta. Luomme erilaisia palvelukonsepteja ja joskus ihan koepelejä, jossa pääsee testaamaan erilaisia peli-ideoita käytännössä”, Mäyrä kertoo. Serious games -tutkimuksessa kehitetään oppimispelejä ja muuta pelien hyötykäyttöä. Eräässä tutkimuksessa tarkasteltiin, voivatko pelit rohkaista ihmisiä liikkumaan luonnossa.

mus on ollut keskeistä. ”Suomen Akatemian Pelikulttuurien synty -tutkimushankkeessa tarkastellaan, miten pelaaminen on asettunut suomalaiseen yhteiskuntaan. Toteutamme muun muassa pelaajabarometrin, jossa kerätään tilastotietoa siitä, kuka pelaa ja mitä pelaa”, Mäyrä toteaa. Osa tutkimuksesta on suunnatFrans Mäyrä laboratoriossaan. tu tiedeyhteisölle ja laajemmin yhteiskunnallisen keskustelun herätSuomi on rahapelien luvattu maa, täjäksi. Myös yhteydet yritysmaailjoten pelilaboratoriossa on paljon maan ovat tiiviit, ja osa tutkijoista on myös niihin liittyvää tutkimusta. perustanut omia alan yrityksiä. PePervasiivisten eli kaikkialle arkeen lilaboratoriossa tehtyä tutkimusta levittäytyvien pelien osalta paikka- onkin hyödynnetty alan teollisuutietoisen mobiilipelaamisen tutki- den parissa. JUHO-MATTI PAAVOLA

T

ampereen yliopistolla harjoitetaan vireää pelitutkimusta. Informaatiotieteiden yksikön alla toimivassa pelilaboratoriossa työskentelee noin 20 tutkijaa. Pelitutkimus Tampereella alkoi jo vuosituhannen vaihteessa, ja nykyisen hahmonsa pelitutkimusryhmä sai vuosina 2001–2002. ”Usein puhutaan jaosta perustutkimukseen ja soveltavaan tutkimukseen. Meillä ne ovat aika pitkälti kietoutuneet yhteen. Kehitämme tulkintoja ja malleja siitä, mikä on pelien perusluonne, millä tavalla pelillisyyttä koetaan ja toteutetaan, sekä minkälaisia erilaisia sosiaalisuuden muotoja peleissä on”, pelilaborato-


Niko Nirvin unelmien peli 2011!

BLIZZARD ENTERTAINMENT

V

StarCraft on Blizzard Entertainmentin kehittämä, alunperin vuonna 1998 Windowsille julkaistu strategiapeli.

Santeri Lahtinen pelaa Starcraft II:ta työkseen

Starcraft on huippusuosittu varsinkin Etelä-Koreassa, missä on oma televisiokanava turnausten esittämistä varten ja parhaat pelaajat ovat todellisia tähtiä fanilaumoineen. Usean miljoonan pelaajan joukko luo myös paljon tuloja alalle. Turnauspalkkiot ovat huomattavia. ”Viikoittaisissa nettiturnauksissa palkinnot ovat 100–1 000 euroa. Paikan päällä pelattavissa LAN-turna-

SANTERI LAHTINEN

S

anteri ”Naama” Lahtinen tykkää pelaamisesta. Hän on myös erittäin taitava pelaaja. Niinpä oli jokseenkin luonnollista, että hänestä tuli ammattipelaaja. Nyt hän pelaa Starcraft II –strategiapeliä osana ranskalaista pelijoukkuetta aliaksella Naama, saa kuukausipalkkaa ja kiertää Euroopassa ottamassa mittaa muista digiritareista. Sattumalta hän ei kuitenkaan alalle ajautunut. ”Pelasin aikaisemmin Warcraft 3:sta, ja jo silloin oli tavoitteena päästä pelaamaan ammattimaisemmin. Yhteisö oli kuitenkin liian pieni ammattipelaajien synnyttämiseksi, joten kun Starcraft II julkaistiin vajaa vuosi sitten, siirryin pelaamaan sitä”, Lahtinen kertoo suunnitelmallisuudestaan.

Ainakin pari vuotta aion uraa jatkaa, jos pelit sujuvat.

Santeri Lahtinen

uksissa voittaja kuittaa Euroopassa keskimäärin 10 000 euroa. Koreassa, missä fanipohjaa riittää, isoin yksittäinen turnausvoitto on 100 000 euroa”, Lahtinen kertoo. Tiimi hankkii rahoituksen sponsorien kautta ja maksaa Lahtisen kisamatkat ja hotellit. Vastineeksi hän pitää sponsorituotteita ja maksaa voitoista osan joukkueelle. Osuus riippuu sopimuksesta, mutta tavallisesti

se vaihtelee 10–20 prosentin välillä. ”Ei pelaamisella Euroopassa rikastumaan pääse. Mutta kyllä minä omillani toimeen tulisin”, vielä vanhempiensa luona asuva 18-vuotias Lahtinen arvelee. Pelaaminen huipulla vaatii armotonta harjoittelua. Lahtinen pelaa päivittäin, mutta määrät vaihtelevat. Joskus hän harjoittelee 3–4 tuntia, toisinaan taas tulee 10 tunnin päiviä. ”Pelaamisesta todella pitää nauttia, jotta tätä jaksaa. Hienoa kuitenkin on, että lajissa voi kehittyä loputtomasti. Pärjääminen on kiinni harjoittelusta ja päättäväisyydestä”, Lahtinen valottaa harjoitusohjelmaansa. Lahtinen uskoo urheilullisen pelaamisen kasvuun Euroopassa. Pelaamisesta tulee ammattimaisempaa ja palkkiot kasvavat. Oma tulevaisuus nuorella miehellä on kuitenkin vielä auki. ”En usko, että tästä mitään elämänuraa saa. Ainakin pari vuotta aion tätä jatkaa, jos homma toimii ja pelit sujuvat. Muuten lähden opiskelemaan”, iltalukiota käyvä Lahtinen suunnittelee. Juho-Matti Paavola

uonna 1989 Mikrobitti-lehden huhtikuun numerossa julkaistiin arvostelu mullistavasta uudesta pelistä, Illuminatuksesta. Atari ST -koneella pyörineessä avaruussimulaatiossa pelaaja istutettiin aluksen ohjaimiin. Edessä odotti valtava universumi, jonka seitsemästä miljoonasta planeetasta jokaiselle pystyi laskeutumaan. Rahavarojen ja vaikutusvallan kasvaessa pelaaja palkkasi apulaisia, ja peli muutti muotoaan simulaatiolentämisestä taktisen tason sotapeliksi ja resurssien hallinnaksi. Myös tekninen toteutus oli huimaa. Vektorigrafiikka oli näyttävää, pelin sai siirrettyä kovalevylle (mikä oli hyvä, sillä se vaati peräti viisi diskettiä) ja se toimi tarvittaessa myös mustavalkomonitoreissa. Koneen ohjaamat vastaantulijat vaikuttivat varsin älykkäiltä ja ymmärsivät jopa lähetettyjä ”surrender or die” -tyyppisiä viestejä. Parasta oli kuitenkin se, että peliä pystyi modeemin välityksellä pelaamaan peräti neljä ihmistä yhtä aikaa! Kyseessä oli toimittaja Niko Nirvin laatima aprillipila. Juttu upposi kohteeseensa: pian pelikansa kohisi ja purkit kävivät kuumina, kun kaikki halusivat päästä koettamaan ”mahtavinta peliä kautta aikojen”. Yhteydenottoja tuli ulkomaita myöten. Lopulta pila paljastettiin, ja Illuminatuksesta tuli osa suomalaista pelihistoriaa. Minkälainen olisi Illuminatus vuonna 2011? Mikä peli ”muuttaisi pelimaailmaa sellaisena, kuin me sen tunnemme”? Nirvi visioi Aviisin pyynnöstä uutta käänteentekevää peliä. Kyseessä olisi monen pelaajan nettiroolipeli, joka pyrkisi mallintamaan todellisuutta uusin, ennennäkemättömin tavoin. Nykyään nettiroolipelit ovat jumiutuneet kopioimaan huippusuosittua World of Warcraftia, jossa kokenut pelaaja on aloittavaan verrattuna puolijumala. Uudessa Illuminatuksessa ei kykyjä saakaan esineistä tai pelihahmon tasoista, ja tavallinen maajussi voi puukottaa ritaria selkään, jos siihen tilaisuus tarjoutuu. Etukäteen suunniteltujen ja pelaajaa tiettyyn suuntaan ohjaavien tehtävien sijaan pelimaailmaan on mallinnettu valtava määrä erilaisia muuttujia, joiden pohjalta peli luo aina uusia mielekkäitä seikkailuja. Niissä immersio eli pelaajan tunne virtuaalimaailmaan imeytymisestä on omaa luokkaansa. Pelaajien keskinäinen kanssakäyminen luo maailmaa ja sen historiaa ja muovaa peliä koko ajan uuteen suuntaan. ”Vaan mitäköhän moisesta oikeasti

tulisi? Joku helvetin chattihuone, jossa joku keksii tavan myydä nettipornoa”, Nirvi tuhahtaa lopuksi. Juho-Matti Paavola

KOMMENTOI WWW.AVIISI.FI Aviisi 11.3.2011

19


VILLE ILKKALA, TEKSTI & KUVAT

Kun isä internetin osti... Kysyimme opiskelijoilta heidän ensimmäisistä internet-kokemuksistaan. Löysimme nostalgiaa ihmeellisestä menneisyydestä, jossa käytettiin Altavista-hakukonetta ja chathuoneita.

Markus Merkle, 22, tiedotusoppi

Tuomas Koskinen, 36, yleinen historiatiede

Kirsi Kivioja, 32, kansantaloustiede

Markus Lehtonen, 23, tietotekniikka

Meille tuli yksi naapuruston ensimmäisistä tietokoneista ja internetyhteyksistä, kun olin ehkä 12-vuotias. Se toimi hitaalla 28 kilobitin modeemilla. Lähettelimme kavereiden kanssa sähköposteja ja pelasimme pieniä pelejä. Nykypäivänä ei voisi opiskella tai elää ilman internetiä.

Käytin internetiä ensimmäistä kertaa muistaakseni opiskellessani Englannissa vuonna 1995. Vietin siellä useamman vuoden opiskellen yliopistossa. Muistan kyllä lukeneeni joitakin suomalaisia lehtiä netin kautta, mutta pääasiassa käyttö keskittyi sähköpostiin. Internetin käyttö oli silloin todella erilaista.

Ensimmäisen kerran käytin internetiä varmaan joskus ala-asteella, eli siitä on todella kauan aikaa. Meillä oli kyllä ollut pitkään tietokone, jolla pelasin joitakin pelejä, mutta internetissä en kotona ollut.

Muistan elävästi vain vanhan modeemin piipittävän äänen. Vanhempani hankkivat internetin vuonna 1998, mutta en lainkaan muista, mihin sitä aluksi käytin.

60-luku Internetin alkutaival alkoi ARPAnettietoverkosta, joka oli Yhdysvaltojen teknologinen vastaveto sen jälkeen, kun Neuvostoliitto oli laukaissut Sputnikin onnistuneesti. Tarkoituksena oli luoda ydiniskun kestävä tietoverkko. ARPAnetissä ei ollut keskustietokonetta, jolloin sitä ei myöskään voitu tuhota. Verkon ensimmäisiä olivat puolustusvoiAviisikäyttäjiä 11.3.2011 mat ja yliopistot.

20

70- ja 80-luvut ARPAnetin rinnalle perustettiin useita

vastaavanlaisia verkkoja eri käyttötarkoituksiin. Järjestelmän akateeminen käyttö laajeni. Puolustusvoimat eriyttivät oman verkkonsa MilNetiksi. Verkkoa ryhdyttiin ensimmäistä kertaa kutsumaan nimellä internet, joka kuvasi yhdistyneiden tietoverkkojen kokonaisuutta.

1973

1980

Erilaisten toteutustekniikoiden takia useiden verkkojen yhdistäminen yhdeksi suureksi internetiksi oli vaikeaa. Tarkoitukseen luotiin Internet Protocol Suite, eli TCP/IP. Se on kokoelma erilaisia protokollia internetin tietoliikenteen välitykseen.

Yhdysvaltalaisesta Duken yliopistosta

valmistuneet Tom Truscott ja Jim Ellis loivat internetin välityksellä toimivan keskustelujärjestelmän Usenetin. Erittäin laaja-alaisen suosion saanut järjestelmä piti sisällään uutisryhmiä, kuten news.* uutisille ja sci.* tieteelliselle keskustelulle. Usenet on eräs vanhimmista internetin alkuaikoina syntyneistä, edelleen käytössä olevista järjestelmistä.


Nadia Osipova, 25, venäjän kieli ja kulttuuri

Lauri Myllymäki, 24, yleinen kirjallisuustiede

Emelina Osir, 22, politiikantutkimus

Tiina Kärki, 20,venäjän kieli ja kulttuuri

Kyllä se oli KissFM:n chat, missä olin ensi kerran internetissä joskus ala-asteella. Vuosi oli ehkä 1996. Meille kotiin internet tuli aika myöhään. Se oli samassa linjassa puhelimen kanssa, ja käyttäminen oli todella kallista. Internetiä sai käyttää vain kymmenen minuuttia kerrallaan.

Meille tuli kotiin internet kun olin 12-vuotias. Monet ystävistäni käyttivät netissä erilaisia sosiaalisia palveluja. Meillä oli kauhea taistelu vanhempien kanssa internetin hankkimisesta, mutta loppujen lopuksi onnistuimme veljeni kanssa taivuttelemaan heidät.

Voi niitä aikoja. Meille ei tullut internetiä kotiin, mutta menin kirjastoon joskus alle kymmenvuotiaana juttelemaan Suomi24-chatissa vanhempien miesten kanssa.

Pietari Pehonen, 27, informaatiotutkimus

Jukka Puolkallio, 22, englantilainen filologia

Joni Engman, 23, valtio-oppi

Niina Kovalainen, 32, kasvatustieteet

Ensimmäisen kerran on täytynyt olla kirjaston internet jossain vuoden 1998 tienoilla. Etsin ohjeita Nethack-nimiseen peliin, koska olin lukenut siitä jostain pelilehdestä. Etsimiseen taisin käyttää hakukone Altavistaa.

Ensimmäinen kosketus internetiin oli vuonna 1995, kun kaverin isä toi meille näytille tietokoneen, jolla pääsi myös internetiin. Käytin internetiä alkuaikoina lähinnä tiedonhakuun ja chattailuun.

Ensimmäinen internet-kokemukseni oli joskus yläasteella, ehkä

Luin sähköpostia ensimmäistä kertaa vuonna 1996 Jyväskylän yliopistossa, noin kuukausi sähköpostiosoitteen saamisen jälkeen. Poikaystäväni laittoi tekstiviestin, että hän on lähettänyt minulle sähköpostia. Ruutu oli musta, kirjaimet vihreitä, eikä ääkkösiä ollut.

Pauliina Saarman, 25, medianomi AMK

Meri Holmela, 22, saksan käännöstiede

Mikko Laanniemi, 26, markkinointi

Satu Puolakka, 23, suomen kieli

Valitettavasti on pakko tunnustaa, että en muista lainkaan mitä ihan alussa internetillä tein, mutta se oli joskus ala-asteella. Internet toimi hitaalla puhelinmodeemilla.

Taisin olla seitsemännellä luokalla, kun kävin kirjastossa, jossa oli nuorille tarkoitettuja tietokoneita internet-yhteydellä. En oikein tiennyt, mitä intenetissä tehdään tai miten siellä ollaan, ja kaikki tuntui tosi jännältä. Oman internetin sain lukion toisella luokalla.

Ensimmäinen kerta netissä oli varmaan ala-asteella vuonna 1997. Silloin oli jo muita kavereita, joilla oli kotona netti. He tiesivät, mitä sieltä löytyy ja minne kannattaa mennä. Meni hetken, ennen kuin sain internetin omaksi, ja silloin pystyi jo esimerkiksi käyttämään pankkia netin välityksellä.

Muistan elävästi ensimmäisen internet-sivuni. Se oli spicegirls. com vuonna 1997. Silloin olin alaasteella, ja menimme kirjastoon vanhempieni kanssa. Se tuntui tosi hienolta jutulta. Kotiin netti tuli ehkä vuonna 1999.

1984

1993

2000

2011

Opetushallitus käynnisti FUNET-pro-

Monen käänteen kautta nykyisin Elisana tunnettu EUnet FInland aloitti internetyhteyksien markkinoinnin Suomessa. Tämä johti suomalaisten internet-yhteyksien räjähdysmäiseen kasvuun.

IT-kuplaksi kutsuttu talouskriisi syntyi, kun 90-luvun aikana paisunut tietotekniikan ja tietoliikenteen taloudellinen arvostus nousi yli sen todellisen arvon. Yritykset liioittelivat uusien innovaatioiden todellista toimivuutta ja arvoa. Usein ne myivät tuotteitaan jo ennen, kuin niiden valmistusta oli edes aloitettu.

Nykyiset tietokoneita yksilöivät IPosoitteet loppuvat tämän vuoden aikana. Nykyisessä IPv4-protokollassa osoitteita voi olla vain neljä miljardia. IPv4:n seuraajaksi suunniteltu IPv6 laajentaa osoitemäärää reippaasti, yli 340 sekstiljoonaan.

jektin kehittämään Suomen korkeakoulujen välistä yhteistyötä. Perustamisvuonna tietoverkkoon oli kytketty jo 12 tietokonetta. Verkko liittyi internetiin vuonna 1988. 25 vuoden aikana Funetin ja ulkomaailman välisen yhteyden nopeus on kasvanut miljoonakertaiseksi.

vuonna 2002. Se oli kaoottista. Silloin tuntui, että kaikki mihin koskee, hajoaa. Aloitin internetin käytön melko myöhään, koska meillä kotona ei ollut varaa, emmekä olleet valveutuneita teknologiasta. Ensimmäisen tietokoneeni sain vasta kahdeksannella luokalla.

Olin 14-vuotias, kun meille tuli internet. Käytin sitä muistaakseni ainakin tiedonhakuun, jos kouluun tarvitsi tehdä jokin esitelmä.

KOMMENTOI WWW.AVIISI.FI Aviisi 11.3.2011

21


HAKUAIKA 7.3.–12.4.

HAKU YLIOPISTOTUTKINTOIHIN LĂ–YDĂ„ SISĂ„INEN TAITEILIJASI

URA TAITEENTEKIJĂ„NĂ„ ALKAA KANKAANPĂ„Ă„STĂ„ KUVATAIDE

Hakuaika 7.3.-12.4.2011 www.yliopistohaku.ďŹ Valintaopas 2011 netissä: uta.ďŹ /opiskelijaksi

Kuvataiteilija (AMK) | 240 op | Kankaanpää Erikoistumisvaihtoehtoina: t Esitystaide t Kuvanveisto t Maalaus t Taidegrafiikka

Muista ennakkotehtävät ja hakuohjeet: www.samk.fi/kuvataide Valintakoe 23.–26.5.2011 Lisätiedot: (02) 620 6191 tai (02) 620 6192, kuvataide@samk.fi

Satakunnan ammattikorkeakoulu www.samk.fi

AVOIN YLIOPISTO Kaikille avointa yliopisto-opetusta

AVOIN YLIOPISTO AVOIN YLIOPISTO

Avoimessa yliopistossa voit opiskella ilman valintakoetta Tampereen yliopiston tutkinnon osia: perussekä aineopintokokonaisuuksia ja yksittäisiä opintojaksoja. Opetus järjestetään iltaisin ja viikonloppuisin tai joustavasti etäopintoina. Suoritetut opinnot voi liittää tuleviin ja nykyisiin tutkinto-opintoihin yliopistossa.

HAE OPISKELEMAAN HAKUAIKA 1.3.-20.5. OQKIAJPA=PPANEKLEOPKĹƒ

Opinnot voi aloittaa myÜs kesken lukuvuoden Opintokokonaisuuksiin tai opintojaksoihin voi hakea opetuksen alkamiseen asti mikäli ryhmissä on tilaa ja opintojaopetustarjontaan voi aloittaa läpi lukuvuoden. Opetustarjonta, Tutustu www.uta.fi/avoinyliopisto opetusaikataulut ja hakumenettelyt lÜytyvät avoimen yliopisto, 4 yliopistonTampereen verkkosivuilta. MyÜs Kalevantie opiskelijapalvelumme p. 040-190 4100, avoin@uta.fi vastaa kysymyksiisi mielellään.

Koulutuksen kesto 9 kk. Koulutus on hyväksytty valtion opintotukilain piiriin.

SUOMEN TEATTERIOPISTO Lapintie 3 a, TAMPERE p. 0207 288 388

Tutustu opetustarjontaan www.uta.fi/avoinyliopisto Tutustu opetustarjontaan www.uta.fi/avoinyliopisto Tampereen yliopisto, Kalevantie 4 p. 040-190 4100, avoin@uta.fi Tampereen yliopisto, Kalevantie 4 040-190 4100, avoin@uta.fi 22 Aviisip.11.3.2011

1ZZOJLJOUPSJ 5BNQFSF XXXBVUPLPVMVQJSLLBĂś


la

shoito

u Kaune

A SATAM

*PENKKARIT * POLTTARIT * PARTYT

Nuori: asuntoa vailla Tampereella? Kohteet sijaitsevat hyvien kulkuyhteyksien päässä opiskelupaikoista ja Tampereen keskustasta. Asunnoissa on myÜs verkkoyhteys.

Ihon syväpuhdistukseen ja kosteutukseen

TEHOKASVOHOITOJA

Tutustu vaihtoehtoihin: www.opintanner.net

- Ultraäänipuhdistuksella - Timanttihionnalla - PDT-valoterapialla - Entsyymikasvohoidolla

POISTAA:

- mustapäitä, talia ja epäpuhtauksia - arpia, kuivuutta ja karkeutta - ryppyjä, juonteita ja turvotusta - laajentuneita ihohuokosia ja velttoutta

ale -50%

Ajanvaraus puh. 03-2130 788

Be My Valentine

Kuninkaankatu 39 A Kauppakatu 16 Tampere ma-pe 10-17 la 10-14

Aleksis Kiven katu 26 33200 Tampere www.yhkodit.fi puh. 010 227 3000

www.yhkodit.fi

www.naamiohuvit.fi

2SSLDMDRVDDPLVWDNHVl\OLRSLVWRVWD

!SUTKEVĂ‹Ă‹N KAIKKIIN JUHLIIN

.HUWDXVNXUVVLWDELWXULHQWHLOOHNHVlOOl

 5HDDOLDLQHLGHQNXUVVLWSLGHWllQPDSHMDPDLOPRLWHWWXQDDMDQNRKWDQD %LRORJLDQNHUWDXVNXUVVLWRSHWWDMDQD)0$QMD0RLODQHQ .XUVVLÂąNOR .XUVVLÂąNORÂąPXXOORLQNORÂą +LVWRULDQNHUWDXVNXUVVLRSHWWDMDQD)00LNNR6RSSD .XUVVLÂąNORÂą .XUVVLÂąNORÂąPXXOORLQNORÂą

ÉŠ

3V\NRORJLDQNHUWDXVNXUVVLRSHWWDMDQD3V0(OLQD6LVVR+DNRQHQ .XUVVLÂąNORÂą .XUVVLÂąNORÂąPXXOORLQNORÂą

ÉŠ

WANTED hyvä duuni AND parhaat edut?

ÉŠ

7HUYH\VWLHGRQNHUWDXVNXUVVL .XUVVLÂąNORÂą)0$QQH.XURQHQ .XUVVLÂąNORÂą)00DLMX+DVVLQHQ

ÉŠ

<KWHLVNXQWDRSLQNHUWDXVNXUVVLRSHWWDMDQD)70DUL9DUHV .XUVVLÂąNORÂą .XUVVLÂąNORÂąPXXOORLQNORÂą

ÉŠ

+LQQDW/XNLR\KWHLVW\|VRSLPXNVHQSLLULLQNXXOXYDQRSSLODLWRNVHQRSLVNHOLMDQ RPDYDVWXXRVXXVÂźNXUVVL PXLOOHÂź

/LVlNVLDELNXUVVHMDVHXUDDYLVWDRSSLDLQHLVWD Â&#x2021;HQJODQWLÂ&#x2021;UXRWVLÂ&#x2021;UDQVNDÂ&#x2021;VDNVDÂ&#x2021;O\K\WPDWHPDWLLNNDÂ&#x2021;SLWNlPDWHPDWLLNND

Tampereen parhaat kesäduunipaikat jaossa nyt!

,OPRLWWDXWXPLQHQ.XUVVHLOOHLOPRLWWDXGXWDDQYLLPHLVWllQ .RURWDRSLQWRWDUMRWWLPHQNDXWWDRVRLWWHHVVDZZZVHXWXWDUMRWLQÂżNRURWD OXNLR\KWHLVW\|VRSLPXNVHQSLLULLQNXXOXYLHQRSSLODLWRVWHQRSLVNHOLMDW WDL NHVl\OLRSLVWRQZZZVLYXLOODROHYDOODLOPRLWWDXWXPLVORPDNNHHOODZZZ WDPSHUHHQNHVD\OLRSLVWRÂżLOPRLWWDXWXPLQHQSKS PXXW

Meillä voit tienata myÜs opiskeluiden ohessa.

Soita heti: 045-124 0007 Hyvät Lehdet facebookissa facebook.com/hyvatlehdet

Lisätietoja: www.tampereenkesayliopisto.fi puh. (03) 223 8433

...kuten monipuolista nuoriso- ja vapaa-ajan koulutusta Satakunnankatu 28, 33210 Tampere www.hyvatlehdet.fi

Tee kuten tuhannet nuoret ja aikuiset tekevät vuosittain. Hanki arkeesi leipää ja sirkushuveja Koulutuskeskus Salpauksesta.

NUORISO- JA VAPAA-AJAN OHJAAJA nuoriso- ja vapaa-ajan ohjauksen perustutkinto Koulutus alkaa elokuussa 2011 Yhteishaku 28.2. â&#x20AC;&#x201C; 18.3.2011 Lisätietoja opinto-ohjaaja Krista Velling, puh. 050 538 2379, krista.velling@salpaus.fi Tutustu www.salpaus.fi/nuoriso_ja_vapaa-aika/ koulutusmahdollisuudet

www.salpaus.fi

facebook.com/aviisi

Teinintie 4, 15200 Lahti

Tampereen ev.lut. seurakuntien oppilaitostyÜ Oppilaitospastori on opiskelijoiden ja henkilÜkunnan pappi. Ota yhteyttä, kun kaipaat luottamuksellista keskusteluapua, tarvitset seurustelu- ja perheneuvontaa, etsit seurakuntayhteyttä tai tarvitset pappia kirkollisiin toimituksiin. Yliopistopastori Risto Korhonen (TAY), p. 35514026 tai p. 050 383 5391, Email: risto.korhonen@uta.fi Yliopistopastori Mervi Ulmanen (TTY), p. 050 360 9709, Email: mervi.ulmanen@evl.fi Oppilaitospastori Katriina Hallikainen (TAMK), p. 050 365 7595, Email: katriina.hallikainen@evl.fi

Lisätietoa toiminnastamme ja palveluistamme oppilaitosten ilmoitustauluilta sekä kotisivuiltamme: www.uusiverso.fi a opiskelijatyÜ Toimisto, kappeli ja ryhmätila: Pinni B, Kanslerinrinne 1 / 5. krs, 33014 Tampereen yliopisto KOMMENTOI WWW.AVIISI.FI Aviisi 11.3.2011

23


HARRASTAMME KULTTUURIA Aviisi harrastaa kulttuuria———

ARVOSTELUASTEIKKO 1–5 tähTEÄ

ENSI-ILTA Heikkohermoisille sopimattoman Vincent River -näytelmän ensi-ilta 15. maaliskuuta TTT:ssa.

Helppo, mutta vaikea runous Suomi on pöytälaatikkorunoilijoiden luvattu maa. Silti runoutta luetaan vähän.

Juho HAKKARAINEN, TEKSTI

K

irjallisuuden sanakirjan mukaan runo on ”säkeisiin jaettu, yleensä pienimuotoinen sanataideteos, joka voi noudattaa runomittaa tai olla vapaamittainen ja -rytminen”. Määritelmä kertoo kuitenkin melko vähän runouden varsinaisesta olemuksesta. Muinoin runonlaulajat olivat yhteisön arvostettuja tietäjiä, joiden tehtävänä oli välittää tärkeää muistitietoa. Runomitan ansiosta runous oli tiedonsäilöntäjärjestelmä ja samalla tärkeä osa sosiaalista kanssakäymistä. Nykyään taitaa olla toisin. Pahat kielet kertovat runouden typistyneen pienen piirin puuhasteluksi, jota tavallinen tallaaja ei voi käsittää. Paatunut lukutoukkakin tarttuu runokirjaa mieluummin selkeäjuoniseen romaaniin. Onko näin, runoilija ja kirjallisuudentutkija Teemu Manninen? ”Ensinnäkin on mieletöntä olettaa, että runous olisi jokin yksi, monoliittinen asia. Yhtä älytöntä olisi sanoa, että musiikki on pienen piirin puuhastelua tai tanssi käsittämätöntä, tai että arkkitehtuuri edustaa mennyttä aikaa.” Sirpaleisessa nykyajassa myös runous on pirstoutunut. Manninen korostaa juuri runouden monimuotoisuutta. ”Miksi newyorkilainen spoken word -runoilija pitäisi samaistaa helsinkiläiseen harrastajakirjoittajaan tai rymättyläläiseen postmodernistiin? Runoutta harrastetaan erilaisissa paikoissa erilaisista syistä, sitä julkaistaan erilaisilla tavoilla, ja sitä lukevat hyvin erilaiset ihmiset.” Suomi on pöytälaatikkorunoilijoiden luvattu maa. Silti runoja julkaistaan melko vähän. Esimerkiksi Suomen suurin kustantamo WSOY on viime vuosina julkaissut alle kymmenen kokoelmaa vuodessa. Tarjotuista käsikirjoituksista runsas kolmannes on kuitenkin runoutta. Runokäsikirjoituksia tarjotaan WSOY:lle suurin piirtein yksi päivässä – viikonloput ja pyhät mukaan lukien. Käsikirjoitusten taso on kustannustoimittaja Lari Mä-

24 Aviisi 11.3.2011

Runoilijan valitsemat herkkupalat Durs Grünbein: Kallonpohjaoppitunti

”Oma suursuosikkini. Palaan rikottuun ja repaleiseen, väkivaltaiseen runouteen yhä uudelleen ja uudelleen.”

Etel Adnan: The Arab Apocalypse

”Tämä löytyi kirjakaupasta Beirutista pari kuukautta sitten. Fantastinen räjähdys Lähi-idän suufirunouden keskeltä täynnä roinaa ja aurinkoa.”

Lev Rubinstein: Tässä olen minä

”Kirjaston luettelokorteille painettu teos on avantgarden klassikko ja saanut Suomessa alkuperäisen muotonsa.”

telemaan ensimmäistä kertaa musiikkia. Manninen myöntää auliisti sen tosiseikan, että runous on alakulttuuria eikä valtavirtaa. Muut mediat ovat syöneet kirjallisuudelta tilaa, mutta tilanne ei tunnu lainkaan huolestuttavan runoilijaa. ”Sille ei voi mitään, ettei runous tavoita suurta yleisöä. Mutta jos maailmassa riittää tilaa indie-levy-yhtiöille, podcasteille, sarjakuvapienkustantamoille ja vinyylilevyille, riittää sitä myös runoilijoille.” Samaa mieltä on myös WSOY:n Lari Mäkelä. Runokirjoja julkaistaan jatkossakin, olivat ne sitten taloudellisesti kannattavia tai eivät. ”Kustannustoimittaja ei yksinkertaisesti voi ohittaa hyvää runokäsikirjoitusta. Siinä on perimmäinen syy niiden julkaisemiseen.”

Ville Hytönen (s. 1982), runoilija ja Savukeidas Kustannuksen kustannuspäällikkö suosittelee harvinaisempia runoherkkuja Aviisin lukijoille.

Näitä lainataan

Teemu Mannisen puheesta käy ilmi,

Suuri osa runoista on siirtynyt kirjan kansien välistä internetiin. Esimerkiksi poEsia-kustantamon julkaisemia teoksia voi lukea netissä ilmaiseksi. Lisäksi monet nykyrunoilijat pitävät omia blogejaan. Sähköistymisen ohessa runoudessa on palattu alkulähteille eli esiintymiseen. Modernit runonlaulajat esittävät säkeitään kapakoissa ja klubeilla. Nykyrunouden alakulttuureihin onkin hyvä tutustua vierailemalla livetilaisuuksissa. Helsingin lisäksi liverunous on vireää ainakin Turussa ja Jyväskylässä. Tampereella on viime aikoina ollut hiljaisempaa, mutta myös täällä elävää runoutta pääsee kuuntelemaan esimerkiksi runokauppa Kattilassa.

että runo voi olla paljon muutakin kuin tylsiä riimejä ja ylisuuria sanoja. Itse asiassa se on kaikkea muuta. Uusi teknologia on mahdollistanut aivan uudenlaisia runon keinoja. ”Kukaan ei enää kirjoita mittaa ja riimiä, koska iskelmälyriikat hoitavat sen homman. Sen sijaan digitaaliset runoilijat saattavat käyttää animointia ja ohjelmointia teoksissaan.”

Live-esiintymisten ja internet-kierroksen ohessa on tietysti syytä tutustua itse kirjoihin. Manninen mainitsee nykyrunoilijoita löytyvän ainakin neljä–viisikymmentä, joten valinnanvaraa riittää. Mitään lukuohjeita hän ei suostu aloittelevalle runouden harrastajalle antamaan, koska se olisi yhtä tyhmää kuin neuvoa jotakuta kuun-

kelän mukaan kirjavaa. ”Tekninen taso on kehittynyt kirjoittajakurssien suosion myötä, mutta samasta syystä omaääniset luonnonlahjakkuudet ovat harventuneet.” Mäkelä näkee runouden erittäin tärkeäksi kirjallisuuden osa-alueeksi. Hän kutsuu sitä kielen koelaboratorioksi, jossa räjähdykset tapahtuvat. Proosa seuraa perässä. Taloudelliseltakin kannalta runoudella saattaa olla merkitystä: ”Jonkin luonnonlain voimasta yksikään kustantamo ei ole koskaan menestynyt ilman hyviä runoilijoita. En tiedä tarkalleen, mistä se johtuu.”

Metson lainatuimmat kotimaiset runokokoelmat vuonna 2010.

1. Lauri Viita: Kootut runot. 2. Heli Laaksonen: Sulavoi. 3. Heli Laaksonen: Raparperisyrän. 4. Jouni Hynynen: Mies katoaa. 5. Märta Tikkanen: Vuosisadan rakkaustarina. 6. Aila Meriluoto: Lasimaalaus. 7. Juice Leskinen: Sanataiteilija kävi täällä. Juice Leskisen valitut runot 1975–2007. 8. Heli Laaksonen: Pulu uis. 9. Edith Södergran: Elämäni, kuolemani ja kohtaloni. Kootut runot. 10. Juice Leskinen: Kosket. Lähde: Metson tietopalvelu

Nykyrunoa netissä www.nokturno.org www.tulijasavu.net www.poesia.net nihilinterit.wordpress.com

C


Catherine Lhoirin jazzin inspiroimaa taidetta Vanhalla kirjastotalolla 8. huhtikuuta asti. KAUPAKSI MENEE! Pertti Jarlan FIngerpori 4 oli helmikuun myydyin suomalainen kirja. UUSI KULTAKAUSI – SOSIAALINEN MEDIA MULLISTAA KAIKEN, WSOY 2011, 179 sivua

Simsalabim, kaikki muuttuu! Uusi kultakausi on pamfletti, joka kaikkien sosiaalista mediaa vieroksuvien kannattaisi lukea

K

un joku aikoo muuttaa koko yhteiskunnan ja lupaa kaupan päälle kultakauden, tervejärkinen tyyppi kääntää selkänsä. Mutta kun kolme kokenutta journalistia ja yksi mainostoimiston johtaja päättävät kirjoittaa aiheesta pamfletin, se kannattaa lukea. Uusi kultakausi – sosiaalinen media mullistaa kaiken julistaa, että perinteiset yksisuuntaiset instituutiot jäävät jyrän alle, kun uljas kaksisuuntainen maailma lipuu areenalle. He vertaavat sosiaalisen median vaikutusta sähkön keksimiseen 1800luvulla. Sen avulla kansalaiset parhaillaan kaappaavat vallan taloudessa, politiikassa, mediassa, aivan joka paikassa. Paitsi Suomessa. Kirjoittajien mukaan Suomi on nukahtanut mielikuvaan omasta erinomaisuudestaan, vaikka jopa Mongolia on ajanut ohi kansalaisten sähköisten osallistumismahdollisuuksi-

Tanja Aitamurron, Taneli Heikan, Petteri Kilpisen ja Matti Posion pamfletissa perinteiset yksisuuntaiset instituutiot jäävät sosiaalisen median jyrän alle.

Menehän tänne!

en määrässä. Nyt he patistelevat meitä kääntämään kokan ja vähän äkkiä. Suomen pitäisi tähdätä digitaalisen maailman airueeksi, Gov 2.0 -yhteiskunnaksi, jossa valtapyramidi heittää kuperkeikkaa ja innovaatiot kukkivat. Mediataloja pamfletti ruoskii jämähtämisestä viestinnän yksisuuntaiseen menneisyyteen, vaikka viimeistään nyt olisi aika laittaa koko paletti uusiksi. Paikoitellen teos on pauhaamista, joka vetää mutkat suoriksi ja meinaa tukehtua omaan kaikkitietävyyteensä. Mutta siitä huolimatta iso käsi kirjoittajille, jotka tekevät arvokasta työtä nostaessaan tapetille sosiaalisen median merkityksen. Terveellistä luettavaa kirja olisi erityisesti heille, jotka sitä tuskin lukevat: internethapatusta väheksyvälle vanhan liiton pomokaartille. Seppo Honkanen

Mikko Karppi & 39 tweettajaa: Todellisuudesta toiseen. MindTrek Ry. 144S.

Stand up -annos loppuvuodeksi

Twitter-trippailua

Stand up -festivaali Tomaatteja! Tomaatteja! jär-

Todellisuudesta toiseen -kirja koostuu tuhannesta tweetistä

jestetään ympäri Tamperetta 16.–19. maaliskuuta. Festivaali järjestetään Tampereella kolmatta kertaa. Seitsemässä ravintolassa ja nähdään kolmen päivän aikana yhteensä 26 esitystä. Mukana ovat muun muassa Ismo Leikola, Riku Suokas, JP Kangas ja Anitta Iso A.

www.tomaattejatomaatteja.com

Kolmiapiloita ja Guinnessia Maaliskuun 17. päivän kasvi on kolmiapila, juoma Guinness ja sankari Pyhä Patrick. Irlannin kansallispäivä eli Pyhän Patrickin päivä on yksi juhlituimmista yksittäisen maan kansallispäivistä. Päivään kuuluvat oluen lisäksi tietenkin ylisuuret Guinnessin mainoshatut ja menevä irkkumusiikki. Tampereella ohjelmaa päivälle tarjoilee irkkubaari O’Connell’s, jossa juhlinta jatkuu viikonlopun yli. Tarjolla on Pyhän Patrickin kakkua, ja livemusiikista vastaa Band of Shysters. Sisään ei maksa mitään, ja paras asu palkitaan.

www.oconnells.fi

Katsohan näitä! Filkkareitten loppuhuipennus käsillä Tampereen 41. elokuvajuhlat ovat vallanneet kaupungin jälleen viideksi päiväksi, joista lehden ilmestyessä on vielä kolme jäljellä. Lauantaina 12.3. voi katsella esimerkiksi Nicolae Ceausescun omaelämäkertaa tai osallistua Trash & Underground -tapahtumaan Yo-talolla. Sunnuntaina esitetään palkitut elokuvat.

TAmpEREEN 41. ELOKUVAJUHLAT su 13. maaliskuuta saakka, www.tamperefilmfestival.fi

O

llaan Tampereella, ja käynnissä on perinteisistä dekkareista tuttu takaa-ajo. Hetkeä myöhemmin ollaan mökkiin rakennetussa hiukkaskiihdyttimessä matkalla rinnakkaistodellisuuteen. Yhtä outoja kirjoja olen lukenut aikaisemminkin, mutta ainakin termi LSD on pistänyt silmään teoksista vastuussa olleiden nekrologeissa. Todellisuudesta toiseen on ainakin kannen ilmoituksen mukaan maailman ensimmäinen mikrobloggauspalvelu Twitterin avulla kirjoitettu kirja. Tekniikka muistuttaa koulussa tehtyjä ketjukirjeitä, joissa vihon nurkkaan kirjoitettuun tarinaan lisätään aina muutama rivi lisää tekstiä ja näin tarina jatkuu odottamattomalla tavalla pulpetista toiseen. Kirjan toimittamisesta on vastannut Mikko Karppi ja lopusta tekstistä nelisenkymmentä minikirjailijaa. Karppi aloittaa luvut reilun sivun mittaisella omalla osuudellaan, jonka jälkeen tarina etenee maksimissaan 140 merkin, eli tweetin mittaisten, juoniehdotusten inspiroimina. Seikkailun päähenkilöt ratkovat punahatuksi kutsutun kaapparin mysteeriä päälle liimatulta tuntuvien Tampere-kytkösten seassa. Kirjasta löytyy sci-fi-aineksia teleportteineen ja astraaliväreilyineen. Dekkaritunnelmaa Vareksen hengessä tuo puolestaan leipääntynyt rikostutkija Eero Tolkki. Todellisuudesta toiseen on villiä ajatuksenjuoksua, joka tuntuu katkeavan muutaman kerran sivussa. Kirja on mielenkiintoinen kokeilu, ja seuraava vastaavanlainen teos varmasti ottaa sen virheistä opikseen. Jatkotarinat ovat hauskoja tekijöistä itsestään, mutta niiden saaminen kiinnostaviksi myös muille on haastavaa. Ville Ilkkala

Klassikkoni Ian M. BanksIN Kulttuurisarjan kirjoista on suomennettu viisi: Muista Flebasta, Pelaaja, Aseiden käyttö, Tähystä tuulenpuolta ja Algebraisti (Loki-kirjat)

Tuhtia sci-fiä

M

inun scifissäni pitää olla mittakaavaa. Tarinoiden pitää sijoittua reippaasti tulevaisuuteen, avaruusalusten pitää olla tuhdin kokoisia ja yleisen maailmanjärjestyksen selkeästi omastamme poikkeava. Skottikirjailija Ian M. Banksin Kulttuuri-sarja on kaikkea tätä ja enemmän.

Kulttuuri on anarkososialistinen utopia. Se on käsittämättömän valtava, monimuotoinen kansa, joka on levittäytynyt miljooniin aurinkokuntiin. Kulttuurilla ei ole lakeja, kansalaiset vain yksinkertaisesti noudattavat hyviä käytöstapoja. Näennäisten hallitsijoiden titteliä pitävät hallussaan mielet, lähes rajattoman kapasiteetin omaavat valtavien avaruusalusten tekoälyt. Ne eivät ole osa kansan elämää hallitsijan perinteisessä merkityksessä, vaan ainoastaan ohjailevat ja auttavat. Kulttuurin kansalaiset eivät tarvitse todellista hallitsijaa, koska mistään ei ole puutetta. Kaikenlainen työn tekeminen on painunut kauas historiaan, palkkatyöstä puhumattakaan. Kulttuurin maailmassa kiehtovaa on sen äärimmäinen kaukaisuus nykyisestä maailmanmenosta. Kulttuurilaiset on pakattu täyteen nanoteknologiaa. He harrastavat ruumiinmuokkausta asentamalla itseensä vaikkapa lentokykyiset siivet ja vaihtavat sukupuoltaan muutamassa vuodessa vain ajattelemalla asiaa. Raskaana olevat naiset saattavat hautoa sikiötä kohdussaan loputtomiin odottaen hyvää hetkeä saada lapsi. Ihmiset totta kai elävät käytännössä ikuisesti. Sarjan tarinat keskittyvät ainoan toimintaansa työksi mieltävän organisaation, erikoisolosuhteiden jäsenten seikkailuihin. Utopia vaikuttaa pysyvän utopiana kaikille muille, kun erikoisolosuhteiden jäsenet pelastelevat universumia, kirja kerrallaan. Ville Ilkkala

KOMMENTOI WWW.AVIISI.FI Aviisi 11.3.2011

25


fi . a t u @ i s i i v a et

NÄIN SEN NÄEN

kkiä.

00 mer

IN 2 0 ON NO

e t i p i l e i M Nuorille tutkijoille on taattava oikeudenmukainen asema IMIPITUUS

E. K

ELIPID

Ekirjo

Mi t ä m iel

ä ol

et? Mikä s i nu

? Kirjoita ttaa aih u st

ta kuin muualle työteisössä. Päinvastoin sen elämään suuntaavalpuitteissa jatko-opinla maisterilla, ja heitoja suorittavat henkii ento dän toimeentulonlöt luokitellaan opisKomm isi.fi vi a sa on heikon rahoi. kelijoiksi yliopiston siw w w a.fi t tustilanteen vuoksi sällä, vaikka yliopisu @ i s avii epävarmalla pohjalton ulkopuolella maisla. Lisäksi tällä hetkelterintutkinnon suorittalä helposti saatavaa tieneet voivat toimia tutkijana toa ja ohjausta jatko-opinja asiantuntijan tehtävissä. Stipendijärjestelmä, toisin kuin työsuh- toihin on tarjolla hyvin vaihtelevasti. de, ei takaa nuorille tutkijoille riittä- Tieto tohtoriopintoihin suuntautumivää toimeentuloa, ja jättää heidät edel- sesta liikkuu perustutkinto-opiskelileen vaille työtiloja, työterveyspalve- joille lähinnä satunnaisia epävirallisia luita, lomarahoja ja muita työsuhtee- kanavia pitkin. Yliopiston tulisi strategiansa ja Euseen kuuluvia etuja. Se myös lyhentää tutkijoiden palkkatyöuraa. Onkin ky- roopan komission laatiman peruskirseenalaista, noudattaako tämankaltai- jan mukaisesti myöntää jatko-opisnen stipendijärjestelmä Euroopan ko- kelijoille heille perustellusti kuulumission laatimaa Tutkijoiden euroop- va tutkijan status ja työskentelymahpalaista peruskirjaa, jota Tampereen dollisuudet sekä riittävä ohjaus jo jatyliopisto on sitoutunut seuraamaan. ko-opintoihin hakeutumisvaiheessa. Peruskirja esittää yleisenä periaattee- Vain tällä tavalla tutkijan ura Tampena, että ”kaikki tutkimusuralla olevat reen yliopistossa on sekä omille että tutkijat olisi tunnustettava ammatti- muualta tuleville maistereille aidosti laisiksi ja heitä olisi kohdeltava sen houkutteleva vaihtoehto. mukaisesti”.

sin

M saa? ikä riem ras a

Y

liopistoissa tehtävä väitöskirjatutkimus muuttuu maailmalla yhä ammattimaisempaan suuntaan ja yliopistojen on kehitettävä jatko-opintojaan, jos ne haluavat edelleen tuottaa laadukasta ja kansainvälisestikin arvostettua tutkimusta. Tampereen yliopisto on päättänyt uudessa strategiassaan uudistaa jatkokoulutuksen sisällöt, toimintamallit ja rahoituksen. Yliopistoon on perustettu tutkijakoulu, joka jakautuu tohtoriohjelmiin, joiden opiskelijoille pitäisi turvata hyvä ohjaus ja rahoitus. Uudistus toisi onnistuessaan huomattavia parannuksia nykyiseen tilanteeseen. Jatkotutkinnon suorittamisen pitäisi siis olla vetovoimainen vaihtoehto. Toistaiseksi jatko-opiskelijoiden asema yliopistossa on kuitenkin ollut varsin epäselvä, eikä uudistus tällaisenaan sitä selkiytä. Vaikka nuoret tutkijat tuottavat huomattavan osan yliopiston tuloksesta eli julkaisuista, yliopisto ei täysin rinnasta heitä muihin tutkijoihin. Toisaalta he eivät saa perustutkinto-opiskelijan etuuksia tai riittävää ohjausta. Myöskään yliopistolle uudistuksen yhteydessä perustettu stipendijärjestelmä ei nähdäksemme turvaa nuorten tutkijoiden asemaa yliopistoyh-

! sta ee

a

IELIPID

äM Lähet

I olla M i otsik

.f

i@uta

is n avi teesee it o s si o itukse

N MAKS

IRJOITUKSE

Tällä hetkellä jatkotutkinnon suorittaminen ei näyttäydy perustutkintoopiskelijalle kiinnostavana vaihtoehtona. Nuorten tutkijoiden arvostus yliopiston sisällä vaikuttaa heikommal-

Tampereen yliopiston ylioppilaskunta Utajatkot-aktiivit

Vaalit tulossa... Eduskuntavaaliehdokkaat ovat innostuneet lähettämään Aviisiin mielipidekirjoituksia. Kaikki eivät mahtuisi kokonaan, joten tasapuolisuuden nimissä julkaisemme pätkiä. ”Koko opintotukijärjestelmä kaipaa radikaalimpaa uudistusta, jolla on kaksi kannustavuuteen kiteytyvää tavoitetta. Ensinnäkin opintotuesta on tehtävä ahkeraan opiskeluun kannustava ja täysipäiväisen opiskelun mahdollistava, varsinkin ensimmäisinä vuosina. Toiseksi työnteosta ei saa rankaista. Jos pystyy yhdistämään työnteon hyvin eteneviin opintoihin, sen pitää olla aina kannattavaa myös taloudellisesti. Nykyisin tulorajat tulevat vastaan liian helposti.” Sofia Vikman ”Esimerkiksi asumistuen ja työmarkkinatuen tulovähenteisyyden loiventaminen kannustaisi ihmisiä vastaanottamaan mitä tahansa työtä täydellisen työttömyyden sijasta. Hallituksen on korkea aika alkaa tukea työllisyyttä työttömyyden sijaan.”

Joonas Lepistö ”Nuoret rynnistivät eduskuntaan 1970luvulla. Nyt suuri osa tästä väestä on luopumassa paikastaan. Uskon, että on aika antaa jälleen tilaa nuorille, sillä meidän äänemme on kuuluttava paremmin. Nuoriso viestii tulevaisuuden uskoa, sillä aina pitää katsoa eteenpäin.”

Jouni Ovaska

Monivuotisen Aviisin toimittajan jäähyväiset

Kun aloitin opiskelut, opiskelijat jonottivat leipäjonossa

S

eitsemän opiskeluvuoden ja neljän ja puolen vuoden ylioppilaskuntaurani jälkeen olen jättämässä hiukan haikein mielin yliopistoyhteisön taakseni. Kun aloitin Aviisin toimittajana vuoden 2006 kesällä, olin valmistunut puolta vuotta aikaisemmin tiedotusopista maisteriksi. Vaikka minulla on toinen opiskeluoikeus, en ole näinä Aviisi-vuosinani suorittanut yhtään opintopistettä. Millaista on sitten toimia opiskelijoiden äänitorvena, vaikka ei ole enää vuosiin ollut opiskelija? Haastavaa, mutta välillä myös palkitsevaa. Kun Aviisin toimittajana vaatii opiskelijoille parempaa kohtelua, törmää melko usein vähättelyyn. Olen tulkinnut sen vähättelynä opiskelijoita kohtaan. Opiskelijoiden on saatava tietoa,

26 Aviisi 11.3.2011

tavan läjän opiskelijaeivätkä opiskelijalukitilastoja ja -tutkimukjat vähennä lehden arsia. Kuvani opiskelivoa. joista on kirkastunut. Suurimmaksi osakAikaisemmin ajatsi olen kuitenkin päästelin, että opiskelijat syt yllättymään positiiovat köyhiä ja kipeivisesti, sillä kaikkein tä, joten he kaipaavat ylimmällä päättävällä ennen kaikkea vinktasollakin suhtaudukejä makaronilaatitaan varsin myönteikon jatkamiseen ja sesti Aviisiin. Esimer- Hertta-Mari Kaukosen Yths:n jonoissa kärkiksi opetusministe- ensiesiintyminen Aviisissa vistelemiseen. Yths:n ri Henna Virkkunen, vuonna 2006. jonot ovat osoittauyliopiston rehtori Kaija Holli ja yliopiston opinto- ja kan- tuneet lyhyemmiksi ja joustavimmiksainvälisten asioiden osastopäällik- si, kuin luulin, mutta ennen kaikkea kö Mikko Markkola ovat aina vastan- opiskelijat ovat keskimäärin rikkaamneet kaikkein typerimpiinkin kysy- pia ja hyväosaisempia kuin osasin ajatellakaan: Koulutustaso periytyy voimyksiini. makkaasti. Akateeminen työttömyysAviisin aikana olen penkonut huomat- taso on edelleen todella matalaa. Mel-

kein kaikki opiskelijat käyvät töissä, eli saavat jotain töitä. Juuri kukaan ei kitise Toasin poskettomista vuokrankorotuksista, eli ne eivät ilmeisesti kirpaise liikaa, mutta yliopiston parkkipaikkojen vähentäminen kuumentaa tunteet, eli yllättävän monella opiskelijalla on varaa omaan autoon. Olen iloinen suurimmasta osasta näitä muutoksia. Itse aloitin opiskelut Joensuussa aikana, jolloin ei jonotettu parkkipaikkoja vaan näkkileipää ja kaurahiutaleita ylioppilaskunnan leipäjonossa. Reilussa kymmenessä vuodessa on menty hurjasti eteenpäin. Hertta-Mari Kaukonen

Kirjoittaja haluaa kiittää kaikkia haastateltaviaan ja työkavereitaan


Keskustelu käy kuumana osoitteessa www.aviisi.fi – käy sinäkin! EDUSKUNTAVAALIT 60 prosenttia aikoo äänestää täysin varmasti eduskuntavaaleissa, kertoo HS.

Ihan naamat

Haluanpa sanoa

Mitä sosiaalisen median palveluita käytät?

Kulmahuone

Opiskelijaradikalismia B. Wahlroosin suulla?

V

iikko ylioppilaskunnassa alkoi radikaalisti: saimme tarjouksen saada nimemme esiin Suomi hyvinvoinnin jälkeen -seminaarin järjestäjätahona. Lehdistötiedotteen mukaan ”ikoniset suomalaisjohtajat (mm. Nalle Wahlroos, Jorma Ollila ja Risto Siilasmaa) kokoontuvat paneelissa ilmaisemaan syvän huolensa Suomen kansantalouden kehityksestä ja kasvuyritysten luojat, uuden vaurauden edustajat, kertovat minkälainen tulevaisuuden yhteiskunta tarvitaan työpaikkojen luomiseen ja hyvinvoinnin ylläpitämiseen”.

Antti Mäntymaa, 27, tiedotusoppi Facebookia, Myspacea ja Yotubea. Twitteriä heti, kun keksin hyvän käyttäjänimen. Kirjoitan myös blogia.

Avoimeen tapahtumaan on kutsuttu talouselämän vaikut-

A Jessica Glassar, 24, matematiikka Facebookia, ja Youtubessa minulla on myös tili.

lakuppila saisi jo aueta, sillä aikaisemmin tuli istuttua siellä kuitenkin aika paljon. Remonttikahvila ei ole miellyttävä paikka, kun siellä koko ajan porataan. Markus Klemetti, 24, matematiikka

Nokan kopautus Alli Nokka KIUKUTTELEE EDUSTAJISTON KULISSEISSA

Laura Liljeroos, 21, kansantaloustiede Facebookia ja Intoloopia, en käytä muuta.

Lauri Nurttila, 22, konetekniikka TTY:llä Facebookia, ja jos IRC on sosiaalinen media, niin myös sitä.

Alumneilta rahat pois!

T

amyn alumnitoimintaan on budjetoitu tälle vuodelle 2000 euroa. Aikaisemmin tällaista momenttia ei ole ollut, eikä sen synty ollut itsestäänselvä budjettiedarissakaan. Vaikuttimia alumnitouhuun lienee monia. Onkohan alumnitoiminnan todellinen tarkoitus laajentaa Tamyn rahoituspohjaa yliopistojen tyyliin? Ulkopuolisia rahoittajia ylioppilaskunnalle suhdetoiminnalla? Alumnina Alli ainakin närkästyisi sellaisesta. Ja on jo närkästynyt varsinkin siitä, ettei ole saanut kutsua! On aika välineellistävää juottaa ja syöttää

Joonas Yliluoma, 25, kunnallisoikeus Facebookia.

alumneja rivijäsenten rahoilla ja odottaa heiltä vastineeksi rahaa silmät kiiluen. Tuotto-odotukset nimittäin paistavat aika ikävästi läpi joistakin Allin kuulemista alumnipuuhastelusta käydyistä keskusteluista. Toivottavasti rahojen kerjääminen ei ala ainakaan heti alussa, koska silloin se jäänee yritykseksi. Kunpa odotukset eivät olisi liiallisia, sillä kyseessä lienee riskisijoitus. Sikäli toiminta on varmasti järkevää, että täytyy kalliille historiateokselle keksiä ostajakunta. Alli Nokka

tajia, opiskelijoita ja poliitikkoja. Tilaisuuden järjestää kasvuyrittäjyysjärjestö Aalto Entrepreneurship Society yhteistyössä mm. Elinkeinoelämän keskusliiton, Teknologiateollisuuden sekä Aalto-yliopiston kanssa. Tilaisuuden tavoitteena on herättää keskustelua taloudellisista realiteeteista ja muovata hallitusohjelmatavoitteita kasvuyrittäjyyden tukemiselle. Itseään opiskelijaradikaaliksi kutsuva (mm. TEKEn ja Teknologiateollisuuden rahoittama) Aalto Entrepreneurship Society on sanojensa mukaan ”saanut opiskelijat liikkeelle” ja toteaa 2000-luvun opiskelijaradikalismin kantavan vastuuta kasvusta. ”Latteasta politiikan kielestä” ja ”elähtäneistä asenteista” halutaan päästä eroon. Politiikkaa ja asenteita tilaisuudesta ei kuitenkaan puutu, onhan sen julkilausuttu tavoite suomalaisen yhteiskunnan ”2010-luvun linjanvedot tulevaisuuden kasvumaalle” ja agenda varsin selvä. Hämmennyksissäni etsin sanan radikalismi merkityksiä sanakirjoista ja luin sen tarkoittavan muun muassa yleisesti hyväksyttyjen tai yleistyneiden toimintamallien kyseenalaistamista ja pyrkimystä syvälle käyvään muutokseen. Kilpailukyky- ja kasvuretoriikassa ei kuitenkaan ole mitään uutta tai muutosvoimaista, päinvastoin: ne ovat viime vuosina olleet poliittista päätöksentekoa ja keskustelua ohjaava punainen lanka. Hyvinvoinnin jälkeen -tapahtuman keskeisin viesti vaikuttaa olevan vallitsevien yhteiskunnallisten olosuhteiden, puhetapojen ja valtasuhteiden legitimointi. Radikaaleinta tapahtumassa lienee röyhkeys, jolla ”opiskelijajärjestöt ympäri Suomen” esitetään tilaisuuden taustavoimiksi. Ainakaan Tamy ei lähtenyt mukaan, sillä olisi tuntunut oudolta laittaa nimi tapahtuman alle, jonka valmisteluihin, sisältöihin tai puhujiin ei ole ollut mahdollisuutta vaikuttaa. Tuntuu myös vähän oudolta, että opiskelijaradikalismin äänitorvina tilaisuudessa ovat keski-iän ylittäneet yritysjohtajat.

Veera Kaleva

Kirjoittaja on Tamyn hallituksen JÄSEN

KOMMENTOI WWW.AVIISI.FI Aviisi 11.3.2011

27


YLIOPPILASKUNTA Aviisi harrastaa kulttuu-

Kaikki läsnäolevat perust

KAIKEN AIKAA KAIKKIALLA Tamy palvelee verkossa: www.tamy.fi Tamyn toimistot palvelevat: yleistoimisto ma-pe 9–11 ja 12–16, taloustoimisto ma–pe 9–11 ja 12–15.30, vippikassa ma–pe 12–15 Tampereen yliopiston ylioppilaskunta, Kauppakatu 10, 33210 Tampere Yleistoimisto 03 - 22 30 215 Taloustoimisto/Karita Mattila 044 - 36 10 211 Taloustoimisto/Lea Kontoniemi 044 - 36 10 212

Henna-Riikka Roine, järjestösihteeri, 050 - 36 12 454 Tea Hoffren, sopo-sihteeri, 050 - 36 12 846 Johanna Roihuvuo, kopo-sihteeri, 050 - 36 12 847

Hallitus

Palvelut

Ilkka Tiensuu, pj, 050 - 36 12 845 Gritten Naams, 045 - 77 50 5212 Jouni Markkanen, 045 - 77 50 5213 Laura Markkanen, 045 - 77 50 5215

Sihteerit

Kati Rajala, pääsihteeri, 050 - 36 12 854 Varpu Jutila, kv-sihteeri, 050 - 36 12 849

Veera Ikkelä, 045 - 77 50 5214 Veera Kaleva, 044 - 36 10 213 Pieta Hyvärinen, 045 - 77 50 5210 Tiina Heikkilä, 045 - 77 50 5211 Lainopillinen neuvonta, 044-36 10 300 Aviisin yhteystiedot löydät sivulta kolme.

Hallituksen päätökset HALLITUS 12/TILIKAUSI 2011 9.maaliskuuta 2011 - hyväksyi jäsenkyselyn kyselylomakkeen kysymykset. - nimesi Kirjaston neuvottelukuntaan opiskelijoita edustamaan Veera Ikkelän ja Pauli Borodulin. - nimesi Kielikeskuksen neuvottelukuntaan opiskelijajäseniksi Gritten Naamsin ja Jaakko Vuorion. - päätti olla tukematta Polttavan kysymyksen lumiukkotempausta. - päätti palauttaa valmisteluun Silmänkääntäjä ry:n projektitukihakemuksen lisäselvityksiä varten. - päätti palauttaa valmisteluun Silmänkääntäjä ry:n projektitukihakemuksen lisäselvityksiä varten. - Päätti olla myöntämättä projektitukea BOSA ry:lle. - nimesi järjestöstrategiatyöryhmän puheenjohtajaksi Aleksi Rantalan. - myönsi Kimmo Ronkaiselle eron järjestöstrategiatyöryhmästä. HALLITUS 11/TILIKAUSI 2011 7.maaliskuuta 2011 - hyväksyi jatko-opiskelijoiden asemaa koskevan kannanoton - päätti, että Tamy ei osallistu Suomi hyvinvoinnin jälkeentapahtumaan järjestäjänä, mutta tiedottaa tapahtumasta ja tiedustelee mahdollisuutta varata paikkoja tapahtumaan jäsenistöllensä. - Päätti lähettää Tiensuun Tamyn edustajana Itä-Suomen yliopiston ylioppilaskunnan vuosijuhlaan HALLITUS 10/TILIKAUSI 2011 1.maaliskuuta 2011 - päätti hakea rahankeräysluvan kehitysyhteistyöhank-

keen omarahoitusosuuden keräämiseksi vuosille 20112012 (01.01.2011-31.12.2012). HALLITUS 9/TILIKAUSI 2011 24. helmikuuta 2011 - nimesi Yliopistopalveluiden neuvottelukuntaan opiskelijajäseneksi Antti Afflektin. - nimesi opiskelijaedustajiksi Veera Kalevan, Jouni Markkasen, Veera Ikkelän ja Jere Myyryläisen eHOPS-työryhmään. - nimesi Tietohallinnon ohjausryhmään opiskelijajäseneksi Tytti Karvosen ja hänelle henkilökohtaiseksi varajäseneksi Jere Myyryläisen toimikaudeksi 1.1.2011 – 31.12.2013. - päätti esittää edustajistolle, että Tamy hakee Tampereen Seta ry:n kannatusjäseneksi. - valitsi ympäristösektorin harjoittelijaksi Roosa Nääpän. - päätti esittää Tasa-arvotoimikunnan opiskelijajäseneksi Pieta Hyväristä. - valitsi kääntäjäharjoittelijoiksi Satu Rinteen ja Laura Kortelaisen, mikäli Kortelainen saa harjoittelutuen ja varalle Sanna Terhon. - valitsi Tamyn internetsivujen toteuttajaksi Mediajalostamo Oy. - päätti poistaa seuraavat myyntireskontran saatavat: laskunumero 386/2009 50 euroa, laskunumero 310/2009 100 euroa, laskunumero 320/2009 200 euroa, laskunumero 255/2009 290 euroa, laskunumero 40/2010 50 euroa, yht. 690 euroa - päätti esittää edustajistolle, että se hyväksyy Tamylle kokouksessa hyväksytyn liitteen mukaiset yritysyhteistyöperiaatteet, jotka korvaavat 23.5.2007 hyväksytyt periaatteet. - päätti, että Tamyn edustajana lähetetään Jalaskoski

SYL:n 90- vuotisjuhlaan. Lisäksi maksetaan toisen illalliskortin hinta, joka jaetaan muiden osallistujien kesken. - päätti käyttää Akavan Suomen Campein kaupunki- kilpailun voittorahat 500 euroa 17.3. järjestettävään Hervannan hulinat- tapahtumaan. HALLITUS 8/TILIKAUSI 2011 17. helmikuuta 2011 - palautti Seta ry:n kannatusjäsenyyttä koskevan asian valmisteluun - hyväksyi Yösählyturnauksen budjetin - valitsi Venla Voutilaisen kehitysyhteistyöviikon koordinaattoriksi - valitsi koulutuspoliittisen sihteerin sijaiseksi Timo Perälän (varalla Mirva Tossavainen). Sijaisuus alkaa sopimuksen mukaan mahdollisimman pian ja se päättyy Roihuvuon palattu äitiys- ja vanhempainvapaalta. Työsuhteen alussa on kahden kuukauden koeaika. - päätti, että SELL-kisojen tukemiseen talousarviossa varattu 500 euroa jaetaan tasan tukea hakevien kesken siten, että maksimissaan tukea voidaan myöntää ensisijaisesti 30 euroa/hakija osallistumiskuluihin ja toissijaisesti 30 euroa/hakija matkakuluihin. Tuen hakuaika päättyy 25.3.2011. - valitsi Time/System Finland Oy:n kalenterin valmistajaksi. - hyväksyi läksiäisten budjetin - täydensi talousjaostoa nimeämällä siihen Timo Perälän. - Päätti lähettää JYY:n vuosijuhliin Kalevan ja Hyvärisen Tamyn edustajina.

Tapahtuu JÄRJESTÖSIHTEERI kertoo, mitä ylioppilaskunnassa tapahtuu. Lähetä tapahtumatietosi otsikolla puffi osoitteeseen jarjestosihteeri @tamy.fi. AINOASTAAN OPISKELIJaTOIMINTAAN liittyväT menovinkIT JULKAISTAAN. Aviisi pidättää oikeuden muutoksiin. Lexica ry:n sääntömääräinen kevätkokous pidetään keskiviikkona 23.3.2011 klo 12 ainejärjestötilan (Pinni A4101) kokoushuoneessa. Käsiteltävinä asioina mm. vuoden 2010 toimintakertomus, tilinpäätöksen tuloslaskelma ja tase. Hallat ry:n sääntömääräinen kevätkokous pidetään maanan-

taina 28.3 klo 18.00 Yo-talon kokoushuoneessa (os. Kauppakatu 10). Asialistalla mm. sääntömääräiset asiat ja sääntömuutos. SOS ry:n sääntömääräinen kevätkokous järjestetään 23.3.2011 klo 16:30 Linnan 6. kerroksen aulassa. Kokouksessa käsitellään sääntömääräiset asiat.

Tampereen Yliopiston Kokoomusopiskelijat- Tyko ry järjestää Terveydenhuoltoaiheisen keskusteluillan AMOS- klubilla (Teiskontie 35 K) maanantaina 28.3. kello 17.00 lähtien. Tilaisuus on suunnattu lääkisläisille, mutta se on kaikille avoin. Keskustelun alustaa kaupunginvaltuutettu Sofia Vikman.

Kansainvälisty kotona - Ryhdy kv-tuutoriksi! Tampereen yliopistoon tulee joka vuosi useita satoja kansainvälisiä opiskelijoita, osa vaihtoon, osa suorittamaan tutkintoa. Etsimmekin nyt innokkaita tuutorointiin sitoutuvia opiskelijoita auttamaan vieraaseen maahan sopeutumisessa. Samalla voit itse kohentaa kieli- ja vuorovaikutustaitojasi ja tutustua uusiin ihmisiin eri puolilta maailmaa! Kv-tuutoreiden tehtävänä on auttaa ulkomaisia opiskelijoita yliopistoon ilmoittautumisessa ja muissa alkurutiineissa sekä tamperelaiseen opiskelijaelämään orientoitumisessa. Mitään erityistaitoja ei vaadita, ainoastaan avointa mieltä ja innostusta. Kv-tuutoroinnista saa pienen palkkion, kaksi opintopistettä ja pyynnöstä myös kirjallisen todistuksen. Kv-opiskelijoiden tuutoroinnin ruuhkahuippu on elo–syyskuun vaihde, jolloin tuutoreita tarvitaan eniten. Halukkaat voivat jatkaa tuutoreina myös

28 Aviisi 11.3.2011

tammikuussa. Kylmiltään ei tarvitse hommaan ryhtyä, vaan yliopisto ja Tamy järjestävät uusille kvtuutoreille koulutuksen 2.5.2011. Elokuussa pidetään vielä kertauskoulutus ja ajankohtaisinfo viikolla 33. Kiinnostuitko? Ilmoittaudu 31.3. mennessä oman ainejärjestösi kv-tuutorivastaavalle. Tavoitteena on, että ulkomaiset opiskelijat saisivat samaa ainetta opiskelevan kv-tuutorin. Eikö pääaineeseesi tule ainuttakaan kv-opiskelijaa? Ei hätää, ilmoittaudu kv-toimistoon ja voit silti päästä kv-tuutoriksi. Ilmoita nimesi, opiskelijanumerosi ja lukukaudet, joina olet sitoutunut toimimaan kvtuutorina, osoitteeseen intoffice@uta.fi. Lisätietoja: kv-sihteeri Varpu Jutila, kvsihteeri@tamy.fi

would you like to be an INTERNATIONAL

TUTOR?


tutkinto-opiskelijat ovat ylioppilaskunnan jäseniä. w w w.yo - ta lo.com Kau ppa katu 1 0

BLOGI Ylioppilaskunnan asiaa: tamyblogi.wordpress.com

Edustajiston terveiset Edustajiston toisessa kokouksessa 9.3. päivitämme yritysyhteistyöperiaatteemme ja päätämme Tamyn Tampereen Setan kannattajajäseneksi hakemisesta. Seta ry on ihmisoikeus- ja kansalaisjärjestö, jonka tarkoituksena on edistää seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen tasa-arvoa ja perusoikeuksien toteutumista. Päätämme myös sitoutumisestamme Reilun kaupan korkeakoulun kriteerien noudattamiseen. Tampereen yliopisto on Reilun kaupan yliopisto, ja myös Tamy on esim. suosinut Reilun kaupan tuotteita tarjoiluissa, mutta virallista päätöstä ei kriteerien noudattamisesta ole tehty. Keskustelemme kokouksessa myös

jatko-opiskelija -työryhmän työn tuloksista. Aviisin ilmestyessä edustajisto on jo kokoustanut. Päätökset voi käydä tarkistamassa Tamyn nettisivuilta www.tamy.fi - päätösten teko - edustajisto - edustajiston päätökset. Sivuilta löytyy edustajiston esityslistat, edustajiston kokoonpano sekä vuoden aikana tietoa syksyn edustajistovaaleista.

Virve Valtonen, edustajiston pj.

Juvenes lahjoitti 25 000 euroa

Pe 11.03. LCMDF

(Le Corps Mince de Francoise) 10 e / 8 e*

La 12.03. Roska – Trash & Underground Film Festival klo 14 -21. 5 e Ei Vip!

La 12.03. TreSeta: LEIMARIT

klo 22-04. 5 e / 3 e Ei Vip!

Ke 16.03. Naurunpaikka Stand Up -klubi Nousevat tähdet Ovet klo 18.00, show klo 19.00. 6 e*

J

uvenes-Yhtiöt Oy lahjoittivat 25 000 euroa Tampereen yliopistolle osana yliopiston varainkeruukampanjaa. Juvenes on puoliksi Tamyn omistama yritys, jonka palveluihin kuuluu opiskelijaruokailun järjestämisen lisäksi paljon muutakin liiketoimintaa. Tampereen yliopiston lisäksi Juvenes lahjoittaa TTY:lle yhtä suuren summan. ”Varat eivät ole pois ruokailun järjestämises-

tä vaan tulevat Juveneksen paino- ja kioskiliiketoiminnasta”, lahjoitusta luovuttamassa ollut Juveneksen toimitusjohtaja Pertti Liljeroos kertoo. ”Lahjoitukset menevät ydintoimintaan eli opetukseen, eivät hallinnon pönkittämiseen”, Tampereen yliopiston rehtori Kaija Holli vakuuttaa.

Pe 18.03. Tomaatteja!Tomaatteja! Stand Up –festivaali

Kirsikkatomaatit Pirjo Heikkilä MC, Raila Hänninen, Ida Grönlund, Anitta Ahonen. Ovet klo 18, show klo 19. 12 e (ennakko Lippupiste). Ei Vip!

Pe 18.03. Huipulla

Uniikki, Saurus, Mikael Gabriel 12 e / 10 e*

La 19.03. Tomaatteja!Tomaatteja! Stand Up –festivaali

In English Paul Westlake MC, Rich Lyons, Andy Taffs, Ovet klo 18, show klo 19. 12 e (ennakko Lippupiste) Ei Vip!

La 19.03.

Jam-A-Holics: That Funky Sh*t!

Dj Muggsy, Dj Jersey Smooth, Dj Shorty Green & Dj Aku-Setä, klo 23-04. 5 e / 3 e (opiskelijakortilla)

Ke 23.03. Polartones, Euforia (levynjulkkari), Poutatorvi 5 e To 24.03. Carnage Over Finland –tour 2011:

Vomitory (SWE), Torture Killer, Atretic Intestine, Ovet klo 19.30. 9 e / 7 e (ennakko Swamp music)

Pe 25.03. PRESSURE15 – Drum&bass w/ ULTERIOR MOTIVE

(Subtitles, Metalheadz, Critical, UK), Resound (Renegade Hardware), Esc (iDJ Rec), Mineral (Lightness), DBLJ (Cut) & Trito (Kongocrew). 8e

La 26.03. Bigpop

Dj:t Sami & Riku, klo 23-04. 5 e / 3 e (opiskelijakortilla)

Avoinna: pe 22–04, la 23–04, viikolla 20–02 Live viikolla klo 21 ja viikonloppuisin klo 23 alkaen. *

Avoinna kl0 10-18 la 10-14

Liput ennakk oon Yo-talo n lippuka uppa www.y o-talo. com ja

KOMMENTOI WWW.AVIISI.FI Aviisi 11.3.2011

29


VAIHDE VAPAALLE

Yksi asia on varma: Libyan surrealistisella, sadistisell

MYSTEERI Paperittomille siirtolaisille on avattu klinikka. Aviisi pohtii, onko sen konttori paperiton?

Mies voitti siivousrob

Ensin robotit miehittivät tuotantolaitokset. Sitten ne ilmestyivät kotipihoille puhdistamaan uim JUHO-MATTI PAAVOLA, teksti & SEPPO HONKANEN, KUVA

R

obottien vallankumous ei kuulu enää tieteisfantasian piiriin. Se on käynnissä tällä hetkellä. Ensin mekaaniset maihinnousujoukot miehittivät tuotantolaitokset. Ihmiset saivat tuotantolinjoilla väistyä tarkempien ja väsymättömien robottikäsien tieltä. Sitten ne ilmestyivät kotipihoille kilkuttamaan ruohonleikkureita ja puhdistamaan uima-altaita. Nyt ne ovat viimein tunkeutuneet kaikkein pyhimpään, omaan kotiin, ja keräävät roskat, pesevät lattiat ja imuroivat. Ne puuskuttavat toimessaan päättäväisesti eteenpäin, kunnes kohtaavat ylittämättömän esteen. Tällöin ne kääntyvät, ja yrittävät uudestaan. Miehinen itsetuntoni ja paikkani kodin siivojana oli uhattuna. Niinpä tartuin moppiin ja lähdin sotaan robotteja vastaan. Tämä selvitettäisiin kaksintaistelulla aamun koittaessa. Taisteluparikseni sain iRobot Room-

ba 531 -pölynimurirobotin. Ottelu alkoi siirtymisellä kotipesään. Room-

1818 Mary

Shelleyn kirja Frankenstein luo myytin konehirviöistä.

110 kiloa ihmislihaa otti yhteen viisikiloisen siivousrobotin kanssa. Taistelussa siivouskenttien herruudesta ihminen vei vielä voi

1921 Tšekkikirjailija Karel Capek käyttää näytelmässä R.U.R. ensi kertaa sanaa robot.

1950 Alan Turing esit-

telee Turingin testin: kone on älykäs, jos et huomaa keskusteltaessa, että se on kone.

Suomi aloittelijoille Siskolta lainattu juoppo

30 Aviisi 11.3.2011

1956 Tutkijat perustavat

uuden tieteenalan, tekoälyn tutkimuksen, Dartmouthissa Yhdysvalloissa.

1968 Tekoäly HAL ohjaa

ja valvoo avaruusalusta tieteiselokuvassa Avaruusseikkailu 2001. HAL osaa myös seurustella.


la yksinvaltiaalla Muammar Gaddafilla on silmitön vaatekaappi. Googlettakaa! KAMPANJA Jos ovikello soi, saattaa kotiovenkin takana olla nyt Unicefin tai SPR:n feissari. KUVA: WIKIMEDIA COMMONS

In the heat of ´91

botin – vielä

ma-altaita. Nyt robotit ovat hiipimässä kotien lattioille.

Pian Roomba ilmoitti lataavansa ak-

iton.

kujaan tulevaa koitosta varten vilkuttamalla oranssia valoa. Kun se oli valmis, muuttui valo vihreäksi. Tunnelma sähköistyi, tartuin sohvalla tiukemmin moppiin ja sysäsin olutpulloa syrjemmälle. Kehätyttö kävi käynnistämässä vastustajani painamalla kerran robotin päällä olevaa selkeää ”clean” -nappia. Roomba pakitti pois pesästä, kääntyi ympäri ja käynnisti pelottavan aseistuksensa. Laitteen alta löytyy vinhasti pyörivä harja, joka siivoaa roskat imurin ulottuville. Lisäksi sivulla on vaakatasossa toimiva apuharja.

1997 Shakkitietokone

Deep Blue voittaa ottelussa maailmanmestari Garri Kasparovin.

2000

Roomba paljasti valttikorttinsa heti alussa. Sen siilimäisen päättäväistä menoa oli lähes hypnoottista katsella. Roomba voittikin söpöyspisteet heittämällä. Se teki myös varsin siistiä jälkeä niissä kohdissa, joista tuli ajaneeksi. Minut se peittosi täysin sujahtamalla varsin vikkelästi sohvien alle paikkoihin, joissa yksikään imuri ei ole käynyt ennen. Muuten Roomban toiminnassa ei näyttänyt olevan suunnitelmaa. Toisinaan se osasi hetken seurata kaapin muotoja, mutta yleensä törmäyksestä seurasi suunnan vaihto. Huoneesta tuli lopulta puhdas, mutta se vaati puolen tunnin ajelun. Sain siis pitää siivoojan paikkani, toistaiseksi. Kotikenttäetu oli tosin puolellani. Roomba ei varmasti ole parhaimmillaan pienehkössä opiskelijakaksiossa, joka on sisustettu varsin tiiviisti. Sohvapöytä varsinkin tuntui aina sekoittavan robottiparan pään. Avarampi tila ja vähemmän kalustusta, ja robotti-imuri voisi olla varteenotettava kilpailija.

Japanilainen robotti Asimo osaa juosta ja tanssia.

Maahanmuuttokeskustelu kävi kovan myös 20 vuotta sitten. Maaliskuussa 1991 Aviisissa kauhisteltiin muukalaisvihaan lietsonutta ja TOASin puhelinpalvelun ruuhkauttanutta pilaa opiskelija-asuntola Mikontalossa. Postilaatikkoihin oli jaettu uskottavan näköisiä ilmoituksia, joissa ilmoitettiin Mikontalon huoneistot luovutettaviksi turvapaikanhakijoiden käyttöön kesään mennessä.

Vieraisiin pöytiin Internet- ja yksilönvapausaktivisti John Perry Barlow’n tviitti muutama päivä sitten kiinnitti huomioni. RT @JPBarlow: #Wikileaks is the first battleground of the Great Infowar. The Arab Awakening is the second. There will be more. Suuri Informaatiosota voi olla ylilyönti, ja se toivottavasti on liioittelua ainakin sanan ”sota” perinteisessä merkityksessä. Mutta Barlow’n oivalluksessa voi olla perääkin. Suuret sodat on aina käyty siitä, mikä kussakin ajassa on arvokkainta. 1900-luvun sodat olivat resurssisotia energiasta ja raaka-aineista teollisuudelle. 2000-luvun suuria tuotannon tekijöitä ovat tieto ja kommunikaatio. Taneli Heikka Uusikultakausi.com -blogissa 12. helmikuuta

iRobot Roomba, 369 euroa, www.robokeskus.fi

2011

Visailukone Watson tuntuu ymmärtävän lauseita. Se osaa ratkoa älyllisiä sanaleikkejä.

Lähde: Helsingin sanomat

ban homebase sijoitetaan seinän viereen avoimelle paikalle. Taisteltuaan aikansa pölypalloja vastaan Roomba palaa automaattisesti kotipesälle latautumaan tulevia otteluita varten. Minun kotipesäni löytyi vastapäätä sohvalta. Sieltä loin julmia silmäyksiä vastustaajaani. Kokoero oli puolellani. Tasaveroisesta ottelusta ei voitu puhua, kun toisessa pesässä oli noin 5 kiloa muovia ja elektroniikkaa, toisessa 110 kiloa luuta ja lihaa. Raukka ei tajunnut edes pelätä.

Tutkijat listasivat, mihiin addiktioihin internetin hakukoneilla haetaan eniten apua. Selvisi, että Facebookaddiktio on noussut ohi seksin ja tupakan. Listan ykkösenä keikkuu alkoholiriippuvuus. Helsingin Sanomat 8. maaliskuuta

Otso Höglund Otso Höglund

KOMMENTOI WWW.AVIISI.FI Aviisi 11.3.2011

31


WWW.AVIISI.FI

Lopullinen totuus Mielipideasioista voi kiistellä

Brändää itsesi asiantuntijaksi sosiaalisen median avulla

K

un haluat edetä työelämässä, tarvitset huippuasiantuntemusta. Siihen taas tarvitset henkilöbrändäystä. Ja henkilöbrändäykseen tarvitset sosiaalista mediaa.

1) Aloita blogi En tarkoita henkilökohtaista tilitysblogia enkä punastuttavaa intiimipäiväkirjaa. Tarkoitan ammattimaista blogia, jossa kirjoitat näkemyksiäsi ja alan kuulumisia. Tekstejä kannattaa kuitenkin höystää henkilökohtaisella näkökulmalla. Opiskelijalle blogi on myös työnäyte. Voit julkaista lyhennelmiä esseistäsi ja luentopäiväkirjoistasi ja pohtia oppimiasi asioita. Jos oman alan työkokemusta ei saa mistään, työnhaussa oman alan blogi on parempi kuin ei mitään.

2) Seuraa alaasi Sosiaalisen median ansiosta voit verkostoitua

alasi vaikuttajien kanssa. Tilaa syötteet huippuasiantuntijoiden blogeista, seuraa heitä Twitterissä, etsi materiaalia Slidesharesta ja katso heidän puheenvuorojaan koulutusvideoilta. Jos oman alasi kärkinimet eivät näy sosiaalisessa mediassa, löysit juuri markkinaraon: ryhdy itse sellaiseksi.

3) Heikkoudesta vahvuus

Mutta miksi ihmeessä itsensä pitäisi brändätä? Koska jos ei näy verkossa, ei näy missään.

telet jostain tavasta eroon.

4) Ole loogisesti oma itsesi Jos olet vakava, älä yritä kertoa vitsejä. Jos olet ujo, älä yritä olla rehvakas. Jos olet aivan pihalla, älä esitä tietäväsi. Tämä kaikki on helpommin sanottu kuin tehty. Erityisesti julkinen huomio saa monet meistä esittämään jotain muuta kuin on. Sinun pitää olla oma itsesi kaikilla areenoilla. Jos kirjoitat tiukkaa faktablogia ja samalla tweettaat kännitoilailuista, lukijan mielikuvasta muodostuu melko sekava. Toki eri foorumeilla voit painottaa viestintääsi eri suuntiin, mutta toiminta ei saa olla täysin päinvastaista eri kanavissa.

5) Muuta nimesi Tämä on kylmä totuus: heikkiniemiset ja annavirtaset eivät löydy Googlella, koska täysnimikaimoja on liikaa. Pahimmassa tapauksessa täysnimikaimasi on tunnettu nettihäirikkö tai tuomittu talousrikollinen. Jos sinulla on yleinen nimi, ota käyttöön toinen etunimesi, lempinimesi tai äitisi tyttönimi. Toki voit tehdä sarasvuot, ilaskivet tai helmenkalastajat eli keksiä kokonaan uuden sukunimen. Mitä aikaisemmin muutat nimesi uniikiksi, sitä pitempään ehdit luoda omaa henkilökohtaista brändiäsi verkossa.

Tunnusta julkisesti huonot puolesi. Kukaan ei tule

Mutta miksi ihmeessä tämä kaikki on tehtävä?

valittamaan yhdyssanavirheistäsi tai kieroista silmistäsi, jos myönnät ne heti blogin esittelypalkissa. Tietenkään kaikille vioilleen ei kannata kohauttaa olkiaan, vaan voit myös kirjoittaa siitä, kuinka opet-

Netti on korvannut puhelinluettelon ja mainokset kauan sitten. Pätevää tekijää etsitään sosiaalisen median suositteluista ja Googlesta. Jos et näy verkossa, et näy missään.

KATLEENA KORTESUO on sosiaaliseen mediaan perehtynyt kouluttaja ja tietokirjailja pe 11.3 - Tampere Film Festival su 13.3. Tampere Film Festival www.tamperefilmfestival.fi

ke 16.3. to 17.3. pe 18.3.

la 19.3. ma 21.3. ti 22.3. ke 23.3. to 24.3. pe 25.3. ma 28.3.

pe

1.4.

klo 24-04 dj Sami....2 e klo 23 EDORF, klo 22 RAUHA-TÄTI, klo 21 EMESIS................8 e klo 22-04 Hang The DJ! klo 23 TESLA BOY (Rus), dj's Antti H, Sami & Tiskijukka .........................................6 e klo 23 MOKOMA 15/13 e (E*) klo 17-22 Kikkerikisa....... 0 e klo 21 The HAUNTED (Swe), klo 20 MYGRAIN .............................18/16 e (E*) klo 22 RISTO, klo 21 OLAVI UUSIVIRTA.................9 e (E*) klo 24-04 dj Sami............2 e klo 23 MAGYAR POSSE, klo 22 TECHNIQUE, klo 21 SLUSSENANALYS...9 e (E*) klo 21 PRINCE OF ASSYRIA (Swe), klo 20.30 ANY EXIT (Swe), klo 20 JONATAN GUZMAN (Swe).......16 e (E*) klo 23 PALEFACE 13 e (E*)

FACEBOOK.COM/AVIISI

32 Aviisi 11.3.2011

Aviisi 4/2011  

Aviisi 4/2011

Read more
Read more
Similar to
Popular now
Just for you