Page 1

Tampereen ylioppilaslehti Aviisi | 8. helmikuuta | 2/2013 ABIJAKELU

Lukukausimaksut |

Kirjailija | Juhani Karilan

Yliopiston kissat |

Englannissa opiskelu maksaa maltaita »6

absurdeissa novelleissa kanakin voi tappaa »22

Ken on mirreistä naukuisin? Katso kuvat! »28

KAUPUNGIN TOISET KASVOT

lÄHIÖT | Keskustan ulkopuolella avautuu toinen Tampere. Aviisi kävi tutustumassa

Pikku Kakkosen juontajan Veera Degerholmin, arkkitehtiopiskelija Kalle Tuomolan ja rap-artisti Hannibalin opastamana Pispalaan, Hervantaan ja Nekalaan. »12


O V V A S U N T O PA LV E L U T

Muutto mielessä?! Katso vapaita asuntoja! Soluja Yksiöitä Kaksioita Kolmioita Pysy ajan tasalla ja tee maksuton hakuvahti www.ovv.com! Hallituskatu 15, avoinna ma - pe klo 10-17 puh 03-2233 188, email tampere@ovv.com www.ovv.com

TAKUUVALMENNUS TAKUULLA KAUPPAKORKEAAN!

HALUATKO MAISTERIKSI? Lähde opiskelemaan viestintää alan johtavassa yliopistossa Suomessa! Viestinnän, median ja teatterin yksikön (CMT) kaksivuotiseen maisterin tutkintoon valitaan opiskelijoita, jotka ovat suorittaneet (alemman) korkeakoulututkinnon sopivalta alalta.

Vaihtoehtoina ovat % journalistiikan % mediakulttuurin % puheviestinnän maisteriopinnot

% % %

visuaalisen journalismin mediakasvatuksen teatterin ja draaman tutkimuksen

Tampereen yliopisto tarjoaa monipuolisen, laaja-alaisen ja innostavan opiskeluympäristön. Yksin CMT:ssä on noin 900 opiskelijaa. Professoreita on 12 , opettajia ja tutkijoita useita kymmeniä. Lisäksi opetuksessa käytetään lukuisia ulkopuolisia asiantuntijoita. CMT:ssä koulutetaan muun muassa toimittajia sekä monipuolisia viestinnän ja kulttuurin asiantuntijoita. Maisteriopintoihin haetaan erillisvalinnassa, jonka hakuaika päättyy 28.2.2013. Lisätietoja maisteriopinnoista: http://www.uta.fi/opiskelijaksi/ valintaperusteet/cmt/erillisvalinta/index.html

KURSSIT ALKAVAT PIAN: •TAMPERE AAMU 26.3. •TAMPERE ILTA 26.3. •LAHTI 28.3. ILMOITTAUDU NETISSÄ TAI PUHELIMITSE. PAIKKOJA RAJOITETUSTI. www.takuuvalmennus.fi - (03) 356 1033

2 Aviisi 8.2.2013


Aarni Korpela

KIRJOITTAJA ON AVIISIN vt. PÄÄTOIMITTAJA

Sinun maasi ei ole sinun

T

ammikuun 30. päivänä kolme kirjanpolttajia ihannoivaa nuorta miestä pyrki sisälle äärioikeistoa käsittelevään keskustelutilaisuuteen Jyväskylän kaupunginkirjastoon. Kirjaston luentosalin ovella syntyneessä kahakassa yksi miehistä löi yhtä tilaisuuden järjestäjistä puukolla. Luentosalissa oli menossa keskustelutilaisuus Vasemmistonuorten puheenjohtaja Li Anderssonin, Vasemmistoliiton kunnallisvaltuutettu Dan Koivulaakson ja toimittaja Mikael Brunilan kirjasta Äärioikeisto Suomessa – vastarintamiehiä ja metapolitiikkaa. Selkkauksesta virinnyt keskustelu on keskittynyt kaikkeen muuhun paitsi olennaiseen: puukotukseen kirjastossa järjestetyssä keskustelutilaisuudessa. Samana iltana Eurooppa- ja ulkomaankauppaministeri Alexander Stubb (kok.) tiedusteli Twitterissä, mitä eroa on äärioikeistolla ja äärivasemmistolla on nykyään. Perussuomalaisten toinen varapuheenjohtaja, kansanedustaja Juho Eerola epäili STT:n haastattelussa välikohtauksen olleen mainostemppu. Tätä kirjoittaessa puukotuksesta on vangittuna äärioikeistolaisen Suomen vastarintaliikkeen jäsen.

Sanni Pietilä

Näin on! Kirjoituksia Tamysta KIRJOITTAJA ON TAMYN HALLITUKSEN jäsen

Selkeyttä kehiin lukukausimaksujen tavoitteisiin

K

eskustelu lukukausimaksuista on käynyt kuumana loppiaisesta asti, jolloin yli sadan kansanedustajan allekirjoittama lakialoite maksujen käyttöönotosta EU- ja ETA-maiden ulkopuolelta tuleville opiskelijoille tuli kansan tietoon. Tamyn alkuvuotta onkin leimannut maksuja vastaan suunnattu vaikutustyö, jota on tehty ottamalla yhteyttä kansanedustajiin ja järjestämällä yhteistyössä yliopiston kanssa lukukausimaksujen vaikutuksia käsittelevä seminaari. Seminaari keräsi tammi-

kuun lopussa Tampereelle kattavan joukon maksuihin perehtyneitä ja eri kantoja edustavia vaikuttajia. Mielenkiintoisen puheenvuoron piti esimerkiksi Tukholman yliopiston professori Hans Adolfsson. Hänellä oli esiteltävänä suhteellisen karut tilastot siitä, kuinka EUja ETA-maiden ulkopuolisten opiskelijoiden määrä romahti Ruotsissa maksujen myötä. Omassa esityksessään OKM:n ylijohtaja Anita Lehikoinen kuitenkin kommentoi, että tämä oli Ruotsin nimenomainen tavoite. Ulkomaalaisten opiskeli-

joiden määrän romahduttaminen ei ole ainakaan julkilausuttu tavoite Suomessa, joten miksi seurata Ruotsin esimerkkiä? Lukukausimaksujen käyttöönoton tavoitteet tulisi kristallisoida. Josne ovat esimerkiksi taloudellisia, hallinnollisia tai verorahojen suuntaamiseen liittyviä, maksujen puolustajien viestin pitää selkiytyä. Maksut ovat poliittisten päättäjien käsissä muutamien viikkojen päästä, ja tätä päätöstä tehdessä tulee olla sekä selkeät että faktoihin perustuvat tavoitteet siitä, mihin maksuilla tähdätään.

Ranskalainen filosofi Jean-François Lyotard kirjoitti, että postmodernilla aikakaudella suuret kertomukset ovat kuolleet. Lyotard oli väärässä, sillä jotkut kaipaavat edelleen suuria kertomuksia. He kaipaavat sitä, että heille sanotaan, että on olemassa vain mustaa ja valkoista, ja nuo harmaan sävyt, joita kuvittelette näkevänne, ovat todellisuudessa pelkkää valhetta. Ja kun tarpeeksi moni uskoo, että se on totta, tulee kaikesta mustaa. Tieteellisen tiedon kiusallinen puoli on se, että se kaivaa maailmasta esiin juuri näitä harmaan sävyjä ja paljastaa maailman sellaisena sotkuisena ja vaikeasti ymmärrettävänä valtasuhteiden ja vuorovaikutusten verkostona kuin se on. Silti todellisen palveluksen isänmaalleen tekevät ne, jotka tutkivat maansa historiaa, kulttuuria ja kansanperinnettä, eivätkä epäröi ottaa esille sen ongelmia ja paljastaa epämiellyttäviäkin totuuksia sen sijaan, että rakentaisivat haavekuvaa, joka on ylväs ja kaunis, mutta sisältä kylmä ja kuollut niin kuin Samothraken Nike Louvren portaikossa. Äärioikeiston politiikka on erontekojen politiikkaa. Sitä, että osoitetaan, että nuo eivät kuulu meihin, koska ne ovat erilaisia. Mutta mitä on se suomalaisuus, jonka äärioikeisto kokee olevan uhan alla? Mikä yhdistää utsjokelaista poromiestä ja punavuorelaista graafikkoa, pohjoiskarjalaista lesboa it-työläistä ja lakeudella maataan viljelevää perheenisää? Onko se myytti verenperinnöstä, mitätön poikkeama ihmisrodun DNA-ketjun kaksoiskierteessä? Onko se illuusio suuresta yhteisöstä, jaetusta yhtenäiskulttuurista, jota ei koskaan ollut? Vai jakoivatko torpparit ja aateliset, tehtaanomistajat ja tukkijätkät, punaiset ja valkoiset saman maailmankuvan? Yhdistävätkö meitä 1700-luvulta alkaen rakennetun kansallisvaltion rajat, jotka historiankirjojen suurmiehet vetivät nimettömiksi alaviitteiksi jääneiden miesten ja naisten verellä kartalle, ja jotka jostain historian oikusta saattaisivat kulkea täysin toisessa kohtaa? Viime kädessä ainoa asia, joka meille suomalaisille sanan laajassa merkityksessä on yhteistä, on luonto – järvet, metsät ja suot. Ne eivät kysy keneltäkään, mistä sinä olet tullut ja mitä sinä täällä teet. Samuli Huttunen

Tampereen ylioppilaslehti Aviisi Kauppakatu 10, 33210 Tampere • fax: (03) 212 7257 • email: aviisi@uta.fi • Päätoimittaja Samuli Huttunen 050 3612 853, paatoimittaja.aviisi@gmail.com • Siviilipalvelusmies Juho Mäkelä 044 3610 219, sivari@aviisi.fi • Kannen kuva Samuli Huttunen • Ulkoasu Seppo Honkanen • Taitto Samuli Huttunen • Kustantaja Tampereen yliopiston ylioppilaskunta • Ilmoitusmyynti

3

Pirunnyrkki oy, Kari Kettunen 0400 185 853, Arto Antila (valtakunnalliset) 020 7969 589 • ISSN 0358-9145 • Paino Botnia Print, Kokkola •

Tykkää Aviisista. edes Facebookissa. FACEBOOK.COM/AVIISI Aviisikirjoittaa 8.2.2013Aviisiin, ota Osoitteenmuutokset opiskelijat: aktuaarinkanslia@uta.fi, muut: tamy@uta.fi Avusta Aviisia! Jos sinulla on halua yhteyttä päätoimittajaan. Tarkemmat ohjeet avustajille www.aviisi.fi/toimitus.


|

Ajan hermolla

18.-22.2. 

Kirjamyyjäiset | Humanikassa järjestetään kirjamyyjäiset

18.-22. helmikuuta. Myytävien kirjojen aihealueita ovat historia, kielet ja kielitiede, kasvatustiede sekä kirjallisuustiede. Mukana on myös runsaasti kaunokirjallisuutta.

Perustulo pelastaa byrokratialta

P

erustulon puolesta kerätään kansalaisaloitetta, johon vaaditaan 50 000 kansalaisen allekirjoitus. Myös Tamy on mukana perustuloverkostossa. Tamyn sosiaalipoliittisen sihteerin Olga Haapa-ahon mukaan perustulon pitäisi olla vähintään nykyisten sosiaaliturvaetuuksien suuruinen. ”Perustuloa tarvitaan, koska nykyinen sosiaaliturvajärjestelmä on niin monimutkainen. Esimerkiksi opintotuen ja sairauspäivärahan yhteensovittaminen on erittäin hankalaa.” Tamyn linjauksen mukaan perustulon pitää olla vähintään 600 euroa kuukaudessa. Lisäksi päälle maksettaisiin vielä asumistuki. Paperisten allekirjoitusten lisäksi nimiä kerätään netissä ministeriön kansalaisaloitepalvelussa.

Lukukausi­ maksuista ei syntynyt konsensusta

T

amyn tammikuun lopulla järjestämä lukukausimaksuseminaari keräsi yliopistolle yli 150 kuulijaa. Paikalla oli kolme kansanedustajaa. Tukholman yliopiston professori Hans Adolfson piti yhden seminaarin mielenkiintoisimmista puheenvuoroista. Hänen mukaansa EU- ja ETA-maiden ulkopuolisten opiskelijoiden määrä romahti Ruotsissa lukukausimaksujen seurauksena. Yhteistä konsensusta lukukausimaksuista ei seminaarissa syntynyt. Opiskelijat vastustivat ja yliopiston henkilökunta lähinnä kannatti lukukausimaksuja. Osallistujat olivat yhtä mieltä vain siitä, että lukukausimaksukokeilu EU- ja ETAmaiden ulkopuolisille opiskelijoille epäonnistui.

4 Aviisi 8.2.2013

Alaa ei kohta vaihdeta pääsy­ kokeilla Opetus- ja kulttuuriministeriö suunnittelee yhteishaun rajaamista ensimmäistä opiskelupaikkaa hakeville. koulujärjestelmään, tulee uusi paikka hakea sen sisäisillä väylillä. Myös yliopistojen väliopistoon hake- lisiä vaihtoväyliä on tarkoitus van kannattaa nyt kehittää uudistuksessa. miettiä, millaisen Aluksi yliopistot saisivat otopiskelupaikan taa käyttöön kiintiöt ensimottaa vastaan. mäistä paikkaansa hakeville, Opetus- ja kulttuuriminis- minkä jälkeen yhteishaku rateriössä suunnitellaan opis- jattaisiin lopullisesti noviiseille. kelijavalintauudistusta, joka veisi alanvaihtajilta mahdol- Ylitarkastaja Ilmari Hyvölisuuden hakea yhteishaussa. nen ministeriöstä rauhoitteUudistus pakottaisi yliopis- lee alanvaihtoa harkitsevia tot kehittämään muita alan- ja lupaa pääsykoetta tarkoivaihtokanaviaan kuten mais- tuksenmukaisempia keinoja teriohjelmia sekä täydennys- vaihtaa alaa. koulutusta. Uudistuksen po”Itse asiassa alan vaihtamisliittinen motiivi löytyy työuri- ta on tarkoitus helpottaa, kun en pidentämisestä ja valmis- uudistuksen yhteydessä tuotumisiän alentamisesta. daan paremmin esille yhteisYhteishaku on tarkoitus haun ulkopuoliset mahdollisuunnata vain niille, joilla ei suudet alan vaihtoon.” ole aiempaa opiskelupaikkaa. Suomen ylioppilaskuntien Jatkossakin yhteishaussa sai- liiton koulutuspoliittinen sihsivat hakea myös muut kuin teeri Jarmo Kallunki sanoo, uudet ylioppilaat, mikäli opis- että toimimattomat alanvaihkelupaikkaa ei vielä ole. tokanavat ovat syy siihen, etYliopistoon luoviminen hel- tä alaa vaihdetaan yhteishaun pomman oppialan kautta kui- kautta. Kallungin mielestä tenkin loppuisi. Kun on ker- uudistuksesta on hyötyä alanran päässyt sisään korkea- vaihtajille vain, jos se pakot-

Tiina Heikkilä teksti & kuva

Y

Opiskelijavalinnat muuttuvat alanvaihtajien näkökulmasta. Alanvaihto siirtyy korkeakoulujärjestelmän sisälle, ja yhteishaku varataan uusille hakijoille. Historiasta valmistunut tiedotusopin opiskelija Juha Kaita-aho ei usko uudistuksen olevan täysin tarkoituksenmukainen.

taa yliopistot parantamaan alanvaihtojärjestelmiä. Hän on kuitenkin skeptinen, sillä yliopistoilla ei tällä hetkellä ole toimivia alanvaihtoväyliä. Koko uudistus on Kallungin mielestä tarpeeton, jos alanvaihtoväylät todella aiotaan laittaa kuntoon. Mutkikkaammaksi uudistus tekee niiden opintien, jotka päättävät hylätä kokonaan kerran vastaanottamansa koulutuspaikan. Paikan vastaanottaneet, mutta siitä luopuneet eivät pääse takaisin yhteishakuun. Esimerkiksi ammattikorkeakoulusta liiketalouden opiskelupaikan vastaanottanut ja vuoden opiskellut ei jatkossa pääse yliopiston kauppatieteellisen yhteishakuun


Kerro meille uutisvinkki! aviisi@uta.fi | 050-36 12 853 | aviisi.fi/palaute | facebook.com/aviisi Lukupiiri | Lukuja luonnosta -lukupiiri

Edustajisto | Tamyn edustajiston uudeksi

pohtii ihmisen ja luonnon suhdetta tiistaisin Kirjakauppa Tulenkantajissa. Helmikuussa luettavana on Yrjö Kokon Pessi ja Illusia.

puheenjohtajaksi on valittu Terhi Meriläinen. Puheenjohtajana toiminut Jari Järvenpää siirtyy Tamyn hallituksen puheenjohtajaksi.

Mitä vittua? Miksi Pinnit ovat kiinni viikonloppuna?

T

ampereen yliopiston Pinni A ja Pinni B -rakennuksiin ei pääse viikonloppuisin opiskelijan kulkukortilla. Pinneissä on Tamyn ainejärjestöjen ja harrastusyhdistysten tiloja ja varastoja.

Tampereen yliopiston tilapalvelupäällikkö Taina Vimpari, miksi opiskelijat eivät pääse Pinneihin viikonloppuisin?

Yliopistolla oleskelu tapahtuu pääasiassa kiinteistön aukioloaikoina, koska vahtimestarin pitää olla paikalla valvomassa järjestystä. Kuka voisi taata, että tiloihin ei tulisi viikonloppuna ulkopuolisia henkilöitä? Mikroluokat ovat auki ympäri vuorokauden seitsemänä päivänä viikossa. Yliopistolla on paljon turvakameroita, eikö niiden avulla voisi valvoa järjestystä viikonloppuna?

Kameroilla ei voi lain mukaan valvoa yksittäisiä tiloja ja valvonta on muutenkin aina jälkikäteistä. Jos yliopiston ovet olisivat auki, se olisi sama kuin päästäisit kotiisi ventovieraita ihmisiä. mukaan edes AMK-paikastaan luopumalla. Tampereen yliopiston tutkinto-ohjelmauudistus tehtiin sillä taka-ajatuksella, että alanvaihto helpottuisi ja lopullinen koulutussuunnan valinta siirtyisi myöhemmäksi. Uudistus myös ennakoi tulevaa, sillä yliopistolla oli tiedossa, millaisia paineita hakujärjestelmän muutokset tuovat yliopistoille. Yhteishaku on ollut opiskelijoille perinteinen ja selkeä alanvaihtoväylä. Juha Kaitaaho valmistui historia pääaineenaan filosofian maisteriksi syksyllä 2012 ja aloitti samaan aikaan opinnot journalistiikan tutkinto-ohjelmassa. Hän kokee historian opiskelusta olleen hyötyä, sillä toi-

mittajilla pitää olla erikoisala. Kaita-aho ei ole erityisen innostunut maisteriohjelmista. ”Ei niitä ainakaan liikaa mainosteta. Lisäksi olen skeptinen, millä perusteilla opiskelijavalinnat suoritetaan. Kerran hain opiskelemaan museologiaa, mutta en päässyt, vaikka etuoikeus piti olla historian opiskelijoilla. Kämppikseni kuitenkin valittiin, vaikka hänen pääaineensa oli yleinen kirjallisuustiede. Valinnoissa painotettiin eri asioita kuin valintaperusteissa.” Kaita-aho olisi voinut ottaa täydennyskoulutuspaketin, jos se olisi ollut riittävän laaja ja käytännön journalistiikkaa sisältävä. Kaita-aho ei koe vieneensä kenenkään opiskelupaikkaa.

Haku-uudistus

2014 

Ensimmäisessä vaiheessa yliopistoilla olisi mahdollisuus varata paikkoja ensimmäistä paikkaansa hakeville. Vaihe tulisi voimaan kevään yhteishaussa 2014.

2015 

Toisessa vaiheessa opiskelupaikan vastaanottaneella ei olisi mahdollisuutta hakea yhteishaussa. Vaihe tulisi voimaan syksyllä 2015. Ensimmäisen vaiheen aikana yliopistojen on tarkoitus parantaa yhteishaun ulkopuolisia alanvaihtomahdollisuuksiaan.

Hän ei myöskään koe hyötyneensä aiemmista opinnoistaan hakutilanteessa, sillä historian opinnoissa vaadittava kirjoitustyyli on erilainen kuin tiedotusopin opinnoissa. ”Alanvaihtajat ovat motivoituneempia suorittamaan tutkinnon nopeasti, koska ovat varmoja valinnastaan. Vaikuttaa myös siltä, että kun tulee pääsykokeen kautta, niin pääsee paremmin sisään opintoalaan”, hän kommentoi. Yhden selkeän etenemisvaikeuksia aiheuttavan ongelman Kaita-aho löytää. ”Opinto-ohjaus yliopistossa on naurettavaa, koska se on ulkoistettu tutkijoille, joita ei kiinnosta ja joilla ei ole koulutusta.” Tiina Heikkilä

Ovatko opiskelijat valittaneet asiasta?

Asiasta on valitettu aika vähän. Minulle ei ole jäänyt mieleen yhtään tapausta. Pinni B on auki silloin tällöin viikonloppuisin, jos tiloissa on opetusta tai tapahtumia. Yleisesti ottaen Pinni B on kuitenkin kiinni viikonloppuisin, eikä käytäntöä olla muuttamassa. Päätalo on auki lauantaisin. Ainejärjestötiloissa voi järjestää tapahtumia vain kiinteistön aukioloaikoina. Opiskelijoilla pitää olla sen verran järjestelmällisyyttä, että he tietävät perjantaiiltana, mitä tarvitsevat varastoista viikonloppuna. Juho Mäkelä

Tykkää Aviisista. edes Facebookissa. FACEBOOK.COM/AVIISI Aviisi 8.2.2013

5


Tenttiviikot aiheuttavat Chloe Dohenylle valtavia paineita. Hän viettää päivät kirjastossa päntäten. Doheny on niiden ensimmäisten joukossa, jotka maksavat tutkinnostaan kolminkertaisen summan aiempaan verrattuna.

Punnat pöytään Loughborough’n yliopiston fuksi Chloe Doheny maksaa opinnoistaan 9000 puntaa vuodessa. Englannin hallitus korotti vuodesta 2012 alkaen lukukausimaksut kolminkertaisiksi. Malla Murtomäki, Teksti & kuvat

M

itä sinä tekisit 50 000 eurolla? Ostaisit huippuauton? Maksaisit omakotitalon käsirahan? Lähtisit maailmanympärimatkalle? Englantilaisen opiskelijan ei tarvitse miettiä, sillä hän laittaa rahat kandidaatin tutkintoon. Tänä vuonna kolminkertaistuneet lukukausimaksut kerryttävät opiskelijoille järjettömiä velkasummia. Paineet menestyä kasvavat velkataakan mukana. ”Maksan vuodesta yliopistossa 9 000 puntaa”, 18-vuotias politiikan opiskelija Chloe Doheny toteaa ja puistelee päätään. Doheny istuu englantilaisen yliopiston kampuskahvilassa ja näyttää väsyneeltä. Nuorella naisella on edessään viisi tenttiä, joista jokaisesta pitäisi saada kiitettävä arvosana. Essexistä kotoisin oleva Doheny opiskelee ensimmäistä vuottaan Loughborough’n yliopistossa keski-Englannissa. Doheny on niiden ensimmäisten epäonnekkaiden joukossa, jotka joutuvat maksamaan korotettua lukukausimaksua. Englannin hallitus päätti viime vuonna kolminkertaistaa yliopistotut-

6 Aviisi 8.2.2013

kinnon hinnan. Doheny on päätöksestä edelleen vihainen. ”Tunnen, että minut on petetty. Ennen vaaleja poliitikot lupasivat helpottaa opiskelijan rahallista taakkaa, mutta heti hallituspaikan ratkettua he käänsivät takkinsa.” Asumiskulut mukaan laskettuna yliopisto-opiskelu kustantaa yhteensä noin 15 000 puntaa eli 17 500 euroa vuodessa. Rahaa menee myös ruokaan, sillä Doheny asuu asuntolassa, jonka vuokraan ei kuulu aterioita. ”Rakas hallituksemme toki myöntää meille mielellään lainaa opiskelua varten”, Doheny sanoo ja naurahtaa hermostuneesti. ”Lainaa, jonka joudumme maksamaan takaisin heti, kun alamme saada kohtuullista palkkaa.” Dohenyn mielestä lukukausimaksut sinällään ovat hyvä asia. Opiskelijat ottavat opintonsa vakavasti ja tähtäävät huipputuloksiin. Opinnot eivät veny, ja järjestelmä tuottaa tasaiseen tahtiin uutta työvoimaa. Doheny ei kuitenkaan voi käsittää sitä, miksi maksut kolminkertaistettiin. ”Mielestäni entinen lukukausimaksu-

”Tunnen, että minut on petetty.”

järjestelmä oli suhteellisen toimiva. Nyt opiskelija valmistuu sellaisen velkasumman kanssa, jota hän maksaa takaisin koko elämänsä. Siinä ei ole mitään järkeä.” Doheny nappaa kasan kirjoja syliinsä, ja lähtee takaisin yliopiston kirjastoon. ”Eihän näin kallista koulutusta sovi heittää hukkaan”, hän sanoo ja katoaa kirjahyllyjen väliin. Sisällä kirjastossa uupunut nuorimies nojaa käteensä ja tuijottaa papereitaan. George Lole, 21, on saapunut kirjastolle opiskelemaan yhdeksältä aamulla, ja hän poistuu kotiinsa nukkumaan illalla kymmenen jälkeen. Sama tahti on jatkunut joka päivä kolmen viikon ajan. ”Minun pitää saada näistä tenteistä huippuarvosanat, jotta minulla on mahdollisuudet löytää valmistuttuani töitä”,


Lole sanoo ja raapii hermostuneesti päätään. Lole opiskelee kolmatta ja viimeistä vuottaan rakennustekniikkaa. Keväällä hänen täytyisi joko löytää töitä tai hakea maisterintutkintoon. Tilanne näyttää huonolta. ”Ensimmäinen vuosi meni opintojeni suhteen täysin pieleen, ja tällä hetkellä arvosanani eivät riitä maisterintutkintoon”, Lole sanoo. Englantilaiset työnantajat ovat erittäin kiinnostuneita hakijoidensa koulumenestyksestä. Lole tuntee jo valmiiksi epätoivoa työnhaun suhteen. ”Töitä on tarjolla vähän, joten kilpailu on kovaa. Täytyy vain toivoa parasta.” Lole aloitti opiskelunsa ennen lukukausimaksujen korottamista, joten hän maksaa vuodesta yliopistossa ainoas-

Loughborough’n yliopiston kampusalue on perinteisen englantilainen. Kuvassa Hazlerigg, joka on yksi päärakennuksista.

Tykkää Aviisista. edes Facebookissa. FACEBOOK.COM/AVIISI Aviisi 8.2.2013

7


George Lole on viettänyt kirjastolla kolme viikkoa. Hän on käynyt kotonaan ainoastaan nukkumassa. Lolen on pakko onnistua viimeisissä tenteissä. Muuten työpaikka ja maisterinkoulutus jäävät haaveiksi.

taan 3 000 puntaa. Pienempikin maksu tuntuu miehestä melkoiselta taakalta. ”Minulla on hirveät paineet löytää töitä, jotta voin alkaa maksamaan velkojani takaisin. Voin vain kuvitella, millaista stressiä 9 000 punnan lukukausimaksu aiheuttaa”, Lole toteaa. Lole jatkaa laskimensa raivokasta naputusta. Arvosanojen on oltava huippuluokkaa, sillä muutoin sekä työpaikka että maisterintutkinto saattavat jäädä haaveiksi.

mielestään saanut rahalle minkäänlaista vastinetta. ”Sain ensimmäisen oman alani työn vasta viime huhtikuussa, mutta palkka on huono ja sopimus määräaikainen. En ole varma, jatkuvatko työni maaliskuun jälkeen.” Jos työt loppuvat, Robinson joutuu muuttamaan takaisin vanhempiensa luo. Rahatilanne on nytkin niin huono, että Robinsonin on pakko tehdä iltavuoroja baarissa maksaakseen vuokransa. ”Yliopistotutkinto ei ole minkään arTenttikaudella Loughborough’n keskus- voinen. Ystäväni, jotka aloittivat työt heta on hiljainen. Normaalisti opiskelijoi- ti koulun jälkeen, menestyvät paljon pata täynnä oleva Varsity-niminen baari on remmin kuin minä. Kadun sitä, että melähes tyhjillään yhdeksältä illalla. Baari- nin yliopistoon.” tiskin takana häärii Hannah Robinson. ”Enpä olisi valmistuessani uskonut, että työskentelen kolme vuotta myöhemmin baaritiskin takana.” 24-vuotias Robinson valmistui Loughborough’n yliopistosta vuonna 2009 pääaineinaan englanti ja urheilutiede. Tutkinnon jälkeen nuori nainen lähti toiveikkaana takaisin kotikaupunkiinsa Lontooseen töiden perässä. Lukukausimaksujen nostaminen saa ”Työskentelin muun muasssa baari- Robinsonin veren kiehumaan. Hänen mikkona, myyntiassistenttina ja vakuu- mielestään korotusta ei ole perusteltu tusmyyjänä. Ainoat oman alani työt oli- mitenkään. vat lyhyitä harjoitteluita, joista ei mak”Kun itse aloitin yliopiston, lukukausisettu palkkaa”, Robinson kertoo. maksu nousi 1 200 punnasta 3 000 punRobinsonilla on yhteensä 27 000 pun- taan. Jo se tuntui naurettavalta. Nykyitaa velkaa kandidaatin tutkinnosta. Pal- nen 9 000 puntaa on vitsi.” kattomat harjoittelut kerryttivät velkaRobinson ei ymmärrä, mihin rahat summaa 5 000 punnalla. Robinson ei ole käytetään. Opetuksen laatu ja määrä

” Kadun sitä, että menin yliopistoon.”

8 Aviisi 8.2.2013

9 000 puntaa Lukukausimaksut kolminkertaistuivat lukuvuodesta 2012–2013 eteenpäin. Aiemmin opintonsa aloittaneet maksavat edelleen pienemmän summan. Vuosimaksu nousi 3 000 punnasta 9 000 puntaan. Perusteluna pienentyneet opetusbudjetit. Rahoituksena opintolaina. Valmistuneen palkasta otetaan 9% takaisinmaksuun, kun palkka on yli 21 000 puntaa vuodessa. Ennen maksujen nousua raja oli 15 000 puntaa. Opiskelija saa lainaa myös elinkustannuksiin, kuten vuokraan ja ruokaan. Laina mitätöidään 30 vuoden kuluttua valmistumisesta, mikäli sitä on jäljellä. Hallitus myöntää apurahaa, joka riippuu vanhempien tuloista. Apurahaa ei tarvitse maksaa takaisin. Maksujen nostamisen seurauksena yliopistoihin haki 7,7% vähemmän englantilaisia opiskelijoita ja 21% vähemmän kansainvälisiä opiskelijoita.

ovat hänen mielestään vain huonontuneet vuosien varrella. ”Minulla oli keskimäärin 12 tuntia opetusta viikossa, joista suurin osa oli pelkkiä massaluentoja. Henkilökohtaista tuutorointia ei ollut oikeastaan ollenkaan.” Robinsonia harmittaa eniten se, ettei yliopisto järjestänyt minkäänlaisia kontakteja mahdollisiin työnantajiin. Tärkeintä oli saada opiskelija aikataulussa ulos tutkintopaperit kourassa. ”Kun saat tutkintopaperit kouraan, jäät täysin yksin. Yliopistoa ei kiinnosta se, miten opiskelijat työllistyvät valmistuttuaan. Arvosanat ja valmistuneiden määrät ovat tärkeimpiä.” Robinson ei ole alkanut maksaa opintolainaansa takaisin, sillä hän tienaa vain 13 000 puntaa vuodessa. Lainaa täytyy lyhentää vasta, kun tulot ovat yli 15 000 puntaa. Omakin velka on ahdistava, mutta Robinsonia suorastaan kammoksuttaa ajatus siitä, kuinka suuri hänen velkansa olisi korotetulla lukukausimaksulla. ”Luulen, etteivät opiskelijat saa koskaan maksettua lainaansa takaisin. En usko, että selviän edes omastani.” Sulkemisaika lähestyy, ja Robinson alkaa siistiä paikkoja. Hän haluaa päästä mahdollisimman nopeasti kotiin, sillä aamulla on aikainen herätys töihin. Ennen lähtöään Robinson näyttää surulliselta. ”Olen tehnyt kovasti töitä urani eteen, enkä ole siltikään päässyt eteenpäin. Tulevaisuus pelottaa minua. Voisin pyyhkiä tutkintopaperillani tätä baaritiskiä.”


Suomalainen lellipentu

T

Hannah Robinson on valmistunut yliopistosta vuonna 2009. Silti hän joutuu työskentelemään osa-aikaisena baarissa, jotta saisi vuokran maksettua.

Loughborough’n yliopiston sydän on Student’s Union. Paikka on päivisin kahvila, mutta iltaisin se muuttuu jättimäiseksi yökerhoksi.

ää on kyllä niin perseestä. Miks opintotuki ei oo sidottu indeksiin? Meitä opiskelijoita kyllä sorretaan tässä maassa aina kun mahdollista. Ja ne Kelan laput on niin monimutkaisia. Mä en jaksa enää kituuttaa. Edellä oleva teksti on poiminta keskusteluista, joita olen käynyt useaan otteeseen opiskelutovereideni kanssa. Keskustelu on virinnyt milloin missäkin, mutta sen sävy on aina ollut yhtä negatiivinen. Olemme haukkuneet suomalaisen korkeakoulujärjestelmän alimpaan helvettiin. Olen viettänyt viisi kuukautta englantilaisessa yliopistossa vaihto-oppilaana. Ensimmäisellä viikolla ajauduin samankaltaiseen keskusteluun paikallisten opiskelijoiden kanssa. Jossain kohtaa haukkujen välissä tulin ilmeisesti maininneeksi, että suomalainen yliopisto on ilmainen. Keskustelu taukosi, ja englantilaiset tuijottivat minua epäuskoisina. Sopersin jotakin liian pienestä opintotuesta, ja sitten tajusin vaieta. Englantilaiset opiskelijat eivät olleet uskoa korviaan. Ilmaista? Miten? Ja hallitus maksaa opiskelusta? Samalla, kun vastailin kysymyksiin, tunsin punan nousevan poskilleni. Minua hävetti. Kotiin päästyäni aloin miettiä omaa opiskeluhistoriaani. Olen opiskellut kolmessa korkeakoulussa, enkä ole vielä valmistunut yhdestäkään. Kuusi vuotta korkeakoulutusta takana ilman tarkkaa suunnitelmaa tulevaisuudesta. Harhapolut osoittautuivat kuitenkin tarpeellisiksi, sillä niiden kautta löysin alan, josta oikeasti pidän. Englannissa harhailuni olisi tullut maksamaan minulle yli 60 000 euroa. Oikea ala olisi jäänyt löytämättä. Suomalaiset opiskelijat ovat kuin pilalle hemmoteltuja lellipentuja. Olemme niin tottuneet saamaan kaiken ilmaiseksi, että emme tajua onnekkuuttamme. Seuraavan kerran, kun kuulen suomalaisen opiskelijan valittavan rahasta, nauran hänelle päin naamaa. Voi toista, eikö ilmainen tikkari maistu? Malla Murtomäki

Tykkää Aviisista. edes Facebookissa. FACEBOOK.COM/AVIISI Aviisi 8.2.2013

9


10 Aviisi 8.2.2013


Bussilla liikkuminen on entistä Lataa bussikorttisi >> helpompaa, kun voit ladata nyt netissä!

>Kodin tekijä >Vastuunkantaja >Edelläkävijä

Nella Nettilataus:

nella.tampere.fi >toas.fi

Huom. Opiskelija-alennukseen oikeutetun lipun voi ostaa verkkokaupasta, jos kortille on päivitetty voimassaoleva opiskelijalippuoikeus. (Opiskelijat yli 25 v., alle 25-vuotiaat matkustavat nuorten lipuilla.) Lippuostos maksetaan verkkopankkitunnuksia käyttäen. Liput ovat ladattavissa matkakortille aikaisintaan 2 tunnin kuluttua ja 14 kalenteripäivän ajan ostoksen tekemisestä Tampereen joukkoliikenteen busseissa (linjat 1-39 ja 90-92). Käytä kortti normaalisti kortinlukijassa, johon ilmestyy teksti: Nettilataus, odota hetkinen. Matkan veloitus tapahtuu samalla leimauksella.

Koteja koko opiskelun ajaksi.

Lue lisää:

joukkoliikenne.tampere.fi

Angry Birds is a trademark of Rovio Entertainment Ltd. Copyright 2009-2013 Rovio Entertainment Ltd. All rights reserved.

TOAS

Bongaa Osuuspankin uudet maksukortit. Angry Birds -linnut nyt Osuuspankin maksukorteissa. Tilaa omasi. op.fi/angrybirds

Tykkää Aviisista. edes Facebookissa. FACEBOOK.COM/AVIISI Aviisi 8.2.2013

11


12 Aviisi 8.2.2013


Rakas lähiöni Kaupungin keskustan ulkopuolella avautuu toinen maailma. Lähiöt ovat joskus pahamaineisia, mutta asukkaidensa silmissä myös yhteisöllisiä ja rakastettuja. Arkkitehtiopiskelija Kalle Tuomola, rap-artisti Hannibal Stark ja Pikku Kakkosen juontaja Veera Degerholm esittelevät Hervannan, Nekalan ja Pispalan. Annina Mannila, kuva

Etelä-Tampereella sijaitseva Hervanta on Suomen tunnetuimpia ja suurimpia lähiöitä. Hervannan maamerkkejä ovat massiiviset kerrostalot sekä Raili ja Reima Pietilän suunnittelema Duokauppakeskus.

Tykkää Aviisista. edes Facebookissa. FACEBOOK.COM/AVIISI Aviisi 8.2.2013

13


TTY:n betoniportailla istuva arkkitehtuurin opiskelija Kalle Tuomola toimi Aviisin oppaana.

Herwood-grilliltä saa hampurilaisia ja makkaraperunoita.

TTY:n opiskelijoiden Sanni Toropaisen (vas.) ja Tanja Blomin mielestä Hervanta on mainettaan parempi asuinpaikka.

Hervannan uimahalli on rakennettu entiseen väestönsuojaan.

Edes ikuinen teekkari ei kuole janoon Hervannassa Juho Mäkelä, teksti Annina Mannila, kuvat

T

ampereen teknillisen yliopiston arkk i t e h t i o p i s ke l i ja Kalle Tuomola kertoo olevansa poikkeus, koska hän viihtyy Hervannassa. Monet opiskelijakaverit haluaisivat muuttaa lähiöstä keskustan humuun. ”Hervannassa on hyvä asua, koska täältä saa kaiken, mitä ihminen tarvitsee.” Vuodesta 2008 Hervannassa asunut Tuomola käy nykyään harvoin Tampereen keskustassa. Kaupunkiin on pakko mennä vain vaateostoksille. Ensimmäisinä opiskeluvuosina veri veti bilettämään keskustan yökerhoihin. Muuten Hervanta on omavarainen. ”En silti halua viettää täällä koko loppuelämääni.” Tuomola on tehnyt teekkarien Wappuradiota vuodesta 2010 lähtien ja ollut ylioppilaskunnan edustajiston jäsenenä.

14 Aviisi 8.2.2013

”Teekkareilla ei ole edustajistossa poliittisia ristiriitoja toisin kuin yliopistolla. Teemme politiikkaa, mutta emme puoluepolitiikkaa.” Ikuisen teekkarin hautamuistomerkki jököttää lumessa päärakennuksen edessä. Laulu ikuiselle teekkarille veisataan seisten bileiden päätteeksi. Viimeinen säe päättyy riipaisevaan riimiin: ”Ikuisen teekkarin haudalle oluttynnyri lasketaan.” Tapaamme TTY:n ylioppilaskunnan kahvilassa sosiaalipoliittisen sihteerin Sanna Toropaisen ja arkkitehtuurin opiskelijan Tanja Blomin. Hervanta on molempien mielestä turvallinen asuinpaikka. ”En ole koskaan pelännyt Hervannassa toisin kuin Tampereen keskustassa, jossa on jatkuvasti tappeluja”, Toropainen toteaa. Blomin mielestä Hervanta on täyden palvelun itsenäinen kaupunki, josta ei tarvitse lähteä erikseen keskustaan.

Hän antaa erityiskiitokset uudelle kuntosalille. ”Talvella täällä on todella kaunista. Hervanta ei ole niin paha paikka kuin kaikki kuvittelevat”, Blom tähdentää. mielestä teekkareilla on paremmat bileet kuin yliopisto-opiskelijoilla. ”Teekkareilla on esimerkiksi puoli vuotta wappuun -bileet, jossa käydään läpi pikakelauksella wapun tapahtumat. Keksimme typeriä juttuja, että saamme juoda viinaa.” Partiota harrastanut Tuomola kehuu Hervannan vaellus- ja luontoreittejä. Häntä harmittaa, että aika ei tahdo nykyään riittää luonnossa liikkumiseen. ”En harrasta liikuntaa, vaikka tyttöystävä patistaa minua jatkuvasti lenkille.” 1960-luvun lopulla rakennetussa Hervannan lähiössä asuu nykyään noin 23 000 ihmistä. Ennen rakentamista koko alue oli pelkkää metsää. Tuomolan

”Alkuvaiheessa yliopiston keskusnurmikolla laidunsi jopa lehmiä.” Tuomolan mukaan Hervannassa asuu tavallista enemmän maahanmuuttajia, vanhuksia ja vammaisia. Hänestä maahanmuuttajat ovat sopeutuneet hyvin Hervantaan, eikä lähiössä ilmene rasismia. ”Vanhan sanonnan mukaan Hervannassa asuu teekkareita ja Hervannan hurjia eli lähiön alkuperäisasukkaita.” Hervannan uimahalli on saanut lehdissä moitteita epäsiisteydestä, mutta torstaina paikan miljöössä ei ole valittamista. Uimarit polskivat peräti 30–35 metrin syvyydessä maanpinnasta, koska Hervannan uimahalli on rakennettu vanhaan väestönsuojaan. ”Uimahallin syvyys vastaa 10–12-kerroksista taloa. Hervannassa on myös Suomen pienin jäähalli, joka on rakennettu pommisuojaan.” Kaljasieppo ei kuole Hervannassa janoon, sillä lähiös-

sä on useita baareja. Tuomolan suosikkipubi on keskieurooppalaishenkinen Kultainen Apina, jossa on erinomainen valikoima erikoisoluita. ”Kapina on ainoa lähiöbaari, joka on täynnä keskiviikkoiltaisin.” Jos Hervannan baarikierroksen jälkeen iskee nälkä, Tuomola kehottaa menemään Herwood-grillille. Hän nostaa grillin ulkomaalaisille omistajille hattua, koska ravintolassa ei myydä kebabia, vaan rehellistä suomalaista grilliruokaa kuten hampurilaisia ja makkaraperunoita. ”Vakioannokseni on triplajuustohampurilainen. Aamulla ei iske krapula ja suolistossa painaa.” Hervannan kierroksemme päättyy Duo-kauppakeskukseen. Tuomola ihmettelee, miksi Duon yläkertaan ei ole perustettu uutta baaria ravintola Hermannin tilalle. ”Tyhjiin tiloihin saisi Hervannan parhaan terassin.”


Tämän rakennuksen keskiosa paloi maan tasalle tulipalossa lokakuussa 2011. Hannibal Stark oli samana iltana keikalla Nekalan Wanhassa Tapissa. ”Kun kävelin keikalle, niin talo oli vielä tuossa”, hän muistelee. ”Kun kävelin keikalta takaisin kotiin, talon keskiosaa ei enää ollut.”

Kotiin­ paluu, jotenkin Samuli Huttunen, teksti Pauliina Leikas, kuvat

N

ekalalaisen ravintola Wanhan Tapin avatessa ovensa tarjoilija toivottaa tervetulleeksi sisälle helmikuisesta tuiskusta kysymällä hämmentävästi, mikä meillä on hätänä. Osoituksena nekalalaisten vieraanvaraisuudesta talo tarjoaa kahvit. Sisälle valuu pikkuhiljaa työmiehiä haalareissa lounaalle ja pari kanta-asiakasta pitämään tiskiä pystyssä. Paikka on tuttu myös Hannibal Starkille, joka on soittanut täällä lähes kymmenen keikkaa eri kokoonpanoissa. Runeberginpäivä on sopiva aika jututtaa rap-artistia. Hannibal on viettänyt viimeisen vuoden hiljaiseloa, mutta suunnittelee syksyksi levyä Black Motor -freejazz-trion kanssa. Vuonna 2009 Hannibal julkaisi Streets of Nekala -levyn, joka on tribuutti paitsi kaupunginosalle, myös Tampereelle yleensä. ”Alun perin sen piti olla iskelmälevyn nimi Absoluuttisen Nollapisteen entisen perkussionistin Teemu Eskelisen yhtyeelle Raimo Lahti & Laserlinnut. Se on myös viittaus Bruce Springsteenin Streets of Philadelphiaan.” Vaikka kaupunginosalla on huono maine, Hannibalin Nekala on mukava ja kaunis paikka. Kaupunginosalla on selkeä ja yhtenäinen ulkonäkö, jonka tunnistaa valokuvista heti Nekalaksi. ”Toki täällä on paljon vuokrataloja ja täällä asuu ihmisiä, joiden tulotaso ei ole korkea, mutta ei se tarkoita, että he olisivat muita huonompia. Kaikki ovat samalla viivalla. Sama henkinen ahdinko löy-

Pispala

yliopisto

Nekala

Hervanta Vapaa Nekala -ilmaistapahtuma on tehnyt kaupunginosan nimeä tunnetuksi.

GRAFIIKKA: Samuli Huttunen

Tykkää Aviisista. edes Facebookissa. FACEBOOK.COM/AVIISI Aviisi 8.2.2013

15


Nekalan katukuvalle ovat tyypillisiä matalat puukerrostalot, joista suuressa osassa on vuokra-asuntoja.

tyy myös niin sanotusta ylemmästä luokasta.” Taloudellisesti paremmin menestyvien ahdinko on Hannibalin mukaan vain verhottu muottien taakse. Monilla on illuusio siitä, että auto, kaksi lasta ja asuntolaina määrittelevät ihmisen statuksen. ”Tekeekö ihmisen onnelliseksi asuntolaina vai 350 euron vuokrakämppä ja se, että on perjantaiksi kaljarahat?” Kävelemme pitkän kaksikerroksisen puutalon ohitse, jonka keskiosaa rakennetaan uudelleen tulipalon jäljiltä. Lokakuussa 2011 syttyneessä palossa tuhoutui 12 asuntoa. Vahvat palomuurit estivät paloa leviämästä koko rakennukseen. Talossa asunut mielenterveysongelmista kärsinyt mies tunnusti sytyttäneensä palon. Hannibal oli keikalla Wanhassa Tapissa samana iltana, kun palo syttyi. ”Kun kävelin keikalle, niin talo oli vielä tuossa”, hän muistelee. ”Kun kävelin keikalta takaisin kotiin Iidesrantaan, talon keskiosaa ei enää ollut. Savua nousi vieläkin.” MTV3 uutisoi toukokuussa 2009, että Nekala on Suomen neljänneksi väkivaltaisin kaupunginosa. Hannibalin mukaan media pitää yllä lähiöiden huonoa mainetta.

16 Aviisi 8.2.2013

”Saastalehdistö antaa kuvan, että lähiöissä on vaarallista. Tänne on pitkä matka Brasilian faveloista, joissa on oikeasti vaarallista. En ole koskaan nähnyt täällä väkivaltaa.” Enemmän kulttuuria Nekala hänestä silti kaipaisi. Livetarjontaa on jonkin verran, ja Nekalassa on pari vuotta järjestetty Vapaa Nekala -ilmaistapahtumaa. Legioonateatteri pitää majaansa Mäntyhaantiellä. Moni bändi käy soittamassa Nekalan treenikämpissä. Myös Hannibalin ja Joku Roti Mafian treenikämppä oli aikanaan Legioonateatterin takana, kunnes vettä vuoti kämpän ikkunoista sisään. ”Tarvittaisiin enemmän tapahtumia, jotta Nekala pääsisi loistamaan.” Hannibal muutti Rovaniemeltä Tampereelle vuonna 2000. Nekalassa hän asui vuodesta 2007 vuoteen 2009. Nykyään hän asuu Iidesjärven toisella puolen Iidesrannassa. ”Näen vieläkin parvekkeeltani Nekalan, että yhä se on pystyssä”, hän naurahtaa. Hannibal on vakuuttunut siitä, että haluaa asua Tampereella lopun elämäänsä. Iidesjärven molemmat rannat ovat tuntuneet eniten kodilta. ”Nekala oli ensimmäinen paikka Rovaniemen jälkeen, jossa tuntui siltä, että olin tullut kotiin.”

”Kaikki ovat samalla viivalla. Sama henkinen ahdinko löytyy myös niin sanotusta ylemmästä luokasta.” Omistajansa hylkäämät kengät roikkuvat sähkölinjalla.

Hannibal Stark on esiintynyt Nekalan Wanhassa Tapissa lähes kymmenen kertaa eri kokoonpanojen kanssa.


Näyttelijä Veera Degerholm tuntee Pispalanharjun taiteellisen ilmapiirin leijuvan ympärillään.

Pispalanharjulla lentää lyriikkahiukkasia Annastiina Airaksinen, teksti Samuli Huttunen, kuvat

U

lkopuolinen osaa nimetä Tampereelta ainakin lastenohjelma Pikku Kakkosen sekä taiteilijoiden kansoittaman Pispalanharjun. Mikäpä olisi siis tamperelaisempaa kuin antaa Pikku Kakkosta seitsemän vuotta käkirjoittaneen ja juontaneen näyttelijä Veera Degerholmin esitellä asuinseutunsa Pispalan parhaat palat. ”Olin noin 12-vuotias, kun näin Pispalasta kuvan ja päätin, että tuonne haluan muuttaa. Kai ne olivat värikkäät talot, vaihteleva maasto ja vapaus, mitkä vetivät puoleensa.” Haastattelua sovittaessa Degerholm naurahtaa ihmetellen, miksi hän on valikoitunut kertomaan kaupunginosasta, joka on täynnä taiteilijoita ja opiskelijoita. Joku muu kun osaisi kertoa enemmän Näsijärven puoleisesta harjusta. Siellä ovat Tampereen punkpyhättö Vastavirtaklubi, korkealle maamerkiksi kohoava haulitorni ja graffitimaalareiden valtaama vanha tulitikkutehdas.

Tahmelanrannan vanha kynäjalava on nähnyt Pispalan muutoksen työläiskaupunginosasta yhdeksi Tampereen arvostetuimmista kaupunginosista.

Tykkää Aviisista. edes Facebookissa. FACEBOOK.COM/AVIISI Aviisi 8.2.2013

17


Näyttelijä Veera Degerholm nauttii Pispalan luonnossa etenkin järvestä, joka toimii hänelle meren korvikkeena.

”Pispalassa tunnen kuuluvani johonkin. On aina paikka, jossa olen olemassa.”

Veera Degerholm huokailee, kuinka harju on täynnä historiaa. Pispan koulun katolta on sota-aikaan tähystetty vihollista.

Auringonlaskun aikaan Pispalanharjun talojen voi kuvitella olevan kuin Välimeren rannikkokaupungin postikorttimaisemasta.

18 Aviisi 8.2.2013


Päätämme kuitenkin jättää ne sekä Rajaportin saunan kaltaiset Pispalan ilmiselvimmät vetonaulat väliin ja keskittyä etsimään kaupunginosan henkeä muualta. Degerholm kaivaa taskustaan muistilapun, johon hän on listannut suosikkipaikkojaan. Hän tiivistää Pispalan ytimen muutamaan asiaan. Taiteen lisäksi täällä läsnä ovat luonto, yhteisöllisyys, historia ja ajan kulku. Aloitetaan ensimmäisestä. A-killan talon takana olisi pieni ja suojaisa uimaranta, mutta jäisten alamäkien takia sinne on vaikea kulkea. Tahmelanranta saa kelvata. ”Tämä Pyhäjärven ranta on minulle pieni merenkorvike”, vuodesta 1999 Pispalassa asunut entinen turkulainen hymyilee. Hän tervehtii ohikulkevaa koiranulkoiluttajaa ja kertoo itsekin käyvänsä perheen Ilona-koiran kanssa täällä usein. Ylös harjulle katsoessa maisema muistuttaa välimeren rannikkokaupunkien kallioilla kohoavaa postikorttimaisemaa. Kesäisin Tahmelanranta toimii Pispala Folk -tapahtuman päänäyttämönä. Viereisellä Hirvikadulla nuorten taiteilijoiden valtaama Hirvitalo on myös aktiivinen vaihtoehtokulttuurin ylläpitäjä. Moni Tampereen yhteisöllisistä ja omaehtoisista tapahtumista järjestetään juuri Pispalassa. Pihakirppiksistä ilmoitellaan liimaamalla julisteita sähkötolppiin. ”Naapurusto kokoontuu yhteen ja yhtäkkiä huomataan, että perheiden miehet ovat kadonneet Pub Kujakolliin”, Degerholm naurahtaa. Kujakolli on yksi kaupungin tunnetuimmista lähiöpubeista, jossa raikavat vuorotellen niin blues kuin joululaulut. Viereinen pieni ruokakauppa on kahden kouluikäisen tytön äidille nykyään tutumpi. Siellä yhteisöllisyys näkyy arkipäivässä. ”Kauppias tuntee asiakkaansa ja häneltä voi kysyä, onko meidän perheestä joku muistanut jo ostaa hedelmiä kauppareissullaan”, Degerholm kuvailee.

Jatkamme matkaa kii­ peämällä Pispalan kuuluisia puuportaita ylöspäin harjulle. Kapeilla, jyrkillä ja mutkaisilla teillä näkyy vain muutamia autoja. ”Tämä ei ole autojen kaupunginosa. Kävellen pääsee parhaiten. Itseltäni on mennyt kahdesta pyörästä runko rikki, kun ne ovat täällä ylämäissä niin kovalla koetuksella.” Ohitamme harjun päällä jykevänä seisovan Pispalan koulun, joka näkyy pitkälle järvelle saakka. Tämän koulun katolta Degerholmin käsikirjoittamassa sarjassa avaruusolento Termos lähti takaisin kotiinsa Neptunukseen. Naapuruston lapsien leikeistä ja Pispalan satumaisesta ympäristöstä Degerholm saakin monia ideoita työhönsä. Freelancer-näyttelijänä Degerholm tekee töitä usein muuallakin kuin kotikaupungissaan ja joutuu ajoittain hyppäämään uusiin työyhteisöihin. ”Vierailijanäyttelijänä en aina ehdi täysin sulautumaan yhteisöön. Siksi on hyvä, että kotona Pispalassa tunnen kuuluvani johonkin. On aina paikka, jossa olen olemassa.” Eläväinen näyttelijä käyttää usein ilmaisua olla olemassa. Hän nauttii siitä, että Pispalassa erilaiset ihmiset elävät rinnakkain. Täällä on asuntoja alkoholisteille ja rikkaan herrasväen hienoja järvimaisemakoteja. Opiskelijat ja lapsiperheet viettävät aikaa samoilla kujilla. Runoilija Lauri Viidan mukaan nimetylle tielle saapuessamme Degerholm kiteyttää sen, miksi Pispala on inspiraationlähde monelle taiteilijalle: ”Ilmassa oikein lentää lyriikkahiukkasia!” Ohitamme pastellinvärisiä, monikerroksisia puutaloja ja päädymme reissumme päätepisteeseen, Pispalan Pyykkipuistoon. Pienestä puistosta on komea maisema alas Pyhäjärvelle ja Näsijärvikin pilkahtaa talojen välissä toisella puolella. Keskellä puistoa on 1918-vuoden sodan muistomerkki. ”Historia on Pispalassa läsnä kaikkialla.”

ASUNTOJA OPISKELIJOILLE JA NUORILLE TYÖSSÄKÄYVILLE www.opintanner.net Asuntovaihtoehtoina on yksiöitä, kaksioita, kolmioita ja soluasuntoja. Puh. hinta (sis. alv 23%): lankap. 8,28 snt/puh. + 7,0 snt/min. matkap. 8,28 snt/puh. + 17,0 snt/min.

Aleksis Kiven katu 26 33200 Tampere www.yhkodit.fi puh. 010 227 3000

Liikenneopetusta, myös englannin kielellä, kaikille teille! Courses also in English!

Teiskontie 8, 33540 Tampere Tykkää Aviisista. edes Facebookissa. FACEBOOK.COM/AVIISI Aviisi 8.2.2013

19


Viininviljelijät haluavat pysyä Georgian ja Venäjän välisen viinipolitiikan ulkopuolella. Kakhetilainen Parnos seisoo viinitiluksillaan itä-Georgiassa, jossa edellinen satokausi on päättynyt.

Georgian viininviljelijät hylkäsivät Venäjän Venäjä on painostanut Georgiaa jo vuosia georgialaisen viinin tuontikiellolla. Viininviljelijät ovat kuitenkin iloisia: kiellon myötä Georgian viinin oli pakko löytää maailmanmarkkinat. Kalle Heino, Teksti & kuvat

V

iininviljelijä Parnos kävelee rauhallisena viinipellollaan Kakhetin alueella Georgian itäosassa. Edellinen satokausi on päättynyt jo jonkin aikaa sitten, ja viinit ovat käymässä isoissa savisammioissa. Parnos voisi olla huolissaan, mutta hiljaa pysyvä mies myhäilee vain tyytyväisenä. Vielä 2000-luvun alussa suurin osa georgialaisesta viinistä vietiin Venäjälle, mutta Venäjän ja Georgian tulehtuneet välit panivat touhulle stopin: vuonna 2006, samoihin aikoihin kun kysymys Georgian alueella sijaitsevan Etelä-Ossetian autonomiasta alkoi kasvattaa Venäjän ja Georgian välistä jännitettä, Venäjä asetti tuontikiellon Georgian viineille. Kieltoa perusteltiin terveyssyillä, vaikka sen uskottiin olevankin pitkälti poliittinen painostustoimi. Kielto oli vakava isku Georgian toimivalle viinibisnekselle, jonka perustana on vuosituhansia vanhat perinteet – koko viinintuotannon historian kun uskotaan alkaneen juuri Kakhetista.

joilla on varaa hymyyn: Georgian viinejä viedään menestyneesti yli neljäänkymmeneen eri maahan ympäri maailman. Jälleenkasvaneesta viinintuotannosta kaksi kolmasosaa menee vientiin, eikä vienti ole enää riippuvainen Venäjästä. Georgiassa asuva amerikkalainen viinintuottaja John Wurdeman, joka on toiminut georgialaisen viinibisneksen keskiössä jo useita vuosia, uskoo vahvasti, että viennin kasvu on nimenomaan Venäjän kiellon ansiota. Kielto on loppujen lopuksi toiminut itseään vastaan. ”Se on johtanut tilanteeseen, jossa georgialaisten viinintuottajien on ollut pakko miettiä markkinoita. Massatuotanto on hävinnyt, ja vain parhaimmat viinit ovat selvinneet”, Wurdeman sanoo. Georgiassa kiellon uskotaan saavan viimein päätöksensä, kun viime lokakuisissa parlamenttivaaleissa valtaan astui Bizdani Ivanišvilin johtama venäläismielinen hallitus vastapainoksi Euroopan suuntaan kurkottelevalle presidentti Mikail Saakašvilille. Venäjän apulaisulkominisNyt Parnos on kuitenkin yk- teri Andrej Denisov väläytsi niistä lukuisista viljelijöistä, ti julkisesti ilmoille mahdolli-

20 Aviisi 8.2.2013

suuden, että georgialaiset viinit ”voisivat pian olla taas venäläisten markettien hyllyillä”. Monet georgialaiset viinintuottajat ovat kuitenkin ehtineet jo asettua koko asian ulkopuolelle, eikä heitä kiinnosta, poistuuko kielto vai ei. ”Vihaan politiikkaa. Toki moskovalaiset ystäväni olisivat iloisia, jos saisivat ostaa georgialaista viiniä, mutta mielestäni koko asia ei ole edes tärkeä”, viinintuottaja Nikolaz Antadze toteaa tbilisiläisessä viinibaarissa. Antadze on tyypillinen esi-

merkki georgialaisesta viinin pientuottajasta, joka on tuontikiellon jälkeen etsinyt markkinansa muualta, kuten esimerkiksi Euroopasta. Pientuottajien viinit ovatkin saaneet jalansijaa esimerkiksi Keski-Euroopassa. Nämä viinit ovat kysyttyjä muun muassa monissa Pariisin, Lontoon ja Tokion huippuravintoloissa, ja toisaalta myös esimerkiksi modernin kulinarismin nousumaissa kuten Norjassa ja Tanskassa. Samaan aikaan kun georgialaisen viinin suosio on kasvanut Euroopassa ja muualla maailmassa, myös viinimat-

Tuontikielto Ennen Venäjän vuonna 2006 asettamaa viinin tuontikieltoa Georgiassa tuotettiin viiniä vuosittain noin 50 miljoonaa pulloa. Vientiviinistä 80 prosenttia suuntautui Venäjälle. Kiellon jälkeen vuosituotanto putosi rajusti ja ja kipusi sittemmin reilun 15 miljoonan pullon tuntumaan. Vuonna 2011 georgialaista viiniä vietiin ulkomaan markkinoille yli 10 miljoonaa pulloa, reiluun neljäänkymmeneen eri maahan. Georgialaisen viinin tuonti Venäjän markkinoille on edelleen kielletty.

kailu etenkin itäisen Georgian Kakhetin alueelle on lisääntynyt. Tällä hetkellä kymmenet georgialaiset pienet matkatoimistot järjestävät turisteille kilvan arvokkaita matkoja alueelle. Georgialaiset ovat alkaneet viimein hyödyntää arvokasta pääomaansa, viinin historian juuria. Ja se onkin yksi syy, miksi Venäjä ei georgialaisia viinintuottajia enää kiinnosta. ”Venäjällä on kahdet markkinat: halpaa bulkkiviiniä massoille ja laatuviiniä harvalle joukolle. Toki isoille teollisille viinintuottajille Venäjä olisi elintärkeä kohde, mutta tuontikiellon päättyminen johtaisi keskinkertaisen georgialaisen viinin vyörymiseen markkinoille”, John Wurdeman toteaa.


”Luonnonmukaisuuden pitäisi olla oletusarvo”

Y

lösalaisin kääntyneessä markkinatilanteessa niin kutsutut luonnolliset viinit ovat nousseet olennaiseen rooliin Georgian viiniympyröissä. Ne on toteutettu luonnonmukaisin menetelmin, mutta oleellista georgialaisten luonnollisten viinien filosofiassa on se, että niille ei haeta virallista luomusertifikaattia. Tällä halutaan esimerkiksi välttää niin kutsutun ”viranomaisluomun” standardisoivaa sivuvaikutusta. ”Kaiken viinin pitäisi oletusarvoisesti olla luonnollista viiniä”, viinintuottaja Solomon Tsaiskhvili toteaa.

Georgialaiset viinintuottajat korostavat, että luonnollisissa viineissä on oleellista viinin ominaisuuksien syntyminen luonnonmukaisessa, käsityönä hoidetussa viinitarhauksessa. Esimerkiksi sateet ja kuivat kaudet vaikuttavat viinirypäleiden sokerimäärään ja näin ollen lopullisen viinin alkoholiprosenttiin. ”Luonnollisiin viineihin ei lisätä mitään, eikä niistä oteta mitään pois. Jos työ viinitarhassa on tehty hyvin, viininvalmistamoon ei pitäisi jäädä juurikaan tekemistä”, Tsaiskhvili sanoo. Kalle Heino

”Teollinen viini ei saa ihmisiä laulamaan, vaan tappelemaan ja riitelemään”, uskoo georgialainen viinintuottaja Solomon Tsaiskhvili, joka vannoo luonnollisten viinien nimeen. Luonnolliset viinit ovat saaneet ison jalansijan georgialaisten viinien rajusti muuttuneessa markkinatilanteessa.

Tykkää Aviisista. edes Facebookissa. FACEBOOK.COM/AVIISI Aviisi 8.2.2013

21


|

Kulttuuri Samuli Huttunen

Arktinen sää muistuttaa Juhani Karilaa kotiseudusta Lapin Pelkosenniemellä. Novellikokoelma Gorilla tuskin jää Karilan viimeiseksi työksi, sillä hänellä on kirjoitettuna jo 300 sivua valmista romaania.

Novelli syntyy energiajuoman voimalla Kirjallisuuden suurlupauksen Juhani Karilan esikoisnovellikokoelma Gorilla on hengästyttävää huh-proosaa Juho Mäkel ä, teksti

J

uhani Karilan mukaan novellien tekeminen on hidasta kihnuttamista. Hän vertaa kirjoittamista timanttien hioutumiseen. Pikku hippuja tulee esiin kerran viikossa. ”Olen iloinen, jos saan kirjoitettua kaksi hyvää virkettä päivässä.” Kirjallisuuden suurlupaukseksi nostettu Karila popsii Tampereen yliopiston ruokalassa nakkeja ja kertoo Gorilla-nimisestä esikoisnovellikokoelmastaan. Karilaa on verrattu venäläiseen absurdismin neroon Danil Harmsiin. ”Olen tyytyväinen, että novelleistani ei pysty jäljentämään kirjallista traditiota. Yllätyin, että ainoa vertailu tehtiin Harmsiin.” Gorilla on hyvin moniaineksinen novellikokoelma. Karila ei ajatellut kirjoittaessa kokonaisuutta. ”Novellien yhteinen nimittäjä on vaaratilanteet, joita ei voi ennustaa.” Gorillan tarinat kertovat

22 Aviisi 8.2.2013

murhaavasta kanasta, Utsjoen rumien ihmisten yhteisöstä ja humanoidista Seinäjoen junassa. Karila sanoo, että novellit eivät kerro hänen omista kokemuksistaan, vaan tarinat on keksitty päästä. ”Se olisi aika laiskaa, jos jutut pyörisivät vain omassa itsessä.” Karila kertoo pääsevänsä inspiraatioon musiikin, energiajuoman ja irtokarkkien avulla. Hän hamstrasi kaupasta kotiinsa tölkkikaupalla kahvi-Batterya ennen kuin juoma vedettiin pois markkinoilta. ”Pääsen energiajuomalla ja karkeilla tärinäoloon, jolloin ideoita pulppuaa puoleksi tunniksi. Hurmostilassa on helppo jyystää tekstiä. Tuntuu, että nyt lähtee jumalauta!”

Juhani Karila Syntynyt 1985. Kotoisin Lapin Pelkosenniemeltä. Opiskelee tiedotusoppia Tampereen yliopistossa. Voitti J.H. Erkon kirjallisuuspalkinnon vuonna 2010. Otava julkaisi Karilan Gorillanimisen esikoisnovellikokoelman alkuvuodesta. Työskennellyt toimittajana Helsingin Sanomissa, Aamulehdessä ja Lapin Kansassa. Footbagin MM-pronssimitalisti intermediate-sarjassa vuonna 2011.

Karila on haaveillut kirjailijan urasta pikkupojasta saakka. Hän kirjoitti konsonantteja ja vokaaleja peräkkäin siniKarilan lappilainen tausta nä- seen vihkoon jo ennen kuin kyy siinä, että luonnon ja ih- osasi muodostaa sanoja. misen suhde on kirjassa tär”Olen kasvanut kirjailijakkeässä osassa. Novelleissa si kieli ja tekniikka edellä. Miharrastetaan metsästystä ja nulla ei ollut näkemystä asiuistelua. oista, halusin vain kirjoittaa.” ”Novellini eivät ole ainakaan Karilan kirjoittamat aineet kovin urbaania tekstiä, vaan luettiin aina äidinkielen tunmeininki on maanläheistä.” nilla ääneen.

”Lukeminen oli noloa, koska nauroin omille jutuilleni.” Karila ei saanut yleensä kymppiä äidinkielestä, koska hän ei viitannut tunneilla. Vanhemmat eivät kannustaneet poikaansa kirjailijan uralle. Isä luki vain Kalle Päätalon kirjoja ja erälehtiä. Hänestä poika sai tehdä, mitä lystää. ”Äiti kysyi, millä aiot elättää itsesi? Hän patisti hankkimaan oikean ammatin.” Nuori mies otti äitinsä neuvosta vaarin ja lähti opiskelemaan toimittajaksi Tampereen yliopistoon. ”Olin hirveän ujo, mutta haastattelujen tekeminen ja ihmisten tapaaminen oli hauskaa.” Muutto Lapin pikkukylästä Tampereelle oli Karilalle hämmentävä kokemus. Junasta ulos astuessaan hän ihasteli pitkään kaupungin korkeita kerrostaloja. ”Otin Tampereella sen asenteen, että menen pää edellä kohti uusia seikkailuja.” Toimittajan työ on opettanut Karilalle kirjailijan ammatissa tarvittavaa tiivistämistä. Hän satsaa novelleissa

eniten vetävään otsikkoon ja alkuun kuten lehtijutuissa. Karilan mukaan kukaan ei kirjoita Suomessa novelleja rahan vuoksi, koska työmäärä on älytön tuloihin nähden. ”Novellien kirjoittamisella ei pääse edes siivoojan palkalle. Kirjoittaminen on vaan yksinkertaisesti niin hauskaa.” J. H. Erkon kirjallisuuspalkinnon voiton varmistuttua Karila tajusi, että kirjailijan haaveesta voi tulla totta. Viisi kustantajaa tarjosi julkaisusopimusta novellikokoelmalle. Otava veti pisimmän korren. ”Sain soiton Erkon kirjallisuuspalkinnosta Tansaniaan, jossa olin juttumatkalla tyttöystäväni kanssa. En meinannut uskoa voittoa todeksi ja menin ihan onnesta sekaisin.” Karilalla ei ole yhtä selkeää esikuvaa, mutta hän pitää Arto Paasilinnan ja Risto Ahdin kirjoista. Esikoisnovellistia kiehtovat oman tiensä kulkijat kuten Michael Jackson, Kanye West ja Quentin Tarantino. ”Jos Michael Jackson olisi novelli, se olisi hyvä novelli.”


ARVOSTELUASTEIKKO 1–5 tähTEÄ

Jännityksen mestari nyt kameran edessä

Levyt

Hirvittävää jumitusta Avaruus­ korpraali paha hirvi: Yöhoitajan maailmasta (Solmu 2012) Näin levyjä pitäisikin tehdä. Tamperelaisen Avaruuskorpraali Pahan Hirven Yöhoitajan maailmasta äänitettiin ja miksattiin kahtena päivänä tammikuussa 2009. Kolmantena päivänä levy oli jo myynnissä cd-r:nä yhtyeen keikalla Vastavirtaklubilla. Tasan neljä vuotta myöhemmin Solmu julkaisee levyn vinyylinä. Intron oudot äänimaisemat ja häiritsevä puhesample johdattelevat tunnelmaan. Jumittava instrumentaalimusiikki seuraa krautrockin jalanjäljissä. Kappaleet muodostavat pitkiä kaaria. Haahuilevat syntetisaattorit leijailevat tiukasti groovaavan rytmiryhmän yllä. Levy ei sorru itsetarkoitukselliseen häröilyyn, kaikki turha on karsittu pois. Avaruuskorpraalin keikoista tekee mieleenpainuvia yhtyeen viehtymys puolipukeissa esiintymiseen.

Polveilevaa folkia Harjulta Timo Blues: Magneetti­ myrsky (rikka ruoho records 2012) Pispalalaisen Timo Bluesin debyytin alku hämää. Mä tiedän miksi on blues -intro väittää, että ”ei jaksa kuunnella monia sointuja” ja Jumalattaren pilkkaa on hakkaavaan rytmiin soitettua shoegaze-kitaravallia. Sointukulut ovat kuitenkin polveilevia ja loput kappaleet lähempänä metsäfolkia kuin My Bloody Valentinea. Sävellysten monimutkaisuudesta ja paikoin hankalista rytmityksistä huolimatta musiikki soljuu vaivattomasti, samaan tapaan kuin brittiläisen Nick Draken kappaleissa. Houre sekoittaa levyn pääosin akustiseen äänimaisemaan elektronisia rytmejä. Herkkiä huippuhetkiä ovat Ainut, ainut ja Ei tanssita pedon luona. Samuli Huttunen

Klassikkoni Suede: Coming up (nude records 1996)

Hitchcock-elokuva jää ohjaajan siluetin kaltaiseksi ääriviivaksi. Hitchcock (2012) Ohjaaja: Sacha Gervasi Pääosissa: Anthony Hopkins, Helen Mirren, Scarlett Johansson, Toni Collette, Danny Huston, Jessica Biel, James D’Arcy Ensi-ilta: 1.2.2013 Kesto: 1h 39 min

E

lokuvan nähtyäni jätin suihkuverhon vetämättä, vaikka lattia kastui kauttaaltaan. Psykon suihkukohtauksella on edelleen voimakas vaikutus, vaikka elokuvassa Hitchcock siitä näytetään vain vilaus. Romantisoitu kuva taiteilijanerosta perustuu Stephen Rebellon kirjaan Alfred Hitchcock and the Making of Psycho. Elokuva on onnistuneesti rajattu käsittelemään vain Psykon (1960) tekoprosessia, eikä ole lähdetty tiivistämään Hitchcockin koko elämänkertaa. Alfred Hitchcock (Anthony Hopkins) kuvataan vaativana persoonana. Oikuttelusta joutuu kärsimään eniten suuren taiteilijan vaimo Alma Reville (Helen Mirren). Elokuvantekoa enemmän paino on pääparin avioliitossa. Elokuva jännityksen mestarista on mukava idea: hieman kuin moottoritiellä ohittaminen. Valitettavasti se myös tuntuu yhtä tarpeettomalta.

Aika kaivaa Suede kaapista

O

Alfred Hitchcokin (Anthony Hopkins) elämästä kertova elokuva ei tarjoa tuoreita näkökulmia legendaarisen ohjaajan elämään.

Ohjaaja Sacha Gervasi keskittyy tarjoilemaan jo entuudestaan tuttuja faktoja ohjaajasta. Ei tarvitse olla suurikaan Hitchcock-fani tietääkseen ohjaajan pakkomielteestä blondeja kohtaan. Yllätyksiä ei siis ole katsojalle luvassa. Jotain käsikirjoittaja John J. McLaughlin yrittänee sanoa tekijän ja teoksen suhteesta, mutta hämäräksi sanoma jää.

Ajankuvan rekvisiitta on kohdallaan, samoin kuin Hopkinsin puhetapa ja liikekieli. Liiassa määrin turvaudutaan ohjaajan siluetin käyttämiseen. Ainoa tuore näkökulma, joka elokuvalla on tarjota, on syömishäiriöisen miehen tuominen valkokankaalle. Sanna-Kaisa Lähdeaho

Taide muuttaa ihmistä Valkoinen taulu on pääosassa Tampereen Teatterin Frenckell-näyttämön Taide-esityksessä. Taide, Frenckell-näyttämö. Kesto: 1 h 40 min Käsikirjoitus: Yasmina Reza Suomennos: Arto af Hällström ja Inkeri Kivirikko Ohjaus: Tommi Auvinen Lavastus: Mikko Saastamoinen Puvut: Mari Pajula Rooleissa: Taneli Mäkelä, Esa Latva-Äijö, Ville Majamaa

A

violiitto, lapset ja kuolema. Yvan (Ville Majamaa) on juuri alkamassa kulkea kunnollisen elämän kaavaa, kun hänen ystävänsä Serge (Taneli Mäkelä) pulittaa keskustakaksion hinnan valkoisesta taulusta. Taulu, jossa on valkoisia viivoja valkoisella pohjalla, näyttää Marcin (Esa Latva-Äijö) mielestä keisarin uusilta vaatteilta. Puhumattomat asiat pärskähtävät pintaan kolmen ystävyksen välillä kuin maalina

valkoiselle taululle. Majamaan esittämän Yvanin avuttomuus nousee esille parhaiten. En ole ajatuksineni yksin, sillä esityksen jälkeen narikka on täynnä ylistyssanoja Majamaasta. Mäkelän ylimielisyys ja Latva-Äijön kateus ovat myös kutkuttavaa katsottavaa. Erinomaisen näyttelijäntyön ansiosta pienten nyanssien, esimerkiksi kuinka joku nauroi, ruodinnasta syntyy kiintoisaa draamaa. Julma komedia on käsikirjoittaja Yasmina Rezan ominta lajia. Sovinnaisuuden rajat ylitetään, hyväkäytöksisyydestä siirrytään melko nopeasti haukkumaan toisen puolisoa rumaksi. Taide-esityksessä se käy nopeasti, ovathan kyseessä vanhat ystävät. Ohjaaja Tommi Auvinen kuljettaa taiteeseen, terapiaan

ja homeopatiaan uskovaa kolmikkoa täydellisellä ajoituksella. Majamaa tuntuu mutustuvan oliiviakin juuri sopivan kauan, niin että katsojan mielenkiinto säilyy. Mikko Saastamoinen on lavastuksessaan luottannut massiivisiin kasvopatsaisiin, mutta teksti kantaisi vähemmälläkin. Joissakin teattereissa Taide on lavastettu pelkkään valkoiseen tilaan. Sama olisi saattanut toimia myös Frenckell-näyttämöllä. Lopulta miesten ystävyys muistuttaa ennen kaikkea valkoista taulua: suorassa päivänvalossa se ei pääse oikeuksiinsa oikein missään kohtaa huonetta. Sanna-Kaisa Lähdeaho

n kuuma heinäkuun ilta festareilla. Yleisö on pakkautunut päälavan eteen nähdäkseen vilauksen Sueden kukkoilevasta keulahahmosta Brett Andersonista. Tytöt kiljuvat ja pojat miettivät, miten voisivat olla yhtä aikaa noin vaarallisia ja kiehtovia. Tuosta on yli kymmenen vuotta aikaa, mutta muistot ovat eläviä. Ne heräsivät henkiin taas, kun Suede lupasi julkaista uutta samettisenpehmeää ja hekumallista anarkiaa pursuavaa brittirockia. Odotukset maaliskuussa julkaistavalle Bloodsports-albumille ovat korkealla. Ajoitus on täydellinen, sillä tekeehän myös heimoveli Blur paluuta. Blurin tavoin Suede ei kohkaa, vaan tekee jopa kappaleita, jotka sopivat tähtitaivaan alla makoiluun. Niitä sekä meneviä ralleja löytyy vuonna 1996 julkaistult Coming Up -albumilta. Se oli Sueden läpimurtolevy, joka vei yhtyeen kiertueille ympäri maailmaa. Se on täynnä hittejä filmitähdistä, nuoruudesta ja laiskoista lauantai-illoista. Levyn mukana ihmiset voivat vuoron perään hoilata olevansa Trash tai Beautiful Ones. Andersonin flegmaattinen laulutyyli, keikkuva lantio ja yhteiskunnan normeille nyrpistely sai etenkin nuorison innostumaan. Emme mekään halua kasvaa vielä aikuisiksi! Oi olisipa aina letkeä kesäpäivä. Coming Up on paras levy aloittaa tutustuminen Suedeen. Se on ehjä kokonaisuus ja sisältää paljon radiohittejä. Silti se pitää pintansa vielä lähes kaksi vuosikymmentä ilmestymisensä jälkeenkin. Tämän albumin parhaimmistoa Suede ei voi olla soittamatta tulevilla comeback-kiertueillaan. Annastiina Airaksinen

Tykkää Aviisista. edes Facebookissa. FACEBOOK.COM/AVIISI Aviisi 8.2.2013

23


Älä hinaa tykkiä. Toimita Aviisia! On jälleen se aika vuodesta, kun Aviisiin voi hakea sivariksi.

Ennakkotilaa Tamyn historiateos ja ikuista itsesi tabula gratulatoria -osioon!

T

amy on koostanut pitkästä historiastaan teoksen, joka ilmestyy keväällä 2013. Nyt sinulla on mahdollisuus tilata teos ennakkoon ja samalla varmistaa nimesi painaminen teoksen onnitteluosioon. Historiateoksen voi ennakkotilata tabula gratulatoria -onnittelun yhteydessä lähettämällä sähköpostiviestin Tamyn suhdetoimintakoordinaattorille osoitteeseen: suhdetoiminta@tamy.fi otsikolla ”Historiateoksen tilaus ja gratulatoria”. Sähköpostitilaus tulee lähettää 28.2.2013 mennessä. Hinta: 70€ (sis. kirjan 45€). Lisätietoa: Jukka-Sakari Springare suhdetoimintakoordinaattori Tampereen yliopiston ylioppilaskunta suhdetoiminta@tamy.fi 044 361 0204

24 Aviisi 8.2.2013

T

ehtävään etsitään sanavalmista, kirjoitustaitoista ja huumorintajuista tyyppiä. Valokuvaus- ja taittokokemus, juttunäytteet aiemmin julkaistuista artikkeleista ja yliopistotausta ovat plussaa. Tärkeintä on silti into toimittajan hommiin. Siviilipalvelusmies on käytännössä Aviisin toimittaja. Osaamisensa mukaan hän ideoi ja kirjoittaa juttuja, kuvaa, kuvittaa ja taittaa. Sivarin toivotaan aloittavan palveluksensa elokuun 2013 aikana. Tarvittaessa aloitusajasta voidaan hiukan joustaa. Lapinjärven peruskoulutusjakson pitää olla suoritettu ennen pestin alkamista.

Näin haet Anna kuulua itsestäsi! Lähetä vapaamuotoinen hakemus mieluiten heti, viimeistään 1. toukokuuta mennessä. Usein nopeat syövät hitaat! Kerro, miksi sinä olisit erinomainen valinta sivaritoimittajaksi. Liitä mukaan CV ja 1–5 työnäytettä. Kirjoita otsikoksi SIVARIHAKEMUS ja lähetä viesti osoitteeseen paatoimittaja.aviisi @gmail.com


www.yo -talo.c om K au ppakatu 10

aviisi.fi/palaute | facebook.com/aviisi Ihan naamat

Haluanpa sanoa

Mikä on Tampereen paras kaupunginosa?

Heikki Tavilampi, 24, Tampereen yliopiston siviilipalvelusmies Pispala on paras, se on nättiä seutua ja siellä on vanhoja puutaloja. Asun itse Peltolammilla, joka on perseestä. Peltolammin betoniarkkitehtuuri on kuin suoraan Neuvostoliitosta.

Meri Vainiomäki, 22, journalistiikan opiskelija Olen asunut koko ikäni Tampereella, joten lempipaikkaa on vaikea valita. Pispala olisi tietysti vakiovastaus, mutta pidän myÜs nykyisestä kotipaikastani Järvensivusta. Olen asunut siellä vasta vähän aikaa, mutta Järvensivussa on ihana kyläfiilis. Kaikki tuntevat toisensa ja ihmiset rupattelevat bussipysäkillä henkilÜkohtaisista asioista. Järvensivussa on vanhoja hylättyjä taloja ja historian havinaa.

Alma Onali, 21, journalistiikka Oma asuinpaikkani Tammela. Sieltä saa kaikki palvelut, mitä ihminen tarvitsee. Tammela on kaunis pienoiskaupunki, joka sijaitsee lähellä keskustaa. Erikseen pitää mainita vielä Tammelantori.

Nokan kopautus Alli Nokka KIUKUTTELEE EDUSTAJISTON KULISSEISSA

Tuulia Jaakkola, 20, markkinointi Tampereen keskusta on paras, koska siellä on paljon kauppoja ja baareja. Yliopisto ei ole myÜskään erityisen kaukana. Asun tietysti itse keskustassa.

Olli Nykänen, 22, markkinointi Minä sanon kotipaikkani Tahmelan, joka sijaitsee Pispalassa päin. Tahmelassa on kivoja kontrasteja pulteri-aidassa.

A



7HĂ€RQ%URWKHUV5XJHU+DXHU+DDPX'MW 13 e*, Ei Vip!

La 09.02. Valoa Festival ’13:  

(HYLO6W||'M.ULGORNN .RNVXNRR 6WHSD $UH13 e*, Ei Vip!

Ke 13.02. TYK potkiaiset Pe 15.02. Pariisin Kevät, 18 e / 16 e*. La 16.02. Futuristics presents:

Ylioppilaslehden paskabileet Jenni Reunanen, 20, markkinointi Tammela on viihtyisin kaupunginosa, asun itse siellä. Luonto ja palvelut ovat lähellä. Koen Tammelan myÜs turvalliseksi asuinpaikaksi.

Pe 08.02.Valoa Festival ’13:

lli uskoi kirjoittaneensa ylioppilaslehdistÜn turhimmat tÜrkyjutut, mutta helsinkiläinen Ylioppilaslehti onnistui paremmin. Ylkkärin toimitus päätti ryhtyä halventamaan alaamme paskomalla housuun bussissa ja tekemällä siitä reportaasin vailla näkÜkulmaa ja kontekstia. Helsinkiläiset ylioppilaat tarvitsisivat Allin kaltaisen yliedunvalvojan, koska huhujen mukaan HYY:n puheenjohtaja Koskentausta tai HYY:n edustajisto eivät aio tehdä asialle mitään. Alli kuitenkin tarjoutuu kertomaan, mitä edari oikeasti ajattelee. HYY:n edari huokaa syvään, sillä Ylioppilaslehti ei osaa toimia sille suodun journalistisen vapauden mukaisesti. Jos edari tekisi jotain, sitä syytettäisiin journalistiseen vapauteen puuttumisesta. Koskentaustaa ottaa päähän, kun hän joutuu vastaamaan päätoimittajan puolesta lehtien kysymyksiin. Päätoimittaja Kaarenoja kun päätti olla kommentoimatta taideteostaan, koska hän ei näemmä tunne journalistin vapauden ohella ilmenevää päätoimittajan vastuuta. Populistit, jotka haaveilevat jäsenmaksun alentamisesta ylioppilaslehdet lahtaamalla, ovat onnessaan. He saivat yleisÜÜn uppoavan argumentin. Kohta muutkin kuin Kaarenoja pelkäävät paskat housussa tyÜpaikkansa puolesta. Ylioppilaslehden onneksi paskajuttukohu peittää alleen sen, että lehti kämmäsi myÜs satavuotisbileensä mainostamalla laitonta alkoholitarjoilua. Poliisi tuli paikalle ja lopetti bileet. Lipun maksaneet eivät ehtineet enää edes keskikaljahyllylle.

    

:LQWHU0\VWHU\(YRFDWRQHÂąOLYH $XUD+NL  9HULFDOÂąOLYH )XWXULVWLFV7UH $YDUD $XUD +NL 'U6 )XWXULVWLFV-NO 6LPVDODGDEUD )XWXULVWLFV7UH 'HFRUDWLRQV+DYDLQWR +NL  )XWXULVWLFV 7UH 9LVXDOV)XWXULVWLFV9-V 7UH  8 e.

Ti 19.02. Yksityistilaisuus Pe 22.02. Posteljoona & Ystävät + Poutatorvi, 12 e / 10 e*.

La 23.02. Naurunpaikka 957 Stand up –klubi:

7HHPX9HVWHULQHQ-RKDQQD7RKQL$ULPR 0XVWRQHQ2YHWNORVKRZNOR 12 e*.



La 23.02. Tampere Drum & Bass Convention:

(VF:LVS\,QIHNWR5HVRXQG*UDGRQ 1RFRPSO\7UD2QH3LVWROHUR+DUWVD'SLNV 5 e.



Pe 01.03. Vesterinen Yhtyeineen + support Nro. 83 12 e / 10 e*.

Pe 08.03. Disco Ensemble + NEOV 18 e / 16 e*.

To 14.03. Jukka-Poika & Sound Explosion Band 16 e / 14 e*.

Pe 15.03. Hateform + Torture Killer, Axegressor 12 e / 10 e*.

To 21.03. Ismo Alanko, 20 e / 18 e. Ke 27.03. Irina, 16 e / 14 e*. Pe 29.03. Olavi Uusivirta, 15 e / 13 e*. Su 31.03. Black Motor & Hannibal + Pekko Käppi, 12 e / 10 e*.

Liput ennakk oon Yo-talo n lippuk auppa www.y o-talo. com Tykkää Aviisista. edes Facebookissa. ja FACEBOOK.COM/AVIISI Aviisi 8.2.2013 *

25


| Ylioppilaskunta YLIOPPILASKUNTA

Seuraa Tamya Twitterissä: @SU_Tamy

Tamyn toimistot palvelevat: yleistoimisto ma-pe 9–11 ja 12–16, taloustoimisto ma–pe 9–11 ja 12–15.30, vippikassa ma–pe 12–15 (Yo-talon 2.krs.) Tampereen yliopiston ylioppilaskunta, Kauppakatu 10, 33210 Tampere Yleistoimisto / Tuire Jalaskoski 03 - 22 30 215 Taloustoimisto/Lea Kontoniemi 044 - 36 10 212

Sihteerit

Mika Parkkari, pääsihteeri, 050 - 36 12 854 Varpu Jutila, kv-sihteeri, 050 - 36 12 849 Virve Valtonen, järjestösihteeri, 050 - 36 12 454

Olga Haapa-aho, sopo-sihteeri (sijainen), 050 - 36 12 846 Joachim Kratochvil, kopo-sihteeri, 050 - 36 12 847 Ann-Marie Norrgrann, suunnittelija, 045 - 77 50 55 80 Jukka-Sakari Springare, suhdetoiminta, 044 - 36 10 204

Hallitus

Jari Järvenpää, pj, 050-3612 845 Ville Heinonen, 045-7750 5213 Anni Granat, 045-7750 5210

Tamyn edustajiston uudet puheenjohtajat on valittu

T

ampereen yliopiston ylioppilaskunnan edustajisto valitsi itselleen uudet puheenjohtajat vuodelle 2013 kokouksessaan 30.1. Edustajiston puheenjohtana vuonna 2013 toimii Terhi Meriläinen edustajistoryhmästä Puhuvat Humanistit. Meriläinen opiskelee pääaineenaan puheviestintää. ”Tavoitteenani on saada edustajiston toimintaan enemmän yhteentekemisen henkeä, ja tätä kautta myös innostaa muita opiskelijoita mukaan edustajiston toimin-

taan. Tänä vuonna Tamyn toimisto muuttaa lähemmäs yliopistoa sekä järjestetään edustajistovaalit. Toivonkin, että nämä tehtäisiin opiskelijoiden kanssa yhdessä – ei vain niin, että hallitus ja sihteerit muuttavat tai että vain edustajisto järjestää vaalit, vaan että tästä saataisiin aktiivinen, yhdessä tekemisen vuosi!” Meriläinen visioi. Edustajisto valitsi 1. varapuheenjohtajakseen Maiju Turusen edustajistoryhmästä Vihreä lista ja 2. varapuheenjohtajakseen Olli Ruot-

Julia Johansson, 045-7750 5215 Lauri Koponen, 045-7750 5214 Veikko Mäkelä, 045-7750 5212 Sanni Pietilä, 045-7750 5211 Anne Soinsaari 044-3610 213

Palvelut

Lakineuvonta, 044-36 10 300

Tapahtuu nyt!

salaisen edustajistoryhmästä Vapaaboomarit. Puheenjohtajisto vaihtui poikkeuksellisesti kesken edustajistokauden, sillä väistynyt puheenjohtajisto ei ollut enää käytettävissä tehtävään. Edustajiston puheenjohtajana vuonna 2012 toiminut Jari Järvenpää valittiin Tamyn hallituksen puheenjohtajaksi ja joutui näin ollen luopumaan paikastaan. Edustajiston varapuheenjohtajat erosivat tehtävästään muiden kiireidensä vuoksi.

Tamy hakee kahta kääntäjäharjoittelijaa vuodelle 2013 Kääntäjäharjoittelijan tehtävänkuvaan kuuluvat ylioppilaskunnan kaksikielisyyden tukeminen, käännöstehtävät suomesta englantiin, dokumenttipohjien ja materiaalien suunnittelu, vieraskielisessä tiedotuksessa avustaminen, edustajiston ja hallituksen kaksikielisyyttä tukevat toimet sekä muut viestinnälliset tehtävät. Harjoittelu kestää pääsääntöisesti kolme kuukautta. Harjoittelijaa haetaan sekä keväälle että syksylle. Haku päättyy perjantaina 15.2.2013 kello 16. Lue lisää: www.tamy.fi/avoimettehtavat.

Tamyssa Tapahtumajaoston tapaaminen maanantaina 11.2. kello 16 Tapahtumajaosto koostuu kaikista yhdistysten tapahtumavastaavista, mutta ensimmäiseen kokoukseen voivat osallistua ketkä tahansa kynnelle kykenevät sekä asiasta innostuneet. Tehtävänä on järjestää eeppinen vappuviikko ja muuta toimintaa ja tapahtumaa. Tapahtumajaosto kannustaa järjestöjä järjestämään mahtavia bileitä, koulutuksia ja tilaisuuksia. Tervetulleita ovat kaikki, joita kiinnostaa kehittää järjestöjemme yhteistyötä tai hengailu hyvässä porukassa. TERVETULOA kokoukseen maanantaina 11.2 klo 16.00 alkaen Tamy:n toimistolla (Kauppakatu 10) sijaitsevaan kokoushuoneeseen! Tarjolla on kahvia ja keksiä! Koulutus järjestöjen uusille taloudenhoitajille 12.2. sekä 21.2. Tamy järjestää jälleen kaksiosaisen koulutuksen uusille (ja miksei vähän kokeneemmillekin) taloudenhoitajille, joka pidetään tällä kertaa tiistaina 12.2.2013 klo 17-19.30 ja torstaina 21.2.2013 klo 17-19.30. Koulutustilana toimii yliopiston PinniB:n luentosali B3110. Kumpaankin koulutusiltaan kannattaa ehdottomasti osallistua! Koulutukseen ilmoittautuminen päättyy sunnuntaina 10.2. Lisätiedot koulutuksesta sekä ilmoittautumislomakkeen löydät Tamyn nettisivuilta: www.tamy.fi/ taloudenhoitajakoulutus Suhdetoimintakoulutus tiistaina 19.2. kello 15-18 Tamy järjestää suhdetoimintakoulutuksen yhteistyössä ammattilaisten kanssa tiistaina 19.2. klo 15-18 yliopiston päätalolla, LS C6. Ilmoittaudu koulutukseen pe 15.2. mennessä osoitteeseen suhdetoiminta@tamy.fi! Mukaan mahtuu ensimmäiset 50 ilmoittautunutta. Koulutus antaa hyvän pohjan järjestön varainkeruun ja yritysyhteistyön aloittamiseen sekä kehittämiseen.

26 Aviisi 8.2.2013

Aviisin yhteystiedot löydät sivulta 3.

jarjestosihteeri@tamy.fi

Hakuaikaa yritys­yhteis­ työtoimikuntaan jatkettiin 20.2. asti Haku on avoinna 20.2. saakka. Tamyn yritysyhteistyötoimikunta on aktiivinen myyntiorganisaatio, joka samalla tukee Tamyn yritysyhteistyösektorin kehittämistä. Toimikunnan tehtäviin kuuluu muun muassa yhteistyökumppaneiden hankkimista Tamyn tapahtumiin sekä näkyvyyden myymistä Tamyn julkaisuihin. Hakemukset tulee lähettää osoitteeseen suhdetoiminta@tamy.fi keskiviikkoon 20.2. mennessä. Lue lisää Tamyn nettisivuilta: www.tamy.fi - Etusivu - Haku Tamyn yritysyhteistyötoimikuntaan on auki, hae mukaan!

Kulttuurijaoston vuoden aloittajaiset keskiviikkona 20.2. kello 15 Klubilla On tullut aika istua alas ja vaihtaa ajatuksia KuJan tulevasta tapahtumakavalkadista sekä vedellä ison linjan suunnitelmia paksujouhisella pensselillä. Tule paikalle tapaamaan uudet puheenjohtajat Eeva & Taneli sekä kuulemaan heidän suuruudenhulluja suunnitelmiaan tulevien tapahtumien ja toiminnan suhteen. Erityisen toivottavaa on kuulla omia ehdotuksiasi, ajatuksiasi ja suunnitelmiasi. Lyödään luovat päämme yhteen ja käynnistetään kulttuurirenessanssi Tamyssa! Kokoontumiseen on tervetullut jokainen Kulttuurijaoston toiminnasta kiinnostunut. Löydä Kulttuurijaosto myös facebookista - Tamyn kulttuurijaosto

Järjestöissä TIILISKIVI-KLUBI 9.2.2013 kello 19, Telakka Elävän Kirjallisuuden Festivaalin jatkoklubi ja Tiiliskivi-palkinnon jakotilaisuus. Paikalla Tiiliskivifinalistit. Esiintymässä The Oates ja Hyvästi, Nikolai. Vapaa pääsy. Lisätietoja ja tarkempi aikataulu: http://www.tiiliskivi.info E-kirjainfoa opiskelijoille 12.2. kirjastossa Miten löydät kirjaston kokoelmissa olevan e-kirjan? Miten lainaat e-kirjan omalle koneellesi tai tabletille (iPad tai Android) ja luet sitä 1-14 vuorokautta ilman internetyhteyttä? Nyt sinulla on tilaisuus saada tietoa e-kirjoista ja kysyä mahdollisista ongelmista e-kirjojen käytössä. Kirjaston järjestämät tietoiskut pidetään tiistaina 12.2. klo 9.0010.00 ja klo 14.00-15.00 pääkirjastossa Linnassa, kolmannen kerroksen opetusluokassa 3022. Ei ennakkoilmoittautumista. Kirjaston verkkosivuilta löytyvästä Yhteenvetotaulukosta ladattavista e-kirjakokoelmista ja latausohjeista saat tietoa ladattavista e-kirjoista. www.uta.fi/kirjasto


tamyblogi.wordpress.com Kulmahuone KIRJOITTAJA ON TAMYN HALLITUKSEN JÄSEN

Lupauksia antava pormestariohjelma

K

unnallisvaalit käytiin muutama kuukausi sitten. Tampereen tilanne alle 30-vuotiaiden kunnanvaltuutettujen suhteen parani kertaheitolla, kun nuorien tai päätoimisesti opiskelevien valtuutettujen ja varavaltuutettujen määrä nousi yli kahteenkymmeneen. Kaiken lisäksi Tampere sai kunnanvaltuuston puheenjohtajaksi päämäärätietoisen opiskelijavaikuttajan Sanna Marinin! Myös Tampereen uusi pormestari Anna-Kaisa Ikonen on osoittautunut hyväksi yhteistyökumppaniksi opiskelijoille. Vastavalittu pormestari on hallituspuolueiden kanssa koostanut laajan pormestariohjelman. Ohjelma pyrkii asettamaan yleisluontoisesti tavoitteet ja linjaukset, joita seuraavan valtuustokauden aikana on tarkoitus toteuttaa. Tavoitteet ovat hyvin kunnianhimoisia ja korkeita, mutta niinhän asian pitääkin olla; mitä korkeammalle asettaa riman, sitä todennäköisemmin saavuttaa ainakin keskitason. Lähtökohdat ovat siis poikkeuksellisen hyvät opiskelijan parempaa huomista varten. Ohjelman sisältöön vaikuttaa kuitenkin vahvasti jo useita vuosia vireillä ollut talouden rakenteellinen muutos ja epävarmuus. Kenelläkään ei ole varaa törsätä liikaa. Kiinteistöjen vuokratulojen tuottavuutta ja tarkoituksenmukaisuutta ei unohdeta, mistä päästään seuraavaan kysymykseen: Miten yotalon käy, kun Tamy muuttaa uusiin tiloihin? Yo-talolle tarvitaan kipeästi uutta opiskelijatoimintaa, sillä talosta ei haluttaisi luopua. Ongelmana kuitenkin on, että tilojen huonon kunnon vuoksi niille on vaikea löytää vuokralaisia. Suuri toive tästä huolimatta on, että aikanaan tamperelaisille ylioppilaille lahjoitettu tila ei karkaisi käsistä kaupungin säästövimmassa. Ohjelma sisältää positiivisia ajatuksia muun muassa koulutuksen näkemisestä osana elinkeinopolitiikkaa, joustavasta päivähoitopalvelusta, osallistavasta ja yhteisöllisyyttä kehittävästä kulttuuritoiminnasta sekä Tampereelta valmistuvien opiskelijoiden osaamisen hyödyntämisestä kaupungin kehittämisessä. On hienoa, että päätöksentekotasolla on alettu ymmärtää, että Tampereen on oltava hyvä kaupunki elää. Täällä on oltava mahdollisuus yrittää, kaupunkitilojen on oltava viihtyisiä ja houkuttelevia sekä korkeakoulutuksen korkeatasoista. Näitä ohjelmasta löytyneitä kirjauksia ja niiden toteuttamista kannattaa seurata ja vaatia. Erityisesti pinnalle nousee ohjelman silmiinpistävin tavoite Tampereen nostamisesta Suomen opiskelijaystävällisimmäksi opiskelijakaupungiksi. Siinä kiinnitetään huomiota muun muassa asumismahdollisuuksien lisäämiseen, sillä tällä hetkellä vain noin joka kolmas opiskelija asuu opiskelija-asunnoissa. Asuntojen hinnat ovat karkaamassa taivaisiin ja pahimmillaan tilanne kärjistyy siihen, että syksyllä aloittavat uudet opiskelijat asuvat tilapäismajoituksessa. Suomen parhaassa opiskelijakaupungissa asia ei kerta kaikkiaan voi olla näin! Pormestariohjelma lupaa paljon, mutta ei tarkenna toteutusta. Me Tamyssa seuraamme tarkasti sitä, että nämä yleisluontoiset ja kunnianhimoiset kirjaukset myös toteutuvat. Koska kaupunki halutaan säilyttää toimintakykyisenä, muuttovoittoisena ja viihtyisänä, on tarkoituksenmukaista edistää edellä mainittuja kirjauksia opiskelijoiden aseman parantamisesta. Yliopistomme vastavalitut nuoret kunnanvaltuutetut ovat onneksi päässeet vahvasti vaikuttamaan pormestariohjelman sisältöön ja kirjauksiin, ja näin on oltava myös, kun ohjelmaa lähdetään toteuttamaan käytännössä! Tamy odottaa innokkaasti yhteistyötä kaupungin kanssa, ja on käytettävissä opiskelijoiden arjen asiantuntijana. Meininki on hyvä ja suunnitelmat linjakkaita, ei vedetä niitä ojaan saamattomuudella ja turhamaisuudella!

HALUATKO YLIOPISTOON?

Viimeiset paikat valmennuskursseilta varataan nyt!

PAIKKOJA RAJOITETUSTI. ILMOITTAUDU HETI!

Valmennuskurssit yliopistoon www.eximia.fi — 09 2727 130

Rytmin juhlaa! Puikoissa Santtu-Matias Rouvali

Pe 15.2. klo 19 Tampere-talo

Santtu-Matias Rouvali, kapellimestari Lise de la Salle, piano Mosolov: Iron Foundry Rahmaninov: Pianokonsertto nro 2 Beethoven: Sinfonia nro 7 Opiskelijaliput Nuori kuuntelija -klubin kortilla 6 €, konserttipäivänä Tampere-talon Lipputoimistosta 7 €, ennakkoon Lippupisteestä 10 € (+ toimituskulut). www.tampere.fi/filharmonia

Lauri Koponen

www.aviisi.fi

facebook.com/aviisi 27

Tykkää Aviisista. edes Facebookissa. FACEBOOK.COM/AVIISI Aviisi 8.2.2013


|

Aviisin suuri Kissakilpailu

Ken on heistä kaikkein Aviisin Kissakilpailuun otti osaa huimat 18 kissaa, joista toimituksen Felinologisen Seuran jäsenistä koottu raati valitsi kauneimmat otokset. Kriteereinä olivat kissuuden ilmentäminen kuvassa, söpöys sekä persoonallisuus. Tehtävä oli vaikea, ja kaikki katit olisivat voineet olla voittajia. Ensimmäinen palkinto on 50 euron lahjakortti eläintarvikeliikkeeseen. Kiitos kaikille osallistuneille ja onnea voittajalle!

1. sija: Romeo TI T R O AK

J H A

L € 0

5

Romeo on nimensä mukainen hurmuri

1 

Pikkuinen Romeo sulatti raadin sydämet. Leikkisän kissan söpöt silmät ja katsekontaktin ottaminen keräsivät kehuja. ”Romeo näyttää siltä kuin olisi jäänyt juuri kiinni itse teossa”, kommentoi eräs raatilaisista. ”Tykkään tuollaisista pienistä rääpäleistä”, kuului yksi perustelu valinnalle. Kissuutta kuvassa ilmentää onnistuneesti paikanvalinta. Kissat tykkäävät myllätä lavuaareissa, vaikka eivät vedestä perustakaan. Onnittelut voittajalle!

28 Aviisi 8.2.2013

2. sija: Nestori

Siniset silmät toivat toisen sijan Nestorille

2 

Nestorin puoliuninen olemus teki vaikutuksen raatiin. Raukea väsymys kuuluu kissan perusolemukseen. ”Tästä tulee heti mieleen sellainen levähdystauko työpäivän keskellä”, kuului yksi raadin perusteluista. Myös Nestorin kauniit siniset silmät keräsivät raadilta kehuja. Ragdoll-kissoilla on usein siniset silmät ja pehmeä olemus. Tätä kissaa katsellessa tekee mieli käpertyä itsekin päiväunille!


miaukein?

Samuli Huttunen, teksti

Jaettu 3. sija: Elmo ja Sulevi

5. sija: Lasse

Elmoa ei opiskelu kiinnosta!

3 

Pehmeäturkkinen Elmo tykkää häiritä emäntänsä opintoja. Raadin valintaa puolsi juuri Elmon kissamainen tapa keskeyttää hommien tekeminen. ”Kissa tuntuu sanovan, että nyt et voi olla huomaamatta minua”, kommentoi eräs raatilainen. Myös Elmon hankala asento herätti ihastusta. ”Kissa voi tarpeen tullen taipua mihin asentoon vain, eikä tunnu missään.”

Löytökodista sydänten­ murskaajaksi

3 

Tämä komea hurmuri löysi tiensä omistajansa hoiviin puolitoista vuotta sitten löytöeläinkodista. Raadilta kiitosta keräsivät onnistunut valokuva sekä Sulevin hieno turkki. ”Hän näyttää onnelliselta kissalta”, kuului perustelu. Raadin sydäntä lämmittää tieto, että moni kissoista on uuden kodin saanut löytökissa. Nämä kissat ovat kaikki voittajia!

Maatiaskolli Lasse on varsinainen sohvaperuna

5 

Onkohan kaksivuotias Lasse ottanut mallia omistajistaan sohvalla istumiseen? ”Puuttuu enää vain kahvikuppi kädestä”, naurahti eräs raadin jäsenistä. Raatia miellytti Lassen luottavainen olemus. ”Lasse näyttää aivan siltä, kuin olisi rapsutusta vailla.” Omistajansa mukaan Lasse ei ole ”penaalin terävin kynä, mutta sitäkin pehmeämpi.”

Sydänystävää vailla?

Aleksanterin kirkon alasali/krypta

Terve ja kiiltävä turkki

(Kirjastotalo Metsoa vastapäätä)

LA

klo 14 ăY 23.2. klo 17 ăY

Tiedustelut pikadeitit@evl.fi p. 050 381 7177

. 21.2. ILMOITTAUDU viim a.fi ell www.suurellasydamaehtoistyöpaikat/ apa KLIKKAA: Tampere/V lle 23.2. itei ade pik du tau oit Ilm

Hinta 10 € sis. ohjelman ja tarjoilut

Karvapallojen ehkäisy

Saatavilla hyvin varustetuista päivittäistavarakaupoista.

facebook.com/aviisi Vahvat hampaat

Virtsateiden hyvinvointi

www.tampereensinkut.fi

Tykkää Aviisista. edes Facebookissa. FACEBOOK.COM/AVIISI Aviisi 8.2.2013

29


Hyhkyn kommuunin asukkaiden Linn Byrkjelandin (vas.), Emma Pohjan ja Janne Känelin mielestä kommuunissa parasta ovat yhteiset naurut.

“Parasta ovat yhteiset naurut” Kahden kommuunin asukkaat kertovat, kuinka arki yhteisössä sujuu. Iida Lehtonen teksti & Kuvat

K

ommuunissa asuminen on hyvä vaihtoehto ihmiselle, joka on valmis jakamaan arkensa muiden kanssa. Juuri näin halusi tehdä suomen kielen ja rakennusrestauroinnin opiskelija Heini Kaalamo, joka muutti vuonna 2010 asumaan neljän nuoren naisen kommuuniin Tammelan Pikilinnaan. ”Muutin ystävältäni vapautuneeseen huoneeseen”, kertoo Kaalamo, joka ihastui vanhan talon tunnelmaan välittömästi siellä ensi kertaa vierailtuaan. Yhtä lukuun ottamatta asuinkumppanit ovat olleet Kaalamolle uusia tuttavuuksia. Väki on vaihtunut nopeasti, ja kahden ja puolen vuoden aikana hänellä on ollut kymmenen eri kämppäkaveria. Tälläkin hetkellä naiset etsivät uutta asukasta maaliskuussa vapautuvaan huoneeseen. Asukkaat viettävät paljon vapaa-aikaa keskenään. Keit-

30 Aviisi 8.2.2013

tiö on kommuunin kokoontumistila, jossa puidaan iltaisin päivän tapahtumia teekupposen äärellä. Toisinaan asukkaat kerääntyvät yhdessä myös sunnuntaibrunssille tai käyvät yhdessä ravintolassa. ”Ei ole tavatonta kerääntyä katsomaan elokuvaa tai telkkaria jonkun huoneeseen iltaisin.” Kommuunissa jaetaan keittiön lisäksi kotiaskareet. Niistä ei Pikilinnan kommuunissa tule erimielisyyksiä. Jokaiselle asukkaalle on merkattu kalenteriin siivousvuoro, jolloin hän vastaa yhteisten tilojen siivouksesta. Vuoro osuu kullekin kerran kuukaudessa. ”Kyllä neljä aikuista naista saa pidettyä asunnon siistinä ilman, että siitä tarvitsee nipottaa.” Kommuuniasuminen mahdollistaa monipuolisemmat puitteet kuin asuminen yksin. Harvalla opiskelijalla on varaa asua omakotitalossa, mutta kommuunissa sekin on mahdollista. Ranskan täydennysopintoja yliopistossa suorittava Janne Känel on päävuokralaisena viiden nuo-

Kommuuniin Vapaita huoneita kannattaa etsiskellä esimerkiksi Opiskelijan Tampere -sivuston kämppisvälityksestä. Yleisimmiltä vuokra-asuntoja välittäviltä internet-sivuilta, kuten Vuokraovi.comista, löytyy ilmoituksia kimppakämpistä. Monesti huoneet löytyvät kaverin kautta. Jos kaverisi asuu kommuunissa, kysy häneltä vapaista huoneista. Facebookissa on kommuuniasumiseen liittyvä yhteisö, jonka kautta vapaita huoneita kannattaa kysellä.

ren aikuisen asuttamassa rintamamiestalossa Hyhkyssä. ”Kommuunissa asumalla saat samalla rahalla paljon enemmän kuin yksin asuessasi”, Känel sanoo. Osa vuokrasta menee talouden yhteiseen kassaan, joka käytetään ruokakomeron täydentämiseen. Asukkaat ostavat pääasiassa itse omat ruokansa, mutta mausteet ja öljyt hankitaan yhteisiksi. Arki kommuunissa on yhteisöllistä, ja muiden kanssa

Pikilinnan kommuunissa sunnuntaibrunssille olivat kokoontuneet kyläilemässä ollut Sirkku Isokangas (vas.), Lisbet Frey, Heini Kaalamo ja Maiju Ranta.

on opittava tulemaan toimeen. Kun viisi erilaista ihmistä asuu saman katon alla, ei erimielisyyksiltä voi välttyä. Suurempia riitoja Hyhkyn kommuunin asukkaat eivät ole joutuneet ratkomaan, mutta neuvottelutaidoille on ollut käyttöä. Kiistat selvitetään puhumalla, ei mykkäkoululla. ”Täällä on opittava tekemään kompromisseja ja käyttäytymään aikuismaisesti”, kertoo ammattikoulussa opiskeleva Emma Pohja. Vaikka kommuunin asuk-

kaat ovat osa yhteisöä, osataan jokaisen omaa tilaa kunnioittaa. Kämppäkaveria ei mennä häiritsemään, jos tämä on sulkeutunut huoneeseensa. Kaikki asukkaat ovat yhtä mieltä siitä, että kommuuniasuminen sopii ennen kaikkea sosiaalisille ja avoimille ihmisille. Kukaan asukkaista ei osaa sanoa, tuleeko kommuuniasuminen jatkumaan läpi elämän, mutta Pohja on melko varma yhdestä asiasta: ”Tuskin enää ainakaan täysin yksin haluan asua.”


Vieraisiin pöytiin

Aviisissa 10. helmikuuta 1993

AVIISI poimii uutisvirrasta tärkeimmät sattumat.

Eläinkuntamme murhaajat Talitiaiset tappoivat kylmäverisesti – ”Kuulosti ihan mahdottomalta”

Talitiaisten uhreiksi on jäänyt viikon aikana kymmeniä urpiaisia. – iltalehti.fi, keskiviikko 6.2.2013 Talitiainen voi tappaa toisen pikkulinnun ja syödä aivot

– yle.fi, keskiviikko 6.2.2013 Kouvolan tappajatalitintit olivat mustasukkaisia

Talitiaiset ovat tappaneet viikon aikana parikymmentä urpiaista Kouvolan Tuohikotissa. Luontotutkija Urpo Koponen pitää talitiaisten väkivallan syynä mustasukkaisuutta ruokintapaikasta. – yle.fi, keskiviikko 6.2.2013

om m

on

s

Aviisin saamien varmojen tietojen mukaan kuvan talitiaista epäillään Englannissa kymmenien urpiaisten joukkomurhasta.

Wik ime dia C

Tältä näytti tamperelaisen opiskelijapariskunnan asunto vuosimallia 1993. Laman ansiosta opiskelija saattoi saada asunnon vapailta markkinoilta jopa halvemmalla kuin opiskelija-asunnon TOASilta. Opiskelija-asunnon vuokra oli 2000 markkaa eli 448 euroa. Aviisi odottelee, milloin nykyinen lama alkaa tiputtaa vuokra-asuntojen hintoja.

Suomi aloittelijoille www.flickr.com/photos/aviisi

Otso Höglund

Tykkää Aviisista. edes Facebookissa. FACEBOOK.COM/AVIISI Aviisi 8.2.2013

31


Lopullinen totuus Mielipideasioista voi kiistellä

Vallankumous alkaa tekijänoikeuksista

S

uomen demokraattinen järjestelmä on historiallisen mullistuksen kourissa. Tilannettamme seurataan tarkkaan kansainvälisesti, mutta täällä Suomessa harva on oikeastaan vielä ymmärtänyt muutoksen merkittävyyttä. Perinteisesti poliitikot ovat kautta aikain voineet itse laatia oman asialistansa, eli päättää, mitkä asiat nousevat eduskunnassa käsittelyyn ja sitä kautta laajempaan poliittiseen keskusteluun. Tyypillisesti nämä aiheet määritellään neljän vuoden välein hallitusohjelmaa muodostettaessa. Tämä monopolioikeus poliittisen asialistan määrittelyyn on luonnollisesti tarkoittanut, että poliitikot eivät ole nostaneet poliittisesti vaikeita tai kiusallisia aiheita esille. Kun kukaan ei ole pakottanut, ei kansanedustajien ole tarvinnut keskustella sen enempää kirkon ja valtion suhteeseesta, ruotsin kielen asemasta, tasa-arvoisesta avioliitosta kuin eutanasiastakaan. Käynnissä oleva historiallinen muutos liittyy tämän monopoliaseman murtumiseen. Viime vuonna voimaan tulleen perustuslain muutoksen myötä eduskunnan on pakko

ottaa käsittelyyn kaikki kansalaisten esille nostamat aiheet, kun vähintään 50 000 kansalaista sitä vaatii. Enää poliitikot eivät voi asettua hallitusohjelman suojaverhon taakse, vaan joutuvat ottamaan aidosti kantaa asioihin, jotka kansalaiset kokevat tärkeiksi. Mullistavaa! Viisikymmentä tuhatta kannattajaa on kuitenkin varsin korkea kynnys. Aiheen on oltava tarpeeksi kiinnostava ja sen tukena on oltava tarpeeksi näkyvä kampanja, jotta vaaditussa kuuden kuukauden määräajassa saadaan 50 000 allekirjoitusta kerättyä joko paperilla tai sähköisesti pankkitunnuksilla tunnistautuen. Avoin ministeriö on 2012 perustettu vapaaehtoisorganisaatio, joka pyrkii auttamaan kansalaisia ja järjestöjä aloitteiden avoimessa valmistelussa ja kampanjoiden suunnittelussa. Viime kuussa käynnistyi kampanja tekijänoikeuslain nojalla annettujen rangaistusten kohtuullistamiseksi ja lain päivittämiseksi muuten nykyaikaan. Aloite keräsi ensimmäisen viiden vuorokauden aikana yli 10 000 sähköistä allekirjoittajaa oikeusministeriön ylläpitämässä kansalais-

Enää poliitikot eivät voi asettua hallitusohjelman suojaverhon taakse, vaan joutuvat ottamaan aidosti kantaa asioihin.

Joonas Pekkanen Kirjoittaja on kansalaisaktiivi, Avoin ministeriö -vapaaehtoisorganisaation perustaja, rahoitusekonomi ja oikeustieteen ylioppilas.

ke 3.4. klo 22

ROCKET from the CRYPT (USA) 30/26 e (E*)

pe

8.2.

la

9.2.

ke 13.2. to 14.2. pe 15.2. la 16.2. ke 20.2. to 21.2. pe 22.2.

Valoa Festival: klo 24 KUUSUMUN PROFEETTA klo 23 ABSOLUUTTINEN NOLLAPISTE, klo 22 BLACK LIZARD, klo 21 ELEPHANTS FROM NEPTUNE (EST), dj Laurila..13 e (E*) Valoa Festival: klo 24 LCMDF, klo 23 ELEKTRO GUZZI (Aut), klo 22 SATELLITE STORIES, klo 21 AVES, NRGM dj's ...........................................................................................13 e (E*) klo 22 ASA & POLARSOUL................................................8 e (E*) Valtakunnallinen keikkapäivä: klo 22 yllätysesiintyjä, klo 21 SUPER JANNE, klo 20 ANNI 0 e / Iltaklubi (klo 23-04): dj Eetu.........2 e Voltti Reggae Night (klo 22-04): Voltti Selectors & guests.....5 e Klubiblues 2013 (klo 19-04): klo 23 NIKO AHVONEN & SAX MACHINE, klo 22 MAISTERI T & LIHAN TIE, klo 21 WILEY COUSINS & KINGFISH WILLIE, klo 20 BLUESQ.......25/20 e (E*) Pingisklubi loves Tummat Tunnit (klo 21-04) dj's Patonki & Hyrrä..................................................................2 e Plauge presents (klo 22-04): dj's Carl Oh (Hun), Herman Prime & Jukola....................................................................................2 e klo 23 EVA & MANU, klo 22 NINNI FOREVER BAND dj Eetu.............................................................................10/8 e (E*)

32 Aviisi 8.2.2013

aloite.fi-palvelussa sekä run- semmistoon ovat asettuneet saasti kansainvälisen median aloitteen tueksi (Yle 4.2.2013). huomiota. Edellinen tekijänoikeuslain Ensimmäinen aloite, joka uudistus, vuonna 2005 sääylitti vaaditun rajan, on turkis- detty niin sanottu Lex Karpetarhauksen kieltämistä kos- la, sai laajaa kritiikkiä ja teki keva aloite. Se keräsi 70 000 tekijänoikeusaiheesta poliitkannattajaa ja on etenemäs- tisesti kuuman perunan, jota sä kesän jälkeen eduskunnan yksikään kulttuuriministeri käsittelyyn. Näyttää kuiei ole sittemmin halunnut tenkin siltä, että aloikäsitellä. Onkin eritte ei sellaisenaan täin mielenkiintule saamaan toista nähdä, mikansanedusten poliittisesti i o tajien enemlukkiutunut tit men mistön kanlanne saadaan Kom viisi.fi .a natusta (HBL kansalaisten w w w ta.fi u @ 18.11.2012). On omalla aktiivii s i avi todennäköisemsuudella laukaispää, että kansantua. edustajat hylkäävät Se vaatii kuitenkin aloitteen kokonaan tai tekevät sen, että saamme joukkomoman, lievemmän aloitteen me koottua ja kerättyä mahsamasta aiheesta. dollisimman suuren kannaTekijänoikeuslain muutta- tuksen aloitteelle. Järkeä tekimiseen tähtäävä aloite saattaa jänoikeuslakiin -kampanjan siis olla historian ensimmäi- Facebook-sivulla ja erillisesnen eduskunnan hyväksymä sä ryhmässä koordinoidaan kansalaisaloite. parhaillaan yliopistojen kamAloite on jo nyt saanut laa- puksilla järjestettäviä nimienjaa kannatusta. Myös puolu- keräystalkoita. Osallistu – ja eiden poliittiset nuorisojär- muuta demokratian historiaa jestöt kokoomuksesta va- Suomessa!

Tampereen Ruusu-Ristin syksy 2013 Yleisöluentoja ja teemailtoja: www.ruusuristi.fi/toiminta/tampere

AVIISI 02/2013  

Tampereen ylioppilaslehti Aviisi 02/2013