Issuu on Google+

Tampereen ylioppilaslehti Aviisi | 5. joulukuuta | 15/2013

LIIKETTÄ!

UNIPOLI SPORT | Testasimme kolmen

korkeakoulun liikuntamahdollisuudet, jotka opiskelija saa käyttöön yhdellä maksulla. »6 ALKOHOLI | Onko suomalainen

juomakulttuuri muuttumassa sivistyneeksi? »10

MAASTRICHT | Vallatuissa

USKALLUS | Sosiaalisessa

taloissa tehdään ruokaa jätteistä ja joogataan »16

sirkuksessa kynttiläpelkoinen heittelee tulikeppejä »20


Kiitämme asiakkaitamme Ktm itm Ktm itm uodt vuodesta 2013 ja toivotamme 2008 tvm ntt 2008 tvm ntt menestystä vuodelle 2014! uodl2009! 2009! uodl

ASUNTOTOIMISTO Vaahterakuja 3 A 33840 TAMPERE Puh: (03) 265 2566, 040 820 7090 Email: peltolammi@yhkodit.fi

ASUNTOTOIMISTO LÄNSI OY Aleksis Kiven LÄNSI OYkatu 26 33200 TAMPERE . 010 227 3054 Puh: 010 227 3054, . 010 227 3054 opiskelija-asunnot@yhkodit.fi 010 227 3049 opiskelija-asunnot@yhkodit.fi Email: opiskelija-asunnot@yhkodit.fi

Tampereen yliopiston ylioppilaskunta toivottaa jäsenistölleen ja yhteistyökumppaneilleen

RAUHALLISTA JOULUA JA MENESTYSTÄ VUODELLE 2014 Tamyn toimisto on suljettuna 16.12.2013–6.1.2014 Kiitos kuluneesta vuodesta, Tamy:n toimiston väki

Ktm itm uodt 2008  tvm ntt 2009! Traditionaluodl Christmas Carol Service Wednesday, December 11th at 7 p.m. in the Old Church Of Tampere (Keskustori) Welcome!

Ev.lut. seurakuntien oppilaitostyö toivottaa siunattua joulua ja uutta vuotta 2014! www.tampereenseurakunnat.fi/opiskelijat

Ikimuistoista joulua

2 Aviisi 5.12.2013

www.tampere.fi/filharmonia

Yliopistoväen Kauneimmat Joululaulut LÄNSI OY - Yhteislaulutilaisuus . 010 227 3054 Torstaina 12.12.2013 klo 15 opiskelija-asunnot@yhkodit.fi Yliopiston kampuskappelissa (Pinni B, 5. krs) Mukana myös Tampereen yliopiston laulajat Tervetuloa!

Pe 10.1. klo 19 Tampere-talo Elina Jukola, kapellimestari Kian Soltani, sello Sibelius: Aallottaret Lutoslawski: Sellokonsertto Debussy: La mer

Railakasta uutta vuotta

Kaksi opiskelijaa yhden hinnalla! Tarjousliput vain Tampere-talon Lipputoimistosta 2 kpl / 10 €. Norm. 22 / eläk. 16 / opisk. & tyött. 10 €.

Menestystä vuodelle 2014


Aarni Korpela

KIRJOITTAJA ON AVIISIN VT. PÄÄTOIMITTAJA

Pedon polulla

K

un viimeksi lopetin työt Aviisissa keväällä 2012, lupasin itselleni, etten kirjoittaisi enää koskaan journalistista tekstiä. Tuota lupausta kesti reilut puoli vuotta, kunnes tammikuun alussa minusta tuli lehden vastaava päätoimittaja. Tämä lehti on viimeinen päätoimittamani Aviisi. Ylioppilaslehti on hyvin vapaa työympäristö. Työskentely Aviisissa on ollut hyvin opettavaista, ja olen päässyt tekemään töitä monien hienojen ihmisten kanssa ylioppilaskunnassa, lehden avustajina, yhteistyökumppaneina ja haastateltavina. En kuitenkaan tuntenut koskaan täysin omakseni toimittajan roolia. Teen mieluummin töitä visuaalisten asioiden parissa. Minua kiinnostaa asioiden näyttäminen kuvallisesti, ei niiden selittäminen sanallisesti, ja puhtaat muodot, jotka pakenevat merkityksiä. Hain päätoimittajan paikkaa silti, koska vakituinen työpaikka näinä aikoina ja tällä alalla on todellinen harvinaisuus. Oikeastaan on onni, etten tullut valituksi tehtävään. Intuition kuunteleminen on usein vaikeaa. Turvallisuuden kaipuu estää meitä seuraamasta omaa polkuamme.

Näin on! Kirjoituksia Tamysta KIRJOITTAJA ON TAMYN HALLITUKSEN PUHEENJOHTAJA

Lämmintä kättä ja hyvää mieltä

S

anotaan, että järjestötoiminnasta saa palkinnoksi hyvän mielen ja paljon arvokasta kokemusta. Toimijat oppivat kokoustekniikkaa, harjoittelevat projektien toteuttamisesta ja kehittyvät ryhmätyöskentelijöinä. CV:ssäkin homma näyttää mukavalta. Vuoden raatamisesta ei saa palkinnoksi kuitenkaan edes otsikon mukaisia immateriaalisia hyödykkeitä, puhumattakaan rahasta tai muusta käsinkosketeltavasta. Kiitoksenkin lausumi-

nen ääneen saattaa helposti unohtua. Erästä laulua mukaillen ”thank you seems to be the hardest word”. Ylioppilaskunnassamme muistaminen on puhuttanut ainakin vuodesta 2009, josta lähtien Tamylle on sorvattu sen itsensä näköistä lippu- ja merkkiohjesääntöä. Muissa ylioppilaskunnissa on ollut perinteenä jakaa kunnia- ja arvomerkkejä eli präniköitä ansioituneille toimijoilleen. Sinänsä kullattu soihtulogo ei vielä ole kovin kummoinen kiitos, mutta kun se jae-

taan muiden toimijoiden läsnä ollessa, muodostuu helylle uudenlainen merkitys. Ansiomerkki osoittaa saajalleen, että yhteisö arvostaa sen eteen tehtyä työtä ja toivoo jatkossakin tiivistä yhteydenpitoa. Pieni merkki, suuri merkitys. Katsokaa vaikka YouTubesta Lapinlahden Lintujen Mitali. Jari Järvenpää ENSIMMÄISISTÄ ANSIOMERKKIEN SAAJISTA VOI LUKEA OSOITTEESTA WWW.TAMY.FI

Huhtikuussa 1904 Aleister Crowley kuuli Aiwass-nimisen hengen äänen, joka saneli hänelle kirjan, joka tunnetaan nimellä Lain kirja eli Liber AL vel Legis. Crowley oli brittiläinen runoilija, okkultisti ja eksentrikko, joka loi Thelema-nimisen filosofian. Tuon filosofian keskeinen sisältö on Lain kirjan käsky: ”Tee niin kuin Tahdot on oleva koko laki.” Crowley oli eräänlainen rocktähti ennen rock-musiikkia. Hän herätti pahennusta viktoriaanisen ajan Englannissa flirttailemalla pimeiden voimien kanssa, irstailemalla kummankin sukupuolen kanssa ja ylenpalttisella huumeiden- ja alkoholinkäytöllään. Skandaalilehdistö nimesi hänet ”maail­man pahimmaksi mieheksi” suurelta osin perättö­ mien huhujen perusteella. Hän itse kutsui itseään nimellä To Mega Therion eli Suuri Peto. Suuri Peto oli paheiden lisäksi syvällisesti perehtynyt paitsi eurooppalaiseen mystiikkaan Eliphas Lévin maagisista opeista vapaamuurarien rituaaleihin, myös itämaisiin perinteisiin kuten joogaan ja I Chingiin, jonka heksagrammeja Crowley konsultoi vaikeiden päätösten edessä. I Ching eli Muutosten kirja on ikivanha kiinalainen oraakkelikirja, jolta pyydetään ohjausta elämän tiellä. Se on myös filosofia, jonka mukaan kaikki on muutosta. I Chingin tarkoitus Stephen Karcherin mukaan on opettaa ihmistä löytämään sisäinen äänensä, joka ohjaa meitä Tiellä niin, että osallistumme aktiivisesti muutokseen sen sijaan, että ajelehdimme passiivisesti sen virrassa. Aleister Crowleyn Tahdon filosofia muistuttaa hyvin paljon I Chingin filosofiaa. Lain kirjan kehotus tehdä niin kuin Tahdot ei ole nihilistinen kutsu hedonismiin. Crowleylle Tahto ei ole vain epämääräinen halu vaan suurempi päämäärä, kohtalo – siksi hän kirjoitti Tahdon isolla alkukirjaimella. Kaikista ihmisistä ei voi tulla kaikkia asioita, vaan on löydettävä oma Tahtonsa. Crowleyn filosofia on viime kädessä hyvin yksinkertainen ja klassinen. On olemassa polku, jota seuraamalla voi päästä päämääräänsä ja tulla siksi ihmiseksi, joksi on määrä tulla. Polulta voi eksyä, tai jos valitsee polkunsa väärin, todellinen päämäärä katoaa näkymättömiin. Polun seuraaminen ei aina ole helppoa tai sitä, mikä on järkevää, mutta se on tapa toteuttaa oma potentiaalinsa. Crowley oli ilkikurinen kujeilija, jolla oli viiltävä huumorintaju. Hänen tunnetuin lauseensa ”Tee niin kuin Tahdot” ei myöskään ole se yksinkertainen käsky, jolta se näyttää. Se kätkee sisäänsä kysymyksen, jonka parissa me ihmiset painimme koko ikämme: ”Mitä sinä Tahdot?” Samuli Huttunen

Tampereen ylioppilaslehti Aviisi Yliopistonkatu 60 A 2. krs, 33100 Tampere • fax: (03) 212 7257 • email: aviisi@uta.fi • Päätoimittaja Samuli Huttunen 050 3612 853, paatoimittaja.aviisi@gmail.com • Kannen kuva Annina Mannila • Taitto Samuli Huttunen • Kustantaja Tampereen yliopiston ylioppilaskunta • Ilmoitusmyynti Pirunnyrkki oy, Kari Kettunen 0400 185 853, Arto Antila (valtakunnalliset) 020

3

7969 589 • ISSN 0358-9145 • Paino Botnia Print, Kokkola • Osoitteenmuutokset opiskelijat: aktuaarinkanslia@uta.fi, muut: tamy@uta.fi

TYKKÄÄ AVIISISTA. EDES FACEBOOKISSA. FACEBOOK.COM/AVIISI Aviisi 5.12.2013 Avusta Aviisia! Jos sinulla on halua kirjoittaa Aviisiin, ota yhteyttä päätoimittajaan. Tarkemmat ohjeet avustajille www.aviisi.fi/toimitus.


|

Ajan hermolla

JOULU | Tamyn väki on joululomalla 16.12. alkaen loppiaiseen 6.1.2014 asti. Perjantaina 13.12. toimisto suljetaan jo klo 14. Tiistaista 7.1.2014 alkaen toimisto on normaalisti auki.

Aino Heikkonen aloittaa Aviisin päätoimittajana

T

amyn edustajisto valitsi kokouksessaan 27. marraskuuta Aviisin uudeksi päätoimittajaksi Aino Heikkosen. Heikkonen aloittaa Aviisin päätoimittajana 1.1.2014 alkaen. 28-vuotias Heikkonen on yhteiskuntatieteiden maisteri pääaineenaan tiedotusoppi. Hän on työskennellyt Aamulehdessä, Satakunnan Kansassa ja Imatran aluelehti Uutisvuoksessa. ”Ihan mahtava fiilis, en voi muuta sanoa”, Heikkonen toteaa. ”Olen todella innoissani.” Tamyn edustajisto päätti vähentää Aviisin ilmestymiskertoja 15:stä 11:een vuodessa. Lehden nettisivut uudistetaan ensi vuonna. Verkkosivujen uudistaminen on Heikkosen ensimmäinen suuri projekti päätoimittajana. ”Lehti ei tule muuttumaan radikaalisti yhdessä yösssä. Opiskelijaläheisyys aihevalinnoissa, näkyvyys yliopis-

Aino Heikkonen.

tolla ja sosiaalisessa mediassa aktivoituminen ovat asioita, joita tulen painottamaan.” Heikkonen toivoo, että opiskelijat tulevat rohkeasti mukaan tekemään lehteä. ”Koetan olla mahdollisimman helposti lähestyttävä. Minua saa tulla nykimään hihasta. Haluan ehdottomasti kuulla, mitä opiskelijoilla on mielessä.” Samuli Huttunen

Tamyn uusi suhdetoimintakoordinaattori Emma Kurki neuloo luentosalissa

T

ampereen yliopiston ylioppilaskunnan uudeksi suhdetoimintakoordinaattoriksi on valittu Emma Kurki. Kurjen työhön kuuluu uusien yhteistyökuvioiden luominen, varallisuuden hankkiminen ylioppilaskunnalle ja kontaktien luominen yritysmaailmaan opiskelijoiden työllistymistä ajatellen. ”Diggaan siitä, että teen työtä, joka hyödyttää opiskelijoita”, Kurki sanoo. Ennen Tamyn pestiä Kurki toimi Amnestyn tuotemyyntikoordinaattorina. Kasvatustieteitä Tampereen yliopistolla opiskeleva Kurki on viralliselta ammatiltaan koru- ja esinemuotoilija. Hän myös neuloo luennoilla aktiivisesti.

4 Aviisi 5.12.2013

Emma Kurki.

”Jos opiskelijat tarvitsevat apua järjestöjen varainhankinnassa, neuvon mielelläni. Minulle voi myös ehdottaa yrityksiä ja tahoja, joiden kanssa Tamy voisi tehdä yhteistyötä tai jotka voisivat tukea opiskelijoiden työllistymistä.” Samuli Huttunen

BÄNKSIT | Suomen ylioppilaskuntien liitto SYL eroaa Opiskelijoiden liikuntaliitto OLL:sta. Vuoden 2014 aikana ylioppilaskunnat päättävät, jatkavatko ne OLL:n jäseninä vuoden 2015 alusta.

Ulkopuolinen Tampereen yliopisto valitsi uudet yksikköjohtajat. Kolme aiemmin johtajana toiminutta jäi haussa rannalle. Yhdeksää avointa pestiä haki 19 henkilöä. Muun muassa Johtamiskorkeakoulussa yliopiston ulkopuolinen hakija vei voiton. TIINA HEIKKILÄ, TEKSTI SAMULI HUTTUNEN, KUVA

A

ntti Lönnqvist ei vielä tiedä, missä Alakuppila on. Lönnqvistin pesti Tampereen teknillisen yliopiston teknis-taloudellisen tutkinto-ohjelman johtajana päättyy vuodenvaihteessa. Lönnqvist hyppää vauhdista JKK:n johtajan puikkoihin. Hän näkee yliopistoissa enemmän samankaltaisuuksia kuin eroja. ”Molemmat yliopistot ovat monialaisia. TTY:lläkin on enemmän ja vähemmän teknisiä osa-alueita. Moni tutkija liikkuu yliopistojen välillä jo nyt. Työn tekeminen ja sisältö on tutkimus ja opetus”, Lönnqvist sanoo. Lönnqvist on tutkinut aineetonta pääomaa ja organisaatioiden kehittämistä. Hän aikoo hyödyntää asiantuntemustaan uudessa pestissään ja käydä keskusteluja johtamiskorkeakoululaisten kanssa siitä, mikä JKK:ssa toimii ja mikä ei. Kun yliopiston hallitus etsi uusia johtajia, Tampereen yliopiston ulkopuolelta tulevat hakemukset olivat toivelistalla. Antti Lönnqvist arvelee, että hänen TTY-taustansa ei ollut ainakaan haitaksi haussa. Lönnqvist katsoo, että hänellä on hyvät mahdollisuudet olla puolueeton, sillä hänellä ei ole suoraa suhdetta mihinkään JKK:n tieteenalaan.

Johtamiskorkeakoulun uusi yksikköjohtaja on Antti Lönnqvist.

Lönnqvist ei osaa äkkiseltään luetella yksikkönsä kaikkia opintosuuntia. Hän hahmottaa Johtamiskorkeakoulun kauppatieteiden, hallintotieteiden ja politiikkatieteiden liitoksi. Sisältöjen kannalta kauppatieteet ja johtaminen ovat Lönnqvistille tutuimmat. Suomalaisten opiskelijoiden lukukausimaksuihin Antti Lönnqvist suhtautuu kielteisesti. Muiden kohdalla hän olisi valmis kokeiluihin. Lönnqvistin mielestä ”ylivalmistelu” on ongelma työelämässä ja myös yliopistos-

sa. Hänestä yliopistossa pitäisi voida keskittyä paremmin tutkimukseen ja opetukseen. Hän mainitsee myös yhteiskunnallisen vaikuttamisen. Ensin Lönnqvist liittää yhteiskunnallisen vaikuttamisen yhteistyöhön yritysten kanssa, mutta korjaa pian toimineensa tutkimusprojekteissaan paljon myös julkishallinnon puolella. Hän korostaa myös, että osaavan työvoiman kouluttaminen on osa yliopiston yhteiskunnallista tehtävää. Ulkopuolelta tuleva Lönn-


Kerro meille uutisvinkki! aviisi@uta.fi | 050-36 12 853 | aviisi.fi/palaute | facebook.com/aviisi

100

Tamyn edustajisto päätti nostaa ylioppilaskunnan jäsenmaksun 100 euroon 98:sta eurosta ensi vuonna.

LEIKKAUS | Edustajisto päätti vähentää Aviisin ilmestymiskerrat 15:sta 11:een ensi vuodesta alkaen. Syynä ovat säästöt ja pudonneet ilmoitustulot. Lehden verkkosivut uudistetaan.

yksikönjohtaja Tamyn ja TTYY:n edustajia,Tampereen yliopiston rehtori Kaija Holli (neljäs oik.), teknillisen yliopiston koulutuspäällikkö Kirsi Reiman, opetusvararehtori Matti Pentti ja rehtori Markku Kivikoski (oik.).

Yliopistojen rehtorit toivovat yhteistyötä

T

amylaiset kävivät tiistaina 26. marraskuuta ekskursiolla Hervannassa Tampereen teknillisellä yliopistolla. Tampereen yliopiston rehtori Kaija Holli ja TTY:n rehtori Markku Kivikoski keskustelivat yliopistojen yhteistyöstä. Kivikosken mielestä yliopistot voisivat tehdä enemmän yhteistyötä. Ristiin­ opiskelulle yliopistojen välillä on tarvetta, ja monialaiselle osaamiselle on aidosti kysyntää työmarkkinoilla. ”Olen avoin kaikille uusille ideoille”, Kivikoski sanoo. Holli toivoisi avointa keskustelua kaikesta yhteistyöstä, jota korkeakoulujen välillä voitaisiin tehdä. ”Opiskelijat voivat olla rat-

Lönnqvist löydettiin erikseen etsimällä, sillä hän ei hakenut varsinaisessa haussa.

qvist haluaisi yliopiston kurkottavan yhteiskuntaan entistä enemmän. Yliopiston hallituksen opiske-

lijajäsen Veera Kaleva on tyytyväinen, että yksiköiden johtoon valittiin uusia ihmisiä ulkopuolelta. ”Uskon, että hakemuksia tuli vähän, koska taustalla vaikutti mielikuva suljetusta valinnasta, jossa johtajat valitaan kuitenkin yliopiston sisäpuolelta. Onneksi yliopisto edistynyt pienen piirin dekaanivalintojen ajoilta”, Kaleva kommentoi.

BioMediTech: Hannu Hanhijärvi, dosentti, nykyinen johtaja Informaatiotieteiden yksikkö: Mika Grundström, liiketoimintajohtaja ja liikkeenjohdon konsultti Johtamiskorkeakoulu: Antti Lönnqvist, professori, TTY Kasvatustieteiden yksikkö: Risto Honkonen, Poliisiammattikorkeakoulun tutkimusjohtaja Kieli- ja kirjallisuustieteiden yksikkö: Katariina Mustakallio, yliopistonlehtori, työskennellyt Suomen Rooman-instituutin johtajana

Lääketieteen yksikkö: Matti Lehto, professori, nykyinen johtaja Terveystieteiden yksikkö: Juha Teperi, johtava asiantuntija, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Viestinnän, median ja teatterin yksikkö: Heikki Hellman, dosentti, nykyinen johtaja Yhteiskunta- ja kulttuuri­ tieteiden yksikkö: Risto Kunelius, professori, nykyinen johtaja

Samuli Huttunen

Tamy, TTYY ja kaupunki kartoittavat esteettömyyttä

T

Uudet yksikköjohtajat

kaisevassa roolissa raivaamassa pois esteitä yhteistyön tieltä”, Holli toteaa. Tamyn koulutuspoliittinen sihteeri Joachim Kratochvil kysyy, mikä estää opiskelijoita nappaamasta kursseja kummastakin tamperelaisesta yliopistosta. Rehtoreiden mielestä ei mikään. ”Tiellä on henkisiä esteitä”, Kivikoski sanoo. ”Suurin este ovat opettajien asenteet. Naapurissa suoritetun kurssin hyväksilukeminen osoittautuu usein vaikeaksi.” Holli kehottaa opiskelijoita huomioimaan myös virtuaaliset opiskelualustat. ”Keskustelkaa ja tehkää ehdotuksia, olkaa proaktiivisia.”

ampereen yliopiston ylioppilaskunta, Tampereen teknillisen yliopiston ylioppilaskunta ja Tampereen kaupunki aloittavat esteettömyysyhteistyön, jonka tarkoituksena on kartoittaa baarien, kahviloiden ja opiskelijoiden vuokraamien sauna- ja kerhotilojen esteettömyyttä. ”On erittäin tarpeen saada opiskelijoille toimiva, kattava tietopaketti. Näin esteettömyyden huomioon ottaminen onnistuu mahdollisimman helposti tapahtumia suunnitellessa. Itselleni oli yllätys huomata, mi-

ten pienetkin asiat saattavat tehdä tiloista esteellisiä”, kertoo Tamyn hyvinvointivaliokunnan jäsen Mariella Tolkki. Tamy ja TTYY lähettävät yrityksille lomakkeen, jossa selvitetään tilojen esteettömyyttä etenkin pyörätuolilla liikkuvien kannalta. Lisäksi opiskelijat käyvät paikan päällä testaamassa tiloja. Esteettömyyskartoitukseen voi halutessaan osallistua ilmoittautumalla Tamyn sosiaalipoliittiselle sihteerille Olga Haapa-aholle osoitteeseen soposihteeri@tamy.fi. Riikka Kämppi

TYKKÄÄ AVIISISTA. EDES FACEBOOKISSA. FACEBOOK.COM/AVIISI Aviisi 5.12.2013

5


Tamppi Areenan ryhmäliikuntasalin peilit auttavat pilatestunnilla, jossa keskivartalon hallintaa opetellaan oikeanlaisen hengityksen kautta.

Yhdellä maksulla kolmen koulun liikuntatunnit Syksyllä 2013 Tampereen korkeakoulut yhdistivät liikuntapalvelunsa. Testasimme Tampereen yliopiston, TTY:n ja TAMK:n ryhmäliikunnat. RIIKKA KÄMPPI, TEKSTI & ANNINA MANNILA, KUVAT

T

aivaalta sataa kämmenen kokoisia räntähiutaleita, kun raahaan treenikassia kohti Tampereen yliopiston liikuntatalo Atalpaa. Tehtävänäni on testata Tampereen korkeakoulujen ryhmäliikuntatunnit ja -tilat. Atalpa sijaitsee kampuksen etelärinteessä Päätalon takana. Itsenäisyydenkadun bussipysäkiltä on Atalpalle matkaa kilometri, joten on helpompi yhdistää liikunta osaksi koulupäivää kuin kantaa tavaroita kodin ja yliopiston väliä. Aulan automaatista saa kahvia ja limsaa, mutta vastaanotossa voisi olla myynnissä hedelmiä tai muuta treenipurtavaa. Pukuhuoneita löytyy molemmista kerroksista. Alakerran pukuhuoneiden ja suihkutilojen yhteydessä on saunat. Osallistun 90 minuutin kiinteytystunnille. Ohjaaja Sarin mukaan kiinteytyksessä hyödynnetään jouluun saakka funktionaalista menetelmää, jossa useampi lihasryhmä työskentelee samaan aikaan. Alun lämmittelyn jälkeen tehdään erilaisia lihaskuntoliikkeitä. Jokainen työskentelee oman kuntotasonsa mukaan erilaisia painoja käyttäen. Hiki virtaa, mutta lihaskunto-osuus on

6 Aviisi 5.12.2013

TAMK on ainoa toimipiste, jossa järjestetään hiphop-tunteja. Minna Ampujan (oik.) mukaan ammattikorkeakoulun ryhmäliikunnan etuna on se, että tunneilla on hyvin tilaa.


TYKKÄÄ AVIISISTA. EDES FACEBOOKISSA. FACEBOOK.COM/AVIISI Aviisi 5.12.2013

7


yllättävän pian ohi. Venyttelyyn on varattu hyvin aikaa, ja matolla maatessani tunnen tehneeni kunnon treenin. Tunnin jälkeen juttelen saunassa erään naisopiskelijan kanssa. ”Ennen Atalpan remonttia ryhmäliikuntatilat olivat aika kammottavat, eikä ilma vaihtunut juurikaan. Kerran melkein pyörryin eräälle tunnille. Nykyiset tilat ovat kyllä ihan luksusta entiseen verrattuna.” Ideaa yhteisistä liikuntapalveluista on

pohjustettu Unipoli Sportin liikuntasuunnittelija Kaisu Aarno-Kaistin mukaan jo monta vuotta. ”Tällä hetkellä Unipoli Sport tarjoaa liikuntapalvelut 35 000 korkeakouluopiskelijalle ja korkeakoulujen 5000 työntekijälle.” Lokakuun lopussa Unipoli Sportin maksun maksaneita oli yhteensä vajaa 6000. Aarno-Kaistin mukaan vähän liikkuvia opiskelijoita ja henkilökunnan jäseniä yritetään aktivoida liikuntapalveluiden äärelle. ”Jos ei ole liikkunut aikaisemmin, tarjoamme neuvontaa. Jatkossa aiomme panostaa nimenomaan matalan kynnyksen ryhmiin. Kolmen koulun yhdistäessä voimansa tarjonta on laaja, ja jokaiselle löytyy jotakin.” Aiemmin esimerkiksi Tampereen yliopiston lääketieteen opiskelijoilla ei ollut omia liikuntatiloja. Nyt Kaupissa opiskelevat voivat käyttää TAMK:n tiloja. Myös ammattikorkeakoulun opiskelijoille muutos on suuri. ”Yliopistolla ja TTY:lla on ollut melko

8 Aviisi 5.12.2013

kattavat liikuntapalvelut jo pidemmän aikaa. TAMK:lla ei ole vastaavaa liikuntapalveluhistoriaa, mutta nyt opiskelijoiden valinnanvara kasvaa”, Aarno-Kaisti iloitsee. Aarno-Kaistin mukaan palaute liikuntauudistuksesta on tervetullutta. Sitä kautta toimintaa pystytään kehittämään niin, etteivät muutokset perustu vain Unipoli Sportin työryhmän ajatuksiin. Katy Perryn Roar-kappale soi kaiuttimista yhä uudelleen samalla, kun koetan epätoivoisesti pysytellä muiden mukana. Hiphop-tunti Tampereen ammattikorkeakoululla on nopeatempoinen ja liikkeen täyteinen. Tuntia vetää sijainen Thien englanniksi. Hän ohjaa selin meihin kymmeneen osallistujaan päin, eikä pienessä salissa ole peilejä. Peilit helpottaisivat huomattavasti sekä ohjaajaa että tanssijoita. Suurin osa osallistujista näyttää nauttivan tunnista. Seotessani liikkeissä kerta toisensa jälkeen päätän tunnin soveltuvan paremmin niille, joilla on tanssitaustaa ennestään. Seuraava kerta olisi jo varmasti helpompi. 26-vuotias Tampereen yliopiston jatkoopiskelija Minna Ampuja kertoo vaihtaneensa Atalpalta TAMK:n ryhmäliikuntaan. ”Vaihdoin siksi, että asun lähempänä ja TAMK:n tunnit sopivat paremmin aikatauluihini. Käyn hiphopin lisäksi punttijumpassa ja kehonhuollossa.” TAMK:n ryhmäliikuntatunnit järjestetään Kuntokatu 4:n rakennuksessa. Rakennus on hiljainen ja aika karu. Pienen

Lihaskuntopainotteisen kiinteytystunnin alussa lämmitellään helpoilla askelsarjoilla, jotka nostavat sykettä.

”Kolmen koulun yhdistäessä voimansa tarjonta on laaja.”

pukuhuoneen kaikki kaapit ovat käytössä. Onneksi aulassa on kaappeja, joihin saa arvotavarat. TTY:n Tamppi Areena näyttää siltä, että

se on valmistunut edellisenä päivänä. Tilat ovat nykyaikaiset ja todella siistit. Totean, että insinöörit ne vain osaavat: Atalpa ja Kuntokatu 4 kalpenevat Tamppi Areenan rinnalla. Ensimmäisessä kerroksessa sijaitsee liikuntatoimistona toimiva kahvio. Ryhmäliikuntatilat löytyvät ylemmästä kerroksesta. Lisäksi Areenalla on kaksi kuntosalia ja palloiluhalli. Rakennustekniikkaa TTY:lla opiskeleva 24-vuotias Mikael Lähteenmäki käyttää Tamppi Areenan palveluja monipuolisesti. ”Käyn kuntosalilla ja pelaan lentopalloa. Lisäksi olen käynyt kehonhuollossa ja venyttelyssä. Nyt, kun ryhmäliikunta on siirtynyt remontin jälkeen omaan saliinsa, voi palloiluhallia käyttää useammin”, Lähteenmäki toteaa tyytyväisenä. Pilatestunnin aluksi haen itselleni maton ja pallon. Jokaisen pilatespallon värille ja tuoksulle lukee selityksensä pallohyllyssä. Valitsen punaisen pallon, joka symboloi tulta ja tuo elämääni intohimoa. Ohjaaja Hanna muistuttaa oikeanlaisesta hengitystekniikasta, joka toimii kehonhallintaharjoittelun ja syvien lihasryhmien perustana. Ensimmäisellä pilateskerralla huomion kiinnittäminen hengitykseen on yllättävän haastavaa. Tunnin jälkeen olen kuitenkin rauhallinen ja rento ja suuntaan tyytyväisenä pukuhuoneeseen.


ARVOSTELUASTEIKKO 1–5 TÄHTEÄ Arviot Unipoli Sportin ryhmäliikunnasta

1.

2.

3.

Tamppi Areena, TTY

Atalpa, TaY

Kuntokatu 4, Tamk

Tilat

Tilat

Tilat

+ Nykyaikaiset tilat. + Kaikkialla on siistiä. + Ryhmäliikuntasalissa on peilit kolmella seinällä. + Liikuntavastaanottona toimii kahvila, josta voi

+ Paljon tilaa. + Sauna ja pyykinpesumahdollisuus. + Liikuntapalvelut on keskitetty yhteen rakennuk-

+ Lyhyt matka Teiskontien bussipysäkiltä. + Liikuntasalissa on hyvä ilmanvaihto. – Liikuntatilat on ripoteltu eri rakennuksiin. – Salissa ei ole peilejä. – Ei vastaanottoa. – Karut ja autiot tilat.

seen.

ostaa syötävää. – Pukuhuone on aika pieni. – Tilat ovat niin nykyaikaiset, että saunan puuttuminen ihmetyttää.

– Ilmanvaihto voisi olla parempi etenkin alakerrassa.

Pilates

Kiinteytys

Hiphop

+ Helpot liikkeet. + Saa keskittyä omaan suoritukseen. + Musiikki auttaa rentoutumaan. – Oikean hengitystekniikan oppimiseen menee aikaa. – Alussa on vaikeaa ymmärtää liikkeiden tarkoitusta.

+ Monipuolinen yhdistelmä aerobista liikuntaa ja

+ Tunti sisältää monipuolisia tanssiliikkeitä. + Rento tunnelma. – Liikkeitä on lopussa niin monta, että ensikertalai-

Hiki haisee voimakkaasti.

– Sijaitsee melko kaukana bussipysäkeistä.

lihaskuntoa. + Selkeät liikkeet. + Liikkeistä annetaan sekä helpompi että vaativampi versio. Sopii ensikertalaiselle. – Aloittelijan voi olla vaikea hahmottaa, mitkä painot tarvitsee. Tätä kannattaa kysyä ohjaajalta ennen tuntia.

” Testattuani Kukaan ei tule hakemaan kotoa tamperelaisten korkeakoulujen n ole koskaan ollut mi- on myös ilmaisia vaihtoehtokään urheilijatyyppi. ja: lähde kaverin kanssa lenliikuntapalvelut Harrastin viulunsoit- kille tai jumppaa kotona. toa 11 vuotta ja minulla oli neen voisi olla rokas t-paita: ”Musiikki on Nämä ovat vuosia, jolloin liipelastanut minut urheilulta.” kunnan tulisi olla jo edes pietyytyväisempi.” Vasta lukioaikoina löysin lii- ni osa elämää. Harva jaksaa Kommentti

E

kunnan pariin. Testattuani tamperelaisten korkeakoulujen liikuntapalvelut en voisi olla tyytyväisempi. Käytössämme on oikeasti monipuolisia palveluja sellaisella hinta-laatusuhteella, johon ei muualla törmää. Liikkumalla elät kauemmin ja voit paremmin. Aina

tutustua liikunnan maailmaan sitten, kun on kokopäivätyö ja perhettä. On tosiasia, että kaikkia ei vain kiinnosta. Kannattaa kuitenkin pitää mielessä, että seuraukset alkavat näkyä jossain kohtaa. Älä jää odottamaan jälkiviisautta. Riikka Kämppi

Lisätietoa osoitteesta unipolisport.fi

sen on mahdoton muistaa niitä kaikkia.

– Tanssi on liian nopeatempoista.

Unipoli Sport Yhteiset liikuntapalvelut Tampereen yliopiston, Tampereen teknillisen yliopiston ja TAMK:n opiskelijolle. Oman koulusi liikuntamaksulla saat käyttöösi kaikkien kolmen koulun liikuntapalvelut. Liikuntapalveluita ovat muun muassa kuntosalit, ryhmäliikuntatunnit, kurssit, palloiluhallit, pukuhuoneet ja suihkuja saunatilat. Maksa liikuntamaksu siihen kouluun, jonka opiskelija olet. Tampereen yliopisto: Koko vuosi 65 euroa tai lukukausi 40 euroa, maksu Atalpassa.

TTY: Koko vuosi 60 euroa tai lukukausi 32/35 euroa, maksu TUrVoKe Ry:n tilille. TAMK: Koko vuosi 65 euroa tai lukukausi 40 euroa, maksu Tamkon toimistolla. Kulkuoikeudet muihin kouluihin tulee noutaa henkilökohtaisesti kohdekorkeakoulusta. Ota mukaasi Unipoli Sport -liikuntamaksun maksukuitti, henkilöllisyystodistus ja opiskelijakortti. Näytä kulkukorttia lukijaan joka kerta liikuntapalveluiden käytön yhteydessä. Lisätietoa osoitteesta unipolisport.fi

TYKKÄÄ AVIISISTA. EDES FACEBOOKISSA. FACEBOOK.COM/AVIISI Aviisi 5.12.2013

9


Olutharrastuksesta voi tulla myös leipätyö. Pyry Hurulaa (oik.) ja Heikki Uotilaa on jo tituleerattu panimoalan nuoriksi ammattilaisiksi.

10 Aviisi 5.12.2013


Nokian panimon panimomestari Riitta Sulkama tarkistaa tankin, jossa on käynnissä maltaan mäskäys.

Päiväkaljalla Voiko Suomessa juoda lounaalla alkoholia tuntematta syyllisyyttä? Pyry Hurulalle ja Heikki Uotilalle oluen paneminen on unelma-ammatti.

B

aari on puoliltapäivin hiljainen. Muita asiakkaita ei näy, vaikka on lauantai. Tilaan vaalean belgialaisen oluen. Se on maultaan erinomainen ja kepeä, mutta siemaillessa tulee hieman syyllinen olo: ollaanko tässä nyt ottamassa seitinohutta päiväkänniä, vaikka töissä pitäisi olla? Pyry Hurulaa ja Heikki Uotilaa ei kaljan litkiminen haastattelun lomassa kuitenkaan haittaa, päinvastoin. Miehet ovat Boomareiden olutseuran eli BOSAn aktiiveja, Uotila entinen ja Hurula nykyinen puheenjohtaja. He ovat jo vuosia tuoneet uudenlaista juomakulttuuria opiskelijoiden kiljunhuuruiseen alkoholielämään. Myös keskellä päivää voi ottaa laadukkaan ja maittavan oluen. Aina ei tarvitse juoda humaltuakseen. ”Tiedetään, mitä juodaan ja juodaan, mitä tiedetään”, Uotila tiivistää ajatuksen. Alkoholin suosio harrastuksena on

kasvanut. Erilaisia olut-, viski- ja viinikerhoja on syntynyt ympäri maata. Myös BOSAsta on kasvanut virkeä poikkitieteellinen olutseura. ”Meitä yhdistää yhteinen pääaine, olut”, Hurula nauraa. Olisiko suomalainen humalahakuinen juomakulttuuri siis viimein muuttumassa hillitymmäksi ja laatua arvostavaksi? Suomessa alkoholiin suhtautuminen on perinteisesti ollut kaksijakoista. Viinan kiroista varoitellaan ahkerasti, mutta samalla kännääminen on keskeinen osa juomakulttuuria. Syyllisyyden tunne päiväoluesta onkin tyypillinen suomalainen reaktio. Lounaalla kaljaa ruokajuomaksi kittaavaa katsotaan edelleen vähintään epäilevästi. Pikkujouluissa ryypystä kieltäytymistä saakin sitten selitellä. 20 vuotta ravintola-alalla työskennellyt Tuula Tikkanen on kuitenkin huomannut alkavan muutoksen suomalai-

”Tiedetään, mitä juodaan ja juodaan, mitä tiedetään.”

JUHO-MATTI PAAVOLA, TEKSTI & SAMULI HUTTUNEN, KUVAT

sessa juomakulttuurissa. ”Kun sain ensimmäisen ravintolani, olivat viinit pikkupulloissa. Silloin sanottiin, etteivät tamperelaiset juo viiniä kahviloissa.” Nyt Tikkanen pyörittää samppanjabaari Santéta keskustassa. Tamperelaiset ovat löytäneet huhtikuussa avatun kohtauspaikan ja asiakkaita on riittänyt. ”En usko, että tämä olisi ollut mahdollista viisi vuotta sitten”, hän arvelee. Viinimestariksi kouluttautuneen Tikkasen kokoamalta listalta löytyy samppanjoiden lisäksi puna- ja valkoviinejä tutuilta ja myös vähemmän tunnetuilta tuottajilta. Juomat eivät ole halpoja, ne ovat hyviä. Saan maistettavaksi Bollinger-samppanjaa. Lasillisen hinnalla saa Alkosta kaksi halpaa punkkupulloa. Maku on raikas, sopivan kuiva ja rapsakka. Kaltaiseni viinijunttikin ymmärtää, että nyt ollaan hyvän äärellä. Samppanjabaariin ei tullakaan humal-

TYKKÄÄ AVIISISTA. EDES FACEBOOKISSA. FACEBOOK.COM/AVIISI Aviisi 5.12.2013

11


tumaan, vaan viihtymään ystävien ja hyvien juomien parissa. ”Tämä on kohtauspaikka, johon tullaan juomaan porukalla pullollinen esimerkiksi ennen ravintolailtaa tai sieltä tullessa”, Tikkanen kuvailee.

väkevämpiin juomiin. He sättivät kilvan valtion viinamonopolia. ”Systembolaget Ruotsissa tarjoaa laajan valikoiman oluita ja lisäksi kuukausittaisia erikoisuuksia. Se pyrkii kehittämään juomakulttuuria, kun taas Suomessa keskitytään suojelemaan Alkon Laadun kaipuu näkyy myös pienpani- asemaa”, Uotila puhisee. moiden ja käsityöläisoluiden kasvaneena suosiona. Suomalaisen alkoholisääntelyn kiemu”Panimoiden myynti Suomessa on las- rat ovat tulleet Hurulalle ja Uotilalle eritkenut, mutta me olemme vuodesta 2009 täin tutuiksi. Harrastuksesta on tulossa kasvaneet noin 10 prosenttia joka vuo- työ, sillä miehet ovat perustaneet oman si. Nyt tuotantoa ei pysty enää lisäämään, panimoyrityksen SoriBrewingin. vaan tarvitsemme lisää käymisastioita”, Nimi on kuitenkin ainoa asia, joka Nokian panimon panimomestari Riitta muistuttaa Tampereesta. Hurula ja UotiSulkama kertoo. la aikovat lähteä suomalaista kieltokultSuunta on tuttu maailmalta. Yhdys- tuuria pakoon ja perustaa panimonsa Vivalloissa, jossa nykypäivän kuumim- roon. Lahden toiselle puolelle houkuttamat oluttrendit luodaan, bulkkioluet vat pienemmät kustannukset sekä kanovat menettäneet markkinaosuuksiaan nustavampi yritysverotus. jo vuosia. Laadukkaat tuotteet kelpaavat kuluttajille, vaikka hinta olisi kovempi. Nokian Keisari-brändillä ei myydä bulkkiolutta, vaan erikoisempia tuotteita, kuten luomuolutta tai kisoissa menestynyttä American Pale Alea. Tuotteet on kuitenkin tarkoitettu harrastajapiirejä laajemmalle kuluttajajoukolle. Hinta on pyritty pitämään maltillisena ja alkoholiprosentti alle 4,7:ssä, jotta olut saadaan myyntiin myös vähittäiskauppoihin. Tärkein syy on kuitenkin itse tuote, ”Vähittäiskauppaan menevän oluen te- jonka laadusta ei haluta tinkiä. Suomesko on vaikeaa. Esimerkiksi hyvien lage- sa yli 4,7 prosentin vahvuisia juomia saa reiden alkoholiprosentti on yleensä yli myydä Alkon tai ravintoloiden ulkopuoviisi”, Sulkama kertoo. lella, ei edes verkkokaupassa. Samaa asiaa surevat myös Hurula ja ”Emme ole valmiita tekemään komproUotila. Kunnon oluita saa lähinnä vain misseja, oma motivaatiohan siinä meniravintoloista, sillä Alkossa on keskitytty si”, Uotila julistaa.

”Se on vähän kuin taiteilijalle sanottaisiin, että käytä vain sinistä ja keltaista.”

12 Aviisi 5.12.2013

Nokian panimon oluet tehdään kotimaisesta mallasrouheesta. Maltaan paahtoaika vaikuttaa oluen väriin.

”Se on vähän kuin taiteilijalle sanottaisiin, että käytä vain sinistä ja keltaista äläkä vaan tee taulustasi liian isoa”, komppaa Hurula. Virossa oluesta voi tehdä juuri sen vahvuista, kuin maku vaatii. Sitä voidaan myydä verkkokaupan kautta kaikkialle maailmaan, myös Suomeen. Hurulalla ja Uotilalla on paljon tarinoita vastaavista suomalaisen alkoholipolitiikan älyttömyyksistä. Heidän kesällä julkaisema blogikirjoitus aiheesta on kiertänyt netissä Yhdysvaltoja myöten. Tampereen yliopistosta kauppatieteiden tutkintoa viimeistelevä kaksikko on ottanut sosiaalisen median markkinointikanavat haltuun. SoriBrewing on Suomen toiseksi seuratuin panimoyritys Twitterissä. Myös rahoitus panimolle on tarkoitus hankkia uusimpien trendien mukaisesti joukkoistamalla. ”Tai vanha juttuhan tämä itse asiassa on. Esimerkiksi Saksassa on jo satoja vuosia sitten kerätty rahaa kyläyhteisön jäseniltä, jotta saadaan oma panimo”, Uotila hymähtää. Tavoite on kerätä yli puoli miljoonaa euroa. Omistajaksi voi ryhtyä pienimillään 500 euron panostuksella. Paketin edut kasvavat summan mukana ja enemmän sijoittaneille on luvassa myös osinkotuloja. Pikavoittoja havittelevia enkelisijoittajia ei kuitenkaan haeta, sillä panimotoimintaan on tarkoitus sitoutua pitkällä tähtäimellä. ”Haemme ihmisiä, joiden sijoitushorisontti on sama kuin Warren Buffetilla, eli ikuinen. Kyllä tämä loppuelämän unelma-ammatti on”, sanoo Hurula.


Alkoholi voitelee sosiaalista kanssakäymistä

A

Mäski siivilöidään vierteeksi, jota käyttämällä saadaan olutta.

Hyvä ruoka on hyvän juoman kumppani. Samppanjabaarissa on päivällä tarjolla ilmaisia tapaksia.

Viinimestari Tuula Tikkanen (oik.) tarjoilee vain laatujuomia. Suunnitelmissa on myös aloittaa oma maahantuonti.

lkoholin kokonaiskulutus on parin viime vuoden lähtenyt laskuun aikana vuosikymmenten nousujohteisen trendin jälkeen. Ovatko suomalaisten alkoholin kuluttajien tottumukset muuttuneet niin, että laatu menee määrän edelle? Terveyden- ja hyvinvoinninlaitoksen erikoistutkija Pia Mäkelä suhtautuu kokemukselliseen tietoon maltillisesti. ”Uskoisin, että jossakin määrin esimerkiksi viinien myynnissä tällaista maltillista kehitystä on tapahtunut. Kulttuurinen muutos lienee kuitenkin hitaampaa kuin taloudellisten nousu- ja laskukausien aiheuttamat heilahdukset.” Tilastollista tukea suurelle ja äkkinäiselle juomakulttuurin murrokselle ei löydy. Alkon myydyimpien tuotteiden listalta löytyy lonkeron lisäksi halvimpia viinejä ja viinoja. Olutmarkkinoita taas hallitsevat ulkomaisten omistamat jätit Sinebrychoff ja Hartwall sekä hieman pienempi kotimainen Olvi. Muille jää vain murusia. THL:n laajan Suomi juo -raportin, jota Mäkelä on ollut toimittamassa, mukaan humalajuomisella on edelleen vahva asema suomalaisessa alkoholikulttuurissa. Alkoholin käyttö keskittyy viikonloppuihin, ja se on säilyttänyt paikkansa irtiottoa mahdollistava sosiaalisena voiteluaineena. Pinnan alla kuitenkin muhii muutos. Alaikäisten alkoholin käyttö on vähentynyt merkittävästi 2000-luvulla. ”Jos tällä on pysyviä vaikutuksia näiden sukupolvien juomiseen aikuisiässä, saattaa kulutus ja haittojen määrä kääntyä pysyvämpään laskuun”, Mäkelä arvelee. Kulttuurinen muutos puree kuitenkin vasta pitkällä aikavälillä. Mikäli alkoholinkäytön haittoja yhteiskunnassa halutaan vähentää nopeasti, ovat rajoitukset tehokkain tapa. Molempia keinoja voi hyödyntää yhtäaikaisesti. Kulttuurista muutosta on vaikea saada aikaan lainsäädännöllä tai muuten keskitetysti ohjaamalla. ”Se, mitä poliitikot voivat tehdä on käyttää kirjallisuudessa ehdottomasti tehokkaimmiksi todettuja keinoja, jotka liittyvät taloudelliseen ja fyysiseen saatavuuteen.”

TYKKÄÄ AVIISISTA. EDES FACEBOOKISSA. FACEBOOK.COM/AVIISI Aviisi 5.12.2013

13


Siis etkö sä juo ollenkaan? Sakari Peuranen on kuulunut opiskelijoiden ja itse asiassa suomalaistenkin vähemmistöön jo toistakymmentä vuotta. Hän on absolutisti. LAURA MYLLYKOSKI, TEKSTI & SAMULI HUTTUNEN, KUVAT

3

1-vuotias Sakari Peuranen on ollut elämänsä aikana humalassa vain muutaman kerran, viimeksi noin 16-vuotiaana. Sosiaalityötä opiskeleva Peuranen kuuluu yliopisto-opiskelijoissa selvään vähemmistöön. YTHS:n vuonna 2012 suorittaman terveystutkimuksen mukaan vain kahdeksan prosenttia opiskelijoista ei käytä alkoholia. Luku on kuitenkin viime vuodet ollut kasvamaan päin. Vielä vuonna 2000 yliopisto-opiskelijoista raittiita oli vain viisi prosenttia. Peurasen absolutismin takana ei ole mitään suurempaa ideologiaa. Hän ei vain tykkää olla humalassa. Päätös juomattomuudesta oli tietoinen, mutta syntyi luonnostaan. ”Kasvoin pienellä paikkakunnalla Lapissa, missä oli tapana lähteä teininä porukalla mökille ryyppäämään. Se ei vain kiinnostanut minua. En pidä juomista käytännöllisenä, eikä se ole ilmaista. Ja sitten ovat tietenkin ne terveydelliset syyt”, hän toteaa. YTHS:n mielenterveyden ylilääkäri Pauli Tossavaisen mukaan mielikuva yhtenäisestä, kosteasta opiskelijakulttuurista on harhaa. Raittiuden lisääntymisen lisäksi käytettyjen alkoholiannosten määrät ovat vähentyneet etenkin opiskelijamiesten keskuudessa. YTHS:llä opiskelijoiden juomista pyritään tarkkailemaan AUDIT-testin avulla, ja tarvittaessa opiskelijalle tarjotaan tukea ja neuvontaa.

14 Aviisi 5.12.2013

Alkoholittomaksi opiskelijoiden elämää ei kuitenkaan voi vielä sanoa. Tossavainen kyseenalaistaakin esimerkiksi Hämeenkadun Appron terveellisyyden opiskelijoiden alkoholinkäytön suhteen. ”Kaikki tapahtuman suoritukset Approbaturia lukuun ottamatta ylittävät alkoholin terveellisen kertakäytön riskirajat.” Sakari Peuranen ei ole ikinä osallistunut Hämeenkadun Approon, vaikka tapahtumassa voi kerätä suorituksia myös alkoholittomilla tuotteilla. ”En ylipäätään juurikaan käy baareissa. Baarit ovat ympäristönä väsyttäviä hälyisyytensä takia, ja löydän naisseuranikin muualta”, hän naurahtaa. Ainejärjestönsä tapahtumiin hän osallistuu yleensä parin ensimmäisen tunnin ajan. Sen jälkeen kanssajuhlijat alkavat olla sen verran humalassa, että Peurasen on hyvä aika livahtaa kotiin. ”Opiskelijoille on myös ihan kiitettävä määrä alkoholittomia tapahtumia. Toisaalta minulla on sen verran paljon harrastuksia, että usein ylimääräisille aktiviteeteille ei vain ole aikaa.” Muiden ihmisten kiinnostus Peurasen absolutismia kohtaan ei häntä häiritse. Hän ei koe paineita asian selittelystä tai siitä, hyväksyvätkö muut hänen elämäntapansa. ”Monet tietävät, etten juo, koska asia ponnahtaa aina jossain vaiheessa keskusteluja esiin. Jotkut kyllä luulevat, et-

Sakari Peuranen suhtautuu humalaisiin ihmisiin lempeän ironisesti.

tä koska en itse käytä niin automaattisesti tuomitsen”, hän kertoo. Näin ei kuitenkaan ole. Peuranen kertoo olevansa muiden päihteiden käytön suhteen hyvin suvaitsevainen. Miltä humalaiset ihmiset sitten näyttävät sellaisen ihmisen näkökulmasta, joka ei ole koskaan humalassa? ”Mielestäni sitä ei voi yleistää. Osa on rasittavia, mutta toisaalta osa voi olla hyvinkin herttaisia. Huoneellisesta humalaisia ihmisiä lähtee joka tapauksessa aikamoinen meteli.” Peurasen mukaan alkoholinkäytössä ei ole mitään vikaa niin kauan kuin kaikilla on hauskaa – oli kyse sitten Hämeenkadun Appron kaltaisista opiskelijabileistä tai tavallisista etkoista. Hän kertoo suhtautuvansa humalaisiin ihmisiin lempeän ironisesti. ”Jotkut ihmiset myös tarvitsevat alkoholia toimiakseen sosiaalisissa tilanteissa. Vähän dopingia”, hän virnistää.


Mainettaan parempi Hämeenkadun Appro

S

iellä se haalarikansa taas ryyppää. Boomareiden järjestämällä Hämeenkadun Approlla on 6000 osallistujaa ja huono maine. Yllättäen Appro kerää kuitenkin joka vuosi kiitosta niin tapahtumaan osallistuvilta baareilta hyvin käyttäytyvistä asiakkaista kuin Tampereen kaupungilta siistiin kuntoon jätetystä Keskustorista. ”Ajattelisin, että porukkaa Approon vetää ennemminkin yhteisöllisyys kuin mahdollisuus päästä torstaina baariin”, Hämeenkadun Appron projektipäällikkö Lauri Linnainmaa toteaa.

Linnainmaa on seurannut Appron järjestelyitä jo kolmena peräkkäisenä vuotena. Hänen mukaansa Appro on tapahtumana siistiytynyt paljon viimeisen kymmenen vuoden aikana. ”Tällaista palautetta on tullut etenkin Pakkahuoneelta, ja myös omat kokemukseni tukevat tätä. En tiedä, voisiko tämä kuvastaa suurempaa kehitystä opiskelijoiden juhlimistavoissa.” Appron arvosanoista suoritetuin on Approbatur, johon riittää viidestä seitsemään suoritusta. Joka vuosi suoritetaan myös 12-15 suoritusmerkinnän tohtorin ja emeri-

tuksen arvoja. Linnainmaa ei kuitenkaan usko korkeimpia arvosanoja suoritettavan pelkällä alkoholilla. ”Juodaan välillä vettä ja käydään syömässä. Päivä on pitkä, ja kävijät haluavat nauttia myös jatkobileistä.” Jatkobilepaikkojen ovilla sisään ei yleensä päästä liiallisen humalatilan sijaan sen takia, että lippu on tarkoitettu eri jatkopaikkaan. Linnainmaa kuitenkin myöntää, ettei Approa voisi olla ilman alkoholia. ”Baarikierros on kuin etkot, joilla on mukana 6000 muu- Lauri Linnainmaa uskoo, että suurin osa Hämeenkadun Appron takin.” osallistujista juo myös alkoholittomia annoksia. TYKKÄÄ AVIISISTA. EDES FACEBOOKISSA. FACEBOOK.COM/AVIISI Aviisi 5.12.2013

15


Hylätyt talot, autuaat pihat Koti voi olla muutakin kuin oma talo. Hollannissa sadat orvoiksi jätetyt rakennukset heräävät henkiin ihmisistä ja yhteisestä tahdosta. Maastrichtin squatit ovat täynnä elämää. IDA ROIVAINEN, TEKSTI & ANNA EGUTKINA, KUVAT

”K

iitos kaikille, jotka teitte eilisestä taianomaisen. On mahdotonta kuvailla, kuinka hienoa on nähdä, että niin moni erilainen persoona yhdessä voi luoda tällaiset vibat! Rakastamme teitä!” hehkuttaa Mandril Cultural Centre edellisillan musisointisessiota Facebook-sivullaan. Vielä vuonna 2009 Mandril-apinalajin mukaan nimetty rakennus oli Maastrichtin laitamilla tyhjillään rapistuva hotelli. Valtauksen jälkeen squatista on pikku hiljaa muotoutunut kulttuurikeskus, poliittinen ajatushautomo ja noin kymmenen ihmisen vakituinen koti. ”Aluksi rakennus oli muutaman valtaajan ja heidän tiiviin ystäväpiirinsä käytössä. Kun asukkaat muuttivat pois, päätimme kolmen kaverini kanssa ottaa riskin ja katsoa, mitä tapahtuu”, muistelee saksalainen Tim Strasser, joka on vuodesta 2011 lähtien ollut yksi Mandrilin ja koko kaupungin vaihtoehtokulttuuria ajavan joukon kantavista voimista. Ensivilkaisulla Mandril näyttää tyypilliseltä hippilältä, koristavathan taloa psykedeeliset maalaukset, kahvion stereoista pauhaa usein reggae ja kaikkialla vallitsee suloinen kaaos. Lisäksi asuk-

16 Aviisi 5.12.2013

kaat järjestävät mielenosoituksia, puhuvat kestävän kehityksen puolesta ja dyykkaavat ruokaa roskiksista. Mutta Mandril on muutakin. Joka viikko Strasserin pitämät joogatunnit ovat ääriään myöten täynnä. Perjantaisin järjestettävissä työpajoissa ja paneelikeskusteluissa kaikilla on sananvaltaa. Puhumattakaan tiistaiden musiikki-illoista, joissa konservatorio-opiskelijat, aloittelevat ja tuntemattomat muusikot sekä tavalliset suihkussa laulajat pääsevät halutessaan estradille. ”Tämä ei ole enää vain muutamien valtavirtaa vastustavien ihmisten asuinpaikka. Keskus on olemassa ja muokkautuu kaikkien käyttäjien ja heidän toiveidensa mukaan”, Strasser huomauttaa. Nykyään Mandrilin ovet ovat avoinna lähes aina. Asukkaat haluavat, että toiminta on täysin läpinäkyvää: olipa kyse joogatunneista tai teatteriesityksistä, kaikki toteutetaan lahjoitusten ja vapaaehtoisten voimin. Jokainen osallistuja tietää, mihin tarkoitukseen varat menevät. Kenellä tahansa on myös mahdollisuus toteuttaa omia projekteja. Vaihtoehtojen puolesta puhuva Mandril

ei ole ainut vallattu talo noin 150 000

Landhuisin keittiössä kukkakaalit eivät lennä roskiin. Joka perjantai ruokapankin vapaaehtoiset loihtivat torin ylijäämävihanneksista illallisen kaikille nälkäisille.

asukkaan Maastrichtissa. Kaupungissa on kymmeniä squatteja, joita asuttavat niin paikalliset kuin kansainväliset opiskelijat ja työssäkäyvät. Tunnetuin ja suurin kaikista on kohta 12-vuotias Landbouwbelang eli LBB, jonka valtasi joukko nuoria vuonna 2002. Entinen viljatehdas mahduttaa sisälleen noin 17 asukkaan huoneiden lisäksi näyttelytiloja, ateljeita, konserttisalin, baarin, vegaanikahvilan, suunnittelufirman sekä vaatevaihtokaupan. ”Aikaisemmin LBB oli enimmäkseen paikallisten kohtauspaikka. Nykyään täällä törmää ihmisiin maailman joka kolkasta”, kertoo Ananda Rietveld, syntyperäinen maastrichtilainen, joka työskentelee LBB:n vaatevaihtokauppa Weg Geef Winkelissä joka keskiviikko.


Massiivisen tehtaan läheisyydessä komeilee myös toinen squat, Land Huis, joka rappeutui tehtaan pihalla vuosikausia, kunnes vuonna 2010 joukko LBBläisiä ja muita innokkaita päätti kunnostaa sen. Parissa vuodessa Land Huis on muuttunut rötisköstä kaikille avoimeksi keittiöksi, olohuoneeksi ja kokoustilaksi. Rakennusmateriaali on haalittu työmailta, roskalavoilta ja lahjoituksina. ”Ilman tätä paikkaa moni konsertti, elokuvailta tai kokkaussessio jäisi tekemättä”, toteaa Linda al Sharif, opiskelija, valtaaja ja hyväntekijä, joka vastaa kaupungin sydämellisimmästä ruokapankkihankkeesta. Joka perjantai ennen sulkemisaikaa al Sharif ja muutama muu kiiruhtaa torille ja lastaa ostoskärryt täyteen hedelmiä ja

vihanneksia, jotka muutoin heitettäisiin roskiin. Sen jälkeen kärryt työnnetään joko Mandriliin tai Land Huisiin, jossa kaikki halukkaat saavat yhdessä laittaa ruokaa hylätyistä parsakaaleista, mangoista ja kurkuista. ”Parasta on se, ettei koskaan etukäteen tiedä, mitä on jäänyt yli milläkin viikolla. Ruuanlaittoprosessi on aina yllätys. Yhteisen illallisen jälkeen vihanneksia jää kaikille myös kotiin vietäväksi. Maksuksi riittää vaihtokauppa tai konkreettinen apu”, Linda iloitsee. Vaihtoehtokulttuuriin tottumattoman voi olla vaikeaa käsittää, että kaikki toiminta on mahdollista järjestää ilman rahoitusta tai virallisia organisaatioita. Kuka hankkii konsertteihin esiintyjät,

Landbouwbelangin (LBB) seinillä graffitit saavat loistaa vapaasti.

TYKKÄÄ AVIISISTA. EDES FACEBOOKISSA. FACEBOOK.COM/AVIISI Aviisi 5.12.2013

17


Mandrilin sisäpihalla vietettyjen satojen konserttien ja illanistujaisten aika on pian ohi. Talon asukkaat häädetään ensi huhtikuussa.

tiedottaa tapahtumista, hankkii työntekijät baareihin ja kahviloihin? Kuka siivoaa? ”Koulukiireiden vuoksi en ole voinut osallistua niin paljon kuin tahtoisin. Mutta pienikin panostus, esimerkiksi se, että jää kokkailun jälkeen tiskaamaan, otetaan ilolla vastaan. Toiminnan vapaus ja joustavuus motivoi. Tulee fiilis siitä, että haluaa osallistua”, toteaa squateissa käyvä suomalainen vaihto-oppilas Heidi Jäntti. Kaikki perustuu siis käyttäjien omatoimisuuteen ja vilpittömään haluun auttaa. Palkkaa ei makseta, mutta rahaa arvokkaampi korvaus on mahdollisuus tehdä ja kokea yhdessä. ”Squatteihin on helppo tulla, vaikka ei tuntisi ketään. Porukka on todella erilaista, ja silti kaikkia arvostetaan omina itsenään”, Jäntti perustelee. Tapahtumien lisäksi squatit tarvitsevat apua jokapäiväiseen elämiseen. Useimmille itsestään selvät arjen asiat ovat valtaajille sattuman ja kekseliäisyyden varassa olevia ylellisyyksiä. Sähköt ja vesi keplotellaan naapurirakennusten verkoista, eristykset ja lämmityslaitteet ostetaan lahjoituksilla tai saadaan muilta. ”Ilman kymmenien ihmisten työpanosta ja avustusta esimerkiksi viime talvena eristettyä Mandrilin ullakkoa ei voitaisi käyttää kylmällä ilmalla. Nyt joogaa ja muita aktiviteetteja saa harrastaa ympäri vuoden”, Strasser kertoo. ”Mandril on sellainen lämpöinen saareke kylmää maailmaa vastaan. Siellä yhteisöllisyys ja auttaminen ovat vielä voimissaan”, Jäntti kiteyttää.

18 Aviisi 5.12.2013

”Mandril on sellainen lämpöinen saareke kylmää maailmaa vastaan.”

Linda al Sharif vastaa Maastrichtin ruoka­ pankista. Hän pitää huolen siitä, että hylätyt vihannekset löytävät uudet omistajat.


Vaihtoehto­ kulttuurin vaihtoehdot vähenevät

H

Mandrilin ullakolla joogataan joka maanantai. Kuka tahansa saa osallistua, ja mukaan mahtuu niin kauan kuin tilaa riittää.

Vaatevaihtokauppa Geef Winkelissä rahaa ei tarvita. ”Maksuksi riittää tavara tai vaate, jota ei enää tarvitse. Mutta vaatteita saa, vaikka ei olisi mitään vaihdettavaa. Kaikille riittää”, tiivistää Ananda Rietvald.

Avaruusalusta muistuttava Landhuisin lisärakennus on pystytetty vapaaehtoisvoimin rakennustyömaiden hylkytavarasta.

ollannin vapaamielinen valtauskulttuuri juontaa juurensa jo 1960-luvulle, jolloin maa kärsi asuntopulasta samalla, kun monet kiinteistöt seisoivat tyhjillään. Rakennusten ja tonttien omistajilla ei ollut varaa kunnostaa kiinteistöjään, minkä vuoksi ihmiset ottivat oikeuden ”omiin käsiinsä” ja hankkivat kodin valtaamalla. 1970-luvun alusta lähtien Hollannissa sai lain mukaan vallata talon, jos se oli ollut tyhjillään vähintään vuoden eikä omistajalla ollut sille välttämätöntä käyttöä. Viimeisten vuosikymmenten aikana suhtautuminen squatteihin on muuttunut negatiivisemmaksi, ja Hollannissa on pitkään väitelty siitä, pitäisikö valtaus kieltää. Vuonna 2010 maan parlamentti hyväksyi lain, jonka mukaan talonvaltaus ja jopa vallatussa talossa oleminen on laitonta. Valtaaja voidaan tuomita vuodeksi vankeuteen – väkivaltaisessa tilanteessa jopa kahdeksi vuodeksi. Lain seuraukset näkyvät ympäri maata, vaikka käytännössä sqauttien olemassaolo riippuu usein kunkin kaupungin päättäjien suhtautumisesta ”harmaaseen alueeseen” – myös Maastrichtissa. ”Mandrilin vieressä olevan toisen aktiivisen kulttuuri-squatin, Hotel de Ossekopin, asukkaat häädettiin viikko sitten ja rakennus puretaan. Mandrilia odottaa häätö ensi huhtikuussa. Kaupunki on kaavoittanut alueen rakennukset kulttuuritoiminnalle”, Strasser kertoo. Satojen vapaaehtoisten ponnisteluista huolimatta Maastrichtin squatit ovat lain vuoksi jatkuvassa epätietoisuuden tilassa. Adresseja, tapahtumia ja mielenosoituksia pidetään, jotta sekä kaupungin päättäjät että kielteisesti suhtautuvat asukkaat näkisivät vaihtoehtoisen, tuottoa tavoittelemattoman kulttuuritoiminnan arvon. ”Koska meitä odottaa häätö joka tapauksessa, yritämme käyttää jäljellä olevan ajan paremmin hyödyksi ja oppia niistä virheistä, joita häädetyt hotellin asukkaat tekivät. Käymme jatkuvaa keskustelua kaupungin päättäjien kanssa mahdollisista uusista tiloista.” ”Tällä hetkellä olemme kaikki ristiriitaisessa tilanteessa, koska kukaan ei tiedä, mitä tapahtuu. Haluan silti uskoa, että kriisit ovat mahdollisuuksia jonkin uuden kehittymiselle”, Strasser toivoo.

TYKKÄÄ AVIISISTA. EDES FACEBOOKISSA. FACEBOOK.COM/AVIISI Aviisi 5.12.2013

19


|

Kulttuuri

Henry Alatalon (vas.) ja Ipsu Murtolan mielestä parasta sirkuksessa ovat olleet tulityÜt. Tulikepin heittoa on helpompaa treenata, kun keppi ei pala.

20 Aviisi 5.12.2013


Sirkus alkaa puhtaalta pöydältä Vaikuttava sirkus -hankkeen tutkijat kehittävät menetelmää, jolla todennetaan sosiaalisen sirkuksen hyvinvointivaikutuksia. Sirkus opettaa uskaltamaan epäonnistua ja tajuamaan, että osaa.

S

orin Sirkuksen salissa kuuluu iloista puheensorinaa ja kolinaa. Tulikepit ja vanteet pyörivät ja trapetsikeinu heiluu Askelasumiskuntoutusryhmän sosiaalisen sirkuksen tunnilla. ”Katso nyt, kuinka tärkeältä tämä näyttää näille ihmisille”, Ipsu Murtola sanoo ja viittoo kohti taustalla temppuilevia nuoria. Murtola on käynyt sirkustunneilla Askel-ryhmän mukana koko syksyn. Hän on yllättynyt siitä, kuinka moni ryhmästä on lähtenyt tunneille joka kerta. ”Vaikka ihmillä olisi matkustuspelkoja, lähdemme tänne toistemme turvin. Tiedämme, että tämä vaikuttaa oloon niin hyvin, että tänne kannattaa tulla.” Tunnin alussa täytetään mieliala- ja energiamittari, johon osallistujat merkkaavat mielialansa tunnin alussa ja lopussa. ”Olen saattanut tulla tänne masistelemaan, mutta olen keskittynyt siihen, mitä tehdään ja lähtenyt hymyssä suin ulos.” Murtolalle sosiaalinen sirkus on antanut voimaa luottaa itseensä. ”Uskallan ja kehtaan tehdä asioita enemmän kuin ennen.” Henry Alatalo kertoo, että sirkuksessa tehdään myös harjoituksia, jotka opettavat luottamaan muihin. ”Tämä on ollut aika tiivis porukka, mutta sirkus on tiivistänyt meitä vielä lisää.” Sirkusohjaaja Tytti Vuolle on Sorin Sirkuksessa Vaikuttava sirkus -hankkeen projek-

SAMULI HUTTUNEN, TEKSTI & KUVAT tipäällikkö ja sirkusohjaaja. Vuonna 2011 alkaneessa Vaikuttava sirkus -hankkeessa on kehitetty menetelmää, jolla sirkukset voivat itse todentaa sosiaalisen sirkuksen vaikutuksia osallistujien hyvinvoinnille. Vuolle itse kertoo huomanneensa osallistujissa huiman muutoksen. ”Ihmiset ovat todella halukkaita tekemään ja kokeilemaan erilaisia juttuja”, Vuolle sanoo. ”Täällä on tullut sellaisia kokemuksia, että ’en minä tajunnut, että osaan’ tai ’en tiennyt, että uskallan’.” Sosiaalinen sirkus antaa onnistumisen kokemuksia ja nostaa itsetuntoa. Sirkuksen luonteeseen myös kuuluu,

että epäonnistuminen on osa toimintaa. ”Ilman mokailua ei ole oppimista ja onnistumista. Mokailu ei ole täällä asia, jota tarvitsisi pelätä.”

”On uskomatonta, miten pelkoja voi noin vain voittaa.” Sirkuksen ilmapiiri on Vuolteen mukaan hyvin salliva. ”Meidän yhteiskunnassamme suoritetaan ja suoritetaan ja aina pitäisi onnistua täydellisesti. Ne, jotka eivät aina onnistu, ehkä lakkaavat yrittä-

mästä, kun se tuntuu niin pahalta. Täällä höllennetään vähän kravattia.” Vuolteen mielestä yksi sirkuksen hienouksista on se, että kaikki ovat samalla viivalla taustasta riippumatta. ”Sirkus on puhdas pöytä aloittaa. Kohtaamme ihmiset sellaisina kuin he ovat. Täällä on pointtina etsiä voimavarat ja kyvyt eikä miettiä, mitä ei pysty tekemään.” Vaikuttava sirkus -hanke päättyy loppuvuodesta. Sen jälkeen Sorin Sirkuksen sosiaalisen sirkuksen jatko on auki. Vuolle yrittää keväällä etsiä rahoitusta, jolla eri toiminnot saataisiin jatkumaan. ”Ei tämän parempaa työtä voi ollakaan, kun ihan oikeas-

ti näkee, kuinka ihmiset rohkaistuvat ja avautuvat.” Ipsu Murtola kertoo pelkäävänsä kynttilöitäkin. Sorin sirkuksen open stage -tapahtumassa hän pyöritti palavia tulikeppejä. ”On uskomatonta, miten pelkoja voi noin vain voittaa”, hän sanoo. Syksyn viimeisen tunnin päättyessä ryhmä jättää haikeat jäähyväiset sirkusohjaajille. Ainakin yhden osallistujan silmäkulmat kiiltelevät kosteina. ”Olen kiitollinen, että tällainen projekti on saatu alulle ja toivon sydämeni pohjasta, että projekti saadaan jatkoon”, Murtola sanoo.

Kulttuuri vaikuttaa -seminaari kokoaa sosiaalisen sirkuksen tutkijat ensimmäistä kertaa Tampereelle

T

ampereen yliopiston Tutkivan teatterityön keskuksen Vaikuttava sirkus -hanke järjestää Pirkanmaan Taikalampun kanssa joulukuun 12.–15. Kulttuuri vaikuttaa! -seminaarin. Hanke päättyy alkuvuodesta 2014, ja sen tulokset julkaistaan seminaarissa. Kotimaisten hankkeiden esittelyn lisäksi seminaari on herättänyt kiinnostusta ulkomailla. Kansainvälinen kutsu seminaariin houkutteli paikalle 20 ulkomaista vierasta esittelemään tutkimuksiaan. ”Tämä on ensimmäinen seminaari, jossa sosiaalisen sirkuksen akateemiset tutkijat kerääntyvät yhteen”, hank-

keen projektipäällikkö Sofia-Charlotta Kakko kertoo. ”Seminaari on kasvanut matkan varrella. Olemme tästä todella ylpeitä.” Maailmankuulun Cirque du Soleil’n alla toimiva Cirque du Monde julkaisee seminaarissa kartan, jolle on koottu sosiaalisia sirkuksia ja niiden tutkimusta maailmalla. Cirque du Monde on yksi maailman suurimmista sosiaalisista sirkuksista. Päätöspuheenvuoron pitää David Mason, joka työskentelee sirkuksen parissa Afganistanin sota-alueella. Suomessa Vaikuttava sirkus -hankkeeseen osallistuu kuusi sirkusta Turusta, Ou-

lusta, Vantaalta ja Rovaniemeltä, lempääläläinen Kulttuurikeskus Pii Poo ja tamperelainen Sorin Sirkus. Sosiaalinen sirkus on suunnattu ryhmille, jotka eivät syystä tai toisesta pääse perinteisen sirkusharrastuksen pariin. Suomessa sirkusta on viety esimerkiksi maahanmuuttajille ja pakolaisille, erilaisiin lähiöihin, joilla on huono sosioekonominen asema, sosiaalitoimen asiakkaana oleville perheille ja erityistä tukea tarvitseville lapsille ja nuorille. ”Ihmisten sosiaalisissa suhteissa ja kanssakäymisessä on tapahtunut suuria muutoksia”, Kakko iloitsee. ”Po-

sitiivisuudessa, riemussa ja rohkeudessa tarttua asioihin ja uskaltaa lähteä mukaan on otettu isoja edistysaskelia.” Monelle nuorelle voi olla vaikea paikka tehdä jotain ja mokata. ”Sirkuksessa kaikki epäonnistuvat. Kukaan ei voi osata kaikkea. Se, että uskaltaa epäonnistua, on ollut monelle iso asia.” Kakko itse työskentelee hankkeen hallinnossa. ”Välillä, kun pääsee näkemään ryhmiä ja esityksiä, se antaa voimaa. Riemu ja ilo, joka lasten ja nuorten kasvoilta loistaa on jotain niin upeaa, että sille mykistyy joka kerta.”

TYKKÄÄ AVIISISTA. EDES FACEBOOKISSA. FACEBOOK.COM/AVIISI Aviisi 5.12.2013

21


|

Kulttuuri

Kauppatieteiden opiskelija Niina Setälä asettui kirjoituksessaan pienen ihmisen asemaan.

Lapsen näkökulma toi voiton Niina Setälä sai pääpalkinnon A. E. Jänneksen perustuloaiheisessa kirjoituskilpailussa SAMULI HUTTUNEN TEKSTI & KUVA

T

amperelainen Niina Setälä voitti Tampereen yliopiston ylioppilaskunnan yhteistyössä Elävän Kirjallisuuden Yhdistyksen kanssa järjestämän valtakunnallisen A. E. Jänneksen kirjoituskilpailun perustulosta kirjoituksellaan Pienin korvin. Setälä palkittiin 300 euron palkintorahalla ja kunniakirjalla Tamyn 88-vuotisjuhlissa. Kilpailun aiheena oli perustulo otsikolla ”Oli(s)pa kerran perustulo”. Tamy on järjestänyt kirjoituskilpailuja Elli ja Niilo Jänneksen poikansa muistoksi lahjoittamasta rahastosta vuodesta 1956 lähtien. Kirjoituskilpailuun olivat tervetulleita kaikennäköiset ja -sävyiset perustuloa koskevat kaunokirjalliset tekstit. Kilpailutekstin tuli olla fiktiivinen, 200–300 sanaa

22 Aviisi 5.12.2013

pitkä. Muoto oli vapaa. Rajoituksena oli se, että sanat perus, tulo ja perustulo eivät saaneet esiintyä kilpailutyössä. Toiseksi sijoittui Timo Viik kirjoituksellaan Vapaasti elellen. Viikille myönnettiin palkintorahaa 200 euroa. Kolmannen sijan jakoivat Satu Virtanen kirjoituksellaan Ajatustekoja ja Tuula Vigman teoksellaan Työhansikas. Heille kummallekin myönnettiin palkinnoksi 50 euroa. Setälä lähestyy aihetta lapsen näkökulmasta. ”Ajattelin, että se on neutraali näkökulma”, Setälä sanoo. ”Kertojan näkökulma on sellainen, joka ei ihan oikeasti tiedä, mikä perustulo on.” Kauppatieteitä opiskeleva Setälä ei mielestään tiedä perustulosta tarpeeksi tutkimustuloksia maista, joissa sitä on kokeiltu, jotta osaisi sanoa mielipiteensä asiasta. ”Sen takia ehkä pitikin valita tekstiin neutraali osapuoli.”

Niina Setälä: Pienin korvin

V

esi virtaa huimaa vauhtia eteenpäin jättäen kaiken maan alleen ja valuu lopulta alas hirveän korkeana vesiputouksena... ”Mitä sinä oikein teet!” äiti henkäisee kauhistuneena ja ryntää pyyhkimään pöytää ja lattiaa rätillä. ”Montako kertaa sinulle oikein pitää sanoa, että parketille ei saa pudota vettä?” Puren huultani. Aina äidin pitää huutaa niin lujaa, että minua alkaa itkettää. Äiti palaa istumaan paikalleen, eikä huuda minulle enää. Sen sijaan hän sanoo isälle: ”Niin, kuten olin sanomassa, ei sellainen hirvitys koskaan tule Suomeen!” Äiti on sanonut, että en saa kuunnella aikuisten juttuja, mutta enhän minä voi olla kuulematta. Mikä hirvitys? ”Kyllä tulee! Vihreät ovat ainakin jo friedmanilaisella tiel-

lä”, isä sanoo äidille. Vihreätkö ovat jo matkalla tänne? Näen silmissäni vihreitä miehiä koputtamassa oveen. Ne ovat varmasti apujoukkoja sille isolle hirvitykselle, joka on tulossa Suomeen! Toivottavasti Friedmanilainen tie on kaukana meidän kotoamme. ”Vihreitä on niin vähän, etteivät ne mitään saa aikaan”, äiti vastaa. Helpotun vähän. ”Mikset sinä jousta yhtään? Ajattele nyt työttömien kannustinloukkuja”, isä sanoo. Kauhistun. Työttömät ovat virittäneet kannustinloukkuja! Hekin ovat siis hirviön puolella. Kannustinloukut ovat varmasti vaarallisia! Ansoja, joissa on kannuksia. Kyllä minä tiedän, että kannukset ovat piikkejä, joilla Amerikassa laitetaan vauhtia hevosiin, isä on kertonut. Missähän sellaisia kannustinloukkuja oikein on? Olisi

paljon helpompi varoa ansoja, jos tietäisi, missä niitä on. ”Kannustinloukuista voi päästä eroon koko järjestelmää muuttamattakin”, äiti tuhahtaa. ”Leikataan työttömien korvauksia, niin johan alkaa työnteko kuulostaa houkuttelevalta!” Tuijotan äitiä tyrmistyneenä. Miten hän voi olla niin raaka? Tuttu äiti, joka aina käskee minua pesemään korvaukset tarkasti aina saunan jälkeen, haluaa leikata ne työttömiltä kokonaan pois! ”Et sinä oikeasti noin tyly voi olla, vahvempien pitää pitää toisistaan huolta”, isä naurahtaa. Onneksi isä sentään estää äitiä leikkaamasta keneltäkään mitään – ja koska isä on vahvempi kuin minä, hän myös pitää minusta huolta vaikka kaikki maailman hirviöt ja työttömät ja vihreät hyökkäisivät.


ARVOSTELUASTEIKKO 1–5 TÄHTEÄ

Levyt

Klassikkoni

Lopunaikojen pedonmaitoa

Tupakan pituinen tauko

BEASTMILK: CLIMAX (SVART RECORDS 2013)

Helsinkiläinen

H

Beastmilk

tarjoilee debyyttialbumillaan Climax 1980-lukulaista postpunkia tarttuvilla melodiakoukuilla. Metsäfolkyhtye Hexvesselin nokkamiehenä vaikuttavan Mathew ”Kvhost” McNerneyn laulu tuo välillä mieleen kaikuja The Smithsin tapaisesta brittipopista. Beastmilk onnistuu tasapainoilemaan sillä hienovaraisella rajalla, jossa popin lähestyttävyys kohtaa punkin tinkimättömyyden. Yksinkertaisista elementeistä rakennetut mahtipontiset äänivallit luovat apokalyptisia ydinsodan tunnelmia maalailevien tekstien kanssa todellisen lopun­ajan soundtrackin. Painostavista ja vainoharhaisista teemoista huolimatta Beastmilkin synkkyydessä on seassa maidonvalkeaa toivoa, kuin pukisi tanssi­ kengät jalkaan maailman­ lopun aattona.

Kotikutoista melankoliaa THE HEARING: DORIAN (GAEA 2013)

Suomalaisella maastohiihdolla ei mene hyvin elokuvassa Isänmaallinen mies.

Tieteellistä hiihtovalmennusta Isänmaallinen mies lähestyy Suomen doping-traumaa huumorilla ISÄNMAALLINEN MIES (2013) OHJAAJA: ARTO HALONEN ENSI-ILTA: 4.12.2013

E

letään aikaa, jolloin baareissa juodaan sinisiä enkeleitä, urheilujuomana toimii Coca-Cola ja muodinmukaisissa päähineissä voisi kokonsa puolesta yöpyä isompikin perhe. Suomalaisella maastohiihdolla ei mene hyvin. Onneksi ratkaisuksi löytyy Toivo (Martti Suosalo), jonka suonissa virtaa väkevä veri. Juuri sellaista verta Suomen hiihtomaajoukkue tarvitsee kipeästi noustakseen huipulle. Alkaa armoton veritankkaus. Ohjaaja Arto Halosen näytelmäelokuva Isänmaallinen

mies pureutuu dopingin värittämään maastohiihtoon. Vuonna 2012 Halonen käsitteli samaa aihetta dokumenttielokuvassa Sinivalkoinen valhe. Sympaattinen elokuva tuo esille ihmisen halun näyttää voittajalta muiden silmissä, niin kotona kuin urheilukentilläkin. Halonen valottaa monelta suunnalta, miksi dopingia käytetään. Halosen ja Jouni K. Kemppaisen käsikirjoituksen heikkoudet näkyvät liiallisena alleviivamisena henkilöhahmojen nimiä myöten. Loistava aihevalinta hukkuu salihousujen, permanenttien ja kivipestyjen farkkujen alle. Mennyt aikakausi tuo etäisyyttä asian tarkasteluun, mutta kat-

soja väkisinkin miettii, olisiko nykyaikaan sijoitetussa tarinassa enemmän potkua. Urheilutarinalle tarpeellista jännitettä Halonen ei saa syntymään: kilpailukohtauksien aikana katsomossa ei pureskella kynsiä. Nimekäs näyttelijäkaarti (Janne Reinikainen, Mikko Kouki, Hannu-Pekka Björkman) onnistuu odotetun vahvasti. Toista pääosaa esittävä Pamela Tola suoriutuu roolissaan, mutta vakuuttavaa mielikuvaa räkä poskella mitalia janoavasta kilpaurheilijasta ei synny. Jäisivät kesämökkitontit hiihtämättä. Sanna-Kaisa Lähdeaho

Tavarataivas haastaa pohtimaan kulutusta Garagepop-yhtye Pintandwefallin Ringa Manner tekee soolona kuulasta popmusiikkia nimellä The Hearing. Debyyttiabumi Dorian tuo mieleen yhdysvaltalaisen Zola Jesusin, mutta The Hearingin äänimaisema on kevyempi ja kotikutoisempi. Yksinkertaiset, toistuvat rytmit ja pienieleiset syntetisaattorimatot jättävät tilaa Mannerin kerroksellisille lauluille, jotka kietoutuvat toisiinsa kauniiksi harmonioiksi. Leikkisät lauluosuudet muistuttavat paikoin enemmän maailmanmusiikkia kuin eurooppalaista poppia. The Hearingin musiikki virtaa raikkaasti ja kepeästi, mutta sen pohjavesissä ui melankolinen vire. Samuli Huttunen

Dokumentissa suomalainen mies vie kaikki tavaransa varastoon TAVARATAIVAS (2013) DOKUMENTTI OHJAAJA PETRI LUUKKAINEN ELOKUVA NÄYTETTIIN TAMYN YMPÄRISTÖPÄIVILLÄ

U

sein leikittelemme ajatuksella siitä, mitä tavaroita ottaisimme autiolle saarelle mukaan. Vastauksissa vilisevät tulitikut ja hyvät kirjat. Harvemmin tulemme ajatelleeksi jokapäiväisiä välttämättömyyksiä. Dokumenttielokuvassa Tavarataivas Petri Luukkainen oppii huomaamaan, mitä tavaroita ilman talvisessa Helsingissä on hankala elää. 26-vuotias Petri vie omaisuutensa varastoon ja hakee yhden tavaran päivässä takaisin vuoden ajan. Uutta tavaraa ei saa ostaa.

Alussa on alaston mies tyhjässä asunnossa. Petri juoksee varastolle läpi öisen Helsingin ja ottaa tavaran numero yksi, pitkän talvitakin. Ensimmäiset yöt menevät talvitakin sisällä asunnon lattialla värjötellen. Elokuvaa ja Petrin hahmoa on helppo seurata, sillä dokumentti vilisee arkisia, kulttuurisidonnaisia tilanteita. Kun Petri kertoo autossa kaverilleen tapailemansa naisen, Maijan, asuvan lähistöllä, kaveri vain hymähtää suomalaiseen tapaan. Vaikka elokuvan idea on loistava, toteutus tuntuu jäävän vähän puolitiehen. Alun tavarapainotteisuuden jälkeen fokus siirtyy Petrin ihmissuhteisiin. Elokuva onkin ennem-

minkin vuosi Petrin elämästä kuin vuosi ilman tavaraa. Useiden suomalaisten elokuvien lailla Tavarataivasta riivaa artikulointiongelma, ja puheesta on vaikea saada selvää. Dokumenttielokuvan kohdalla tämä annettaneen kuitenkin anteeksi, sillä kohtauksia ei ole taltioitu moneen kertaan. Tavarataivas on sen pienistä puutteista huolimatta realistinen kuvaus elämästä ilman tavaroita. Jos katsoja miettii seuraavan kerran kaupassa edes hetken, ostaako uutta vai saako kenties jostakin saman käytettynä, on elokuva onnistunut tavoitteessaan. Riikka Kämppi

ajuvettä, purkkaa, h i u s l a kkaa ja käsien pesuvettä. Repun sisältö oli tarkkaan suunniteltu. Olimme lähdössä ystäväni kanssa polttamaan ensimmäistä tupakkaa lähimetsään. Olin 12-vuotias. Ensimmäistä seurasi joukko toisia savukkeita, ne maistuivat paremmilta, määrittivät aseman kouluhierarkiassa ja ilmensivät nuoruuden elämäntuskaa paremmin kuin mikään muu. Tupakka ei koskaan ollut vain puruja ja paperia. Oranssi valo tarjosi tauon muusta maailmasta, luvan pysähtyä. Savuke suussa vastapäistä taloa sai tuijottaa puhumattomana minuutteja ilman perverssin leimaa. Kaikki tärkeät päätökset tehtiin sätkä kädessä. Kaipaan varsinkin niitä pieniä, kymmenen tupakan askeja, joita ostamalla pystyin uskottelemaan itselleni, etten vielä ole riippuvainen. Sitten tuli tupakkalaki ja imagomuutos. Kenelläkään ei enää palanut. Kukaan ei enää halunnut lähteä käymään nopeasti ulkona. Sähkötupakkaa pystyi imemään sisälläkin. Tupakoinnista tuli junttiuden symboli, yhtä varma kuin kaulassa roikkuvasta leijonasta. Oli tumpattava tupakan viljelyn, plantaasityöntekijöiden ja passiivisen tupakoinnin vuoksi. Vähän myöhemmin tuli ihmissuhde ja satunnaisetkin savukkeet alkoivat hävitä oudosti takkini taskusta. Tuli terveyteen liittyviä keskusteluita, joissa sivuttiin haju- ja makuhaittoja suudellessa. Tupakan hajun häivyttäminen muuttui työläämmäksi kuin silloin 12-vuotiaana. Enää hiuslakka ei riittänyt. Toisinaan tekisi mieli istua liesituulettimen alle. Unohtaa tupakkapeltojen lapset. Napsauttaa suojapaperi irti liitoksistaan ja pysäyttää maailma hetkeksi. Sanna-Kaisa Lähdeaho

TYKKÄÄ AVIISISTA. EDES FACEBOOKISSA. FACEBOOK.COM/AVIISI Aviisi 5.12.2013

23


|

Menot

Kolumni

Kirjamarkkinat

J

oulu tulee ja mainosmiehellä seisoo. Se koettaa kaikkivoipaisuusharhoissaan kiihottaa meissä ostotarpeita. Myös kirjallisuus kutsutaan mukaan pikkujouluorgioihin. Kirjoja myydään kirjallisuuspalkinnoilla, takakansien mainosteksteillä ja mielikuvilla kirjailijoista. En omista televisiota eikä postiluukustani putoile mainoksia. Sukulainen pohti kyläillessään ostopäätösteni motiiveja. Sotien­jälkeiseen sukupolveen syntynyt oli nyt huolissaan siitä, miten tiedän ilman mainoksia, mitä minun tarvitsee ostaa. Tänä vuonna minun ei tarvitse punnita omia kirjojen osto- tai lukuperusteitani. Istun Tulenkantaja-kirjallisuuspalkinnon esiraadissa, ja kustantajat lähettävät niteitä sellaisella tahdilla, ettei muuta ehtisi lukea. Tulenkantaja-palkinnon tarkoituksena on löytää kuluvan vuoden suomenkielisestä kaunokirjallisesta sadosta kirja, jolla on suurin vientipotentiaali. Jo esiraatilainen tietää kiusallisen hyvin, että valitettavan monet ulkokirjalliset asiat näyttävät vaikuttavan kirjan vientikelpoisuuteen.

” Kirjallisuus kavahtaa tuotteistamista.” Silti loistava teksti on pääasia. Sen pitää olla. Siksi esiraatilaisen on helppo unohtaa ulkokohtainen. Suomessa kun ei ilmesty kovin montaa loistavaa kirjaa vuodessa. Seulonnan jälkeen jää toki tilaa myös makuasioille. Ja makuasioista voi kiistellä loputtomiin. Varsinainen raati voi ehdokasjoukosta sitten valita voittajan vaikkapa vientimarkkinat mielessään. Hyvä teos on joka tapauksessa aina enemmän kuin näkyvyys tai palkintoehdokkuudet, joita se kerää. Silloin tällöin tärkeä kirja jää liian vähälle huomiolle. Ei siitä tarvitse olla huolissaan. Kyllä hyvä kirjallisuus pärjää. Antaa vaikka historian opettaa: omammekin on täynnä merkkiteoksia, jotka menivät aikalaisiltaan ohi. Joskus kirja kirjoitettiin kuulemma ikuisuutta varten. Kirjallisuus kavahtaa tuotteistamista. Se kuuluu sen luonteeseen. Silti mainosmies luettelee faktat: ”Kirjan elinkaari päättyy alelaariin!” ”Kirjan on osuttava ajan hermoon!” ”Kirjailijan imago myy!” Kustantaja uskoo mainosmiestä ja makuloi vasta vuosi sitten ilmestyneitä kirjoja. Esikoiskirjailijakin uskoo ja masentuu, kun ei nousekaan ilmiöksi. Mutta ei mainosmiestä tule uskoa. Se on harhainen. Valehtelee. Luulee vielä puhuvansa totta. Titta Minkkinen KIRJOITTAJA TOIVOO JOULUPUKILTA KOVIA JA LOISTAVIA PAKETTEJA

24 Aviisi 5.12.2013

Keikat

Itsenäisyyspäivän räjäytystyöt

K

SAMI SÄNPÄKKILÄ

lubin itsenäisyyspäivän juhlat tarjoavat oivan vaihtoehdon Linnan juhlien tympeälle pönötykselle muutaman sadan metrin päässä Tampere-talolta. Itsenäistä Suomea juhlistavat estotonta suitsutusta uudella II-levyllään kerännyt Risto ja jytärockin lähettiläät Räjäyttäjät. Kummatkin yhtyeen tunnetaan huikeina livebändeinä. Aamulehden Valo-liitteessä Soundin päätoimittaja Mikko Meriläinen kerkesi jo nostaa Riston tulevaksi eksentriseksi kansallisaarteeksemme. RISTO JA RÄJÄYTTÄJÄT KLUBIN ITSENÄISYYSPÄIVÄBILEET PERJANTAI 6. JOULUKUUTA, 10 € KELLO 22 ALKAEN

Uuden levyn myötä Ristokin on palasina.

Joose Keskitalo palaa takaisin alkuun

E

nsi vuoden alussa tulee kuluneeksi kymmenen vuotta siitä, kun Joose Keskitalo julkaisi debyyttialbuminsa Luoja auta. Merkkipäivän kunniaksi Keskitalo heittää kiertueen, jolla hän esittää levyn kappaleita. Rujot ja hartaat laulut sopivat synkimpään vuoden aikaan mainiosti. Tampereella Keskitalo esiintyy Telakalla keskiviikkona 11. joulukuuta. Nähtäväksi jää, onko Keskitalolla keikoilla mukanaan myrkkyruiskusäiliöön rakennettu kitara, jonka kanssa hän kymmenen vuotta sitten esiintyi. JOOSE KESKITALO RAVINTOLA TELAKKA KESKIVIIKKO 11. JOULUKUUTA, 8 €

Joose Keskitalo on julkaissut kymmenen vuoden aikana yhteensä kuusi albumia.

Pistepirkot Vastavirralla

V

uonna 1980 Utajärvellä perustettu bluesista ja garagerockista vaikutteita ottava suomalaisen lofi-vaihtoehtorockin legenda 22-Pistepirkko esiintyy Pispalassa Vastavirtaklubilla lauantaina 14. joulukuuta. Pistepirkkojen kanssa lavalla nähdään Slim Bean sekä hämmentävä lelunoiseartisti Grateful Dad.

22-Pistepirkko on ehtinyt 23 vuoden ikään.

GRATEFUL DAD, SLIM BEAN JA 22-PISTEPIRKKO VASTAVIRTA-KLUBI LAUANTAI 14. JOULUKUUTA, 12 €

Varjojuhlien jatkopelit Pispalassa

L

innan juhlien varjojuhla Kiakkovierasjuhlien jatkoilla Vastavirralla esiintyvät muun muassa digitaali-hardcorea veivaava Rainbowlicker, akustinen punk-yhtye Flags of Unity ja nouseva hiphopartisti Toinen Kadunpoika. THE ESCAPIST, RAINBOWLICKER, FLAGS OF UNITY, TOINEN KADUNPOIKA, NIKO INKILÄINEN VASTAVIRTA-KLUBI PERJANTAI 6. JOULUKUUTA 5 €


KOONNUT: SAMULI HUTTUNEN

Muuta RAMI HANAFI

Rami Hanafin kuvat muodostavat myös henkilökohtaisen muistion ja dokumentin tien päällä vietetystä ajasta.

Lumilautailun toinen puoli valokuvissa

G

alleria Rajatilan näyttelyssä on esillä Rami Hanafin valokuvanäyttely vie lumilautailun maailmaan laskijan näkökulmasta. Hanafin Another Story -näyttely päästää katsojat näyttävien laskukuvien lisäksi kulissien taakse. Samalla teokset kertovat nuoruudesta, vapaudesta ja hetkessä elämisestä. Tampereella opiskellut Hanafi vaikuttaa nykyisin myös valokuvaajakollektiivi 11:ssa, jolta ilmestyy Kaskas Median kanssa 7. joulukuuta digitaalisen kuvajournalistisen julkaisun nimeltä Kriisi? Palkittu valokuvaaja Rami Hanafi on jo useita vuosia elänyt kiertue-elämää vuorelta toiselle seuraten 24/7 unelmaansa eläviä lautailijoita. Näyttelyn teoksia on kuvattu lautailun maailmankiertueilla esimerkiksi Alaskassa, Japanissa, Uudessa-Seelannissa,

Norjassa ja Kaliforniassa. Kuvien kohteina ovat mm. kansainvälisesti tunnetut laskijat Antti Autti, Scotty Lago, Mike Basich ja Miikka Hast. Olga Palomäen näyttely Parallel Landscapes tutkii teknologisoituneen maailman kollektiivista ongelmaa melusaastetta, liikenteen melusta ja sähköisistä ja koneellisista äänistä koostuvaa taustahälyä. Näyttely koostuu Manipulated (Sounds For Headphones) -ääniteoskokonaisuudesta ja sitä kuvittavista videoteoksista, äänten taltioimispaikoissa kuvatun materiaalin ympärille rakennetusta videoteoksesta Parallel Landscape ja stopmotion-animaatiosta Shadow Sculpture. RAMI HANAFI: ANOTHER STORY OLGA PALOMÄKI: PARALLEL LANDSCAPES GALLERIA RAJATILA, 5.–23.12.

Joulumarkkinoilla

T

ampereelta löytyy joulumarkkinoita joka lähtöön. Jos Keskustorilla 5.–23. joulukuuta töröttävä Joulutori alkaa tympiä, vanhan ajan kiireetöntä joulutunnelmaa on tarjolla Annikinkadun puutalokorttelin lyhdyin valaistulla sisäpihalla (Annikinkatu 2) lauantaina 14. joulukuuta kello 11–16. Ikuisen Gallerian (Finlaysoninkuja 3) joulumyyjäisissä on myynnissä Tamkin taiteen ja viestinnän opiskelijoiden taidetuotteita sekä -teoksia 5. ja 7.–8. joulukuuta. Tampereen Designtorin

joulumyyjäisissä Tullikamarin Pakkahuoneella ja Klubilla 7.–8. joulukuuta kello 11– 17 on mukana 65 suomalaista suunnittelijaa ja muotoilualan yritystä. Mukana on myös tanssia, taidetta ja työpajoja. Telakan perinteinen joulubasaari pidetään tiistaina 10. joulukuuta kello 12–20. Mukana on 35 käsityöläismyyjää kahdessa kerroksessa. Lapsille Tullikamarin aukiolla on tarjolla poniratsastusta ja joulutunnelmaa luomassa on myös Pökö-lammas Reipin kotieläinpihalta.

Iloiten kohti joulua Gaude! -konsertissa Tampereen yliopiston laulajien Gaude! Iloiten kohti joulua -konsertit ovat torstaina 12. joulukuuta Viinikan kirkossa ja lauantaina 14. joulukuuta Pirkkalan kirkossa. Konsertissa nautitaan lämpöisistä ja iloisista joulun ajan tunnelmista pimeimmän kaamoksen keskellä. Ohjelmisto koostuu latinankielisistä, kotimaisista ja muualla Euroopassa sävelletyistä lauluista. Konsertti alkaa latinankielisten teosten parissa, joita laulaen ja kuunnellen ihmiset ovat jo vuosisatoja ennen meitä hiljentyneet joulun mysteerin äärelle. Konsertin keskiosassa kuullaan valikoima joululauluja eri puolilta Eurooppaa. Kotimaisen joulumusiikin osuuden avaa rakastettu Arkihuolesi kaikki heitä. Illan päätöksenä kuullaan viisi Sibeliuksen teosta. Tampereen yliopiston laulajat on vuonna 1964 perustettu opiskelijasekakuoro. Kuoro koostuu pääasiassa Tampereen yliopiston opiskelijoista. Joulukonsertin johtaa Päivi Liimola, joka on toiminut kuoron taiteellisena johtajana vuodesta 2010. GAUDE! ILOITEN KOHTI JOULUA -KONSERTTI 12.12.2013 VIINIKAN KIRKKO KLO 19 (KÄSIOHJELMA 15/8 €) 14.12.2013 PIRKKALAN KIRKKO KLO 18 (KÄSIOHJELMA 10/5 €).

TheFutureisin theEast! MASTER’SDEGREEPROGRAMMEINASIANSTUDIES Apply now! Application period 2.12.2013-28.2.2014 Thisprogrammewill add area expertiseon thesocieties,cultures, history and politicsofChina,Japan and Korea toyour disciplinary education.Thesesub jectsaredesigned tohelp you enterrelevant professions,whetherin thepub licorprivatesphere,in a glob alized world whereEastAsia isclearly oneofitsmostdynamicregions. Requirementsand further information:http://www.utu.fi/ceas Apply via theUniversity Admissionsweb site:http://www.uaf.fi TURUNYLIOPISTO•UNIVERSITY OFTURKU FI-20014 T urun yliopisto,Finland •www.utu.fi Puhelin +358 02333 51

Ylioppilaslehti Aviisi toivottaa lukijoilleen ja yhteistyökumppaneilleen HYVÄÄ JOULUA JA ONNELLISTA UUTTA VUOTTA!

Näytelmä pohtii pätkätöitä Legioonateatterin syn humoristisessa

T urun yl i o pi s t oo n maai l manl uo kan mo ni al ai ne n t ut ki mus yl i o pi s t o ,j o ka t arj o aa h aas t e e l l i s i at yö t e h t ävi äj a ai nut l aat ui s e n näkö al apai kan s uo mal ai s e e nj a kans ai nväl i s e e nt i e de -j a ko ul ut us maai l maan.

syk-

työpajanäytelmässä Pekka ja Pätkätyö pääoman vankeina käsitellään suomalaista työtä, sen tekemistä ennen ja nyt. Näytelmässä etsitään vastausta kysymyksiin, minkä takia ihminen tekee työtä ja onko pätkätyö todellakin väylä nuorten työelämään. PEKKA JA PÄTKÄTYÖ PÄÄOMAN VANKEINA ESITYKSET 4.–19. JOULUKUUTA LEGIOONATEATTERI LIPUT: 5/12 EUROA LEGIOONATEATTERI.FI

TYKKÄÄ AVIISISTA. EDES FACEBOOKISSA. FACEBOOK.COM/AVIISI Aviisi 5.12.2013

25


|

Asioiden oikea laita

Kolumni

Rillata vai eikö rillata?

J

ärkyttäviä uutisia. Ei se, että Suomen tasavallan 96-vuotisjuhlat järjestetään Tampereella, vaan se, että tällä kertaa ei nähdä frakkeja, tanssia eikä edes boolia. Onko valtakunnassa kaikki okei? Kun vanhat tavat kuolevat, toiset heräävät henkiin. Kiakkovierasjuhlat jatkavat vuonna 2003 kuopattua ja vuonna 2006 vähäyleisöisellä comeback-kiertueella jatkanutta Kuokkavieras-perinnettä, vetelemällä “lämäreitä suaraa porvareitte naamatauluihi”. Vuonna 2004 Nuorisotutkimuskeskuksen julkaisemassa Kuokkavieraat ja radikaali kansalaistoiminta -muistiossa protestin määriteltiin kohdistuvan “eliittiin, joka on toteuttanut yhteiskunnallista eriarvoisuutta kasvattanutta politiikkaa” ja kumpuavan “pätkätyö-Suomen uhatussa, turvattomassa, heikossa ja vaaranalaisessa asemassa olevien väestöryhmien elämäntilanteesta ja kokemuksesta”. Kymmenen vuotta myöhemmin tämä kaikki kuulostaa kumman tutulta. Ei liene sattumaa, että herran vuonna 2013 rakennesopeutusten ja epävarmuuden Suomessa, jossa tuloerot ovat suuremmat kuin koskaan, protestoidaan.

” Lama-Suomi saa lamajuhlansa.” Joka vuosi Itsenäisyyspäivän vastaanottoa seuraa television välityksellä yli kaksi miljoonaa suomalaista, joille punkkarit ovat mediaspektaakkeli. Kuokkavieraat esitettiin huligaanijoukkona, joka vihasi itsenäisyyttä, veteraaneja ja kuutteja, vaikka todellisuudessa Linnan edessä protestoi joukko hyvin erilaisista ihmisiä eri päämääristä ja syistä. Kyse ei ole rapian 200 000 euron laskusta vaan tasa-arvoisesta Suomesta. Mielestäni on kuvaavaa, kuinka Suomen pieni eliitti kera b-luokan julkkisten verkostoituu cocktail-kutsuilla, kansan nauttiessa sirkushuveista. Prime time -viihdettä parhaimmillaan. Lama-Suomi saa lamajuhlansa. Kiakkovierasjuhlat ei kerro suomalaisesta radikalisoitumisesta vaan siitä, että valtakunnassa ei ole kaikki okei. Kiakkovierasjuhlat heijastavat laajempia sosiaalisia ongelmia ja pahoinvointia Suomi AB:ssa. Näitä ongelmia ei pidä kiistää, koska aina voi pelata lätkää. Eriarvoistavaa politiikkaa vastaan on aina syytä protestoida ja osallistumalla jokainen voi tehdä protestista näköisensä. Pormestari Anna-Kaisa Ikosen sanoin: ”Toivotetaan kaikki tervetulleiksi Suomen Tampereelle ja onnitellaan Suomea ennennäkemättömällä tavalla”. Taneli Hämäläinen KIRJOITTAJA ON KAHDEKSANNEN VUODEN OPISKELIJA JA KUSTANNUSNEUTRAALI KÖYHÄ

26 Aviisi 5.12.2013

UtaLooks Tällä palstalla bongataan kampuksen tyyliniekat

Vaarimuotia elokuvista ja kirppu­ toreilta Antti Kiviranta 25, etnologia Jyväskylän yliopisto

Kuvaile tyyliäsi.

Retro. Pyrin hankkimaan kaiken kirppareilta. Mistä ammennat inspiraatiota tyyliisi?

Vanhoista elokuvista ja valokuvista. Se, mihin kiinnitän huomiota kirpputorilla, tulee pitkälti elokuvista. Kirppareilta pyrin löytämään erityisesti hyvänlaatuisia puvuntakkeja ja muuta vaarimuotia. Kuinka paljon käytät kuukaudessa rahaa vaatteisiin?

En kovin paljoa, noin kympin. Mikä on lempivärisi ja näkyykö se pukeutumisessasi?

Punainen. Yleensä näkyy, mutta viime aikoina olen myös käyttänyt sinisen sävyjä. Harmaa, sininen ja ruskea ovat klassisia miesmuodin värejä, joita olen ruvennut yhdistelemään. Esimerkiksi punasävyinen kravatti tai kauluspaita ovat hauskoja yksityiskohtia. Riikka Kämppi, teksti ja kuva

Nokan kopautus

Risteilylle vai edariin?

E

dustajisto päätti äskettäin, miten jäsenistön rahat vuonna 2014 käytetään. Paikalle on vaivautunut juuri ja juuri yli puolet edustajistosta. Kokous oli vuoden tärkeimpiä ja hädin tuskin päätösvaltainen. Boomareilla oli kuulemma risteily, muillakin ryhmillä toki päteviä syitä. Aviisin uuden päätoimittajan valinneessa kokouksessa oli paikalla 25 edaattoria. Ei kiinnostanut sekään. Haluaa-

ko edustajisto antaa revittelyn mahdollisuuden Tamyn legitimiteetin kyseenalaistaneille nihilisteille ja miesorjille? Alli vaatii tilastoja edaattorien läsnäoloista. Talousarvio ei edaria isommin keskusteluttanut. Ainoana muutosesityksiä peliin toi Viva. Isoin keskustelu syntyi Vivan esittämästä lisärahasta Aviisin verkkosivujen uusimiseen. Oli huvittavaa, kun vivalaiset puolustivat esitystään ja vi-

valainen hallituksen puheenjohtaja hallituksen esitystä. Tilanne, jossa Viva on ollut samaan aikaan hallituksessa ja oppositiossa, on toistunut tänä vuonna eri keskusteluissa. Oppositio-Viva voitti tällä kertaa jokaisen äänestyksen. Eikö Viva ei saa ajettua haluamaansa politiikkaa hallituslaistensa kautta? Alli Nokka

ALLI NOKKA KIUKUTTELEE EDUSTAJISTON KULISSEISSA


www.yo - talo.c om K au ppakatu 10

aviisi.fi/palaute | facebook.com/aviisi RIIKKA KÄMPPI, TEKSTI & KUVAT

Haluanpa sanoa

Ihan naamat

Onko opiskelija­ kulttuuri liian alkoholipainotteista?

Sanna Stenberg, 20, suomen kieli Ei oikeastaan. Bileisiin ei ole pakko mennä, jos ei halua, eikä niissä tarvitse juoda alkoholia. Opiskelijat joisivat muutenkin alkoholia, joten on parempi, että on yhteisiä bileitä.

Elina Uusitalo, 24 kirjallisuustiede

”Y Karolina Rells, 21, politiikka En itse juo alkoholia ollenkaan. Ongelma ei ole siinä, että alkoholia käytetään, vaan siinä, miten sitä käytetään. Toivoisin, että ihmiset osaisivat juoda sopivasti.

liopisto voisi huomioida perheelliset opiskelijat paremmin. Täällä voisi olla esimerkiksi enemmän lastenhoitotiloja. Itselläni on vuoden ja seitsemän kuukauden ikäinen lapsi. Unelmatilanne olisi, jos yliopisto voisi tarjota perhekerhoa vastaavaa toimintaa tai osa-aikaista päivähoitoa. Yliopistolla on ihmisiä, jotka ovat vertaistilanteessa ja heidän kanssaan olisi mukava jakaa kokemuksia. Moni asia on kuitenkin kunnossa. Esimerkiksi rattaiden kanssa on helppo liikkua.”

To 5.12.

Ovet klo 20, show klo 21, 12 e/11,50 e (ennakko Tiketti).

Pe 6.12. Mokoma: *** and *** and rock

and *** 2013 -kiertue

Ovet klo 22, show klo 23.30, 18 e/16 e*.

La 7.12.

Luureissa juuri nyt Shan Luolin, 24, informaatiotutkimus ja interaktiivinen media Alkoholin käyttö on yksilön oma valinta. En näe, miksei opiskelija voi olla käyttämättä alkoholia opiskelijatapahtumissa, vaikka muut käyttävät.

Patrik Kivinen, 19, suomen kieli Ne, jotka eivät käytä alkoholia, saattavat jäädä ulkopuolelle ja tuntea, että on pakko juoda. Suuri osa opiskelijatapahtumista on alkoholillisia.

Pirkanmaan Seta: LEIMARIT Klo 22–04, 5 e/3 e, ei VIP!

Ke 11.12. TripleSevenClub:

Nolla ja Prokaryote

Ovet klo 20, show klo 21, 8 e.

Hannu Tynkkynen, 23 englanti Biisi: Beautiful Death Artisti: Wintersun Albumi: Wintersun Vuosi: 2004

”K

Bob Malmström, Bludger (UK), Bloodred Hourglass

Pe 13.12. Lauri Tähkä

Ovet klo 22, show klo 23.30, 20 e/18 e*.

La 14.12. Naurunpaikka Stand up -klubi

uuntelen yleensä metallia ja progressiivista rockia. Jonkin verran kuuntelen myös klassista. Lempiyhtyeitäni ovat suomalaisen Wintersunin lisäksi Dream Theater ja Symphony X. Parhaiten pimeään alkutalveen sopii iloinen musiikki. Jos täytyy valita yksi musiikkityyli, jota en oikein voi henkilökohtaisesti sietää, sanon rap-musiikki.”

Riku Sottinen, Riku Suokas. Ovet klo 18, show klo 19, 12 e*.

La 14.12. Stunts, Blunts & Hiphop: Live Kube + Aito Mäkki, Juju + Jam-A-Holics DJ’s. Klo 22–04, 7 e ennakko (Union Five Tampere) ja ovelta 9 e.

Pe 20.12. Jonna Tervomaa

Ovet klo 22, show klo 23.30, 14 e/12 e*.

La 21.12. HYBRID MINDS

(album release party) 10 e/7 e, ei VIP!

To 26.12. Tapaninpäivän Bigpop

Dj:t Sami & Riku Klo 21–04, 5 e.

La 28.12. Harder Than Steel:

Leather Rebels, Solitaire, Mausoleum Gate, Lord Fist

Ovet klo 21, show klo 22, 10 e/8 e (ennakko Swamp Music).

Ti 31.12. FUTURE BASS NEW YEAR w/ XILENT! 14 e/10 e (ennakko Tiketti).

Hanna-Mari Ristimäki, 20, suomen kieli Ehkä vähäsen. Yliopisto järjestää muitakin tapahtumia, mutta eniten opiskelijat tutustuvat tapahtumissa, joissa alkoholi on osallisena.

Liput ennakk oon: Yo-talo n lippuk auppa www.y o-talo. com ja TYKKÄÄ AVIISISTA. EDES FACEBOOKISSA. FACEBOOK.COM/AVIISI Aviisi 5.12.2013 *

27


| Ylioppilaskunta YLIOPPILASKUNTA Tamyn toimistot palvelevat: yleistoimisto ma-pe 9–11 ja 12–16 (Pienteollisuustalon 2.krs.) Tampereen yliopiston ylioppilaskunta, Yliopistonkatu 60A 33100 Tampere Yleistoimisto / Tuire Jalaskoski 044 3610 210 Lea Kontoniemi 044 3610 212

Sihteerit

Mika Parkkari, pääsihteeri, 050 3612 854 Varpu Jutila, kv-sihteeri, 050 3612 849 Virve Valtonen, järjestösihteeri, 050 3612 454 Olga Haapa-aho, sopo-sihteeri, 050 3612 846

Pääsihteerin terveiset TAMYN PÄÄSIHTEERI KERTOO, MISSÄ MENNÄÄN

Tulin, näin, voit… onnistuinko?

K

un 2012 keväällä tulin valituksi Tamyn pääsihteerin äitiysloman sijaiseksi, ei minulla ollut kuin häilyvä käsitys siitä, mitä työ tulisi pitämään sisällään. Vuoden 2012 kesällä oli jo selvää, että syksyn aikana tultaisiin tekemään vaikeita ratkaisuja toiminnan kehittämiseksi. Päädyin mukaan prosessiin, jossa tehtiin osakeyhtiökauppaa ja muutettiin ylioppilaskunnan toimistoa. Muutto aiheutti välillisesti myös vaikeita henkilöstöratkaisuja. Tein työtä, jossa painolastina olivat useiden vuosien kerrostuneet ongelmat ja kymmenien vuosien historiallinen perinne. Kerrostuneet ongelmat tulivat organisaatiosta, jossa avoimuuden ilmapiiri ei ollut mielestäni hallitseva. Historiallinen perinne taas ylioppilastalosta, josta nyt oltiin muuttamassa, mikä ei ollut mitenkään aukottomasti kannatettu ajatus ylioppilaskunnan päätöksenteossa. Siivosin ylioppilaskunnan komeroita niin kirjaimellisesti kuin kuvaannollisesti. Tehtävä ei monesti ole ollut kovinkaan kiitollinen. Olen pyrkinyt avaamaan ylioppilaskuntaa ulospäin, tuulettamaan organisaation sisäisiä rakenteita ja kannustamaan avoimeen toimintaan. Organisaatiorakenne uudistettiin kahden toimiston mallista luopumalla ja pääsihteerin tehtävänkuvaa suoraviivaistettiin ja kevennettiin. Muutto, uusien toimitilojen haltuunotto, remontti, kalustaminen, työkoneiden uusiminen, uuden työehtosopimuksen käyttöönotto, hallinto-ohjeen uudistaminen sekä lukematon määrä kaikkea juoksevaa hallintoa ja päivittäistä tekemistä – check! Paljon on myös rapaa roiskunut, eikä virheiltä koskaan voi välttyä. Todellisen onnistumisen puntaroivat jälkipolvet. Tie on vienyt pääneuvottelijana myös kaksiin SYL:n hallitusneuvotteluihin, joissa Tamyn Niina Jurva ja Jari Järvenpää tulivat valituksi. Nämä ovat olleet pääsihteerinä välillä hyvinkin yksinäiseltä tuntuneen matkan hienoimpia hetkiä. Hienoimpia hetkiä oli myös vastaanottaa Tamyn ansiomerkki oman kotiylioppilaskuntani Lapin yliopiston ylioppilaskunnan ansiomerkin kumppaniksi. Tällaisten huomionosoitusten arvo on suuri aktiiville, joka puurtaa ylioppilasyhteisön hyväksi. Olen yrittänyt kannustaa uuteen Tamy-henkeen, jossa tehdään yhdessä ja johtajuus on jaettua. Tamyn on edelleen työskenneltävä tiiviissä yhteistyössä sidosryhmiensä kanssa. Vain näin Tamy vankistaa omaa asemaansa vaikuttajana yhteiskunnallisen keskustelussa. Kiitän luottamuksesta tähän toimeen ja osaltani kaikkia Tamyn ystäviä, työntekijöitä, hallituksia ja lukemattomia muita näistä kahdesta vuodesta, sillä ilman teitä ei Tamya olisi. Mika Parkkari Tamyn pääsihteeri

28 Aviisi 5.12.2013

Joachim Kratochvil, kopo-sihteeri, 050 3612 847 Ann-Marie Norrgrann, suunnittelija, 045 7750 55 80 Jukka-Sakari Springare, suhdetoiminta, 044 3610 204

Häirintäyhdyshenkilöt

Olga Haapa-aho ja Joachim Kratochvil

Ainejärjestöissä Palstalla esitellään Tampereen

Monroessa katsotaan Elokuvakerho Monroessa elokuvat näytetään perinteiseltä filmiltä RIIKKA KÄMPPI TEKSTI & KUVA

P

irkanmaan Elokuvakeskuksen elokuvateatteri Niagarassa on alkamassa elokuva Steam of Life (Miesten vuoro). Näytöksen järjestää opiskelijavetoinen Elokuvakerho Monroe, joka on toiminut vuodesta 1968. Puheenjohtaja, kirjallisuuden opiskelija Lauri Tapaninen on ollut kerhon toiminnassa mukana muutaman vuoden. ”Aloitin käymällä Leffavisassa. Elokuvakerhon toiminta vaikutti sen verran mukavalta, että aloin käydä säännöllisesti myös muissa tapahtumissa. Olen aina harrastanut elokuvia”, Tapaninen kertoo. 1970-luvulla elokuvakerhotoiminta oli Tampereella merkittävää. Kotiteattereiden sijaan useimmissa perheissä oli vain televisio. ”Elokuvakerhoja tarvittiin valtavirrasta poikkeavien elokuvien esittämiseen. Tämä henki elää kerhossa edel-

leen: haluamme tarjota jotakin vaihtoehtoista.” Myös TAMK:n Elokuvan ja television koulutusohjelmasta valmistunut medianomi Salla Lehtikangas päätyi mukaan Monroen toimintaan Leffavisan kautta. ”Parasta toiminnassa on onnistuneen näytöksen järjestäminen itselle tärkeästä elokuvasta ja näin Tampereen kulttuurisen rikkauden ylläpitäminen. On ollut hienoa tutustua yliopisto-opiskelijoihin, sillä elokuvaopiskelijana olen tottunut ehkä tietynlaiseen tapaan keskustella aiheesta”, Lehtikangas toteaa.

Elokuvakerho Monroe Ikä: 45 vuotta Tapahtumia: Elokuvanäytökset, Leffavisat joka keskiviikko kello 18:30 Ravintola Artturissa (joulutauko tammikuuhun asti), ekskursiot, leffaillat. Kenelle: Kaikille elokuvasta kiinnostuneille. Lisätietoa: filmiliekki.blogspot. com ja www.facebook.com/ Elokuvakerho

Tapanisen mukaan elokuva-

kerho pystyy näyttämään elokuvia monipuolisesti. ”Kaipaamme uutta verta, joten tervetuloa rohkeasti mukaan. Alkuvuoteen on suunnitteilla uusien ilta, jolloin ohjelmassa on toimintaan tutustumista ja tietoa esimerkiksi elokuvan näyttämisen oikeuksista.”

”Kaipaamme uutta verta, joten tervetuloa rohkeasti mukaan.”

Tapahtuu nyt! jarjestosihteeri@tamy.fi Tamyssa:

Tamyn toimistot ovat suljettuna 14.12.2013–6.1.2014 Tamyn toimisto sulkee oven-

sa joululoman ajaksi perjantaina 13.12. kello 14 ja avaa ne jälleen loppiaisen jälkeen 7.1.2014 kello 9. Tamy toivottaa kaikille ihanaista ja tapahtumarikasta joulua ja uutta vuotta 2014!

Itsenäisyyspäivän soihtukulkue Perjantai 6.12. kello 13 Päätalon edestä (Kalevantie 4)

na perinteisen itsenäisyyspäivän soihtukulkueen 6. joulukuuta kello 13.00. Kulkue lähtee liikkeelle yliopiston päärakennuksen edestä (Kalevantie 4) ja kiertää valaisemassa joulukuista maisemaa. Kulkue päättyy Keskustorille, jossa on kaupungin järjestämää ohjelmaa. Pukukoodina kulkueeseen on tumma asu sekä ylioppilas- tai teekkarilakki. Tulethan paikalle ajoissa. Tehdään tästä hienompaakin hienompi kulkue, onhan Tampereen itsenäisyyspäivä tänä vuonna vähän erikoisempi Linnan juhlineen kaikkineen. Lue lisää Tamyn sivuilta:

yliopiston ylioppilaskunta jär- www.tamy.fi jestää yhteistyössä TampeOsallistu myös Facebooreen yliopiston ylioppilas- kissa: www.facebook.com/ kunnan kanssa tänäkin vuon- events/202005343316878

Tampereen

teknillisen

Järjestöissä: Sata minuuttia Tšehovia La-ke 7.12.–18.12. Tukkateatteri, Tammelan puistokatu 29 Tukkateatteri tuo lavalle vä-

hemmän tunnettua Anton Tšehovia viiden esityksen verran. Sata minuuttia Tšehovia -teeman alla nähdään viisi novelleista dramatisoitua pienoisnäytelmää, jotka ovat Kauhea yö, Hengitysharjoituksia (alkuperäisnovelli Paha poika), Kumma kuvastin, Vedonlyönti ja Mitä pahaa voisi tapahtua? (alkuperäisnovelli Samppanja). Esitykset la 7.12. (ensi-ilta), ti 10.12., pe 13.12., la 14.12. ja ke 18.12. Kaikki esitykset klo 19.00. Esitykset Tukkateatteri, Tammelan puistokatu 29. Opiskelijaliput 9 €. Lisätietoja www.tukkateatteri.fi


facebook.com/tampereen.yliopiston.ylioppilaskunta Hallitus

Jari Järvenpää, puheenjohtaja 050 3612 845 Ville Heinonen, 045 7750 5213 Anni Granat, 045 7750 5210

Julia Johansson, 045 7750 5215 Lauri Koponen, 045 7750 5214 Veikko Mäkelä, 045 7750 5212 Sanni Pietilä, 045 7750 5211 Anne Soinsaari 044 3610 213

yliopiston aine- ja harrastejärjestöjen toimintaa

erilaista elokuvaa

Palvelut

Lakineuvonta, www.tamy.fi/neuvonta Tamyn nettisivut:

www.tamy.fi

Aviisin yhteystiedot löydät sivulta 3.

Kulmahuone KIRJOITTAJA ON TAMYN HALLITUKSEN VIESTINTÄVASTAAVA

Perustuloa ja pettymyksiä

V

iime viikon hyvät uutiset: valtakunnallinen ylioppilasliike osoitti Espoossa pidetyssä Suomen ylioppilaskuntien liitto SYL:in liittokokouksessa kykenevänsä ajamaan laajoja yhteiskunnallisia uudistuksia lähtemällä kannattamaan perustuloa. Yhdenvertainen ja ihmisarvoisen toimeentulon takaava perustulo on nyt virallisesti koko ylioppilasliikkeen yhteinen tavoite. Oma ylioppilaskuntamme Tamy on linjannut perustulon puolesta jo vuonna 2008, mutta koko ylioppilasliikkeen tasolla askel perustulon suuntaan on periaatteellisesti merkittävä. Vielä pari vuotta sitten perustulokeskustelu nähtiin liikkeen sisällä lähinnä utopistisena haihatteluna ja sanaa perustulo arasteltiin sanoa ääneen. Ylioppilaiden kelkka on tehnyt lyhyessä ajassa suuren ja tarpeellisen käännöksen, mikä johtunee ainakin osittain räikeistä häviöistä opintotukirintamalla. Toki myös nykyisen sosiaaliturvajärjestelmän järkyttävät ongelmat tunnustetaan jo laajasti ääneen. Perustulo nähdään nyt todellisena mahdollisuutena järjestelmän remontoinnissa. Siis perustuloa perkele, vihdoinkin! Viime viikon huonot uutiset: valtakunnallinen ylioppilaslii-

Tällä hetkellä kaikki Suomen elokuvateatterit ovat digitalisoituja. Elokuvakerhossa pystytään kuitenkin näyttämään vanhoja elokuvia myös filmiltä. Puheenjohtaja Lauri Tapanisen mukaan filmiltä esittäminen vaatii vaivannäköä mutta tuo nostalgiaa.

Boomareiden Olutseuran Syyskokous ja ISOjoulu Keskiviikko 11.12. kello 18

lut. Tarjolla muun muassa BOSAn Panokoulussa tehty Russian Imperial Stout, JouluMörkö sekä toki Saimaan Juomatehtaan tuotteita. Lisäksi piKymppikerho-kattosauna, detään nälkää kaukana muilla Rautatienkatu 21 B tarjoiluilla, joten tänne voi tulOn se aika vuodesta, kun pääs- la ihan syömäänkin. tetään koirat irti ja pidetään Lue lisää ja kokouksen esitysBOSA ry:n vuoden syyskoko- lista: www.bosa.fi/kalenteri/ us, jossa valitaan muun mu- isojoulu-syyskokous-2013/ assa uudet touhuajat. Paikalla valitaan sääntöjen mukaises- Kieli ja uskonto -keskustelu ti uusi hallitus tekemään uutta Lauantai 14.12. kello 14 legendaa. Jos sinulla on kiinPäätalon luentosali A3 nostusta olla mukana rennossa porukassa gastroilemassa Nykysuomen seura ry ja Koja tekemässä opiskelijakivaa, pula ry järjestävät 14.12. päätämä on sinulle. Kokous pyri- talon luentosalissa A3 alkutään aloittamaan klo 18:30, jo- talven keskusteluiltapäivän ten silloin paikalle. aiheesta Kieli ja uskonto. KesRentoon illanvieton meinin- kustelijoina on joukko tunkiin hyvillä ja ilmaisilla tarjoi- nettuja ajattelijoita: Turun luilla varustettuna tarjoamme yliopiston yleisen kielitieteen hyvät pikkujouluiset ISOjou- professori emeritus Esa Itko-

nen, kirjailija, kääntäjä ja filosofi Torsti Lehtinen, kirjailija ja esseisti Antti Nylén ja ohjaaja ja teologian maisteri Miira Sippola. Keskustelua johtaa Helsingin yliopiston suomalais-ugrilaisen kielentutkimuksen professori Janne Saarikivi. Ohjelma alkaa kello 14, tilaisuus on maksuton ja avoin kaikille kiinnostuneille. Lisätietoja: www.facebook. com/events/707021142642757/

Trip to Stockholm Monday 16.12 Join ISOT on a little pre-Christmas adventure across the sea all the way to Stockholm! Details about the trip, tour, prices, signup, etc. can be found here: www.facebook.com/ events/1423332967884340/

ke osoitti samaisessa liittokokouksessaan, ettei korkeakoulutus missään nimessä takaa kykyä ajatella solidaarisesti muiden kuin akateemisesti koulutetun kansanosan etua. Eläkepoliittisissa kysymyksissä maamme akateemisilla keihäänkärjillä ei nimittäin ollut muna(sarja)a asettua duunarin asemaan. Liittokokous äänesti nurin HYY:n esittämän ja esimerkiksi Tamyn laajasti kannattaman työllisyyslinjapaperin muutosesityksen, jossa vaadittiin huomioimaan eläkepoliittisissa ratkaisuissa erot eri ammattiryhmien välillä. Voittaneessa kannassa tyydytään ainoastaan toteamaan, että eläkeikä on mekaanisesti sidottava elinajanodotteen indeksiin – viis siitä, että duunarimies elää keskimäärin 13,5 ja -nainenkin 6,8 vuotta lyhemmän ajan kuin akateeminen verrokkinsa. Kukaan ei myöskään jaksa raskaissa ja fyysistä panostusta vaativissa tehtävissä pidempään ainoastaan siksi, että sitä paperilla vaaditaan. Ihmisen rajat tulevat fyysisiä ponnisteluja vaativissa tehtävissä vastaan yhtä nopeasti kuin tähänkin asti, ellei työhyvinvointiin aleta panostaa nykyistä merkittävästi enemmän. Tämä kokonaisuus ei ylioppilasliikkeen kollektiiviseen kaaliin mahtunut. Todella noloa. Politiikka pitää tunnetusti sisällään sekä voittoja että pettymyksiä. Perustulon puoltaminen antaa toivoa, eikä kaikkea voi saada yhdessä liittokokouksessa. Toivottavasti keihäänkärjet saapuvat ensi vuoden liittariin silti keskimäärin solidaarisempina ja jälleen hitusen terävämpinä kuin tänä vuonna. Anni Granat

TYKKÄÄ AVIISISTA. EDES FACEBOOKISSA. FACEBOOK.COM/AVIISI Aviisi 5.12.2013

29


|

Viiden euron kokkikoulu

3 x helposti ja nopeasti Toasteihin löytyy helposti aineksia kotoa, ja pannari paistuu itsestään uunissa.

Säästä! Pannukakusta saat syötyä monet välipalat tai ruokittua monet suut.

ANNABELLA KIVINIEMI TEKSTI & KUVAT

J

oulua edeltävät viikot ovat kiireisiä. Ainakin opiskeluhommia voi olla kasaantunut, ja kuuluisa loppurutistus pitäisi jaksaa tehdä. Kiireen keskellä ei välttämättä ehdi kokkauspuuhiin pitkäksi aikaa, joten on hyvä opetella tekemään nopeita ja simppeleitä välipaloja, joilla saa vatsan äkkiä täyteen. Uunissa valmistuvat ruuat ovat käteviä, koska silloin riittää, että pistää ajastimen hälyttämään. Rapeat toastit ovat helppoja tehdä ja maukkaita syötäviä niin aamiaiseksi, välipalaksi kuin iltapalaksikin. Pannarista saa helposti ruokaisan version, kun heittelee taikinaan suosikkikasvik­ siaan. Kahvinystävät voivat kokeilla uusia makuja kupposeensa. Ripauksella mielikuvitusta tavallinen kahvi muuttuu jälkkäriksi. Samalla se nostaa energiatasot taas kohdalleen.

Rapeat toastit ovat maukkaita niin aamulla kuin illalla. Pannukakussa loistavat rucolan vihreät ja tomaatin punaiset sävyt.

taikinan sekaan. Sekoita kevyesti. Voit raastaa halutessasi juustoa taikinaan mukaan. Kaada taikina leivinpaperin päälle pellille. Asettele kirsikkatomaatit taikinan päälle. Tiputtele pieniä voinökäreitä sikin sokin pinnalle. Laita pannari uuniin. Paista 30–40 minuuttia 200-asteessa. Tarjoile vaikkapa tuoreen salaatin kanssa.

Juustoiset toastit

Vaniljainen kahvi

(neljälle)

12 paahtoleipää pestokastiketta ketsuppia kinkku- tai kalkkunasiivuja cheddarjuustosiivuja pitsa- tai yrttimaustetta

Kupillinen kahvia muuttuu kahvidrinkiksi.

Punavihreä pannari

si kolmioksi sivuviistoon kulmasta kulmaan. Levitä toiselle puoliskolle pestoa ja toiselle ketsuppia. Ripottele niiden päälle vielä maustetta. Laita kolmioiden väliin kinkkusiivu ja cheddarjuustosiivu. Toista sama niin monelle paahtoleivälle, kuin aiot toasteja tehdä. Tässä ohjeessa yhden henkilön annos sisältää kolme pikkutoastia. Paista toasteja noin seitsemän minuuttia 225-asteisessa uunissa.

30 Aviisi 5.12.2013

Juustoiset toastit Paahtoleipäpussi 1,29 € Cheddarjuustosiivuja 1,39 € Pestokastike 1,79 € Kinkkusiivut, mausteet ja ketsuppi löytyivät kotoa. Yhteensä 4,47 euroa, eli yksi annos 1,12 euroa.

4,47 €

(kahdelle)

Punavihreä pannari

2 kuppia kahvia 6 kauhallista vaniljajäätelöä 50 g tummaa suklaata 2 tl hunajaa

Ruukkurucola 1,49 € Rasia kirsikkatomaatteja 0,95 € Maito, jauhot, munat, mausteet ja sipuli löytyivät kotoa. Yhteensä 2,446 euroa, eli yksi annos 0,41 euroa.

2,44 € 

ti maidon sekaan sekoittaen koko ajan. Lisää kananmu- Keitä kaksi isoa kupillista nat. Riko keltuaisen rakenne, kahvia. Sekoita kulhossa kah1 iso punasipuli mutta sekoita enää vain vin sekaan jäätelö ja hukirsikkatomaatteja muutama kerta: naja. Vaniljainen kahvi tuoretta rucolaa niin saat pannaRaasta suklaaVinkki: Taikina: rista kuohkean. ta sekaan. Se- Paketillinen vaniljajäätelöä 2,09 € Tuoreyrtit 6 dl maitoa Anna taikoita tasaisek- Tumma suklaa 0,59 € 3 dl vehnäjauhoja kinan kohosi. Kahvi ja hunaja löytyivät kotoa. säilyvät tuoreina 3 kpl munia ta sillä aikaa, Raasta sukYhteensä jääkaapissa jopa 1 tl suolaa kun valmislaata lasin 2,68 euroa, eli viikon, kun muisripaus sokeria tat kasvikset. pohjalle. Kaayksi annos 1,34 euroa. tat kastella valkopippuria Puolita kirsikda lasiin kahviniitä. yrttisekoitusta katomaatit. Silpseos ja raasta sen Pääruuat (juustoa) pua muutama koupinnalle vielä sukkymmenelle rallinen rucolaa ja pilko laata. ja jälkiruoka kahdelle. Mittaa kulhoon maito. Sekoita sipuli pieniksi paloiksi. RusTodellinen herkkusuu voi jauho ja mausteet keskenään. kista sipulia hieman pannulla. vatkata päälle vielä kerma- TUOTTEET: S-MARKET PENDOLINO Siivilöi tai kaada ne hitaasLisää sipulit ja rucolasilppu vaahdon. JA LIDL, RAUTATIENKATU. TAMPERE. (pelllinen/kuudelle)

Leikkaa paahtoleipä kahdek-

Ainekset

2,68 €  9,59 € 


Aviisissa 1. joulukuuta 1993

Aviisissa nostettiin esiin huoli yliopistoliikunnan talouden kasautumisesta opiskelijoiden harteille. Yliopistoliikunta uhkasi heikentyä yliopiston säästötoimenpiteiden vuoksi. Myös Tamy huolestui opiskelijoiden liikuntamahdollisuuksista ja myönsi 60 000 markkaa Atalpan toimintaan. Vuonna 1993 Atalpan palveluita sai käyttää 135 markan lukuvuosimaksulla eli vajaalla 23 eurolla.

Suomi aloittelijoille www.flickr.com/photos/aviisi

Otso Höglund

TYKKÄÄ AVIISISTA. EDES FACEBOOKISSA. FACEBOOK.COM/AVIISI Aviisi 5.12.2013

31


Lopullinen totuus Mielipideasioista voi kiistellä

Liian väritöntä ja liian vähän hymyjä

T

amyn koulutuspoliittinen valiokunta järjesti Avautumispäivät tiistaina 12. marraskuuta klo päätalon aulassa koko yliopistoyhteisölle. Kokosimme Avautumispäivän satoa. Avautumisia kertyi niin kursseille valinnasta kuin kampuksen värittömyydestä.

”Yhtenäisyyttä kursseille va-

lintaan: joillekin kursseille otetaan ensisijaisesti kyseisen alan opiskelijoita esim. jotkut JKK:n kurssit, kun taas toisissa yksiköissä omia opiskelijoita ei aseteta etusijalle ja toisten yksiköiden opiskelijat saattavat päästä ohi opintopisteiden määrän perusteella.” siitä, että lähes kaikki kurssit ovat nykyisin 5 op. Työmäärävaihtelu, mutta ennen kaikkea nykymuotoinen kurssisysteemi mielestäni hidastaa opintopisteiden keräämistä, sillä 1 kurssi sisältää nykyisin varmemmin tietyn työmäärän ja useita työskentelytapoja, siinä missä aiemmin kykeni muokkaamaan esim. luennot -kirjatentit -muu itsenäinen työskentely -tasapainoa tehokkaammin. Ja juuri opintopisteiden

keräämistä opiskelijoilta ”ne” tuntuvat edellyttävän. Tosin 5 op -menettely voi helpottaa työtä muilla tahoilla.” kuullut avautumista siirtymisestä uuteen tutkinto-ohjelmaan. Avaudun heidän puolestaan: 1) Esimerkiksi ”tietotekniikan perusteet” tulee olla suoritettuna ennen hakemista, mutta tämän tiedon löytäminen ei kuulemma ole itsestäänselvyys. 2) Pitkä hakuaika sekä se, mitä opiskelijan tammi-toukokuun välillä tulisi hakemuksensa suhteen tehdä, hämmentää opiskelijoita. 3) Ei ole yhtä selkeää ”toimi näin!”-listaa, joka ohjeistaisi opiskelijoita. Tsemppiä kaikille osapuolille uudistuksen kanssa!” ”Olen

”Värejä ja pehmeyttä kam- ”Miks

toi men fi m o K i. .aviis fi w w w a. i@ut aviis

”Miksi yliopisto ei ole yliopisto vaan koulu?”

”Graafinen käyttöliittymä lu- ”Minulla on oikeus olla kuulu-

tuksilleni, mutta eivät aina. Aina pitäisi edes hymyillä tai koskettaa kättä.”

kujärjestykseen suunnitte- matta puoluepoliittiseen järluun! TTY:lläkin on. Miksi ei jestöön, mutta kuitenkin puoole täällä?” luepolitiikka tuntuu olevan niin rakas Tamylle. ”Jos halu”Nettiopsu on välillä hanka- at oikeasti vaikuttaa johonkin, la: Miksi Nettiopsusta ei voi sinulla täytyy olla Vivan tutulla sähköpostiin tieto mi- ki takanasi”. Tämä on minusten kurssi-ilmoittautumises- ta oikea ongelma. TTY selviää sa kävi? Näin ei kävisi niin, ilman puoluepolitiikkaa, mikettä ”et pääse tähän ryhmään” sei Tamy?” -tilan vaihtuminen ”pääsit tähän ryhmään” -tilaan jäisi ”Opiskelijoiden tulisi perua huomaamatta. Edes tällaisista kurssi-ilmoittautumisensa, muutoksista voisi tulla opis- jos eivät ole kurssille tulossa. kelijalle tieto automaattisesti.” Näin halukkaat pääsevät mukaan kurssille.”

”Miksi Juvenes tarjoaa joka

”Tietokonejärjestelmät liian monimutkaisia… Toivee- ”Miksi yliopisto ei ole yliopis-

”Avaudun

”Jos kurssin voi suorittaa vain

osallistumalla luennoille, se pitäisi järjestää useammin kuin kerran lukuvuodessa. Muuten monelta saattaa siirtyä kyseisen kurssin suorittaminen vuodella eteenpäin, koska sitä ei voi suorittaa sähköisesti vaan pitää odottaa seuraavaa luentokurssia.”

valinnaisten kielten puksen ulko- ja sisätiloihin kursseille valitaan vain opin(sohvia, katutaidetta, neule- topistemäärän perusteella? graffiteja…)” Monet motivoituneet opiskelijat pääsevät kursseille vasta ”Aktiivisille opiskelijoille oma 3. opintovuotenaan, joka voi huone! (lisää ryhmätyötiloja)” vaikeuttaa esim. vaihtoon lähtöä.” ”Ryhmätilaksi sopivaa, yleistä hengailutilaa voisi olla enem- ”Tamyssä 20 ääntä saanut män. Käytäville istuskelu- edustaa yli 10000:ta opiskelipaikkoja!” jaa.”

”Opiskelijaruokaloiden myyjät hymyilevät joskus sutkau-

päivä kasvissyöjille niitä sa- na opinto-opas, opinto-ohjelmoja ruskeita lössömössöpa- ma, ilmoittautumiset samaan puja. Ne ovat pahoja.” paikkaan ja lisäksi vielä lu”Ravintoloiden pöytien varaakujärjestys, johon päivittyisi minen takilla tms. Käyttäkää ”Lisää töhryjä seiniin! it’s so salit jne… Mallia TTY:ltä. (tai fresh I can’t take it.” naulakoita!” HY:n tai Lapin WebOodista)”

to vaan koulu? Voisiko yhteiskunnallista keskustelua lisätä luennoista lähtien?” ”Kaikki hymyilevät liian vä-

hän.”

Pakkahuone pe 6.12.

Scandinavian Music Group Anna Puu & Yona 25/20 e (E*)

to

5.12.

pe 6.12.

facebook.com/aviisi la

7.12.

ke 11.12. pe 13.12.

la 14.12. ti 31.12.

Good Times (klo 21-04): dj's Antti, Into & Tero........................6 e (ilmainen sisäänpääsy klo 21-22) Klubin itsenäisyyspäiväbileet (klo 21-04): klo 23 RISTO, klo 22 RÄJÄYTTÄJÄT, dj Laurila...................................10/8 e (E*) Suomi 96 vuotta (Pakkahuone, K18): klo 23.30 SCANDINAVIAN MUSIC GROUP, klo 22.30 ANNA PUU, klo 21.30 YONA & PIENET LIIKKUVAT PILVET......................................................25/20 e (E*) Hang The DJ! (klo 22-04): dj's Antti H, Sami & Tiskijukka + special guest dj Makelove.................6 e (ilmainen sisäänpääsy klo 22-23) klo 22 ROYAL REPUBLIC (Swe), klo 21 WHAT NOW (RSA), dj Lars Bögel.................................................................14/12 e (E*) 03 Punk Attack!!! (klo 21-04): HERO DISHONEST, TRYER, LIGHTHOUSE PROJECT, J. KIESI GRANDES, dj Luke..10 e (E*) Pakkahuone (K18): klo 22 KOTITEOLLISUUS, klo 21 PRONSSINEN POKAALI..................................20/18 e (E*) Voltti Reggae Night (klo 22-04): PUPPA J, NESTORI, dj Kaleb & Voltti Selectors......................................................................7 e Hang The DJ! NYE14.......6 e (ilmainen sisäänpääsy klo 22-22.30) ...ja paljon muuta: www.klubi.net www.klubi.net www.klubi.net


Aviisi 15/2013