Issuu on Google+

Tampereen ylioppilaslehti Aviisi | 19. lokakuuta | 12/2012

JÄTTI

K

AUP ostaa toimit PA Tamy ilat ja m histori u allises ta Yo -t uttaa pois alosta »4

KAMP

U

KSE Opiske lijat pa N TYYLIT ljastav heidän at, mit laukui ä ssaan on »16

KUNT AVAAL testa IV

si, mit ä kunn ISA Aviisi ehdok allis kaat o i k e a s t i va a l i tietävä t »1

0

SKEITT ARIT Jussi T uomin en ra k e n t aa Veh kuuluu talko op ma saatta a olla p isiin skeittih orukkaan, jo ka a ra alli syrjäyt ymisen sta nuor ten a. Rullalauta m ilu ehkäis pitäisi yä. ”Se iesten ymmä päättä r tää”, T ji uomin en san enkin oo. »8


ORAS TYNKKYNEN 642

Sofia tekee eikä meinaa!

Kansanedustaja, Kaupunginvaltuutettu, Suomen en YK-liiton pj. pj .

Sofia Vikman maksaa ilmoituksen.

Sofia Vikman palkittiin nuorisomyönteisimpänä kansanedustajana. edustajana. Hän on Suomen Nuorisoyhteistyö – Allianssin Kultainen en kypärä -pistepörssin mukaan tehnyt vuoden aikana eniten iten töitä ja tekoja nuorten hyväksi.

PEHMEIDEN ARVOJEN KOVA PUOLUSTAJA

Kansanedustaja, YTM facebook.com/orast twitter.com/orastynkkynen

MAINOKSEN MAKSOI ORAS TYNKKYNEN

Tehtävänä Tampere!

WWW.ORASTYNKKYNEN.FI

Amu Urhonen 646 “Tällaisia ihmisiä tarvitaan kunnallispolitiikassa.” -Pekka Haavisto, kansanedustaja

Aito yhdenvertaisuus voi toteutua vain, jos sitä edistetään määrätietoisesti. Vähemmistöjen omakohtaisen kokemuksen tuoma asiantuntemus on tuotava päätöksenteon keskiöön. Yhdenvertaisuuskoulutus poliitikoille ja henkilöstölle. Kevyt ja joukkoliikenne tekevät tilaa kaupunkielämälle, vähentävät melua ja saasteita, mutta myös luovat tasaarvoa. Ekologisuus on asetettava kaupunkisuunnittelun, liikenneratkaisujen ja hankintojen perustaksi. Autoton keskusta ja ratikat raiteille. Kaikilla kaupunkilaisilla on oikeus saada tietoa kaupungin päätöksistä ja niiden perusteista. Tärkeät asiat on saatava asukkaiden päätettäviksi ajoissa. Sitovat kansanäänestykset käyttöön.

Tampere kuuluu kaikille. Nyt.

2 Aviisi 2.10.2012

Ilmoituksen maksoi Amu Urhosen tukiryhmä

Tampere IMPROFEST ´12 31.10.-3.11.! Katso syksyn koko ohjelmisto:

www.SNORKKELI.fi! työpaikat ja laadukas koulutus takaavat tulevaisuuden nuorille ja koko kaupungille sujuva liikenne ja järkevä kaavoitus lisäävät Tampeen vetovoimaa: opiskelija-asuntoja tarvitaan lisää hyvien liikenneyhteyksien päähän

- kauppatieteiden ylioppilas - Pirkanmaan Kokoomuksen varapuheenjohtaja - Tampereen Kokoomuksen Nuorten puheenjohtaja

Tommi Silvennoinen


Aarni Korpela

KIRJOITTAJA ON AVIISIN PÄÄTOIMITTAJA

Otsikot johtavat harhaan: tämäkin

L

okakuun alussa tiedotusvälineet toistivat kuorossa otsikkoa, jonka mukaan D-vitamiini ei auta ehkäisemään flunssaa. Kyseessä on hyvä esimerkki huonosta käytännöstä: uutiset kopioidaan mediasta toiseen ilman minkäänlaista perehtymistä asiaan. Koska viime vuosina on usein uutisoitu D-vitamiinin positiivista terveysvaikutuksista, nyt tiedotusvälineet kaipaavat vastapainoa. Tutkimuksella, jonka mukaan ”D-vitamiini ei auta flunssaan” on uutisarvoa, koska se ”tuo vastakkaisen näkökulman aiheeseen”. Perehdytäänpä kiusallaankin asiaan. Lääketieteellisestä PubMed-tietokannasta löytyy yli 56 000 D-vitamiinia käsittelevää tutkimusta. Useimpien tutkimusten mukaan hyvä D-vitamiinitaso ehkäisee flunssia, infektioita ja monia sairauksia. Suomalaiset kärsivät pimeään vuoden aikaan D-vitamiinin puutteesta. Selitys on yksinkertainen: vitamiinia tuotetaan iholla auringon UVB-säteiden ansiosta. Suomi sijaitsee niin pohjoisessa, että D-vitamiinia muodostuu vain kesällä auringon ollessa korkeimmillaan. Pimeään vuodenaikaan esiintyvät flunssa-aallot johtuvat tutkijoiden mukaan siitä, että ilman D-vitamiinia immuniteettijärjestelmämme ei toimi täydellä teholla, joten taudinaiheuttajat pääsevät leviämään. Esimerkiksi japanilaistutkimuksen mukaan D-vitamiinilisä puolittaa lasten riskin sairastua flunssaan. Brittitutkimuksen mukaan D-vitamiinitasot ja kausiflunssat ovat lineaarisessa suhteessa. Yalen yliopistossa tehdyn tutkimuksen mukaan riski sairastua flunssaan vähenee puoleen, mikäli D-vitamiinia on verenkierrossa riittävästi. Korkeat D-vitamiinitasot liittyvät Yalen tutkimuksen mukaan myös nopeampaan toipumiseen. Niillä koehenkilöillä, joiden D-vitamiinitaso oli korkea, flunssa kesti keskimäärin kaksi päivää, muilla peräti yhdeksän päivää.

Mika Parkkari

Näin on! Kirjoituksia Tamysta KIRJOITTAJA ON TAMYN PÄÄSIHTEERI

Yliopistolakia toteutetaan huonosti

O

sallistuin viime viikolla Tampereen yliopiston henkilöstöyhdistyksen 60-vuotisjuhlallisuuksiin. Yllätyksekseni juhlaseminaarin puhujat ottivat esiin uuden yliopistolain. Olin lähes unohtanut koko lain, vaikka vuonna 2009 osallistuin Lapin yliopistossa sitä vastustaviin tilaisuuksiin. Valtion tilivirastojen asemasta irrotetut yliopistot saivat taloudellisen autonomiansa. 70-luvulla taas Tampereen yliopisto muutettiin valtion yliopistoksi. Molempia muutoksia vastustettiin aikanaan samoilla argumenteilla. Entinen valtion yliopisto näyttää kärsivän kroonisesta rahan puutteesta. Yliopistoindeksi, jonka piti olla taattu mekanismi yliopistojen rahoittamiseksi, on jäädytetty. Yllättäen opiskelijan vaikutusvalta on kuitenkin parantunut. Yliopistohallituksen roolin pönkittämi-

nen vaikuttaa myös hallituksen opiskelijaedustajien vaikutusmahdollisuuksiin. Uusi yliopistolaki on kuin varkain pakottanut yliopistot harkitsemaan rakenteitaan. Yliopiston ongelma ei sittenkään ollut

opiskelijoiden laiskuus tai motivaation puutteesta kärsivä henkilökunta. Ongelma oli rakenteiden jäyhyys, jonka vuoksi vaihto-opiskelija harhaili käytävillä etsien luokkaa A234S, jossa järjestetään kurssi POL511 ja jonka kurssiaikataulumuutoksista ilmoitetaan käytävän C3 varrella ilmoitustaululla 34. Yliopistohallituksen lisäksi muitakin demokraattisen vaikuttamisen mahdollisuuksia on lisättävä yliopistoissa. Hallituksen roolin hyvästä esimerkistä on otettava oppia, ja jatkettava avoimen ja osallistavan yliopiston kehittämistä sen kaikilla tasoilla.

Suomalaisissa tiedotusvälineissä levinneet otsikot perustuvat yhteen Uudessa-Seelannissa tehtyyn tutkimukseen, jossa koehenkilöille annettiin erittäin suuria annoksia D-vitamiinia kerran kuussa. Yleensä D-vitamiinipillereitä kehotetaan popsimaan tasaisesti maltillisina annoksina. Suuret kerta-annokset eivät kuitenkaan ole tutkimuksesta tehtyjen otsikoiden varsinainen ongelma. Uusi-Seelanti sijaitsee yhtä lähellä päiväntasaajaa kuin Espanja. Helsingissä kesällä UVB-indeksi nousee korkeimmillaan kuuteen, Aucklandissa kolmeentoista. Tutkimukseen osallistuneiden keskimääriset D-vitamiinitasot olivat jo tutkimuksen alkaessa, ennen ensimmäistäkään vitamiinilisää, samalla tasolla kuin suomalaisilla korkeimmillaan: keskikesällä. Siksi tutkimuksesta ei voi vetää järkeviä johtopäätöksiä D-vitamiinipillereiden popsimisen hyödyistä suomalaisessa kaamoksessa. Pimeään vuodenaikaan D-vitamiinitasomme romahtavat alle puoleen kesähuipusta, eli normaalista uusiseelantilaisesta tasosta. Silloin Suomi yskii ja pärskii. Ei Suomessakaan kesällä pahoja flunssa-aaltoja esiinny. Arvoisat Helsingin Sanomat, Yleisradio ja kumppanit, oikea otsikko uutisellenne olisi voinut olla: ”Ylimääräinen D-vitamiini ei anna lisäsuojaa flunssaa vastaan, jos D-vitamiinitasot ovat valmiiksi riittävän korkeat”, mutta

se tuskin olisi ylittänyt uutiskynnystä. Ei kannata niellä kaikkea, mitä me toimittajat kiireessä kirjoitamme – edes tätä kolumnia. Siksi voitkin tarkistaa lähdeviitteet ihan itse osoitteesta:

honkanen.wordpress.com Seppo Honkanen

Tampereen ylioppilaslehti Aviisi Kauppakatu 10, 33210 Tampere • fax: (03) 212 7257 • email aviisi@uta.fi • Päätoimittaja: Seppo Honkanen 050 3612 853, seppo.honkanen@aviisi.fi • Siviilipalvelusmies Juho Mäkelä 044 3610 219, sivari@aviisi.fi • Oikoluku Annastiina Airaksinen • Kannen kuva Seppo Honkanen • Ulkoasu Seppo Honkanen • Kustantaja Tampereen yliopiston ylioppilaskunta • Ilmoitusmyynti

3

Pirunnyrkki oy, Kari Kettunen 020 7969 583, Arto Antila (valtakunnalliset) 020 7969 589 • ISSN 0358-9145 • Paino Botnia Print, Kokkola •

Tykkää Aviisista. edes Facebookissa. 2.10.2012Aviisiin, ota Osoitteenmuutokset opiskelijat: aktuaarinkanslia@uta.fi, muut: tamy@uta.fi FACEBOOK.COM/AVIISI Avusta Aviisia! Jos sinulla onAviisi halua kirjoittaa yhteyttä päätoimittajaan. Tarkemmat ohjeet avustajille www.aviisi.fi/toimitus.


AJAN HERMOLLA

Mitä tilalle Yo-ta

Tamy ostaa uudet t Yo-talon kohtalo av Pääsihteeri Mika Parkkari (oik.) ja yritysyhteistyökoordinaattori Jukka-Sakari Springare poikkesivat ihmettelemään tiloja, joissa Tamyn toimisto sijaitsee tulevaisuudessa. Kulmahuoneen ikkunasta näkee yliopiston Päätalon: utelias voi vaikkapa tarkkailla, milloin rehtorin työhuoneessa palavat valot.

Komm www entoi .a aviisi viisi.fi @uta. fi

Ylioppilaskunta ostaa noin 800 000 eurolla toimitilat Kalevantien Pienteollisuustalosta

Y

lioppilaskunta muuttaa ensi kesänä Yo-talon toisesta kerroksesta Pienteollisuustalon toiseen kerrokseen. Kauppakadulla Tamy on toiminut vuodesta 1967. Uudet, noin 500 neliön tilat Kalevantien varrelta hankitaan ostamalla tilat omistavan yrityksen (Karpek Oy) osakkeet. ”Kauppahintaa en voi edelleenkään paljastaa, koska nimiä ei ole vielä paperissa”, Tamyn hallituksen puheenjohtaja Veera Kaleva kertoo. Aviisin saamien tietojen mukaan kauppasumma on noin 800 000 euroa. ”Sopimus allekirjoitetaan tämän kuukauden loppuun mennessä”, hän toteaa. Tiloissa on toistaiseksi vuokralaisena Tampereen yliopisto, mutta huoneet ovat tyhjillään. Aiemmin niissä

4 Aviisi 19.10.2012

on ollut esimerkiksi humanistisen tiedekunnan tiloja. Vuokrasopimuksessa on puolen vuoden irtisanomisaika. ”Tiloissa oli vielä 1980-luvulla kutomo. Me remontoimme tilat toimistokäyttöön yliopiston omien piirustusten mukaan 1990-luvun alussa”, kertoo Pekka Kauppinen. Hän on toinen Karpek Oy:n perustajista. Miksi opiskelijoiden rahoilla ostetaan uudet toimitilat, puheenjohtaja Veera Kaleva? ”Uudet tilat palvelevat paremmin opis-

merkiksi järjestöjen kaipaamaa säilytystilaa, opintoihin ja muuhun aktiviteetteihin liittyvää pienryhmätilaa ja kahvitarjoilua. ”Toinen keskeinen syy muuttaa on se, että uusi sijainti säästää todella paljon työntekijöidemme aikaa ja vaivaa, koska heidän ei tarvitse ravata yliopiston ja Kauppakadun välillä”, hän jatkaa. Yo-talon kakkoskerroksesta muuttoa on perusteltu myös Kauppakadun tilojen huonolla kunnolla. Viime keväällä Tamy suunnitteli muuttoa Atalpaan yliopiston vuokralaiseksi. Vuosivuokra kyseisistä tiloista olisi ollut yli 100 000 euroa. ”Toimitilojen ostaminen on kannattavampaa kuin kalliilla vuokraaminen”, Kaleva perustelee.

kelijaa kuin nykyiset. Moni opiskelija käy toisella puolella kaupunkia (Yotalolla) vain yhden kerran elämässään, vaikka tilat ovatkin ihan kivat ja hyvät”, Kaleva sanoo. Hän haaveilee siitä, että rivijäsenet tuntisivat Pienteollisuustalossa ole- Paljonko Tamyn jäsenmaksu nousee? van toimiston omaksi olohuoneek- ”Kyllä se jonkin verran nousee, ainaseen. Uusiin tiloihin kaavaillaan esi- kin lyhyellä tähtäimellä. Uusien tilo-

jen jäsenmaksuvaikutuksen ei kuitenkaan pitäisi olla kuin euron luokkaa vuodessa. Kun lainat on maksettu pois, uudet tilat ovat Tamylle edullisempia kuin nykyiset tilat.” Jättikaupan Tamy rahoittaa paitsi syömällä vanhoja säästöjään, myös ottamalla 15 vuoden pankkilainan. Osa uusista tiloista aiotaan vuokrata ulkopuolisille vuokralaisille. Mitä ravintola Yo-talon keikoille käy? ”Se riippuu ravintola Yo-talon pääomis-

tajasta Timo Isomäestä eikä meikästä”, Kaleva naurahtaa. Sekä Ylioppilastalon kellarikerroksessa toimiva ruokaravintola Tiiliholvi että legendaarinen keikkapaikka Yo-talo ovat yksityisessä omistuksessa olevia osakeyhtiöitä, joten niiden toimintaan Tamyn toimiston muutto talon toisesta kerroksesta ei vaikuta. Seppo Honkanen


Kerro meille uutisvinkki! aviisi@uta.fi | 050 - 36 12 853 | aviisi.fi/palaute | facebook.com/aviisi

aloon?

KEKSI UUSIOKÄYTTÖÄ HISTORIALLISILLE TILOILLE! Kerro mitä opiskelijoita hyödyttävää toimintaa Yo-talon kakkoskerroksessa voitaisiin tulevaisuudessa järjestää. Kuka lystin maksaisi? Paljasta innovaatiosi: aviisi@uta.fi

?

toimitilat, voinna Ylioppilastalon kakkoskerros säilynee jatkossakin opiskelijoilla, jos tiloille keksitään opiskelijoita hyödyttävää käyttöä.

K

kuitenkin jugendia. Yhdyspankin Tampereen konttorin johtajana toimi Nils Idman, kuuluisan pappissuvun musta lammas. Hän teki Pohjoismaiden suurimman kavalluksen vohkimalla pankkiholvista yli kymmenen miljoonaa markkaa. Nykyrahaksi muutettuna se tekee miltei kolmekymmentä miljoonaa euroa. Kavallus paljastui vuonna 1910. Pankinjohtaja tuomittiin teoistaan 15 vuodeksi vankeuteen. Setelit olivat kuitenkin kadonneet taivaan tuuliin. Rakennus toimi pankkina vuoteen

1938 saakka. Kavalluksen jälkeen pankin turvamääräyksiä tiukennettiin, eikä johtaja päässyt enää yksin käsiksi holvin rahoihin. Kolmekymmentäluvulla rahalaitoksen toiminta laajeni ja toimitilat kävivät liian pieniksi. Tampereen kaupunki osti kiinteistön. Maaliskuussa 1966 kaupunginvaltuusto päätti luovuttaa sosiaalihuoltotoimistona käytetyn rakennuksen ylioppilaskuntien käyttöön. Ylioppilastalon virallisia avajaisia juhlittiin helmikuussa 1967. Tuolloin kiinteistössä toimivat Tamy, oppilaskunta ja Aviisi. Ylioppilastalon kellaritilat keksittiin pian mainioksi ravintolamiljööksi. Vuonna 1968 avattu ravintola Kauppakatu 10:n historia on pitkä ristittiin Tiiliholviksi. Vuonna 1969 ja vaiherikas. Suomen Yhdyspank- anniskeluoikeuksia laajennettiin kia varten suunniteltu talo valmistui koskemaan myös talon ensimmäisKauppakatu 10:een vuonna 1901. Sen tä kerrosta: nykyisiä ravintola Yo-tasuunnitteli arkkitehti Gustav Ny- lon tiloja. ström, jota pidetään ennen kaikkea Sen jälkeen talon ensimmäisessä uusrenessanssin edustajana. Lei- ja toisessa kerroksessa on vietetty mallisemmin Ylioppilastalo edustaa monta ikimuistoista hetkeä.

MIKÄ SINUA RASSAa YLIOPISTON KÄYTÄVILLÄ KULKIESSASI? VINKKAA AVIISI@uta.fi – OTAMME SELVÄÄ!

Miksi tulostimet ovat aina hajalla?

Kaupunki ei aio ottaa Yo-taloa opiskelijoilta väkisin aupunki luovutti omistamansa Kauppakatu 10:n rakennuksen ”tamperelaisten oppilaskuntien käyttöön” vuonna 1966 perustetun Yo-talosäätiön kautta. Tamy on maksanut talosäätiölle vuokraa kiinteistön ylläpitokuluja vastaavan summan. ”Säädekirjassa kiinteistö on luovutettu tamperelaisten opiskelijoiden käyttöön. Jos tila ei ole enää opiskeljoiden käytössä, kaupunki tutkii, purkautuuko säätiö”, kertoo Tampereen kaupungin tilaajapäällikkö, Yotalosäätiön hallituksen jäsen Pekka Kivekäs. ”Mutta eihän säädekirjassa sanota, että tiloissa pitäisi olla nimenomaan Tamyn toimisto. Kyllä Yo-talolla voi olla myös muuta opiskelijoita hyödyttävää toimintaa.” Rahat toimintaan opiskelijoiden pitää löytää itse, sillä kaupunki ei Kivekkään mukaan aio rahoittaa uusia aktiviteetteja. Tamyn puheenjohtaja Veera Kaleva on tyytyväinen siitä, että tilat voivat säilyä opiskelijakäytössä. Maksavia vuokralaisia pitäisi tosin löytyä. ”Olisi kauhean kiva, että tilat olisivat avoimia eri opiskelijajärjestöille ja ilmaiseksi käytössä kaikille. Mutta se ei ole taloudellisesti mahdollista. Tarvitaan konsepti, jossa löytyy maksavia vuokralaisia.”

Mitä vittua?

Ehdotuksia käytöstä Yo-talolle kirppiksiä, vaihtobileitä, teemabileitä, ruokaa, lukupiirejä, keskusteluiltoja tai -päiviä ja vaikka jumppaa!

Piita Kiviaho Yo-talo voisi toimia tamperelaisten korkeakouluopiskelijoiden yhteistyön mahdollistajana sekä opiskelijajärjestöjen ”tukikohtana”. Esimerkiksi Demola voisi olla hyvä osavuokralainen, joka yhdistäisi kaikkien korkeakoulujen opiskelijoita. Myös Opiskelijan Tampere voisi hyvinkin pitää majaa Yo-talolla ja laajentaa toimintaansa tilan tarjoamien mahdollisuuksien mukaan.

Jouni Markkanen Yo-talon tiloja tulisi antaa opiskelijajärjestöjen ja muiden kansalaisjärjestöjen käyttöön pienellä vuokralla, mikä auttaisi niiden mahdollisuuksia järjestää opiskelijoita kiinnostavaa ja tukevaa toimintaa.

Anne Soinsaari Tilojen käyttö tulisi suunnitella siten, että niitä voisi muunnella käyttötarpeen mukaan. Esimerkiksi, galleria, bändikämppä, puutyöverstas, opiskelijoiden oma kirjasto, minielokuvateatteri jne. Talolle voisi järjestää kulkuoikeudet siten, että tilat olisivat opiskelijoiden käytettävissä 24/7. Pääpaino tulisi olla monipuolisten käyttömahdollisuuksien huomioimisessa.

Johannes Lehtinen Yo-talo voisi toimia kerhojen talona samaan tapaan kuin Uusi ylioppilastalo Helsingissä eli tarjota tilaa järjestöilleen markkinahintoja halvempaan hintaan. Tampereella on paljon aktiivisia opiskelijatoimijoita ja heistä kumpuavaa opiskelijakulttuuria, mutta vain vähän tilaa itse toiminnalle.

Jari Järvenpää Yo-talon yäkerrassa voisi olla harrasteja ainejärjestöjen käyttöön tiloja, sekä galleriatiloja taidealojen opiskelijoille.

Elina Miettola

T

ulostimet ovat tietoyhteiskunnan peruskoneita. Työpäivä venyy helposti puoli tuntia, kun tulostimen mustekasetti loppuu tai kone ei toimi ollenkaan. Yliopiston tulostimet vinoilevat epämääräisellä errorilla, ja usein ongelman syy on mahdoton selvittää. Vikailmoitustakaan ei enemmistö jaksa tehdä, vaan suurin osa painuu seuraavalle tulostimelle. Tulostinpalveluja tarjoavan Xeroxin viestintäjohtaja Tove Zilliacus, miksi tulostimet ovat ikuisuusongelma?

Ihmiset tulostavat niin harvoin, että viat jäävät mieleen. Vähän sama juttu kuin se, että mies on aina ajanut tankin tyhjäksi kun pitää lähteä Ikeaan. Todellisuudessa kovassa käytössä olevaa tulostinta varten joutuu hälyttämään korjaajan vain 2-3 kertaa vuodessa. Miksi tulostimien jumitus on yliopistollakin niin yleistä, Jyrki Nurmilahti Tietokonekeskuksesta?

Vikailmoitukset tulostimista menevät Tampereen Yliopistopainolle, jonne tulostinten huolto on ulkoistettu. Meille asti tule edes viikoittain tietoa, että tulostimet toimisivat huonosti. Ulkoistaminen on kuitenkin ollut muuten toimiva ratkaisu. Kuuluvatko paperinvaihdot ja muut pikku ylläpitotoimenpiteet tulostimia tuntemattomille opiskelijoille?

Periaatteessa vaikkapa väripatruunoiden vaihto ei ole opiskelijoiden asia, mutta käytännössä on hyvä osata korjata yksinkertaiset ongelmat. Aviisi on kuullut valituksia, että erityisesti Alakuppilan vieressä olevan käytävän mikroluokkien tulostimet eivät toimi. Onko näin?

Muutama valitus on tullut. Luokat olivat remontissa pitkään. Pienten mikroluokkien tulostimet ovat ns. monitoimikoneita ja niiden paperi ja väri loppuvat helpommin kuin suuren luokkien tulostinten. Tiina Heikkilä

Tykkää Aviisista. edes Facebookissa. FACEBOOK.COM/AVIISI Aviisi 19.10.2012

5


AJAN HERMOLLA

87v.

Vetreä nuorukainen Tamy juhlii 87-vuotissyntymäpäiviään la 2. marraskuuta. Teemana on suuri pankkikavallus. Lisätietoa: tamy.fi/syntymapaivat

SYL-TYRKKY Tamy esittää Niina Jurvaa SYL:n hallitukseen vuodelle 2013. Jurva on 27-vuotias sosiaalipolitiikan opiskelija, joka on kuluvana vuonna toiminut Tamyn hallituksessa.

Millaisiin liiketoimiin Tamy on takavuosina hakannut rahaa?

Eniten opiskelijoiden rahoja on niellyt Radio 957 Tamyn bisneshistoria on täynnä hyviä tarkoituksia ja raskaita tappioita.

O

n hyvä välillä muistella, mihin kaikkiin taloudellisesti epäonnistuneisiin projekteihin Tamy on hassannut opiskelijoiden rahoja. Tutkija Vesa Vartiaisen kirjoittama Tamyn historiikki menee painoon tammikuussa ja kirja julkaistaan ensi keväänä. Raskaimmat tappiot Tamy on Vartiaisen mukaan tehnyt Ravintola Tiiliholvista ja Radio 957:n perustamisesta.

”Radio 957 tuotti opiskelijoille yhteensä 4,3 miljoonaa markkaa tappiota. Se on nykyrahassa noin 700 000 euroa.”

Tiiliholvi-ravintola perustettiin vuon-

na 1968. Vartiaisen mukaan opiskelijoiden kesken oli ristivetoa, pitääkö Tamyn omistaa oma ravintola. ”Osa odotti, että Tiiliholvista tulee enemmän opiskelijoille suunnattu ruokapaikka.” Tiiliholvi tuotti tappiota pitkin 1970lukua, ja sen taloudellinen tilanne huononi vuosikymmenen loppupuolelle tultaessa. Edustajiston kokouksessa päätettiin esimerkiksi pakastimen hankinnasta. ”Ravintolabisnes on suhdanneherkkä ala. Tamyssä ei ollut riittävästi resursseja ja ravintola-alan asiantuntemusta”, Vartiainen muotoilee kohteliaasti. Tiiliholvi myytiin Hämeen Aleksi Oy:lle vuonna 1978, jolloin Tamy joutui irtisanomaan yhden työntekijän. Vartiaisen mukaan Tiiliholvin taloudellinen tilanne parani sen jälkeen, kun Tamy ei ollut enää omistaja. Tiiliholvi-ravintola toimii edelleen samalla paikalla YO-talon alakerrassa. Tamy joutui hakemaan Tiiliholvin velkojen takia pankkilainaa, mikä ei ollut Vartiaisen mukaan helppoa. Aviisi oli suututtanut pankit kriittisillä pilapiirroksilla ja kirjoituksilla. ”Kaikki pankit eivät suhtautuneet lainahakemuksiin myönteisesti, kos-

6 Aviisi 19.10.2012

ka Aviisi edusti vahvasti poliittista äärivasemmistoa.” Oli suuri yllätys, että Tamy sai toimiluvan paikallisradiolle. ”Aviisi kirjoitti silloin, että kysymyksessä oli viestintäpoliittinen vahinko”, Vartiainen naurahtaa. Tamy oli ainoa ylioppilaskunta, joka sai toimiluvan. Lisäksi kysymyksessä oli ainoa lupa, joka myönnettiin Tampereelle. Radio 957 aloitti lähetystoiminnan elokuussa 1985 kolmantena paikallisradiona koko Suomessa. ”Suhtautuminen radioon jakautui ylioppilaskunnassa. Toisten mielestä radio oli kultakaivos, mutta toiset olivat skeptisempiä”, Vartiainen toteaa. Tamyn toimistonhoitaja Tuire Jalaskoski muistaa hyvin Radio 957:n perustamisen, koska hän on työskennellyt ylioppilaskunnassa vuodesta 1975 asti. ”Kun Tamy hankki paikallisradiooikeudet ensimmäisten joukossa, rahaa piti kärrätä Kauppakadun toisesta päästä hirveitä määriä Alueradion vanhoihin tiloihin.” Radio 957 toimi Jalaskosken mukaan itsenäisesti ja siihen käytettiin rehvakkaasti rahaa. Radio 957:n talous meni kuralle, koska mainoksia ei saatu tar-

peeksi. Velkojen takia Tamystä jouduttiin lakkauttamaan kansliasihteerin virka ja irtisanomaan lisäksi kaksi vakituista työntekijää. ”Minä jäin yksin hommiin, kun vierestä lähti työntekijöitä. Elin silloin sumussa, koska Tamyssa oli jatkuva rahapula ja joka pennistä pihistettiin”, Jalaskoski sanoo. Ylioppilaskunta luopui Radio 957:n pääomistajuudesta vuonna 1992. Se pysyi kuitenkin radion vähemmistöosakkaana 1990-luvun puoleenväliin saakka. Viimeisistä Radio 957:n osakkeista Tamy luopui 1990-luvun ja 2000-luvun taitteessa. ”Radio tuotti Tamylle yhteensä 4,3 miljoonaa markkaa tappiota, joka on nykyrahassa noin 700 000 euroa.” Vartiainen näkee radiotoiminnassa jotain hyvääkin. Ohjelmia tehtiin hänen mielestään tosissaan ja ammattitaidolla. Ylioppilaskunta toimi Radio 957:n pääomistajana seitsemän vuotta, mikä ei ole huono saavutus. ”Radioala on hyvin suhdanneherkkää. Talouspuolella olisi kyllä tarvittu enemmän erityisosaamista.” Vartiainen korostaa, että Radio 957 ja ravintola Tiiliholvi olivat kunniallisia päänavauksia Tamyltä. Hän ei haluaisi kutsua niitä ainoastaan epäonnistuneiksi projekteiksi. ”Kysymys oli sentään rohkeasta yritystoiminnasta. Jonkun pitää toimia edelläkävijänä, vaikka se osa ei ole aina helpoin.” 1980-luvulla perustetussa Atalpan rakennusyhtiössäkin Tamy oli mukana tekemässä tappiota. Ylioppilaskunnan oli tarkoitus muuttaa Atalpan tiloihin. ”Tamy kuitenkin käänsi takkinsa, koska se ei halunnut luopua Kauppakatu 10:n historiallisesta miljööstä”, Vartiainen kertoo. Toimistonhoitaja Jalaskosken mukaan väkeä olisi jouduttu irtisano-

maan, koska kaikki eivät olisi mahtuneet ahtaisiin ja pieniin koppeihin. Vaikka Tamyn toimisto ei tiloihin lopulta muuttanutkaan, Atalpa tuotti Tamylle kustannuksia. Siksi päätettiin, että Aviisi muutti rakennukseen neljäksi vuodeksi 1990-luvun alussa. Myöhemmin Atalpan tilat saatiin lykättyä muiden osakkaiden käyttöön. ”Toimitiloihin kului rahaa ja resursseja. Juoksin siellä yhtenään viemässä ja tuomassa tavaraa YO-talolta Atalpaan.” On Tamy osallistunut asuntobisnek-

senki, tietysti huonolla menestyksellä. Jalaskoski kertoo, että Tamy hankki aikanaan Nekalasta pari omaa puutaloasuntoa, joilla haluttiin helpottaa opiskelijoiden heikkoa asuntotilannetta. ”Puutaloista aiheutui hyödyn sijaan kuluja ja vaivaa, koska kahdella asunnolla ei vielä hirveästi paranneta opiskelijoiden asuntotilannetta.” Tamy kartoitti myös Tampereen saunatarjontaa ja mietti oman yleisen saunan hankkimista. ”Hankkeeseen uhrattiin varoja puoli miljoonaa markkaa. Onneksi järki lopulta voitti ja ymmärrettiin, että Tampereella on tarpeeksi saunoja”, Jalaskoski nauraa. Erityisesti Jalaskoskea huvittaa valtava määrä Tamyn kustantamia ja teettämiä sarjakuvakirjoja ja paitoja, jotka ovat jääneet myymättä varastoon. Eikä siinä vielä kaikki. Läheltä piti, ettei Tamy ostanut Kuninkaankadulta kivitaloa opiskelija-asunnoiksi. Mikäli vanhat merkit olisivat pitäneet paikkansa, se olisi tuottanut miljoonatappiot. Emeritustyöntekijä Jalaskoski on tyytyväinen, että 2000-luvulla Tamyssä ei ole enää tuhlattu opiskelijoiden rahoja järjettömiin projekteihin. Juho Mäkelä


Kerro meille uutisvinkki! aviisi@uta.fi | 050 - 36 12 853 | aviisi.fi/palaute | facebook.com/aviisi

Tavoite: opiskelijakortilla enemmän halpaa olutta

1 351 -vaalit 28.10.2012, ennakko 17-23.10

- kaupunginhallituksen jäsen

Opiskelijan Tampere tahtoo torstaista opiskelijoiden alepäivän. Yhdistys kokoaa alennuksia nyt myös mobiilisivuille.

O

piskelijan Tampere -järjestön toiminta on laajentunut viime aikoina. Kyseessä on Tamyn, Tampereen teknillisen yliopiston ylioppilaskunnan ja Tampereen ammattikorkeakoulun opiskelijakunnan vuonna 2007 perustama järjestö, jonka tarkoitus on tarjota palveluja Tampereen 34 000 opiskelijalle. Yhdistyksen toiminnanjohtaja Jaakko Mustakallio kertoo, että verkkosivustolle on koottu muun muassa opiskelualennuksia myöntäviä yrityksiä sekä asunto- ja työpaikkavälitys. ”Elokuun aikana verkkosivustolla oli yhteensä 20 000 kävijää. Tämä on uniikki idea koko Suomessa ja se on levinnyt jo 11 muuhun kaupunkiin”, hän mainostaa. Yliopisto, ammattikorkeakoulu ja

kauppakamari ovat liittyneet myöhemmin järjestön kannattajajäseniksi. Myös Tampereen kaupunki on lähdössä mukaan yhteistyöhön. ”Olemme saaneet muutettua tamperelaisyritysten asennemaailmaa opiskelijamyönteisemmäksi. On yleinen harhaluulo, että opiskelijoilla ei olisi rahaa. Opiskelijat asuvat kuitenkin halvalla ja käyttävät kaikki tulonsa elämiseen”, Mustakallio muistuttaa. Merkittävin uusi palvelu on mobiilisivut, jotka avattiin kaksi viikkoa sitten. Opiskelijan Tampereen verkkosivuilla on myös kauppapaikka, jossa kuka tahansa voi myydä opiskelijoille suunnattua tavaraa. ”Opiskelijat tarvitsevat pikkurahalla pieniä asioita, joten sivustolla on myynnissä esimerkiksi teatterilippu ja matto. Sivuilla voi myös

Aviisin FB-tykkääjien määrä ylitti kunniakkaan 1 350:n rajapyykin. Kiitämme jokaista luottamuksesta. facebook.com/aviisi

lahjoittaa ilmaiseksi runkopatjan.” Asuntovälitys on Mustakallion mielestä iso juttu. Yhdistys hankkii yksityisiltä markkinoilta vuokra-asuntoja pelkästään opiskelijoiden käyttöön. Tällä hetkellä tarjolla on useita satoja asuntoja. Eniten alennuksia tarjoavat ruokaravintolat ja baarit. Sivustolla on myös alennuksia esimerkiksi kultasepänliikkeisiin ja partureihin. ”Tulevaisuudessa yritämme saada lisää alennuksia urheilutapahtumiin. Myös uimahallin kertalippuun on toivottu opiskelija-alennusta.” Mustakallio toivoo, että tulevaisuudessa keskikokoisiin teattereihin saadaan kymmenen euron hintainen kiinteä opiskelijalippu.

- TAMYn edustajiston jäsen

ILKKA SASI

- kuntavaaliehdokas

erepmaT-sumookoK

700

Noin 700 opiskelijaa eli yhdeksän prosenttia Tampereen yliopiston opintotuensaajista on saanut opintojen edistymistä koskevan selvityspyynnön. Kirje on lähetetty niille opiskelijoille, joiden opinnot eivät ole edistyneet riittävästi. Kirje on postitettu lokakuussa viikolla 40.

kiviä adun nupu k n e e m ä H n le -Vähemmä opiskelijoil ja to n u s a ja -Lisää töitä en rakentamis yritysten ja isen kautta m ta it d h u WWW.ILKKASASI.FI a v

Opiskelijan torstai -konseptia kehitetään parhaillaan Tampereen yritysten kanssa. Torstai olisi jatkossa opiskelijoiden oma päivä, jolloin he voisivat pitää hauskaa kotikaupungissaan. ”Torstaisin voisi päästä esimerkiksi puoleen hintaan keilaamaan tai pelaamaan biljardia. Ravintoloissa saisi kaksi oluttuoppia yhden hinnalla.” Kaikilla yhdistyksen jäsenjärjestöillä on sama tavoite: ne haluavat saada opiskelijat aktivoitumaan, sosiaalistumaan ja juurtumaan Tampereelle. ”Yritykset tarvitsevat osaavaa työvoimaa ja Tampereen kaupunki pysyviä veronmaksajia. Opiskelijajärjestöt haluavat tarjota opiskelijoille mahdollisimman hyvän elämän.” Juho Mäkelä www.opiskelijantampere.fi

Tiesitkö, että voit selata vanhoja ja uusia Aviiseja myös näppärinä näköislehtinä.

issuu.com/aviisi

Tykkää Aviisista. edes Facebookissa. FACEBOOK.COM/AVIISI Aviisi 19.10.2012

7


Juttusarja kevyestä liikenteestä OSA 3

SYRJÄYTYMISTÄ VASTAAN

Rullalautailijat rakentavat omat harrastuspaikkansa. Jos Tampereen kaupunki tarjoaisi mate

H

Juho-Matti Paavola, teksti

halli käytöstä poistuneen TamSkateCenterin tilalle. öylä vinkuu Mikä ajaa skeittiharrastajat tekeja sahanpu- mään tuntitolkulla palkatonta talkooru lentää, kun työtä? talkootyöläiset touhua- ”Itse nämä on tehtävä, kun kukaan vat palkatta muukaan ei siihen suostu”, kertoo Laja omaa aikaa vetti ry:n puheenjohtaja Jussi Tuomisäästämättä nen. Lavetti on vuonna 1991 perustettu yhteisen hyvän vuoksi. Tilanne on kuin suoraan siitä van- voittoa tavoittelematon yhdistys, jonhasta, myyttisestä yhteisöllisyyden ka kautta hallin toimintaa pyöritetään. Suomesta, jonka häviämistä kilpailu- Tuominen on ollut mukana alusta astalouden ja itsekeskeisyyden ristipai- ti. Yhdistys toimii pääasiassa vapaaehneessa muistetaan surra kapakkakestoisvoimin. Vain kassalla on yksi palkusteluissa ja lehtikolumneissa. Samoissa keskusteluissa ollaan huo- kallinen työntekijä. Myös Tampereen kaupunki on lählissaan syrjäytyvistä nykynuorista, jota yhdessä tekeminen ei kiinnosta. Ne tenyt tukemaan toimintaa. Tuella katetaan hallin vuokrakuluja. Toiminhaluavat vain skeitata. Emme ole kuitenkaan vanhassa nan, materiaalit ja ylläpidon yhdistys suomi-filmissä, vaan vuodessa 2012 ja kustantaa itse, pääasiassa hallin käytVehmaisen kaupunginosassa Tampe- tömaksuilla. ”Voimme joutua uudessa hallissa reella. Syntymässä on uusi rullalauta-

8 Aviisi 19.10.2012

nostamaan käyttömaksuja hieman. Mutta minusta kaikilla pitää olla mahdollisuus harrastaa: yli neljän euron per ilta ei mennä”, Tuominen lupaa. Hallin pitäminen ei ole taloudellisesti tuottoisaa, sillä kesäaikaan rullalautailijat ovat pihalla. Siksi Tuominen on kiitollinen kaupungin tuesta. Se mahdollistaa käyttömaksujen pysymisen kohtuullisena. ”Se oli ensimmäinen kerta, kun pääsin puhumaan sellaisten kaupungin ihmisten kanssa, jotka näkivät tarpeen ja ottivat asian vakavasti”, Tuominen kehuu onnistunutta yhteistyötä. Aina toiminta kaupungin ja rullalau-

tailijoiden välillä ei ole yhtä saumatonta. Varsinkin ulkona sijaitsevien rullalautapuistojen toteuttamien on kangerrellut. Tampereen kaupungilla on laaja suunnitelma, jossa vuoteen 2014 mennessä piti rakentaa 14 skeittiparkkia

ympäri kaupunkia. Näistä ei ole toteutunut yksikään. Niissä harvoissa paikoissa, joissa puistoja on tehty, harrastajat eivät ole päässeet mukaan suunnitteluun. ”On kuin tekisi neliön muotoisen jalkapallokentän. Kyllä sinne voi mennä potkimaan, mutta pelaamisessa ei ole mitään järkeä”, vertaa aktiiviskeittaaja ja taiteilija Kaija Papu. Siksi aktiiviset harrastajat ovat alkaneet rakentaa paikkoja itse. Papu kuuluu ”luovista skeittareista” koostuvaan Skate and Rebuild -ryhmään, joka rakensi Aspinniemeen suositun rullalautarampin. Ramppi on keskeinen osa Pirkanmaan Triennaalissa esillä ollutta taideteosta, joka käsittelee skeittaamisen mahdollisuuksia ja kaupunkitilan käyttöä Tampereella. Harrastajavoimin on syntynyt myös uusi, betonista tehty skeittiparkki Pispalan vanhan tulitikkutehtaan taakse. ”Vuonna 2010 huomasimme vanhan


Kuva: Seppo Honkanen

Longboardilla liikenteessä Rullalaudan päältä kaupunki näyttää erilaiselta

R

ullalauta ei ole pelkkä temppuiluväline. Se on myös varsin kätevä kulkupeli kaupunkialueella. Erityisen sutjakkaasti matka taittuu, jos alla on kulkemiseen suunniteltu longboard, eli kotoisemmin lonkkari. ”Kaupungissa lonkkarilla liikkuu yhtä kevyesti kuin pyörällä”, yli 15 vuotta longboardeilla liikkunut ja lautoja nykyään myyvä Juha Sila kehuu. Mistä tässä ihmevekottimessa oikein on kyse?

Vehmaisiin rakennettavan skeittihallin talkooporukka poseeraa rakennustyömaalla. Kuvassa vasemmalta alhaalta Jukka-Pekka Jääskeläinen, Jussi Tuominen, Tommi Taittonen, Marcus Aaltonen, Miska Halén, Teemu Grönlund ja sylissä Eela Grönlund.

N SKEITATEN

eriaalit, talkooporukka rakentaisi mitä vaan. betonihallin pohjan, jota lähdimme kehittämään”, muistelee molekyylibiologian maisteriopintoja Tampereen yliopistossa tekevä Teemu Grönlund. Ensimmäisenä kesänä kaveriporukka rakensi rampin ja pari pienempää estettä. Betoni sekoitettiin paikanpäällä, vesi kannettiin itse kotoa pulloissa. Rahat kerättiin kolehtina, pullopanteista ja omasta taskusta. Pian aktiivinen porukka hankki yrityssponsoreita, joiden avulla puistoa saatiin laajennettua. Lopulta perustettiin yhdistys Pirkanmaan kaarikoirat. ”Ydinporukkaan kuuluu ehkä kymmenen henkeä, vierailevia tähtiä ja avustajia oli moninkertainen määrä”, Grönlund kertoo. Yhdistykseen kuuluvat Miska Halén ja Marcus Aaltonen nyökyttelevät vieressä. Valmiiksi puisto saatiin tänä ke-

sänä. Onnistunut operaatio on innostanut myös muita harrastajia. ”Meiltäkin kävi muutama yläasteikäinen jannu kyselemässä, että mistä saa halvinta betonia”, Halén sanoo. Rullalautailun harrastajat ovatkin useimmiten poikia ja nuoria miehiä. Juuri niitä, joiden syrjäytymisestä ollaan huolissaan. Skeittaus on monissa työryhmissä peräänkuulutettua täsmälääkettä syrjäytymiseen: liikunnallinen harrastus, johon kuuluu vahva yhteisöllisyys. Rullalautapuistoja rakentamalla kaupungilla olisi mahdollisuus konkreettisiin tekoihin syrjäytymisen ehkäisemiseksi. Kokenutta talkootyövoimaakin olisi tarjolla. ”Jos kaupunki kustantaa materiaalin, niin olen valmis rakentamaan mitä vaan”, Papu tiivistää kaikkien haastateltujen sanoman.

Skeittilauta syntyi 50-luvun lopulla, kun surffarit Hawajilla ja Kaliforniassa halusivat liikkua laudoilla myös asfaltilla. Heidän suosimansa laudat olivat pitkiä ja liikkumiseen, eli kruisailuun, suunniteltuja. Lonkkarit ovat näiden alkuperäisten lautojen henkisiä jälkeläisiä. ”Ennen laudat olivat kyllä pidempiä, mutta nykyään skeittailulonkkarikulttuuriin kuuluu kuitenkin paljon sellaista, mitä 60-luvun skeittikulttuuriin ei kuulunut”, Sila kertoo. Lonkkarilla kulkeminen on normirullalautaan verrattuna huomattavasti vauhdikkaampaa ja helpompaa. Renkaat ovat isommat, pehmeämmät ja rullaavat paremmin. Nimensä mukaisesti longboard on myös pidempi. Renkaiden suurempi etäisyys tekee laudasta vakaamman. Rullalautailun aloittaminen lonkkarilla onkin helpompaa. Myös naisia on longboard-harrastajissa enemmän kuin temppulautailijoissa. ”Niistä, jotka ostavat laudan matkustamiseen, puolet on jo tyttöjä tai naisia”, Sila kertoo Rullalauta on monipuolinen kulkuväline. Isorenkaisella lonkkarilla potkii pyöräteillä vauhdilla. Liikenteessä rullalautailijoita koskevat samat säännöt kuin jalankulkijoita, joten laudalla liikkuva ei ole sidottu pyörätieverkkoon. ”Lisäksi rullalaudalla pystyy yhdistämään joustavasti julkisen liikenteen ja kevyen liikenteen. Vastaavaan ei Suomessa pysty muilla kulkupeleillä”, Sila sanoo. Lauta on kätevä kulkupeli myös matkustaessa. Silalla on aina rinkkaan mahtuva longboard reissussa mukana. ”Lonkkarilla näkee kaupungin ihan erilailla. Lautailu vie paikkoihin, joissa ei muuten päätyisi.” Toisaalta lauta on pyörään verrattuna herkempi huonolle kelille. Myös ylämäkiin potkiminen on raskasta ja toisinaan laudan voi joutua ottamaan kantoon. Longboardilla liikkuminen on kuitenkin ennen kaikkea hauskaa. Jopa siinä määrin, että vaikka Sila ei enää juurikaan liiku laudalla, käy hän laskemassa mäkiä ja temppuilemassa lonkkarilla. ”Tekniikat pitää olla hallussa ennen kuin lähtee mäkeen. Lonkkarikulttuuriin kuulu myös kypärän käyttö”, Sila muistuttaa. Juho-Matti Paavola

Tykkää Aviisista. edes Facebookissa. FACEBOOK.COM/AVIISI Aviisi 19.10.2012

9


Suuri kuntavisa Pir.

Kok.

Per. KD

Kesk.

Vas.

10

Vihr.

SDP

Etummaisessa rivissä Pyry Urhonen &Varpu Jutila(vas.), Iida Kalmanlehto & Anne Soinsaari (vihr.), Sanna Marin & Olavi Säkkinen Aviisi 19.10.2012 (SDP). Taaemmassa rivissä Lauri Heikkilä (kesk.), Harri Kivistö & Olli Soppela (piraatit), Tony Leppäkoski & Tiina Elovaara (PS), Lauri Kangasniemi (KD), Petri Rajala & Riina-Eveliina Eskelinen (kok.)


Kunnallisvaaliehdokkailta kysytään yleensä, mitä mieltä he ovat Tampereen asioista. Aviisi päätti kuitenkin kysyä, mitä he tietävät Tampereen asioista.

P

olitiikassa mielipiteillä on väliä. Uskottavan ja perustellun mielipiteen taustalla on kuitenkin hyvä olla vankkaa tietoa. Siksi päätimme ottaa selvää, mitä opiskelijaehdokkaat todella tietävät kaupungista, jonka asioita hoitamaan he hinkuvat. Kuntavaalivisaa varten pyydettiin opiskelijaehdokkaista koostuvat kaksihenkiset joukkueet kaikista puolueista, joiden listoilla on opiskelijoita. Visassa oli neljä osiota, joissa jokaisessa oli neljä kysymystä. Jokaisesta oikeasta vastauksesta sai pisteen. Muutamiin kysymyksiin oli useampia vastauksia, joten maksimipistemäärä visassa oli 20. Joukkueita kehotettiin myös kommentoimaan kysymyksiä ja niiden sisältöä vastauslappuihin. Lisäksi kunkin osion jälkeen kerrottiin oikeat vastaukset ja käytiin keskustelua. Juttu perustuu kommentteihin ja käytyyn keskusteluun.

Historia 1. Minä vuonna ja kenen toimesta Tampereen kaupunki on perustettu? Vastaus: 1.10.1779 ja Ruotsin kuningas Kustaa III 2. Minä vuonna Tampereella syttyi Pohjoismaiden ensimmäinen sähkövalo? Vastaus: 1882 3. Mikä oli nimeltään Finlaysonin kutomohalli, jossa valo syttyi? Vastaus: Plevna 4. Minä vuonna Tampereen yliopisto, silloinen Yhteiskunnallinen korkeakoulu muutti Tampereelle? Entä minä vuonna TTY aloitti toimintansa (aluksi TKK:n sivukorkeakouluna)? Vastaus: TAY 1960, TTY 1965

A

viisin suuri kuntavaalivisa aloitettiin lämmittelykysymyksillä Tampereen historiasta. Vuosiluvut eivät olleet joukkueiden

Juho-Matti Paavola, teksti & Seppo Honkanen, kuva vahvinta aluetta. Tosin näissä ei myöskään annettu pelivaraa, ja muutama varsin lähelle osunut vastaus jäi pisteittä. Perustamisvuoden kohdalla hajonta oli suurta. SDP:llä ja Piraateilla vastaus livahti 1600-luvun puolelle. Lisäkehuja luvattiin oikeasta päivämäärästä, ja vinkiksi muistutettiin syntymäpäivää juhlitun vastikään Tampereen päivänä. Oikean päivän tiesivät SDP ja Team Kaksi askelta edellä. Sähkövalon syttymisen kohdalla joukkueet olivat jo paljon paremmalla hajulla ja suurin osa vastauksista oli oikealla vuosikymmenellä. Paikan paljastaminen aiheutti huokauksia ja ”olisihan se pitänyt arvata” -mutinoita. Teknillisen yliopiston synty sijoitettiin useimmiten 70-luvulle, jolloin koulu itsenäistyi TKK:n alaisuudesta ja muutti keskustasta Hervantaan. Toiminta alkoi kuitenkin aikaisemmin. ”Ihan kivoja Manse-Pursuit kysymyksiä, mutta palaisitteko tähän päivään piakkoin”, Kosmonautit kommentoivat.

Dosentin poiminta Varsinainen valopilkku oli vasemmistoliiton Kosmonauttien vastaus kolmanteen kysymykseen: Oma lamppumme on syttynyt Werstaalla ja aika ajoin sammunut Plevnassa. ”Voiko opiskelijaelämän riemua paremmin kuvata”, pohtii kunnallispolitiikan dosentti Ari-Veikko Anttiroiko.

Hallinto 1. Ketkä kaksi täydentävät seuraavan listan: Kaarle Nordlund, Sulo Typpö, Erkki Lindfors, Pekka Paavola? Vastaus: Jarmo Rantanen ja Timo P. Nieminen (Tampereen kaupunginjohtajat, vuodesta 2007 eteenpäin pormestarit) 2. Kuntauudistuksessa esitetään Tampereeseen liitettäväksi ainakin Ylöjärvi, Kangasala, Nokia, Pirkkala, Lempäälä ja Vesilahti. Mikä olisi näistä kunnista

muodostuvan Suur-Tampereen väkiluku (10 000:n tarkkuudella)? Vastaus: 354 089 3. Kuinka suuri osa tamperelaisista on opiskelijoita (3 prosentin tarkkuudella)? Entä kuinka suuri prosentti kaupunginvaltuuston jäsenistä ilmoitti olevansa opiskelijoita (1 prosentin tarkkuudella)? Vastaus: tamperelaisista 16%, edustajista 3% 4. Tampereen kaupungilla työskenteli vuonna 2011 yhteensä 14 472 henkilöä. Kuinka moni heistä työskenteli sosiaalija terveyspalveluissa (500:n tarkkuudella)? Vastaus: 5 309 Hallinto oli ehdokkaiden vahvin alue. Opiskelijoiden osuuden tamperelaisista tiesi jokainen joukkue. Nykyedustajista valtuuston nettisivuilla opiskelijaksi tunnustautuu vain kaksi, vaikka opiskelevia edustajia valtuustossa on tiettävästi useampiakin. Illan ensimmäinen kunnon keskustelu ja poliittinen eripura saatiin aikaan kuntaliitoksista. Tiukan sananvaihdon tiimellyksessä selvitettiin Suur-Tampereen kannattajia ja vastustajia käsiäänestyksellä. Vain perussuomalaisten ja keskustan joukkueet ilmoittivat ehdottomasti vastustavansa hanketta. Muut joukkueet eivät toisaalta ottaneet myöskään selkeää puoltavaa kantaa kuntaliitoksiin. Ylhäältä ohjattuja pakkoliitoksia ei kannattanut kukaan. Kysymyksen asettelu herätti paljon arvostelua. ”Naurettavaa, jos pääkeskustelun aihe on kyllä tai ei Suur-Tamperelle. Seuraavaksi varmaan puhutaan eurokriisistä”, kommentoi Kosmonauttien Pyry Urhonen. Bonuskysymyksenä tiedustelimme, mitkä kolme puoluetta ovat valtuuston suurimmat syksyn vaalien jälkeen. Vain Piraatit jättivät oman puolueen pois listalta. ”Suomen Keskusta, Keskustapuolue, Maalaisliitto”, Kepun Dream Team arveli.

Dosentin poiminta Suuret Vihreät Naiset yllättivät tietämällä, että Lindfors, Paavola ja kumppanit olivat entisiä kaupunginjohtajia, mutta kun listaa piti jatkaa kahdella nimellä, mieleen tulivat Kyllikki Koivusalo ja Jesse-Joonas Jörninkäinen. Hauskanpito maksoi tiimille yhden pisteen.

Talous 1. Kuinka monta euroa lainaa per asukas Tampereella oli vuoden 2011 tilinpäätöksessä (100 euron tarkuudella)? 1502 euroa 2. Kuinka suuret olivat Tampereen kaupungin menot vuoden 2011 tilinpäätöksessä (100 miljoonan tarkuudella)? 1 416 462 000 euroa 3. Mikä on tuloveroprosentti Tampereella vuonna 2012 (yhden prosentin tarkkuudella)? 19 prosenttia 4. Tampereelle suunnitellun Keskusareenan yhteiskustannuksiksi on arvioitu noin 400 miljoonaa. Kuinka suurella summalla Tampereen kaupunki on luvannut osallistua kannen rakentamiseen (kolmen miljoonan tarkkuudella)? 22,7 miljoonalla Tampereen talouden mittasuhteet olivat useimmilla joukkueilla varsin hyvin hallussa. Oikean veroprosentin annetussa toleranssissa tiesivät kaikki. Kaupungin menoja arvioitaessa ääripäät erottuivat. Kepun Dream Team veikkasi 690 miljoonaa, kun Suuret Vihreät Naiset arvelivat menojen olevan peräti 4,5 miljardia. Muut vastaukset pyörivät muutaman sadan miljoonan säteellä oikeasta. Velan määrän suuruusluokan joukkueet hahmottivat hyvin, eikä suuria ylilyöntejä tullut. Eniten yläkanttiin meni Piraattien veikkaus, 3000 euroa. Ehkä hieman yllättäen Keskusareena-hanketta koskevaan kysymykseen ei tullut juurikaan kommentointia. Vain SDP:n joukkue jätti vastaamatta

Tykkää Aviisista. edes Facebookissa. FACEBOOK.COM/AVIISI Aviisi 19.10.2012

11


kysymykseen, koska piti sitä epäselvänä. ”Kustannukset eivät ole selvillä. Vielä ei ole edes varmaa, toteutuuko hanke. Jos areenaa ei rakenneta, ei kaupungin tule osallistua kannen kustannuksiin”, joukkue perusteli.

tiekysymykseen sisältyneen syötin ja vastaukset olivat pahasti alakanttiin. Ongelma Tampereella ei ole niinkään pyöräteiden määrä, vaan niiden laatu ja sijainti. SDP ei edes lähtenyt arvailemaan tarkkaa määrää. ”Liian vähän”, kuului joukkueen vastaus. Myös Kosmonautit ja Suuret VihreOikeastaan kaikki joukkueet, jotka ät Naiset halusivat lisää pyöräteitä. saivat kohtuullisesti pisteitä, osasivat Kaupunkiraitiotie oli toinen joukkuvastata hyvin nimenomaan hallintoa eita kommentointiin innostanut asia, ja taloutta koskeviin kysymyksiin. Tä- vaikka arviot kustannuksista vaihtemä näkyi selvästi parhaiten menesty- livat paljon. Piraattien mielestä pikaneiden Norsun, kokoomuksen ja per- ratikka on välttämätön ennemmin tai sujen vastauksissa. myöhemmin, ja myöhemmin se tulee todennäköisesti kalliimmaksi. Suuret Vihreät Naiset arvelivat ratikan makLiikenne ja asuminen savan itseään takaisin. 1. Euroopan epävirallisesta pyöräilypääToisaalta SDP kyseenalaisti lähteekaupungista Kööpenhaminasta löytyy nä toimineen Tampereen kaupungin noin 400 kilometriä pyöräteitä. Kuinka selvityksen puolueettomuuden. monta kilometriä pyöräteitä löytyy Tam”Kaupungin sivuilla olevat arviot tupereelta (50 kilometrin tarkkuudella)? levat todennäköisesti tuplaantumaan”, Vastaus: 600 kilometriä joukkue arveli. 2. Kuinka suureksi on arvioitu kaupunPerussuomalaisille sattui kolmankiraitiotien kustannukset Hervantanen kysymyksen kohdalla harmittaKeskusta-Lentävänniemi –välille (10 va väärinkäsitys. Joukkue vastasi yhmiljoonan tarkuudella)? den hengen asuntokuntien määräksi Vastaus: 176 – 184 miljoonaa euroa 55 000, joka prosenteiksi muutettuna 3. Kuinka suuri prosenttiosuus Tampeolisi oikea vastaus. Niinpä voittopiste reen asuntokunnista oli yhden hengen jäi saamatta.

Dosentin poiminta

asuntokuntia vuoden 2011 lopussa (viiden prosentin tarkkuudella)? Vastaus: 48% 4. Kuinka monta opiskelijoille tarkoitettua vuokra-asuntoa Tampereella on (500 tarkuudella)? Vastaus: 7500, 12 400 asuntopaikkaa (tilanne tammikuu 2010)

Dosentin poiminta

Poliittiset viestit ujuttautuivat mukavasti Kosomnauttien lisäksi Piraattien ja Suurten Vihreiden Naisten vastauksiin. Ratikkakysymykseen vihreät lisäsivät osuvasti, kuinka ”ratikka maksaa, mutta se tulee edulliseksi Asumisen ja liikenne oli selkeästi haas- ympäristölle”. teellisin osio. Vastauksissa esiintyi todella paljon hajontaa. Kaikki joukkueet nielaisivat pyörä-

Pistetaulukko

myksiä. Vasemmistoliiton Kosmonautit taas olisivat halunneet vastata kysymykseen asunnottomuudesta.

Maksimipistemäärä: 20 Sanallinen Pandoran lipas aukesi vasta, kun esille nousi tämän hetken kuuman peruna, nuorten syrjäytyminen. Perussuomalaisten joukkue Seurasi tunnin mittainen jälkipeli, jo(perussuomalaiset): 8 ka polveili syrjäytymisestä perustuloon, kaupunkilaisten osallistamiseen Team Kaksi askelta edellä ja demokratiakasvatukseen kouluissa. (kokoomus): 8 Välillä kiivashenkiseksikin yltyneessä keskustelussa poliittiset jakoKepun Dream Team (keskusta): 6 linjat tulivat esille. Yhteistä säveltä koetettiin hakea opiskelijan edun ajamiKosmonautit (vasemmistoliitto): 5 sesta. ”On paljon ajatuksia, jotka saavat SDP (sosiaalidemokraatit): 5 tukea opiskelijoiden keskuudessa yli puoluerajojen”, piraattien Harri KiPiraatit (piraattipuolue): 3 vistö arveli. Lopulta yhteisen asian löytämiSuuret Vihreät Naiset (vihreät): 3 nen osoittautui hankalaksi. Opiskelija-asuntojen lisärakentamisen kaikki myönsivät tärkeäksi asiaksi, mutta toteuttamistavoista oltiinkin jo erimieltä. SDP:n Sanna Marin muistuttikin, että ei ole olemassa mitään yhteistä opiskelijapuoluetta. Hän itse katsoi olevansa ensisijaisesti sosiaalidemokraattinen ehdokas. ”Suomessa äänestetään kuitenkin aiuuressa kuntavaalivisassa an- na puoluetta, ei vain opiskelijaa.” nettiin tilaa myös selittelylle. Onhan kyse kuitenkin politii- Kaikkiaan visan tulokset olivat varsin kasta. Niinpä rohkaisimme joukkuei- hyvät. Suurin osa vastauksista oli oita visan jälkeen kommentoimaan ky- kean suuntaisia ja suurusluokat olivat hallussa. Varsinkin talouden mitsymyksiä ja niiden sisältöä. Ehdokkaat olivat ilmeisesti rankan tasuhteista joukkueilla oli peruskansuorituksen uuvuttamia, ja joukku- salaista parempi käsitys. Näistä vaihtoehdoista on varmaseista irtosi vain muutamia puolihuumorilla heitettyjä kommentteja media- ti helppo löytää sanavalmis ja asioista perillä oleva ehdokas, jos arvomaailpelistä. Vastauslappujen kommenteissa mat kohtaavat. Tietämättömät ehdokSuuret Vihreät Naiset jäivät kaipaa- kaat eivät ole syy jäädä äänestyspäivämaan ympäristöä koskevia faktakysy- nä kotiin. Norsu (kristillisdemokraatit): 8

Aviisin kuntavisan jälkipelit

S

Visailun EM-kultamitalisti ei olisi pärjännyt paremmin

P

yysimme Aviisin suuren kuntavaalivisan tekemiseen ja vastausten analysointiin apua asiantuntijoilta. Kunta-asiantuntijana vastauksia kommentoi dosentti Ari-Veikko Anttiroiko Tampereen yliopiston Johtamiskorkeakoulusta. Hän arvioi kysymykset varsin haastaviksi. ”Muutamaan kysymykseen pystyi vastaamaan yleistiedon pohjalta, mutta suurin osa edellytti yk-

12 Aviisi 19.10.2012

tausta ei tietäisi, se kiinnostaisi kuulla”, visakonkari neuvoi. Kansainvälisissä kisoissa kysymykset ovat usein monipolvisia ja vaikeita, mutta informatiivisia. Suomessa suositaan enemmän lyhyitä, yhden lauseen kysymyksiä. Vinkkejä kysymysten laatimiseen Aviisin kysymykset Kalliolevo arantoi pohjoismaiden menestynein vioi kovin numeropainotteisiksi. tietovisailija, tamperelainen Tero Vain kahdessa kohdassa vastaus Kalliolevo. oli muuta kuin numeroita, ja kau”Mielestäni parhaat kysymykset punginjohtajakysymyskin oli häovat sellaisia, että vaikka itse vas- nen itsensä ehdottama.

sinkertaisesti joko tarkkaa ajankohtaisten asioiden seuraamista tai nippelitiedon hallintaa. Siihen nähden muutamat joukkueet saivat itse asiassa kohtuullisen paljon pisteistä.”

Myös Kalliolevon mielestä kysymykset olivat haastavia ja joukkueet pärjäsivät varsin hyvin. ”En olisi itse ainakaan enempää pisteitä saanut kuin kärkijoukkueet. Monessa numerokysymyksessä olisi minulle tuottanut vaikeuksia arvioida vastauksen suuruusaluetta kovin tarkasti.” Iso kehu, kun se tulee visailun Euroopan joukkuemestaruuden voittaneelta tietäjältä.


aina sopiva koti.

Uuden ajan kynnyksellä Nysse noutaa kotiovelta.

VTS-kodit on Tampereen suurin vuokranantaja, jonka asunnot sijaitsevat bussireittien varrella ja palveluiden läheisyydessä. Tulitpa koulusta, työstä tai aamuyöstä, kotisi on sopivasti hollilla. Akateemiseen varttiinkin tulee roima lisäys, kun opintielle ei tarvitse herätä kilpaa kukonlaulun kanssa; VTS-asukkaille luento on aina lähellä. Yli 8 000 asunnon valikoimasta löytyy aina sopiva koti. VTS-kotien vuokrataso on edullinen ja asunnot hyvässä kunnossa. Paljosta on helppo valita!

VTS-kodit • Puutarhakatu 8 A

554

• 33210 Tampere • puh. 0201 277 511 •

www.vts.fi 628

PAULI BORODULIN, 30, TAMMELA järjestelmäasiantuntija, FM

ja

”Otetaan selvää, ei oleteta.”

OLGA HAAPA-AHO, 24, KALEVA

JENNI SIMILÄ, 26, KALEVA

suunnittelija, hallinto- ja kauppatieteiden opiskeli-

”Yhdessä, yhdenvertaisesti, avoimesti. Parempi Tampere.”

560

ANNE SOINSAARI, 21, JUHANNUSKYLÄ

sosiaalipoliittinen sihteeri, Tampereen vihreiden nuorten puheenjohtaja

”Sosiaalista kestävyyttä ja vapaata, yhteistä kaupunkitilaa.”

pauli.borodulin.f

i

563

yhteiskuntatieteiden opiskelija, Tamyn vihreän listan ryhmänjohtaja olgahaap a-aho.net

”Ekologinen ja asukkaidensa näköinen Tampere.”

jennisimil

a.fi

633

HANNA HAKKO, 24, KALEVA

Vihreiden nuorten ja opiskelijoiden liiton puheenjohtaja, suojeluasiantuntija

IIDA KALMANLEHTO, 28, TAMMELA

sosiaaliantropologian opiskelija, tulkki

581

lääkäri

m

manlehto.co

www.iidakal

fi

tenhall.

kkos www.jaa

645

JAAKKO MUSTAKALLIO, 25, KESKUSTA

toiminnanjohtaja, kauppatieteiden opiskelija

”Monipuolista osaamista - rohkeaa uudistamista.”

VEIKKO PAJUNEN, 24, AMURI

opiskelija

622

www.veikkopajunen.co m

JOHANNA ROIHUVUO, 31, TAMMELA

”Meni ja vihersi mennessään.”

HEIKKI SAIRANEN, 28, FINLAYSON

624

”Päätöksenteko on parempaa valot päällä.”

vuo.fi

nnaroihu

www.joha

pio okkaat.fi/pyry.ta

www.vihreatehd

ANNA ULVINEN, 27, KALEVA

tapahtumakoordinaattori, opiskelija

www.facebook.com/AnnaUlvinen Valtuustoon

TAMPEREEN VIHREIDEN NUORTEN KUNNALLISVAALIEHDOKKAAT

LuK, Tamyn koulutuspoliittinen sihteeri 20072012, äiti

projektitutkija

”Terve metsä, terve nuori.”

639

”Kulttuurin, ratikan ja pyöräteiden puolesta.”

605

”Uusia uria nuorille.”

www.jaakkomustakallio.fi

JAAKKO STENHÄLL, 28, KALEVA

diplomi-insinööri, Kalevan vihreiden puheenjohtaja

PYRY TAPIO, 30, AMURI

”Local is Global.”

594

om

ri.wordpress.c

annesoinsaa

”Avoimen ja vahvan kaupungin puolesta.”

”Make love - not CO2”

o.fi www.hannahakk

632

www.saira

nen.org

www.virnu.net | www.vino.fi

Mainoksen maksoi Tampereen vihreät nuoret Virnu ry

maksaja: Tampereen opiskelevat keskustalaiset

210 sŝůŚĂƌƫ,ĂŶŚŝůĂŚƟ LJŚƚĞŝƐŬƵŶƚĂƟĞƚĞŝĚĞŶLJŽ ǁǁǁ͘ǀŝůŚĂƌƫŚĂŶŚŝůĂŚƟ͘ĐŽŵ

211 >ĂƵƌŝ,ĞŝŬŬŝůć ŽƉŝƐŬĞůŝũĂ

236 DĂƚůĞĞŶĂDŝŬŬŽŶĞŶ ŚĂůů͘LJŽ͕ŽƉŝƐŬĞůŝũĂ ǁǁǁŵĂƚůĞĞŶĂŵŝŬŬŽŶĞŶ͘Į

253 :ŽĂŬŝŵZŽƚŚ ŚĂůů͘LJŽ͕ŽƉŝƐŬĞůŝũĂ

259 DŝĐŬĂĞůdƌĂƵƐƐ;Ɛŝƚ͘Ϳ ŽƉŝƐŬĞůŝũĂ

Tampereen opiskelijarakkaat kuntavaaliehdokkaat Tykkää Aviisista. edes Facebookissa. FACEBOOK.COM/AVIISI Aviisi 19.10.2012

13


Insinööriksi valmistuneen Mikko Soipion ja historiaa opiskelevan Petteri Systän elämästä jääkiekon seuraaminen lohkaisee ison siivun. Tosielämässä he tulevat juttuun keskenään, vaikka kilpailevia seuroja kannattavatkin.

Fani vastaan fani Toisesta tulee tupsukorva ja toisesta kirvesrinta, vaikka kaupunki on sama. Miksi? Juho. Mäkelä, teksti & Seppo Honkanen, kuva

T

appara on uskontomme, Hakametsä kirkkomme ja Janne Ojanen Jumalamme.” Näin uhoaa nimimerkki Hero Member Tappara-fanien keskustelupalstalla internetissä. Ilveksen ja Tapparan kannattaminen vaikuttaa olevan monelle tampe-

14 Aviisi 19.10.2012

junioripelejä, analysoi otteluita, seuraa pelitilastoja ja lukee jääkiekosta lehdistä. ”Kaverit ihmettelevät, että mitä helvettiä sä siellä hallilla teet. Kai ne pitävät minua hulluna.” 24-vuotias tamperelainen yliopisto-opiskelija Petteri Systä on kannattanut Tapparaa syksystä 1999 lähtien. Jääkiekko on hänelle ykköspuheenaihe kotona ja kaveripiirissä. Jääkiekkofaniutta on vaikea selittää Systän mielestä jääkiekkojoukkuihmiselle, jota urheilu ei kiinnosta. een kannattaminen herättää mielipiSoipio käy katsomassa myös Ilveksen teitä ja tunteita.

relaiselle elämää suurempi asia. Mikä faneja oikein kiehtoo jääkiekossa? 24-vuotias vastavalmistunut insinööri Mikko Soipio on Share Ilves -nimisen Ilveksen kannatustukiyhdistyksen puheenjohtaja. Ilveksen kannattaminen antaa hänelle ystäviä ja yhteenkuuluvuuden tunnetta. ”Jääkiekko tuo elämään pysyvyyttä, koska pelit rytmittävät arkea.”

”Se luo yhteisöllisyyttä, kun hallissa kannatetaan samaa joukkuetta.” 35-vuotias tamperelainen vahtimestari ja yliopisto-opiskelija Juha Kauppinen on kannattanut Ilvestä 1980-luvulta lähtien. Jääkiekko on hänelle paineiden purkamiskanava, koska hallissa saa huutaa kurkkunsa käheäksi. Kauppinen juttelee Ilveksen peleissä ihmisten kanssa, joita hän ei tunne edes nimeltä. ”Heille on paljon helpompi puhua aroista aiheista kuin kavereille, koska


jäähallin tuttuja ei tapaa muualla.” Vuonna 1980 syntynyt tamperelainen lentokonemekaanikko Mikko Lehtimäki on kannattanut Tapparaa kahdeksanvuotiaasta saakka. Jääkiekko-ottelu on hänelle sosiaalinen tapahtuma, jossa tapaa kavereita. ”Fanius on myötäelämistä voiton ja tappion hetkellä. Tapparan kannattaminen antaa hyvän mielen.” Miten fanit ovat päätyneet kannattamaan Ilvestä tai Tapparaa? Vai tiedetäänkö Tampereella jo synnytyslaitoksella, kenestä tulee Tapparan ja kenestä Ilveksen kannattaja? Soipiolla ei ollut muuta vaihtoehtoa kuin Ilves, koska isä ja isoisä ovat tupsukorvien kannattajia. ”Ilves on sukuvika.” Kauppinen rupesi kannattamaan Ilvestä vastareaktiona, koska kaikki muut luokkakaverit tukivat Sahalahden kyläkoulussa Tapparaa. Lehtimäki valitsi seurakseen Tapparan isosiskon innoittamana. Isoveli kannatti Ilvestä, mutta siskon kanta voitti. Ilves olisi ollut Syställe rationaalisempi valinta kuin Tappara, koska veljet ja useimmat koulukaverit olivat Ilveksen kannattajia. ”Ehkä valitsin Tapparan seuran taisteluilmeen vuoksi.” Mikä erottaa Tapparan ja Ilveksen toisistaan? Soipion mukaan seurojen kannatuksessa on maantieteellisiä eroja. Koivistonkylä, Messukylä ja Viinikka ovat perinteisiä Ilveksen tukialueita Tampereella. ”Tapparalla on vahvaa kannatusta Lielahdessa, Lentävänniemessä ja Tampereen ulkopuolella, mikä johtuu 1980-luvun mestaruusvuosista.” Tappara on Soipion mukaan al-

kujaan ruotsinkielinen seura, mutta Tampereella on nykyään hyvin vähän suomenruotsalaisia. Hänestä Tapparan ja Ilveksen toimintakulttuurin eron voi kiteyttää kahteen kulttipelaajaan Raimo Helmiseen ja Janne Ojaseen. ”Janne Ojanen iskee rannelaukauksella kiekon maaliin b-pisteen välistä, mutta Raimo Helminen syöttää vielä kaverille takatolpalta, vaikka maali olisi tyhjä”, Soipio tähdentää. Lehtimäen mielestä Tappara ja Ilves ovat molemmat perinteisiä seuroja. Tappara luottaa kuitenkin Ilvestä enemmän yhtenäiseen joukkuepeliin. ”Ilveksellä on ollut menestyessään taitavia yksilöitä, mutta Tappara on nojannut leveämpään joukkueeseen.” Systän mielestä Ilves on enemmän taitokiekkojoukkue ja Tappara tunnetaan nöyrästä ja taistelevasta ilmeestä. ”Tapparaa voi pitää kepulaisena seurana, koska sillä on ympäristökunnissa enemmän kannattajia kuin Ilveksellä.” Arposen mukaan Tapparalla ja Ilveksellä ei ole seuroina mitään eroa. Kauppiselle jääkiekko-ottelu on pakopaikka naisten hallitsemasta maailmasta, jollainen esimerkiksi yliopisto vahvasti on. ”Jäähallilla saa olla oma itsensä ja juoda olutta ja syödä makkaraa”, Kauppinen lataa. Soipion mukaan Share Ilveksen jäsenistä naisia on noin kymmenen prosenttia. ”Naiset eivät seuraa jääkiekkoa, koska lätkä on kontaktilaji ja katsomossa on tiivis tunnelma.” Tamperelaisessa fanikulttuurissa on Soipion mielestä paljon kehitettävää. Hänestä Ilveksen Osasto 41 yrittää kiitettävästi luoda tunnelmaa pienellä porukalla, mutta valitettavasti he tappavat usein huudoillaan innos-

vanhemmat C3:ssa. Se ei ole toimiva ratkaisu, että fanit ovat kahdessa eri porukassa.” Systän mielestä pelissä saa elää tunteella, mutta hän karsisi fanien huudoista törkeydet ja henkilökohtaiset loukkaukset pois. ”Haistattelu kuulostaa teinimäiseltä. Eläydyn itsekin äänekkäästi katsomossa, mutta käytän mieluummin suomalaista perkelettä.” Kauppinen on eri linjoilla. Hän ei halua määritellä, missä sovinnaisuuden rajat menevät. ”Kaikkea saa huutaa, mikä ei ole Suomen laissa kiellettyä.” Systä nostaa suosikkipelaajikseen Ville Niemisen ja Janne Ojasen. Nieminen symbolisoi hänelle Tapparan tahtokiekkoa. ”Tappara-legenda Ojanen on hieno persoona sekä kentällä että kentän ulkopuolella.” Lehtimäen suosikkipelaajia ovat lapsuudesta tutut Timo Jutila, Timo Juha Kauppinen Susi ja Janne Ojanen. Jukka Tammi oli lapsena Soipion suurin Ilves-idoli. Maalivahtiin oli helppo samaistua, koska hän pelasi koko ajan. Tammen jälkeen Soipio on fanittanut Vesa Toskalaa ja Raimo Helmistä. tuksen. Kauppisen suosikkipelaajat ovat Il”Hämäläiset syttyvät kannustamaan vasta, kun joukkue menestyy. Uskon, veksen 1980-luvun tehomiehet Raimo että uudessa keskusareenassa mei- Summanen ja Risto Siltanen. ninki on ihan eri luokkaa, kun pääKiekkomiehet odottavat innolla Tamtyyn saadaan seisomakatsomot.” pereen uuden jäähallin valmistumista. Vaikka Tampere on perinteinen jää- Soipio ennustaa, että jääkiekon suosio kiekkokaupunki, tunnelma nousee räjähtää kasvuun, kun keskusareena Hakametsässä harvoin kattoon. Vii- valmistuu vuonna 2016. konloppupeleissä on hyvin meteliä, ”Jäähalli sijaitsee ihan keskustassa. mutta arkipeleissä on hiljaista. Se on auki käytännössä 24 tuntia vuoLehtimäki harmittelee, että Tappa- rokaudessa ja siinä on ostoskeskus ja ran seisomakatsomon väki on jakau- sportti-baareja vieressä. Saamme uutunut kahteen leiriin. den nosteen tamperelaiselle jääkiekol”Nuorempi väki kannustaa C1:ssä ja le.”

Kauppiselle jääkiekko-ottelu on pakopaikka naisten hallitsemasta maailmasta, jollainen esimerkiksi yliopisto vahvasti on. ”Jäähallilla saa olla oma itsensä ja juoda olutta ja syödä makkaraa.”

Urheilukatsomosta löytää me-hengen T Urheilukatsomo on ilastokeskuksen tutkija Petri kaan kannustukseen. Godenhjelm ja filosofian tohto”Ilman ydinjoukon tukea ja heittäyri Harri Heinonen ovat tutki- tymistä ottelutunnelmasta jäisi paljon neet suomalaisia joukkueurheilun fa- pois”, Godenhjelm sanoo. neja. Heinonen julkaisi vuonna 2005 lii- Heinonen kertoo, että faniuteen liittyy kuntasosiologian väitöskirjan suoma- äärimmäinen kilpailu siitä, kuka on laisista Everton-faneista. Godenhjelm joukkueen kovin kannattaja. ”Faniyhteisön arvostuksen saa tietäon tutkinut muun muassa jääkiekon mällä paljon lajista tai tekemällä katfanclubeja. Fanum-sana juontaa juurensa An- somossa jotain hullua.” Uskottavan fanin täytyy olla kentän tiikista ja se tarkoittaa pyhää paikkaa, laidalla vähintään kotiotteluissa ja lakeidasta tai temppeliä. ”Urheilukatsomo on eräänlainen jia pitää olla seurannut tietyn aikaa. ”Ei kelpaa, että katsot pelejä passiivinuoruudenlähde, jossa ihminen parantuu hyvinvoivaksi”, Heinonen ku- sesti televisiosta”, Heinonen sanoo. Järjestäytyneet faniryhmät ovat Govaa. Godenhjelmin mielestä fanit välittä- denhjelmin mukaan enemmän nuovät todella, mitä heidän kannattamal- ren sukupolven juttu. Fanius ei silti katoa iän myötä, vaan se muuttaa leen joukkueelle tapahtuu. ”Joukkue on heille merkityksellinen muotoaan. Hänen mielestään jalkapallo on Suoyhteisö ja tärkeä identiteetin osanen. Fanius liittyy ryhmään kuulumiseen messa miehisempi laji kuin jääkiekko, sillä jäähalleissa on myös paljon tyttöja sosiaalisiin kontakteihin.” Hän tähdentää, että faniryhmät ovat katsojia. ”Nuorille tytöille suosikkipelaaosa jääkiekon ja jalkapallon katsomotapahtumaa. Parhaimmillaan heidän jat merkitsevät enemmän kuin pojilintonsa tempaa koko katsomon mu- le. Suomessa jääkiekkoilijat voidaan

monelle eräänlainen nuoruudenlähde, jossa parantuu hyvinvoivaksi.

tiä ei saada syntymässä kuten suomalaisuutta tai tamperelaisuutta, vaan fanius on itse rakennettua. ”Kun perinteinen moderni järjestys on hajonnut, ihmisten täytyy miettiä, keitä he oikein ovat. Jalkapallojoukkueen kautta voi rakentaa esimerkiksi paikallista ja alueellista identiteettiä.” Faniuteen kuuluu Heinosen mielestä tietynlainen masokismi, koska olisi tylsää, jos oma joukkue voittaisi koko ajan. ”Unelmien toteutuminen on monelle kestämätön tilanne.”

Harri Heinonen

samaistaa rocktähtiin ja heihin tunnetaan kaukorakkautta”, Godenhjelm kertoo. Fanius voi vaikuttaa Heinosen mukaan jopa kulutustottumuksiin. Fani ei esimerkiksi pysty ostamaan sinistä paitaa, jos hänen kannattamallaan joukkueella on punainen pelipaita. Hän muistuttaa, että fani-identiteet-

Ihminen ihailee jotain toista, jos hän fanittaa jotain yksilöä kuten Antti Ruuskasta tai Britney Spearsia. Sen sijaan jalkapallo- ja jääkiekkokatsomossa koetaan voimakasta me-henkeä. ”Yksilöfanius menee usein överiksi. John Lennon-fani ampui idolinsa.” Urheilutapahtumissa käydään yksinkertaisesti siksi, että se on hauskaa. ”Jokainen saa jostain kiksinsä. Yle järjesti esimerkiksi pari vuotta sitten tapaamisen Kotikatu-faneille.”

Tykkää Aviisista. edes Facebookissa. FACEBOOK.COM/AVIISI Aviisi 19.10.2012

15


HARRASTAMME KULTTUURIA AKATEEMINEN MOZART-KONSERTTI

Tampereen yliopiston laulajien (TYL) ja Tampereen akateemisen sinfoniaorkesterin (TASO) ensim-

mäinen yhteiskonsertti Pyhäinpäivänä 3. marraskuuta klo 18 Tampereen Tuomiokirkossa. Kaksi suurta kokoonpanoa yhdessä kenties maailman tunnetuimman sielunmessun, W.A. Mozartin Requiem d-molli, KV 626:n, äärellä. Konserttiohjelmassa myös Mozartin Kyrie d-mollissa KV 341. Vapaa pääsy. (Käsiohjelma 15/10 euroa.) Lisätietoa: www.taso.fi ja www.tyl.fi

Klassisen ihmepoika Kun Santtu-Matias Rouvali, 26, ei metsästä, hän johtaa 97 hengen sinfoniaorkesteria.

E

Seppo Honkanen, teksti n ole ihmelapsi”, Santtu-Matias Rouvali, 26, väittää. ”Joskus asiat vaan tapahtuvat nopeasti. Esimerkiksi tyttöystävän kanssa tapasimme juhannuksena, nyt meillä on jo oma maatila.” Rouvali aloitti orkesterinjohdon opinnot Sibelius-Akatemiassa viisi vuotta sitten. Syyskuussa hänet nimitettiin Tampere Filharmonian ylikapellimestariksi. Nuoren miehen johtamassa sinfoniaorkesterissa soittaa 97 ammattimuusikkoa. Jos Rouvali ei olisi kapellimestari, hän olisi luultavasti maanviljelijä. Lokakuun alussa hän muutti tyttöystävänsä kanssa Nurmijärven Klaukkalasta ostamalleen maatilalle. ”Lämmitän saunaa, metsästän ja kalastan.” Juoksevaa vettä maatilalle ei vielä tule, mutta se ei ylikapellimestaria haittaa. ”Olen aika erähenkinen.”

16 Aviisi 19.10.2012

Tyttöystävä tosin on hieman näreissään veden puutteesta, koska hän ”putosi juuri hevosen selästä” ja haavaa tarvitsisi pestä. Puhelinhaastattelua varten Rouvali joutui tulemaan sisälle tupaan: se tarkoitti hanhenmetsästyksen keskeyttämistä.

uskaltaisivat tulla klassisen musiikin konserttiin kuin elokuvateatteriin. Erona pari tuntia kestävään elokuvaan on, että elokuvissa on valmis tarina, johon musiikki luo tunnelmaa. Konsertissa tarina luodaan itse. ”Sinfoniaorkesterin konsertissa voi liikuttua, ajatella vaikka oman elämänsä dramatiikkaa. Se voi olla todella terapeuttinen hetki, relaxing moment.” Keski-Euroopassa klassiseen musiikkiin suhtaudutaan Rouvalin mukaan eri tavalla kuin Suomessa. ”Nuoret saattavat lähteä sinfoniaorkesterin konserttiin samalla tavalla kuin pubiin. Konsertin jälkeen juodaan teepaidassa vinkkua.” Yksi toivomus Rouvalilla yleisölle silti on. ”Koska muusikot tekevät vaativaa työtä, pitää yleisön olla hiljaa. Paitsi väliajalla. Se on kunnioitusta muusikoita ja muita kuuntelijoita kohtaan.”

Suomalaiset kapellimestarit ovat maailman kärkeä. Vierailevana kapellimestarina maailmalla jo paljon reissannut Santtu-Matias Rouvali seurannee Esa-Pekka Salosen, JukkaPekka Sarasteen ja Sakari Oramon jalanjälkiä. ”Vaikka suomalainen klassisen musiikin koulutus on maailman huippua, tavalliset suomalaiset kuvittelevat usein, että kyseessä on tylsä elitistinen sukkahousuhissuttelu.” Sen Rouvali kiistää jyrkästi. Hän lupaa, että Tampere Filharmonian konserttiin saa tulla missä asussa tahansa. ”Vaikka munasillaan. Väliajalla saa Kiinnitys Tampere Filharmonian ylimyös bisseä.” ”No, ehkä housut on kumminkin kapellimestarin tehtäviin tarkoittaa, hyvä laittaa. Vahtimestareilla saattaa että Rouvali on konserttien johtamisen lisäksi vastuussa myös taiteellisismuuten olla sanomista.” Hän toivoo, että nuoret aikuiset ta linjauksista, musiikkikasvatukses-

ta, levytyksistä ja kiertueiden suunnittelusta. ”Tavoitteeni on saada nuoret aikuiset nauttimaan mahtavasta klassisesta musiikista”, hän kertoo. Jos klassinen musiikki on vierasta, Rouvali neuvoo tutustumaan siihen esimerkiksi Spotifyn kautta. ”Herkästä, liikuttavasta musiikista pitävää suosittelen kuuntelemaan esimerkiksi Rahmaninovin 2. pianokonserton tai Dvorakin 9. sinfonian 2. osan.” ”Kovemmasta musiikista nauttivalle suosittelen Richard Straussin Till Eulenpiegeliä tai Šostakovitšin Leningrad-sinfonian. Myös Beethovenin klassikkosinfoniat ovat aina hyviä, esimerkiksi Beethovenin 7. sinfonia.” Ylikapellimestari Rouvali kertoo pitävänsä myös kevyestä muusikista: erityisesti hän nauttii soulista ja fiftarirokista. ”Lahdessa on baari nimeltä Torvi. Siellä Irwinit ja muut ryyppäsivät, se on mun suosikki. Siellä on usein loistavat jamit.” ”Tampereen keikkapaikat ja baarit aion koluta läpi heti kun ehdin.”


nallisvaaliehdokkaana hakaristein koristellulla vaalikopilla sekä istumalla useista törkeistä kunnianloukkauksista yli kahden vuoden vankeustuomiota.

ARVOSTELUASTEIKKO 1–5 tähTEÄ

RAAKALAISET (2012), OHJAUS: Oliver Stone

MADE IN BANGKOK, TT, KIRJ: Anthony Minghella, Ohjaus: Johanna Freundlich

Kaikki on kaupan: liha ja sielu

Järjettömässä maailmassa huumeiden käyttö on järkevää

Teatteri Frenckelissä hämmennytään Bangkokista.

J

os haluat pissata naisen päälle, niin tämä on paikka missä se kannattaa tehdä”, vakuuttaa Adrian (Mikko Kanninen). Paikka on Bangkok ja Adrian on liikematkalla oleva vaateketjun omistaja. Bangkokissa nähdään myös kourallinen muita keskiluokkaisia turisteja, jotka haluavat vähenevissä määrin olla turisteja saati keskiluokkaisia. Anthony Minghellan vuonna 1986 käsikirjoittamassa Made in Bangkok -esityksessä länsimainen ja itämainen kultuuri katsovat hetken aikaa toisiaan silmästä silmään. Moitteettomasti toimivassa tekstissä punnitaan niin sukupuolien eroja kuin myös moraalisia kysymyksiä. Kiitettävää uskottavuutta lavalle tuo Kimmo Viskarin puvustus. Hienoa on, että matkaan ei ole lähetetty leijonakoruihin ja silkkipaitoihin sonnustautuneita kaljantissuttelijoita. Erityinen ilo on katsella Lari Halmeen ja Esa Latva-Äijön lahjakuutta. He tekevät yli-innokkaasta Garystä (Halme) ja itseään huijaavasta Stephnistä (Latva-Äijö) realistisen tunnistettavat ilman sortumista tahattomaan komiikkaan. Heidän rinnallaan Kanniston esittämä Adrian jää teennäisen jäykäksi. Roolihahmojen keskinäiset suhteet

Huumebisnestä kuvaava, Oliver Stonen ohjaama, Raakalaiset-elokuva kompastuu omaan nokkeluuteensa.

K kehittyvät luonnollisesti: vaivaannuttavasta jutustelusta siihen pisteeseen asti, että kanssamatkustajaa on syytä haukkua perverssiksi. Sivulauseissa suhahtelee ristiriitaisia ennakkoluuloja puolin ja toisin. Näyttelijät (Eeva Hakulinen, Ilpo Hakala, Jerry Wahlforss) yhdistävät vakavan ja viihteellisen onnistuneesti. Johanna Freundlichin ohjaus heijastelee turismin ympärillä olevaa todellisuutta. Freundlich ei eksy etsimään syyllisiä tai tarjoamaan ratkaisuja. Esitys on lohduton kuva ihmisistä, mutta kokonaisuutena niin hyvin tehty, että sen mielellään katsoisi uudemman kerran. Se on aika hyvin ihmiskauppaa sivuavalta esitykseltä. Sanna-Kaisa Lähdeaho

Klassikkoni Teos, joka teki vaikutuksen Carl Mesterton: Metsolat, tv-sarja, Yle 1993-1995

Raukat menköhöt merten taa!

K

averini kertoi minulle perhepäivähoidossa, että televisiosta tulee mahtava sarja, jonka päähenkilöllä on oma kaivinkone. Suosituksesta innostuneensa katsoin seuraavan jakson ja minustakin tuli Metsoloiden fani. Myöhemmin ahmin kaikki Metsolat-romaanit ja lainasin sarjan kirjastosta VHS-kasetteina. Vihdoin vuonna 2008 haaveeni toteutui, kun Metsolat julkaistiin dvd:nä. Carl Mestertonin ohjaama draamasarja kuvaa kainuulaisen pienviljelijäperheen elämää juhannuksesta 1987 jouluun 1996 saakka.

Kari Hakala näyttelee sarjan päähenkilöä Erkki Metsolaa, joka on alkoholisoitunut entinen huippuhiihtäjä. Erkki ei kuitenkaan luovuta, vaan hän perustaa Urjan rinteille laskettelukeskuksen. Sarja motto on, että yrittäminen kannattaa aina. Metsoloiden parasta antia on sen maanläheisyys ja hyväntuulisuus. Ahti Haljala ja Helinä Viitanen näyttelevät Metsoloiden vanhaa pariskuntaa, ja he ovat aviopari myös oikeassa elämässä. Tämän vuoksi Antti ja Annikki Metsolan arkipäivän pieni nahiste-

oiranomistaja tietää, että paras tapa saada koira syömään lääkkeensä on kääriä ne makkaraan. Samaa keinoa yrittää hyödyntää ohjaaja Oliver Stone uusimman elokuvansa kohdalla. Raakalaisissa lääkkeen hajun alleen peittävänä makkarana toimii melko perinteinen materiaali: kannabisbisnestä pyörittävät surffarimiehet ja kauniit naiset, marinoituna seksillä ja väkivallalla. Stonen tyrkyttämän lääkkeen on tarkoitus parantaa kapitalistisesta maailmasta niin monta epäkohtaa kerralla, että se menettää tehonsa jo ennen nielaisemista. Don Winslowin samannimiseen kirjaan perustava käsikirjoitus on periaatteessa oivaltava. Elokuva on samaan aikaan tasaisesti etenevää bluokan räiskintää ja kriittistä suhtau- sieluttoman, rikkaan tyttörukan rootumista niin b-luokan elokuviin kuin liin, mutta Livelyn käyttäminen kertojana on arveluttava valinta. maailman menoon yleensä. Rohkea veto on ohjaajalta asetKäytännössä kriittinen ote menet- taa päärooleihin kokemattomammat tää terävyytensä. Jäljelle jää vain var- näyttelijät, kun sivurooleissa häärää sin tavallinen huume-elokuva. Mie- kokonainen tähtikaarti (John Travollekkäintä tätä elokuvaa on seurata pe- ta, Benicio Del Toro, Salma Hayek). lin tavoin, haastaa itsensä löytämään Lopulta Stonen pyrkimys kuvata ihkaikki piilotetut kulttuuriset viittauk- miselämän järjettömyyttä jää vain haset. taraksi yritykseksi. Hienoimmat hetOrwellmaisessa maailmassa, jos- ket elokuvassa jäävät yksittäisten lausa kamerat asentaa ihminen itse, pää- seiden tasolle. parina seikkailee nuori sotaveteraani Sanna-Kaisa Lähdeaho Chon (Taylor Kitsch) ja maailmanparantaja Ben (Aaron Johnson). Blake Lively sulautuu täydellisesti

lu ei tunnu yhtään teennäiseltä. Hyvässä draamassa ei tarvitse olla tappoja, pettämistä ja ihmissuhdekohuja. Tuntuu turvalliselta, kun Metsoloissa vain juodaan kahvia, veistetään puulusikoita ja jaanataan kunnallispolitiikkaa. Tamperelaiset saavat Metsoloista paljon irti, koska sarjaa on kuvattu muun muassa Koskikeskuksessa ja Tampereen yliopistossa. Eeva ja Stigu viettivät romanttisen illan ravintola Hämeensillassa ja Turo vie bileiden jälkeisenä aamuna Liisan Pyynikin näkötornille. Rasvainen munkki on nimittäin paras krapulalääke. Metsoloissa heikompaa ei jätetä pulaan, vaan yhteisö ja suku tukevat vaikeuksiin joutunutta yksilöä. Metsoloiden maaseutuhenkinen ydin on Urho Kekkosen viisaassa linjassa, että koko Suomi täytyy pitää asuttuna. Metsoloiden viimeinen varsinainen jakso päättyy nuotiolla veisattuun Nälkämaan lauluun.”Kulkaa korpeimme kuiskintaa, jylhien järvien loiskintaa! Meidän on uudesta luotava maa, raukat vain menköhöt merten taa!” Juho Mäkelä

Tykkää Aviisista. edes Facebookissa. FACEBOOK.COM/AVIISI Aviisi 19.10.2012

17


NÄIN SEN NÄEN Ihan naamat

Haluanpa sanoa

www.yo-talo.com Kauppakatu 10

Miten kiinnostunut olet kunnallisvaaleista?

Emily Hallfast, 21, kirjallisuustiede Äänestän fiksua ihmistä oman puolueen sisältä. Kunnallisvaalit ovat tärkeimmät vaalit, koska ne vaikuttavat eniten kotikaupungin asioihin ja ihmisten arkeen. Toisaalta presidentinvaalit ovat symbolisesti arvokkaimmat vaalit.

Hannu Tolonen, 24, historia

Katri Alila, 20, kirjallisuustiede Aion äänestää kunnallisvaaleissa, mutta en tiedä vielä ketä ehdokasta. Katson ensiksi sopivan puolueen ja sitten mietin henkilöä. Saatan äänestää puskaradion suosittelemaa ehdokasta.

O

lin vaihdossa Ranskassa viime lukuvuonna. Voin vakuuttaa, että suomalainen yliopistoruoka on puhtaampaa, monipuolisempaa ja laadukkaampaa kuin ranskalainen. Kaipaisin yliopistoon enemmän tieteenalat ylittävää kerhotoimintaa, joka keräisi kulttuurista kiinnostuneita opiskelijoita yhteen. Utasport on hyvä projekti urheilun puolelta. Urheilu ei kuitenkaan tavoita kaikkia opiskelijoita.

Pe 19.10. Lost In Music-Festival:

Backstage Alliance presents: The Flaming Sideburns, Barbe-Q-Barbies, Murmansk, Death Letters (NL), Black Twig. Ovet klo 20, show klo 20.30. 12 e / 10 e*, Ei Vip! (Ennakko Tiketti).

La 20.10.Lost In Music -Festival

Basso presents: Nicole Willis & The Soul Investigators, Eevil Stöö, Dj Kridlokk & Koksukoo, Gorq Lana (EST), Levon Zoltar, Super Janne. Ovet klo 20, show klo 21. 15 e / 12 e*, Ei Vip! (Ennakko Tiketti).

Nokan kopautus Alli Nokka KIUKUTTELEE EDUSTAJISTON KULISSEISSA Raine Lehtinen, 27, ranskan kieli En jaksa katsella television vaalitenttejä, koska en ole erityisen kiinnostunut politiikasta. Valitsen vaalikoneesta henkilön, joka vaikuttaa hyvältä tyypiltä.

Edari dataa

A Marja Suurpalo, 24, pohjoismaiset kielet Kuntavaalit kiinnostavat minua. Teen valinnan vaalitenttien ja -koneen perusteella. Tuttua ehdokasta on helpompi harkita äänestävänsä, kun tuntee jo tämän ajatusmaailman.

Elina Hakala, 24, kansainvälinen politiikka Kuntavaalit ovat äänestäjän kannalta tärkeimmät vaalit, koska niissä pystyy vaikuttamaan oman alueen asioihin. Voin äänestää ehdokasta, jota Aviisi 2.10.2012 kaverit suosittelevat.

18

lli on jo pidemmän aikaa kiinnittänyt huomiota edaattorien läppäreiden ruutuihin, joiden määrä on vuosi vuodelta lisääntynyt. Viime viikolla edustajisto teki päätöksen toimitilojen ostamisesta. Rahaa liikkui salainen suuri summa. Mutta mitä pyöri edaattorien näytöillä? Facebook, utamaili ja Hesari sekä uutuutena vaalikoneet. Osa selasi, osa oli täyttöpuuhissa. Erityisen keskittyneitä läppäreihinsä ovat hallituksen jäsenet ja kuntavaaliehdokkaat.

Keskittyminen datailuun herpaantui aina välillä, kun pääsihteerin slideshowssa pyöri isompia talouslukuja. Ei liene kiitollinen tehtävä esitellä perehtymistä vaatinutta asiaa flegmaattiselle näppäilijä-edarille. Ei auttanut, vaikka slideshowkin oli lähes psykedeelisen vauhdikas. Voi olla, että dataavat edaattorit istuvat aina iltakoulussa kuulemassa taustat, eikä heidän tarvitse seurata kokousta. Silti edustajiston puheenjohtajisto voisi joskus kysyä, pyöriikö ruudulla esityslista vai Farmvillesovellus, kun läppärin takana on monitulkintainen virne.

Ti 23.10. Arkkitehtikillan syyskauden avajaiset Ke 24.10. Tampereen Vasemmistonuorten vaalibileet: Hannibal & Black Motor, Laineen Kasperi. Ovet klo 20, show klo 21. 5 e / 3 e (Vasemmistonuorten jäs.) Ei Vip!

To 25.10. Triple Seven Club:

Deuteronomium + 1. Ovet klo 20, show klo 21. 8 e.

Pe 26.10. Small Axe – A tribute to Bob Marley & The Wailers, Ovet klo 22, show klo 23.30. 12 e / 10 e*.

La 27.10. Kotiteollisuus,

Ovet klo 22, show klo 23.30. 18 e / 16 e*.

Pe 2.11. Elonkerjuu

Ovet klo 21.00, show klo 23.00. 20 e*.

La 3.11. Pirkanmaan Seta: LEIMARIT, Ei Vip! Klo 22-04. 5 e / 3 e*.

Ti 6.11.

Patinan Tommy Taberman – runonlausuntakilpailut To 8.11. Elokuu

Ovet klo 20, show klo 21.30. 14 e / 12 e*.

Pe 9.11. Bass System & MethLab Presents HARD and DARK night CURRENT VALUE (DE)

MethLab, TECH DIFF (UK) MethLab, C.A.2K (RUS) MethLab, RUJONIC (FIN) Kolina, SUBSENSE (FIN) Hustle Audio/VOID + Visuals. Klo 22-04. 15 e / 12,20 e (ennakko Tiketti).

La 10.11. Naurunpaikka 957 Stand up –klubi

Tony Jyvälä, Petri Hankonen, Antti Haapala, Joonas Korhonen. Ovet klo 18, show klo 19. 12 e*.

*

Liput ennakk oon Yo-talo n lippuka uppa www.yo -talo.co m ja


Tervetuloa katsomaan mitä Voimalassa tapahtuu ja löytämään oma paikkasi aktiivisessa seurakuntayhteisössä!

Tykkää Aviisista. edes Facebookissa. FACEBOOK.COM/AVIISI Aviisi 2.10.2012

19


YLIOPPILASKUNTA

Tamylaisten näkökulmia myös b

Tamyn toimistot palvelevat: yleistoimisto ma-pe 9–11 ja 12–16, taloustoimisto ma–pe 9–11 ja 12–15.30, vippikassa ma–pe 12–15 (Yo-talon 2.krs.) Tampereen yliopiston ylioppilaskunta, Kauppakatu 10, 33210 Tampere Yleistoimisto / Tuire Jalaskoski 03 - 22 30 215 Taloustoimisto/Lea Kontoniemi 044 - 36 10 212

Olga Haapa-aho, sopo-sihteeri (sijainen), 050 - 36 12 846 Joachim Kratochvil, kopo-sihteeri, 050 - 36 12 847 Ann-Marie Norrgrann, suunnittelija, 045 - 77 50 55 80 Jukka-Sakari Springare, suhdetoiminta, 044 - 36 10 204

Sihteerit

Niina Jurva, 045-7750 5211 Pirita Ruokonen, 045-7750 5214 Vilhartti Hanhilahti, 045-7750 5215 Paavo Ylönen, 045-7750 5212

Hallitus

Mika Parkkari, pääsihteeri, 050 - 36 12 854 Varpu Jutila, kv-sihteeri, 050 - 36 12 849 Virve Valtonen, järjestösihteeri, 050 - 36 12 454

Veera Kaleva, pj, 050 - 36 12 845 Pekka Suhonen, 045-7750 5213 Anni Heinälä, 045-7750 5210

Palvelut

Lakineuvonta, 044-36 10 300

Tapahtuu nyt!

Edustajiston terveiset

Aviisin yhteystiedot löydät sivulta 3.

jarjestosihteeri@tamy.fi

PALSTALLA YLIOPPILASKUNNAN HALLITUS KERTOO MISSÄ MENNÄÄN TAMYN EDUSTAJISTO KERTOO, MISSÄ MENNÄÄN Kuten tämän Aviisin sivuilta on voinut lukea, edustajisto on päättänyt ostaa hallituksen valmistelun mukaisesti uudet tilat Linnan viereisestä kiinteistöstä. Päätös oli epäilemättä yksi historian suurimmista, eikä siihen suhtauduttu kepeästi missään valmistelun vaiheessa. Edustajistossa päätös tehtiin ns. vaikeutetussa päätöksentekojärjestyksessä, koska kyseessä oli ”merkittävä taloudellinen riski”.

lisessä vähintään kahden viikon välein kokoontuvassa edustajiston kokouksessa. Tehty päätös ei kuitenkaan itsessään ratkaise kaikkia tilahankkeelle asetettuja odotuksia. Nyt tarvitsemme kaikkien teidän ideoita ja unelmia siitä, mihin kaikkeen uusia ja toisaalta tyhjäksi jääviä Yo-talon tiloja voitaisiin käyttää. Tee siitä edustajistolle aloite!

Käytännössä järjestely muistutti hieman Suomen perustuslain säätämisjärjestystä 2/3 määräenemmistöineen ja päätöksen tekemistä kahdessa eril-

Jari Järvenpää, edustajiston pj.

Hallituksen kuulumiset

Tamyn 87-vuotisjuhlissa kavalletaan! Tamyn 87-vuotis syntymäpäiväjuhlat - Suuri pankkikavallus 1912, pankkiirit ja varkaat lauantaina 3.11.2012 Ravintola Bricksissä (Hämeenkatu 18) klo 20.30 alkaen. Juhliin on esteetön pääsy. Illan huippuesiintyjänä stand up -koomikko Antti Syrjä (showtime klo 21). Syntymäpäivien teemana toimii Pohjoismaiden suurin pankkikavallus. Historiallinen kavallus tapahtui 100 vuotta sitten Suomen Yhdyspankin Tampereen konttorissa, Kauppakatu 10:ssä, joka nykyään tunnetaan legendaarisena Ylioppilastalona. Juhlijoiden toivotaan pukeutuvan teeman mukaisesti 1900-luvun alun vuosikymmenien malliin tai pankkiireiksi ja varkaiksi. Bileiden parhaalle pukeutujalle on luvassa huikea palkinto!

TAMYN HALLITUs KERTOO, MISSÄ MENNÄÄN Syksy on kiireistä aikaa, se on huomattu Tamyn toimistolla tänäkin vuonna. Viimeiset viikot hallitus on työskennellyt tiiviisti toimintasuunnitelmien ja talousarvioiden parissa. Ensin olivat lausuntokierrosvuorossa Opiskelijoiden liikuntaliiton liittokokousmateriaalit ja sitten Suomen ylioppilaskuntien liiton liittokokousmateriaalit.

Syksyyn on mahtunut tekemistä myös tulevien kuntavaalien parissa. Haluamme muistuttaa kaikkia tamylaisia siitä, että äänestämällä vaikutat siihen, minkälaisia päätöksiä sinun kaupungissasi tulevaisuudessa tehdään.

Viimeisimpänä hallitus on valmistellut oman pohjansa esitykseksi Tamyn ensi vuoden toimintasuunnitelmaksi ja talousarvioksi. Takana on paljon työtunteja ja harmaantuneita hiuksia, mutta myös suunnatonta iloa etenkin siitä, että toimintasuunnitelmaa laatiessa olemme saaneet huomioida tulevan Tamyn toimitilojen muuton uusiin tiloihin. Hallitus kiittää edustajistoa viisaasta päätöksestä.

ww.tamy.fi/syntymapaivat Pirita Ruokonen, viestintävastaava päätösluettelot: www.tamy.fi/sivu/ hallituksen-päätökset

Päivystävä sihteeri TAMYN TYÖNTEKIJÄT KERTOVAT SEKTORINSA KUULUMISIA Campus Conexus -hankkeessa on järjestetty yhdessä opintopsykologin kanssa jaksamiskoulutus opiskelijajärjestötoimijoille. Koulutuksen tarkoituksena on että osallistujat saavat välineitä pohtia omaa jaksamistaan sekä oppivat tunnistamaan ja ehkäisemään uupumuksen oireita ja huolehtimaan omasta hyvinvoinnistaan. Pilotti pidettiin Tamyn hallitukselle ja tarkoituksena on tarjota koulutusta niin ainejärjestö- kuin harrasteyhdistystoimijoille siten että järjestötoimijat voivat myös itse vetää koulutuksia jäsenilleen. Opinnoista tauolla olleille opiskelijoille olemme suunnitelleet ryhmätoimintaa yhteistyössä YTHS:n sekä TAY:n opintopsykologin kanssa.Tauolta palaavilla voi olla vaikeuksia orientoitua takaisin opin-

Liput syntymäpäiville voit hankkia 22.10.-2.11. Tamyn yleistoimistosta tai Juveneksen kampuskaupasta Tampereen yliopiston päätalolta (vain käteinen) ennakkoon vain 5€:n hintaan. Ovelta liput maksavat 7€. Hinnat sisältävät 2,5€ narikan. Älä missaa vuoden huikeimpia kavallusbileitä! Lue lisää synttäreistä ja pankkikavalluksesta Tamyn nettisivuilta:

toihin ja yliopistoyhteisöön. Eri syistä johtuvat tauot voivat kasvattaa kynnystä aloittaa opinnot uudelleen. Kynnyksen madaltamiseksi on suunniteltu myös tietopakettia verkkosivuille siitä miten tauolta paluu onnistuisi helpoimmin. Mikäli haluat seurata opiskelukyky aiheisia uutisia voit tykätä Kyky-sivusta osoitteessa: www.facebook.com/opiskelukyky Linkkaamme sivujen kautta opiskelukykyyn liittyviä juttuja ja uutisia.

Ann-Marie Norrgrann, Campus Conexus -suunnittelija

Aiesec Tampere tarjoaa Local Aiesec Seminaarin lauantaista sunnuntaihin 20.-21. lokakuuta. Local Aiesec Seminaarissa saat tietää enemmän Aiesecista ja mitä kaikkea Aiesec voi tarjota. Viikonloppu uusien kavereiden kanssa juhlien ja järvisaunalla saunoen! Tapahtuma on ilmainen kaikille Aiesec jäsenille. Jos et ole Aiesecin jäsen voit maksaa 10e jäsenmaksun koko vuodelle bussissa. Järjestetty kyyti nappaa osallistujat kyytiin Tampereen yliopistolta ja Tampereen teknilliseltä yliopistolta, joten kyydeistä ei tarvitse murehtia. Kaikki mitä tarvitsee tehdä on ilmoittautua tapahtumaan osoitteessa http://tinyurl. com/aiesectampere Deadline rekisteröitymiselle: 18.10.2012 23.59. Ole siis nopea! Ota yhteyttä mikäli haluat lisätietoa: Pratik Joshi (pratik.joshi@ aiesec.net 0447510003) Facebook event: http://www.facebook.com/events/475722279114551/ Website:www.aiesectampere.fi HLBTI (homo, lesbo, bi, trans, inter) -opiskelijaryhmä Sekava tapaa keskiviikkona 31.10. Mi-

xeissä (Itsenäisyydenkatu 7-9) alkaen kello 19.30. Tervetuloa! Liity myös listalle, ohjeet webbisivuilla: www.uta.fi/jarjestot/sekava. Mozartin Requiem ja Kyrie pyhäinpäivänä 3.11. Tampereella Tampereen akateeminen sinfoniaorkesteri (TASO) ja Tampereen yliopiston laulajat (TYL) yhdistävät voimansa ensimmäistä kertaa marraskuussa. Akateemisten kokoonpanojen yhteisproduktio kutsuu hiljentymään pyhäinpäivän tunnelmaan suurten klassikkoteosten parissa. W. A. Mozartin Requiem (KV 626) ja Kyrie (KV 341) kuullaan pyhäinpäivänä 3.11.2012 klo 18 Tampereen tuomiokirkossa. Konsertti uusitaan sunnuntaina 4.11.2012 klo 15 Hämeenlinnan kirkossa. Kuoron ja orkesterin lisäksi lavalle nousee korkeatasoinen solistikaarti: sopraano Mia Heikkinen, altto Jeni Packalén, tenori Jussi Salonen sekä basso Kristjan Mõisnik. Konsertin johtavat Kimmo Tullila ja Päivi Liimola. Käsiohjelmat 15/10 euroa ovelta sekä ennakkoon orkesterin ja kuoron jäseniltä Lisätietoja: www.taso.fi, www.tyl.fi

www.tamy.fi/tapahtumakalenteri Kuponki on voimassa toukokuun loppuun.

Hiusten leikkaus 25,(sis. pesu + föönaus)

Raidat + leikkaus alk. 68,Ripsien ja kulmien kestovärjäys 15,-

20 Aviisi 2.10.2012

Kauppakatu 15, 33500 Tre. Puh. (03) 223 1397


blogissa: tamyblogi.wordpress.com Kulmahuone

Koti on perusoikeus

K

eskiviikkona vietettiin vuosittaista asunnottomien yötä ja myös Tampereella järjestettiin erilaisia tapahtumia. Vaikka opiskelijoiden asuntopula ja hätämajoitus ovat otsikoissa lähes poikkeuksetta syksyisin uusien opiskelijoiden saapuessa kaupunkiin, opiskelijoita ei yleensä mielletä asunnottomiksi. Se, ettei opiskelijoiden asunnottomuus tyypillisesti näy katukuvassa ei kuitenkaan vähennä asunnon puuttumisen merkitystä. Tamy on nostanut esille pienten ja kohtuuhintaisten vuokra-asuntojen puutteeseen liittyviä ongelmia esille jo pitkään. Koska edullisempia opiskelija-asuntoja ei riitä läheskään kaikille opiskelijoille, yleinen vuokra-asuntojen tarjonta ja hintataso vaikuttavat yhtä lailla opiskelijoiden kuin muidenkin ryhmien asumistilanteeseen. Asunnottomia yhdistää tyypillisesti heikko toimeentulo.

Opiskelijat eivät ole tässä mielessä poikkeus. Opintotuen asumislisä ei ota huomioon yli 252 euron suuruisia vuokrakustannuksia, joten vuokra nielaisee usein opiskelijan käytössä olevista tuloista leijonanosan. Tämä rajoittaa siis huomattavasti sitä, millaisia asuntoja on ylipäätään mahdollista hakea. Kaupungilla on paljon keinoja helpottaa asunnottomien tilannetta. Ilmaisia ne eivät ole, mutta pitkällä aikavälillä asunnottomuuden torjuminen vähentää myös muita sosiaalisia ongelmia ja parantaa Tampereen houkuttelevuutta opiskelukaupunkina. Sosiaalista asunnontuotannon tukeminen mahdollistaa vuokratason pitämisen kohtuullisena. On esitetty, että kaupunki perisi ensi vuonna aiemmasta poiketen sosiaalisen asunnontuotannon yhteisöltä kiinteistöveroa, mikä nostaisi suoraan muun muassa TOAS:n vuokria. Tamy vaatii, että opiskelija-asuntojen tuotantoa tuetaan ja vuokra-asuntojen riittävästä saatavuudesta pidetään huolta. Asunnot eivät kuitenkaan ole ainoa avain asun-

nottomuuden torjuntaan. Asuminen ja toimeentulo nivoutuvat voimakkaasti yhteen ja kaupungilla on tärkeä rooli kaikkein pienituloisimpien toimeentulon varmistamisessa. Monen opiskelijan tulot eivät riitä kattamaan välttämättömiä menoja, koska opintotuki on kokonaisuudessaan niin pieni. Toimeentulotuella on siis suuri merkitys opiskelijoiden toimeentulon täydentäjänä. Riittävän sosiaalisen asunnontuotannon lisäksi tarvitaan toimivat ja selkeät sosiaalipalvelut, joissa asiakasta neuvotaan hänen oikeuksistaan ja hänen tilannettaan käsitellään kokonaisvaltaisesti. Toimeentuloa ja asumista tulee käsitellä yhdessä tilanteen ratkaisemiseksi. Anni Heinilä KIRJOITTAJA ON Tamyn hallituksen jäsen

Tykkää Aviisista. edes Facebookissa. FACEBOOK.COM/AVIISI Aviisi 2.10.2012

21


Uimaan halliin Kalevan uintikeskus suljetaan remontin vuoksi keväällä. Nyt on hyvä aika sukeltaa uusiin uimahalleihin.

Hervannan uimahalli Torisevanraitti 7 Sisäänpääsyajat: ti - pe klo 6.00 - 19.45 la klo 12.00 - 16.45 su klo 10.00 - 16.45 Bussit Keskustorilta: 23, 30, 5, 39 Rakennettu 1978, peruskorjattu 2006 Altaat: 6-ratainen 25 m:n kuntoallas, lastenallas Kävijöitä syyskuussa 2012 oli 7 131. Kertamaksu kaikissa Tampereen uimahalleissa opiskelijoille 3,30 euroa. Alennuksen saa vain henkilökohtaisella matkakortilla maksettaessa. Muuten maksu on 6,50 euroa.

Tussia ei ole säästelty Hervannan ui-

mahalliin johtavassa rapussa. Karu ensivaikutelma syntyy omatoimisten taiteilijoiden jättämistä puumerkeistä, sotkuiksikin kutsutuista jäljistä seinillä. Noin 30 metrin syvyydessä olevassa luolassa kuitenkin odottaa pieni, varsin tavallinen uimahalli. Pukuhuoneessa aika on ehtinyt jo kuluttaa pintoja siinä määrin, että yleisvaikutelma on nuhjuinen. Ei Hervannan hallissa sen likaisempaa luultavasti ole kuin muissakaan halleissa, mutta meidän nirsoimpien kohdalla ajan patina syö kokonaistunnelmaa. Puhtausilluusion puuttuessa kävijä ruveta uskomaan, ettei ole oikein ”uimahalli-ihmisiä”. Pieni halli ruuhkautuu arkisin viiden jälkeen, jolloin uimaseurat ottavat oman ratatilansa. Testikerralla keskellä päivää vesijumpan on juuri pitänyt ”se kivannäköinen nuorimies”. Pukuhuoneessa vallitsee leppoisa tunnelma, kun iäkkäämpien rouvien puhe täyttää tilan. Erikoisuutena muihin Tampereen halleihin verrattuna on vain naisille varattu uimavuoro maanantaisin klo 16.00 - 18.45 (20.00).

Tesoman uimahalli Tuomarinkatu 7 Sisäänpääsyajat: ma, ke, to, pe klo 6.00 - 19.45 ti klo 13.00 - 19.45 la, su klo 10.00 - 16.45 Bussit Keskustorilta: 13, 18 Rakennettu: 1998 Altaat: 6-ratainen 25 metrin kuntoallas, lastenallas, poreallas, kylmävesiallas, erillinen hyppyallas, jossa on 3m:n hyppytaso, 1m:n ponnahduslauta Kävijöitä syyskuussa 2012 oli 12 237.

Ensikertalaista hämmentää pukuhuoneessa, sillä miesten ja naisten pukukopit ovat samassa tilassa. Vaatteet voi sentään vaihtaa lukittavissa pukukopeissa. Ajatus kaipaa totuttelua ainakin sellaisen uimarin kohdalla, joka on tottunut riisuutumaan kelteisilleen

22 Aviisi 19.10.2012

heti pukukaapin nähdessään. Tesoman hallissa ei tarvitse kroolata väärällä tekniikalla, jotta saisi uintitilaa. Jopa pahimpaan ruuhka-aikaan, neljän jälkeen, tilaa riittää edelleen. Lapsiperheet näyttävät viihtyvän lasten- ja poreammeen puolella siinä määrin, että kuntoaltaassa mahtuu uimaan rauhassa. Tesoman hallista tilaa eivät vie uimaseurojen ratavaraukset. Syykin selviää pian: 25 m:n allas on 40 cm vajaa täydestä pituudestaan. Sen sijaan uimakoulujen ja vesijumppia pidetään ahkerasti. Erillinen hyppyallas takaa, että hyppäämään pääsee lähes koko ajan. Viimeiset puolituntia ennen allasosaston sulkemista hyppyallas on tosin pyhitetty sukeltajille. Altaan reunalle on mahdollista napata mukaan laminoitu harjoitusohjelma, mikäli kaipaa uusia haasteita harjoitteluun.

Tampereen uintikeskus Joukahaisenkatu 7 ma, ti, ke, pe klo 6.00 - 19.45 to klo 13.00 - 19.45 la, su klo 10.00 – 16.45 Bussit Keskustorilta: 25, 27, 17, 37 Rakennettu:1979, laajennettu 2007, toukokuussa 2013 alkaa remontti Altaat: 8-ratainen 50 m:n kuntoallas, 6-ratainen 25 m:n kuntoallas, lastenallas, opetusallas,hyppyallas, 1m:n ja 3 m:n ponnahduslaudat, 3 ja 5 m:n hyppytasot Kävijöitä syyskuussa 2012 oli 35 201.

Lienee tarpeetonta kertoa, että Tampereen pisin allas löytyy Kalevasta. Arki-iltojen ruuhkista päätellen kaikki tuntuvat tietävän sen. Iltaisin lukuisten uimaseurojen polskutellessa altaissa yleisöuimarit saavat taistella löytääkseen omaa uintitilaa. Toisinaan hallilla saattaa törmätä klooriveden pehmentämään vakiokävijään, joka omien muistikuviensa mukaan omistaa hallin, eikä kieltokylttien teho yllä hänen toimintaansa asti. Paras hetki suunnata Kalevaan on päivällä. Päiväsaikaan hyppyallastakin pääsee käyttämään kaikessa rauhassa: iltaisin se on lähes mahdotonta. Hallin 50 metrin mittaista allasta osaa arvostaa viimeistään silloin, kun on pari viikkoa sahannut puolet pienempää allasta päästä päähän. Silloin ruuhka-aikakaan ei tunnu niin ahdistavalta. Huhupuheiden mukaan jonakin sunnuntai-iltapäivänä, kun ulkona on ollut täydellinen aurinkoinen ulkoiluilma, joku on saanut radan hetkeksi vain omaan käyttöönsä. Aviisi epäilee väitettä.

Pyynikin uimahalli Kortelahdenkatu 26 Sisäänpääsyajat: ma, ti, to, pe klo 06.00 - 19.45 ke klo 13.00 - 19.45 la, su klo 10.00 – 16.45 Bussit Keskustorilta: jalkaisin, Pispalaan päin menevät bussit Rakennettu: 1956, suljettu 2007, avattu uudelleen 2012 /elokuu Altaat: 6-ratainen 25 m:n kuntoallas, kylmävesiallas, poreallas,muuntoallas, hyppytorni, 1 m:n ponnahduslauta Kävijöitä syyskuussa 2012 oli 13 377.

Pyynikin juuri remontoitu halli kiiltää uutuuttaan. Elokuussa avattu halli on osuvalla paikalla, lähellä keskustaa. Vaikka uimaseurojen harjoituksia ei Pyynikillä nähdä, niin pieni halli ruuhkautuu helposti jo yleisöuinnin myötä. Nähtäväksi jää millainen määrä uimareita polskuttaa Pyynikillä ensi toukokuusta eteenpäin, kun Tampereen uintikeskus sulkeutuu remontin ajaksi. Uimavalvojan mukaan ruuhka-aikoja on vaikea ennustaa. Toisinaan arki-iltaisinkin voi olla hiljaista. Muuntoallas takaa paikan uida niille lapsille, jotka ovat liian suuria lastenaltaaseen ja liian mielikuvituksellisia kuntoaltaan ravaamiseen. Radoilla on tämän takia vähemmän häslinkiä. Kuntoaltaan yläpuolella seisoo hyppytorni houkuttelevana. Torniin ei ole silti mitään asiaa, sillä hyppykäytössä sitä ei enää pidetä. Se on pelkkä nostalginen koriste alkuperäisestä uimahallista. Kuntoaltaan reunassa jököttävältä metrin ponnahduslaudalta sen sijaan pääsee hyppäämään lähes poikkeuksetta. Saunojan kannattaa pakata mukaan istuinalunen, sillä uuden karheassa saunassa lauteet ovat laatoitettu ja pirullisen kuumat istuttavaksi ilman alustaa.

uimareita tulee Nokialle. Arki-iltoja ruuhkauttavat myös uimaseuran harjoitukset. Pirkanmaan uimahallien suurin kylmävesiallas löytyy Nokialta. Kilpailevat hallit luottavat kastautumispisteisiin, mutta Nokialla pystyy kylmävesialtaassa tekemään jopa yhden uimavedon. Hyppytorniin pääsy jää Nokialla vain haaveeksi, sillä torni kohoaa ison altaan päälle, missä vesijuoksijat pinkovat. Ainoastaan lauantaisin allas on pyhitetty hyppytornia käyttäville. Nokian halli on perusmukava, hieman kuin se alakoulun hiljainen poika, jota aikuisena kukaan ei muista kutsua luokkakokoukseen.

Kangasalan uimahalli Kirkkojärventie 4 Sisäänpääsyajat: Ma, ti, to, pe 6-21, ke 13-21, la-su 10-18 Bussit Keskustorilta: 70 (Kangasalle) Rakennettu: 2009 Altaat: 6-ratainen 25 m:n kuntoallas, kylmäallas, monitoimiallas, lastenallas, opetusallas, 3 m:n hyppytaso, 1m:n ponnahduslauta Kertamaksu, opiskelijat 4,60 euroa

Kettu-karkin väreihin sonnustautunut uimavalvoja kannustaa uimisen ja juoksemisen lisäksi kokeilemaan muutakin treenaamista vedessä. Vesijumpan ei Kangasalla tarvitse olla ohjattua ryhmäliikuntaa, vaan oman harjoituksen voi tehdä itse, lainaamaalla vedessä vastuksina toimivia painoja. Marraskuussa hallilla järjestettävässä Kuutamouinti-tapahtumassa pääsee uimisen ohessa kuuntelemaan elävää musiikkia ja katsomaan harrasteteatterin esityksiä. Nämä lienevät syitä, joiden ansiosta Kangasalan uimahalli on valittu vuoden 2012 uimahalliksi. Nokian uimahalli Liukumäki ja kuntoaltaan reunasVälikatu 24 sa sijaitsevat hyppypaikat kilpailevat Sisäänpääsyajat: ma 6-21, ti 9-15, 16-21, ke nuorempien uimareiden suosiosta sii6-21, to 9-21, pe 6-21, la-su 10-16 Bussit Keskustorilta: 70,71 (Nokialle) nä määrin, ettei ahdistavaa tungosta Rakennettu: 1976, peruskorjattu 2002 pääsee altaassa syntymään. Altaat: 6-ratainen 25 m:n kuntoallas, Uutena asiana Kangasalan hallissa lastenallas, kylmävesiallas, terapia-allas, vastaan tulee jalkojen desinfiointipiskahluuallas, poreallas, hyppytorni Kävijöitä syyskuussa 2012 oli 16 058. teet. Heti pesutiloihin astuttaessa jalKertamaksu, opiskelijat 2,30 koja pääsee suihkuttamaan ensimmäisen kerran. Vaikea sanoa, missä määTestipäivänä Nokialla uimahallilla rin toimenpide vaikuttaa alueen puhon vain kourallinen ihmisiä uimassa. tauteen. Mielikuvaa puhtaudesta se aiSuurin osa heistä näyttää uskovan ve- nakin parantaa: desinfiointipaikka vie sijuoksun voimaan. Juoksijoille onkin pois ajatukset siitä, että joku saattaa ainakin testipäivänä varattu 2/3-osaa juuri pissata uimaveteen. kuntoaltaan radoista. Aina Nokialla ei ole yhtä väljää: YlöSanna-Kaisa Lähdeaho järven uimahallin ollessa remontissa


Suomi aloittelijoille www.flickr.com/photos/aviisi

Otso Höglund

Tykkää Aviisista. edes Facebookissa. FACEBOOK.COM/AVIISI Aviisi 19.10.2012

23


Lopullinen totuus Mielipideasioista voi kiistellä

Myös äänestämättömyys on vaikuttamista

U

skokaa tai älkää, mutta hevosillakin on unelmia. Ja koska voin, aion jakaa omani teidän kanssanne. Unelmassani on jotain uutta, jotain vanhaa ja jotain hyvin sinistä: haluaisin lukea Aamulehden seniilin arvokkaasta pääkirjoituksesta, että äänestämättömyyskin on yksi tapa vaikuttaa kuntavaaleissa. Niin tuoretta näkökulmaa ei maakunnan ykkösmediaan kuunaan päästettäisi. Äänestämättömyyskin on vaikuttamista: parhaassa tapauksessa se johtaa maltilliseen vallankumoukseen, ja demokratiavajetta on täytettävä uusilla vaikuttamisen muodoilla. Kansalaisen yhteiskunnallisen vallan ei pitäisi typistyä vain äänestyspäätökseksi, vaan suoraa demokratiaa on lisättävä. Jos kaikki osallistuvat nykyiseen järjestelmään joko ujuttautumalla edustajapaikoille puolueiden kautta tai ylläpitämällä sitä äänestämällä, on vaikea perustella uusien demokratiamallien ja vaikutuskanavien tarvetta. Kun kansa opetettiin yli sata vuotta sitten äänestämään, puolet suomalaisista ei edes kirjoittanut sujuvasti äidinkieltään. Kansakuntamme sivistyksen taso on mennyt huimasti eteenpäin, mutta poliittinen järjestelmä on jämähtänyt paikoilleen. Siihen on syynsä, miksi toimittajat laulavat kaksiäänistä itkuvirttä poliitikkojen kanssa ja patistelevat kansalaisia äänestyskoppiin. Syy on raha ja markkinoiden ehdoilla toimiva media. Vaatisi hyvin pitkälle kehittyneitä motorisia taitoja kerätä toisella kädellä poliitikoilta eurot vaalimainoksista ja kirjoittaa toisella lauseita, jotka tervehtivät ilolla edustuksellisen demokratian legitimiteettikriisiä. Raha tuo valtaa ja valta rahaa. Rahoittajien ja poliitikkojen liepeillä parveilee parasiittien lauma, joka on käärimässä voittoja mediataloille. Poliitikot ovat lypsäviä lehmiä, joita voi vähän pajunoksalla huiskia, mutta kuoliaaksi niitä ei kannata potkia. Tässä tuotantoketjussa ainoastaan meille

Äänestysinto ja sanomalehtien lukeminen korreloivat keskenään. Hassun hauskasti sekä mediataloilla että edustuksellisella demokratialla näyttää olevan yhteinen kriisi.

äänestäjille ei myydä poliitikkoja, vaan myös meidät myydään heille – kansansuosio saa lehmän herumaan, ja laiskasti äänestävä kansa tietää paskaa bisnestä. Poliitikot vonkaavat kansalta suosiota vaalimarkkinoilla, ja vääjäämättä poliittiselle kulttuurille käy niin sanotusti massakulttuurit. Frankfurtin koulukunnan vanha teoria on tässäkin kelpo: massakulttuuri muokkaa ihmiset kapitalismin välikappaleiksi ja vapaa kilpailu johtaa tuotteiden standardisoitumiseen. Poliitikot ovat tuotteita, joiden värit haalistuvat ja lopulta sävyerotkin katoavat. Parhaiten kaupaksi käy poliitikko, joka on vakuuttava ja hyvä. Poliittiset tavoitteet ovat kiistaisen monimutkaisia ja niitä on vaikea myydä, joten moralismi ottaa vallan politiikassa. Julkisessa keskustelussa mennään etiikka edellä uutisiin ja tunteet nousevat asioiden sijaan agendalle. Poliittista kulttuuria kritisoidaan pääkirjoituksissa tuon tuostakin, mutta äänestämistä ylistävä virsi ei säry riitasointuun. Yhteiskuntatietoisen kansalaisen oletetaan osallistuvan edustuksellisen demokratian satavuotiseen teatteriin; vain laiskuus, tyhmyys ja tietämättömyys voivat selittää äänestämättömyyttä. On älykästä äänestää. Ilmeisesti useampi kuin kaksi viidestä tamperelaisesta on kerrassaan typeriä, ja nuoret ne vasta typeriä ovatkin: vain 38,3 prosenttia 18–24-vuotiaista äänesti viime kuntavaaleissa. Äänestysinto ja sanomalehtien lukeminen korreloivat keskenään. Hassun hauskasti sekä mediataloilla että edustuksellisella demokratialla näyttää olevan yhteinen kriisi. Onneksi hevosten ei tarvitse välittää vaaleista, vaan voin rauhassa nukkua. Unelmoin legitimiteettikriisin käyvän niin syväksi, että Aamulehdenkin on vielä jonain päivänä nähtävä siinä mahdollisuus eikä vain uhka – edes puhutellakseen vaihteen vuoksi muitakin kuin vanhuuteen kuolevia lukijoita.

VEERA HIDAS-ELINA Kirjoittaja on monella tittelillä varustettu internet-persoona

TIISTAINA 4.12.

CMX 20/17 e ( E*)

pe 19.10. su 21.10. ma 22.10. ti 23.10. ke to pe la

24.10. 25.10. 26.10. 27.10.

ma 29.10. ti 30.10. ke 31.10.

...la 20.10.Lost In Music -festivaali Pakkahuone (-S-) ja Klubi: BILLY TALENT (CAN)............35/30 e (ennakko Tiketti & Lippupalvelu) Klubin musavisa (klo 18-20)...................................................0 e DocLounge (klo 18.30-22): Wille Hyvönen - KUMMISETÄNI THAIMORSIAN (Suomi 2012)..................................................4 e Tiistaitummat (klo 22-04), dj Eetu...........................................2 e klo 22 SPARZANZA (Swe)...........................................17/15 e (E*) Dancehall Reggae Fever (klo 22-04)......................................2 e klo 23 DISCO ENSEMBLE...........................................17/15 e (E*) Horror & Tease Show (klo 20-04) Anna Fur Laxis (UK), Lola van Dyke (SWE), Holy Curves!, Mechanical Demon ft. Payaso Adam West, Rudie Ruthless & Lucie Goodness, Cherrie A. Dorable, Mimi de Froufrou, Olivia Rouge, dj John Wayne...............25/22 e Klubin musavisa (klo 18-20)...................................................0 e Tiistaitummat (klo 22-04): dj Darth.........................................2 e klo 22 ACID MOTHERS TEMPLE (Jap), klo 21 NUNNAUUNI, klo 20 ZERO ABSOLU (Fra), dj Luke...........................16/14 e (E*) JA SITTEN ALKAA TAMPERE JAZZ HAPPENING!

24 Aviisi 19.10.2012 Tykkää Aviisista. Edes Facebookissa.

www.facebook.com/aviisi

|

www.aviisi.Fi


Aviisi 12/2012