Issuu on Google+

Tampereen ylioppilaslehti Aviisi 30. maaliskuuta - 5/2012

TAIST O

PIRAT P i ra a t t ISMIS iP TA antipir asi Palmuleh aatti A to vs. ntti Ko tilaine n. »18

INTOH

I

MON Suomi reggae A REGGA n lu E Hulkko n e n ra o t t o b a s i s t i K kastaa a t yö t ä ä r i n. »12

SO IBISNES Turvallisuusalan liikevaihto Suomessa on 1,6 miljardia euroa. Tapasimme yksityisetsivän ja henkivartijan. »10

NUOR

E

T VAL Viime TUUT kunna ETU l l i sv va i n k u u s i a l l e a a l e i s s a va l i T tti 30-vuo tiasta. in »4

SUKKI A, HUUM EITA & LÄÄ KEKOKEI TA »6


Ajan hermolla ALKUPALAT OTA YHTEYTTÄ aviisi@uta.fi | 050 - 36 12 853

Aarni Korpela

Vilhartti Hanhilahti

Näin on! Kirjoituksia Tamysta KIRJOITTAJA ON TAMYN HALLITUKSEN JÄSEN

Politisoidu, opiskelija!

A mua, Pääsiäisen rie usta valoa ja siuna ille! Aviisin lukijo

yö tien oppilaitost n u k ra u se t. Ev.lu

2 Aviisi 30.3.2012

ivan! Juuri sinua minä tarkoitan. Ei ole mitään väliä sillä, onko poliittinen suuntautumisesi oikealla, vasemmalla, keskustassa, jossain näiden välillä tai ei missään. Ainoa merkitsevä tekijä on halu muutokseen. Oletko yhteiskunnallinen ajattelija? On taas kunnallisvaalien aika. Opiskelijat ja nuoret ovat loistaneet kaupunginvaltuustossa lähinnä poissaolollaan lukuunottamatta muutamaa urheaa poliittista pioneeria. Kaikki kunnia heidän työlleen. Nyt olisi meidän aikamme seurata heitä ja ottaa paikkamme kunnallisessa päätöksenteossa. Joka kuudes tamperelainen on opiskelija, mutta 67 valtuutetusta vain neljä mainitsee olevansa opiskelija.

kökkö joukkoliikenne tai suolaisen kalliit uimahalliliput, nyt sinulla on mahdollisuus päästä linjaamaan asioista oman mielesi mukaan. Ainoa ehto on, että asetut ehdolle kunnallisvaaleissa ja näin suuri poliittinen urasi voi alkaa. Oletko valmis kantamaan vastuun päätöksistä ja ottamaan kunnian vastaan ympäristösi kehityksestä?

Nyt on aika murtaa kaupunginvaltuuston vanhushegemonia ja antaa uusien tuulien puhaltaa! Tule yliopistolle aatetorille 4. huhtikuuta 2012 tutustumaan eri puolueisiin ja löytämään ne toverit, joiden rinnalla haluat lähteä kampanjoimaan. Epäpoliittisuus on menneiden vuosikymmenten trendi. Me elämme nyt uutta vuosikymmentä. Jos sinua on pitkään ottanut pää- Uskallatko olla rohkea ja tunnushän Tampereen surkeat pyörätiet, taa väriä? Uskallatko politisoitua?


”Tutkittuja, pitkäaikaisia haittoja kannabiksella ei juurikaan ole, mutta täysin haitaton aine ei kuitenkaan ole.” ”Kannabiksella on myös hyviä puolia. Itse kasvatettu kannabis on luomutuote, jonka on todettu vaikuttavan esimerkiksi kipuun lievittävästi. Kannabiksesta voidaan tehdä hamppua, josta voi valmistaa esimerkiksi vaatteita.” Elämä on parasta huumetta ry. yllättää positiivisella kannabistiedotteellaan

Valistuneet veikkaajat

Pääkirjoitus

PALSTALLA SELVITETÄÄN ylioppilaskunnan tyyppien KANTA POLTTAVIIN PUHEENAIHEISIIN.

KIRJOITTAJA ON AVIISIN PÄÄTOIMITTAJA

Pitäisikö seksin ostaminen kieltää myös Suomessa kokonaan? Tästä on kysymys: Ruotsi kielsi seksin oston vuonna 1999, Norja vuonna 2009 ja Islanti

vuonna 2009. Suomessa seksin ostaminen alaikäiseltä ja parituksen tai ihmiskaupan uhrilta on kiellettyä. Esimerkiksi Saksassa ja Hollannissa jopa bordellit ovat laillisia.

EI

78%

Seksin ostamisen kriminalisointi ei vähentäisi siihen liittyvää ihmiskauppaa ja paritusta vaan todennäköisesti tekisi prostituutiosta vielä vaikeammin valvottavaa ja sen negatiivisista lieveilmiöistä raadollisempia. Seksityön tekijöiden ja heidän asiakkaidensa turvallisuutta tulisi pyrkiä parantamaan huomattavasti, ja tätä ei edesauta asiakkuuden kieltäminen. Piita Kiviaho Seksinoston totaalinen kriminalisointi veisi ilmiötä vain maan alle ja olisi siten omiaan lisäämää asiaan liittyvää rikollisuutta; paritusta, ihmiskauppaa ym. sekä huonontaisi seksipalveluja tarjoavien sosiaalista asemaa entisestään. Kieltolaki ei toimi tässäkään asiassa. Elina Miettola Nykyinen lainsäädäntö puuttuu ongelmiin. Julkisella paikalla ei saa ostaa tai myydä seksiä, sekä ihmiskaupan uhreilta ja alaikäisiltä seksin osto on rikollista. Seksin ostamisen kieltäminen kaikissa tilanteissa on moralistien hössötystä.

Ennemminkin pitäisi sallia pontikan keitto ja nuuskan myynti. Mikko Kähkönen Seksikaupan perimmäisiä ongelmia ei poisteta laeilla. Seksin ostamisen kieltäminen saattaisi viedä toiminnan yhä enemmän maan alle ja silloin ihmiskaupan ja parituksen uhreja voisi olla vielä vaikeampi auttaa. Jari Järvenpää Seksityön tekeminen ja seksin ostaminen ovat mielestäni hyväksyttäviä asioita, kun kyseessä ovat suostuvaiset, informoidut aikuiset. Laittaisin yhteiskunnan panoksia mieluummin niiden ihmisten löytämiseen ja auttamiseen, jotka ovat alalla omien toiveidensa vastaisesti, tai joita on muutoin kohdeltu alalla väärin. En usko ostokiellon edistävän tätä päämäärää. Hanna Hakko

EOS

16%

Seksin ostamiseen puututtaessa tärkeimpänä pointtina on mielestäni pureutua erilaisiin hyväksikäytön muotoihin ja

KIITÄMME Aviisi kiittää hallituksen kehysriihen tulosta yllättävän positiiviseksi opiskelijan kukkaron kannalta. Opintotukea ei leikattu, eikä edes aiemmin luvattua indeksiin sitomista peruttu. Toisaalta kukaan ei tiedä tarkalleen, mitä kirjaus opintotuen kannustavuuden parantamisesta kustannusneutraalisti vuonna 2014 tarkoittaa.

ihmisoikeusloukkauksiin, joita prostituutioon usein liittyy. Jos seksin ostamisen kieltäminen edistää tätä pyrkimystä esim. selkeyttämällä poliisin mahdollisuuksia puuttua edellä mainitun kaltaisiin rikoksiin, niin kannatan täyskieltoa. Toisaalta esimerkiksi vapaaehtoisen prostituution kohdalla näin ei välttämättä ole, joten kysymys voi olla monimutkaisempi. Johannes Lehtinen

KYLLÄ

6%

Seppo Honkanen

Työttömien, vankien ja johtajien kromosomi

E

nemmistö pitkäaikaistyöttömistä, väkivaltaan ja onnettomuuksiin kuolevista, alkoholisteista ja narkomaaneista kuuluu fysiologisesti muista erottuvaan ihmisryhmään. Samaan ryhmään kuuluu myös neljä viidesosaa asunnottomista ja itsemurhan tehneistä. Mielisairaaloiden pitkäaikaispotilaista heitä on kaksi kolmasosaa. Yömajoissa ja vankiloissa on selvä, tosin päihtynyt, enemmistö heitä. Heidät erottaa muista ihmisistä Y-kromosomi. Heitä kutsutaan miehiksi. Miehet saavat koulussa keskimäärin huonompia arvosanoja ja selviävät naisia harvemmin jatko-opintoihin. Tarkkailuluokkia kansoittavat lähinnä pojat. Parikymppisistä pojista koulutuksen ja työelämän ulkopuolella on noin 15 prosenttia, tytöistä hyvin harva. Huoltajuusriidoissa miesten asema on heikko. Rynnäkkökiväärillä ammuskelemaan määrätään vain miehet. Touhusta kieltäytyvät tuomitaan vankeuteen tai pakotetaan vuodeksi palkattomaan työhön siviilipalvelusmiehinä. Lähes joka kymmenes poika ilmoitti nykyisen seurustelukumppaninsa lyöneen tai potkineen häntä, ilmenee Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen tutkimuksesta. Tytöistä samaa oli kokenut vain kaksi sadasta. Tutkimukseen osallistui lähes 6 000 teini-ikäistä. Varusmiehistä parikymmentä prosenttia on joutunut kumppaninsa lyömäksi, ilmenee Lääkärilehdessä julkaistusta tutkimuksesta. Vain prosentti varusmiehistä kertoi itse lyöneensä naisystäväänsä. Vastaajia oli yli tuhat. Kuulen vastalausemyrskyn. ”Tilastoharha! Väärä tutkimusmetodi! Hetero-patriarkaalinen asenne!” Saattaa olla. Mutta sen tiedän, että jos mies kehtaisi väittää naisen mustaa silmää tilastoharhaksi tai haihatteluksi, hänet tuomittaisiin syvimpään sovinistihelvetin kuiluun. Miesten keskimääräinen elinikä on muuten seitsemän vuotta naisten elinikää lyhyempi.

Enemmistö vähäosaisista kuuluu tähän muista ihmisistä fysiologisesti erottuvaan ryhmään.

Prostituutio alistaa usein naista ja tekee ihmisruumiista kauppatavaraa. Lisäksi siihen liittyy ikäviä lieveilmiöitä, hyväksikäyttöä ja muuta rikollisuutta. Seksin ostamisen kieltäminen ei tekisi prostituoiduista rikollisia, vaan heidän asiakkaistaan. Se lähettäisi tärkeän signaalin miehille siitä, että naisen ruumis ei ole rahalla ostettavaa kauppatavaraa. Anonyymi

MOITIMME Aviisi moittii hallituksen kehysriihtä yliopistojen rahoituksen leikkaamisesta. Käytännössä yliopistoindeksin jäädyttäminen tarkoittaa, että yliopistot saavat rahaa noin 40 miljoonaa euroa toivottua vähemmän. Se johtanee supistuksiin toiminnoissa tai jopa toimintojen lakkauttamisiin.

Miesaktiiviksi en ajatellut silti ryhtyä. Tiedän hyvin, että miehet pääsevät monessa asiassa naisia helpommalla. Miehet esimerkiksi saavat parempaa keskipalkkaa. Miehillä on usein yliedustus paitsi tilastojen synkimmässä päässä, myös niiden parhaassa päässä. Esimiehistä – huomatkaa sanamuoto – enemmistö on miehiä. Miesten riski joutua seksuaalirikosten uhriksi on huomattavasti naisia pienempi. Mutta on tärkeätä muistaa, että ei miestenkään elämä ole välttämättä tanssia ruusuilla. Sosiaali- ja terveysministeriön tasa-arvoyksikössä työskentelee 18 ihmistä. Kaikki he ovat naisia.

Tampereen ylioppilaslehti Aviisi Kauppakatu 10, 33210 Tampere • fax: (03) 212 7257 • email aviisi@uta.fi Päätoimittaja: Seppo Honkanen 050 3612 853, seppo.honkanen@aviisi.fi • Siviilipalvelusmies Samuli Huttunen 044 3610 219, sivari@ aviisi.fi Kannen kuva Seppo Honkanen • Ulkoasu Seppo Honkanen • Kustantaja Tampereen yliopiston ylioppilaskunta • Ilmoitusmyynti Pirunnyrkki oy, Kari Kettunen 020 7969 583, Arto Antila (valtakunnalliset) 020 7969 589 • ISSN 0358-9145 • Paino Botnia Print, Kokkola • Osoitteenmuutokset opiskelijat: aktuaarinkanslia@uta.fi, muut: tamy@uta.fi Avusta Aviisia! Jos sinulla on halua kirjoittaa Aviisiin, facebook Tykkää Aviisista. edes Facebookissa. FACEBOOK.COM/AVIISI Aviisi.com 30.3.2012 /avii ota yhteyttä päätoimittajaan. Tarkemmat ohjeet avustajille www.aviisi.fi/toimitus.

3

si


AJAN HERMOLLA Ajan hermolla KUVAJOURNALISMI Vuoden lehtikuvaajaksi valittiin Tampereella opiskellut Touko Hujanen. Valtuuston ikähaitari

Tampereen kunnall kaipaa opiskelijoide

Joka kuudes tamperelainen on opiskelija. Silti kaupunginvaltuusto edustajaa. Mitä mieltä kunnallispolitiikassa vaikuttamisesta ovat

P

olitiikka ei kiinnosta suomalaisia nuoria. Monet ovat pettyneitä perinteiseen puoluepolitiikkaan ja ajattelevat, että sitä kautta ei voi vaikuttaa. ”Jos tyydytään siihen, että ei se kuitenkaan mitään vaikuta, niin sittenhän se on niin”, toteaa perussuomalaisten kaupunginvaltuutettu Tiina Elovaara, 25. ”Sanoisin näille, että mitä olette ajatelleet tehdä, että näin ei olisi?” Tampereella on 35 000 opiskelijaa. Tästä huolimatta viime kunnallisvaaleissa kaupunginvaltuustoon asti pääsi ainoastaan kuusi alle 30-vuotiasta ehdokasta. Alle 25-vuotiaiden nuorten aikuisten äänestysprosentti oli Tampereella vuoden 2008 vaaleissa vaatimattomat 38 prosenttia. Myös vihreiden kaupunginvaltuutettu, apulaispormestari OlliPoika Parviainen, 31, on sitä mieltä, että nuorten kannattaa lähteä mukaan politiikkaan. ”Suomen poliittinen järjestelmä toimii puoluepolitiikalla. Jos nuoret eivät lähde mukaan politiikkaan, se tarkoittaa, että se porukka on entistä vanhempaa. Se voi näkyä päätöksenteossa nuorten kannalta huonoina päätöksinä. Paras keino uudistaa poliittista järjestelmää

”Kunnallispolitiikassa päätetään, miten meillä järjestetään työllistymispalvelut, miten mielenterveyspalvelut toimivat, miten lastensuojelu pelaa.”

Olli-Poika Parviainen, 31

4 Aviisi 30.3.2012

”Paras keino uudistaa poliittista järjestelmää on lähteä siihen mukaan ja korjata sitä.” Olli-Poika Parviainen

on lähteä siihen mukaan ja korjata sitä.” Vaikka matka yliopiston penkiltä kaupunginvaltuustoon voi tuntua pitkältä, kynnys politiikkaan mukaan lähtemiseen on matala. ”Olen sanonut, että jokainen päivittäin sanomalehtiä tai yleensä uutisia seuraava henkilö on potentiaalinen politiikko”, sanoo kokoomuksen kaupunginvaltuutettu Ilkka Sasi, 25. ”Halutessaan mu-

kaan politiikkaan kannattaa liittyä puolueen jäseneksi esimerkiksi nuorisojärjestön tai opiskelijajärjestön kautta.” eri korkeakoulujen opiskelijoiden Ryhmä 35 000 järjestää osana ”Missä sinun äänesi on?” -kampanjaansa kolmen Aatetorin sarjan korkeakoulujen pääkampuksilla. Aatetoreilla opiskelijat voivat tutustua puolueisiin sekä poliittisesti sitoutumattomiin järjestöihin. Torien tarkoituksena on kannustaa opiskelijoita asettumaan ehdolle kunnallisvaaleissa, nostaa nuorten äänestysaktiivisuutta ja tuoda esiin opiskelijoiden mahdollisuuksia vaikuttaa kunnallispolitiikassa. Mikä sitten ajaa nuoria opiskelijoita mukaan kunnallispolitiikkaan? ”Maailmantuskasta kaikki lähti”, naurahtaa Olli-Poika Parviainen. ”Meni hermot kotisohvalla makaamiseen ja asioiden puimiseen siellä. Päätimme kaverin kanssa perustaa vihreille nuorisoyhdistyksen Tampereelle. Sitten yksi asia johti toiseen.” Halu vaikuttaa kotikaupungin asioihin sai Tiina Elovaaran lähtemään ehdolle kuntavaaleihin. Elovaara oli tosin ollut jo sitä ennen Tampereen

”On huolestuttavaa, että nuorten yhteiskunnallinen osallistuminen on meillä iso kysymysmerkki.”

Tiina Elovaara, 25

Pääaine: interaktiivinen media

Pääaine: kasvatustiede

Vihreiden kaupunginvaltuutettu Tampereen apulaispormestari

Perussuomalaisten kaupunginvaltuutettu ja kansanedustaja Anne Louhelaisen avustaja

Mukana perustamassa Vihreiden nuorisoyhdistystä 2003, valtuustossa varavaltuutettuna 2005 lähtien, valtuutettuna vuodesta 2009

Mukana politiikassa vuodesta 2006, ehdolla eduskuntavaaleissa 2007, valtuutettuna vuodesta 2009


Kerro meille uutisvinkki! aviisi@uta.fi | 050 - 36 12 853 | aviisi.fi/palaute PERUSTULO Tamy järjestää perustulotapahtuman maanantaina 16. 4. klo 10–17 luentosalissa D11.

lispolitiikka en ääniä

Kehysriihessä saksittiin yliopistoilta 40 miljoonaa

H

ossa on vain kuusi alle 30-vuotiasta t nuoret opiskelevat valtuutetut? ehdolla eduskuntavaaleissa. ”Paljasjalkaisena tamperelaisena kaupungin asiat ovat lähellä sydäntä”, Elovaara sanoo. ”Olen yläasteikäisestä asti ollut aktiivinen tyyppi. Olin oppilaskunnassa ja urheilutoiminnassa mukana. Kunnallispolitiikkaan vaikuttamaan lähteminen oli luontevaa jatkoa persoonalleni.” Tampereen asiat ovat tärkeitä myös Ilkka Sasille. ”1800-luvulle ulottuva paikallinen sukuhistoria tekee Tampereesta paikkakuntana minulle erittäin läheisen.”

na halusin edistää asioita ja kyllä siinä muutamaan kertaan joutui törmäämään siihen faktaan, että asiat eivät tapahdu sitä mukaa kuin ehkä toivoisi. Mutta se ei tarkoita sitä, että toiminnalla ei olisi merkitystä. Asiat eivät vain ehkä tapahdu sillä tavalla kuin on ajatellut.” Myös Olli-Poika Parviaisen mielestä nuori edustaja saa äänensä kuuluviin. ”Pojittelua ja iän aiheuttamaa väheksymistä tulee silloin tällöin vastaan, mutta se on ohimenevä ongelPuoluepolitiikan imago ei ole kovin ma. Enää sitä ei kauheasti tapahdu, nuorekas. Tampereen kaupungin- kun on apulaispormestarina. Ihmivaltuuston nuoret opiskelijaedusta- nen voi turhautua siihen, että polijat eivät kuitenkaan ole sitä mieltä, tiikka on ryhmätyötä. Jos yksilöllä että politiikka olisi vain vanhojen on hyvä idea, mutta hän ei saa muiherrojen ja rouvien kerho. ta kannattamaan sitä, se voi tur”Nuori poliitikko saa äänensä hauttaa.” kuuluviin politiikassa, jos hän kySamuli Huttunen kenee ottamaan kantaa myös yleispoliittisiin ja ikääntyneempien ihmisten kysymyksiin”, pohtii Ilkka Sasi. ”Itsensä leimaaminen pelkäksi nuorison asioihin kantaa otAatet tavaksi edustajaksi johtaa myös poo yliopi ri Tampere liittisen vaikutusvallan marginalis en tolla klo 10 soitumiseen.” –14, P 4.4.2012 äät www ”Alkuun oli aika suuri voimat.jokak alon aula uude tomuuden tunne”, Tiina Elovaara s.fi myöntää. ”Nuorena ja innostunee-

”Kuntapolitiikan kautta kykenee vaikuttamaan palvelujen sijaintiin ja järjestämistapaan, sekä maankäyttöä, asumista ja liikennettä sivuaviin hankkeisiin. ”

Ilkka Sasi, 25

?

allituksen kehysriihen päätös jäädyttää yliopistoindeksi tarkoittaa noin 40 miljoonan euron leikkausta yliopistoilta. ”Se oli maton vetäisy yliopistojen jalkojen alta”, sanoo Suomen yliopistojen UNIFI ry:n puheenjohtaja, Tampereen yliopiston rehtori Kaija Holli. ”Näillä keinoin Suomesta ei tule hallituksen havittelemaa maailman osaavinta kansakuntaa.”

Yliopistojen yksiköiden budjetit on jo valmiiksi kiristetty tiukoiksi. Nyt päätetyt leikkaukset tulevat viime vuonna toteutettujen jatkeeksi. Käytännössä lisäsäästöt tarkoittavat, että yliopistot joutuvat supistamaan toimintojaan tai lakkauttamaan niitä. Holli on huolissaan Suomen tutkimus- ja koulutusjärjestelmän toimintakyvystä, jonka perustaa säästötoimet rapauttavat.

Mitä vittua? Miksi yliopisto edellyttää harjoittelijalta kahta tukiukuukautta? MIKÄ SINUA RASSAa YLIOPISTON KÄYTÄVILLÄ KULKIESSASI? VINKKAA AVIISI@uta.fi – OTAMME SELVÄÄ!

T

ampereen yliopiston yhteiskunta- ja kulttuuritieteiden yksikkö etsii Power & Difference -konferenssiin harjoittelijaa, jolta edellytetään kahden kuukauden harjoittelutukea. Yliopiston yksiköistä ainakin Johtamiskorkeakoulun lähtökohtana on, että harjoitteluun myönnetään vain yksi tukikuukausi.

teluun annetaan kahden kuukauden harjoittelutuki ja työnantajan on osallistuttava palkka- ja sosiaalikuluihin. Arvostan harjoittelua osana opintoja ja siltana työelämään. Haluaisin, että harjoittelun status nousisi työelämässä. Kahden kuukauden tuki yksiköltä ja yhden kuukauden palkka työnantajalta on hyvä kaava. Silloin työnantajakin suhtautuu harPower & Difference -konferenssia järjes- joitteluun arvostavammin ja voi suhtelevä amanuenssi Olli Nuutinen, tie- tautua myös vaativammin. sittekö tällaiseta käytännöstä, kun lähditte hakemaan harjoittelijoita?

Amanuenssi Kyösti Koskinen, mikä

En ole kyllä ollut sellaisesta tietoi- Johtamiskorkeakoulun käytäntö harnen. Hakuilmoitus on tehty samalla joittelutukikuukausien suhteen on? pohjalla kuin kaksi vuotta sitten. Käytäntö on, että pääsääntöisesti myönnetään yksi kuukausi, mutta Eikö yliopiston pitäisi näyttää esi- tukikuukausia on plakkarissa tarvitmerkkiä, ja ottaa harjoitteluun opis- sijoille sen verran, että uskoisin, etkelijoita, joilla on vain yksi tukikuu- tä kaikki jotka tarvitsevat saavat kokausi käytettävissä? rotetun tuen. Harjoittelupaikat ovat Kyllä tuonnekin voi hakea, vaik- lähteneet suhteellisen hyvin vastaan. ka olisi vain yksi tukikuukausi. Sil- Jo useat kymmenet paikat ovat hyloin se olisi kahden kuukauden har- väksyneet 1 100 euron tuen, mikä oli joittelu. Tietenkin on harjoittelijan homman tarkoituskin. kannalta parempi, jos on pidempi harjoittelujakso. Konferenssi ei pys- Joutuvatko opiskelijat kuitenkin haty maksamaan kuin yhden kuukau- kemaan erikseen toista tukikuukautden paikan. ta, jos harjoittelupaikka edellyttää Kyllähän opiskelijat ovat eriarvoi- sitä? sessa asemassa, jos yhdessä yksikösYleensä opiskelija on laittanut misä saa yhden kuukauden palkan ja nulle sähköpostiviestin, että tarvittoisessa kahden kuukauden. Kolmen see toisen tukikuukauden, ja on saakuukauden harjoittelu on kuitenkin nut sen. Ei ole tarvinnut tehdä miaika yleinen. tään byrokratiaa tai paperitöitä. Konferenssi on oma toimijansa, vaikka sen vastuuyksikkö on YKY. Teillä ei ole siis tiedossa, että opiskeTämä ei ole mikään kannanotto har- lijoita olisi jäänyt saamatta harjoittejoittelutukikäytäntöihin. lupaikkaa yhden kuukauden tuen takia?

Pääaine: finanssihallinto ja julkisyhteisöjen laskentatoimi Kokoomuksen kaupunginvaltuutettu ja aupunginhallituksen jäsen Tamyn edustajiston jäsen Mukana politiikassa vuodesta 2002, kaupunginvaltuutettuna vuodesta 2009

Yhteiskunta- ja kulttuuritieteiden yksikön työharjoittelun yhdyshenkilö Paula Ristimäki, mikä YKY:n käytäntö harjoittelutukien myöntämiseen on?

Meidän kantamme on ehdottomasti, että kolmen kuukauden harjoit-

Ei todellakaan. Kaikki ovat saaneet harjoittelupaikan. Jos kaikki menee nappiin, tällä järjestelmällä harjoitteluun lähtevien opiskelijoiden määrä nousee lähes 50 prosentilla. Samuli Huttunen

Tykkää Aviisista. edes Facebookissa. FACEBOOK.COM/AVIISI Aviisi 30.3.2012

5


6 Aviisi 30.3.2012


Astetta

HÄMÄRÄMPIÄ TIENESTEJÄ Jotkut opiskelijat eivät tee virallisia töitä, mutta hankkivat lisätuloja muilla keinoilla. TIINA HEIKKILÄ, teksti & SAMULI HUTTUNEN, PIIRROKSET

Lilly voisi myydä vaikka purkitettua kusta

L

illy, 23, on palvelualalla työske n t e l e v ä nuori nainen. Hän kirjoitti ylioppilaaksi luovan alan lukiosta vuonna 2008. Yksin asuvalla lukiolaisella raha oli tiukassa, joten Lilly alkoi myydä käytettyjä sukkia välittäjälle kymmenellä eurolla pari. Kuten moni opiskelija, Lilly halusi rahaa juhlimiseen. Hänen tulonsa olivat lapsilisä ja elatusapu. Opintolainan ottaminen ei taidelukiolaista napannut. Sukkabisneksen Lilly löysi, kun välittäjä lähestyi häntä suoraan. Lilly oli kuullut ansaintakeinosta kaveriltaan. Bisnes toimi niin, että Lilly lähetti välittäjälle paketteja muutaman kerran kuussa, ja sai rahat tililleen. Välittäjä oli aina sama, ja osoite oli poste restante Helsingissä. Bisnes tuotti noin kolmesataa euroa kuussa, kun käytti joka päivä uutta paria. Lilly ei kokenut sukkien myymistä kiusalliseksi ja auttoi koulukavereitaankin alkuun sukkamarkkinoilla. ”Oli kerrankin hyötyä, kun jalat hikoilivat paljon”, hän vitsailee. Sukkakauppa oli helppoa, koska asiakkaita ei tarvinnut kohdata, eikä Lillyä kiinostanut sukkien loppusijoituspaikka. Hänellä ei ollut tietoa asiakaskunnan profiilista. ”Sukkien piti kuitenkin olla tietynlaisia. Valkoiset puuvillasukat kelpasivat, ja piti

olla tyttöjen värejä.” Lilly teki sukkakauppaa mieluummin kuin huonosti palkattuja ja alaikäiselle huonosti saatavilla olevia töitä, eikä koe alistuneensa mihinkään pakon edessä. Käytettyjen sukkien myyminen välittäjälle ei ole laitonta, eikä siihen liity edes veronkiertoa, sillä sukkabisnes vertautuu käytettyjen vaatteiden kauppaan. Kuitenkin Lillyn välittäjän liiketoiminta oli laitonta elikeinonharjoittamista, minkä vuoksi Lillykin lopetti sukkakaupan. Poliisi soitti hänelle ja pyysi lähettämään välittäjän kanssa käydyn sähköpostinvaihdon. Lilly ei kuitenkaan tehnyt niin, ja poliisikin jätti asian sikseen. Lilly arvelee välittäjän saaneen vain sakkoja, sillä hän on nähnyt kuluneen vuoden sisällä välittäjän ilmoituksia internetissä. Välittäjän jäätyä kiinni puolilaittomista bisneksistä Lilly jatkoi yksityishenkilönä

ilman välittäjää. Hän teki kaverinsa kanssa myymistä varten nettisivut, ja he ajattelivat alkaa myydä myös käytettyjä alushousuja. Tyttöjen idea kuitenkaan ei ottanut tuulta alleen. ”Oli tullut kilpailua ja huijareita, kun sukkabisnes on yleistynyt.” Lillyä ei moralisoitu, mutta hän itse ihmetteli, kun hänen ystävänsä myi sukat henkilökohtaisesti suoraan ostajalle ja meni jopa kahville ostajan kanssa. ”Anonyymiyden vuoksi voi vaikka kusta purkkiin, ja lähettää sen jollekulle. Mutta tapaamaan en menisi ketään”, hän muotoilee. ”Voisi olla vaikeaa, jos olisi ollut joku mustasukkainen seurustelukumppani. Monet miehet ovat sanoneet, että heille olisi ongelma, jos muut haistelisivat heidän tyttöystävänsä sukkia.” Kaverinsa kanssa tehdyn nettisivun kautta Lilly sai monenlaisia pyyntöjä. ”Jotkut haluavat spermaa, käytetyn ponnarin ja käsinkirjoitetun kirjeen, jossa käsitellään seksin harrastamista. Joku pyysi, että laitamme pelkät sukkahousut jalkaan, puukotamme puhelinluetteloa ja otamme toimituksesta kuvia. Avoimella ilmoituksella voi saada paljon pyyntöjä, mutta on vaikeaa arvioida, ovatko ne vakavissaan tehtyjä.” ”Nolointa oli, kun meni postiin ja lähetti postiennakolla sen sadan euron arvoisen pehmeän paketin. Mietin, mitä postineidit ajattelivat, ja arvasivatko he.”

Tykkää Aviisista. edes Facebookissa. FACEBOOK.COM/AVIISI Aviisi 30.3.2012

7


Minna käy lääkekokeissa saadakseen rahaa

M

inna, 26, on yhteiskuntatieteiden opiskelija Tampereen ja Helsingin yliopistoissa. Hän käy lääkekokeissa saadakseen rahaa. ”Ajan käyttäminen palvelualan paskaduunien tekoon ei nappaa, kun on vaihtoehtoja”, hän sanoo. Lääkekokeet Minna löysi lehti-ilmoituksen kautta. Hän oli seurannut lääkefirmojen ilmoituksia pitkään miettien, pitäisikö kokeilla. ”Mietin, tuleeko kokeista kauheasti aikaa vievää byrokratiaa. Tein tuntipalkkalaskelmiakin, jotka ovat pitäneet aika hyvin. Testeissä otetaan lääke, ja sitten voi vapaasti lukea vaikka tenttiin.” ”Joskus saattaa tulla huono olo tai väsyttää, jolloin hommien teko ei onnistu. Olen saanut kavereita muista testaajista. Joukosta löytyy muitakin rahaa tienaavia opiskelijoita. Terveydenhoitoalan tyyppejä on paljon, ja joskus menemme testien jälkeen kaljalle kuten työporukat. Kerran pidimme bileet testijakson päättymisen kunniaksi, koska meistä parilla on synttärit samoihin aikoihin.” Minna oppi pian valikoimaan testejä. Hän on erikoistunut niin sanottuihin ykkösvaiheen testeihin, joissa aineita testataan terveillä ihmisillä. Kakkosvaiheessa lääkeet testataan kohderyhmällä, johon Minna

Ajan käyttäminen palvelualan paskaduunien tekoon ei nappaa, kun on vaihtoehtoja.

harvoin voisi teoriassakaan kuulua. nen on täysin perusteltua. Vaiva on to”Terveenä kannattaa pysyä, koska tes- si iso, raskaus jättää kroppaan jälkiä, enkä raskaana ollessa voisi elää norteihin pääsee siten parhaiten.” maalia elämääni. Mutta mahdollisuuTestit tehdään lääkeyhtiöiden tiloissa den kohdunvuokraukseen pitäisi olla ja kontrolli on kova. Testaajia seura- kaikille avoin rahasta riippumatta.” taan jatkuvasti ja heistä huolehditaan Minna käy verta luovuttamassa toitarkasti. Testijaksot kestävät yleen- sinaan, vaikka siitä ei maksetakaan. sä muutaman viikon. Monta lääkettä Hän tekee sitä kavereidensa kanssa, ei voi testata samanaikaisesti arvaa- kuten moni muukin. Verenluovutusmattomien yhteisvaikutusten vuoksi. reissuilla lääkekokeetkin ovat tulleet Minna jopa jätti lääkärin määräämän joskus puheeksi. Minna on kertonut masennuslääkityksen aloittamatta, asiasta niille kavereilleen, joiden hän jotta hänen kelpaavuutensa testeihin olettaa ymmärtävän. ”Osa on huolissaan, mutta kaikki piei kärsisi. ”Selvitin asiaa, ja masennuslääkkeet tävän tätä ihan ookoona. Kukaan ei eivät lopulta paljoa rajoita, joten saa- ole kokeillut kuitenkaan. Lääkekokeet tan aloittaakin ne. Outoa, mutta mi- ovat superturvallisia. Isoilla lääkeyhtinusta tuntuu turhalta aloittaa masen- öillä ei ole varaa testaajien kuolemaan nuslääkitystä. Ehkä lääketeollisuutta tai ison haitan julkisuuteen tulemisesseuratessa tulee skeptiseksi, kun uu- ta koituviin imagotappiohin, eikä Suosia sairauksia tunnutaan puhtaasti messa tehdä kovin rankkoja testejä.” Minna kokee tavallaan myyvänkeksittäväkin.” Lisäksi Minna on rajoittanut pilven- sä ruumistaan, mutta ei pidä sitä onpolttoaan, sillä häntä arveluttaa sen ja gelmana. ”Toiset myyvät aikaansa, ja testaamiensa aineiden yhteisvaikutus. käytetäänhän ruumista muissakin töissä välineenä.” Minna on harkinnut luovuttavansa Lääkekokeissa rahaa vastaan käymunasoluja, mutta niistä ei makseta mistä pidetään joskus moraalittomariittävästi suhteessa vaivaan ja hait- na. Minna pitää moralisoijia typerinä. toihin. ”Miksi ihmeessä ihmisten pitäisi ”Ja olisihan siinä erilainen auttaa lääketeollisuuden ja hedelmöiseuraamus, kun se lapsi tysklinikoiden bisnestä ilmaiseksi? Ei olisi sitten jossain.” lääketesteihin menijä auta sairaita ihJos kohdunvuok- misiä kuin välillisesti. Ensijaisesti apu raaminen olisi laillista menee liiketoiminnalle. Tilanne oliSuomessa, Minna voi- si eri, jos lääketeollisuus olisi valtion si tehdä sitä hyvästä hallinnassa ja tuotetut lääkkeet ilmaihinnasta. sia tarvitseville. Silloin menisin pie”Sellaisesta maksami- nempääkin korvausta vastaan.”

Santeri on turkulainen humanisti ja huumediileri

S

anteri, 25, on turkulainen humanisti ja huumediileri. Hän aloitti huumeiden myymisen rahoittaakseen omaa käyttöään. Santeri tunnetaan Turun huumepiireissä nimellä Väkivalta-Santeri. Nimen hän on saanut kontrastina totaalikieltäytyjätaustalleen. Santeri myy enimmäkseen lakkaa ja muita listaamattomia huumeita. Niistä ei jää niin helposti kiinni, ja tuomiot ovat pienempiä kuin huumausaineiksi luokitelluissa aineissa. ”Lakka on bilehuume, ja siihen käytän sitä itsekin. Vaihdoin lakkaan, koska alkoholi on kallista, ja ryyppääminen on perseestä. Kannabiksen välittämisestä saisi helposti hyvät voitot, kun tuntee oikeat ihmiset, mutta se on niin riskihommaa, etten välitä kuin kavereille. Turussa kannabispiirit ovat sisäänpäin kääntyneet, ja kasvattajilla on omat diilerit.”, Santeri kertoo. Hänen kotiinsa on kerran tehty etsintä, josta ei tullut juurikaan seuraamuksia.

8 Aviisi 30.3.2012

Vanhemmat eivät tiedä Santerin huumeiden myymisestä. Moni kaveri tietää Santerin bisneksistä, ja on kokeillut lakkaa Santerin kautta. Käytöstä he eivät ole kovin huolissaan. Santeri kertoo monen diilerin olevan koulupudokas. ”Kun koulu alkaa maistua paskalta, alkaa helposti hankkia muuta sisältöä elämään.” Tällä hetkellä Santerin opinnot ovat katkolla, eikä hän nosta opintotukea, mutta hän aikoo palata yliopistolle jossain vaiheessa. Hän ei koe olevansa taakka yhteiskunnalle, mutta ei myöskään sen kantava jäsen. Yksi millilitra lakkaa maksaa Santerille kymmenen senttiä, ja hän myy sen eteenpäin 1,5 eurolla. Asiakkaita on vaihtelevasti, ja rahat joskus loppu, mutta rahaa tulee kuitenkin riittävästi. Santeri kertoo, ettei hän tule narkkarien kanssa toimeen ja myy enemmän kaltaisilleen käyttäjille. ”Markkinat heittelehtivät, mutta en ole koskaan päätynyt tekemään oikeita rikollisia hommia kuten varka-

uksia. Varastaminen käytön rahoittamiseksi ei olisi ok. ” Santerin diilerimoraali on kova. Hän myy huumeita rahoittaakseen omaa käyttöään, eikä myisi mitään, millä käyttäjä voi vahingossa tappaa itsensä. Santerin yksilökeskeisyys näkyy hänen huumekauppiaan identiteetissään, ja hän ohjeistaa asiakkaitaan hyvin. Hän kuitenkin katsoo vastuun olevan viime kädessä asiakkaalla. Hänen mielestään huumekaupan ei pitäisi olla laillista, sillä alkoholin käytöstä näkee, etteivät massat hallitse päihteitä. ”Lakka aiheuttaa lähinnä sen ongelman, ettei sitä voi juoda koko ajan kuten alkoholia. Ihmisten sosiaalinen pätevyys kärsii alkoholista pahemmin kuin huumeista, jos huumeita osaa käytää kohtuullisesti. ”


Tekevälle töitä riittäisi!

Miehet, jotka työllistävät naisia

M

inäkin voisin ryhtyä urheilemaan ammatikseni. Se on hieno mahdollisuus lähes kolmekymppiselle naiselle, joka ei ole koskaan kilpaurheillut. Ystävälliset miehet antaisivat minulle mahdollisuuden työskennellä alalla, vaikka en ole uhrannut nuoruuttani ponitalleilla lantaa luoden tai painimatolla hikeä haistellen. Jopa palauttavia venytyksiä tekemällä voisi lyhentää opintolainaa. Eikä palkka olisi huono aloittavalle urheilijalle. Poikkeuksetta urheilusta maksetaan noin sata euroa tunnilta. Ainoa vaatimus on, että on nainen ja valmis työskentelemään alasti. Ylä-asteen opinto-ohjauksessa ei mainittu koskaan, minkälaiset työskentelymahdollisuuset aukeavat maitorauhasparin omistajalle! Eivät työmahdollisuudet rajoitu ainoastaan urheilemiseen. Monet miehet arvostavat naisten tekemiä kotitöitä siinä määrin, että ovat valmiita maksamaan tuntuvia korvauksia. Esimerkiksi hämeenlinnalaisen, keskustelupalstoilla työpaikkaa mainostavan Jessen omakotitaloa pääsisi siivoamaan 150 euron tuntipalkalla. Työntekijän etua ajattelevana ihmisenä Jesse on porrastanut palkkauksen käytettyjen työasujen mukaan. Perustyöasu on minihame ja toppi. Lisäansioita hamuavalle on mahdollisuus 170 euron tuntipalkkaan sonnustautuessa rintaliiveihin ja alushousuihin. Jynssäämällä 100-neliöisen kodin parkettia pelkkissä stringeissä on mahdollisuus tienata 200 euroa tunnissa. Kaikkiin asukokonaisuuksiin kuuluu korkokengät. Jesse, 24, ei missään nimessä halua syyllistyä vähävaraisten työnhakijoiden syrjimiseen, vaan hän on valmis ostamaan tarvittavan työasun, mikäli sellaista ei omasta vaatekomerosta löydy. ”36-vuotias, 178/75, normaalivartaloinen, siistit hiukset, siniharmaat silmät, avoin ja mukava mies.” Teksti saattaa ensisilmäyksellä muistuuttaa seuranhakuilmoitusta. Kyseessä on kuitenkin kotisiivoojan työ, jossa on toki mahdollisuus kaikkeen kivaan aikuisten väliseen tekemiseen. Miehet ovat valmiita tulemaan lateksiasuisen naisen pieksemiksi hotellihuoneissa – vain jotta naiset saisivat työskennellä! Miehet uhrautuvat harrastamaan valokuvausta, jotta mallinmittoja täyttämättömilläkin naisilla olisi mahdollisuus työskennellä kameran edessä. Vaikka kylmyys saattaa vaivata mainituissa työolosuhteissa eikä eläkesäästöjä kerry, on työntekijän hyvinvointi otettu huomioon palkkauksessa. Parinsadan euron tuntipalkasta liikenee hyvin rahaa terapiakäynteihin, mikäli työpäivän jälkeen tuntee tulleensa alistetuksi, nöyryytetyksi tai vaikka hyväksikäytetyksi. Rahaa riittänee myös fysioterapiaan, mikäli etureisi sattuu venähtämään tatamilla.

Sanna-Kaisa Lähdeaho Kirjoittaja kerää pulloja

Tykkää Aviisista. edes Facebookissa. FACEBOOK.COM/AVIISI Aviisi 30.3.2012

9


Yksityisetsivä Matti Kauranen poseeraa Aviisin lainaamassa lierihatussa ja poplarissa, koska hän ei halua paljastaa kasvojaan kameralle. ”Kerran aikaisemminkin olen joutunut poseeraamaan lierihattu päässä”, hän naurahtaa.

HUOMA Turvallisuusala Yksityisen turvallisuusalan liikevaihto Suomessa

1,66 miljardia euroa.

450 Suomessa toimii noin

14

Niissä työskentelee

tuhatta henkilöä Kaupunkilaisista

42% kokee keskustassa viikonloppuiltoina liikkumisen turvattomaksi Yksityinen turvallisuusala kasvaa vauhdilla. Rahassa mitattuna se ohitti julkisen sektorin turvallisuusalan jo vuonna 2001, ja suurin osa alan yrityksistä on kasvuhakuisia. Turvallisuusala ei myöskään ole kovin suhdanneherkkä. Turvallisuusuhkien ja -riskien koetaan kasvaneen erityisesti kaupan ja logistiikan alalla. Myös tavalliset kansalaiset tuntevat olonsa entistä turvattomammaksi.

10 Aviisi 30.3.2012

Turvallisuusalan yritysten suhdanne- ja toimialaraportti 2011, Finnsecurity ry Suomi - Euroopan turvallisin maa? Tutkimus suomalaisten turvallisuuskäsityksistä, Poliisin ylijohdon julkaisut 7/2009

turvallisuusalan yritystä


AAMATON TYYPPI Yksityisetsivän työ vaatii hyviä hermoja, istumalihaksia ja huomaamatonta ulkonäköä. JUHO-MATTI PAAVOLA, TEKSTI & SEPPO HONKANEN, KUVA

kaan työt vähenivät, ja Kaurasen piti hakea muita töitä rinnalle. Ahkera mies on elättänyt itsensä yrittäjänä ja muun muassa omistanut kesäkiosahvilan nurkkapöydäs- kin. Tällä hetkellä hän pyörittää pääsä istuva Matti Kaura- työkseen kahvilaa. nen on rauhallinen ja ”Nämä etsivähommat ovat sivutyöhuomiota herättämätön tä. Niitä tehdään kun keritään ja kun mies. Molemmat ovat tulee kiinnostavia toimeksiantoja.” tarpeellisia ominaisuuksia hänen Varsinaista koulutusta etsiväntöiammatissaan. hin ei ole, mutta vartijakortti vaadi”Välillä joutuu istumaan paikallaan taan. kahdeksan tuntia päivässä tuijottaen ”Jotain kursseja olen käynyt, mutta samaa ovea. ADHD- tyypit eivät tällä kokemus on paras ja ainoa koulutus alalla pärjää.” alalle”, Kauranen kertoo. Kuvaa varten Kauranen pukeutuu kuitenkin näyttävään lierihattuun ja Tällä hetkellä Kaurasella on neljä toipoplariin, sillä hän on yksityisetsivä. meksiantoa odottamassa käynnistäHarvan ammattikunnan työn sisäl- mistä. Toimeksiantojen sisältö vaihlöstä on yhtä paljon ennakko-oletta- telee laidasta laitaan. Kauranen on etsinyt kadonneita muksia. Siksi Aviisi kysyi vuosikymmeniä alalla toimineelta Kauraselta, ja selvitellyt huoltajuusriitoja sekä mitä yksityisetsivän työ todellisuu- taustoja. Yritykset haluavat tarkkailla henkilökuntaa ja sairaslomia sedessa on ja miten alalle päädytään. kä tukkia tietovuotoja ja hankkia toKaurasen ammatinvalintaan vaikutti disteita kilpailijoiden mustanmaalaaperhetausta, sillä hän on etsivä jo toi- misyrityksistä. sessa polvessa. Useimmiten Kaurasen löytää kui”Äitini oli turkulaisessa etsivätoi- tenkin tarkkailemasta. Hän seuraa mistossa myymäläetsivän hommissa. puolisoita ravintoloissa sekä ruotsinOlin mukana aluksi kiireapulaisena laivoilla tai tarkkailee kaupparatsuja sittemmin muissa hommissa. Lo- jen toimintaa. pulta perustin oman firman.” ”Välillä työ saattaa olla vähän tylOma toimisto työllisti ensin pää- sääkin. Alkusyksystä sain asianajotoimisesti, mutta 90-luvun laman ai- toimistolta toimeksiannon. Tarkoi-

K

Välillä joutuu istumaan paikallaan kahdeksan tuntia päivässä tuijottaen samaa ovea. ADH Dtyypit eivät tällä alalla pärjää. yksityisetsivä Matti Kauranen

tus oli hakea ulkomailla kirjoilla olevaa henkilöä, jonka epäiltiin olevan eräässä asunnossa Suomessa. Istuin autossa tarkkailemassa asuntoa useamman kuukauden ajan, eikä kaveria koskaan näkynyt.” Toisinaan yksityisetsivät auttavat myös virkavaltaa. Kauranen muistelee erästä tapausta, jossa hänet kollegoineen oli palkattu etsimään kaapattuja lapsia. He seurasivat epäiltyä ja paikallistivat lapset eräälle kesämökille, mutta poliisin päästessä paikalle seuraavana päivänä oli mökki jo tyhjä. ”Poliisin resurssit eivät riittäneet jatkuvaan valvontaan, mutta meidät palkanneella taholla oli mahdollisuudet hankkia paljon miehiä, tunteja ja autoja. Niinpä pääsimme poliisin edelle.” Yksityisetsivän työ poikkeaa kovas-

ti populaarikulttuurin välittämästä kuvasta. Sankari ei juokse ase ojossa selvittelemässä rikoksia, vaan työ on usein istumalihaksia puuduttavaa tarkkailua. Kauranen kuitenkin pitää työstään. Yhden kliseen paikkaansa pitävyyttä on pakko vielä selvittää. Dekkareissa naiset aina retkahtavat yksityisetsiviin. ”Tuskin ammatilla on tässä asiassa merkitystä”, Kauranen hekottelee.

Henkivartijoilla on kovat piipussa Jos henkivartija joutuu vetämään aseen kotelosta, on hän epäonnistunut työssään

S

uomessa vierailee kasvava joukko varakkaita ulkomaalaisia, jotka kaipaavat suojelua. Ulkomaalaiset turvamiehet eivät saa kantaa asetta, joten vierailijat haluavat usein palkata paikallisen henkivartijan. Tähän markkinarakoon tähtää Mikko Salmen yhdessä veljensä kanssa vuosi sitten perustama yritys. Salmella on pitkä kokemus turvallisuusalalta. Hän aloitti 15 vuotta sitten vartijana, ja jo parin vuoden jälkeen kouluttautui henkivartijaksi. ”Laki vaatii henkivartijalta vain vartijakortin. Käytännössä töiden saamiseksi on käytävä erillinen henkivartijakoulutus ja mahdollisesti joitain erikoistumiskursseja”, Salmi kertoo.

Suuret vartiointiliikkeet voivat tehdä henkilösuojausta, mutta alalle erikoistuneita yrityksiä ei ole monta. Salmi arvioi, että Suomessa on muutama kymmenen päätoimista henkivartijaa. Myös potentiaalinen asiakaskunta on kapea. Etsiväpalveluita voi ostaa vielä normaali palkansaajakin, mutta henkivartiointia pystyvät käyttämään vain varakkaammat. ”Tuntiveloitus vaihtelee riskin mukaan 50 eurosta aina 200 euroon per vartija. Päälle tulevat vielä muut kulut.” Potentiaalisin asiakaskunta löytyy ulkomailta. Salmet ovat palkanneet Irakissa ja Afganistanissa toimineen britin Glenford Dinnal-Allenin hoitamaan kansainvälisiä kontakteja.

”Toimeksiantoja alkoi tulla saman hyökkäys tapahtuu, on henkivartija tien, kun avasimme nettisivut myös jo epäonnistunut. ”Omalle kohdalle ei ole osunut ulkomaille. Kasvupotentiaali on Suosuunniteltua hyökkäystä, mutta men ulkopuolella.” spontaaneja tilanteita on ollut. AsetToimeksiannon tullessa tehdään en- ta ne kuitenkaan ole koskaan tarvinsimmäisenä uhkakuvan kartoitus. nut, ja asiakas on aina selvinnyt vaAsiakkaan kanssa keskustelemalla hingoittumana.” selvitetään, miten päivittäiset rutiinit hoidetaan. Kommunikointi on tärke- Salmi aikoo jatkaa henkivartijan työää, sillä henkivartijan työ on asiakas- tä vielä pitkään. Pelkkä paperien pyöritys ei kiinnosta, vaan hän halupalveluammatti. ”Henkivartijan homma on suoje- aa edelleen toimia myös kentällä. Iän lun lisäksi helpottaa asiakkaan arkea. mukana karttuvasta kokemuksesta Hänen pitää pystyä sulautumaan on hyötyä myös henkivartijalle. ”Jos katsot maailmalla vaikkapa joukkoon ja ymmärtää liike-elämän etikettejä. Kaksimetriset karjut eivät presidenttejä, niin henkivartijat ovat järjestään reilusti yli nelikymppisiä. enää ole muotia”, Salmi kertoo. Huolellisilla etukäteisvalmisteluil- Nuoruuden innon ja säntäilyn sijaan la pyritään välttämään ongelmat. Jos heillä on sitä oikeaa kokemusta.”

Tykkää Aviisista. edes Facebookissa. FACEBOOK.COM/AVIISI Aviisi 30.3.2012

11


HARRASTAMME KULTTUURIA Aviisi harrastaa kulttuuria———

ARVOSTELUASTEIKKO 1–5 tähTEÄ

POST-METAL Islantilainen tunnelmametallibändi Sólstafir ja Hexvessel Yo-talolla pe 20. huhtikuuta

Hulkkonen Kuka: Basisti muun muassa Jukka Pojan ja Raappanan taustaryhmässä Sound Explosion Bandissa (ent. Soul Captain Band). Soittaa myös esimerkiksi Paukkumaississa ja Reino & The Rhinosissa. Ikä: 32 Asuu: Espoossa Intohimot musiikin lisäksi: Mökkeily, avarat maisemat ja horisontin taakse kurkotteleminen Uran huippuhetki: 11-vuotiaana Hulkkonen haki nimmaria eräältä muusikolta ja kertoi tälle soittavansa ”vain bassoa”. Muusikko opasti, että ”älä koskaan sano soittavasi vain bassoa”.

REGGAEBASISTI Suomireggaen luottobasisti Kari Hulkkonen rakensi itselleen intohimostaan ammatin.

B

asisti Kari Hulkkosella oli aihetta tyytyväisyyteen sekä hetki sitten että nyt. Vielä muutama viikko sitten kalenterissa oli väljää, ja vapaaherra ehti istua rauhassa päivisin kahvilassa ennen kevään tiiviin keikkasuman alkamista. Jukka Pojan tuore levy Yhdestä puusta ilmestyi maaliskuun puolessavälissä, ja nyt Hulkkonen näppäilee reggaebassoa Jukka Pojan rytmiryhmässä Sound Explosion Bandissa ympäri Suomen. ”Kunnon keikkarupeaman aikaan kotona ehtii yleensä olemaan vain maanantait ja tiistait. Silloin ihan mielellään siivoaa ja pesee pyykkiä”, Hulkkonen naureskelee. Vielä kymmenisen vuotta sitten Hulkkonen työskenteli Tampereen Ruohonjuuressa ja soitti bändeissä, kuten suomenkielisen reggaen sanansaattajan Soul Captain Bandin riveissä, vapaa-ajan, viikonloput ja lomat. Vuosien mittaan musiikki vei mennessään, ja aika kypsyi päätökselle heittäytyä täysillä sävelten virtaan. Vuoden 2007 alussa Hulkkonen luopui päivätöistään ja päätti keskittyä soittamiseen. ”Alussa oli totta kai tiukkaa, mutta pohjaa oli jo paljon olemassa esimerkiksi Soul Captain Bandin ansios-

12 Aviisi 30.3.2012

ta. Aloin vain ilmoitella kavereille, että olen käytettävissä.” Töitä Hulkkosella tätä nykyä riittääkin. Kaikenlaista rytmimusiikkia soittava Hulkkonen vetää bassonsa kanssa vuodessa noin 120 keikkaa ja siihen studiosessiot päälle. Tällä hetkellä bassotaiteilija soittaa Sound Explosion Bandin lisäksi esimerkiksi Reino & The Rhinosin ja lastenyhtye Paukkumaissin riveissä, afrikkalaista rumbaa vetävässä Soukoshotelissa sekä tansanialaisen kitaristilaulajan Andrew Ashimban taustalla. Työn alla on Boris Nordinin soololevy, ja Jukka Pojan lisäksi Sound Explosion Band säestää myös Raappanaa. ”Mulla on omistuskämppä, jota pystyn lyhentämään, joten tilanne on hyvä. Voin toimia omaehtoisesti, eikä tarvitse tehdä tanssikeikkoja”, Hulkkonen sanoo. ”Elän tavallaan unelmaani, mutta saa nähdä mitä teen viiden vuoden päästä.” Hulkkonen kertoo rakentaneensa ”ba-

sistin ammattia” parisen vuotta, vaikka soittamista riittikin heti alusta alkaen. ”Suomireggaeilmiössäkin on paljon työtä taustalla, lukuisia kilometrejä busseissa – ja keikkoja ilman palkkaa.” Muusikon tulot ovat edelleenkin vaihtelevan epäsäännölliset, ja ne rakentuvat lukuisista pienistä virrois-

ta, joihin lukeutuvat keikkaliksojen lisäksi tietenkin esimerkiksi Teosto- ja Gramex-korvaukset. Hulkkonen toteaa, ettei tekisi kaikkea tätä, jos siitä ei maksettaisi, mutta toisaalta luovaa työtä ei voi tehdä rahankiilto silmissä, sillä aina se ei edes ole mahdollista. ”Jos sinulle sanottaisiin, että Rovaniemellä on satanen naulattu puuhun kiinni, lähtisitkö hakemaan? Muusikko yleensä lähtee”, Hulkkonen vertaa. Projektien lukumäärästä huolimatta Hulkkonen on onnistunut minimoimaan aikataulusäätöä. ”Olen siivonnut kalenteria, ja hommia pyritään suunnittelemaan hyvin ennakkoon. Bänditoiminnassa on ai-

na vähintään 4–5 muuta osapuolta, ja monella on myös perheet ja lapset.” Muusikon niin sanottu käänteinen työaika eli kahdeksasta neljään mutta yöllä ja viikonloppuisin ei Hulkkosen sosiaalista elämää haittaa, sillä suurin osa ystävistä elää samanlaista elämäntapaa. Vapaapäivisin ehtii istua kahviloissa, vaellella kirjastoissa ja niin, ne kotityötkin maistuvat. Vaikuttaa siis siltä, että rellestyskään ei enää kuulu oletusarvoisesti muusikon arkeen. ”Itsestään on pidettävä huoli ja pää selvänä. Muuten pää ei kestä”, Hulkkonen sanoo. Kalle Heino

Suomireggae tuli marginaalista

K

ari Hulkkosen mielestä suomenkielisen reggaen asema näyttää tällä hetkellä paremmalta kuin koskaan. ”Musiikki on murtautunut marginaalista, ja tekijöitä voisi jopa olla enemmänkin”, hän toteaa. Hulkkosta itseään kiehtoo reggaessa nimenomaan sen rytmiikka. Hän ei kuitenkaan itse tunnustaudu yhden genren kannattajaksi ja kertoo ottavansa vaikutteita usealta eri suunnalta. ”En seuraa enää hirveän tarkkaan reggaeta ja mitä esimerkiksi Jamaikalta tulee. Reggaessa on oma estetiikkansa ja kehys, mihin musatyyli on menossa, mutta kun rikotaan rajoja, syntyy hienoja tuloksia”, Hulkkonen muistuttaa. Esimerkiksi Jukka Pojan menestyksessä on Hulkkosen mukaan kyse siitä, että sanoitukset puhuttelevat. Aiemmin ne olivat vahvasti yhteiskuntakriittisiä, nyt niiden aiheina on elämän koko kirjo.


Tamyn kehitysyhteistyön Intia-hankkeen tukibileet Doriksessa to 19. huhtikuuta 1990-LUKU Ylioppilasteatterin musiikkinäytelmä Nevermind - Tarinoita nuoruudesta palaa 1990-luvulle

Menehän tänne! Venäläisen rockin kriittinen supertähti Venäläisen rockin legenda Juri Ševtšuk saapuu yhtyeensä DDT:n kanssa keikalle Tampere-talolle sunnuntaina 1. huhtikuuta. DDT on yli 30 vuotta tarjoillut kitkerää myrkkyä Neuvostoliiton ja Venäjän vallanpitäjille. Juri Ševtšuk on paitsi rock-muusikko, myös aktiivinen kansalaisyhteiskunnan puolustaja. Hän ei ole koskaan kaihtanut vaikeita yhteiskunnallisia kysymyksiä tai vastakkainasettelua Venäjän vallanpitäjien kanssa. Rockrunoilijana Juri Ševtšuk on Venäjän kärkikaartia. DDT julkaisi syksyllä 2011 uuden albumin nimeltä Inatše (Toisin). Konsertin lisäksi Tampereen yliopiston Päätalon luentosalissa A1 järjestetään maanantaina 2. huhtikuuta kello 12 keskustelutilaisuus, jossa Ševtšuk on paikalla. DDT TAMPERE-TALOLLA SUNNUNTAINA 1.4. kElLo 19. LIPUT 65 €, OPISKELIJAT 55 €.

Menehän tänne! Väittelyillassa ydinvoimaa ja koulutusta Tamy ja Uta Debate Society ry järjestävät tiistaina 24. huhtikuuta väittelyillan Yo-talolla. Ohjelmassa on kaksi väittelyä, joista toinen käsittelee ydinvoimaa ja toinen koulutuksen maksullisuutta. Ydinvoimaväittelyssä vastakkain ovat edustajat Ydinenergianuoret ry:ltä ja Greenpeacelta. Väittelyiden yhteydessä myös yleisöllä on mahdollisuus esittää kysymyksiä. Ovet aukeavat kello 18.30, ohjelma alkaa kello 19.

Viimeinen keikka Zugen muistolle Legendaarinen tamperelainen hardcore-punk-bändi Abduktio soittaa viimeisen keikkansa Tampereen Klubilla lauantaina 7. huhtikuuta. Konsertilla kunnioitetaan viiden yhtyeen voimin joulukuussa kuolleen Abduktiokitaristi Jukka ”Zuge” Laajakallion muistoa. 29-vuotiaana kotikaupungissaan Tampereella menehtynyt Laajakallio oli vuonna 1998 Abduktion perustajajäseniä ja teki koko yhtyeen 13 vuoden ajan lähes kaiken sen levyttämän biisimateriaalin. Abduktion lisäksi konsertissa esiintyvät Hero Dishonest, Last Calls, Lighthouse Project sekä pari vuotta sitten lopettanut Armageddon Clock, joka palaa vielä kerran lavalle. Illan tuotto annetaan Abduktion jäsenten toiveiden mukaisesti tamperelaiselle Legioonateatterille.

rouva presidentti, ohjaaja: aleksi Bardy. 2012.

Vaikea ymmärtää, miksi Rouva Presidentti on tehty Jos tiedät Tarja Halosen olleen presidentti ja omistavan kaksi kissaa, olet nähnyt jo kaiken Rouva presidentti -dokumentissa esitettävän.

R

ouva presidentin mainosjuliste lupaa kertoa presidentin työstä ja naisesta työn takana. Lupauksia ei 80 minuutin kuluessa kuitenkaan lunasteta. Opinto-ohjauksen ammattinvalintavideoksi dokumentista ei ole, sillä lähinnä Halonen nähdään istumassa eri kokouksissa. Itse työstä tai aikaansaannoksista ei muodostu selkeää kuvaa. Myöskään yksityishenkilönä Halosesta ei ole taltioitu kiinnostavaa materiaalia. Lähinnä Halonen jutustelee kissoistaan tai keventää kokousten tunnelmaa sanaleikeillä. Koska selkeää tarinaa ei synny näytettävästä materiaalista, katsojan on muodostettava syy-seuraus-suhteet itse. Halonen näyttäisi muutaman kädenliikkeen ja puolisonsa puheen keskeytyksen perusteella pitävänsä valtaa myös kotona. Sen kaltaisiin tulkintoihin on ohjaaja Aleksi Bardy varmaankin toivonut katsojan päätyvän. Vaikea sanoa, minkälaiset sopimukset kuvaamisesta ja näytetystä materiaalista ovat sitoneet tekijöi-

tä. Valtakoneiston taakse katsominen näyttää sanovan, että ulkopuolisilla silmäpareilla ei ole sinne asiaa. Kerkko Koskisen musiikki enteilee koko ajan jotain tapahtuvaksi, mutta muodollisuus pitää pintansa. Parhaimpia kohtia ovat tunnelmapalat, joissa kuvataan ihmisten jonottamista tai valmistautumista tilaisuuksiin. Sympaattisimmillaan dokumentti saa tallennettua eläkkeelle jääjän haikeutta työtään kohtaan. Kuvauskohteen esittelyksi on alkuun valittu vanha taltiointi, jossa silloiselta Seta:n puheenjohtaja Haloselta kysytään hänen seksuaalista suuntautumistaan. En ymmärrä miksi. Alkukuva tiivistää koko dokumentin kestävän hämmenyksen: Kenelle tämä on tehty? Sanna-Kaisa Lähdeaho

Klassikkoni Scatman john: scatman’s world (RCA 1995)

Hassu setä Scatman

K

un 90-luvun puolivälissä kuulin John Paul Larkinin musiikkia radiosta, tunsin hänet vain Scatman Johnina. En muista änkytysteknon tehneen minuun silloin suurta vaikusta. Jostain syystä Scatmanista muodostui kaveriporukkamme kestovitsi 2000-luvun alussa. Baarissa vaadimme tiskijukilta poikkeuksetta Scatmania. Yllättävän usein he olivat juonessa mukana. Henkilökohtainen huippuhetkeni Scatmanin parissa oli, kun tanssin teknosedän hokemien tahtiin Semaforin lattialla paljain jaloin Scatmania – yksin. Tanssiesitykseni päätyttyä sain raikuvat aplodit, jotka taisivat johtua kollektiivisesta myötähäpeästä. Huumorimiehenä

Iron sky, ohjaaja: Timo vuorensola, blindspot & energia 2012

Iron Sky on näyttävä ja viihdyttävä, mutta... Avaruusnatsiparodia koettaa kumartaa liian moneen suuntaan.

T

ampereella omittaisiin mielellään Iron Sky, koska elokuvan tekijäkaksikko (Timo Vuorensola, Samuli Torssonen) on täältä kotoisin. Suomen kalleimmaksi nimetyn elokuvan ainutlaatuisuus kuitenkin pohjautuu juuri siihen, että se ei ole suomalainen elokuva. Suomalaisesta kaavasta poiketen tarinan keskiössä ei nähdä itsetuhoisuudella kuorrutettua alkoholisoitunutta perhehelvettiä, vaan kuun pimeällä puolella asuvat natsit. Vuorensolan ohjaaman elokuvan alkuasetelma on rohkea. Valitettavasti rohkeus loppuu osittain siihen. Kokonaisuus jää irrallisten kohtausten sarjaksi, josta voisi päätellä, että Johanna Sinisalon alkuperäisestä käsikirjoituksesta ei ole paljoa jäljellä valkokankaalla. Elokuva koettaa kommentoida ihmisyyttä monesta näkökulmasta: perspektiiviä haetaan poliittis-historiallisen kulman lisäksi myös sukupuolesta ja muodista.

Ongelmana on, että Iron Sky yrittää miellyttää niin montaa tahoa, että lopputulos jää epätasaiseksi. Absurdimpi kerronta olisi luonut persoonallisemman vaikutelman. Torssosen luomat erikoistehosteet ovat aidon näköisiä. On vaikea kuvitella, että kukaan muu suomalaisohjaaja kuin Vuorensola pystyisi toteuttamaa Jarmo Puskalan ideaa uskottavammin. Pelottaa edes ajatella, millaisen tulkinnan ideasta olisi synnyttänyt Timo Koivusalon tai Markus Selinin tuotanto. Iron Skyssa häivähtää lupaus siitä, mihin kaikkeen tekijöiden tuotteliaisuus parhaimmillaan saattaa tulevaisuudessa johtaa.

tunnettu

Larkin kärsi lapsena pahasta änkytyksestä. Pianonsoitto oli hänelle lähes ainoa tapa kommunikoida muun maailman kanssa. Ei ihme, että musiikista muodostui Larkinille myös ammatti: hänestä kasvoi suosittu jazzpianisti. Jazz-harrastajat yllättyivät, kun Larkin siirtyi 1990-luvulla tekemään elektronista tanssimusiikkia. Ratkaisuaan hän perusteli sillä, että hän haluaa näyttää puhevikaisille nuorille, että hekin voivat menestyä. Änkytyksestä tuli Larkinin valttikortti. Scatman John -nimellä tehdyt kappaleet nousivat monissa maissa listaykkösiksi. Japanissa hän oli niin suosittu, että lelukaupoissa myytiin jopa Scatman John –nukkeja. Larkin kuoli keuhkosyöpään vuonna 1999. Ennen kuolemaansa hän totesi: “Jos Jumala haluaa, että kuolen, se sopii minulle. Olen elänyt parhaan mahdollisen elämän.” Seppo Honkanen

Sanna-Kaisa Lähdeaho

Tykkää Aviisista. edes Facebookissa. FACEBOOK.COM/AVIISI Aviisi 30.3.2012

13


NÄIN SEN NÄEN

fi . a t u @ i s i i v a T

E E T PI

I L E I M

Lähetä mielipideki

ONKO SINULLA MIELIPIDE? KERRO SE AVIISISSA. KIRJOITUKSEN MAKSIMIPITUUS ON NOIN 2 000 merkkiä, ellei PITUUDESTA erikseen MUUTA sovita.

YTHS:n soittopalvelua ei ole mietitty kunnolla!

Y

THS:n takaisinsoittopalvelu on ollut näiden kahden toimintakuukautensa aikana hämmentävä tuttavuus. Palvelun toimivuutta käytännössä ei ainakaan ole mietitty loppuun asti, periaatekin on minulle hyvin epäselvä.

Kun soitin ensimmäisen kerran palveluun, sain kaksi vaihtoehtoa, joista ensimmäinen kuului: ”Jos asiasi koskee ajan tarkistusta, siirtoa tai peruutusta, aiemmin sovittua ajan varaamista tai terveysneuvontaa” ja toinen: ”Jos tilanteesi vaatii kiireellistä arvioita tai sinulla on uusi oire tai vaiva”. Ensimmäisen hämmennyksen toi valinnan vaikeus, kun ei tapaukseni oikein sopinut kumpaakaan (kyseessä oli ajanvaraus hammastarkastukseen). Suljin puhelimen ja aikani pohdiskeltuani yritin soittaa uudelleen. Lo-

Asioiden oikea laita

Arat asiat kerrotaan mieluiten ilman sivullisia. Eikä potilasasioita ole ulkopuolisten edes mukava kuunnella.

pulta kuitenkin päädyin lähtemään YTHS:n toimipisteeseen varaamaan aikaa henkilökohtaisesti, koska epätietoisuus siitä, kumpaa numeroa pitäisi painaa, ahdisti yllättävän paljon. Tärkeämpi tekijä kuitenkin oli, ettei minulla olisi aikaa päivystää puhelimen vieressä koko päivää (Pitävätkö esimerkiksi luennoitsijat ja kanssaopiskelijat siitä, jos luennoilla sieltä jostain penkkirivien keskeltä ensin ängetään pois ja juostaan käytävälle vastaamaan puhelimeen?). Sitten rupesin pohdiskelemaan: entä, jos kyseessä olisikin arkaluontoisempi asia? Istuisinko koko päivän kotona odottamassa puhelua, koska julkisella paikalla en kehtaisi alkaa selittää asiaani puhelimeen, enkä olisi täysin varma, että muut eivät kuule? Arkaluontoisemmat asiat kun hoidetaan mieluiten ilman si-

oi ment Kom viisi.fi .a www uta.fi @ aviisi

vullisia. Eikä muitakaan potilasasioita ole ulkopuolisten edes mukava kuunnella. Mieluiten varaisin aikaa jonotukseen, kuin että joutuisin kyttäämään puhelua koko päivän, ja miettimään miten pääsisin esimerkiksi luennolta tai tapaamisesta vastaamaan puhelimeen mahdollisimman korrektisti, paikkaan, jonne muut eivät puhelua kuulisi. Sellaisena päivänä, kun on palkkatyössä, ei edes voisi uneksiakaan pääsevänsä vastaamaan henkilökohtaiseen puheluunsa kesken kaiken. Jos ei puheluun pääse vastaamaan, soitetaanko uudestaan, vai pitääkö itse soittaa uudestaan ja joutua taas jonon hännille odottelemaan uutta puhelua? Ketä tällainen uudistus oikein palvelee? Emma Rautava, hall. yo

Facebookin virtuaalikilpavarustelu on koomista touhua

M

uistan vuosien takaa kampanjan, jolloin kuulin ensimmäisen kerran sloganin ”kaikki erilaisia, kaikki samanarvoisia”. Paitsi toiset pyrkivät aina olemaan muita arvokkaampia ja parempia. Heille on äärimmäisen tärkeää luoda vaikutelma siitä, että he paistattelevat ihanaa päivää upean elämänsä näyttämöllä. Heidän saavutuksensa, pienimmätkin sellaiset, ovat heidän omasta mielestään verrannollisia maailmanrauhan saavuttamiseen. Ja jos maailmanrauha on saavutettu muiden ihmisten seurassa, on näiden ihanien ystävien seura aina ollut parasta, koska eihän parhaalla ihmisellä voi olla huonoa seuraa. Totesin hiljattain nettikeskusteluja selaillessani, että ihmiset ovat aina olleet tyhmiä, nyt meillä vain on internet. Mutta eivät internetin tarjoamat mahdollisuudet rajoitu tyhmyyteen. Virtuaalimaailman kilpavarustelu on koomista itsetunnon rakentamista sanahelinään, jossa tärkeintä on minä, minä ja minun ego. Arkisista askareista on tullut opettavaisia kokemuksia, voitetuista vastoinkäymisistä suuria viisauksia, urheilusuorituksista endorfiineja pur-

14 Aviisi 30.3.2012

Facebookin toimitusjohtajat, buddhat, pyhiinvaeltajat, elämysmatkailijat ja superkokit: olette uuvuttavia ihmisiä ja ihailun sijaan aiheuttatte useimmiten väsymystä ja myötähäpeää.

suavia maaliviivan ylittämisiä ja harrastuksista tärkeitä meriittejä. Nautinto ei ole suoritus itsessään, vaan nautinto on suorituksesta puhuminen ja sillä kehuminen. Menestystarinan luominen. Kuka nyt haluaisi olla keskiverto? Arki ruokakasseineen ja tiskivuorineen ei ikävä kyllä ole kovin hohdokasta. Onneksi senkin voi sosiaalisessa mediassa brändätä lifestyleksi, jossa kalsarien ostaminen on esteettistä kulutusjuhlaa ja ruoka-annoksen hehkuttaminen kuvan kera Facebookissa äärimmäisyyksiinsä hioutunutta kulinarismia. Vakuuttavalla tittelillä varustettuna, totta kai. Mutta. Minuapa ärsyttää. Ottaa päähän. Oman elämänsä toimitusjohtajat, buddhat, pyhiinvaeltajat, elämysmatkailijat ja superkokit: te olette uuvuttavia ihmisiä ja ihailun sijaan aiheuttatte useimmiten väsymystä ja myötähäpeää. Toisinaan jopa ylemmyydentunnetta. Kaikki eivät hehkuta elämänsä upeinta päivää kerta toisensa jälkeen tietokoneensa näytölle, mutte se ei tarkoita, etteikö heillä olisi ollut kenties yhtä upea päivä kuin teillä parhailla ihmisillä. Se, että kaikki eivät tuotteista elämyksellistä päiväänsä ja omia hyviä tekojaan näytön ääressä, saattaa tarkoit-

taa sitä, että joillekin päivän merkityksellisyys on ollut hetkissä, ei vasta viimeisen päälle hiotuissa korulauseissa. Voi se tietysti tarkoittaa sitäkin, että päivä on ollut totaalisen paska, mutta siitä päästään yli ilman selvitymistarinaa, jonka kliimaksina toimii Gandhin sitaatti. François Lelord on kirjoittanut kirjan Matka onneen. Luin sen vuosia sitten, enkä valitettavasti hekumoinut sen viisauksilla julkisesti. Nyt koen tarvetta poimia kirjasta ajatuksen, jonka turvin on ollut aika hyvä elää: paras tapa pilata oma onnensa on vertailla itseään muihin. Mira Vuorinen Kirjoittaja on suuri kolumnisti, runoilija, kirjailija ja taiteilija. Etenkin omasta mielestään.


Kommentoi verkossa

WWW.AVIISI.FI

www.yo - talo.c om K au ppakatu 10

irjoituksesi otsikolla MIELIPIDE osoitteeseen aviisi@uta.fi.

Ihan naamat

Haluanpa sanoa

Kiinnostaako kunnallispolitiikka?

Mikko Kylmälä, 21, historia No eipä erityisemmin kiinnosta meikäläistä. En seuraa kunnallispolitiikkaa kuin sen verran, mitä siellä mukana olevat kaverit Facebookissa selittävät.

La 31.03. Naurunpaikka 957 Stand up –klubi:

Tomi Walamies, Arimo Mustonen, JP Kangas. Ovet klo 18, show klo 19. 12 e*.

Yliopistolle pitäisi saada enemmän viherkas-

veja, ihan yleisen viihtyvyyden takia. Niitä voisi olla esimerkiksi alakuppilassa. Se on vähän sellainen tyhjän näköinen. Maailmassa pitää olla enemmän vihreyttä. Enni Hartikainen, 21, pohjoismaiset kielet Ei hirveästi kiinnosta, valitettavasti. Ehkä pitäisi, koska se kuitenkin eniten koskee ihmisiä. En ole Tampereelta kotoisin, joten Tampereen asiat eivät niin kiinnosta.

Eero Heinonen, 26 vahtimestari

Nokan kopautus

La 31.03. STUNTS, BLUNTS & HIP HOP Presents: GRACIAS LIVE! Uusi Räppi-klubi, klo 23–04, 7 e.

Ke 04.04. Sara, 12 e / 10 e*. To 05.04. Stella: 10-vuotta kiertue, 12 e / 10 e*. Pe 06.04. Olavi Uusivirta: Elvis istuu oikealla –kiertue, 12 e / 10 e*.

La 07.04. Bigpop Dj:t Sami & Riku.

Alli Nokka KIUKUTTELEE EDUSTAJISTON KULISSEISSA

Klo 23–04, 5 e / 3 e (opiskelijakortilla).

To 12.04. Lavatanssibileet

Ryhmä 160 Taavi Tapaninen, 22, sosiologia Jossain määrin kyllä. Hyvinvointipalvelujen järjestäminen, taloudenpito ja koulutuspolitiikka kiinnostavat.

Nina Juuri, 25, vuorovaikutteinen teknologia Ei mitenkään hirveästi. Pitäisi ehkä kiinnostaa. Tuntuu, ettei yhden ihmisen sana siellä kaikkien muiden joukossa hirveästi paina.

T

amy kalastaa TTYY:n ja Tamkon kanssa isoa kalaa. Ne järjestävät osana opiskelijoiden Ryhmä 35 000 -kuntavaalikampanjaa Aatetorin, jolla pyritään saamaan kaikki nuoret äänestämään ja vielä ehdokkaiksikin. Tietysti opiskelijuus johtotähtenään! Miksi järjestöt kuvittelevat opiskelijuuden kautta yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen ohjaamisen olevan paras idea? Opiskelijuus kestää vain osan elämästä, vaikka se Tamyaktiivin näkökulmasta voi tuntua ikuiseltakin elämänvaiheelta. Torille on kutsuttu kaikki poliittiset, eipoliittiset ja puoluepoliittiset järjestöt sekaisin. Jos taustaideana on ihmisten aktivoiminen kuntavaaleihin, ainoat relevantit ryhmät ovat ehdokkaita asettavat ryhmät eli käytännössä puolueet. Mikä ihmeen tavoite on saada tyypit lähtemään ehdokkaiksi? Alli on kuullut, että puolueissakin on vaikeaa saada jo politiikassa ryvettyneet nuoret suostumaan ehdokkaiksi. Realistisempaa olisi yrittää saada ihmiset äänestämään ja suunnata kärki siihen. Facebookissa on myös Ryhmä 35 000 -sivu,

Panu Hietalahti, 28, näyttelijäntyö Ei. En ole niin paljon kotiutunut Tampereelle, että Tampereen kunnallispolitiikka kiinnostaisi.

jolla on 160 tykkääjää. Toivottavasti kuntapäälliköt eivät päätä opiskelijoiden kampanjan tärkeyttä sen facebook-suosion perusteella. Ongelma voi olla pelkistettynä se, että ihmiset eivät koe itseään edes tamperelaisiksi. Onneksi sentään opiskelijapuolue jäi perustamatta.

Huom! Ovet klo 19.00. 5 e / 4 e.

Pe 13.04. Spinefarm Young Guns: Profane Omen + Carnalation. 12 e / 10 e*. La 14.04. Naurunpaikka 957 Stand up –klubi:

Tommi Tuominen, Teemu Kontoniemi, Joonas Nordman. Ovet klo 18, show klo 19. 12 e*.

La 14.04. Basso On Air: Stig Dogg – Live,

Teeth – Live, Rico Tubbs (Renegade, Beatformers), Herman Prime (Plauge), Vixen VJ, 8 e.

Ke 18.04. Superscar + The Rivers Of Mars, 8 e / 6 e*. To 19.04. Oulu etsii Suomen parasta ilmakitaristia –kiertue feat. Justin ”Nordic Thunder” Howard (USA), 0 e.

Pe 20.04. Sólstafir (IS), Hexvessel (FI), 15 e* (ennakko Tiketti).

La 21.04. Jam-A-Holics: That Funky Sh*t! (+DJ LOVROC), 5 e / 3 e (opiskelijakortilla). Ke 25.04. Yksityistilaisuus Pe 27.04. Jukka-Poika & Sound Explosion Band, 17 e / 15 e*.

La 28.04. TreSeta: LEIMARIT, 5 e / 3 e. Ei Vip! Ma 30.04. tba Ti 01.05. Vappumatinea: Martti Servo & Napander. Klo 12-18, show klo 13.30 ja 15.30. 12 e / 10 e*.

Liput ennakk oon Yo-talo n lippuk auppa www.y o-talo. com Tykkää Aviisista. edes Facebookissa. ja FACEBOOK.COM/AVIISI Aviisi 30.3.2012 *

15


Jokainen Tampereen yliopiston perustutkinto-opiskelija on YLIOPPILASKUNTA Aviisi harrastaa kulttuuria——— KAIKEN AIKAA KAIKKIALLA Tamyn verkkosivut palvelevat osoitteessa www.tamy.fi Tamyn toimistot palvelevat: yleistoimisto ma-pe 9–11 ja 12–16, taloustoimisto ma–pe 9–11 ja 12–15.30, vippikassa ma–pe 12–15 (Yo-talon 2.krs.) Tampereen yliopiston ylioppilaskunta, Kauppakatu 10, 33210 Tampere Yleistoimisto / Tuire Jalaskoski 03 - 22 30 215 Taloustoimisto/Karita Mattila 044 - 36 10 211 Taloustoimisto/Lea Kontoniemi 044 - 36 10 212

Hanna-Riikka Roine, järjestösihteeri, 050 - 36 12 454 Olga Haapa-aho, sopo-sihteeri (sijainen), 050 - 36 12 846 Joachim Kratochvil, kopo-sihteeri, 050 - 36 12 847 Ann-Marie Norrgrann, suunnittelija, 045 - 77 50 55 80 Jukka-Sakari Springare, suhdetoiminta, 044 - 36 10 204

Sihteerit

Hallitus

Kati Rajala, pääsihteeri, 050 - 36 12 854 Varpu Jutila, kv-sihteeri, 050 - 36 12 849

Veera Kaleva, pj, 050 - 36 12 845 Pekka Suhonen, 045-7750 5213

Anni Heinälä, 045-7750 5210 Niina Jurva, 045-7750 5211 Jarkko Louhelainen, 044-3610 213 Pirita Ruokonen, 045-7750 5214 Vilhartti Hanhilahti, 045-7750 5215 Paavo Ylönen, 045-7750 5212

Palvelut

Lakineuvonta, 044-36 10 300

Tapahtuu nyt!

Edustajiston terveiset

Aviisin yhteystiedot löydät sivulta 3.

jarjestosihteeri@tamy.fi

PALSTALLA YLIOPPILASKUNNAN HALLITUS KERTOO MISSÄ MENNÄÄN TAMYN EDUSTAJISTO KERTOO, MISSÄ MENNÄÄN Kuluneet viikot ovat olleet mielenkiintoista aikaa opiskelijoiden, yliopiston työntekijöiden ja muiden valtion budjetista riippuvaisten tahojen keskuudessa. Valtion budjetin kehysriihtä odotettiin myös edustajiston keskuudessa vähintään mielenkiinnolla, sillä olisihan leikkaukset voineet osua juuri opiskelijoihin, kuten kävi 90-luvun alussa. Kehysriihen tulokset olivat pelättyä parempia, vaikka tällä hetkellä yliopistojen rahoituksen tilanne näyttää heikolta, eikä kukaan tiedä tarkalleen, mitä kirjaus opintotuen kannustavuuden parantamisesta kustannusneutraalisti tarkoittaa.

Edustajiston seuraavassa kokouksessa (19.4. ls. C6) käsitellään aiheeseen sopien myös taloutta, kun päätettäväksi tulee Tamyn vuoden 2011 tilinpäätös. Tämän lisäksi valitsemme pääsihteeri Kati Rajalan sijaisen, sillä hän jää äitiyslomalle tulevana kesänä. Kokoukseen tuodaan käsiteltäväksi myös Tamyn koulutuspoliittinen linjapaperi, joten ei ole epäilystäkään, ettemmekö kokoustaisi pitkään ja ei niin hartaasti.

Jari Järvenpää, edustajiston pj.

Hallituksen kuulumiset

Me ylioppilaskunnan hallituksen jäsenet käymme tapaamassa puolueita sekä sitoutumattomien ryhmää tehdäksemme kunnallispoliittisen ohjel-

Ehdota vuoden 2012 Hyvää Opettajaa!

mamme tutuksi ja kertoaksemme, mikä meille opiskelijoille on tärkeää. Keskiviikkona 4.4. klo 10–14 järjestetään Tampereen yliopistolla Aatetori, jossa voit tutustua eri puolueisiin sekä sitoutumattomiin järjestöihin ja löytää itsellesi mielekkään tavan osallistua kaupunkimme kehitykseen. Myös Tamyn hallitus osallistuu Aatetoriin. Tervetuloa keskustelemaan kanssamme kunnallispoliittisesta ohjelmasta ja kertomaan, millainen sinun Tampereesi olisi.

Pirita Ruokonen, viestintävastaava

Päivystävä sihteeri

Kevät on koittanut, ja Tamy etsii jälleen ehdokkaita vuosittaisen Hyvä Opettaja -palkinnon saajaksi. Yliopiston tukisäätiö palkitsee vuoden Hyvän Opettajan valmistuneiden juhlassa maineella, kunnialla ja rahalla. Arvokkaan palkinnon tarkoituksena on positiivisen palautteen antamisen lisäksi kiinnittää huomiota opetuksen tärkeyteen ja ylläpitää keskustelua siitä. Esityksiä Hyväksi Opettajaksi voivat tehdä erilaiset opiskelijaryhmät ja -järjestöt. Lue lisää Tamyn sivuilta: http://www.tamy. fi/artikkeli/ehdota-vuoden-2012hyvaa-opettajaa.

Kesäkämpän ABC

TAMYN TYÖNTEKIJÄT KERTOVAT SEKTORINSA KUULUMISIA Campus Conexus -hankkeessa on osallistuttu opiskelijajärjestötoiminnan edistämiseen esimerkiksi puheenjohtajatapaamisia kehittämällä. Järjestöiltä on tullut myös toiveita eri teemoihin liittyvistä koulutuksista muun muassa saavutettavuudesta ja jaksamisesta järjestötoiminnassa. Lisäksi SYL:n Kyky-projekti lanseerasi vuoden alussa ylioppilaskuntien järjestösektoriverkoston, jonka tarkoituksena on tukea järjestötoimjoita käytäntöjen jakamisessa, koulutusten suunnittelussa ja vapaaehtoisten motivoinnissa.

Opiskelija, sinä voit olla päättämässä pyöräkaistoista, bussilinjoista, keskustan autottomuudesta tai vaikkapa urheilumahdollisuuksista! Asetu ehdolle kunnallisvaaleissa, niin ovet ovat sinulle avoinna lautakuntien jaostoihin, itse lautakuntiin tai jopa kaupunginvaltuustoon. Tule Ryhmä 35 000:n järjestämälle Aatetorille tutustumaan eri puolueisiin sekä sitoutumattomiin järjestöihin ja löytämään itsellesi se mielenkiintoisin tapa osallistua kaupunkimme kehitykseen. Aatetori järjestetään keskiviikkona 4.4.2012 klo 10–14 Päätalon aulassa. Torilla myös julkistetaan ylioppilas- ja opiskelijakuntien yhteinen kunnallispoliittinen ohjelma klo 12.00. Ohjelmassa linjataan ne asiat, joihin opiskelijat vaativat kehitystä Tampereella. Se on luettavissa kokonaisuudessaan sekä pdf-muotoisena tiivistelmänä ryhmän internetsivuilla: jokakuudes.fi

Tamyssa

TAMYN HALLITUs KERTOO, MISSÄ MENNÄÄN Kunnallispoliittinen edunvalvontaryhmä Ryhmä 35 000, johon Tamy kuuluu yhdessä TTYY:n ja Tamkon kanssa, on julkaissut kunnallispoliittisen ohjelmansa. Ryhmä kerää kampanjan aikana myös listaa niistä ehdokkaista, jotka allekirjoittavat ohjelman tavoitteet. Pyrkimys on, että mahdollisimman moni opiskelijoiden etua ajava ehdokas tulisi valituksi kunnallisvaaleissa ensi syksynä.

Ryhmä 35 000:n Aatetori 4.4.

reen yliopiston vuosittaisten opiskelijakyselyiden laatimiseen. Lisäsimme kyselyyn opiskelukykyä mittaavan osion, jotta opiskelukykyä voitaisiin kartoittaa säännöllisesti ja edistää tarkoituksenmukaisesti. Työstämme hankkeessa myös uutta artikkelikokoelmaa osallistavasta korkeakoulutuksesta. Tavoitteena on lisäksi tiivistää tutkimuksessa saatuja tuloksia käytännön malleiksi, joita voi kokeilla ja ottaa käyttöön.

Ann-Marie Norrgrann, suunnittelija Campus Conexus -hanke

Kevään aikana olemme osallistuneet myös Tampe-

Haluaisitko alivuokrata asuntosi kesäksi? Vai etsitkö asuntoa kesän ajaksi Tampereelta tai muualta? Tutustu kesäkämpän ABC:hen Tamyn sivuilla, ja tiedät miten toimia: http://www.tamy.fi/kesaksitampereelle-vai-pois-tampereeltakesakampan-abc.

Järjestöissä Lastenkonsertti Pekka ja susi 1.4.

Lastenkonsertti Pekka ja susi su 1.4.2012 klo 15 Tampereen

yliopiston juhlasalissa. Tampereen akateeminen sinfoniaorkesteri (TASO), johtaa Kimmo Tullila. Kertoja Veera Degerholm, visualisoija Anna Tahkola. Liput 10 / 5 euroa. Konserttia tukee Pirkanmaan taidetoimikunta.

Staabi ry:n ylimääräinen yhdistyksen kokous 11.4. Staabi ry:n ylimääräinen yhdistyksen kokous järjestetään 11.4.2012 klo 18 Kasino-kabinetissa (Pinni A). Lisätietoja puheenjohtaja@staabi. fi tai 040 7684126. Tervetuloa! Hallat ry:n ylimääräinen yhdistyksen kokous 12.4. kello 18 yliopiston alakuppilassa. Kokouksen aiheena hallituksen jäsenen erottaminen ja uuden jäsenen nimittäminen. Teatteri Silmänkääntäjä:

Sarvikuono, ensi-ilta 12.4. Sarvikuono on Eugène Ionescon yhteiskunnallinen kauhukomedia pikkukaupungista, jonka ihmiset alkavat selittämättä muuttua sarvikuonoiksi... Näytelmä on absurdin teatterin klassikko, joka käsittelee konformismia ja massaliikkeiden muodostumista. Kun kovat arvot käyvät iholle, tavallistenkin ihmisten nahka kivettyy paksuksi ja harmaaksi. Esityspaikka: Tukkateatteri (Tammelan puistokatu 29). Esitykset klo 19.00 12.4., 16.4., 18.4., 20.4., 24.4., 27.4. ja 30.4. Liput 10/5 euroa.

www.tamy.fi/tapahtumakalenteri

TAMYN PERUSTULOTAPAHTUMA maanantaina 16.4. Tamy järjestää perustulotapahtuman maanantai-

na 16. huhtikuuta. Tapahtuman ohjelmassa perustulokonferenssi klo 10-17 Päätalon salissa D11, puhujina Jussi Vähämäki, Anna Kontula, Thomas Wallgren, Eetu Viren ja Andrea Fumagalli (skypeyhteydellä Italiasta). Konferenssin aiheina on muun muassa protestanttinen työn eetos perustulon esteenä, perustu-

16 Aviisi 30.3.2012

lo ja siirtolaiset sekä perustulo, työntekijöiden neuTapahtuman tarkoituksena on tehdä perustuvotteluasema ja organisoituminen loa näkyväksi yliopistolla ja syventää ja laajentaa Päätalon ala-aulassa näytetään myös Tamyn pe- käynnissä olevaa keskustelua perustuloa. rustulovideota, jossa eri ihmiset kertovat perustuLisätietoa BIEN-Finlandin losta. Tapahtuman ohessa esitellään ja mainosteperustulokansalaisaloitteesta: taan myös BIEN-Finland-verkoston perustulokanhttp://perustulo.org/ salaisaloitetta. Tamy on BIEN-Finlandin jäsen ja kansalaisaloite-perustulosta/ ollut mukana muotoilemassa aloitetta.


n ylioppilaskunnan jäsen. BLOGI tamyblogi.wordpress.com

Kulmahuone KIRJOITTAJA ON TAMYN HALLITUKSEN varapuheenjohtaja

Mitä hallituksen kehysriihestä jäi opiskelijan käteen?

S

uomen hallitus sai kehysriihensä puitua torstaina 22.3.2012. Neuvotteluissa päätettiin valtiontalouden sopeuttamisesta, joka toteutetaan pääosin veroja korottamalla ja muutamia etuuksia leikkaamalla. Opiskelijat säästyivät suurilta leikkauksilta, vaikka etukäteen pelättiin jopa mahdollisia toimeentulon heikennyksiä tai koulutuksen muuttumista maksulliseksi. Kokonaan ilman omaansa opiskelijat eivät kuitenkaan selvinneet: neuvottelutuloksen mukaan vuoden 2014 alusta on luvassa kustannusneutraali uudistus opintotukeen, minkä on tarkoitus lisätä kannustavuutta ja näin lyhentää opintoaikoja. Jää nähtäväksi, mitä toimenpiteitä uudistus pitää sisällään. Kannustavuus ja kustannusneutraalius ovat vähintäänkin haastava yhtälö, mikä viittaisi siihen, että esimerkiksi kuukausittaista viiden opintopisteen vaatimusta voitaisiin ehkä kiristää joillakin kymmennyksillä. Korotuksia tukeen ei ainakaan ole tulossa lukuun ottamatta indeksiin sitomista syksyllä 2014, mikä sekin oli jo melko hyvä saavutus viime kevään hallitusohjelmassa. Toinen koulutus- ja tiedepoliittisesti huomionarvoinen

kohta riihen tuloksissa on yliopistoindeksin jäädyttäminen vuodeksi 2013. Avattuna tämä tarkoittaa sitä, että indeksiä, jonka mukaan yliopistoille vuosittain jaettava rahoitus määritellään, ei tarkisteta vuonna 2013. Tampereen yliopistossa kustannusvaikutus vastaa yhtä keskikokoista yksikköä, eli mistään pienestä leikkauksesta ei ole kyse. Yksikköjen lakkautuksia tuskin tullaan näkemään, mutta jostain on kuitenkin nipistettävä. Toivottavaa tietysti olisi, etteivät säästöt vaikuttaisi opetuksen laatuun tai kurssitarjontaan. Massaluentoja ja kursseille jonotusta saattaa kuitenkin olla edessä, koska rahoituksen määrä ei seuraa kustannustason kohoamisen mukana. Tällä kertaa selvittiin ennakkoodotuksiin nähden vähällä. Talouden kehykset menoille ja tuloille on määritelty jäljellä olevan vaalikauden ajaksi, joten seuraavina parina vuotena ei pitäisi olla isoja yllätyksiä tulossa, ellei maan taloustilanteessa tapahdu mitään ennakoimatonta. Varuillaanolo kannattaa silti erityisesti opintotuen suhteen, sillä kannustaa voi sekä kepillä että porkkanalla. Tulevia opiskelijasukupolvia ei joka tapauksessa käy kateeksi, varsinkin jos talouskriisi ei taltu. Neljän vuoden kuluttua seuraavassa kehysriihessä edessä voi olla jotakin vaikeammin nieltävää.

Tiesitkö, että voit selata vanhoja ja uusia Aviiseja myös näppärinä näköislehtinä. www.aviisi.fi facebook.com/aviisi

Pekka Suhonen

Tykkää Aviisista. edes Facebookissa. FACEBOOK.COM/AVIISI Aviisi 30.3.2012

17


VAIHDE VAPAALLE

Koska Uuden-Seelannin liikenneministeri o

JUHO-MATTI PAAVOLA

KAKSINTAISTELU PIRAATTIL

Silmälaput tutisevat ja lankut natisevat, kun tekijänoikeustaistelun ääripäät kommentoivat pir Piratismi aiheuttaa vuosittain satojen miljoonien eurojen kokonaistappiot suomalaiselle yhteiskunnalle

1.)

Piratismista kärsivät eniten pienet artistit, joten se yksipuolistaa kulttuuritarjontaa

Antti Kotilainen, tekijänoikeuden tiedotusja valvontakeskuksen toiminnanjohtaja

Antti Kotilainen, tekijänoikeuden tiedotusja valvontakeskuksen toiminnanjohtaja

Antti Kotilainen, tekijänoikeuden tiedotusja valvontakeskuksen toiminnanjohtaja

Viimeisin laaja asiaa käsitellyt tutkimus on vuo-

den 2010 tekijänoikeusbarometri. Sen mukaan piratismin aiheuttamat kokonaistappiot yhteiskunnalle ovat 355 miljoonaa euroa vuodessa. Summa on laskettu vähittäismyyntihintojen mukaan, joten siihen kuuluvat menetykset veroina, kaupan osuuksista, oikeudenhaltijoilta jne. Tutkimuksessa haastateltiin 3000:ta ihmistä. Laittomasti tiedostoja ladanneilta kysyttiin, että jos laitonta lataamista ei olisi olemassa, olisiko ostanut tuotteen laillisista lähteistä. Jopa 30 prosenttia olisi ostanut tuotteen. Piratismin aiheuttama tappio laskettiin tämän luvun perusteella.

Piratismista kärsii koko luovan alan ketju, lähtien yksittäisestä taiteilijasta päätyen lopulta kuluttajaan. Aloittelevan artistin tilanne on kuitenkin vaikeutunut huomattavasti verrattuna vaikkapa 10 vuoden takaiseen. Levysopimuksen saaminen on vaikeampaa kuin ennen johtuen siitä, että alan yritysten riskinottokyky on vähentynyt merkittävästi. Perinteisesti yksi levy kymmenestä on voitollinen. Nettipiratismi kuitenkin syö tätä leipähammasta. Siksi marginaalisen musiikin kanssa ei uskalleta ottaa riskejä samalla tavalla kuin ennen. Sama koskee myös muita taiteentekijöitä.

Suomessa yksikään henkilö ei ole joutunut vankilaan puhtaasti tekijänoikeusrikosten takia sen 12 vuoden aikana, minkä olen ollut toiminnassa mukana. Parin viime vuoden aikana on tuomittu ehdollisia 3-4 kuukauden vankeusrangaistuksia. Suomessa tekijänoikeusrikosten rangaistuasteikko on pohjoismaisittainkin alhainen. Maksimirangaistus on 2 vuotta vankeutta. Jos ajatellaan piratismin aiheuttamaa vahinkoa, rangaistusasteikkoa voisi kiristää. Siviilioikeudelliset vahingonkorvaukset, joiden suuruus riippuu jaetun aineiston määrästä, eivät ole rangaistuksia. Vain sakko tai vankeus on rangaistus.

Pasi Palmulehto, piraattipuolueen pj

Pasi Palmulehto, piraattipuolueen pj

Pasi Palmulehto, piraattipuolueen pj

Yksityistä kopiointia kutsutaan nykyään usein pi-

Väittämä on täysin väärä. Piratismista kärsivät

Tekijänoikeusloukkauksista tuomitut yksityiset

ratismiksi ja sen vaikutuksia on tutkittu kymmenin tutkimuksin. Tulokset eivät ole lainkaan itsestään selviä. Harvempi tutkimus toteaa piratismista aiheutuvan merkittävää tappiota, kun suurin osa taas toteaa sillä olevan vain pienet vaikutukset tai sen olevan jopa taloudellisesti hyödyllistä. Muun muassa Hollannin valtio teetti tutkimuksen, joka totesi yksityisestä kopioinnista olevan sadan miljoonan vuotuinen hyöty. Väitteet satojen miljoonien tappiosta Suomelle ovat propagandistista roskaa.

eniten megaluokan artistit. Ihminen on luonteeltaan sosiaalinen eläin, joka mielellään levittää tietoa fanittamistaan aiheista ja haluaa muidenkin tukevan niiden jatkuvuutta. Samalla asiakkaaksi ohjautuva ihminen kuitenkin tiedostaa eri artistien tuloerot ja tukee mieluimmin sitä artistia, jolla toimeentulo on tiukemmalla. Lisäksi pienille ja uusille artisteille nettilatailun aiheuttama suusta suuhun kiertävä fanitus on usein ainoa tapa, jolla itsensä voi lyödä pinnalle ja jota kautta uudet ostajat löytävät artistin.

kansalaiset saavat monesti pahemman tuomion kuin elinikäisiä vammoja tai traumoja tuottaneet. Tuomiot perustuvat hatusta vedettyihin arvioihin ja epäilyihin, eikä niille löydy edes faktapohjaa sille, paljonko jokin kopiointi olisi saattanut aiheuttaa tulonmenetystä. Yksityisen oikeusturva on unohdettu täysin. Jos tekijänoikeuslaki olisi aina ollut yhtä tiukka kuin nykyään, suurta osaa nyt käsillämme olevasta teosvalikoimasta ei olisi voitu ikinä julkaista. Esimerkiksi lähes koko Disneyn tuotanto perustuu tekijänoikeuksien polkemiseen.

Suomi aloittelijoille

18 Aviisi 30.3.2012

2.)

3.)

Piratismista tuomitut rangaistukset ovat ylimitoitettuja


on arvostellut Suomea, Suomen liikenneministeri Kyllönen vaatii alkolukkoja pakollisiksi. In the heat of 1992

Piratismi

LAHDELLA

ratismiin liittyviä väitteitä.

4.)

Piratismi pakottaa viihdeteollisuuden muuttamaan toimintatapojaan kuluttajaystävällisemmiksi Antti Kotilainen, tekijänoikeuden tiedotusja valvontakeskuksen toiminnanjohtaja Luova ala tiedostaa, että viihteen ja kulttuurin kuluttaja on nykyään netissä. Siihen on alalla pakko sopeutua ja palveluita on saatava tarjolle. Esimerkiksi musiikin osalta tilanne on tällä hetkellä hyvä. Piratismi kuitenkin vaikeuttaa tätä kehitystä. Kun myyntipaikkaa nettiin suunnitteleva yritt��jä tekee laskelmia kannattavuudesta, ja vieressä on samantyylinen palvelu, joka ei maksa korvauksia kenellekään, on kynnys laillisen kauppapaikan perustamiseen isompi. Laillisen talouden kilpailu on hyvästä, mutta laittomien palveluiden kanssa kilpaileminen ei ole reilua. Pasi Palmulehto, piraattipuolueen pj Yksityinen kopiointi on jatkunut niin kauan, kuin

kulttuuria on tehty. Se on ollut mukanamme hyräilynä, viheltelynä, C-kasettien kopiointina, radiotallennuksina, cd-levyissä ja nyt internetin kautta tapahtuvana. Aina vähitellen yksityinen kopiointi on pakottanut viihdeteollisuuden parantamaan palveluitaan, kehittämään liiketoimintamallejaan tai muutoin tarjoamaan ostajalle jotakin, jota ei vielä ole niin helposti saavutettavissa. Tekijänoikeusjärjestöt ovat yrittäneet kieltää gramofonin, radion, television ja kasettinauhurin. Nyt hyökkäys kohdistuu internetin käyttöön.

Piratismi on ilman oikeudenhaltijoiden lupaa tapahtuvaa tallenteiden valmistamista ja levittämistä yleisölle. Siihen kuuluvat mm. luvaton suojatun materiaalin välittäminen internetissä, luvaton valmistaminen muuhun kuin yksityiseen käyttöön, piraattitallenteiden maahantuonti ja piraattituotteiden tai teoskopioiden myyminen. Suomessa oli vuonna 2010 yli 125 000 kotitaloutta, joissa jaettiin aktiivisesti piraattiaineistoja tietoverkkoihin.

Lähde: TTVK ry

Hide your ass! Isoveli valvoo netinkäyttäjiä ahkerasti. Selaajat tunnistetaan mm. yksilöllisen IP-osoitteen avulla. Epäileväinen netinkäyttäjän voi kuitenkin peittää identiteettinsä helposti välityspalvelimen eli proxyn avulla. 1. Googlaa ”anonymous proxy” ja valitse sopiva välityspalvelin, esimekiksi HideMyAss 2. Kirjoita nettiosoite sille tarkoitettuun kenttään ja pääset haluamallesi sivulle tunnistamattomana Välityspalvelin piilottaa vain käyttäjän perustiedot. Hieman enemmän osaamista vaativa VPNpalvelimen käyttö piilottaa tiedot tehokkaammin ja salaa liikenteen.

Lähde: Digilelut.fi, PiraattiWiki

Ismo Alanko on jokaisen tytön unelma, kerrottiin Aviisissa maaliskuussa 1992. Samalla kertaa väitettiin myös, että rokkari on bändärin huora. ”Toisaalta perinteisen machoinen rockkulttuuri alistaa naisen usein objektin asemaan”, kirjoitti toimittaja Päivi Sillanpää.

Vieraisiin pöytiin Kukkuluuruu, nyt näkyy nänni! Italialainen näyttelijä Rita Rusic on uimassa. Iltalehti otsikoi tapahtuman torstaina 23. 3. Italialaiskaunotar korjasi pikkubikiniään hieman liian rivakasti... Kameran muistikortille tallentui mikäpä muukaan kuin ehta nännipiha. Iltalehden erikoistoimittaja analysoi Rita Rusicin rantakuvia 23. 3.

nänni 79-vuotiaan hurja pako: Kaahasi vastaanEhta ikuva! so läh t a k tulijoiden kaistalla ja jalkakäytävällä Aamulehti kertoi tamperelaiskaaharista 17. 3. Aviisi vaatii, että ajokortteja ei anneta yhdellekään alle 80-vuotiaalle. Poliisin piikkimattokaan ei pysäyttänyt Tampereella luvatta käyttöön otetulla autolla lauantai-iltana ajelleita nuorukaisia. Kun poliisi lopulta tavoitti luvattomat huviajelijat, ilmeni, että he olivat reippaasti alle ajokortti-iän: kuljettaja vuonna 1999 ja matkustaja vuonna 2000 syntynyt. Helsingin Sanomat kertoi tamperelaiskaahareista 18. 3. Aviisi vaatii, että autoa ajaessa pitää olla ajokortti.

Otso Höglund Otso Höglund

Tykkää Aviisista. edes Facebookissa. FACEBOOK.COM/AVIISI Aviisi 30.3.2012

19


WWW.AVIISI.FI

Lopullinen totuus Mielipideasioista voi kiistellä

KANNABIKSEN LAITTOMUUS SYRJÄYTTÄÄ NUORIA

K

ukaan ei tiedä kannabiksen käyttäjien todellista lukumäärää Suomessa. Sen tiedämme, että valtaosa kannabiksen käyttäjistä on nuoria miehiä. Arvioiden mukaan kannabista kokeilleita on lähes miljoona. Suurin osa heistä salaa käyttönsä, mikä on hyvin ymmärrettävää. Käyttäminen on laitonta, ja kiinnijäämisestä tulee aina huumausainemerkintä viranomaisten tietoon. Tieto ei ehkä häviä viranomaisrekistereistä koskaan. Vähättelemättä liialliseen käyttöön usein liittyviä terveydellisiä ja sosiaalisia haittoja monelle kannabiksen käyttäjälle kiinni jääminen on pahin seuraamus, mitä käytöstä voi aiheutua. Se voi aloittaa nuoren miehen tien kohti syrjäytymistä.

Monelle kannabiksen käyttäjälle kiinni jääminen on pahin seuraus, joka käytöstä voi aiheutua.

Koska tieto huumausainemerkinnästä menee helposti koulun tietoon, nuori voi menettää opiskelupaikkansa. Toista opiskelupaikkaa voi olla vaikea saada, samaisesta merkinnästä johtuen. Mikäli tieto merkinnästä tulee työnantajan tietoon, nuori voi menettää työpaikkansa. Monet työnantajat tekevät myös jo henkilöstöä palkatessaan erilaisia turvallisuusselvityksiä. Näitä epävirallisia kyselyitä tehdään paljon, tuhansittain joka vuosi. Vaikka poliisin ei virallisesti pitäisi näissä kyselyissä kertoa henkilön mahdollisesta huumausainemerkinnästä, käytännössä huumausainemerkintää pidetään sellaisena rikoksena, että siitä mainitaan hyvin helposti, ihmi-

Väestötasolla asenteet kannabista kohtaan ovat lieventyneet. Varsinkin nuorten suhtautuminen kannabista kohtaan on liberalisoitunut huomattavasti. Voidaankin kysyä, olisiko jo nyt syytä miettiä myös syrjäytymisen ehkäisyä keskusteltaessa kannabiksen käytön rangaistavuudesta. Kannabiksen käyttörikoksen poistaminen voisi kenties ehkäistä edes muutaman tuhannen nuoren syrjäytymistä.

on suomalaisesta huumekaupasta tohtoriksi väitellyt tutkija

KESKIVIIKKONA 25.4.

BUZZCOCKS (UK) CONTROL plays CLASH - 25/23 e ( E*) -

LA

ONGIL TÄLLÄ KUP

JUSSI PERÄLÄ

senä toiselle. Oikeudellisella kontrollilla on myös muita syrjäytymistä mahdollisesti edistäviä vaikutuksia. Kannabiksen käyttörikoksesta tuomittu ei välttämättä saa ajokorttia ajoissa ikätovereihinsa verrattuna tai hän ei saa toimia järjestysmiehenä. Huumausainemerkintä voi vaikuttaa isän oikeuksiin suhteessa lapseensa. Käyttäjille kannabis ei välttämättä ole sen kummempi päihde kuin laillisetkaan päihteet, mutta laittomuuden seurauksena hänen kunnioituksensa muitakin lakeja kohtaan voi horjua. Huumemarkkinoihin itsessään liittyy useita riskitekijöitä. Laittomilta markkinoilta kannabista hankkiessaan nuorelle voi tulla eteen kaikenlaisia huomattavasti vaarallisempia aineitta. Osaksi kontrollin takia osa nuorista siirtyy tilaamaan internetistä synteettistä kannabista, sillä kaikkia synteettisiä aineita harvoin ehditään luokitella laittomiksi huumausaineiksi ”reaaliajassa”. Uusiin, huonosti tunnettuihin synteettisiin aineisiin liittyy kuitenkin merkittäviä terveysriskejä – käyttöön voi jopa kuolla. Kiinnijäämispelko voi aiheuttaa sen, että käytön mahdollisesti aiheuttamista ongelmista ei uskalleta puhua ja hakea apua. Kaikki tämä juuri sinä aikana, kun näiden nuorten miesten pitäisi olla valmiina kiinnittymään ja liittymään yhteiskuntaamme.

Opiskelijalle:

pelaa biljardia

TUNTI

veloituksetta! la 31.3. ke 4.4. to

5.4.

pe la

6.4. 7.4.

su 8.4. ti 10.4. pe 13.4. la 14.4. to 19.4.

klo 23 MOKOMA, klo 22 JUKKA RUOSTILA..............17/15 e (E*) klo 23 RÄTTÖ JA LEHTISALO, klo 22 KIVESKIVES, klo 21 ATATURK BAND, klo 20 BINGO WINGS.................11/9 e Pakkahuone ja Klubi (K18): klo 23 VIIKATE (PH), klo 22 PELLE MILJOONA UNITED feat. TUMPPI VARONEN (Klubi), klo 21 KOSMIKUD (PH), klo 20 SÄRKYNEET (Klubi)............20/18 e (E*) Pitkä perjantaidisko klo 23-04: dj Jyrki Witch........................2 e Zugen muistolle klo 20-04: ABDUKTIO, ARMAGEDDON CLOCK, HERO DISHONEST, LIGHTHOUSE PROJECT, LAST CALLS, Soho SS dj's Eetu & Venkari.........................................12/10 e (E*) Fest Afrika Winter Jam klo 21-04 SPICE CN, dj's Cliff & George MTV.......................................10/8 e (ennakko Epe's, Swamp, Klubi) Pingisklubi loves Tiistaitummat klo 21-04: dj's Arttu (Idiomatic) & mikkomikko (The Friend, Yournalist) + ryhmäpingistä..........2 e klo 23 REGINA, klo 22 EVA & MANU (Fra/Fin), dj's Antti H, Sami & Tiskijukka.......................................12/10 e (E*) klo 23 DEATH HAWKS, klo 22 VILLE PIRINEN COMBAT SCHOOL, NRGM dj’s...............................................................6 e Ne Toiset Opiskelijabileet klo 21-04: NTOB dj's....................2 e

20 Aviisi 30.3.2012

voimassa su-ti klo 17-23

Opiskelijakortilla talo täynnä

HUIPPUETUJA:

Hanatuotteet aina alk.

2,50

Rautatieasema Puh. (03) 222 4402 Tykkää Aviisista. edes Facebookissa. FACEBOOK.COM/AVIISI


Aviisi 05/2012