Page 1

Opinto-opas

2019-2020


Sisällysluettelo Aikataulut............................................. 3

Kurssivalinnat.......................................13

Juhlat ja tapahtumat...........................3

Kurssimäärät ja opintojen kesto.....13

Oppitunnit, ruokailut, välipala.........3

Kurssin keskeytyminen......................14

Kiertotuntikaavio..................................4 Jaksot ja päättöviikot..........................4 Arviointi................................................. 4

Poissaolot ja niiden selvittäminen.15 Uusinnat................................................ 16

Jaksoarviointi ja päättöarviointi......4

Päättöviikko......................................... 17

Itsenäinen opiskelu............................ 6

Matematiikan oppimäärän vaihtaminen.......................................... 17

Lähteiden käyttö kirjallisissa töissä...................................................... 7

Urheiluakatemia.................................. 18

Muuta tärkeää..................................... 8

Wilma..................................................... 18

Kaapit.......................................................8

Tuntijako................................................ 19

Korotuskuulustelut..............................8 Kampus....................................................8 Liikuntapaikat........................................8 Lukiolaisten liitto.................................8 Offline klo 22–07..................................8 Savuttomuus.........................................8 Opiskeluvälineet...................................9 Polkupyörät............................................9 Preliminaarit..........................................9 Pysäköinti...............................................9 Ohjaus.................................................... 10

Yliopilastutkintosuunnitelma......... 20 Ylioppilastutkinnon hajauttaminen.......................................20 Ilmoittautuminen ylioppilas­tutkinnon kokeeseen...........................20 Ylioppilastutkinnon maksut.............20 Reaaliaineiden kokeet ........................20 Korkeakouluopintoja jo lukiossa.... 21 Lappeenrannan Lyseon lukion järjestyssäännöt................................. 22

Ryhmänohjaus ja ohjausryhmän tapaamiset.............................................12 Opintoja muissa oppilaitoksissa lukioaikana.............................................12 Opiskelusuunnitelma..........................12

MUISTA SEURATA LYSEON LUKION TAPAHTUMAKALENTERIA! Muista käyttää kalenteria. Sen käyttöön opastetaan kun koulu alkaa.


Aikataulut

Juhlat ja tapahtumat

Syyslukukausi 8.8.–20.12.2019 Kevätlukukausi 7.1.–30.5.2020

Koulun juhlat ja tapahtumat ovat tärkeä ja keskeinen osa koulun yhteisöllisyyden rakentumisessa. Juhlat ja tapahtumat kuuluvat lukuvuoden ohjelmaan. Kaikki opiskelijat ja opettajat osallistuvat niihin.

Syysloma 21.–25.10.2019 Itsenäisyyspäivä pe 6.12.2019 Joululoma 21.12.–6.1.2020 Talviloma 24.–28.2.2020 Pääsiäinen 10.–13.4.2020 Vappu pe 1.5.2020 Helatorstai to 21.5.2020

MUISTA SEURATA TAPAHTUMAKALENTERIA! Käyttö opastetaan kun koulu alkaa. Lisätietoja: jonne.lakanen@lappee.fi ja jussi.huttunen@lappee.fi

Lyseon juhlia ovat mm: • Lyseon syntymäpäivä • Nasu • Itsenäisyys- ja ylioppilasjuhla • Lucia • Joulukirkko • Penkkarit • Wanhojen päivä • Vappu • Kevät- ja ylioppilasjuhla

Oppitunnit, ruokailut, välipala 1. tunti klo 8 - 9.15

ruokailut

2. tunti klo 9.30 - 10.45

klo 10.45–11.30 (1.vsk)

3. tunti klo 11 - 12.45

klo 11.30–12 (2.vsk) klo 12.15–13 (3.–4.vsk)

4. tunti klo 13–14.15 5. tunti klo 14.30–15.45

Erityisruokavaliot ilmoitetaan ruokalaan erillisellä lomakkeella. Erityisruokavaliot ovat tarjolla erillisellä tiskillä. Välipala täydentää koululounasta ja antaa energiaa iltapäivän opiskeluun. Tarjoilu on ruokalassa iltapäivän välitunnilla. Yhden välipalapaketin hinta on 2 € /opiskelija. Välipala­ liput maksetaan etukäteen. Opiskelija saa välipalaliput koulun keittiöstä ainoastaan tulostamaansa pankin maksutositetta vastaan. Välipalalipun hinta on 2 €. Lippuja myydään 10 kappaleen nipuissa (20 €/nippu). Samalla kertaa voi maksaa useammankin lippuvihkon. Käyttämättömiä välipalalippuja ei hyvitetä. Välipalaliput maksetaan Saimaan Tukipalvelut Oy:n tilille: Etelä-Karjalan Osuuspankki 562026-2427, IBAN: FI51 5620 2620 0004 27 BIC: OKOYFIHH. Opiskelijat saavat syödä eväitä koulun tiloissa hyppy- ja välitunneilla. Omat jäljet siivotaan huolellisesti. Oppitunneilla ruokailua pyritään välttämään.


4

Kiertotuntikaavio MA

TI

KE

TO

PE

8.00–9.15

2

4

4

8

4

9.30–10.45

1

6

5

7

3

11.00–12.45

3

2

6

1

5

13.00–14.15

7

1

7

2

6

14.30–15.45

8

5

8

3

-

Jaksot ja päättöviikot Päättöviikon palkkijärjestys on 1, 2, 3, 4, 5, 6, 7. JAKSO

AJANKOHTA

PÄÄTTÖVIIKKO

ARVOSANAT WILMASSA

1. jakso

8.8.–27.9.

19.–27.9.

pe 11.10. klo 12

2. jakso

30.9.–26.11.

18.11.–26.11.

ti 3.12. klo 12

3. jakso

27.11.–3.2.

24.1.–3.2.

ma 20.2. klo 12

4. jakso

4.2.–2.4.

25.3.–2.4.

to 9.4. klo 12

5. jakso

3.4.–30.5.

19.5.–28.5.

pe 29.5. klo 12

Arviointi: jaksoarviointi ja päättöarviointi Opiskelijoiden arvioinnin ohjeet löytyvät koulun opetussuunnitelmasta. Arviointiperusteet käydään opiskelijoiden kanssa läpi kurssin alussa. Opiskelija saa palautetta edistymisestään ja tavoitteidensa saavuttamisesta vuoropuhelussa kurssin opettajan kanssa. Palautetta annetaan koko jakson ajan, ja sen avulla kannustetaan opiskelijaa saavuttamaan ne tavoitteet, jotka opiskelija on itselleen yhdessä opettajan kanssa asettanut. Arvosanat ovat näkyvissä wilman suorituksissa noin viikko jakson päättymisen jälkeen.

Erillisiä paperisia jakso- tai lukuvuositodistuksia ei jaeta. Päättötodistus jaetaan paperisena. Huoltaja voi seurata opiskelijan opintojen etenemistä wilmassa kohdasta “suoritukset”. Sivun alareunasta löytyy kohta “näytä kaikki”, jolloin suoritusten tilanne avautuu jokaisen oppiaineen osalta kursseittain. Pakollisten ja syventävien kurssien arvosana annetaan numeroin lukuun ottamatta opinto-ohjauksen kursseja ja teemaopintojen kursseja, joista annetaan suoritusmerkintä (S = suoritettu, H = hylätty). Soveltavat kurssit arvioidaan suoritus­merkinnällä.


5 Erilaiset oppimisen vaikeudet, kuten lukemis- ja kirjoittamishäiriö, otetaan huomioon arvioinnissa siten, että opiskelijalla on mahdollisuus erityisjärjestelyihin. Kyseiset vaikeudet voidaan myös ottaa huomioon määrättäessä opiskelijan kurssiarvosanaa. Kurssiarvosanaa ei voida lainkaan antaa, jos opiskelija on ilman hyväksyttävää syytä jatkuvasti poissa tai laiminlyö muuten opiskelunsa, esimerkiksi jättää vaadittavat kirjalliset kurssityöt tekemättä. Arvostelematta jättämisestä on kuitenkin varoitettava opiskelijaa ennakolta. Tämä annetaan tiedoksi myös huoltajalle, ryhmänohjaajalle, erityisopettajalle ja opintoohjaajalle. Itsenäisesti opiskellusta kurssista edelly­ tetään hyväksytty arvosana. Opiskelija näkee jaksojen arvostelut wilman kautta. Jos opiskelija kokee kurssista saadun arvosanan epäoikeudenmukaiseksi, hänen tulee keskustella arvioinnista viipymättä kyseisen kurssin opettajan kanssa, ja käsitellä opettajan kanssa kurssin arvosanaan vaikuttaneet osasuoritukset sekä työskentely. Päättötodistukseen pakollisten oppi­ aineiden ja valinnaisten vieraiden kielten oppimääristä annetaan numeroarvosana. Teemaopintojen kursseista ja soveltavista kursseista voidaan lukea mukaan lukion oppimäärään vain opiskelijan hyväksytysti suorittamat kurssit. Suoritusmerkinnän voi pyytää sellaisista oppiaineista, joista on suoritettu vain yksi kurssi, ja liikunnasta sekä lyhyistä vieraista kielistä, jos niitä on suoritettu vain kaksi kurssia. Tämä pyydetään kanslian lomakkeella viimeisen lukiovuoden lopulla päättötodistukseen. Oppiaineen oppimäärän päättöarvosana määräytyy opiskelijan opiskelemien pakollisten ja syventävien kurssien kurssiarvosanojen aritmeettisena keskiarvosanana.

Opiskelijalla saa olla hylättyjä kurssi­ arvosanoja enintään seuraavasti:ti: Pakolliset ja valta­kunnalliset syventä­ vät kurssit

Hylättyjä arvosanoja enintään

1–2 kurssia

0

3–5 kurssia

1

6–8 kurssia

2

9 kurssia tai enemmän

3

Jos opiskelijan kurssisuoritus hylätään, hänellä on mahdollisuus yrittää kurssin suorittamista uusinnassa ja suorittamalla tarvittaessa kurssitöitä uudelleen tai kokonaan uusia tehtäviä. Opiskelija voi myös käydä kurssin uudelleen. Jos opiskelija saa uusinnassakin arvo­ sanan hylätty (4), hänen on suoritettava kurssi kokonaan uudelleen, jos oppi­ aineen kursseista 2/3 ei ole hyväksytysti suoritettu. Opiskelija voi korottaa hyväksytyn kurssi­ arvosanan sopimalla asiasta opettajan kanssa. Opiskelijalla on myös oikeus suorittaa hyväksytty kurssi kokonaan uudelleen. Näissä tapauksissa parempi arvosana jää voimaan. Aineenopettajat ohjeistavat kunkin kurssin suorittamistavat. Kurssin voi uusia osallistumalla uusintaan ja suorittamalla tarvittaessa kurssitöitä uudelleen tai kokonaan uusia tehtäviä. Opiskelija voi myös suorittaa koko kurssin uudelleen.

Opiskelija on suorittanut lukion oppi­määrän silloin, kun hän on • suorittanut kaikki pakolliset kurssit, • oppiaineiden oppimäärät hyväksytysti • valtakunnallisten syventävien kurssien määrä on vähintään 10 • lukion vähimmäiskurssimäärä 75 kurssia täyttyy.


6

Itsenäinen opiskelu Lukion tehtävänä on tukea myös omatoimista opiskelua, jossa opiskelija ottaa vastuun työstään ja sen tuloksista. Itsenäinen suoritus sisältää säännöllistä yhteydenpitoa opettajan kanssa etenemisen arvioimiseksi. Oppimisen tuki taataan. Itsenäinen ei ole yksinäinen. Itsenäinen opiskelu suunnitellaan tarkasti ja ajoissa opintoohjaajan ja aineenopettajan sekä tarvittaessa erityisopettajan kanssa. Ilmoittautuminen tehdään wilman itsenäisten suoritusten kurssitarjottimelle yhdessä opinto-ohjaajan kanssa. Tarjottimelta näkee opettajan, joka voi ottaa itsenäisiä suorituksia vastaan. Itsenäinen suoritus kestää vähintään kuukauden, maksimiajasta voidaan sopia erikseen. Ole siis ajoissa!

OHJEET ITSENÄISEEN SUORITUKSEEN: 1. Keskustele opinto-ohjaajan kanssa itsenäisestä suorituksesta. Opinto-ohjaaja ja aineenopettaja päättävät yhdessä luvan myöntämisestä. 2. Opinto-ohjaajan kanssa tehdään kurssivalinta wilmassa itsenäisten suoritusten kurssitarjottimelle. 3. Sovi aineenopettajan kanssa kurssin suorittamisen käytännön asioista. Huom! Sopimukseen sitoudutaan. 4. Suorituksesta tehdään tarkka suunnitelma yhdessä. Suunnitelma sisältää: • kurssin kesto • vaaditut tehtävät • arviointiperusteet • säännöllinen yhteydenpito opettajan kanssa 5. Saat opettajalta tehtävät sovittuna aikana. 6. Tee tehtävät. 7. Palauta tehtävät selkeästi nimellä ja kurssitunnuksella varustettuna opettajalle sovitulla tavalla sovittuun päivämäärään mennessä. Huolehdi, että ne tulevat varmasti oikealle opettajalle. 8. Käy kysymässä opettajalta sovitun ajan kuluttua tarvitseeko suoritusta korjata tai täydentää. Jos tarvitsee, palaa kohtaan 6. 9. Osallistu tarvittaessa kokeeseen sovittuna aikana. Sovi tästä tarkasti opettajan kanssa ja pidä sopimuksesta kiinni.

Työmäärältään itsenäinen opiskelu vastaa oppitunteihin osallistumista kotitöineen. Itsenäisestä kurssisuorituksesta edellytetään hyväksytty arvosana.

10. Saat kurssiarvosanan kun kaikki em. kohdat on menestyksellisesti suoritettu.

Usein itsenäinen suoritus on annettu esim. pakollisesta kurssista vain, jos syynä on ollut

• Varaa opoaika ajoissa.

• pitkä sairausloma • kurssia ei ole ollut tarjolla enää sinä vuonna • päällekkäisyydet

Muita ohjeita itsenäiseen suoritukseen: • Ole aktiivinen. • Otat yhteyttä opettajaan tavoittelemalla häntä luokasta tai wilma-viestillä. Näet opettajien työjärjestykset wilmassa. • Muista, että jokainen vaihe vie aikaa. Myös se, kun opettaja tarkistaa tehtäväsi. Ole siis ajoissa liikkeellä! • Jos pyydät itsenäistä suoritusta kesäksi, suunnitelma tehdään hyvissä ajoin ennen 5. jakson päättöviikkoa. • Muista, että itsenäistä suoritusta saa yrittää vain kerran/kurssi. • Aineen ensimmäistä kurssia ei pääsääntöisesti saa tehdä itsenäisesti.


7

Lähteiden käyttö kirjallisissa töissä Erilaisten lähteiden käytöstä säädetään tekijänoikeuslaissa (Tekijänoikeuslaki 8.7.1961/404). LAINAUS ”Jos teos on julkistettu eli se on luvallisesti saatettu yleisön saataviin (8 §), siitä on lupa hyvän tavan mukaisesti ottaa lainauksia tarkoituksen edellyttämässä laajuudessa (22 §).” (Korpela) Oleellista on se, että lainaaja mainitsee aina lähteen, josta lainaus on otettu.

PLAGIOINTI

Jos tekijä ottaa toisen teoksesta lainauksia tai sitaatteja ilman, että mainitsee lähdettä, on kyseessä plagiointi ja se on tekijänoikeuslain mukaan rikos. Plagiointia on siis toisen tekemän teoksen kopiointi lähdettä mainitsematta, mutta myös toisen henkilön ajatusten esittäminen omina. Kunnia on annettava sille, jolle se kuuluu. Tekstien ja ajatusten lähteet on siis aina mainittava. Työ, jossa esiintyy plagiointia, katsotaan hylätyksi.

SITEERAUS

Siteeraus merkitään selvästi lainausmerkkeihin. Siteeraamiselle pitää olla hyvä peruste ja tekijän tulee kuvailla tai arvioida sitaatissa esitettyjä ajatuksia. Toisen teoksen tai sen osan siteeraus ja sen esittäminen omana on plagiointia.

LAINATUN TEKSTIN MUOKKAUS

Lainattua tekstiä voi muokata ja lyhentää siten, että lukija havaitsee, mikä on alkutekstiin tehtyä

muutosta. Kielitoimiston välimerkkejä koskevan suosituksen mukaan "tekstijakson poisjätön merkkinä käytetään kahta ajatusviivaa, konekirjoituksessa kahta yhdysmerkkiä ja lainauksissa lainaajan lisäykset merkitään hakasulkeisiin.” (Korpela) Lainaukset on kuitenkin aina esitettävä niin, että alkuperäisen tekstin sisältämät ajatukset eivät muutu tai alkuperäinen asiayhteys hämärry. Muussa tapauksessa on kyse vääristelevästä sitaatista.

KUVAN KOPIOINTI

Kuvia voi käyttää, jos se on välttämätöntä tekstissä olevan asian selventämiseksi ja havainnollistamiseksi. Kuvan tai taideteoksen analysointi lienee tästä selkein esimerkki. Lähde tulee mainita kuvan välittömässä yhteydessä.

INTERNET

Nettikopiointiin pätevät täsmälleen samat moraaliset ja lailliset periaatteet kuin kirjalliseen materiaaliin. Lisäksi erityinen lähdekriittisyys on tarpeen internet -materiaalin suhteen. Matalampi julkaisukynnys ei oikeuta matalampaan kopiointikynnykseen. Lähde ja lisätietoa: Jukka Korpela, Tekijänoikeus: vastauksia usein esitettyihin kysymyksiin (http://www. cs.tut.fi/~jkorpela/tekoik/)


8

Muuta tärkeää

Kampus

KAAPIT

Koulupäivinä ulko-ovet ovat avoinna klo 7–16.

Kaappien jako suoritetaan syksyllä wilman kautta tulevan ohjeistuksen mukaan. Kaappi suositellaan ottamaan kaverin kanssa, sillä kaikille ei riitä henkilökohtaista kaappia. Jaossa ensisijaisena ovat uudet ykköset. Hinta on 5€ koko opiskelujen ajalta ja tuotto menee opiskelijakunnalle.

KOROTUSKUULUSTELUT Erillisiä korotuskuulusteluita järjestetään vain keväisin joko ennen ylioppilaskirjoituksia tai niiden jälkeen. Jos opiskelija osoittaa erillisessä kuulustelussa suurempaa kypsyyttä ja oppiaineen hallintaa kuin kurssien arvostelusta määräytyvä oppiaineen arvosana edellyttää, tulee arvosanaa korottaa.

LIIKUNTAPAIKAT Koulun liikuntasalin lisäksi käytössä ovat muun muassa Pallon liikuntahalli (Aktiva), urheilutalo, uimahalli, Vanha kenttä, Ratsumestarin kenttä ja Kimpisen urheilukenttä. Lisäksi liikuntatunteja voidaan pitää myös muilla Lappeenrannan kaupungin liikuntapaikoilla ja yksityisissä kuntokeskuksissa.

Päärakennus: • kellarikerros: neuvotteluhuoneet, ÄI opettajien työtilat • 1. kerros: kanslia, rehtoreiden ja opinto-ohjaajien työtilat • välikerros: erityisopettajan, kuraattorin ja opinto-ohjaajan työtilat • 2. kerros: kielten opettajien työtilat • 3. kerros: BI/GE opettajien työtilat • 4. kerros: liikunnan, matematiikan ja muiden reaaliaineiden opettajien työtila Ruokalarakennus: • 1. kerros: ruokala, liikuntasali, pukuhuoneet • 2. kerros: opettajien työtilat, opiskelijakunnan huone, FY, KE, MU ja TI -luokat • Opehuoneessa FY, KE ja MU -opettajat

LUKIOLAISTEN LIITTO

OFFLINE KLO 22–07

Liittymällä Lukiolaisten Liiton jäseneksi saat käyttöösi opiskelijakortin, jolla olet oikeutettu erilaisiin opiskelijaetuihin. Opiskelijakortin tilaaminen maksaa 25€ tai kansainvälisellä ISIC-ominaisuudella 34€. Seuraavina vuosina kortti uusitaan erillisellä lukuvuositarralla, jonka hinta on 20€. Kortti on voimassa aina kuluvan lukuvuoden loppuun saakka (30.9.). Lisätietoja osoitteesta http://lukio.fi/.

wilma-viestejä ei lähetetä eikä kurssitöitä palauteta klo 22 - 07 välisenä aikana. Offline-ajalla halutaan tukea opiskelijoiden jaksamista ja hyvinvointia.

SAVUTTOMUUS Lyseon lukion, Lönnrotin koulun ja Lappeenrannan kirkon alue on savuton.


9 OPISKELUVÄLINEET Lukio-opinnoissa tarvitset kannettavan tietokoneen. Ohjeita konehankintaan löydät sivulta: https://tietokonelukio. wordpress.com. Tabletit ja Chromebookit eivät ole suotavia vaihtoehtoja, koska ne eivät toimi Abitti- järjestelmässä. Tavallinen PC-läppäri tai Mac ovat siis hyviä vaihtoehtoja. Varmista, että koneessa on ainakin yksi USB-liitäntä, Ethernet-liitin tai toinen USB-liitin sekä langaton (wlan) nettivalmius. USB-C liitin ei toimi Abitissa. Sinun tulee hankkia koneen lisäksi usbtikku, johon Abitti-järjestelmän voi asentaa. Tikun tulisi olla kooltaan ainakin 8 Gt. Lisätietoa koneen hankinnasta: https:// www.abitti.fi/fi/ohjeet/tietokoneenhankinta/ Kone kannattaa hankkia hyvissä ajoin. Koneen perustoimintoihin on hyvä perehtyä jo etukäteen. Kaikilla 1. vuoden opiskelijoilla on ensimmäisessä jaksossa AT1 -kurssi, jolla perehdytään lukio-opinnoissa tarvittaviin ohjelmistoihin, periaatteisiin sekä käytänteisiin. Ensimmäisellä tunnilla käymme yhdessä läpi tunnukset ja salasanat koulun verkkoon.

Halutessasi voit ladata koneeseesi jo valmiiksi seuraavat ohjelmat: LibreOffice https://fi.libreoffice.org/ lataa/luotettavin-libreoffice/ TI-nSpire http://nspire.fi/lataa/ Geogebra https://www.geogebra.org GIMP http://www.gimp-suomi.org/ ladattavaa.php TAI Pinta https://pinta-project.com/pintaproject/pinta/ Lisätietoja voit halutessasi kysyä AT-kurssien opettajilta: jonne.lakanen@lappee.fi petri.luukkanen@lappee.fi

Opettajat voivat käyttää opetuksessaan erilaisia oppimisympäristöjä. Kurssin alussa opiskelijat saavat kirjautumisohjeet. Tarkista kirjalistasta huolella käytetäänkö kurssilla oppikirjaa vai sähköisiä oppimateriaaleja.

POLKUPYÖRÄT Lyseon lukiolla on neljä polkupyörää opettajien ja opiskelijoiden käyttöön arkipäivisin toimistoaikana kaupunkialueella liikkumiseen esim. lukioiden välillä. Avaimen ja kypärän saa kansliasta. Ilman kypärää pyörää ei voi käyttää. Avaimen voi tarvittaessa palauttaa kanslian lokerikkoon ja kypärän lokerikkojen päälle. Pyöriä säilytetään päärakennuksen takaoven luona.

PRELIMINÄÄRIT Vuosittain päätetään, missä oppiaineissa koulu järjestää preliminäärit eli 6 tunnin harjoituskokeet, jotka valmentavat abiturientteja ylioppilaskokeeseen. Preliminäärit järjestetään yleensä kertauskursseilla ennen ylioppilaskirjoituksia.

PYSÄKÖINTI Kun liikutaan koulualueella, noudatetaan aina erityistä varovaisuutta. Ajoneuvot pysäköidään niille merkityille paikoille. Polkupyörät ja skootterit voi pysäköidä koulun sisäpihalle. Autopaikat on tarkoitettu vain autoille. Lönnrotin koulun ja Lyseon rakennusten välistä ei ole läpiajoa Liisankadulle. Ruokalarakennuksen sivulla on kevyen liikenteen väylä Liisankadulle. Myös Rakuunamäellä sijaitsevalle Adolf Ehrnroothin aukiolle voi pysäköidä.


10

Ohjaus Lyseossa koko koulu ohjaa opiskelijoita lukio-opinnoissa, jatko-opintoihin ja työelämään sekä yrittäjyyteen. Ryhmänohjaajan, opinto-ohjaajan ja aineenopettajan tehtävänä on tukea opiskelijaa opinnoissa lukioaikana ja huolehtia siitä, että opiskelijalle karttuu riittävästi sellaisia tietoja ja taitoja, joita hän tarvitsee siirtyessään jatko-opintoihin ja työelämään sekä kohti täysivaltaista ja aktiivista yhteiskunnan jäsenyyttä. Opiskelija saa ohjausta ryhmänohjaajalta, opinto-ohjaajalta ja aineenopettajalta opintojensa suunnittelussa. Jatko-opintoihin hakeutumisessa ohjausta saa opinto-ohjaajalta. Tavoitteena on, että opiskelija suunnittelee lukio-opintojaan ja tekee valintojaan siten, että hänellä on valmiudet hakeutua jatko-opintoihin välittömästi lukio-opintojen jälkeen. Opiskelijaa tuetaan ryhmänohjauksessa ja opinto-ohjauksessa henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman, ylioppilastutkintosuunnitelman sekä jatko-opinto- ja urasuunnitelman laatimisessa ja suunnitelmien päivittämisessä. Ohjausryhmät, kotiluokat, ryhmänohjaajat, opot ja tutorit Ohjausryhmä

Huone

Ryhmänohjaaja

Opinto-ohjaaja

Tutorit

1A

309

Matti Sutela

Marjo Haapavuo

Jenni Airas Noora Huttunen

1B

313

Minna Oittinen

Marjo Haapavuo

Kerttu Nuija Emilia Strandman

1C

201

Maarit Haarala

Marjo Haapavuo

Nelli Helminen Karita Lyytikäinen Juuli äikää

1D

MU

Lea Kaijansinkko

Marjo Haapavuo

Jessica Relander Iida Vilkko

1E

1

Tuula Veistola

Satu Komi

Roope Riikonen Teemu Puustinen Eevi Haiko

1F

120

Susanna Kauppi

Helena Mielikäinen

Noora Pekkanen Siiri Vainikka

1G

311

Mika Summanen

Helena Mielikäinen

Iiris Anttonen Katja Minina Tytti Valtonen

Helena Mielikäinen

Jessica Helkala Aino Juvakka Pihla Sairanen Miikka Sihvo

Satu Komi

Nea Kettunen Alex Päivinen Kirill Fedyaev Saana Nordlund

pre-ib

1isk

102

11

Minttu Kelloniemi

Mari Yanchukovich


11

Ohjausryhmä

Huone

Ryhmänohjaaja

Opinto-ohjaaja

2A

301

Juha Viljanen

Marjo Haapavuo

2B

104

Sari Kolo-Vartiainen

Marjo Haapavuo

2C

212

Tiina Pellinen

Marjo Haapavuo

2D

205

Tommi Räty

Helena Mielikäinen

2E

FY2

Eero Lamberg

Satu Komi

2F

207

Ida Sutela

Helena Mielikäinen

2G

303

Pirita Reinikainen

Helena Mielikäinen

IB1

KE

Jonne Lakanen

Helena Mielikäinen

2isk

25

Natalia Ranta

Satu Komi

3A

FY1

Petri Luukkanen

Marjo Haapavuo

3B

121

Niina Hämäläinen

Marjo Haapavuo

3C

312

Aki Holm

Marjo Haapavuo

3D

101

Marika Kesseli

Marjo Haapavuo

3E

309C

Kirsi Sorri

Satu Komi

3F

211

Anne Koponen

Helena Mielikäinen

3G

119

Anu Kallio

Helena Mielikäinen

IB2

202

Antti Sirkiä

Helena Mielikäinen

3isk

302

Satu Komi

Satu Komi

4a

214

Helena Mielikäinen

oma opo jatkaa


12 RYHMÄNOHJAUS JA OHJAUSRYHMÄN TAPAAMISET Ryhmänohjaaja on opiskelijan lähin ohjaaja ja neuvoja. Ryhmänohjaaja seuraa opiskelijan opintojen etenemistä ja opastaa lukion käytänteisiin. Ryhmänohjaaja pitää yhteyttä huoltajiin. Ryhmänohjaaja tapaa ohjausryhmäänsä säännöllisesti ohjausryhmän tapaamisissa (ROT). Aikataulu on tapahtumakalenterissa. Ohjausryhmän tapaamiset sisältävät ryhmäytymistä ja yhteisöllisyyttä edistävää toimintaa sekä ajankohtaisia asioita, jotka voivat liittyä opiskeluun, kursseihin, koulun arkeen ja tapahtumiin. Osallistuminen ohjausryhmän tapaamisiin on opiskelijan velvollisuus.

OPINTOJA MUISSA OPPILAITOKSISSA LUKIOAIKANA Opiskelija voi valita kursseja myös Kimpisen lukion tarjottimelta. Muita yhteistyötahoja ovat mm. avoin yliopisto, Etelä-Karjalan Urheiluakatemia, kansalaisopisto, kesäyliopisto, kielimatkojen järjestäjät, kuvataidekoulu, musiikkiopisto, Lappeenrannan teknillinen yliopisto, Mannerheimin Lastensuojeluliitto, Saimaan ammattikorkeakoulu, Saimaan LUMA - keskus, SPR, seurakunnat, Taidekoulu Estradi, tanssiopistot, nettilukio jne. Muissa oppilaitoksissa lukioaikana suoritettuja kursseja voidaan lukea hyväksi kolme kurssia/opintovuosi. Todistus tai muu selvitys opinnoista toimitetaan lukiosihteerille kansliaan. Selvityksestä on käytävä ilmi mitä kurssilla on käsitelty, kuinka laaja kurssi on ollut ja kuka on ollut vastuussa opetuksesta.

Jos rehtori hyväksyy opinnot, ne merkitään opiskelijan suorituksiin. Suoritusmerkintää anotaan sen lukuvuoden kuluessa, jolloin suoritus on tehty.

OPISKELUSUUNNITELMA Lukion oppimäärä on 3-vuotinen, jonka voi suorittaa 2 - 4 vuodessa. Lukuvuosi on jaettu viiteen jaksoon, joiden aikana oppiaineita opiskellaan kursseittain. Opiskelija päättää tietyissä rajoissa itse, mitä aineita opiskelee kussakin jaksossa ja missä aikataulussa. Lukuvuoden kurssitarjonta suunnitellaan alustavasti keväällä opiskelijoiden valintojen ja tarpeiden sekä käytettävissä olevien resurssien mukaan. Lukion aloittaville on elokuussa wilmassa valmis ehdotus lukuvuoden työjärjestyksiksi. Työjärjestyksiä suunnitellaan ja tarkistetaan ohjauksessa läpi lukuvuoden. Lukio-opinnot jaetaan pakollisiin kursseihin ja valinnaisiin syventäviin ja soveltaviin kursseihin. Pakollisia kursseja opiskellaan 47–51 riippuen siitä, onko valinnut pitkän tai lyhyen matematiikan. Syventäviä kursseja on opiskeltava vähintään 10 kurssia. Ylioppilaskokeiden tehtävät perustuvat pakollisiin ja syventäviin kursseihin. Ylioppilastutkinnon kokeissa menestyminen edellyttää syventävien kurssien ja mahdollisuuksien mukaan myös soveltavien kurssien opiskelemista pakollisten lisäksi. Kurssien sisällöt ja suoritusjärjestys esitellään wilmassa lukion opetussuunnitelmassa.


13 KURSSIVALINNAT Kursseja valitaan noin 30 ensimmäiselle kahdelle vuodelle ja abivuodelle noin 15. Opiskelusuunnitelmassa otetaan huomioon omat kiinnostukset, pakollisten kurssien suorittaminen, ylioppilaskirjoitussuunnitelma, jatko-opinnot ja työelämän tarpeet. Opiskelijoita kannustetaan tekemään kurssivalinnat pääsääntöisesti oman ohjausryhmän mukana. Jokainen opiskelija opiskelee kuitenkin henkilökohtaisen opiskelusuunnitelmansa mukaisesti. Valintoihin vaikuttaa se, miten valinnat voidaan toteuttaa työjärjestyksessä. Koulu pidättää oikeuden tehdä muutoksia opiskelijoiden työjärjestyksiin. Valintoihin pyritään sitoutumaan. Valinnat suunnitellaan aina huolella koko lukuvuodeksi kerrallaan myös lopullista kurssikertymää ajatellen. Syyskuussa opiskelijat voivat tarkistaa 2.–3. jaksojen työjärjestykset ja tehdä niihin tarvittaessa pieniä muutoksia. Tammikuussa tarkistetaan jaksot 4.–5. Toki syksyllä kannattaa tarkistaa kaikki jaksot.

Muina aikoina muutosten tekemistä esim. wilma-viestillä opolle pyritään välttämään. Valintojen muutoksia voi tehdä opintoohjaajan kanssa ohjauksessa kun ylioppilaskirjoitus- tai jatko-opintosuunnitelmaan tehdään muutoksia. Kurssin vaihto voi estyä, jos kurssi on jo täysi. Jos ryhmä on täysi, eikä korvaavaa valintaa löydy, käännytään rehtorin puoleen. Opinto-ohjaajat tai opettajat eivät voi täyttää ryhmää yli maksimikoon. Merkittävissä muutoksissa, kuten matematiikan vaihto, kieliopintojen keskeyttäminen ja opiskelusuunnitelman pidentäminen, tarvitaan alaikäisen opiskelijan huoltajan lupa esimerkiksi wilma-viestillä. Pakollisia kursseja ei voi jättää pois tai kesken varmistamatta että kursseja on tarjolla uudelleen. Kurssivalintoihin sitoudutaan, eikä kursseilta jäädä pois ilmoittamatta siitä aineenopettajalle ja opinto-ohjaajalle.

KURSSIMÄÄRÄT JA OPINTOJEN KESTO Vähimmäiskurssi­määrä jakson lopuksi:

Lukiovuosi 1 2 3

1. jakso

2. jakso

3. jakso

4. jakso

5. jakso

6 36 65

12 42 70

18 48 75

24 54

30 60

3,5v. n. 5 kurssia/jakso

1 2 3 3,5

5 30 55 75

10 35 60

15 40 65

20 45 70

25 50 70+

4v. n. 4 kurssia/jakso

1 2 3 4

4 25 46 66

8 29 50 71

13 33 54 75

17 38 58

21 42 63

3v. n. 6 kurssia/jakso


14

Kurssin keskeytyminen Kurssin keskeyttämistä tulee välttää. Jos kurssi kuitenkin jää kesken, tulee jaksoarviointiin K-merkintä. K-merkintä voi tarkoittaa puuttuvia suorituksia, selvittämättömiä poissaoloja tai kurssin keskeytymistä liikojen poissaolojen vuoksi. Merkintä vaihtuu arvosanaksi, kun opiskelija on täydentänyt kurssiin kuuluvat suoritukset opettajan ohjeistuksen mukaisesti tai selvittänyt poissaolot hyväksyttävästi. Jos poissaoloja on liikaa, kurssi on suoritettava uudelleen. Kurssilta ei poisteta ennen kuin opiskelijan kanssa on keskusteltu. Opettaja laittaa viestiä asiasta opiskelijalle, huoltajalle, ryhmänohjaajalle ja opolle. Opiskelijan tulee hoitaa K-merkintä kuntoon mahdollisimman pian. 1.-2. jaksojen K:t poistuu jouluna ja 3.-5. jaksojen K:t poistuu kesällä. Tämän jälkeen kesken jääneen kurssin osasuoritukset mitätöityvät ja opiskelijan on suoritettava kurssi kokonaan uudelleen.

On erittäin tärkeää, että opiskelija hyvissä ajoin sopii aineenopettajan kanssa, miten hän aikoo suorittaa keskeytyneen kurssin. Tästä tiedotetaan myös ryhmänohjaajaa ja opintoohjaajaa sekä tarvittaessa myös erityisopettajaa. Erityisestä syystä (kuten vakava sairaus tai siihen rinnastettava asia) rehtori voi myöntää mahdollisuuden täydentää kesken jäänyttä kurssia edellä esitetystä poiketen. #Häkki = K:t kuntoon! Opiskelijoille järjestetään lukuvuoden kuluessa mahdollisuuksia suorittaa puuttuvia töitä ja kesken jääneitä kursseja kuntoon. Aika ja paikka on ilmoitettu tapahtumakalenterissa. Sovi asiasta opettajan ja tarvittaessa erityisopettajan kanssa.

Toimintamalli keskeytymisen ehkäisemiseksi: 1. ohjeistus kurssin alkaessa 2. huomautus hyvissä ajoin, jos poissaoloja kertyy 3. varoitusviesti asianomaisille 4. poistaminen kurssilta ja ohjaaminen opolle


15

Poissaolot ja niiden selvittäminen Lukiolain (25§) mukaan opiskelija on velvollinen osallistumaan opetukseen. Läsnäolovelvollisuus on kirjattu myös Lyseon järjestyssääntöihin. Oppitunneille saavutaan ajoissa. Toistuvista myöhästelyistä tai poissaoloista keskustellaan opettajan ja tarvittaessa ryhmänohjaajan sekä opiskeluhuollon henkilöstön kanssa. Poissaolo tunneilta vie opiskelijalta mahdollisuuden jatkuvan näytön antamiseen ja voi vaikuttaa alentavasti arvosanaan. Lukio-opinnot edellyttävät säännöllistä osallistumista ja työskentelyä, joten poissaoloja sallitaan vain etukäteen pyydetyllä luvalla tai voittamattoman esteen kuten sairauden nojalla. Opiskelijan on aina pyydettävä lupa poissaoloon koulutyöstä. Opiskelija on velvollinen selvittämään kaikki poissaolot mahdollisimman pian. Alle 18-vuotiaan opiskelijan huoltajan tulee selvittää viipymättä kaikki poissaolot wilman kautta. Selvittämätön tai puutteellisesti selvitetty poissaolo katsotaan luvattomaksi. 18 vuotta täyttänyt ei voi itse selvittää poissaolojaan, vaan hän keskustelee poissaoloista ryhmänohjaajan kanssa, joka merkitsee poissaoloselvitykset. Koulu kuitenkin suosittelee, että 18 vuotta täyttänyt sallii huoltajan kirjautumisen wilmaan ja poissaolojen selvittämisen. Koululle voi tuoda myös sairauslomatodistuksen, jolloin kanslia merkitsee poissaoloselvityksen.

Opettaja antaa kurssiarvosanaksi K:n (kesken), jos opiskelijalla on luvattomia tai selvittämättömiä poissaoloja. Varsinainen kurssiarvostelu annetaan opiskelijalle vasta kun kaikki poissaolot on hyväksy­ tysti selvitetty.

Etukäteen voi pätevän syyn pe­ rusteella pyytää lupaa koulusta poissa olemiseen: • yksittäiseksi tunniksi aineenopettajalta • enintään kolmeksi päiväksi ryhmänohjaajalta • pidemmiksi ajanjaksoiksi rehtorilta

Jos opiskelija on poissa koulusta, hän vastaa itse opintojensa etenemisestä. Esim. töiden takia koulusta ei saa olla poissa. Koulu ei myönnä lomamatkan takia yli seitsemän työpäivän poissaoloa. Viikon poissaolosta neuvotellaan etukäteen rehtorin ja aineenopettajien kanssa. Tukiopetusta tai oikeutta kurssin itsenäiseen suorittamiseen ei voida myöntää eikä opettajia velvoiteta laatimaan poissaoloa korvaavia tehtäviä lomamatkan tai esim. töissä käymisestä johtuvien poissaolojen takia. Poissaolojen korvaamisesta sovitaan opettajan kanssa. Erityistapauksissa, kuten koulun projekteihin osallistumisesta aiheutuviin poissaoloihin, voidaan harkita poissaolojen korvaamista lisätöillä. Esimerkiksi liikunnan poissaolot korvataan toisilla liikuntatunneilla.


16

Opiskelijaa pyydetään poissaolojen minimoimiseksi harkitsemaan kuinka moneen koulun järjestämään projektiin hän osallistuu kerrallaan. Jos osa kurssin tunneista opiskellaan itsenäisesti, opettaja kirjaa poissaolot käyttämällä Huom -vaihtoehtoa ja kirjaa lisätietoihin syyksi itsenäisen opiskelun.

Opettaja merkitsee poissaolot mahdollisimman pian, viimeistään saman työpäivän aikana. Ryhmänohjaajat seuraavat viikoittain poissaolojen kertymistä ja niiden asianmukaista selvittämistä ajallaan. Jos opiskelijan pitää lähteä ennen oppitunnin päättymistä, asiasta sovitaan opettajan kanssa. Tunneilta ei saa poistua eikä jättää saapumatta ilman lupaa.

Uusinnat Kielistudiossa voi käydä tekemässä uusintoja viikon ajan päättöviikon jälkeen. Uusintojen tarkempi aikataulu on tapahtumakalenterissa. Uusinnasta sovitaan suoraan kurssin opettajan kanssa. Mukana saa olla vain tehtävien tekemiseen tarvittavat välineet. Oppitunneilta ei saa uusinnan takia olla poissa. Uusintojen arvosanat ovat wilmassa noin viikko uusinnan jälkeen. Uusinnassa voi tehdä yhden tai useamman aineen tehtäviä. Uusintaan osallistutaan heti seuraavalla mahdollisella kerralla. Opettajan kanssa voi kuitenkin sopia tehtävien suorittamisesta oman aikataulun mukaan, jos uusintaan on päätynyt useamman aineen tehtäviä, esimerkiksi päättöviikolla sairastumisen vuoksi. Aikaisemmassa jaksossa olleen kurssin uusintasuorituksesta sovitaan erikseen opettajan kanssa ja ilmoittautuminen tehdään ajoissa suoraan aineenopetta­ jalle esimerkiksi wilma-viestillä.

Uusintaan saa osallistua tekemään puuttuvia kurssitehtäviä tai korottamaan hyväksyttyä tai hylättyä arvosanaa. Hyväksytyn arvosanan korottaminen sisältää muitakin suorituksia kuin kokeen. Uusintaa tai korotusta voi yrittää yhden kerran uusinnassa. Jos opiskelija jää ilmoittamatta tai ilman hyväksyttyä syytä päättöviikon työskentelystä pois, hän menettää uusintamahdollisuuden. Poissaolo päättöviikon työskentelystä täytyy selvittää viimeistään uusinnasta sopimisen yhteydessä. Opiskelijan on myös palautettava opettajalle kurssiin liittyvät tehtävät ennen uusintaa. Jos opiskelija ei voi osallistua uusintaviikolla kokeeseen, hän sopii uusinnan tekemisestä opettajan kanssa erikseen.


17

Päättöviikko Opiskelujaksot päättyvät päättöviikkoon. Päättöviikkoon on varattu 7 työpäivää (palkit 1-7). Päättöviikon aikana koko päivä on oppiaineen käytössä ja silloin suoritetaan kurssiin liittyviä töitä ja tehtäviä kokeiden lisäksi sekä saadaan ja annetaan palautetta. Päättöviikko järjestetään seuraavassa järjestyksessä: päättöviikon 1. päivänä on 1. palkin päivä, 2. päivänä 2. palkin päivä, 3. päivänä 3. palkin päivä jne. Palkin 8 kurssitehtävät ja harjoitukset tehdään jakson aikana. Päättöviikon järjestelyt sovitaan kurssin aikana opettajan ja opiskelijoiden kesken, kuitenkin niin että työskentely alkaa kaikilla klo 9.00 ja päättyy klo 13.30, sis. ruokailu 30 min ja välitunti 15 min (3 x 75 min). Aikataulusta voidaan poiketa vain jos opiskelijalla on pedagogisen tuen suunnitelma (PTS), joka on tehty yhteistyössä opettajan ja erityiopettajan kanssa. Opettaja ja ryhmä päättää yhdessä miten päättöpäivänä toimitaan. Päättöpäivän työskentely sisältää muutakin kuin testaamista. Mahdolliset muut suoritukset palautetaan erikseen sovittavan aikataulun mukaan. Palaute kuuluu kurssin suoritukseen. Jos sairastut päättöviikolla, ota yhteyttä ennen päättöviikon päivää niiden kurssien opettajiin, joiden työskentelyyn et pysty osallistumaan ja sovi, miten kurssin saa suoritettua loppuun.

Matematiikan oppimäärän vaihtaminen Jos opiskelija vaihtaa pitkältä matematiikalta lyhyelle, hänen suorittamansa pitkän matematiikan kurssit muunnetaan lyhyen suorituksiksi seuraavan taulukon mukaisesti.

PITKÄ

LYHYT

MAY01

MAY01

MAA02

MAB02

MAA03

MAB03

MAA04

ei vastaavaa

MAA05

ei vastaavaa

MAA06

MAB07

MAA07

ei vastaavaa

MAA08

MAB04

MAA09

ei vastaavaa

MAA10

MAB05

Pitkän oppimäärän arvosanat siirretään sellaisenaan lyhyen oppimäärän arvos­ anoiksi silloin, kun se vastaa lyhyen matematiikan kurssia. Jos MAA-kurssille ei ole vastaavuutta MAB-kursseilla, hyväksytty arvosana merkitään MAB14-kurssin (hyväksiluenta) kohdalle S-merkintänä. Sellainen hylätty pitkän matematiikan kurssisuoritus, joka ei vastaa lyhyen matematiikan kurssia, ei säily kurssikertymässä. Jos MAA03-kurssi on hylätty, MAB03-kurssin suorittamista uudelleen kurssilla suositellaan varsinkin YO-kokeisiin osallistuville. Itsenäistä suoritusta ei voida tällaisessa tapauksessa myöntää. Hyväksytyn kurssin arvosanaa voi yrittää korottaa kerran tekemällä kyseisen lyhyen matematiikan kokeen ja lisätehtäviä. Tästä sovitaan aineenopettajan kanssa. Kurssin voi myös käydä uudelleen. Molemmissa tapauksissa parempi arvosana jää voimaan. Jos opiskelija suorittaa pitkän matematiikan lisäksi lyhyen matematiikan kursseja, niistä saa S-merkinnän, joka merkitään MAA22kurssin (hyväksiluenta) kohdalle. Opinto-ohjaaja tekee arvosanojen siirron.


18

Urheiluakatemia

Wilma

Etelä-Karjalan urheiluakatemia on tarkoitettu toisen asteen oppilaitoksissa opiskeleville tavoitteellisesti urheileville opiskelijoille. Akatemiaan otetaan urheilijoita, joilla on kansallista tai kansainvälistä menestystä. Lisäksi harjoittelu vastaa huippuurheilun vaatimuksia. Keskeisenä tavoitteena akatemiatoiminnassa on nuoren urheilijan koulunkäynnin ja urheilun yhteensovittaminen. Urheiluakatemia mahdollistaa kahdesti päivässä harjoittelemisen järjestämällä aamuharjoituksia kolmesti viikossa: tiistaina, keskiviikkona ja perjantaina.

Wilmaan kirjaudutaan osoitteessa https://wilma.lappeenranta.fi.

Akatemiassa oleminen edellyttää sekä opinnoissa että urheilussa edistymistä. Opintojen ja aikataulujen suunnitteluun saa apua opintoohjaajalta. Akatemiaharjoitusten osalta urheilija huolehtii itse harjoituspäiväkirjasta ja kurssisuoritusten saamisesta sekä selvittää mahdolliset poissaolonsa. Urheilijan tulee itse olla aktiivinen ja vastuuntuntoinen opiskelun ja urheilun yhteensovittamisessa. Aamuharjoituksiin osallistuminen katsotaan osaksi lukio-opintoja. Lukion aikana voi saada 8 kurssia aamuharjoituksiin osallistumisesta. Tarkempaa tietoa urheiluakatemiasta löydat täältä: www.eklu.fi/etelakarjalan-urheiluakatemia ja akatemiaoppaasta.

Lappeenrannassa perusopetuksen suorittaneet pääsevät wilmaan “unohditko salasanasi” -linkin kautta nollaamalla salasanan ja luomalla uuden. Tässä toimii sähköpostina opintopolkuun annettu sähköpostiosoite. Muualta tuleville jaetaan avainkoodit, joilla pääsee luomaan itselleen wilma-tunnukset. Huoltajilla wilma-tunnuksena toimii samat tunnukset kuin Lappeenrannan perusopetuksessa. Muualta tuleville opiskelijoiden huoltajille jaetaan opiskelijoiden mukana avainkoodit, joilla pääsee luomaan itselleen wilma-tunnukset. Nämä pyritään jakamaan mahdollisimman pian koulun alettua. Wilma on ensisijaisen yhteydenpitoväylä kodin ja koulun välillä. Alaikäisen opiskelijoiden huoltajat selvittävät opiskelijan poissaolot viipymättä wilman kautta. Opiskelijan velvollisuus on huolehtia, että wilmassa olevat tiedot ovat ajan tasalla (puhelinnumero, osoite ja aktiivisessa käytössä oleva sähköpostiosoite). Jos wilman tunnusten tai tietojen kanssa on ongelmia, ota yhteys kansliaan. Wilmassa on henkilötiedot, työjärjestykset, kurssitarjotin, yhteenveto opinnoista, tiedotteet, erilaisia lomakkeita opintojen seuraamista ja ylioppilaskirjoituksiin ilmoittautumista varten sekä mahdollisuus lähettää viestejä opettajille ja henkilökunnalle. Wilma on Lyseon lukion ensisijainen tiedotuskanava. Viestejä ja tiedotteita seurataan päivittäin! Muista käyttää yleiskieltä ja asioida asiallisesti, kun laitat viestiä wilmassa. Kaikista asioista voidaan keskustella rakentavasti viestien välityksellä, mutta tekstin sisältö on syytä harkita tarkoin väärinkäsitysten ja ylimääräisen mielipahan välttämiseksi.


19

Tuntijako OPPIAINE

PAKOLLISET KURSSIT

ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS

6

SYVENTÄVÄT KURSSIT 3

KIELET A-kieli

6

2

B-kieli

5

2

Muut kielet

8+8

MATEMATIIKKA yhteinen kurssi

1

lyhyt

5

2

pitkä

9

3

YMPÄRISTÖ- JA LUONNONTIETEET Biologia

2

3

Maantiede

1

3

Fysiikka

1

6

Kemia

1

4

Filosofia

2

2

Psykologia

1

4

Historia

3

3

Yhteiskuntaoppi

3

1

Uskonto/ET

2

4

Terveystieto

1

2

HUMANISTIS-YHTEISKUNNALLISET TIETEET

TAITO- JA TAIDEAINEET

5

Liikunta

2

3

Musiikki

1–2

2

Kuvataide

1–2

2

OPINTO-OHJAUS

2

TEEMAOPINNOT

3

Pakolliset kurssit 47 tai 51 (47 tai 51) Syventävät kurssit vähintään 10 KURSSIT YHTEENSÄ VÄHINTÄÄN 75


20

Ylioppilastutkinto­ suunnitelma

ILMOITTAUTUMINEN

Opiskelija suunnittelee ylioppilastutkinnon kokeita lukion alusta alkaen aine- ja kurssivalintojen yhteydessä. Suunnitelma täsmentyy opintojen edetessä omien kiinnostusten ja osaamisen vahvistumisen myötä. Kun jatko-opintosuunnitelma tarkentuu, myös ylioppilastutkintosuunnitelmaa tarkistetaan. Lopullinen suunnitelma kirjataan wilmaan viimeistään kun opiskelija ilmoittautuu ylioppilastutkintoon ensimmäisen kerran. Ylioppilastutkinto on suoritettava kolmen peräkkäisen tutkintokerran aikana. Tämän jälkeen voi tulla uusimaan, korottamaan tai täydentämään tutkintoa. Lisätietoja ylioppilastutkinnosta: https://www.ylioppilastutkinto.fi/

TUTKINNON HAJAUTTAMINEN Tutkinnon hajauttaminen tehdään harkiten. Tutkintoon osallistutaan pääsääntöisesti abivuoden keväällä, jolloin kurssit on suoritettu ja opiskelijan käytössä on lukuloma. Ylioppilaskoe on myös kypsyyskoe. Opiskelujaksojen aikana (toisen vuoden keväällä tai abivuoden syksyllä) tutkintokokeisiin suositellaan osallistumaan vain, jos tutkintoon sisältyy kaksi vieraan kielen A-tason koetta, reaalin kokeet ovat samana päivänä ja/tai kaikki tutkintokokeissa menestymiseen tarvittavat tiedot on hankittu.

Reaaliaineiden kokeet Yhdellä koekerralla voit osallistua vain yhteen kokeeseen molemmista laatikoista. Jos kokeet ovat samana päivänä (samassa laatikossa), ne pitää suorittaa eri koe­ kerralla (kevät tai syksy).

Ilmoittautuminen tehdään wilman lomakkeella syksyn tutkintoon toukokuussa ja kevään tutkintoon marraskuussa. Ilmoittautuminen on sitova. Opinto-ohjaaja tarkistaa, sulkee ja tulostaa ilmoittautumislomakkeen. Tämän jälkeen ilmoittautuminen allekirjoitetaan. Tutkinnon sisältöön on perehdyttävä huolellisesti ennen ilmoittautumista.

MAKSUT Perusmaksu, joka maksetaan joka tutkintokerralta, on 14€ ja ainekohtainen maksu 28€ (muutokset mahdollisia). Molemmista äidinkielen kokeista peritään maksu erikseen. Tutkintomaksun maksamatta jättäminen on esteenä tutkintotodistuksen saamiselle. Tutkinnon täydentäjän maksu on 47€/ koe (yksityisopiskelijan ylioppilaskokeen valmistava tarkistusmaksu ja arvostelu). Tätä maksua ei peritä, jos opiskelija täydentää tutkintoaan omassa koulussaan välittömästi seuraavana tutkintokertana ylioppilaaksitulonsa jälkeen. Lisätietoa ylioppilastutkinnosta osoitteesta www.ylioppilastutkinto.fi sekä lukuvuoden aikana järjestettävistä yo-infoista, joihin osallistuminen on kaikille ylioppilaskirjoituksiin osallistuville välttämätöntä.

SAMANA PÄIVÄNÄ USKONTO,

SAMANA PÄIVÄNÄ

ELÄMÄNKATSOMUSTIETO

PSYKOLOGIA

YHTEISKUNTAOPPI

HISTORIA

KEMIA MAANTIEDE TERVEYSTIETO

FILOSOFIA FYSIIKKA BIOLOGIA


21

Korkeakouluopintoja jo lukiossa Avoimen yliopiston perustehtävä on tarjota kaikille avoimia yliopistotutkinnon osia. Avoimessa yliopistossa ei ole pohjakoulutusvaatimuksia eikä ikärajoja. Avoimessa yliopistossa voit tutustua yliopisto-opintoihin ja aloittaa korkeakouluopinnot jo lukion aikana. Itä-Suomen yliopiston avoimen yliopiston nimi on Aducate. Lukiolaiset voivat opiskella tiettyjä Aducaten opintojaksoja maksutta. Kun haluat saada syventävää tietoa jostain Itä-Suomen yliopiston tieteenalasta tai oppiaineesta, voit valita opintojaksoja Aducaten tarjonnasta. Opintojaksojen suoritustavat ja aikataulut vaihtelevat, joten tutustu kuvauksiin huolellisesti. Tavoitteellinen ja sujuva yliopistoopiskelu edellyttää opintojen tarkkaa suunnittelua. Opiskelijaksi pääsee ilmoittautumalla oman opinto-ohjaajan kautta. Kun olet tutustunut opetustarjontaan ja löytänyt sieltä sopivan opintojakson, varaa aika omalle opinto-ohjaajallesi. Sovi hänen kanssaan opintojakson sijoittuminen lukujärjestykseen. Opintoohjaajaltasi saat myös tarkemmat ilmoittautumisohjeet. Avoimen yliopiston ja lukiokurssien vastaavuus on 1op = 1 kurssi. Yksi opintopiste on noin 27 tuntia opiskelua. Erityisesti verkko-opinnoissa

opiskelun aikataulutus on tärkeää, jotta sinulla on lukujärjestyksessä riittävästi aikaa opintojakson suorittamiseen. Alaikäiseltä lukiolaiselta vaaditaan huoltajan suostumus osallistumiselle opiskelusuunnitelman teon yhteydessä. Yhteenvedon ilmoittautumisesta saavat sekä lukiolainen että opinto-ohjaaja sähköpostitse. Lukiolaiselle tallennetaan opinto-oikeus ilmoittautumistietojen perusteella ja hän saa ohjeet Aducaten UEF-tunnuksen käyttöönottoon ja opintojen aloittamiseen sähköpostitse. Kun opinnot on suoritettu, opiskelija tilaa opintorekisteriotteen Aducaten opintorekisteristä WebOodista ja toimittaa sen omaan lukionsa kansliaan suorituksen tallentamista varten. Myös avoin yliopisto toimittaa koonnin suoritetuista opinnoista opinto-ohjaajalle kaksi kertaa vuodessa elokuussa ja helmikuussa. Tentit tehdään lukiolla avoimen yliopiston tenttiaikataulun mukaisesti. Tutustu tarjontaan: www.uef.fi/fi/ web/aducate/lukiolaisille


22

Lappeenrannan Lyseon lukion järjestyssäännöt 1. Järjestyssääntöjen tarkoitus ja soveltamisalue Järjestyssääntöjen tarkoituksena on lukiolain 21 §:n mukaisesti edistää lukion sisäistä järjestystä, opiskelun esteetöntä sujumista sekä kouluyhteisön turvallisuutta ja viihtyisyyttä. Järjestyssääntöjä noudatetaan lukiossa, sen piha-alueella kouluaikana ja lukion järjestämissä tilaisuuksissa. Lisäksi järjestyssääntöjä noudatetaan lukion ulkopuolella tapahtuvassa lukuvuosisuunnitelman mukaisessa opetuksessa (retket, leirikoulut, museokäynnit, urheilukilpailut yms.) Lukiossa noudatetaan järjestyssääntöjen lisäksi mm. järjestyslain (612/2003), tupakoinnin vähentämistoimenpiteistä annetun lain (603/1976) ja vahingon­ korvauslain (412/1974) säädöksiä. 2. Sisäinen järjestys Opiskelijoiden on suoritettava tehtävänsä tunnollisesti ja käyttäydyttävä asiallisesti, hyviä tapoja ja koulun järjestyssääntöjä noudattaen sekä käsiteltävä huolellisesti koulun omaisuutta. Jokaisella on oikeus työrauhaan. Sopimatonta käyttäytymistä on vilppi tai sen yritys, opetuksen häiritseminen, metelöinti ja epäasiallinen kielenkäyttö, siivottomuus ja koulun omaisuuden turmeleminen.

Menestyksekäs opiskelu edellyttää opettajan ohjeistamia opiskeluvälineitä. Opiskelijat voivat oleskella sisällä välituntien aikana. Ruokailussa käyttäydytään siististi ja liikutaan rauhallisesti. Jokainen ruokailija nostaa käyttämänsä tuolin paikoilleen ruokailunsa päätteeksi. Tupakointi ja päihdyttävien aineiden käyttö on kielletty lukion tiloissa, koulun alueella ja välittömässä läheisyydessä sekä lukion tilaisuuksissa. Polkupyörät ja muut liikennevälineet säilytetään niille varatuilla paikoilla. Koulun alueella ei saa liikkua polku­ pyörillä tai mopoilla. Opiskelua häiritseviä laitteita ei pidä käyttää oppitunnin aikana. Opiskelijalle voidaan pätevästä ja hyväksyttävästä syystä myöntää lupa poissaoloon koulusta. Luvan myöntämisessä noudatetaan asiasta annettuja säädöksiä ja määräyksiä. Opiskelija on velvollinen osallistumaan opetukseen. Poissaoloista on esitettävä hyväksyttävä selvitys, esimerkiksi lääkärin- tai terveydenhoitajan todistus tai huoltajan selvitys.


23

3. Turvallisuus ja viihtyvyys Vaarallisten ja toisten vahingoittamiseen soveltuvien esineiden tuominen kouluun on kielletty. Opettajalla on oikeus ottaa haltuunsa opiskelijalta kielletty esine tai aine ja oikeus tarkastaa opiskelijan tavarat, säilytystilat sekä päällisin puolin hänen vaatteensa, sellaisen esineen tai aineen haltuun ottamiseksi, jolla voidaan vaarantaa omaa tai toisen turvallisuutta. Opiskelija on velvollinen korvaamaan tahallaan tai tuottamuksesta koulun tai toisen henkilön omaisuudelle aiheuttamansa vahingon. Rahan ja arvoesineiden tuominen kouluun on opiskelijan omalla vastuulla. Koulu ei vastaa kadonneesta omaisuudesta. Jokaisella on oikeus turvalliseen työ­ ympäristöön. Kiusaaminen, henkinen ja ruumiillinen väkivalta ja toisten kouluyhteisön jäsenten häirintä on kielletty. 4. Koulutapaturmat ja sairastuminen Koulutapaturman tai sairauskohtauksen tms. sattuessa koulun henkilökunta kutsuu paikalle tarvittavan apuhenkilöstön. Tarvittaessa opiskelija saatetaan lähimmälle terveysasemalle. 5. Muut määräykset Koulussa tapahtuvassa poliittisessa toiminnassa noudatetaan kasvatus- ja opetusviranomaisten antamia ohjeita.

Rahan kerääminen ja myyntitoiminta koulussa on sallittu vain rehtorin luvalla. Rehtori myöntää luvan koulun tilojen käyttöön opiskelijoiden vapaa-ajan harrastuksia varten. Opiskelijoiden tulee tarvittaessa auttaa koulun henkilökuntaa kaluston ja opetusvälineiden siirrossa sekä roskien keruussa. Toisen omaisuutta ei käytetä luvatta. 6. Järjestyksen valvonta ja seuraamukset Järjestyssääntöjen noudattamista valvovat kouluyhteisössä työskentelevät henkilöt. Rangaistuksia määrättäessä tai muista toimenpiteistä päätettäessä noudatetaan lukiolain säädöksiä. Lukion opiskelijan ojentamistoimenpiteitä ovat opiskelijan poistaminen luokasta tai muusta opetustilasta sekä lukion järjestämästä tilaisuudesta oppitunnin tai tapahtuman jäljellä olevaksi ajaksi. Opiskelijalta voidaan tarvittaessa myös evätä osallistuminen työpäivän jäljellä oleville oppitunneille. Lukion opiskelijan kurinpidollisia rangaistuksia ovat kirjallinen varoitus ja lukiosta erottaminen.


Profile for Admin

Lyseon lukio - Opinto-opas 2019-2020  

Lyseon lukio - Opinto-opas 2019-2020