Auta Lasta 2007
Auta Lasta ry s. 3–5, 14: Heinäsalmikoti s. 7–15: Päiväkoti Eväsreppu s. 16–17:
mm. TERVE-SOS 2007 messuilla ja Kolmen maanosan väkeä
mm. Perheinterventio Futsal ja Heinäsalmikoti meni mehtään Eväsrepusa
Lapsen parempi huominen
M
Lastenkotiyhdistys Auta Lasta ry:n julkaisu joulukuu 2007 Toimittajat:
Pertti Kukkonen, Jukka Mulari ja Eeva Rahko
Kannen kuva:
Jutta Jaakkola
Tämän sivun kuvat: Huvipuisto: Aki Keskinen Evästauko: Pertti Kukkonen Pallomeressä: Pertti Kukkonen AUTA LASTA ry Osoite: Mustasaarentie 7, 90500 OULU Puhelin: 08-5629800 044-5629800 Telefax: 08-5629850 e-mail: autalastary@mbnet.fi Kotisivu: www.autalasta.fi Painopaikka: Kalevaprint Oy Taitto: Marika Määttä
ARRASKUUN 20. PÄIVÄNÄ vietettiin kansainvälistä lapsen oikeuksien päivää. Tänä vuonna tuli kuluneeksi 18 vuotta YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen hyväksymisestä. Suomen valtio liittyi sopimukseen vuonna 1991. YK:n lapsen oikeuksien sopimus koskee jokaista alle 18-vuotiasta. Sen mukaan kaikki lapset ovat tasa-arvoisia ja lapsella on oikeus hyvään elämään. Sopimuksen selkeä viesti on, että lasten oikeudet ovat aikuisten velvollisuuksia. Sopimus asettaa velvoitteita lasten vanhemmille, huoltajille ja viranomaisille. Ensisijainen vastuu lapsen vanhemmilla ja huoltajilla on lapsen huolenpidosta ja kasvatuksesta. Mikäli vanhemmat tai huoltajat tukitoimista huolimatta eivät kykene huolehtimaan lapsensa hyvinvoinnista, on valtion turvattava lapselle hyvä hoito sijaishoidon tai adoption muodossa. Viranomaisia sopimus velvoittaa arvioimaan kaikissa lasta koskevissa toimenpiteissä ja päätöksenteoissa niiden vaikutukset lapseen. Lapsen etu on otettava huomioon ja lapsen mielipidettä on kuunneltava. Lapsella on myös ikänsä ja kehitystasonsa mukaisesti oikeus osallistua häntä koskevaan päätöksentekoon. Myös Suomen perustuslakiin on kirjattu lapsen oikeuksia turvaavia säännöksiä. Perustuslain kuudennen pykälän mukaan lapsia on kohdeltava tasa-arvoisesti yksilöinä. Lisäksi lasten tulee saada vaikuttaa itseään koskeviin asioihin kehitystään vastaavasti.
Marja-Leena Kemppainen PJ, Auta Lasta
Me aikuiset, vanhemmat, läheiset, oheiskasvattajat, viranomaiset ja päättäjät käsittelemme päivittäin lasta ja nuorta koskevia asioita ja teemme heitä eri tavoin koskevia päätöksiä. Uskon, että meillä kaikilla on halu toimia heidän parhaakseen. Hyvästä tahdosta huolimatta yhä suurempi osa lapsistamme ja nuoristamme kokee turvattomuutta, masentuneisuutta, käyttää päihteitä, ei jaksa käydä koulua tai tehdä työtä, näpistelee, altistuu väkivaltaviihteelle ja kärsii mielenterveysongelmista? Lapsen oikeuksien päivään liittyen sain postia lapsiasiainvaltuutettu Maria Kaisa Aulalta. Kirjeen lopussa hän toivoi, että pohtisin miten minä omassa työssäni voisin entistä paremmin huomata lapsen ja nuoren tarpeet sekä tukea heidän oikeuttaan osallistua ja vaikuttaa sekä tulla kuulluksi. Kirjeen viesti asetti minut äitinä, ämminä, tätinä, läheisenä ja päätöksentekijänä pohdinnan paikalle. Minä haluan nyt jatkaa lapsiasiainvaltuutetun viestiä ja esitän nyt haasteen Sinulle. Mieti Sinäkin lasten ja nuorten asiaa em. näkökulmasta. Olisi hienoa, jos saisimme yhdessä liikkeelle totaalisen asenneilmaston muutoksen. Niin, että hienot lasten ja nuorten oikeuksista julistavat manifestit muuttuisivat arkitodellisuudeksi. Muutoksen lasten ja nuorten parempaan huomiseen on lähdettävä liikkeelle meistä aikuisista. Eikö jo olisi sen aika!
Auta Lasta ry TERVE-SOS 2007 messuilla
TEKSTI: Pertti Kukkonen KUVAT: Pertti Kukkonen Outi Kukkonen
S
TAKESIN vuosittain eri paikkakunnilla järjestämä sosiaali- ja terveysalan messutapahtuma TERVE-SOS -messut järjestettiin 23.–24. toukokuuta 2007 Oulun Ouluhallissa. Messukiertueen saapuessa yhdeksän vuoden tauon jälkeen Ouluun oli myös Auta Lasta ry tapahtumassa mukana omalla messuosastollaan. Auta Lasta ry:n messujärjestelyt aloitettiin hyvissä ajoin heti vuoden alussa. Messutyöryhmään kuuluivat yhdistyksen edustajina Raila Uusitalo ja Irma Kontu sekä päiväkodin ja lastenkodin johtajat. Messuosaston toteutuksesta vastasivat pääasiassa Irma Kontu sekä Heinäsalmikodin laitosmiehet Olli Vessari ja Markku Alkku. Kaksipäiväisillä messuilla Auta Lasta ry:n osasto pysäytti kauniilla erilaisuudellaan useimmat messuvieraat. Vetonaulanamme oli myös karamellitarjoilu sekä messujen ehkä paras kilpailu. Kilpailussa voitti Heinäsalmikotikynän tai Auta Lasta -pinssin, mikäli osasi kirjoittaa osastolla olevaan Auta Lasta ry:n vieraskirjaan oman nimensä. Ja todella useat kynän tai pinssin voittivatkin. Vieraskirjaan nimensä kirjoitti 464 messuvierasta. Auta Lasta ry:n karamellitarjoiluun tutustui vielä suurempi joukko messuilla kävijöitä. Auta Lasta ry:n kaukaisimmat messuvieraat tulivat Keniasta.
Viereisessä kuvassa keskellä Auta Lasta ry:n messuvieraskirjan viimeiset allekirjoittajat dosentti Juho Saari sosiaalija terveysministeriöstä puolisonsa Mervi Katteluksen kanssa. Osastolla koko messujen ajan esittelijöinä toimivat Pertti Kukkonen ja Jukka Mulari Heinäsalmikodista.
Kolmen maanosan väkeä
TEKSTI: Pertti Kukkonen KUVA: Mikko Isokangas
K
ESÄKUUN 14:NÄ PÄIVÄNÄ saimme Auta Lasta ry:n Heinäsalmeen kaukaisia vieraita. Tapaamiseen saapuivat Tuulikki Teppo sekä lastenkodin johtaja L Moses poikansa L. Rajesh kanssa Intiasta. Päivi ja Sami Tuokkola sekä Elias Simon saapuivat tapaamiseen Tansaniasta. Tuulikki Teppo on toiminut Auta Lasta ry:n perustamisaikana yhdistyksen hallituksessa. Nyt hän toimii Intiassa lähetystyössä lastenkoti Home of Hope:ssa. Intialaisen lastenkodin lapsista suurin osa (30) on tyttöjä. Sami ja Päivi Tuokkola työskentelivät 1980-luvulla Auta Lasta ry:n lastenkoti Heinäkulman ja päiväkoti Heinäsirkan johtajina. Vuodesta 1989 alkaen he ovat toimineet lähetystyötehtävissä mm. Tansaniassa ja Kanadassa. Tämänkertaiselle Suomenvierailulle he olivat saaneet mukaansa pastori Elias Simonin Tansanian Mwanzasta.
Kuvassa vasemmalta L Rajesh, Tuulikki Teppo, Ahti Kurki, L Moses, Pertti Kukkonen, Sami Tuokkola, Päivi Tuokkola, Raila Uusitalo, Marja-Leena Kemppainen, Irma Kontu, Elias Simon, Marjut Koskela ja Kaisu Merenheimo.
A
UTA LASTA RY:N ”kummilastenkodin” johtaja pastori Abraham Chilaka vieraili Heinäsalmessa 15.10.2007 Sheila Hicksin ja Kaisu Merenheimon kanssa. Tapaamisen aikana keskusteluissa esiin nousivat intialaisen ja suomalaisen lastenkotityön yhteneväisyydet ja eroavaisuudet. Tapaamisen aikana suunniteltiin myös jo alkaneen yhteistyön lisäämistä ja jalostamista. Auta Lasta ry:n edustajina tapaamisessa olivat puheenjohtaja Marja-Leena Kemppainen ja Heinäsalmikodin johtaja Pertti Kukkonen.
KUVA JA TEKSTI: Pertti Kukkonen
Auta Lasta ry
KUVAT: Päivi Sulonen
HEINÄSALMI Työtä lapsen ja nuoren parhaaksi sekä perheen tukemiseksi
Auta Lasta ry on vuonna 1969 perustettu kristillinen lastenkotiyhdistys, jonka palvelukeskus Heinäsalmi sijaitsee Oulun Hietasaaressa.
Perheinterventio lastensuojelussa Perheintervention suomalaiset sovellukset Alun alkaen mielialahäiriötä sairastavan vanhemman lasten tukemiseen kehitetystä perheinterventiosta on Suomessa tullut työmuoto, jota sovelletaan yhä uusille alueille. Vanhemman mielialahäiriön lisäksi menetelmää on sovellettu mm. tilanteissa, joissa vanhemmalla on vakava fyysinen sairaus, päihdeongelma ja myös, kun perhettä on kohdannut lastensuojelutoimenpiteitä vaativa kriisi. Käytännön kokemukset ovat osoittaneet, että lastensuojelutoimenpiteitä vaativa kriisi aiheuttaa epätietoisuutta ja kysymyksiä, joiden tarkastelu on lasten ja koko perheen kannalta tärkeää. Esimerkiksi yhden sisaruksen sijoittaminen perheen ulkopuolelle saattaa olla kotiin jääville sisaruksille hämmentävää. Heillä voi olla kysymyksiä, jotka jäävät sijoitusprosessin aikana usein vastaamatta. Myös sijoitetulla lapsella tai nuorella voi olla huolenaiheita kotiin jäävistä sisaruksistaan.
mukaan suojaa lapsen elämän sujuminen koulussa, kavereiden kanssa, sisarusten kesken ja harrastuksissa. Myös hyvä suhde vanhempiin ja perheen ulkopuolisten aikuisten tuki ovat lasta suojaavia tekijöitä samaan tapaan kuin lapsen ymmärrys perhettä kohdanneesta tapahtumaketjusta.
TEKSTI: KUVA:
Mika Niemelä, THM, Perheterapeutti VET, Auta Lasta ry:n hallituksen jäsen Anneli Kotila
prosessien toteuttamisia tarkastellaan aiemmin opitun valossa. Koulutukseen osallistuvat työntekijät työskentelevät vähintään kolmen perheen kanssa, saadakseen perheintervention itsenäiseen toteuttamiseen oikeuttavan ns. kliinikkopätevyyden.
Kolmen toimijan koulutushanke Auta lasta ry, Lapin ja Vihannin SOS-lapsikylät ja Iin Nuorten koti ovat lähteneet kouluttautumaan perheinterventiomenetelmän käyttöön syksyllä 2007 alkaneessa koulutuksessa. Koulutus koostuu teoriajaksosta, jossa käydään läpi perheintervention sekä sen pohjalta kehitettyjen Lapsi & perhe -neuvonpidon ja Lapset Puheeksi menetelmien sisältö ja käytännön sovellus. Koulutus jatkuu työnohjausosiolla, jossa koulutukseen osallistuvien ammattilaisten tekemiä perheinterventio-
Iin nuortenkodin (Perhekoti Arjen avain), Vihannin ja Ylitornion SOS-lapsikylien sekä Heinäsalmikodin perheintervcentioopiskelijat ryhmäkuvassa. Kuvassa myös hankkeen projektipäällikkö Marja Keväjärvi Oulun aikuiskoulutuskeskuksesta sekä perheinterventiokouluttaja Mika Niemelä.
Työskentelyä erikseen ja yhdessä
Heinäsalmen palvelukeskus sisältää 19-paikkaisen erityislastenkodin, 21-paikkaisen kristillisen päiväkodin sekä monipuolisia lastensuojelun kokeilu- ja kehittämishankkeita.
Heinäsalmikoti sijaitsee luonnonkauniilla ja rauhallisella paikalla maaseutumaisessa ympäristössä. Kaikki suurehkon kaupungin tarjoamat palvelut ovat käden ulottuvilla. Heinäsalmen palvelut perustuvat monipuoliseen ja tiiviiseen yhteistyöhön lasten vanhempien, lastenhuollon ja konsultoivien asiantuntijoiden kanssa.
Perheinterventiossa työskennellään, kuten uusi lastensuojelulaki edellyttää, koko perheen kanssa. Työskentelyn aikana tavataan eri tapaamisilla vanhempia, perheen kaikkia lapsia erikseen sekä koko perhettä yhdessä. Työskentelyn aikana autetaan vanhempia tai lasten vanhemmuudesta vastaavia aikuisia vastaamaan lapsia askarruttaneisiin kysymyksiin. Kysymyksiin vastaamisen lisäksi työskentelyn aikana kartoitetaan ns. lasta suojaavat tekijät, ja pyritään vahvistamaan näitä tekijöitä lapsen elämässä. Lapsen kasvua ja kehitystä tutkimusten
Heinäsalmikodin kuvalehti
L
ASTENKODISSA elämä jatkuu nyt syystalvella varsin seesteisenä. Vuonna 2007 lastenkodissa asiakkaina olleet lapset ovat olleet 10–20-vuotiaita. Kaikkiaan lapsia on vuoden aikana tähän mennessä ollut 26, ja yhteistyökuntia yhdeksän. Heinäsalmikodissa vuoden aikana olleista lapsista tyttöjä on ollut yhdeksän ja poikia seitsemäntoista. Lastenkodin teemaksi kuluvalle vuodelle voisi sanoa kumppanuuden, mikä näkyy tämänkin lehden kuvituksessa ja teksteissä. Ryhmäkuvat niin hankeyhteistyöstä, koulutuksista valmistumisista, kuin toimintamme tukijakumppaneista kertovat aktiivisesta yhteistyövuodesta. Keskeisimmät kumppanimme ovat kuitenkin Heinäsalmikodissa asiakkaina olevat lapset ja perheet. Uusi lastensuojelulaki astuu voimaan vuoden 2008 alusta. Laki ryhdittää toimialamme työntekoa tulevaisuudessa ja lisää lastensuojelun asiakkuudessa olevien perheiden tukimahdollisuuksia. Avohuollon sijoitusten jälkihuoltovelvoite, avohuollon ennaltaehkäisevän työskentelyn tehostamisen vaatimus, pakkotoimikäytäntöjen läpinäkyvyys sekä sijaishuollon ja avohuollon tukitoimien välisen suhteen selkiytyminen ovat uuden lain vahvuuksia. Uusi laki parantaa myös lastensuojelun henkilöstön oikeusturvaa dokumentointivaatimusten tiukentumisen kautta. Heinäsalmikoti on ollut edelläkävijä avohuollon perhetyössä, joten meillä uuden lain henki on osaltaan jo toteutunutkin työskentelyssämme. Uusi laki määrittää myös tulevaisuuden henkilöstömitoituksia ja lastensuojeluyksiköiden ryhmäkokoja. Henkilöstön minimimäärän tulee olla nykyisen lainsäädännön kriteerejä suurempi ja lasten asumisosastojen maksimikoon vastaavasti nykyisen asetuksen mukaista kokoa pienempi. Heinäsalmikodin kolme asumisosastoa ovat jo
nykyisellään uuden lain mukaisissa mitoituksissa. Myös henkilöstömäärämme on liki uuden lain edellyttämää. Uuden lain em. mitoituksissa on kolmen vuoden siirtymäaika, jonka jälkeen kaikissa lastensuojelulaitoksissa toimitaan uusien mitoitusten mukaisesti. Tässä lehdessä toisessa artikkelissa esiteltyjen Terve-SOS -messujen lisäksi yhdistys ja lastenkoti saivat toimintavuonna näkyvyyttä valtakunnallisten lastensuojelupäivien alaseminaarissa, jossa allekirjoittanut alusti varajohtaja Jukka Mularin kanssa aiheesta ”Tää työ on perheestä” – uudet dialogiset perhe- ja verkostotyömenetelmät lastensuojelussa. Alaseminaarissa esitellyt Heinäsalmikodin hankkeissa kehitellyt työmallit sekä yhdistyksen jo päätökseen saatettujen projektien esittely keräsivät laajan sijaishuollon asiantuntijayleisön. Toimialamme valtakunnallisen päätapahtuman toteuttaminen Oulussa mahdollisti myös sen, että lastenkodin henkilökunnasta tavanomaista suuremmalla ryhmällä oli mahdollisuus osallistua siihen. Loppuvuoteen 2007 ajoittui Heinäsalmikodin keskeisimmän toiminta-alueen eli Oulun kaupungin ja kymmenen Oulun seudun kunnan yhteinen lastensuojelupalvelujen (lastensuojelun laitoshoito ja ammatillinen perhekotihoito) kilpailutus toiminnan järjestämisestä vuosina 2008–2010. Lastensuojelulaitoksista Heinäsalmikoti sijoittui kilpailutuksessa jälleen hyvin. Oulun kaupunki on ollut edelläkävijä palvelujen kilpailuttamisessa, joka toteutettiin nyt kolmannen kerran Oulun seudulla. Heinäsalmikoti on aiemmilla kilpailutuskierroksilla ollut palvelujen hinta–laatu-suhteessa kolmen parhaiten sijoittuneen lastensuojelulaitoksen joukossa. Tämä toteutui myös tällä kertaa. Nyt toteutettuun kilpailutukseen tarjouksen oli jättänyt 73 lastensuojelulaitosta ja ammatillis-
ta perhekotia, joista Oulun kaupunki valitsi puitesopimuskumppaneikseen 32 laitosta ja kahdeksan ammatillista perhekotia. Uutta Heinäsalmikodissa on syksyllä aloitettu Lapset puheeksi, perheet esille-hanke, jonka alun näkyvin toimintamuoto on perheinterventiokoulutus. Maaliskuisessa tapaamisessa laitosjohtajat Kaisu Pelkonen, Marjut Kropsu ja allekirjoittanut tekivät periaatteellisen linjauksen yhteisen koulutuksen suunnittelusta. Marja Keväjärven mukaantulo Oulun aikuiskoulutuskeskuksesta jalosti hanketta edelleen. Nyt Ylitornion ja Vihannin SOS-lapsikyliin, perhekoti Arjen Avaimeen sekä Heinäsalmikotiin on koulutettu yhteensä 14 perheintervention uutta osaajaa. Heinäsalmikodissa on entuudestaan jo kaksi aiemmin koulutettua työmenetelmän osaajaa. Perheintervention suomalaisia pioneereja edustaa hankkeen kouluttaja ja Auta Lasta ry:n hallituksen jäsen Mika Niemelä. Syksyn uusia tuulia lastenkodissa on uuteen raportointijärjestelmään siirtyminen. Heinäsalmikoti on ollut edelläkävijä tietotekniikan käyttöönotossa raportointi- ja asiakastietokirjaamisessa. Rakennettiinhan Heinäsalmen palvelukeskukseen tietotekninen lähiverkko jo vuonna 2001. Nyt lastensuojelun kirjaamiseen on kehitetty oma tiedonhallintaohjelmisto, joka on kovaa vauhtia yleistymässä useimpiin suomalaisiin lastensuojeluyksiköihin. Lokakuun ensimmäisenä päivänä Necora systems Oy:n Nappula -tiedonhallintajärjestelmä otettiin käyttöön myös Heinäsalmikodissa. Auta Lasta ry on vuoden ajan selvitellyt talouspuolen tulevaisuutta. Verottajalta yhdistyksen saaman ennakkopäätöksen mukaan vuosi 2007 on Auta Lasta ry:lle ensimmäinen vuosi verovelvollisena. Taloustoimistomme työntekijät ovatkin saaneet vuoden ai-
TEKSTI: Pertti Kukkonen, johtaja Heinäsalmikoti KUVA: Heinäsalmikoti
kana tehdä monenlaisia laskelmia mm. arvonlisäverotukseen liittyen. Tässäkin yhteydessä haluan esittää kiitoksen Lions-Club Oulu-Raatille, joka mahdollisti suunnitelmallisen eräretkeilytoiminnan aloittamisen lastenkodissa. Unohtaa ei sovi myöskään muita yksityishenkilöitä ja yrityksiä, jotka ovat lahjoituksin ja muulla tuellaan olleet auttamassa lastenkotityötämme. Tämän lehden tekemistä on huomattavalla tukimaksulla avustanut Oulun Osuuspankki, josta kiitos. Lahjoituksina olemme saaneet tänä vuonna mm. kuntopyörän ja -monitoimilaitteen, radio-ohjattavia autoja sekä muita leluja. Pitkäaikainen työmme tukija Raisiosta on muistanut lastenkotitoimintaa vuosittain kutomillaan käsitöillä. Tänäkin vuonna posti toi marraskuun lopussa yli 6 kg:n paketin kudottuja sukkia ja lapasia. Tämän vuosittaisen muistamisen Heinäsalmen lapset ovat saaneet aina yhdistyksen toiminnan ensivuosista 1970-luvulta saakka. Kiitos Terttu-mummolle joulumielestä! Perustyössämme ja elämänmenossa vuoden vaihtuminen on aina mahdollisuus uuteen ja parempaan. Heinäsalmikodin yläkouluikäiset lapset ovat kuluvana vuonna osoittaneet kasvaneensa vastuullisuuteen ja hyviksi esimerkeiksi pienemmille Heinäsalmen lapsille. Moni lapsista on oivaltanut toimintansa ja valintojensa merkityksen ja vaikutukset omassa ja yhteisessä hyvinvoinnissa. He ovat toiminnallaan näyttäneet, että uusi vuosi omassa elämässä voi alkaa missä vaiheessa kalenterivuotta tahansa. Me Heinäsalmikodin aikuiset haluamme olla tukemassa nuorten kasvua ja kehitystä turvalliseen suuntaan. Aikuisten asettamat rajat ja ohjaaminen ovat tärkeitä, mutta tärkeimmät muutosta mahdollistavat asiat ovat oivaltaminen ja oppiminen.
Ernst & Young toivottaa kaikille Auta Lasta -lehden lukijoille Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta!
Ernst & Young Oy Uusikatu 53, 90100 Oulu Puhelin 040 770 7088, Faksi (08) 373 766 www.ey.fi/com
Nappulaa käyttää päivittäin yli 1000 ammattilaista yli sadassa yksikössä. lisätietoa: www.nappula.fi www.necora.fi puh: 09 - 424 74 801 sähköposti: myynti@necora.fi
Vieraskirjaotteet
Nappula on helppokäyttöinen lastensuojelun hoitotyön dokumentointiin tarkoitettu asiakastietojärjestelmä.
Kansanedustaja Lyly Rajala ja Idols 2007 finalisti Mia Permanto olivat suurelle yleisölle tuttuja vieraita Heinäsalmikodissa vuonna 2007. Heinäsalmikodissa Idolsinnostusta lisäsi lastenkodissa takavuosina siviilipalvelusmiehenä toimineen Markus Pätsin menestyminen kilpailussa.
11
Heinäsalmi meni mehtään 6.–9.8.2007
K
AHDEKSAN LASTA ja neljä aikuista starttasi maanantaiaamuna 6.8.2007 minibussin ja henkilöauton voimin kohti Kainuuta. Rinkat oli pakattu täyteen vaihtovaatteita, sadeasusteita, hyttysmyrkkyä, jollakulla hajuvettä ja ripsiväriäkin, mutta ennen kaikkea seikkailumieltä! Vatsanpohjissa kiemursi. Heinäsalmikodin eräreissua oli odotettu jännityksellä. Aurinko paistoi, tunnelma autoissa oli odottavan riemukas. Mitä edemmäs päästiin, sitä upeammaksi kävivät maisemat, Oulun aakealaakea muuttui jylhäksi vaaramaisemaksi. Kolmisen tuntia sujui nopsaan. Perille saavuttiin Suomussalmen Kerälänkylälle, Autioniemeen, jossa meidät vastaanotti leirin vetäjäkaksikko Tuomo ja Hanna lämpimän ruuan kera.
”Oli tosi siistiä.” ”Siellä metässä oli hauska rämpiä, kun mä lensin koko ajan ojaan.” ”Siellä oli kodikasta.” ”Oli mukavaa illalla mennä katselemaan kuuta ja säikytellä tyttöjä nuotiolla.”
”Kalastus oli parasta.”
12
Joukkomme jakaantui kahteen ryhmään, maastoryhmään ja vesistöryhmään. Poikien ryhmä sai lähteä maastoon pystyttämään puolijoukkuetelttaa Hannan opastuksella. Toinen ryhmä jäi Autioniemen rantamökkiin Tuomon luotsaamana.
”Mustikansyönti oli parasta.” ”Oli kiva kun ei tarvinnut kolmeen päivään harjata hiuksia.” ”Oli mukavaa tehdä nuotiolla ruokaa ja keittää kahvia.”
Vesistöryhmä sai Tuomolta oppia kalastukseen. Järvellä viihdyttiin veneessä virvelin ja mato-ongen kera. Verkot laskettiin vesille ja saatiin saalista. Tuomo perehdytti meitä myös metsästyksen saloihin ja esitteli erilaisia metsästykseen liittyviä varusteita: muovisia houkutuslintuja, radiopuhelimia ja miten monenlaisia pillejä voikaan käyttää apuna lintujahdissa! Myös aseista ja niiden turvallisesta käytöstä sekä metsästykseen liittyvästä lainsäädännöstä meitä valistettiin.
TEKSTI: KUVAT:
Maastoleirillä opittiin kokoamaan ja kasaamaan puolijoukkueteltta. Nukkuminen teltassa, ei niin tasaisella ja pehmoisella alustalla metsän ääniä kuunnellen oli elämys sinänsä. Opeteltiin metsän hoitoa, mm. puiden harvennusta ja oikeanlaista kirveen käsittelyä. Ruuan laitto trangiassa oli monelle täysin uusi kokemus ja kyllähän ruoka ihan itse laitettuna maittoi ulkoilmassa! Myös nokipannukahvit porisivat avotulella tuon tuostakin. Ja entäs se, kun meidät laulettiin suohon ja kastuttiin korvia myöten!
”Nuotion äärellä oleminen oli mukavaa, laulaminen ja se kun sai juoda erilaista kahvia.” ”Sai ladattua akkuja tulevaa syksyä ja kouluvuotta varten.” ”Oli mukavaa käydä soutelemassa ja olla teltassa yötä.” ”Huonoa oli vain se, että reissu oli liian lyhyt! ” ”Voisi lähteä uudestaankin!” ”Parasta reissussa oli ruoka!”
Eräretken mieleenpainuvin sekä lasten että meidän aikuisten mielestä taisi olla yöllinen vaellusretki jossa ryhmät vaihtoivat leiripaikkaa keskenään. Täysikuu mollotti taivaalla, kun rinkat selässä yritettiin pysyä Tuomon perässä. Maasto vaihteli soratiestä, kuivaan kankaaseen ja soiseen maahan. Hämärässä yksi jos toinenkin meni nurin, taisipa joku tutkia naurun säestyksellä jok’ikisen ojan pohjukan. Hiukan jännitettiin josko karhu tai hirvi tai joku muu metsän elävä vastaan jolkuttelisi, mutta suurin otus oli kai loppujen lopuksi ihan perinteinen sammakko.
Jutta Jaakkola ja Satu Pöykiö Lasten kommentteja eräretkestä koonnut sekä kuva ”vaellusta metsässä” Aki Myllyneva Tuomo Mulari
Eräretken lopussa autot olivat täynnä iloisia lapsia, ladattuja akkuja sekä uutta puhtia syksyyn ja koulun aloitukseen. Lapset viihtyivät leirillä todella hyvin. Ainoa asia eräleirillä joka lapsia tuntui harmittavan oli se, että leiri oli aivan liian lyhyt!
”Tuntui kuin aika olisi pysähtynyt ja energiat virranneet läpi.” ”Teltassa nukkuminen oli selälle köhtymäistä.”
”Ei katsettu telkkaria eikä tiedetty paljonko kello on.” ”Kaverin kanssa oli mukavaa heittää keihästä.” ”Mukavaa oli kun käytiin pienessä eräsaunassa ja saatiin juoda purovettä.” ”Sai uida paljon ja käydä savusaunassa.” ”Oli hauskaa eksyä metsään ja löytää perille.”
”Uinti oli mukavaa.”
Mitä kaikkea neljään päivään mahtui? Uusia kokemuksia roppakaupalla, onnistumisia, mukavaa yhdessäoloa, jännitystä. Joku oppi soutamaan, toinen virvelöimään, kolmas opetteli ampumaan tarkkuutta, neljäs käyttämään kompassia. Pojilla ei tosin kompassin käyttö ihan ongelmitta sujunut. Mutta loppu hyvin, kaikki hyvin, parin tunnin harhailun jälkeen löytyi edes se toinen leiri. Tyttöjäkö lie ikävä ollut, kun tie vei maastoleiriltä veden ääreen.
Reissun ajaksi sattui kesän upeimmat säät. Aurinko helli meitä joka päivä, välillä jopa kolmenkymmenen asteen helleluvuin. Vesistöryhmä vilvoittelikin tiuhaan järven viileässä vedessä. Maastoporukallakin oli leirin lähellä puro, jossa sai ainakin hikisiä varpaita huljutella. Helle taisi viedä osan puhdista, niinpä välillä oli hyvä viettää ”vartin vaakatasojakin”.
”Vaeltelu oli kivaa, pitkään valvominen, se kun juostiin metässä ja nukuttiin teltassa.”
”Kaikkein hauskinta oli kalastaminen.” ”Sai nojata sellaiseen pehmeään rinteeseen ja poimia seisaaltaan mustikoita.” ”Haulikkoammunta ja mettässä kävely jäi mieleen.” ”Koirat oli ihania! ” ”Oli mukavaa käyttää trangiaa.”
”Oli mukavaa käydä vesillä ja se, kun oltiin ampumassa.”
13
Eräleirin mahdollistajat vierailulla Heinäsalmessa
TEKSTI JA KUVA: Pertti Kukkonen
L
IONS-CLUB OULU-RAATTI oli eräleiritoiminnan mahdollistaja lahjoittamalla punainen sulka keräyksen tuottoja 2200 €:a Heinäsalmikodin elämysleirin järjestämiseen vuodelle
2007. Avustussummalla hankittiin erätoiminnan välineistöä, kuten keittimiä, makuupusseja, rinkkoja, sadevarusteita ja työkaluja. Osalla lahjoitussummasta vuokrattiin kuljetuskalusto Suomussalmelle. Leijonat ovat luvanneet tukea myös tulevina vuosina Heinäsalmikodin elämystoimintaa. Kesällä toteutettua elämysleiriä esiteltiin Lions-Club Oulu-Raatin clubitapaamisessa, joka toteutettiin Heinäsalmikodin Puuhalassa. Mukana olleet kolme ohjaajaa ja kaksi nuorta kertoivat valokuvien kera kokemuksista ja muistoista elokuiselta Kainuun matkalta. Mukana olivat myös Heinäsalmikodin johtaja ja Auta Lasta ry:n puheenjohtaja. Aivan kaikki clubilaiset eivät tilaisuuteen päässeet osallistumaan, mutta tämän lehden mukana haluamme välittää kiitokset myös heille. Heinäsalmikoti ja Auta Lasta ry esittävät elämystoiminnan mahdollistajille suuret kiitokset.
Futsal ja Heinäsalmi
L
AUANTAINA 17.11.2007 Heinäsalmikoti toimi otteluisäntänä Oulun urheilutalolla futsal-liigan ottelussa Oulun Tervarit vastaan Tampereen Ilves futsal. Futsal on urheilusaleihin suunniteltua nopeatemposta jalkapalloa, jota Oulussa pelataan kansallisella pääsarjatasolla. kuvassa Heinäsalmikodissa tunnettuja pelimiehiä. Tervarimaalivahti Juho Keskinen on vuosien saatossa tullut tutuksi myös ohjaajan sijaisena Heinäsalmikodissa. Valmentaja Jani Paananen kuuluu Heinäsalmikodin vakiohenkilöstöön. Pertti Kukosen jalkapallolliset ansiot eivät ole yleisessä tiedossa. Kenttäpelaaja Eetu Uusitalon äiti Raila vaikuttaa Auta Lasta ry:n hallituksessa. Edessä olevasta kenttäpelaajaAdrian Rizvanista tuli Heinäsalmen väelle uusi tuttu lauantaisen ottelun loistavilla peliesityksillä. Hänen tekemänsä kaksi maalia ja kaksi maalisyöttöä olivat tärkeä osa ottelun lopputulosta. Myös
14
Juho torjui maalissa hienosti ja hankki ottelussa maalivahdille harvinaisempia syöttöpisteitä kahdesta maalista. Oulun Tervarit kaatoi lajin hallitsevan Suomen mestarin tuloksella 5–3.
MITÄ FUTSAL ON?
Futsal
Opetusohjelma Lapsen oikeudet Auta Lasta ry osallistui lapsen oikeuksia käsittelevän opetusohjelman yhteistuotantoon Rovaniemellä kotipaikkaansa pitävän tuotantoyhtiö Euro TV-Newsin kanssa. Opetusohjelma valmistui kesäkuussa 2007 ja sitä on tilattavissa suoraan tuotantoyhtiöstä sekä Auta Lasta ry:n kautta. Opetusohjelman asiantuntijatahoina mukana ovat olleet Liikenne- ja Viestintäministeriö, Sosiaali- ja Terveysministeriö, Lapsiasiavaltuutettu, Sisäministeriö sekä Opetusministeriö. Ohjelman kesto on n. 32 minuuttia, ja se on toteutettu DVD-, CD- ja VHSformaatissa. Auta Lasta ry ja Euro Tv-News ovat aiemmin tehneet tuotanto yhteistyötä opetusohjelmassa Lastensuojelulaki (2004). Tämä opetusohjelma päivitetään vuoden 2008 aikana vastaamaan uutta 1.1.2008 voimaantulevaa lastensuojelulakia. Auta Lasta ry:n lastenkodin ja päiväkodin lapset ovat päässeet näyttelemään opetusohjelmien dramatisoiduissa kohtauksissa, joita on molemmissa opetusohjelmissa asiantuntijahaastattelujen lisäksi. Opetus ohjelmat on toimittanut Jarmo Juntunen.
TEKSTI: Pertti Kukkonen (Lähde: palloliitto.fi) KUVA: Ari Sulasalmi
Futsalia kutsutaan usein jalkapallon pikkuveljeksi tai salijalkapalloksi. Säännöiltään ja pelitemmoltaan kyseessä on kuitenkin aivan oma pelimuotonsa. Futsal-kenttä on pinta-alaltaan vain n. 11-osa normaalista jalkapallokentästä. Perinteiseen jalkapalloon verrattuna pelaajien tekniselle osaamisella, reaktionopeudella ja sovituilla pelikuvioilla on futsalissa siten erityinen merkitys. Futsaljoukkueessa on maalivahdin lisäksi kentällä yhtäaikaisesti neljä pelaajaa. Jääkiekosta tuttuja ominaisuuksia ovat ns. lentävät pelaajavaihdot sekä tehokas peliaika. Lajin historia ulottuu 1930-luvun Etelä-Amerikkaan. Euroopassa lajin ensimmäinen sarja on pelattu Hollannissa 1969. Suomessa ensimmäinen futsal-sarja on pelattu 1997. Laji on maailmalla todella suosittu. esim. Italiassa lajilla on 4 miljoonaa harrastajaa, kun saman maan perinteisiä soccer-pelaajia on ”vain” yksi miljoona. Lajin maailmanmestaruudesta on pelattu viidesti, ja vain Brasilia ja Espanja ovat päässeet osalliseksi MM-tittelistä. Suomessa futsal -harrastajia on yli 20 000, ja palloliiton ja -piirien sarjoihin 2005–2006 osallistui yli 1510 joukkuetta.
15
Eväsrepusa 19.11.2007
KUVAT: Helena Koskela
Maanantai-aamu on hämärä ja maa valakonen.
Klo 7:15 aukastaan ovet ja ootellaan ekojen tenavien tulemista.
Sähköpostia on mukava lueskella kahvikupposen äärelä. Alakööki tarjuaa tänäkin jouluna tonttuseikkailua, voitaspa mennäkki…
Klo 7:30 Joona taitaa kolistella etteisessä ja alakaa esitellä uutta autua…
Aamupalalle mennesä on lapsia kerrääntyny aika iso porukka, tännään onki muro-aamu, nami, nami… J Ku on massu täynä muroja, alakaa mielenkiintone leikki. Rooleissa essiintyy Joonas K. Jeesuksena, Joona Jumalana, Viivi prinsessana, Heikki koirana ja Venla kilttinä lapsena.
Klo 9:15 Aamupiirilä aluksi raatattiin tunnelmallisesa kynttilänvalosa syntyjä syviä.
Pikku Askelisa synty Johannes Kastaja. Kyllä sitä ihimeteltiin ku Sakarias ei pystyny puhumaan…
Klo 10 Ulukona aikuset veti lapsia pulukasa ja hauskaa oli. Eväsrepun pihala pulukalla
pääsee Venäjällle ja vaikka Afrikkaan asti, jos vaan haluaa. Lumisten touhujen jäläkeen maistu makaroonilaatikko. Täyelä mahala oli kiva kömpiä peiton alle päikkäreile ja kuvitella olevansa karhu talavipesäsä.
Klo 14 Välipalan voimala jaksettiin sitte taas alakaa leikkimään. Uuvet nukenrattaat
hyssytti hyvin päiväkodin vauvat unneen. Kalle (1,5 v.) harjotteli innola isän roolia, vai liekkö renkaat kiinnostanneet pikku-miestä. Senja keksi taas kivan leikin ku löysi vanahan kukka-verhon roolivaate-kaapista. Pikku elläimet pääsivät uusiin kotteihi ku Henri ja Luukkosen pojat pääsivät rakentamisesa vauhtiin. Peitoista tehystä majasta kuulu naurun kikatus ku Leevi ja Joonas I. supatti toisillesa sallaisuuksia. Amelian hallailut tais olla Miikalle liikaa ja aikusen sylliin juostiin turvaan. Sylistä taas hymmyiltiin niin kainosti… Kolomen jäläkeen alettiin taas pukkeutuun ulos, jossa leikittiin ”Keijun” kanssa hippaa… Kalle-poron johattamalla pulukka-safarilla nähtiin lejjonia, eleffantteja, käärmeitä ja kirkuvia apinoita. Hietasaaren reheväsä viidakosa viihtyy mitä ihimeellisimpiä elläimiä!
Klo 16 Piha alakaa pikku hilijaa tyhyjenemmään. Viimesten lasten kansa kerräillään loput lelut varastoon ja nii on erilaisia vaiheita täynä oleva päivä takana J ö Lämpöisin terveisin, Marja-Liisa, Helena ja Anna-Liisa ö 16
17
” Opin sauna, autuas aina”
TEKSTI JA KUVAT: Pertti Kukkonen
Auta Lasta ry:n POP -projektin kautta alkaneiden perheterapiakoulutusten sarjassa maaliin saapuivat joulukuussa 2006 POP 2 -koulutuksesta valmistuneet uudet perheterapeutit.
Ken on luonut sinitaivaan viherjäisen metsän, ken? Ken on luonut kauneuden kukkasille niittyjen? Jumala on kaikki luonut Jumala on kaikki suonut iloks ihmisille tuonut niin kuin isä lapsilleen. Hän on taivaan vahvuudelle pannut päivän paistamaan. Kuuhut Hänen käskystänsä luopi yöhön loistettaan. Tähdet korkeuksistansa kunniaksi Jumalansa levittävät valoansa tänne maahan matalaan.
Auta Lasta ry:n hallituksen jäsen Eeva Rahko väitteli lääketieteen tohtoriksi 25.5.2007. Väitöskirja käsitteli rintasyövän ennusteellisia tekijöitä. Auta Lasta ry:n hallitus kukitti puheenjohtaja Marja-Leena Kemppaisen onnittelusanojen kera Eevan kokouksessaan 5.6.2007.
Auta Lasta ry:n hallituksen jäsen Mika Niemelä suoritti Terveydenhuollon maisterin THM-tutkinnon syyskuussa 2007. Ja taas oli hallituksella hyvä syy nauttia kakkukahveista. YLIN KUVA: Aki Myllyneva ALEMMAT KUVAT: Tuomo Mulari SAN. Mikael Nyberg
18
19
Tiffanytyö: Outi Kukkonen, 2005:
”Maan korvessa kulkevi lapsosen tie” Kuva: Tuomo Mulari