Yhtiöittäminen haastaa kunnat huomioimaan toiminnan järjestelyssä myös verosuunnittelun
Verotus haasteena muuttuvalle kuntakentälle Teksti: Marjo Helin
Kuntia on alkanut yhä enenevässä määrin kiinnostaa toimintojen yhtiöittäminen. Liikelaitosmallin yleistyminen on osaltaan vienyt kehitystä yhtiöittämisen suuntaan. Myös kesäkuussa julkaistun kunnat ja kilpailuneutraliteetti -työryhmän ehdotus on lisännyt paineita yhtiöittää niiden liikelaitosten toiminta, jotka toimivat kilpailluilla markkinoilla. Yhtiöittäminen selkeyttää toiminnan rakennetta ja sen myötä toimintaa voidaan järjestää itsenäisesti. Yhtiöittäminen onkin tarkoituksenmukainen ratkaisu silloin, kun on olemassa selkeä toimintakokonaisuus, joka pystyy itsenäisesti huolehtimaan toiminnastaan liiketaloudellisin perustein. On syytä kuitenkin muistaa toiminnallisten tekijöiden lisäksi myös muun muassa verotukselliset seikat. Toimintaa yhtiöitettäessä tulee usein muutoksia, jotka liittyvät
arvonlisäverotukseen, varainsiirtoverotukseen ja tuloverotukseen. Erityisesti kiinteistöinvestointien arvonlisäverotus on syytä kartoittaa tarkkaan ennen toiminnan siirtämistä erilliseen yhtiöön. Ongelmia on esiintynyt esimerkiksi silloin, kun arvonlisäverotonta palvelutuotantoa siirretään erilliseen yhtiöön. Osakeyhtiöt kun eivät ole samalla lailla oikeutettuja arvonlisäveron palautukseen kuin kunnat ja kuntayhtymät. Mikäli kiinteistön käytön arvonlisäverolli-
suutta ei selvitetä ajoissa, voidaan aiemmin vähennettyjä arvonlisäveroja joutua palauttamaan, koska kiinteistö onkin siirtynyt yhtiöittämisen myötä arvonlisäverottomaan käyttöön. Yhtiöittämiseen liittyy varsin usein omaisuuden siirtämistä perustettavalle yhtiölle. Tällöin myös varainsiirtoverotus näyttelee merkittävää osaa verosuunnittelussa. Työryhmän ehdotuksessa esitetään varainsiirtoverotuksen osalta tilapäistä huojennusta siirtymävuosille. Omai-
suuden siirroissa on siten hyvä tutkia eri toimintamallit ja yhtiöittämisen aikataulu myös varainsiirtoverotuksen näkökulmasta. Verosuunnittelu ei pääty yhtiöittämiseen liittyviin ratkaisuihin. Liiketaloudellisesti kannattava yritys on omistajan etu ja tällöin mukaan tulee myös verosuunnittelu tuloverotusta ajatellen. Julkinen sektori joutuukin jatkossa yhä enenevässä määrin miettimään myös verotusta tehdessään organisaa-
Audiatorin uusi toimitusjohtaja haluaa olla mukana kuntien muutoksessa Teksti: Elina Mattila
Kuva: Peter Forsgård
päättäjät ja viranomaiset saavat varmuuden siitä, että annetut tiedot ovat varmasti oikein.
KTM,VTM Terttu Heikkonen aloittaa Oy Audiator Ab:n toimitusjohtajana lokakuussa. Hän siirtyy Audiatorille Nokia Siemens Networksilta, jossa hän on vastannut sisäisten kontrollien johtamisesta. Mikä sai sinut kiinnostumaan Audiatoriin tulosta? Kuntasektorilla on käynnissä lukuisia muutoksia. Yhdistymisten lisäksi kuntiin rakennetaan palvelukeskuksia, tehostetaan prosesseja ja lisätään läpinäkyvyyttä samalla tavalla kuin yritysmaailmassa on tehty. Audiatorissa voin olla tekemässä muutosta yhdessä kuntien muutosjohtajien kanssa. Mihin suuntaan aiot lähteä luotsaamaan Audiatoria? Kohti turvallista tulevaisuutta. Audiator on ainutlaatuinen yhtiö, jolla on vahva kuntasektorin ja sen tar-
kastuksen osaaminen. Kunnat tarvitsevat entistä laaja-alaisempia palveluja päätöksenteon tueksi ja toimintojen kehittämiseksi. Audiatoryhtiöiden ammattitaidolla pystytään tuottamaan lisäarvoa kuntien päätöksentekoon. Mikä on sinun näkemyksesi hyvästä johtamisesta? Pehmeä ja kova. Toimitusjohtajan tehtävä on olla organisaation vahvana tukena, kuunnella, kannustaa ja innostaa. Kaikilla pitää olla sama näkemys siitä, mihin suuntaan mennään, ja siihen suuntaan mennään määrätietoisesti. Toimitusjohtajalla on vi-
sio tulevaisuudesta ja hän kehittää toimintaa aktiivisesti ja pitkäjänteisesti. Toimitusjohtaja on mukana raivaamassa esteitä ja etsimässä ratkaisuja haasteiden edessä. Asiantuntijaorganisaatiossa tulokset syntyvät yhteistyöllä.
Audiator on Suomen suurin kunnallishallinnon JHTT-yhteisö. Mitä lisäarvoa kokemuksesi yritysmaailmasta ja kansainvälisistä tehtävistä tuovat Audiatorille? Olen saavuttanut urani aikana laajaa kokemusta ja näkemystä varsin haasteellisessa työympäristössä. Osaan olla ennakkoluuloton sekä nopealiikkeinen asiasisältöihin ja toimintamalleihin liittyen, kun tilanne sitä vaatii. Näen, että kunta-alan käynnissä oleva muutos on osittain sitä samaa, mikä on minulle jo tuttua yrityspuolelta. Audiatorin toiminta perustuu siihen, että voidaan auttaa kuntia erilaisissa tehtävissä – ei pelkästään tarkastuksessa, vaan myös konsultoinnin avulla esimerkiksi muutostilanteissa.
*
Kirjoittaja on Oy Audiator Ab:n viestintä- ja markkinointikoordinaattori.
Katso Terttu Heikkosen videohaastattelu osoitteessa www.audiator.fi
Terttu Heikkonen ● Kotipaikka: Turku
Olet toiminut sisäisten kontrollien johtotehtävissä vuodesta 2005. Mikä merkitys sisäisten kontrollien valvonnalla on yrityksille? Niillä haetaan läpinäkyvyyttä toimintaan. Sisäisten kontrollien avulla valvotaan, että käytännön prosessit toimivat oikein ja että päätöksiä, sisäisiä ohjeita ja lakeja noudatetaan. Sisäisten kontrollien valvonta pitää nähdä siten, että siitä on suurin hyöty yritykselle itselleen. Yritys saa arvokasta tietoa toimintojen kehitystä ja tehostamista varten. Samalla
● Ikä: 53 ● Perhe: aviomies ja kaksi aikuista lasta ● Harrastukset: ulkoilu eri muodoissaan, vanhan maatalon kunnostus ● Urasi suurin saavutus: Nokian globaalin kirjanpito prosessin luominen ja implementointi sekä Nokia Siemens Networksin sisäinen valvontaprosessi ● Elämänohjeesi: Moite ei auta.
tiorakenteisiin liittyviä ratkaisuja. Hyvällä verosuunnittelulla kuitenkin pystytään varautumaan tulevaan ja samalla hallitsemaan rahavirtoja. Toisaalta suunnittelemattomalla toiminnalla saatetaan törmätä yllättäviinkin veroseuraamuksiin. Verosuunnittelu onkin tärkeä osa yhtiöittämistä koskevia selvityksiä ja päätöksentekoa.
*
Kirjoittaja on Oy Audiapro Ab:n verosasiantuntija ja kauppatieteiden lisensiaatti.
Audiapron riveihin uusia huippuasiantuntijoita Oy Audiapro Ab jatkaa nopeaa kasvuaan vahvistamalla asiantuntijajoukkoaan ja laajentamalla palvelutarjontaansa. Yhtiön tavoitteena on tarjota johtamista ja taloudenhallintaa tukevia asiantuntijapalveluita entistä kattavammin. –Toimintamme painopiste on johtamisen ja taloudenhallinnan kentällä, mutta on tärkeää vahvistaa erityisosaamistamme myös isoimman toimialan eli sosiaali- ja terveystoimen alueella, perustelee toimitusjohtaja Olli Ainasvuori professori Ilkka Vohlosen siirtymistä yhtiön tutkimusjohtajaksi. Vohlonen vastaa Audiaprossa sosiaalija terveystoimen analyyseistä ja konsultointipalveluista. Taloudenohjauksen, johtamisjärjestelmien, riskienhallinnan ja sisäisen valvonnan osaajajoukko vahvistuu entisestään, kun JHTT, HTM Johanna Lundström, HM Sanna Viljanen sekä HM Toni Kirmula liittyvät Audiapron asiantuntijaryhmään. Johanna Lundströmin toimenkuvaan kuuluvat yhtiöjärjestelyt, taloudenohjauksen kehittämistehtävät sekä sisäisen tarkastuksen toimeksiannot. Sanna Viljasen työ painottuu kustannuslaskennan ja sisäisen tarkastuksen alueelle. Toni Kirmula puolestaan palaa Audiaprolle vuoden poissaolon jälkeen riskienhallintaa, organisaatiorakenteita ja johtamisjärjestelmiä koskeviin konsultointitehtäviin.
Audiatoruutiset 3