Issuu on Google+

Audiatoruutiset 2/2010

Audiator-yhtiöiden uutislehti sidosryhmille

Uusi kunta 2017 asettaa askelmerkit elinvoimaisille kunnille Sivu 1 Sopimukset hallintaan Sivu 1 ja riskit minimiin

Uusi Kunta 2017 asettaa askelmerkit elinvoimaisille kunnille

Ari Kolehmaisella, Jarmo Asikaisella ja Kari Prättälällä on kunnallisalan kokemusta, sekä hiljaista että äänekästä tietoa yhteensä 108 vuoden edestä. Uransa aikana he ovat olleet mukana toteuttamassa alan keskeisiä suuria uudistuksia.

Yhtiöittämisellä tulevaisuuteen tähtääviä ratkaisuja

Sivu

Verotus haasteena muuttuvalle kuntakentälle

Sivu 3

Audiatorille uusi toimitusjohtaja

Sivu

3

ABC − konsernitilinpäätöksen lukuohje

Sivu

4

Teksti ja kuva: Eeva-Liisa Hynynen

Ei mikään tusinaprojekti. Uusi Kunta 2017 jäsentää erilaistuneen kuntakentän suuret haasteet ja haravoi kunnille uudet toimintamallit.Tavoitteena on itsehallinnollisesti vahva ja elinvoimainen kunta. Tänäänkään ei uutta kunta-Suomessa. Enimmäkseen kunta näyttää tekevän kaiken väärin. Kunta esiintyy otsikoissa altavastaajana, joka kaatuu kanveesiin markkinoiden, kuntalaisten, kansalaisjärjestöjen, median kuin valtionkin iskuista. Kuntaliiton ja kuntien käynnistämällä Uusi Kunta 2017 -kehitystyöllä on kunnianhimoinen tavoite: nostaa

kunnat kanveesista ja ottaa muuttunut tilanne haltuun. –Helppoa se ei ole, mutta mahdollista kuitenkin, painottaa Uusi Kunta 2017 -kehitystyön projektijohtaja Ari Kolehmainen. Kolehmaisen mukaan on ilmeistä, että yhtenäiskunta-ajattelu natisee jo liitoksistaan. Kuntakenttä on erilaistunut, ja kuntien edellytykset

suoriutua tehtävistään vaihtelevat suuresti. –Ellei kunnallishallinnon rakenteita ja lainsäädäntöä uudisteta, on riski, että kunnallinen itsehallinto pirstoutuu lopullisesti tehtävien siirtyessä hallitsemattomasti palvelu palvelulta pois kuntien käsistä. On tärkeää hahmottaa kuntien erilaiset kehityspolut eteenpäin ja mahdollistaa se, että hallinnolliset ratkaisut voivat poiketa eri alueilla. Olennaista olisi, että palveluiden järjestämisvastuu säilyisi kuntien käsissä, ettei kunta olisi vain yksi palveluiden tuottaja muiden joukossa, jos sitäkään.

Uusi Kunta 2017 on Kolehmaisen mukaan vahvasti kuntavetoinen hanke. –Olemme hankkeen alkuvaiheessa verkkohaastattelun kautta saaneet palautteen jo 1 500 kunta-alasta kiinnostuneelta. Työstämme parhaillaan kokonaisnäkemystä kuntakentän tilanteesta. Tästä lähdemme eriyttämään kehityspolkuja erilaisille kunnille: suurille kaupunkiseuduille, keskikokoisille kunnille sekä pienemmille kunnille. Kaikki skenaariot ja mallinnukset tuodaan laajaan keskusteluun ensi vuoden aikana. Mukana työssä ovat kuntaväen lisäksi maan parhaat kunta-alan asiantun-

tijat yliopistoja myöten, Kolehmainen selvittää.

”Hallinnon laatikkoleikkejä” tarvitaan Uusi Kunta 2017 -kehitystyön osana käynnistyy Uuden sukupolven organisaatio ja johtaminen (USO) -hanke. Kuntaliiton, Audiapron ja Sitran yhteishankkeen tavoitteena on kehittää pilottikuntien kanssa uuden sukupolven johtamistapoja ja organisaatiorakenteita 2020-luvun toimintaympäristöön. Yksi hankkeen organisaattoreista on Oy Audiapro Ab:n kehityspäälikkö Jarmo Asikainen.

Jatkuu sivu 2 >>

Sopimukset hallintaan ja riskit minimiin Teksti: Eeva-Liisa Hynynen

Merkittävä osa kuntien toiminnasta ja taloudesta pyörii tänään sopimusten varassa. Jos sopimusten hallintaan ei paneuduta huolella, eri hallintokuntien pöytälaatikoissa hajallaan lojuvat sopimukset saattavat olla kunnalle todellinen riski. Hallintojohtaja Kirsi Mononen Oy Audiator Ab:stä rohkaisee kuntajohtajia ja -päättäjiä tarkastelemaan kunnan sopimusyhteistyön nykytilannetta suurennuslasin kera: tiedetäänkö, miten paljon ja millaisia sopimuksia kunnalla on voimassa, mihin ne velvoittavat ja mitä riskejä sopimuksiin liittyy? Noudatetaanko sopimuk-

sia oikeasti? Ovatko eri hallintokuntien sopimukset linjassa keskenään? Entä kuinka paljon kunnan budjetin varoista on kiinnitetty erilaisilla sopimuksilla? Kirsi Mononen arvioi, että kunnissa eletään vielä osittain sisäisen kuntakonsernin aikakautta, vaikka kunnilla on ohjattavanaan yhä enemmän osakeyhtiöitä ja lisäksi merkittävä osa palveluista tuotetaan erilaisissa verkostoissa. Riskit kasvavat sen mukaan, mitä enemmän kunnan toimintaa siirretään sopimusten varaan. – Sopimusten hallinnan merkitystä ei ole vielä täysin sisäistetty, vaikka sen tarve on entisestäänkin korostunut Paras-hankkeen vauhditettua kuntia perustamaan sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistoiminta-alueita. Jos kunnanvaltuuston päätöksenteon ulkopuolelle siirtyy jopa 60 prosenttia kunnan budjetista, valtuuston kannattaa varmistaa, että ohjauksen keinot ja välineet ovat kunnossa.

Mitä sopimuksessa ei lue, sitä ei ole Kirsi Mononen muistuttaa, että yrityspuolella yhteistyökumppaneista on tapana teettää perusteellinen selvitys ennen kuin ensimmäistäkään sopimusta kirjoitetaan alle. –Kunnissa tällainen menettely on vielä uutta, vaikka alalle ilmaantuu kaiken aikaa uusia yrityksiä ja muita toimijoita tarjoamaan palveluja. Kunnat perustavat toimintansa edelleen pitkälti suomalaisen luottamusyhteiskunnan periaatteisiin. – Meillä on totuttu ajattelemaan, että kaikki osapuolet pitävät pelisäännöistä kiinni. Mutta viime kädessä on niin, että mitä sopimuksessa ei lue, sitä ei ole olemassakaan. Jos sukset menevät ristiin yhteistyötahojen kesken, sopimusta luetaan tarkoin eri oikeusasteissa. Jos kumppanit eivät suoriudu sitoumuksistaan, ongelmat kaatuvat kunnan käsiin. Kunnalla on palveluiden järjestämisvastuu.

Kirsi Mononen suosittaakin, että kunnissa pohdittaisiin laajemmin järjestämisvastuun hallintaa aina omistajapolitiikan periaatteista lähtien. –Kuntajohdon pitää voida olla varma siitä, että omistajapolitiikan strategisia linjauksia noudatetaan ja että kunnan sisäisessä johtamisessa vastuunjaot ovat kohdallaan, ja että kunnan sopimukset ovat kokonaishallinnassa. Pahin vaihtoehto on, että sopimukset ovat eri hallintokuntien viranhaltijoiden pöytälaatikoissa, eikä kokonaisuus ole kenenkään käsissä. Tätäkin valitettavasti tapahtuu. Kuntien toimintaympäristö on Monosen mukaan muuttunut vuosi vuodelta monimutkaisemmaksi. –Mitä enemmän toimintaa viedään sopimusten varaan, sitä haasteellisempaa kokonaishallinta kuntien näkökulmasta on. Kun kunnat linjaavat organisaatioitaan, on hyvä kysyä sitäkin, millaisen kunnallishallinnon tulevaisuudessa haluamme. Onko paras vaihtoehto sittenkään se, joka tuottaa paljon sopimusohjausta?

Audiatorin asiantuntijoiden tuntuma on, että sopimusjohtamiseen liittyvää ennakkoarviointia ei tehdä kaikissa kunnissa riittävällä vakavuudella. Sopimuksen mukanaan tuoma arkitodellisuus saattaa lopulta olla hyvinkin erilainen kuin ennakko-odotukset ovat olleet. –Ilmeisen iso kysymys on myös sopimusohjaukseen liittyvä valvonta. Merkittävä osa kuntatalouden menoista siirtyy kunnan kassasta sopimusten perusteella. Jos sopimukset ovat hyvin hallinnassa, tiedetään kenellä on valvontavastuu. Ellei hallintaa ja ohjausta ole, saattaa pettää myös valvonta. Silloin hintavat riskit voivat laueta kunnan käsiin. Kirsi Mononen vakuuttaa, että kuntien ei tarvitse perata sopimusviidakkoaan omin voimin. –Osaamista ja välineitä on saatavilla ja niitä kannattaa käyttää. Parhaimmillaan sopimusten hyvä hallinta näkyy myönteisesti kunnan kassassa.

*Kirjoittaja on taloustoimittaja, freelance

Audiatoruutiset 1

2


PÄÄKIRJOITUS

Hämeenlinnassa yhtiöittäminen on edennyt kolmessa aallossa

Yhtiöittämisellä tulevaisuuteen tähtääviä ratkaisuja Teksti: Olli Ainasvuori

Julkisen toiminnan yhtiöittämiskehitys on vauhdittunut selvästi viime vuosien ja kuukausien aikana.Yhtiöittäminen nähdään entistä tasapuolisempana vaihtoehtona kuntien toimintarakenteita suunniteltaessa. Pentti Hakulinen, päätoimittaja

”Yhtiöittäminen ei ole ollut ennen eikä ole nykyisin itsetarkoitus.”

Muutos kysyy parasta osaamista Euroopan ja USA:n keskuspankeilla on täysin eri arvio siitä, mitä talouspolitiikan päälinjaa pitäisi noudattaa. EKP:n pääjohtajan mielestä teollisuusmaiden tulee luopua talouden elvyttämisestä, leikata julkisen hallinnon menoja ja nostaa veroja. Fedin pääjohtaja taas katsoo, että talouden kehitystä on tuettava ja jatkettava elvyttävää talouspolitiikkaa. Kunnallishallinto kallistuisi helposti Fedin talouspolitiikan kannalle, jos linjavalinta olisi sen ratkaistavissa. Merkitseehän velkaantumisen katkaiseminen aina kireitä aikoja: säästöjä, lomautuksia ja irtisanomisia. Sekin tiedetään, ettei valtiovalta ei ole valmis tinkimään yhdestäkään subjektiivisesta oikeudesta, jonka se on kansalaisille luvannut. Kunnissa on kyllästymiseen saakka kuultu neuvoja siitä, että tuottavuuden nostaminen on paras ratkaisu. Entiset ja uudet asiat hoituvat resursseja lisäämättä. Hallinnon alkemiaa, sanoo moni kokenut kunnallisihminen. Kaikista mieleen nousevista vasta-argumenteista huolimatta tuleviin muutoksiin on syytä varautua – toimia aktiivisesti, ei reaktiivisesti. Muutoksen tekijöiden suurin vahvuus on oma osaaminen ja tarvittaessa alan parhaiden osaajien ottaminen muutoskumppaneiksi. Audiator-yhtiöt on saavuttanut julkisen hallinnon konsultointi- ja tarkastuskentän ykkösosaajan aseman. Se tuntee palvelutuotannon kokonaisuuden lainsäädännöstä kehittämisprosesseihin. Audiator-yhtiöiden osaajat ovat olleet rakentamassa viimeisimmän kuntaliitosaallon jälkeisiä uusia kuntaorganisaatioita ja niiden ohjausjärjestelmiä. Uutena toimitusjohtajana ja Audiator-vankkureiden vetäjänä aloittaa 1. lokakuuta 2010 kansainvälisissä ja kansallisissa tehtävissä meritoitunut KTM, VTM Terttu Heikkonen. Olen siirtymässä asteittain eläkkeelle ja jätän toimitusjohtajan tehtävät hänelle sekä helpottuneena että luottavaisena. Hyvät osaajat ovat saaneet osaavan johtajan. Kiitän asiakkaita, toimeksiantajia ja yhteistyökumppaneita menestyksellisistä yhteistyövuosista.

Yhtiöittämisellä haetaan muun muassa ratkaisua tuottavuuskehityksen parantamiseen. Yhtiöittäminen voi myös olla tapa sovittaa yhteen eri osapuolten välisiä tarpeita. Yhtiöittämisen merkitys on kasvanut myös julkisen liiketoiminnan markkina-aseman selkiyttämisvaateiden johdosta.

Yhtiöittämisen taustalla aina selkeät tarpeet ja tavoitteet Hämeenlinnan kaupunki on jo vuosien ajan yhtiöittänyt toimintojaan aktiivisesti. Hämeenlinnassa yhtiömuotoisesti toimivat muun muassa vesihuolto, talous- ja palkkahallinto, elinkeinojen kehittämistoiminta, kiinteistöjen hoito, vuokra-asuntotuotanto sekä kulttuurikeskus Verkatehdas. Hämeenlinnan yhtiöittämiskehitys kuvaa hyvin erilaisia tarpeita, joihin yhtiöittämisellä vastataan. Apulaiskaupunginjohtaja Juha Isosuon mukaan kaupungin yhtiöittämiskehityksessä on ollut erilaisia vaiheita. Ensimmäisessä aallossa toimintoja irrotettiin kaupungista yhtiöiksi ja yhdistyksiksi ulkopuolisen rahoituksen varmistamiseksi toiminnalle. Toisen aallon yhtiöittäminen liittyi seudullisen yhteistyön kehittämiseen, jossa

”Aktiivinen omistajapolitiikka on paljon muuta kuin päätös yhtiöittämisestä. Yhtiöiden olemassaolon tarkoitusta on mietittävä jatkuvasti”, painottaa Juha Isosuo.

yhtiöittäminen oli neutraali ja läpinäkyvä yhteistyömalli kaikkien osapuolten tarpeisiin. Nykyinen kolmannen vaiheen yhtiöittämiskehitys kytkeytyy kaupungin tilaaja-tuottaja -perusteiseen toimintamalliin, jossa yhtiöittäminen on yksi tapa organisoida palveluiden tuotantoa ja vastata toimintamallille asetettuihin tavoitteisiin. Juha Isosuo korostaa, että yhtiöittäminen ei ole ollut ennen eikä ole nykyisin itsetarkoitus. Yhtiöittämisratkaisut arvioidaan tapauskohtaisesti ja Hämeenlinnassa ne kulkevat tiukan seulan läpi. ”Yhtiöittämisen tulee edesauttaa palveluiden tuotantovastuun selkiytymistä ja yhtiöittämisratkaisun taustalla tulee olla näkymä tuottavuuskehityksen parantumisesta”, listaa Isosuo yhtiöittämisen tavoitteita.

Yhtiöittämiseen liittyy myös riskejä Yleisesti tunnettujen konserniohjauksen ja -valvonnan haasteiden rinnalle Juha Isosuo pohtii osaoptimoinnin ongelman. Yhtiön pyrkiessä oman toi-

minnan kehittymiseen, konsernin kokonaisetu on vaarassa hämärtyä. ”Jos yhtiöiden toiminnalle ei kyetä asettamaan tavoitteita tai jos tavoitteiden toteutumista ei kyetä valvomaan, voidaan nopeasti menettää yhtiöittämisestä saatavat hyödyt.” Isosuo nostaa riskinä esiin myös kunnallisten In-House -yhtiöiden markkinaneutraliteettiriskin. Jos kuntaomisteinen yhtiö muodostetaan monopoliksi ja suojataan kilpailulta, voi sen asema markkinoilla olla yhtä epäselvä kuin kunnan itse harjoittaman liiketoiminnan asema. Yhtiöittämiskehitys jatkuu Hämeenlinnassa. Yhtiöittämisen ”neljännen aallon” Isosuo arvioi liittyvän laajempaan yhteistoimintaan kuntasektorin ulkopuolisten toimijoiden kanssa ja siitä johtuvaan omistuspohjan laajentamiseen. ”Yhtiöt voisivat tulevaisuudessa olla toimiva tapa organisoida palvelutuotantoa yritysten lisäksi myös valtion, seurakuntien ja kolmannen sektorin kanssa”, arvioi Isosuo.

*

Kirjoittaja on Oy Audiapro Ab:n toimitusjohtaja ja JHTT.

>> Uusi Kunta 2017 asettaa askelmerkit elinvoimaisille kunnille Mukaan lähtevät pilottikunnat selviävät syyskuussa. Ryhmiä on kolme Uusi Kunta 2017 linjauksia mukaillen: suuret kaupungit, keskikokoiset kunnat sekä pienet kunnat, jotka ovat turvautuneet terveydenhuollon ratkaisuissa yhteistoiminta-alueisiin. –Kussakin ryhmässä on 6–8 kuntaa, jotka työstävät hallinto- ja johtamismalleja omaan käyttöönsä, mutta myös koko kuntakentän hyödynnettäväksi. Asikainen on uransa aikana kuullut kaikki mahdolliset väännökset aiheesta ”ei mitään laatikkoleikkejä”. –Mutta miten kuntaa sitten johdetaan, ellei vastuutettujen ja toimivien organisaatioiden avulla? Työntekijät ne työt tekee, mutta eihän työntekijä voi aamuisin ihmetellä, että ”mikä meininki, missä homma, kuka pomo”. Sekä Uusi Kunta 2017 että USO tekevät työtä, jota kuntien kannalta on joka tapauksessa pakko tehdä, jos on

2

Audiatoruutiset

aikomus säilyttää toimiva kuntajärjestelmä. USO etenee Uusi Kunta 2017 -kehitystyön tahdissa. Molempien hankkeiden mallinnusten tulisi olla kuntakentän käsissä vuoden 2012 loppuun mennessä.

*

Kirjoittaja on taloustoimittaja, freelance

Uusi Kunta 2017 ● Tavoitteena rakentaa kuntien kanssa toimintamalli elinvoimaisesta kunnasta erilaisissa toimintaympäristöissä. ● Kehitystyön taustalla kuntien erilaistuminen, tuottavuusodotukset, demokratian ja johtamisen haasteet sekä kunta- ja palvelurakenneuudistuksen puitelain voimassaolon päättyminen vuonna 2012. ● Kehitystyö tuottaa tietoa kuntalain muutostarpeista. ● Projektijohtajana Ari Kolehmainen.

Kuntalaki erilaisille kunnille Kari Prättälä on syksyn alusta luopunut Kuntaliiton lakiasiain johtajan tehtävistä voidakseen keskittyä kunnallisjuridiikan ytimeen. Parhaillaan hän johtaa valtioneuvoston asettamaa normihanketta, joka hakee pelisääntöjä valtion kuntiin kohdistuvalle ohjaukselle. Uusi Kunta 2017 -hankkeessa Prättälä arvioi kuntalain muutostarpeita kuntien näkökulmasta. –On tarpeellista pohtia, millaisiksi kunnallishallinnon rakenteet tulevaisuudessa muodostuvat. Nykyisenlainen kuntalaki ei tunnista riittävästi kuntien eriytymistä. Siis kuntalaki erityyppisille kunnille? – Yhtenäisen kuntalain aika saattaa olla ohi. Vahva peruskunta, sel-

laisena kuin olemme tottuneet sitä ajattelemaan, toteutunee jatkossa elinvoimaisilla kaupunkiseuduilla. Siellä suoriudutaan kaikista tehtävistä, joita itsehallinnolliselta kunnalta edellytetään. Kaupunkirakenteen ulkopuolista Suomea voisivat koskea toisentyyppiset ratkaisut hallinnon rakenteissa. Syrjäisimmillä alueilla voisivat tulla kyseeseen esimerkiksi Kainuun kokeilun tyyppiset ratkaisut. Prättälän mukaan paineita on arvioida myös luottamusorganisaatioiden tulevaisuutta osana kunnallishallintoa. Kuntaliitto on ehdottanut parlamentaarista komiteaa uudistamaan kuntalainsäädäntöä. Uusi Kunta 2017 -kehitystyö on liiton sekä kun-

tien valmistautumista lain uudistamistyöhön. –Vaikka lain valmistelutyö käynnistynee virkamiestyönä jo tänä syksynä, valmistelu voisi jatkua vuoden 2015 paikkeille. Laki voisi tulla aikanaan voimaan vaiheittain. Kunnille voitaisiin mahdollistaa joitakin ratkaisuja jo 2017 valtuustokauden alkaessa. Siinä vaiheessa kuntien kovimmat haasteet ikääntymisen kanssa alkavat olla jo päällä, Prättälä muistuttaa.

*


Yhtiöittäminen haastaa kunnat huomioimaan toiminnan järjestelyssä myös verosuunnittelun

Verotus haasteena muuttuvalle kuntakentälle Teksti: Marjo Helin

Kuntia on alkanut yhä enenevässä määrin kiinnostaa toimintojen yhtiöittäminen. Liikelaitosmallin yleistyminen on osaltaan vienyt kehitystä yhtiöittämisen suuntaan. Myös kesäkuussa julkaistun kunnat ja kilpailuneutraliteetti -työryhmän ehdotus on lisännyt paineita yhtiöittää niiden liikelaitosten toiminta, jotka toimivat kilpailluilla markkinoilla. Yhtiöittäminen selkeyttää toiminnan rakennetta ja sen myötä toimintaa voidaan järjestää itsenäisesti. Yhtiöittäminen onkin tarkoituksenmukainen ratkaisu silloin, kun on olemassa selkeä toimintakokonaisuus, joka pystyy itsenäisesti huolehtimaan toiminnastaan liiketaloudellisin perustein. On syytä kuitenkin muistaa toiminnallisten tekijöiden lisäksi myös muun muassa verotukselliset seikat. Toimintaa yhtiöitettäessä tulee usein muutoksia, jotka liittyvät

arvonlisäverotukseen, varainsiirtoverotukseen ja tuloverotukseen. Erityisesti kiinteistöinvestointien arvonlisäverotus on syytä kartoittaa tarkkaan ennen toiminnan siirtämistä erilliseen yhtiöön. Ongelmia on esiintynyt esimerkiksi silloin, kun arvonlisäverotonta palvelutuotantoa siirretään erilliseen yhtiöön. Osakeyhtiöt kun eivät ole samalla lailla oikeutettuja arvonlisäveron palautukseen kuin kunnat ja kuntayhtymät. Mikäli kiinteistön käytön arvonlisäverolli-

suutta ei selvitetä ajoissa, voidaan aiemmin vähennettyjä arvonlisäveroja joutua palauttamaan, koska kiinteistö onkin siirtynyt yhtiöittämisen myötä arvonlisäverottomaan käyttöön. Yhtiöittämiseen liittyy varsin usein omaisuuden siirtämistä perustettavalle yhtiölle. Tällöin myös varainsiirtoverotus näyttelee merkittävää osaa verosuunnittelussa. Työryhmän ehdotuksessa esitetään varainsiirtoverotuksen osalta tilapäistä huojennusta siirtymävuosille. Omai-

suuden siirroissa on siten hyvä tutkia eri toimintamallit ja yhtiöittämisen aikataulu myös varainsiirtoverotuksen näkökulmasta. Verosuunnittelu ei pääty yhtiöittämiseen liittyviin ratkaisuihin. Liiketaloudellisesti kannattava yritys on omistajan etu ja tällöin mukaan tulee myös verosuunnittelu tuloverotusta ajatellen. Julkinen sektori joutuukin jatkossa yhä enenevässä määrin miettimään myös verotusta tehdessään organisaa-

Audiatorin uusi toimitusjohtaja haluaa olla mukana kuntien muutoksessa Teksti: Elina Mattila

Kuva: Peter Forsgård

päättäjät ja viranomaiset saavat varmuuden siitä, että annetut tiedot ovat varmasti oikein.

KTM,VTM Terttu Heikkonen aloittaa Oy Audiator Ab:n toimitusjohtajana lokakuussa. Hän siirtyy Audiatorille Nokia Siemens Networksilta, jossa hän on vastannut sisäisten kontrollien johtamisesta. Mikä sai sinut kiinnostumaan Audiatoriin tulosta? Kuntasektorilla on käynnissä lukuisia muutoksia. Yhdistymisten lisäksi kuntiin rakennetaan palvelukeskuksia, tehostetaan prosesseja ja lisätään läpinäkyvyyttä samalla tavalla kuin yritysmaailmassa on tehty. Audiatorissa voin olla tekemässä muutosta yhdessä kuntien muutosjohtajien kanssa. Mihin suuntaan aiot lähteä luotsaamaan Audiatoria? Kohti turvallista tulevaisuutta. Audiator on ainutlaatuinen yhtiö, jolla on vahva kuntasektorin ja sen tar-

kastuksen osaaminen. Kunnat tarvitsevat entistä laaja-alaisempia palveluja päätöksenteon tueksi ja toimintojen kehittämiseksi. Audiatoryhtiöiden ammattitaidolla pystytään tuottamaan lisäarvoa kuntien päätöksentekoon. Mikä on sinun näkemyksesi hyvästä johtamisesta? Pehmeä ja kova. Toimitusjohtajan tehtävä on olla organisaation vahvana tukena, kuunnella, kannustaa ja innostaa. Kaikilla pitää olla sama näkemys siitä, mihin suuntaan mennään, ja siihen suuntaan mennään määrätietoisesti. Toimitusjohtajalla on vi-

sio tulevaisuudesta ja hän kehittää toimintaa aktiivisesti ja pitkäjänteisesti. Toimitusjohtaja on mukana raivaamassa esteitä ja etsimässä ratkaisuja haasteiden edessä. Asiantuntijaorganisaatiossa tulokset syntyvät yhteistyöllä.

Audiator on Suomen suurin kunnallishallinnon JHTT-yhteisö. Mitä lisäarvoa kokemuksesi yritysmaailmasta ja kansainvälisistä tehtävistä tuovat Audiatorille? Olen saavuttanut urani aikana laajaa kokemusta ja näkemystä varsin haasteellisessa työympäristössä. Osaan olla ennakkoluuloton sekä nopealiikkeinen asiasisältöihin ja toimintamalleihin liittyen, kun tilanne sitä vaatii. Näen, että kunta-alan käynnissä oleva muutos on osittain sitä samaa, mikä on minulle jo tuttua yrityspuolelta. Audiatorin toiminta perustuu siihen, että voidaan auttaa kuntia erilaisissa tehtävissä – ei pelkästään tarkastuksessa, vaan myös konsultoinnin avulla esimerkiksi muutostilanteissa.

*

Kirjoittaja on Oy Audiator Ab:n viestintä- ja markkinointikoordinaattori.

Katso Terttu Heikkosen videohaastattelu osoitteessa www.audiator.fi

Terttu Heikkonen ● Kotipaikka: Turku

Olet toiminut sisäisten kontrollien johtotehtävissä vuodesta 2005. Mikä merkitys sisäisten kontrollien valvonnalla on yrityksille? Niillä haetaan läpinäkyvyyttä toimintaan. Sisäisten kontrollien avulla valvotaan, että käytännön prosessit toimivat oikein ja että päätöksiä, sisäisiä ohjeita ja lakeja noudatetaan. Sisäisten kontrollien valvonta pitää nähdä siten, että siitä on suurin hyöty yritykselle itselleen. Yritys saa arvokasta tietoa toimintojen kehitystä ja tehostamista varten. Samalla

● Ikä: 53 ● Perhe: aviomies ja kaksi aikuista lasta ● Harrastukset: ulkoilu eri muodoissaan, vanhan maatalon kunnostus ● Urasi suurin saavutus: Nokian globaalin kirjanpito prosessin luominen ja implementointi sekä Nokia Siemens Networksin sisäinen valvontaprosessi ● Elämänohjeesi: Moite ei auta.

tiorakenteisiin liittyviä ratkaisuja. Hyvällä verosuunnittelulla kuitenkin pystytään varautumaan tulevaan ja samalla hallitsemaan rahavirtoja. Toisaalta suunnittelemattomalla toiminnalla saatetaan törmätä yllättäviinkin veroseuraamuksiin. Verosuunnittelu onkin tärkeä osa yhtiöittämistä koskevia selvityksiä ja päätöksentekoa.

*

Kirjoittaja on Oy Audiapro Ab:n verosasiantuntija ja kauppatieteiden lisensiaatti.

Audiapron riveihin uusia huippuasiantuntijoita Oy Audiapro Ab jatkaa nopeaa kasvuaan vahvistamalla asiantuntijajoukkoaan ja laajentamalla palvelutarjontaansa. Yhtiön tavoitteena on tarjota johtamista ja taloudenhallintaa tukevia asiantuntijapalveluita entistä kattavammin. –Toimintamme painopiste on johtamisen ja taloudenhallinnan kentällä, mutta on tärkeää vahvistaa erityisosaamistamme myös isoimman toimialan eli sosiaali- ja terveystoimen alueella, perustelee toimitusjohtaja Olli Ainasvuori professori Ilkka Vohlosen siirtymistä yhtiön tutkimusjohtajaksi. Vohlonen vastaa Audiaprossa sosiaalija terveystoimen analyyseistä ja konsultointipalveluista. Taloudenohjauksen, johtamisjärjestelmien, riskienhallinnan ja sisäisen valvonnan osaajajoukko vahvistuu entisestään, kun JHTT, HTM Johanna Lundström, HM Sanna Viljanen sekä HM Toni Kirmula liittyvät Audiapron asiantuntijaryhmään. Johanna Lundströmin toimenkuvaan kuuluvat yhtiöjärjestelyt, taloudenohjauksen kehittämistehtävät sekä sisäisen tarkastuksen toimeksiannot. Sanna Viljasen työ painottuu kustannuslaskennan ja sisäisen tarkastuksen alueelle. Toni Kirmula puolestaan palaa Audiaprolle vuoden poissaolon jälkeen riskienhallintaa, organisaatiorakenteita ja johtamisjärjestelmiä koskeviin konsultointitehtäviin.

Audiatoruutiset 3


ABC − konsernitilinpäätöksen lukuohje Teksti: Tuulikki Tuononen Konsernitilinpäätöksen tavoitteena on antaa oikea ja riittävä kuva kuntakonsernin toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta asemasta niin kuin emokunta ja konserniyhteisöt olisivat yksi kirjanpitovelvollinen. Konsernitilinpäätös muodostuu konsernituloslaskelmasta ja -taseesta ja näiden liitetiedoista sekä rahoituslaskelmasta.

Konsernitilinpäätös kertoo emokunnan ja kuntakonsernin taloudellisista voimasuhteista Lukemalla konsernitilinpäätöksen tietoja rinnakkain emokunnan tilinpäätöstietojen kanssa voidaan muodostaa kuva emokunnan ja kuntakonsernin taloudellisista voimasuhteista. Vertaamalla emokunnan taseen loppusummaa konsernitaseen loppusummaan, voidaan todeta onko konserniyhteisöjen talous merkittävämpi kuin emokunnan talous (suhdeluku 2 tai >). Tällöin on erityisen tärkeää,

että konserniyhteisöille asetetut tavoitteet on riittävän selkeästi määritelty ja konserniyhteisöjen budjetit ja investointisuunnitelmat osaltaan edesauttavat tavoitteiden toteutumista. Lisäksi tulisi varmistaa, että konserniyhteisöjen toimintaan liittyvät keskeiset riskit on tunnistettu ja arvioitu sekä riskien toteutumisesta aiheutuvat negatiiviset seuraukset emokunnalle minimoitu.

Tunnusluvuilla arvioidaan tulosta ja taloudellista asemaa Kuntakonsernin toiminnan tulosta ja taloudellista asemaa voidaan arvioida tunnuslukujen avulla, joista keskeisiä ovat: Vuosikate ilmaisee, kuinka paljon kuntakonsernin tulorahoitusta on käytettävissä investointeihin, sijoituksiin ja lainojen lyhennyksiin. Nyrkkisääntönä voidaan pitää, että vuosikatteen tulisi olla vähintään tili-

kaudella tehtävien poistojen suuruinen. Tunnusluku ei anna luotettavaa kuvaa, jos vuosipoistot eivät vastaa kuntakonsernin keskimääräistä vuosittaista investointitasoa. Kuntien keskinäisessä vertailussa käytetään myös tunnuslukua vuosikate €/asukas, mutta tällöin tulee ottaa huomioon ero kuntien veroprosenteissa.

Konsernin lainakanta ilmoittaa konsernin korollisen vieraan pääoman määrän ja lainakanta ilmoitetaan myös €/asukas. Tunnusluku kertoo kuntakonsernin velkaantuneisuudesta ja sitä käytetään kuntakonsernien välisessä vertailussa.

vat omat haasteensa kuntien tarkastuslautakuntien toimintaan. – On tärkeää selkeyttää eri yhteistyöorganisaatioiden ja peruskuntien tarkastuslautakuntien roolit ja vastuut tavoitteiden arvioinnissa. Tarkastuslautakuntien yhteistyön mahdollisuudet ja hyödyt on myös syytä pohtia, Ollila huomautti.

*

Kirjoittaja on Oy Audiator Ab:n viestintä- ja markkinointikoordinaattori.

Kirjoittaja on Oy Audiarev Ab:n tilintarkastaja, JHTT, KHT, CIA

Ajatusten virtaa Kuntamarkkinoilla

Teksti: Elina Mattila

– Talouden, sen kehityksen ja tasapainon arvioinnin osalta keskeistä on muodostaa käsitys siitä, onko arvioinnin kohteena olevalla kuntayhteisöllä riittävät taloudelliset edellytykset oman palvelutuotantonsa toteuttamiseen, sanoi tarkastuslautakuntien toiminnan asiantuntija, JHTT Erkka Ollila Kuntamarkkinoilla pitämässään tietoiskussa. Yhtiöittämiset ja yhteistyöorganisaatioiden määrän lisääntymiset tuo-

*

Suhteellinen velkaantuneisuus osoittaa, kuinka paljon kuntakonsernin käyttötuloista tarvitaan vieraan pääoman takaisinmaksuun. Mitä pienempi tunnusluku on, sitä paremmin kuntakonserni pystyy suoriutumaan velkojen maksusta tulorahoituksella.

Muuttuva kuntakenttä tuo lisähaasteita myös tarkastuslautakunnille Tarkastuslautakunta arvioi toiminnan ja talouden tavoitteiden toteutumista koko kuntakonsernissa. Hyvä arviointi paljastaa, onko toiminta ollut onnistunutta suhteessa tarpeisiin ja asetettuihin tavoitteisiin ja onko rahoille saatu vastinetta. Konserniyhteisöjen osalta arvioidaan, toteutuuko toiminnassa omistajien tahto ja toteuttavatko ne tarkoitusta, jota varten ne on perustettu.

Lainanhoitokate kertoo, riittääkö konsernin vuosikate korkokuluihin ja lainojen lyhennyksiin. Jos lainanhoitokate on alle 1, konserni joutuu ottamaan vieraan pääoman kuluja varten lisää lainaa tai realisoimaan omaisuuttaan. Konsernin lainanhoitokyky on hyvä, jos tunnusluku on yli 2. Tunnuslukua tulisi seurata useamman vuoden ajalta.

Erkka Ollila

Kuntamarkkinoita vietettiin Kuntatalolla 15.–16.9.2010. Audiator-yhtiöiden asiantuntijoiden tietoiskuissa käsiteltiin tarkastuslautakuntien ajankohtaisten asioiden lisäksi hyvää johtamista, talouden tasapainottamista, palveluverkkojen uudistamista, tuotteistamista ja kustannuslaskentaa sekä hyvää hallitustyöskentelyä kuntakonsernissa. Tietoiskujemme muistiinpanot ovat luettavissa kotisivuillamme osoitteessa www.audiator.fi.

*

Audiapro kouluttaa ajankohtaisista asioista Oy Audiapro Ab järjestää syksyn aikana koulutuksia sisäisestä valvonnasta ja riskienhallinnasta sekä kuntakonsernin corporate governancesta. Lue lisää koulutusten sisällöistä ja koulutuspaikkakunnista kotisivuiltamme www.audiator.fi.

Audiator uutiset sidosryhmille 2/2010

Audiator-yhtiöt

Julkaisija: Audiator-yhtiöt Toinen linja 14, 00530 Helsinki Puh. (09) 7711, Fax. (09) 771 2270 www.audiator.fi Toimitus: Päätoimittaja: Pentti Hakulinen Toimitussihteeri: Pire Brave Ulkoasu ja taitto: Mainostoimisto Up-to-Point Oy

Terttu Heikkonen Toimitusjohtaja, KTM, VTM Oy Audiator Ab (09) 771 2300 terttu.heikkonen@audiator.fi

4

Audiatoruutiset

Kirsi Mononen Hallintojohtaja, VT Oy Audiator Ab (09) 771 2383 kirsi.mononen@audiator.fi

Ulla-Maija Lakonen Toimitusjohtaja, KHT, JHTT Oy Audiarev Ab, Oy Audiator Yhtiötarkastus Ab 050 582 2955 ulla-maija.lakonen@audiator.fi

Olli Ainasvuori Toimitusjohtaja, JHTT Oy Audiapro Ab 040 718 6632 olli.ainasvuori@audiapro.fi

Painopaikka: Painotalo Libris Oy


Audiator Uutiset 2/2010