Page 1

Audiatoruutiset 1/2010

Audiator-yhtiöiden uutislehti sidosryhmille

Kuva: Peter Forsgård

Kari Nenonen haluaa vahvistaa kunnallista itsehallintoa

”Terveydenhuolto uudistettava vahvojen peruskuntien pohjalta”

Terveydenhuolto uudistettava vahvojen peruskuntien pohjalta Sivu 1

Teksti: Eeva-Liisa Hynynen

Kari Nenonen aloitti työnsä Kuntaliiton varatoi­mi­ tus­johtajana helmikuun ensimmäisenä päivänä. Hän kertoo ottavansa tehtävän vastaan erittäin motivoituneena. Uusi painava salkku pitää sisällään hyvinvointiyhteiskunnan keskeiset haasteet: sosiaalija terveydenhuollon toimialat, opetus- ja kulttuuritoimen sekä alue-, elinkeino- ja EU-asiat. Lujaa ja arkista työkokemusta uusiin tehtäviinsä ”salkunhoitaja” Kari Nenonen on hankkinut viime vuodet HUS:n toimitusjohtajana ja sitä ennen Oulun kaupunginjohtajana. – Uskoisin, että uudessa työssäni on eduksi kokemus sekä suuresta peruskunnasta että Suomen suurimmasta kuntayhtymästä. Olen vahvan peruskunnan puolestapuhuja ja liputan toimivan ja selkeän konserni- ja omistajaohjauksen puolesta.

Haasteet kovemmat kuin miesmuistiin Kari Nenonen lupaa, että Kuntaliitto on saamassa varatoimitusjohtajan, joka haluaa vahvistaa kuntakentän toimintaedellytyksiä kaikin mahdollisin tavoin. – Haluan, että päätösvalta pysyy kunnilla, sillä siellä on järjestämisvastuukin. Kun uudistamme hyvinvointiyhteiskuntaa, kuntien tulee olla uudistuksen keskiössä. Muunlaiset mallit söisivät kunnallisen itsehallinnon toimintaedellytyksiä, mikä tarkoittaisi sekä demokratiavajetta että kustannusten karkaamista kuntien käsistä. Kari Nenonen tunnistaa kuntaalan keskeiset mantrat: viime vuosina

puhetta on riittänyt väestön ikääntymisestä, työntekijöiden eläköitymisestä, tuottavuuden nostamisesta sekä kuntatalouden alamäestä. Nämä mantrat on toistettu julkisuudessa niin moneen kertaan, että uhkana alkaa olla kuntaväen väsähtäminen ja puutuminen paljon puheen edessä. – Kuntakentän haasteet ovat kovemmat kuin miesmuistiin. Syvä taloustaantuma toi vaikeudet kuntien ratkottavaksi ennakoitua nopeammin. Skenaarioiden mukaan kuntien pitäisi pikapuolin pystyä vastaamaan terveydenhuollon palveluiden kasvavaan kysyntään vähenevin rahoin. Tämä on yhtälö, jota emme ole tässä mittaluokassa kohdanneet koskaan aikaisemmin, Nenonen kiteyttää.

Tilaus kiihkottomalle keskustelulle kuntien parhaasta Suomalainen terveydenhuoltojärjestelmä on Kari Nenosen mukaan tällä hetkellä hajanainen, rikkonainen ja osittain toimimaton. Rakenteiltaan yksinkertaisesti liian heikko ja murtuma-altis kyetäkseen vastaamaan edessä olevaan muutokseen. Eivätkä kunnat kestä nykyisenlaista kustannuslaukkaa.

Uusi kunta − terveydenhuollolla vai ilman Teksti: Liisa-Maria Voipio-Pulkki Terveydenhuollon koko paletti on ollut kuntien käsissä vasta pari vuosikymmentä. Konseptin toimivuus jakaa mielipiteitä. Joidenkin mielestä terveydenhuolto on niin erityistä toimintaa, että yhteiskunnan tulisi puuttua siihen mahdollisimman vähän. Toisessa ääripäässä on näkemys, jonka mukaan terveydenhuollon vastuualue tuo julkiselle konserniorganisatioille – meillä Suomessa kunnille – lisäarvoa. On kuitenkin voitava kysyä, onko kunnallinen terveydenhuollon järjestämistapa Euroopan periferian kummajainen vai sosiaalinen innovaatio, josta muiden maiden olisi syytä ottaa oppia. Itsestäänselvyys se ei ainakaan ole, eikä ainoa tapa järjestää terveydenhuolto kohtuullisen hyvin.

Yksilön valinnanvapautta ja potilaslääkärisuhteen autonomiaa korostavan terveydenhuoltonäkemyksen vaa­rana on heikoimpien syrjäytyminen sekä terveyden edistämisen ja suojelun rapautuminen. Organisaatiolähtöisessä terveydenhuollossa suurin haaste on oikeudenmukaisuuden toteuttaminen: läpinäkyvyys ja yksilön oikeudet on voitava tasapainottaa keskenään. Se ei onnistu, ellei väestön tarpeita ja toimijan kykyä vastata niihin pystytä uskottavasti arvioimaan. Jos kunnallisen palvelun laatu ei tyydytä, ne, jotka voivat, poistuvat järjestelmästä. Syntyy kahden kerroksen terveydenhuolto, eliitin ja muiden. Näin pienellä maalla ei riitä osaajia toteuttamaan molempia. Kunnallisten terveyspalveluiden pelastamisen pitäisikin alkaa sen tunnustamisesta, että

Uusi kunta – terveydenhuollolla vai ilman On helppoa leimata rakenneuudistukset suuruuden ekonomiaksi, mutta niissä huoneissa, joissa mietitään terveydenhuollon resursseja, on käännettävä aivan jokainen kivi, Kari Nenonen toteaa.

– On haettava sellaiset rakenteet, joiden turvin suuret muutokset uskalletaan kohdata. Tunnistan kovan väännön, jota terveydenhuollon eri toimintamallien ympärillä käydään, mutta toivoisin aiheesta kiihkotonta ja perusteellista keskustelua nimenomaan kuntajärjestelmän näkökulmasta. Jos lähdemme siitä, mikä on kuntien toiminnan kannalta selkeintä ja parasta, emme joudu harhaan. Kunnallinen itsehallinto on vahvuus, jota Nenosen mielestä ei kannata hukata edessä olevissa rakenneuudistuksissa. – Mitä lujemmin perustamme perusterveydenhuollon toiminnan vahvan peruskunnan ympärille, sitä selkeämmin terveydenhuolto on myös ohjattavissa. Kari Nenonen ei halua naulata näkökantojaan tiukasti yksittäisiin rakennemalleihin, mutta hän myöntää tuntevansa aitoa kiinnostusta ja viehtymystä Paula Risikon esille nostamaan uudistusmalliin, joka lähtisi 40 000 – 60 000 asukkaan terveydenhoidon alueista. Nenonen muistuttaa, että kuntakenttä on kipuillut perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon vai-

kean rajapinnan kanssa kohtuuttoman kauan löytämättä selkeitä ratkaisuja ongelmaan. – Jos perustason erikoissairaanhoito kytkettäisiin perusterveydenhuollon kanssa yhteen, rajapinta häipyisi. Suuret yliopistolliset sairaanhoitopiirit tuottaisivat vaativimmat erikoissairaanhoidon palvelut terveydenhoitoalueille, jotka olisivat joko vahvoja peruskuntia tai kuntayhtymiä. Näin syntyisi selkeitä, tasavahvempia ja suurempia toimijoita, joilla olisi riittävät hartiat toimia.

asukkaiden oikeuksien ja kunnallisen itsehallinnon välillä on aito jännite. Se konkretisoituu joka vuosi kunnan talousarviota laadittaessa. Jos terveydenhuolto tarpeineen ei kunnan mahdollisuuksiin taivu, on valittava joko normitalkoiden tai priorisoinnin tie. Vaikuttavuuden, laadun ja potilasturvallisuuden nimissä ehdotan ensisijaiseksi lähestymistavaksi jälkimmäistä. Sen säännöistä on sovittava kansallisella tasolla. Vaikka luottamushenkilöistä ei aina siltä tunnukaan, kunnallisen tervey­ denhuollon resurssiohjaus on ollut tehokasta. Terveydenhuoltoon säädetyt subjektiiviset oikeudet ovat signaali siitä, että tämä tie on kohta loppuun kuljettu. Demokraattinen kontrolli ja omistajaohjaus eivät voi jatkossa toteutua vain taloudellisin työkaluin. Meillä on yhä enemmän näyttöä siitä, että isot peruskunnat ja kuntayhtymät pystyvät modernisoimaan omistajaohjauksensa tietoon perustuvak-

si. Koska terveydenhuolto on myös elinkeinotoimintaa, keskittämiseen tarvitaan kansallinen näkemys ja sopimuskulttuuri. Terveydenhuollon ydintehtävä on sairauksien ehkäisy ja hoito sekä kärsimyksen lievittäminen. Jos sairauden riskiä ei tasata jollakin vakuutusjärjestelmällä, yhteiskuntaan leviää pelko. Meillä vakuuttajaksi on valittu kunta. Tutkijat ovat yksimielisiä siitä, että toimivimmat terveyspalvelujärjestelmät ovat julkisia, yhdenvertaisia ja pääasiassa verorahoitteisia. Radikaalia reformia ei siksi tarvita, jos suomalainen kuntajärjestelmä ottaa terveydenhuollon kehittymistarpeet vakavasti. Sektorin sisällä on myös pohdinnan paikka: miten toimintaympäristö muuttuu, jos palvelutuotanto irtaantuu kunnallisesta ennakkotilauksesta? Väestön liikkuvuus ja EU haastavat asukasperusteisten palveluiden järjestämisen seuraavan sukupolven aikana. Uudessa toimintaympäristössä kunnan

Kunnat johtavat uudis­ tusta, eivät markkinat Kari Nenosen mukaan terveydenhuollon tosiasioiden tunnustaminen on alku hyvälle rakennemuutokselle. Ja tosiasioita on koko joukko. – Jos aiomme turvata hyvän hoidon maan kaikissa eri osissa, vaaditaan säällisen kokoisia yksiköitä. On pakko uudistaa rakenteita väestön tarpeista käsin ja jättää hallinnolliset laatikkoleikit taka-alalle. Pidetään rakenteet mahdollisimman yksinkertaisina ja ohjaus kuntien käsissä. Nenonen katsoo, että terveyskeskuksia vaivaavaan lääkäripulaan ratkai-

Sivu

1

Tuottavuuden johtaminen – välineitä tasapainoiseen Sivu 2 talouteen Johtaminen on informaatioammatti

Sivu 2

Tilintarkastusjärjestelmän uudistukset JHTT-tilin­ tarkastajien kannalta Sivu 3 Avoimuutta vaalirahoitukselle

su on löydettävissä vain riittävän suurista yksiköistä, jotka ovat henkilöstön kannalta houkuttelevia ja joustavia. – Oma kysymyksensä on sitten se, missä määrin palveluita tuotetaan itse ja missä määrin ostopalveluna. Tämän linjauksen paikka kunnilla on kuitenkin vasta siinä vaiheessa, kun terveydenhuollolla on toimivat rakenteet. Markkinat eivät saa johtaa kuntien terveydenhuollon ratkaisuja ja uudistuksia. Suuret ratkaisut on kyettävä tekemään kunnissa. Edelleen Nenonen huomauttaa, että tilaaja-tuottaja-mallin soveltaminen edellyttää kunnilta sen tasoista tilaajaosaamista, jota ei voi muodostua pienissä yksiköissä.

Jatkuu sivu 2 >> perustehtävät joutuvat läpivalaisuun. Kuusi vuotta Kuntaliitossa kypsytti minut toivomaan, että kuntien rooli väestön terveystarpeisiin vastaamisessa ja terveyden edistämisessä määritellään tarkemmin. Uskon, että tähän haastavaan tehtävään kannattaa ryhtyä. Tuloksena voi olla radikaali, vientikelpoinen palveluinnovaatio.

*

Kirjoittaja on lääketieteen ja kirurgian tohtori ja sisätautiopin dosentti (TY). Hän on toiminut sosiaali- ja terveysministeriön sosiaali- ja terveysosaston terveyspalveluryhmän johtajana tammikuusta 2010 alkaen. Tätä ennen hän toimi Kuntaliiton hallintoylilääkärinä 2004−2009.

Audiatoruutiset 1

Sivu

4


PÄÄKIRJOITUS >> ”Terveydenhuolto uudistettava vahvojen peruskuntien pohjalta”

Resurssit viisaasti käyttöön

Pentti Hakulinen, Oy Audiator Ab:n toimitusjohtaja, kaupunkineuvos

Asiantuntijat kumppaneiksi Tuottavuus on asennekysymys. Sen lisäksi tarvitaan osaamista, hyviä käytäntöjä ja toimivia malleja myös oman organisaation ulkopuolelta. Paras yhdistelmä on mielestämme kuntakonsernin muutosjohtajien, sekä poliittisten että operatiivisten, muutos- ja kehittämistahto ja ulkopuolisten osaajien asiantuntemus ja tuki uudistusten toteuttamisessa. Päätöksenteon on perustuttava oikeisiin tietoihin. Kuntakonsernien kasvun myötä tilintarkastajan tehtävä on tullut yhä vaativammaksi. Tilintarkastajan tulee varmistaa hallinnon ja taloudenhoidon laillisuus. Lisäksi on varmistettava, että organisaatiokokonaisuus on toteuttanut valtuuston asettamat tavoitteet ja kuntalaiset saavat vastinetta verovaroille. Audiator – Kehittämispalveluiden asiantuntijat ovat analysoineet jo yli 200 kunnan taloutta. Talouden tasapainottamistyössä juustohöylämallikin toimii, mutta Audiator – Kehittämispalveluiden asiantuntijoiden tuella on kymmenissä kunnissa tehty tasapainottamistyötä puuttumalla perustellusti palvelurakenteeseen. Uskon, että tämän talouden takatalven jälkeen uudistajille on tiedossa valoisammat ajat. Tilintarkastustutkintojen uudistukset Professori Edvard Andersson kertoo tämän lehden artikkelissaan tilintarkastustutkinnon yhdistämistä ja tutkintojärjestelmän uudistamista koskevasta esityksestä. Se on hyvin perusteltu ja selkeä. Perustutkinnon oheen tulee kaksi lisämoduulia: KHT-tutkintoa vastaava moduuli vaikeita yksityisen sektorin tilintarkastuksia varten ja JHTT-tutkintoa vastaava moduuli julkisyhteisöjen tilintarkastuksia varten. Uudistukselle on selvä tilaus. Talouden kääntäminen kasvuun on sälytetty vahvasti julkisen sektorin harteille. Elvytykseen käytetyt miljardit tarvitsevat nekin perään katsojansa − osaavat tilintarkastajat.

Kari Nenonen tiedostaa, että puheella vahvemmista hartioista ja suuruuden ekonomiasta on paha kaiku. Rakenteellisia ratkaisuja luonnehditaan usein ”koviksi ja tunteettomiksi”. – Kyllä uudistusmiehet ja -naiset miettivät näissä talkoissa aivan keskeisesti palveluiden pelastamista ja kuntalaisen etua. Terveydenhuolto ei toimi ilman osaavia työntekijöitä. Jos aiomme taata kunta-alan henkilöstölle asialliset työskentelyolosuhteet, on syytä kiinnittää huomio terveydenhuollon johtamiseen, henkilöstön täydennyskoulutukseen, joustaviin järjestelyihin muutostilanteissa ja toimiviin potilastietojärjestelmiin, jotka on viimeinkin saatava oikeasti seurustelemaan keskenään. Nenonen toteaa, että hajanaisella terveydenhuollon järjestelmällä näin isot kysymykset eivät ole ratkottavissa. – On helppoa leimata rakenneuudistukset suuruuden ekonomiaksi, mutta niissä huoneissa, joissa mietitään terveydenhuollon resursseja, on käännettävä aivan jokainen kivi. Nenonen rohkenee väittää, että perustaltaan terveydenhuollon johtaminen ei juurikaan poikkea yritysten

2

Audiatoruutiset

Kirjoittaja on taloustoimittaja, freelance

*

Tuottavuuden johtaminen – välineitä tasapainoiseen talouteen Teksti: Aija Tuimala Tiukentunut kuntatalous on saanut kuntien johdon tarttumaan talouden hallintaan entistä tukevammalla otteella. Menoja leikataan ja kuntien tulotasoa nostetaan verotusta kiristämällä, mutta toimenpiteiden vaikutus kokonaistalouteen ei ole riittävä. Samanaikaisesti uudet yhteistoimintaalueet ovat aloittaneet toimintansa, minkä vuoksi kokonaistalouden hallintaan on luotava uudet järjestelmät perinteisen hierarkkisen kuntajohtamisen rinnalle.

Taloustieto tukemaan palvelutoiminnan johtamista Kuntien talousosaaminen on perinteisesti liittynyt vuosittaiseen kunnan kokonaistalouden seurantaan, joka yksittäisen johtajan arkisessa johtamistehtävässä ei kuitenkaan ole riittävä näkökulma toiminnan ohjauksessa. Tästä johtuen tuottavuuden lisäämiseksi kunnissa on otettu käyttöön

viime vuosina toimintolaskentaa, prosessien mallinnusta tai tilaaja-tuottaja -malleja. Kaikkien mallien tavoitteena on lisätä toiminnan ja sen kustannusten läpinäkyvyyttä. Talousjohtaminen ei voi olla erillään kuntien palveluiden ja toiminnan johtamisesta. Kuntien johdon ja esimiesten osaamista talouden ja toiminnan vaikuttavuuden osalta tulee lisätä. Moderni kuntajohtaja tekee alaisensa toiminnan eri toiminta- , kustannussekä vaikuttavuusvaihtoehdot näkyviksi päätöksentekijöille − ja talousjärjestelmät tukevat häntä tässä tehtävässä.

Tuottavuuden lisääminen vaatii aikaa – kannattaa aloittaa heti Vaikka kuntien haasteet ovat olleet pitkään tiedossa, kehitystyö kasvavien tarpeiden ja niukkojen resurssien yhteensovittamiseksi on vasta alussa. Vuonna 2009 alkoi tuottavuusyhteistyö 20 suurimman kaupungin ja valtio-

Omistaja ohjaa myös tuottavuutta

Hyvän johtamisen malli on toimialariippumaton

Kari Neilimo

varainministeriön kanssa. Kaupungit nimesivät tuottavuuskeinoiksi prosessien kehittämisen, hankinnat, tukipalvelut, ICT-ratkaisut, organisaatio- ja palveluverkkouudistukset sekä toiminnan johtamisen ja arvioinnin. Useimmat esitetyistä toimenpiteistä vaativat aikaa ja työtä toteutuakseen.

Strategia ohjaa toimintaa ja tavoitteita Olennaista tuottavuuden parantamisessa on, että organisaatiolla on selkeät yhteiset tavoitteet ja että niiden toteutumista seurataan ja arvioidaan. Monista eri tuottavuuden parantamiskeinoista on valittu kunnalle sopivimmat ja mikä tärkeintä, kuntia johdetaan johdonmukaisesti tavoitteiden toteutumiseksi.

*

Kirjoittaja on Audiator – Kehittämis­ palveluiden erityisasiantuntija

Teksti: Aija Tuimala prosessijohtamisen tehostamismahdollisuuksista S-ketjussa. ”Prosessilla täytyy olla omistaja, joka ottaa vastuun sen kehittämisestä ja vaiheista”, hän täsmentää. Lähtökohtaisesti moni ajattelee, että tuottavuus huonontaa laatua, mutta usein on itse asiassa juuri toisin päin.

mushenkilöiden ja viranhaltijoiden tulisi tietää vaikka keskiyöllä herätettynä organisaationsa taloustilanne ja kehitysnäkymät”, Neilimo toteaa.

Kuntien johtamisessa omistajuus on uusi mutta selkeästi tarpeellinen näkökulma. Kovin usein ratkaisuja on haettu palvelujen tai organisaatiouudistusten kautta. Nykyisissä monimuotoisissa tuotantorakenteissa tarvitaan yksityisen sektorin tapaan selkeää omistajan ääntä ja strategista otetta. Omistaja-ajattelu sisältää luonnollisella tavalla myös tuottavuuden näkökulman. Neilimolla on kokemusta

Kuntien ja terveydenhuollon uudistamisessa Kari Nenosen mielestä on

Mistä on kestävä kuntatalous tehty? Kasvavista tuloista, hallituista menoista, toimivasta johtamisjärjestelmästä sekä tehokkaasta seurannasta ja arvioinnista.

”Johtaminen on informaatioammatti”, sanoo vuorineuvos Kari Neilimo, joka on työskennellyt professorina ja SOK:n pääjohtajana. Hän toimii parhaillaan YLE:n sekä Tampereen yliopiston hallitusten puheenjohtajana ja on konsultoinut maakuntia, kuntien sosiaali- ja terveyssektoria sekä yksittäisiä kaupunkeja. Neilimosta on ollut yllättävää nähdä, miten vähän tarkkaa vastuualueen taloustietoa kuntien johtajilla on käytettävissään, vaikka taloustieto antaa pohjan organisaation toiminnan johtamiselle. ” Kunnalliset päätöksentekijät ovat erittäin motivoituneita ja arvostan heidän työtään suuresti – heillä on oltava välineet ja tieto johtamisen tueksi. Koko konsernijohdon luotta-

Laadukas tarkastus­ toiminta korostuu

ensiarvoisen tärkeää syvällinen faktatieto kuntataloudesta. Tarkastustoiminnan merkitys ja laatu korostuvat entisestään. – Kunnat tarvitsevat tuekseen osaavan tarkastustoiminnan, joka tuottaa jäsentynyttä tietoa kuntakonsernin toiminnoista. Näkisin tarkastustoiminnan roolin yhä enemmän sparraajana, joka valottaa kunnille, kuinka uudistukset vaikuttavat, miten reaalikustannukset kehittyvät ja mihin tulee aivan erikseen kohdentaa huomio. Kari Nenonen arvioi, että parhaimmillaan asiantunteva tarkastustoimi auttaa kuntaa pitämään kurssin vakaana tuntuvammassakin aallokossa. – Toivon, että uskallamme sanoa ”kiitos ei” sirpaleisille ja monimutkaisille rakenteille ja ”kyllä kiitos” vahvoille ja toimiville peruskunnille. Kunnallisen itsehallinnon vahvistamiseksi lupaan kaiken tukeni kuntajohtajille ja -päättäjille. Aloitan varatoimitusjohtajan työt kohtuullisen kovan koulun käyneenä, mutta motivaatio ja into muutoksen johtamiseen eivät ole kadonneet mihinkään.

johtamisesta tai julkissektorin muusta johtamisesta. – Käytettävissä on tietyt resurssit ja ne on allokoitava mahdollisimman tehokkaalla ja viisaalla tavalla. Sitähän johtaminen on. Hänen mukaansa iso kysymys on, mistä otetaan ihmiset, jotka tekevät tämän suuren muutoksen. – Tarvitsemme ammattijohtajia, jotka pystyvät katsomaan asioita kiihkottomasti siitä näkökulmasta, kuinka rakennetaan toimiva ja tehokas järjestelmä, joka turvaa suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan. Kun johtajat on valittu ja heille on annettu tehtävä, Nenosen mukaan sen jälkeen kysymys kuuluukin, millä tavalla omistajat tukevat muutostilanteessa johtajaa. – Näin vakavissa asioissa ei voida harjoittaa näennäiskokeiluja. Vaikka muutos näyttäisi vaikealtakin, ei voida sanoa, että ”no eipä uudistetakaan”. Jos valitaan suunta, pidetään siitä myös kiinni. Ilman johtamista rakenteet eivät uudistu.

Vuorineuvos Neilimon tämänhetkinen kiinnostuksen kohde on hyvän johtamisen mallin kehittäminen. Johtamisen ja toiminnan kehittäminen on todella harvoin toimialasidonnaista. Pian valmistuu kirja kaupan alan strategiaosaamisesta ja palvelusektorin

uusista toimintamalleista. Modernissa yhteiskunnassa kunta on yksi palvelujen tuottaja ja analogiaa yksityiselle sektorille on hänen mielestään hyvinkin paljon.

Saloon uusi johtamisjärjestelmä Salon kaupunginjohtaja Antti Rantakokko on innostunut sparraajansa kommenteista: ”On ollut erittäin mielenkiintoista saada tukea ja näkemyksiä johtamisen huippuosaajalta.” Salon kaupungin johto täsmentää omaa strategisen johtajan ja omistajan rooliansa, kun Neilimo aloittaa johtamisvalmennuksen myös heille osana johtamisjärjestelmäuudistusta.

*


Tilintarkastusjärjestelmän uudistukset JHTT-tilintarkastajien kannalta Teksti: professori Edward Andersson

Olen pitänyt tätä perusteltuna uudistuslinjana ja selvityksessäni olen ottanut kantaa niihin moniin kysymyksiin, jotka liittyvät tällaiseen uudistukseen. Tässä kirjoituksessa tarkastelen kysymystä lähinnä julkisyhteisöjen tilintarkastajien kannalta. Selvityksessäni esitän, että jatkossa kaikille uusille tilintarkastajiksi pyrkiville järjestettäisiin yhteinen tilintarkastajan perustutkinto, joka tasoltaan suunnilleen vastaisi nykyistä HTM-tutkintoa lisättynä perusannoksella julkista taloutta ja siihen liittyvää lainsäädäntöä. Tutkinnon suorittaminen antaisi pätevyyden kaikkiin tilintarkastustehtäviin, joiden osalta ei ole laissa vaadittu KHT- tai JHTT-pätevyyttä. Siten julkisyhteisöjen tilintarkastuksiin ensisijaisesti tähtäävä henkilö olisi oikeutettu suorittamaan liikeyritystenkin tilintarkastuksia. Perustutkinnon käytännön kokemuksen vaatimus määräytyy EU:n tilintarkastusdirektiivin mukaan ja ilmenee TTL 30-31 §:stä sekä TEM:n asetuksesta 262/2008. Ongelmana ei ole kolmen vuoden kokemusvaatimus vaan se, että vaadittu kokemuksen laatu ja saavuttamistapa sulkevat pois sellaisia henkilöitä, joilla kyllä on hyvä, mutta väärän laatuinen kokemus. Tällainen henkilö pääsee kokeeseen vain TTL 31,4 §:ssä säädetyn 7 tai 15 vuoden kokemuksen perusteella.

Perustutkinnon oheen kaksi lisämoduulia Uuden perustutkinnon lisäksi olisi mahdollista suorittaa kaksi lisämoduulia: KHT-tutkintoa vastaava moduuli vaikeita yksityisen sektorin tilintarkastuksia varten ja JHTT-tutkintoa vastaava moduuli julkisyhteisöjen tilintarkastuksia varten. Lisämoduulin voisi suorittaa joko samanaikaisesti perustutkinnon kanssa tai myöhemmin erikseen. Julkisyhteisöjen tilintarkastuksen moduulikokeen vaatimukset vastaisivat nykyisen JHTT-tutkinnon tasoa,

mutta keskittyisivät asioihin, jotka eivät ole sisältyneet perustutkintoon vaan ovat nimenomaan julkisyhteisöjen tarkastuksille ominaisia. Olisi varmaan syytä vaatia jonkin verran lisää kokemusta nimenomaan toimimisesta julkishallinnossa, mutta esitän harkittavaksi, onko nykyinen yhteensä 3+3 vuoden kokemusvaatimus liian ankara. Selvitystyötäni varten asetetussa seurantaryhmässä vallitsi kaksi vaihtoehtoista käsitystä siitä, tulisiko perustutkinnon tason vastata EU-direktiivin vaatimuksia, jolloin perustutkinnon suorittaneella olisi EU-pätevyys samoin kuin nykyisillä HTM-tilintarkastajilla. Itse olin lähtenyt siitä, että näin tulisi olla, jottei tilintarkastajakategorioiden yhdistämisen sijasta muodostettaisi uutta, EU-pätevyyttä vailla olevaa kansallista tilintarkastajakategoriaa. Toista mieltä olleet katsoivat, että valtaosa Suomen yrityksistä ja julkisyhteisöistä ei tarvitse kaikkea EU-direktiivin vaatimaa teoreettista osaamista, esimerkkeinä IFRS-standardit, arvopaperilainsäädäntö ja corporate governance -säännöt. Myös käytännön kokemuksen vaatimukset olisi helpompi asettaa paremmin Suomen oloja vastaaviksi. Työkenttää riittäisi kyllä näille EUpätevyyden omaamattomille tilintarkastajille, sillä Suomessa on vain 2 200 – 2 500 yritystä, joihin soveltuu tilinpäätösdirektiivissä määritetty tilintarkastuspakko. Suomen lain mukainen alarajahan on paljon alempana; sen 4 §:n mukaisen rajan ylittää noin 65 000 yritystä. Linjan valinta ratkeaa poliittisessa päätöksenteossa. Tietomäärältään molempien vaihtoehtojen välinen ero olisi vähäinen, eivätkä HTM-kokelaat ole pitäneet nykyistä koetta liian ankarana. Käsitykseni mukaan perustilintarkastuskokeen vaatimuksista ei tulisi jättää pois asioita, jotka kuuluvat kaikkien tilintarkastajien ”yleissivistykseen”.

EU-taso vai alempi kansallinen taso? Vaihtoehdoista kevyemmän mukaan EU-pätevyyden omaavien tilintarkastajien lukumäärä olisi Suomessa vähitellen hyvin alhainen ja ulkomailla sekä kotimaassa kahden tilintarkastajakategorian olemassaolo voisi aiheuttaa hämmennystä. Perussyy tähän ongelmaan on se, että Suomi – sinänsä aivan hyvin perustein – on asettanut tilintarkastuspakon alarajan paljon alemmaksi kuin lähes kaikki muut EU -valtiot. EU:n tilintarkastustoimintaa varten hyväksytyt määräykset ja ohjeet on yleensä laadittu suuria yrityksiä varten eivätkä aina sovi hyvin Suomen PK-yrityksille, jotka ovat tilintarkastusvelvollisia Suomen lain mutta eivät direktiivin mukaan. Jos perustutkinnon tasoksi valitaan direktiivin asettama taso, joudutaan harkitsemaan, miten nykyiset KHTtai HTM-tutkinnon suorittamattomat JHTT-tilintarkastajat saavat uuden perustutkinnon pätevyyden. Jos toimintaa JHTT-tarkastajana on vähintään kolme vuotta, katson että lisää käytännön kokemusta ei voida vaatia. Sitä vastoin direktiivin mukaiset teoriavaatimukset sisältävät sellaista, jota JHTT:t eivät ole opiskelleet eivätkä ole käytännön työssään kokeneet. Tältä osin katson direktiivin estävän säätämästä, että kaikki JHTT:t saisivat ilman muuta perustutkinnon pätevyyden.

”Julkisyhteisöjen tilintarkastuksen moduuli­kokeen vaatimukset vastaisivat nykyisen JHTT-tutkinnon tasoa” Esitän, että neljän vuoden siirtymäaikana järjestettäisiin kaikille samansisältöinen kevyehkö teoriakoe, jonka sisältönä olisi erityisesti IFRSstandardit, arvopaperimarkkinalainsäädäntö ja corporate governance. Ne, jotka eivät osallistu tähän kokeeseen tai eivät menesty siinä, säilyttäisivät nykyisen JHTT-pätevyytensä.

Uusi viranomainen TILA:n pohjalle Jos nykyiset kolme tilintarkastajakategoriaa samoin kuin nykyiset kolme tilintarkastusyhteisökategoriaa yhdistetään, kaikkien tilintarkastajien on tietenkin toimittava saman lainsäädännön eli tilintarkastuslain pohjalta ja oltava saman yhteisen tilintarkastusviranomaisen alaisuudessa. JHTTlautakuntaa ei tällöin tarvittaisi.

Audiator – Kehittämispalvelut laajentaa palvelutuotantoaan Audiator – Kehittämispalvelut laajenee. Yhtiön uutena toimintaalueena on Neuvontapalvelut, jotka sisältävät mm. verotuksen, laskentatoimen ja henkilöstöhallinnon neu­vontapalvelut. Lisäksi yhtiö on

vahvistanut talouden ohjauksen ja hallinnon sekä johtamisjärjestelmiin liittyvää palvelutuotantoa. Laajentumisen tueksi Audiator – Kehittämispalveluiden osaavaan tiimiin ovat viime kuukausien aika-

na liittyneet Anne Sivula (talouden ohjaus ja hallinta), Aija Tuimala (organisaatiorakenteet), Marjo Helin (vero- ja laskentatoimen neuvontapalvelut) sekä Jarmo Asikainen (johtaminen ja kehittäminen).

Kuva: Peter Forsgård

Luovutin tilintarkastajakategorioiden yhdistämistä koskevan selvitysmiehen mietintöni ministeri Anni Sinnemäelle joulukuussa. Eduskunta lausui keväällä 2007 hyväksyessään uuden tilintarkastuslain (459/07) edellyttävänsä, ”että hallitus valmistelee yhteistyössä KHT-, HTM- ja JHTT-yhdistysten kanssa tilintarkastajan tutkintovaatimusten uudistuksen niin, että kaikille tilintarkastajille on yhteinen perustutkinto, jonka jälkeen voidaan erikoistua ja suorittaa erikoistumistutkinnot”.

Käsitykseni mukaan perustilintarkastuskokeen vaatimuksista ei tulisi jättää pois asioita, jotka kuuluvat kaikkien tilintarkastajien ”yleissivistykseen”, professori Edward Andersson katsoo.

Työ- ja elinkeinoministeriö olisi luontevasti tilintarkastuslainsäädännöstä ja -organisaatiosta vastaava ministeriö, mutta julkisyhteisöjen tilintarkastusasioiden osalta sen olisi oltava yhteistyössä valtiovarainministeriön kanssa. Tilintarkastuksen auktorisointi-, kehitys-, valvonta ja muista yhteisistä asioista vastaava viranomainen ei kuitenkaan voi olla TEM:n osasto. Tilintarkastusalan paras asiantuntemus viranomaispuolella löytyy nykyisin keskuskauppakamarin tilintarkastuslautakunnasta (TILA), jonka palveluksessa on yhdeksän vakinaista henkilöä. Tilintarkastusalan uusi viranomainen on rakennettava TILA:n pohjalle. Jo nykyisin TILA on päätöksenteossaan täysin itsenäinen myös suhteessa keskuskauppakamariin, joka vastaa lähinnä TILA:n huonetila-, palkkaus- ja muista hallinnollisista asioista. Tämän lisäksi keskuskauppakamari valitsee enemmistön TILA:n jäsenistä. Tähän ehdotan muutosta. Samoin ehdotan TILA:n itsenäisyyden korostamiseksi, että sillä olisi jatkossa itsenäinen Internet-osoite, kun nykyisin joudutaan kulkemaan keskuskauppakamarin sivujen kautta. Selvää on, että uudella tilintarkastusalasta vastaavalla viranomaisella on oltava julkisyhteisöjen tilintarkastuksen asiantuntemusta nykyistä enemmän. Tilintarkastajatutkinnoissa julkisen tilintarkastuksen asiantuntemus on niin ikään välttämätön.

Kantelut keskitetysti TILA:lle ja VALA:lle Kanteluasioiden käsittely ja muutoksenhakujärjestelmä tilintarkastusasioissa ovat nykyisellään hyvin hajanai-

sia. Olen ehdottanut, että tilintarkastusvaliokunnan (TIVA) valta käsitellä HTM-tilintarkastajia koskevia kanteluja lakkautettaisiin ja samoin lakkautettaisiin JHTT-lautakunta. Kaikki kanteluasiat ja viranomaisaloitteiset jälkikäteiset toimenpiteet kuuluisivat TILA:lle ja valitustie kulkisi TILA:sta valtion tilintarkastuslautakuntaan (VALA) ja joissakin asioissa KHO:hon. Tilintarkastuksen ennakollinen valvonta on tänä päivänä tärkeää. Tämä koskee erityisesti julkisesti noteerattujen yhtiöiden tilintarkastajien toimintaa, josta ollaan kiinnostuneita ulkomaillakin. TILA on kesällä 2008 julkaistun mietinnön pohjalta pyrkinyt kehittämään laadunvalvontaa perustamalla laadunvarmistusjohtajan viran ja kaksi virkaa johdon alaisuuteen. Muiden kuin yleisen edun kannalta merkittävien kohteiden tilintarkastuksen laadun valvonta hoidettaisiin edelleen alan edustajien toimesta. Laadunvalvojia koulutettaisiin ja koko toimintaa suunnittelisi ja johtaisi TILA:n laadunvarmistusjohtaja. Tämä laadunvalvontatyö ulottuisi kaikkiin ammatissa toimiviin tilintarkastajiin. Tilintarkastusorganisaation uudistus siirtyy nyt poliittiseen päätöksentekoon. Käsitykseni mukaan aika on kypsä sen suuntaiselle uudistukselle, jota olen ehdottanut. Julkisyhteisöjen tilintarkastuksen eräänlaisen erityisaseman säilyttämisen olen katsonut perustelluksi, vaikka monet ovat toista mieltä. JHTT-taholle uudistuksesta olisi käsitykseni mukaan selvästi enemmän hyötyä kuin mahdollista haittaa. Uudistus merkitsisi koko tilintarkastustoiminnan organisatorista järkiperäistämistä.

*

Audiatoruutiset 3


Avoimuutta vaalirahoitukselle

Auditiokonferenssista työkaluja talousongelmien ratkaisuun

Teksti: Kirsi Mononen

Vaalirahoituksen avoimuus paranee. Tarastin toimikunta on laatinut mietinnön ja hallituspuolueiden puheenjohtajat ovat sopineet uudistuksen sisällöstä. Hallituksen esitys eduskunnalle annetaan keväällä. Terve vaali- ja puoluerahoitus on kaikkien etu. Se on sekä tärkeää että hyväksyttävää. Avoimuus lisää luottamusta poliittiseen toimintaan ja sitä kautta kiinnostusta ja aktiivisuutta vaikuttaa yhteisiin asioihin.

Julkisyhteisöt eivät anna vaalitukea Valtion ja kunnan viranomaiset sekä näiden määräysvallassa olevat yhteisöt ovat erityisasemassa. Ehdokkaat tai puolueet eivät saa vastaanottaa niiltä tukea. Tätä edellyttää hallinnon tasapuolisuus ja osapuolten yhdenvertainen kohtelu. Suomen Kuntaliiton hyvää hallinto- ja johtamistapaa koskevassa suosituksessa asia on ilmaistu seuraavasti: Tytäryhtiöt eivät anna taloudellista tukea poliittiseen toimintaan. Mikäli tytäryhteisö on vastoin ohjeita antanut tukea, on se välittömästi julkaistava internet-sivuilla tai muulla vastaavalla tavalla.

Ilmoitusvelvollisuus yli 1500 euron tuelle Puolueet, niiden järjestöt, yhdistykset ja varainhankintaa tekevät yhtei-

söt ovat velvollisia ilmoittamaan ulkopuolisilta saadut tuet valtiontalouden tarkastusvirastolle. Yli 1500 euron tuet on ilmoitettava ajantasaisesti, ja VTT julkaisee ilmoitukset internetissä. Ilmoitusraja koskee kaikkia valtakunnallisia vaaleja. Vaalimainonnassa tulee ilmoittaa mainoksen maksajan nimi. Puolueiden tuelle ehdotetaan säädettäväksi 30 000 euron tukikatto. Kansainvälistä tukea voi vastaanottaa vain omilta yhteistyöjärjestöiltä. Tukea ei kuitenkaan saa vastaanottaa, jos sen lähdettä ei tiedetä.

Tilintarkastaja ja valvonta Puolueiden tilinpäätökset tulevat julkisiksi ja puoluetuesta on laadittava yksityiskohtaiset erittelyt. Avoimuuden lisäämiseksi puolueet voivat tehdä ennakkoilmoituksen tulevan vaalikampanjan rahoituksesta ja kuluista. Tilintarkastajan tehtävänä on antaa lausuma siitä, onko puoluetuen ja vaalirahoituksen osalta noudatettu laissa säädettävää ilmoitusvelvollisuutta.

Äänestäjillä on oikeus riittäviin tietoihin voidakseen arvioida ehdokkaiden sidonnaisuuksia.

Oikeusministeriö valvoo puoluetuen käyttöä. Valtiontalouden tarkastusvirasto valvoo vaalirahoituksen ja raportointivelvollisuuden laillisuutta. Valvontaa tehostaa mahdollisuus uhkasakon määräämiseen ja viime kädessä puoluetuen menettämiseen.

Uudistukset jatkuvat Vaalirahauudistuksen suuret kysymykset on sovittu, mutta moni asia jäi jatkovalmisteluun. Seuraavassa vaiheessa selvitetään - puolueiden julkiset tuet ja niiden valvonta - kunnallinen puoluetuki kunnallisjärjestöille

- -

poliittisten tukien yhtenäistäminen ja määräytyminen varainhankintaan liittyvät verokysymykset.

Lisäksi työtä äänestysaktiivisuuden ja poliittisen toiminnan tukemiseksi halutaan jatkaa. Oikeusministeriö selvittää miten ehdokkaiden näkyvyyttä voidaan maksuttomasti ja tasapuolisesti parantaa netissä ja muussa mediassa. Myös äänestyspaikkojen sijainnilla ja määrällä on merkitystä. Vaikutukset äänestysaktiivisuuteen selvitetään.

*

Kirjoittaja on varatuomari ja Oy Audiator Ab:n hallintojohtaja.

Audiator – Kehittämispalveluiden koulutukset keväälle 2010 Audiator – Kehittämispalvelut järjestää jälleen keväällä 2010 ajankohtaisia koulutuksia kunta-alan johtajille eri puolilla Suomea. Kuntaliiton hallitus hyväksyi syksyllä corporate governance -suosituksen hyvästä hallinto- ja johtamistavasta kuntakonsernissa. Corporate gover-

nancea koskevissa koulutuksissamme käsitellään mm. kuntakonsernin johtamis- ja hallintojärjestelmää, omistajapoliittisia tavoitteita, konserniohjausta ja -valvontaa, konserniyhteisöjen hyvää hallintotapaa sekä sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan kokonaisvaltaista järjestämistä. Kouluttajina

toimivat varatuomari Pirkka-Petri Lebedeff ja tarkastuspäällikkö JHTT, CGAP Markus Kiviaho. Järjestämme koulutuksia kevään aikana myös tarkastuslautakunnille ja muille luottamushenkilöille sekä viranhaltijoille. Koulutusten aiheita ovat tarkastuslautakuntien kokonaisvaltai-

nen arviointitoiminta, kustannuslaskenta, sisäinen valvonta, riskienhallinta, verotuksen eri osa-alueet ja hankintamenettely. Kouluttajina toimivat alojen huippuasiantuntijat. Lisää tietoa koulutustarjonnasta ja -paikkakunnista löytyy kotisivuiltamme www.audiator.fi.

Audiator-yhtiöt järjestää Auditio-konferenssin 21.-22. huhtikuuta 2010 Sibeliustalossa Lahdessa. Konferenssissa käsitellään huippuasiantuntijoiden johdolla kun­t atalouden rahoitusta, johtamista ja tuottavuutta. Teemoihin kuuluvat myös terveydenhuollon uudistukset. Taloudesta alustavat muun muassa taloustieteiden tohtori, vuorineuvos Kari Neilimo ja rahoituksesta Kuntarahoitus Oy:n toimitusjohtaja Pekka Averio. Konferenssin toinen päivä jakautuu kahteen valinnaiseen ajankohtaiseen osioon. Tarkastuslautakuntien asioista alustavat tarkastuslautakuntien puheenjohtajat ja Oy Audiator Ab:n varatoimitusjohtaja, JHTT, KHT Pasi Leppänen. Vaihtoehtoisena teemana on kuntien talouden hallinta. Tässä osiossa Perlacon Oy:n toimitusjohtaja Eero Laesterä esittelee talouden kriiseihin sopivia työkaluja, Oy Audiator Ab:n hallintojohtaja Kirsi Mononen käsittelee kuntien toimintamallien riskejä ja Kouvolan kaupunginjohtaja Lauri Lamminmäki tarkastelee kuntajaon muutosta rakenneuudistusten mahdollistajana. Tarkka ohjelma ja ilmoittautumis­­ ohjeet ovat luettavissa kotisi­vuil­lam­ me osoitteessa www.audiator.fi.

Piirtää sarjakuvaa Audiator-uutisten sarjakuvan on piir­t änyt alan nuori lupaus, Juho Hartikka. Juho on 12-vuotias jyväskyläläinen koululainen, jolla on humoristinen ote tilintarkastajan elämään. Isänsä ammatin johdosta Juholla on mahdollisuus seurailla tilintarkastajan elämänmenoa lähietäisyydeltä, ja hänen näkemyksiinsä voidaan tutustua lehdessämme myös jatkossa.

Audiator uutiset sidosryhmille 1/2010

Audiator-yhtiöt

Julkaisija: Audiator-yhtiöt Toinen linja 14, 00530 Helsinki Puh. (09) 7711, Fax. (09) 771 2270 www.audiator.fi Toimitus: Päätoimittaja: Pentti Hakulinen Toimitussihteeri: Pire Brave Ulkoasu ja taitto: Mainostoimisto Up-to-Point Oy

Pentti Hakulinen Toimitusjohtaja Oy Audiator Ab (09) 771 2300 pentti.hakulinen@audiator.fi

4

Audiatoruutiset

Pasi Leppänen Varatoimitusjohtaja, JHTT, KHT Oy Audiator Ab 050 563 5351 pasi.leppanen@audiator.fi

Kirsi Mononen Hallintojohtaja, VT Oy Audiator Ab (09) 771 2383 kirsi.mononen@audiator.fi

Ulla-Maija Lakonen Toimitusjohtaja, KHT, JHTT Oy Audiarev Ab, Oy Audiator Yhtiötarkastus Ab 050 582 2955 ulla-maija.lakonen@audiator.fi

Olli Ainasvuori Toimitusjohtaja, JHTT Audiator – Kehittämispalvelut 040 718 6632 olli.ainasvuori@audiator.fi

Painopaikka: Painotalo tt-urex Oy

Audiator_uutiset1_2010  

Lue lehdestä terveydenhuollon uudistuksesta, tuottavuuden johtamisesta, vaalirahoituksesta sekä tilintarkastusjärjestelmän uudistamisesta JH...

Read more
Read more
Similar to
Popular now
Just for you