Issuu on Google+

2/2012

Audiator-yhtiöiden uutislehti sidosryhmille

Oikealla tiedolla tulokselliseen toimintaan Teksti: Eeva-Liisa Hynynen

Oikealla tiedolla tulokselliseen toimintaan

Sivu

1

Kuntakentällä haasteellinen syksy

Sivu

2

Tarkastuslautakunnan tulee ennakoida Sivu 2 tulevaa Nopeammasta arvioinnista enemmän hyötyä Sivu 3 kunnalle En revisionsnämnd som inte bara sitter

Sivu

3

Rätt fokus i bärettelsen ger utvärderingen Sivu 3 effekt

Jari Salomaa (vas.), Eero Laesterä ja Ilkka Vohlonen, sparraavat kuntia arvioimaan tulevaisuuttaan oikeaan tietoon pohjaten.

Mitä tarkoittaa tuloksellisuus puhuessamme kuntien terveydenhuollosta, henkilöstöjohtamisesta tai taloudesta? Entä kuinka tuloksellisuus viedään kuntastrategian ytimeen? Tehtävä kuulostaa vaikealta − ja sitä se onkin. Vuosikymmenen ajan kunnille on asetettu paineita erityisesti terveydenhuollon palveluiden tuottavuuden nostamiseksi. Puhujasta riippuen keskustelussa viljellään tuottavuuden, vaikuttavuuden ja tuloksellisuuden käsitteitä. Ja viesti on aina sama: joku muu kuin kuntaväki tietää nämä asiat paremmin. Oy Audiapro Ab:n tutkimusjohtajan, professori Ilkka Vohlosen mukaan suomalaisen terveydenhuollon ongelma on, että oikeasti juuri kukaan muukaan ei tiedä, sillä sosiaali- ja terveysministeriö ei ole kiinnittänyt erityistä huomiota laatuun, tuloksellisuuteen ja terveyshyötyyn. Kunnilla on vain vähän tietoa hoidon tuottamasta terveyshyödystä, ja tähän Vohlonen haluaa tuoda muutoksen, sillä hän on tutkinut tuloksellisuutta ja terveyshyötyjä vuosikymmenten ajan. – Vain noin kolmannes kunnista, jos niinkään moni, on tietoisia siitä, keitä heidän asiakkaansa ovat. Käyvätkö samat asiakkaat useita kertoja vastaanotolla, vai kykeneekö terveydenhuolto hoitamaan laajaa asiakasjoukkoa siten, että asiakas saa hoidon tehokkaasti muutaman käyntikerran aikana? Siis hoidetaanko terveydenhuollossa toistuvuutta vai peittävyyttä, Vohlonen kysyy. Ilkka Vohlosen mukaan terveyshyödyn kannalta on merkittävä ero, jakautuvatko kunnan 9 000 potilaskäyntiä 3 000 vai 4 000 asiakkaalle. – Jos terveydenhuollossa on suuri käyntimäärä, mutta pieni peittävyys, hoidon laatu on huonoa. Jos

on vähemmän käyntejä per potilas ja hoidon peittävyys on esimerkiksi 80 prosenttia kuntalaisista, se kertoo hyvälaatuisesta hoivasta.

Mitä miljardeilla euroilla saadaan? Tällä tiedolla on Ilkka Vohlosen mukaan kunnille tänään suuri merkitys. Jos kunta kilpailuttaa avoterveydenhuollon palveluja, palveluiden tuottajien pitäisi osata kertoa, montako eri potilasta tuottaja sitoutuu hoitamaan. – Pelkkä hoitokäyntien määrä ei siis riitä, Vohlonen painottaa. Suomalaiset uskovat omaavansa yhden maailman parhaista terveydenhuoltojärjestelmistä, mutta Ilkka Vohlonen tähdentää, että meillä on vielä matkaa esimerkiksi Ruotsiin, jolla on laajat rekisterit terveydenhuollon laatumittareista.

”Perimmäinen mitta terveydenhuollon tuloksellisuudelle on terveyshyöty.” Vohlonen toteaa, että perimmäinen mitta terveydenhuollon tuloksellisuudelle on terveyshyöty. – Tämä tietous useimmista kunnista vielä puuttuu, koska se puuttuu valtioltakin. Miljardit eurot pyörivät terveydenhuollossa, mutta emme tiedä, millaista terveyshyötyä näillä miljardeilla saamme. Poikkeuksiakin tosin on. Mallikaupunki löytyy Vohlosen mukaan Etelä-

Karjalasta Imatralta. Kaupunginjohtaja Pertti Lintunen ja sosiaalija terveysjohtajan virasta eläkkeelle suuntaava Timo Kohvakka ovat tehneet hartiavoimin töitä, jotta kaupungin sote-palveluiden kehittämisessä tukeuduttaisiin oikeaan tietoon. – Imatralla tiedetään kaupungin terveydenhuollon tuloksellisuudesta enemmän kuin sosiaali- ja terveysministeriössä, Vohlonen sanoo. Mutta palataanpa kuntien strategioihin. Kuinka terveydenhuollon tuloksellisuus siis kuljetetaan osaksi strategiaa? – Tarvitaan oikeaa, mitattavaa tietoa. Pelkästään peittävyys-toistuvuus -käsitteillä voidaan muuttaa paljon kunnan terveydenhuollon vaikuttavuutta. Sen sijaan että kunnan terveydenhuollon peittävyys olisi tavoiteltavat 80 prosenttia, se saattaa olla vain 47 prosenttia, vaikka vastaanotoille jonotetaan kaiken aikaa. Jos kunnalla on oikea tieto käytössään, voidaan tehdä oikeita toimia terveyshyödyn kasvattamiseksi. Kaikki toimenpiteet voidaan johtaa tästä perustavasta tiedosta. Ilkka Vohlosen mukaan kuntajohto saa terveydenhuollon ohjauksen käsiinsä vasta silloin kun kunta tietää, ketkä sen terveydenhuollon asiakkaita ovat.

Katse valtuustokautta kauemmas Yhtään vähäisempi ei ole tiedon merkitys kuntien henkilöstön johtamisessa ja siinä, kuinka sen tuloksellisuus

viedään strategiaan. Audiapron kehitysjohtaja Jari Salomaa arvioi, että kuntien muuttuva toimintaympäristö, kiristyvät tuottavuusvaatimukset, kilpailu työvoimasta sekä työhyvinvoinnin edistäminen pakottavat kunnat perimmäisten kysymysten äärelle.

”Kuntien on pakko löytää uusia, innovatiivisia ratkaisuja ja toisaalta on arvioitava rohkeitakin rakenteellisia ratkaisuja.” – Kuntien on pakko löytää uusia, innovatiivisia ratkaisuja ja toisaalta on arvioitava rohkeitakin rakenteellisia ratkaisuja. Salomaa sanoo, että vaikka kuntien arviointitoimintaan on kiinnitetty huomiota, henkilöstön näkökulma tuloksellisuuteen on kunnissa vielä pitkälti avaamatta. – Osin ehkä siksi, että kun puhumme henkilöstöstä ja kuntatyöstä, olemme aineellisten pääomien lisäksi tekemisissä myös aineettomien pääomien kanssa. Kuntatyöstä puhuessamme joudumme puhumaan myös johtamisesta, työilmapiiristä, työmotivaatiosta ja osaamisesta. Miten esimerkiksi mitata hyvää johtamista ja sen vaikutuksia toiminnalle? Salomaan mielestä yksi kuntatyöhön liittyvä keskeinen ongelma on siinä, että kuntapäättäjille tarjoillaan kylläkin tietoa taloudesta ja palveluista, mutta henkilöstökysymyksissä päättäjät jäävät sivukatsomoon. – Kuitenkin henkilöstömenot on kunnan budjetissa suurin menoerä ja tuottavuuskysymykset ovat kuntatyön kysymyksiä.

Pasi Leppänen Audiatoriin

Salomaa kuuluttaa henkilöstövoimavarojen kokonaishallintaa kautta koko kuntakentän. – Kuntien on syytä arvioida henkilöstöresurssien saatavuutta, palveluista suoriutumista ja taloutta valtuustokautta pidemmälle. Päättäjien on katsottava nyt riittävän kauas, jotta syntyy käsitys siitä, kuinka suuret rakenteelliset muutokset ovat oman kunnan kohdalla tarpeen ja mitä se merkitsee henkilöstölle.

Strategia tarvitaan Jari Salomaa haluaisi nähdä kuntauudistuksen kuntien mahdollisuutena. Ongelma on siinä, että kuntakentän näkymä on juuri nyt sumuinen ja lyhyt. Valtion suunnalta välittyvä viesti on moniääninen ja monitulkintainen. – Painava kysymys on, onko kunnilla tällä hetkellä edellytyksiä toimia tuloksellisesti, kun näin isot mannerlaatat ovat liikkeessä, Salomaa viittaa kuntauudistuksen moniin yhä avoinna oleviin kysymyksiin. Suuri myllerrys on saanut monet kunnat lykkäämään strategioiden laadintaa. Osa kunnista ei näytä sellaiseen enää edes uskovan. – Strategian kunta kuitenkin tarvitsisi. Sellaisen, joka linjaa talouden ohella kunnan omaa palvelutuotantoa ja ostopalveluja. Elämme maailmassa, jossa yritykset ovat osanneet pelata sopimustensa kautta tilanteen sellaiseksi, että yritys ottaa aina omansa. Kehitysjohtaja kannustaa kuntia strategiatyöhön, jonka yhteydessä kunnalla on eväät arvioida tulevaisuuttaan. – Jos paikallinen strateginen suunnittelu on näköalatonta ja halvaantunutta, johtamisjärjestelmä ei saa käyttöönsä sitä tiekarttaa ja polttoainetta, jota se kipeästi tarvitsee.

Jatkuu sivulla 2 >>

Audiatoruutiset 1

Sivu

4


PÄÄKIRJOITUS

>> Oikealla tiedolla tulokselliseen toimintaan

Päätöksentekokyky kuntoon

Terttu Heikkonen, toimitusjohtaja, Oy Audiator Ab

Kuntakentällä haasteellinen syksy Jo noin 50 vuotta jatkunut keskustelu kuntarakenteiden muutoksesta ja metropolihallinnosta on kiihtynyt huippuunsa hallituksen valmisteleman kuntauudistuksen myötä. Uudistuksen toteutusta ohjaavan kuntarakennelain valmistelu on viime metreillä, ja loppusyksystä kuntiin odotetaan lakiluonnosta lausuntokierrokselle. Jo nyt tiedetään, että eri kriteereihin perustuvaa kuntarakenteiden muutosta on tiedossa ja aikaa rakennemuutoskumppaneiden etsimiselle on huhtikuuhun 2014 saakka. Samanaikaisesti sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisestä on laadittu useita selvityksiä, joiden pohjalta on tarkoitus tehdä linjauksia palveluiden järjestämis- ja rahoitusmallista. Lisäksi kuntien rahoitusjärjestelmää on tarkoitus muuttaa kuntaliitosneutraaliksi, mikä menneinä vuosina on ollut liki mahdoton tehtävä. Toinen mahdottomalta tuntunut tehtävä on kuntien tehtävien arviointi, johon liittyvä selvitys on myös parhaillaan käynnissä. Rahoituksen ja tehtävävalikoiman yhteensovittaminen on kuntakentän tulevaisuuden ydinkysymys. Kuntien toimintaa ohjaavan kuntalain kokonaisvaltaista päivittämistä on odotettu ainakin vuosikymmenen verran. Tämäkin uudistus on nyt käynnistynyt. Kuntien toimintaympäristön muuttuessa menneinä vuosina kuntalakia on paikattu ja täydennetty. Viimeinkin on aika pohtia lainsäädäntöä kokonaisuutena. Paineita uudistukselle on mm. konserniohjauksen, poliittisen johtamismallin sekä kuntalaisdemokratian osalta. Edistyksellisissä kunnissa on tulevaisuutta silmällä pitäen haettu uudenlaisia malleja kaikkiin kolmeen. Rakennemuutosten toteuttaminen ja arviointi sekä johtamisjärjestelmien ja riskienhallinnan tuki ovat sekä koko kunnan että eri toimialojen näkökulmasta Audiator-yhtiöille tuttuja toimintoja. Olemme tarjonneet koulutusta ja muutosvalmennusta uudistuvalle kuntakentälle yhä enemmän. Esimerkiksi Kunnallinen hallitusosaaja -koulutusohjelmamme on hyvin suosittu. Yhdessä Kuntaliiton kanssa olemme toteuttaneet onnistuneesti myös kuntakentän verkostohankkeita. Audiator-yhtiöiden asiantuntemukseen kuntajohto voi luottaa vaikeina aikoina. Kuntakentän rakennemuutos ja uudistukset näkyvät voimakkaasti myös tarkastuslautakuntien ja tarkastajien työssä. Audiator-yhtiöt on ollut mukana näissä muutoksissa syvästi. Tuleva tarkastustoiminnan kilpailutuskierros on jännittävää aikaa. Toivottavasti monet kunnat käyttävät mahdollisuuttaan kilpailuttaa palveluja eri aikajaksoiksi. Tämä antaa lautakunnille mahdollisuuden toimia eri valtuustojen aikana ja turvata työn jatkuvuus. Audiator-yhtiöissä toivomme, että toimikauden muutos saa aikaan sen, että käymme koko työkuorman kilpailutusta kerralla viimeistä kertaa. Toivotan lukijoillemme aurinkoista syksyä ja innostusta kuntavaaleissa äänestämällä vaikuttamaan oman kunnan tulevaisuuteen.

2

Audiatoruutiset

Kuntatalouskonsultti Eero Laesterä allekirjoittaa Jari Salomaan huolen sataprosenttisesti. Tuloksellisuuden vieminen kunnan talousstrategioihin edellyttäisi näkymää, jota kunnilla ei juuri nyt ole. – Sumu on niin sakea, ettei yksikään kunta voi kirjoittaa strategiaansa, millaisella tuloveroprosentilla se verottaa kuntalaisiaan kolmen vuoden kuluttua. Maailma muuttuu siinä välissä. Vaikeuskerrointa lisää kuntauudistus: moni tekijä, kuten terveydenhuolto, on vielä avoinna.

Laesterän näkymä kuntatalouteen on kohtuullisen synkkä. Konsultin syliin ajautuu selvitettäväksi kriisiytymässä olevia kuntia. Pieniä ja suurempia.

”Akuutti kriisi vaatii jatkuvia toimia ja päätöksentekokykyä päättäjiltä.” – Näillä kunnilla ei ole aikaa uusien strategioiden laadintaan. Akuutti kriisi vaatii jatkuvia toimia ja päätöksentekokykyä päättäjiltä. Jos ja kun kunnalla on yhä panoksia päivittää strategiansa, Laesterä roh-

kaisee kuntapäättäjiä aivan ensiksi arvioimaan rehellisesti kunnan kykyä suoriutua itsenäisesti palveluistaan. – Tuloksellisuus kuulostaa juhlavalta. Itse ajattelen, että strategian, kuntatalouden ja tuloksellisuuden yhteen niputtaminen vaatii päätöksentekokykyä. Vaikka kunnalla olisi kuinka hieno strategia täynnä tavoitteellisia mittareita, sillä ei tee mitään, ellei valtuustolla ole kykyä tasapainottaa taloutta. Tähän kiinnittäisin strategiassakin huomiota ja varmistaisin, että päättäjillä on riittävät eväät tehdä päätöksiä kovan faktan edessä.

*

Kirjoittaja on taloustoimittaja, freelance.

Tarkastuslautakunnan tulee ennakoida tulevaa Teksti ja kuva: Mathias Luther

– Aiemmin tämä työ oli virheiden löytämistä. Haluttiin kaivaa esiin, mitä hallinto on möhlinyt. Mutta nyt se on ennemmin vuoropuhelua. Miten olemme onnistuneet pyrkimyksissämme? Jos emme ole kuntalaisille pystyneet tarjoamaan sitä mitä suunnittelimme, niin mistä se johtuu?

Lauri Metsämäki näkee tarkastuslautakunnan työkentän kasvaneen. Lautakunnan odotetaan ottavan kantaa myös kunnan talouden tasapainottamiseen.

Näin sanoo Lauri Metsämäki, Raaseporin kaupungin pitkäaikainen tarkastuslautakunnan puheenjohtaja. Hän on myös entinen eduskunnan valitsema valtiontilintarkastaja ja valtiontilintarkastajien puheenjohtaja. Raaseporin arviointikertomus viime vuodelta ei sisällä pelkästään kritiikkiä, vaan johtopäätöksistä löytyy myös kehuja toimista, joissa kaupunki on onnistunut ja joita kannattaa jatkaa. Kertomukseen sisältyy lisäksi selostuksia keskusteluista viranhaltijoiden kanssa ja siitä, mitä ehkä jo näissä keskusteluissa on sovittu parannettavaksi ja korjattavaksi. Raasepori on hankkinut jokaiselle lautakunnan jäsenelle Audiatorin julkaiseman kirjan Tarkastuslautakunta osana kunnan valvonta- ja arviointijärjestelmää. Lauri Metsämäki on löytänyt kirjasta ajatuksia, joihin hän täysin yhtyy. – Olen aina ollut sitä mieltä, että tarkastuslautakunnan pitää katsoa myös tarkoituksenmukaisuutta, kun laillisuusvalvonnan hoitavat tilintarkastajat.

– Me olemme valtuuston työrukkanen ja elin. Emme kritisoi valtuuston tavoitteita, mutta voimme kyllä ottaa kantaa siihen, kuinka tarkoituksenmukaisesti ne on asetettu. Metsämäki muistuttaa, että kunnissa asetetaan monenlaisia tavoitteita. Myös lautakunnat asettavat omia tavoitteitaan, ja kunnan yhtiöissä ja yhtiöille asetetaan tavoitteita. – Näillä yhtiöillä on omat tilintarkastajansa, ja meidän mahdollisuutemme saada niistä tietoja ovat rajalliset. Jonkinlainen käsitys yhtiöiden asioista lautakunnalla kuitenkin pitäisi olla. Konsernin tilasta saadaan paras kuva, jos tilintarkastuksen kunnassa ja sen yhtiöissä suorittaa sama yhteisö. Raaseporissa on menetelty näin muutaman kerran ja käytäntö on hyvä, sanoo Lauri Metsämäki. – Itsenäisiä yhtiöitähän nämä ovat, mutta omistajan – kaupungin – luvalla olemme hankkineet kaikille saman tilintarkastajan, hän sanoo. Metsämäki katsoo, että yhtiöiden ja ostopalvelujen arviointiin tulisi löy-

”Yhtiöiden ja ostopalvelujen arviointiin tulisi löytää uusia keinoja.” tää uusia keinoja. Nämä kun vastaavat suuresta osasta kunnan toimintaa. Arviointi on luonteeltaan jälkikäteistä, Metsämäki sanoo. Mutta nykyään tarkastuslautakunnalta edellytetään myös tulevaisuuden ennakointia, kun sen pitää punnita mahdollisuudet tasapainottaa kunnan talous. – Kun meillä, niin kuin monella muullakin kunnalla, on talous tiukalla, niin se on kyllä kasvava haaste lautakunnalle, hän sanoo. Puoluepolitiikan pitäminen erossa lautakuntatyöstä on Metsämäen mielestä mahdollista – kohtuullisessa määrin. – Olen aina sanonut, että tarkastuslautakunnan ei tule tehdä politiikkaa. Mutta ainahan arvioinnin yhteydessä voi antaa hyviä neuvoja. Jos sitten joku käsittää ne politiikan tekemiseksi, niin käsittäköön.

*

Kirjoittaja on freelance-toimittaja


Kaikkia paukkuja ei tarvitse säästää arviointikertomukseen. Kyllä lautakunta voi eri tavoin kertoa havainnoistaan heti. – Vuoden mittaan voi tehdä rajatumpia raportteja ja antaa palautetta kohteissa, joissa käydään. Sen voisi tehdä esimerkiksi siten, että käynneistä pidetään pöytäkirjaa, jossa on vähän substanssiakin. – Voidaan esimerkiksi kertoa mitkä asiat lautakuntaa kiinnostivat, mitä niistä sanottiin.

”Kaikkia paukkuja ei tarvitse säästää arviointikertomukseen.” Konserni kasvaa

Minna Ainasvuori haluaisi lyhent��ä arvioinnin viivettä. Kun kertomus tulee vasta vuoden-kahden kuluttua tapahtumasta, niin palaute ei välttämättä enää paljon vaikuta.

Nopeammasta arvioinnista enemmän hyötyä kunnalle Teksti ja kuva: Mathias Luther

Tarkastuslautakunnan on pidettävä välimatkaa operatiiviseen toimintaan ja kunnan johtamiseen. Samalla se lähestyy politiikan tekemisen ydintä, tavoitteiden ja keinojen punnitsemista. Nimestään huolimatta tarkastuslautakunta arvioi. Audiatorin kirjassa Tarkastuslautakunta osana kunnan valvonta- ja arviointijärjestelmää (2011) kysytäänkin olisiko parempi kutsua sitä arviointilautakunnaksi.

Arviointiin kuuluu monen näkökohdan huomioon ottaminen. Ei tyydytä tarkastamaan onko tehty oikein vai väärin. Laillisuustarkastus kuuluu ammattitilintarkastajalle. Toiminnan laajempi

arviointi kuuluu tarkastuslautakunnalle. Kirjassa katsotaan, että lautakunnan ei pidä vain todeta tosiasioita, vaan myös arvioida onko toiminta tarkoituksenmukaista. Onko valtuuston tavoitteet saavutettu? Jos ei, niin miksei? Ja vielä: jos ei, niin olivatko tavoitteet edes saavutettavissa? Oliko valtuusto muotoillut tavoitteet niin, että ne olivat selkeitä ja tarkoituksenmukaisia? On ihan hyvä tavoite, että terveyskeskuksen lääkärin vastaanotolle pää-

see tietyn ajan kuluessa – mutta käynnin varsinainen tarkoitushan on, että sairaasta tulee terve tai terveempi. Onko myös tämä saavutettu?

Parantaa palveluja Kun yrityksissä tehdään arviointia ja tarkastusta, niin kriteerinä on taloudellinen tulos. Kun kunnissa tehdään arviointia, niin kriteerinä pitää olla tulokset kuntalaisten palvelujen kannalta, Audiatorin asiantuntijat kirjoittavat kirjassaan. Audiatorin Etelä-Suomen aluejohtaja Minna Ainasvuori on yksi kirjan kirjoittajista. – Arvioinnin tulisi merkitä jotakin kunnalle, vaikuttaa. Siksi pitäisi pyrkiä kuromaan umpeen viivettä, joka arviointikertomuksen osalta on jopa noin puolitoista vuotta, Minna Ainasvuori sanoo.

Kunnissa yhtiöittäminen kasvattaa konsernia suhteessa budjettikuntaan. Audiatorin kirjan kirjoittajat muistuttavat että kunnallisten yhtiöiden tilinpäätökset olisi luettava ja kunnanhallitusta eli konsernijohtoa kuultava yhtiöiden tilasta. Olisi tarkoituksenmukaista, että tilintarkastuksen kunnassa ja sen yhtiöissä suorittaa sama yhteisö. Näin saadaan käsitys kokonaisuudesta. Minna Ainasvuori kiinnittää huomiota kuntayhteistyöhön. – Monessa kuntayhtymässä tehdään todella hyvää arviointityötä. Olisi hyvä, jos niiden arviointikertomukset saataisiin valmiiksi niin, että tiedot ehtivät mukaan peruskuntien arviointeihin. Peruskunnissa ei aina lueta näitä kertomuksia eikä tiedetä, mitä kuntayhtymissä tehdään. Yksi kasvava arvioinnin haaste on ostopalvelut. Niiden arviointi on kunnan ja kuntalaisten kannalta tärkeää. – Lautakunnan tulisi esimerkiksi arvioida, mitä palvelujen ulkoistamisella tavoitellaan ja miten palveluiden tuottajat toteuttavat kunnan strategisia tavoitteita, Ainasvuori toteaa. Näitä asioita Audiatorissa pohditaan, kun kirjalle mietitään jatko-osaa.

*

Kirjoittaja on freelance-toimittaja

RESUME

En revisionsnämnd som inte bara sitter

Rätt fokus i berättelsen ger utvärderingen effekt

Text: Mathias Luther

Text: Mathias Luther

I Raseborg har det inte varit svårt att hitta medlemmar till revisionsnämnden trots att uppdraget kan vara ganska krävande, säger Lauri Metsämäki, ordförande för Raseborgs och före det Ekenäs revisionsnämnd sedan 2004 och kommunal- och rikspolitiker sedan 1968.

Minna Ainasvuori som är chef för Audiators tjänster för Södra Finland och OFR-revisor för tre sjukvårdsdistrikt, flera kommuner och samkommuner har sett ett antal utvärderingsberättelser.

Den som blir vald till revisionsnämnden i Raseborg kan vänta sig 7–8 möteskallelser per år. Men dessutom väntar en hel del hemarbete. Den här nämndens medlemmar skriver nämligen sin utvärderingsberättelse själva. – Vi delar upp jobbet så att några ser på centralförvaltningen, andra på social- och hälsovården, andra på utbildningen och några på den tekniska sektorn. Vi bildar vanligen arbetspar för varje sektor och försöker beakta vad var och en är intresserad av. – Vi har ingen färdig schablon för berättelsen vilket betyder att olika delar kan se lite olika ut. Men till slut går ju hela nämnden igenom texten och ser att den är sådan att

hela nämnden kan stå bakom den. Nämnden samlar sitt material längs med året, men slutspurten sätter in då kommunens bokslut och årsberättelse blir klara. Utvärderingsberättelsen blir klar i maj och vanligen ber fullmäktige enligt nämndens förslag om sektorernas kommentarer till anmärkningarna efter sommaren. Men räcker det? – Det har jag funderat mycket över, säger Metsämäki. – Hur många gånger skall vi påpeka att sådant som vi tidigare tagit upp fortfarande inte har åtgärdats?

*

– Rapporterna har klart blivit bättre under de senaste åren, säger hon. Då man ber henne ge ett vitsord så är det ”hyggligt” eller en 8. Revisionsnämnderna har högst olika förutsättningar. I större kommuner och samkommuner gör tjänstemännen skrivjobbet. Också ordförandes person är väldigt viktig. – Utmaningen för revisionen är hur man gör utvärderingen relevant just för målgruppen, fullmäktige. Informationen skall inte hängas upp på detaljer, men inte heller vara alltför allmän, säger Ainasvuori. Audiator gav nyligen ut boken Tarkastuslautakunta osana kunnan valvonta- ja arviointijärjestelmää (ungefär Revisions-

nämnden som del av kommunens kontroll och utvärdering). Den är riktad både till nya och till mera erfarna nämndemedlemmar. – Det fanns inte mycket publikationer om det här, i synnerhet inte färska, säger Ainasvuori som är en av de åtta författarna. Boken är strikt som en lärobok med drygt etthundra textsidor. Den genomsyras av den enkla frågan Varför? Vad är uppgift fyller revision och utvärdering? Hur skall den de då göras för att hjälpa kommunen? Hur håller man reda på hur kommunens resurser används då allt mera av dem används via upphandling och samkommuner?

*

Audiatoruutiset 3


Pasi Leppänen Audiatorin tilintarkastuspalvelujen johtajaksi Tarkastuslautakunta osana kunnan valvonta- ja arviointijärjestelmää

kokemus tarkastuksen lisäksi myös talouden suunnittelusta, tilinpäätöksen ja konsernitilinpäätöksen laadinnasta sekä laskentajärjestelmistä. Leppänen on erikoistunut myös kuntien toimintojen organisointiin ja konserniohjaukseen. Vapaa-ajalla Pasi Leppäsen löytää todennäköisemmin liikuntakeskuksesta tai kotimaisen dekkarin parista. Pasin motto on ”positiivinen asenne auttaa”.

*

Yhteystiedot: puh. 040 520 6552 pasi.leppanen@audiator.fi Odotukset ja vaatimukset kuntaorganisaation valvontajärjestelmää www.audiator.fi kohtaan ovat kasvaneet vauhdilla. Muuttuvat rakenteet ja toimintamallit sekä entistä suurempi ristiriita resurssien ja tarpeiden välillä edellyttävät toimivaa, asiantuntevaa ja riittävän kattavaa arviointia ja valvontaa.

Vetovoimainen kunta kiinnostavatko Sinua kuntien strategisen

kehittämisen ja elinkeinopolitiikan lainalaisuudet? onko kuntasi elinvoimaisuudessa tai

vetovoimaisuudessa parantamisen varaa? Haluatko faktatietoa elinvoimaisuuden kehittämisestä?

tämä kirja antaa Sinulle runsaasti asiatietoa

Onko kuntasi elinvoimaisuudessa parantamisen varaa? Tämä kirja antaa Sinulle runsaasti asiatietoa ja välineitä kuntasi kehittämiseen 2010-luvun haasteellisissa olosuhteissa. Kirjan kirjoittaja VTT, JHTT Hannu Pirkola on kokenut elinkeinopolitiikan ja EU-asioiden asiantuntija. ja välineitä kuntasi kehittämiseen 2010-luvun

poikkeuksellisen haasteellisissa olosuhteissa. Se, miten on aina ennenkin tehty, on nyt syytä

panna harkintaan, mutta tehdään se maailman parhaan paikallishallinnon tervettä ydintä romuttamatta.

kirjan kirjoittaja, Vtt, JHtt Hannu Pirkola on

viimeksi toiminut oy audiator ab:n erityisasiantuntijana elinkeinopolitiikan ja Eu:n asioissa. tätä ennen hän on toiminut muun muassa kaupunginjohtajana. Pirkolalla on pitkä ja

monipuolinen kuntakehittämisen kokemus

sekä syvä Eu:n, valtionhallinnon ja yritysten

V etoV oi m a i nen kunta | Ha nnu Pi r kol a

UUTUUS!

Tarkastuslautakunnilla on tärkeä tehtävä osana kuntaorganisaation ulkoista valvontaa, ja tarkastuslautakuntien arviointityötä on kehitetty jo yli 10 vuoden ajan.Viime vuosien ja erityisesti tulevaisuuden muutosten johdosta osa entisistä arviointimenetelmistä joudutaan hylkäämään ja uusia lähestymistapoja tulee kehittää nopeasti. Esimerkiksi vauhdilla lisääntyneet yhteistoiminta-alueet ja monimutkaistuneet kuntakonsernit edellyttävät uusia vaatimuksia niiden arviointiin. Pelkkä tavoitteiden toteutumisen tai toteutumattomuuden toteaminen ei vastaa nykyaikaisen arvioinnin tavoitetta vaan arvioinnin on oltava analyyttisempaa ja tuloksellisuuden eri osa-alueet huomioon ottavaa.

Vetovoimainen kunta

Tämän julkaisun tavoitteena on auttaa tarkastuslautakuntien jäseniä ja valmistelutyöhön osallistuvia viranhaltijoita onnistumaan vaativassa tehtävässä. Tämän kirjan kirjoittajat ovat tilintarkastuksen ja arvioinnin Pirkola asiantuntijoita niinHannu teorian kuin käytännönkin kautta.

30€

Tilintarkastusyhteisö Oy Audiator Ab on kustantanut tämän kirjan, joka on erinomainen tietolähde kaikille, jotka haluavat kuntien, (sis.tietoa alv 9%) kuntakonsernien sekä kuntayhtymien arvioinnistajajatoimituskulut sen haasteista. Kirjaa seuraa eri asiakokonaisuuksia syventävien artikkeleiden sarja.

tuntemus niin teorian kuin käytännönkin alueilla. Väitöskirjansa Pirkola teki kuntien elinkeino-

politiikasta. aiemmin hän on julkaissut myös mm. Eu:n rakennerahastoja koskevan kirjan.

iSBn 978-952-99931-2-3

Tarkastuslautakunta osana kunnan valvontaja arviointijärjestelmää tehtävät muuttuvassa kuntaympäristössä

43€

(sis. alv 9%) ja toimituskulut

ISBN 978-952-99931-1-6

Kuntien toimintaympäristö on muuttunut yhä monimutkaisemmaksi, mikä vaikuttaa myös tarkastuslautakuntien työhön. Toimintaympäristön muuttuessa on aiheellista keskustella tarkastuslautakuntien toiminnan kehittämisestä sekä roolista kuntaorganisaatiossa. Julkaisun tavoitteena on auttaa tarkastuslautakuntien jäseniä ja valmistelutyöhön osallistuvia viranhaltijoita onnistumaan vaativassa tehtävässä. Kirjoittajat ovat tilintarkastuksen ja arvioinnin asiantuntijoita niin teorian kuin käytännönkin kautta.

Audiator kouluttaa Audiator-yhtiöt on nyt myös johdon ja henkilöstön koulutuksen osaaja. Audiator-yhtiöt on kunta-alan ja sen sidosryhmien kouluttaja. Kuntatalolla toimiva Audiator on pitkään ollut kuntien ja julkisen sektorin tukena kouluttaen ja konsultoiden muun muassa tilintarkastuksen ja sisäisen tarkastuksen parissa. Osa koulutuksista on valmiiksi suunniteltuja, avoimia koulutuspäiviä ajankohtaisista aiheista. Osaa tarjotaan tilaustuotteina, joita on mahdollisuus räätälöidä asiak-

Minna Ainasvuori, Olli Ainasvuori, Hanna Hurmola-Remmi, Mikko Kenni, Markus Kiviaho, Kari Mäntyharju, Erkka Ollila, Lasse Oulasvirta

audiato r

Voit tilata julkaisua osoitteesta: julkaisumyynti@kuntaliitto.fi

Tarkastuslautakunta osana kunnan valvonta- ja arviointijärjestelmää – tehtävät muuttuvassa kuntaympäristössä

Oy Audiator Ab:n tilintarkastuspalvelujen johtajaksi on nimitetty toukokuun lopulla JHTT, KHT Pasi Leppänen, 45. Koulutukseltaan Leppänen on kauppatieteiden maisteri. Pasi Leppänen vastaa uudessa tehtävässään tilintarkastuspalvelujen sisällöstä ja laadusta. Hän osallistuu tämän lisäksi itsekin tarkastustyöhön. Audiator on Leppäselle tuttu jo aiemmilta vuosilta, sillä hän on työskennellyt yhtiössä aikaisemmin noin kymmenen vuoden ajan. Leppänen on toiminut pääosan työurastaan kuntien talouden ja tarkastuksen tehtävissä. Hänellä on vankka

kaan toiveiden mukaisesti. Audiatorilta voit myös kysyä apua isojen koulutusten ja koulutussarjojen käytännön organisointiin. Lisää tietoja koulutusten ohjelmista ja tilauskursseista saa koulutustoiminnan johtaja Jari Koivistolta: jari.koivisto@audiator.fi

Voit tilata julkaisua osoitteesta: julkaisumyynti@kuntaliitto.fi

Koko koulutustarjonta: www.audiator.fi

Lisätietoa julkaisuistamme: www.audiator.fi

Audiator-yhtiöt

4

Audiator uutiset sidosryhmille 2/2012

Terttu Heikkonen

Ulla-Maija Tuomela

Tove Lindström-Koli

Aija Tuimala

Toimitusjohtaja, KTM, VTM Oy Audiator Ab 040 582 8867 terttu.heikkonen @audiator.fi

Toimitusjohtaja, KHT, JHTT, KTM Oy Audiarev Ab 050 582 2955 ulla-maija.tuomela @audiator.fi

Toimitusjohtaja HTM, JHTT, KTM Oy Audiator Yhtiötarkastus Ab 050 553 4920 tove.lindstrom-koli @audiator.fi

Toimitusjohtaja, KTM Oy Audiapro Ab 040 869 6494 aija.tuimala @audiapro.fi

Audiatoruutiset

Julkaisija: Audiator-yhtiöt Toinen linja 14, 00530 Helsinki www.audiator.fi Toimitus: Päätoimittaja: Terttu Heikkonen Toimitussihteeri: Pire Brave

Taittotyö: Mainostoimisto Up-to-Point Oy Painopaikka: Kirjapaino Uusimaa


Audiator-uutiset 2/2012