Page 1

asukas ASIAKASLEHTI VVO:N ASUKKAILLE

[10]

Amuri inspiroi runoilijoita

[14]

Eka oma k채mpp채!

2013

3

Kodin

SYYSPUUHAT

[20]

[26]

Varamummo tuli taloon

+

Tomi Mets채keto konsertoi VVO:n asukkaille [35]


MIKÄ TEKEE KODISTA KODIN?

Kirjat

M

erja Lehtisen päivät kuluvat kiireisessä projektipäällikön työssä, liikuntaharrastuksissa ja asukastoiminnan parissa. Koti merkitsee hänelle vastapainoa hektiselle arjelle; siellä voi rauhoittua ja olla rennosti. Merja viettää vapaahetket mieluiten lukien, ja olohuoneen hyllyt notkuvatkin kirjoja. ‒ Lukeminen tarkoittaa minulle rentoutumista ja irtautumista työstä, mutta samalla se antaa virikkeitä. Luen erityisesti dekkareita ja rakkaus-

romaaneja. Dekkareissa minua kiehtoo seurata, miten joku outo tapahtuma ratkaistaan. Rakkauskirjoihin tartun, kun haluan äkkiä nollata aivot. Silloin ei haittaa, vaikka tietäisinkin tapahtumien kulun jo ensimmäisen sivun perusteella. Kaikki kirjat eivät mahdu hyllyihin, joten osaa Merja säilyttää varastossa. Pari kertaa on käynyt niin, että kaupasta on tarttunut mukaan kirja, ­joka hänellä on ollut jo ennestään. Miten kiireinen nainen sitten löytää aikaa lukemiselle? ‒ Luen pääasiassa viikonloppuisin ja lomilla. Olen sopinut itseni kanssa, etten aloita kiinnostavaa kirjaa ennen perjantai-iltaa. Muuten valvoisin kaikki yöt, sillä haluan lukea kirjan aina yhdeltä istumalta! ×

TEKSTI EEVA TÄHTINEN // KUVA ARTO WIIKARI

VVO:N ASUKASHALLITUKSEN HELSINGIN ALUEEN VARAJÄSEN MERJA LEHTINEN VASTAA.

Kuka? • Merja Lehtinen • VVO:n asukashallituksen Helsingin alueen varajäsen • Hämeentie 17 B:n talotoimikunnan puheenjohtaja • Taloyhtiön ensimmäinen asukas, asunut talossa rakennusvuodesta 1998 lähtien • Työskentelee projektipäällikkönä • Harrastaa asukastoimintaa, liikuntaa ja lukemista • Lemmikkeinä kaksi kissaa

2

ASUKAS 3/2013


LEHTI VVO:N ASUKKAILLE

3


asukas 3/2013

Helppoa ja vaivatonta TÄMÄN ASUKAS-LEHDEN teemana on uusavuttomuus. Siitä alettiin puhua 1980-luvulla, kun lapsuudenkodeistaan omilleen muuttavat nuoret eivät enää hallinneetkaan arjen kannalta välttämättömiä asioita, joita jokaisen aikuisen oletettiin osaavan. Kolmessakymmenessä vuodessa nämä arjen välttämättömät asiat ovat muuttuneet, ja myös uusavuttomuuteen on tullut uusia ulottuvuuksia.­ Tietotekniikka on tullut koteihin ja avuksi arkisiin askareisiimme. Ruoka- ja siivous­ohjeet voi katsoa netistä ja seurata opastusta YouTube-videolta. Sosiaalisia suhteita hoidetaan Facebookissa eikä välttämättä ystäviä tapaamalla. YHÄ KASVAVA JOUKKO IHMISIÄ arvostaa asioiden hoitamisen help­poutta ja sitä, ettei palvelu ole sidottu aikaan tai paikkaan. Myös me VVO:lla haluamme antaa ihmisille mahdollisuuden hoitaa asumiseen liittyviä välttämättömiä asioita verkko­ sivujemme kautta. Vuokra­ sopimuksen on voinut irtisanoa sähköisesti jo viisi vuotta, samoin kuin tehdä asunnon vikailmoituksen, avaintilauksen ja yhteydenottopyynnön isän”Yhä useampi nöitsijälle. Muutama vuosi arvostaa sitä, sitten tuli mahdolliseksi ettei palvelu ole katsella omia vuokratietoja sidottu aikaan ja maksuhistoriaa netin tai paikkaan.” kautta. KEHITÄMME SIVUJAMME ja uusia palveluita jatkuvasti. Syksyllä otamme käyttöön vuokrasopimuksen sähköisen allekirjoittamisen, jolloin omilla pankkitunnuksilla tunnistautumalla voi hoitaa koko sopimuksen teon. Jatkossa myös autopaikan ja saunavuoron voi varata VVO:n verkkosivujen kautta. Nämä uudistukset otetaan käyttöön vaiheittain tämän ja ensi vuoden aikana. Älä kuitenkaan huolestu, jos olo tietokoneen ruudun äärellä tuntuu uusavuttomalta. Samat palvelut ovat käytössäsi soittamalla tai käymällä omassa VVO-kotikeskuksessa, helposti ja vaivattomasti. Kuulaita syyspäiviä toivottaen, PIA JAAKOLA, VUOKRAUSYKSIKÖN JOHTAJA

4

ASUKAS 3/2013

[10] TALOJEN TARINAT Runosuoni sykkii Tampereen Amurissa.

Julkaisija/kustantaja VVO-yhtymä Oyj, Mannerheimintie 168a, PL 40, 00301 Helsinki, p. 020 508 3300, faksi 020 508 3290 Päätoimittaja Sari Tikkanen, p. 020 508 3800 Toimitus Otavamedia Asiakas­viestintä, Maistraatinportti 1, 00015 Otavamedia Tuottajat Maija Kajanto ja Paula Ristimäki Paino Punamusta, Joensuu Paperi UPM Fine 100 g/m2 Painosmäärä 46 900 kpl ISSN 1456-0569 (Painettu) ISSN 2341-6882 (Verkkojulkaisu) Kannen kuva Sampo Korhonen 34. vuosikerta. Asukas ilmestyy neljä kertaa vuodessa, seuraava numero 5.12.2013. Lehden peruutukset ja osoitteen­ muutokset: asukas@vvo.fi www.vvo.fi


[14] FIKSU KULUTTAJA Ensimmäinen oma koti tuo vapauden ja vastuun.

[02] MIKÄ TEKEE KODISTA KODIN Merja Lehtisen kodin sydän ovat kirjat. [06] UUTISIKKUNA Vuokranmaksukin sujuu e-laskulla. [18] KUNNOSSAPITO JA PALVELUT Uudet huoltosopimukset kaikille VVO:n taloille.

sisältö

[26]

[20] KOTI KUNTOON Valmistaudu vastaanottamaan syksy ja talvi.

[25] VINKKI Villapalloja kuivausrumpuun [26] VAPAA-AIKA Rakas varamummo [29] RISTIKKO Voita aidot Reinot! [30] UUTEEN KOTIIN Keravan senioritalo [32] PÄÄTOIMITTAJAN KYNÄSTÄ Mitä uusavuttomuus on tänään? [33] ALMA ASUKAS Alma ja kodin pikkuviat [33] KYSYMYS JA VASTAUS Mikä on talotoimikunta?

+

[34] A SUKAS­ETUSIVUT Katso tuoreet edut! LEHTI VVO:N ASUKKAILLE

5


UUTISIKKUNA

kuva Tommi Tuomi

Lukijat tyytyväisiä Asukas-lehteen

ww

w

.f a

of i

Käy tykkäämässä!

m / vv

• www.f a

fi • vo

[LUKIJATUTKIMUKSEN TULOKSIA] Asukas-lehden jutut ovat hyviä ja myös lehden ulkonäkö miellyttää lukijoiden silmää. Tämä selvisi VVO:n kesän alussa teettämästä lukijatutkimuksesta. Kokonaisarvosanaksi Asukas sai 3,9, kun maksimipistemäärä oli viisi. Eniten kiitosta lukijoilta sai lehden uskottavuus ja luotettavuus. Lehteä piti uskottavana peräti 84 % ja luotettavana 83 % vastaajista. Omaa asumista koskevat asiat kiinnostavat Asukas-lehden lukijoita. Tärkeimpiä juttuaiheita olivat vastaajien mielestä lehden asukasedut ja kiinteistönhoito. Muita suosikkeja olivat ekologisesta elämäntavasta kertovat jutut sekä VVO:n uutiset. Asukas-lehden lukijatutkimus tehtiin keväällä 2013. Puheook.com/v limitse tehtyyn tutkimukseen osallistui 200 satunnaisesti eb c valittua VVO:n asukasta. Löydät Toimitus kiittää kaikesta saamastaan palautteesta. Sen VVO:n nyt perusteella jatkamme lehden kehittämistä vielä nykyistämyös Facekin paremmin lukijoidemme toiveita vastaavaksi. bookista.

ceboo k .c

o

Vieläkö maksat vuokrasi suoraveloituksella? [MAKSA HELPOSTI] Jos vuokrasi ve­ loittuu tililtäsi yhä suoraveloituksella, nyt on korkea aika etsiä uusia maksutapoja. Suoraveloitus päättyy VVO:lla vuoden 2013 lopussa. Syynä tähän on yhtenäiseen euromaksualueeseen eli SEPAan siirtyminen, minkä myötä kotimainen suoraveloitus päättyy 31.1.2014 kaikissa pankeissa.

e-lasku vai suoramaksu? Suoraveloituksen korvaavat jo nyt käytössä oleva e-lasku ja uutena maksutapana suoramaksu. Näistä e-lasku on vaivattomin ja ekologisin vuokranmaksutapa. 6

ASUKAS 3/2013

e-laskusopimuksen voit tehdä kätevästi omassa verkkopankissasi. Tarvitset sitä varten e-laskutunnuksen ja viitenumeron, molemmat tiedot löytyvät vuokranmaksuerittelystä. Tämän jälkeen vuokralasku tulee sähköisessä muodossa suoraan ­verkkopankkiisi ja myös arkistoituu sinne. Jollei sinulla ole käytössäsi verkko­ pankkitunnuksia, voit tehdä e-laskun sijaan suora­maksusopimuksen omassa pankissasi. Se kannattaa tehdä mahdollisimman pian. Pyydämmekin kaikkia suoraveloitus­ asiakkaita ottamaan käyttöönsä joko e-laskun tai suoramaksun omassa pankissaan. Se kannattaa tehdä mahdollisimman pian, viimeistään tämän vuoden aikana. e-laskun ja suoramaksun lisäksi automaattisen maksamisen keinoiksi vuoden vaihteen jälkeen jää pankin kanssa tehtävä maksupalvelusopimus tai verkkopankissa vuokranmaksusta tehtävä toistuvais­ suoritus.


Tumpit pois luonnosta! [ROSKA PÄIVÄSSÄ] Tiesitkö, että maahan viskatut tupakantumpit ovat paitsi esteettinen haitta, myös myrkkyä ympäristölle? – Tumpit ovat maailman yleisin ja myrkyllisen roska. Ne sisältävät lukuisia myrkyllisiä kemikaaleja, joista osa jää maahan ja kulkeutuu edelleen vesistöihin, painottaa Tuula-Maria Ahonen, Roska päivässä -liikkeen perustaja. Roska päivässä -liike haluaa tehdä maailman yleisintä roskaa näkyväksi. Liikkeessä on syntynyt miniroskis- keksintö, jota tupakoivat ja myös purkkaa ja karkkeja syövät voivat pitää mukanaan. Liikkeen nettisivuilla esitellään, miten kuka hyvänsä voi tuunata kierrätysmateriaaleista itselleen miniroskiksen. Ohjeen mukaan valokuvausliikkeestä saa ilmaiseksi filmipurkin. Vielä parempi on diabeetikkojen käyttämä koeliuskapurkki, jonka ”lippalakillinen” kansi on kiinni purkissa. Purkki toimii miniroskiksena tuunaamattomanakin, mutta kun koristelee sen oman makunsa mukaan, miniroskiksen käyttö on hauskem-

Toimi näin kun otat e-laskun käyttöösi vuokranmaksussa: Tee e-laskusopimus verkkopankissa. Siihen tarvitset e-laskutunnuksen ja viitenumeron, jotka löytyvät vuokranmaksuerittelystä. Tämän jälkeen laskusi tulee suoraan verkkopankkiin.

e-lasku kannattaa ottaa käyttöön myös, jos vielä käyttää paperilaskua Tee e-laskusopimus verkkopankissa. Siihen tarvitset e-laskutunnuksen ja viitenumeron, jotka löytyvät vuokranmaksuerittelystä. ­ Kun seuraavan kerran maksat paperilaskua, muuta laskun toimitustavaksi e-lasku. Seu­raava lasku saattaa tulla vielä paperilla, mutta tästä eteenpäin lasku tulee e-laskuna suoraan verkkopankkiisi.

paa. Purkin voi koristella esimerkiksi tarroilla, kangastilkuilla, pitsillä tai lehdestä leikatulla kuvalla. Sen voi maalata myös nopeasti kuivuvalla akryylimaalilla. Miniroskiksesta tumpit voi sitten kaataa asianmukaiseen jäteastiaan. – Tuunattu miniroskis on myös hyvä lahja, erityisesti tupakoitsijalle. Moni tupakoitsija inhoaa itsekin tumppeja, Ahonen kertoo. Tupakoimaton voi kerätä tumpin suojaten oman kätensä esimerkiksi leipä- tai hedelmäpussilla tai vaikka maasta löytyvällä vaahteranlehdellä. Tumppi pannaan tavalliseen roska­

pönttöön. Luonto kiittää, ja varmasti myös ulkosalla liikkuvien pienten lasten vanhemmat ja lemmikkien ulkoiluttajat. Lisätietoja Roska päivässä -liikkeestä ja ­ohjeet miniroskiksen tekoon löydät osoit­teesta www.roskapaivassa.net. Liikkeen jäsenet nostavat maasta roskiin päivittäin ainakin yhden roskan ja haastavat muutkin tekemään niin. Tavoitteena on siisti ympäristö, joka lisää ihmisten turvallisuudentunnetta ja viihtyvyyttä.

Kuka oikeastaan päättää, mikä on sopiva siisteyden aste kodissa tai työpaikan kahvihuoneessa? Tuntuu, että standardit asettaa yleensä porukan tiukkapipoisin siisteysfriikki. Muut sitten yrittävät sinnitellä hänen asettamiensa vaatimusten keskellä. Demokratia ei ole rantautunut siisteyskeskusteluun.

ANNA-KAISA HUUSKO DEKO-LEHDESSÄ.

Energiaa säästämään! [MUKAAN TALKOISIIN] Energiansäästöviikkoa vietetään taas 7.–13.10. Viikon tavoitteena on valjastaa energiansäästö itsestään selväksi osaksi jokaisen ihmisen ja yhteisön arkea. Energiansäästöllä vaikutetaan ilmastoon ja ympäristöön, mutta myös jokaisen kotitalouden omiin kuluihin. Ryhdistäydytään siis kaikki ja muistetaan sammuttaa valot ja turhat laitteet kun niitä ei tarvita, ei lämmitetä kotia liian kuumaksi, suositaan julkista liikennettä eikä lutrata tuntikausia lämpimässä suihkussa. Lisää vinkkejä ja tietoa: energiansaastoviikko.fi, motiva.fi LEHTI VVO:N ASUKKAILLE

7


UUTISIKKUNA

päiväys

29.9. Mikkelin-

Nykyään enkeleiden muistopäivänä vietettävää mikkelinpäivää juhlittiin aiemmin kesän ja syksyn rajakohtana. Päivä merkitsi sadonkorjuun loppumista, ja silloin järjestettiin juhlia ja markkinoita. Syksyisin juhlittiin myös kekriä, perinteistä sadonkorjuun juhlaa, jota vietettiin mikkelinpäivän ja nykyisen pyhäinpäivän välissä. Sen tarkka ajankohta määräytyi sadonkorjuun päättymisen mukaan. 1800-luvulla kekri liitettiin yhteen kristillisen pyhäinpäivän kanssa. Kekri oli iloinen ja karnevaalihenkinen juhla, jossa laulettiin, tanssittiin ja syötiin hyvin. Perinteisiin kuului kiertää kylillä kestityksen toivossa kekri­­pukiksi tai kekrittäreksi pukeutuneena. Sarvekas, pelottavan näköinen kekripukki oli juhlan keskeinen hahmo. Kekrin juhlistaminen hävisi vähitellen kaupungistumisen myötä. Perinnettä on herätelty viime aikoina uudestaan henkiin eri yhdistysten järjestämissä kekrijuhlissa. Monet ovat alkaneet järjestää omia kekrijuhliaan vastineena vierasperäiselle halloweenille.

päivä ja kekri

Onko sinulla tai naapurillasi kaunis koti, mielenkiintoin en harrastus tai hyvä tarin a kerrottava ksi? Asukas-lehti etsii uusia haastateltavi a lehden eri juttuihin. Ota rohkeasti yhteyttä oso itteessa asukas@vvo .fi!

Kotkan ja Loviisan asuntojen vuokraus Lahden VVOkotikeskukseen [MUUTOS PALVELUISSA] VVO:n Kotkan ja Loviisan asuntojen vuokraus on hoidettu 1.7.2013 alkaen Lahden VVO-kotikeskuksessa. Asuntojen ennakkotarkastukset ja esittelyt hoitaa Kotkan kiinteistöpalvelu. Yhteistyö kiinteistöjen huollon osalta jatkuu entisellään.

kuva Jukka Ahola / VVO

Kohti ennätyksiä, kohti voittoja! [VIRKEÄ-STIPENDIT] VVO:n Virkeä-ohjelman stipendien hakuaika alkaa jälleen 5.9.2013. Jo kolmannen kerran VVO:lla asuvilla nuorilla urheilulupauksilla on mahdollisuus hakea VVO:n Virkeä-ohjelman stipendiä, joka on suuruudeltaan 300 euroa. Stipendi voidaan myös myöntää muille kuin VVO:n asukkaille, jos urheilijan ja hänen vanhempiensa yhteiset tulot mahtuvat 60 000 euron bruttotulorajoihin, urheilija on osoittanut sitoutumisellaan halua menestyä urheilussa ja valmentaja puoltaa hakemusta. Stipendiä voi hakea syyskuun ajan hakulomakkeella osoitteessa www.vvo.fi/virkea. Otamme yhteyttä hakijaan sähköpostitse, mikäli stipendi voidaan myöntää hakijalle. Tähän mennessä VVO:n Virkeä-ohjelman stipendin on saanut jo 78 nuorta lahjakasta ja lupaavaa urheilijanuorta. Virkeä-ohjelmalla sponsoroidaan myös kuutta nuorta huippu-urheilijaa. VVO valitsi

8

ASUKAS 3/2013

pitkäaikaisiksi sponsoroitavikseen vuonna 2012 Nooralotta Nezirin (100 metrin aidat), Venla Paunosen (400 metrin aidat ja 4 x 800 metrin viesti), Lassi Etelätalon (keihäs), Henry Mannin (pyörätuolikelaus), Tommi Pullin (pikaluistelu) ja Emilia Soinin (squash). Heidän menestyksestään voi lukea osoitteesta www.vvo.fi/virkea.

Virkeästipendien haku alkaa

5.9.!


NÄI

MUUAL LA

N

Tällä palstalla esittelemme joka numerossa jonkin asumisen erikoisuuden maailmalta.

kuva Corbis/SKOY

Pelkistettyä japanilaista [MUKAVASTI TATAMILLA] Siinä missä Suomessa parketti kiiltää tai lattialaudat natisevat jalkojen alla, Japanissa paljas jalka painautuu riisin oljista valmistetulle tatamille. Sisustuksessa näkee perinteisiä, matalia pöytiä, ikebana-asetelemia ja pelkistettyjä värejä. Japanin pinta-ala on hieman Suomea suurempi ja asukkaita maassa on noin 128 miljoonaa. Niinpä ei ole ihme, että asuntojen neliöt ovat kalliita ja haluttuja, eikä nukkumiselle haluta varata kokonaista huonetta. Futon-sänky taipuu niin nukkumapaikaksi kuin sohvaksi. Jämäkkä futon miellyttää myös monen länsimaalaisen nukkujan selkää, joten näitä huonekaluja näkee yhä enemmän myös kotimaisissa sänkykaupoissa.

LEHTI VVO:N ASUKKAILLE

9


TALOJEN TARINAT

runoilijatalo Tampereella

RU

10

ASUKAS 3/2013


TEKSTI SANNA LAAKKONEN //KUVAT LAURA VESA

Runous ja kirjallisuus yhdistää kahta VVO:n Impilinnan asukasta Hämeen sydämessä, Tampereen Amurissa.

A A S O O R P A J A J O UN

H

elteinen päivä Tampereen keskustassa on puolivälissä. Teppo Paulasto nauttii Impilinnan sisäpihan verkkaisesta tunnelmasta pihakeinun varjossa. Hetken päästä paikalle pyyhältää Rauni Anita Martikainen, toinen saman VVO:n taloyhtiön asukas. Amurin kaupunginosassa asumisen lisäksi Paulastoa ja Martikaista yhdistää se, että kumpikin julkaisi viime keväänä esikoisrunokokoelmansa, vieläpä saman ntamo-kustantajan nimissä. Julkaisutilaisuus Tulenkantajien kirjakaupassa oli yhteinen ja Martikainen hoksasi, että Paulastokin on ’amurilainen’. Sen jälkeen runoilijat ovat tehneet useampia yhteisiä keikkoja muun muassa Eino Leinon päivän Runopiha-tapahtumassa ja Runoa, schlageria ja lageria -illoissa Hatanpään Kuppila Kulmassa. Martikainen muutti taloyhtiöön kymmenisen vuotta sitten, kuultuaan VVO:n edullisesta asumisesta yliopistoaikaiselta opiskelukaveriltaan. Ensimmäinen asunto oli Impilinna-nimellä tunnetun Tampereen korkeimman talon 13. kerroksessa ja nykyinen Mustanlahdenkadulla. – Viihdyn kodissani hyvin, mutta akateemisen pätkätyöläisen näkökulmasta on harmillista, että vuokrataso ei enää ole yhtä alhainen kuin silloin, Martikainen sanoo.

Elämän ääniä kuunnellen Hämeenpuiston laidalle vuosina 1951–1955 rakennettujen kerrostalojen muodostama taloyhtiö kuuluu kulttuurin kehtona tunnettuun Amurin kaupunginosaan. Samassa korttelissa asui

aikanaan Väinö Linna, kirjoittaessaan ensimmäiset romaaninsa Päämäärä ja Musta rakkaus. Tuntematon sotilaskin syntyi Puuvillatehtaankadulla. Teppo Paulaston koti on valoisa kaksio Satakunnankatu 32:n päädyssä, ylimmässä kerroksessa. Hänen työpöytänsä äärestä aukeaa näkymä kaupungin ylle. Maamerkkeinä näkyvät Aleksanterin kirkko, Pyynikin näkötorni ja Näsinneula. Pääsisimme muuten kurkistamaan näkymää, mutta teini-ikäisten tytärten kesäloma on juuri alkanut. – Sisustukseni on kuulemma niin nolo, ettei kuvaajaa voi päästää paikalle, Paulasto nauraa. Enemmän hän taitaa kunnioittaa tytärten toivetta olla tuomatta vieraita epäjärjestykseen, joka on syntynyt edellispäivänä saapuneiden lomanviettäjien tavaroiden levittyä asuntoon. Kolme vuotta talossa asunut Paulasto kirjoittaa mieluiten aamuisin ja aamupäivisin, kun valoa on eniten. Vuorotyöläisenä hän on kuitenkin opetellut istumaan tietokoneen ääreen mihin vuorokauden aikaan tahansa. Edes kodin elämä ja äänet eivät haittaa kirjoittamista. LEHTI VVO:N ASUKKAILLE

11


<<

<

Maamme ensimmäisen pilvenpiirtäjän titteliä kantava 44,2 metrin korkuinen Impilinna sai lempinimensä siitä, että suurin osa sen asukkaista oli puuvillatehtaalla työskenteleviä naimattomia nuoria naisia. Ennen Impilinnan valmistumista Suomessa ei ollut eri kerroksissa pysähtyviä hissejä. 14-kerroksiseen Impilinnaan niitä rakennettiin peräti kolme.

<

Puuvillatehtaankatu 15:ssä asuneesta ja Finlaysonin tehtaalla työskennelleestä Väinö Linnasta muistuttaa Mauno Kiviojan kirjailijasta tekemä reliefi. Teos kiinnitettiin, kun Tuntemattoman sotilaan ilmestymisestä tuli kuluneeksi 50 vuotta.

– Lapset rytmittävät arkea ja osaan kirjoittaa, vaikka joku olisi selän takana. Usein teen töitä samalla, kun tyttäreni soittavat viulua ja huilua. Yksin asuva Rauni Anita Martikainen puolestaan tunnustautuu enemmän erakkohenkiseksi tekijäksi, joka on aina tarvinnut tilaa kirjoittaakseen. ja tiedän, että humppa on soinut ja juhliakin ol– Yläkerrassani asui pitkään iäkäs rouva, joka lut. Osa asukkaista muodostaa varmasti tiiviin eleli hissukseen. Uusien asukkaiden elämänrytyhteisön, mutta itse olen enemmän tarkkailijamiin ja äänimaiseman muutoksorttia, Martikainen kertoo. seen totuttelu vei aikansa, vaik– Tämä on tällainen aikuis”Runous on rahaa ka varsinaista häiritsevää melua ten ihmisten taloryhmä. Tuntuu, tuottamaton ei olekaan. että elämä kerrostalossa on assivutoimi, jolla Toisaalta hän sanoo kirjoittetta anonyymimpää, aiemmin tavansa vaikka pihanurmella VVO:n rivitalossa Helsingissä kaiketi elää vain maaten, sillä ulkoilma inspiroi. asunut Paulasto vertaa. Heli Laaksonen.” Hän muistelee myös pihapiirisMartikainen muistaa kuitensä aiem­min ollutta päiväkotia, kin taloyhtiön yhteisissä tiloissa josta kantautuvat lasten äänet toivat mukavan olleen tarjolla niin itämaista tanssia kuin kortlisän arkeen. tipeliä. Myös lenkkisauna ja kuntosali toimivat asukkaiden yhteensaattajina, ja kukkiakin jotkut Rauhaa kaupungin sydämessä hoitavat yhdessä. Runoilijat pitävät taloyhtiötä rauhallisena, mutta Teppo Paulasto tekee kolmivuorotyötä mietunnustavat, etteivät asumiseen liittyvä toiminta lenterveyshoitajana Taysin lasten ja nuorten ja naapurit ole tulleet kovin tutuiksi. psykiatrisella osastolla, joten elämänrytmi ei ai– Talotoimikunnalta tulee tietoa pihajuhlista na ole sama kuin naapureilla. Kirjoittaminen on 12

ASUKAS 3/2013

Amuri n Tampereella Hämeenpuiston laidalla

sijaitseva Amurin alue on suosittu kaupunginosa, jossa palvelut ja Pyynikin ulkoilumahdollisuudet ovat lähellä. n Amuri tunnetaan historiastaan

Finlaysonin tehtaan työntekijöiden asuinalueena, jonka puutalokorttelit vaihtuivat 1970–80-luvuilla uusiin kerrostaloihin. Yksi työläiskortteli on museoitu jälkipolville. n VVO:n Amurin taloyhtiö käsittää

vuosina 1951–1955 rakennetut kerrostalot osoitteissa Hämeenpuisto 10–12, Puuvillatehtaankatu 15, Satakunnankatu 32–34 ja Mustalahdenkatu 13–15.


Amurilaisia säkeitä Rauni Anita Martikaisen Maailmalaisten runot ovat kepeitä (ja kipeitä), runsaita (mutta muototietoisia) ja kypsällä tavalla riehakkaita. Asteikko ulottuu tankasta ja haikusta dadaan ja kansanlauluun. Teppo Paulaston Ajomies tarjoaa runoja niille, jotka lukevat runoutta, ja niillekin, jotka eivät lue. Kohtaamisia ja lähtöjä, poistettuja kohtauksia ja samaistumista suurmiehiin. Sauna-haiku Saunassa Suomi valuu hikeä, puhdas jokainen helmi. Sininen kuu Viulut kireällä, kävelyllä. Vaatii paljon rohkeutta sanoa elämälle kyllä. Sininen kuu haaveilee pääni yllä. Rauni Anita Martikainen, Maailmalaiset 2012

Hiljaiseloa Helteisen kesän verkkaiset päivät. Rintojen alkuperäinen tarkoitus. Kamarin sinihämyssä kirjojen peittämä pöytä. Aamujen kirkkaus, kuluneetkin sanat kertovat elämän kulumisesta. Kyy kellarissa, sanansaattaja. Tapan koko basiliskien suvun, etten näkisi, miten väsynyt aika on odottamaan. Talot rapistuvat hitaasti. Ensin on yksi huone, mihin ei enää mennä. Kuvia otetaan, niistä näkee joskus, millaista oli. Teppo Paulasto, Ajomies 2012

hänelle keino irrottautua palkitsevasta mutta kuluttavasta päivätyöstä. – Haluan tehdä yhteiskunnallisesti tärkeää ja hyödyllistä palkkatyötä, vaikka suurempi yksityinen kunnianhimoni kohdistuukin kirjoittamiseen. Runous kun on rahaa tuottamaton sivutoimi, jolla kaiketi elää vain Heli Laaksonen, Paulasto nauraa. Seuraavaksi hän toivoo voivansa julkaista työn alla olevan romaanin. Ajomies-runokirjaan­ sa Paulasto tarjosi kustantajille ensimmäisen kerran jo vuonna 2008. – Julkaisukynnyksen ylittäminen esikoisteoksella on hankalaa, ja päätä pitää hakata seinään usein. Seuraavan teoksen kanssa julkaiseminen sujuu toivottavasti nopeammin, hän sanoo. Martikaisen tarina on samanlainen. Ensimmäinen runokokoelma valmistui vuonna 2009, mutta Maailmalaiset löysi muotonsa ja puuttuvat palansa vasta pari vuotta myöhemmin. – Kun koelukijani silloin nauraa tyrskähteli, ymmärsin, että runoni antavat jotakin. Pian sen jälkeen sain kustantajalta sähköpostiviestin, jossa todettiin, että kirjani julkaistaan. Ja vain kuukautta myöhemmin Teppo sai saman viestin, Martikainen kertoo. × LEHTI VVO:N ASUKKAILLE

13


FIKSU KULUTTAJA

ensi kertaa omaan kotiin

OMA KOTI TEKSTI MARI VALKONEN //KUVITUS JENNY LUCANDER // KUVA KARI HAUTALA

kasvattaa vastuuta

Kun muuttaa ensimmäistä kertaa omilleen asumaan, on tärkeää ottaa niskalenkki myös raha-asioista.

14

ASUKAS 3/2013

O

maan kotiin muuttaminen on monelle pitkään odotettu elämän käännekohta. Oman tuvan tuoma vapaus on ihanaa, mutta arjen velvollisuudet voivat silti yllättää. Rahojen pitää ruokaostosten lisäksi riittää välillä kolminumeroisiinkin laskuihin, eikä vessa siivoudu itsestään. Jos lapsuudenkodin arki on ollut vailla rutiineja, arjesta selviytymisen taidot voivat olla hukassa. – Arjen rytmi on nykyisin todella tiivis, ja koti on voinut muuttua huoltopisteeksi, jossa hoidetaan vain välttämättömimmät asiat, sanoo Marttaliiton kehittämispäällikkö Arja Hopsu-Neuvonen. Juuri selviytymistaitojen puuttuminen on Hopsu-Neuvosen mukaan uusavuttomuuden määritelmä: raha-asiat ovat rempallaan, ruokaa ei osata tai viitsitä laittaa, eikä omista tavaroista ja kodista pidetä huolta. Koulun kotitalousHänen mielestään uusavuttomuus on jonkin tunnilla kaikki verran lisääntynyt ja käytännön taitoja hallitaan nuoret eivät aikaisempaa huonommin. Koulun kotitaloustuntunnista paprikaa, nilla kaikki nuoret eivät tunnista paprikaa, sen käsen käsittelystä ja sittelystä ja valmistamisesta puhumattakaan. Toisaalta, nykyisin arjessa selviytymiseen tarvitaan valmistamisesta hyvin erilaisia taitoja kuin ennen. puhumattakaan. – Nykyisin pärjää oikein hyvin osaamatta fileoida kalaa. Jokaisen täytyy kuitenkin pystyä arvioimaan, tarvitseeko markkinamiesten tyrkyttämää tuotetta tai palvelua. Esimerkiksi uutta kännykkäliittymää hankkiessa täytyy olla selvillä, onko edellisessä liittymässä määräaikainen sopimus, ettei hanki kahta yhtaikaa käytössä olevaa liittymää. Tällaiset asiat vaativat nykyihmiseltä paljon aikaisempaa enemmän.


5 vinkkiä uuteen kotiin muuttavalle

1

Astioita, keittiötarvikkeita ja kodinkoneita kannattaa pyytää lahjaksi ennen muuttoa. Kirpputorit ja nettikaupat ovat pullollaan hyväkuntoisia astioita, ja vähän käytetyn mikron voi löytää jopa kympillä.

2 3

Paistinpannuun ja kunnon kattilaan kannattaa satsata – ne ovat usein käytössä päivittäin. Työkalupakkiin kannattaa hankkia ristipää- ja talttaruuvimeisseli, vasara ja nauloja, taskulamppu sekä varaparistoja ja -lamppuja.

4

Nuorelle voi antaa vaikka lahjaksi tavallisimmat siivoustarvikkeet. Ämpärillä, harjalla ja rikkalapiolla, yleispuhdistusaineella ja vessanpesuaineella sekä mikrokuituliinalla ja pesusienillä pärjää jo pitkälle.

5

Marttaliiton verkkosivuilta löytyy kattava lista asioista, joita ensimmäiseen omaan kotiin kannattaa hankkia: http://www.martat.fi/rahat/ensimmaiseen-kotiin/

LEHTI VVO:N ASUKKAILLE

15


Älä tee nuoren puolesta Omaan kotiin muutettaessa kaikkein tärkein ja samalla vaikein taito on raha-asioiden hallitseminen. Päivittäisten ostosten lisäksi rahaa pitää jäädä toistuviin suurempiin kuluihin, kuten vakuutuksiin ja vaatehankintoihin. Talouden tasapainottaminen vaatii ennakoimista ja tarkkaavaisuutta. Oman budjetin voi hahmotella vaikkapa valmiille Excelin budjettipohjalle tai käyttää matkapuhelimen budjetointisovellusta. Muuttaessa pitää muistaa myös monta asiaa, kuten sähkö- ja nettisopimuksen solmiminen sekä muuttoilmoitus. Sopimukset voi yleensä tehdä netissä, mutta jo niiden solmimisvaiheessa kannatta selvittää, miten ne saa myöhemmin purettua.

Omaan kotiin muutettaessa tärkein – ja samalla vaikein – taito on raha-asioiden hallitseminen.

Hopsu-Neuvosen mielestä vanhemmat tekevät karhunpalveluksen, jos he hoitavat sopimusasiat nuoren puolesta. – Paperityöt kannattaa tehdä nuoren kanssa, ei hänen puolestaan. Oman talouden tasapainottamisessa auttaa myös ruuanlaittotaitojen ja pienten korjaustöiden hallitseminen. Kun kotona on neula ja lankaa irronnutta nappia ja repsottavaa saumaa varten, vaatteita voi käyttää kauemmin. Myös huonekalut ja polkupyörä pysyvät käyttökuntoisina pidempään, kun niitä muistaa huoltaa säännöllisesti ja korjaa pikkuviat heti niiden ilmaannuttua. ×

16

ASUKAS 3/2013


TEKSTI KATJA PESONEN

Sutjakkaasti oman katon alle

Pikaluistelija Tommi Pulli muutti tammikuussa omaan kotiin. Muutto sujui ilman ongelmia, mutta yksi asia selvisi heti: jos mielii olla täydellä vatsalla, kokkaamiseen on varattava aikaa.

K

un TKK:lla opiskeleva pikaluistelija­ Tom­mi Pulli muutti tammikuussa Seinäjoelta vanhempiensa huomasta teekkarikylään Espooseen, hän joutui ensitöikseen tekemään uudessa asunnossaan täyssiivouksen. Siinä vaiheessa nuorelle miehelle­ viimeistään valkeni, kuinka hikistä hommaa huushollin puunaaminen voi olla. − Silloin kävi mielessä, että vaikka kotona siivosinkin oman huoneeni, olisin kyllä voinut auttaa kotihommissa vähän enemmän, hän hymyilee. Ennen siivousta Tommi suuntasi kauppalistan kanssa ostoksille ostamaan vessaharjaa, tiskirättejä, tiskiainetta, vessapaperia ja muita pieniä välttämättömyyksiä, jotka oli tarkoituksella jättänyt pois muuttokuormasta. Tavaraa kun oli muutenkin tarpeeksi mukana. − Olin tehnyt listan kaikista tuollaisista käytännön tavaroista, joita lähden ostamaan heti, kun saan kamat hyvin paikoilleen. Kun kirjoitin niitä ylös, yllätyin, kuinka pitkä listasta ta or nu ta i kuut VVO sponsoro tuli, ja mitä kaikkea si: yk ä ä heist urheilijaa.Täss sitä joutuikin , ija el ist lu , pika Tommi Pulli, 21 hankkimaan. lta. oe kotoisin Seinäj issa orten MM-kiso nu t: se Saavutuk a 2011 metrillä vuosin hopeaa 1 000 -kulta en sprintin SM ja 2012, miest elun ja 20 pikaluist vuonna 2011 tystä. Suomen ennä

Kokkaamisen kimppuun Kodin pikkutavaroiden määrän lisäksi toinen Tommin yllättänyt seikka oli se, kuinka paljon aikaa ruuanlaittoon kuluu. − Ja syönnin jälkeen on vielä tiskattava astiat,­ joten koko hommaan saa varata aikaa, hän huokaa. Tommi syö kaksi ateriaa päivässä, siihen hän tottui kotona äidin keitellessä herkut pöytään. Sitä paitsi urheilijalle säännöllinen tankkaus on tärkeää, kun energiaa kuluu päivittäisissä treeneissä. Lounaan Tommi syö koulussa. Illallinen ja iltapala on kuitenkin aherrettava itse, joten hän on päässyt syventymään kokkailun saloihin. − On minulla reseptikirjakin jossain ja joskus olen soittanut äidille kysyäkseni jotain reseptiä, mutta pääasiassa olen elänyt aika pitkään pastalla ja jauhelihalla. Onneksi pidän pastasta, joten en ole vielä kyllästynyt siihen, Tommi nauraa. Ensimmäiseen omaan kotiin muuttavia hän neuvoo tekemään kodista kodin. − Kannattaa laittaa edes vähän energiaa siihen, että asunnosta tulee viihtyisä. Vaikka siinä ei kovin kauaa asuisikaan, tuntuu hyvältä tulla päivän päätteeksi kivalta näyttävään kotiin. Vanhempia hän kehottaa hölläämään ohjaksia ja päästämään irti huolehtimisesta. − On turha murehtia sitä, saako lapsi syödäkseen muutettuaan pois kotoa. Ihmisellä on kuitenkin sen verran selviytymisvaistoa, että jos ei ole syönyt kahteen päivään, osaa kyllä lähteä kauppaan ostamaan ruokaa. Sitä paitsi jos on ehtinyt elää parikymmentä vuotta, tietää elämästä oikeasti jo jotakin! × LEHTI VVO:N ASUKKAILLE

17


KUNNOSSAPITO

uudet huoltosopimukset

TEKSTI PAULA RISTIMÄKI // KUVAT SHUTTERSTOCK

VVO uudistaa tänä vuonna kaikkien kiinteistöjensä huoltosopimukset. Uudistuksessa on kuunneltu myös asukkaiden ääntä.

Pihat kuntoon, raput siistiksi!

K

un taloyhtiön huoltosopimuksia uu- ja Tampereella sijaitsevissa kiinteistöissä. distetaan ja kilpailutetaan, tavoittee- Uudet sopimukset astuvat voimaan heinä­kuun na on yleensä parantaa palvelun laa- aikana. Muilla alueilla sopimusuudis­tus jatkuu tua ja pyrkiä parempaan kustannus- loppukesän ja syksyn ajan. tehokkuuteen. VVO:lla on näiden liYksi suurimmista muutoksista aiempaan säksi kolmaskin tavoite: yhdenmukaistaa kaikki verrattuna on, että nyt kiinteistönhuollosta ja kiinteistönhuoltosopimukset ja tiivistää huolto- sii­vouksesta tehdään aina erilliset sopimukset. yhtiöverkostoa. Tähän asti VVO:n kiinteistöissä on pääsääntöi– Haluamme pitää kiinteissesti yksi ja sama yritys hoitanut tönhoidon kustannukset kurismolemmat tehtävät. Toki näin voi Hyvät huoltosa, etteivät ne aiheuta nousupaiolla jatkossakin. ja siivouspalvelut neita vuokriin. Sama pätee palveKujansuu perustelee palveluovat olennainen lun laatuun: hyvät huolto- ja siisopimusten eriyttämistä sillä, osa viihtyisää vouspalvelut ovat olennainen osa ­että kiinteistönhuollon toimija ei viihtyisää ja mutkatonta asumisaina ole paikallisesti paras ja kusja mutkatonta ta. Kiinteistönhoitosopimusten tannustehokkain siivouspalveluasumista. yhtenäistäminen ja päivittämijen tuottaja ja päinvastoin. nen vaikuttaa näihin molempiin, – Asukkaiden arjessa tämä summaa VVO:n kiinteistöjen käyttö- ja ylläpito- ­näkyy niin, että osassa kohteitamme siivouspalpäällikkö Pasi Kujansuu. veluista ja kiinteistönhuollosta vastaavat eri yriLisäksi uudistuksella varmistetaan kaikkien tykset. VVO:n kiinteistöjen tasapuolinen kohtelu. Asumisen laa­dusta ei ha- Asukaspalaute huomioitu luta tinkiä yhdenkään kiinteistön Huoltosopimuksen päivityksessä on pyritty huokohdalla. mioimaan asukkailta tulleet palautteet ja kehitysehdotukset. Huolto ja siivous – Olemme saaneet runsaasti tietoa vuosittain erilleen tehtävillä tyytyväisyyskyselyillä kiinteistönhoiKiinteistöhoitosopimusten uudis- don kehityskohdista ja pääpainopisteistä juuri taminen on aloi­tettu kilpailutta- asukasnäkökulmasta. Uudessa sopimusmal­lissa malla kiinteistönhuolto- ja siivoustämä on pyritty huomioimaan entistä parempalvelut VVO:n pääkaupunkiseudulla min.

18

ASUKAS 3/2013


Kiinteistönhoidon laatusopimusmallin tavoittee­ na on puolestaan kannustaa toimijoita jatkuvaan työn laadun parantamiseen. – Kiinteistönhoidon laatua mitataan edelleen­ kin Laakilla eli kiinteistönhoidon laadunhallinta­ järjestelmällä. Uuteen kiinteistönhoitosopimus­ malliin on lisätty laatusopimusmalli, jossa laatu­ pistetavoitteen ylittämisestä kiinteistönhoitoyri­ tys voi saada bonusta ja tavoitteen alittamisesta sanktiota, Kujansuu selvittää. Mahdollisella bonuksella pyritään innosta­ maan yrityksiä ja työntekijöitä parempaan työn laatuun.

– Kiinteistönhoitoyrityksen saavuttamasta mah­ dollisesta bonuksesta tulee ohjata vähintään ­puo­let VVO:n kohteita hoitavan henkilöstön­pal­ kitsemiseen. Tämän pitäisi motivoida jokaista VVO:n kiinteistöjä hoitavaa työntekijää. Mitä asukkaan tulee tehdä, jos kiinteistöhuol­ lossa tai siivouksessa hänen mielestään ilmenee ongelmia? – Jos ongelmana on, että jo ilmoitetut puutteet eivät tule korjatuiksi, kannattaa olla yhteydessä talon isännöitsijään. Isännöitsijä puuttuu tarvit­ taessa laadullisiin epäkohtiin ja jouduttaa niiden kuntoon saattamista, Kujansuu ohjeistaa. ×

VVO:n kiinteistönhuollon kilpailutuksen tavoitteet > parantaa palvelun laatua ja asumismukavuutta > yhdenmukaistaa ja päivittää kiinteistönhuoltosopimukset > kohdella kaikkia kiinteistöjä tasapuolisesti > säästää rahaa, jotta kiinteistönhuolto ei aiheuta nousupaineita vuokriin

LEHTI VVO:N ASUKKAILLE

19


KOTI KUNTOON

syksy laskeutuu kotiin

Kotipesä valmiina

TALVEE TEKSTI RIITTA METTOMÄKI JA PAULA RISTIMÄKI // KUVAT SAMPO KORHONEN JA SHUTTERSTOCK ARTIKKELIA VARTEN HAASTATELTIIN MARTTALIITON KEHITTÄMISPÄÄLLIKKÖ TEIJA JERKKUA.

Kun sisällä kaivetaan esiin lämpöiset torkkupeitot ja kynttilälyhdyt, parveke ja terassi puetaan syysväreihin kanervilla.

Syksy on täällä. On aika pistää kesävaatteet talviteloille, etsiä kaapeista esiin lämmintä päällepantavaa sekä kerätä ulkona ja parvekkeella lojuvat kesätavarat talteen varastoon.

P

äivien viilennettyä ja iltojen pimennyttyä elämä kääntyy taas kodin seinien sisäpuolelle. Hellemekot ja sortsit vaihtuvat pitkähihaisiin paitoihin ja housuihin – on aika kaivaa loputkin syysvaatteet ja talvivaatteet komeroista esiin. Samalla on hyvä käydä läpi kesävaatevarasto. Onko joukossa vaatteita, joita ei ole tullut käytettyä koko kesänä, tai jotka ovat ennen seuraavaa kesää liian pieniä perheen pienimmillekin? Nyt on hyvä lajitella erikseen kaikki kiertoon tai peräti roskikseen menevä tavara, eikä turhaan täyttää niillä vaatekaappeja.

Puhtaana kaappiin Nyrkkisääntö on, että vaatteet laitetaan talveksi säilöön puhtaina. Siispä pesukone laulamaan! Samalla voi ommella paikoilleen irronneet napit ja tehdä muut pikkukorjaukset. Ehjät ja puhtaat vaatteet on helppo ja mukava ottaa esiin taas ensi keväänä.

20

ASUKAS 3/2013

Vinkki! Ennen vanhaan emännät vaihtoivat kodin verhot vuodenajan mukaan: kesällä käytettiin kirkkaampia ja kevyempiä verhoja kuin talvella. Syysilmettä voi kuitenkin loihtia helpommallakin. Muutama uusi koristetyynyn päällinen, torkku­ peitto tai pöytäliina riittävät tuomaan kotiin uuden tuntua.


N

LEHTI VVO:N ASUKKAILLE

21


Muista muutaman kerran vuodessa myös nämä! LIESITUULETTIMEN PUHDISTUS Tarkista käyttöohjeesta, onko liesituulettimesi rasvasuodatin pestävää vai vaihdettavaa mallia. Tavallisesti rasvasuodatin on pesunkestävää metalliverkkoa, vaahtomuovia tai kuituvanua. Kertakäyttöiset suodattimet sen sijaan ovat kuitukangasta. Muista kytkeä liesituulettimesta virta pois ennen kuin alat irrottaa rasvasuodatinta pesua tai vaihtoa varten!

LUKKOJEN JA SARANOIDEN ÖLJYÄMINEN Lukot ja saranat kannattaa öljytä säännöllisesti. Muutama tippa öljyä keväällä ja syksyllä takaa toimintavarmuuden joka säällä. ILMANVAIHTOVENTTIILIEN PUTSAUS Kun venttiilin ympärille muodostuu tumma rinkula, se kannattaa puhdistaa kertakäyttöliinalla. Jos et ylety venttiiliin, kiinnitä puhdistusliina esimerkiksi varrelliseen moppiin.

22

ASUKAS 3/2013

Ainakin parhaimmat mekot ja kesäpuvut kannattaa sujauttaa pukupussiin, jolloin ne eivät suotta pölyynny. Jos säilytystilaa on vähän, osan kesävaatteista voi pakata sängyn alle mahtuvaan muoviseen sängynaluslaatikkoon. Tilaa säästyy myös käyttämällä ilmatiiviitä vakuumipusseja. Pussi täytetään puhtailla kesävaatteilla, ja se imaistaan ilmatiiviiksi imurilla. Pussiin ei pääse pöly eikä lika, eivätkä myöskään ötökät, jos vaatteet viedään talveksi esimerkiksi vintille tai kellarikomeroon.

Älä säilytä turhaa! Jos jokin kesävaate jäi tänä kesänä käyttämättä, tuskin pidät sitä ensi vuonnakaan.

Myös kesäjalkineet on syytä puhdistaa ennen niiden varastointia talveksi. Esimerkiksi festarireissussa rähjääntyneet tennarit voi pestä käsin vaikka muoviämpärissä. Pesuaineeksi sopii pyykinpesuaine, jota liuotetaan veteen pakkauksen ohjeen mukainen määrä. Tennareita liotetaan hetki sangossa, jonka jälkeen ne harjataan puhtaaksi kynsiharjalla. Muista huuhdella hyvin. Pesun jälkeen tennarien sisälle kannattaa laittaa sanomalehteä, sillä se imee vettä ja nopeuttaa kenkien kuivumista. Nahkaiset kengät puhdistetaan ja hoidetaan kenkäkaupoista tai marketeista saatavilla kenkienhoitotuotteilla. Kun laitat


nahkaisia kesäsandaaleja talvivarastoon, muistathan, että nahkakengät eivät pidä muovipussista! Nahan pitää saada varastossakin hengittää. Jos haluaa kesän juhlakenkien varmasti säilyttävän muotonsa talven aikana, niihin sujautetaan suutareissa ja kenkäkaupoissa myytävät lepolestit. Puusta valmistetut lepolestit imevät myös kengistä pahoja hajuja, joten ykköskengät ovat säilytyksen jälkeen raikkaat ja muodossaan seuraavan kesän juhlia varten.

Tuuleta tai pese kesävaatteet ennen talvi­ säilytystä. Vakuumipussi pitää vaatteet pölyt­tö­minä myös kellari- tai ullakkovarastoissa. Tennaritkin kaipaavat huoltoa: hellävaraista pesua ja kuivausta. Loiskis! Pikkuväki voi osallistua syystalkoisiin pesemällä omat kesälelunsa.

LEHTI VVO:N ASUKKAILLE

23


Lämmikkeeksi Kun koti on siivottu syksyä varten, voi hyvällä omallatunnolla istahtaa nauttimaan kupillisen lämmintä juomaa. Maistuisiko vaikka minttutee? 1 rkl 1 dl 10 tl 6

teenlehtiä tuoretta minttua tai 5–6 kuivattua mintunvartta sokeria tai maun mukaan lasillista vettä

Kiehauta vesi. Lisää minttu, teelehdet­ ja sokeria teekannuun ja kaada kiehuva vesi päälle. Sekoita hyvin ja anna hautua muutaman minuutin ajan. Tarjoa tee laseista. Pohjois-Afrikassa teen yleisin mauste on minttu. Tee kaadetaan laseihin teekannusta niin korkeassa kaaressa puolen metrin korkeudelta, että teen ja mintun aromit leviävät houkuttavasti huoneeseen. Ohje: kotiliesi.fi

24

ASUKAS 3/2013

Samalla kun kesävaatteita laitetaan talviteloille, kaivetaan esiin syys- ja talvivaatteet sekä -kengät. Jos ne on säilötty keväällä varastoihin puhtaina, suurin osa on valmiita otettavaksi käyttöön heti. Usein kuitenkin käyttöön tulevat talvivaatteet kannattaa tuulettaa ja ravistella, varsinkin jos niitä on säilönyt vintillä tai kellarissa.

Tavarat ulkoa sisään Ennen kuin syksyn sateet ja ensimmäiset räntäkuurot saapuvat, kerätään pihan ja parvekkeen puutarhakalusteet, lelut ja polkupyörät sisälle säilöön. Suojaaminen ja säännöllinen huolto pidentävät tavaroiden käyttöikää jopa vuosikymmeniä. Lasten muoviset kesälelut on hyvä pestä ennen varastointia. Samalla voi mietiskellä, joko jokin niistä joutaisi jo kiertoon. Parveke on hyvä putsata ennen talvea. Ylimääräiset lehdet, hiekka ja muu roska lakaistaan pois. Parvekkeelta kuljetetaan sisälle kaikki, mikä ei kestä jäätymistä ja kastumista. Kannattaa muistaa, että myös lasitetulle parvekkeelle leviää syksyn aikana kosteutta, vaikka sisään ei suoranaisesti sataisikaan.

Kesäkukkien aika alkaa olla ohi. Jos taloyhtiössä ei ole erikseen kompostia puutarhajätteelle, kasvit, kasvinosat ja kukkamullat viedään biojäteastiaan. Talviparveketta voi piristää keraamisiin ruukkuihin asetelluilla kanervilla ja havuilla ja erilaisilla valoilla ja valosarjoilla. Keraamiset ruukut ovat kauniita ja kestävät hyvin pakkasta. Jos haluat tuoda tunnelmaa parvekkeelle elävällä tulella, muista aina paloturvallisuus. Aseta elävä tuli aina palamattomalle alustalle. Hyviä materiaaleja kynttilän tai lyhdyn alustaksi ovat keramiikka, lasi, kivi ja metalli. Huomioi myös parvekkeelle mahdollisesti iskevä tuuli ja varmista, että kynttilä ei pääse kaatumaan tai siirtymään paikaltaan. Tärkein sääntö on, että älä koskaan jätä kynttilään tai lyhtyyn elävää tulta palamaan yksinään ja vartioimatta. ×

@

Lisää ohjeita ja vinkkejä kodin pieniin huoltotöihin löytyy osoitteesta

www.vvo.fi/asukkaalle


vinkki TEKSTI HEINI SANTOS // KUVAT LINDA HALENIUS

Villaiset pallukat kuivaus­ rummussa nopeuttavat kuivausaikaa, vähentävät sähköisyyttä ja tekevät pyykistä pehmeää ja tuoksuvaa täysin ilman kemikaaleja.

Keritään

kuivauspalloja 1. Aloita kerimällä langasta tiiviitä, suunnilleen­ mandariinin kokoisia palloja. Jos haluat kuivauspallojen tartuttavan pyykkiisi vienon tuoksun, laita kuivattuja lempikukkiasi pieneen pussukkaan ja keri lanka tiukasti sen ympärille. Päättele lanka pallon sisään virkkuukoukun avulla. 2. Sujauta pallo vanhoihin sukkahousuihin, tee solmu ja sujauta seuraava pallo perään. Toista kunnes kaikki pallot ovat sukkahousu­madon suojissa. 3. Pese sukkahousumato lakanapyykin seassa. Valitse mahdollisimman kuuma pesuohjelma, jotta pallot huovuttuvat hyvin. Voit halutessasi toistaa pesukäsittelyn, jolloin villakuidut huo­ puvat vielä paremmin yhteen. Pallot kutistuvat hieman huovutusvaiheessa. 4. Avaa solmut tai saksi sukkahousumato poikki solmukohdista ja pääset ihailemaan huovutus­ työsi jälkiä. Pallot kuivuvat päivässä, mutta voit toki aloittaa niiden käytön heti laittamalla ne lakanoiden kanssa kuivausrumpuun. ×

Tarvitset: • Villalankaa (huovuttuvaa, ei konepestävää), noin 40 g per pallo • Sakset • Virkkuukoukku • Vanhat sukkahousut

Laita kuivausrumpuun 2–3 palloa kerrallaan – ne möyhivät esimerkiksi tyynyn tai untuvatakin tasaisen muhkeaksi!

LEHTI VVO:N ASUKKAILLE

25


Nelivuotiaat Jonna ja Eveliina ottavat kaiken irti varamummon vierailuista. Silloin leikitään, luetaan, piirrellään ja välillä rauhoitutaan lasten­ elokuvan äärelle.

26

ASUKAS 3/2013


VAPAA-AIKA

varamummous on vastavuoroista

TEKSTI SANNA HÖGLUND // KUVAT KRISTIINA KONTONIEMI

Lapsella ei voi koskaan olla liikaa eri-ikäisiä ystäviä. Raija Siren menetti oman lapsensa sairaudelle, mutta on varamummona saanut sijan kahden pienen tytön sydämestä.

R

aija, Raija, kuuluuko tämä pala tä- – Odotin silloin kaksosia, Heini kertoo. hän, Eveliina Lekander, 4, kysyy. Kun naiset Heinin äitiysloman jälkeen tapasi– Ihan oikein meni, Raija Siren, vat, Raija kyseli, miten tyttöjen kanssa on men71, kannustaa. nyt. Heini puolestaan heitti ilmaan ajatuksen, – Onpas herkullista, hän kiittää miten ihanaa olisi saada varamummo. Perheen Jonna Lekanderia, 4, joka tarjoilee vieraalleen toiset isovanhemmat asuivat kolmen tunnin kankaista vesimelonia. matkan päässä. Toisilla oli omat Leikit tyttöjen kotona Jyväskiireensä työelämässä. Tuntisi”Heini heitti kylässä ovat täydessä vauhdisko Raija ketään innokasta? ilmaan ajatuksen sa. Jo vilkaisu varamummoon ja – Ajattelen, ettei lapsella ole varamummoudesta, touhukkaisiin kaksosiin kertoo, koskaan liikaa eri-ikäisiä ystäja innostuin että kaikilla on mukavaa. viä. Varamummous ei sulje pois ajatuksesta heti.” – Nämä lapsiystävät ovat mibiologisia isovanhempia tai toinulle valtavan tärkeitä ja rakkaisinpäin. Raijalla on aivan oma ta. Saan tapaamisistamme hirmuisesti iloa ja paikkansa meidän perheessämme, Heini kuvaienergiaa elämääni, Raija kuvailee. lee. – Innostuin ajatuksesta heti ja sovimme kyHaave varamummosta läilypäivän, Raija hymyilee. Alun alkaen Raija tutustui tyttöjen äitiin osallisHän oli jo ehtinyt monet kerrat surra lastentuessaan kurssille, jota Heini Lekander ohjasi lasten puuttumista, sillä Raijan ainoa lapsi kuoli työnsä puolesta. nuorena vakavaan sairauteen. LEHTI VVO:N ASUKKAILLE

27


– Ystävyytemme kautta saan toteuttaa keskenjäänyttä äitiyttä ja isoäitiyttä, joka ei muuten kos­kaan toteutuisi, Raija sanoo.

Olisiko menoja? Mummosuhteen alkaessa Jonna ja Eveliina olivat parivuotiaita. Yhdessä vietettiin tunti, pari. Välillä perhe kyläili Raijan luona, välillä Raija Lekan­dereilla. – Tapaamme niin kuin ystävät tapaavat. Ilmaisesta lastenhoitoavusta tässä ei ole kyse, vaikka väliin Raija ja tytöt tapaavat ilman meitä vanhempia, Heini kertoo. – Mutta joskus oikein toivon, että Heinillä ja Timolla olisi jotain menoa. Hoidan tyttöjä tosi mielelläni aina kun minulle sopii, Raija jatkaa.

Unohdetaan pölypallot Yhteisestä sopimuksesta tavatessa keskitytään lapsiin ja annetaan kotitöiden jäädä sivuseikaksi. Vaikka apukädet olisivat kullankalliit, varamummo ei tartu imuriin tai setvi pyykkivuoria.

– Jälkeenpäin olen harmitellut sitä, että oman tyttöni ollessa pieni, aikaa meni niin paljon muuhun kuin yhdessäoloon. Nyt oikein nautin tästä leikkimisestä, Raija hymyilee. Varamummon ei hänen mukaansa tarvitse tehdä mitään erikoista tai ihmeellistä lasten suosion kalastelemiseksi. – Läsnäolo riittää. Luemme, piirtelemme, leikimme, katsomme lastenleffoja. Viime talvena kävimme pulkkamäessä. Tytöt ovat myös vierailleet kesämökilläni, Raija valottaa. Hymyssä suin hän myöntää, että välillä on ihanaa päästä hipelöimään pieniä mekkoja ja tuoda tytöille sieviä tuliaisia. – Tyttöjen päiväkodin juhlat ovat minulle ihan tähtihetkiä, Raija sädehtii. ×

SPR aloitti varamummotoiminnan Varkaudessa n SPR:n Savo-Karjalan piirin työntekijä Terhi Auvinen on ollut käynnistämässä Punaisen Ristin varamummotoimintaa. Varkaudessa viime syksynä käynnistyneessä pilottihankkeessa hyödynnettiin SPR:n ystävätoiminnan koulutusmallia. Kiinnostuneita mummoikäisiä ilmoittautui kahden päivän kurssille kymmenkunta. – Varamummo rikastuttaa lapsen ja hänen perheensä elämää läsnäolollaan ja elämänkokemuksellaan. Tällä hetkellä toiminnassa on mukana seitsemän perhettä, joten kolme mummoa vielä odottelee omaa perhettään, Auvinen kertoo. Varamummoja ja perheitä yhdistävän hanketyöntekijän mukaan tärkeintä on, että henkilökemiat sopivat yhteen. Ihannetapauksessa perheen ja varamummon välille syntyy elämänmittainen suhde. – Haastattelemme kiinnostuneet mummot ja perheet hyvin. Tältä pohjalta mietimme sopivia pareja, Auvinen kertoo. Tähän menneessä tulokset ovat ylittäneet kaikki odotukset. – Eräskin perheenäiti totesi saaneensa varamummosta äidin, joka häneltä puuttui, Auvinen iloitsee. Varkaudesta varamummotoiminnan mallia on tarkoitus levittää koko maahan. – Perheiden kannattaa ilmoittautua rohkeasti mukaan. Tämä ei ole millään muodoin lastensuojeluun rinnastettavaa toimintaa, mutta tämä voi lisätä niin perheiden kuin mummojen hyvinvointia, Auvinen teroittaa.

Heinin ja Raijan vinkit perheille ja varamummoille 1. Sopikaa aluksi pelisäännöt, mitä saa ja mitä ei saa tehdä. 2. Pitäkää kiinni aikatauluista. 3. Olkaa avoimia puolin ja toisin. 4. Hyväksykää sekin, jos ei synkkaa. Ystävyys ei synny pakottamalla. 28

ASUKAS


Nimi Osoite Ratkaisusanat

WWW.SANARIS.FI | LAADINTA ERKKI VUOKILA // ULKOASU HELI KÄRKKÄINEN

RISTIKKO 3/2013 Osallistu kilpailuun ja voita syysiltoja lämmittämään perinteiset Reinot! Reinojen arvo on noin 35 euroa. Lähetä ristikon ratkaisusanat sekä nimesi ja osoitteesi 31. 10. 2013 mennessä joko sähköpostitse asukas@vvo.fi tai postitse VVO-yhtymä Oyj/Asukas-lehti, PL 40, 00301 Helsinki. Voit tulostaa ristikon myös verkosta www.vvo.fi/asukaslehti.

Viime lehden ristikon voittaja oli Lassi Lindroos Kotkasta. Onneksi olkoon! Viime lehden 2/2013 ristikon ratkaisu: leppäkerttu astelee terälehdellä

LEHTI VVO:N ASUKKAILLE

29


UUTEEN KOTIIN

senioriasuntoja Keravalle

MI

TEKSTI TAINA VUOKKO //KUVA VVO

TÄ?

n KERAVALLE NOUSEE viisi-

kerroksinen vapaarahoitteinen kerrostalo, jossa on yhteensä viisikymmentä asuntoa. Eerontie 3:een rakennettavaan taloon on tulossa yksiöitä, kaksioita ja kolmioita, joiden koot vaihtelevat 30 neliöstä 72 neliöön. Kaikki asukkaat pääsevät nauttimaan omasta lasitetusta parvekkeesta. Lisätilaa oleskeluun tuo talon yhteinen pihaalue. Asukkaiden yhteiseen käyttöön tulevat myös saunaosasto, kerhotilat, pyykkitilat ja kuivaushuone. Keskustassa sijaitsevan kiinteistön katutasoon valmistuu kaksi liiketilaa. Koska Eerontie 3 on suunniteltu autottomaksi, talosta löytyvät erinomaiset tilat pyörien säilyttämistä ja huoltoa varten. Asukkaille tarjotaan ulkoiluvälinevaraston lisäksi kymmenen yksittäistä pyörävarastoa, jollaisen voi vuokrata omaan käyttöönsä. Autopaikkoja kiinteistöön ei tule.

30

ASUKAS 3/2013

  Suunnattu

senioreille Nyt kelpaa olla Keravan seudulla asuva tai sinne mielivä seniori. Loppuvuodesta VVO:lle valmistuu uusi kiinteistö, joka on suunnattu yli 55-vuotiaille asukkaille. JUTTUA VARTEN ON HAASTATELTU MYYNTINEUVOTTELIJA MARI LEPPÄSTÄ JÄRVENPÄÄN VVO-KOTIKESKUKSESTA.


nattu yli 55-vuotiaille. Asuntojen tilankäyttössä ja sijainnissa on huomioitu tulevien asukkaiden erityistarpeet. Koska talon erityispiirteenä on autottomuus, asukasvalinnassa huomioidaan, onko hakijan taloudessa autoa. n EERONTIE 3

Eerontie 3 on Keravan toinen ikääntyville suunnattu VVO-talo. Entuudestaan paikkakunnalla on senioriasuntoja osoitteessa Porvoonkatu 12, joka sijaitsee myös keskustan alueella. Senioriasuntoa voi hakea, jos on vähintään 55-vuotias. 1h + avokeittiö 2h + avokeittiö 2h + keittiö 3h + avokeittiö

30–37 m2 47,5–54,5 m2 48,5 m2 62–72 m2

n UUSI SENIORITALO nousee

22 kpl 14 kpl 4 kpl 10 kpl

MIS

A?

Eerontien uudessa kiinteistössä vietettiin huhtikuussa. Kohteen pääurakoitsija on Lujatalo Oy. Uuteen kotiin pääsee muuttamaan loppuvuodesta, ennen joulunpyhiä. Uudet asunnot ovat herättäneet jo ennakkoon runsasta kiinnostusta. Jos kiinnostut Eerontien asunnoista, kannattaa toimia pikaisesti. Täytä sähköinen hakemus VVO:n nettisivuilla. Kirjallisen hakemuksen saat Järvenpään VVO-kotikeskuksesta.

KENEL

n UUDET ASUNNOT on suun-

Keravan ydinkeskustaan, torin viereiselle tontille. Lähietäisyydeltä löytyvät hyvät palvelut ja julkiset liikenneyhteydet, jotka mahdollistavat asukkaiden autottoman asumisen. Esimerkiksi Keravan juna-asema on kävelymatkan päässä.

MIS

KOSK

LE?

n HARJANNOSTAJAISIA

TÄ?

SÄ?

VVO-kotikeskus Järvenpää Myllytie 1 A, 4.krs, 04410 Järvenpää p. 020 508 4100 jarvenpaa@vvo.fi

LEHTI VVO:N ASUKKAILLE

31


lukijapalautetta

Päätoimittajan kynästä

Hei Asukaslehden lukija,

Maalilla muutosta -juttu nostatti mummuna ja ammatillisesta näkökulmasta katsoen vastustusta. Lasipurkit eivät sovellu lasten huoneisiin. – SATU

OSAATKO KEITTÄÄ PERUNAT, entä vaihtaa auton renkaat? Nämä ovat esimerkki­kysymyksiä, joilla testataan uusavuttomuutta.­Mutta mitä ­uusavuttomuus nykypäivänä oikeastaan on? ­Mitä ovat ne taidot, jotka nykyään on pakko hallita? Ainakin itse olen (uus)avuton monissa asioissa, jotka ovat olleet itsestäänselvyyksiä isovanhemmilleni, mutta osaan tämän päivän arkiasioita, jotka saattavat olla vieraampia omille vanhemmilleni.

Asukas-lehden sisältö on mielestäni eritäin hyvin suunniteltu. Kaiken ikäiset on otettu huomioon, eli joka lehdestä löytyy varmasti joku juttu jokaisen mieleen. Itse luen koko lehden. – SINIKKA

MIELESTÄNI UUSAVUTTOMUUS ON ennemminkin sitä, että ei osaa jotain, eikä halua opetellakaan – jättää siis homman tekemättä. ­Uusavuton ei etsi tietoja tai taitoja ystäviltä, sukulaisilta, kirjoista tai kursseilta. VIIME LEHDEN KIINNOSTAVIMMAKSI jutuksi rankattiin kuluttajanoikeuksista kertova ”Tarkkana ostoksilla”. Asioita siis voi opetella tai kertailla myös Asukas-lehdestä. Oppimisrikasta syksyä! SARI TIKKANEN

ASUKASGALLUP 7/2013 Onko mielestäsi uusavuttomuus lisääntynyt? Ei

Kyllä

Ehkä jossain päin Suomea, toisaalta ihmiset osaavat erilaisia asioita nyt.

@ 32

Tarkkana ostoksilla oli viime lehden paras juttu. Se antoi hyvän kuvan kuluttajan oikeuksista. – LASSE

Osallistu Asukasgallupiin netissä! www.vvo.fi/asukasgallup

ASUKAS 3/2013

Toivoisin lehteen enemmän asunnon sisustustyylien esittelemistä, edullisia mutta edustavan näköisiä sisustuskokonaisuuksia. Nuoretkin lukisivat ehkä lehteä useammin, jos löytyisi enemmän heitä kiinnostavia juttuja. – MARIA

Toimitus vastaa: Nuorten lukijoiden mielenkiinnon herät­ täminen on meillekin tärkeää, onhan VVO:n asukkaissa runsaasti nuoria. Toivottavasti tämän lehden juttu ensimmäiseen omaan kotiin muuttamisesta sivulla 14 onnistuu siinä. Sisustamisasiat ovat esillä Koti kuntoon -jutussa sivulla 20. Paras juttu oli Lego-avainkaappi. Poikani sai siitä heti monta hyvää ideaa. Kiitos siitä. – NINA Asukas-lehti on kokonaisuudessaan mielenkiintoinen. Viime lehden paras juttu oli mielestäni Oppia ikä kaikki. – HELI Artikkeli Oppia ikä kaikki ei koskettanut minua lainkaan, se oli lehden huonoin juttu. – SANNA Itseäni eniten kiinnostava juttu oli Esteettömyys on Kilpisenkadulla elinehto. Ikää kun tulee, niin kummasti tämmöiset asiat alkavat kiinnostaa. – JUKKA Asukas-lehti on aina kiva lukea. Toivoisin lisää käytännön vinkkejä, mitä asunnossa pitäisi muistaa huoltaa ja hoitaa. Asiat taitavat kyllä olla kansiossa, jonka sain muuttaessani asuntooni, mutta muistutus ei olisi pahitteeksi. – ANJA


kysymys & vastaus

Kyllä joku hoitaa alma asukas

n Ammattimiehen apuun

kannattaa turvautua, jos kotona sähkölaite reistailee, vesihana tiputtelee tai eteen tulee jokin muu erikoisosaa­ mista vaativa pulma. Sen si­ jaan roskan poimiminen rappukäytävästä tai huonosti vetävä lavuaari eivät kaipaa muuta kuin tarttumista asiaan. Huoltomies on mies paikallaan, mutta monta pikku juttua asukas pystyy hoitamaan itsekin. Esimerkiksi lavuaarin alla olevan hajulukon voi useimmiten helposti ruuvata auki, jolloin tukokset valahtavat kerralla ulos. Muista laittaa ensin vati alle! Toinen hyvä konsti on nestemäinen ”putkimies”, kunhan noudattaa tarkasti käyttöohjetta. Löystyneitä kaapinovia voi ruuvailla itse kireämmälle ja seinän pieniin kolhiutumiin sutaista maalia suojaksi. Myös ilmas­ tointiventtiilit ja lattiakaivot voi putsata helposti omin voimin. Mitään teräviä työkaluja ei

puhdistuksessa kuitenkaan pidä käyttää, etteivät osat vaurioidu. Meidän rapun seinässä oli hissin vieressä jotain likaa, mistä lie siirtely- ja kuljetushom­ masta tullut. Eipä Alma tuommoisen takia siivoojaa kutsu – rätti käteen, niin lika lähti. Yhteiset tilat ovat myös meidän jokaisen omia tiloja. Eikä se roskankaan nappaaminen käytävältä iso vaiva ole: vielä tässä selkä sen verran taipuu! Sähkön ja veden kanssa sen sijaan ei kannata koetella kykyjään, ellei ole alan kou­ lutusta. Niissä on oma ja talon turvallisuus ykkösasia, ja osaamaton saa äkkiä aikaan isomman vahingon kuin mikä oli alkuperäi­ nen ongelma. Tervettä järkeä on lupa käyttää ja katsoa ympärilleen sillä silmällä, miten jokin asia kätevim­ min ja nopeimmin hoituisi. Turhan usein meillä on sellainen asenne, että kyllä tuon ”joku” hoitaa. Hetkonen, jokuhan minäkin olen!

ALMA ASUKAS ON FIKTIIVINEN MUTTA HYVIN TOPAKKA LEIDI, JOKA TÄLLÄ PALSTALLA ESITTÄÄ MIELIPITEITÄÄN TALO­YHTIÖN TOIMINNASTA JA MAAILMAN MENOSTA.

VASTAAMASSA ASIAKKUUSPÄÄLLIKKÖ PEKKA KIVISTÖ

?

Mikä on talotoimikunta? Kuinka usein jäsenet valitaan ja miten talotoimikuntaan pääsee? Entä miten haetaan toimintamäärärahaa ja paljonko se on?

!

Talotoimikunta valitaan talon asukkaista asukas­ kokouksessa. Toimikun­ nan koko voi vaihdella talon koon ja toiminnan aktiivisuuden mukaan, mutta suositus on 3– 8 henkeä. Talotoimikunta järjestää ja koordinoi asukastoimintaa talossaan, esimerkiksi juhlia, ­kerhotoimintaa ja retkiä. Tänä syksynä järjestetään­ asukaskokoukset, joissa talo­ toimi­kunnan jäsenet valitaan. Talotoimikuntaan valitaan jäsenet 2-vuotiskaudelle. Mikäli asukastoiminta vai­ kuttaa omalta jutulta, kannattaa osallistua asukaskokoukseen ja ilmoittaa olevansa käytettävissä talotoimikuntaan. Asukastoiminnan määrä­ rahaa ei tarvitse hakea erikseen, vaan jokaisella talolla on käytös­ sään 0,04 € asuinneliötä kohden kuukaudessa. Määrärahan koko siis vaihtelee talon koon mukaan. Talotoimikunta laatii syksyllä talon toimintasuunni­ telman tulevalle vuodelle ja suunnitelman asukastoiminnan määrärahan käytöstä.

LEHTI VVO:N ASUKKAILLE

33


Asukasedut kkaille VVO:n asu

Innostu sisustamaan Tervetuloa viettämään inspiroivaa sisustusiltaa sisustusarkkitehti Minna Lindbergin ja sisustussuunnittelija Johanna Paloviidan kanssa!

V

VO järjestää pitkin syksyä asukkailleen maksuttomia­ ­­sisustusiltoja, joissa annetaan vinkkejä ja ideoita sii­hen, miten pienilläkin muutoksilla saa kotona paljon aikaiseksi. Illoissa puhutaan muun muassa väreistä, materiaaleista, huonekalujen sijoittelusta, kalustevalinnoista, valaistuksesta ja säilytysratkaisuista. Sisustusvinkit on räätälöity juuri VVO:n asuntojen pohjaratkaisuihin ja sisäilmekokonaisuuksiin sopiviksi. Iltoja vetävät sisustusalan ammattilaiset Minna Lindberg ja Johanna Paloviita. Illat alkavat 17.30 kahvitarjoilulla, ja sisustamisen saloihin paneudutaan kello 18–20. Ilmoittaudu netissä www.vvo.fi/sisustusilta. Sivuilta löydät myös lisätietoa illoista ja viimeiset ilmoittautumispäivät. Sisustusillat ovat maksuttomia ja tarkoitettu VVO:n asukkaille. Jos ilmoittautuneita on enemmän kuin paikkoja, osallistujat arvotaan. Osallistuminen vahvistetaan viikkoa ennen sisustusiltaa tekstiviestillä. Lisätietoja: VVO Asukasedut p. 020 508 3900 tai asukasedut@vvo.fi

SISUSTUSILTOJEN PÄIVÄMÄÄRÄT JA PAIKKAKUNNAT: 24.9. Helsinki, Kansallismuseo 25.9. Espoo, elokuvateatteri Bio Rex Sello 1.10. Vantaa, Heureka 2.10. Järvenpää, Järvenpää-talo 8.10. Rovaniemi, Hotel Santa Claus 9.10. Oulu, Hotelli-ravintola Lasaretti 15.10. Jyväskylä, Jyväskylän Paviljonki 16.10. Tampere, Tampere-talo 22.10. Hämeenlinna, elokuvateatteri Bio Rex Verkatehdas 23.10. Lahti, Hiihtomuseo 24.10. Kuopio, Kuopion Muotoiluakatemia 29.10. Turku, Logomo 30.10. Lappeenranta, Scandic Patria

34

ASUKAS 3/2013

rein Millaisin vä stetaan su si tai kankain t huonekalu nyt? Miten i sijoitella ta kannattaa aan d o lu istuksella miten vala nä si ä elmaa? Mit kotiin tunn etää tai haluaisit ti oppia – kysy joiltamme! suunnitteli


Uusi lev y, Rakkaut ta vain, julkaista an perja ntaina 16. marr askuuta , ja se sisältää 10 tyylik ästä tulkinta a rakkau dennälkäisil le.

kuva Marek Sabogal

aille k k u s a :n O VV

Kohti joulua -konsertti

Ilmoittaudu konserttiin tekstiviestillä numeroon 18288. Kirjoita viestiin: VVOK Konserttikaupunki Osallistujamäärä Osoitteesi. Esimerkiksi: VVOK Oulu 3 Asukastie 1 A 1. Voit ilmoittautua myös netissä osoitteessa www.vvo.fi/konsertti.

KONSERTTIKIERTUEEN ESIINTYMISAJAT JA -PAIKAT: 2.11. klo 17.00 Kuopio, Kuopion musiikkikeskus 3.11. klo 18.00 Oulu, Oulun tuomiokirkko 4.11. klo 18.00 Rovaniemi, Korundi 5.11. klo 18.00 Jyväskylä, Jyväskylän keskusseurakuntatalo

n  Helsinki–Tukholma-risteilyt alk. 60 €/hytti,

2–4 matkustajaa C/B2P-hytissä (norm. alk. 84 €) n  Miniristeilyt Turusta alk. 20 €/hytti, 2–4 matkustajaa C-hytissä (norm. alk. 30 €) n  Päiväristeilyt Tallinnaan Viking XPRS:llä alk. 16 €/hlö (norm. 29 €) Tutustu etuihin tarkemmin osoitteessa: www.vikingline.fi/edut/vvo

25.11. klo 18.00 Turku, Mikaelin kirkko 26.11. klo 18.00 Helsinki, Vanha kirkko 1.12. klo 14.30 Järvenpää, Järvenpää-talo 2.12. klo 18.00 Lappeenranta, Lappeenrannan kaupunginteatteri

MME I M U U TÄA ES IT S YKS M YÖ S K U S TA P A LV E L

-30%

3.12. klo 18.00 Lahti, Ristinkirkko 4.12. klo 18.00 Hämeenlinna, Vanajan kirkko 5.12. klo 19.00 Tampere, Kalevan kirkko

Viimeiset 5-vuotisedut n Viimeiset 5-vuotisetukirjeet postitetaan syyskuun aikana asukkaille, jotka

ovat muuttaneet nykyiseen asuntoonsa 1.7.–31.12. välisenä aikana vuosina 2008, 2003, 1998, 1993 jne. 5-vuotisedun käytöstä sovitaan henkilökohtaisesti oman isännöitsijän kanssa. Remontit toteutetaan vuoden 2013 aikana. Jatkossa 5- ja 10-vuotisetuihin käytet­tävät rahat siirtyvät määräaikais­­tarkastusten yhteydessä tehtäviin remontteihin. Näin asunnot voidaan pitää entistä paremmassa kunnossa entistä tehokkaammin.

Lainalaatikko n Muuttaessasi VVO:n vuokra-asuntoon saat

www.moukari.com

H

aluamme kutsua sinut Tomi Metsäkedon konserttiin. Tule mukaan nauttimaan hyvästä musiikista ja mukavasta tunnelmasta! Ilmoittautuminen kaikkiin konsertteihin alkaa 5.9. ja päättyy 2 viikkoa ennen kutakin konserttia. Konsertit ovat maksuttomia ja tarkoitettu VVO:n asukkaille. Konserteissa on rajoitettu määrä paikkoja. Paikat täytetään ilmoittautumisjärjestyksessä. Lisätietoja: www.vvo.fi/konsertti tai VVO-kotikeskukset. Oman VVOkotikeskuksesi yhteystiedot löydät Asukas-lehden takakannesta.

Viking Line

30 prosentin alennuksen Lainalaatikon vuokrattavista muuttovälineistä. Laatikoiden lisäksi voit vuokrata muuttosi avuksi esimerkiksi nokkakärryt. Etu on voimassa vuoden 2013 loppuun asti. Tutustu tarkemmin: www.lainalaatikko.fi tai soita numeroon (09) 512 3123. Mainitse tilausta tehdessäsi, että olet muuttamassa VVO:n vuokra-asuntoon. www.lainalaatikko.fi LEHTI VVO:N ASUKKAILLE

35


lukijakilpailu 3/2013 voita valurautapata

Mikä on tämän lehden paras juttu? n  Viime numeron suosituimmiksi jutuiksi äänestettiin ”Tarkkana

ostoksilla” ja ”Oppia ikä kaikki”. Lukija­kilpailussa arpa suosi Mirjam Moilasta, paljon onnea! Mikä aihe kiinnosti tässä numerossa sinua eniten, entä vähiten? Mistä haluaisit lukea lisää? Onko kotitalossasi tapahtumia, harrastus­ piirejä tai muuta asukastoimintaa, josta voisimme tehdä juttua? Kaikki lukijapalaute on tervetullutta, joten ota ­meihin rohkeasti yhteyttä. Vastanneiden kesken arvotaan 4,5 litran Hackman Brasserie -valurautapata, arvo noin 60 euroa. Lähetä vastauksesi 31.10.2013 mennessä joko sähköpostitse: asukas@vvo.fi tai postitse: VVO-yhtymä Oyj/Asukas-lehti, PL 40, 00301 Helsinki.

@

Osallistua voit myös netissä: www.vvo.fi/asukaslehti

> VVO on suomalainen yritys, joka vuokraa, rakennuttaa ja myy asuntoja. Yhtiö omistaa noin 40 000 vuokra-asuntoa ja tarjoaa kodin lähes 80 000 asukkaalle. VVO:lla on ympäri Suomen VVO-kotikeskuksia, jotka palvelevat asunnon vuokraukseen ja asumiseen liittyvissä asioissa.

VVO-KOTIKESKUKSET OVAT AVOINNA MA–PE 8.30–15.30

POIKKEUKSIA AUKIOLOAJOISSA:

PUHELIN OSOITE

SÄHKÖPOSTI

HELSINKI 020 508 3400 Mannerheimintie 168a, 00300 Helsinki

helsinki@vvo.fi, espoo@vvo.fi ...arkisin klo 9.00–16.00

HÄMEENLINNA 020 508 4200 Sibeliuksenkatu 2, 13100 Hämeenlinna

hameenlinna@vvo.fi

...torstaina klo 10.30–15.30

JYVÄSKYLÄ 020 508 4160 Väinönkatu 15, 40100 Jyväskylä

jyvaskyla@vvo.fi

...torstaina klo 10.30–15.30

JÄRVENPÄÄ 020 508 4100 Myllytie 1 A, 4. krs, 04410 Järvenpää KUOPIO 020 508 4700 Maljalahdenkatu 25, 70100 Kuopio

OULU 020 508 4900 Saaristonkatu 2, 90100 Oulu ROVANIEMI 020 508 4800 Koskikatu 9, 96200 Rovaniemi

TAMPERE 020 508 4400 Kyllikinkatu 15 b, 33500 Tampere

TURKU 020 508 4500 Tuureporinkatu 6, 20100 Turku

kuopio@vvo.fi

...torstaina klo 10.30–15.30

LAHTI 020 508 4300 Aleksanterinkatu 7 A, 3. krs, 15110 Lahti lahti@vvo.fi

LAPPEENRANTA 020 508 4260 Koulukatu 1, 53100 Lappeenranta

jarvenpaa@vvo.fi

VANTAA 020 508 3860 Vernissakatu 1, 5. krs, 01300 Vantaa

ASUKASEDUT Avoinna ma–pe 8.30–15.30 asukasedut@vvo.fi www.vvo.fi/asukasedut 020 508 3900

lappeenranta@vvo.fi oulu@vvo.fi

...torstaina klo 10.30–15.30

rovaniemi@vvo.fi tampere@vvo.fi

...torstaina klo 10.30–15.30

turku@vvo.fi

...torstaina klo 10.30–15.30

vantaa@vvo.fi

...torstaina klo 10.30–15.30

VUOKRAVALVONTA Avoinna ma–pe 8.30–15.30 vuokravalvonta@vvo.fi 020 508 5000

Asukas 3/2013  

VVO.n asiakaslehti.

Read more
Read more
Similar to
Popular now
Just for you