Page 1

asukas ASIAKASLEHTI VVO:N ASUKKAILLE

[14 ]

Veikรถ konkurssi sohvasi?

[20]

Lapsellista sisustusta

[26]

Aikuisena opiskelu kannattaa

2013

2

[10]

Esteetรถn

KOTI KAIKILLE

+

MITEN VVO:LLE

valitaan asukkaat? [09]


MIKÄ TEKEE KODISTA KODIN?

TEKSTI KATJA PESONEN // KUVA JUHA TANHUA

HENRY MANNI VASTAA:

VVO sponsoro i kuutta nuorta a urheilijaa. 2 he ASUKAS 2/2013 Tässä­ istä yksi.

Kattovalaisin P

yörätuolikelaaja Henry Mannin päivät täyttyvät liikun­ nasta ja liikunnan opiskelusta. Hän treenaa noin viisi­ toista tuntia viikossa ja loppuaika kuluu Liikuntakeskus Pajulahdessa liikuntaneuvojan opintojen parissa. Vuo­ dessa hän viettää kaksi kuukautta ulkomailla joko tree­ naten tai kilpailuissa. Niinpä koti on rauhoittumisen pyhättö, jossa Henryn ja tyttöystävän lisäksi asustavat letkeä persialainen kissa ja elohopean vilkas gerbiili. Olohuoneessa huomio kiin­ nittyy ensimmäisenä hauskaan kattovalaisimeen, jonka Henry­ on itse nikkaroinut vanhasta pui­ sesta viinipullolaatikosta. − Kerran Helsingissä käydes­ säni löysin rautakaupasta spotti­ valon ja ajattelin, että olisi haus­ ka käyttää sitä jossain. Samalla matkalla kävin itsepalvelukirp­ piksellä, josta löysin tämän hie­ non viinipullolaatikon. Keksin yhdistää nämä kaksi, ja kotiin tul­ tuani marssin huoneeseeni ja tein niistä lampun. Kun hän muutti yhteen tyttöystävänsä kanssa reilu vuosi takape­ rin ensimmäiseen omaan kotiin Nastolaan, oli selvää, että valaisin lähtee vanhempien luota mukaan. − Minun mielestäni se on tyylikäs ja kiva sisustuselementti. Tyk­ kään, kun siinä näkyy oma kädenjälki. Siinä on fiilistä! ×


Kuka? • Henry Manni • Pyörätuolikelaaja • Kotoisin Lohjalta • Opiskelee Nastolassa liikuntaneuvojaksi • Kolme kultamitalia nuorten Pohjoismaiden mestaruuskisoissa vuonna 2009 • Yhteensä 15 kultamitalia vuosina 2008− 2010 sekä Suomen mestaruuskisoissa että useissa nuorten sarjoissa • On yksi kuudesta VVO:n sponsoroimasta nuoresta urheilijasta

LEHTI VVO:N ASUKKAILLE

3


asukas 2/2013

Asukasrakenteen monipuolisuus on edellytys toimivalle asuinyhteisölle VVO:N ASUNNOISSA asuu enemmän asukkaita kuin keskikokoisessa suomalaisessa kaupungissa. VVO:n asukkaita on yhteensä noin 80 000. Suomen kaupunkien listalla tuolla väkimäärällä pääsisi sijalle kaksitoista, Porin ja Joensuun väliin. VVO:n asukasrakenne noudattelee suo­ malaisen yhteiskunnan rakennetta. Asukkaissa ovat edustettuina kaikki ikäryhmät, kaikki perhemuodot sinkuista yksinhuoltajiin, lapsiperheisiin ja lapsettomiin aikuistalouksiin. Kansainvälistymisen myötä VVO:lla asuu VVO:lla asuu saman myös kasvava joukko eri maista kotoisin verran asukkaita kuin olevia ihmisiä. Kaksi suurinta asiakaskeskikokoisessa ryhmää ovat nuoremmat seniorit sekä suomalaisessa kaupungissa. 25–39-vuotiaat sinkut, joita on yhteensä noin kolmannes kotitalouksista. Lapsiperheitä on noin 12 prosenttia ja nuoria alle 24-vuotiaita kahdeksan prosenttia. Melko monipuolista siis. MYÖS VIRANOMAISET ovat aikoinaan nähneet moni­ puolisen ja eri-ikäisistä ihmisistä koostuvan asukas­ rakenteen merkityksen. Valtion tukemassa tuotannossa,­ jossa asukasvalintaa ohjataan lukuisin määräyksin ja ohjein, on mahdollisuus tarvittaessa poiketa tavanomaisista asunnontarvetta koskevista asukasvalintakriteereistä, mikäli sillä edesautetaan asukasrakenteen monipuolistumista. MONIPUOLINEN ASUKASRAKENNE on myös välttämätön edellytys onnistuneelle ja mielekkäälle asukastoiminnalle. Kun eri-ikäisistä ihmisistä koostuva porukka miettii ja tekee asioita yhdessä, on lopputuloksena syntyvä toiminta takuuvarmasti monipuolisempaa, kuin jos asioita miettisi vain yksi ikäryhmä. Asukasrakenteen monipuolisuus näkyi myös huhtikuussa Vantaalla pidetyillä valtakunnallisilla VVO-päivillä, jossa oli vanhempien konkareiden lisäksi paikalla ilahduttavasti myös nuorempaa väkeä. Aurinkoista alkukesää! JUHA HEINO, ASIAKKUUSJOHTAJA

4

ASUKAS 2/2013

Julkaisija/kustantaja VVO-yhtymä Oyj, Mannerheimintie 168a, PL 40, 00301 Helsinki, p. 020 508 3300, faksi 020 508 3290 Päätoimittaja Sari Tikkanen, p. 020 508 3800 Toimitus Otavamedia Asiakas­viestintä, Maistraatinportti 1, 00015 Otavamedia Tuottaja Maija Kajanto, p. 050 5680 332 Paino Punamusta, Joensuu Paperi UPM Fine 100 g/m2 Painosmäärä 47 000 kpl ISSN 1456-0569 Kannen kuva Kristiina Kontoniemi 34. vuosikerta. Asukas ilmestyy neljä kertaa vuodessa, seuraava numero 5.9.2013. Lehden peruutukset ja osoitteen­ muutokset: asukas@vvo.fi www.vvo.fi


[26] VAPAA-AIKA Aikuisena opiskelu maistuu hyvälle.

[20] KOTI KUNTOON Lapsiperheessä sisustaminen on käytännöllistä ja kivaa.

[02] MIKÄ TEKEE KODISTA KODIN Henry Manni vastaa.

[10]

sisältö

[06] UUTISIKKUNA Miten VVO:lle valitaan asukkaat?

TALOJEN TARINAT Esteetöntä asumista Jyväskylässä

[14] FIKSU KULUTTAJA Tiedätkö kuluttajana oikeutesi? [18] KUNNOSSAPITO JA PALVELUT Uusi, yhtenäinen sisäilme [25] VINKKI Legoalustasta näppärä avainteline [29] RISTIKKO Voita design-pannumyssy [30] UUTEEN KOTIIN Uusia asuntoja Helsingin Hermanniin [32] PÄÄTOIMITTAJAN KYNÄSTÄ Lukijapalautetta ja päätoimittajan kommentteja

[14]

[33] ALMA ASUKAS Alma ja muuttosiivous [33] KYSYMYS JA VASTAUS Milloin avain pitää palauttaa?

+

[34] A SUKAS­ETUSIVUT Katso tuoreet edut! LEHTI VVO:N ASUKKAILLE

5


UUTISIKKUNA

päiväys

Tee lomalista! Jos olet listaihminen ja rakastat suunnittelua, voit hallita lomastressiä listojen avulla. • Juttele perheen kanssa ja tehkää lista asioista, joita lomalla haluttaisiin tehdä. • Mieti rauhassa listan kanssa, mitkä asiat voisi oikeastaan ­hoitaa vasta loman jälkeen. Vedä nämä asiat listalta yli ja kirjoita ne kalenteriin loman päättymisen jälkeisille sivuille. • Käy lomalista uudelleen läpi ja mieti, mitä asioita voisi tehdä viikonloppuisin jo ennen lomaa. Kun nämä asiat on eroteltu, vedä nämä lomalistalta yli. • Käy lomalista kolmannen kerran läpi. Jos olet aikeissa tavata ystäviä, tartu puhelimeen ja tarkista ystäviesi kesäsuunnitelmat. Toden­näköisesti käy niin, että ainakin jokin tapaaminen jää väliin, koska aikataulut ­menevät ristiin. Vedä nämä mahdottomuudet listalta yli. • Käy lomalista neljännen kerran läpi. Laita jokaisen merkinnän kohdalle rasti: onko tämä asia, joka täytyy suorittaa vai asia, josta oikeasti nauttii? Tarkasta, kumpia on enemmän. Jos ­suoritettavat asiat ovat vähemmistössä ja mukavat asiat enemmistössä, tämä on lopullinen lomalista. • Kirjoita lopullinen lomalista puhtaaksi ja laita se jääkaapin oveen. Nauti loman alkuun saakka niiden kaikkien ihanien asioiden odottamisesta, joita on tulossa!

Eino Leinon päivää vietetään runoilijan syntymäpäivänä 6. heinäkuuta. ­Se on ollut vuodesta 1992 vakiintunut liputuspäivä, jota kutsutaan myös runon ja suven päiväksi. Vuonna 1878 syntyneen kirjailijan, runoilijan ja lehtikriitikon teokset elävät tänäkin päivänä. Nyky­ihmiselle ehkä tunnetuinta Eino Leinoa edustaa runo Lapin kesä, jonka Perttu Hietanen ja Taisto Wesslin ovat säveltäneet lauluksi. Kappaleen tunnetuin esittäjä on Vesa-Matti Loiri. Päinvastoin kuin Suomen kansallisrunoilijana pidetty Runeberg, Eino Leino ei ole saanut omaa nimikkoleivonnaista. Ehkäpä hänen kunniakseen voi kesän lämmössä nauttia vaikkapa jäätelöä man­sikoiden kera!

Uudet stipendiaatit

www.vvo.fi/virkea 6

ASUKAS 2/2013

Onko sinulla ta

i [STIPENDIAATIT VALITTU] naapurillasi kaunis koti, VVO haki Virkeä-ohjelmaan mielenkiinto inen harrast us tai hyvä tari maaliskuussa uusia na kerrottav a ks stipendiaatteja. Hakei? Asukas-lehti etsii uusia muksia tuli yhteensä 63 haastateltav ia le ja stipendit myönnettiin 26 juttuihin. Ota hden eri rohkeasti nuorelle urheilijalle. VVO:lla yhteyttä oso it teessa asuvat urheilijanuoret olivat asukas@vv o.fi! valinnassa etusijalla, mutta myös muiden aktiivisten nuorten urheilijoiden hakemukset otettiin huomioon. Stipendit on tarkoitettu urheiluun liittyvien kulujen kattamiseen, kuten välinehankintoihin ja harrastusmaksuihin. Stipendiaattien harrastamista lajeista löytyi esimerkiksi jalka­palloa, alamäkiajoa, jääkiekkoa, pöytätennistä ja taitoluistelua. Yksi stipendin saajista oli oululainen uimahyppääjä Jouni Kallunki, jolla on valmentajan mukaan potentiaalia kehittyä kansainvälisen tason uimahyppääjäksi. Jouni osallistuu 18.–23.6. EM-kisoihin Saksan Rostockissa. Stipendirahan hän aikoo käyttää kisa­matkojen kustannuksiin. Seuraavasta stipendien hakuajasta ilmoitetaan seuraavassa Asukas-lehdessä. Virkeä-ohjelmaan voi tutustua tarkemmin osoitteessa


LL UA A

N

ÄIN MU

Koti veden äärellä

[ELÄMÄÄ LAINEILLA] Amsterdamissa kanaalit ja veneet hallitsevat katu­ kuvaa yhdessä polkupyörien kanssa. Taloveneet erottuvat kanaalien laidoilla terasseineen ja istutuksineen – näissä asunnoiksi muutetuissa veneissä on kaikki normaalit asumismukavuudet ja bonuksena veden läheisyys. Nykypäivänä asunnot taloveneissä ovat hintavia. Taloveneestä haaveile­ vien kannattaakin ehkä ensin testata nukkumista yhdessä kaupungin hotelliksi muutetuista veneistä – kenties liplatus riittää yhden yön kokemuksena!

Avainturvallisuus hallinnassa

Pieni avainsanakirja

[PATENTTISUOJA PÄÄTTYY] Exec-avaimen patenttisuoja päättyi maaliskuussa 2013. Tämä tarkoittaa sitä, että avaimista voidaan valmistaa kopioita. – Tällä hetkellä ei markkinoilla ole vielä yhtään kopioiden tekijää – kopioiden tekemistä vaikeuttaa se, että ainoa aihioiden toimittaja on edelleen Abloy ja avainten tekeminen vaatii omanlaisensa jyrsimen, joten tekijä joutuu investoimaan laitteeseen, VVO:n isännöintipäällikkö Marko Salonen kertoo. Patenttisuojauksen päättyminen ei sinänsä heikennä avainturvallisuutta. – Patenttisuojausta merkittävämpi asia on, että asukkaalla on kaikki asunnon avaimet hallussaan, Salonen korostaa. VVO:ssa kiinteistön avainten luovutuksista ja palautuksista pidetään kirjaa. Avaimia luovutetaan käyttötarpeen mukaan kuittausta vastaan. Avaimien tulee olla jatkuvasti ne kuitanneen henkilön hallinnassa eikä avaimia saa luovuttaa kolmannelle osapuolelle missään tilanteessa. VVO:n kiinteistöjen lukitus on järjestetty siten, että yleisavainta ei tarvitse luovuttaa kiinteistön hoito- tai ylläpitotehtäviä varten. Yleisavainta ei saa käyttää huoltotehtävissä normaalina jokapäiväisenä käyttöavaimena.

Tässä pieni lista avaimia, joita saattaa olla käytössä taloyhtiössäsi. Kotiavain – avain, jolla pääset omaan kotiisi. Turvalukon avain – avain, jolla voit lukita kotioven turvalukon. Turvalukko on halpa tapa estää murtoja.

Emännänavain – avain, jolla pääset esimerkiksi taloyhtiön varasto- ja saunatiloihin.

LEHTI VVO:N ASUKKAILLE

7


UUTISIKKUNA

kuva Sampsa Kettunen

Valtakunnallinen VVO-päivä pidettiin tiedekeskus Heurekassa. Lisää kuvia tilaisuudesta on nähtävissä osoitteessa www.vvo.fi/heureka2013

Vuoden 2013 VVO-talot palkittiin Heurekassa [VALTAKUNNALLINEN VVO-PÄIVÄ] Asukashallitus ja VVO palkitsevat vuosittain asuinympäristöstään hyvää huolta pitäneen talon asukkaat, joilla on hyvä yhteishenki. Vuoden 2013 VVO-taloiksi valitut Hartaantie 12 ja 14 ja Kuivastie 17, 19 ja 21 -taloryhmät Oulusta sekä Kauppalankatu 20 Kouvolasta palkittiin 1 000 euron määrärahalla ja kunniakirjalla. Valintoja puolsivat taloissa vallitseva hyvä yhteishenki, naapureista huolehtiminen sekä toimiva yhteistyö isännöitsijän, VVO-kotikeskuksen ja kiinteistönhoidon välillä. Lisäksi kunniamaininnalla palkittiin Risto-

lantie 19 Helsingistä, Sauvatie 4–6 Vantaalta, Kalevalankatu 19 ja 21 Kuopiosta ja Hakatornit Lahdesta. Valtakunnallisessa VVO-päivässä 13.4. puhunut toimitusjohtaja Jani Nieminen kiitti asukastoimijoita paremman asumisen ja VVO:n hyväksi tehdystä tärkeästä työstä. – Asukasyhteistyö tuo suuren lisäarvon VVO:n toimintaan ja palvelujemme jatkuvaan parantamiseen, Nieminen sanoi. Asukashallituksen puheenjohtaja Jarmo Natunen kiitti toimijoita hyvästä yhteistyöstä sekä taloissa ja alueilla järjestettävästä asukastoi-

minnasta. Hän muistutti, että alueilla tapahtuva toiminta on asukasyhteistyön peruspilari. Tiedekeskus Heurekassa pidettyyn Valtakunnalliseen VVO-päivään osallistui 200 asukasedustajaa ja toimihenkilöä. Vuoden VVO-talo on valittu vuodesta 1995 alkaen. Lue myös Asukas 1/2013 Koti kaupungin sydämessä -juttu Kouvolan Kauppalankatu 20:stä.

On tosi vaikeaa kuvailla sitä fiilistä, kun kaikki alkaa taas näyttää ihmismäiseltä viikkokausien kaaosrehaamisen ja purutamppaamisen jäljiltä. Tai sitä, kun pesee tukan omassa suihkussaan ihan tuosta vain, eikä tarvitse töiden jälkeen tai kipeänä lähteä hilautumaan minnekään naapurustoon tai punttisaleille vain pestäkseen itsensä. BLOGISTI ANI KELLOMÄKI KOKOVARTALOFIILIS-BLOGISSAAN

8

ASUKAS 2/2013


Miten löytää se oikea? Melko usein kuuluu kysyttävän, millä perusteella asukkaat valitaan VVO:n asuntoihin. Hakijan elämäntilanne ja käytettävissä olevat tulot sekä asuntojen tarjonta määräävät, miten helposti VVO:lta löytyy sopiva koti. Asunnon tarvetta kannattaa miettiä monelta kantilta ja täyttää hakemus huolellisesti. [MITEN HAKEA UUTEEN KOTIIN] Asunnot jakautuvat VVO:lla kahteen ryhmään: vapaarahoitteisiin ja valtion tukemiin ARA-asuntoihin. Asunnonhakijan varallisuus ja tulot määräävä pitkälti sitä, kumpaa vaihtoehtoa hakijalle tarjotaan. – ARA-asuntojen tarjonnassa on tarkat säännöt, jotka liittyvät varallisuusrajojen ja tulojen tarkastelun lisäksi asunnontarpeen kiireellisyyteen. Kiireellisimpiä ovat esimerkiksi tilanteet, joissa hakija on vailla asuntoa tai koti on liian ahdas tai asumiskelvoton, kertoo vuokrausyksikön johtaja Pia Jaakola. Vaikka ARA-asunnot on tarkoitettu pienituloisille, vuokrat tulee pystyä maksamaan. Jaakola korostaa, että maksukyvyn varmistaminen jo hakuvaiheessa on molempien osapuolten etu.

Tavoitteet kohdalleen Jos tulot ovat korkeat tai varallisuusraja ylittyy, hakija ohjautuu VVO:ssa vapaarahoitteisten asuntojen hakijaksi. Sielläkin on tavoitteena, että vuokran määrä, kohteen sijainti ja pinta-ala sekä vuokralaisen toiveet ja tarpeet kohtaavat mahdollisimman hyvin. – Jos hakija haluaisi vaikkapa Helsingin keskustasta kaksion, jonka vuokra on 500 euroa kuukaudessa, sellaista ei yksinker-

taisesti ole tarjolla. Toisaalta paljon muita asuntoja kyllä löytyy, kun hakija tutkii omia toiveitaan ja mahdollisuuksiaan, myyntineuvottelija Katja Kinnunen tiivistää. Markkinatilanne vaihtelee paljon eri puolilla maata. Esimerkiksi Oulusta tai Rovaniemeltä on paljon helpompi löytää kohtuuhintainen ja muutenkin kaikin puolin sopiva koti kuin Helsingin seudulta. Kaupunkien sisälläkin on eroja: joillain alueilla vaihtuvuutta asunnoissa on enemmän ja hakijoita vähemmän. Tällaisilta alueilta voi löytää helpommin asunnon.

Yhtä v asunto apautuvaa ak Helsin ohden tulee gissä n oin 60 hakem u vastaa sta. Oulussa va luku 10, mu o ualla S n noin u o me pariky mment ssa ä.

suosikkialueesta. Jos mielessä on yksi ainoa talo, on mahdollista että sieltä ei vapaudu asuntoja vuosikausiin. – Ja valikoida toki saa. Tarjottua asuntoa ei ole pakko ottaa – silloin ei ”putoa jonon hännille”, koska jonoa ei ole olemassa, Kinnunen ja Jaakola korostavat. Tarjouksesta kieltäytyminen kertoo kuitenkin asunnontarpeen kiireellisyydestä. Huolellisesti täytetty hakemus mahdollistaa halutunlaisen tarjouksen saamisen, mikäli sopiva asunto vapautuu. TEKSTI ILPO SALONEN

Kokonaisuus ratkaisee Jos moni hakee samaa kohdetta, VVO:lla arvioidaan kunkin hakijan elämäntilanne kokonaisuutena. Esimerkiksi homeongelmaisessa talossa asuva lapsiperhe, joka hakee kolmiota läheltä lasten päiväkotia, menee sellaisen hakijan edelle, jolla ei ole yhtä painavia perusteita hakea kyseiseen asuntoon. – Voi käydä niin, että tämä perhe saa asunnon, vaikka joku toinen on odottanut sitä paljon pitempään. Meillä ei ole asuntojonoa, eli jokaisen hakijan tilanne katsotaan aina erikseen, Jaakola korostaa. Jaakola ja Kinnunen vinkkaavat, että hakemuksia kannattaa laittaa useaan kohteeseen ja vähän kauemmaskin omasta

Asunnonhaun vinkit 1. Täytä hakulomake huolellisesti, kerro toiveesi, perustele. 2. Asiaa auttaa, kun haku on tarpeeksi laaja ja hintataso kohdallaan. 3. Pidä hakemustasi yllä, päivitä ja täydennä sitä tarpeen mukaan. 4. Ota yhteyttä paikalliseen VVOkotikeskukseen, jos sinulla on mitä tahansa kysyttävää hakemukseen liittyen.

LEHTI VVO:N ASUKKAILLE

9


TALOJEN TARINAT

esteettömyysekspertti auttaa

Luiska ulko-ovella palvelee paitsi pyörätuolin ja rollaattorin käyttäjiä, myös lastenvaunujen kanssa liikkuvia. Rappukäytävän kaiteet ja ovikoodit tuovat turvallisuutta.

Esteettömyys TEKSTI SANNA HÖGLUND // KUVAT KRISTIINA KONTONIEMI

on Kilpisenkadulla elinehto Kerrostalo Jyväskylän keskustassa huomioi asukkaidensa liikuntarajoitteet. Liuskat, sähköiset ovet ja oikea asenne takaavat sen, että talossa on hyvä asua eri elämäntilanteissa.

V

aaleanpunertava kivitalo Jyväskylän Harjun kupeessa, kaupungin ydinkeskustassa, on tyylikäs näky. Rakennusvuoden voisi veikata viimeisen kymmenen vuoden sisään, mutta yllätykseksi 36:n asunnon kerrostalo on vanhempi. Valmistumisvuosi on 1996. Jyväskylän vireälle kävelykadulle on matkaa kivenheitto. Alle kilometrin päässä sijaitsevat myös kaupunginkirjasto, kirkko, matkakeskus linja-auto- ja rautatieasemineen sekä terveyskeskus. Eikä lähimpään päiväkotiin, ala- ja yläkouluun tai lukioon kerry sen enempää matkaa. – Mitä muuta ihminen voisi toivoa? Ritva Alm, 65, hymyilee. Itse talo on täyttänyt Ritvan monta toivetta.

Esteettömyysekspertti omasta takaa Neljännessä kerroksessa puolisonsa Esko Almin, 71, kanssa asustava rouva sairastaa nuo10

ASUKAS 2/2013

ruusiän diabetesta, joka heikentää jalkojen kuntoa. Arjen haasteita lisää myös suvussa periytyvä nivelreuma, johon Ritva sairastui aikuisena. – Minun on vaikea saada auki painavia ovia, sillä voima käsistä on vähissä, Ritva Alm kertoo. Omien kokemusten myötä­ hänestä on kehittynyt talon ­esteettömyysekspertti, joka tarkastelee asuinympäristöä liikuntarajoitteisen silmin. Jo vilkaisu rappukäytävään kertoo, että talossa esteettömyysasiat on huomioitu keskivertokerrostaloa paremmin. Invaluiska pyörätuolin ja rollaattorin käyttäjiä varten johdattaa autohalliin. Rappukäytävän seinissä on Sähköiset oven avaajat ovat välttämättömyys liikuntarajoitteisille. Painavien ovien avaaminen olisi muuten mahdotonta.

kaiteita ja hissin ovi aukeaa sähköisesti. Vain pieni nykäisy kahvasta riittää. – Muuten painavan oven avaaminen olisi vammaiselle mahdotonta, Ritva Alm toteaa. Sama pätee talon ulko-oveen, joka aukeaa seinässä olevaa, valokatkaisijaa muistuttavaa kytkintä painamalla.

Virta päällä, kiitos Ritva Alm ei ole talon asukkaista ainoa, joka tarvitsee sähkövoimaa ovien avaamiseen ja hissiä rappusten selättämiseen. Pyörätuolia käyttävä, polion lapsena sairastanut Hannu Posti, 60 ja sukellusonnettomuudessa liki 30 vuotta sitten vammautunut Rauno Räsänen, 57, jakavat kohtalon. – Jos on sähkökatkos, täällä sitä ollaan jumissa neljännessä kerroksessa, Räsänen virnistää. Muuttopäivinä miehet ovat tarkkoja siitä, ettei ulko-oven sähkövirtaa kytketä pois.


Esteettömyysekspertti Ritva Alm tietää, mitä hyvään arkeen vaaditaan. LEHTI VVO:N ASUKKAILLE

11


– Käyn aina sanomassa asiasta muuttajille ja yleensä se ymmärretään, Posti kertoo. Asukkaiden harmitukseksi ilkivaltaakin on esiintynyt. Talossa on eletty kausia, jolloin ulko-­ oven sähkövirta kytkettiin tämän tästä pilailumielessä pois. Hannu Postin seinille kirjoitta­ mien lappujen myötä tilanne saatiin kuriin, mutta syyllistä ei koskaan löytynyt. Ilkivallan vuoksi myös Ritva Almin autohalliin parkkeeratun sähkömopon latauslaitetta säilytetään lukollisessa postilaatikossa. Talon keskeisen sijainnin huomioiden asuminen on kui-

tenkin suhteellisen rauhallista, erityisesti suojaisan sisäpihan puolella.

Lastenvaunujen omistajat kiittävät

Juuri keskeisen sijainnin vuoksi asukaskunnassa on myös vaihtuvuutta. Jyväskylä on vireä opiskelijakaupunki ja valmistumisen jälkeen moni vaihtaa maisemaa. Sama pätee nuoriin perheisiin, jotka lasten ja perheen kasvaessa kaipaavat lisäneliöitä tai omaa pihaa. Talon nuorimman asukkaan, vuoden 2013 alussa syntyneen Aadan äiti Mirka Järveläinen, 25, iloitsee juuri tällä hetkellä siitä, että koti on keskellä kaupunMyös lastenvaunujen kia. Kolmihenkinen perhe ja koikanssa liikkuva hyötyy ra mahtuvat vielä pitkään valoisähköisesti aukeavista saan kaksioon. Asunnon parveovista, invaluiskista ja ke lasitetaan lähiaikoina, mikä helpottaa vauvan nukuttamista tilavasta hissistä. ulkosalla. – Vaunujen kanssa liikkuessa hyödyn sähköisesti aukeavista ovista, invaluiskista ja tilavasta hissistä, Järveläinen kiittää.

Apuvälineet kohdilleen Kuudennessa kerroksessa asuvan, hiljattain eläkkeelle puolustusvoimien palveluksesta päässeen Hannu Postin kodin ikkunoista näkyy kattoja ja kirkas taivas. Kun mies suunnitteli muuttoa Kilpisenkadulle, talo oli vasta rakennusvaiheessa. – Muutin ajatuksella, että asun tällä pitkään. Sain vaikuttaa asuntoni ratkaisuihin ja kävin monta kertaa arkkitehtitoimistossa neuvottelemassa, Posti kertoo. Taloyhtiön nuorin asukas Aada ja äiti Mirka Järveläinen viihtyvät kaupungin keskustassa.

Jo vilkaisu keittiöön kertoo, että kodissa asuu pyörätuolin käyttäjä. Tasoja on madallettu, uuni on nostettu korkeammalle ja laatikosto työtason alla on siirrettävä. – Tämä on kätevä, Posti esittelee hellan nuppien viereen asennettua pistorasiaa. Sen ansiosta kodinkoneiden, kuten vedenkeittimen tai vispilän, käyttäminen onnistuu vaivattomasti. Korkeammalla olevaan pistokkeeseen Posti ei ylettyisi. Myös saunan kiukaan päälle napsauttaminen olisi hankalaa. Siksi virtakytkin on asennettu eteisen seinään. Lasitetun parvekkeen lattiaa on korotettu, jotta pyörätuoli rullautuu sinne sulavasti. Uusin apuväline on Hannu Postin mieleen. Hiljattain hän sai hissin oveen kauko-ohjaimen. Nyt ovi aukeaa kotiovelta, napin painalluksella.

Muutoksia tarpeen mukaan Kotitalossa kulkiessa Ritva Almin silmät rekisteröivät asioita, joihin kaivataan muutosta asukkaiden kunnon heiketessä tai vaihdellessa. Muutostöistä ilmoitetaan VVO:lle ja kaupungin vammaispalvelu maksaa lakisääteisen toteutuksen. – Vammaispalvelu suosittelee tätä taloa liikuntarajoitteisille tai ikääntyneille, Ritva Alm kertoo. Suurimmat muutokset on tehty yksityisasuntoihin. Esimerkiksi Almin perheen asunnossa keittiön nurkkakaappiin vaihdettiin pyörivä hylly ja laatikostoihin rullat, jotta ne aukeavat helpommin. Saunaan on rakennettu apuportaita ja kosteisiin tiloihin kaiteita. Kynnykset on poistettu. Tuorein muutos on lattian muovimaton vaihtaminen laminaattiin. Liukkaammalla pinnalla Ritvan on helpompi kävellä. – Liikuntarajoitteet tuovat elämään haasteita, mutta oikealla asenteella niistä selviää, Ritva summaa. ×

MARKO VALKEINEN, 40 - Kilpisenkadulla on kaikki lähellä. Meille syntyy pian kolmas lapsi ja mahdumme hyvin 93 neliön asuntoomme. Suojaisa leikkipiha ja tilava vaunu­ varasto ovat hyviä. Luulen, että viihdymme täällä pitkään.

12

ASUKAS 2/2013


Kun jalka ei nouse aivan kevyesti, taloyhtiön hissi on tärkeä asia, tietää Aino Haapala.

Rauno Räsänen toivoo, että taloon ei satu kovin pitkäkestoisia sähkökatkoksia.

Esko Alm (oikealla) arvostaa oman Hannu Posti sai vaikuttaa oman kotinsa ratkaisuihin jo talon rakennusvaiheessa.

Gallup asukkaille

Mistä pidät kotitalossasi?

taloyhtiön hyvää naapurisopua.

PEKKA PATIAINEN, 76 - Asun sisäpihan puolella kaksiossa eikä sinne kuulu kaupungin ääniä. Olen viihtynyt täällä jo 15 vuotta. Vielä en ole tarvinnut esteettömyysratkaisuja.

TENHO HAAPALA, 82 – Minulla ei ole koskaan aiemmin ollut omaa saunaa ja se on suuri juttu. Lämmitän saunan kerran viikossa. Hissi on vaimolleni tärkeä, sillä hän kävelee huonosti.

LEHTI VVO:N ASUKKAILLE

13


FIKSU KULUTTAJA

kuluttajan vastuut ja oikeudet

Tarkkana

ostoksilla! TEKSTI ANNE-MARI VALKONEN // KUVITUS JENNY LUCANDER

Jos tuote hajoaa ennenaikaisesti, myyjä vastaa siitä myös takuuajan umpeuduttua. Tätä tai montaa muuta oikeuksiinsa liittyvää asiaa kuluttajat eivät kuitenkaan aina tiedä.

M

iten kodinkoneet alkavatkin aina reistailla heti takuun umpeuduttua? Lauran vuoden vanha kannettava tietokone alkoi osoittaa hyytymisen merkkejä muutama viikko takuuajan umpeutumisen jälkeen. Kun vikaa alettiin selvittää, kävi ilmi, että koneessa on rikkinäinen komponentti. Mutta kenen piikkiin takuuajan ulkopuolella tehtävä korjaus menee – myyjän vai asiakkaan? Kuluttajaliiton johtava lakimies Tuula Sario sanoo, että takuuta koskeviin asioihin liittyy usein epäselvyyksiä. Kaupatkaan eivät aina tiedä,­ miten heidän pitäisi menetellä. Myyjällä on kuitenkin aina vastuu, jos hänen myymänsä tuote hajoaa tavanomaisessa käytössä ennen aikojaan – oli tuotteella takuuta tai ei. Tämä vastuu on määritelty kuluttajansuojalaissa eikä se ole mitenkään sidoksissa takuuaikaan. – Osa elinkeinoharjoittajista uskoo ihan vilpittömästi, että takuu päättää heidän vastuunsa. Se on ihan humpuukia, sanoo Sario.

Korjaus, vaihto tai rahat takaisin Jumittavan tietokoneen myynyt liike voi ensin yrittää korjauttaa koneessa ilmennyttä ongelmaa. Jos vika ei korjaannu, Lauralla on oikeus samanlaiseen, virheettömään kannettavaan. Aina samanlaisia koneita ei kuitenkaan enää ole myynnissä, sillä mallit muuttuvat nopeasti. Silloin Lauralla on oikeus saada rahansa takaisin.

14

ASUKAS 2/2013

– Monesti myyjät yrittävät reklamaatiotilanteissa tarjota kuluttajalle lahjakorttia, mutta sellaista vaihtoehtoa laki ei tunne. Kuluttajien ei tarvitse koskaan tyytyä mihinkään muuhun korvaavaan suoritukseen kuin rahojen palautukseen, Sario sanoo. Mutta kuka sitten päättää, mikä on ennenaikaista hajoamista ja koska tuote on yksinkertaisesti tullut elinkaarensa päähän? Sarion mukaan sen arvioimiseen käytetään yleensä maalaisjärkeä. Kalliiden vaelluskenkien pitää kestää monta vuotta, mutta kolmen euron rantasandaalit ovat korkeintaan yhden kesän jalkineet.


Maksa

vasta tavaran saavuttua n Hokkasten perhe on pitkän harkinnan jäl-

keen ostanut uuden sohvan. Sohvan toimitusaika on kaksi kuukautta, mutta se on maksettu jo tilaushetkellä. Muutaman viikon päästä Hokkaset saavat huonoja uutisia: sohvafirma on mennyt konkurssiin eikä sohvasta kuulu mitään. Onko sohvarahat nyt menetetty? – On. Koskaan ei pidä mennä maksamaan sohvaa tilausvaiheessa, Tuula Sario neuvoo. Yksittäisen kuluttajan on yleensä turha toivoa rahojaan takaisin konkurssipesästä – onhan pääsyy konkurssiin juuri se, että rahaa ei ole. – Konkurssipesästä vaaditaan yleensä paljon palkka- tai muita etuoikeutettuja saatavia, jotka menevät etusijalle. Yksittäisille sohvan­ ostajille he eivät anna rahojaan. Tuotteesta ei siis koskaan pitäisi maksaa etukäteen kuin enintään pieni käsiraha. Jos huonekaluliike kuitenkin haluaa maksun ennakkoon, Sario suosittelee vaihtamaan liikettä. Yksi oljenkorsi Hokkasten perheellä kuitenkin on. Jos sohva on maksettu luottokortilla, luottokorttiyhtiö hyvittää rahat pieleen menneistä kaupoista.

LEHTI VVO:N ASUKKAILLE

15


Liian hyvää ollakseen totta? n Törmäsitkö netissä tarjoukseen, joka tuntui liian hyvältä ollakseen

totta? Todennäköisesti tarjous ei silloin pidä paikkaansa. Viime vuoden lopulla Euroopan kuluttajakeskus varoitti erityisesti­ Facebookissa markkinoivista huijarifirmoista, jotka koukuttavat ­ihmisiä lupaamalla tuotenäytteitä ilmaiseksi tai hyvin halvalla. Näyte­ pakkauksen tilaajat saivat kuitenkin laskun monen kuukauden tilaus­ erästä, johon he eivät olleet sitoutuneet. Tuotteet olivat laihdutus-, hampaidenvalkaisu- tai sähkötupakkatuotteita. Netistä tilatessa pitäisi olla erityisen tarkkana siitä, että kauppa­ kumppani on luotettava. Ennen tilaamista kannattaa tarkastaa, että myyjä kertoo postilokero-osoitteensa lisäksi myös sähköposti- ja katuosoitteensa. Hälytyskellojen pitäisi soida myös silloin, jos ainoa maksuvaihto­ ehto on ennakkomaksu verkkopankissa. Tilausehdoista ja tilaustapahtuman eri vaiheista kannattaa ottaa tietokoneella kuvakaappaus, jotta jälkikäteen pystytään osoittamaan, miten tilaus on tehty.

16

ASUKAS 2/2013


Kuluttajariitalautakunta ottaa käsittelyissään kantaa myös tuotteiden käyttöikään, ja viime kädessä sen päättää oikeus. Turun Sanomien maaliskuussa haastatteleman kuluttajariitalautakunnan tarkastajan mukaan rikkoutuneesta läppäristä voi hakea korvaus­ta vielä kolmen vuoden kuluttua ostohetkestä, kunhan vika johtuu laitteesta eikä sen virheellisestä käytöstä.

kee ainakin kaupan oman merkin nimi, mutta Tommy Hilfigerin housuista ei voi tietää, onko ne ostettu Sokokselta vai Stockmannilta. Jos kuittia ei ole tallella, mutta ostos on maksettu kortilla, voi maksutapahtuman etsiä myös tiliotteelta.

Määräaikaisuus sitoo loppuun asti

Henri on hankkinut itselleen nettiliittymän ja kanavapaketin määräaikaisella sopimuksella. Aluksi viihdepaketti tuntuu hieMonesti Monet kuluttajat olettavat, ­että nolta, mutta sitten oma rahatimyös virheettömän tuotteen lanne muuttuu yllättäen. Kuumyyjät yrittävät voi aina palauttaa kauppaan pakausimaksuihin ei olisi enää reklamaatio­tilanrin viikon sisällä ostoksista. Se varaa, mutta sopimusta on jälteissa tarjota ei kuitenkaan pidä paikkaansa. jellä vielä 1,5 vuotta. Pääseekö kuluttajalle lahja– Lain mukaan kaupan ei määräaikaisesta sopimuksesta korttia. Sellaista tarvitse vaihtaa väärän kokoista eroon ennen aikojaan? vaihtoehtoa laki vaatetta oikean kokoiseen, mut– Käytännössä ei, eli sopita monet kaupat antavat tuotmuksesta pitää joko maksaa tai ei tunne. teelle vaihto- ja palautusoikeuitkeä ja maksaa, Sario sanoo. den hyvän asiakaspalvelun vuoksi, Sario sanoo. Periaatteessa sopimusta voidaan lain mukaan Netistä, puhelimitse tai vaikka ostos-tv:stä kohtuullistaa esimerkiksi äkillisen ja vakavan tehdyt ostokset ovat poikkeus. Etäkaupassa tuosairastumisen tai työttömyyden vuoksi. Sarion tetta ei pääse ostohetkellä hypistelemään ja tomukaan on kuitenkin hyvin harvinaista, että tälteamaan virheettömäksi, joten tuotteilla on kahlaisiin syihin vedotaan. Purkamismahdollisuuden viikon palautusoikeus. den varaan ei siis kannata tuudittautua. Mutta miten on, kannattaako kaikki kuitit – Purkaminen vaatisi käräjöimistä ja sen tutsiis ­aina säilöä siltä varalta, että tuotteen haluaa­ kimista, onko ihminen sairastunut niin, ettei sovaihtaa tai että se hajoaa ennenaikaisesti? Sarion­ pimuksesta voi pitää kiinni. mielestä kannattaa. Jos rahatilanne on tiukka, palveluntarjoaVaihto- tai palautustilanteissa kaupat edellytjaan kannattaa kuitenkin ottaa yhteyttä ja yrittävät yleensä aina kuittia. Virheellisestä tuottää neuvotella helpotusta maksuihin. Toisinaan teesta reklamoimiseen sitä ei periaatteessa määräaikaiseen sopimukseen on mahdollista tarvitse, mutta käytännössä kuitti nosaada muutama maksuvapaa kuukausi, jos sopipeuttaa asioimista. mus pitenee vastaavan ajan loppupäästä. – Jollakin pitää pystyä todis– On kaikkien osapuolten etu, etteivät keneltamaan, kuka myyjä tuotteestäkään mene luottotiedot ja sopimus saadaan ta on vastuussa. Hennes & hoidettua, Sario sanoo. Mauritzin housuissa luJutussa käytetyt esimerkit ovat fiktiivisiä. ×

Palautusoikeus on poikkeus

Tiesitkö tämän? Myyjällä on aina vastuu siitä, ettei tuote hajoa ennen ­aikojaan. Säilytä siis varmuuden vuoksi kuitit, jotta voit osoittaa, mistä olet tuotteen ostanut. Jos tarjous tuntuu­liian hyvältä ollakseen­totta, se todennäköisesti on sitä. Ole varuillasi erityisesti netissä markkinoitavien ilmaisten ­kokeilutuotteiden kohdalla. Tiedä, mihin sitoudut. Määräaikaisista liittymistä ei pääse eroon. Maksa tuote vasta sen saatuasi tai maksa luot­ tokortilla. Jos firma menee konkurssiin, et ­todennäköisesti näe ennakkoon maksamiasi rahoja enää koskaan. Neuvottele ongelma­ tilanteista aina ensin myyjän kanssa. Jos asia ei ratkea, pyydä apua Kuluttajaliiton tai Kilpailuja kuluttajaviraston neuvonnasta.

Tuliko ongelmia? Toimi näin: • Ota ensin yhteys tuotteen tai palvelun myyjään. Kerro, mikä on pielessä ja pyydä ongelman oikaisemista. • Jos asia ei ratkea, apua saa Kuluttajaliiton neuvonnasta 0600 94490 (hinta muille kuin Kuluttajaliiton jäsenille 1,75 euroa/minuutti+pvm/mpm) tai Kilpailu- ja kuluttajaviraston neuvonnasta numerosta 029 553 6901 (maksuton). • Jos neuvottelut eivät asiantuntijaneuvojenkaan jälkeen selviä, asiasta voi tehdä maksuttoman valituksen Kuluttajariitalautakuntaan.

LEHTI VVO:N ASUKKAILLE

17


VVO:n uusi sisäilmeohjeistus otettiin käyttöön vuoden alussa. Uudistus tuo asuntojen ja yhteisten tilojen ilmeeseen kaivattua yhtenäisyyttä.

Hillittyä tyyliä n VVO:n projektiryhmä suunnitteli uuden

sisäilmeen yhteistyössä arkkitehtien ja valaistussuunnittelijoiden kanssa. Ohjeistus ulottuu värikartoista aina keittiön ja kylpyhuoneen yksityiskohtiin: hanoihin, allaspöytiin, kaakeleihin ja työpisteiden valaisimiin. Uudessa ohjeessa määritellään kolme sisustustasoa ja kaksi tyylivaihtoehtoa. – Romantica-tyyli edustaa perinteistä ja Urbaani nuorekkaampaa tyyliä. Molemmat ovat hillittyjä, sillä niiden on sovittava taustaksi erilaisille asukkaille ja sisustuksille. Mitään liian erikoista ei lähdetty suunnittelemaan, kertoo VVO:n rakennuttamisyksikön johtaja Jari Mäkimattila. Romantica-tyylissä korostuvat hiekan, valkoisen ja tammipuun sävyt, Urbaanissa taas harmaa ja valkoinen. Ero näkyy myös keittiön, kylpyhuoneen ja lattioiden pintamateriaaleissa: esimerkiksi keittiön työpöytien tasot ovat eri materiaalia, mutta kaapit ovat molemmissa tyyleissä valkoiset. Seinämaaleissa siirryttiin useista sävyvaihtoehdoista neljän tehostevärin käyttöön. Sisustusammattilaisten suunnitteleman paletin värit on ryhmitelty neljään kokonaisuuteen; lisäksi käytössä on kaksi eri valkoisen sävyä. – Suosituksena on, että olo- tai makuuhuoneen yksi seinä maalattaisiin tehostevärillä ja muut valkoisella. Eteis- ja keittiötiloissa sekä ikkunaseinillä suositellaan käytettäväksi valkoista perusväriä valoisuuden säilyttämiseksi, VVO:n isännöintipäällikkö Marko Salonen kertoo. 18

ASUKAS 2/2013

Selkeyttä sisäi

A

sumisviihtyvyyden lisääminen, yhtenäinen ilme ja selkeämmät käytännöt. Näitä asioita lähdettiin hakemaan VVO:n sisäilmeuudistuksessa, joka lanseerattiin vuoden alussa. Viime vuonna toteutetun kehitysprojektin tuloksena käytössä on nyt uusi ohje sekä vanhojen asuntojen remontointiin että uudiskohteisiin. ‒ Projektin taustalla oli halu parantaa asuntojen ja yleisten tilojen visuaalista ilmettä ja laatuvaikutelmaa ja samalla lisätä asumisviihtyvyyttä, kertoo VVO:n rakennuttamisyksikön johtaja Jari Mäkimattila. Uusi ilme näkyy asuntojen pintamateriaaleissa ja väreissä. Sisäilmeohjeistusta sovelle-

Urbaani

uusi sisäilme

Romantica

KUNNOSSAPITO JA PALVELUT

taan sekä yksittäisten huoneistojen keittiö-, kylpyhuone- ja pintaremonteissa että laajemmissa, talokohtaisissa korjauksissa ja yleisten tilojen remonteissa.

Kohti yhdenmukaisia käytäntöjä VVO:n asuintalot ovat hyvin eri-ikäisiä, ja asuntojen sisäilmeitä on melkein yhtä monta kuin asuntojakin. Uuden ohjeistuksen avulla haluttiin siirtyä tilkkutäkkivaikutelmasta kohti yhtenäisempää linjaa. ‒ Tiloja on korjattu eri aikoina, ja isännöitsijät ovat päättäneet remonteista erikseen, vaikka joitakin suosituksia värien ja materiaalien käytöstä on ollut jo pitkään. Uudistuksen


lmeeseen myötä heidän on helpompi valita selkeiden vaihtoehtojen väliltä, kuvaa VVO:n isännöintipäällikkö Marko Salonen. Yhtenäisen ohjeistuksen avulla jatkossa tiedetään paremmin, mitä materiaaleja remonteissa on käytetty. Tämä helpottaa urakoitsijoiden työtä ja yhdenmukaistaa toimintatapoja. ‒ Läpinäkyvyys kasvaa, kun jälkeenpäin voidaan tarkistaa, mitä materiaaleja missäkin kohteessa on käytetty, Salonen kertoo.

Laatua kohtuuhintaan Uudistuksen tavoitteena on laadukas sisäilme, mutta samalla halutaan pitää kiinni kohtuulli-

TEKSTI EEVA TÄHTINEN KUVAT SAMPSA KETTUNEN, VVO

sesta hintatasosta. Reunaehtona on, ettei yksittäisen remontin kustannustaso saa nousta entisestä. – Hyvin suunniteltu sisäilme lisää asiakastyytyväisyyttä, kun visuaalinen ilme parantuu ja sisäilme vastaa aiempaa paremmin kiinteistön arvoa ja vuokratasoa, arvioi Salonen. Asukkailta on saatu alustavaa palautetta uudesta ilmeestä sosiaalisen median kautta, mutta vielä on aikaista arvioida, miten he ottavat uudistuksen vastaan. ‒ Tuoreiden ohjeiden mukaan on toteutettu vasta kymmenkunta huoneistoa. Henkilöstön arviot malliasuntojen ilmeestä ovat olleet positiivisia, kertoo Mäkimattila. ×

Uniikit piirteet pysyvät n Ohjeistus ei koske kaikkia VVO:n

kohteita. – Joidenkin asuintalojen uniikit piirteet vaativat erityissuunnittelua, eikä yhtenäistä sisäilmeohjetta noudateta tällaisissa kohteissa. Sisääntuloaulat ja porraskäytävät ovat usein ilmeeltään yksilöllisiä, eikä niitä haluta lähteä muuttamaan täysin. Yhteisissä tiloissa ei ylipäänsä voida käyttää niin yhtenäisiä materiaaleja ja värejä kuin asunnoissa, Mäkimattila kertoo. – Remontteja ei myöskään tehdä pelkästään sisäilmeen uudistamisen vuoksi, vaan remontit ja korjaukset etenevät oman aikataulunsa mukaan, Mäkimattila korostaa.

LEHTI VVO:N ASUKKAILLE

19


KOTI KUNTOON

sisustusta lasten kanssa

TEKSTI JA KUVAT KATRI LEHTOLA

Kun kotiin tullessa törmää eteiseen kasautuneeseen kenkävuoreen ja seuraavalla askeleella liukastuu pikkuautoon, on aika miettiä, olisiko lapsiperheen kodin sisustusratkaisuissa parantamisen varaa.

20

ASUKAS 2/2013

L

apsiperheen kodin sisustuksessa tarvitaan luovuutta, pieniä ideoita ja tervettä järkeä. Lastenhuone on toki lapsen valtakunta, mutta sielläkin vallitsevat aikuisten luomat pelisäännöt. Siisteys ja järjestys tekevät tilaa leikille ja luovuudelle. Käytä mielikuvitustasi säilytysratkaisuissa. Jos vaatekaapissa on tilaa, sinnekin voi ripustaa leluille säilytyspusseja, jotka vievät tilaa eniten korkeussuunnassa. Sängyn alle mahtuu jos jonkinlaista vuodevaatelaatikkoa säilytystä varten. Jos pikkuasukas on innokas Lego-palikoiden keräilijä, vuodevaatelaatikko on oiva paikka niiden säilytykseen. Rakennuspuuskan alkaessa laatikon voi vain vetää auki.


n Löytyykö keittiöstäsi sekalaisia vanhoja lasipurk-

keja, joiden kannet ovat jokainen erilaisin tekstein varusteltuja? Kannet maalaamalla purkeista saa yhtenäisiä. Lasten tavaroiden säilytystä varten kanteen voi ennen maalaamista liimata vaikka leikkikäytöstä poistuneen pienen muovihahmon. Spraymaalia päälle ja hauskat säilytyspurkit ovat valmiit. Spraymaalaus kannattaa suorittaa mieluiten ulkona asfaltille levitettyjen sanomalehtien päällä tuulettomalla säällä. Samaa tekniikkaa voi kokeilla puisiin pyykkipoikiin. Erikokoisia ja -värisiä pyykkipoikia voi kiinnittää pinnoille kaksipuolisella teipillä, joka riittää kannattelemaan viestilaput ja lasten piirrokset. Teippiä poistaessa vaaditaan hieman varovaisuutta, eikä teippiä pidä kiinnittää herkemmille pinnoille kuten tapetin päälle.

Lasipurkit ja puiset pyykkipojat muuntautuvat helposti sisustuselementeiksi. Läpinäkyvistä purkeista lelut myös löytyvät helpommin.

LEHTI VVO:N ASUKKAILLE

21


Säilytystynnyri muuttuu istuimeksi päällystetyn tyynyn avulla. Pikkuväelle jakkara on juuri oikean korkuinen.

Vuodevaatelaatikon laakea pinta helpottaa myös palikoiden siirtelyä ja oikeiden palojen löytämistä. Kun into loppuu, voi keskeneräiset työt pakata­laatikkoon palikoiden sekaan ja työntää sängyn alle. Pienetkin osaset pysyvät paremmin tallessa, kun kaikkia palikoita ei levitetä pitkin lattiaa. Lasten omat huonekalut on viisainta valita siten, ­että niitä on mahdollista muunnella lapsen kasvaessa. Monet lastensängyt ovat säädettävissä, ja myös pöydäksi voi harkita sellaista, jonka jalkoja voi vuosien mittaan säätää korkeammiksi. Lasten pikkutuolit jäävät nopeasti käyttökelvottomiksi, mutta jos tuoliksi valitsee matalan rahin, voi sen myöhemmin siirtää olohuoneeseen varsinaiseen ”rahikäyttöön”. Pienikokoisesta tynnyriroskakorista voi myös tehdä istuimen, joka samalla toimii säilytyspaikkana.

Lattioiden tai huonekalujen teippaaminen ei ole hyvä idea. Sen sijaan räsymattoihin teippi tarttuu hyvin, se irtoaa siististi ja mattojen päällä on hyvä leikkiä!

Yksivärinen matto ja sopiva määrä teippiä – siinä lähtökohta omatekoiselle automatolle!

Hyppyruudukko syntyy helposti myös sisätiloihin. Matto vaientaa sopivasti pienempien jalkojen töminää. 22

ASUKAS 2/2013

Lastenhuoneen pöydän pinnan voi maalata liitutaulumaalilla, jolloin lähes jokaisen lapsen unelma, pöytään piirtäminen, mahdollistuu. Ehkäpä seinät jäävät myös siten rauhaan!

Hyödynnä matot Sadepäivien iloksi ja energian purkajaksi voi askarrella mattoon teipillä hyppyruudukon. Varmista, että matto pysyy paikallaan eikä liu’u pois pienten jalkojen alta. Riemua riittää ja energiaa purkautuu. Hyppyhetket kannattaa keskittää päiväaikaan, jottei pieni töminä häiritse alakerran asukkaita. Samanlaisen ruudukon voi myös virkata yksinkertaisilla ketjusilmukoilla, joita moni lapsikin innokkaasti nykertää. Jos kulahtaneita tekstiilejä on kaapissa turhina tilanviejinä, niistä voi leikata ohuita suikaleita ja hyödyntää ne virkkuupuuhissa. Virkkaamalla saa myös tehtyä erilaisia mattoja ja säilytyskoreja. Ehkä siitä kaikkein kuluneimmasta mutta rakkaimmasta vaatteesta on helpompi luopua, jos se vain muuttaa muotoaan ja pääsee vielä mukaan leikkeihin! Kun suurimmat energiat on hypitty pois, maton päälle voi teippailla pienen kaupungin, jonka katuja pitkin kelpaa huristella pikkuautoilla.


n Jos kodin huoneluku tuntuu

Jos omaa huonetta ei ole saatavilla, pienelle asukkaalle voi löytää oman tilan myös muulla ratkaisulla. Lukuhetki teltassa on elämys!

muuttuneen liian pieneksi ­tar­peisiin nähden, muuttaminen suurempaan asuntoon ei ole ainoa ratkaisu. Tiloja on mah­ dollista jakaa erilaisin ratkaisuin. Suurehkosta makuuhuo­ nees­ta saa kaksi jakamalla tilan ­kaapilla tai kirjahyllyllä. Huonekalua valittaessa on tärkeää tarkistaa sen sopivuus tilanjakajaksi. Matalalle on hyvä sijoittaa painavimmat tavarat, jotta painopiste pysyy hyllyn alaosassa. Seinäkiinnitys varmistaa, ettei huonekalu kaadu. Oikeanlaiseen kiinnitykseen voi tarvittaessa kysyä neuvoja isännöitsijältä. Huonetilaa on mahdollista jakaa myös sermein tai verholla. Seinästä toiseen voi kiinnittää vaijerin, jolloin verhonipsuilla kiinnitettävä kangas on helppo myös vetää tarvittaessa sivuun. Samalla menetelmällä voi ke­ hittää vanhemmille olohuoneen kulmaan oman tunnelmallisen makuualkovin, jolloin mahdol­ lisesti asunnon ainoa makuu­ huone voi olla lasten käytössä. LEHTI VVO:N ASUKKAILLE

23


Eteisen seinäpinta-ala kannattaa hyödyntää. Kevyet korit keräävät muhkean määrän pieniä tumppuja ja lakkeja ja tavarat löytyvät helposti.

Isokokoinen tynnyriroskis toimii jalkapallojen kotina. Ulkoleluista voi pudota hiekkaa ja vesipisaroita, mutta tämä materiaali ei piittaa!

Usein päänvaivaa aiheuttavat sisääntulotilat, joissa on neliöitä säästeliäästi. Eteinen onkin lapsiperheissä usein ”hermokeskus”, josta tavaroiden pitää löytyä, jotta arki rullaisi. Pienenkin eteistilan voi hyödyntää, kun keskittää huomion lattiapintaa ylemmäs. Melko pienillä kiinnityksillä voi eteisen seinään sijoittaa kevytrakenteisia koreja lasten kintaille ja pipoille. Halutessaan voi korin kylkeen kiinnittää pyykkipojalla tai vaikka narulla nimilapun. Erilaiset värikkäät koukut lasten omalla korkeudella houkuttelevat malttamattomiakin riisuutujia asettamaan vaatteensa niille kuuluvaan paikkaan. Ovenkarmeihin kiinnitettävät koukut ovat erittäin käyttökelpoisia, sillä niiden vuoksi ei tarvitse tehdä minkäänlaisia reikiä ja ne ovat helposti siirrettävissä paikasta toiseen. Jos eteisessä on lipasto tai kaappi, joka ei ole kiinteää kalustoa, voi senkin kylkeen kiinnittää muutaman koukun välttääkseen seinäkiinnityk-

n Oikea valaistus on tärkeä juttu lasten­

huoneessa. Kattovalon on valaistava kyllin kirkkaasti niin leikkejä kuin siivous­ takin. Spotit on mahdollista suunnata tarkemmin, mutta niiden valo voi olla pistävää suoraan kohti katsoessa.

24

ASUKAS 2/2013

siä. Joskus myös hauskat vetimet lipaston kylkeen kiinnitettyinä voivat toimia naulakkoina. Lastenrattaallisissa perheissä taistellaan monesti renkaiden mukana sisään kulkeutuvaa hiekkaa ja kuraa vastaan. Jos suinkin tilaa riittää, voi rattaille sijoittaa eteiskäytävään oman kumimaton, johon on teipillä tai spraymaalilla ja sabluunalla merkitty parkkiruutu. Kumimatolle varisseet hiekat on helppo siivota ulos. Jos vaatekaappien päällä on tyhjää tilaa, kannattaa sekin ottaa käyttöön sijoittamalla sinne sopivankokoisia säilytyskoreja. Niitä ei missään kodissa ole liikaa. Tynnyriroskakoria voi käyttää eteisessä tavaroiden säilyttämisessä. Ulkoleluista varisevat hiekat ja vesipisarat eivät metallipintaa juurikaan rasita. ×

Työpöydän valaisin sijoitetaan siten, että oikeakätisellä lapsella se on vasemmalla, ja vasenkätisellä oikealla puolella. Siten piirtävä tai kirjoittava käsi ei tee paperille varjoa. Kaikkein pienimpien asukkaiden mielessä liikkuvia kummituksia voi häätää suoraan pistorasiaan kiinnitettävillä yövalaisimilla. Tunnelmavaloja on monen­ laisia, ja esimerkiksi hauskat eläinhahmot valaisevat juuri sen verran, että pimeys kaikkoaa.


vinkki TEKSTI HEINI SANTOS // KUVA PÄIVI ROSTRÖM

LEGOT ESIIN! Leikkisä avainteline pitää perheen ”nykkelit” järjestyksessä.

Avainteline 1. Poista lasi valokuvakehyksestä. Voit halutessasi päällystää kehyksen taustalevyn värikkäällä paperilla. 2. Kiinnitä legoalusta valokuvakehyksen taustalevyyn. Jos käytät litteää legoalustaa, aseta se haluamaasi kohtaan kehyksen taustalevyn päälle ja poraa pieni reikä jokaiseen kulmaan. Kiinnitä tukevasti ruuveilla. Jos käytät kohotettu legoalustaa, mittaa puulistasta kaksi legoalustan sisään sopivaa palaa ja aseta ne paikoilleen legoalustan lyhyiden sivujen sisäpuolelle. Poraa ruuveja varten kaksi reikää legoalustan kumpaankin lyhyeen reunaan siten, että reikä ulottuu myös puuhun. Kiinnitä puupalat ruuveilla legoalustaan. Aseta legoalusta haluamaasi kohtaan kehyksen taustalevyyn ja käännä koko teline legoalusta alaspäin työpöydälle. Poraa pieni reikä kummankin puulistan keskivaiheille, ja ruuvaa sen jälkeen taustalevy kiinni puulistoihin. 3. Aseta taustalevy takaisin kehykseen ja kiinnitä seinään tukevasti.

Avaimenperät 1. Näppärimmin avaimenperät syntyvät pujottamalla avaimenperärenkaita valmiiksi reiällisiin tekniikkalegoihin. Tavallisiin legopalikoihin voi myös helposti porata pienen reiän, johon avaimenperärenkaan voi pujottaa. 2. Jos haluat avaimenperään useampia palikoita, ne kannattaa kiinnittää toisiinsa asetonilla (esim. kynsilakanpoistoaine). Kostuta legopali-

koiden tarttumapinnat asetoniin ja kiinnitä ne tiiviisti yhteen. Odota viitisen minuuttia ja voilà, kahdesta palikasta tulee yksi. 3. Tee kehyksistä omaan sisustukseesi sopivat liimaamalla niihin vaikka kiviä, höyheniä tai helmiä, tai valitse valmiiksi erikoinen kehys.

Tarvitset: • Valokuvakehykset • Värikästä paperia • Legoalustan ja -palikoita • Poran • Ruuveja • Noin 25 cm suorakulmaista puulistaa • Avaimenperärenkaita

LEHTI VVO:N ASUKKAILLE

25


Kirjasto on tullut tutuksi. Mirja Viherlaiho kannustaa muitakin el채kel채isi채 rohkeasti opintojen pariin. 26

ASUKAS 2/2013


VAPAA-AIKA

kielikylvyssä TEKSTI PINJA LANDEN // KUVAT ARTO WIIKARI

Eläkeläinen Mirja Viherlaiho on opiskellut englantia omaksi ilokseen jo yli kymmenen vuotta. Parasta opiskelussa on, kun uskaltaa ylittää oman mukavuusalueensa.

OPPIA IKÄ KAIKKI E

läkeläisjoogaa, matkustelua, englannin tunteja ja Pasilan Eläkeläisyhdistyksen tapaamisia. Vajaan vuoden eläkkeellä olleen Mirja Viherlaihon arki on vilkasta, mutta ainakin joka toinen viikko hän ehtii piipahtaa Pasilan kirjastossa – se kun on matkan varrella kohti Eläkeläisyhdistyksen tapaamista. Kirjastosta Mirja lainaa kirjoja muun muassa englannin opiskelua varten. – Läksyt kuitenkin teen kotona, jossa minulla on tietokone apuna!

Kärryillä suvun tapahtumissa Mirja aloitti englannin opiskelun ollessaan vielä mukana työelämässä. Kipinä opiskeluun syttyi halusta keskustella sukulaisten kanssa. – Sekä siskoni että veljeni asuvat Englannissa perheineen. Halusin pystyä keskustelemaan heidän englanninkielisten kumppaneidensa ja lastensa kanssa, Mirja kertoo. Mirjan englantilaiset sukulaiset käyvät Suomessa usein ja hän huomaakin visiittien jälkeen pysyvänsä paremmin mukana myös Työväenopiston englannin tunneilla.

– Olen nyt senioriryhmässä, joka oli tasoltaan haastavin, minkä tarjonnasta löysin. Tällä hetkellä olen ryhmän­ nuorin. Mukana on myös ihmisiä, jotka ovat ehtineet olla eläkkeellä 20 vuotta. Tunneilla keskustellaan paljon omasta elämästä, urheilusta, politiikastakin. Tunti kestää 1,5 tuntia ja suomea­ei saa puhua sanaakaan. – On hirveän mielenkiintoista saada keskustella eriikäisten ja eri asemassa olevien ihmisten kanssa. Vaihdamme pareja joka kerta, joten koko ajan tutustuu uusiin ihmisiin. Juuri vuorovaikutus toisten kanssa on se, minkä takia opiskelu on Mirjasta hauskaa. Vaikka eipä­hän koskaan ole ryppy otsassa opiskellutkaan. – Joskus esimerkiksi läksyt jäävät tekemättä, vaikka toki tunneilla on helpompaa, jos on edelli­se­­nä päivänä hieman vilkuillut tehtäviä, Mirja nauraa.

Itsensä haastaminen tuo hyvän fiiliksen Mirja työskenteli VVO:lla 35 vuotta ja on asunut lähes saman verran VVO:n asunnossa, tänä keväänä yhteensä 36 vuotta. Eläkkeelle jäätyään Mirja on nauttinut erityisesti pitkistä ja hitaista aamuista. LEHTI VVO:N ASUKKAILLE

27


Millaista oppiminen on seniorina?

On hirveän mielenkiintoista saada keskustella eri-ikäisten ja eri asemassa olevien ihmisten kanssa. Koko ajan tutustuu uusiin ihmisiin.

n Ikä tuo sekä etuja että haasteita

opiskeluun. Aiemmin opittu saattaa helpottaa uusien asioiden hahmotta­ mista, mutta se voi myös estää ihmis­ tä muuttamasta ajattelutapojaan. Aikuiskoulutuksen dosentti Merja Ikonen-Varila Helsingin yliopistosta korostaa, että oppimisen peruspro­ sessit ovat iästä riippumattomia. Tutkimusten mukaan ihmisen muis­ tissa tapahtuu iän myötä vähemmän muutoksia kuin yleisesti uskotaan. – Pienten yksityiskohtien muista­ minen toki heikkenee nuoruusvuosis­ ta, mutta kokonaisuuksien, tarinoiden ja käsitteellisten asioiden hallit­ semisessa ei välttämättä tapahdu muutoksia. Iästä voi olla jopa hyötyä sellaisten asioiden opiskelussa, jossa ei vaadita vikkelää lähimuistia Suorituspaineiden väheneminen saattaa lisätä opiskelumotivaatiota. Tosin kaikille omaehtoisuus ei riitä innostajaksi, vaan opiskelulle kaivat­ taisiin lisäksi ulkoinen arvioija. Tietyt iän tuomat ongelmat voi­ daan ohittaa erilaisten oppimisteknii­ koiden avulla. – Aivojen kaikenlainen käyttö parantaa niiden toimintaa. Esimerkik­ si opiskeltavien asioiden merkitysten pohtiminen syventää ymmärrystä ja tehostaa siten ihmisen kykyä muistaa lukemaansa tai kuulemaansa. Senioriopiskelussa ja opiskelussa yleisestikin on tietysti kyse myös muusta kuin oppimisesta ja muista­ misesta. Opiskelu tarjoaa mahdolli­ suuden laajentaa maailmankuvaa ja luoda sosiaalisia suhteita. Oppitun­ neilla käyminen voi myös rytmittää arkea mielekkäällä tavalla. – Lisäksi asettamalla omalle opiskelulle pieniä tai suurempiakin tavoitteita opiskelu tehostuu ja sen palkitsevuus lisääntyy. Parasta olisi, jos oppimiseen voisi liittyä yhteis­ toimintaa ja aktiivista keskustelua.

28

ASUKAS 2/2013

– Englannin tuntini ovat keskiviikkoisin aamuyhdeksältä. Minun täytyy todella repiä itseni ylös, jotta jaksaisin nousta. Ja kun lähden tunnille samaan aikaan kun muut töihin, tuntuu melkein, kuin suuntaisin itsekin töihin. Opiskelu ei kuitenkaan ole Mirjalle vain täytettä päivään. Hän hymähtääkin, että tekemistä riittäisi kyllä hyvin ilman opiskeluakin. Ja on Mirja muutaman kerran myös jättänyt tunnin väliin. – Lintsaamisesta minulle tulee kuitenkin jostain syystä huono omatunto. Vaikka eihän minua mikään velvoita tunnille menemään. Kun kuitenkin sinne menen, minulle tulee hyvä fiilis ja joka kerta opin jotain uutta.

Keskittymiskyky paranee vanhemmiten Mirja ei allekirjoita väitettä, jonka mukaan kypsällä iällä uusia asioita ei opi yhtä helposti kuin nuorena. Hän on huomannut, että oppiminen on aikuisena laadukkaampaa, mutta samalla hitaampaa. – Olen nyt kärsivällisempi ja maltan keskittyä yhteen asiaan kerrallaan. Nuorempana sitä teki aina montaa asiaa samaan aikaan.

Nuorena muisti oli sen verran parempi, ettei muistilappuja tarvittu. Mitä enemmän ikää tulee, sen useammin Mirjan täytyy kaivaa muistiinpanovälineet esiin. – Mutta kyllä oppiminen on pitkälti kiinni omasta asenteesta näin vanhempanakin. Mirja kannustaa myös muita eläkeläisiä opiskelemaan. – Tärkeintä on, ettei jää kotiin pyörittelemään peukaloitaan. Opiskelun pitää olla hauskaa, mutta itseään ei kannata silti päästää liian helpolla, sillä niin hyvä mieli oman mukavuusalueensa ylittämisestä tulee! ×


Nimi Osoite Ratkaisusanat

WWW.SANARIS.FI | LAADINTA ERKKI VUOKILA // ULKOASU HELI KÄRKKÄINEN

RISTIKKO 2/2013 Osallistu kilpailuun ja voita Anu Pylsy Designin kotimainen pannumyssy! Palkinnon arvo on noin 30 euroa. Lähetä ristikon ratkaisusanat sekä nimesi ja osoitteesi 31. 7. 2013 mennessä joko sähköpostitse asukas@vvo.fi tai postitse VVO-yhtymä Oyj/Asukas-lehti, PL 40, 00301 Helsinki. Voit tulostaa ristikon myös verkosta www.vvo.fi/asukaslehti.

Viime lehden ristikon voittaja oli Mauri Holopainen Rovaniemeltä. Onneksi olkoon! Viime lehden 1/2013 ristikon ratkaisu: LEHTI VVO:N ASUKKAILLE

29


UUTEEN KOTIIN

taloja Hermanniin

n AJATONTA ASUMISTA Helsin-

gin Hermannin kaupunginosaan Tuulensuunkujalle ja Plazankujalle valmistuu kaksi kerrostaloa, joihin tulee yhteensä 110 vuokrakotia. Joukossa on yksiöitä, kaksioita ja kol­mioita. Talossa on tarjolla erityisen paljon pieniä koteja, joille on pääkaupunkiseudulla runsaasti kysyntää. Asuntojen materiaalit on valittu ajattomasti: asunnoissa on tammilaminaatit, keittiöissä on valkoiset kaapistot ja tummanharmaa työtaso. Kylpyhuoneissa on valkoista ja tummanharmaata laattaa. Vakiovarusteluun kuuluvat astianpesukone ja sälekaihtimet. Kaikissa asunnoissa on lasitettu parveke lukuun ottamatta kahta alimman kerroksen asuntoa, joissa on pihaterassit. Erityisesti parvekkeelliset yksiöt ovat saaneet myönteistä palautetta, sillä Helsingin kantakaupungin tuntumassa ne ovat harvinaisuuksia. Asukkaiden yhteiseen käyttöön tulee saunaosasto, kerhohuone, kuivaushuoneet ja ulkoiluvälinevarasto. Piha-alueelta löytyvät leikkipaikka ja oleskelualue. Autopaikat sijaitsevat pysäköintiluolassa. Ulkona on myös muutama sähköpistokkeellinen autopaikka.

MI

TEKSTI TAINA VUOKKO //KUVAT VVO

Hurmaava

Hermanni Helsingin kantakaupungin kupeeseen valmistuu uusi asuinalue. Etelä-Hermanniin kohoaa kaksi modernia VVO:n kerrostaloa, joihin pääsee muuttamaan kesän aikana. JUTTUA VARTEN ON HAASTATELTU MYYNTINEUVOTTELIJA KATJA KINNUSTA HELSINGIN VVO-KOTIKESKUKSESTA.

30

ASUKAS 2/2013

TÄ?


MIS

SÄ?

n ETELÄ-HERMANNI on uusi, kehittyvä

n TUULENSUUNKUJA JA PLAZANKUJA ovat

KOSK A?

aikana. Plazankujan A-porras valmistuu toukokuussa ja B-porras kesäkuussa. Tuulensuunkujan A-porras valmistuu kesäkuussa ja B-porras paria kuukautta myöhemmin elokuun lopussa. Loppuvuodesta EteläHermanniin valmistuu vielä yksi VVO-talo osoitteeseen Sörnäistenkatu 12.

LLE? NE

1h+kt+s+p 69 m2 1 kpl 2 2 2 2h+kt+p 42,5 m / 44 m / 44,5 m / 45 m2 42 kpl 2h+k+p 53,5 m2 12 kpl 2h+kt+terassi 53,5 m2 2 kpl 2h+kt+s+p 58,5 m2 10 kpl 2h+kt+s+p 69 m2 1 kpl 3h+kt+p 57 m2 8 kpl 3h+kt+s+p 69 m2 8 kpl

MIS

n TALOT valmistuvat portaittain kesän 2013

ihanteellisia asuinpaikkoja kaupunkilaisille, jotka arvostavat kantakaupungin läheisyyttä. Erityisesti yksin asuvat ja pariskunnat­ovat olleet uusista asunnoista kiinnostuneita. Plazankuja 5:n ja Tuulensuunkuja 3:n ­asukasvalinta on käynnissä. Ripeästi toimiva ehtii vielä mukaan täyttämällä hakemuksen VVO:n verkkosivuilla. Paperisen hakemuksen saa halutessaan VVO-kotikeskuksesta.

KE

asuinalue Helsingin itäisessä kantakaupungissa Kallion ja Vallilan syleilyssä. Läheltä löytyvät hyvät palvelut ja liikenneyhteydet. Paikalle pääsee niin bussilla, raitiovaunulla kuin metrollakin. Julkinen liikenne palvelee lähes kellon ympäri. Vaikka Etelä-Hermanniin nousee uusia kerrostaloja, alueen vehreydestä on tahdottu pitää kiinni. Vanhaa puustoa on säilytetty runsaasti. Hyvät ulkoilumaastot ovat asukkaiden­ ulottuvilla myös Vanhankaupungin ympäristössä, jonka merellisyys ja luonnonläheiset lenkkimaastot ovat monen helsinkiläisen henkireikiä.

TÄ? VVO-kotikeskus Helsinki Mannerheimintie 168a, 00300 Helsinki p. 020 508 3442, helsinki@vvo.fi

LEHTI VVO:N ASUKKAILLE

31


lukijapalautetta

Päätoimittajan kynästä

Elämämme kodit IHMISTEN ASUMISEEN liittyvät tarpeet vaihtelevat elämäntilanteiden mukaan. Sinkkuboksi saa olla pieni – onpahan vähemmän siivottavaa. Ystäväni muutti pois kaupungin pölyistä saatuaan lapsen. Hän halusi suoda lapselleen rauhallisemmat eväät elämään, kuin mitä kaupunkielämä olisi suonut. PERHEKOON KASVAESSA tai pienentyessä asunnon neliöitä katsellaan uusin silmin. Sairauden tai muun rajoitteen myötä erilaiset apuvälineet ovat tärkeitä. Itse huomasin ensimmäistä kertaa elämässäni kaipaavani talooni hissiä, kun selkäkivut muuttivat kävelyn muistuttamaan hissunkissunhiihtämistä eikä jalka meinannut nousta porras­ askelmalta toiselle. Olemme etsineet tähän lehteen eri-ikäisiä ja erilaisia ihmisiä kertomaan tarinansa. Huomasitko muuten jutun, jossa kerrottin, että jyväskyläläisessä VVO:n talossa toimii esteettö­myys­ ekspertti? Se tarina löytyy sivulta 10. Eli vinkkinä, että myös talotoimikunnan jäsenten tehtävät voivat olla erilaisia ja tehtäviä voi itse soveltaa omien kiinnostusten ja osaamisten mukaan. VIIME ASUKAS-LEHDEN ehdottomasti ylivoimainen suosikkijuttu oli ”Luovu turhasta”, joka kehotti tarkistamaan onko kaikki kaapeissa oleva tavara tarpeellista. Myös moni muu juttu sai kiitosta. Kiitokset lämmittävät mieltämme ja kertovat samalla, että olemme onnistuneet lehden teossa. Toivomme­ edelleen runsaita palautteita, juttuehdotuksia ja risujakin, jotta voimme tehdä lehdestä entistä paremman. Mukavaa alkavaa kesää! SARI TIKKANEN

32

ASUKAS 2/2013

Paras juttu viime lehdessä oli artikkeli Käykää pöytään. Tämäntyyppisiä kodin sisustamiseen liittyviä juttuja saisi olla lehdessä lisää! – SATU Koko lehti ei ole todellakaan kiinnostava. Kaikki jutut ovat vain kehumista, mutta VVO:n saamaa negatiivista­palautetta ei koskaan tuoda esiin. Ei asioita hoideta ollenkaan niin hyvin kuin annetaan ymmärtää, asukkaita ei kohdella tasapuolisesti. – ANONYYMI KOMMENTOIJA

Toimitus vastaa: Ikävä kuulla, että kokemuksesi on tämä. Mielellämme kuulisimme tarkemmin, mitä ongelmia VVO:n suhteen olisi hyvä nostaa esille. Palautetta VVO:n toiminnasta voi jättää osoitteessa www.vvo.fi/palaute. Asukas-lehdestä otamme palautetta vastaan osoitteessa asukas@vvo.fi Paras juttu kaltaiselle hamsterilleni oli ”Luovu turhasta”. Minulla on 36,5 neliötä, mutta tavaraa iso kaksiollinen! – JOHANNA Luovu turhasta oli erittäin ajankohtainen kirjoitus varmasti monelle. Kevätaurinko tuo pölyt esille kaiken turhan tavaramäärän päältä ja siksi olin erittäin kiitollinen kirjoituksesta! Minulle siitä oli hyötyä, nyt on kirpparipöytä varattuna ja ylimääräiset lähtevät myyntiin! – SINIKKA En ehtinyt asiaa kauan itse mielessäni pohtia, kun Asukas-lehdessä jo vastattiin kysymykseen ”Kenelle kuuluvat pihoilla olevien autopaikkojen lumityöt?” Ihan on ajatusten­lukija tämä lehti! – ANNE

Toimitus vastaa: Kiitokset, pyrimme kehittämään ajatuksen­ lukijan taitojamme jatkossakin. Lehdessä on paljon hyödyllistä asiaa kannesta kanteen. Suurena plussana mainittakoon se, että lehdessä ei ollut yhtään ruoka- tai leipomisreseptiä. Niitä kun on lähes poikkeuksetta kaikki lehdet pullollaan. – EIJA

Toimitus vastaa: Hei Eija, olemme huomanneet saman reseptien ”ylitarjonnan” eri lehdissä, ja siksi emme niitä pääsääntöisesti tähän lehteen laitakaan. Poikkeuksena olemme joskus Vinkki-sivulle laittaneet reseptejä, mutta pidämme palautteesi mielessä kun suunnittelemme tätäkin juttutyyppiä jatkossa!


kysymys & vastaus

Koti puti puhtaaksi alma asukas

n Erottamaton osa muuttoa

on siivous. Asunto pitää jättää sellaiseen kuntoon, että sinne on seuraavien asukkaiden mukava tulla. Siivoamisesta harva tykkää, mutta muuttaessa se on välttämätön homma. Jos asunto on niin epäsiisti ja huonokuntoinen, että sitä joudutaan jälkeenpäin siivoamaan ja korjailemaan, voi siitä kertyä iso lasku. Joku puunaa kaikki pinnat kiiltäviksi ja laittaa vielä ystävällisen tervetuliaiskortin. Toisen jäljiltä taas voi löytyä tomua, tahroja, tahmeutta ja tunkkaisuutta. Mutta mikä onkaan sopiva määrä siivousta muuton yhteydessä? Muuttosiivous on suursiivous ja siihen vierähtää tovi – riippuen tietysti lähtötasosta. Keittiössä putsataan liesi ja jääkaappi sisältä, ulkoa ja takaa, ja kaapistot pestään. Kylppärissä wc-pönttö ja pesuallas laitetaan säihkymään ja lattiakaivo putsataan. Ilmanvaihtoventtiilit pyyhitään koko asunnosta ja sauna pestään.

Imurissa on hyvä olla tuore pölypussi, ja ­sitten vaan villakoirien kimppuun. Lopuksi lattiat pyyhitään kostealla ja kaikista pinnoista siivotaan tahrat. Ikkunoita ei tarvitse pestä muuten kuin sisäpinnoilta, ellei välttämättä halua. Parveke ja varastotilat tyhjennetään, rivitaloasunnon piha laitetaan mukavaan tervetuliaisasuun. Jos seinissä on ruuvien jäljiltä muovitulppia, ne jätetään, koska irrottaminen voi rikkoa seinää. Valaisimien kattorasioiden kannet, pistokkeet ja sokeripalat laitetaan paikoilleen seuraavaa tulijaa varten. Jos asunnossa on astianpesukoneen liitäntä, se tulpataan. Hyvä vinkki on aloitella siivousta jo monta viikkoa ennen muuttoa ja tehdä jokin pieni asia joka päivä. Näin ei koko työ kaadu päälle muuttopäivänä, kun on vähän muutakin tekemistä. VVO-kotikeskus lähettää muuttajalle muistilistan. Ja omaan VVO-kotikeskukseen kannattaa ilman muuta olla yhteydessä, jos tarvitsee lisätietoa muuttoon liittyvistä asioista. ALMA ASUKAS ON FIKTIIVINEN MUTTA HYVIN TOPAKKA LEIDI, JOKA TÄLLÄ PALSTALLA ESITTÄÄ MIELIPITEITÄÄN TALO­YHTIÖN TOIMINNASTA JA MAAILMAN MENOSTA.

VASTAAMASSA VVO:N YKSIKÖNJOHTAJA PIA JAAKOLA.

?

Kun muuttaa VVO:n asunnosta pois, milloin avain pitää palauttaa? Entä kun muuttaa VVO:n asuntoon ja kuun vaihde osuu keskelle viikkoa, olisiko avain mahdollista saada jo edeltävässä viikonvaihteessa, jos asunto on tyhjillään?

!

VVO:lla on vuokrasopimukseen kirjattu, että poismuuttopäivä on vuokrasopimuksen päättymispäivä. Sinä päivänä, kun vuokrasopimus päättyy irtisanomisajan tai määräaikaisen sopimuksen päätyttyä (yleensä kuukauden viimeinen päivä), tulee asunto olla tyhjä kokonaisuudessaan. Avainten luovuttaminen tapahtuu siis pääsääntöisesti viimeistään vuokrasopimuksen päättymispäivänä. Poikkeuksia aiheutuu, kun päättymispäivä osuu viikonloppuun tai arkipyhiin. Silloin avain tulee palauttaa heti seuraavana arkipäivänä. Poikkeustilanteissa asiat pyritään sopimaan joustavasti asukkaiden kanssa. Palautetuista avaimista tulee aina ottaa kuittaus, samoin on varmistuttava avainten oikeasta määrästä. Poismuuttokirjeestä selviää, minne avaimet palautetaan. Yleensä avaimen ottaa vastaan huoltoyhtiö, mutta joskus myös VVO-kotikeskus. Avainta ei voi saada ennen vuokra­sopimuksen alkamispäivää.

LEHTI VVO:N ASUKKAILLE

33


Asukasedut:

Suomalainen.com n VVO:n asukkaana saat Suomalaisen Kirjakaupan

verkkokaupasta viiden prosentin alennuksen normaalihintaisista tuotteista. Verkkokaupan valikoimassa on kotimaisten kirjojen lisäksi englanninkielisiä kirjoja sekä pelejä, askarteluvälineitä, taidetarvikkeita ja paljon muuta tarpeellista tavaraa. Edun voi hyödyntää osoitteessa www.suomalainen.com kampanjakoodilla vvo2013. Etu on voimassa vuoden 2013 loppuun asti. Etu ei koske välitystuotteita, kuten postimerkkejä, elokuva- ja muita lippuja, liittymiä ja niiden lisä­tarvikkeita, lukulaitteita, e-kirjoja, oppikirjoja, laskimia eikä lahjakortteja tai tarjoustuotteita. Edun saa verkko­kaupasta. Toimituksissa maarajoituksia.

Voittoarvalla uutta kotiin

Vuosittain järjestetyssä asukasarvonnassa onni suosi jälleen viittäsataa VVO:n asukasta. Arvonta suoritettiin tänä vuonna maaliskuun 21. päivänä.

A

rvonnassa olivat mukana­ kaikki vähintään vuoden VVO:lla yhtäjaksoisesti­ asuneet asukkaat. Voiton toden­näköisyys kasvaa, mitä pidempään asuu, sillä jokaisesta asumisvuodesta saa yhden arpanumeron. Päävoitto, 1 000 euron vapaavalin­ tainen lahjakortti, meni tällä kertaa­ eräälle vanhemmalle herralle Järven­ pää­hän. Voittajalle oli ehtinyt kertyä­arpanumeroita jo reilusti yli kolmekym­ mentä. Kun voitosta soitettiin VVO:lta, ei herra ensin ollut uskoa asiaa todeksi. Voittaja pohti pitkään vaimonsa kanssa, mihin aikoo päävoittonsa käyttää. Vaihtoehtoja oli monia, mutta lopulta päädyttiin jakamaan voitto Gi-

gantin ja S-ryhmän lahjakorteiksi. Gigantista voittaja aikoo hankkia uuden tietokoneen ja tulostimen sekä ehkä jotain muutakin, jos rahaa jää. S-ryhmän lahjakorttia voi käyttää missä tahansa S-ryhmän myymälässä, vaikka ruokaostoksiin lähi-Prismassa. 2.–5. palkinnot olivat 150 euron arvoisia Gigantin lahjakortteja. Lisäksi­ arvottiin 495 muuta palkintoa; Marimekon kauniita mukeja, Hackmanin käteviä juustosettejä, Finnkinon elokuvalippuja sekä Lapuan Kankureiden ylellisiä pesukintaita. Kaikki palkinnot on jo postitettu onnekkaille voittajille. VVO onnittelee lämpimästi kaikkia voittajia!

Tasavuosilahjalla palkitaan pitkäaikaisesta asumisesta n VVO:lla asuu suuri joukko pitkäaikaisia asukkaita. VVO haluaa kiittää ja

Viking Line n  Helsinki–Tukholma-risteilyt alk. 60 €/hytti,

2–4 matkustajaa C/B2P-hytissä (norm. alk. 84 €) n  Miniristeilyt Turusta alk. 20 €/hytti, 2–4 matkustajaa C-hytissä (norm. alk. 30 €) n  Päiväristeilyt Tallinnaan Viking XPRS:llä alk. 16 €/hlö (norm. 29 €) Tutustu etuihin tarkemmin osoitteessa: www.vikingline.fi/edut/vvo 34

ASUKAS 2/2013

muistaa heitä pienellä lahjalla aina tasavuosina. Ensimmäisen tasavuosilahjan saa, kun kymmenen vuotta asumista tulee täyteen. Tämän jälkeen lahjan saa aina viiden vuoden välein. Lahjan arvo kasvaa, kun asumista on täynnä kaksi vuosikymmentä. Tasavuosia asuneet asukkaat saavat kirjeen tasavuosilahjasta kesäkuun alussa. Lahjansaajat voivat valita mieleisensä lahjan viidestä eri vaihtoehdosta. Lahjavaihtoehtoina on muun muassa Finnkinon elokuvalippuja, Marimekon keittiötuotteita, Lapuan Kankureiden pyyhkeitä, kesälukemista sekä muita ­asumiseen ja vapaa-aikaan liittyviä laadukkaita tuotteita. – Olen pyrkinyt valitsemaan lahjat siten, että jokaiselle löytyisi mieluinen ­vaihtoehto. Lahjavalikoimasta löytyy erityisesti kotimaisia ja laadukkaita tuotteita, kertoo ­avainasukaspäällikkö Anna Holopainen.


31.8.2013

KATSO LÄ LEHTI VVO:N ASUKKAILLE CCC-ilmo_201304_VVO.indd 1

35 ASUKAS

24.4.2013 21.18


lukijakilpailu 2/2013 voita vedenpitävä reppu

Mikä on tämän lehden paras juttu? n  Viime numeron suosituimmiksi jutuiksi äänestettiin tavaroiden

karsimisesta kertova artikkeli ”Luovu turhasta”. Lukija­kilpailussa arpa suosi Arja Ronkaista Hyvinkäältä, paljon onnea! Mikä aihe kiinnosti tässä numerossa sinua eniten, entä vähiten? Mistä haluaisit lukea lisää? Onko kotitalossasi tapahtumia, harrastus­piirejä tai muuta asukastoimintaa, josta voisimme tehdä juttua? Kaikki lukijapalaute on tervetullutta, joten ota ­meihin rohkeasti yhteyttä. Vastanneiden kesken arvotaan Haltin reppu, arvo noin 80 euroa. Lähetä vastauksesi 31.7.2013 mennessä joko sähköpostitse: asukas@vvo.fi tai postitse: VVO-yhtymä Oyj/Asukas-lehti, PL 40, 00301 Helsinki.

@

Osallistua voit myös netissä: www.vvo.fi/asukaslehti

> VVO on suomalainen yritys, joka vuokraa, rakennuttaa ja myy asuntoja. Yhtiö omistaa noin 40 000 vuokra-asuntoa ja tarjoaa kodin lähes 80 000 asukkaalle. VVO:lla on ympäri Suomen VVO-kotikeskuksia, jotka palvelevat asunnon vuokraukseen ja asumiseen liittyvissä asioissa.

VVO-KOTIKESKUKSET OVAT AVOINNA MA–PE 8.30–15.30

POIKKEUKSIA AUKIOLOAJOISSA:

PUHELIN OSOITE

SÄHKÖPOSTI

HELSINKI 020 508 3400 Mannerheimintie 168a, 00300 Helsinki

helsinki@vvo.fi, espoo@vvo.fi ...arkisin klo 9.00–16.00

HÄMEENLINNA 020 508 4200 Sibeliuksenkatu 213100, Hämeenlinna

hameenlinna@vvo.fi

...torstaina klo10.30–15.30

JYVÄSKYLÄ 020 508 4160 Väinönkatu 15, 40100 Jyväskylä

jyvaskyla@vvo.fi

...torstaina klo10.30–15.30

JÄRVENPÄÄ 020 508 4100 Myllytie 1 A, 4. krs., 04410 Järvenpää

KUOPIO 020 508 4700 Maljalahdenkatu 25, 70100 Kuopio

OULU 020 508 4900 Saaristonkatu 2, 90100 Oulu ROVANIEMI 020 508 4800 Koskikatu 9, 96200 Rovaniemi

TAMPERE 020 508 4400 Kyllikinkatu 15 b, 33500 Tampere

TURKU 020 508 4500 Tuureporinkatu 6, 20100 Turku

kuopio@vvo.fi

...torstaina klo10.30–15.30

LAHTI 020 508 4300 Aleksanterinkatu 7 A, 3. krs., 15110 Lahti lahti@vvo.fi

LAPPEENRANTA 020 508 4260 Koulukatu 1, 53100 Lappeenranta

jarvenpaa@vvo.fi

VANTAA 020 508 3860 Vernissakatu 1, 5. krs., 01300 Vantaa

ASUKASEDUT Avoinna ma–pe 8.30–15.30 asukasedut@vvo.fi, www.vvo.fi/asukasedut 020 508 3900

lappeenranta@vvo.fi oulu@vvo.fi,

...torstaina klo10.30–15.30

rovaniemi@vvo.fi tampere@vvo.fi

...torstaina klo10.30–15.30

turku@vvo.fi

...torstaina klo10.30–15.30

vantaa@vvo.fi

...torstaina klo10.30–15.30

VUOKRAVALVONTA Avoinna ma–pe 8.30–15.30 vuokravalvonta@vvo.fi 020 508 5000

Asukas 2/2013  

VVO:n asiakaslehti

Read more
Read more
Similar to
Popular now
Just for you