Page 1

ftgasaian seurakunnan

tiedotusleM*

Ryhmakirje'


Yhteista taakkaa kantamaan Samaa tyota tekee kirkko myos tanaan. Kangasalan seurakunta on mukana

tassa tyossa. Budjettivaroistaan seurakunta on myontanyt lahetystyohon 155.000 mk

,WyK..

vuonna 1985. Tama on kuitenkin vaatimaton summa

verrattuna siihen hataan, missa monet kehitysmaissa ela-

vat.

Seurakunnan

panosta

taydentaa seurakuntalaisten eri tavoilla keraamat vapaaehtoiset rahat. Vuonna 1984 saatiin noin 100.000 mk. Jokaista seurakuntalaista kohden summaksi tuli silloin noin 24 markkaa.

"Et. tiecUt, miten raskas on se taakka, jota et kanna." (Afrikkalainen sananlasku)

Tana syksyna jarjestetaan useita tempauksia lahetyksen hyvaksi. Syyskuun alkuun sijoittuu lahetysviikko, jolloin jarjestetaan lahetys- ja seurakuntailtoja eri puolilla seurakuntaa. Myos Rangasalan

Kristillinen seurakunta on liikkeella oleva seura kunta. Mutta samaan aikaan seurakunta on kokoonkutsut-

messuilla,

jotka pidettiin elo-syyskuun

teensa. Siella sai ajankohtaista tietoa eri lahetyskentilta. Syyskuun alussa alkaa myos lahetyskerays. Kymmenet vapaaehtoiset keraajat kiertavat kukin oman alueensa keraten rahaa lahimmaisen auttamiseen. P e r i n t e i n e n tuotet o r i on lauantaina 7.9. van-

han linja-autoaseman parkkipaikalla. Torilla myydaan tuoretta syksyn satoa, arpoja seka paistetaan lettuja. Lahjoituksia torille otetaan vastaan varhaisesta aamusta lahtien.

Mikkelinpaiviina 29.9. on Suoramalla lahetysloun

as.

Tama Kotikirkko-lehti esittelee seurakuntamme nimik-

kolahetteja ja heidan tyotaan. Lisaksi haluamme toivottaa

lukijat tervetulleiksi kaikkiin tilaisuuksiimme ja lahetysvastuuseen.

vaihteessa, seurakunnan lahe-

tystyolla oli oma esittelypis-

Olli Arola

tu seurakunta. Sana "kirkko"

merkitsee

kokoonkutsuttua,

koolla olevaa. Kristillinen seurakunta on

siis molempia yhtaikaa: aina liikkeella oleva, palveleva, taivaaseen matkalla oleva seu

Yuotetd!

rakunta seka yhteenkokoontuva seurakunta, joka kokoontuu milloin jumalanpalveluksiin, milloin muihin tilanteisiin kiittamaan Jumalaa ja kokemaan keskinaista yhteytta. Tassa yhteisossa jokainen on vastuussa toinen toisestaan. Vastuuseen kuuluu

toisten taakkojen kantaminen: aineellisen ja henkisen tuen antaminen. Kristillinen

lahimmaisenpalvelu ei tunne minkaanlaisia rodullisia, kansallisia tai uskonnollisia rajoja. Jo kauan ennen kuin tie-

dettiin mitaan kehitysavusta, on kristillinen kirkko tehnyt pyyteetonta palvelutyota monissa maissa. Monissa tapauksissa kristityt ovat olleet luomassa perustaa opetus- ja terveydenhoitoalalla.

Lahetys on iloinen asia!


Eldmdn koulun ekaluokkalaisia!

das itsekkyys. Ldhimmdisen rakastamisen me ymmdrrdmme, vaikkakin omalla tavallamme: Meiddn on yksinkertaisesti pakko tulla toimeen Idhelldmme olevien

Liikenteessd on ndind pdivind ndkynyt uusia reppuselkaisia kulkijoita. Toiset heistd ovat arkoja, toiset itsevarmoja. Toiset

on Idhtdkohta, josta pulppuaa eldmdn

tuntuvat varovan jokaista askeltaankin, toiset saattavat juosta tien yli sivuilleen katsomatta ja ilmeisestd vaarasta vdlittdmdttd. Nditd varsin erilaisia pienid

ihmisten kanssa. Mutta entd rakkaus Jumalaan? Merkitseekd se meille mitddn?

Ja kuitenkin, se on kaikkein tdrkeintd. Se siunaus.

Monet meistd varttuneemmista tunte-

vat varmasti olevansa ndiden kysymysten ddressd ekaluokkalaisia, jotka ottavat en-

kansalaisia katsellessa tulee pakostikin mieleen oma kouluunldhtd ja siitd alkava

simmdisid askelia koulutiellddn. Me kul-

vuosien aherrus.

epdonnistumisien reppua, toinen arkana

Joidenkin lapsien kohdalla koulun alkaminen muuttaa myos lapsen ja hdnen vanhempiensa suhdetta seurakuntaan. Jos

toinen enemmdn itsevarmana.

ollen valmiina lausumaan asiasta oman

tdhdn asti on kdytykin pyhdkoulussa ja

selkedn mielipiteensd. Mutta yhtd kaikki,

pdivdkerhossa, nyt koulu ja muut kiireet ajavat niiden ohi. Kristittyind meiddn on kuitenkin syytd muistaa, ettei usko ole vain lapsuuteen ja vanhuuteen kuuluva

erilaisinakin me kaikki olemme ekaluok

jemme kantaen omaa syyllisyyden ja Toinen tietdmdttd, mitd ajatella, toinen

kalaisia.

Hyvdt vanhemmat! Vaikka kouluikd

merkitsee muutosta perheen pienten eld-

asia. Usko on muutakin kuin jdnnittdvid ja

mdssd, dlkdd antako sen merkitd muutos

kauniita lapsuuteen kuuluvia Raamatun

ta seurakuntayhteydessd. Vaikka pdivd-

kertomuksia. Se on muutakin kuin Kultaisen idn kerho tai vanhuksille tarkoitettu

voima. Tdmdn oppimisessa meistd jokai-

kerhojen ovet heiddn kohdallaan sulkeutuvat, pyhdkoulu- ja kerhotoiminnan ovet ovat avoinna. Rohkaiskaa lapsianne Idhtemddn mukaan toimintaan, jotta seurakuntayhteys saisi kasvaa luonnolliseksi

nen on, niin uskon, ekaluokkalainen. Meil-

osaksi

Id jokaisella on sama Idksy riippumatta

heitd, jotta he voisivat joskus pddstd myos

siitd, onko kyseessd koulunsa aloittava lapsi tai hdntd kouluun Idhettdvd aikuinen. Eldmdn koulu jatkuu halki koko ela

Eldmdn koulussa toiselle luokalle.

malta kuin minusta, ettd voisi yhtyd tut-

mdn.

tuihin

palvelupdivd. Usko on parhaassa tapauksessa koko ihmisen eldmdd kannattava

heiddn

eldmddnsd.

Rohkaiskaa

Jos sinusta, hyvd isd tai diti, tuntuu salaulun

sanoihin:

"Olen

unessa

Ldksy, jota meitd kutsutaan opiskele-

useasti, sinun kaduillas koulutie . . .", did

maan, voitaisiin tiivistdd rakkauden kak-

masennu. Eldmdn koulun tie on auki.

soiskdskyyn: "Rakasta Herraa, sinun Jumalaasi, kaikesta sydamestasi ja kaikesta sielustasi ja kaikesta voimastasi ja kaikes ta mielestdsi, ja Idhimmdistd niinkuin it-

Unessa oleva voi herdtd, vdsynyt voi saada voimia, tieltd eksynyt voi aloittaa

sedsi." Viimeksi mainitun me luonnos-

dessd lasten kanssa . . . Eldmdn koulu . . .

tamme osaamme parhaiten, joskin siind

Yhd ekaluokkalaisina.

matkansa alusta. Ovet seurakuntaan ovat

auki! Tule mukaan! Aloitetaan koulu yh-

usein kaiken hyvdn sijasta vaikuttaa puh-

Syysterveisin Seppo Jarva

SEURAKUNTAMME NIMIKKOLAHETIT:

Seppo Norjanen

Maija Harsila Hospital

P.O. Box 584 IL-91004 Jerusalem ISRAEL

Mauri ja Mirjam Laine 55 Beacon Hill 8-D Kowloon

Hong Kong

Shakiso ETHIOPIA

Tapani Kaitainen P.O. Box 5712 Addis Abeba ETHIOPIA

Raija Partanen P.O. Box 1203 Kisumu KENYA


Terveisia Israelin

tyosaralta Suomen Lahetysseuran periaatteisiin on alusta asti kuulunut toimia sen maan kielella, missa kulloinkin

ollaan. Nain ollen kielen opiskelu heti alussa ja jatkuvasti koko tyon aikana on lahetille hyvin tarkeaa. On hyvin tarkeaa osata ilmaista ajatuksensa oikein ja tasmallisesti seka osata keskustella paikallisten ihmisten kanssa. Lahetyskentalla tyoskentely on tassakin jatkuvaa opiskelua, jossa ei koskaan tulla valmiiksi. Pastori Seppo Norjanen Jerusalemissa

olen

toiminut

Jerusalemin tyokeskuksen johtajana. Tyohoni on kuulunut

y

seurakuntiin. Maapera on kova ja vastustus ankara, varsinkin oikeaoppisten taholta. Siina mie-

identiteetin nousun aikaa. komaalaisiin suhtaudutaan mukaisesti.

Epatoivottuna henkilbna elaminen jokapaivaisissa kuvioissa tuntuu myos hartioitten paalla. Siksi tama tyo erityisesti tarvitsee paljon esirukousta. Olen

Ulsen

vastaaminen kaikesta toiminnas-

lessa mikaan ei ole muuttunut

ta tyokeskuksen puitteissa: leirit, kurssit, seminaarit, koulutuspaivat yms paikallisille asukkaille seka myos toiminta paikallisten suomalaisten ja retkiryhmien pa-

Jeesuksen paivista.

seurakunta on saanutkin heista

usein sanonut: "Koska Mea Shea-

rissa.

uusia, elavia jasenia, jotka ovat

Johtajan asunto on tyokeskuksessa, mika on kaytannon kannalta hyva ratkaisu. Toisaalta se merkitsee myos jatkuvaa valmii na oloa. Sitahan toki toivomme, etta kodin kynnys on matala ja

kohta valmiit todistamaan.

mahdollisimman moni voi kotoi-

sasti piipahtaa ja samalla myos vaihtaa ajatuksia. Toisaalta tallainen jatkuva valmiina olo on myos kuluttavaa koko perheen kannalta. On pidettava huoli hengahdystauoista. Olen toiminut myos pienen "Shalhenetjan" (= Herran liekki) -seurakunnan pappina. Seurakunta kokoontuu ja toimii tyokeskuksessamme. Siihen kuuluu noin 30 juutalaista jasenta lapset mukaan lukien. Sapattina, lauantaina on hepreankielinen jumalanpalvelus, maanantaisin raamattupiiri. Lisaksi on muuta toimintaa: pyhakoulu, leirit, retket, yhteiset ateriat yms. Tarkeinta' on, etta tama pieni seura-

Viime vuosina on kuitenkin ol-

lut enemman etsintaa ja kyselya varsinkin nuorison parissa. Moni

luttavaa. Maan inhimillisesti kat-

rimissa (oikeaoppisten kaupungissa) jatkuvasti rukoillaan meita vastaan, me tarvitsemme pal jon niita, jotka rukoilevat meidan puolestamme." Olethan sina yksi

soen epavarma tilanne (Libano-

heista?

nin sota, mahtava inflatio n 260 %) leimaa yleista ilmapiiria, joka on hermostunut ja jannittynyt. Se purkautuu usein esille ihmisten kanssakaymisessa artymyksena ja huutamisena.

Jumalan myllyt jauhavat vaajamatta Israelinkin kohdalla. Mo-

Tyo on ollut seka antoisaa etta mielenkiintoista, mutta myos ku

nen mielesta liian hitaasti, mutta Jumalalla on aikataulunsa. Kun

aika tulee, on Israel

kansana

Lahetystyontekijat eivat ole Israelissa toivottuja henki-

kaantyva. Mutta jo nyt on velvollisuutemme pitaa evankeliumin todistusta ylla heidan keskuudessaan. Sanassa on kirjoitettuna:

loita. Lehdissa on runsaasti va-

"Juutalaisille ensin ..."

rottavia ja herjaavia kirjoituksia. Kansa

elaa

voimakasta

oman

Seppo Norjanen

kuntamme saisi olla omalta osal-

taan jaseniensa valityksella valittamassa evankeliumia seka juutalaisille etta arabeille. Tyommehan tapahtuu seka juutalaisten

etta arabien parissa ja seurakuntamme on avoin molemmille.

Tyon tuloksista puhuttaessa on heti alkuun todettava, etta juutalaiskristittyjen maara maassa on talla hetkella noin 2500. Tama

Kielenopiskelu niin Kiinassa kuin Israelissa, Keniassaja Etiopiassa on la-

joukko jakaantuu moniin pieniin

hetin ensimmaisia toita - eika suinkaan kaikista helpointa!


Tuoksuvan sataman (Hong Kongin) lahetit uudelleen bussiin ja 45 minuutin kuluttua ollaankin jo kotikirkossamme. Seurakunta on yksi meita lahimpana olevia. Minibussissa Susanna ihaili torakkaa ja Maria nukkui. Tanaan on ehtool-

linen,

jonka

toimittaa

pastori

Seikku Paunonen. Seurakunnan evankelista herra Chau toimittaa

alkuliturgian ja saarnaa. Ennen saarnaa Mirjamin sisko, Marjut, soittaa viulua (han on naet kesavieraanamme). Muuta musiikkia esittaa nuortenkuorolaiset, jotka ovat pukeutuneina valkoisiin viittoihin. Jumalanpalveluksen jal

Olemme saapuneet Hong Kongiin vuosi sitten. Mina, Mauri, olen kotoisin Pieksamaelta, Mirjam, puolestaan on kangasalaisia. Perhee-

seemme kuuluu lisaksi Susanna, joka tassa kuussa tayttaa 3 vuotta ja viiden kuukauden ikainen Maria. Kaksi ensimmaista vuotta opiskelemme kantonin kiinaa jonka jalkeen siirrymme Suomen Lahetysseu ran tybntekijbina Hong Kongin Evankelisluterilaisen kirkon tyoyhteyteen. Tassa vaiheessa emme viela tieda tulevaa tyotamme. Jotta saisi jonkinlaisen kuvan taman hetkisesta tybstamme, haluamme kertoa muutamasta paivastamme. Torstai Tanaan on Maurilla kielikoulus-

sa raskas paiva. Kello 9 aloi-

tamme Vanhan Testamentin oppitunnilla, jossa luetaan tekstia lansimaalaisilla kirjaimilla. Kaymme lapi Aabrahamin vaiheita. Teemme toisillemme kysymyksia kappaleesta ja vastaamme kayttaen kappaleen sanoja.

Seuraavaksi onkin paivan hen-

raan sisaan, joten ohikulkijatkin

nakevat, mitk kristityt kirkossa tekevat. Sali on taynna, noin 50 henkea, mukana myos Ling Oi:n poikia (Ling Oi = narkomaaneille tarkoitettu puolimatkan koti) Mita tyomme on, selvisi edelli-

sesta? Se on kiinankielen opiske

meinen tunti on kirkon liturgian opiskelua. Uskontunnustus pitaisi osata lukea ja viela parempi jos sen oppisi ulkoa, kuten Isa

suuksien mukaan seurakunnan toimintaan. Useimmiten tiemme

Meidan-rukouksen.

Kolmen aikaan olen kotona ja juon ensin kahvia. Samalla vil-

kaisen Suomesta tullutta postia ja mm.

Kangasalan Sanomia.

lua ja osallistumista mahdolli-

vie kiinalaiseen jumalanpalvelukseen, vaikka emme ymmarra siita oikeastaan mitaan, mutta kaava on tuttu ja saarnasta ymmartaa ainakin jonkun sanan. Tama opiskeluaika on henki-

Mita on koti-Suomessa tapahtu-

sesti

nut?

kieliongelma on suuri. Kun osaat huonosti paikallista kielta, et saa

raskasta.

Ennen

kaikkea

itseasi ymmarretyksi. Ja jos saatkin jotain suustasi sanottua, toi

Lauantai

en muuten muista. Kerron, mi-

ten Suomen Lahetysseuran en-

on kolmikerroksisen talon alakerrassa. Ikkunasta nakee suo-

valokuvia valokuvaliikkeesta. Vii-

kireika: paivahartaus. Tanaan on minun vuoroni puhua. Muisti-

lapulla on muutama sana, joita

keen tarjotaan kirkkosalin edessa ulkona kahvit ja teet. Kirkko

nen ei ehka ymmarrakaan. Kui-

Aamulla kayn kuvailemassa paikallista lohikaarmevenesoutua ja Trappin perhe -elokuvaa. Pari tuntia jaksan samalla kirjoitella kiinalaisia sanamerkkeja, joita

tenkin saa iloita niista pienista hetkista, kun joku ymmartaa puhettamme ja tavan mukaan kehuu kielitaitoamme (kuka nyt kehtaisi sanoa, etta kyllapa sina puhut kauhean huonoa kielta).

Sitten onkin

tulisi osata seuraavaksi viikoksi ulkoa. Illansuussa menemme las-

hettajaseurakuntien tuen. Posti

aika siirtya opiskelemaan 1 Johanneksen kirjetta, jota rehtorimme opettaa ulkoa, ilman papereita. Ulkoa panttaamisesta on nakojaan apua! Jotkut sana-

ten kanssa 200 m:n paassa sijaitsevaan leikkipuistoon, jossa tapaamme muutamia tuttuja lapsia. Susanna laskee liukumakea, keinuu ja juoksentelee pitkin

paivamme. Kun masentuneena tulee kotiin koulusta ja saa lukea tervehdyksen Suomesta, se virkistaa kovasti. Myos tietoisuus

merkit tuntuvat kovin vaikeilta

nurmikkoa.

siita, etta seurakunta

simmainen lahetti lahti Suomes-

ta ja miten laajaa tyomme on niissa 18 maassa, joissa tybskentelemme. Sitten kerron mita tyota teemme Hong Kongissa. Lopuksi rukous kiinaksi ja niin on hartaushetki

ohi.

mutta selostamisen jalkeen paljastuvatkin helpommiksi. Kristillisen sanaston tunnin jalkeen on aika siirtya laheiseen kiinalaiseen ravintolaan syomaan, talla kertaa vihanneksia. Ennen seuraavan tunnin alkua ehdin hakea

iltapaivalla katselemme TV:sta

Tarkeana olemme kokeneet la-

Suomesta on usein "pelastanut"

rukoilee

puolestamme ihan konkreettises-

ti joka sunnuntai jumalanpalve-

Sunnuntai

luksessa, rohkaisee.

Aamulla mini-bussiin, jolla me nemme

metroasemalle.

kymmenen

minuutin

Parin-

kuluttua

Lahetysterveisin Mauri, Mirjam, Susanna ja Maria Laine


Olemme mukana et Pastori Tapani Kaitainen:

yleensa kaksi nuorisokuoroa, jot ka laulavat jumalanpalveluksissa vuoropyhina. Joskus nuorten kuoronvetaja johtaa koko jumalanpalveluksen.

Vuosi lasten ja nuorten parissa

Nalkaalueiden siirtolaiset

Olen ollut Etiopiassa noin vuoden. Amharan kielikouluni pdattyi kesakuun alussa. Varsinainen tyovaihe on juuri alkamassa. Toimin Etiopian evakelisen Mekane Yesus -kirkon Addis Abeba -synodin avustavana nuorisosihteerind. Tdhan synodiin kuuluu yksitoista seurakuntaa, joista kahdessa kirkko on suljettuna valtion vallankumous ideologian takia. Ndissd seurakunnissa kokouksia pide-

Etiopian hallituksella on parhaillaan menossa laaja uudisasutusohjelma. Miljoonia ihmisia siirretaan kuivuusalueilta Wollon maakunnasta esimerkiksi Wol-

legaan, missa sateita on saatu saannbllisesti ja maa on tuottavampaa. Nain laajan uudisasuttamisen toteuttaminen sellaisissa

tdan kuitenkin kodeissa.

olosuhteissa tuottaa paljon ongelmia. Jo pelkastaan uusien majojen rakentaminen on melkoinen operaatio. Kesakuun lopussa n. 20 000 opiskelijaa Addis Abebasta vietiin satojen kilometrien paahan uudisasutusalueille rakentamaan majoja nalkaalueiden ihmisille, tarkoituksena rakentaa lahes 120 000 majaa. Opiskelijat

paasevat

kesalomalleen

vasta

kun rakentamiskiintib on taysi. Monet siirtolaiset joutuvat ainakin aluksi elamaan aivan elin-

mahdollisuuksien aarirajoilla, paljon ihmisia on kuollut. Noin kuukausi sitten olin mat-

kalla Etiopian lansiosissa lahettitoverieni

kanssa.

Paluumatkal-

Etiopialaislasten pyhakouluryhma kokoontuu ennen jumalanpalvelusta kir

lamme tapasimme jalleen joitakin Wollosta muutettuja ihmisia. Olimme juuri evaita sybmassa kun makea ylbspain asteleva

kon lahituntumassa.

mies tuli kohdallemme. Terveh-

"Mii olen niin pienoinen ..."

Nuoriso ja lapset ovat voimak-

luukin suunnitella ja jarjestaa

kaasti mukana seurakuntien toiminnassa. Noin 80 % mukana ole-

kursseja pyhakoulunopettajille. Myos pyhakoulumateriaalin valmistaminen ja esitteleminen kuu luu tehtaviini. Pyhakoulunopettajat tulevat yleensa seurakun

vista on nuoria ja lapsia. Siksi nuorten opettamiseen ja lapsitybhbn pitaisi erityisesti uhrata voimia, nouseehan heidan joukostaan Mebane Yesus-kirkon tule-

vaisuuden vastuunkantajat ja sanoman eteenpainviejat heidan omassa maassaan.

Addis Abeba -synodin seura kuntien nuorisotoimintaan osal-

listuu yhteensa lahes 2000 nuorta. Pyhakoululapsia puolestaan on yli 2000 ja pyhakoulun opettajia ainoastaan n. 90. Pyhakoulun opettajista on siis valtava pula monessa

seurakunnassa.

Uusia

opettajia tarvitaan jatkuvasti. Minun tarkeimpiin tehtaviini kuu-

nan nuorten keskuudesta.

Nuorisotybsta seurakunnissa vastaa tybryhma, jonka jaseniin pidamme etiopialaisen tybtoverini Negashen kanssa yhteytta jarjestamalla heille neuvottelupaivia ja seminaareja. Varsinaisia nuorisotybntekijbita seurakunnis sa ei ole. Nuorisotyb on kokonaan vapaaehtoisten varassa. Etiopias sa nuoret eivat ole klikkiytyneet oman toimintansa ymparille vaan ovat voimakkaasti mukana koko seurakunnan toiminnassa.

r

Jokaisessa

lemassa.

seurakunnassa

on

Tapani Kaitainen tyotoverinsa Neg


opialaisten vaiheissa

••hen

dimme. Han tuntui olevan halukas keskustelemaan kanssamme.

— Mista olet tullut leiriin? — Wollosta. — Millaiset olot leirissa on?

— Leirissa on parisataa ihmista. Ruokaa annetaan 60 kg kuukaudessa (viljaa). Asun aitini kanssa pienessa majassa. Vaimoni ja lapseni jaivat kotiseudulle, mutta nyt olen kuullut, etta heidatkin on siirretty Wollegaan johonkin uudisasutusleiriin. Olen

Erikoissairaanhoitaja Maija Harsila:

Kristuksen rakkaus

vaatii Maija Harsila on vuoden 1984 jdlkipuoliskolta alkaen ollut tybssa Etela-Etiopiassa, Sidamo-laanin alueella Shakkiso-nimisessa pienessa kultakaivoskaupungissa. Maija Har sila on Ev.lut. Lahetysyhdistys Kylvdjdn lahettija tyoskentelee Etiopian

matkalla heita etsimaan.

Miehella on yllaan paksuhko viitta (gabi), lantiolla roikkuu nahkainen

evasleili,

kadessaan

Evankelisen

/—.

hanella on etiopialaismiehille tunnusomainen keppi ja jaloissa kuluneet sandaalit.

keen

— Millainen kotisi oli Wollos-

— Mi nulla oli maata ja nelja harkaparia. Harat kuolivat kuitenkin kuivuuden takia. Taalla

leirissa saamme viljeltavaksi neljannes hehtaarin maakaistaleen. Wollo-miehella on edessaan pitka taival. Alue, jolle vaimo ja lapset on mahdollisesti tuotu on satojen nelibkilometrien suuruimatkaan antamalla vahan evasta

ja matkarahaa. Miehen ilme on nakemisen arvoinen, kun han mittailee ylleen lahjaksi saamaansa ybpukua. Monista vai-

Lahetys aloitti Shakkison alueel la syyskuussa v. 1984 liikkuvan aitiys- ja lastenneuvolaklinikan. Maija Harsilan tehtavat nivoutuvat toisaalta taman

klinikan

keuksista huolimatta han lahtee

toiminnan ja toisaalta Shakkison pienen sairaalan toimintaan. Han

jatkamaan taivaltaan iloiten saa-

suorittaa sairaalassa mita erilai-

tuaan viela

sempia sairaanhoitajan tehtavia.

omalla aidinkielellaan amhai*aksi evankeliumin Sa naa luettavakseen.

Kerran viikossa on viime vuoden

lopulta alkaen pidetty yhta aitiysneuvolapaivaa, mika liittyy samalla klinikkatybhbn — sen kohderyhmanahan ovat odottavat aidit ja alle 5-vuotiaat lapset. Kiertava klinikka toimii muu-

tamalla puolesta tunnista lahes kolmeen tuntiin pitkan ajomat-

kan paassa Shakkisosta sijaitsevalla paikalla. Tieto klinikasta leviaa nopeasti. Yha kauempaa tulee potilaita. Koko ajan suunnitellaan myos uusia klinikkapaikkoja. Paikoin voidaan toimia yhteistybssa valtion oman kiintean klinikan kanssa. Suunnitteilla on 2 — 3 vuoden kuluessa rakentaa

lahetyksen ja kirkon voimin 1 — 2 kiinteaa klinikkaa paikkoihin, joissa sellaista ei viela ole. Liikkuva aitiys- ja lastenneuvolatyb kuitenkin jatkuu. Se tavoittaa kanssa tulevaa tyota suunnitte-

Yesus-kirkon

ollut saman

laanin

alueella

useissa eri paikoissa, mm. Shakkisossa 9-10 vuotta sitten ja viimeksi ennen tamankertaista Shakkison tyojaksoaan Konsossa, sairaala- ja klinikkatydssa.

sa?

nen. Tahdomme varustaa hanta

Mekane

etelaisen synodin eli hiippakunnan tyontekijdna. H&n lahti kentalle ensi kerran vuonna 1972 ja on sen jal

kauempana olevia aiteja ja lapsia parhaiten.

Klinikkamatkoilla Maija Harsilalla on mukana tyotoverinsa Hilkka Hareksen lisaksi Shakki

son seurakunnan naistybntekija, jonka monipuolinen apu vastaanotoilla on korvaamaton. Vahiten

tarkea ei ole hanen kykynsa toi mia tulkkina. Lahetyssairaanhoitajat Hilkka ja Maija taitavat hyvin amharan, maan yleiskielen, mutta sita kielta eivat kaikki

potilaat suinkaan osaa. Mukana matkoilla on myos lahiseurakunnasta muutamia kristittyja, jotka keskustelevat kokoontuneen vaen

kanssa,

tarjoavat

myytavaksi

Raamattuja ja kristillistk kirjallisuutta ja soittavat lahistblla kasetteja, joissa on kristillinen sanoma. Iankaikkisen elaman toivosta kertova sanoma halutaan saattaa laaketieteellisen klinik-

katybn mybta ihmisille. Tahan Etiopiassa on yha mahdollisuus. "Kristuksen rakkaus vaatii meita", sanoo Raamattu. Tama ei ole vakisin tapahtuvaa, pakonomaista puristamista vaan anteeksiantamuksen herattamasta kiitollisuudesta nousevaa halua

ja valmiutta saattaa kaukanakin olevia

lahimmaisiamme saman

sanoman osallisuuteen ja lieventaa heidan karsimyksiaan.


"Kotikirkon kuulumisia" Keniasta Tddlld Kisumu; jota haluan kuvailla seuraavasti: aamun ihana viileys ja raikkaus, keskipaivdn polttava helle, afrikkalainen eldmanrytmi, kaupungin liikenne, kadunja torin istuskelijat ja kerjdldiset, slummien asukkaat, tyossdkdyvdt ihmiset, kouluihin

ja lastentarhoihin rientdvdt lapset ja nuoret, varakas ja hyvinvoiva vdeston osa. Tddlld puutetta, sairautta, eldmdd ja kuolemaa. Kaiken tdmdn keskelld toimii Jumalan seurakunta monissa eri kristilli-

sissd kirkoissa, monissa syddmissd, synnyttden toivon ja tulevaisuuden. Iloitsen siita, etta saan olla seurakunnan tybntekijd Kenian Evankelisluterilaisessa kirkossa. Saan

oppia jotakin aivan uutta, elden todeksi Jee- 25IT I! suksen sanat: Mind olen teiddn kanssanne... Kaksi ja puoli kuukautta olen saanut opetella elamista ja tybntekoa Kisumussa. Opettelua ja tutustumista se on todella ollut. Usein tuntuu siita etteivat aikai-

semmat opit ole kayttbkelpoisia

1

4BV

Diakoni RaijaPartanen tyossaan kesdkuussa 1985.

Ja miten edeta opetuksessa, jossakin maaseudun naistenpiirissa, kun pesun ja puhtauden opetuksessa tbrmaamme siihen, ettei

nailla

ihmisilla ole varaa

kyani. Olenko tullut tanne opettamaan lansimaista elamiintapaa

ja tybrytmia? Olenko tehokas "mzungu" = valkoinen, jolla ei ole

aikaa

kohdata

kenialaista

hanen elaman ongelmissaan? Jol la ei ole aikaa istua vierella ja ol

lisi lbytaa aivan uusi nakbkulma, uusi ajatusmaailma. Minulle us-

saippuan ja pesupulverin ostoon ja vesikin on kilometrien paassa. Olisipa pitanyt hankkia saippuankeittotaito ennen Keniaan

kottuihin tehtaviin kuuluu mm.

tuloa!

evankeliumin

Kisumun tybkeskuksessamme lastentarhan ja naistenluokan toi-

Kenialaisten elamassa nayttelevat hyvin suurta osaa erilaiset sairaudet; on malariaa, erilaisia kuumeita, rokkoja, vatsasairauksia ym. Emmeka mekaan lahetit ole niilta taysin saastyneet. Mut ta suuri ero on siina, etta meilla

ihmisilta

taalla. Monen asian kohdalla tu-

minnasta vastaaminen seka vie-

railut maaseudun naistenpiireissa.

Lastentarhan toimintaa ja opetusta suunnitellessani yhdeksi asiaksi ajattelin ottaa siisteyskasvatuksen ja tietenkin omalta nakbkannaltani. Mutta asia ei todellakaan tuntunut enaa niin kovin

yksinkertaiselta ja helpolta sen jalkeen kun olin vieraillut Yalendan-slummialueella, josta monet tarhamme lapset ovat kotoisin. Miten opettaisin ja painottaisin peseytymisen tarkeytta, kos-

on varaa menna saamaan hoitoa

ja laakkeita, jotka kylla auttavat. Paljon olen joutunut tassa alkuvaiheessa

miettimaan

omaa

asemaani, tehtavaani ja tybna-

la vain kuten kenialaisten ela-

mantapaan kuuluu? Ja kuitenkin ilosanoma etenee

ihmiselle,

yhdessa

elaen.

Mungu iko = Jumala on, taman sanonnan kuulen paivittain ja monissa eri tilanteissa niin vaikeuksissa kuin iloissakin. Ke-

nialainen kristitty luottaa kaikessa tahan Mungu iko- ja silloinhan tarkein asia on jarjestyksessa.

Raija Partanen P.O. BOX. 1203 Kisumu Kenya

ka en tieda paljonko perheella on vetta kaytettavissa? Vesi ostetaan jakelupisteesta; naiset ja tyttaret kantavat sen kotiin paansa paalla amparissa tai muovikannussa.

Ja onko perheella varaa saippuaan, hammasharjaan ja -tahnaan? Miten opettaisin lapsille "oikeaa" roskien ja jatteiden havitysta, koska heidan kotikylallaan heitetaan kaikki lika ja jate ovesta ulos ja lapset leikkivat kaiken sen keskella? Tai entapa, jos lapset askartelisivat isalle kynakotelon tai aidille nappirasian — mutta onko kynia? — on ko nappeja? Ei ole! 8

Kenialaisnaiset Kisumussa kaavojen piirtamista ja leikkaamista oppimassa.


Kevddlld alkanut nuorten

haastekerdys "Anno opiloo Mundille" on yksi tapa jakaa tydtd, silld Mundi on yhteinen maailmamme. Ivorista Idyddmme itsemme, hyvinvointivaltion ihmisen. Olemme jo tarpeeksi lypsdneet. Nyt on meiddn vuoromme antaa. Apila on kympinvdrinen ja -arvoinen

Anna apilaa Mundille "Olipa kerran ystavykset Ivor ja Ebon. Kaiken, mita he saivat, he pitivat yhteisena. Eraana paivana Jumala antoi heille lahjan: lehman, joka sai nimekseen MUNDI.

raha.

Ympdri Suomea on Idhetetty haasteita apiloiden eli kymppien kerddmiseksi. Kerdyksen kohteena ovat Suo men Pipliaseuran tukema raamattuldhetystyo Intiassa koululaisten parissa, Suo men Lahetysseuran maatalouskurssikeskus Zairessa ja Suomen Luterilaisen Evan-

keliumiyhdistyksen

kautta

klinikka-auton hankinta Ke niaan.

Kangasalan nuoret on haastettu mukaan keraamddn Zairen kurssikeskuk-

seen yhden lehman. Lehmd Zairessa maksaa noin. 3000 mk. Kesdn aikana on kerdt-

ty kolehteja nuortenilloissa seka rippileireilld. Yli puolet lehmdstd onkin jo koossa, mutta osa toisesta puo-

likkaasta puuttuu viela. Syyskuun alussa (8.9) on tarkoitus pitdd kouneimpien hengellisten loulujen ilto kirkossa Mundin hyvdksi. Pddosa illassa tulee olemaan

yhteislaululla. Lauletaanyhdessd tutumpia, kauniita hengellisid laulujamme. Lisdksi mukana on nuorten

lauluryhmd. Kolehti kerdtddn Zairen kurssikeskuksen

hyvdksi. Seurakuntanuoret

haas-

tavat kaikkia yhdessd laulamaan seka samalla jakamaan ja tasoittamaan maailman epdoikeudenmukaisuutta. Anni Mattsson

— Jaetaan se, ehdotti Ivor.

— Eikb sita voisi pitaa yhteisena ja ehjana? kysyi Ebon. — Ei me sita pilkota, mutta tehtavat on hyva jakaa, selvitti Ivor. — Sina saat paremman puolen hoitaaksesi. Siina ovat tarkeimmat osat: silmat, aivot ja sarvet. Ja hantakin tulee sinulle.

Eipa ollut Ebonilla mitaan sanomista, kun Ivor jakoi leh man. Ylaosa Ebonille. Ivor otti itse alapuolen hoitaakseen. Niin Ebonin tehtavaksi tuli kantaa suun eteen ruokaa ja vieda hantapaasta jatteet pois. Ivor lypsi lehman. Han sbi ja lihoi yksin, samalla kun Ebon kuihtui ja laihtui tybtaakkansa alia."


Mika on seurakunnan

Lahetyskerays

lahetysrengas?

Lahettavan seurakunnan tehtavana on huolehtia la hettien taloudellisesta kan-

Lahetysrengas on niiden ihmis ten joukko, jotka henkilbkohtaisesti

uhraavat seurakuntamme

nimikkolahetin hyvaksi. Koska nimikkolahetti on jonkin lahetysjarjestbn lahettama, menee annettu tuki jarjestbn kautta. Seurakunnallamme on viisi la-

hetyskohdetta. Kohteet ovat Is rael, Hongkong, Kenia ja Etiopia, jossa on kaksi lahettia. Lahettimme ovat Seppo ja Outi Norjanen (Israel), Mauri ja Mirjam Laine (Hongkong), Raija

Partanen (Kenia), Tapani Kai tainen (Etiopia) ja Maija Harsila (Etiopia). Lisaksi tuemme Pakistanissa tehtavaa tybta seka Suo men Pipliaseuraa. Uhrattavan summan voi lahetysrenkaan ja-

Renkaaseen voi liittya tayttamalla Kotikirkon kuulumisia-lehden mukana seuraavan ilmoituskaa-

natuksesta. Osa tarvittavista varoista saadaan seura kunnan talousarviomaara-

rahoista, mutta suurin osa

vakkeen. Kaavake palautetaan kirkkoherranvirastoon, josta mi ta mybs saa. Lisaksi kaavakkeita

kerataan vapaaehtoisesti. Syksyisin suoritettavan lahetyskerayksen tulos mer-

on seurakuntakotien ilmoitustau-

kitsee huomattavaa osaa va-

paaehtoisesta kannatukses-

luilla seka tybntekijbilla. Renkaaseen

kuuluvat

saavat

lahettien kiertokirjeet seka pankkisiirtolomakkeet, joiden valityksella voi antaa lahjoituksensa. Laheteille voi mybs itse kirjoittaa. Talla tavalla lahetystyb tulee varmasti tutuksi ja laheiseksi jokaiselle.

Oletko juuri Sina puuttuva

ta.

Vuonna 1984 seurakun

tamme lahetyskannatus oli kaikkiaan 424.630 mk, jos ta talousarviomaararaha 115.000 mk. Henkilba kohti

kannatus oli 24,14 mk. Lahetyskerayksen tulos oli viimevuonna n. 35.000

lenkki lahetysrenkaassa? Terve-

mk, mika oli yli 11 % kai

tuloa

kesta vapaaehtoisesta kan-

mukaan

Uirkeaan

tehta

natuksesta.

v a a n.

sen paattaa omantuntonsa mu kaan.

Olli Arola

Tana

vuonna

kerays suoritetaan syys-lokakuussa ja toivomme seurakuntalaisten mybnteista suhtautumista asiaan. Johannes Tiilikainen

lahetyssihteeri

LIITTYMISILMOITUS LAHETYSRENKAASEEN (Jaa ilmoituksen tekijalle) Liityn jaseneksi Kangasalan seurakunnan lahetysrenkaaseen. (Merkitse rasti haluamaasi vaihtoehtoon) Suomen Lahetysseura ( ) Seppo ja Outi Norjanen, Israel ( ) Mauri ja Mirjam Laine, Hongkong Evankeliumiyhdistys ( ) Raija Partanen, Kenia Kansanlahetys ( ) Tapani Kaitainen, Etiopia Kylvaja ( ) Maija Harsila, Etiopia Suomen Pipliaseura ( ) ei lahettia Leikkaa irti

LIITTYMISILMOITUS

LAHETYSRENKAASEEN Liityn jaseneksi Kangasalan seurakunnan lahetysrenkaaseen. (Merkitse rasti haluamaa si vaihtoehtoon) Suomen Lahetysseura ( ) Seppo ja Outi Norjanen ( ) Mauri ja Mirjam Laine Evankeliumiyhdistys ( ) Raija Partanen Kansanlahetys ( ) Tapani Kaitainen Kylvaja ( ) Maija Harsila Suomen Pipliaseura ( )

10

Kangasalan seurakunta Tapulintie 2 36200 Kangasala Nimi:

Osoite:


Kirkkoherranvirasto ja taloustoimisto Tapulintie 2 puh. 772 121, 772 122, taloustoimisto 772 123 Avoinna ma—pe klo 9—15 Kirkkoherranvirasto lisaksi torstaisin klo 14—18

DIAKONIATYONTEKIJAT TAVATTAVISSA Diakonissa Virpi Alhainen

kirkonkylfln srk-kodissa ma—to 9—10, puh. 772 121 Diakonissa Anja Huhta-aho Vatialan srk-kodissa

ma—ti klo 9—10 puh. 646890 Suoraman srk-kodissa ke—to

klo 9—10 puh. 772121

LA'HETYSTUPA KIRPPUTORI LAHE

TYKSEN HYVAKSI

Diakoni Pekka Pyylampi Suoraman srk-kodissa ti klo 9—10

Muulloin, muissa paikoissa tavattavissa sopimuksen mu kaan.

YhteydenottopyynnOt kirkkoherranvirastoon, puh. 772 121

Avoinna ma, ke ja la klo 10 — 14

Tule ja tutustu! Torille voi myos tuoda tavaraa aukioloaikoina.

Keskustelua, teeta, yhdessaoloa "Tavallisten ihmisten illat" Vatialan srk-kodissa kerran

kuukaudessa (29.9., 20.10. ja Opaste loytyy Ukkijarven rannalta Kotileipomoa vastapaata.

24.11.)

Huutijarven srk-kodissa 9.10. ja 20.11.

SS^pOTfi® Seurakunnassamme kokoontuvat

lahetyspiirit

PYHAKOULUT KOKOONTUVAT SUNNUNTAISIN

Kk:n srk-kodin ylakerrassa

Suinula-Haviseva kuukauden 1. tiistai klo 19 rukoushuoneella Vatiala joka toinen ti klo 19 Vatialan srk-kodissa alk. 10.9. Japani-Kenia joka toinen ti klo 18.30 kk:n srk-kodissa Merimieslahetyspiiri joka toinen ke klo 13 kk:n srk-kodissa Suorama joka toinen ke klo 13 Suoraman srk-keskuksessa Ruutana joka toinen ke klo 13 Ruutanan srk-kodissa Kirkonkyla joka torstai klo 18 kk:n srk-kodissa

(kestaa jumalanpalveluksen ajan) Vatialan srk-kodissa Suoraman srk-kodissa

Harjunsalossa. Vaarankalliont. 4 kerhohuoneessa

Kuohenmaan Kerttulassa Rantakoiviston kerhohuone

Haapaniemen Juhalassa Riun kerhohuoneessa

Huutijarven srk-koti Havisevan koululla Liuksialan koululla

LAHETYSVIIKKO 1.—7.9. Su 1.9. jumalanpalveluksessa saarnaa pastori Seppo Norjanen Ma 2.9. lahetysilta Havisevalla Kirsti Anttilalla Ti 3.9. Opettajien lahetysliiton ilta Einolassa Vatialan lahetysilta srk-kodissa

Ke 4.9. Kuohenmaan lahetysilta Kampparilla

Su 15.9. teemme SYYSRETKEN Saaksmaelle

Retkesta lisaa saat tietaa pyhakoulussa ja srk:n ilmoituksista. Tervetuloa!

K0TIKIRK0N KUULUMISIA

To 5.9. Lahetysilta Suoraman srk-keskuksessa ja Ruutanan srk-kodissa

Vastaava toimittaja:

La 7.9. Tuotetori vanhan linja-autoaseman paikalla

Toimitus: Kirkkoherranvirasto

Anja Kares

Tapulintie 2, 36200 Kangasala puh. 772 121, 772 122

11


Lahdetaan liikkeelle On monia asioita, jotka kesan jalkeen ikaan kuin "normalisoituvat". Koulut ja oppilaitokset alkavat tyokauden, lomamatkakausi paattyy, kesamokilla asuminen loppuu ... Myos seurakunnan toiminnassa kesa- ja talviaika eroa-

Naihin lasten toimintoihin

on vanhemmilla tietysti pal jon osuutta. Tuokaa lapsianne! Olkaa heidan mukanaan! vanhem-

Paivakerholaisten

mille pidetaan lisaksi omat kerhoillat lokakuussa.

Tyttojen ja poikien monipuoliset harrastekerhot ovat

vat toisistaan. Kesa on lei-

kouluikaisten

rien, retkien, vapaan yhdessaolon aikaa. Syksylla taas aikaa jarjestelmallinen ko-

rastuksia ja kasvua varten. Rippikoulunkayneiden nuorten parissa odotetaan ko vasti kesan yhteyksien jat-

koontuminen eri toimintoihin. Tama seurakunnan lehti on naissa merkeissa terveh-

terveita

har-

kumista. Toiminta rakentuu

yhteisten iltojen, retkien ja pienryhmien varaan. Nuorisotyon ehka tarkein tapahtuma on hiippakunnallinen koululaistapahtuma lokakuun 12.—13. paivina.

dys kotiinne ja samalla kutsu lahtea liikkeelle, ettei tulisi "jatetyksi omaa seurakunnan kokousta ..." (Hebr. 10).

LAHETYS ALOITTAA

RETKILLA

VIRKISTYTAAN

Kotikirkon kuulumiset esit-

telee tai la kertaa erityisesti lahetystyota. Syyskausi alkaakin lahetyksen viikolla.

RAAMATUN SANAA OPISKELLAAN Raamattu

Vierainamme ovat silloin la-

hettimme Jerusalemista, Ou

ti ja Seppo Norjanen. Viikko paattyy tuotetoritapahtumaan, jolloin torimyyjat niin kuin ostajatkin voivat tukea lahetystyota. Mikkelinpaivana on perinteinen lounas lahetystyon hyvaksi. Lahetyspiirit alkavat

on

uskomme

tarkein lahde. Siksi sen paikka on seurakuntatyon ytimessa. Raamattupiireja ko koontuu seurakunnassa tois-

ta kymmenta. Oma raamattukoulu aloitetaan lokakuulla.

Seurakuntaillat Suoramal-

la ja kauempana kylilla ra-

kokoontua taas saannollisesti.

kentuvat Raamatun asioiden

Niihin ovat uudet jasenet lampimasti tervetulleita.

opetuksesta ja tietysti "Sanan saarnasta". Yhteinen us-

Oma tunnelmansa on aina retkella oltaessa. Suunnitteilla on ainakin sieni- tai

marjaretki, pyhakouluvaen syysretki ja perheretki johonkin

lahitienoille.

Nama

tehtaneen pyhapaivan mittaisina.

Naistyon toiminta aloite taan iltaretkella Einolan uuteen rantarakennukseen 11.9.

Kirkkokuoron ohjelmassa on useampiakin vierailuja syk syn mittaan. Samoin nuorilla on omat retkensa.

konelama avaa piireissa uskon maailmaa.

KUOROT KOKOONTUVAT Hengellisen musiikin harjoittaminen seurakunnan kuorossa on samalla tapa hoitaa omaa uskoa. Siina patee saanto: "Antaessaan saa."

Kirkkokuoro harjoittelee keskiviikkoiltaisin. Lapsi- ja nuorisokuorot ajoitetaan mahdollisimman sopivasti. Paras aika uusien kuorolaisten mukaantulolle olisi var-

maan juuri tyokauden alku, vaikkapa tama syksy. Musiikkitilaisuudet ja lauluillat kutsuvat kuulijoita kokoon syksyn mittaan.

LAHDETAAN LIIKKEELLE! NUORI SEURA KUNTA KASVAA

Seurakunnan

toiminnan

Lasten ja nuorten elamaan

piirissa ovat monet loytaneet uskonelaman kasvupaikan.

kristillinen usko antaa tur-

Yhteisista asioista voi aikaa

vallisen pohjan. Heidan kasvamisestaan ja opettamises-

kantaa huolta ja vastuutakin. Usko elaa ja kasvaa tas sa vuorovaikutuksessa, jota Jumala itse saa vaikuttaa ja johtaa.

taan kannetaan huolta myos seurakunnassa.

Paivakerhot alkavat syys kuun toisella viikolla. Jo sita

ennen voidaan kokoontua pyhakouluihin. Ne alkavat heti

syyskuun alussa. 15.9. tekevat pyhakoulut suuren syysretken toimintansa alkajaisiksi.

TAMMER-LINKKI OY. TAMPERE/MANTAN KIRJAPAINO OY, MANTTA 1985

Joskus liikkeellelahto vaa

tii voimia, mutta sitten saa tuntea hyvaa oloa ja siunausta. Lahdetaan siis reippaasti liikkeelle! Olli Kaskelma

ISSN 0780-0010

Kotikirkon kuulumisia 1985-3  

tiedotusleM* ftgasaianseurakunnan

Read more
Read more
Similar to
Popular now
Just for you