Page 1

Asiapaperi KEVÄT 2014

LEHTI TÄYNNÄ ASIAA

VALITSET

EHDOKKAASI

EU

VAALEISSA


Asiapaperi | KEVÄT 2014

pääkirjoitus

2

Pidät kädessäsi uutta lehteä, nimeltään Asiapaperi

L

ehdessä on poliitikko­ jen haastatteluja sekä ehdokasmainoksia. Älä kuitenkaan pidä tätä vaalilehtenä. Asiapaperi on säännöllisesti ilmes­ tyvä aikakauslehti. Lehti ilmestyy vuosittain 2–4 kertaa. Harvaksel­ taan, mutta myös vaalien välillä.

LEHDEN TOIMITUK­SELLINEN IDEA Lehdessä on numerokohtainen teema. Kun jokainen numero käsit­ telee vain yhtä teemaa, tämä mah­ dollistaa hyvän poikkileikkauk­ sen. Toinen tärkeä piirre on, että lehti pyrkii voimakkaasti pelkis­ tämään esiin poliittisia kantoja ja niiden välisiä eroja. Silti lehti on poliittisesti neutraali. Kustakin puolueesta on äänessä yksi edus­ taja. Jokaisella on sama palstamil­ limetrimäärä tilaa haastattelussa, jonka tekee ammattitoimittaja, journalistisin periaattein. Haastattelun lisäksi poliiti­ kot voivat myös kommentoida toistensa haastatteluja. Kyseessä on siis eräänlainen kirjallinen

paneelikeskustelu. Asiansa osaa­ van toimittajan laatima haastat­ telu on eri asia kuin konemaiset vaalikonevastaukset ja mekaani­ nen vertailu. Asiapaperi on siis perustettu parantamaan poliittista keskus­ telun tasoa ja syventämään sitä. Äänestäjällä on lupa vaatia enem­ män.

LEHDEN RAHOITUSMALLI Lehti saa tuloja kahdesta lähteestä: poliittisesta mainostilasta ja kau­ pallisesta mainostilasta. Poliittinen mainostila tarkoit­ taa sitä, että lehdessä esiintyvät poliitikot myös hankkivat mai­ nostilaa lehdessä ja maksavat siitä. Lehden tavoitteena ei ole saada tästä katetta, vaan päinvastoin mahdollistaa näkyvyyttä alhai­ semmilla kustannuksilla. Siksi ilmoitustila myydään tuotanto­ kustannusten tasolla. Kaupallista mainostilaa ei tar­ vinne laajasti selostaa. Yrityksille tilaa myydään normaalein mark­ kinahinnoin, mutta alhaisten kiinteiden kulujensa takia lehti on hyvin edullinen ilmoittelukanava

myös yrityksille. Tässä ensimmäi­ sessä numerossa on kaupallisia ilmoituksia vain hyvin maltilli­ sesti.

KUSTANNUSTOIMINNALLISET JA TOIMITUKSELLISET PERIAATTEET Olen itse ehdokas, tämän lehden päätoimittaja sekä kustantaja. Täy­ dellinen soppa, joka kuvaa median murrostilaa. Kerron lyhyesti miten nämä roolini liittyvät toisiinsa: Varsinaisesti olen ehdokas kuten muutkin tässä lehdessä esiintyvät poliitikot. Koska olen ehdokas, en pyri ansaitsemaan lehdellä, mutta pyrin kyllä huo­ lehtimaan lehden jatkuvuudesta. Se että olen lehden toinen kustan­ taja tarkoittaa että kannan osaltani taloudellisen riskin lehdestä. Pää­ toimittaja olen vain siksi, että leh­ dellä pitää olla sellainen. Ehkäpä se on perusteltua, päätänhän kui­ tenkin kunkin numeron teemasta, sekä siitä, keitä lehdessä haastatel­ laan. Toimitus laatii haastattelut harkintansa mukaan ja yhteis­ työssä kuvittajan kanssa.

Lehti toimii normaalein liike­ toiminnallisin periaattein. Lehden kustantajana olen sivutoiminen elinkeinonharjoittaja, toimini­ menä. Toiminimellä on normaali Y-tunnus ja olen aivan normaa­ listi arvonlisäverovelvollinen ja tuloverovelvollinen tästä elinkei­ notoiminnasta. Toimitettu aineisto erotetaan ilmoitusaineistosta yksinkertai­ sella tavalla: lehden oikea sivu on aina toimitettu, lehden vasen sivu on ilmoitusmateriaalia. Etusivu ja ensimmäinen aukeama ovat aina toimitettuja. Takasivu on aina ilmoitus. Lisäksi lehdessä voi olla muutama erillinen ilmoitusau­ keama. Toivon että Asiapaperi aut­ taa sinua ehdokkaan valinnassa. Ainakin tämä lehti voi auttaa sinua muodostamaan oman perustellun kantasi itse teemaan. Tässä ensi­ numerossa siis Euroopan Unionin toivottavaan kehityssuuntaan. •

JOHANNES HIRVASKOSKI päätoimittaja

Mitä Kekkonen sanoisi

pakina

Nappulaliiga väistyy

N

ykyistä Kataisen hallitusta on myös nappulaliigaksi nimitetty. Molempien suurten hallituspuo­ lueitten puheenjohtajat ovat jok­ seenkin nuoria ja kaiken lisäksi hallitusta perus­ tettiin iloisin ja optimistisin mielin, kuten myös nappulaikäinen jalkapallojoukkue turnauk­ siin lähtee. Hallitus otti tavoitteekseen tehdä suuria rakenteellisia uudistuksia ja pysäyttää valtion velkaantumisen. Noissa tavoitteissa olisi riittänyt haastetta myös kokeneemmalle ja ideologisesti yksituumaisemmalle hallitus­ kokoonpanolle. No, hallituksemme päätti jo alkutaipaleel­ laan estää nuorten syrjäytymisen ja poistaa nuorisotyöttömyyden. Homma toteutettiin lain voimalla säätämällä nuorisotakuu, jolla jokaiselle nuorelle taattiin työ-, harjoittelu- tai opiskelupaikka. Kun nuorten asema turvattiin lakitekstillä, niin sitten voitiinkin säästää val­ tion rahaa ja vähentää reippaalla kädellä nuorten koulutuspaikkoja. Suuri ja vaativa kuntarakenneuudistus hoi­ dettiin siten, että tehtiin laaja kuntarakennesel­ vitys, johon saatiin mahtumaan asia- tai ainakin kirjoitusvirheitä lähes joka lauseeseen. Yksi sel­

vityksen suurista viisauksista oli toteamus, että kuntaliitosten edellytyksenä on, että tehdään kuntaliitoksia. Näin perusteltiin useampaakin suunnitelluista suurkunnista. Sosiaali- ja terveydenhuollon (SoTe) uudis­ tus ei hallitukseltamme sujunutkaan yhdessä hujauksessa, vaan vaati pitemmän valmiste­ lun ja muuttuvia suunnitelmia. Lopulta SoTeuudistuksesta sovittiin ylimalkaisesti yhdessä oppositiopuolueiden kanssa, jolloin uudistuksen tekemiseltä loppui kiire. Uudistus voidaan viedä loppuun tulevina vuosina ihan riippumatta siitä, mitkä puolueet hallituksessa istuvat. Jokunen vuosi sitten hallituksen keväi­ sessä budjettikehysriihessä päätettiin alentaa yhteisöveroa. Hallituksen iloista ja huoletonta työskentelytapaa kuvaa, etteivät useimmat ministerit lainkaan tienneet, mistä olivat päät­ täneet. Tämänkeväisessä kehysriihessä pysäy­ tettiin valtion velkaantuminen ja sen olennai­ simpana keinona nousi keskusteluun lapsilisien leikkaaminen, jolla lisätään yhteiskunnallista eriarvoisuutta pitkälle tulevaisuuteen ulottu­ valla tavalla. Nappulaliiga on toteuttanut kaikki suunnit­ telemansa uudistukset. Moni uudistus on tosin

aloittamista vaille valmis, mutta pelkkä hyvä aikomus voidaan katsoa toteutukseksi näinä vai­ keina aikoina. Niinpä on luonnollista, että moni ministeri, pääministeri Katainen muiden jou­ kossa, on todennut saaneensa työnsä valmiiksi, on jättämässä hallituksen ja hakeutumassa mui­ hin tehtäviin. Nykyistä eurooppalaista demokra­ tiaa kuvaa hyvin, että Suomen EU-komissaarin ja hänen salkkunsa valinnasta näyttää päättävän luxenburgilainen Jean-Claude Juncker, yksin. Kekseliäs nappulaliigamme voisi varmaan oikaista helposti myös Björn (Nalle) Wahlroosin kokeman epäoikeudenmukaisuuden. Koska Nallen tulot eivät mitenkään riitä verojen mak­ samiseen Suomessa, Nalle on joutunut lähte­ mään veropakolaiseksi Ruotsiin. Kenties halli­ tus voisi päättää erityisestä Nalle-verosta, jota YLE-veron tapaan kerättäisiin kaikilta veron­ maksukykyisiltä suomalaisilta. Veron tuotto luovutettaisiin Nallelle, jotta hän pystyisi palaa­ maan kotimaahansa. Nalle-vero olisi hyvin kek­ seliäs, sillä se palautuisi takaisin valtiolle, kun Nalle alkaisi taas maksaa veronsa Suomeen. •

ILMARI KEKKONEN


fakta

Minkä kokoinen ja millainen EU?

Kuinka EU vaikuttaa lakeihin Suomessa YKSINKERTAISTETTU VUOKAAVIO

SUOMEN KANSALAISET, JOITA NORMIT KOSKEVAT (100 %)

Eurovaaleissa on kyse siitä, mitä me Euroopan Unionilta haluamme. Tämän pohdinnan ja itsekunkin valintojen pohjaksi on hyvä kerrata pääpiirteet siitä, miten Unioni tällä hetkellä meihin vaikuttaa. Millainen on sen vaikutusvalta jäsenvaltioihinsa? Miten merkittävä EU:n rooli oikeastaan on? EUROOPAN UNIONI vaikuttaa Suomeen kolmella eri tavalla. EU:n toimi­vallan ydin liittyy lainsäädäntöön, johon EU vaikuttaa antamalla Suomea sitovia lainsäädäntöohjeita eli direktiivejä. Tämän mekanismin olennaiset piirteet on ohessa (oik. ylä) kuvattu vuokaaviona. Finanssi- ja eurokriisin myötä EU on myös monitoroimassa ja valvomassa Suomen valtiontaloutta. Tämän kehityksen pääpiirteet on kuvattu graafissa alla. Kolmanneksi, Euroopan Unioni käytössä on sen oma budjetti. Oheisesta (oik. ala) taulukosta ilmenee, miten merkittävä toimija julkisten varojen suhteen Unioni on.

YKSINKERTAISTETTU KUVAUS OHJAUKSEN LISÄÄNTYMISESTÄ

KASVU- JA VAKAUSSOPIMUS

SIX PACK (5 ASETUSTA JA 1 DIREKTIIVI)

BUDJETTIKURI - SOPIMUS (HALLITUSTEN VÄLINEN)

Tavoitteet:

Sanktiot:

Koordinointi:

Ennakkovalvonta:

• julkinen velka enintään 60 % BKT:sta

• Sanktiot enemmistön päätöksin

• Keskipitkän aikavälin budjettitavoitteisiin automaattisin mekanismein

• Yhteiset budjettien

• budjettivaje enintään 3 % BKT:sta

– Suomelle siis enintään noin 1 miljardi

• Näiden vienti kansalliseen lakiin • Riippumattoman kansallisen valvonnan järjestäminen

Asiapaperi Päätoimittaja Johannes Hirvaskoski Ilmoitusmyynti Tmi Asiapaperi Johannes Hirvaskoski Toimitus Freija Özcan

EDUSKUNTA

VALTIONEUVOSTO (JA SEN ALAISET MINISTERIÖT)

PÄÄMINISTERI (TAI MYÖS TP)

SUOMALAINEN MINISTERI EU:N MINISTERINEUVOSTOSSA

EU:N HUIPPUKOKOUS

EUROOPAN PARLAMENTTI

KOMISSION PUHEENJOHTAJA

DIREKTIIVIT JA MUU EU:N NORMINANTO

EUROOPAN KOMISSIO

SUOMEN KANSALAISET, JOTKA KÄYTTÄVÄT ÄÄNIOIKEUTTAAN ERI VAALEISSA (40–70 %) VALITSEE TAI PÄÄTTÄÄ

DIREKTIIVIEN TÄYTÄNTÖÖNPANO

EHDOTTAA

DIREKTIIVI LAKINA VOIMASSA

Suomen, Euroopan Unionin ja EU:n jäsenvaltioiden julkisten menojen vertailua

Kuinka EU vaikuttaa Suomen valtiontalouteen

• Sanktiot enintään 0,5 % BKT:sta

3

Asiapaperi | KEVÄT 2014

TWO PACK (KAKSI ASETUSTA)

laatimisaikataulut • Komissiolle 15.10. mennessä ennakkoarvioon • Komission lausunto 30.11. mennessä • Komission oikeus pyytää tarkistamaan talousarviota • Komission kanta ei “tiukasti sitova” jäsenmaata kohtaan

MUKANA OVAT VALTION JA KUNTIEN TAI MUUN PAIKALLISHALLINNON BUDJETIT SEKÄ SOSIAALITURVARAHASTOT

Suomi

EU

EU:n jäsenvaltiot

Julkiset menot, euroa (2011)

109,1 mrd

141,9 mrd

6030 mrd

BKT, euroa (2012)

192 mrd

(17 371 mrd)

17 371 mrd

Julkiset menot BKT:sta, täysinä prosentteina

58 %

1 %

35 %

BKT maailman BKT:sta, prosenttia (2012)

0,25 %

(23,4 %)

23,4 %

Väkimäärä (2012)

5,414 milj.

(504 milj.)

504 milj.

Väkimäärä maailman väkimäärästä, prosenttia (2014 arvio)

0,07 %

(7 %)

7%

Julkiset menot per capita

20 132 euroa

281 euroa

11 964 euroa

Lähteet: CIA World Factbook, IMF

Teema: EU-vaalit

Sisältö

1 | 2014

Taitto ja ulkoasu Total Layout Oy/ Toni Talvenheimo Painopaikka Painotalo Kaleva

02 Pääkirjoitus

11 Ehdokas Pia Kauma

02 Pakina

13 Ehdokas Sirpa Kauppinen

03 Fakta

15 Ehdokas Heikki Patomäki

05 Ehdokas Simon Elo

17 Ehdokas Thomas Wallgren

07 Ehdokas Mia HeijnsbroekWirén

19 Ehdokas Peter Östman

09 Ehdokas Johannes Hirvaskoski


4

Asiapaperi | KEVÄT 2014

Simon Elo SUOMEN ETU ENSIN!

VIISI HYVÄÄ SYYTÄ ÄÄNESTÄÄ ELOA EUROOPPAAN

1

EU on etäinen, mutta läsnä. EU on vuodesta 1990 lähtien tuottanut sääntelyä 112 000 asiakirjan edestä. EU:sta tulee noin 70 prosenttia elinkeinoelämän ja yhteiskunnan sääntelystä. Edistän suomalaista työtä ja yrittäjyyttä purkamalla sääntelyä ja vähentämällä uuden sääntelyn luomista.

2

Europarlamentti vaikuttaa. Yhden vaalikauden aikana meppi pääsee osallistumaan jopa 50 000 äänestykseen. Esimerkiksi kaksi perussuomalaista meppiä lisää tarkoittaa 100 000 ääntä lisää kriittiseen suuntaan ja mahdollisuutta seurata tarkemmin päätöksentekoa europarlamentissa ja valiokunnissa.

3

Perussuomalaiset on muutosvoima. Kannatan kauppaliittoa, mutta liittovaltiossa pieni maa kuten Suomi jäisi isojen jalkoihin. Perussuomalaiset on ainoa voima joka voi pysäyttää liittovaltiokehityksen.

4

Vaalivoitto edistää useita tavoitteita. Haluatko antaa epäluottamuslauseen hallitukselle? Haluatko että Suomi lopettaa tukipakettipolitiikan Kreikkaan? Haluatko että Suomessa järjestetään EU-kansanäänestys?

5

Valtava muutos on mahdollinen. Alhaisen äänestysprosentin takia europarlamentti edustaa heikosti keskivertoeurooppalaista. On merkkejä, että äänestyprosentti nousee ja muutoksen tuulet puhaltavat.

Suomalaisena olen eurooppalainen. Kansainvälisyys on arkipäivää, mutta itsenäisyys ei ole itsestäänselvyys. Liittovaltio ei tunne sinun elämääsi, sillä Suomi on sinun perheesi.

83

Kotiasi koskevat päätökset täytyy tehdä lähellä sinua.

www.simonelo.fi


Asiapaperi | KEVÄT 2014

5

”EU:N TOIMIVALTUUDET PITÄÄ UUDELLEEN ARVIOIDA SITEN KUIN ISON-BRITANNIAN PÄÄMINISTERI DAVID CAMERON ON ESITTÄNYT.”

Simon Elo, 83 • PERUSSUOMALAISET • PERUSSUOMALAISTEN NUORTEN PUHEENJOHTAJA JA KAUPUNGINVALTUUTETTU • SYNTYNYT 1986 • ASUU ESPOOSSA • NAIMISISSA

REILU TULOS TAI EUROOPAN UNIONISTA ULOS! Perussuomalaisten ehdokas Simon Elo kannattaa Euroopan unionia talous- ja vapaakauppaliittona.

K

aupan edistämiseen politikoinnin sijaan keskit t y vä Euroo­ pan Unioni on Suo­ men kaltaisen pienen maan etu. Suomen ei pidä pyrkiä jokaiseen pöytään, sillä tähän asti se on tar­ koittanut lähinnä tähteiden nouk­ kimista muiden jäljiltä, Simon Elo toteaa. Elon mielestä EU:n perussopi­ mus olisi neuvoteltava uudestaan ja asetettava jäsenyys lopulta kan­ sanäänestykseen. – Mottoni on: reilu tulos tai EU:sta ulos! Erityisesti hän vastustaa komission valtaa suhteessa jäsen­ maiden taloudenpitoon. – Markkinatalouteen kuuluu sijoittajan riski ja mahdollisuus epäonnistua. Markkinamekanis­ min on annettava toimia eikä val­ tion lähteä puuttumaan siihen. Se toimi erinomaisesti esimerkiksi Islannissa. – Vaadin Kreikan eroa euroalu­ eesta jo neljä vuotta sitten. Suomi ja Kreikka eivät mahdu samaan rahaan. En halua, että Suomi takaa

saksalaisten pankkien tappioita miljardeilla euroilla. Joko Suomen tai Kreikan on aika jättää euro – se on minun reunaehtoni.

RAJAUKSIA TOIMIVALLALLE Suomen pitäisi hallitusten väli­ sessä vaikut tamisessa Elon mukaan lyöttäytyä samaan seu­ raan Ison-Britannian ja Alanko­ maiden kanssa. Näin liittoutu­ malla saataisiin painoarvoa. – EU:n toimivaltuudet pitää uudelleen arvioida siten kuin IsonBritannian pääministeri David Cameron on esittänyt. En halua missään asiassa EU:lle nykyistä laajempaa toimivaltaa. EU:n liiallinen sääntely hait­ taa esimerkiksi yritysten toimin­ taa. Sääntelyä tulee vähentää, mikä voidaan aloittaa kuulemalla jäsenmaita, elinkeinoelämää ja kansalaisjärjestöjä nykytilanteen ongelmista. – Alankomaat on EU:n perusta­ jajäsen ja Naton jäsen, joten on yllät­ tävää, että se ensimmäisenä laatii erinomaisen listan EU:n toimivallan rajaamisesta. Suomen hallituksen

on syytä tehdä vastaavanlainen, meidän kansallisiin näkemyksiin perustuva uudistuslista. Elo muistuttaa, että seuraavan viisivuotiskauden aikana Euroo­ pan unionissa tehdään ratkaisuja, jotka vaikuttavat suomalaisiin vuosikymmeniä. – Liittovaltio on usean europar­ lamenttiryhmän ja erityisesti EU:n johdon tavoitteena. Perussuoma­ laisena haluan taistella kansallis­ valtioiden itsenäisyyden puolesta yhdessä kansainvälisten yhteistyö­ kumppaneidemme kanssa. 

SISÄMARKKINOISTA ON HYÖTYÄ Toimivat sisämarkkinat ovat Elon mielestä yksi EU:n osa-alue, josta Suomi hyötyy. – Kannatan sisämarkkinoi­ den kehittämistä kaupan esteitä purkamalla ja minimimääräsään­ telyä rakentaen. EU on käyttänyt valtavasti aikaa ja tarmoa poliit­ tisten rakenteiden luomiseen. Mitä saisimmekaan aikaan, jos sama tarmo käytettäisiin taloudellisen kehityksen tukemiseen?

EU:n ja Yhdysvaltojen välistä vapaakauppasopimusta Elo kan­ nattaa periaatteessa. – Käytännössä täytyy ensin nähdä sopimusesitys, ennen kuin

Kommentti

voi ottaa lopullista kantaa. Olen harmissani siitä, kuinka vähän kansalaiset saavat neuvotteluista tietoa. •

?

ÖSTMAN, ELO JA HEIJNSBROEK-WIRÉN kannattavat markkinoiden ehdoilla kehittyvää EU:ta. Tämä on minusta kaikkein huonoin vaihtoehto, sillä, päinvastoin kuin he näyttävät ajattelevan, globaalit markkinat johtavat arvioni mukaan keskittymiseen ja pk-yritysten ja tasa-arvon alasajoon. – Thomas Wallgren SIMON ELON AJATUKSET toimivallan riisumisesta EU:lta ja perussopimusten avaamisesta ovat oikeansuuntaisia. Mutta hän menee liian pitkälle siinä, mitä tulee eroamiseen EU:sta. EU ei ole vain vapaakauppa-alue, vaan myös arvoyhteisö ja sillä on huomattava turvallisuuspoliittinen oheismerkitys Suomelle. – Johannes Hirvaskoski ONKO ÄÄNI BRITTIKONSERVATIIVEILLE todella Suomen kansan etujen mukaista? – Heikki Patomäki


6

Asiapaperi | KEVÄT 2014

Uusi VOIMA

Haluan edistää vahvan ja osaavan Suomen roolia EU:ssa. Pitkäjänteisellä työllä haluan myötävaikuttaa kestävään talouteen ja hyvinvointiin myös seuraaville sukupolville.

Minun Euroopassani teeemme kilpailukykyä edistäviä päätöksiä, luomme tervettä kilpailua fiksuilla säännöillä, hoidamme taloutta järkevästi, kunnioitamme ihmistä ja luontoa, tuotamme energiaa joka on turvallista ja kilpailukykyistä ja tuomme päätöksenteot lähelle Sinua.

Jag jobbar för ett dynamiskt och kunnigt Finland i EU. Jag vill att vi med vår kraft bidrar till en bättre framtid för kommande generationer.

I mitt Europa görs beslut som gagnar konkurrenskraften, skapas sund tävling med smarta regler, sköts ekonomin förnuftigt, respekteras individen och miljön, produceras energi som är trygg och konkurrenskraftig samt görs besluten nära Dej.

Mia Heijnsbroek-Wirén www.miahei.fi

177

Annonsen betalas av stödföreningen för Mia H-W • Ilmoituksen maksaa Mia H-W:n tukiyhdistys

Ny KRAFT


Asiapaperi | KEVÄT 2014

7

”MEILLÄ ON PALJON PIENIÄ- JA KESKISUURIA YRITYKSIÄ, JOTKA VALMISTAVAT HUIPPUTUOTTEITA. NIILLE ON KYSYNTÄÄ KAIKKIALLA MAAILMASSA.”

Mia HeijnsbroekWirén, 177 • RKP • HOTELLI- JA RAVINTOLA-ALAN AMMATTIOPETTAJA • SYNTYNYT 1969 • ASUU LOVIISASSA • AVIOLIITOSSA, 2 TYTÄRTÄ JA KOIRA

VAKAUTTA JA KILPAILUKYKYÄ ELINKEINOELÄMÄLLE Ruotsalaisen kansanpuolueen ehdokas Mia Heijnsbroek-Wirén tahtoo olla suomalaisten yrittäjien ja teollisuuden ääni Euroopassa.

T

ahdon edistää vahvan ja osaavan Suomen roo­ lia EU:ssa ja tehdä työtä vakaiden, ennustettavien ja kansainvälisesti kilpailukykyisten toimintaympäristöjen puolesta suo­ malaiselle elinkeinoelämälle, Mia Heijnsbroek-Wirén sanoo. Elinkeinoelämän kyky inves­ toida ja luoda työtä on HeijnsbroekWirénin mukaan ainoa tapa saada työttömyys, ja erityisesti nuoriso­ työttömyys, kuriin. – Tällä hetkellä EU on aivan ylisäännelty ja hankala esimerkiksi teollisuusyrityksille. Menetämme kilpailukykyä Euroopan ulkopuo­ lelle, ja investoinnit, jotka olisivat nyt ehdottoman tärkeitä, lipsuvat Aasiaan ja Amerikan mantereille. EU:ssa tulisi olla yhtenevä linja. Tehtyjä sääntöjä on noudatettava.

KAUPPASOPIMUKSET OVAT TERVETULLEITA Heijnsbroek-Wirénin mielestä EU:n ja Yhdysvaltain välillä neuvo­ teltava TTIP-sopimus (Transatlantic Trade and Partnership) on suurin

mahdollisuus Suomen teollisuu­ delle pitkään aikaan. – Suomi elää viennistä. Kaup­ pasopimukset, jotka luovat mah­ dollisuuksia kasvulle, ovat nyt jos koskaan erittäin tervetulleita. Neuvotteluja käydään vielä, ja EU:n tulee vaalia omia etuuksi­ aan tarkoin. Toivon että tuloksia saadaan aikaan nopeasti. Veik­ kaan että menee vielä pari vuotta ennen kuin kaikki asiat ovat saatu loppuun käsiteltyä ja sovittua. Suomen kannalta EU:n sisä­ markkinat saisivat vielä laajentua. – Meillä on paljon pieniä ja keskisuuria yrityksiä, jotka val­ mistavat huipputuotteita. Niille on kysyntää kaikkialla maailmassa. Toimivat sisämarkkinat on niille ja koko elinkeinoelämällemme elinehto ja mahdollisuus kasvuun. – Sähköisten palveluiden sisä­ markkinoita on vielä kehitettävä. Myönteinen esimerkki on niin kutsuttu verkkovierailumaksujen hintakatto, jonka avulla säädellään operaattorien veloittamia maksuja EU:n sisäisestä viestinnästä.

SOSIAALISET VOIMAVARAT VAIKUTTAVAT EU:ssa vaikuttamisessa Heijns­ broek-Wirénin mukaan korostu­ vat meppien sosiaaliset voima­ varat. – Yhteistyökyky ja kielitaito ovat mielestäni tärkeimmät työka­ lut kansainvälisessä päätöksente­ ossa. Niillä eväin pystyy vaikutta­ maan sekä omassa europuolueessa että ennen kaikkea sen ulkopuo­ lella. Siksi haluan painottaa että kielitaito ja avoimuus- ja yhteis­ työkyky ovat tärkeimpiä työkaluja mepin jokapäiväisessä työssä. Näillä eväillä suomalaisten meppien pitäisi Heijnsbroek-Wiré­ nin mielestä olla mukana aivan päätöksenteon keskiössä. Heidän pitäisi myös avoimesti ja parem­ min esitellä omaa europuoluet­ taan, jotta kansalaiset tietäisivät, minkälaisella arvomaailmalla on vaikutusta päätöksenteossa. – Oma europuolueeni, ALDE (Alliance of Liberals and Democrats for Europe) on liberaalidemokraat­ tinen. RKP on kansallisella tasolla pienpuolue mutta sen vaikutus­ valta ALDE-ryhmässä on esimer­ kiksi Suomen edunvalvonnassa maatalouspolitiikassa ollut aivan keskeisessä roolissa, HeijnsbroekWirén sanoo. •

Kommentti

?

MIA KANNATTAA TTIP-sopimusta. Sopimus avaa monikansallisille yrityksille ja rahoittajille mahdollisuuden haastaa EU:n jäsenmaita oikeuteen ns. investointisuojan perusteella, jos EUmaat haluavat parantaa kuluttajan suojaa tai suojella terveyttä ja ympäristöä. Käytännössä valtiot ovat joutuneet pulittamaan järjettömiä summia monikansallisille yrityksille olemattomista tuotto-odotuksista. Nykyään on enää hyvin vähän taloudellisia esteitä, kuten tullimuureja, joita voisi poistaa. Sopimus sen sijaan vähentää kuluttajia ja ympäristöä suojelevia elintarvikkeisiin, terveyteen, kemikaaleihin ja tietosuojaan liittyviä lakeja. Merkittävä asia on myös liiallisen tiukka patentti- ja tuotesuoja, joka vaikeuttaa mm. viljelijöiden ja pienyrittäjien asemaa. EU:n ja USA:n vapaakauppasopimuksen hyötyjinä olisivat ne monikansalliset yritykset, jotka tuottavat tuotteensa mahdollisimman halvasti välittämättä ympäristöstä, työoloista tai terveydestä. USA:n ajamat vapaakauppasopimukset ovat yleensä kaataneet paljon paikallista yritystoimintaa ja nostaneet merkittävästi työttömyyttä tuotannon siirtyessä halpamaihin. RKP on ajanut monikansallisten yritysten etua, mutta unohtanut ihmiset ja mm. vastustanut lihan alkuperämerkintää ja elintarvikkeiden selkeitä terveysmerkintöjä sekä ajanut liikakalastuksen tukemista verovaroin, tupakan tukiaisia ja myrkyllisimpiä torjunta-aineita lastenruokiin. – Sirpa Kauppinen HEIJNSBROEK-WIRÉN haluaa entisestään vahvistaa suuryhtiöiden valtaa Euroopassa ja maailmassa. – Heikki Patomäki


8

Asiapaperi | KEVÄT 2014

Liittovaltio ei ole etumme Eurooppaa ei silti kannata jättää Ääriajattelua on vältettävä – on oltava kaukaa viisas”

192 Johannes Hirvaskoski Inhimillinen. Silti jämäkkä. Kaukaa viisas.


Asiapaperi | KEVÄT 2014

9

Johannes Hirvaskoski, 192

”TERVEYDENHUOLLON OSALTA OLEN HUOLISSANI SIITÄ, ETTÄ PALVELU, JONKA ARVO ON MILTEI RAJATON, PÄÄTYY MARKKINAEHTOISEKSI.”

• KESKUSTA • VARATUOMARI • SYNTYNYT 1967 • ASUU VANTAALLA • AVIOPUOLISO JA 3 LASTA

HYVÄN ELÄMÄN JÄRJESTÄMINEN ON

JÄSENVALTIOIDEN ASIA Keskustan ehdokas Johannes Hirvaskoski haluaisi Euroopan Unionista ulospäin suuntautuvan neuvotteluryhmän. Se olisi myös arvoyhteisö, jonka ulkopolitiikka olisi nykyistä koordinoidumpaa ja jolla olisi hyvin toimivat sisämarkkinat.

E

n näe tarvetta muulle kuin jäntevämmin ennakkoon koordinoi­ dulle, mutta silti vii­ mekätisen päätösvallan jäsenval­ tioille jättävälle ulkopolitiikalle. Se edellyttäisi vahvempaa val­ mistelukoneistoa ja edustustoja Catherine Ashtonille, Johannes Hirvaskoski sanoo. – Mielestäni kansallisten instituutioiden eroja ei pidä sisämark­ kinoiden nimissä häivyttää. Esi­ merkiksi kilpailuneutraliteettidi­ rektiivin ja hankintadirektiivin kautta puututaan jäsenvaltioiden toimintavapauteen enemmän kuin on tarpeen. Hirvaskosken mielestä EU:n perussopimusten uudelleen neu­ votteleminen on pitkällä aikavä­ lillä aiheellista. – Perussopimusneuvotteluissa voitaisiin tavoitella luonteeltaan aivan toisenlaista EU:ta, sellaista jossa jäsenvaltioiden ensisijaisuus kansalaistensa hyvän elämän jär­ jestämisessä tunnustettaisiin.

SISÄMARKKINAT EIVÄT SAA UHATA JULKISTA SEKTORIA Sisämarkkinoiden tehokkuus ei saa olla kaiken yli käyvä perus­ telu. Monien hyvinvointipalvelu­ jen tuottaminen julkisen sektorin toimesta on pohjoismaisessa mal­ lissa tärkeää. – Vapaiden sisämarkkinoiden huono piirre on, että käytännössä EU merkitsee nykyisin yhä enem­ män yritysten toiminta-alueen maantieteellisen laajentamisen lisäksi toiminta-alueen laajenta­ mista julkissektorin sisään. Esi­ merkiksi terveydenhuollon osalta olen huolissani siitä, että palvelu, jonka arvo on miltei rajaton, päätyy markkinaehtoiseksi. – Toisaalta vaikkapa telekom­ munikaation osalta rajat tehok­ kaammin ylittävien sisämarkki­ noiden voisi kuvitella tuottavan tehokkuutta ja vaikuttavan esimer­ kiksi roaming-sopimusten hintaan. Sisämarkkinoiden periaattei­ siin kuuluva julkisen tuen kielto

on ymmärrettävää ja tarpeellista vanhan savupiipputeollisuuden vientikaupassa. – Mutta se myös merkittävästi haittaa jäsenvaltioiden toimintava­ pautta – panostamista yhteiskun­ nan kokonaisedun kannalta tärkei­ siin uusiin teknologioihin, kun ne eivät vielä ole kannattavia.

BIOTALOUS VOISI OLLA SUOMEN VAHVUUS Ympäristöasioissa Hirvaskoski pitää EU:n toimintaa tuloksetto­ mana ilmastotilanteen osalta. – Olen jopa ryhtynyt epäile­ mään onko vanha hokema siitä, että ympäristöongelmat eivät noudata rajoja, ollenkaan järkevä. Ongelmien ratkaisut saattavat näet noudattaa rajoja. Toisin sanoen kullakin maalla on vahvuuksia, joita niiden tulisi voida vapaasti edistää. Suomessa se voisi olla bio­ massa, Espanjassa aurinkoenergia. Sitovat normit saattavat hidastaa kehitystä. – Suomen mahdollisuudet loikata kohti omien uusiutuvien luonnonvarojen jalostamiseen perustuvaa taloutta ovat mieles­ täni keskeinen strateginen teema. Sen lähdöt luodaan EU:ssa, esi­ merkiksi biomassan kestävyys­ kriteereillä. Siksi niihin on siellä vaikutettava. •

Kommentti

?

TOIVON, ETTÄ Keskusta ja Perussuomalaiset ajavat seuraavassa hallituksessa EU:n perussopimusten uudelleenneuvotteluja. – Simon Elo BIOTALOUS ON Suomessa vahvuus, ja uskon, että sen myötä maamme talous saa kaivatun piristysruiskeen. Euroopassa on kuitenkin vielä paljon esteitä raivattavana, jotta Suomessa tuotetut bioenergiatuotteet pääsisivät kunnolla hyötymään sisämarkkinoista. Ympäristöongelmat eivät tunne rajoja. Suomessa tämä ilmenee lähinnä huonokuntoisena itämerenä, mutta Keski-Euroopassa ja etenkin Saksassa viime vuosina tehdyt päätökset lakkauttaa puhdasta energiaa tuottavat ydinvoimalat ovat lisänneet hiilen käyttöä ennestään ja tämä on vaikuttanut huomattavasti naapurimaiden ilman laatuun. – Mia Heijnsbroek-Wirén EU EI OLE MÄÄRITTÄNYT millaisia uusiutuvia energiamuotoja pitää toteuttaa – kukin maa toteuttaa sitä, mitä paikallisesti löytyy. Esimerkiksi tuulivoimaloiden käyttökokemusten mukaan Suomessa tulee pakkasella korkealla, ja tätä kannattaa hyödyntää. Tuulienergiaa eivät estä luonnon olosuhteet, vaan Suomen puolustusvoimat eli mahdoton lupien saanti. – Sirpa Kauppinen KONSERVATIIVINEN, jättää asiat ennalleen eikä puutu eurokriisn syihin tai EMU:n ristiriitoihin. – Heikki Patomäki HIRVASKOSKELLA ON TÄRKEÄÄ sanottavaa kun hän arvioi, että aikamme ympäristöongelmat voidaan kenties ratkaista parhaiten alemmilla tasoilla eikä suinkaan kehittämällä globaalia hallintaa. – Thomas Wallgren


10

Asiapaperi | KEVĂ„T 2014


Asiapaperi | KEVÄT 2014

11

”TÄRKEINTÄ ON PYRKIÄ SINNE, MISSÄ VALTA ON.”

Pia Kauma, 214 • KOKOOMUS • KANSANEDUSTAJA • KAUPPATIETEIDEN MAISTERI • SYNTYNYT 1966 • ASUU ESPOOSSA • PUOLISO JA 4 LASTA

SEINÄRUUSUKSI EI SAA JÄÄDÄ KUN

SUOMEN ASIOISTA PÄÄTETÄÄN Kokoomuksen ehdokas Pia Kauma ei lähtisi yhtenäistämään EU-alueen sosiaaliturvaa, verotusta eikä eläkejärjestelmää. Tärkeää sen sijaan on pyrkiä mukaan sinne, missä valta on.

E

urokriisin myötä komissio haluaa laittaa näppinsä j ok a p a i k k a a n . Pankkiunioni on ok, kunhan talletus- ja eläkeva­ rat pidetään erossa siitä. Sosiaa­ liturvaa ollaan jo koordinoimassa EU-maiden kesken ja samoja sosi­ aalietuuksia ulotetaan jopa Euroo­ pan unionin ulkopuolisille maille. Sosiaaliturva pitää pitää kuitenkin pääasiassa suomalaisessa päätän­ tävallassa, Pia Kauma sanoo. Myöskään verotukseen liitty­ viä asioita Kauma ei veisi EU:iin. – Paitsi jos aiotaan suitsia vero­ paratiisien käyttämistä. Silloin on parempi sopia asioista yhteisesti. EU:n toimivaltaa Kauma ei laajentaisi missään tapauksessa. Se on jo livennyt liikaa parlamen­ teilta ja hallituksilta EU-parlamen­ tille, komissiolle ja keskuspankille. – Sen sijaan yhteisten sopi­ musten noudattamista peräänkuu­ lutan kaikilta mailta tasapuolisesti. Siinä voi komissio paimentaa kaik­ kia maita pysymään paremmin

ruodussa, Kauma toteaa.

RYHMÄN PAINOARVO PITÄÄ HYÖDYNTÄÄ Kauman mielestä pienen maan on pidettävä hanakasti puolensa ja pyrittävä mukaan sinne, missä valta on. Tukea kannattaa hakea muista samalla tavalla ajattelevista jäsenmaista. – Pohjoismaat, Baltia, Saksa, Hollanti ja usein myös Itävalta ovat sellaisia. Toki yksittäisissä asi­ oissa myös muut maat. Tärkeintä on, että suomalaiset eivät jää sei­ näruusuiksi seuraamaan sivusta, kun muut päättävät meidän asi­ oistamme. Jääräpäinen ja yhteis­ työkyvytön ei kuitenkaan pidä olla. Vaikutusvaltaa haettaessa merkitystä on myös sillä, mihin ryhmään meppi EU-parlamentissa kuuluu. EPP (European People’s Party), johon kokoomus kuuluu, on EU:n suurin ryhmittymä. – Tärkeintä on, että suomalaiset mepit itse osaavat hyödyntää oman ryhmänsä painoarvon. On toki tär­ keä tieto äänestäjällekin, millaiseen

porukkaan oma ehdokas suomalai­ sen puolueensa kautta lukeutuu ja mikä on juuri sen ryhmän paino­ arvo EU-parlamentissa.

ISO-BRITANNIA HALUAA ETÄISYYTTÄ Ison-Britannian pääministeri David Cameron on vaatinut EU:n perussopimusten neuvottelemista uudestaan. Kauma ei pidä sellaista tarpeellisena eikä muutenkaan usko, että EU-pullasta voi poimia pelkät rusinat. – Iso-Britannia on aina ollut vähän oman tiensä kulkija. Se on halunnut pitää etäisyyttä mannerEurooppaan. Britanniassa yritykset haluavat pysyä EU:ssa. Ehkä Came­ ronin vaatimusta voidaan pitää myös jonkinlaisena uhkavaatimuk­ sena. Eli jos mikään nykymenossa ei muutu, britit lähtevät omille teil­ leen. Toisaalta Cameronin ulostulo on myös silkkaa populismia. – Jos Britannia eroaa EU:sta, Yhdysvaltojen on haettava tilalle joku muu Euroopan unionin maista keskustelukumppaniksi. En usko, että britit haluavat kat­ kaista keskusteluyhteyttä Atlan­ tin toiselle puolelle, vaan ylläpi­ tää suhteita myös tätä kautta sekä manner-Eurooppaan että Yhdys­ valtoihin. •

Kommentti

?

SAKSAN SIJAAN Suomen täytyy liittoutua EU-kriittisen Ison-­ Britannian kanssa. Kokoomus ei sitä tietysti halua, koska kannattaa liittovaltiota. Siksi Cameron ja Katainen eivät mahdu samaan ryhmään. – Simon Elo OLEN PIA KAUMAN kanssa aivan samaa mieltä siitä että Cameronin näkemykset ovat suora vastaus populisteille, jotka haluavat Iso-Britannian vetäytyvän ulos EU:sta. Jokaisella jäsenvaltiolla olisi varmasti omasta näkökulmastaan jotain parannettavaa, mutta meidän tulisi ratkaista ongelmat yhdessä eikä niin, että myönnämme erikoisehtoja eri valtioille. Kun me päätämme yhdessä, miten toimimme, on kaikkien jäsenvaltioiden kannettava vastuunsa siitä, että sääntöjä noudatetaan. – Mia Heijnsbroek-Wirén PIA KAUMAN NÄKEMYS toimivallan jaosta on tasapainoinen, mutta usko Suomen vaikutusvaltaan vain päätöksentekoon mukaan menemällä epäilyttää. Lisäksi ihmettelen, kuinka niin Cameronin lupaus kansanäänestyksestä on populismia? – Johannes Hirvaskoski MIKÄ POINTTI ON PYRKIÄ sinne missä valta on, jos ei ole mitään muutosvisiota vaan on tyytyväinen nykyiseen EU:iin? – Heikki Patomäki


12

Asiapaperi | KEVÄT 2014

ILMOITUS

ILMOITUS

Peruskoulun alasajo - kallis virhe

dollisimman pitkään, joten tu-

Jos Kreikan koulujärjestelmä romahtaa, Kreikka ei hevin koko Eurooppaan. Sama pätee Suomen koulusäästöihin: Säästöt ja homekoulut ovat riski. Ei toisteta 1990-luvun säästöjen virheitä: 1987 syntyneistä joka viidennellä on mielenterveysongelmia ja 17 % opinnot ovat jääneet peruskoulutasolle (THL 2012). Suomen ja Euroopan kilpailukyky perustuu osaamiseen, uuden teknologian kehittämiseen ja luovuuteen.

heessa koska sen lisääminen jälkikäteen on kallista. Omaishoitajien asemaa ei saa heikentää. Elämänkaaren loppupäässä ihmisen on saatava tuntea elämänsä merkitykselliseksi ja arvokkaaksi.

Peruskoulun alasajo kallis virhe

Ruuan alkuperä näkyväksi

Vihreää valoa työlle

Kitketään

Vihreää valoa työlle

energiaa säästävää teknologiaa tehdään suomalaisella osaamisella ja suomalaisella työvoimalla. Ilmastonmuutoksen tor-

”75 000 oppilasta ja vaarassa sairastua” 75 000 oppilasta ja 10 000 sisäilmaongelmien takia (TTL:n selvitys vuodelta 2008). Tuhannet lapset joutuvat kouluihin, jotka ovat terveydelle vaarallisia. Oikeusturvaa ei ole. Kerran

Euroopan pinnalla

163 Huolehditaan ikääntyvistä

Pelastetaan pallo lapsillekin

yhteiskunta

-

terveydenhuollon alasajo tappaa. Jos pieni- ja keskituloisten maksukyky riistetään, lama sykaatua, suojasi pienet säästöt ja lisäsi sosiaali- ja terveysme-

salaiskeskustelun jo silloin, kun vielä mahdollista. Päätöksen-

”Päätöksenton tulisi perustua vähemmän lobbaukseen, enemmän

-

nopeammin, koska kieltäytyi neuvoista ja tuen ehdoista.

ton tulisi perustua vähemmän -

Pk-yritykset pitävät Euroopan pinnalla

Kitketään

miljardia vuodessa. Reilu hyrehellisen talouden: rajat keiAsioiden julkisuus valmisteluvaiheessa mahdollistaa kan

-

Euroopan yrityksistä 99,8 % on pk-yrityksiä, ja työllisyyyden Pienten ja keskisuurten yritysten toiminta on useimmiten läpinäkyvää, paikallista ja vastuullista. Lait säädetään suuryritysten

Isot kansainväliset yritykset maksavat keskimäärin 5 % veroja voitoistaan. Pk-yritykset maksavat veroja 20–30 %. Pkyritykset työllistävät 60 % suomalaisista, pitävät tuotannon paikoista on syntynyt näihin viimeisen 10 vuoden aikana. Ne pitävät kansantalouden pystyssä samaan aikaan kun suuryrityset luikkivat vastuusta, etsivät halpatyövoimaa matalan yhteiskunnallisen vastuun maista ja turmelevat luontoa.

”Lait säädetään suuryritysten näkökulmasta” EU:n ja USA:n vapaakauppasopimuksen hyötyjinä olisivat tai terveydestä.

Ruuan alkuperä näkyväksi Mikäli EU hyväksyy EU:n ja USA:n vapaakauppasopimukRuuan alkuperän pitää näkyä EU:n ja USA:n välinen vapaakauppasopimus päästäisi tänne mm. hormonikäsitellyn lihan. jolla suojellaan ihmisten tervesuuryrityksille mahdollisuuden -

Huolehditaan ikääntyvistä Vanhukset eivät ole pelkkä kuluerä, vaan arvokas osa yhteiskuntaamme. Moni haluaa asua omassa kodissaan mah-

luo työtä. ”Maa joka johtaa puhtaiden

”Maa joka johtaa puhtaiden energiamuotojen kehitystä on maa joka johtaa vuosisadan energiamuotojen kehitystä on maa joka johtaa vuosisadan ta-

Pelastetaan pallo lapsillekin Haluan vallankumouksen tulevien sukupolvien puolesta. Taistelu tulevaisuudesta käydään nyt. Mikäli ilmastonmuutosta ei hillitä, lapsemme joutuvat elämään sen kourissa: avat, myrskyt, kuivuus ja samiljoonat joutuvat pois kodeistaan, ja kymmenien miljoonien elinkeino katoaa. Euroopassa leviää malaria ja ruoka käy vähiin. Annammeko perinnöksi sairaan maapallon, jonka keuhkot eli sademetsät ovat katoamas-

ta?

Ilmastonmuutos

laskee

ta kahteen asteeseen maksaisi


Asiapaperi | KEVÄT 2014

13

”KENEN LEIPÄÄ SYÖT, SEN TAUTEJA SAIRASTAT: HULLUN LEHMÄN TAUTI, MELAMIINIMAITO JA DIOKSIINIMUNAT OVAT HYVIÄ ESIMERKKEJÄ TEOLLISEN TUOTANNON LIEVEILMIÖISTÄ.”

Sirpa Kauppinen, 163 • VIHREÄT • YMPÄRISTÖ- JA YHTEISKUNTAVASTUUN ASIANTUNTIJA • SYNTYNYT 1972 • ASUU VANTAALLA • PUOLISO JA LAPSI

PARLAMENTAARIKOT TEKEVÄT PÄÄTÖKSIÄ

SELKÄMME TAKANA

Vihreiden ehdokas Sirpa Kauppinen pelkää, että Euroopan Unioni lähenee rahan ja harvain valtaa. Päätöksenteon pitäisi perustua faktoihin, ei lobbaukseen.

E

U:sta puut tuu yhä kattava lobbarirekis­ teri. Parlamentaarikot päättävät selkämme takana jokapäiväisistä asioista, Sirpa Kauppinen moittii. Kauppinen muuttaisi Euroopan Unionia demokraattisemmaksi ja vähentäisi byrokraattisuutta. – Nippelidirektiivejä tulee vähentää. Suorilla vaaleilla valit­ tua europarlamenttia tarvitaan kuitenkin muun muassa pank­ kivalvontaan, korruption kitken­ tään ja taisteluun veroparatiiseja vastaan. Myöskään saasteet eivät tunne rajoja. Uutisointia päätöksenteosta pitäisi parantaa. – Iso osa parlamentin päättä­ mistä asioista koskee arkeamme – kuluttajasuojaa, ruokaa, ympä­ ristöä, turvallisuutta ja vaikkapa leikkivälineitä. Mutta se, miten parlamentaarikot ovat niistä äänestäneet, ei näy mitenkään Suomen medioissa. Hyvä esi­ merkki on äskeinen päätös osal­

listumisesta Naton ohjuspuolus­ tusjärjestelmän rahoittamiseen suomalaistenkin veroeuroilla.

KORRUPTIO TUHOAA TUOTTOISAN VALTION Euroopan keskuspankin pitäisi Kauppisen mielestä harjoittaa sellaista aktiivista rahapolitiikkaa, joka tukee työllisyyttä. – Heikkojen EU-maiden tuke­ misen tulisi tapahtua pienitulois­ ten elinehtojen säilymisen kautta, paikallistaloutta vahvistaen ja kor­ ruptiota kitkien. Korruptio tuhoaa tuottoisankin valtion. EU:lle korruptio maksaa Kaup­ pisen mukaan 120 miljardia vuosit­ tain, ja veroparatiisit kukoistavat. – Rehellisen talouden puute syö hyvinvointia ja kilpailukykyä ja rokottaa rehellisiä yrittäjiä. Eurokriisin hoito-ohjeet ovat saaneet kritiikkiä muun muassa taloustieteen nobelistilta Paul Krugmannilta. – 77 prosenttia suomalaisten Kreikka-tuesta meni britti-, sak­

salais- ja ranskalaispankkien tuke­ miseen. Kreikan terveydenhuolto ja koulujärjestelmä ajettiin alas ja luotiin massatyöttömyys. Kreikka­ laisten velanmaksukyky tuhottiin. Pankkien tukemisen sijasta Kauppinen tukisi mieluummin kuluttajia ja sitä kautta kysyntää ja työtä. – Islanti antoi pankkien kaa­ tua, mutta tuki pienten ihmisten asuntolainoja ja lisäsi terveysme­ noja, jotta ihmisten maksukyky säilyi – ja Islanti nousi odotettua nopeammin lamasta.

VAARALLISET AINEET TULEVAT SALLITUIKSI Kauppisen mielestä EU:n ja Yhdys­ valtain välillä neuvoteltava TTIPsopimus (Transatlantic Trade and Partnership) vähentää kuluttajia, ympäristöä ja terveyttä suojelevaa lainsäädäntöä ja suosii suuryrityksiä. – Monet EU:ssa ja Suomessa kielletyt terveydelle vaaralliset aineet tulevat sallituiksi, ja ruuan alkuperän selvittäminen käy lähes mahdottomaksi. Kenen leipää syöt, sen tauteja sairastat: hullun lehmän tauti, melamiinimaito ja dioksiini­ munat ovat hyviä esimerkkejä teol­ lisen tuotannon lieveilmiöistä. – Tämän lisäksi sopimus lyö

paikallisia pieniä ja keskisuuria yrit­ täjiä. Se antaa tilaa monikansallisille yrityksille, joiden työolot sekä ter­ veys- ja ympäristövastuu ovat huo­ nompia ja siten tuotanto halvempaa.

Kommentti

Eikä TTIP-sopimuksen sisäl­ löstä tiedä kuin ainoastaan 600 lobbaria ja neuvottelijat. •

?

KAUPPINEN MYÖNTÄÄ, että Kreikka-tuesta valtaosa meni pankkien tukemiseen. Silti vihreät äänestävät tukipakettien puolesta. Miksi? – Simon Elo EN OLISI NIIN HUOLISSANI Amerikan ja EU:n välillä neuvoteltavasta vapaakauppasopimuksesta (TTIP) vaarallisten aineiden ja huonon ruuan suhteen. Elintarvikevalvonta on hyvin säännelty ala EU:n toimivallassa, ja uskon, että neuvotteluissa otetaan tarkoin huomioon EU:n etu. – Mia Heijnsbroek-Wirén VEROPARATIISIEN TOIMINTA on tärkeää erottaa korruptiosta. Mielestäni Sirpa Kauppinen laittaa nämä liian suoraviivaisesti yhteen. Veroparatiiseja on vaikea vastustaa juuri siksi, että kyse ei ole korruptiosta – se on laillista toimintaa, joka on vain tavattoman epäreilua. – Johannes Hirvaskoski TAVALLISTA PAREMPIA näkemyksiä vihreältä – samoilla linjoilla ollaan. – Heikki Patomäki


14

Asiapaperi | KEVÄT 2014

ILMOITUS

ILMOITUS

Vapaus. Hyvinvointi. Globaali demokratia. Vihreä vasemmisto. patomaki.fi

Politiikka on vaPauden taidetta V

apaus edellyttää astumista pois yksityisen elämän alueelta, politiikan yhteisiin julkisiin tiloihin, joissa pannaan alulle jotain uutta, jotain odottamatonta. Politiikka tässä mielessä on vapautta aidoimmillaan, kykyä yhteistoimintaan julkisten poliittisten päämäärien eteen. Politiikka ei perustu pakkoon vaan vakuuttamiseen ja suostumukseen, keskusteluihin ja väittelyihin, ja lopulta yhteisiin päätöksiin. Vapautta voidaan lisätä muuttamalla toiminnan kehystä. Demokratisoitu ja yhteisvastuullistettu EU estäisi nyt käynnissä olevan eurokriisin toistumisen, ratkaisisi muitakin Euroopan poliittisen talouden ristiriitoja ja loisi tilaa arkielämän autonomialle ja vapaudelle kaikkialla, myös meillä Suomessa. Unioni on kuitenkin vain osa yhteenkietoutunutta maailmantaloutta ja -yhteiskuntaa. Siksi on myös edettävä kohti maailmankansalaisuutta ja maailman poliittista yhteisöä. Yhtenä tavoitteena on demokraattinen globaalikeynesiläisyys. Tämäkin on välivaihe. Ihmiskunnan historia on vasta alkamassa. Täytyy luoda perustaa yhä pidemmälle meneville muutoksille, asteittain myös sellaisille, joita aikakautemme rajoittunut kuvittelukyky pitää

vain kaukaisina punavihreinä haaveina. Toukokuun 2014 eurovaaleissa on kyse tulevaisuudesta, siitä, mihin olemme menossa. Kuinka lisätä vapautta ja toimia toisin? Vasemmiston tavoitteena Suomessa on kaksi paikkaa europarlamentissa ja perustava muutos EU-politiikassa. Ennusteiden mukaan Euroopan parlamentin vasemmistoryhmä tulee olemaan yksi vaalien kolmesta voittajapuolueesta.

Rehnit ja soinit taRjoavat vaihto­ ehdottomuutta Jyrki Katainen ja Olli Rehn henkilöivät troikan epäonnistunutta budjettikurilinjaa. Jo vuosia he ovat luvanneet hyviä tuloksia vyönkiristyksestä – muuttamatta retoriikkaansa, vaikka kriisi ja taantuma jatkuvat ja työttömyys on yhä vain korkealla. Euroopassa ei ole vuosiin ollut talouskasvua, ja virallistenkin tilastojen mukaan EU:ssa on yli 26 miljoonaa työtöntä. Kriisimaissa on käynnissä terveyskatastrofi ja sosiaalinen murhenäytelmä. Perussuomalaiset eivät juuri eroa rehneistä ja kataisista. Omassa rakennepaketissaan he ovat hyväksyneet käsitteet ”kestävyysvaje” ja ”kilpailukyky”

talouspoliittisen ajattelunsa lähtökohdaksi. Molemmat kuuluvat EU-sanastoon. Kestävyysvaje on enemmän fiktiota kuin faktaa. Tuo ”vaje” perustuu moninaisiin spekulatiivisiin tulevaisuusarvioihin ja pitää sisällään myös yksinkertaisen virhepäätelmän. Käytäntöön sovellettuna virhepäätelmä voi johtaa itseään toteuttavaan ennusteeseen. Valtiontalouden yli- ja alijäämät vaikuttavat kansantalouteen dynaamisesti. Myös investointialttius ja innovaatiot riippuvat kokonaiskysynnästä, joka on edelleen merkittävältä osin myös kotimaista. Pyrkimys vähentää menoja nyt vie talouden helposti alemmalle kasvuuralle, jonka seurauksena myös julkisrahoituksen tila huononee. Supistava talouspolitiikka voi näin tuottaa tulevaisuuden budjettivajetta, samalla kun yksityistäminen jatkuu. Entä ”kilpailukyky” sitten? Kuvitellaan maailma, jossa on vain kaksi maata. Kun molemmat alentavat samanaikaisesti veroja ja palkkoja parantaakseen hintakilpailukykyään, kummankaan kilpailukyky ei parane lainkaan. Sen sijaan ostovoima ja kysyntä supistuvat ja vientimarkkinat pienenevät. Lopputulos on onneton: kumpikin maa ajautuu taantumaan.

Brysselissä Heikki aikoo lopettaa: • • • • • •

WikiLeaksin ja Edward Snowdenin vainoamisen lobbareiden vallan työehtojen polkemisen ”joustoturvalla” budjettikurisopimukset veroparatiisitoiminnan Yhdysvaltain ja EU:n vapaakauppasopimuksen EU:n muuttamisen perinteiseksi sotilaalliseksi suurvallaksi

Heikin muutosvisioon kuuluu: • Kansanäänestyksiä • Yhteiseurooppalainen minimipalkka ja työttömyys­ turvajärjestelmä • Ekologinen investointiohjelma ja yhteinen finanssipolitiikka • Keskuspankkirahoitus tukemaan julkisia budjetteja • Keskuspankki suoraan demokraattiseen kontrolliin • Eurooppalaisia ja globaaleja rahoitusveroja • Globaali kasvihuonepäästövero • Komissio parlamentaariseen kontrolliin • Valta parlamentille, kansalaisille ja uusille demokraattisille foorumeille

Tue kampanjaa ja tilaa kauaskantoisen muutosohjelman käsikirjat!

patomaki.fi/kirjakauppa


Asiapaperi | KEVÄT 2014

15

Heikki Patomäki, 143

”TARVITAAN MYÖS YHTEISTÄ FINANSSIPOLITIIKKAA, JOHON KUULUU NYKYISTÄ LAAJEMPI EU-BUDJETTI JA UNIONIVEROJA.”

• VASEMMISTOLIITTO • MAAILMANPOLITIIKAN PROFESSORI HELSINGIN YLIOPISTOSSA • SYNTYNYT 1963 • ASUNUT MYÖS AUSTRALIASSA, BRASILIASSA, BRITANNIASSA JA JAPANISSA • NAIMISISSA, 4 LASTA

EUROOPPA ON KRIISISSÄ, MUTTA TOISENLAINEN EU ON MAHDOLLINEN Kriisit ja pitkä taantuma ovat tulosta unionin valuvioista ja maailmantalouden ristiriidoista. Vasemmistoliiton ehdokas Heikki Patomäki korostaa, että vaikka muutos ei ole helppo, EU:sta voidaan tehdä nykyistä paljon toimivampi, demokraattisempi ja solidaarisempi kokonaisuus.

E

urokriisi on toinen vaihe eeppisessä taantumassa, joka alkoi 2008–2009 tuloksena globaa­ lien rahoitusmarkkinoiden epä­ vakaudesta. – Kriisipaketit ja vakautusme­ kanismit ovat yhä vahvistaneet ja syventäneet vapaamarkkinapoli­ tiikan otetta. Kun monet EU-maat toteuttavat samanaikaisesti defla­ torista politiikkaa, palkkojen alen­ nukset mukaan lukien, tehokas kokonaiskysyntä supistuu kaik­ kialla Euroopassa, Heikki Patomäki sanoo. Patomäki perää aktiivista yhteiseurooppalaista talouspoli­ tiikkaa. – Toimivat yhteisjärjestelyt edellyttävät ennen kaikkea uusien talouspoliittisten instituutioi­ den rakentamista. Tämä tarkoit­ taa perussopimusten syvällistä remonttia ja laajempaa toimivaltaa EU:lle monissa asioissa.

NYKYISTÄ SOLIDAARISEMPI UNIONI – Keskuspankin mandaatti pitää muuttaa tukemaan työllisyyttä ja kasvua. Tarvitaan myös yhteistä finanssipolitiikkaa, johon kuuluu nykyistä laajempi EU-budjetti ja unioniveroja. – Jotta unioni voisi olla soli­ daarinen kokonaisuus, tarvitaan investointiohjelma, minimi- ja mak­ simipalkka, yhteinen työttömyys­ vakuutusjärjestelmä, kansalaisten perusturva tai -tulo, ja koko joukko muita toimenpiteitä, jotka tekisivät unionista nykyistä solidaarisemman ja toimivamman kokonaisuuden. Patomäki painottaa, että yhteisvastuu ylettyy myös luon­ toon korostaen globaalin kasvi­ huonepäästöveron kiireellisyyttä. – Tarvitaan myös visio tuo­ tannon uudelleen järjestämisestä tavalla, joka samanaikaisesti takaa edellytykset kestävälle kasvulle sekä inhimilliselle vapaudelle, kukoistukselle ja kehitykselle.

KANSALAISET EIVÄT EDES TIEDÄ Patomäki korostaa, että kaikkien asianosaisten ihmisten pitää voida tasaveroisesti osallistua yhteisen tahdon ja sääntöjen muodostami­ seen. Muuten tuloksena on järjet­ tömyyksiä. – Ministerineuvoston asema on yksi ongelma. Neuvostoa pide­ tään yleisesti vähiten avoimena ja julkisena unionin kolmesta kes­ keisestä hallintaelimestä. ”Onnis­ tuneet” neuvottelut edellyttävät aivan liian usein, etteivät kansa­ laiset edes tiedä mitä heidän hal­ lituksensa tavoittelee tai mistä kokouksen asialista tulee. Eurokriisin myötä Saksan hal­ litus on yhä suoraviivaisemmin ohjaillut unionin kehitystä. Yhden tai kahden hallituksen ylivalta ei Patomäen mielestä ole hyväksyt­ tävää. – Parlamentin aseman vah­ vistamisen lisäksi tarvitaan uusia demokraattisia mekanis­ meja kuten kansalaisfoorumeita. Lisäksi Euroopan keskuspank­ kia voisi valvoa suorilla vaaleilla valittu valtuuskunta. Jos val­ tuuskunnassa olisi federalistisen senaatti -periaatteen mukaisesti esimerkiksi kaksi edustajaa kus­ takin euromaasta, valtasuhteet unionissa tasapuolistuisivat ker­ taheitolla. •

Kommentti

?

PATOMÄKI KERTOO TARPEESTA vahvistaa aivan oikein parlamentin valtaa suhteessa muihin EU:n elimiin. Päätöksenteon paikallisuus paikallisissa asioissa on ihmisiä lähellä olevaa demokratiaa. Ilman valmistelun avoimuutta ihmiset eivät edes tiedä, mitä on tulossa päätöksentekoon, joten vaikuttaminen on vaikeaa ilman valmistelun läpinäkyvyyttä. Keskeneräisistä asioista pitää puhua. – Sirpa Kauppinen OLEN HIEMAN HUOLESTUNUT SIITÄ, kuinka vähän muut kuin Patomäki ja minä nostavat esille EU:n tärkeintä asiaa, eli demokratiaa. Kuitenkin tiedämme, että vallan laatu on aina politiikan kaikkein tärkein asia. Jos vallan laatu on huonoa, tulokset ovat usein huonoja. Ilman demokratiaa, eli kansanvaltaa, ei voi olla tasa-arvoa ja ympäristövastuuta. Jollei EU demokratisoidu, se epäonnistuu. – Thomas Wallgren HEIKKI PATOMÄEN UNIVERSALISMI on arvostettavaa, mutta miksi päätöksentekoa pitäisi keskittää EU:lle, jopa finanssipolitiikassa? Se johtaisi helposti riskikeskittymiin, lisääntyvän korrelaation kautta. Parempi olisi purkaa keskinäisriippuvuuksia ja suunnata kohti paikallisempaa taloutta. – Johannes Hirvaskoski PATOMÄEN ESITTÄMÄ ”solidaarinen unioni” tarkoittaa käytännössä sosialistista liittovaltiota. Brysselin ei saa antaa verottaa suomalaisia. En usko, että työväestö kannattaa Patomäen ajatuksia. – Simon Elo


16

Asiapaperi | KEVÄT 2014

I HJÄRTAT AV BORGÅ MED UTSIKT ÖVER TORGET OCH RUNEBERGSESPLANADEN

a hem Besök vår ny

s i da

d www.gran

www.rutuminkartano.fi

.fi

Biskopsgatan 28 Piispankatu 06100 Borgå Porvoo tfn +358 (0)19-582 002 puh luckan@grand.fi www.grand.fi


Asiapaperi | KEVÄT 2014

17

Thomas Wallgren, 251

”ON SELVITETTÄVÄ MAHDOLLISUUDET MUODOSTAA YHTEINEN POHJOISMAINEN VALUUTTA-ALUE.”

• SDP • FILOSOFIAN DOSENTTI JA YLIOPISTON LEHTORI • ASUU HELSINGISSÄ • SYNTYMÄVUOSI 1958 • AVOVAIMO JA 3 LASTA

EU EI OLE HYVÄ LÄNSIMAINEN ARVOYHTEISÖ SDP:n ehdokas Thomas Wallgren haluaisi synnyttää uuden, hajakeskitetyn eurooppalaisen yhteisön. Hän ennustaa, että tulevaisuudessa paikallisen omaehtoisuuden merkitys kasvaa, kun globalisaation aiheuttamat kriisit syvenevät.

T

homas Wallgren kan­ nattaa lämpimästi IsonBritannian pääministerin David Cameronin ehdotusta, että EU-maiden jäsenehdot uusitaan kansanäänestysten perusteella. Monen vaihtoehdon kansan­ äänestys olisi paras tapa varmis­ taa Suomellekin sopivan toimi­ valtajaon toteutuminen Euroopan Unionissa. – Kansalaiset valitsevat vapaasti, missä yhteistyön muo­ doissa olemme mukana. Näin syn­ tyy moninainen, demokraattinen yhteisö, EU à la carte. Siinä on EU:n paras onnistumisen mahdollisuus, Wallgren arvioi. Kaikissa tapauksissa toimival­ taa voidaan Wallgrenin mukaan laajentaa vain sillä ehdolla, että jäsenmailla on vapaa oikeus sään­ nellä yhteisiä normeja tiukemmin. Tiukemmin tarkoittaa ihmisoi­ keuksien ja ympäristön huomioi­ mista ja finanssialan suuryritysten kahlitsemista.

Paavo Lipposen ”kaikkiin yti­ miin” -politiikkaa Wallgren vas­ tustaa. – Nykyisen demokratiavajeen EU ei ole se hyvä länsimainen arvo­ yhteisö, jossa minä haluan olla mukana. Pohjoismaisen yhteis­ työn tiivistäminen ja EU-suhteen löyhentäminen ovat Suomen paras vaihtoehto.

KALMARIN KRUUNU OLISI VAIHTOEHTO Eurojäsenyyttä Wallgren vastus­ taa, mutta haluaa eurosta eroon vain sillä ehdolla, että kansan enemmistö äänestää eron puo­ lesta. – Ennen äänestystä on sel­ vitettävä mahdollisuudet muo­ dostaa yhteinen Pohjoismainen valuutta-alue, niin sanottu Kal­ marin kruunu. Sen keskuspankilla olisi demokraattinen, poliittinen ohjaus sekä sosiaalinen ja ekologi­ nen tehtävä rahapoliittisen tehtä­ vänsä osana.

Kalmarin kruunun vaihtoehto olisi Suomen markka paikallisva­ luutoilla täydennettynä. Valuutta olisi kelluva. Myös euro kelpaa Wallgrenille, jos yhteinen keskus­ pankki saa poliittisen ohjauksen ja rahapolitiikka sosiaalisia tavoit­ teita, jos veroparatiisit suljetaan ja jos ylisuuret finanssilaitokset pil­ kotaan hallittavaan kokoon. – Kaikissa vaihtoehdoissa glo­ baalia markkinariippuvuutta pitää systemaattisesti vähentää, sillä nykyinen globalisaatio vie tuhoon. Kansainvälisen yhteistyön avulla kehitämme askel askeleelta entistä omaehtoisempia, kansanvaltai­ sia yhteisöjä. Ne voivat yhdessä parhaiten suojella ympäristöä ja ihmisten uudenlaista, kestävää turvaa ja hyvinvointia.

VÄKIVALLATTOMAN RAUHAN­TURVAAMISEN EDELLÄKÄVIJÄ Mitä turvallisuuspolitiikkaan tulee, Wallgren uskoo väkivallat­

toman rauhanturvaamisen ja puo­ lustuspolitiikan kasvavaan mer­ kitykseen. – Jos EU siirtyy ase- ja voiman­ varaisesta turvallisuuspolitiikasta yhteistyövaraiseen ja aktiivisen väkivallattomuuden turvallisuus­ politiikkaan, siitä voi olla suuri etu Suomelle turvallisuusyhteisönä.

Kommentti

Sen lisäksi Wallgrenin mielestä vallitsevassa tilanteessa Suomen on viisasta ylläpitää ja kehittää kai­ kessa hiljaisuudessa moninaiseen taloudelliseen ja kulttuuriseen yhteistyöhön perustuvaa hyvää naapuruutta Venäjän kanssa. •

?

KELLUVA KRUUNU TAI MARKKA tuo valuuttariskin. Ja veroparatiisien kitkentä vaatii yhteistyötä, jossa kaikki EU-maat ovat mukana. Pelkät Pohjoismaat tai Suomi eivät siinä paljoa tee. – Sirpa Kauppinen MINÄKIN KANNATAN kansanäänestyksiä, mutta tuen antaminen Cameronille kuulostaa aika epäpyhältä allianssilta! – Heikki Patomäki THOMAS WALLGRENIN paikallisuutta korostavat linjaukset ovat hyvin lähellä omiani. Mielenkiintoista on että Thomas haluaa lisätä demokratiaa paikallisen kautta, Patomäki kokonaisuuden kautta. Thomaksen turvallisuuspoliittisessa ajattelussa aistin hieman liiallista idealismia, vaikka itsekään en esimerkiksi kannata Natojäsenyyttä. – Johannes Hirvaskoski


18

Asiapaperi | KEVร„T 2014

Peter

126 รถstman


Asiapaperi | KEVÄT 2014

”PIDÄN TÄRKEÄNÄ, ETTÄ KANSALLISEN BUDJETIN SISÄLTÖÖN EI PUUTUTA, VAAN BUDJETTI PYRITÄÄN TASAPAINOTTAMAAN KANSALLISILLA TOIMILLA.”

19

Peter Östman, 126 • KD KANSANEDUSTAJA • EDUSKUNTARYHMÄN PUHEENJOHTAJA • SYNTYNYT 1961 • ASUU LUODOSSA • NAIMISISSA JA 2 LASTA

UUDET YRITYKSET JA ETENKIN PIENET JA KESKISUURET YRITYKSET LUOVAT UUSISTA TYÖPAIKOISTA SUURIMMAN OSAN Suomen kuuluminen Euroopan unioniin ei ole vain taloudellista hyötylaskelmointia vaan arvovalinta ja poliittinen valinta, kristillisdemokraattien ehdokas Peter Östman korostaa. Hän pitää tärkeänä uusien pienten ja keskisuurien yritysten syntymistä Eurooppaan.

E

U-jäsenyys on kiin­ nittänyt Suomen entistä vahvemmin eurooppa laiseen arvoyhteisöön. Suo­ men vaikutusvalta meitä kosket­ taviin, luonteeltaan rajat ylittäviin ongelmiin on unionin jäsenenä eri luokkaa kuin se olisi yksin, Peter Östman toteaa. Tästä näkökulmasta Östma­ nin mielestä paras tapa vaikuttaa asioihin, on olla mukana eri foo­ rumeilla puolustamassa Suomen etuja. EU:n sen sijaan ei pidä tun­ keutua aloille, jotka perussopi­ muksissa on rajattu jäsenmaiden toimivaltaan, kuten esimerkiksi opetus-, sosiaali- ja terveystoimen toimialoille. – EU:n toimivallan ja laajenta­ misen sijaan kannatan EU:n lain­ säädäntöä keventäviä ja tarkoi­ tuksenmukaistavia hankkeita.  On hyvä, että EU:lla on oikeus tarkas­ taa jäsenmaiden budjettiesitykset ja määritellä sanktiot, jos budjetti­ kurissa ei ole pysytty. Mutta pidän tärkeänä, että kansallisen budjetin sisältöön ei puututa, vaan budjetti pyritään tasapainottamaan kan­ sallisilla toimilla.

NELJÄ KYMMENESTÄ OLISI OMA POMONSA Talouskriisin hoito ja välttämät­ tömät rakenteelliset uudistukset sekä kilpailukyvyn vahvistaminen kuuluvat Östmanin mielestä jäsen­ maiden vastuulle. Markkinatalou­ den tulee antaa toimia mahdolli­ simman pitkälle. Sijoittajavastuun tulee toteutua ja pankkien omista­ jien ja niitä rahoittaneiden joutua ensin maksajiksi. Östman muistuttaa, että uudet yritykset ja etenkin pienet ja kes­ kisuuret yritykset luovat Euroopan uusista työpaikoista suurimman osan joka vuosi. – Lähes neljä kymmenestä eurooppalaisesta olisi mieluiten oma pomonsa. Jos tämä potenti­ aali saataisiin käyttöön, EU:n liki 21 miljoonan pk-yrityksen määrä kasvaisi miljoonilla uusilla yrityk­ sillä, Östman sanoo. EU julkaisi jo vuonna 2008 Small Business Act -aloitteen, jonka tavoit­ teena on parantaa yrittäjyyttä koske­ vaa yleistä lähestymistapaa ja ottaa pienet ensin -periaatteen huomioon poliittisessa päätöksenteossa. Nyt on julkaistu REFIT (Regulatory Fitness and Performance Programme).

– Komission antamassa tie­ donannossa REFIT on merkittävä askel EU:n lainsäädännön tarkoi­ tuksenmukaisuuden parantami­ sessa. Siinä esitetään hyvin konk­ reettisesti kunkin politiikanalan osalta, mitä komissio aikoo vielä tehdä yksinkertaistaakseen tai kumotakseen EU:n lainsäädän­ töä, keventääkseen yrityksille koi­ tuvaa rasitusta ja helpottaakseen lainsäädännön täytäntöönpanoa. – Haluaisin vaikuttaa, jotta REFITillä olisi todellista merkitystä poliittisessa päätöksenteossa.

YMPÄRISTÖN SUOJELUSTA EI SAA OLLA HAITTAA Ympäristön suojeluun sitoutumi­ nen ja luonnon monimuotoisuuden säilyttäminen tuleville sukupol­ ville on Östmanista tärkeää. Siitä ei kuitenkaan saa aiheutua koh­ tuutonta haittaa EU-alueen kil­ pailukyvylle ja elinkeinoelämälle. – Ympäristönsuojelu on koko­ naisuus, jonka edistämisessä pitää hyödyntää kaikkia toimenpiteitä teknologisesta kehityksestä ener­ giansäästöön. – Pidän hyvänä, että EU:n yhteiset päästö- ja säästötavoitteet ohjaavat teollisuutta uudistumaan ympäristöystävällisemmäksi, mutta samalla on huolehdittava, etteivät tavoitteet johda teollisuu­ den siirtymiseen maihin, jossa löy­ semmät ympäristönsuojelunormit mahdollistavat tuotannon halvem­ milla kustannuksilla. •

Kommentti

?

NYT EU ON OTTANUT ympäristö- ja ilmastoasioissa yksipuolisen edelläkävijän roolin maailmassa ja ympäristöä koskevat aloitteet ovat päätyneet usein lainsäädännön tasolle. Tämä on ympäristölle hyvä asia, mutta Euroopan kilpailukyvyn kannalta vahvan sääntelypolitiikan myötä huono asia. EU:n energiapolitiikan toteuttamisen tulisi olla ennakoitavaa ja johdonmukaista. Kansallisten veropäätösten kuten muidenkin päätösten tulisi olla sopusoinnussa ilmasto- ja energiapolitiikan kanssa ja johdattaa kehitystä kohti pienempiä hiilidioksidipäästöjä. Meidän on huolehdittava EU:n kilpailukyvystä, kun tehdään energia­poliittisia päätöksiä, mikä on mahdollista, jos päätökset ovat mahdollisimman markkinalähtöisiä ja neutraaleja teknologian suhteen. – Mia Heijnsbroek-Wirén PETER ÖSTMAN VAIKUTTAA kovin pragmaattiselta suhtautumisessaan ympäristöön. Kyllä ilmastopolitiikka vaatii uhrauksia. Mutta silti on niin, että kansallisella tasol­la tämäkin voisi hoitua. Vaikka ilmasto-ongelmat eivät noudata rajoja, kuten Sirpa Kauppinen mainitsee, niiden ratkaisut saattavat noudattaa. Suomi panostakoon biomassaan ja Espanja aurinkoenergiaan. Ilman EU:n puuttumista. – Johannes Hirvaskoski

MELKEIN YHTÄ KONSERVATIIVINEN kuin monet muutkin, mutta positiivista on pienten yritysten korostaminen suuryritysten aseman pönkittämisen sijasta. – Heikki Patomäki


a o r e m u 4n

0

Tutustu Talouselämä-lehteen MAKSUTTA! Tilaa nyt! TALOUSELÄMÄ kertoo ja taustoittaa viikon tärkeimmät talousaiheet ja niiden seuraukset. Lehti tarjoaa lukijoille yllättäviä elämyksiä tarttumalla myös politiikan, kulutuksen, kuten kotien, harrastusten, urheilun ja kulttuurin talouteen. Talouselämä ilmestyy kerran viikossa, perjantaisin.

Tilaa näin! NETISTÄ: tilaa.talouselama.fi, täytä tarjoustunnus-sarakkeeseen 102L044A

SÄHKÖPOSTI: lehtikampanja@ talentum.fi, kirjoita viestin otsikkoon 102L044A

PUHELIN: 020 442 4100 (ma–pe klo 8.15–16.30), mainitse tilatessasi tunnus 102L044A.

TILAUSEHDOT: Tilaus on kestotilaus ja se jatkuu 6 kk:n laskutusjaksoin. Tilauksen voi perua milloin vain. Nimi- ja yhteystietoja voidaan käyttää ja luovuttaa suoramarkkinointitarkoituksiin. Tilaukset vain Suomeen. Halutessasi voit kieltää tietojesi käytön/luovutuksen ilmoittamalla Talentum Media Oy:n tilaajapalveluun, PL 920, 00101 Helsinki tai puhelimitse 020 442 4100. Puhelun hinta (sis. alv 24%): Lankapuhelimesta: 8,35 snt/puhelu + 7,06 snt/min. Matkapuhelimesta: 8,35 snt/puhelu + 17,14 snt/min. Ulkomailta ao. maan ulkomaanpuhelumaksu.

245x335_asiapaperi.indd 1

29.4.2014 9:03:42

Asiapaperi114 digi  

Asiapaperi on uusi yhteiskunnallisen keskustelun lehti. Asiapaperi pelkistää esiin puolueiden näkemyserot kunkin numeron käsitellessä vain y...

Read more
Read more
Similar to
Popular now
Just for you