Page 8

Terveysuutiset Miljoonalla suomalaisella on keuhkosairaus

■ Suomessa joka viides sairastaa jonkinlaista hengityssairautta. Astmaa sairastaa neljännes miljoonaa kansalaista. Lisääntyvänä kansanterveydellisenä uhkana on keuhkoahtaumatauti, jonka eri asteita sairastaa lähes puoli miljoonaa suomalaista. Tupakointi on ylivoimaisesti tärkein keuhkoahtaumataudin aiheuttaja. Keuhkoahtaumatauti kehittyy vuosikymmenien viiveellä ja jos tupakointi ei vähene, se tulee olemaan globaalisti kolmanneksi yleisin kuoleman aiheuttaja vuonna 2020. Maailmassa kuolee vuodessa 10 miljoonaa ihmistä keuhkosairauksiin ja ne aiheuttavat maailmanlaajuisesti lähes 20 prosenttia kaikista kuolemista. Keuhkoahtaumatauti ja keuhkosyöpä ovat viiden yleisimmän keuhkosairauden joukossa maailmassa. Tupakointi on kummankin sairauden suurin riskitekijä. The Year of the Lung 2010 (Keuhkojen vuosi) on maailmanlaajuinen kampanja, jonka tarkoituksena on lisätä tietoisuutta keuhkoterveyden merkityksestä. Tavoitteena on lisätä sosiaalista ja poliittista tukea keuhkosairauksien ehkäisyyn ja hoitamiseen sekä lisätä tietoisuutta keuhkoterveyden tärkeydestä. KK

Itsetuhoisen nuoren auttaminen

■ Suomen mielenterveysseura keräsi keväällä tietoa nuorten itsetuhoisuudesta ja sen syistä. Tiedonkeruuseen vastasi lähes 500 henkilöä. Suurin osa vastaajista näki nuoren vaikuttavan itse eniten omaan hyvinvointiinsa, mutta myös vanhempien ja yhteiskunnan vaikutus koettiin merkittäväksi. Vastaajien mielestä itsemurha-.ajatuksia aiheuttavat eniten ahdistuneisuus, toivottomuus ja yksinäisyys. Itsemurhien ehkäisyssä vanhempien ja ystävineen merkitys korostui. Enemmistö vastaajista uskoi itsemurhan olevan suunniteltu teko ja tietoinen valinta. Masennuksen tunnistaminen ja hyvä hoito pienentäisi huomattavasti nuoren itsemurhavaaraa. Nuorten itsemurhista keskusteltiin syyskuussa kansainvälisen itsemurhien ehkäisypäivän seminaarissa Helsingissä. Tutkija Netta Mäki Helsingin yliopistosta pohti nuorten itsemurhakuolleisuuden sosioekonomisia eroja ja koulutuksen voimakasta yhteyttä itsemurhiin. Mäen mukaan erityistä huomiota pitäisi kiinnittää nuoriin, joilla on heikko koulutus ja suuri riski syrjäytyä. Vanhempi konstaapeli Jutta Antikainen Helsingin poliisilaitokselta kertoi sosiaalisen median vaikutuksesta nuorten elämään vertaistuen paikkana. Viranomaiset tunnistavat Antikaisen mielestä sosiaalisen median mahdollisuudet vielä melko heikosti, joskin parempaan suuntaan ollaan menossa. Seuran valtakunnallisen kriisipuhelimen kriisityöntekijä Olli Lehtinen kuulee nuorten hädän puhelintyössä. Puhelin on monesti ensimmäinen kontakti, kun nuori hakee apua. Lehtisen kokemuksen mukaan nuoren itsemurhasuunnitelman taustalla on usein masennus, pettymys omaan elämäntilanteeseen tai myös viha tuttua ihmistä kohtaan. Tärkeää on valaa nuoreen uskoa ja luottamusta, sanoo Lehtinen. Apua hätään saa paitsi kriisipuhelimesta myös kriisipäivystyksestä. Kriisikeskuksen yhteystiedot Mielenterveysseuran nettisivuilta osoitteesta www.mielenterveysseura.fi.

Nuoret eivät juo niin paljon kuin kuvittelevat ■ Nuorilla on suuria harhakäsityksiä siitä, kuinka paljon muut nuoret käyttävät alkoholia. Tämä käy ilmi Nuorten Akatemian yli 500 seitsemäs-luokkalaiselle tekemässä kyselyssä. Kyselyn mukaan pääkaupunkiseudun ulkopuolella asuvat seitsemäsluokkalaiset kuvittelevat jopa 66 prosentin helsinkiläisistä 9.luokkalaisista juovan itsensä humalaan vähintään kerran kuukaudessa. Todellinen luku kouluterveyskyselyn mukaan on 22,5 prosenttia. Tutkimukset osoittavat harhakäsitysten lisäävän alkoholin riskikäyttöä, koska alkoholinjuonti on sosiaalinen ilmiö. Nuoret käyttävätkin monesti alkoholia siksi, että kuvittelevat muidenkin tekevän niin.

8

Terveyslehti 4/2010  

Hyvän olon ja terveyden edistämisen lehti.

Advertisement