__MAIN_TEXT__

Page 1


8. Herttomienen kartanon barokkipuutarhan pääkäytävä, komeat Aloeverat ruukuissa. (Kuva: Arja Björkman)

9. Arkkitehti Carl Ludvig Engelin suunnittelema huvimaja Herttoniemen kartanon puistossa. (Kuva: Arja Björkman)

10. Pyöreä huvimaja lammen äärellä on myös Engelin suunnittelema. (Kuva: Arja Björkman)


11. Ilmakuva vuodelta 1955, etualalla Tammisalontie 26, 24 ja 22. Vasemmalta : Kukkolan huvila, Itkosen huvila ja Samaletdinin huvila. (Kuva: Helsingin kaupunginmuseo)


12. Solveig Backmanin ja naapurin Anne Vesannon vesileikkejä vuonna 1956 taustalla kotitalo Tammisalontie 28. Talon osti sotien jälkeen isoisä Karl Viktor Rask ja vaimonsa Anna Sofia. Ragnhild (os. Rask) ja Knut Backman asuivat yläkerrassa. Alakerta oli pisimpään vuokrattu Torstenin nelihenkiselle perheelle. Talo myytiin 1963. (Kuva: Birgitta Rossing o.s.Backman kotialbumi).

13. Tammisalontie 24. Itkosen funkkistalo sijaitsee paikalla, jossa toimi tiiliruukki 1754-1821. Birgitta muisteli, että Itkosten pihassa oli usein elokuvareksiviittaa. (Kuva: Arja Björkman)


14. Nykyinen pienkerrostalo Tammisalontie 28. Talossa asui jonkin aikaa Tanskasta Suomeen vuonna 1957 muuttanut kuuluisa trumpetisti Jörgen Petersen ”Lill Jörgen” (1931-2009). (Kuva: Arja Björkman)

15. Birgitta Backman ja Tuija Torsti Tammisalontie 28 kotipihassa vuonna 1956. (Kuva: Birgitta Rossing kotialbumi)


16. Birgitta äitinsä Ranghildin kanssa Tiiliruukinpuiston mattolaiturilla 1954. (Kuva: Birgitta Rossing kotialbumi)

17. Tuija Torsti, Birgitta Backman ja Anne Vesanto kotipihalla. (Kuva: Birgitta Rossing kotialbumi)


18. Tammisalontie 26, nykyinen rakennus. Tällä paikalla asuivat Kukkolat ja pitivät herkkukauppaa, josta Backmanin tytöt kavereineen kävivät ostamassa nallekarkkeja ja muita herkkuja. (Kuva: Arja Björkman)

19. Omnibussiyhtiön bussi 12, malli 36 Tammisalossa autoilija Anttilan pihassa vuonna 1962. Niilo Anttila aloitti bussiliikenteen 12.08.1948 Tammisalon ja Helsingin välillä. Hän osti kolme pientä Omnibussia Helsingin Liikennelaitokselta ja perusti Tammelundin Liikenne nimisen osakeyhtiön. Hän hoiti liikennettä vuoteen1958 asti, jolloin yhtiön osti Lars Elers. (Kuva: Sakari Syväoja kotialbumi)


20. Anttilan bussitallit Tammisalontie 16, tehty armeijan parakeista. Purettu 1991. (Kuva: Sakari Syväoja kotialbumi)

21. Tammelundin liikenteen bussi Opel Blitz malli 37 vuonna 1948. (Kuva: Sakari Syväoja kotialbumi)

22. Tammelundin liikenteen busseja parkissa osoitteessa Tiiliruukintie 2. Kuva vuodelta 1950. (Kuva: Sakari Syväoja kotialbumi)


23. Liikennöitsijä Niilo Anttilan kotitalo, jossa nykyään asuu hänen poikansa perheineen, katolla autoilijan viiri. Kuvassa oikealla pilkistää toisen pojan talo. (Kuva: Arja Björkman)

24. Näkymä Tiiliruukinlahdelta kohti Anttiloiden tonttia. Kiito Anttila kertoi isänsä Niilo Anttilan hankkineen rannan kivet Roihuvuoresta, kun asuinaluetta rakennettiin. (Kuva: Arja Björkman)


25. Villa Tammelund, Tammisalontie 12, vuonna 1958. Karl Bergbom kunnosti Tammisalon huvilapalstan päärakennuksen itselleen kodiksi. Rakennusta on muutettu Sebastian Gripenbergin piirustusten mukaan. (Kuva: Helsingin kaupunginmuseo).

26. Tammisalontie 12. Asunto oy Tammihuvilan rivitalot valmistuivat 1962. Arkkitehti oli Ilmo Valjakka. Suomi rakentaa näyttelyssä vuonna 1969 talot esiteltiin aluerakentamisen malliesimerkkinä. (

(Kuva: Helsingin kaupunginmuseo)


27, 28. Lasten leikkejä Tammihuvilan rivitalon pihalla 1964. (Kuvat: Juha Jernvall, Helsingin kaupunginmuseo)


29, 30. Vanhan on väistyttävä uuden tieltä. Villa Tammelund rakennustyömaalla vuonna1960. (Kuvai: Juha Jernvall, Helsingin kaupunginmuseo)


31.

Asunto oy Tammihuvilan rivitalo talvella 1964. (Kuva: Helsingin kaupunginmuseo).

32. Melojia Tiiliruukinlahdella vuonna 2013. (Kuva: Arja Bjรถrkman)


33.

Tammisalon ”pilvenpiirtäjä”, Kummeltie 3. Rakennusmestari Edvard Alestalo oli käynyt Amerikassa ja rakennutti vuonna 1938 keskelle Tammisalon omakotiasutusta Amerikan pilvenpiirtäjiä muistuttavan Tammisalon ainoan kerrostalon. Talon piirustukset laati Antti Rantanen. (Kuva: Arja Björkman)


34.

Tammisalon VPK:n talo. Tammisalon VPK:n kannatus oy perustettiin vuonna 1940, ja se osti nykyisen rakennuksen tontin. (Kuva: Arja Björkman)

35. Tammisalon vanha keskusta sijaitsi Tammisalontien ja Leppisaarentien risteyksessä. Nykyään Asunto oy Tammitöyry, Tammisalontie 9, vuonna 2013. (Kuva: Arja Björkman)


36.

37.

Väylänsuun puisto vuonna 2012. 1750-luvulta aina 1820luvulle asti tästä paikasta kaivettiin raaka-aineita Tammisalon tiiliruukkiin. (Kuva: Arja Björkman)

Väylänrinteen leikkipuistossa oli aikanaan puistotäti. Kuva vuodelta 2013. (Kuva: Arja Björkman)


38. Asunto oy Tammisalon palvelutalon sisäpiha, Tammisalontie 7. Kuva vuodelta 2013. (Kuva: Arja BjÜrkman)

39. Vanha Elanto, Tammisalontie 9, juuri ennen purkua. Liike aloitti vuonna 1937 ja lopetti vuonna 1961. (Kuva: Helsingin kaupunginmuseo)


40.

Syväojat talonsa edessä Vanhaväylä 7 vuonna 1940. Isä Urho Syväoja, pojat Seppo ja Sakari Syväoja ja poikien isoäiti Marke Syväoja vieraineen. (Kuva: Sakari Syväoja kotialbumi)

41.

Sakari Syväoja toimi Tammelundin Liikenteen kuljettajana. Kuva vuodelta 1958. (Kuva: Sakari Syväoja kotialbumi)

42.

Niilo Anttilan henkilöauto Mercury, malli 69. Sakari Syväoja huolsi ja ajoi myös tätä (Kuva: Sakari Syväoja kotialbumi)


43.

20-vuotias kuljettaja Sakari Syväoja ja rahastaja Maikki bussin päätepysäkillä Pellonperäntien päässä vuonna 1955. Auto on Sisu, malli 37, vuodelta 1938. (Kuva: Sakari Syväoja kotialbumi)


44. Sakari Syväojan Tähtimoottoripyörä ja kaverit kesällä 1951 Kummeltien päässä. (Kuva: Sakari Syväoja kotialbumi)

45.

Sakari Syväoja isänsä Urhon kanssa soutelemassa ja kalastamassa Porolahdella, Aallon papan tekemällä ruuhella vuonna 1945. (Kuva: Sakari Syväoja kotialbumi)


46.

Tammisalon kirkko. Roihuvuoren suomenkielinen evankelisluterilainen seurakunta ja ruotsinkielinen Matteus församling, joihin myös Tammisalo kuuluu, perustettiin vuonna 1965. Tammisalon kirkko vihittiin käyttöön 13.02.1966 ja se toimi Roihuvuoren seurakunnan ainoana kirkkona, kunnes Roihuvuoren kirkko valmistui 1970. Molemmat kirkot on suunnitellut arkkitehti Lauri Silvennoinen (1921-1967) (Kuva: Perhe Tolonen)

47. Ilmakuva Tammisalosta 1960 -luvulla. Etualalla Leppisaarentie, keskellä Tammisalon aukio, josta haarautuvat Ruonasalmentie, Tammisalontie ja Väylänrinne. Aukion laidalla Tammisalon kirkko. (Kuva: Simo Rista, Helsingin kaupunginmuseo)


48. Lumisena itsenäisyyspäivän aamuna 2000luvun alussa lipunnosto Tammisalon kirkolla. (Kuva: Perhe Tolonen)

49.

Monitaiteilija Sigurd Wettenhovi - Aspa (1870-1946) suunnitteli Tammisalon kirkkoon päätyneen kellon, jota soitetaan edelleen tänä päivänä käsivoimin. (Kuva: Museovirasto)

50.

Kirkon kelloa kiertää reliefi, joka kuvaa ihmisen elämää kehdosta hautaan. Tästä syystä kelloa kutsutaan elämän ja kuoleman kelloksi. Tässä Enkeli-reliefi. (Kuva: Museovirasto)


51.

Kelloa suunniteltiin mm. Berliinin uuteen kirkkoon. Monien vaiheiden jälkeen se päätyi kuitenkin Suomeen. Vapaaherra Yrjö-Koskinen suunnitteli sitä Viipurin uuteen kirkkoon, mutta sinne hankittiinkin edullisemmat teräskellot. Näin kello päätyi Helsinkiin ja oli pitkään Ateneumissa, missä sillä soitettiin päivän työt alkaneeksi ja päättyneeksi. Myöhemmin sijoituspaikaksi harkittiin Tapanilan uutta kirkkoa, mutta matalaäänisenä se ei soinut kirkon toisen kellon kanssa. Kello jäi unohduksiin Tapanilan kirkon kellariin, josta sen pelasti Roihuvuoren seurakunnan kirkkoherra Väinö Karhumäki Tammisalon kirkkoon, jossa se oli käytössä ensimmäisen kerran arkkitehti Lauri Silvennoisen siunaustilaisuudessa 1967. Kellon matka Pariisista Tammisaloon kesti 70 vuotta. (Kuva: Museovirasto)


52.

Itsenäisyyspäivän lipunnosto Tammisalon kirkolla Suomen täyttäessä 100 vuotta. Lipun nostajana toimii partiolippukunta Tammisalon Metsänkävijät. (Kuva: Petteri Tolonen)

53.

Nykyinen Tammisalon keskusta. Aukiolla on istutusalue, johon kaupunki istuttaa syksyisin sipulikukkia ja tammisalolaiset talkoilla kesäkuussa kesäkukat. Taustalla näkyy entinen K-kauppa Tammikulma, joka toimi 1990luvun alusta vuoteen 2008. Nyt rakennus on purettu ja tontille nousee asuintalo. (Kuva: Arja Björkman)


54. Leppisaarentien ja Tammisalontien risteyksessä kukkivat keväisin tulppaanit, joita Kaija Lönnroth lastenlastensa kanssa ihailee vuonna 2016. (Kuva: Juhani Lönnroth)

55,56. Itsenäisyyspäivän juhlakahvit Tammisalon kirkossa. (Kuvat: Perhe Tolonen)


57,58.Itsenäisyyspäivän lipunnostotilaisuutta on vietetty vaihtelevassa säässä. (Kuvat: Perhe Tolonen)


59.

Simo Ristan viistoilmakuva vuodelta 1970 Tammisalosta itään. Vasemmalla Herttoniemen öljysäiliöt, oikealla Porolahti. Sen rannalla Roihuvuoren jätevedenpuhdistamo ja Herttoniemen yritysalue. (Kuva: Helsingin kaupunginmuseo)

60. Joutsenet pesivät joka vuosi Tammisalon rannoilla. Kuva vuodelta 2015. (Kuva: Arja Björkman)


61. Tiiliruukinlahdella on ollut ahkerassa käytössä matonpesulaituri Veden päällä olevat matonpesupaikat poistuvat käytöstä vähitellen vesien suojelun vuoksi. Kuva vuodelta 2013. (Kuva: Arja Björkman)

62.

Niilo Kienasen ilmakuva vuodelta 1961. Tammisalosta erottuu Tiiliruukinlahti, taustalla Herttoniemen ja Roihupellon yritysalueet. (Kuva: Helsingin kaupunginmuseo)


63.

Elojuhla on perinteinen kyläjuhla, jota vietetään Tammisalossa elokuun toisella viikolla kun koulut ovat alkaneet ja perheet palanneet kesälomilta. Mukana ovat tammisalolaiset toimijat, mm. Tammisalon VPK sammutusnäytöksineen. (Kuva: Perhe Tolonen)

64. Perinteinen Elojuhlan mainos-/ohjelmalehtinen. (Perhe Tolonen)


65.

66.

Helsingin kaupunginmuseon historialliset henkilöt kunnioittivat käynnillään Elojuhlaa vuonna 2010 Tammisaloseuran täyttäessä 60 vuotta. (Kuva: Perhe Tolonen)

Gunnar Finnen graniittiveistos hevoset (1940) siirrettiin Tammisaloon syksyllä 2015. Hevoset-veistos kuuluu HAM/Bäcksbackan kokoelmaan, jonka Helsingin kaupunki sai lahjoituksena 1970-luvulla. (Kuva: Perhe Tolonen)


67.

Elojuhlan ihmisvilinää Tammisalon kirkon aukiolla. (Kuva: Perhe Tolonen)

68. Elojuhlan suosittu kirpputori.(Kuva: Perhe Tolonen)


69.

Tammisalo sai oman isännänviirin vuonna 2003. Suunnittelukilpailun voitti Petteri Tolonen. (Kuva: Perhe Tolonen)


70.

P. O. Janssonin ilmakuva vuodelta 1955 keski-Tammisalosta. Vasemmalla Vanhaväylä, oikealla Tammisalontie, suoraan ylöspäin jatkuu Leppisaarentie, vasemmalle jatkuu Ruonasalmentie. (Kuva: Helsingin kaupunginmuseo)

71. Porolahden laiturilla heinäkuun aurinkoisena sunnuntaina vuonna 2013. (Kuva: Arja Björkman)


72.

Perhe veneilemässä peilityynellä Porolahdella kesällä 2013. (Kuva: Arja Björkman)

73.

SEURAAVALLA AUKEAMALLA viistoilmakuva Tammisalosta 1960luvulta. Pyörökiventieltä pohjoiseen. Etualalla Leppisaarentie. Keskellä Tammisalon aukio, josta haarautuvat Ruonasalmentie, Tammisalontie ja Väylänrinne. Aukion pohjoislaidalla Tammisalon kirkko. (Kuva: Simo Rista, Helsingin kaupunginmuseo)


74.

P.O. Janssonin ilmakuva vuodelta 1955, etualalla Airoranta. (Kuva: Helsingin kaupunginmuseo)


75.

Sama Airorannan alue kuvattuna vuonna 2018. (Kuva: kuvatoimisto Vastavalo)


76.

Huvila Sjötorp eli Meritorppa. Kartanonherra Karl Bergbom vuokrasi tontin Hugo Lindforsille, joka lunasti sen omakseen 1897. Hugo Lindfors oli laivanrakennuksen merkkihenkilöitä, suunnitellut mm. alukset Wellamo ja Oihonna. Vuonna 1921 tila siirtyi hänen veljelleen merikapteeni Arthur Lindforssile. Arthurin kuoltua 1934 myi perikunta Meritorpan maat. Niemen kärjen osti Varta Oy. Sinä aikana Meritorppa toimi sotakorvausteollisuuden valtuuskunnan henkilöstön lomapaikkana. Seuraava omistaja vuonna 1949 oli S W Paasivaara oy:n margariinitehdas. Meritorppa kunnostettiin asunnoiksi johtajille, jotka olivat usein ulkomaalaisia. Vuonna 1960 Meritorpan osti toimitusjohtaja Uno Weckström. Hänen kuoltuaan 1980-luvun puolivälissä kiinteistösijoittaja puratti kauniin Meritorpan ja tilalle rakennettiin neljä paritaloa. (Kuva: Helsingin kaupunginmuseo)


77.

Paritalot Meritorpan paikalla vuonna 2013. Airorannan vieressä. (Kuva: Arja BjÜrkman)


78.

Villa Wårudd II eli Kevätniemi II. Rakennusmestari Hugo Armas ja vaimonsa Tekla Haahti ostivat huutokaupasta vuonna 1932 tilan. Heidän aikanaan rakennettiin autotalli ja hieno rantasauna. Rantamuurityöt tehtiin ja niitä jatkettiin viereisen yhteisrannan puolelle asti. Kuolinpesä myi tontin rakennuksineen vuonna 1969 Asunto Oy Airotie 2 nimiselle yhtiölle. (Kuva: Helsingin kaupunginmuseo)


79.

Asunto Oy Airotie 2 vuonna 2018. (Kuva: Arja Bjรถrkman)


80.

Villa Solhem vuonna 1970. Osoite Puikkari 7. Huvila purettiin joulukuussa 1998. (Kuva: Kari Hakli, Helsingin kaupunginmuseo)


81.

Villa Solhemin tupa vuonna 1970. (Kuva Kari Hakli, Helsingin kaupunginmuseo)


82.

Airorannan satamaa, taustalla entisen Meritorpan tilalle rakennetut rivitalot. 83.

Villa Solhemin kammari vuonna 1970. (Kuva Kari Hakli, Helsingin kaupunginmuseo)


84.

Klubbtorpet, suomennettuna Loppitorppa, sijaitsi Klubinmäellä (Klobbbacken), nykyisessä osoitteessa Pyörökiventie 6. Loppitorppa oli toinen Tammisalon vanhoista torpista, toinen oli Strömstorpet eli Virrantorppa Ruonapolun tienoilla. Loppitorppa oli pystyssä vielä 1960-luvulla. (Kuva: Helsingin kaupunginmuseo)

85.

Airotien rivitalot, Rajaveräjänpolun molemmin puolin, on rakennettu 1960-luvun lopulla. Täällä ovat asuneet mm. akateemikko, kirjailija Veijo Meri ja hovioikeudenneuvos Paavo Hiltunen. Veijo Merelle on suunnitteilla nimikkopaikka Tammisaloon. (Kuva: Arja Björkman)


86.

Lauri J채rvinen esittelee kalasaalistaan Ponttiksen laiturilla Aron saunan edess채. Toivo Aro oli nykyisen Tammisaloseuran ensimm채inen puheenjohtaja 1950-1960. (Kuva: Kirsti J채rvinen perhealbumi)


87.

Ilmakuvan etualalla Rajaveräjänlahti ja Tiiliruukinlahti, taustalla Porolahti vuonna 1955. (Kuva: P.O. Jansson, Helsingin kaupunginmuseo)

88.

Vanha rajamerkki pyörökivi Pyörökiventien ja Tiiliruukin rantavyöhykkeellä vuonna 2012. Rapakivilohkare on luokiteltu geologiseksi kohteeksi. (Kuva: Arja Björkman)


89.

Entinen Tammelundin höyrylaivalaituri Tiiliruukin puistossa vuonna 2013. Täällä oli myös aikanaan Tillmanin pariskunnan pitämä kioski. (Kuva: Arja Björkman)

90.

Pankinjohtaja Olavi Talaksen huvila, Pyörökiventie 5, esitti patruunan asuntoa vuonna 1953 elokuvassa ”Pekka Puupää kesälaitumella”. Tämä näkymä on vuodelta 2013. (Kuva: Arja Björkman)


91.

Näkymä Pyörökivenpuistosta vuonna 2013. Nyttemmin puistoon on suunniteltu tulvavalli, jottei merivesi nouse lähellä olevaan rivitaloon asti. (Kuva: Arja Björkman)


92.

Degerรถn kanava vuonna 1890. (Kuva: Rosenbrรถijer, Helsingin kaupunginmuseo)

93.

Degerรถn kanava vuonna 1958. (Kuva: Helsingin kaupunginmuseo)


94.

95.

Laajasalon (Degerรถn) kanava vuonna 2013. (Kuva: Arja Bjรถrkman)

Laajasalon (Degerรถn) kanava vuonna 1973. (Kuva: Kari Hakli, Helsingin kaupunginmuseo


96.

97.

Laajasalon kanavan rannalla on muinoin Tillmanien omistuksessa ollut funkkishuvila, jossa toimi vähän aikaa myös tanssiravintola. Ravintola saikin lisänimen Tammelundin kasino. Näkymä vuodelta 2012. (Kuva: Arja Björkman

Ilmakuva Villa Edishem, jonka pihamaalla oli kasvihuoneita ja viljelypeltoja. (Kuva: Helsingin kaupunginmuseo)


98

99.

Villa Edishem. (Kuva: Helsingin kaupunginmuseo)

Villa Edishem on arkkitehti Theodor Höijerin piirtämä ja varakkaan ruukinpatruunan Fredrik Idestamin rakennuttama vuonna 1897.Rakennus sijaitsee edelleen Jatasalmentien varrella.

Näkymä mereltä vuonna 2013. (Kuva: Arja Björkman)


100.

101.

Villa Edishemiä ympäröivän puiston suunnitteli ruotsalainen puutarhuri Nilsson, joka ammuttiin Degerön (Laajasalon) kanavalla Viaporin (Suomenlinnan) kapinan aikaan vuonna 1906. (Kuva: Helsingin kaupunginmuseo)

Näkymä Villa Edishemin puistoon. (Kuva: Helsingin kaupunginmuseo)


102.

Tammisalon kanava vuonna 2013. (Kuva: Emilia Tolonen)

103. Muistolaatta Tammisalon kanavalla. Tammisalon mantereesta erottama matala salmi kanavoitiin vuonna 1762, suljettiin vuonna 1794 ja avattiin jälleen juhlallisin menoin vuonna 2001.(Kuva: Perhe Tolonen)


104. Kaupunki oli järjestänyt orkesterin juhlistamaan kanavan avajaisia. (Kuva: Liisa Saarelainen)

105.

Hattupäiset rouvat kanavan avajaisjuhlassa, oikealla Liisa Saarelainen. (Kuva: Liisa Saarelainen kotialbumi)


106. Varsinanen kanavan avaus tapahtui viikinkilaivasta, jolla tilaisuuteen saapuivat Tammisaloseuran kunniapuheenjohtaja Jakob Lehto, puheenjohtaja Helmi Leinonen sekä Helsingin kaupungin insinööri Reijo Korhonen. Mukana olivat näin henkilöt, jotka olivat voimakkaasti vaikuttaneet kanavan avaukseen (Kuva: Perhe Tolonen)

107. Helmi Leinonen ja Jakob Lehto avaavat kanavan. (Kuva: Perhe Tolonen)

108. Viikinkilaivaa vastaanotetaan kanavan rantaan. (Kuva: Perhe Tolonen)

109. Roihuvuoren seurakunnan nuorisokuoro GospelSurfers lauloi ja kirkkoherra Matti Malmivaara siunasi kanavan. (Kuva: Perhe Tolonen)


110.

Juhlakansaa kanavan avajaisissa. (Kuva: Perhe Tolonen)

111.

Näkymä Tammisalon kanavalta Strömsin venesatamaan. (Kuva: Perhe Tolonen)


112.

113.

Strömsin venesatama vuonna 1958. (Kuva: Arvo Kajantie, Helsingin kaupunginmuseo)

Näkymä Tammisalon kanavalle Loppiaisyönä 2018. (Kuva Arja Björkman)


114.

Marjaniemen melojat olivat mukana Tammisalon kanavan avajaisissa ja suorittivat ensimmäisen melonnan avatulla kanavalla. (Kuva: Perhe Tolonen)


115, 116. Näkymiä Tammisalon kanavasta kesällä 2013. (Kuvat:Arja Björkman)


117.

Koskisten kotitalo Ruonasalmentie 20, vuonna 1952. (Kuva: Taru Pulkkinen o.s. Koskinen kotialbumi)

118.

Maissi Koskisen vanhemmat pihatÜissä vuonna 1941. (Kuva: Taru Pulkkinen o.s. Koskinen kotialbumi)


119.

Taru Pulkkinen o.s. Koskinen pyöräilee Ruonasalmentiellä kesällä 1958. Taustalla Rantasten kotitalo, Ruonasalmentie 23. (Kuva: Taru Pulkkinen kotialbumi)

120. Taru Pulkkinen o.s. Koskinen 1-vuotiaana rattaissa, vieressä serkkupoika Kai. Taustalla Virran torpan vanha päärakennus, sittemmin Anderssonin mökki. Kuva vuodelta 1941. (Kuva: Taru Pulkkinen kotialbumi)


121. Hilma Liljeströmin sylissä Taru, vieressä Gunhild Koskinen, Kalle Koskinen poikansa Tapanin sekä hänen serkkunsa Kain kanssa. Kuva vuodelta 1941. (Kuva: Taru Pulkkinen kotialbumi)

122. Ulla Rantanen kotitalonsa, Ruonasalmentie 23, pihalla seuranaan Koskisten Lillekoira vuonna 1958. (Kuva: Valdemar Illman, Taru Pulkkinen kotialbumi)


123. Leppisaaren puiston pähkinäpensaistoa keväällä 2013 valkovuokkojen aikaan. (Kuva: Arja Björkman)

124. Kevään kukintoa Porolahden pitkospuiden luona. (Kuva: Arja Mattila)


125. Kevätkukkien sipulien istutustalkoot Väylänsuulla vuonna 2015.(Kuva: Juhani Lönnroth)

126.

Näkymä Porolahden rannasta. (Kuva: Arja Mattila)


127. Näkymä Porolahden pitkospuilta. (Kuva: Arja Mattila)

128.

Uimari ja kanootti Porolahdella, Tammisalon kanavassa. (Kuva: Arja Mattila)


129.

Porolahti tulvii vuonna 2005. (Kuva: Liisa Saarelainen)

130. Kollinin perheen kotitalo Ruonasalmentie 6. (Kuva: Tuula Kollin ja Tarja Hämäläinen o.s. Kollin kotialbumi)


131. Greta Kollin palaamassa kauppareissulta vuonna 1958. Taustalla Leppisaarentie 2. (Kuva: Tuula Kollin ja Tarja Hämäläinen o.s. Kollin kotialbumi)

132.

Tarja ja Tuula Kollin ystäviensä kanssa kotipihalla. (Kuva: Tuula Kollin ja Tarja Hämäläinen o.s. Kollin kotialbumi)


133.

134.

Tuula Kollin hiihtoretkellä vuonna 1958 Taustalla Emmi Karlssonin mökki, Ruonasalmentie 5. (Kuva: Tuula Kollin ja Tarja Hämäläinen o.s. Kollin kotialbumi)

Kari Kollin kotiportilla talvella 1958. (Kuva: Tuula Kollin ja Tarja Hämäläinen o.s. Kollin kotialbumi)


135.

Kollinien perhe kokoontunut kuvaan kotitalon eteen. (Kuva: Tuula Kollin ja Tarja Hämäläinen o.s. Kollin kotialbumi)


136. Olympiauimari, kultaseppä Mauno ”Manu” Valkeiselle kiinnitettiin muistolaatta penkkiin, joka sijaitsee Ruonasalmen uimapaikalla.(Kuva: Perhe Tolonen)

137. Ruonasalmen uimapaikan siisteys oli Manu Valkeiselle kunnia-asia. Niinpä hänet nähtiin siellä usein siivoamassa ja pitämässä paikkaa kunnossa. (Kuva: Arja Björkman)


138. Ruonasalmen uimapaikka on edelleen käytössä. (Kuva: Arja Björkman)

139. Olympiauimari Manu Valkeinen asui aivan Ruonasalmen uimapaikan vieressä. (Kuva: Arja Björkman)


Profile for aselius

Tammisalo - ihmisten saari  

Saavuttaessaan 70. toimintavuotensa 2020 on Tammisaloseura tuottanut tämän valokuvanäyttelyn juhlavuotensa kunniaksi. Avajaiset olivat kutsu...

Tammisalo - ihmisten saari  

Saavuttaessaan 70. toimintavuotensa 2020 on Tammisaloseura tuottanut tämän valokuvanäyttelyn juhlavuotensa kunniaksi. Avajaiset olivat kutsu...

Profile for aselius
Advertisement