Page 36

HÄMEENLINNAN OSUUSMEIJERI

Meijerityöntekijä Katariina Oksanen pakkaamassa maitoja.

Maitotuotteita riveissä Hämeenlinnan Osuusmeijerin varastotiloissa.

H

Hämeenlinnan Osuusmeijeri

ämeenlinnan Osuusmeijeri juhlii tänä vuonna 90-vuotista taivaltaan. Hämeen pääkaupungissa on ollut oma meijeri vuodesta 1871 lähtien, jolloin kaupunkilaiset ja alueen kartanonomistajat perustivat Hämeenlinnan Meijeriosakeyhtiön. Suomen itsenäistyttyä vuonna 1917 maatalous muuttui Hämeessäkin karjatalousvaltaiseksi ja syntyi runsaasti itsenäisiä maatiloja. Tilat perustivat vuonna 1919 oman maidonmyyntiosuuskunnan. Seitsemän vuotta myöhemmin ja maitomäärien kasvaessa meijeriosakeyhtiö ja maidonmyyntiosuuskunta neuvottelivat yhdistymisestä, minkä myötä Hämeenlinnan Osuusmeijeri syntyi. Alkuvuosien laajentumissykäys

Osuusmeijerin toimitusjohtajana 1970luvun lopulta vuoteen 2006 toiminut Jorma Ijäs kirjoittaa Hämeessä tuotettua -julkaisussa, että perustamisen jälkeen seuraava iso kehityssysäys oli, kun alueen pienmeijerit yhdistyivät osuusmeijeriin. Hattulan, Hauhon Eteläinen, Tuuloksen ja Rengon osuusmeijerien tuottajat siirtyivät sen tuottajiksi vuosivälillä 1945– 1961. Meijeri sijaitsi Hämeenlinnan keskustassa 1920-luvulta aina vuoteen 1966 saakka, jolloin uusi meijerirakennus valmistui Kaurialan kaupunginosaan. Maidontuottajien määrässä tapahtui kasvua 1970-luvulla, kun Valion Turengin meijerin ja Maitokaari Oy:n tuottajat siirtyivät osuusmeijerin lipun alle. Jorma Ijäs kertoo Hämeessä tuotettua -julkaisussa, että vuonna 1976 meijeri otti tuottajilta vastaan maitoa 33 miljoonaa litraa. Tuo tuotantomäärä ylitettiin seuraavan kerran vasta 23 vuotta myöhemmin eli vuonna 1999 (34 miljoonaa maitolitraa).

36 |

MAITOA SUOMESTA 4 / 2016

Maidonvalmistuksella on Hämeenlinnan Osuusmeijerissä pitkät perinteet.

Itsenäisenä eteenpäin

Hämeenlinnan Osuusmeijeri oli pitkään mukana Valio-yhteistyössä, mutta yhteistyö takkuili 1980-luvulle tultaessa. Valio kaavaili meijerin laitosten ostamista oman UHT-tehtaan käyttöön ja tuottajien siirtämistä riihimäkeläisen Tuottajain Maidon maidonlähettäjiksi, mutta meijeriosuuskunnan edustajisto tyrmäsi suunnitelmat. 1980-luvun lopulla Valio pyrki ryhmittämään Suomen meijeriteollisuuden kahdeksaksi alueosuuskunnaksi, mutta tähänkään hankkeeseen ei Hämeenlinnassa innostuttu. Jorma Ijäs toteaa 75-vuotisjuhlajulkaisussa, että vuonna 1993 voimaan astunut kilpailulaki oli viimeinen niitti Hämeenlinnan Osuusmeijerin ja Valion yhteistyölle. Valio pyrki tiivistämään osakasmeijerien yhteistyötä ja halusi yhtiöttää osakas-

meijerien teollisuuden siten, että maassa olisi ollut vain yksi meijeriliike, joka vastaa jalostuksesta ja markkinoinnista. Hämeenlinnalla oli valittavana Valioyhteistyössä kolme tietä: sulautuminen, vuokraus tai markkinointisopimus Valion kanssa. Osuusmeijerissä ei kehityssuunnasta pidetty, koska se ei olisi turvannut osuuskunnan tulevaisuutta pitkällä aikavälillä ja todennäköistä olisi ollut, että omaa tuotantolaitosta ei olisi ollut mahdollista pitää. Siksi meijeriväki päätti yksimielisesti jatkaa itsenäisenä ja riippumattomana. Uudeksi kumppaniksi löytyi seuraavana vuonna 1994 Ingman Foods Oy. Ijäksen mukaan kumppanuus siivitti osuusmeijerin kasvuun niin tuotannollisesti kuin taloudellisestikin. Uusia tuottajia tuli lisää 1990-luvun

Profile for Arla Oy

Maitoa Suomesta 4/2016  

Maitoa Suomesta on Arla Oy:n ja Arla Suomi -yhteistyöryhmän lehti maidontuottajille ja muille aiheesta kiinnostuneille.

Maitoa Suomesta 4/2016  

Maitoa Suomesta on Arla Oy:n ja Arla Suomi -yhteistyöryhmän lehti maidontuottajille ja muille aiheesta kiinnostuneille.

Profile for arlaoy
Advertisement