Page 21

BYROKRATIASTA Tuomas Koivuniemi

”Maatalousalan lainvalmistelussa tarvittaisiin enemmän maalaisjärkeä.”

M

Mikkeliläinen maidontuottaja Anne Nykänen oli mukana selvittämässä maitobyrokratiaa.

Etelä-Savossa purettiin hankkeella maatalousbyrokratiaa

aatalouden byrokratia on puhuttanut viljelijäkansaa eri puolilla Suomea. EteläSavossa viljelijät, maatalousalan etujärjestöt ja viranomaiset tarttuivat viime vuonna toimeen tarpeettoman ja turhan byrokratian purkamiseksi. Etelä-Savossa toimii maitoryhmä, missä on edustettuina maidontuottajat, meijerit, MTK, pankit, Pro Agria ja Elykeskus. Viime vuoden keväällä maitoryhmässä nousi puheeksi erilaiset viranomaisvaatimukset ja turha byrokratia, joita viljelijöillä on täytettävänään useita. Eri viranomaistahoille toimitettavissa hakemuksissa myös vaadittiin usein samojen tietojen täyttämistä. – Ely-keskus tarttui ongelmaan. Osana Etelä-Savon ICT-hanketta perustettiin niin sanottu byrokratiaryhmä, joka ryhtyi kartoittamaan vaatimuksia ja etsimään ratkaisuja byrokratian karsimiseksi. Työryhmällä oli kolme alaryhmää eli maito-, pelto- ja erikoistuotantoryhmät, mikkeliläinen maidontuottaja Anne Nykänen kertoo. Maitobyrokratiaa selvittänyt ryhmä löysi viisitoista erilaista laki- tai valvontavaatimusta, jotka koskettavat maidontuotantoa. – Viidentoista kohdan listaan kuuluivat pakolliset vaatimukset, jotka on viranomaisille toimitettava. Vapaaehtoisista vaatimuksista ei lukua pidetty. Neuvonnallinen ensitarkastus

Nykäsen mielestä esimerkiksi kotieläinja peltotuotannon tukivalvonta tulisi erottaa toisistaan. Myös tukivalvonnoista ja -tarkastuksista tulisi viranomaisten ilmoittaa etukäteen. – Nyt valvontatarkastuksia on tehty

TUOMAS KOIVUNIEMI

Ongelmat ja ratkaisumallit

siten, ettei niistä ole etukäteen ilmoitettu. Viljelijä ei voi olla koko ajan passissa odottelemassa tarkastajan tuloa, sillä talo elää tavallaan ja vieras käy ajallaan, Nykänen sanoo. Mikkeliläistuottajan mielestä tilalle tehtävän ensimmäisen valvontatarkastuksen tulisi olla luonteeltaan neuvonnallinen. – Jos viljelijä on epähuomiossa kirjannut jonkin asian väärin vaikkapa peltolohkojen digitoinnin osalta, tulisi hänelle antaa mahdollisuus virheen korjaamiseen ilman sanktioita. Tukien maksuista tietoa hyvissä ajoin

Viljelijäkenttää on haitannut epätietoisuus maataloustukien maksatusaikatauluista, joista vastaa Maaseutuvirasto. Nykäsen mukaan tieto maksuaikatauluista tulisi olla tuottajien tiedossa ”hyvissä ajoin”, sillä maksatuksilla on suuri vaikutus tilojen maksuvalmiuteen ja sitä kautta talouteen. – Maatalousalan lainvalmistelussa tarvittaisiin muutenkin enemmän maalaisjärkeä. Miksei lakeja valmisteltaessa voisi olla mukana yksi tai useampi käytännön viljelijä, jotka voisivat kertoa, toimiiko esitetty ajatus käytännössä tai he voisivat esittää käytännössä toimivia vaihtoehtoja tavoitteiden toteuttamiseksi, Nykänen esittää.

Eteläsavolaiset kokosivat byrokratiatalkoiden tuloksena raportin, joka luovutettiin tämän vuoden keväällä Mikkelissä pidetyssä seminaarissa maa- ja metsätalousministeri Kimmo Tiilikaiselle sekä kansanedustaja Jari Lepälle. – Raportissa esitimme ongelmakohdat ja ratkaisumallit niihin. Elintarviketurvallisuusvirasto ja Maaseutuvirasto ovat antaneet omat näkemyksensä kesän ja syksyn aikana raportista. Yhtenäisyyttä edunvalvontaan

Anne ja Jarmo Nykänen ovat pyörittäneet maitotilaa Mikkelin kaupungin kupeessa vuodesta 1988 lähtien. Tilalla on yhden robotin navetta. Isäntäparin ohella tilan töissä on yksi ulkopuolinen työntekijä. Maidontuotanto on viime aikoina ollut haasteellisessa tilanteessa. Nykäsen mielestä maitokiintiöiden poisto oli yksi Euroopan unionin maatalouspolitiikan hölmöimpiä ratkaisuja. Kiintiöiden poiston myötä maidon tuotanto on räjähtänyt käsiin osassa Euroopan maita, mikä vaikuttaa maidon hintaan ja suomalaiseenkin tuotantoon. Mikkeliläistuottaja perää maidontuotannon kotimaiseen edunvalvontaan yhtenäisyyttä. – Edunvalvonnan tulisi olla yhtenäistä ja sen sisällä tulisi hyväksyä erilaiset näkemykset. Suomalaisten tuottajien ei kannata keskenään kinata. Maidontuotanto on tässä maassa suurin alkutuotannon tekijä, jolla on iso vaikutus esimerkiksi kunta- ja aluetaloudelle, Nykänen muistuttaa. MAITOA MAITOASUOMESTA SUOMESTA44//2016 2016|| 21

Profile for Arla Oy

Maitoa Suomesta 4/2016  

Maitoa Suomesta on Arla Oy:n ja Arla Suomi -yhteistyöryhmän lehti maidontuottajille ja muille aiheesta kiinnostuneille.

Maitoa Suomesta 4/2016  

Maitoa Suomesta on Arla Oy:n ja Arla Suomi -yhteistyöryhmän lehti maidontuottajille ja muille aiheesta kiinnostuneille.

Profile for arlaoy
Advertisement