Page 15

TALOUS Koska edes imagosyyt eivät edellyttäneet robottilypsyä, voitiin lypsyjärjestelmäksi valita 2 x 12-rinnakkaislypsyasema, jolloin lypsykapasiteetti ei rajoita tuotantoa missään olosuhteissa. Robottinavetta olisi maksanut miehen mukaan 300 000 euroa enemmän. – On hyvä muistaa, että yksi perhe elää sillä 300 000 eurolla kymmenen vuotta, hän huomauttaa. Meijerin tuotantomäärä pysynyt

Kokon isännöimältä tilalta on maito mennyt Limingan Osuusmeijeriin vuodesta 1909 lähtien. Janne Kokko on tilan 11. isäntä. Vuosina 1937–63 suku ei asunut tilalla, kun miehen isoisä isännöi kahta tilaa. Nykyisen tilanpitäjän isä tuli AlaTemmekseen isännäksi vuonna 1963. Janne Kokko on kuulunut Limingan Osuusmeijerin hallitukseen vuodesta 1999 lähtien ja ollut sen puheenjohtajana vuodesta 2007 lukien. Osuusmeijerillä on tänään 30 maidontuottajaa Limingasta, Tyrnävältä, Lumijoelta, Vihannista ja Siikajoelta. – Tuottajien määrä on vuosien saatossa puolittunut, mutta maidontuotannon taso

Byrokratian kommervenkit

Janne Kokon kotona seinää komistaa tuottavuuspalkinto.

on pysynyt samana. Limingan Osuusmeijeri oli 1950-luvulle saakka Valion meijeri, mutta kun tuottajat pakotettiin toimittamaan täydennysmaitoa Oulun Valiolle, osuusmeijerin väki päätti jättää yhteistyön. Osuusmeijeri on sen jälkeen tehnyt yhteistyötä Kotisaaren, Ingmanin ja nyttemmin Arla Suomi -ryhmän kanssa. – Osuusmeijeri on ollut maidonhankinta- ja markkinointiosuuskunta vuodesta 2001 lähtien. Bisneksellä on kolme tukijalkaa: maidonhankinta, tuottajamyymälä ja meijerin tilojen vuokraus ulkopuolisille yrityksille, Kokko kertoo.

Janne Kokon mielestä Suomessa harjoitettu maatalouspolitiikka ei ole tuottajan näkökulmasta mennyt hyvään suuntaan. Maatalousbyrokratiaan keksitään hänen mukaansa koko ajan uusia kommervenkkejä, vaikka jotain puretaan. – Viranomaisvaateet tuntuvat vain lisääntyneen. Viranomaistaholla on jokaiselle sektorille omat asiantuntijansa, mutta yksittäisen viljelijän tulisi tietää, tuntea ja osata kaikki kommervenkit. Eikö voisi ajatella, että vaatimukset ovat maalaisjärjellä ratkaistavia ja jos ne eivät sitä ole, ne poistetaan, mies kysyy. Kiintiöistä luopuminen oli virhe

Euroopan unionissa poistettiin maitokiintiöt viime vuonna. Liminkalaisisännän mielestä kiintiöistä luopuminen oli virhe, ”keskiaikaista hommaa”. – Maitokiintiöistä ei olisi pitänyt luopua. Se tiedettiin, että kun niistä luovutaan, maidon hinta laskee, mutta pohjaa ei tiedä kukaan. Onko pohjat jo katsottu vai ei? Tuottajan kannalta ratkaisu oli huono, koska nyt ei ole ennakoitavuutta edes vuodeksi saati viideksi vuodeksi.

MAITOA SUOMESTA 4 / 2016

| 15

Profile for Arla Oy

Maitoa Suomesta 4/2016  

Maitoa Suomesta on Arla Oy:n ja Arla Suomi -yhteistyöryhmän lehti maidontuottajille ja muille aiheesta kiinnostuneille.

Maitoa Suomesta 4/2016  

Maitoa Suomesta on Arla Oy:n ja Arla Suomi -yhteistyöryhmän lehti maidontuottajille ja muille aiheesta kiinnostuneille.

Profile for arlaoy
Advertisement