Page 1

Aarne Ervi – tilaa ihmiselle Näyttely 1.12.2010–20.2.2011

Architect Aarne Ervi 1910–1977 Exhibition 1.12.2010–20.2.2011

Kauneus, käytännöllisyys, kestävyys Valtion rakentamisen kaksi vuosisataa 1811-2011 Näyttely 2.3.–1.5.2011

Beauty, Functionality, Durability Two Centuries of Public Building 1811–2011 Exhibition 2.3.–1.5.2011

 SUOMEN RAKENNUSTAITEEN MUSEO talvi–kevät 2010–2011 | Museum of finnish architecture winter–spring 2010–2011


Suunta kohti tulevaisuutta – tilaa toiminnan kehittämiselle Kirjoittaja, taidehistorijoitsija Juulia Kauste aloitti Suomen rakennustaiteen museon johtajana kesällä 2010.

Suomen rakennustaiteen museon tehtävänä on paitsi maamme rakennustaiteen tallentaminen, tulkinta ja jakaminen myös alan erilaisten ilmiöiden tunnetuksi tekeminen, kansainvälisen vuorovaikutuksen edistäminen ja arkkitehtuurin arvostuksen lisääminen. Tämän tehtävän toteuttaminen onnistuneella tavalla edellyttää aktiivista toimintaa arkkitehtuurin aihepiirin avaamiseksi erilaisille yleisöille lapsista ja koululaisista alan harrastajiin ja päätöksentekijöihin, unohtamatta myöskään alan ammattilaisia merkittävänä toiminnan kohderyhmänä. Museon nykyiset toimitilat ovat kuitenkin varsin rajalliset. Monipuolisen tapahtuma- ja työpajaohjelmiston tarjoaminen käytettävissä olevien tilojen puitteissa on vähintäänkin haastavaa. Museo tarvitsee kipeästi lisää tilaa, joka mahdollistaisi ajanmukaisen museotoiminnan koko kirjon. Uuden lisärakennuksen saaminen Suomen rakennustaiteen museon ja Designmuseon väliselle tontille onkin jo pitkään ollut museoiden yhteisenä haaveena, ja viime kuukausina museot ovat aktiivisesti pyrkineet edistämään lisärakennushankkeen toteutumista. Syksyn Habitare –huonekalumessujen yhteydessä pystytettiin messuille väliaikainen rakennus, joka tarjosi puitteet keskustelutilaisuuksille ja performansseille aiheen tiimoilta. Lokakuun ajaksi pystytettiin museoiden väliselle pihalle lämmitetty teltta, jossa järjestettiin työpajoja, kokouksia ja tilaisuuksia. Teltan avulla saatiin väliaikaisesti lisää tilaa museon toiminnalle ja pystyttiin järjestämään yleisöä osallistavia tapahtumia, joita museon varsinaisissa tiloissa on vaikea toteuttaa. Kesällä pystytettiin pihalle tuulettimen puhallusilman voimalla ylhäällä pysyvä kuplateltta, jossa järjestetty arkkitehtuuriaiheinen elokuva- ja luentoilta Cultural Sauna –tapahtumasarjan puitteissa houkutteli helteisenä kesäiltana paikalle huomattavan suuren yleisön. Myös tulevina kesinä on tarkoitus aktivoida museoiden välinen piha-alue ja hyödyntää sitä museoiden toiminnassa. Suunnitteilla on paljon kiinnostavia tapahtumia kesäkausille vuosina 2011 ja 2012. Erityisesti vuonna 2012 Helsingin ollessa maailman muotoilupääkaupunki pihatapahtumien järjestäminen tarjoaa museolle mahdollisuuden tuoda arkkitehtuuriin ja rakennettuun ympäristöön liittyviä aiheita osaksi laajempaa keskustelua hyvän elinympäristön ja kestävän kehityksen toteutumisen edellytyksistä. Tavoitteena on yhteistyössä Designmuseon kanssa luoda pääkaupungin keskustaan arkkitehtuurin ja muotoilun historian ja nykypäivän avoin esittely- ja tutkimuskeskus, joka tarjoaa tietoa ja elämyksiä monipuolisesti erilaisia yleisöjä palvellen. Tarkoituksena on järjestää lisärakennuksen suunnittelukilpailu heti vuoden 2012 alussa siten, että kilpailun tulokset voidaan julkistaa ja esitellä yleisölle vielä vuoden 2012 aikana. Lisärakennuksen valmistuminen ja käyttöönotto ajoittuisi Suomen itsenäisyyden juhlavuoteen 2017.



Suomen rakennustaiteen museo ja Designmuseo laajenivat lokakuussa museoiden väliin jäävälle pihaalueelle. Museot halusivat tarjota yleisölle makupaloja uudenlaisesta museotyöstä, jota tällä kertaa tarjoiltiin telttaolosuhteissa. Teltta tapahtumineen oli osa museoiden Välipala-hanketta, jonka keskeisenä ajatuksena on suuntautua kaupunkitilaan, ulos museoista. Samalla museot vahvistivat yhteistyötä alan ja lähialueiden toimijoiden kanssa sekä loivat tietoisuutta lisärakennuksen tarpeesta.

Kuva/Photo: Mikko Keski-Vähälä.


Voidakseen tehokkaalla ja toimivalla tavalla harjoittaa arkkitehtuurin arvostuksen edistämiseen tähtäävää toimintaa sekä turvatakseen mahdollisuuden tuoda merkittäviä kansainvälisiä kiertonäyttelyitä Suomeen Suomen rakennustaiteen museon tulee kyetä laajentamaan toimitilojaan. Lisärakennus on edellytys museoiden kotimaisen ja kansainvälisen näyttelytoiminnan kehittämiselle. Sen myötä luodaan myös mahdollisuus suomalaisen arkkitehtuurin ja muotoilun historiaa esittelevien perusnäyttelyiden laajentamiselle nykyistä kattavammiksi. Lisärakennushanke antaisi Suomen rakennustaiteen museolle myös mahdollisuuden saada toimivat yleisöpalvelutilat myymälöineen ja virkistystiloineen.

A Centre for Architecture and Design in Helsinki! In the summer of 2010, art historian Juulia Kauste took up her new position as the director of the Museum of Finnish Architecture. One of her first orders of business is to intensify cooperation with the Design Museum. The two museums are located on the same city block but their current premises have grown hopelessly small over the years. Additional spaces are instrumental in providing efficient activities. The museums plan on expanding on what is now a parking lot that separates their two respective buildings. The museums are studying in detail how to serve their visitors in the best way. The plan is not just to erect walls but to create a shared museum facility, where as many people as possible will find meaningful things to do and new insights for everyday life. The new architecture and design center will enable broad exhibitions on Finnish architecture and design as well as large international productions. The competition for the annex is being planned for 2012, when Helsinki is appointed the World Design Capital. The objective is an innovative museum facility of world-class architectural design, implementing ecological values and offering its visitors new kinds of experiences.

Kuva/Photo: Erno Enkenberg.




Aarne Ervi – tilaa ihmiselle Arkkitehti Aarne Ervi (1910-­1977) oli yksi Suomen sodanjälkeisen modernin arkkitehtuurin kärkitekijöistä. 1950-luvulla hän oli aikansa seuratuimpia arkkitehteja Alvar Aallon ja Viljo Revellin rinnalla. Ervin nimi yhdistetään yleensä ensimmäisenä Tapiolaan. Muita hänen huomattavia töitään ovat Oulujoen voimalarakennukset, Helsingin yliopiston Porthania-rakennus ja Turun yliopisto. Aarne Ervi oli myös tunnettu seuramies ja julkisuuden henkilö. Ervin ja hänen toisen vaimonsa, näyttelijä Rauni Luoman kotona Villa Ervissä Helsingin Kuusisaaressa vierailivat ajan merkittävimmät kulttuurihenkilöt. Laaja kontaktiverkosto näkyi myös arkkitehtitoimiston asiakaskunnassa: toimeksiantoihin kuului mm. hiihto- ja kalastusmaja Urho Kekkoselle.

nitteli useita yksityistaloja liike-elämän kanta-asiakkaidensa johtohenkilöille. Erville rakennus ei päättynyt julkisivuihin tai alkanut ulkoseinistä, vaan se oli aina osa ympäristöään ja vastavuoroisesti ympäristö osa rakennusta. Ervin parhaat rakennukset avautuvat ympäristöönsä monin tavoin. Uloskäyntien lisäksi erilaiset parvekkeet, kuistit, patiot ja terassit jatkavat tilaa pihaan, jonne yleensä myös tehtiin perusteelliset puutarhasuunnitelmat pergoloineen, sekä edelleen ympäröivään luontoon. Vastavuoroisesti ympäristö tulee sisään rakennuksiin luonnonvalona ja näkyminä harkitusti sijoitettujen ikkunoiden kautta. Myös sisustussuunnitelmat ovat tärkeä osa Ervin tuotantoa ja hän palkkasikin ensimmäisten arkki-

Ervi suhtautui arkkitehdin työkenttään avarakatseisesti ja kokeilevasti. Jokainen ongelma oli tehty ratkaistavaksi, eikä hän liiaksi valikoinut tarjottuja työtehtäviä. Hän oli myös ennakkoluuloton uusien tekniikoiden ja materiaalien, kuten betonin ja muovin, suhteen. Ervin toimistossa tehtiin suunnitelmia niin yksityishenkilöille kuin valtiolle, liike-yrityksille ja teollisuudellekin. Erityisen huomattavia olivat toisen maailmansodan jälkeen suunnitellut Oulu- ja Emäjoen voimalaitokset asuinalueineen, ponnistus, joka oli aikanaan Suomen suurin rakennushanke, sekä IVO:n Naantalin voimalaitosalue ja yhtiöiden pääkonttori Voimatalo Helsingissä. Yksityistalot, huvilat ja kesäasunnot saunoineen olivat myös tärkeässä osassa Ervin tuotannossa. Hän suun-

tehtien joukossa sisustusarkkitehteja toimistoonsa. Sisustussuunnittelu tuki Erville tärkeää ajatusta arkkitehtuurista kokonaistaideteoksena ja oli vastaus toisen maailmansodan jälkeiseen haasteeseen, jossa sopivia huonekaluja ja muita tarvikkeita ei ollut laajalti saatavilla vaan ne piti tehdä itse. Viihtyisät edustus- ja vapaa-ajan tilat olivat Ervin kenties ominta suunnitteluosaamista. Näyttelyn nimi ”Tilaa ihmiselle” viittaa paitsi Ervin luontevaan ja humaaniin suhtautumiseen kanssaihmisiin, myös hänen arkkitehtuurinsa olennaisimpaan ytimeen. Ervin arkkitehtuuri on harmonista, hallittua ja viihtyisää. Se sekä tarjoaa että jättää tilaa ihmiselle.

Inkeri ja Aarne Ervi kotonaan Kuusisaaressa. Kuvaaja tuntematon.



Toim. Hanna Galtat


Aarne Ervin kanadalainen järvisauna ja muita kohtaamisia Kirjoittaja, arkkitehti Pertti Solla (s. 1932) työskenteli Ervin toimistossa 1961–1968.

Merva-puutarhakalusteita. Kuvaaja tuntematon.

KOP-pankin Otaniemen kasino, Espoo. Aarne Ervi, 1951. Kuva: Aukusti Heinonen, 2010.

Arkkitehtitoimisto Aarne Ervin piirustus-, valokuva- ja käsikirjoituskokoelma luovutettiin Suomen rakennustaiteen museolle vuonna 1978. Museo sai kokoelmaa täydentävän lahjoituksen Fortumilta Ervin 100-vuotisjuhlavuonna 2010. Pääosa museon tuottamassa näyttelyssä esiteltävästä materiaalista kootaan arkiston tuhansia piirustuksia ja valokuvia hyödyntäen. Aihetta esitellään myös uusin, aikalaismateriaalia täydentävin valokuvin, alkuperäisin ja uusin pienoismallein sekä aikaa kuvittavilla huonekaluilla ja filmimateriaalilla. Näyttelyn yhteydessä ilmestyy Rakennustaiteen museon julkaisema kirja, jossa on Ervin arkkitehtuuria eri näkökulmista valottavia artikkeleita sekä runsas mustavalko- ja värikuvitus. Kirja on suomen- ja englanninkielinen. Näyttelyn yhteydessä järjestetään Aarne Ervin ja Viljo Revellin kohteisiin tutustuttava kiertoajelu sekä näyttelyyn liittyviä luentoja. Seuraa: www.mfa.fi

Tunnen Aarne Ervin parhaiten 60-luvulta, jolloin työskentelin hänen toimistossaan Helsingin Kuusisaaressa. Ensikohtaamiseni Ervin kanssa ajoittui kuitenkin 50luvun puoliväliin. Ervi kiersi tuolloin Eurooppaa esitellen juuri valmistunutta Helsingin yliopiston Porthania -rakennusta. Porthaniahan oli rakennusteknisesti aikaansa edellä: se oli yksi ensimmäistä suurista ja monimuotoisista instituutiorakennuksista, joka rakennettiin täyselementtitekniikalla keskelle tiivistä keskustaa. Ervin matkaohjelmassa oli myös lounaisen Saksan Karlsruhe. Olin silloin Karlsruhen teknillisen korkeakoulun arkkitehtiosastolla Egon Eiermannin assistenttina. Maailmanmiehet, Ervi ja Eiermann, ystävystyivät, ja minäkin tutustuin Erviin hauskoissa yhteisissä tapaamisissa. Tuon käynnin seuraksena Ervi ja Viljo Revell kutsuttiin osallistumaan Karlsruhen uuden teatteritalon kilpailuun. Teatterin sijainti oli mainio, Karlsruhen säteittäisen kaupunkirakenteen keskipisteen, linnan, kylkiäisenä. Myös Eiermann osallistui tuohon kilpailuun ehdotuksella, jonka mallin sain rakentaa. Kilpailua ei ratkaistu, eikä se johtanut teatterin rakentamiseen, vaan arvovaltasyistä paikan sai Saksan Liittotasavallan Korkein hallinto-oikeus. Saatuani opintoni valmiiksi halusin palata Suomeen. Olin jo sopinut työstä Olli Kivisen toimistossa. Sitä ennen kävin tervehdyskäynnillä Ervin luona - joka sitten saikin minut saman tien ylipuhuttua töihin omaan toimistoonsa. Muistaakseni 1962, toisena vuotenani Ervin luona, sain vastuulleni Pieksämäen hallinto- ja kulttuurikeskuksen kutsukilpailun. Kyseessä oli pikemminkin seurakuntakeskus kirkkoineen ja siihen liittyvine tiloineen. Saimme ensimmäisen palkinnon, mutta ehdotustamme ei koskaan rakennettu. Muistan hyvin, kun Aarne Ervi ja hänen vaimonsa saapuivat kotiimme ojentamaan minulle merkittävän osuuden palkinnosta. Viisi seuraavaa vuotta sujuivat lentäen, mielenkiintoisten töiden ja kollegojen kanssa. Ervin hyvä kilpailumenestys ja hänen inspiroiva persoonallisuutensa tekivät toimistosta tavoitellun työpaikan eri maiden nuorille arkkitehdeille. Heitä olikin työyhteisössämme aina useita. Myös jo menestyneet ulkomaiset kollegat vierailivat usein toimistossa. Yksi heistä oli saksalainen Günter Behnisch, joka oli juuri voittanut Münchenin olympiakeskuksen kilpailun. Eiermann oli mukana kilpailun tuomaristossa. Behnisch vei vielä rakenteilla olleesta Tapiolan uimahallista mukanaan Müncheniin uudenlaisen uimaaltaan reunaratkaisun. Sen ansiosta veden pinta voitiin nostaa allasta ympäröivän lattian tasoon. Nyt, vuosikymmeniä myöhemmin, Saksassa myydään edelleen “Finnenrinnen”-kaakeleita altaan reunojen hallintaan.




Ervin toimiston väkeä Hälläpyörän edustalla. Toimiston 24-vuotisjuhlat. Pertti Solla edessä vasemmalla.

Ervin toimiston juhlat olivat legendaarisia. Ervin tähtinäyttelijävaimo Rauni Luoma loi tunnelmaa, mutta myös Ervi itse oli loistava hauskanpitäjä ja laulumies. Silloin tällöin hauskanpitoon panostettiin kutsumalla mukaan muitakin Kansallisteatterin näyttelijöitä. Mieleeni tulee pikkujoulu, jossa Tarmo Manni toimi vain ranskaa puhuvana joulupukkina, tietenkin osaamatta ranskaa. Myös Ervin toimiston väen fyysisestä kunnosta huolehdittiin. Kahvitauoilla tuoksuivat aina Irjan vastapaistetut pullat. Kuusisaaren uutta saunaa käytettiin ahkerasti ja uima-altaan valmistuttua parantelimme kesäisin päivittäin altaan uintiennätystä. Talvella taas raivattiin luistelu- ja pelirata pihan edustan jäälle. Eräs Ervin toimiston ulkomaanvieras on jäänyt mieleeni aivan erityisesti. Kanadalainen Robert P. Purves halusi 1960-luvulla rakentaa kotimaansa järvimaisemiin saunan ja etsi sille mallia maailmalta. Mr. Purves oli hyvin rikas, maailman keskuspankeille kultaa välittänyt liikemies, joka käytti ansioitaan mm. paikallisten kulttuurilaitosten rakentamiseen ja tukemiseen. Saunalleen hän oli käynyt hakemassa mallia muun muassa Helsingin Lauttasaaren Saunaseurasta, mutta sopivaa ei vain löytynyt. Näihin aikoihin amerikkalainen Looklehti julkaisi upeita asuntoja esitelleessä numerossaan Ervin Kuusisaaren asunnon ja saunan. Purves soitti heti Erville ja pyysi piirustuksia. Hän sai ne paluupostissa, mutta sitten miehestä ei kuulunut pitkään aikaan mitään. Yllättäen Purves kuitenkin ilmoittautui ja pyyteli tuhannesti anteeksi. Hän oli kiitoksen lisäksi unohtanut maksaa saamistaan suunnitelmista. Purvesin ja Ervin perheet ystävystyivät sittemmin ja vierailivat usein toistensa luona. Kanadan järvelle rakennettu sauna jäi kuitenkin Aarne Erviltä näkemättä. Kuultuaan Aarne Ervin yllättävästä kuolemasta Mr. Purves tunsi yhä olevansa velkaa Erville. Niinpä hän päätti järjestää Ervin muistoluennon Manitoban yliopistolla Kanadan Winnipegissä. Reima Pietilä oli kutsuttu 

luennoitsijaksi. Reima soitti minulle ja kertoi olevansa kiireinen Kuwaitin hallintokeskuksen suunnittelun takia, eikä hän kokenut edes tuntevansa Erviä kylliksi. Suostuin empimättä tuuraamaan Reimaa. Tuo luentomatka oli ikimuistoinen. Näytin luentoni tueksi pääosin Ervin ottamia kuvia. Ervihän oli erinomainen valokuvaaja ja hänellä oli aina 6x6-kokoinen Hasselblad-kamera käytössään. Luennon 100 diaa ovat minulla edelleen tallessa. Luennon jälkeen järjestettiin juhlava vastaanotto ja Mr. Purves esitteli minulle pari päivää kotikaupunkiaan. Lopuksi pakattiin lumisukset autoon ja hankittiin parin päivän eväät ja punaviinit. Purves ajoi kesätalolleen ja laitoimme saunan lämpiämään. Saunan arviointi olikin koko matkan päätarkoitus. Piirustuksia oli luettu ammattitaidolla, vain saunan pukuhuone oli rakennettu selvästi suuremmaksi kuin Kuusisaaren esikuvassa. Luonnonläheinen Winnipegin-matka vuonna 1978 jäi jäähyväisiksini Aarne Erville. Jo vuosia aikaisemmin, vuonna 1970, Safa julkaisi toimittamani kirjan ”Raportti rakennetusta ympäristösta, Aarne Ervin arkkitehtuuria”. Siinä hahmottelimme Ervin työskentelytavan olennaisimmaksi piirteeksi intuitiivisen kokonaisnäkemyksen. Ervi ajatteli ja toimi aina hyvin humaanisti. Viime vuosikymmeninä tällainen ajattelu on saanut yhä uusia haastajia: arkkitehtuuria rajaavat uudet, yhä yksityiskohtaisemmat ja lukuina määritellyt vaatimukset. Globaalissa, byrokraattisessa ja teknistyvässä maailmassa Aarne Ervin perinnön arvo erottuu. Se antaa eväitä säilyttää luonto ja ihminen kehityksen ohjenuorina. Helsingin yliopiston instituuttirakennus Porthanian portaikko. Aarne Ervi, 1957. Kuva: Mari Mäkiö, 2009.


Rakennusmestarin voimannäyte Asunto-osakeyhtiö Kalliopohjan piirustuslahjoitus

Eija Rauske

Helsinkiin 1900-luvun alussa rakennetuista, nykyisin ihailluista jugendtaloista piti vuoden 1895 rakennusjärjestyksen mukaisesti tehdä piirustukset kahtena kappaleena: toiset jäivät hakijalle, toiset maistraattiin. Rakennuttajalle jäänyt nk. kiinteistönomistajan sarja tehtiin suurille kartonkiarkeille vesivärein laveeraamalla. Usein nämä taideteoksen kaltaiset piirustukset ovat aikojen saatossa hävinneet. Joskus niitä löytyy ullakoilta ja kellareista, mutta monet ovat kulkeutuneet huutokaupoista yksityisille keräilijöille tutkimuksen ulottumattomiin. Tällaisen sarjan saaminen julkiseen kokoelmaan onkin aina iloinen tapaus. Pari vuotta sitten 100-vuotisjuhliaan viettänyttä Asunto-osakeyhtiö Kalliopohjaa saamme kiittää siitä, että yhtiö – jonka kulttuuritekoihin kuuluu myös yhtiön osoitteessa Liisankatu 9 – Konstantininkatu (nyk. Meritullinkatu) 26 – Kulmakatu 2 sijaitsevan kerrostalon historiikki – lahjoitti viime helmikuussa talonsa piirustukset Suomen rakennustaiteen museolle. Yhdentoista piirustuksen sarjasta puuttuu ainoastaan Liisankadun julkisivupiirustus. Sarja on kokoelmissamme harvinainen myös siksi, että tekijä oli rakennusmestari. Museon yli 700 suunnittelijan töitä käsittävät piirustuskokoelmat koostuvat lähinnä arkkitehtien töistä. 1900-luvun alussa rakennusmestarit saivat vahvan jalansijan rakennusmarkkinoilla. Elettiin yhtiötalojen perustamisen kulta-aikaa, ja monipuolisen työkokemuksensa vuoksi tuon ammattikunnan edustajat antautuivat halukkaasti näihin hankkeisiin. Yhtiöiden perustamisen lisäksi he tavoittelivat usein suunnittelutyötä itselleen ja kilpailivat arkkitehtien kanssa menestyksellisesti toimeksiannoista. Keväällä 1907 perustetun Osakeyhtiö Kalliopohjan kerrostalon suunnittelu lankesi kuin itsestään kahdelle rakennusmestarille, Antti Ijäkselle (1875–) ja J. W. Lehtiselle (1873–1944). Molemmat olivat hankkeessa alusta alkaen mukana, ensin mainittu yhtiön kantavana voimana. Juuri Ijäs oli ostanut kaksi tonttia Kruununhaasta ja kutsunut perustavan kokouksen koolle. Lopulta piirustukset kuitenkin signeerasi heinäkuussa 1907 yksin Lehtinen. Ne esittävät U:n muotoisena lähes neliönmuotoista suurta rinnetonttia kiertävää rakennusta, jonka pihan jakaa matala pihasiipi. Kerroksia on neljästä kuuteen, korkeimmilleen rakennus kohoaa Liisankadun kulmassa. Talo, jonka rakentamista varjosti syksyllä 1907 sattunut vakava sortumisonnettomuus, olikin valmistuttuaan 1908 kaupungin suurimpia asuinkerrostaloja, lämmitettäviä huoneita oli 368. Laajimmissa asuinkerroksissa oli 19 asuntoa viiden huoneen ja keittiön huoneistoista hella-

huoneeseen; enemmistö oli läpituuletettavia yhden tai kahden huoneen ja keittiön asuntoja, joihin lisätilaa toi alkovi. Ajan tavan mukaan huoneistot huutokaupattiin. Vuokrat oli luokiteltu neljään luokkaan, halvimmat asunnot saattoi huutaa Kulmakadun siivestä ja piharakennuksesta. Pohjapiirustuksista ilmeneekin rakennuksen siipien hierarkia mm. erilaisena hygieniaan liittyvänä varustelutasona. Kulmakadun puoleisen siiven asunnoissa on ainoastaan wc, sen sijaan Liisan- ja Konstantininkadun puolella on pieniinkin asuntoihin tehty kylpyhuone. Valtava talo oli merkittävä voimannäyttö rakennusmestarilta, jonka ensimmäisenä työnä rakennus tunnetaan. Rakennusmestariksi jo vuonna 1895 valmistunut Lehtinen oli työskennellyt mm. piirtäjänä arkkitehtuuritoimistossa Usko Nyström–Petrelius– Penttilä. Kupolikattoisine, vertikaaliaihein koristeltuine kulmatorneineen, rautakaiteisine parvekkeineen ja erkkereineen mitä runsasmuotoisinta art nouveauta edustava rakennus muistuttaakin Lehtisen entisen työnantajan ja oppi-isän Usko Nyströmin joitain vuosia aiemmin Tehtaan- ja Kapteeninkatujen kulmaan valmistunutta Schalinin taloa. Toisin kuin monet muut em. arkkitehtuuritoimistossa työskennelleet rakennusmestarit Lehtinen suuntautui kuitenkin myöhemmin lähinnä urakoitsijaksi. Kuva: Kalliopohjan talon Konstantininkadun (nyk. Meritullinkadun) julkisivupiirustus (64 x 97 cm) on huolellista työtä aina parvekekaiteiden varjoja myöten. Porttikäytävän sisäänkäynti on väritetty hienostunein sinisen, vihreän ja violetin sävyin. Kirjallisuus: Rauske, Eija. ”Rakennusmestari arkkitehtitoimistossa – esimerkkinä Arkkitehtuuritoimisto Usko Nyström–Pet­relius–Penttilä”, Rakennustaiteen seura Jäsentiedote 4:2007. Sata vuotta kalliopohjalla Kalliopohjassa. Elämää kruununhakalaisessa kerrostalossa.Toimitus/kirjoittajat: Ulla-Maija Ekebom, Marjatta Hartikainen, Aira Simojärvi. Loimaa 2008.

7 


Meet The Tapiovaara Family: As Domus, Ovalette, Nana, Pirkka, Kiki, Dumbo, Tale, Domino, Hipp Pelimanni, Nalle, Colette, Casan




slak, Kongo, Wilhelmiina, Lulu, Lukki, Hongisto, Mademoiselle, po, Trienna, Fanett, Crinolette, nova, Tee-Tee.

AERO Design Furniture Oy Yrjรถnkatu 8 00120 Helsinki +358 9 680 2185 www.aerodesignfurniture.fi

www.tapiovaara.fi




Valtion rakennustoiminnan voidaan katsoa alkaneen syyskuun 3. päivänä 1811, kun annettiin Hänen Keisarillisen Majesteettinsa armollinen julistus Intendentinkonttorin perustamisesta “kaikille maille yhtä hyödyllisen kuin kaunistavan rakennustaidon valvomista varten”.

Valtion pelastuskoulu Kuopiossa julistettiin Rakennushallituksen vuoden 1992 rakennushankkeeksi. Arkkitehdit Mikko Heikkinen ja Markku Komonen. Kuva: Jussi Tiainen

Intendentinkonttoria ovat seuranneet Yleisten rakennusten ylihallitus, Rakennushallitus, Valtion kiinteistölaitos ja nykyinen Senaatti-kiinteistöt. Tehtävät ovat vuosisatojen aikana yhteiskunnan kehityksen myötä muuttuneet. Rakentamispainotteisesta toiminnasta on siirrytty valtion virastoille ja laitoksille suunnattujen monimuotoisten toimitilapalvelujen tarjontaan. Edelleen keskeinen osa Senaatti-kiinteistöjen toimintaa muodostuu rakentamisesta ja jo rakennetun rakennuskannan vaalimisesta. Kirjoittaja, arkkitehti Erkki Aho on toiminut rakennushallinnon, Valtion kiinteistölaitoksen ja Senaatti-kiinteistöjen tehtävissä yli 40 vuoden ajan, viimeksi Yliopistokiinteistöt- toimialan johtajana. Eläkkeelle siirtymisensä jälkeen Aho on kiinnitetty vastaamaan valtion rakentamisen 200-vuotistapahtumiin kuuluvan arkkitehtuurinäyttelyn toteutuksesta. Vuosina 1989–1991 Erkki Aho on toiminut Valtion Rakennustaidetoimikunnan puheenjohtajana, vuosina 2000–2006 Rakennustietosäätiön hallituksen puheenjohtajana  ja vuosina 2005–2006 Suomen Arkkitehtiliitto SAFAn puheenjohtajana.

10

Musiikkitalo valmistuu 30.4.2011 mennessä. Arkkitehtitoimisto LPR-Arkkitehdit Oy. Kuva: Arno de la Chapelle.


Kauneus, käytännöllisyys, kestävyys Valtion rakentamisen kaksi vuosisataa 1811-2011 Senaatti-kiinteistöt ja Suomen rakennustaiteen museo järjestävät Suomen rakennustaiteen museossa juhlavuoden merkeissä näyttelyn Kauneus, käytännöllisyys, kestävyys – Valtion rakentamisen kaksi vuosisataa 1811–2011. Näyttelyssä esiteltävät rakennuskohteet on valinnut Senaatti-kiinteistöjen ja Rakennustaiteen museon yhteinen työryhmä. Perinteisten piirustusten, valokuvien ja pienoismallien lisäksi kohteita esitellään liikkuvan kuvan avulla. Näyttelyn vanhimpia kohteita ovat vuonna 1828 valmistunut Senaatintalo ja Säätytalo, joka valmistui vuonna 1890. Uusinta arkkitehtuuria näyttelyssä edustavat Helsingin Musiikkitalo, Metlan Joensuun

Näyttelyyn liittyy näyttelyluettelo, jossa näyttelykohteiden lisäksi esitellään laajasti valtion viimeisten vuosikymmenten merkittävimpiä hankkeita. Näyttelyn käsikirjoituksesta vastaa museon tutkimuspäällikkö FT Juhana Lahti ja näyttelyn suunnittelusta arkkitehti SAFA Hannele Grönlund. Toukokuussa näyttely siirtyy Turkuun Akatemiataloon ja sen jälkeen Jyväskylään Keski-Suomen museoon, Ouluun Pohjois-Pohjanmaan museoon ja vielä lopuksi Kuopioon Muotoiluakatemian tiloihin.

tutkimuskeskus ja Valtion pelastuskoulu Kuopiossa. Historiaosuuden lisäksi näyttelyssä esitellään Tulevaisuusosio, Senaatti-kiinteistöjen ajatuksia työympäristön suunnittelutavoitteista ja –menetelmistä. Näyttelyssä on esillä myös osa ns. Åkerfeldtin kokoelmaa, Intendentinkonttorin aikuisia luonnoksia ja vaihtoehtoisia suunnitelmia. Juhlistaakseen valtion rakentamisen 200 vuoden historiaa Senaatti-kiinteistöt hankki myynnissä olevat piirustukset ja luovutti ne pysyvästi Museoviraston hallintaan liitettäväksi osaksi Åkerfeldtin kokoelmaa, jonka yhteyteen ne olivat aiemminkin kuuluneet.

Antti-Matti Siikalan suunnittelema Metsäntutkimuslaitoksen Joensuun tutkimuskeskuksen uudisrakennus Metla on suurin puurunkoinen toimistotalo Suomessa. Kuva: Jussi Tiainen. Uusrenessanssityylinen Säätytalo on arkkitehti Gustaf Nyströmin päätyö. Porrastasanteen yllä on kopio Walter Runebergin veistoksesta Laki (Lex). Rakennus toimii nykyisin valtion kokous- ja edustustilana. Kuva: Simo Rista.

11


1 2

3

4

12


6 Kuvat 1–4: Erno Enkenberg. Kuvat 5–6: Roy Mänttäri.

5

Museo ulkona museosta . Rakennustaiteen museon, Alvar Aalto -museon ja Designmuseon yhteinen Lukunurkka-osasto Habitaren Ahead! -alueella toimi luku- ja myyntipisteenä sekä inspiroivana hengähdyspaikkana messuvieraille. Habitare 1.-5.9. Helsingin Messukeskuksessa. . Museo järjesti osallistavaa suunnittelua käsittelevän seminaarin WHAT’S NEXT? Habitaren ammattilaiskävijöille 1.9. Pääpuhujana Global Award for Sustainable Architecture -palkinnon voittanut eteläafrikkalainen arkkitehti Carin Smuts. . Eero Saarisen syntymän 100-vuotisjuhlan kunniaksi Suomen rakennustaiteen museo aloitti vuosittaisen luentosarjan, johon kutsutaan ennakkoluulottoman arkkitehtuurin perinnettä työssään jatkava kansainvälistä tunnustusta saanut nuori arkkitehti. Arkkitehti Shohei Shigematsu New Yorkista aloitti juhlaluentosarjan 2.9.

. Rakennustaiteen museon ja Designmuseon tilantarpeesta ja taiteenalojen merkityksestä keskusteltiin Habitaressa Aalto-yliopiston kanssa yhteistyössä toteutetussa väliaikaiskodissa nimeltä DnA. 5. Venetsian 12. arkkitehtuuribiennaalin aihe oli ihmisten kohtaaminen arkkitehtuurissa, ”People meet in architecture”. Suomi näkyi biennaalissa yhteispohjoismaisessa Stay in touch -näyttelyssä sekä Suomen rakennustaiteen museon omassa näyttelyssä Schools. 6. Schools-näyttelyn avajaisissa Alvar Aalto -paviljongissa puhuivat Suomen Italian suurlähettiläs Pauli Mäkelä sekä Aallon avustajanakin toiminut italialainen arkkitehti Leonardo Mosso.

13


14

Näyttelyt museossa

Exhibitions at the museum

1.12.2010–20.2.2011

1.12.2010–20.2.2011

iso ja pieni halli Aarne Ervi – tilaa ihmiselle Läheinen suhde luontoon ja maiseman huomioon ottaminen olivat Aarne Ervin (1910–1977) suunnittelun lähtökohtia. Elementtirakentamisen edelläkävijöihin kuuluvan arkkitehdin ansioihin luetaan mm. muovin käyttöönotto rakennusosissa. Ervin nimi yhdistetään yleensä ensimmäisenä Tapiolaan, jossa Heikintorin tavaratalo, keskustorni, uimahalli sekä keskustan asemakaava altaineen ja suihkulähteineen ovat hänen suunnittelemiaan. Hänen muita huomattavia töitään ovat Helsingin yliopiston Porthania-rakennus ja Turun yliopisto sekä Oulujoen voimalarakennukset. Tuottaja: Suomen rakennustaiteen museo

big and small hall Architect Aarne Ervi 1910–1977 A close relationship with nature and respect for landscape were the starting points in Aarne Ervi’s work. One of the pioneers of prefabricated building in Finland, he is accredited with e.g. the introduction of plastic in building parts. Ervi’s name is strongly associated with Tapiola, Espoo, where the Heikintori shopping mall, Central Tower and swimming hall as well as the detail plan of the centre area with pool and fountain are his designs. His other notable works include the Porthania building of the University of Helsinki, the University of Turku and the power plants along the river Oulujoki in northern Finland. Producer: Museum of Finnish Architecture

2.3.–1.5.2011

2.3.–1.5.2011

iso ja pieni halli Kauneus, käytännöllisyys, kestävyys Valtion rakentamisen kaksi vuosisataa 1811–2011 Valtion rakentamisen voidaan katsoa alkaneen syyskuun 3. päivänä 1811, jolloin Venäjän keisari perusti ”kaikille maille yhtä hyödyllisen kuin kaunistavan rakennustaidon valvomista varten” Intendentinkonttorin. Tätä ovat seuranneet Yleisten rakennusten ylihallitus, Rakennushallitus, Valtion kiinteistölaitos ja nykyinen Senaatti-kiinteistöt. Esillä on valtion merkittäviä rakennuskohteita toisena intendenttinä toimineen Carl Ludvig Engelin ajoista nykypäivään asti. Näyttely esittelee myös Senaatti-kiinteistöjen ajatuksia tulevaisuuden työympäristön suunnittelutavoitteista. Näyttelyarkkitehti on Hannele Grönlund. Tuottajat: Suomen rakennustaiteen museo ja Senaatti-kiinteistöt

big and small hall Beauty, Functionality, Durability Two Centuries of Public Building 1811–2011 Public building in Finland can be said to have been initiated on 3 September 1811, when the Russian Czar established the Intendant’s Office “to supervise architecture that is both useful and embellishing for all nations”. Over time, the Office was succeeded by the Board of Public Buildings, the National Board of Public Building, the State Real Property Agency, and lastly the current Senate Properties. On display are remarkable public buildings from the days of Carl Ludvig Engel, the second Intendant, to the present day. The exhibition also presents visions of the Senate Properties for the design of future work environments. The exhibition has been designed by architect Hannele Grönlund. Producers: Museum of Finnish Architecture, Senate Properties

8.6.–25.9.2011

8.6.–25.9.2011

iso halli Koulut Koulutus on Suomessa nähty tukipylväänä demokratian toteutumiselle ja hyvinvointiyhteiskunnalle sekä yhteiskunnallisen ja taloudellisen kehityksen edellytyksenä. Koulujärjestelmämme on herättänyt kansainvälistä kiinnostusta, kun oppilaat ovat menestyneet PISAtutkimuksissa. Oppiminen on nykyisin monimuotoista, ja uusissa kouluissa on alettu toteuttaa sitä aidosti tukevia opetustiloja. Parhaimmillaan koulurakennus on arkkitehtuurin kansalaiskasvatuksen tyyssija. Näyttelyssä esiteltävät seitsemän koulua edustavat erilaisia toiminnallisia ja arkkitehtonisia ratkaisuja. Tuottaja: Suomen rakennustaiteen museo

big hall Schools In Finland, education has been regarded as a pillar of democracy and the welfare state, and also as the mainstay of our social and economic development. Our school system has attained international interest as Finnish pupils have achieved top-level results in the OECD Programme for International Student Assessment (PISA). New schools have begun to genuinely address the spatial needs of today’s multiform learning methods.Ideally, a well-designed school building is itself an educational experience for its occupants. The seven schools on display represent different functional and architectural approaches. Producer: Museum of Finnish Architecture

pieni halli Arkkitehtuurikilpailuja Tuottaja: Suomen Arkkitehtiliitto SAFA

small hall Architecture Competitions Producer: Finnish Association of Architects SAFA


Metsäntutkimuslaitos Metla, 2004. Arkkitehti Antti-Matti Siikala. Kuva: Jussi Tiainen. The Finnish Forest Research Institute Metla, 2004. Architect Antti-Matti Siikala. Photo: Jussi Tiainen.

PERUSNÄYTTELY arkistosali, 3. krs. Arkkitehtuurimme vuosikymmenet 1900–1970 Historianäyttely vie matkalle Suomen arkkitehtuurin vuosikymmeniin. Eri kausien tyylipiirteitä, teknisiä ratkaisuja, materiaaleja ja sisustuksia seurataan ensimmäisten kotimaassa valmistuneiden arkkitehtien edustamasta kansallisromantiikasta klassismin, funktionalismin ja kansainvälisen maineemme luoneen modernismin kautta 1970-luvulle. Näyttelyä täydentävät koululaisille suunniteltu nettipeli (www.mfa.fi/arkkitehtuuripeli) ja Elina Standertskjöldin kirjat Arkkitehtuurimme vuosikymmenet 1900–1920 ja 1930–1950. Sarjan kolmas osa ilmestyy keväällä 2011.

Pyhäkosken voimalaitos, 1949, Oulujoki Oy. Arkkitehti Aarne Ervi. Kuva: Heikki Rautio, Fortum. Pyhäkoski power plant, 1949, Oulujoki Oy. Architect Aarne Ervi. Photo: Heikki Rautio, Fortum.

PERMANENT EXHIBITION archives, 3rd floor Decades of Finnish Architecture 1900–1970 The permanent exhibition takes its visitors on a journey into the Finnish architecture of the 20th century. Different features, technical solutions, materials and interior design are followed from decade to decade; from National Romanticism to Classicism and Functionalism, through the Modernism that created the country’s international reputation to the architecture of the 1970’s. Read more: Eija Rauske, Finnish Architecture 1900–2000, available at the museum bookshop.

Näyttelykalenterin toimitus ja käännökset: Maija Kasvio Editor and translator of the exhibition calendar: Maija Kasvio

Enter, 2007. Arkkitehdit Kimmo Lintula, Niko Sirola, Mikko Summanen. Kuva: Marko Huttunen. Enter School, 2007. Architects Kimmo Lintula, Niko Sirola, Mikko Summanen. Photo: Marko Huttunen.

15


KÄVIJÄTUTKIMUS

KALENTERI

NEW PUBLICATIONS

Millainen museo nyt – ja tulevaisuudessa

Kestävän kehityksen kärjessä

The Dream of the New World

Museon kävijätutkimus tehtiin touko-kesäkuussa 2010 ja siihen vastasi 104 henkilöä. Vastaukset jakaantuivat melko tasaisesti eri ikäryhmiin. Lähes puolet kävijöistä oli käynyt Rakennustaiteen museossa aiemmin yli kymmenen kertaa, vajaa viidesosa oli ensikertalaisia. Lähes kakki arvioivat tulevansa museoon uudelleen. Monelle olivat toimineet tietolähteenä museon kotisivut, mutta myös lehti-ilmoitukset ja -artikkelit sekä ammattialan tiedotteet olivat tärkeitä. Kolme kymmenestä tunsi MFA-lehden.

Näyttelyyn liittyvät luennot: Torstai 11.11. klo 9:05 Hermann Kaufmann Luento Puupäivänä Wanhassa Satamassa Keskiviikko 17.11. klo 18 Sami Rintala Luento Rakennustaiteen museossa Keskiviikko 15.12. klo 18 Andrew Freear & Elena Barthel/Rural Studio Luento Rakennustaiteen museossa

Syy tulla museoon oli valtaosalla kävijöistä näyttelyohjelmisto, mutta myös arkkitehtuuriin liittyvät palvelut olivat merkittäviä. Museon palvelut koettiin pääasiassa onnistuneiksi ja henkilökunta sai positiivista palautetta. Toisaalta museo koettiin monin osin vaikeasti lähestyttäväksi ja pääosin ammattilaisille tarkoitetuksi. Palveluista eniten parannettavaa löytyi näyttelyistä. Myös kirjamyyntipisteessä nähtiin kehittämisen varaa. Tavoitteista eniten parannettavaa kaipaavat arkkitehtuurin tutuksi tekeminen suurelle yleisölle ja arkkitehtuurin arvostuksen parantaminen.

Näyttelyn ohjelmisto on monipuolinen! Se sisältää mm. luentoja sekä Aarne Ervin ja Viljo Revellin kohteisiin tutustuttavan kiertoajelun. Lisäksi museon nettisivulta voi ladata lapsille suunnattuja tehtäväpaketteja. Seuraa www.mfa.fi!

American Influence on Finnish Architecture from the turn of the 20th Century to the Second World War. The book describes how the so-called “Americanism” reached Finland via the Continent and what American phenomena appeared in urban planning following the First World War. It explores industrial architecture in Finland, in the shape of Fordism and Taylorism, as well as the initial stages of prefabricated wooden houses and the connections between American cinema and Finnish Modernism during the 1930s. Writer: Elina Standertskjöld, design & layout: Salla Bedard, 96 pages, language: English, publisher: Museum of Finnish Architecture.

Näyttelyiden lisäksi kävijöiden mieleen jäi museon hieno portaikko. Vapaassa palautteessa monet toivoivatkin museolle lisätiloja. Museon saama kokonaisarvosana asteikolla 1–7 oli 5. Tutkimuksessa oli myös kevennyskysymys: Suomen kauneimpana rakennuksena eniten mainintoja sai Alvar Aallon Villa Mairea, maailman kauneimmaksi rakennukseksi nousi Rooman Pantheon. Kiitokset kaikille vastanneille!

Tietoa ajankohtaisista tapahtumista? Seuraa museon verkkosivuja ja Facebookia! Voit myös liittyä sähköpostilistalle lähettämällä osoitteesi mfa@mfa.fi.

Vesitornit museon kokoelmissa Museon Internet-sivuilla on julkaistu tietopaketti suomalaisista vesitorneista. Sivusto esittelee museon kokoelmista löytyvää aineistoa. Vesitorni on usealla paikkakunnalla erityinen maamerkki, ja monet niistä ovat arkkitehtonisesti ja rakennusteknisesti kiinnostavia. Aihe on ajankohtainen, sillä useiden vesitornien säilyttämistarve on asetettu viime aikoina kyseenalaiseksi.

Suomen rakennustaiteen museo Kasarmikatu 24, 00130 Helsinki Puh. (09) 8567 5100 mfa@mfa.fi, www.mfa.fi Sisäänpääsy: 5/2,50 $. Vapaa sisäänpääsy alle 18-vuotiaille ja sotaveteraaneille, perjantaisin kaikille! Helsinki-kortti, Smartum Kulttuuriseteli, Virikeseteli. Avoinna: ti, to–pe 10–16, ke 10–20, la–su 11–16. Poikkeukselliset aukioloajat: 6.11. avoinna 11-16, 23.12. avoinna 1014, 31.12. avoinna 10-14, 6.1. avoinna 10-16. Museo on suljettu: 6.12., 24.12., 25.12., 26.12. ja 1.1.

Architect Aarne Ervi 1910–1977 Published in connection with the exhibition the book presents Aarne Ervi´s architecture from many angles. Ervi was one of the top names of post-war modern architecture in Finland. His career spanned from the 1930s to the 1970s, thus covering the era in which modern Finland was built. In the 1950s, Aarne Ervi was one of the most influential architects of his time, in addition to Alvar Aalto and Viljo Revell. Articles: Susanna Aaltonen, Helena Hirviniemi, Arne Hästesko, Petri Janhunen, Eriika Johansson, Juhana Lahti, Linda Leskinen and Kristiina Paatero, editors: Eriika Johansson, Juhana Lahti, Kristiina Paatero, design & layout: Roy Mänttäri, 224 pages, languages: Finnish and English, publisher: Museum of Finnish Architecture 2010.

© Kaupunkimittausosasto, Helsinki 130 / 2010

MFA-lehti Julkaisija: Suomen rakennustaiteen museo Toimitus: Salla Bedard, Hanna Galtat, Juulia Kauste, Kristiina Nivari ja Kristiina Paatero. Ulkoasu ja taitto: Salla Bedard Paino: Trio-Offset Oy, 2010 Kansi: Aarne Ervi, ������������������������ Pyhäkosken voimalaitos, Oulujoki Oy. Kuva Heikki Rautio, Fortum. Seuraava lehti ilmestyy kesäkuussa 2011. Toimitus ei vastaa aikatauluihin tulleista muutoksista. Ajankohtaiset tapahtuma- ja ohjelmatiedot: www.mfa.fi. Museo on myös Facebookissa! 16

Aarne Ervi – tilaa ihmiselle

MFA Magazine 2 / 2010  

MFA Magazine is published twice a year by the Museum of Finnish Architecture, Helsinki. It represents current activities and exhibitions at...

Read more
Read more
Similar to
Popular now
Just for you