Page 1

Apollon i s u a k a k i a A P O L L O 9 6 v.

Vuosikertomus 2015-2016

NËš2 2016


Sisällysluettelo Apollon aikakausi  Apollon lukion euroscolalaiset Euroopan unionin parlamentissa  Hyvä kasvaa Apollossa  Yhteiskoulu kestää yhä   Onnea onkimassa  Hyvinvointia ykkösille  Apollo tanssii!  Tapahtumia ja toimintaa vuoden varrelta  Maailma ja me – kansainvälisyyttä Apollossa  8.-luokkalaisten näytelmä  Miksi tekisin kuvataiteen lukiodiplomin?  Musan vuosi  Ilmoitusasiat 

Päätoimittaja: Hilla Etelämäki Toimittaja: Riitta Korkeela Graafinen suunnittelu: Hanna Azevedo Paino: WhyPrint Ryhmäkuvat: Hyvän Työn Konttori

3 4 6 7 8 9 10 12 14 16 18 19 27

Sivun yllä vasemmalla: Kotitaloustuntien kattaus nautitaan keväisen omenapuun alla. Oikealla: 8.-luokkalaisten tanssillisen joulunäytelmän hieno hetki esityksen lopusta. Etusivun valokuva: Hanna Azevedo, Tero Saarinen Companyn ja tyttöjen työpajan yhteistyöstä, artikkeli s. 11.


Apollon aikakausi Apollossa lisätään liikettä koulupäivään.

O

pettajat ovat ahkeroineet koko lukuvuoden opetussuunnitelmien uudistamisen parissa. Jokaisella koululla on oma opetussuunnitelmansa, joka on koulun toiminnan ja opetuksen perusta. Opetussuunnitelma pohjautuu valtakunnallisiin perusteisiin. Se sisältää muun muassa koulun toiminta-ajatuksen ja arvot sekä miten koulussa työskennellään ja mitä koulu työssään painottaa. OPS2016 korostaa oppimisen iloa ja oppijan omaa aktiivista roolia. Kaikkinaiset ympäristöt ovat oppimisen tiloja ja digitalisaatio on luonteva osa koulun arkea. Yhdessä tekeminen, vuorovaikutustaidot ja kestävään elämäntapaan kasvaminen ovat tärkeitä asioita. Uutena asiana ovat laaja-alaiset osaamisen taidot, joita tarvitsemme ihmisenä ja kansalaisena kasvamiseen. OPS2016 eli perusopetuksen uusi opetussuunnitelma otetaan käyttöön 7.-9. luokkien osalta porrastetusti vuosina 2017, 2018 ja 2019. Lukion opetussuunnitelman portaittainen käyttöönotto alkaa 1.8.2016. Perusopetukseen nähden lukion opetussuunnitelma uudistuu vähemmän. Matematiikassa tosin tapahtuu iso uudistus – opiskelu alkaa yhteisellä kurssilla, jonka jälkeen opiskellaan joko lyhyttä tai pitkää matematiikkaa. Lukiossa merkittävä muutos on asteittainen siirtyminen sähköisiin ylioppilaskirjoituksiin. Ensi syksynä sähköiset yo-kirjoitukset ovat filosofiassa, maantieteessä ja saksassa. Syksyllä koulutyö alkaa ”Liikkuvassa Apollossa”. Koulupäiviin lisätään liikettä – tavoitteena on aktiivisempi koulupäivä ja hyvinvoiva nuori. Koulupäivään tulee mukaan ohjattua välituntiliikuntaa, jonka sisältöön oppilaat ja opiskelijat saavat vaikuttaa. Oppitunneilla lisätään toiminnallisen työskentelyn osuutta. Syksyllä siirrymme pidempiin oppitunteihin, jolloin koulupäivät tulevat rauhoittumaan, kun siirtymisiä paikasta ja aineesta toiseen on vähemmän. Näin annamme aikaa oppimiselle.

Apollon aikakausi – muutoksen tuulia Yhteiskuntamme talous ei ole vieläkään täysin toipunut ja lähtenyt toivotunlaiseen kasvuun. Sen vuoksi myös koulutuksen resurssit ovat edelleen niukat. Kaikesta huolimatta koulumaailma elää muutosten aikaa. Yhteiskunnan ja työelämän digitalisaatio heijastuu myös koulumaailmaan. Lähivuosina panostamme Apollossa digitalisaation mahdollistamiseen - tavoitteena on tulevaisuuden koulu. Syksyn alkaessa oli tiedossa, että Mirva-rehtori siirtyy toisen työnantajan palvelukseen. Apollon Yhteiskoulun Kannatusyhdistyksen hallituksen syksy alkoi uuden rehtorin rekrytoinnilla. Marraskuun onnistuneen Nenäpäivätempauksen jälkeen Apollopäivää vietettiin haikeissa tunnelmissa, olihan samalla Mirva-rehtorin läksiäiset. Aloitin Apollon rehtorina joulukuun alussa. Vähitellen olen päässyt kurkistamaan apollolaisuuteen sekä vähän jo omaksumaan sitä. Nyt osaan jo kirjoittaa koulun nimen oikein. Yhteiskoulu muuten kirjoitetaan isolla alkukirjaimella. Kevätlukukausi on ollut koulun henkilökunnalle työntäyteinen. Opetussuunnitelmien uudistaminen on vaatinut aikaa ja venymistä. Lukiossa olemme valmistautuneet sähköisiin ylioppilaskirjoituksiin. Huhtikuussa pidettiin sähköisten ylioppilaskirjoitusten kenraaliharjoitus, jossa kaikki sujui mallikkaasti ja siitä suuri kiitos. Hyvä ylioppilastutkintolautakunta – Apollo on valmiina. Lämmin kiitos kaikille, kun olette jaksaneet yhdessä toimia näiden muutosten keskellä. Yhdessä voimme ylläpitää ja kehittää apollolaisuutta ja Apollon henkeä. Aurinkoista kesää kaikille.

Hilla Etelämäki 3


Apollon lukion euroscolalaiset Euroopan unionin parlamentissa Ajatus maanosanlaajuisesta ylikansallisesta yhteistyöstä pysyvän rauhan saavuttamiseksi on vuosisatoja vanha Euroopan poliittisessa ajattelun perinteessä: mannermaisessa traditiossa niin englantilaiset, hollantilaiset, ranskalaiset, saksalaiset kuin tsekkiläiset ovat keski- ja uudella ajalla pohtineet keinoja, joilla saavuttaa pysyvä rauhantila Eurooppaan. Tämän vanhan ja ylevän tavoitteen saattelemina 24 Apollon Yhteiskoulun lukiolaista opettajineen suuntasi 30. lokakuuta kulkunsa Euroopan unionin parlamenttiin.

L

ukion 2.-3. vuositason opiskelijoiden opintomatka kahden opettajan johdolla oli alkanut jo edellisenä päivänä puolenpäivän aikaan. Sitä ennen matkaa oli huolella valmisteltu kuukausien ajan – matkarahoitus haettu, opiskelijavalinta suoritettu, matkajärjestelyt hoidettu, hintakilpailutus toteutettu ja vaadittava byrokratia läpikäyty. Pieni pyrähdys Manner-Eurooppaan sai lähtölaukauksen hyvissä merkeissä: kaikki saapuivat ajoissa Helsinki-Vantaan lentokentälle klo 14 lähtevälle lennolle kohti Frankfurtia, josta matka jatkuisi linja-autolla kohti määränpäätä Strasbourgia. Jännitystä oli luvassa, sillä matka ei päättyisi parlamenttivierailuun. Opiskelijat olivat iloisella mielellä valmiina seikkailuun, samalla kun opettajat miettivät jo sitä, miten matkan logistiset järjestelyt toteutuisivat.

Intensiivinen Euroscolapäivä Euroscola -päivä ulkomuotonsa puolesta näyttävässä Louise Weiss -rakennuksessa oli varsin intensiivinen kymmenen tunnin työrupeama. Päivä piti sisällään nuorten euroscolalaisten valiokunta- ja täysistuntotyöskentelyä. Teemoina olivat ympäristö ja uusiutuva energia sekä 4

ajankohtaiset kysymykset Euroopan tulevaisuudesta, tiedon vapaudesta, siirtolaisuudesta ja kotouttamisesta sekä nuorisotyöttömyydestä. Opettajan näkökulmasta oli palkitsevaa katsoa sivusta, millä innolla Euroopan unionin jäsenmaiden opiskelijat ottivat kantaa koko unionia koskeviin haasteisiin – nuoret osoittivat paikoitellen yllättävääkin kypsyyttä ja asiantuntemusta tentatessaan parlamentin korkeimpia virkamiehiä.

Kohokohta Ja sitten koitti eittämättä eräs matkan kohokohdista: Henri Huuskonen käveli puhujapöntölle esittelemään Suomea ja Apollon Yhteiskoulun lukiota. Pienestä jännittämisestä huolimatta Henrin esiintyminen oli kaiken kaikkiaan varsin luontevaa, vakuuttavaa ja itsevarmaa. ”Europarlamentaarikkojen” edessä Apollon edustajamme kertoi tuhansien järvien maasta, metsistämme, lehdistönvapaudestamme ja suomalaisen yhteiskunnan halusta vastata tulevaisuuden haasteisiin yksilöllisyyden ja luovuuden keinoin – oman sijansa saivat myös opinahjomme historia ja se kuuluisa ”Apollon henki”. Ryhmähenkeä niin opettajien kuin oppilaiden keskuuteen pyrittiin luomaan hauskan Eurogame -pelin avulla, jossa tietovisan kysymykset oli laadittu eri jäsenvaltioiden kielillä.

Yleissivistyksen lisäksi jokaisen kielitaito pääsi testiin. Yhteisen lounaan aikana oli mahdollisuus verkostoitua puolin ja toisin, ja valiokuntatyöskentelyn aikana syvennyttiin lähemmin parlamentin toimintaan ja sen haasteisiin – mm. erilaisten jäsenmaissa toteutettujen EU-rahoitteisten projektien vahvuuksiin ja heikkouksiin. Apollolaiset opiskelijat olivat jakaantuneet kuuteen eri valiokuntaan aihepiirin mukaan – haasteena ja toisaalta palkintona oli pysyä mukana ja ottaa osaa englanninkielellä käytyyn keskusteluun maanosaa koskevista poliittisista, sosiaalisista, taloudellisista ja ympäristöön liittyvistä kysymyksistä. Apollolaiset nousivat kuitenkin tilanteen tasalle mm. seuraavien kommenttien valossa: ”Oli hienoa, että omaa ääntä todella kuunneltiin..., ...esitin ideoita liittyen sananvapauteen..., juttelin erään kreikkalaisen kanssa siellä kiihkeän keskustelun...”. Kaiken kaikkiaan päivä oli monen mielestä ollut raskas, mutta antoisa. Noin kello kuudelta illalla matkamme päänäytös oli tullut näin päätökseensä. Neljännesvuosisata sitten EU:ssa käynnistetty Euroscola-projekti oli marraskuun 2015 osalta enää vain muisto. Seuraavaksi ajatuksemme alkoivat siirtyä matkan kulttuurihistorialliseen osuuteen – Strasbourgin kaupunkiin sekä kauniiseen Moselin laaksoon Saksan puolella.


Bussikuski Bernd ja linjaauton tunnelma Matkan onnistuneen toteutumisen kannalta onnekasta oli löytämämme karismaattinen ja ammattitaitoinen linja-autonkuljettaja Bernd Roth, joka osasi persoonallaan piristää matkaseuruetta. ”Frankreich nicht gut für deutsche Männer, Bacharach, Bacharach, Bacharach, Was ist das denn scheisse” – kommentteja kuulimme ajoittain tältä sydämelliseltä kansanmieheltä, joka osasi yllättää meitä matkan varrella. Paluumatkalla, poistuessamme pienestä Bern-Kastelin kaupungista, ajoi Bernd kapeahkon porttitunnelin läpi: juuri kun olimme päässeet tunnelista läpi, teki hän äkkijarrutuksen ja tööttäsi. Luulimme auton osuneen seinään, mutta siinä samassa Bernd kääntyi katsomaan pelästyneitä katseitamme ja alkoi hymyillä leveästi. ”Alles ist gut...”, ja matka jatkui. Kun teimme Frankfurtissa maanantai-iltapäivällä lähtöä kohti lentokenttää ja odottelimme Berndiä, joka ei perisaksalaiseen tyyliin myöhästynyt yhdestäkään sovitusta tapaamisesta, ilmestyi hän eteemme liikennevaloihin. Muutamat oppilaat alkoivat jo spekuloida, tekisikö hän u-käännöksen edessämme – tavoilleen uskollisesti ja joidenkin saksalaisautoilijoiden närkästykseksi näin todella tapahtui. Lopulta saavuimme Frankfurtin lentokentälle ja oli jäähyväisten aika: Bernd jakoi lämpimiä halauksia meille kaikille, ja me puolestamme muistimme häntä suussa sulavalla joulupukilla, ja suuntasimme kulkumme takaisin kohti joulupukin maata.

Eltzin linna

Kannatti tulla

Mieleenpainuvin muisto matkastamme – grande finale – oli sunnuntaiaamupäivällä toteuttamamme vierailu Eltzin linnaan Münstermaifeldissa, joka sijaitsee Mosel-joen varrella Koblenzin ja Trierin välissä – vanhan roomalaisen kauppatien varrella. Jo hyvän matkan päästä Eltz teki vaikutuksen mannereurooppalaisen linnatyypin edustajana, pyörötorneineen kaikkineen, jota ei Suomessa varsinaisesti tapaa nähdä. Pelkästään kävely paikan päälle, yli 70 metriä korkealle kalliojyrkänteelle vaikuttavassa Eltzin metsikössä, oli elämys itsessään. Visiitin ajoitus oli kohdallaan: linna on yleisölle avoinna puoli vuotta huhtikuusta lokakuuhun. Apollolaiset saapuivat paikan päälle lokakuun viimeisenä päivänä. Poikkeukselliseksi 1100-luvulla rakennetun Eltzin linnan tekee, että se on edelleen yksityisessä Eltzin suvun omistuksessa. Suku jakautuu kolmeen Rübenachin, Rodendorfin ja Kempenichin sukuhaaraan, joista Kempenichit ovat varanneet linnasta kolmanneksen omaan yksityiseen käyttöön. Kuten useimmat vuosisatoja vanhat linnat, myös Eltz edustaa erilaisia arkkitehtuurisia tyylilajeja, ennen muuta romaanista ja myöhäisgoottilaista tyyliä. Oppaamme esitteli linnaa noin 45 minuutin ajan ja kertoi linnan vaiheista, sukujen historiasta, lämmitykseen liittyvistä haasteista ja siitä mikä tarkoitus eri linnahuoneilla oli menneisyydessä ollut. Mieleenpainuva linnakierros päättyi lounaaseen linnan ravintolassa kauniin Elzbachin joen avautuessa eteemme.

Matkamme oli nyt vääjäämättä lähestymässä loppuaan – viimeisenä ohjelmanumerona oli ajaa Bacharachin kaupunkiin, jossa majoituimme Familien- und Jugendgästehaus Burg Stahleck -linna-hotelliin ja illastimme paikallisessa majatalossa sunnuntai-iltana. Tarjoilija kertoi, että Bacharachiin saapuu turisteja lähes kaikkialta maailmasta Yhdysvaltoja ja Japania myöten. Mieleen jäivät majapaikkaan johtavat kiemurtelevat tiet, Berndin tapa töötätä turvallisuussyistä lähes jokaisessa tienkaarteessa – hyvästi päiväunet – sekä kuvankaunis Moselin laakso, josta sai otettua pittoreskejä kuvia hotellin pihalta. Tulevan maanantain varaisimme tuliaisostosten tekoon Frankfurtin keskustassa ennen siirtymistä lentokentälle. Ennen tätä istahdin kuitenkin hetkeksi alas hotellin aulan kahvilaan ja kuuntelin Berndin puheita mm. baijerilaisten mentaliteetista, joiden kanssa oli kuulemma oltava tarkkana, kuten kierojen savolaisten kanssa konsanaan. Samaan aikaan apollolaiset opiskelijat vaihtoivat ajatuksia harrastuksistaan, matkan sujumisesta ja siitä, mitä tuliaisia ostaisivat läheisilleen. Joku oppilaista lisäsi: ”Hei, tää oli hyvä reissu, kannatti tulla”. Silloin minut valtasi euforinen hyvän-olontunne, nousin ylös pöydästä, kiitin kuljettajaamme hyvästä seurasta ja suuntasin kulkuni kohti hotellihuonetta ja suihkua ja sanoin mielessäni ääneen: ”yhdyn edelliseen”.

Alex Aissaoui 5


Hyvä kasvaa Apollossa Perinteistä Apollo-päivää eli avointen ovien päivää vietettiin lauantaina 14.11. Päivällä oli kaksi teemaa: hyväntekeväisyys ja 40-50-luvut. Tänä vuonna myös Vanhempainmessut järjestettiin Apollo-päivän yhteydessä.

H

yväntekeväisyyden teemaviikko alkoi Apollossa jo Nenäpäivän tempauksella ja jatkui taksvärkkipäivänä. Pitkin syksyä koulun seiskat virkkasivat peittoja lahjoitettaviksi sairaalan keskososastolle. Apollo-päivänä koulun vierailijatkin pääsivät osallistumaan keskospeittojen virkkaamiseen. Apollolaiset

6

Opettajat pukeutuivat Apollopäivään 40- ja 50-luvun mukaisesti.

kävivät myös opettamassa virkkausta Konalan ala-asteella myöhemmin talvella. Apollo-päivän toinen teema, elämä Suomessa, Helsingissä ja Apollossa 1940- ja 1950 -luvuilla, liittyy koulumme valmistautumiseen kolmen vuoden päässä häämöttäviin satavuotisjuhliin. Oppilaat tutustuivat mm. tuon ajan muotiin, tekivät kuvataiteessa töitä teemalla sota ja pakolaisuus, sekä etsivät eroja ja yhtäläisyyksiä 40-luvun ja tämän päivän Apollon välillä. Teematöitä tehtiin niin Apollo-päivään valmistauduttaessa kuin itse päivän aikana. Apollo-päivän viettoon liittyi monta pientä yksityiskohtaa. Tukarit kartuttivat kassaansa pitämällä kahvilaa, josta sai ostaa mm. apolloperhospullia. Aulan infopisteiden tunnelmaa nostatti oppilaiden soittama pianomusiikki. Päivän aikana vierailijat saivat nauttia herkullisen Tukioppilaat leipoivat pipareita Apollopäivään.

lounaan Apollon Helmessä. Päivän teemaan liittyen opettajakunta oli pukeutunut aikakauden tyyliin ja päivä päätettiin aikakaudelle sopivasti “iltamiin”, jolloin lavalla heräsivät jälleen henkiin Apollon entiset opettajat ja oppilaat.

Henna Valtonen


Yhteiskoulu kestää yhä Apollopäivän näytelmässä luodattiin koulun historiaa talvisodan pommituksista Helsingin olympialaisiin.

Pommisuojaan, tytöt! Juoskaa pommisuojaan!” Jori Nummela jylisee turvaan kiirehtiville oppilaille samaan aikaan, kun räjähdysten äänet tuntuvat vavisuttavan salia. Nummela tunnetaan yleensä Apollon Yhteiskoulun hyväntuulisena kouluisäntänä, mutta marraskuun Apollopäivän huipennuksena esitetyssä Yhteiskoulu kestää! -näytelmässä hän komentaa lapsia sota-ajan legendaarisena rehtorina, Viljo Alasena. Joukko yläkoululaisia sekä lukiolaisia henkilökunnalla vahvistettuna sukelsi näyttämöllä ennakkoluulottomasti Yhteiskoulun historiaan. Kuuden kohtauksen esitys juoksutti yleisöä 1940- ja 1950-lukujen halki luodaten Apollon vaiheita talvisodan pommituksista Helsingin olympialaisiin. Näyttelijät esiintyivät koulua ikävöivinä rintamamiehinä, sota-ajan koululaisina sekä 1950-luvun levottomina rasvatukkina, jotka kuuntelivat radiosta olympialaisselostusta kesken koulupäivän, haaveilivat Armi Kuuselasta ja nauttivat kauhun pedagogiikasta, jota biologian opettaja (Riitta Korkeela) tarjoili tylyllä kädellä.

Äidinkielen opettajat Jussi Kaskinen ja Anna Saarela sävyttivät ohjaamaansa sekä kirjoittamaansa näytelmää tosielämän aineksilla. Esimerkiksi rehtori Viljo Alasen repliikit ovat sepitettyjä, mutta roolihahmo on ollut aikoinaan lihaa ja liitupölyä kuten nykylehtoritkin. Eräskin yleisössä istunut aikalainen muisti yhä elävästi Alasen aikakauden. Samoin alikersantti Kivilinna (opiskelija Jussi Kuusniemi) raapustaa näytelmässä rintamalta Yhteiskoululle kirjeen, jonka historiallinen vastine löytyi vastikään Apollon arkistoista.

Yläkuvassa Kivilinna ja rehtori Alanen lukevat rintamalta lähetettyä kirjettä. Alakuvassa opiskelijat kuuntelevat radiolähetystä Olympiatunnelmissa. Musiikkiluokkalaisten esittämät kappaleet toivat näytelmään jopa musikaalin piirteitä. Musiikin opettaja Aino Rättyä johti esimerkiksi laulut Armi sekä Hound Dog sulaviksi elementeiksi, jotka kuljettivat katsojat 1950-luvulle monen aistin voimin. Korsusävelmien ja varhaisen rockin välillä on vain muutama vuosi, mutta henkinen välimatka on merkittävä. Näytelmä osoitti, kuinka Apollon Yhteiskoulu kesti aikakauden haasteesta toiseen – ja kestää yhä.

Rehtori Mirva Lindström esiintyi Marilyn Monroena.

Jussi Kaskinen


Onnea onkimassa Loppujen lopuksi elämä on yksinäistä. Ole erityinen ja muista aina oma etusi.

N

o ei näin, tällainen ajattelu on vanhentunutta. Nykykäsityksen mukaan ja monien tutkimustenkin valossa ihmiset nauttivat yhteistyöstä ja haluavat olla yhdessä. Keskusteleminen ja yhteys toisiimme vähentävät stressiä ja lisäävät hyvinvointia. Ilon tuottaminen muille lisää omaa onnellisuuden kokemusta.

Yhteisöllisyys Apollossa, nopeita ajatuksia aiheesta Helatorstain jälkeinen perjantai oli vapaapäivä melkein kaikille apollolaisille ja ulkona oli lumoavan kaunis, vaaleanvihreä kevätpäivä. Muutamat pistivät kuitenkin nenänsä omalle ja yhteiselle työmaalleen: Riitta koulusihteeri, Joni ja Kirsi Apollon Helmestä ja allekirjoittanut tulivat tekemään töitään hiljaiseen

kouluun ja työn lomassa vaihtoivat ajatuksia teemasta ”yhteisöllisyys Apollossa”. Tällaisia asioita pulpahti spontaanisti mieleemme: Yhteisöllisyys on yhdessä tekemistä, kohtaamista ja oikeasti toisista välittämistä. Apollon nuoret ovat innokkaita ja kaikessa mukana hyvällä fiiliksellä. Yhteisöllisyyttä on yhdessä töiden pähkäily, yhdessä koetut wau - elämykset. Isossa yhteisössä on sisällä pienempiä yhteisöjä, kuitenkin kaikki kuuluvat myös koko kouluyhteisöön. Nuoret ovat mukana toteuttamassa yhteisiä tapahtumia ja järjestävät niitä myös itsenäisesti. Ilmapiiri on tärkein, kaikilla on hauskaa ja talossa riittää huumoria. Yhteisöllisyys on turvallisuuden ja vakauden tunnetta. Yhteisöllisyys vie eteenpäin arkisessa pakerruksessa. Arki voi olla juhlaa. Lukion ykkösistä hiljattain valitut tutorit heittivät koulutuspäivänään ajatuksia ilmaan samasta teemasta, yhteisöllisyys Apollossa. He nostivat esille näkökulmia: Ilmapiiri, kaverit, vapaus ja hauskuus ovat tärkeitä. Ihmiset luovat yhteisöllisyyden perustan aina kussakin paikassa omine ja yhteisine kokemuksineen.

tää omien ajatusten uhkaavuutta.” Tämä Hans-Ludwig Freesen oivallus kiteyttää mielestäni jotain keskeistä yhteisöllisyyden olemuksesta. Kannatteleva yhteisö tukee ja kunnioittaa jäseniään. Apollon lukuvuoteen on mahtunut monenlaisia yhteisöllisiä prosesseja, muun muassa lukion tyttöjen välkkätoimintaa, erilaisia ryhmiä, retkiä, ryhmäytyksiä ja teemapäiviä. Näitä prosesseja on ollut toteuttamassa Apollon nuoria ja aikuisia, alueellisia yhteistyökumppaneita ja vanhempia. Yhteiseen tarinavarastoon on jälleen kertynyt uusia tarinoita. Yhdessä on ponnisteltu, iloittu, pähkäilty ja päästy tavoitteeseen. Ennen kuin lähdetään onkimaan sitä onnea, on hyvä muistaa, että myös valmiiksi saatu työ lisää onnellisuutta. Step by step, yksi työ kerrallaan maaliin - sillä reseptillä syntyy tuloksia. Kohta on kesä, koivu on jo hiirenkorvalla. Nauti - ja jos mahdollista, syö mustikoita suoraan mättäästä, anna ilon läikehtiä!

Aija Pennanen

Askeleittain kohti kannattelevaa yhteisöä ja hyvinvointia ”Vain ihmisten välinen keskustelu antaa levottomuutta herättäneille, varjomaisille ajatuksille, kirkkaamman ja selkeämmän muodon. Se, että toisilla on samoja ajatuksia, vähen-

8

Tutorit koulutuksessa 9.5.2016.

7b-luokka retkellä Harakansaaressa, ihana luonto innosti ja yhdisti nuoria.


Hyvinvointia ykkösille Uusi, 1.8.2014 voimaan tullut Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki korostaa koulun opiskeluhuollon yhteisöllisyyden merkitystä. Yhteisöllisyys edistää meidän kaikkien = koko koulun hyvinvointia. Psykologin työhön on ennenkin kuulunut ryhmä- ja yhteisötason työ, mutta lain velvoite käynnistikin tänä lukuvuonna uuden yhteisöllisen työmenetelmän luomisen.

K

oherenssin tunteella tarkoitetaan ihmisen elämänhallintakykyä tunnetta siitä, että elämä on omissa ohjaksissa. Päivi-Leena Honkisen väitöskirjassa (2009) suositeltiin koherenssin tunteen tutkimista myös nuorisoikäisiltä. Väitöskirjassa oli kyselylomake nuorisoikäisille. Aihepiiri jäi hautumaan mieleen. Viime lukuvuonna löytyi motivaatiopsykologian kirjasta menetelmä ihmisen henkilökohtaisten, motivaatioon liittyvien tavoitteiden arvioimiseksi. Menetelmää käytettiin tuolloin lukion Voimaantumisryhmässä. Jossain vaiheessa päässä syntyi ahaa – elämys: nämä kaksi lomakettahan voisivat muodostaa hyvän parin täydentäen toisiaan! Motivaatio liittyy tavoitteisiin ja tavoiteasiat liittyvät motivaatioon. Tästä voisi syntyä ennalta ehkäisevä työmenetelmä. Hanke eteni lukion ohjaustiimiin ja sai siellä hyväksynnän keväällä 2015. Päätettiin toteuttaa hyvinvointiseula lukion aloittaville opiskelijoille eli ykkösille seuraavana lukuvuonna. Tavoitteena oli vastaanottaa heidät heti lukion alussa tarjoten aikaa pysähtyä omien tärkeiden asioiden äärelle. Jo pelkästään pysähtyminen ja rauhoittuminen oman itsen äärelle voi auttaa. Menetelmää käytettäisiin seulamuotoisesti tarjo-

ten myös yksilöllisiä palautekeskusteluaikoja.

Hyvinvointiseula toteutuu Syksyn 2015 alussa pidettiin psykologian opettajan Maija-Liisa Tervomaan kanssa teemallisia oppitunteja joiden yhteydessä kyselylomakkeet jaettiin. Opiskelijat saivat niistä yleisen tason palautteen. Lähes kaikki nuoret vastasivat kyselyihin ja tunneilla osallistuttiin keskusteluihin elämänhallinta- ja tavoiteteemoista. Lukuvuosi rytmittyi kyselyjen jälkeen opiskelijoiden jaksojärjestyksien mukaiseksi. Seulaan osallistuneille opiskelijoille tarjottiin liuta aikoja ja oma kalenteri täyttyi 20 minuutin alustavista varauksista. Noin 17 % kyselyyn vastanneista hyödynsi

palautekeskusteluaikaa. Suurkiitos teille, jotka otitte oma-aloitteisesti yhteyttä ja otitte vastaan keskusteluajan! Sain tapaamisten kautta huomata kuinka hyvin seulamenetelmä toimii kahdenkeskisessä keskustelussa. Sain kuulla teidän kommenttejanne palautekeskustelun annista ja tutustua mielenkiintoisiin, upeisiin nuoriin opiskelijoihin. Hyvinvointiseulan luominen on ollut innostavaa ja antanut uutta potkua työlle. Kyselylomakkeet yhdistämällä on selvästi nähtävissä, miten nuori pärjää elämässään, kuinka hyvin hän on tietoinen asioistaan ja kuinka paljon hän pystyy vaikuttamaan asioihinsa ja elämäänsä. Seula on tullut jäädäkseen ja sitä kehitetään edelleen.

Eeva Reinilä-Haikonen Yllä tämän lukuvuoden lukiodiplomityö, Perttu Piirto. Lisätietoa diplomitöistä s. 18.

9


Apollo tanssii! Nykytanssiesitys Dreams of tomorrow Aleksanterin teatterissa.

A

pollon Yhteiskoulun ja Tero Saarinen Companyn ensimmäinen Minä olen läsnä -teemaisista nykytanssityöpajoista koostunut pilottiprojekti järjestettiin vuonna 2012. Hyvää palautetta saanutta yhteistyötä syvennettiin vuonna 2013, ja sama kehitys on jatkunut tänäkin lukuvuonna. Ryhmä Apollon Yhteiskoulun lukiolaisia osallistui syksyllä työpajaan, jonka työskentely huipentui Aleksanterin teatterin lavalla nähtyyn esitykseen Dreams of tomorrow. Projektia johtivat Tero Saarinen Companyn tanssija-tanssinopettaja Maria Nurmela yhteistyössä tanssija David Scarantinon kanssa. Säveltäjä-muusikko Jarmo Saari on vastan-

10

nut harjoitusten elävästä musiikista yhdessä perkussionisti Abdissa ”Mamba” Assefan kanssa, joka vastasi myös illan esityksen säestyksestä. Koreografi Tero Saarinen vieraili työpajoissa ja hänen koreografisia aihioitaan hyödynnettiin tanssityöskentelyssä.

Hankkeen tavoitteena on nykytanssin keinoin kasvattaa nuorten kehon- ja itsetuntemusta, kannustaa luovuuteen ja vuorovaikutukseen, sekä tuottaa yhteisöllisiä kokemuksia ja onnistumisen tunteita.

Yhtenä projektin päämääristä on myös tarjota kaikille osallistujille – niin tekijöille kuin katsojillekin – uudenlaisia elämyksiä ja kokemuksia. Nuoret pääsivät tanssin ohella tutustumaan esittävän taiteen tuotantoon ja teatteritekniikkaan Tero Saarinen Companyn sekä Aleksanterin teatterin esittelyjen kautta. Lisäksi työpajoissa vierailivat hankkeen suojelijat kansanedustaja Jani Toivola (vihr.) ja mediapersoona Tea Khalifa. Projektin edistymistä dokumentoitiin videoimalla ja materiaalista koottiin dokumentaarinen videokooste, joka oli esillä tyttöjen työpajan kuvataidenäyttelyn yhteydessä Kirjasto 10:ssä keväällä 2016. Videon kuvasi ja editoi Mikko Lampinen (Tero Saarinen Company, Sensus Pool Project).


Dreams of tomorrow nykyntanssiesitys Aleksanterin teatterissa 17.11.2015. Kuva: Tanja Ahola

Sukellus mieleeni - tanssin oman reittini Nykytanssia ja kuvataideilmaisua yhdistäneen työpajasarjan huipentuma Kirjasto 10:ssä

A

pollon Yhteiskoulun ja Tero Saarinen Companyn yhteistyö jatkui joulukuussa, jolloin järjestettiin erityisesti tytöille suunnattu kuvataidetta ja nykytanssia yhdistävä työpaja. Apollon Yhteiskoulun kuvataideopettajan Hanna Azevedon

sekä Maria Nurmelan ohjaamassa työpajassa syntyneet kuvataideteokset asetettiin näytteille Kirjasto 10:een keväällä 2016. Näyttelyssä tyttöjen yhteiset tarinat, tunteet ja ajatukset, sekä jokaisen henkilökohtaiset nykytanssin herättämät kokemukset tulivat näkyviksi kuvataiteellisena palapelinä. Kuvallisen teoksen lisäksi katsoja sai kurkistaa työpajatyöskentelyyn digitaalisesti toistuvan valokuvasarjan kautta. Valokuvasarjan musiikit on tehnyt säveltäjä-muusikko Jarmo Saari. Hankkeen vetäjät, Nurmela ja Azevedo, ovat kehittäneet oman, nykytanssia, kuvataidetta ja luovaa

kirjoitusta yhdistävän työtavan. Lähtökohtana on monitaiteellisuuden lisäksi yhteisöllisyys, kokemuksellisuus ja ekspressivisyys. Työpajatyöskentelyssä kuvataide, nykytanssi ja luova kirjoittaminen ovat olleet keinoja kommunikaation ja yhteisöllisyyden herättämiseen sekä kunkin kasvavan nuoren oman identiteetin ja maailmasuhteen voimauttamiseen. Vaikka työskentely on sisältänyt taiteen esteettisiä päämääriä, ensisijaista on ollut siihen osallistuvien omakohtaiset, toivottavasti elämänmakuiset kokemukset, sekä henkilökohtainen sisäinen matka.

Hanna Azevedo

Vasemmalla kuva tyttöjen työpajan harjoituksia Aleksanterin teatterin tanssitiloista. Oikealla kuva Sukellus mieleeni tanssin oman reittini kuvataidenäyttelyn avajaisista, missä osa työpajaan osallistuneista tytöistä seisoo omien teostensa edessä, alhaalla edessä Tero Saarinen. 11


Tapahtumia ja toimintaa vuoden varrelta

Wanhojen tanssit ja penkkarit.

Lucia-kulkue lähti viemään valoa alakoululaisille.

Lukion pojat suppailemassa Töölönlahdella. 12

Opiskelijakunnan edustajat veivät lukion taksvärkkituoton henkilökohtaisesti Lastenklinikan osasto 10:lle.

Kestävän kehityksen kurssilaiset tekivät perinteisen Tallinnan matkan huhtikuussa.

Lukion tyttöjen salibandyjoukkue hymyssä suin päästyään jatkoon ensimmäisestä välierästä koulujen välisessä turnauksessa.

Opiskelijakunnan järjestämä puurojuhla.


Nenäpäivänä Apollossa kerättiin rahaa hyväntekeväisyyteen ja tuotto oli 214€. Kaikki 7.-luokkalaiset osallistuivat lohikäärmekulkueeseen, joka oli yksi Nenäpäivän ohjalmanumeroista. Tapahtuman aikana sai laulaa karaokea, ostaa oppilaiden leipomia pullia, hypätä trampoliinilla tai kerätä halipassiin tarroja. Tempauksen järjestivät oppilaskunta ja tukioppilaat.

Tehdään yhdessä -kerho aloitti toimintansa syksyllä 2015 yhteistyössä Pohjois-Haagan yhteiskoulun kanssa. Kerho oli suunnattu Suomessa vasta vähän aikaa asuneille 7.-8. luokan oppilaille. Kerhon tarkoitus oli tutustua Helsinkiin sekä saada uusia ystäviä. Vuoden mittaan vietimme aikaa yhdessä muun muassa urheillen, ruokaa tehden ja erilaisia lautapelejä pelaten. Kerhon päättäjäiset pidettiin niin ikään keskustassa, jolloin menimme yhdessä syömään ja pohdimme mitä kaikkea uutta tänä keväänä onkaan opittu. 8.-luokkalaiset valmistautuvat yleisurheilun suorituksiin lehtori Monosen opastuksella.

Apollon hyväntekeväisyystempauksen keskospeittoprojektin värikkäitä tuotoksia.

Tekstiilityössä voi tuulettaa, kun on itse neulottu myssy valmis. Kuva oppilaiden ja opiskelijoiden blogista: www.apollontekstiili.wordpress.com

9a sai valmiiksi biologian työn aiheena Åland aika hengähtää hetki! 13


Maailma ja me – kansainvälisyyttä Apollossa Suomalainen koulutusihme kiehtoo ja kiinnostaa kouluväkeä ympäri maailmaa.

K

uluneena lukuvuotena Apollon Yhteiskoulu on saanut useaan otteeseen olla esittelemässä omaa versiotaan tästä maailmanlaajuista huomiota keränneestä ihmeestä ja saavutuksesta. Opetustamme ja koulumme arkea sen kaikissa eri toimintatavoissa seurasi maaliskuussa EU:n alaisen Erasmus+ -ohjelman mukaisena job shadowing -vieraana kahden viikon ajan saksalainen opettaja Tanja Doppler Gemeinschaftsschule Graf Sodenista Friedrichhafenista Baden Württembergistä. Samaan aikaan kouluumme tutustuivat parin päivän ajan hollantilaiset Bert de Rooij ja Jan-Menke Hopma Konigin Wilhelmina Collegesta Culemborgista. Vierailijoita ihastutti Apollon lämminhenkinen yhteisöllisyys ja välittömyys. Oppilaiden ja opettajien mutkaton ja vaivaton kanssakäyminen muun muassa sinutteluineen herätti huomiota, sillä Keski-Euroopan kouluissa ollaan vielä jonkin verran muodollisempia. Kiitosta saivat myös Apollon hyvin käyttäytyneet oppilaat. Koulupäivät olivat meillä kuulemma vähemmän äänekkäitä kuin vieraiden kotikouluissa. Huhtikuun lopulla koulussamme pistäytynyt Maltan Swatarin St Martin’s Collegen opettaja Rita Gatt vahvisti keskieurooppalaisten kollegoidensa käsityksiä. Apollon lämminhenkisyys ja opetusjärjestelyiden mukautuvuus olivat seikat jotka korostuivat hänenkin havainnoissaan.

14

Vierailuiden aikana oppilailla oli mahdollisuus harjaannuttaa kieli- ja kommunikointitaitojaan, kun vierailijat power point -esitystensä yhteydessä kertoivat omista maistaan. Oppilaat saivat myös kertoa, minkälaista kansainvälisyyttä he kouluun haluaisivat ja mietittiin myös mahdollisten yhteisten tulevien projektien aiheita. ”Lisää vierailijoita” oli yleinen toive oppilaiden puolella. Ja oppilaiden toive on heti kuultu: Lisää vieraita on tulossa vielä aivan kevätlukukauden lopulla, kun saamme viikoksi Réunionista job shadowing -vieraan ja aivan viimeisellä viikolla muutamaksi päiväksi Suomessa pidettävään kansainväliseen IDEC@EUDEC2016 tapahtumaan osallistuvan taiwanilaisryhmän, jossa yhden opettajan mukana on 15 nuorta. Vieraiden toivomus on, että jokainen nuori saa henkilökohtaisen oppilasoppaan, joten Apollon oppilaat ja opiskelijat pääsevät taas käytännössä kokeilemaan kansainvälistä kommunikointia.

Apollo YK-kouluna Kulunut lukuvuosi oli koulumme ensimmäinen kokonainen lukuvuosi YK-kouluna. 21. syyskuuta, rauhanpäivänä, koulussamme vieraili YK-liitosta avustajineen Kevin José Angari-

ta Kolumbiasta. Hän kertoi siitä, miten konfliktit vaikuttavat siviilien elämään ja miten rauha on tärkeää: Kevin on itse haavoittunut vakavasti kahdesti maamiinasta. Vierailu oli puhutteleva esimerkki pohdiskeluun johdattavasta globaalikasvatuksesta. Ainutlaatuinen tilaisuus avautui 20 oppilaallemme ja opiskelijallemme sekä kahdelle opettajalle, kun YK-kouluna pääsimme 9. 12. 2015 osallistumaan Suomen YK-jäsenyyden 60-vuotisjuhlaan Finlandia-talolle. Saimme kuulla YK:n pääsihteeri Ban Ki-moonin puheen. Tilaisuuden muina pääpuhujina toimivat Tasavallan presidentti Sauli Niinistö sekä pääministeri Juha Sipilä, eduskunnan puhemies Maria Lohela ja ulkoministeri Timo Soini. Mieleenpainuva tilaisuus toi juhlallisuutta joulukuiseen koulunkäyntiin ja rohkaisi varmasti monia nuoria miettimään, miten arvovaltaisten puhujien esiin nostamalla tavoitteellisuudella ja sitoutumisella voidaan saada paljon aikaan, niin yksilön tasolla kuin maailmanlaajuisestikin. Koulu jatkaa YK-kouluna monien teematapahtumien ja projektien


1 Apollolaiset 9.12.2015 Finlandia-talon YK-juhlassa. 2 Rauhanpäivänä Kevin José Angarita YK-liitosta kävi kertomassa Kolumbian tilanteesta. 3 Tulevaa yhteistyötä suunnittelemassa (oikealta alkaen): Tanja Doppler Saksasta, Bert de Rooij ja Jan-Menke Hopma Hollannista sekä Elina Wainio. 4 Hollantilaisopettajat pohtivat oppilaiden kanssa, miten toteuttaa kansainvälisyyttä koulun arjessa. 5 Singaporelainen Erasmus-opiskelija esitteli kotimaataan 8. luokan oppilaille.

1

2

3

kanssa. Toukokuussa 7C-luokka osallistuu kestävän kehityksen tavoitteisiin liittyvään työpajaan, jonka YK-liiton ohjaaja tulee pitämään koululla. Yhteistyötä jatketaan monimuotoisesti tulevina lukuvuosina.

Tuttuja yhteistyötahoja Jo vakiintuneita kansainvälisiä kontakteja tarjoavia yhteistyötahojamme ovat Kulturkontakt Nord ja Eurooppalainen Suomi ry. Eurooppalainen Suomi ry:n kautta koulussa kävi ruotsalaisopiskelija Rebecca Stenberg, joka esitteli Suomen ja Ruotsin rajanaapuruutta ja kahden kielen rinnakkaiseloa Tornedalenin asukkaan silmin. Meänkielikin kaikui harvinaisena vieraana Apollon tiloissa. Englannin taitoja verestettiin puolestaan singaporelaisten Delia Kanin ja Nansol Kimin kanssa. Kulturkontakt Nordin tiloissa Kaisaniemessä eräänä tammikuun kipakkana pakkasaamuna rohkaistuivat 9A:n ja 9B:n A-ruotsin lukijat keskustelemaan reippaasti toisella kotimaisella kielellä Pohjoismaita koskevista asioista. Workshop-tuokio pikku tarjoiluineen toi vaihtelua opiskelun arkirutiineihin. Maailma ja me – Apollosta tiedetään maailmalla ja me lisäämme tietoamme muista maista ja maanosista. Globaalikasvatus – siinä Apollo on vahvasti mukana.

4

5

Elina Wainio 15


8.-luokkalaisten näytelmä

Apollon Yhteiskoulun 8.-luokkalaiset heittäytyivät uskomattomalla rohkeudella ja me-hengellä projektiin, jossa vanhalle klassikolle annettiin kyytiä.

K

uudetta kertaa koulussamme toteutuneeseen taideaineiden väliseen näytelmäprojektiin virittäytyminen alkoi joulukuun alussa siten, että oppilaat kiersivät ilmaisutaidon, käsityön ja kuvataiteen sekä musiikin työpajoissa. Oppilaiden oli joululoman aikana päätettävä kokeilutuntien perusteella, missä ryhmistä halusivat jatkaa työskentelyä näytelmän valmistumiseen asti.

Teknologian läpimurto -sukupolven kielletty rakkaus Kevään kuluessa ilmaisutaitoryhmän valinneet oppilaat ryhmäytyivät ja tekivät draamaharjoitteita äidinkielenopettaja Anna Saarelan johdolla. He tutustuivat Liisa Loiri-Plosilan moderniin versioon Romeosta ja Juliasta. Kunnianhimoiset kahdeksasluokkalaiset halusivat kuitenkin muokata ja päivittää sitä niin paljon, että lopulta näytelmän käsikirjoitus oli heidän ideointinsa jäljiltä kokonaan uusi, heidän näköisensä. Näyttelemisharjoituksissa korostettiin tunnetilojen ilmaisemista kehollisen ilmaisun ja äänenkäytön avulla. Puuhaa riitti oman roolin omaksumisen lisäksi myös vuorosanojen ja lavalla olemisen opettelussa. Ryhmän yhteishenki oli alusta saakka hieno ja toista kannustava, parhaimmillaan

16

kannattelevakin. Näytelmän visuaalisesta ilmeestä vastasi käsityön- ja kuvataiteenopettaja Hanna Azevedo yhdessä Leikkivä lapsi -yhdistyksen kanssa. Heidän johdollaan oppilaat valmistivat esimerkiksi näytelmässä käytetyt maailman ensimmäisen näkymättömän kännykän - Capula Invisiblen - säilytyspussit. Lavastusryhmä vieraili myös Svenska teatterin lavan takana, jossa heille raotettiin teatterin arkea kulissien kätköissä. Musiikin opettaja Nacera Ketroussi ohjasi bändin työskentelyä ja vastasi muutenkin näytelmän äänimaailmasta. Näytelmän teemabiisinä kuultiin Pikku G:n Romeo ja Julia, jonka osuvaan kertosäkeeseen ”Me ollaan nuoriso, me ollaan tulevaisuus” oli sädehtiviä apollolaisia katsellessa ilo yhtyä. Yksi näytelmän kohokohdista oli naamiaisten tanssikohtaus, johon kouluavustaja Sanni Myllylä loihti päräyttävän koreografian, joka ei jättänyt kylmäksi oppilaita, saati yleisöä.

Jokaisen panosta tarvitaan Jokaisella oppilaalla oli oma roolinsa. Ei puuttunut vilskettä näyttämöltä ja sen ympäriltä, kun seitsemisenkymmentä nuorta näytteli, roudasi lavasteita, soitti, lauloi, tanssi tai hoiti äänipöytää. Tavoitteena ja keskeisenä ajatuksena oli jälleen, että jokainen pääsee tuomaan oman


Tanssiaiskansa riehaantuu Let’s get ridiculous -kappaleen myötä.

tärkeän panoksensa kokonaisuuteen, jossa yhdessä tekemisen väkevyys ja taiteen ilmaisuvoima konkretisoituvat. Malminkartanolaisesta Romeosta ja kannelmäkeläisestä Juliasta kertovan, nykyaikaa ja -nuorisoa kuvaavan, lämpimän humoristisen ja teknologiaa monipuolisesti hyödyntävän tarinan saattaminen näyttämölle oli hieno palkinto yhteisestä ponnistelusta. Isot näytelmäproduktiot ovat Apollossa jo useampivuotinen perinne, ja niiden vaikutukset ovat olleet merkittävät. Oppilaiden kokemusten mukaan yhteishenki paranee ja uusia ystävyyssuhteita syntyy yli luokkarajojen. Samalla vahvistuu tunne siitä, että omat siivet kantavat näyttämöllä ja sen ulkopuolellakin.

Anna Saarela

Oikealla kuvassa Kari Capula julkistaa maailman ensimmäisen näkymättömän kännykän Capula Invisiblen ja uuden huippusalaisen mainoskasvon, josta leivotaan Julian treffikumppania.

17


Antti Nieminen

Naiima Sheikh Abdirahman

Opal Ahonen

Miksi tekisin kuvataiteen lukiodiplomin? Kuvataiteen lukiodiplomeja on suoritettu Apollossa jo vuodesta 2003. Tänä lukuvuonna lukiodiplomikurssin suoritti kymmenen opiskelijaa. Kuvat ovat tämän vuoden teoksista.

Keskustelu luokassa etenee lähes aina näin: Saanko pisteitä lukiodiplomista jos haen taidekouluun?

Saatat saada. Aiemmin ainakin Aalto korkeakoulu on antanut 0,5-1 pistettä taidekasvatuksen osastolle haettaessa ja muistaakseni Lahden muotoiluinstituuttikin, mutta sinun kannattaa tarkistaa asia itse kun haet. Suurin hyöty on mielestäni kuitenkin siinä, että suoritat kurssin, joka työskentelytavoiltaan jo vastaa jatko-opinnoissa vastaasi tulevaa.

Eikö siinä saa tehdä melkein mitä vaan?

Tavallaan kyllä. Uudet tehtävät tulevat joka vuosi Opetushallitukselta ja niistä valitset yhden, josta sitten teet teoksen ja portfolion. Koska useimmissa tehtävissä tekniikka on vapaa, pystyt valitsemasi tehtävän puitteissa ideoimaan vaikka mitä!

Mutta kai sinä kumminkin kerrot, mitä kannattaa tehdä?

No en. Olen paikalla ja valvon työskentelyä luokassa, mutta tämä on näyttötyö, joten kaikki valinnat, suunnittelu ja työ ovat sinun omiasi. Kurssin alussa käytetään kuitenkin 18

kaksi tuntia ohjaukseen ja tehtävien avaamiseen. Sinun tehtäväsi on suunnitella työ niin, että ehdit sen kurssin aikana ehdä. Tuntipäiväkirja, jonka liität portfolioon, auttaa aikataulussa pysymisessä.

Annatko sinä siitä numeron?

Diplomikurssit taito- ja taideaineissa vastaavat yo-suoritusta, joten meitä sensoreitakin on kaksi: minä ja jonkun toisen koulun kuvataideopettaja käymme työsi läpi yhdessä ja päätämme myös yhdessä, minkä arvosanan kriteerit se täyttää. Arvosteluasteikko on 1-5, josta puolet tulee teoksesta ja puolet portfoliosta. Saat suorituksestasi henkilökohtaisen arviointilausunnon meiltä molemmilta sekä myös diplomitodistuksen päättötodistuksen liitteenä.

Mariatou Jarju

Olis kiva nähdä ensi vuoden tehtävät.

Mahtavaa kun innostuit! Tehtävät julkaistaan aina toukokuussa Opetushallituksen sivuilla. Käy katsomassa osoitteesta edu.fi ja laita hakusanaksi lukiodiplomi. Tutustu ihmeessä tehtäviin jo nyt, niin ehdit miettiä valintojasi jo ennen kurssin alkua. Muistathan, että neljä pohjakurssia tarvitaan. Nähdään syksyllä, ihanaa lomaa!

Minna Kokko

Taavi Iman


Syksyn 2015 Ylioppilaat

Musan vuosi Apollon musiikkipainotteiset luokat ovat ahkeroineet vuoden aikana.

Aden Ifrah Asikainen Anttoni Hurmerinta Joni Jäppinen Rasmus Lehtonen Lotta Manalo Axel Mohamed Ilham Piirto Perttu Purhonen Hannes Renko Janita Sherif Abdullah Stolt Teemu

Kevään 2016 Ylioppilaat Musiikkiluokkien kevätkonserttissa 7-luokkalaiset esittivät rock-klassikoita ja Bond-tunnarin Skyfall. Kuvassa: Viljami Määttä, kitara, Sauli Saarnio, rummut, Arno Valtonen, Rosa Helenius ja Anna Kliushina, laulu.

Kaikki musiikkipainotteiset luokat kävivät katsomassa keväällä Linnanmäen Peacock-teatterissa Vampyyrien tanssi -musikaalia ja tapasivat näyttelijä Samuel Harjanteen.

Abass Ahmed Abdi Abdiwahid Helenius Henry Helenius Tony Huuskonen Henri Hämäläinen Pihla Jaatinen Juhopekka Karvali Klara Kuusijärvi Eleonoora Laasonen Akseli Laurikainen Aino Lindfors William Marei Karim Marei Mahmoud Masuda Sasuke Mitzner Frida Mélart Miko Nassar Saleh Nieminen Antti Oinonen Tommi Okkonen Kim Ovaskainen Arttu Perkiö Rosa

Pohjola Melina Raatikainen Leena Rantala Pinja Ritaranta Fanny Ruokonen Emil Salmi Joonas Sareye Abdi Sareye Ajaan Sheikh Abdirahman Naiima Siitonen Simo Sindhu Jairus Soukkala Tuomo Söderling Mari Söderling Sanna Talasvuori Ron Tikkanen Janne Tommola Tuomas Uotila Onni Valtanen Anette Visakko Mikko Vuorela Lotta Öismann Karl-Markus

19


Hallinto ja toimihenkilöt Apollon Yhteiskoulun kannatusyhdistys ry:n hallitus Vesanen Riitta-Maija, puheenjohtaja Lindström Mirva, 14.11.2015 asti, Etelämäki Hilla, 1.12.2015 lähtien Karell Helinä Korhonen Ari Koskinen Virpi Voutilainen Matti Apollon Yhteiskoulun johtokunta Kärkkäinen Heli, puheenjohtaja Lindström Mirva, 14.11.2015 asti, Etelämäki Hilla, 1.12.2015 lähtien Marei Minna, 23.3.2016 asti, Etelämäki Hilla 1.12.2015 lähtien Voutilainen Matti Peltonen Soile, peruskoulun opettajajäsen Eerolainen Mari, lukion opettajajäsen Oinonen Tommi, lukion opiskelijajäsen, 12.2.2016 asti Rasa Jonne, lukion opiskelijajäsen, 12.2.2016 lähtien Rehtori Lindström Mirva 14.11.2015 asti, Etelämäki Hilla 1.12.2015 lähtien

Kouluterveydenhuolto Häkkänen Paula koululääkäri, Piekkari Riitta terveydenhoitaja

Apulaisrehtori pk Seppälä Elina

Siivous Laakkonen Marja siivooja 14.9.2015 asti, Aton Oy

Apulaisrehtori lukio Korkeela Riitta

20

Muut toimihenkilöt Douhaniaris Riitta koulusihteeri, Ntouchaniaris Nikolaos iltavahtimestari, Nummela Jori kouluisäntä, Pennanen Aija koulukuraattori, Reinilä-Haikonen Eeva koulupsykologi

Kouluruokala Ehtamo Kirsi emäntä, Johansson Joni keittiöapulainen, Laakkonen Satu keittiöapulainen, Palmroos Rosita keittiöapulainen

Koulunkäyntiavustajat Laattala Laura Myllylä Sanni

Talous- ja palkkahallinto Ab Norlic Oy

Kiinteistöhuolto Palmia


Opettajat Korkeela Riitta

Kaskinen Jussi

Punto Merja

Seppälä Elina

Ketroussi Nacera

Päivinen Marja-Liisa

Kokko Minna

Rättyä Aino

apulaisrehtori, lukion matematiikan lehtori apulaisrehtori, erityisluokanopettaja

Aintila Lea

pk:n laaja-alainen erityisopettaja

Aissaoui Alex

lukion historian ja yhteiskuntaopin lehtori

Auvinen Päivi

lukion ja pk:n äidinkielen ja ilmaisutaidon lehtori pk:n ja lukion musiikin lehtorin sijainen 7.1.2016-4.6.2016 pk:n ja lukion kuvataiteen lehtori

Kontiainen Laura

pk:n katolisen uskonnon tuntiopettaja

pk:n ja lukion ruotsin kielen tuntiopettaja

Koski Maija

Azevedo Hanna

Lampila Leena

erityisluokanopettaja

pk:n ja lukion kuvataiteen ja pk:n tekstiilityön tuntiopettaja, pk:n oppilaskunnan ohjaaja

englannin, ranskan ja saksan kielen tuntiopettaja

Eerolainen Mari

pk:n ja lukion musiikin lehtorin sijainen 2.11.2015-19.12.2015

lukion ja pk:n englannin kielen lehtori

Grön Tarja

pk:n kotitalouden lehtori

Harju Timo

pk:n ja lukion ortodoksisen uskonnon tuntiopettaja

Harjupatana Veera

Lauriala Karoliina

Lepänaho Riitta

lukion ja pk:n fysiikan, kemian ja matematiikan lehtori, lukion opiskelijakunnan ohjaaja

Mononen Petri

pk:n ja lukion liikunnan ja terveystiedon lehtori

pk:n ja lukion yhteinen englannin kielen lehtori

Myllylä Jyrki

Helki Erno

Niskanen Elina

laaja-alainen erityisopettaja

Jaatinen Kati

pk:n ja lukion äidinkielen tuntiopettaja

Kangas Sini

lukion historian ja yhteiskuntaopin lehtori, toimivapaalla 12.8.20154.6.2016

Karhulahti-Heinonen Maria

pk:n ja lukion liikunnan lehtori, toimivapaalla 12.8.2015 – 4.6.2016

Karppelin Jaakko

pk:n ja lukion matematiikan, fysiikan ja kemian lehtori

pk:n ja lukion musiikin lehtori pk:n äidinkielen ja ilmaisutaidon lehtori, toimivapaalla 12.8.20154.6.2016

Oksanen Reetta

pk:n ja lukion historian, yhteiskuntaopin ja uskonnon tuntiopettaja, tukioppilaiden ohjaava opettaja

Paavola Annette

laaja-alainen erityisopettaja, lukion suomi toisena kielenä -opettaja

Peltonen Soile

pk:n historian, uskonnon ja yhteiskuntaopin lehtori

Pietarinen Heikki

pk:n teknisen työn lehtori, pk:n ja lukion elämänkatsomustiedon ja filosofian opettaja

pk:n matemaattisten aineiden tuntiopettaja pk:n kotitalouden, kemian ja terveystiedon tuntiopettaja pk:n ja lukion musiikin lehtorin sijainen 12.8.2015-29.10.2015

Saarela Anna

pk:n ja lukion äidinkielen ja ilmaisutaidon tuntiopettaja

Savela Kirsi

lukion ja pk:n ruotsin ja englannin kielen lehtori

Savolainen Laura lukion opinto-ohjaaja

Tervomaa Maija-Liisa lukion ja pk:n uskonnon ja psykologian lehtori

Tuovinen Emma

lukion espanjan kielen tuntiopettaja

Uusimäki Maria

pk:n ja lukion matemaattisten aineiden lehtori

Wainio Elina

pk:n ruotsin kielen tuntiopettaja

Valkama Kari

pk:n ja lukion matematiikan ja tietotekniikan tuntiopettaja, IT-tuki

Wallinmaa Leo

lukion ja pk:n biologian ja maantiedon lehtori

Valtonen Henna pk:n oppilaanohjaaja

Varblane Kristiina

pk:n ja lukion liikunnan ja terveystiedon tuntiopettaja

Wanhalinna Outi

pk:n biologian ja maantiedon lehtori

Verdiyeva Ulfat

pk:n koulunkäynninohjaaja, pk:n ja lukion islamin uskonnon tuntiopettaja

21


Stipendit ja palkinnot 2015-2016 Lukio • Helmi Arneberg-Pentin stipendi ruotsin kieltä menestyksellä harrastaneelle 100€: Janne Tikkanen 13a • Teppo Paulon stipendi suomen kieltä menestyksellä harrastaneelle 100€: Janne Tikkanen 13a • Vieraiden kielten stipendi 50€: Jaakko Lehtonen 14a, Henri Huuskonen 13b • Apollon Yhteiskoulun juhlarahaston stipendi 50€: Tuomo Soukkala 13b, Aisha Hashi 14a, Hertta Kellosalo 15b • Aarre ja Aino Salmenkiven rahasto matemaattisia aineita harrastaville 50€: Joonas Salmi 13a, Henry Halme 15b • Anna Isoniemen muistorahaston stipendi äidinkielen ja kirjallisuuden opinnoissa ansioituneelle 100€: Henri Huuskonen 13b • Juha Tuomisen muistorahaston stipendi 50€ menestyksekkäästä liikunnan opiskelusta: Henry Helenius 13b • Mirja Mattilan muistorahaston liikuntakasvatusstipendi 50€: Tommi Oinonen 13b • Apollon Yhteiskoulun stipendirahaston stipendi hyvästä menestyksestä ylioppilaskirjoituksissa: 100€ Joonas Salmi 13a, 50€ Saleh Nassar 13a, 50€ Tuomo Soukkala 13b • Apollon Yhteiskoulun riemurehtorien rahaston stipendi 150€ myönteisestä suhtautumisesta opiskeluun ja opiskelutovereihin: Sang Pham 14b • Apollon Yhteiskoulun stipendirahaston stipendit lukion opiskelijoille 30€: Ron Talasvuori 12a, Onni Uotila 13a, Tony Helenius 13b, Vu Dinh Pham 14a, Umeyma Mohamed 14b, Emma Neuvonen 15a, Nawal Hashi 15b • Apollon Yhteiskoulun kirjapalkinnot seuraaville lukion opiskelijoille: Leena Raatikainen 12a, Arttu Ovaskainen 13a, Antti Nieminen 13b, Oona Yli-Seppälä 14a, Tuomas Pullinen 14b, Pasi Mattila 15a, Miro Montonen 15b • Vuoden 1966 riemuylioppilaiden stipendi selkeästi itseään ilmaisevalle, tuoreelle ylioppilaalle: Pihla Hämäläinen 13b • Helsingin ortodoksisen seurakunnan stipendi ortodoksiylioppilaalle 100€: Klara Karvali 13b • Autokoulu Finanderin stipendi 50€ yhteisöllisestä toiminnasta: Ron Helenius 15a, Emma Vanne 15b, Mahmoud Marei 13a, Melina Pohjola 13b • ABB Oy:n stipendi lukion kolmansien luokkien lahjakkaimmalle fysiikan opiskelijalle 100€: Tuomas Tommola 13b • ABB Oy:n stipendi kestävän kehityksen kurssin ansiokkaasti suorittaneelle opiskelijalle 60€: Jonne Rasa 14a • Kuusakoski Oy:n stipendi 100€ aktiiviselle kestävän kehityksen kurssin opiskelijalle: Umar Butt 14a • Stipendi tunnollisesta luottamustehtävien hoidosta 50€: Lasse Sihvonen 15a, Elias Heikkilä 15b • Apollon Yhteiskoulun lukion opiskelijakunnan stipendi 100€ hyvin tehdystä työstä ja ansiokkaasta opiskelijakuntatoiminnasta: Jonne Rasa 14a, Jouko Kokko 14a • Pohjola-Nordenin kirjapalkinnot: Ron Helenius 15a, Hertta Kellosalo 15b, Jemina Virkkula 15b • Sverigekontakt i Finland rf:n kirjapalkinto: William Lindfors 13a • Malminkartanon Lions Club, Bengt Hanneliuksen rahaston stipendi 100€ ruotsin ylioppilaskokeessa parhaiten menestyneelle ylioppilaalle: Pihla Hämäläinen 13b • Saksan suurlähetystön kirjapalkinto: Tommi Weckström 14b • Svenska nu / Hufvudstadsbladet -lehden lahjatilaus kaikille yo-kirjoituksissa ruotsin kielen kokeeseen osallistuneille. • Opintomaailma-lehden stipendi 70 €: Nelli Lehto 15b

• HygieniaosaamiskouluttajaTuuli Ahteen stipendi hygieniapassin suorittaneelle ylioppilaalle positiivisesta asenteesta elämään 35€: Juhopekka Jaatinen 13b, Jairus Sindhu 13b • Talent Base Oy:n stipendi poikkitieteellisesti kunnostautuneelle Apollon lukiosta valmistuvalle opiskelijalle 100€: Henri Huuskonen 13b • Talent Base Oy on lisäksi lahjoittanut 300€ oppikirjojen hankkimiseksi vähävaraisille opiskelijoille • Syksyn itsenäisyys- ja lakkiaisjuhlassa palkittiin seuraavat 12a:n opiskelijat: Ifrah Aden, Anttoni Asikainen, Lotta Lehtonen ja Perttu Piirto

Peruskoulu • Malminkartanon Lions Clubin ja Apollon Yhteiskoulun stipendirahaston stipendit perusopetuksen päättöluokkien oppilaille 40€: Rosanna Kataja 9a, Elina Taskinen 9b, Juho Tarkkala 9c, Jere Malmberg 7-9e • Malminkartanon Lions Clubin stipendit perusopetuksen luokkien kelpo oppilaille 40€: Rosa Helenius 7a, Abdi Mohammad Abdulkadir 7b, Valtteri Bergman 7c, Toni Mattila 7f, Edun Agbonogieva 8a, Jasmin Laouari 8b, Cabdi Mahamed 8c • Aarre ja Aino Salmenkiven rahaston stipendi matemaattisia aineita harrastavalle 50€: Jon Myllymaa 9c • Apollon Yhteiskoulun kirjapalkinnot seuraaville perusopetuksen oppilaille: Werner Vänskä 7a, Nea Sohlman 7b, Vanessa Collin 7c, Erkka Pärssinen 7f, Joel Karppinen 8a, Vilja Nesterinen 8b, Mikko Sirola 8c, Eva-Lotta Vendla 9a, Leo Hidman 9b, Simo Lehtinen 9c • Apollon Yhteiskoulun stipendirahaston stipendit 25€: Sofia Jutila 7a, Teemu Sakslin 8a, Melina Hokkanen 8c • Riemurehtorien rahaston stipendi 150€ myönteisestä suhtautumisesta opiskeluun ja luokkatovereihin: Hanne Soukkala 9a • Kotitalousstipendi 30€: Akseli Arisalo 9c • Tarvikepalkinto opinnoissaan hyvin menestyneelle kuvataiteen opiskelijalle: Jasmin Villonen 9a • Musiikkipalkinto ryhmähenkeä kannattelevalle musiikkiluokkalaiselle: Emma Korhonen 9a • Pohjola Nordenin kirjapalkinto ruotsin kieltä menestyksellä harrastaneelle: Eva-Lotta Vendla 9a, Fadumo Hussein, Jali Voutilainen 9b, Urho Multamäki 7f • Englannin sanakirja englannin kielen taitajalle: Rosanna Kataja 9a • Perusopetuksen oppilaskunnan stipendi 30€: Iida Huuskonen 9c • Stipendi tukioppilastoiminnasta 30€: Greete Adamson 9b • Stipendi sitoutuneesta ja rohkeasta osallistumisesta Romeo ja Julia -näytelmäprojektiin 20€: Jose Vehviläinen 8b • Tunnustuspalkinto ahkerasta ja hyvästä työskentelystä yhteisen tavoitteen hyväksi Romeo ja Julia -näytelmässä: Melisa Salonen 8a, Marino Asp 8b • Piken pysti liikunnalliselle perusopetuksen luokalle: 7b • Talent Base Oy:n stipendi 50€ positiiviselle ja avuliaalle oppilaalle: Viljami Määttä 7a • Talent Base Oy:n stipendi 50€ omassa koulutyössään hyvin edistyneelle 9. luokan oppilaalle: Aram Abdullah 9c • Nordea Pankin ja Historian ja yhteiskuntaopin opettajien liiton järjestämässä taloustietokilpailussa palkittiin parhaina Apollon Yhteiskoulun oppilaina Rosanna Kataja 9a, Elina Taskinen 9b, ja Akseli Arisalo 9c


Opettajat

Ilmoitusasiat Lukio

Lukion oppilaaksioton tulokset julkistetaan torstaina 16.6.2016 koulun ilmoitustaululla pääoven vieressä sekä koulun kotisivuilla. Lukioon hyväksyttyjen tulee varmistaa lukiopaikkansa tuomalla alkuperäinen perusopetuksen päättötodistus koulun kansliaan torstaina 16.6., perjantaina 17.6. tai maanantaina 20.6.2016. Tällöin ilmoittautuville järjestetään ohjausta. Lukiopaikka on otettava vastaan viimeistään 30.6.2016. Lukion uusintakoe pidetään maanantaina 13.6. klo 16.15. Silloin uusitaan viidennen jakson hylätyt arvosanat ja ne kurssit, joista on mahdollisesti opettajan kanssa sovittu. Esteestä on ilmoitettava kurssin opettajalle ennen koetilaisuutta. Lukion lukuvuoden työ alkaa torstaina 11.8.2016 - lukion ykkösillä klo 10.00 - muilla lukiolaisilla klo 12.30

Perusopetus Ehdot saanut perusopetuksen oppilas voi suorittaa ehtonsa maanantaina 13.6.2016. Perusopetuksen lukuvuoden työ alkaa torstaina 11.8.2016 - 7.-luokkalaisilla klo 9.00 - muilla luokilla klo 12.30

Kanslian kesäloma Koulun kanslia on suljettuna 1. – 29.7.2016. Tarkemmat aukioloajat löytyvät koulun kotisivuilta www.apollonyhteiskoulu.fi.

Hyvää kesää kaikille toivottaen Helsingissä 4.6.2016

Hilla Etelämäki

rehtori


a l l y s Syk ! n a a t a v a t

Opiskelijatyö Rosa Perkiö ja Milla Åhlberg. Työstä painettiin koululle postikortteja ja työ inspiroi koko vuosikertomuksen visuaalista ilmettä, kuvitusta ja värimaailmaa.

W W W. A P OL LON YH T EISKOU LU.FI

Apollon Yhteiskoulun vuosikertomus 2015-2016  
Apollon Yhteiskoulun vuosikertomus 2015-2016  

Yläkoulun ja lukion vuosikertomus

Advertisement