Page 1

ANTTI SIIKA-AHO

Kenen ehdoilla?

264 Tässä lehdessä mm.

Ennakkoäänestys : 3. - 9.4.2019 Vaalipäivä: 14.4.2019

Ilmastotyötä sinun ehdoillasi s.2 Tekoja koko Suomen hyväksi s.3 Unelmat kuuluvat politiikkaan s.4

www.siika-aho.com

Helsinki

1


Ilmastotyötä sinun ehdoillasi

H

eräsin ilmastonmuutoksen kouluvuosinani 90-luvulla. Silloin puhuttiin vielä kasvihuoneilmiöstä. Viisaiden opettajieni viesti oli paljon puhuva: -ilmasto ei odota. Meidän sukupolven on tehtävä enemmän ja nopeammin. Oppimani jäi visusti mieleen. Nyt, yli 20 vuotta myöhemmin, ilmasto on ajankohtaisempi asia kuin koskaan aikaisemmin. Tuoreen ilmastobarometri 2019 -kansalaiskyselyn mukaan suomalaiset peräänkuulutavat jämerämpiä ilmastotekoja. 70 prosenttia ihmisistä haluaa vähäpäästöisen yhteiskunnan kehittämisen seuraavan hallituksen yhdeksi kärkiteemaksi. Tulokset lämmittävät, sillä ne kertovat toivosta. Ensi vaalikaudella ratkaistaan, keiden ehdoilla ilmastoa pelastetaan; lyhytnäköisen voitontavoittelun vai ihmisten. Minulle vastaus on selvä. Suomen pitää ottaa ilmastoystävällisyydessä tiennäyttäjän rooli. Siirtyminen hiilenmustasta fossiilitaloudesta kohti kestävää bio- ja kiertotaloutta turvaa kotimaista työtä ja yrittäjyyttä. Suomalainen ilmastoosaaminen ja kekseliäät ratkaisut ovat huippuluokkaa. Laitetaan metsät töihin ilmaston hyväksi. Lisätään puurakentamista. Panostetaan puhtaisiin teknologioihin ja korvataan muovia uusiutuvilla. Jokainen meistä voi tehdä pieniä ja samalla suuria ilmastotekoja säästämällä energiaa ja muuttamalla kulutustottumuksiaan. Yhteiskunnan ja markkinoiden pitää helpottaa valintojen tekemistä. Ilmastopolitiikan vihreänä lankana ei voi olla toistemme syyllistäminen. Tulevaisuudessakin on voitava ajaa autolla, syödä hyvää ruokaa, matkustaa ja asua omakoti- tai kerrostalossa. Tämä kaikki on mahdollista kehittämällä uusia ratkaisuja, jotka säästävät ilmastoa ja ympäristöä. Helsingillä on keskeinen rooli kestävämmän tulevaisuuden rakentajana. Edistetään toimivaa ja puhtaampaa liikennettä. Rakennetaan ekotehokkaammin. Suositaan kotimaista ruokaa. Lopetetaan hiilen tupruttaminen ja lämmitetään kodit uusiutuvalla. Parhaimmillaan ilmastoteot vahvistavat meidän jokaisen hyvinvointia ja arjen turvallisuutta. Ilmaston pelastaminen on yhteinen juttu. Tulevalla eduskunnalla on paljon vastuuta kannettavanaan. Aika ei anna odottaa. Muutosta vauhditat parhaiten tekemällä viisaita valintoja äänestyskopissa.

Minä olen valmis kantamaan vastuuta. Antti Siika-aho, kansanedustajaehdokas (kesk.)

2

Päätoimittaja: Antti Siika-aho Painosmäärä: 10 000kpl Maksaja: Vaikuttavaa Helsinkiä ry.

”Ensi vaalikaudella ratkaistaan keiden ehdoilla ilmastoa pelastetaan; lyhytnäköisen voitontavoittelun vai ihmisten. Minulle vastaus on selvä”


Juha Sipilän vieraskynä

Tekoja koko Suomen hyväksi

K

eskusta käy kevään vaaleihin tunnuksella Suomen arvoisia tekoja. Se sisältää kirkkaan viestin menneestä, että ennen kaikkea tulevasta.

Keskusta on tehnyt yli 100 vuotta Suomen arvoisia tekoja: eheyden rakentaminen sisällissodan jälkeen, kansanvaltaisen tasavallan puolustaminen, lapsilisät kaikkiin koteihin, peruskoulu, laaja yliopistoverkko, kotihoidon tuki ja takuueläke. Usein vaikeita ratkaisuja on tehty puolueen oman kannatuksen kustannuksella. Suomen ja suomalaisten hyväksi olemme toimineet pian päättyvällä hallituskaudella. Saimme edellisen hallituksen jäljiltä maan, jossa kasvussa olivat vain työttömyys ja julkinen velka. Nyt työllisyystilanne on paras 30 vuoteen. 140 000 suomalaista enemmän herää aamuisin töihin kuin kauden alussa. Pitkäaikaistyöttömyys on lähes puolittunut. Erityisen iloinen olen siitä, että työllisyys kasvaa koko maassa, ihan jokaisessa maakunnassa. Työttömyyden kierteen katkaiseminen näkyy perheiden arjessa joka puolella Suomea. Erityisen iloinen olen tuoreista tiedoista, joiden mukaan koulutuksen ja työelämän ulkopuolella olevien nuorten määrä on laskenut selvästi. Kun talous on nyt paremmalla tolalla, voimme jatkaa työtä ja tekoja suomalaisten hyväksi edelleen. Sillä tekemistä riittää. Jatkossakin pidämme huolta kaikenlaisista perheistä. Hyvät palvelut ja hoiva kuuluvat niin perheen pienimmille kuin ikäihmisille. Pienituloisimmat tarvitsevat myös lisää toimeentuloa. Köyhille perheille esitämme suurempaa lapsilisää, takuueläkeläisille satasen korotusta.

Muista puolueista meidät erottaa selkeästi siitä, että pidämme koko Suomen puolta. Tarvitsemme pääkaupunkia, maakuntakeskuksia, seutukaupunkeja, pikkukuntia, maaseutua. Jokaisella on tehtävänsä ja vahvuutensa. Miksi turhaan asettaisimme näitä vastakkain tai paremmuusjärjestykseen? Keskustan mielestä kaikkialla Suomessa on voitava asua, tehdä työtä ja yrittää. Vientiteollisuuden tulot eivät synny vientisatamissa, vaan raaka-aineiden lähteillä ja jalostuksessa ympäri maata. Suomalainen ruuantuotanto, matkailu, hoidetut metsät ja maisemat – ne kaikki tarvitsevat tekijänsä. Ja tekijät tarvitsevat palvelunsa. Tiet, raiteet, vesiväylät ja lentokentät on pidettävä kunnossa. Muuten mikään ei liiku. Ympäristön nimissä muut puolueet ovat kieltämässä polttomoottoriautot. Keskustan linja on järkivihreä. Siirrytään ympäristöystävällisiin uusiutuviin polttoaineisiin. Ei rankaista niitä, joilla ei ole varaa uuteen sähkö- tai kaasuautoon. Käytetään julkista liikennettä siellä, missä se toimii. Kävellään ja pyöräillään. Nämä kaikki ovat ympäristötekoja. Koko Suomen ja suomalaisten arvoinen teko on koulutuksesta huolehtiminen. Pienten lasten koulussa on omaan tahtiin opittava perustaidot, joille myöhempi oppiminen perustuu. Jatkuvaa oppimista tarvitaan vanhuuteen saakka. Osaamisella ja yrittämisellä Suomi on aina pärjännyt. Niin se on jatkossakin. Kirjoittaja on Keskustan puheenjohtaja.

Koko ihmiskuntaa koskevaan ilmastonmuutokseen suhtaudumme vakavasti ja käytännönläheisesti. Suomalaiset metsät ja niiden tuotto ovat osa ratkaisua, ei ongelma. Biotalouden vahvistaminen on paljon muuta kuin sellunkeittoa ja avohakkuita. Uusia tuotteita korvaamaan muovia, puukerrostaloja, puukuidusta valmistettuja vaatteitaja lääkkeitä.

3


Unelmat kuuluvat politiikkaan Antti Siika-aho näki lapsuudessaan lama-ajan näköalattomuuden. Sama ei saa enää toistua, hän sanoo.

O

len lamasukupolven kasvatti. Synnyin Haapajärvellä 1980-luvun puolivälissä, kasinotalouden ja hyvinvointivaltion huippukaudella. Lama oli kuin vedenjakaja. Pienellä paikkakunnalla pienyrittäjien lapsena näin miten suomalainen idylli murtui ympärillä. Laman myötä tuli työttömyyttä, konkursseja, avioeroja, perheväkivaltaa ja kaikenlaista näköalattomuutta. Muutama vuosi myöhemmin aloin pohtia, miten asiat voisivat mennä paremmin. Yhteiskunnallinen kiinnostukseni alkoi kanavoitua piirtämiseen. Minulla oli hyviä opettajia, jotka kannustivat. Päädyin sattumien kautta aluelehden pilapiirtäjäksi 11-vuotiaana. Sadoissa piirroksissa oli lapsen naivismia, mutta myös tärkeitä oivalluksia. Olin nuorena mukana oppilaskunnassa ja nuorisovaltuustossa, mutta historian opiskelijana Tampereen yliopistossa vieraannuin politiikasta. Ensin tuli aatteellinen kriisi, kun aloin kyseenalaistaa teini-ikäisen minäni ajatuksia. Päätöksenteko tuntui myös liian sovinnolliselta; asioiden hoitamiselta ilman arvoja ja unelmia. Valmistuin vuoden 2013 lopulla ja ajattelin itselleni uraa virkamiehenä. Työssä Uudenmaan työ- ja elinkeinotoimistossa törmäsin jälleen jo lapsuudesta tuttuun näköalattomuuteen. Suomi oli menossa samaan suuntaan, jossa olimme 1990-luvulla. Löysin tuolloin nuorten keskustalaisten pariin. Kun on vaikuttajan sielu, politiikkaan ei voi olla on-off -suhdetta. Nyt ajattelen, että tulen varmasti loppuun asti olemaan yhteiskunnallisesti aktiivinen. On surullista, jos demokraattinen kansanvalta typistetään taisteluksi ja oman edun tavoitteluksi. Samalla teknokraattinen, raakoihin faktoihin pohjaava päätöksenteko on ottamassa jälleen ylivallan. Arjen vaikeudet jäävät jalkoihin. Osattomuuden tunne karkottaa perinteisen politiikan ääreltä. Unelmat kuuluvat politiikkaan. Kun on tarpeeksi tahtoa ja ympärillä samanmielisten joukkoa, asioihin voi vaikuttaa monella tavalla.

4


”Minulle tärkeitä teemoja ovat työ ja yrittäjyys, arjen turvallisuus sekä ilmasto.”

Koen, että Keskusta on moni-ilmeisessä ja monimutkaisessa yhteiskunnassa uskottava voima. Yhdenvertaisuus, kestävä kehitys ja ylisukupolvisuus heijastelevat sukupolveni tarpeita ja odotuksia. Minulle tärkeitä teemoja ovat työ ja yrittäjyys, arjen turvallisuus sekä ilmasto. Toivon, että esimerkiksi ilmastonmuutoksen torjunnassa osaamme tehdä punnittuja päätöksiä. On sanottava ei kehnoille hätäratkaisuille. Uskon esimerkiksi, että samalla kun teemme kaiken voitavamme sähköautojen yleistymiseksi tarvitsemme rinnalle myös biokaasua. Politiikassa asiat helposti typistyvät yhden vaihtoehdon tieksi tai ihmiset omaksuvat yksinkertaisimman tarjolla olevan vaihtoehdon. Yksinkertaistusten sijaan tarvitaan rakentavaa keskustelua eri vaihtoehdoista. Työssä ministerin erityisavustajana on oppinut hallitsemaan laajoja kokonaisuuksia. Tätä kykyä vaaditaan myös kansanedustajilta. Tärkeintä elämässäni ovat läheiset ihmiset, terveys ja kanssaihmisten hyvinvointi. Kirja on paras hiljainen ystäväni. Olen alkanut uudelleen virittää piirtämisharrastusta. Se on yksi tapani kommentoida politiikkaa. Kiinnostus raviurheiluun kulkee Siika-ahon suvussa. Aina kun ehdin, käyn Vermossa raveissa. Olen lapsesta asti pistänyt mieleen erilaisia kuriositeetteja. Yliopistossa opiskelin jonkin verran kansatiedettä, joten yleensä tilanteessa kuin tilanteessa keksin keskusteltava, vaikka sitten kohtaamani ihmisen kotiseudusta. Osa lapsuuden lempielokuvieni Pekan ja Pätkän kaupunkikohtauksista on kuvattu kolmannella ja neljännellä linjalla. Ehkä siksi Kalliossa on ollut niin kotoisaa ensi hetkestä asti. Haastatteli Liina T.

Kuka Antti? • 32-vuotias elinkeinoministerin erityisavustaja Helsingistä • Syntynyt Haapajärvellä • Valmistunut filosofian maisteriksi Tampereen yliopistosta pääaineena historia • Helsingin Keskustan puheenjohtaja ja Keskustan puoluehallituksen jäsen • Toiminut aiemmin mm. asiantuntijana työ- ja elinkeinopalveluissa ja elinkeinopoliittisena asiantuntijana henkilöstöpalvelualan etujärjestössä. • Asuu avoliitossa Kalliossa, Seuraa Anttia! Karhupuiston laitamilla. 5


Liisa Hyssälän vieraskynä

Uudistetaan rohkeasti

S

itrassa minulla on ollut mahdollisuus yhdessä Jouni Backmanin (sd) kanssa tutkailla Suomen poliittisia järjestelmiä uudistusmielessä.

Haastattelimme yli sata vaikuttajaa, ja kysyimme heidän näkemyksiään, mitä nyt pitäisi tehdä? Maailma muuttuu, järjestelmät ovat keskushallinnon puolella uudistamatta, teknologia muuttaa ihmisten käyttäytymistä. Suomen vuoden 1906 eduskuntauudistus oli maailman radikaalein. Äänioikeutettujen määrä kymmenkertaistui. Ensimmäisenä maailmassa nämä 1,2 miljoonaa naista ja miestä saivat myös vaalikelpoisuuden. Demokratian kehittyneisyys oli myös laukaus hyvinvoinnille. Suomen nousu yhdestä Euroopan köyhimmistä maista maailman vauraimpien kansakuntien joukkoon, on perustunut vahvaan kansanvaltaan ja koheesioon. Nyt tuo koheesio on monesta syystä ja monin tavoin murtumassa. Entä kansanvalta? Suomen hallintoa on uudistettu erityisesti kunnallista itsehallintoa vahvistaen. Valtionhallinnon uudistaminen on keskittynyt alue- ja paikallishallintoon. Keskushallinnon uudistaminen on ollut melko vähäistä. Mitä ylempänä poliittisen päätöksenteon ja hallinnon rakenteita ollaan, sitä suurempaa on muutosvastarinta ja halu säilyttää nykyinen olotila. Nyt Suomessa näyttää kuitenkin olevan laaja yhteisymmärrys muutosten tarpeellisuudesta. Sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistus jäi toteuttamatta, mutta sen tarve ei ole kadonnut. Ensi vaalikaudella uudistus pitää tehdä. Uudistuksen myötä voimme saada uuden, vaaleilla valittavan hallintotason, alueellisen itsehallinnon. Sen tuleminen muuttaa vääjäämättä valtionhallinnon ja kunnallisen itsehallinnon roolia. Erityisesti koko sote-palveluiden siirtyminen itsehallinnon vastuulle luo tarpeen uudelle asiakaslähtöiselle toimintatavalle. Hallinnon näkökulma väistyy kansalaisnäkökulman tieltä.

Edustuksellisen demokratian on katsottu toimivan kansalaisten hyväksi. Kansalaisten vaikutusvallan kasvu nyt ohi perinteisten toimijoiden, luo jännitteitä kansalaisyhteiskunnan ja päättävän eliitin välille. Tarvitaan perusteellinen muutos, jonka lopputuloksena on kokonaan uusi toimintatapa, jossa perinteiset instituutiot toimivat kansalaisten kanssa ilman siilorajoja. Kun katsoo historiaa, monet uudistukset ovat syntyneet sutjakasti. Nyt uudistusten tekeminen tuntuu kestävän ja olevan paljon vaikeampaa. Suomi on ollut hyvä suunnittelemaan, päättämään ja toteuttamaan. Seuranta ja reagointi eivät ole olleet samanlaisia vahvuuksia. Nyt näyttää siltä, että nämä kyvykkyydetkin ovat heikentyneet. Tarve merkittäville uudistuksille niin päätöksentekojärjestelmämme kuin hallintommekin osalta on ilmeinen. Globaali muutostahti kiihtyy. Osa muutoksista, osin vielä arvaamattomista, tapahtuu Suomesta riippumatta. Osaan muutoksista voimme itse vaikuttaa. Omista valinnoistamme riippuu, ajaudummeko passiivisesti, sopeudummeko aktiivisesti vai uudistummeko rohkeasti. Kirjoittaja on Sitran vanhempi neuvonantaja.

Jokaisen oikeus itsekunnioitukseen

T

yöskentelin 16-kesäisenä paikallisen terveyskeskuksen saattohoito-osastolla. Vanhempi hoitaja opasti nuorta miehenalkua tekemään työt niin, että hoivattavilla säilyy aina itsekunnioituksen tunne. Itsekunnioitus kuuluu yhtä lailla hurvattomille, hoitaja teroitti. Se oli hyvää oppia. Minua opastaneen hoitajan sanat itsekunnioituksesta muistuivat, kun vanhustenhoidon väärinkäytökset paljastuivat. Rahanahneet hoivafirmat unohtivat ykkösperiaatteen, eli jokaisen oikeuden itsekunnioitukseen. Kun kaikesta nipistettiin, säästettiin myös hoivattavan itsekunnioituksen tunteesta.Pörssissä lihovat hoivafirmat tekivät eurot edellä. Euro ensin -ajattelu on valitettavan yleistä. Ihminen jää helposti jalkoihin, etenkin hoivapuolella. Hyvinvointipalvelujen ulkoistaminen ja yksityinen tuottaminen tukevat monesti julkisia palveluja hyvin, mutta itsetarkoitus ne ei voi olla. Monet kunnat ulkoistavat palveluja, kun ei ole tarpeeksi rahaa ja voimavaroja. Kuntien talous on vahvistunut keskustajohtoisen hallituksen ansiosta. Edellinen sinipuna6

6

hallitus puolestaan kuritti kuntia kovasti. Vaikutukset näkyvät yhä. Ahneus imee voimansa ahdingosta. Vahva valtiontalous on hurvattoman paras turva. Hyvinvointiyhteiskunnan palvelujen perusteettomat ulkoistamiset vähenevät, kun talous saadaan kestävämmälle pohjalle. Tulevina vuosina tarvitaan selkeitä toimia kestävän talouskasvun hyväksi. Kotimaista osaamista ja rikkaita uusiutuvia luonnonvaroja pitää hyödyntää kasvussa yhä paremmin. Tarvitsemme myös sote-uudistuksen, sillä muuten rahat ei riitä ja ulkoistamisvimma pahenee. Hyvinvointivointiyhteiskunnan palvelut on ihmisiä eivätkä pörssiyhtiöitä varten. Ensi vaalikauden isoin tehtävä on vahvistaa jokaisen oikeutta itsekunnioitukseen hyvinvointiyhteiskunnassa. Siinä työssä markkinat on hyvä renki, mutta hoivaa tarvitseva ihminen parempi isäntä.


Annika Saarikon vieraskynä

S

uomeen syntyy yhä vähemmän vauvoja ja ensisynnyttäjien keski-ikä nousee. Alentunut syntyvyys ja sen suuret alueelliset erot vaikuttavat Suomen tulevaisuuteen tavalla, jota emme välttämättä pysty edes täysin hahmottamaan. On suuri tarve kehittää Suomea yhä lapsimyönteisemmäksi ja pohtia, miten voisimme tukea perheitä heidän oman lapsitoiveensa täyttymisessä. Suomi tarvitsee lapsistrategian, johon päättäjät, työmarkkinat ja talouselämä sitoutuvat laajasti. Valmisteleva työ on jo aloitettu. Saamme vielä kevään aikana yhdessä opetusministerin kanssa raportin ajatuksista, joilla pohjustetaan varsinaista strategiaa. Työ ja perhe on pystyttävä yhdistämään nykyistä paremmin. Työelämän ulkopuolinen elämä vaikuttaa työntekijään ja kun eri roolien yhdistäminen onnistuu sujuvasti, niin työtyytyväisyyskin kasvaa. Joustavat työajat, osa-aika-, etätyö ja muut mahdollisuudet pitää ottaa nykyistä laajemmin käyttöön niin pikkulasten vanhempien, ikääntyneistä omaisista huolehtivien kuin muidenkin ruuhkavuosia elävien kohdalla. Näiden mahdollisuuksien täysimääräinen hyödyntäminen on kaikkien, myös lapsettomien työntekijöiden etu. Perhe on voimavara, ei häiriötekijä. Vanhempien ei pidä olla selitystä velkaa, jos pitää lähteä hakemaan lasta, vaan se on paras syy lähteä ajoissa töistä. Silloin kun on tarve tehdä osa-aikatyötä, siihen on oltava mahdollisuus. Koko Suomen, myös työelämän, yhteinen tehtävä on tehdä vanhemmuudesta iloinen asia, puhua perhe-elämästä myönteisesti.

Tulevaisuus tehdään kodeissa

Tulevaisuutta rakentava katse on käännettävä koteihin ja siellä tehtävän kasvatustyön tukeen. Lapselle koti maailman keskipisteenä on aina ensimmäinen ja ratkaiseva. Varhaiskasvatus ja koulutus tukevat tätä perheissä tapahtuvaa kasvua. Vanhempia ei pidä jättää yksin kasvatustehtävässään. Hyvinvoiva lapsi myös oppii parhaiten. Vanhempien tukeminen on välttämätöntä myös oppimisen tasa-arvon kannalta. Palveluiden ja tulonsiirtojen lisäksi myös sanoilla ja asenteilla arvostetaan nykyisiä ja tulevia perheitä. Jokainen perhe ja perhetilanne on ainutkertainen – myös tulevan hallituksen perhepolitiikan on vastattava tähän moninaiseen todellisuuteen. Kirjoittaja on perhe- ja peruspalveluministeri.

”Tulevina vuosina tarvitaan selkeitä toimia kestävän talouskasvun hyväksi.”

7 7


Ruokanurkka: Antin museovinkit!

Ilmastoystävän kaalilaatikko

Tiesitkö, että Antti Siika-ahon ensimmäinen kesätyö oli museo-oppaana presidentti K.J. Ståhlbergin lapsuudenkotimuseossa Haapajärvellä? Lisäksi Antti työskenteli opintojensa ohella Lenin-museossa Tampereella. Antti on museoihminen henkeen ja vereen. Antin kolme suosikkimuseota Suomessa ovat:

Presidentti Urho Kaleva Kekkosen museo Tamminiemi, Seurasaari, Helsinki

Antti: Historian havinasta vapiseva museo. Tamminiemi on näytellyt merkittävää roolia Suomen lähimenneisyydessä. Tamminiemi on myös kotimaisen designin mekka, sillä Kekkoset saivat usein suomalaisten muotoilijoiden ensityöt lahjaksi. Museon yhteydessä sijaitsevan Cafe Adjutantin kahvi maistuu suorastaan taivaalliselta.

Ainekset: reilu 1 kg kotimaista valkokaalia 5 dl vettä 1-2 tl suolaa 1 kotimainen sipuli 400 g kotimaista nauta-sikajauhelihaa 2 tl meiramia mustapippurirouhetta valkopippuria 2 rkl siirappia 1 dl kotimaista ohraa tai puuroriisiä 3-4 dl lihalientä pinnalle:1 rkl kotimaista voita tai margariinia Valmistusohje:

2. Palsa-museo, Kittilä

Antti: Taiteilija Kalervo Palsan kotimuseo Kittilässä raottaa mystisen miehen verhoa. Elinaikanaan hyljeksitty Palsa oli monipuolinen ja lahjakas taitelija, joka nousi kulttimaineeseen vasta kauan kuolemansa jälkeen. Getsemanena tunnetussa ateljeemökissä on runsaasti pieniä ja yllättäviä kuriositeetteja.

3. Aleksis Kiven kuolinmökki, Tuusula

Antti: Kirjailija Aleksis Kiven kuolinmökin ympäristö korostaa omalla hämyisellä tavallaan mestarin traagista kohtaloa. Mökin varustus kuvastaa raadollisella tavalla olosuhteita, joissa uusmaalaiset vähävaraiset elivät 1800-luvulla. Kiven kuolinmökiltä voi kätevästi suunnistaa muihin Tuusulanjärven museokohteisiin.

Näin äänestät eduskuntavaaleissa Oletko täysi-ikäinen Suomen kansalainen? Silloin sinulla on oikeus äänestää! Onneksi olkoon! Olet saanut kotiisi ilmoituksen äänioikeudesta jossa myös kerrotaan millä äänestyspaikalla voit äänestää varsinaisena vaalipäivänä. Jos äänestät ennakkoon voit tehdä sen missä tahansa ennakkoäänestyspaikassa. Äänestäessäsi tarvitset mukaan henkilöllisyystodistuksen, joka voi olla poliisin myöntämä henkilökortti, passi, ajokortti tai vastaava kuvallinen asiakirja. Ilmoitusta äänioikeudesta ei tarvitse ottaa mukaan mutta erityisesti laitoksissa ja ulkomailla äänestettäessä se nopeuttaa kivasti. Äänestyspaikalla näytät äänestysvirkailijalle henkilöllisyystodistusta ja saat äänestyslipukkeen. Äänestyslipun saatuasi menet sen kanssa äänestyskoppiin jossa voit piirtää äänestyslippuun ehdokkaasi numeron sille varattuun ympyrään. Muita merkintöjä ei tarvita eikä sallita. Taita lippu niin että numero jää piiloon ja poistu kopista vaalivirkailijan luo. Saat lipukkeeseesi leiman ja varsinaisena vaalipäivänä tiputat äänesi uurnaan. Jos äänestät ennakkoon laitetaan lipukeesi leimaamisen jälkeen kirjekuoreen. Lisäksi saat allekirjoittaa lähetelomakkeen jonka jälkeen tämä ja kirjekuoreen laitettu äänestylipukkeesi laitetaan lähetyskuoreen. Sitten voitkin siirtyä pois äänestypaikalta kohti äänestyskahveja.

Silppua kaali. Kannan kovimman osan voi jättää pois. Kuumenna vesi laakeassa kattilassa. Lisää suola ja kaalit. Sekoittele silloin tällöin. Anna kiehua puolisen tuntia. Hienonna sipuli. Ruskista jauheliha paistinpannulla kahdessa erässä. Lisää sipuli. Mausta seos meiramilla, mustapippurirouheella ja valkopippurilla. Kaada jauheliha kaalin joukkoon. Mausta seos siirapilla. Lisää joukkoon ohra tai riisi ja lihaliemi.Voitele iso uunivuoka. Kaada kaaliseos liemineen vuokaan. Pane vuoan pinnalle muutama voinokare.Kypsennä 175°C:ssa uunin alimmalla tasolla 1-1 ½ tuntia. Peitä tarvittaessa leivinpaperilla. Tarjoa lisänä kotimaista puolukkasurvosta.

ANTTI SIIKA-AHO

264 Eduskuntavaalien aikataulu: ennakkoäänestys kotimaassa: 3. - 9.4.2019 ennakkoäänestys ulkomailla: 3. - 6.4.2019 vaalipäivä: 14.4.2019 tulosten vahvistaminen: 17.4.2019 eduskunta aloittaa työnsä 23.4.2019.

Iloisia kansanvallan hetkiä!

8

www.siika-aho.com

Profile for Antti Siika-aho

Antin vaalilehti  

Antti Siika-ahon vaalilehti eduskuntavaaleihin 14.4.2019.

Antin vaalilehti  

Antti Siika-ahon vaalilehti eduskuntavaaleihin 14.4.2019.

Advertisement