Issuu on Google+

KESKI-SUOMEN TYÖTTÖMY YDEN R AKENNE

PAIKK ATIETO VASTA A KYSYMYKSIIN MITÄ, MISSÄ jA MILLOIN

K AUPPAK AMARIN VALIOKUNTAVALLANKUMOUS

UUDISTUNUT KESKISUOMI.INFO

KESKI-SUOMEN ALUEELLISET

KEHITYSNÄKYMÄT II /2012

Äänekosken seudulla metsäteollisuus uusiutuu ja metalliala investoi Bioenergia ja luomutuotanto Saarijärvi-Viitasaaren seudun kasvualoja Elinkeinoelämän näkymät heikkenivät Jämsän seudulla Keuruun seudulla vankka usko tulevaisuuteen Jyväskylän seutu maakunnan veturi Vapaa-ajan asukkaista ostovoimaa Joutsan seudulle

Tarkastelussa

KOHTALONKYSYMYKSET Poimintoja Keski-Suomen skenaariotyöstä


Lukijalle

Keski-Suomen alueelliset kehitysnäkymät KENELLE? Julkaisu on suunnattu kaikille Keski-Suomen tulevaisuudesta kiinnostuneille: asukkaille, kehittäjille, päättäjille, yrittäjille. Keski-Suomen alueelliset talousnäkymät katsauksen tavoitteena on palvella alueen päättäjiä ja toimijoita antaen ajankohtaista tietoa elinkeinoelämän, työllisyyden ja työttömyyden teemoista. MITÄ? Julkaisun alkuosa koostuu Keski-Suomen liiton ja Keski-Suomen ELYkeskuksen tuottamista aineistoista, toukokuussa pidetyn ennakointifoorumin ja elokuussa olleen Keski-Suomen kauppakamarin valiokuntavallankumouksen aineistoista. Keski-Suomen alueelliset kehitysnäkymät on osa TEM:n valtakunnallista Alueelliset kehitysnäkymät -katsausta. Siinä tuodaan esille seutujen ja alueen kehitysnäkymiä seuraavan 12 kuukauden aikanaelinkeinoelämän ja yritystoiminnan, työttömyyden ja osaavan työvoiman saatavuuden näkökulmista tällä hetkellä olevan tiedon perusteella. Katsauksen ovat laatineet eri seutujen asiantuntijat ja viranomaiset. Valtakunnallinen katsaus on kokonaisuudessaan luettavana: http://www.temtoimialapalvelu.fi/index.phtml?s=37 Tämä julkaisu löytyy osoitteesta: www.keskisuomi.info MIKSI? Kukaan ei voi kertoa meille tarkalleen, millainen tulevaisuutemme on. Ennakoinnilla voimme vaikuttaa sen suuntaan. Ennakointi ei ole vain yksittäisten asiantuntijoiden työtä, vaan kuuluu jokaiselle. Se on yhteistä keskustelua tulevaisuudessta. Tämä julkaisu on osa tätä keskustelua. Sekä työ- ja elinkeinoministeriö että opetus- ja kulttuuriministeriö käyttävät Alueelliset kehitysnäkymät -julkaisua valmisteluissaan. Julkaisun sisältö ja laatimisprosessi on seuraavan ennakointifoorumin 1.11.2012 teemana.

Seija Kiiskilä ja Anu Huotari Julkaisun toimitus ja visuaalinen suunnittelu etunimi.sukunimi@jamk.fi Julkaisu on osa alueellista ennakointiprosessia, jota rakennetaan verkostoyhteistyössä alueen toimijoiden kanssa Keski-Suomi ennakoi -hankkeessa. Hanketta hallinnoi Jyväskylän ammattikorkeakoulu ja sitä rahoitetaan Maakunnan kehittämisrahasta ja -rahastosta sekä koulutusorganisaatioiden osuuksilla.

Valokuvat: Stock.XCHNG, http://www.sxc.hu/


Sisältö

Mitkä ovat Keski-Suomen kohtalonkysymykset?

4

Keski-Suomen työttömyyden rakenne

6

Kauppakamarin valiokuntavallankumous

8

Uudistunut keskisuomi.info Paikkatieto vastaa kysymyksiin mitä, missä ja milloin

11 12

Keski-Suomen alueelliset kehitysnäkymät II /2012 Keski-Suomen yhteenveto

Moni-ilmeinen maakunta Joutsan seutukunta

Ostovoimaa vapaa-ajan asukkaista Jyväskylän seutukunta

Maakunnan veturi Jämsän seutukunta

Elinkeinoelämän näkymät heikkenivät Keuruun seutukunta

Seudulla vankka usko tulevaisuuteen Saarijärven-Viitasaaren seutukunta

Bioenergia ja luomutuotanto kasvualoja Äänekosken seutukunta

Metsäteollisuus uusiutuu, metalliala investoi

14 18 20 22 24 26 28


?

Keski-Suomen kohtalonkysymykset

Asiantuntija: Veli-Pekka Päivänen, Keski-Suomen liitto

Vuonna 2005 ja 2009 Keski-Suomessa laadittiin tulevaisuusskenaarioita. Silloin tunnistettiin maakunnan elinkeinorakentta, toimintaympäristöä, johtamista ja infrastruktuuri koskevia kohtalonkysymyksiä. Toukokuun 2012 ennakointifoorumissa tarkasteltiin, ovatko tuolloin laaditut kysymykset edelleen relevantteja. Nämä koosteet on laadittu foorumin työskentelyn pohjalta.

Mistä saadaan 10 000 uutta työpaikkaa ja miten käy julkisen talouden?

faktat Keski-Suomessa on 17 000 työtöntä työnhakijaa ja tämän lisäksi vielä 6 000 henkilöä erilaisissa ns. työvoimapoliittisissa toimenpiteissä. Oikeita töitä vailla olevia on siis 23 000 henkilöä. Työttömyysaste on maan korkeimpia ja se on liki 14 %. Keski-Suomen kunnat ovat talouskriisissä. Jyväskylän tappiot ovat tänä vuonna arvion mukaan liki 40 miljoonaa. Jämsä ja Äänekoski joutuvat säästämään jo tänä vuonna miljoonia. Verotulot eivät riitä kattamaan menoja. entä jos? Mitä jos Keski-Suomessa olisi 10 000 uutta työpaikkaa yksityissektorilla? Työpaikat toisivat tullessaan kunnille 60 miljoonan euron vuotuiset kunnallisverotulot. Lisäksi kunnat säästäisivät mm toimentulotuista arviolta 40 miljoonaa euroa. Uudet työpaikat toisivat tulleessaan siis 100 miljoonan lisätulon ja säästöt kunnille vuosittain. Kannattaisiko uusien työpaikkojen synnyttämiseen sijoittaa 20 miljoonaa/vuosi?

Mistä saadaan uusia vientituloja? Faktat Suomi ja Keski-Suomi ovat eläneet viennistä. KeskiSuomen vienti oli ennätysvuonna 2008 yhteensä 3,5 miljardia euroa. Vuonna 2009 se putosi 2,5 miljardiin ja viime vuonna se oli 2,9 miljardia. Metsäteollisuuden vienti oli 1,2 miljardia ja suunta on lievästi laskeva. Teknologiateollisuuden vienti oli 1,3 miljardia ja siinä on kasvumahdollisuuksia. Maakunnanyhteistyöryhmän alainen Y-jory on asettanut tavoitteeksi viennin määrän nostamisen 4,5 miljardiin euroon vuoteen 2020 mennessä eli 2 miljardin lisävienti vuoden 2009 lukuihin. Tavoitteen saavuttamiseksi tarvitaan uutta vientiä, uusilta yrityksiltä, uusiin maihin ja uudistunein keinoin. Entä jos? Eurotalous yskii vielä vuosia ja siksi olisi syytä löytää uusia vientimahdollisuuksia. Venäjä liittyi 22.8.2012 maailman kauppajärjestön WTO:n jäseneksi ja tämä tuo tiettyä vakautta ja ennustettavuutta Venäjän kanssa käytävään kauppaan. Olisiko syytä kiinnostua Venäjästä vientimaana oikein tosissaan? Kahden miljardin vientisavotan saavuttamiseksi tarvitaan konkreettisia toimenpiteitä. Y-jory on päättänyt tehdä toimenpideohjelman, jolla haetaan vastauksia seuraaviin kysymyksiin; • Mitä ja miten palveluja voidaan lisätä vientikauppaan? • Riittääkö keskisuomalaisilla yrityksillä kilpailukykyä kansainvälisillä markkinoilla? • Paljonko pitää panostaa, jotta tavoite saavutetaan? • Millaisia uusia rahoitus-/neuvontapalveluja yritykset tarvitsevat? • Miten palvelut tulisi järjestää?


Faktat Keski-Suomen t&k panostus on tippunut viime vuosien aikana. Samanaikaisesti panostus t&k –toimintaan kasvoi koko maassa. Eli Keski-Suomen osuus koko Suomen T&K toiminnoista on laskenut. Huolestuttavinta on keskisuomalaisten yritysten T&K -osuuden lasku. Yritysten osuus maakunnan tuotekehitysmenoista on laskenut 60 %:sta 45 %:iin. Korkeakoulut ovat siis kasvattaneet omaa osuuttaan. Entä jos? Yritysten on oltava jatkossa entistä kilpailukykyisempiä, kansainvälistyneimpiä sekä kannattavampia. Nämä asiat eivät kehity ilman T&K toimintaa. Tarvitaan uudenlaisia toimintatapoja, jotta korkeakouluissa kehitetyt innovaatiot tulisivat myös yritysten käyttöön. Suomessa on jo muualla hyviä esimerkkejä siitä, miten yrityksille on luotu kohtaamispaikka innovaatioille ja verkostoille. Keski-Suomeen tarvitaan Uusi Yritystehdas, jossa on kaikkien oppilaitosten palvelut yrityksille ovat käytettävissä yhden luukun periaatteella. Ideaalitilanteessa yliopistolla ja ammattikorkeakoululla on yhteinen tila, jonne yrittäjien on helppo tulla ja esittää oma T&K ongelmansa ratkaistavaksi. Palveluun voisi lisätä vielä rahoitusmallin muuttamisen eli julkinen tuki annetaankin yritykselle, jolla se ostaa tarvittavaa t&k osaamista.

i

Nostureiden määrää voidaan käyttää kuvaamaan rakentamisen vilkkautta. Tilanne Jyväskylän keskustassa 3.9.2012 kuvattuna Innova 1:stä. Tulos 5 kappaletta.

MILLÄ KESKI-SUOMI ELÄÄ 2030?

KOHTALONKYSYMYKSIÄ SKENAARIOISTA JA ENNAKOINTIFOORUMISTA

Miten rakennetaan yrityksiä palveleva innovaatiojärjestelmä?

Kasvuyritykset, yritysten uudistuminen, jalostusasteen nosto. Uudet kärjet elinkeinossa? Koulutuksen ja yrittäjien tarpeiden kohtaaminen? Uudet koulutusmallit? Kohtaanto-ongelman syvempi ymmärtäminen? Elinkeinoelämän ja yrittäjien vahva oma panos ratkaisuissa. Hyvinvoinnin palvelutuotannon yritystoimintaa, palvelualan yrittäjyyden edistämistä ja tukemista. MILLÄ KEINOILLA MAAKUNTA SÄILYTTÄÄ VETOVOIMAISUUTENSA TOIMINTAYMPÄRISTÖNÄ?

Millä Keski-Suomi erottuu muista maakunnista? Säilyykö maakunta? Suuntaudutaanko itään vai länteen? Mitkä ovat kunnat 2020? Miten palvelut turvataan? Miten ympäristön ja erityisesti vesistöjen tila kehittyy? Mitä teemme vedelle ja vedellä? MITEN FYYSINEN INFRASTRUKTUURI SAADAAN VASTAAMAAN TARPEESEEN JA TUOTTAMAAN KILPAILUETUA?

Energian osuus kustannuksista korkea - missä voidaan säästää? Turvetuotannon kehittyminen: kansalaismielipide vastaan – työllistävä vaikutus hiipuu. Tuulivoima uusi kohtalonkysymys, lähdetäänkö rakentamaan. Asenne kestävään kehitykseen. Keski-Suomesta energiatehokkain maakunta. Bioenergian tuotantolaitoksen sijoittaminen maakuntaan Maakunnan saavutettavuus. Tilanne heikentynyt. Tietoliikenneyhteydet kuntoon Tietojärjestelmien yhdenmukaistaminen (kunnat, sote, valtio) MITEN MAAKUNNASSA KYETÄÄN ENNAKOIMAAN TULEVAISUUTTA JA JOHTAMAAN KEHITYSTÄ?

Miten arvot ja elämäntavat muuttuvat? Nuorten näkökulma? Miten kehittämistä ja yhteistyötä edistetään? Miten kaupungit ja maaseutu kehittyvät toisiaan tukien? Miten kykenemme entistä paremmin tarkastelemaan asioita helikopteriperspektiivistä? Kykenemmekö oikeasti globaaliin ajatteluun? Otammeko huomioon valtion ja EU:n ennakoinnin ja linjaukset riittävän hyvin? Mitä on Keski-Suomen ennakointi suhteessa muiden alueiden ennakointiin? Uskommeko nykyiseen koulutuspaikkarakenteeseen? Syntyykö uusi yrittäjyyskulttuuri ja -alat nykytoimenpiteillä? Miten varmistamme paremman johtajuuden avulla kilpailukyvyn kehittämisen? Maakunnan johtajuuden roolit pitää selkeyttää. TARVITAAN:

• Uutta ajattelua, hullunkurisia perheitä ja monialaisuutta. • Suvaitsevuutta ja yhteisöllisyyttä • Enemmän tukea ja kannustusta vähemmän jarrutusta • Korkeampia tavoitteita


KESKI-SUOMEN TYÖTTÖMYYDEN RAKENNE

Asiantuntijat: Risto Julin ja Jere Nieminen, Keski-Suomen ELY-keskus

Vertailussa ELY-keskuksia tarkastellaan suhteessa toisiinsa ja työttömyyden muutoksen suhteen.

i

1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15

1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15

1

4

7

2

5

8

3

6

9

LUKUOHJE

Kuviot esittävät kunkin ELY-keskuksen suhteellista asemaa muihin ELY-keskuksiin verrattuna työttömien ja ennen kaikkea työttömien eri ryhmien osalta. Sekä vaaka- että pystyakselilla esitetään ryhmän sijaluku ELY-keskusten joukossa. Vaaka-akselilla sijaluvun peruste on ryhmän osuus ELY-keskuksen koko työvoimasta (ryhmän työttömät/ELY-keskuksen työvoima) . Pystyakselilla sijaluvun peruste on ryhmän työttömien työnhakijoiden suhteellinen muutos (%) vuotta aiemmasta tilanteesta. Ajattele kuviota koordinaatistona: parhaat sijoitukset ovat vihreällä vasemmassa yläkulmassa (1) ja huonoimmat punaisella oikeassa alakulmassa (9).

MAAKUNNASSA TYÖTTÖMÄNÄ NUORIA JA KORKEAKOULUTETTUJA Keski-Suomessa 25-29-vuotiaiden nuorten osuus työttömistä työnhakijoista on valtakunnallisesti suuri. Ainoastaan yhdessä ELYkeskuksessa 25-29 –vuotiaiden (IR25) työttömien osuus on suurempi kuin Keski-Suomessa. Samoin ryhmän työttömyyden kehitys (vuosimuutos) on Keski-Suomessa toiseksi heikointa ELY-keskusten joukossa. Yhtä huono suhteellinen kehitys on 50-54 –vuotiaissa (IR50) ja rakennus- ja kaivosalalla (A6). Keski-Suomessa yli 60-vuotiaiden (IR60) työttömyyden kehitys on paras ELY-keskusten joukossa - tai paremminkin vähiten huono: Keski-Suomessakin kyseisen ryhmän työttömyys on kasvanut 4,3 % vuoden takaisesta. Kaupallisen alan työttömien (A3) osuus työvoimasta on Keski-Suomen ELY-keskuksen alueella kaikista suurin ja työttömyyden kehitys vuoden takaisesta on yhdeksänneksi parasta. Myös ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden (K7) osuus työvoimasta on suurin. Alemman perusasteen (K1) ja tuntemattoman koulutusasteen (K9) sekä muualla luokittelemattoman työn (AX) työttömien osuudet työvoimasta ovat seitsemänneksi pienimpiä ELY-keskusten joukossa.

IR60

K5 K9

IR30

A0

K2

K1 A9 A1 K6 K8 A5 IR40 AX

YHT

A2 K7

IR15 IR55

A3

IR45 A78

A4 IR35

K3 IR20 IR50

Tilanne 31.7.2012

A6

IR25

YHT

Työttömät työnhakijat yhteensä

IR15 IR20 IR25 IR30 IR35 IR40 IR45 IR50 IR55 IR60

15-19-vuotiaat 20-24-vuotiaat 25-29-vuotiaat 30-34-vuotiaat 35-39-vuotiaat 40-44-vuotiaat 45-49-vuotiaat 50-54-vuotiaat 55-59-vuotiaat Yli 60-vuotiaat

A0 A1 A2 A3 A4 A5 A6 A78 A9 AX

0 Tieteellinen, tekninen ja taiteellinen 1 Terveydenhoito ja sosiaaliala 2 Hallinto- ja toimistotyö, IT-alan työ 3 Kaupallinen työ 4 Maa- ja metsätal.työ, kalastusala 5 Kuljetus- ja liikenne 6 Rakennus- ja kaivosala 7-8 Teollinen työ 9 Palvelutyö X Muualla luokittelematon työ

K1 Alempi perusaste K2 Ylempi perusaste K3 Keskiaste K5 Alin korkea-aste K6 Alempi korkeakouluaste K7 Ylempi korkeakouluaste K8 Tutkijakoulutusaste K9 Koulutusaste tuntematon

i

Työttömät on jaettu iän, ammatin ja koulutuksen mukaan eri ryhmiin. Lyhenteet kuvaavat näitä ryhmiä.


Työttömät työnhakijat yhteensä

i

Tilanne 31.7.2012 Tässä kuvassa näkyy kunkin ryhmän sijainti ’ysikentässä’ kaikissa ELYkeskuksissa. Sijainneista on laskettu keskiarvot, joiden perusteella ELY-keskukset on asetettu ’paremmuusjärjestykseen’. Satakunta ja Pohjanmaa erottuvat tilanteeltaan parhaimpina ja Pohjois-Karjala ja Lappi huonoimpina, Keski-Suomen tilanteen ollessa neljänneksi huonoin.

SA PO EP UU HÄ PS VS PI ES KA PP KS KK LA PK

IR15 IR20 IR25 IR30 IR35 IR40 IR45 IR50 IR55 IR60 A0

SA = Satakunta PO = Pohjanmaa EP = Etelä-Pohjanmaa UU = Uusimaa HÄ = Häme PS = Pohjois-Savo VS = Varsinais-Suomi PI = Pirkanmaa ES = Etelä-Savo KA = Kainuu PP = Pohjois-Pohjanmaa KS = Keski-Suomi KK = Kaakkois-Suomi LA = Lappi PK = Pohjois-Karjala

A1 A2 A3 A4 A5 A6 A7-8 A9 AX K1 K2 K3 K5 K6 K7 K8 K9

Satakunta

Pohjanmaa Satakunnan osalta ryhmiä kuvaavat pisteet sijaitsevat taulukon yläosassa. Useimpien ryhmien työttömyystilanne on siis kehittynyt suhteellisen suotuisasti vuoden takaisesta. Poikkeuksina ovat punaisella alueella yli 60-vuotiaat ja alemman perusasteen suorittaneet työttömät. Pohjanmaan osalta ryhmiä kuvaavat pisteet sijaitsevat puolestaan pääsääntöisesti taulukon vasemmassa laidassa. Useimpien ryhmien työttömyystilanne on siis parhaimpien joukossa, mutta muutosvauhti vuoden takaiseen vaihtelee hyvästä huonoon.

Keski-Suomi

Lappi

Keski-Suomen tilanne muistuttaa kehitykseltään Lapin ja Pohjois-Karjalan tilannetta, hajontaa tosin on enemmän.

Lapin osalta ryhmiä kuvaavat pisteet sijaitsevat pääsääntöisesti taulukon oikeassa laidassa. Useimpien ryhmien työttömyystilanne on siis huonoimpien joukossa, mutta muutosvauhti vuoden takaiseen vaihtelee. Pohjois-Karjalan osalta ryhmiä kuvaavia pisteitä sijaitsee kuitenkin enemmän aivan taulukon alalaidassa. Useiden ryhmien työttömyystilanne on siis kehittynyt kaikista heikoiten vuoden takaisesta. Poikkeuksina ovat kuitenkin lähinnä korkeimmat koulutusasteet.

Pohjois-Karjala


Kauppakamarin

VALIOKUNTAVALLANKUMOUS Keski-Suomen kauppakamarin valiokunnat kokoontuivat 14.8 suunnittelemaan toimintaansa teemalla kasvu ja kansainvälistyminen. Seuraavat teemat ja kommentit on poimittu viestiseinältä, johon osallistujat saivat lähettää ajatuksiaan. Mistä saadaan 10.000 työntekijää pelkkien palkan saajien sijaan? Keski-Suomessa on 23000 henkilöä oikeita töitä vailla, joten potentiaalia on vaikka mihin! Uskotaanko ja luotetaanko oikeasti siihen, että. 23000 on oikeasti potentiaali? Suuri osa nuoria ja hyvin koulutettuja!

Mistä saadaan 10.000 uutta työpaikkaa KeskiSuomeen? Tarvitaan 2000 pk yritystä, jotka palkkaavat kukin 5 hlöä lisää = 10000 työpaikkaa.

Hyvä hyvä, avoimet rekrytoinnit vauhdittavat Keski-Suomea ja yrityksiä uusiutumisessa.

Pakko perustaa omaa tuotantoa Baltiaan, työvoimakustannukset karanneet Suomessa käsistä. Jotta voi tarjota töitä keskisuomalaisille on mentävä lähemmäs kansainvälisiä asiakkaita, myös tuotannollisilla yksiköillä.

UUSIA TYÖPAIKKOJA

Täytyy rekrytoida ihmisiä, jotka pystyvät tekemään kasvua. Ei ainoastaan kasvun tuoman työn tekijöitä.

Työpaikat syntyy pieniin kasvuyrityksiin. Oletko jo tehnyt kaikkesi niiden auttamiseen?

Kuka haastaa julkisen sektorin johtajat kehittymään? Vähenevät rahat ovat hyvä konsultti julkisen sektorin johtamiseen.

Jyvässeudun tiet kuntoon mm. Vaajakoski-Kanavuori väli, myös nelostie etelään jäi torsoksi!

Mennäänkö Pietariinkin lentäen? Pietariin kolmessa tunnissa Jyväskylästä onnistuu Estonian Airilla kolmasti viikossa.

Miten kansainvälistytään, jos ei ole lentoliikennettä!!

LOGISTISET YHTEYDET

Johtamisella ja johtajuudella iso ero. Jos johtajuutta ei ole, johtaminen on narun työntämistä. Jos johtajuutta löytyy, ei johtamisessa tarvitse kuin "pitää ja päästää.”

Ennustaminen on osa strategiatyötä ja siten osa hyvää johtamista.

JOHTAMINEN


Kaikki kasvuyritysten tueksi. Kasvuyritysten kehittämisen dynamiikkaan pitää laittaa dynamiittia! Nyt tarvitaan aina vaan ketterempää, rohkeampaa, avoimempaa ja ennakkoluulottomampaa maakunnallista (julkistakin) rahaa ja osaajia.

Julkinen sektori sukeltaa ja kasvu on pelkästään yritysten varassa. Julkisen sektorin suhteellisen korkea palkkataso imee työvoimaa ja nostaa yksityisen sektorin palkkoja kilpailukyvyn äärirajoille. KeskiSuomi on kuin Norja: julkisen sektorin iso rooli työllistäjänä näivettää yrittäjyysilmastoaa! Vai?

Kuinka moni investoi merkittävästi KeskiSuomeen, esim. Yli 10% liikevaihdosta?

Kuinka monta kasvuyritystä Keski-Suomeen mahtuu? Rajoittaako pieni kotimarkkina kasvuun kehittymistä vai voiko yritys päästä kasvun imuun suoraan kv-markkinoille.

Start upit nauttii suurta mielenkiintoa, hyvä niin. On kuitenkin muistettava kasvupotentiaalin omaavat keskisuuret yritykset, joiden kasvu luo nopeammin työtä.

KASVU &

KANSAINVÄLISTYMINEN

Pärjääkö Keski-Suomi vai pitääkö liittoutua voittajien eli Tampereen kanssa?

Pohjalaisia emme ole, savolaisiksi emme halua. Olkaamme siis...?

Miten palveluista saadaan vientituloja? Opiskelijamäärät eivät kasva kotimaassa, siis on pakko hakea kasvua ulkoa. Pakko voi olla kasvun siemen.

Miten maankäyttö saataisiin vapautettua tukemaan yritysten kasvua? Edullista toimitilaa hyvillä palveluilla hyvien liikenne yhteyksien varrelta. Ei se niin vaikeaa voi olla.

Tarjotaan yksityishenkilöille väylä pkyrityksen kannustamiseksi kasvuun: kokemusjohtajat esiin, piensijoittajat liikkeelle.

Vienti elättää meidät nyt ja tulevaisuudessa. Suomessa pitäisi käynnistää sisäinen devalvaatio vientiyritysten kilpailukyvyn palauttamiseksi. Ulkomailta saapuvan matkailijan kuluttama raha lasketaan vientituloksi.

Osaavia sweat equity (osaamissijoittaja) -enkeleitä tarvitaan lisää, ja mieluusti sellaisia jotka tuovat rahaa sisään myynti- tai rahoituskontaktien kautta. Maakunnat yhtyvät tulevaisuudessa. Mikä on Jyväskylän suunta? Kuopio, Seinäjoki, Lahti vai Tampere?

MAAKUNTAHENKI

Löytyykö enkeleitä Keski-Suomesta?

200 Sari Vaajasen (=business enkeli) tyylistä persoonaa hommiin Keski-Suomen kasvuyritysaihioiden sytyttämiseksi (=2-3 vuoden päästä 1000 uutta kasvuhakuista yritystä)

BUSINESS ENKELIT


Tilaisuudessa hyödynnettiin viestiseinää ja kysyttiin mukana olleista noin 100 osallistujalta näkymiä tulevaisuudesta seuraavan 12 kk aikana. Vastauksia kuhunkin kysymykseen antoi noin 50 yritystä.

10


Keski-Suomen tulevaisuuskuvaa rakennetaan yhdessä Keskisuomi.infosta alueellisen ennakoinnin työkalu Uudistunut keskisuomi.info -sivusto avattiin kesäkuun lopussa. Sivusto on luonteeltaan ajan mukaan muuntuva ja täydentyvä alueellisen ennakointiyhteistyön työkalu. Sisältö ja rakenne muokkautuvat ja täydentyvät tästä eteenpäin.

kesk

isuom

i.info

TILASTOT

ENNAKOINTITYÖ KESKI-SUOMESSA

-osion aineistot kuvaavat Keski-Suomen kehittämisen kannalta oleellisia muuttujia. Löydät osiosta mm. tietoa väestöstä, työmarkkinoista ja koulutuksesta.

kertoo yhteistyöstä alueelliseen ennakointiin liittyen. Sieltä löydät esimerkiksi eri organisaatioiden vastuuhenkilöt tässä työssä.

POHDINTAA JA TULKINTAA

TULE MUKAAN!

-osiossa on asiantuntijoiden ja asiantuntijaryhmien tuottamia pohdittuja aineistoja tulevaisuuteen liittyen. Sinne on linkitetty Keski-Suomi ennakoi Facebook-profiili ja sinne päivittyy Twitterpalvelusta tulevaisuus-tweettejä.

Osallistu Keski-Suomen tulevaisuuskuvan rakentamiseen - ilmianna mielenkiintoinen tilasto, pohdi tulevaisuuden ammatteja tai kerro ajankohtaiset kuulumiset seminaarista!

11


PAIKKATIETO

Asiantuntija: Juha Romula, Keski-Suomen ELY-keskus

vastaa kysymyksiin missä, mitä ja milloin Perinteisen tilastotiedon ohella tietoa voidaan esittää paikkatiedon avulla. Sen avulla voidaan esittää ja tutkia ympärillämme tapahtuvia ilmiöitä ja asioita siten, että kohteen sijainti ja siihen liittyvä ominaisuustieto yhdistyvät. Ominaisuustieto voi olla tietoa esimerkiksi rakennuksista, väestöstä, ikärakenteesta, ympäristöön liittyvää tietoa tai tietoa liikenneverkoista. Paikkatietoa tullaan hyödyntämään osana keskisuomi.infoa.

Jyväskylän keskustasta 20 minuutin saavutettavuus

Jyväskylän keskustasta 20 minuutin saavutettavuus Jyväskylän keskustasta 20 minuutin saavutettavuuden etäisyydellä asuu 135 670 asukasta. Keski-Suomen väkiluku on noin 274 000. Saavutettavuus on laskettu paikkatietoanalyysillä tieverkon avulla. Väestömäärä on laskettu yhdyskuntarakenteen seurantajärjestelmän avulla, jossa väestötiedot ovat saatavissa hyvin tarkkaan.

© Karttakeskus Oy, lupa L4659 ©Karttakeskus Oy, Lupa L4659

12

Jyväskylän keskustasta 20 minuutin saavutettavuuden etäisyydellä asuu 135670 asukasta. Saavutettavuus on laskettu paikkatietoanalyysillä tieverkon avulla. Väestömäärä on laskettu yhdyskuntarakenteen seurantajärjestelmän avulla, jossa väestötiedot ovat hyvin tarkkaan saatavissa.


Paikkatiedon sijainti voidaan määrittää esim. koordinaattien, ti-

Paikkatiedon hyötykäyttö on moninaista. Tietoa voidaan analy-

lastoruuduin tai katuosoitteen mukaan. Oleellista on, että itse

soida, paikkatiedolla voidaan synnyttää uutta tietoa, paikkatieto

tieto voidaan sijoittaa kartalle. Samoin eri karttatasoja ja paik-

luo perustan hyvälle suunnittelulle tai sitä voidaan käyttää es-

katietoaineistoja voidaan käsitellä ja sijoittaa päällekkäin.

imerkiksi ennakoinnin apuvälineenä. Paikkatiedosta on tullut myös johtamisen apuväline ja työkalu tiedolla johtamiseen.

Paikkatiedolla on useimmiten myös ajallinen määre, eli aikakoordinaatti, joka mahdollistaa asioiden ja ilmiöiden muutosten

Esimerkki:

tutkimisen ja esittämisen kartoilla. Esimerkki tästä on väestön-

Paikkatiedon avulla voidaan etsiä potentiaalisia liikepaikkoja,

muutokset tai työpaikkojen muutokset pitkällä aikavälillä.

kun tutkitaan logistiset yhteydet ja lähialueiden väestö/väestön ikärakenne sekä liikepaikan saavutettavuus.

Perinteinen tilastotieto esitetään usein hallinnollisen rajauksen mukaa (kunta, seutukunta, maakunta). Paikkatieto antaa mahdollisuuden esittää ja tutkia tietoa ilman sitovaa alueellista

Monet organisaatiot tarjoavat nykyään tietoa ilmaiseksi va-

rajausta ja tutkittavaksi kohteeksi /alueeksi voidaan ottaa va-

paaseen käyttöön. Julkisen datan vapautuminen on lisännyt

paavalintaisia alueita. Paikkatiedon avulla voidaan esimerkiksi

huomattavasti paikkatiedon hyötykäyttöä ja avannut aivan uusia

tutkia tietyn kunnan-/kaupunginosa väestön ikärakennetta.

mahdollisuuksia ottaa tiedosta irti uusia ulottuvuuksia. Samalla tiedon avaaminen on mahdollistanut aivan uusia liiketoimintamahdollisuuksia.

Väestöntiheys Jyvässeudun alueet missä väestöntiheys on yli 20 asukasta hehtaarille.

© VTJ/VRK 4/2010 © Karttakeskus Oy, lupa L4659 Jyvässeudun alueet missä väestötiheys on yli 20 asukasta/hehtaarille.

© VTJ/VRK 4/2010 ©Karttakeskus Oy, Lupa L4659

13


Alueelliset kehitysnäkymät II /2012

Keski-Suomi yhteenveto

Asiantuntijat: Eija Heinonen ja Jere Nieminen Keski-Suomen ELY-keskus

Moni-ilmeinen maakunta

Nyt

Elinkein oelämä ja yritysto iminta Työttöm yy määrä ja den rakenne Osaavan ty saatavuu övoiman s

6 kk -

0 0 0 - - 0 ++ 0

Keski-Suomelle tärkeät metsä- ja metalliteollisuus ovat kuljetusintensiivisiä aloja. Keskeiset päätiet on pystytty pitämään

Euroopan valtionvelkakriisi ja kansainvälisten rahoitusmark-

pääosin hyvässä kunnossa, mutta perusväylänpidon rahoitus

kinoiden epävarmuus jatkuvat ja heijastuvat viennin kautta

ei riitä koko maantieverkon ylläpitoon kaikkia tyydyttävässä

Keski-Suomen aluetalouteen. Keski-Suomessa elinkeinoelä-

kunnossa. Vilkkaimpien teiden ylläpitoa priorisoidaan, mikä

män ei arvella merkittävästi kohentuvan seuraavan vuoden

näkyy alemman tieverkon kunnon heikkenemisenä. Päätei-

kuluessa. Työttömyyden osalta tilanteen odotetaan hieman

den liikenne laski tammi-kesäkuun aikana edellisvuoteen

jopa hankaloituvan lähitulevaisuudessa. Osaavaa työvoimaa

verrattuna. Etenkin raskas liikenne on vähentynyt, mikä osal-

alueella on riittävästi. Keski-Suomen seutukunnat eroavat

taan kertoo talouden taantumisesta.

toisistaan merkittävästi niin kokonsa kuin elinkeino- ja väestörakenteensakin vuoksi, joten alueiden arvioissa on eroja.

Keski-Suomen lentoyhteydet on toistaiseksi turvattu määräaikaisella sopimuksella, mikä edistää alueen saavutettavuut-

Pk-barometrin mukaan pienten ja keskisuurten yritysten

ta. Sopimukset kuitenkin umpeutuvat talven aikana. Isossa

suhdannenäkymien pitkään jatkunut lasku katkesi kesällä

murroksessa oleva lentoliikenne on erityisen tärkeää työmat-

ja kääntyi loivaan nousuun niin Keski-Suomessa kuin koko

kaliikkumiselle ja kansainvälisille yrityksille. Lentorahdin

maassakin. Keski-Suomen pk-yritysten arviot tulevaisuu-

osuus Keski-Suomessa on pieni.

desta ovat olleet jo parisen vuotta positiivisempia kuin koko maassa. Näkymät paranivat lähinnä Jyväskylän seudulla,

Verkko-osuuskunta Kuuskaistan valokuituverkkoa aletaan

kun taas eteläisessä Keski-Suomessa ne huonontuivat enti-

rakentaa kesällä kahdentoista Keski-Suomen kunnan alueel-

sestään. Toimialoista erityisesti teollisuuden näkymät ovat

la. Kyseessä on noin 100 miljoonan euron investointi, joka

piristyneet, rakennusalalla puolestaan tulevaisuus näyttäytyy

liittyy valtakunnalliseen Laajakaista kaikille -hankkeeseen.

synkempänä. Keski-Suomi on metsien ja reittivesistöjen maakunta. MaaMyös EK:n kyselyssä Keski-Suomen yritysten suhdannearvi-

kunnan ympäristön tila on jotakuinkin hyvä. Teollisuuden

ot ovat koko maan keskiarvoa paremmat. Suhdannebaromet-

ja yhdyskuntien jätevesikuormitusta sekä teollisuuden ja

rin mukaan teollisuuden ja rakentamisen näkymät paranivat

energiatuotannon ilmapäästöjä on parin viimeisen vuosi-

sekä keväällä että alkukesällä. Tuotanto on kasvanut ja tilaus-

kymmenen aikana vähennetty huomattavasti. Tulevaisuuden

tilanne on normaalia parempi. Kannattavuus on kasvussa

haas-teita ovat muun muassa vesien tilassa lisääntyvä ravin-

mutta investoinnit laskussa. Työvoimaa palkattaneen lisää

nekuormitus ja siitä aiheutuva rehevöitymiskehitys etenkin

kesän lopulla. Palveluiden suhdannetilanne on tavanomaista

suurten järvien lahtialueilla. Luontaisen kuormituksen lisäksi

huonompi ja myös suhdanneodotukset ovat aiempaa varovai-

maa- ja metsätalous sekä turvetuotanto osaltaan heikentävät

semmat. Näkymät ovat lähellä koko maan keskiarvoa. Myyn-

tilannetta. Vesienkäsittelyn teknologian merkitys korostuu

ti lisääntyi vuoden takaisesta selvästi, mutta lähikuukausina

entisestään.

myynnin odotetaan pysyvän ennallaan. Henkilökunnan määrä pysynee ennallaan lähikuukausina.

14

12 kk -


Saarijärven-Viitasaaren seutukunta

Nyt

Elinkeinoelämä ja yritystoiminta Työttömyyden määrä ja rakenne Osaavan työvoiman saatavuus Investoinnit

6 kk -

12 kk -

0 0 0 0 0 0 0 + 0 0

Keuruun seutukunta Elinkeinoelämä ja yritystoiminta Työttömyyden määrä ja rakenne Osaavan työvoiman saatavuus Investoinnit

6 kk -

Elinkeinoelämä ja yritystoiminta

0 0 0

Työttömyyden määrä ja rakenne Osaavan työvoiman saatavuus Investoinnit

6 kk -

- +

Elinkeinoelämä ja yritystoiminta Työttömyyden määrä ja rakenne Osaavan työvoiman saatavuus Investoinnit

6 kk -

+ 12 kk -

- - 0 +++ ++ 0 +

12 kk -

Jämsän seutukunta Nyt

++ + Nyt

Jyväskylän seutukunta

+++ 0 0 + +++ + ++ 0 ++ Nyt

Äänekosken seutukunta

Nyt

Elinkeinoelämä ja yritystoiminta Työttömyyden määrä ja rakenne Osaavan työvoiman saatavuus Investoinnit

6 kk -

12 kk -

0 0 0 - - 0 ++++ + - 0 0

Joutsan seutukunta

+ 12 kk -

0 0 0 0

++ 0 0 - + 0 + 0 ++ 0 Nyt

Elinkeinoelämä ja yritystoiminta Työttömyyden määrä ja rakenne Osaavan työvoiman saatavuus Investoinnit

6 kk -

12 kk -

Arviot seutukuntien tulevasta kehityksestä: Tilanne tällä hetkellä verrattuna vuoden takaiseen tilanteeseen sekä 6 kk ja 12 kk kuluttua verrattuna nykyhetkeen (++) Paljon parempi,(+) Parempi, (0) Ennallaan/nykytasolla,(-) Heikompi,(--) Paljon heikompi

15


Rakennemuutosten aikaa

Keuruun Pioneerirykmentin lakkauttaminen vuoden 2014 loppuun mennessä ja Jämsässä Hallin Ilmavoimien Teknillisen Koulun lakkauttaminen vuoden 2013 loppuun

Uusimman Aikajanan ennakkotietojen mukaan vientiliike-

mennessä ovat seutukunnille merkittäviä takaiskuja sekä

vaihto supistui kaikissa toimialaryhmissä vuoden ensim-

suorien että välillisten vaikutusten kautta. Osa Teknillisen

mäisellä neljänneksellä. Maakunnan kaikkien toimialojen

Koulun henki-löstöstä jää maakuntaan Tikkakoskelle, jon-

yhteenlaskettu vientiliikevaihto supistui yli viisi prosent-

ne siirtyy myös Kauhavan Lentosotakoulu. Tukilentolaivue

tia vuoden takaiseen verrattuna. Vienti on selvästi taantu-

sen sijaan siirretään Tikkakoskelta Pirkkalaan.

maa edeltänyttä tasoa alempana. Maaseudun elinvoimaisuuden kannalta tulevaisuus näytLiikevaihdon kehitys oli vaihtelevaa. Teollisuuden lii-

tää haasteelliselta. Julkisen talouden ongelmat vaikuttavat

kevaihdot laskivat vuoden takaiseen verrattuna, kun

mm. palveluihin ja infrastruktuurin ylläpitoon. Maaseu-

kotimarkkinavetoisella palvelusektorilla kasvua oli sa-

dun pienyrityskenttä on suhteellisen aktiivista ja rahoi-

manaikaisesti yli kahdeksan prosenttia. Vuodesta 2005

tustukien kysyntää on kohtuullisesti. Kiinnostus lähi- ja

palvelualojen liikevaihto on kasvanut yli 30 %. Jalostuksen

luomuruokaa koh-taan on lisääntymässä ja se luo mahdol-

liikevaihto nousi taantu-man jälkeen alkuun voimakkaasti,

lisuuksia myös pienimuotoiselle elintarvikejalostukselle.

mutta kasvu on sittemmin tasoittunut. Yritysten yhteen-

Luomutuotanto on lisääntynyt tänä vuonna ja sen arvioi-

laskettu liikevaihto oli ensimmäisellä neljänneksellä kaksi

daan lisääntyvän edelleen. Maatilojen sukupolvenvaihdos-

prosenttia korkeampi kuin vuotta aikaisemmin. Liikevaih-

ten yhteydessä karjasta luopuminen on hyvin yleistä, mikä

to on nyt taantumaa edeltäneellä tasolla.

vaikeuttaa maidontuotannon säilymistä maakunnassa. Jyväskylän Valion vienti jatkaa tänä vuonna kasvuaan. Jyväs-

Yritysten henkilöstömäärän loiva kasvu jatkui vuoden en-

kylän meijeri on investoinut uuteen pakkauslinjastoon ja

simmäisellä neljänneksellä. Vuoden takaiseen verrattuna

syksyllä valmistuu vientivaraston laajennus. Lihan osalta

kasvu oli voimakkainta hyvinvointi- ja energiaklusterissa.

tilanne on jo valmiiksi vaikea ja heikko kannattavuus näyt-

Metsäteollisuuden henkilöstömäärä sen sijaan supistui.

tää jatkuvan lähitulevaisuudessa.

Vuoden 2010 alussa alkanut jalostuksen henkilöstömäärän kasvu on jatkunut loivana, mutta määrä on edelleen

Viljan hinnannousu voi hetkellisesti paikata viljatilojen ta-

selvästi alle vuoden 2005 tason. Yritysten yhteenlaskettu

loutta, jos sato on lähellä normaalia ja sadonkorjuu sujuu

henkilöstömäärän kasvu oli liki kolme prosenttia vuoden

ongelmitta. Lannoitteiden hinnannousu tullee taas kui-

takaiseen verrattuna. Henkilöstömäärä on nyt vuoden

tenkin syömään huomattavan osan tästä hyvästä. Maata-

2005 tasolla. Palveluyritysten määrä yrityskannasta on

louden investointiaktiivisuuteen vaikuttaa myös lähestyvä

suuri ja vaikka alan kehitys onkin suotuisaa, työpaikkoja

rahoituskauden vaihdos. Kun tulevan kauden tukijärjestel-

tarvittaisiin yhä enemmän myös teollisuuteen.

mistä ei ole vielä tietoa, investointeja saatetaan jarrutella jo nyt. Epävarmuus ja varovaisuus näyttävät levinneen

Äänekoskella, M-Realin suljettua hienopaperia valmista-

myös rahoittajiin. Lisäksi tämän vuoden aikana on ha-

van paperikoneen, irtisanomiset koskivat 170 työntekijää.

vaittu aiempaa enemmän jaksamisongelmia tiloilla. Lähi-

Työsuhteet päättyivät touko-heinäkuussa. Tästä joukosta

tulevaisuudessa ongelmia on paikoitellen sadonkorjuun

kuitenkin enää noin 40 on työttömänä. Tehtaan merkitys

kanssa, ja sadon laatukaan ei muodostu kovin korkeaksi

alueelle työllistäjänä oli suuri, mutta myös elinkeinoelä-

märkyyden vaivatessa kasvustoja. Eteläisen Keski-Suomen

mälle alihankinta-ketjun ja koko maakunnalle vientitu-

tilanne on parempi, ja runsaita sateista on ollut eniten

lojen kautta. Äänekoski on äkillisen rakennemuutoksen

haittaa maakunnan luoteis- ja pohjoisosissa.

aluetta vuoden 2014 loppuun saakka.

16


Myös metsätaloudessa on havaittavissa epävarmuutta.

Ikäryhmistä suurinta kasvua vuoden takaisesta tilanteesta

Puun hinta on ollut kohtuullisen hyvä ja kauppa on käynyt.

on koettu ikäryhmässä 20-24 -vuotiaat. Ammattiryhmistä

Pääomaveron nousu voi yllättää metsänomistajat. Energia-

suurimmat kasvuluvut löytyvät rakennus- ja kaivosalalta

puun osalta kiinnostusta vähentää alhainen hinta ja Keme-

(erityisesti talonrakennus) ja koulutusasteista keskiasteel-

ratukien tulevaisuus. Sateinen kesä on vaikeuttanut myös

ta. Myös lomautettujen määrä on kasvanut. Työvoimapo-

turpeen nostoa. Tämä on paitsi aiheuttanut ongelmia tur-

liittisten toimenpiteiden piirissä oli Keski-Suomessa hei-

veyrittäjille, myös aiheuttanut lämpölaitoksille tarvetta li-

näkuun lopussa 6 069 henkilöä (4,6 % työvoimasta).

sätä energiapuun käyttöä ja/tai pakottanut turvautumaan kivihiileen. Puumarkkinoiden kehitys kokonaisuudessaan

Nuorten työttömyyden suhteellinen kasvu vuodentakai-

riippuu ennen kaikkea lopputuotemarkkinoiden kehitty-

sesta tilanteesta on Keski-Suomessa ollut koko maata voi-

misestä ja puun kysynnän kehityksestä. Metsäteollisuuden

makkaampaa. Myös pitkäaikaistyöttömien osalta tilanne

markkinatilanne heijastuu myös metsätalouden kannatta-

on huolestuttava. Pitkäaikaistyöttömien osuus kaikista

vuuteen.

työttömistä työnhakijoista oli Keski-Suomessa heinäkuun lopussa toi-seksi korkein kaikkien ELY-keskuksien joukos-

Yrityksiä perustettiin alkuvuonna poikkeuksellisen vähän.

sa ollen 26,2 %, kun koko maassa osuus oli 22,9 %.

Starttirahapäätösten määrä on pienin sitten vuoden 2006. Lopettaneiden yritysten määrä ei poikkea edellisistä vuo-

Työpaikkojen vähäinen määrä on ongelma alueella. Avoi-

sista ja yritysmäärän nettomuutos on yhä positiivinen.

mia työpaikkoja oli huomattavasti vähemmän kuin vuosi

Myönnettyjen yritystukien määrät ovat lähes viimevuo-

sitten. Työnhakijoita yhtä avointa työpaikkaa kohti oli

tisella tasolla. Yritysten investointi- ja kehittämispanos-

heinäkuun aikana Keski-Suomessa yhdeksäntoista ja koko

tukset ovat kohdistuneet entistä enemmän Jyväskylän

maassa yhdeksän. Työllisyyden parantamiseksi sekä yri-

seudulle. Kehittämisaktiivisuus on ollut hyvällä tasolla ja

tyskannan että yritysten keskimääräisen henkilömäärän

toimialat olleet valtaosin samat kuin aiemmin. Näitä ovat

on yhä kasvettava. Työttömyysluvuissa Keski-Suomen

kone- ja laiteteollisuus sekä puutuoteteollisuus. Lisäksi

suhteellinen asema on hieman parantunut yleisen talou-

ICT-ala on hakenut aktiivisesti uusia palveluratkaisuja.

dellisen tilanteen heikentyessä.

Työpaikkojen puute vaivana

Reservissä määrää ja laatua Osaavan työvoiman saatavuus ei ole suuri ongelma Keski-

Keski-Suomessa oli työ- ja elinkeinoministeriön työnvä-

Suomessa nyt eikä lähitulevaisuudessa, vaan ongelmana

litystilaston mukaan heinäkuun lopussa 17 124 työtöntä

on edelleen työpaikkojen vähäisyys. Työttöminä ja työvoi-

työnhakijaa, eli 12,9 % työvoimasta. Työttömiä työnhaki-

mapoliittisissa toimenpiteissä on kattava osaamisreservi.

joita oli 2,6 % enemmän kuin vuosi sitten, kun vastaava

Rekrytointivaikeuksia on kuitenkin ollut muun maan ta-

luku koko maassa oli 2,9 %. Keuruun seutukunnan työt-

paan erityisesti sosiaali- ja terveysalalla. Paikallisia koh-

tömien työnhaki-joiden määrä laski heinäkuussa sekä ku-

taanto-ongelmia on ollut myös metalli- ja rakennusaloilla

luvan vuoden kesäkuusta että viime vuoden heinäkuusta.

sekä siivouspuolen ja taloushallinnon osaajista.

Viiden muun Keski-Suomen seutukunnan muutosluvut olivat kasvavat. Keski-Suomen työttömien työnhakijoiden määrä nousi niin kesäkuusta kuin viime vuoden heinäkuustakin useimmissa ikä- ja ammattiryhmissä ja lähes kaikilla koulutusasteilla.

17


Joutsan seutukunta

++ 0 0 - + 0 + 0 Nyt

Elinkein oelämä ja yritysto iminta Työttöm yy määrä ja den rakenne Osaavan ty saatavuu övoiman s

6 kk -

12 kk -

Ostovoimaa vapaa-ajan asukkaista

Alkutuotannon osalta tilanne on säilynyt ennallaan eikä

Elinkeinoelämän tilanne Joutsan seutukunnalla on suh-

laskee edelleen, mutta tilojen toimintojen kasvattaminen

teellisen vakaa eikä merkittäviä muutoksia tarkastelu-

on säilyttänyt maatalouden aseman ennallaan. Metsätalo-

jaksolla ole odotettavissa. Elinkeinorakenteen osalta

udessa tilanne on ollut hyvä ja vastannut arvioitua kehi-

teollisuuden osuus on laskenut ja vastaavasti palvelujen

tystä. Keväällä tilanne kohentui metsäteollisuuden ja puun

kasvanut.

hintakehityksen myötä. Metsäpalveluyritysten työtilanne

muutosta ole odotettavissa. Toimivien maati-lojen määrä

sekä alan työllisyys ovat olleet erittäin hyviä, ja ennusteen Teollisuudessa ei ole odotettavissa merkittäviä investointe-

mukaan tulevat myös jatkumaan hyvinä. Seutukunnalla

ja, mutta tiedossa ole myöskään lopettamisuhkia. Seudun

toimivien metsäpalveluyritysten työllistävä vaikutus on

yrityksissä on käynnissä muutamia kehittämishanketta,

merkittävä.

joiden arvo on noin miljoonaa euroa. Metallin osalta tilanne on kääntynyt parempaan. Konepajateollisuuden isojen

Yritysten perustaminen on vähentynyt ja tämä on näkynyt

toimijoiden parantunut tilanne alkaa näkyä tilauskantojen

myös starttirahan kysynnässä. Lopettamisten tai konkurs-

lisääntymisenä myös Joutsan seudun yrityksissä.

sien osalta ei ole näkyvissä lisäyksiä. Seutukunnan yritysten omistajanvaihdostilannetta ja yrittäjien eläköitymistä

Rakennusalan tilanne on erinomainen käynnissä olevien

on kartoitettu säännöllisesti, eikä määrissä odoteta mer-

hankkeiden vuoksi. Luhangan kunnan Hepoluhdan alueen

kittäviä muutoksia.

rakentaminen jatkuu edelleen. Menossa on mm. erityisryhmien palvelutalon ja Joutsan yhtenäiskoulun raken-

Rakennusalalle investoidaan

taminen sekä merkittäviä yksityisiä rakennushankkeita. Luhangan kunta toteuttaa laajakaistaverkon rakentamisen

Julkisista investoinneista Puolustusvoimien Nokan vari-

vuosien 2012–2013 aikana. Joutsan kunta on varautunut

kon laajentaminen, 40 miljoonaa euroa, jatkuu edelleen ja

laajakaistahankkeen toteutukseen 2013 alkaen investoin-

tarjoaa työtilaisuuksia seudun urakoitsijoille. Joutsan yh-

tiohjelmassaan. Selvittelyn alla on tuulivoimapuistohanke

tenäiskoulun rakennustyöt alkoivat joulukuussa 2011 ura-

sekä kaivostoiminnan mahdollisuudet Luhangassa. Kiven

kalla ja jatkuu 2012 aikana. Yhtenäiskoulun investoinnin

teollisen jalostamisen mahdollisuuksia selvittävä hanke on

kokonaisarvo n. 5 miljoonaa euroa.

käynnistynyt kesäkuussa. Luhangan kunta on käynnistänyt erityisryhmien palveKaupan alalla tilanne on säilynyt ennallaan ja palveluiden

lutalon rakentamisen. investoinni arvo n. 750.00 euroa.

osalta odotukset on jopa ylitetty. Tähän on vaikuttanut

Vuoden 2012 investointilistalla ovat Luhangan osalta li-

loma-asuntojen kasvanut määrä ja niiden käytön ympäri-

säksi vanhainkodin peruskorjauksen aloittaminen, Hepo-

vuotisuus.

luhdan yhden korttelin tieyhteyden rakentaminen ja varavoiman hankkiminen.

18


Merkittävin yksityinen investointi seutukunnalle varmis-

Noin puolet seudun työttömistä työnhakijoista on yli

tui vuoden alussa Joensuun kauppa ja koneen julkistaessa

50-vuotiaita. Nuorten osuus työttömistä työnhakijoista

5500

m2

liikekeskuksen rakentamisen Joutsaan. Liikekes-

on pieni (8,8 %), mutta kasvanut viimevuotisesta. Myös

kukseen sijoittuvat Tokmanni, Kes-ko sekä Keski-Suomen

pitkäaikaistyöttömien määrä on kasvanut tuntuvasti vuo-

Osuuspankki.

den takaisesta. Rakenteellisen työttömyyden taso seutukunnalla on korkea. Työttömyys tulee laskemaan tarkaste-

Keskimaan ABC-liikenneaseman investoinnin käynnisty-

lujaksolla, joskin selvää on, että kausityöttömyys vaikuttaa

minen elokuussa 2012 varmistui kesä alussa. Hankkeen

työttömyyden tasoon.

arvo 3,5 - 4 miljoonaa euroa.

Uusia työpaikkoja niukalti

Seutukunnalla valmisteltu hanke biokaasulaitoksen rakentamiseksi on edennyt investointivaiheeseen. Joutsan

Seutukunnalle ei ole juuri syntynyt uusia työpaikkoja.

Ekokaasu Oy on saanut hanketta koskevan rahoituspää-

Laajamittaisia rekrytointeja ei ole ennustettavissa lukuun

töksen. Hankkeen kustannusarvio on 1,6 miljoonaa euroa

ottamatta toteutuvan liikekeskuksen rakentamisen myötä

ja sijoituspaikka Joutsa. Rahoituksesta koossa tarkastelu-

syntyviä kaupan alan työpaikkoja. Työpaikkoja on ollut

ajankohtana 90 % ja rakentaminen käynnistynee syksyn

tarjolla lähinnä sosiaali- ja terveysalalla, palvelualoilla sekä

2012 aikana.

luonnonvara-aloilla. Erityisiä rekrytointiongelmia ei seutukunnalla ole nähtävissä. Työvoiman kysyntä kohdistuu

Väestörakenne haasteena

terveys- ja sosiaalialan sekä rakentamisen työtehtäviin ja luonnonvara-aloille.

Työttömien määrä on laskenut edellisestä katsauksesta, mutta kasvanut vuodentakaisesta. Joutsan seutukunnalla

Keski-Suomen ammattibarometrin tulosten mukaan näillä

oli heinäkuun lopussa 274 työtöntä työnhakijaa, eli 11,7

toimialoilla on jatkuvaa pulaa työntekijöistä laajemmin-

% työvoimasta. Työttömien työnhakijoiden osuus työvoi-

kin. Seutukunnan ikärakenne näkyy myös työnhakijoiden

masta on Keski-Suomen seutukuntien matalin. Työttömiä

ikääntymisenä. Tämän kehityskulun vuoksi osaavan työ-

työnhakijoita oli kuitenkin peräti 13,7 % enemmän kuin

voiman saannin turvaaminen Joutsan seutukunnalla on

vuosi sitten. Seudun väestörakenteen kehitys näkyy työ-

haasteellista.

voimaluvuissa selvästi.

19


Jyväskylän

Nyt

Elinkein oelämä ja yritysto iminta

seutukunta

Työttöm yy määrä ja den rakenne Osaavan ty saatavuu övoiman s

6 kk -

0 0 0 - - 0

++ ++

12 kk -

+

Maakunnan veturi

Pk-yritysten vähäisyys on varsin tyypillistä Jyväskylän

Keskeisiä toimialoja ovat kone- ja laiteteollisuus, metalli-

vuun ja kansainvälistymiseen entistä enemmän. Seudun

teollisuus sekä ICT. Lisäksi palvelusektori on varsin vahva.

toimijoista Jyväskylän yliopisto, Jyväskylän ammatti-

Suurten yritysten, kuten Metson ja Moventaksen, tilanne

korkeakoulu, Jyväskylän kaupunki ja Jykes yhdessä ovat

on suoraan verrannollinen globaaleihin trendeihin. Viime

muodostaneet ydinorganisaation Innovaatiokeskittymän

aikoina olemme saaneet kuulla positiivisia uutisia esimer-

valmistelutyöhön. Tässä työssä tarvitaan kaikkia keskeisiä

kiksi Moventakselta ja toimintojen keskittäminen Jyväs-

toimijoita: niin yrityksiä, edunvalvojia kuin julkisia toimi-

kylään tuo selvän piristysruiskeen toimialalle. Samoin

joitakin. On tärkeää valmistella ja muodostaa niin hyvä ja

ICT-yrityksistä on tullut positiivisia signaaleja ja alalla on

vetovoimainen ehdotus ja esitys, että Jyväskylä saa inno-

rekrytoitu lisää henkilöstöä, mikä on osoitus vahvistu-

vaatiokeskittymän vuoden 2013 aikana. Tämä on tulevan

neesta tilauskannasta. Nokian alihankkijoiden vaikutus

syksyn ja talven keskeisiä yhteisiä asioita eri toimijoiden

tuntuu vielä jonkin verran ICT-alalla, mutta toisaalta se on

välillä.

seudulle. Yrityksiä täytyisi rohkaista ja mahdollistaa kas-

mahdollistanut ammattitaitoisen henkilöstön siirtymisen muille alan toimijoille.

Teollisuusinvestointeja ei suuressa mittakaavassa Jyväskylän seudulla ole, mutta rakentaminen on sinällään vilkasta.

Koulutussektori on merkittävä työllistäjä seudulla. Toisen

Esimerkkeinä voisi mainita Innova 4-rakennuksen aloitta-

asteen ja korkeakoulutuksen päätetyillä ja ennakoiduilla

misen Lutakossa sekä Seppälän uuden Prisman rakentami-

resurssileikkauksilla tullee olemaan ensi vuonna henkilös-

sen aloittaminen lähitulevaisuudessa. Lisäksi pienempiä

tövaikutuksia, jotka heijastuvat aluetalouden kehitykseen

investointeja on sekä teollisuudessa että palvelusektorilla.

mm. vähitellen voimistuvana akateemisesti koulutettujen

Vastaavasti osa suurista investoinneista on saatu päätök-

työnhakijoi-den määränä. Toisaalta koulutuksen muutos-

seen.

prosessi lisännee vähitellen koulutuspalveluiden myyn-tiin perustuvaa liiketoimintaa alueella, millä voi olla myöntei-

Alueen logistiset yhteydet ovat säilyneet ennallaan, joskin

siä aluetaloudellisia vaikutuksia.

lähitulevaisuudessa lentoliikenteen ratkai-sut nousevat keskiöön. Lentoyhtiöiden (FlyBe ja Estonian Air) kanssa

Uusia yrityksiä on kahden ensimmäisen neljänneksen ai-

solmitut sopimukset umpeutuvat tulevan talven aikana

kana perustettu edellisvuoden malliin, joten siltä osin ti-

ja sen jälkeen lentoyhtiöiden täytyy pärjätä liiketaloudel-

lanne on varsin hyvä. Valtaosa uusista yrityksistä syntyy

lisin perustein. Lentoliikenteen pitäminen elinvoimaisena

palvelualoille ja on kooltaan varsin pieniä, lähinnä 1–2

ja säännöllisenä on tärkeää etenkin vientiteollisuutta aja-

hengen yrityksiä. Ongelmana on pienten yritysten kasvu

tellen. Jyväskylän seutu kasvavana keskuksena tarvitsee

suuremmaksi toimijaksi ja työllistäjäksi.

toimivat yhteydet Helsinkiin ja sieltä eteenpäin sekä vaihtoehtoisesti myös Tallinnan kautta.

20


4-tien investoinnit täytyy myös saada pikimmiten lop-

Jotta heikon talouskasvun siivittämää työttömyyden nou-

puun, jotta toimivat maantiekuljetukset voidaan turvata

sua voidaan hillitä, tarvitaan työvoimapoliittisia toimia

koko maakuntaa ajatellen. Tiekuljetusten merkitys on seu-

työttömyyden tason laskemiseen. Erityisesti nuorten ja

dun elinkeinoelämälle suuri. Jyväskylän seudulle muodos-

pitkäaikaistyöttömien työllistämisessä kunnilla ja kolman-

tunut tieliikennealan osaamisverkosto Innoroad‐konsepti

nella sektorilla on merkittävä rooli. Jyväskylän kaupunki ja

ja sen yhteydessä toimiva Innoroad Park -yrityspuistoalue

Muuramen kunta aloittavat syyskuun alussa hallitusohjel-

tuke-vat tulevaisuuden kehitystä, jossa logistiset verkostot

man mukaisessa kuntakokeilussa, jolta odotetaan seudulla

kehittyvät ja toimintoja keskitetään entistä tehokkaam-

paljon.

piin logistiikkakeskuksiin.

Nuoret nopeammin työelämään

Rekrytointiongelmia lähinnä sosiaali- ja terveysalalla

Jyväskylän seutukunnalla oli heinäkuun lopussa 11 300

Työvoiman saatavuus on edelleen erittäin hyvällä tasolla.

työtöntä työnhakijaa, eli 13,3 % työvoimasta. Suurten

Jyväskylä kiinnostaa sijainniltaan myös uusia yrityksiä.

kaupunkien seutukunnista vain Oulu oli tässä suhteessa

Kyselyjä on tullut etenkin ICT-yrityksistä ja alan osaajista

heikompi. Työttömiä työnhakijoita oli 1,1 % enemmän

ollaan hyvin kiinnostuneita.

kuin vuosi sitten. Työttömien työnhakijoiden määrä on lisääntynyt vuoden takaisesta valtaosassa ikä- ja ammatti-

Avointen työpaikkojen määrä laski heinäkuussa poikkeuk-

ryhmiä sekä koulutusasteita. Työttömyys on muuttumassa

sellisen matalalle tasolle. Toimialoista rekrytointiongelmia

miestyöttömyydeksi. Korkeakoulututkinnon suorittanei-

on ollut vanhaan tapaan sosiaali- ja terveyspuolella, koh-

den työttömyys, nuoriso- ja pitkäaikaistyöttömyys ovat

dentuen julkiselle sektorille. Työvoimakoulutuksena on

erityisiä ongelmia seudulla.

koulutettu runsaasti lähihoitajia eli vastattu näin työvoiman saatavuuteen. Lähihoitajien kohdalla on ongelmana

Nuorten työttömien määrä on kasvanut vuoden takaises-

työpaikkojen laatu eli työ on keikkatyötä. Palvelualoilla

ta, ja nuorten osuus kaikista työttömistä työnhakijoista

siivoustyöhön on paikoin vaikea löytää tekijöitä.

on nyt 18,3 %. Syynä ovat nuorten tulomuutto ja valmistuneiden määrään nähden liian vähän työtilaisuuksia tar-

Tilauskirjojen paksuus on kysymysmerkkinä rakentami-

joavat työmarkkinat. Keski-Suomen nuorista työttömistä

sessa. Uusia investointeja on suunnitteilla, mutta niiden

valtaosa asuu Jyväskylän seudulla. Nuorten työllisyyspal-

ajankohdat ovat osin avoimia. Teknologiateollisuudessa

velutarjontaa on kasvatettu koulutuksen nivelvaiheisiin

Moventakselta on kuulunut positiivisia viestejä. Lomau-

kohdistuvien hankkeiden avulla. Yhteiskuntatakuun täy-

tusvaroitus on poistettu ja rekrytoitu uusia työntekijöi-

simääräinen toteuttaminen vaatii ensisijaisesti toimivia

täkin. Puolustusvoimien osalta tilanne varsin todennä-

työmarkkinoita, koulutuspaikkoja ja ohjausresursseja.

köisesti on sellainen, että Jyväskylän seutu tulee olemaan työpaikkojen osalta nettovoittaja. Tämän vaikutusta työt-

Lisäksi tarvitaan terveys-, perhe- ja sosiaalipoliittisia tu-

tömyyteen on vielä vaikea arvioida. Lopputulokseen kun

kitoimia. Nuorten yhteiskuntatakuun toteuttamiseksi

vaikuttaa mm. se, kuinka muuttajien puolisot tulevat työl-

kaikkien alueellisten toimijoiden on oltava osallisina, jotta

listymään.

voidaan vastata hallitusohjelman vaatimuksiin. Alueella koulutustaso on noussut ja työmarkkinoille tulee entistä

Kysymysmerkkejä ovat vielä Laukaan maa- ja elintarvike-

koulutetumpia henkilöitä, joten pelkän peruskoulutuksen

talouden tutkimuskeskus sekä Eurenco Vihtavuori. Lisäksi

varaan jääneiden on entistä vaikeampi löytää töitä. Pit-

Hätäkeskuksen siirto Vaasaan todentuu loppuvuonna. Val-

käaikaistyöttömien osuus työttömistä työnhakijoista on

tion paikkojen vähentyminen kurittaa erityisesti akatee-

alueella suurempi kuin koko maassa. Työmarkkinoiden ra-

misen tutkinnon suorittaneita.

kennemuutos kasvattaa erityisesti pitkäaikaistyöttömien määrää.

Ulkomaisen työvoiman tarve on vähäistä. EURES -työnvälitysjärjestelmän kautta on nuoria hakeutu-nut kesätöihin EURES -alueelle. Yritysten aktivointia ulkomaalaisten palkkaamiseksi on lisätty.

21


Jämsän seutukunta

Nyt

Elinkein oelämä ja yritysto iminta Työttöm yy määrä ja den rakenne Osaavan ty saatavuu övoiman s

Elinkeinoelämän näkymät heikkenivät

0 0 0

6 kk -

- +

+

12 kk -

0

Elintarvikealan kehitys jatkuu, mutta aiempaa maltillisempana. Myynti on kohtalaista, mutta tuloksen tekeminen on

Jämsän seutu on vahva paperiteollisuuden keskittymä ja

aiempaa haastavampaa. Ala kouluttaa tarvelähtöisesti uut-

kansallinen ilmailuteollisuuden keskus. Matkailu on seu-

ta henkilöstöä ja investoinnit ovat valmistumassa.

dun potentiaalisin kasvuala. Alan moottori on Himoksen matkailukeskus.

Tilauskonepajateollisuudella menee kohtalaisesti. Lomautuksia ei tällä tarkastelujaksolla ole jouduttu teke-

Ilmailualalla toimiva Patria tuottaa tuotteita ja palveluita

mään. Tuotannonvaihteluista johtuvaa työntekijäpulaa

sekä siviili-ilmailun että puolustusvoimien tarpeisiin. Pat-

on ratkaistu palkkaamalla osaajia ja tekemällä yhteistyötä

ria, sen kyljessä toimiva Ilmavoimien Teknillinen koulu ja

muiden alan yritysten kanssa. Tilauskantaa riittää koneis-

koelentokeskus Jämsän Hallissa muodostavat vahvan kan-

tustöissä, mutta kilpailutilanne on haastava. Alan hinta-

sainvälisen ilmailualan keskittymän. Ilmavoimien Teknilli-

taso on edelleen alhainen ja päämiehet hakevat katteita

sen Koulun lakkauttamispäätös kuitenkin vaikuttaa sekä

suuntaamalla ostoja Suomen rajojen ulkopuolelle halvan

suoraan että välillisesti synergiaetuja hakeneeseen keskit-

kustannustason maihin. Huopateollisuuden alalla tuote-

tymään. Siviili-ilmailulle osia tuottavassa teollisuudessa

kehitykseen panostaneet yritykset menestyvät ja kasvavat

on koettu lyhyitä lomautusjaksoja, jotka saattavat jatkua

maltillisesti.

syksyllä. Rakennusalalla tilanne on säilynyt suhteellisen normaali-

22

Vuodesta 2005 lähtien tapahtunut Himoksen matkailukes-

na talouden heilahteluista huolimatta. Himoksen mökki-

kuksen liikevaihdon kiihkeä kasvu on tasoittunut vuosien

rakentaminen jatkuu aktiivisena ja 9-tien sillan peruskor-

2011–2012 aikana. Henkilöstön määrässä ei ole tapahtu-

jaus on käynnissä sekä Kantatien 56 perusparannushanke

nut merkittäviä muutoksia. Kausivaihtelut ovat alalle tyy-

käynnistyy syksyllä. Talotekniikan toimittajilla on urakoita

pilliseen tapaan suuria. Jämsän seudun rekisteröidyt yöpy-

laskennassa vain vähän. Toimialan muuttuminen näkyy

miset ovat laskeneet verrattuna edelliseen huippuvuoteen.

muun muassa mökkirakentamisessa, missä talotoimit-

Edellisen vuoden vahvaa kasvua selittää Himoksen ym-

tajat hoitavat koko urakan rakentamisesta talotekniikan

pärivuotisen tarjonnan ja tunnettuuden kasvu sekä myös

asennuksiin. Julkiset rakennusinvestoinnit painottuvat

talouden taantuma, mikä osaltaan lisäsi matkailua Jäm-

suunnitteluun, katujen kunnossapitoon ja saneeraukseen.

sän seudulle kaukaisempien kohteiden sijaan. Matkailun

Kevään 2013 aikana alkanee vanhusten palvelutalon ra-

investoinneista merkittävin on täysimittaisen golfkentän

kennushanke yhteistyössä yleishyödyllisen rakennutta-

rakentaminen, joka vaikuttaa positiivisesti myös läheiselle

jayhtiön kanssa. Laajakaistan rakentaminen Kuhmoisiin

alueelle rakentuvien loma-asuntojen määrään. Matkailu-

hanke on käynnistynyt. Hankkeella on merkittävä vaiku-

elinkeinon odotetaan kasvavan maltillisesti ja erityisesti

tus kunnan elinkeinoelämälle sekä kunnan kausi- ja vaki-

kesäajan tapahtumatarjonta on edelleen vahvistumassa.

tuisille asukkaille.


Kaupan alalle ei odoteta suurta kasvua. Markettikaupalla

Logististen yhteyksien osalta seudun tavoitteena ovat

menee kohtalaisesti matkailijoiden tuoman lisäostovoi-

VT24 perusparannushanke ja Jämsä - Orivesi kaksoisrai-

man avittamana. Verkkokaupan lisääntyminen ja ostovoi-

teen rakentaminen. Pidemmän aikavälin tavoitteita ovat

man väheneminen näkyvät erikoisliikkeiden lopettami-

Tampere - Jyväskylä välin nopea junaliikenne, moottori-

sina. Liike-elämän palveluiden alalla tilanne on haastava

tietasoisen yhteyden kehittäminen Tampereen ja Jyväs-

julkisen sektorin ostovoiman vähenemisen ja talouteen

kylän välille ja Päijänteen länsipuolisen oikoratayhteyden

liittyvän epävarmuuden vuoksi.

rakentaminen.

Sosiaali- ja terveydenhuoltoalalla on käynnissä voimakas rakennemuutos väestön ikääntymisen ja julkisen talouden kestävyysvajeen myötä. Palveluita tuotetaan julkisen ja yk-

Pitkäaikaistyöttömien määrä huolena

sityisen sektorin yhteistyönä ja laajeneva kuluttajakysyntä kasvattaa alaa. Palvelusetelijärjestelmä ei ole laajassa käy-

Työttömien määrä on laskenut edellisestä katsauksesta,

tössä.

mutta kasvanut vuodentakaisesta. Jämsän seutukunnassa oli heinäkuun lopussa 1 506 työtöntä työnhakijaa, eli 13,7

Vuoden ensimmäisellä neljänneksellä perustettujen yri-

% työvoimasta. Työttömiä työnhakijoita on 2,8 % enem-

tysten määrä oli ennätyksellisen alhainen. Lopettaneiden

män kuin vuosi sitten. Jämsän seutukunnassa naisten ja

yritysten määrä vuonna 2011 oli yhtälailla poikkeukselli-

miesten osuus työttömästä työvoimasta on miltei yhtä

sen vähäinen. Myönnettyjen starttirahojen määrä pysyi

suuri. Jo ennestään suuri pitkäaikaistyöttömien osuus

vakiona.

(33,9 % kaikista työttömistä työnhakijoista) on kasvussa

Luvassa vain pieniä investointeja Elinkeinoelämän puolella ei ole lähdössä käyntiin merkittäviä investointeja. Yritykset kehittävät liiketoimintaansa

ja myös nuorten työttömyys on lisääntynyt vuoden takaiseen verrattuna.

Kunnossapidon työpaikkoja tulossa

maltillisesti ja tehtävät investoinnit ovat pääsääntöisesti pienempiä kone- tai laitehankintoja. Teollisuuden alalla on

Työvoiman saatavuudessa ei ole tapahtunut suuria muu-

käynnistymässä yksi laajempi investointi- ja kehittämis-

toksia vuoden takaiseen verrattuna. Pulaa on yksittäis-

hanke, jonka odotetaan tuovan pitkällä tähtäimellä lähes

ten ammattiryhmien osaajista, kuten sairaanhoitajista ja

70 uutta työpaikkaa.

lääkäreistä. Tilanteen ei odoteta huonontuvan kuluvan vuoden tai seuraavan kevään aikana. Osaavan työvoiman

Rakennusalalla on valmistumassa yksi kerrostalohanke ja

saatavuus on ollut hyvällä tasolla, mutta tulevaisuudessa

käynnistymässä toinen. Lisäksi rakenteilla on rivitalo ja

teollisuuden työvoimatarve erityisesti käytön ja kunnos-

joitain pientalo- ja saneeraushankkeita. Himoksessa ra-

sapidon osaajien osalta tulee kasvamaan. Siihen on varau-

kentaminen painottuu uuden golfkentän ympärille. Hi-

duttu ja valmistaudutaan parasta aikaa järjestämällä rää-

moksen kunnallisteknisiä hankkeita jatketaan.

tälöityä koulutusta. Eläköitymisten myötä työvoimatarve tulee lisääntymään monilla aloilla.

KT 56 – perusparantaminen on käynnistymässä ja muita

pienempiä väyläkunnallistekniikan ja korjausrakentamisen hankkeita toteutetaan kaupunginhallituksen hyväksymän työohjelman mukaisesti.

23


Keuruun

+++ 0 0 + +++ Nyt

Elinkein oelämä ja yritysto iminta

seutukunta

Työttöm yy määrä ja den rakenne Osaavan ty saatavuu övoiman s

6 kk -

12 kk -

Seudulla vankka usko tulevaisuuteen

Palvelusektorin myönteinen kehitys peilautuu myös Keu-

Metalliteollisuus on ollut vahvassa nousussa ja toimialan

on edelleen Hotelli Keurusselän toiminnan jatkaminen.

näkymät vaikuttavat edelleen valoisilta. Kasvua on ollut

Seutukunnan monet tapahtumat, jotka ovat mittakaaval-

sekä liikevaihtojen että henkilökunnan määrissä. Metal-

taan pienistä privaattitapahtumista kymmeniin tuhansiin

liteollisuuden voidaankin sanoa olevan seutukunnan yksi

osanottajiin, keräävät alueelle lukuisasti matkailijoita, joi-

ydintoimialoista. Toimialalla on meneillään merkittäviä in-

den merkitys elinvoimaisuuden edistäjänä on suuri.

russeudun matkailuun, johon ollaan suunnittelemassa uusia hankkeita. Yksi matkailun suurimmista haasteista

vestointeja ja uusia suunnitellaan. Ala kasvaa jatkossa varsinkin palveluliiketoiminnan osalta (kasaus, kokoonpano,

Hoiva-alalla on aloittanut uusi lääkärikeskus, mikä vahvis-

pintakäsittely). Seutukunnan metallitoimiala tulee työllis-

taa alueen terveydenhoitopalveluita. Hoiva-alan voidaan

tämään merkittävästi uutta työvoimaa, mikä luo haasteen

ennakoida tarjoavan jatkossa merkittävästi uusia toimi-

työvoiman saatavuudelle.

paikkoja sekä uusien toimijoiden että asiakaskunnan kasvun myötä. Hoiva-alan kasvava työllistävyys lisää alueen

Elintarviketeollisuus on merkittävä työllistäjä. Toimiala on

vetovoimaisuutta.

vakiintunutta ja toiminnan volyymi säilynee entisellään tarkastelujakson ajan.

Seutukunnalla on ollut runsaasti metsätoimialan työpaikkoja. Euroopan taloustilanne luo epävarmuutta alalle. Toi-

Palvelusektorin tulevaisuus on edelleen hyvin positiivi-

mialalla on kuitenkin edelleen vahva usko tulevaisuuteen

nen. Kaupan voimakas kehitys elvyttää seutukuntaa enti-

ja ensi vuonna alan uskotaan kääntyvän nousuun. Varsin-

sestään ja toimiala kasvattaa alueen ulkopuolelta tulevan

kin puurakentaminen trendinä antanee uusia mahdolli-

rahavirran kertymää. Toimialalla on edelleen laajentumis-

suuksia alueen metsätoimialan kehitykselle.

suunnitelmia, joten kaupan osuus seutukunnan ulkopuolisen rahavirran kerryttäjänä tulee kasvamaan.

Uusia yrityksiä Keuruun seutukunnalla perustettiin 1.1.– 31.5. noin puolet vähemmän kuin vastaavana aikana viime vuonna.

24


Paukkuja nuorten työllistymiseen

Rekrytointikoulutuksilla osaajia

Työttömiä työnhakijoita oli heinäkuun lopulla 661 hen-

Avoimia työpaikkoja on alkuvuonna ollut edellistä vuotta

kilöä, eli 12,5 % työvoimasta. Työttömiä työnhakijoita oli

enemmän. Heinäkuussa määrä kuitenkin laski merkittä-

nyt 4,9 % vähemmän kuin vuosi sitten. Euroopan tilanteen

västi. Hoiva-alalla esiintyy jatkuvaa työvoimapulaa ja myös

epävarmuus näkyy edelleen työllisyydessä. Erityisesti nais-

elintarviketeollisuudessa on ollut rekrytointivaikeuksia.

ten työttömyys on laskenut. Nuorten työttömyys on pysy-

Metallialan työvoiman kysyntä on suhdanteista kiinni ja

nyt vuoden takaisella tasolla. Sekä pitkäaikaistyöttömien

on näin nopeasti vaihtelevaa. Ala kuitenkin tarvitsee seu-

että yli 50 -vuotiaiden työttömien määrä ja osuus kaikista

tukunnalla jatkuvasti ammattitaitoista työvoimaa. Yrit-

työttömistä laski vuoden takaisesta.

täjäpaikkoja on avoimena ja tarve sukupolvenvaihdosten tekemiseen kasvaa. Eläköityminen lisää työvoiman kysyn-

Keuruun kaupungin työllisyysyksikön aktiivisella toimin-

tää tulevina vuosina. Ennakoinnin avulla on jatkossakin

nalla pyritään laskemaan nuorten, pitkäaikaistyöttömien

pystyttävä löytämään alat ja työtehtävät, joihin kysyntä

ja vaikeasti työllistettävien määriä. Erityisesti nuorten

kohdistuu.

työllisyyden hoitoon on kaupungin toimesta haettu hankkeita ja yhteistyössä TE-toimiston kanssa käynnistetään

Hoiva- ja metallialoille on tavoitteena järjestää koulutusti-

toimenpiteitä nuorten työttömyyden vähentämiseksi.

laisuuksia seutukunnan alueella. Näin turvattaisiin parem-

Rakenteellisen työttömyyden väheneminen on kuitenkin

min opiskelijoiden työllistyminen seutukunnan yrityksiin.

hidasta ja edellyttää suunnitelmallisia toimenpiteitä.

Syksyllä Keuruulla käynnistyy kotipalveluyrittäjäkoulutus työvoimakoulutuksena. Metallialan koulutukset järjeste-

Hallitusohjelmassa on hallituskauden kestävä kuntakokei-

tään rekrytointikoulutuksina. Erilaisilla rekrytointitilai-

lu, jossa työllisyyden hoidon päävastuuta siirretään kun-

suuksilla onkin löytynyt ratkaisuja työvoiman saantiin.

nalle. Tavoitteena on pitkäaikaistyöttömien työllistymisen tukeminen ja työttömyyden vähentäminen. Keuruun kaupunki on hyväksytty kokeilukunnaksi. Puolustusvoimauudistuksen myötä Keuruulta katoaa noin 300 työpaikkaa. Keuruun Pioneerirykmentin lakkauttaminen siirtää työpaikkoja muualle ja tulevat irtisanomiset lisäävät työttömien määrää vuoden 2015 alussa.

25


SaarijärvenViitasaaren seutukunta

-

Nyt

Elinkein oelämä ja yritysto iminta Työttöm yy määrä ja den rakenne Osaavan ty saatavuu övoiman s

6 kk -

12 kk -

0 0 0 0 0 0 0 -

Bioenergia ja luomutuotanto kasvualoja

Maataloudessa pienten karjatilojen määrä on vähentynyt,

Elinkeinoelämän tilanne on kohtalainen. Keskeisten yri-

vuoden ja vuoden tähtäimellä ei ole näköpiirissä olennaisia

tysten näkymät ovat positiiviset ja tarjouspyyntöjä on pal-

muutoksia, mutta odotukset investointien ja sukupolvenvaih-

jon, mutta tilauksia on vähän. Taantuma on aiheuttanut

dosten osalta ovat parantuneet jonkin verran. Parhaat kas-

rakennemuutoksen, sillä yrityksiä lopetti ja jäljelle jääneet

vunäkymät ovat luomutuotannossa ja lähiruokaan liittyvissä

kasvoivat/kasvavat. Yritystukien hakeminen on viimeisen

hankkeissa. Maatalouden tulevat investoinnit ovat aikaisem-

puolen vuoden aikana vilkastunut jonkin verran. Tämä

pia suurempia ja kalliimpia ja liittyvät laajemmin yritysketjui-

viestii yritysten uskosta tulevaisuuteen. Viitasaaren seu-

hin. Maatalouden investointeja edesauttaa elintarvikkeiden

dulla nelostien merkitys korostuu entisestään palveluyri-

niukkuus pitkällä tähtäimellä ja maatalousmaan arvostuksen

tysten, erityisesti kaupan, menestymisessä. Saarijärven

kohoaminen. Maa- ja metsätalouden kehittämisen rinnalla tu-

seudulla on parhaat kasvunäkymät bioenergia-alan yrityk-

lee huomioida myös maaseudun liitännäiselinkeinojen kehit-

sissä. Maatalouden rakennekehityksessä alueen sisällä on

täminen ja moni-puolistaminen. Uusia liitännäiselinkeinoja

suuria eroja.

tarvitaan ja niitä onkin syntynyt mm. maidon jatkojalostuk-

mutta toisaalta isommat tilat ovat kasvattaneet tuotantoa ja peltoalaa. Pellot ovat pysyneet hyvin viljeltyinä. Puolen

seen ja koneurakointiin. Teknologiateollisuuden yritysten tilanne on kohtuullisen hyvä niiden yritysten kohdalla, jotka ovat pystyneet py-

T&K-hankkeiden rahoituksessa tarvittaisiin uudenlaisia avus-

symään globaalien päämiesten toimitusketjuissa mukana.

tusinstrumentteja. Saarijärven – Viitasaaren seutukunnalla

Investointien osalta varovaisuutta tuo talouden maailman-

tarvetta on erityisesti perusteollisuuden tuotekehityksen

laajuinen epävarmuus.

tehostamiseen pienissä yrityksissä. Investointitarpeita on paljon, mutta rahoitus ja vakuudet puuttuvat. Investointeja

Bioenergian raaka-aineiden kysynnän kasvu on valopilkku

rajoittaa talouden epävarmuus, mutta edesauttaa alhainen

kasvumahdollisuuksien osalta. Tällä sektorilla tarvitaan

korkotaso. Tulossa on paljon investointeja laajennuksien ja

yritysten fuusioitumista ja sitä kautta merkittävämpää

uusien koneiden myötä.

roolia markkinoilla. Tuoterakenteiden ja valmistusverkostojen edelleen kehittämisellä on saavutettavissa tuloksia,

Uusien yritysten perustaminen ja starttirahapäätökset ovat

jos ollaan kyllin nopeita ja asia koetaan seutukunnalla työl-

vähentyneet kolmanneksella edellisvuodesta. Välityömarkki-

lisyyden ja teollisen kasvun kannalta tarpeelliseksi. Toi-

noiden laajentunut palvelutoiminta ja hinnoittelupolitiikka

mimalla yhdessä on vientikaupan kokonaistoimituksilla

ovat heikentäneet jossain määrin mikroyritysten kannatta-

saavutettavissa merkittäviä tuloksia.

vuutta ja toimintaedellytyksiä. Mikroyrityskentällä voi tapahtua yritysten lopettamisia ikääntymisen ja toiminnan kannattamattomuuden seurauksena. Kasvuyritysten laajentumiselle ja uusille pienyrityksille tarvitaan tiloja.

26


Rahoituksen puute rajoittaa investointeja

Nuoria alle 29-vuotiaita työttömiä, joilla on ammatillinen tutkinto, on seutukunnalla toistasataa. Osaamisen kehittämistä tarvitsevista suuri osa on määräaikaisissa työsuh-

Investointitarpeita on paljon, mutta rahoitus ja vakuudet

teissa ja pätkätöissä.

puuttuvat. Investointeja rajoittaa talouden epävarmuus, mutta edesauttaa alhainen korkotaso. Tulossa on paljon

Moni tarvitsee uudelleen- tai täydennyskoulutusta/päte-

investointeja laajennuksien ja uusien koneiden myötä. In-

vöitymistä työllistyäkseen pysyvämmin. Työvoimakou-

vestointeja tehdään etenkin rakennusalalla niin julkisella

lutus on selkeästi vähentynyt seutukunnalla. Ongelmana

kuin yksityisellä sektorilla. Kaupan ja palveluiden alalle in-

ovat olleet liian pienet koulutusryhmät eikä seutukunnalta

vestoidaan edelleen jonkin verran. Myös teollisuudella on

haluta lähteä Jyväskylään asti koulutuksiin. Palkkatukipai-

investointitarpeita.

notteinen työllisyydenhoito saattaa osaltaan heikentää koulutusaktiivisuutta eikä edistä riittävästi työttömien

Julkisella puolella kunnissa on tehty mittavia investointe-

ammatillisia valmiuksia avoimille työmarkkinoille sijoit-

ja viimeisen vuoden aikana. Julkisen puolen investoinnit

tumiseksi. Työvoiman maantieteellistä ja ammatillista liik-

ovat pääosin korvausinvestointeja. Koulu- ja terveyden-

kuvuutta tarvitaan enemmän. Työmarkkinoille kuntoutu-

huoltorakennuksiin sekä kunnallistekniikkaan liittyviä

vien määrä on laskusuunnassa. Välityömarkkinat tarjoavat

investointeja tullaan tekemään edelleen.

tilapäisiä työllistymismahdollisuuksia, mutta johtavat harvoin pitempään työllistymiseen. Siirtymiä välityömarkki-

Maatalouden tulevat investoinnit ovat aikaisempia suu-

noilta avoimille työmarkkinoille ei ole onnistuttu edistä-

rempia ja kalliimpia ja liittyvät laajemmin yritysketjuihin.

mään merkittävästi.

Maatalouden investointeja edesauttaa elintarvikkeiden niukkuus pitkällä tähtäimellä ja maatalousmaan arvostuk-

Yrittäjille etsitään jatkajia

sen kohoaminen. Työvoiman kysyntää ei ole riittävästi suhteessa työnhakijoiden määrään. Työvoimaa tarjoutuu erityisesti vaativam-

Työvoimapoliittiset vähentyneet rajusti

toimenpiteet

piin tehtäviin seutukunnan ja Keski-Suomen ulkopuolelta. Yrittäjille etsitään jatkajia niin kehittämisyhtiöiden kuin TE-toimistonkin kautta. Kausityötä on tarjolla maa- ja

Saarijärven-Viitasaaren seutukunnassa oli heinäkuun lo-

metsätaloudessa ja joillakin teollisuusaloilla. Bioenergia-

pussa 1 791 työtöntä työnhakijaa, eli 13,1 % työvoimasta.

ala ei ole toistaiseksi lisännyt työpaikkojen määrää merkit-

Työttömiä työnhakijoita oli 7,4 % enemmän kuin vuosi sit-

tävästi. Työvoiman kysyntä on aktiivisinta sosiaali- ja ter-

ten. Pitkäaikaistyöttömien määrä on kasvanut tuntuvasti

veydenhuollossa ja palvelualoilla, mutta heikentynyt viime

vuoden takaisesta ja se kohdentuu pääosin yli 50-vuotiai-

kuukausina. Rekrytointivaikeuksia on ollut paikkakunta-

siin. Nuorten työttömyys on puolestaan hieman laskenut.

ja työnantajakohtaisesti lähinnä terveydenhuollossa sekä maa- ja metsätaloudessa mm. maatalouslomittajien osalta.

Työttömyys kohdentuu erityisesti teollisuuteen, rakennusja kuljetusalalle, kaupanalalle sekä toimistotyöhön. Työttömistä työnhakijoista suoraan työmarkkinoille soveltuvien osuus on kasvanut ja on nyt noin 40 prosenttia.

27


Äänekosken seutukunta

Nyt

++ + +

Elinkein oelämä ja yritysto iminta Työttöm yy määrä ja den rakenne Osaavan ty saatavuu övoiman s

6 kk -

12 kk -

- -

0 + + +

Metsäteollisuus uusiutuu, metalliala investoi

Yritysten perustaminen on jatkunut aktiivisena. Kuitenkin

Metsäteollisuuden tuotantorakenne on jatkanut histori-

nut. Eläköityvien ja yritystoiminnasta luopuvien yrittäji-

allista uusiutumista. Alueella toimiva metsäteollisuus on

en tilalle etsitään jatkajia seudullisten yrityspalvelujen ja

juuri investoinut kartonkituotannon kapasiteetin kasvat-

TE-toimiston yhteistyöllä. Yritystukien käyttö jatkuu vii-

tamiseen ja panostaa edelleen sen jatkojalostukseen. Raa-

mevuosien tasolla. Väestöpohjan ylittävä osuus Keski-Suo-

kapuun kulutus ei rakennemuutoksesta johtuen alueella

men alueella myönnettävistä yritystuista toteutuu. Myös

vähene vaan jatkuu puutuote- ja selluteollisuuden myötä

maa- ja metsätalous jatkuu viimeisten vuosien tasolla.

edelleen maan keskiarvoon suhteutettuna erittäin korkealla tasolla.

valtakunnan yleisen kehityksen tapaan myös seudulla on perustettujen yritysten määrä aiemmista vuosista pudon-

Työvoiman uudelleenkoulutus haasteena

Jatkossa kapasiteetti-investointien arvioidaan jopa uudelleen kasvattavan alan henkilöstön määrää. Metsäteolli-

Äänekosken seutukunnalla oli heinäkuun lopussa 1 598

suuden muutosten johdosta Ääneseutu on jo vuonna 2011

työtöntä työnhakijaa, eli 15,5 % työvoimasta. Työttömiä

nimetty rakennemuu-tosalueeksi vuoden 2014 loppuun

työnhakijoita oli 8,7 % enemmän kuin vuosi sitten. Pit-

saakka.

käaikaistyöttömyys on kasvussa kohdentuen pääasiassa yli 50-vuotiaisiin. Myös nuorten työttömyys on kasvanut

Alueen metalliteollisuus jatkaa investointeja tuotannon ja

vuoden takaisesta. Työttömistä nuorista yhä suurempi osa

kilpailukyvyn kehittämiseen. Toimialan henkilöstömää-

on ammattiin valmistuneita.

rän arvioidaan jatkossa jopa kasvavan hieman. Kaupan ja palvelujen alojen tilanne on vilkkaan investointijakson jäl-

Työllisyystilanne heikkenee edelleen lähikuukausina eri-

keen kohtuullisen vakaa. Lähivuosina uusia hankkeita on

tyisesti kaupan ja palveluiden aloilla. Lomautukset ovat

suunnitteilla lähinnä Hirvaskankaan alueelle. Toteutues-

lisääntyneet, mutta tilanne on vuoden 2009 lukuihin näh-

saan ne luovat merkittävästi uusia työpaikkoja alueelle.

den paljon parempi. Työvoiman uudelleen kouluttaminen tulee olemaan merkittävä haaste. Työllisen työvoiman eläköityminen etenee seutukunnalla, mikä näkyy selkeästi jo julkisellakin sektorilla. Työvoiman poistuman korvautumista uudella työvoimalla ei todennäköisesti tapahdu täysimääräisesti.

28


Työttömistä suoraan työmarkkinoille valmiita on noin

Avoimia työpaikkoja on perinteisesti ollut eniten kiin-

44 prosenttia. Osaamisen kehittämistä tarvitsee noin

teistönhuollossa ja siivoustyössä, sosiaali- ja terveyspal-

kolmannes työttömistä. Näistä suuri osa työllistyy mää-

veluissa, opetustyössä, myyntityössä ja suurtaloustyössä.

räaikaisiin työsuhteisiin avoimille työmarkkinoille ja vä-

Nyt työvoiman kysyntä ja avoimet työpaikat ovat selvästi

lityömarkkinoille. Pysyvämpi työllistyminen edellyttää

vähentyneet. Juuri toteutuneesta massiivisesta rakenne-

ammatillisen osaamisen kehittämistä, tutkintoa tai lisä-

muutoksesta johtuen teollisuuden uusia avoimia työpaik-

koulutusta sekä toisaalta voimakkaasti elpyvää työvoiman

koja tulee harvoin ja ne ovat pääasiassa määräaikaisia.

kysyntää ja työvoiman liikkuvuutta. Yhteishankintakoulu-

Palvelusektorin suhteellinen osuus on hieman kasvanut

tuksella pystyttäisiin korjaamaan osaamisen vajeita yritys-

teollisten työpaikkojen vähentyessä, mutta palvelualojen

kohtaisesti, mutta yritysten työvoiman kysyntä on selvästi

työttömien määrä on alkanut kasvaa. Työvoiman saata-

vähentynyt.

vuus jatkunee edelleen hyvänä Ääneseutua laajemman rekrytointialueen myötä.

Erittäin vaikeasti työllistyviä on noin 12 prosenttia työttömistä, ja osuus pienenee vähitellen. Välityömarkkinoilta avoimille työmarkkinoille siirtymistä ei juuri tapahdu, koska helpohkoa suorittavaa työtä ei ole riittävästi tarjolla. Toisaalta osa tarvitsee lähinnä ohjattua työtoimintaa toimintakyvyn säilyttämiseksi.

Työvoiman kysyntä vähentynyt Seudun yritykset ovat saaneet hyvin työvoimaa KeskiSuomen alueelta ja kauempaakin. Erityisesti vaativimmat tehtävät täyttyvät alueen ulkopuolisella työvoimalla. Rekrytointivaikeuksia on lähinnä terveydenhuollossa ja sosiaalityössä ja provisiopalkkaisessa puhelinmyyntityössä. Toisaalta erityisesti sosiaalialan työttömien työnhakijoiden määrä on kasvanut.

29



Keski-Suomen alueelliset kehitysnäkymät II /2012