Page 1

Turkiseläinten asialla


Turkistarhaus on lopetettava Suomi on maailman suurin ketunnahkojen ja

merkittävä minkinnahkojen tuottaja. Maamme turkistarhoilla kasvatetaan vuosittain yhteensä lähes neljä miljoonaa kettua, naalia, minkkiä ja supikoiraa. Turkistarhaukseen liittyy suuria eläinsuojelullisia, eettisiä ja ympäristöongelmia. Jatkuvasti kasvava joukko Euroopan maita on päätynyt lopettamaan turkistarhauksen tai osan siitä kansallisella lainsäädännöllä eläinten hyvinvointiin liittyvistä syistä. Animalia tähtää turkiseläinten tarhaamisen kieltämiseen lainsäädännöllä myös Suomessa.


Turkiseläinten lajityypillinen käyttäytyminen Suomessa kasvatetaan ketun nimikkeellä

Minkit

kahta lajia: naalia ja kettua. Lisäksi kasvate-

Luonnossa ne uivat, kiipeilevät ja liikkuvat pal-

viihtyvät

vesistöjen

lähellä.

taan näiden risteytyksiä. Turkistuotannossa

jon tunneleissa. Minkit ovat yksineläjiä, jotka

naalia kutsutaan nimellä sinikettu, kettuja taas

stressaantuvat lajitovereiden läheisyydestä li-

kutsutaan hopeaketuiksi. Suurin osa Suomen

sääntymisajan ulkopuolella.

turkistarhojen ketuista on nykyisin sinikettuja. Turkisala kutsuu Suomessa tarhattavaa supiNaali ja kettu ovat koiraeläimiä, jotka luon-

koiraa suomensupiksi. Suomen leveysasteil-

nossa liikkuvat monia kilometrejä päivässä.

la supikoira pyrkii yleensä viettämään osan

Ne ovat sosiaalisia eläimiä, jotka elävät usein

talvesta maanalaisessa luolassa talviunessa.

pienissä yhteisöissä. Naalipariskunnat sol-

Supikoirat kestävät paljon huonommin kyl-

mivat vapaana eläessään yleensä elinikäisen

mää kuin esimerkiksi ketut. Luonnossa supi-

suhteen.

koirapari pysyttelee yleensä yhdessä vuodesta toiseen ja uros auttaa naarasta poikasten hoidossa.


Turkiseläimillä runsaasti hyvinvointiongelmia Tarhoilla kasvatettavat turkiseläimet ovat ak-

EU velvoittaa suorittamaan vuosittain eläin-

tiivisia petoelämiä. Ne eivät ole kesyyntyneitä

suojelutarkastuksia myös turkistarhoilla. Vii-

kotieläimiä, sillä turkistarhausta on harjoi-

me vuosien tarkastuksissa huomautettavaa on

tettu vasta noin sata vuotta. Turkeiksi kasva-

löytynyt jopa noin puolesta tarhoja. Yleisim-

tettavat eläimet elävät tarhoilla yleensä noin

piä puutteita ovat olleet eläimille vaaralliset

6–8 kuukautta. Vain siitokseen käytettävät

rakenteet häkeissä, pureskelu- ja virikemate-

eläimet elävät talven yli.

riaalin puuttuminen ja tilavaatimusten alittuminen.

Eläimet joutuvat elämään häkeissä paljaalla verkkopohjalla. Ketuilla ja supikoirilla on

Vaikka lain vaatimukset täyttyisivätkin,

tilaa häkeissä noin 0,8 m ja minkeillä noin

suurimmat tarhauksen ongelmat ovat

0,25 m2. Ahtaat ja virikkeettömät olot aiheut-

kuitenkin jäljellä: ahtaat ja virikkeettö-

tavat eläimille käyttäytymishäiriöitä, kuten

mät tilat, joissa eläimet eivät voi toteuttaa

stereotyyppistä käyttäytymistä, itsensä ja

edes perustavimpia lajityypillisiä käyttäy-

toisten eläinten vahingoittamista, pelkotiloja,

tymistarpeitaan.

2

hermostuneisuutta tai apatiaa. Stressaantu-

Salla Tuomivaara

neet eläimet myös tappavat poikasiaan.


Turkiselinkeino Suomessa Suomessa kasvatetaan vuosittain noin 4 mil-

joonaa turkiseläintä. Huipussaan suomalaisten turkistarhojen eläinmäärät olivat 1980-luvun puolivälin aikoihin. Silloin Suomessa oli noin 10 miljoonaa turkiseläintä noin 6 000 tarhalla. Nykyään tarhoja on alle 1 000. Turkistarhaus on vahingollista paitsi eläimille, myös ympäristölle. Turkistarhat aiheuttavat paikallisesti huomattavia haittoja vesistöille, pohjavesille ja metsille. Turkistarhaus myös kuormittaa ympäristöä tarpeettomasti sen suuren energiankulutuksen takia. MTT:n raportti vuodelta 2011 paljasti, että turkiksen tuottaminen on muita vaatemateriaaleja vahingollisempaa ilmastolle. Suomen kuluttajaasiamies onkin kieltänyt alaa markkinoimasta turkiksia ympäristöystävällisinä.


Suomi jäljessä kehityksestä Euroopan turkistarhaajamaat ovat yksi ker-

Euroopan siirtymistä turkistarhattomaksi alu-

rallaan luopumassa turkistarhauksesta tai ra-

eeksi ei pidä hidastaa, vaan tukea. Tarhauksen

joittamassa sitä voimakkaasti. Näihin maihin

kielto Euroopassa vaikuttaisi voimakkaasti

kuuluvat mm. Iso-Britannia, Tanska, Itävalta,

kuluttaja-asenteisiin ja edesauttaisi turkistar-

Saksa, Hollanti, Sveitsi, Slovenia ja Kroatia.

hauksen vastaista työtä myös muualla maailmassa. Eläinsuojelukysymykset ovat nousussa

Tarhauskiellon vastustajat uhkaavat usein tar-

myös Aasiassa. Ratkaisevaa on, kuinka nope-

hauksen siirtymisellä Kiinaan, mikäli tarhaus

asti tarhaus- ja turkisten maahantuontikieltoja

kiellettäisiin Suomessa. Tarhaus on kuitenkin

maailmanlaajuisesti saadaan aikaan.

jo siirtynyt Kiinaan, josta on jo nyt muodostunut erittäin merkittävä turkistuottaja. Suomalaiset tarhaajat ovat olleet mukana viemässä tarhausta Kiinaan myymällä maahan esimerkiksi siitoseläimiä ja markkinoimalla voimakkaasti turkiksia osaksi Aasian muotia.


Mitä sinä voit tehdä? Turkistarhauksen lopettamiseen tarvitaan

sinunkin apuasi. Älä siis osta tuotteita, joissa on käytetty aitoa turkista. Anna asiasta myös palautetta vaateliikkeille. Kerro ystävillesi tarhauksen ongelmista, kirjoita aiheesta lehtiin, kerro mielipiteesi kansanedustajille ja

äänestä

turkistarhausta

vastustavaa

ehdokasta. Tue myös Animalian työtä turkistarhauksen lakkauttamiseksi. Suurin osa tuotetuista turkiksista päätyy nykyään somistekäyttöön, eli koristamaan huppujen reunoja, hansikkaita tai kenkiä. Asioimalla turkittomuuteen sitoutuneissa vaateliikkeissä edistät turkisten käytön vähenemistä. Ajantasaisen listan kaikista liikkeistä löydät sivulta

Wilhelmiina Keränen

animalia.fi/turkittomat-liikkeet


Animalian tavoitteena on yhteiskunnallisen vaikuttamisen kautta parantaa eläinten oikeuksia ja hyvinvointia. Animalia tekee yhteistyötä maailmanlaajuisen turkisvastaisen Fur Free Alliance -verkoston kanssa (furfreealliance.com). Lisää tietoa turkistarhauksesta ja Animalian toiminnasta sekä ohjeet tukijaksi liittymiseen löydät sivulta animalia.fi Animalia Suvilahdenkatu 4, 00500 Helsinki p. 09 720 6590 animalia@animalia.fi Tukemalla Animalian työtä autat pitkäjänteisessä ja määrätietoisessa työssä eläinten olojen parantamiseksi. Tee lahjoitus Animalian työhön eläinten hyväksi osoitteessa animalia.fi/lahjoita. Voit lahjoittaa myös suoraan tilillemme FI24 1011 3000 260629, SWIFT / BIC: NDEAFIHH. Kohdenna lahjoitus turkiseläinten hyväksi viitteellä 402365. Poliisihallitus on myöntänyt rahankeräysluvan Animalialle 4.11.2016. Toimeenpanoaika on 1.1.2017–31.12.2021 ja lupa kattaa koko Suomen Ahvenanmaata lukuun ottamatta. Päätöksen numero RA/2016/719. Kannen kuva: Salla Tuomivaara Animalia 2017

Turkiseläinten asialla  

Esitteessä kerrotaan, millaisia eläimiä turkistarhoilla kasvatettavat ketut, minkit ja supikoirat ovat, paljonko niitä Suomessa kasvatetaan...

Read more
Read more
Similar to
Popular now
Just for you