Page 1

Tuotantoeläinten asialla


Kotieläimistä tuotantoyksiköiksi eläinten

lähes miljoona. Lihasikoja kasvatetaan vuo-

määrä kasvaa Suomessa jatkuvasti, vaikka

dessa yli 2 miljoonaa. Suomessa elää vuo-

itse kotieläimet ovat yhä harvemmin osa

sittain myös noin 150 000 lammasta, 5 000

arkeamme. Syömme lihaa ja muita eläintuot-

vuohta ja 800 000 kalkkunaa.

Ruuantuotantoon

käytettävien

teita moninkertaisesti aiempaa enemmän: yksin lihankulutus on kolminkertaistunut vii-

Kotieläintuotantomme muuttuu koko ajan

meisten 60 vuoden aikana.

voimakkaasti: Maatilat erikoistuvat ja eläinmäärät kasvavat moninkertaisiksi. Jalostus

Eläimemme elävät lyhyemmän elämän, kas-

ja tuottavuuden maksimointi ovat tehneet

vavat nopeammin ja tuottavat tehokkaammin

aiemmin laitumilla käyskennelleistä kotieläi-

kuin koskaan aiemmin.

mistä tuotantoyksiköitä. Nykyisin niiden lyhyt elämä kuluu tehdasmaisissa olosuhteissa, jois-

Tuotantoeläinten valtalaji Suomessa on broi-

sa hoidon yksilöllisyyttä ja yksittäisen eläimen

leri, joita kasvatetaan vuodessa yli 67 miljoo-

hyvinvointia on vaikea enää varmistaa.

naa yksilöä. Munantuotannossa on noin 3,5 miljoonaa kanaa. Nautoja elää maassamme


Lajityypilliset tarpeet jäljellä Jalostuksesta huolimatta kotieläinten pe-

rusolemus vaistoineen ja lajityypillisine käyttäytymistarpeineen on samanlainen kuin luonnonvaraisilla eläimillä. Esimerkiksi sioilla on tarve tonkia ja rakentaa porsailleen pesä, kanojen on saatava nokkia ja kuopia pehkuja ja nautojen hoitaa vasikkaansa. Kaikkien näiden luontaisten tarpeiden toteuttamista nykymuotoinen tuotantoeläinkasvatus rajoittaa voimakkaasti. Jopa perustarpeiden tyydyttäminen, kuten riittävä lepääminen tai ruokailu, voi olla tuotantoeläimille vaikeaa tilanahtaudesta ja kilpailusta johtuen. Sekä lajityypillisen käyttäytymisen estyminen että jalostuksen tuomat terveydelliset haitat heikentävät tuotantoeläinten elämänlaatua posti nokkia lajitovereitaan ja siat purra toistensa häntiä. Nopea kasvu ja sen mukanaan tuomat kasvuhäiriöt aiheuttavat kroonista kipua erityisesti broilereille ja sioille.

Istockphoto

merkittävästi. Esimerkiksi kanat alkavat hel-


Lypsykarja liikkuvaisia

rauksien riskiä, mitkä ovat hedelmällisyyson-

laumaeläimiä, jotka luonnossa vaeltaisivat

gelmien lisäksi yleisimpiä syitä lypsylehmien

useita kilometrejä päivässä. Suomalaisilla mai-

poistoon. Lypsylehmät päätyvät teurastetta-

totiloilla elävistä lehmistä suuri osa viettää elä-

vaksi keskimäärin 4-vuotiaina, vain kahden

mänsä parsinavetoissa, kaulastaan paikalleen

poikimisen jälkeen, vaikka nautojen luontai-

kytkettynä. Ainoastaan kesäaikaan näiden

nen elinikä olisi parikymmentä vuotta.

Naudat

ovat

sosiaalisia

ja

lehmien on päästävä jaloittelemaan, mutta tähänkin

voidaan

myöntää

poikkeuksia

tilallisen pyynnöstä.

Lypsylehmien ei yleensä anneta hoitaa omia jälkeläisiään, vaan emo ja vasikka erotetaan pian poikimisen jälkeen. Vieroitettujen vasi-

Lehmien maidontuotantokykyä on jalostuk-

koiden olot ovat monesti puutteelliset vähäi-

sella tehostettu voimakkaasti: Kun vielä 1970-

sen kuivituksen, rakolattioiden ja tilanahtau-

luvun alussa keskimääräinen maitotuotos leh-

den vuoksi. Myös niiden nupouttaminen eli

mää kohden oli noin 3 500 litraa, on se nyt jo

sarvenaiheiden poistaminen polttamalla on

yli 8 300 litraa vuodessa.

yleistä. Vaikka nupoutus on kivulias toimenpide, sen saa silti tehdä alle neljän viikon ikäisel-

Runsas maidontuotanto rasittaa lehmiä. Liikunnan puute ja huono hygienia lisäävät sekä utaretulehdusten että kivuliaiden sorkkasai-

le vasikalle ilman kivunlievitystä.


Lihanaudat Lihanautoja kasvatetaan yleensä noin

puolitoista vuotta. Ne elävät yleensä ritiläpohjaisissa ryhmäkarsinoissa, joihin ne on jaoteltu ikäryhmittäin. Ryhmäkarsinoiden ongelma on huomattava tilanahtaus, joka vaikeuttaa esimerkiksi nautojen riittävää lepäämistä. Lihanaudat eivät yleensä pääse ulkoilemaan. Lihanautojen kasvatus on yhteydessä maidontuotantoon, sillä 90 % vasikoista tulee maitotiloilta. Lihanautatilat erikoistuvat yhä enemmän kasvattamaan vain tietyn ikäryhmän vasikoita, jolloin eläinten kuljetukset tilalta toiselle ikäkauden mukaan lisääntyvät merkittävästi.


Lihasiat Suomessa teurastetaan vuosittain yli 2 miljoo-

naa sikaa. Jalostuksella sikojen kasvutahdiksi on saatu jopa kilo vuorokaudessa. Nopea lihasmassan kertyminen rasittaa sikojen jalkoja, sillä luusto ja nivelet eivät kehity riittävän nopeasti eläimen painon noustessa. Lihasikoja kasvatetaan ahtaissa rakolattiakarsinoissa. Niissä ei yleensä käytetä kuivikkeita, mikä tekee sioille tärkeästä tonkimisesta ja tutkimisesta mahdotonta. Turhautuminen ilmenee usein lajitovereiden saparoiden puremisena. Noin viikon ikäisinä porsaiden kulmahampaat usein katkaistaan ja karjuporsaat kastroidaan. Noin 30 kilon painoisina porsaat siirretään lihasikalaan kasvamaan lopulliseen teurastuspainoonsa, mikä vie noin viisi kuukautta. Luontaisesti sika eläisi toistakymmentä vuotta.


Emakot Emakot eli naarassiat tuottavat pahnueellisen

porsaita noin viiden kuukauden välein. Porsimisen, imetyksen ja tiineyttämisen ajan emakkoa pidetään usein kääntymisen estävässä häkissä, joka sallii sille vain hieman liikkumatilaa pituussuunnassa. Liikkumattomuus ja häkissä makaaminen aiheuttavat emakoille jalkasairauksia ja makuuhaavoja. Emakolla on porsimisen lähestyessä voimakas, vaistomainen tarve pesän rakentamiseen. Säädösten mukaan emakoille on annettava pesäntekoon sopivaa materiaalia viikkoa ennen porsimista, mutta häkissä sen hyödyntäminen on vaikeaa. Porsastuotannossa olevien emakoiden keskimääräinen elinkaari on kolmen porsimisen mitIstockphoto

tainen, eli ne teurastetaan noin kaksivuotiaina.


Kanat munantuotannossa Suomen yleisin kanalatyyppi on varusteltu

stressi aiheuttavat kanoille aggressiivisuutta.

häkkikanala, jossa lintuja pidetään metalli-

Kanat nyppivät höyheniä irti toisistaan myös

verkkohäkeissä. Häkissä on yhdellä kanalla

yrittäessään purkaa luontaista nokkimisen tar-

tilaa noin A4-arkin verran. Perinteiset häkki-

vettaan.

kanalat kiellettiin vuonna 2012, minkä jälkeen kanoja on saanut kasvattaa ainoastaan varustelluissa eli virikehäkeissä tai lattiakanaloissa. Varustellut häkit eivät juuri paranna kanojen hyvinvointia, sillä häkki on silti ahdas. Tämän vuoksi häkissä olevan orren, pesäkopin ja pienen pehkualueen hyödyntäminen on hankalaa.

Koska nuoret kanat munivat parhaiten, kanoja pidetään yleensä vain yhden munintakauden ajan. Siksi luontaisesti noin seitsemänvuotiaiksi elävät kanat teurastetaan jo noin puolentoista vuoden ikäisinä. Kananruhot päätyvät yleensä turkiseläinten rehuksi, sillä kanoja ei juuri käytetä elintarviketeollisuudessa. Kukkopojat tapetaan jo heti kuo-

Häkkikasvatuksessa kanat kärsivät tilanahtau-

riutumisen jälkeen, sillä vain naaraspuolisilla

desta ja lattiakasvatuksessa puolestaan parvi-

kanoilla on käyttöä munantuotannossa.

en suuresta koosta. Ahtaus, virikkeettömyys ja


Broilerit ja kalkkunat

Suomessa teurastetaan yli 67 miljoonaa broileria eli lihakanaa vuodessa. Broilerit kasvatetaan lattialla suurissa ikkunattomissa halleissa, joissa on kerrallaan kymmeniä tuhansia lintuja. Pohja on peitetty yleisimmin turpeella ja lintujen ruokinta hoidetaan automaattisilla laitteilla. Vaikka broilerit saavatkin olla hallissa vapaina, estää ahtaus etenkin kasvatuksen loppuvaiheessa niiden normaalin käyttäytymisen: kun eläintiheys on sallitut 42–44 kg/m², on yhdellä lattianeliömetrillä parikymmentä broileria. Lihasmassan nopean lisääntymisen vuoksi lintujen sydän, keuhkot ja erityisesti jalkojen luut ovat kovilla. Seurauksena on sekä ennenaikaisia kuolemia että esimerkiksi kivuliaita jalkavikoja. Kalkkunat kasvatetaan samanlaisissa olosuhteissa kuin broilerit. Kalkkunoiden hyvinvointiongelmia lisäävät erityisen ahtaat teuraskuljetusolosuhteet.


Luomutuotannon hyvät ja huonot puolet Vaikka luonnonmukainen kasvatus parantaa

eläinten hyvinvointia, se ei poista kaikkia ongelmia. Esimerkiksi luomusiat ja luomukanat pääsevät luomukanojen tapaan kesällä ulos, Sikojen karsinoissa on kuivikkeita eikä porsitushäkkejä luomussa käytetä. Lehmiä puolestaan on kiellettyä pitää parsinavetoissa ja kaikkien luomumaitoa tuottavien lehmien on päästävä kesällä laitumelle. Luomueläimillä on myös tilaa enemmän kuin tavanomaisesti tuotetuilla. Silti tietyt eläinsuojelullisesti kyseenalaiset tavat ovat luomussa yhä yleisiä: esimerkiksi kukkopojat tapetaan heti kuoriutumisen jälkeen, eivätkä luomukanatkaan saa yleensä elää yhtä munintakautta

kauempaa.

Luomueläimet

myös teurastetaan vastaavissa oloissa kuin tavanomaiset eläimet.


Mitä voit tehdä Muutosta tuotantoeläinten olosuhteissa ei

tapahdu, ellei sitä vaadita. Tuotantoeläinten olosuhteisiin voit vaikuttaa vähentämällä eläinperäisten tuotteiden käyttöä tai ryhtymällä kokonaan kasvissyöjäksi: Opettele leipomaan ilman kananmunaa ja kokeile, miten seitanpihvi paistuu grillissä! Pidä tuotantoeläinten asiaa esillä tuttavapiirissäsi, kirjoita aiheesta mielipidekirjoituksia lehtiin ja ota yhteyttä kansanedustajiin. Pyydä myös käyttämiäsi ravintoloita lisäämään kasvisruokien tarjontaa. Esitä myös kauppoihin toiveita kasvisperäisten elintarvikkeiden valikoiman lisäämisestä. Tue

Animalian

työtä

tuotantoeläinten

olojen parantamiseksi liittymällä tukijaksi

Istockphoto

ja tulemalla mukaan toimintaan!


Animalian tavoitteena on yhteiskunnallisen vaikuttamisen kautta parantaa eläinten oikeuksia ja hyvinvointia. Animalia tekee kansainvälistä yhteistyötä erityisesti Eurogroup for Animals -järjestön kautta. Lisää tietoa tuotantoeläimistä ja Animalian toiminnasta sekä ohjeet tukijaksi liittymiseen löydät sivulta animalia.fi. Animalia Suvilahdenkatu 4, 00500 Helsinki p. 09 720 6590 animalia@animalia.fi Tukemalla Animalian työtä autat pitkäjänteisessä ja määrätietoisessa työssä eläinten olojen parantamiseksi. Tee lahjoitus Animalian työhön eläinten hyväksi osoitteessa animalia.fi/lahjoita. Voit lahjoittaa myös suoraan tilillemme FI24 1011 3000 260629, SWIFT / BIC: NDEAFIHH. Kohdenna lahjoitus tuotantoeläinten hyväksi viitteellä 401971. Poliisihallitus on myöntänyt rahankeräysluvan Animalialle 4.11.2016. Toimeenpanoaika on 1.1.2017–31.12.2021 ja lupa kattaa koko Suomen Ahvenanmaata lukuun ottamatta. Päätöksen numero RA/2016/719. Kannen kuva: Salla Tuomivaara Animalia 2017

Tuotantoeläinten asialla  

Esitteessä kerrotaan, kuinka paljon ja millaisissa oloissa tuotantoeläimet Suomessa elävät.

Read more
Read more
Similar to
Popular now
Just for you