Page 1

tuotantoel채inten asialla


Ruuantuotantoon käytettävien eläinten

me lähes miljoona. Lihasikoja kasvatetaan

Lajityypilliset tarpeet jäljellä Jalostuksesta huolimatta kotieläinten

heikentävät tuotantoeläinten elämänlaatua

määrä kasvaa Suomessa jatkuvasti, vaikka

vuodessa yli 2 miljoonaa, emakoita ja karjuja

perusolemus vaistoineen ja lajityypillisine

merkittävästi. Esimerkiksi kanat alkavat hel-

itse kotieläimet ovat yhä harvemmin osa

on noin 130 000. Suomessa elää vuosittain

käyttäytymistarpeineen on samanlainen kuin

posti nokkia lajitovereitaan ja siat purra tois-

arkeamme. Syömme lihaa ja muita eläin-

myös noin 130 000 lammasta, 5 000 vuohta

luonnonvaraisilla eläimillä. Esimerkiksi sioilla

tensa häntiä. Nopea kasvu ja sen mukanaan

tuotteita moninkertaisesti aiempaa enem-

ja 0,8 miljoonaa kalkkunaa.

on tarve tonkia ja rakentaa porsailleen pesä,

tuomat kasvuhäiriöt aiheuttavat kroonista

kanojen on saatava nokkia ja kuopia pehkuja

kipua erityisesti broilereille ja sioille.

män: yksin lihankulutus on kolminkertaistunut viimeisten 60 vuoden aikana.

Kotieläintuotantomme muuttuu koko ajan

ja nautojen hoitaa vasikkaansa. Kaikkien

voimakkaasti: Maatilat erikoistuvat ja eläin-

näiden luontaisten tarpeiden toteuttamis-

Eläimemme elävät lyhyemmän elämän, kas-

määrät kasvavat moninkertaisiksi. Jalostus

ta nykymuotoinen tuotantoeläinkasvatus

vavat nopeammin ja tuottavat tehokkaammin

ja tuottavuuden maksimointi ovat tehneet

rajoittaa voimakkaasti. Jopa perustarpeiden

kuin koskaan aiemmin.

laitumilla käyskennelleistä kotieläimistä

tyydyttäminen, kuten riittävä lepääminen tai

tuotantoyksiköitä, joiden lyhyt elämä kuluu

ruokailu, voi olla tuotantoeläimille vaikeaa

Tuotantoeläinten valtalaji Suomessa on

tehdasmaisissa olosuhteissa, joissa hoidon

tilanahtaudesta ja kilpailusta johtuen.

broileri, joita kasvatetaan vuodessa yli 60 mil-

yksilöllisyyttä ja yksittäisen eläimen hyvin-

joonaa yksilöä. Munantuotannossa on noin

vointia on vaikea enää varmistaa.

3,4 miljoonaa kanaa. Nautoja elää maassam-

Sekä lajityypillisen käyttäytymisen estyminen että jalostuksen tuomat terveydelliset haitat

Istockphoto

Kotieläimistä tuotantoyksiköiksi


Lypsykarja

Lihanaudat vät sekä utaretulehdusten että kivuliaiden

Lihanautoja kasvatetaan yleensä noin puo-

laumaeläimiä, jotka luonnossa vaeltaisivat

sorkkasairauksien riskiä, mitkä ovat hedel-

litoista vuotta. Ne elävät yleensä ritiläpohjai-

useita kilometrejä päivässä. Suomalaisilla

mällisyysongelmien lisäksi yleisimpiä syitä

sissa ryhmäkarsinoissa, joihin ne on jaoteltu

maitotiloilla elävistä lehmistä suurin osa

lypsylehmien poistoon. Lypsylehmät päätyvät

ikäryhmittäin. Ryhmäkarsinoiden ongelma

viettää elämänsä parsinavetoissa, kaulastaan

teurastettavaksi keskimäärin 4-vuotiaina, vain

on huomattava tilanahtaus, joka vaikeuttaa

paikalleen kytkettynä. Ainoastaan kesäaikaan

kahden poikimisen jälkeen, vaikka nautojen

esimerkiksi nautojen riittävää lepäämistä.

lehmien on päästävä jaloittelemaan, mutta

luontainen elinikä olisi parikymmentä vuotta.

Lihanaudat eivät yleensä pääse ulkoilemaan.

Lypsylehmien ei yleensä anneta hoitaa omia

Lihanautojen kasvatus on yhteydessä mai-

Naudat ovat sosiaalisia ja liikkuvaisia

tähänkin voidaan myöntää poikkeuksia tilallisen pyynnöstä.

jälkeläisiään, vaan emo ja vasikka erotetaan

dontuotantoon, sillä 90 % vasikoista tulee

Lehmien maidontuotantokykyä on jalostuk-

pian poikimisen jälkeen. Vieroitettujen vasi-

maitotiloilta. Lihanautatilat erikoistuvat yhä

sella tehostettu voimakkaasti: Kun vielä 1970-

koiden olot ovat monesti puutteelliset vähäi-

enemmän kasvattamaan vain tietyn ikäryh-

luvun alussa keskimääräinen maitotuotos

sen kuivituksen, rakolattioiden ja tilanahtau-

män vasikoita, jolloin eläinten kuljetukset

lehmää kohden oli noin 3 500 litraa, on se

den vuoksi. Myös niiden nupouttaminen eli

tilalta toiselle ikäkauden mukaan lisääntyvät

nyt jo yli 8 000 litraa vuodessa.

sarvenaiheiden poistaminen polttamalla on

merkittävästi.

yleistä: vaikka nupoutus on kivulias toimenRunsas maidontuotanto rasittaa lehmiä.

pide, sen saa silti tehdä alle neljän viikon

Liikunnan puute ja huono hygienia lisää-

ikäiselle vasikalle ilman kivunlievitystä.


Lihasiat

Emakot

Suomessa teurastetaan vuosittain yli 2 mil-

Emakot eli naarassiat tuottavat pahnueel-

joonaa sikaa. Jalostuksella sikojen kasvutah-

lisen porsaita noin viiden kuukauden välein.

diksi on saatu jopa kilo vuorokaudessa. Nopea

Porsimisen, imetyksen ja tiineyttämisen ajan

lihasmassan kertyminen rasittaa sikojen jalko-

emakkoa pidetään usein kääntymisen estä-

ja, sillä luusto ja nivelet eivät kehity riittävän

vässä häkissä, joka sallii sille vain hieman liik-

nopeasti eläimen painon noustessa.

kumatilaa pituussuunnassa. Liikkumattomuus ja häkissä makaaminen aiheuttavat emakoille

Lihasikoja kasvatetaan ahtaissa rakolattiakar-

jalkasairauksia ja makuuhaavoja.

sinoissa, joissa ei yleensä käytetä kuivikkeita, mikä tekee sioille tärkeästä tonkimisesta ja

Emakolla on porsimisen lähestyessä voimakas,

tutkimisesta mahdotonta. Turhautuminen

vaistomainen tarve pesän rakentamiseen.

ilmenee usein lajitovereiden saparoiden

Säädösten mukaan emakoille on annettava

puremisena.

pesäntekoon sopivaa materiaalia viikkoa ennen porsimista, mutta häkissä sen hyödyntäminen on vaikeaa.

Noin viikon ikäisinä porsaiden kulmahampaat usein katkaistaan ja karjuporsaat kastroidaan. Noin 30 kilon painoisina porsaat siirretään

Porsastuotannossa olevien emakoiden keski-

lihasikalaan kasvamaan lopulliseen teuras-

määräinen elinkaari on kolmen porsimisen mit-

tuspainoonsa, mikä vie noin viisi kuukautta.

tainen, eli ne teurastetaan noin kaksivuotiaina.

Istockphoto

Luontaisesti sika eläisi toistakymmentä vuotta.


Kanat munantuotannossa Suomen yleisin kanalatyyppi on varus-

en suuresta koosta. Ahtaus, virikkeettömyys ja

teltu häkkikanala, jossa lintuja pidetään

stressi aiheuttavat kanoille aggressiivisuutta.

metalliverkkohäkeissä. Häkissä on yhdellä

Kanat nyppivät höyheniä irti toisistaan myös

kanalla tilaa noin A4-arkin verran. Perin-

yrittäessään purkaa luontaista nokkimisen

teiset häkkikanalat kiellettiin vuonna 2012,

tarvettaan.

minkä jälkeen kanoja on saanut kasvattaa ainoastaan varustelluissa eli virikehäkeissä tai

Koska nuoret kanat munivat parhaiten,

lattiakanaloissa. Varustellut häkit eivät juuri

kanoja pidetään yleensä vain yhden mu-

paranna kanojen hyvinvointia, sillä häkki on

nintakauden ajan. Siksi luontaisesti seitse-

silti ahdas, minkä vuoksi häkissä olevan orren,

mänvuotiaiksi elävät kanat teurastetaan

pesäkopin ja pienen pehkualueen hyödyntä-

jo noin puolentoista vuoden ikäisinä. Kanan-

minen on hankalaa.

ruhot päätyvät yleensä turkiseläinten rehuksi, sillä kanoja ei juuri käytetä elintarviketeolli-

Häkkikasvatuksessa kanat kärsivät tilanahtau-

suudessa. Kukkopojat tapetaan jo heti kuo-

desta ja lattiakasvatuksessa puolestaan parvi-

riutumisen jälkeen, sillä vain naaraspuolisilla kanoilla on käyttöä munantuotannossa.

Broilerit ja kalkkunat

Suomessa teurastetaan yli 60 miljoonaa broileria eli lihakanaa vuodessa. Broilerit kasvatetaan lattialla suurissa ikkunattomissa halleissa, joissa on kerrallaan kymmeniä tuhansia lintuja. Pohja on peitetty yleisimmin turpeella ja lintujen ruokinta hoidetaan automaattisilla laitteilla. Vaikka broilerit saavatkin olla hallissa vapaina, estää ahtaus etenkin kasvatuksen loppuvaiheessa niiden normaalin käyttäytymisen: kun eläintiheys on sallitut 42–44 kg/m², on yhdellä lattianeliömetrillä parikymmentä broileria. Lihasmassan nopean lisääntymisen vuoksi lintujen sydän, keuhkot ja erityisesti jalkojen luut ovat kovilla. Seurauksena on sekä ennenaikaisia kuolemia että esimerkiksi kivuliaita jalkavikoja. Kalkkunat kasvatetaan samanlaisissa olosuhteissa kuin broilerit. Kalkkunoiden hyvinvointiongelmia lisäävät erityisen ahtaat teuraskuljetusolosuhteet.


Luomutuotannon hyvät ja huonot puolet Vaikka luonnonmukainen kasvatus parantaa eläinten hyvinvointia, se ei poista kaikkia ongelmia. Esimerkiksi luomusiat pääsevät luomukanojen tapaan kesällä ulos, niiden karsinoissa on kuivikkeita eikä porsitushäkkejä luomussa käytetä. Lehmiä puolestaan on kiellettyä pitää parsinavetoissa ja kaikkien luomumaitoa tuottavien lehmien on päästävä kesällä laitumelle. Luomueläimillä on myös tilaa enemmän kuin tavanomaisesti tuotetuilla. Silti tietyt eläinsuojelullisesti kyseenalaiset tavat ovat luomussa yhä yleisiä: esimerkiksi kukkopojat tapetaan heti kuoriutumisen

Mitä voit tehdä

Muutosta tuotantoeläinten olosuhteissa ei tapahdu, ellei sitä vaadita. Tuotantoeläinten olosuhteisiin voit vaikuttaa vähentämällä eläinperäisten tuotteiden käyttöä tai ryhtymällä kokonaan kasvissyöjäksi: Opettele leipomaan ilman kananmunaa ja kokeile, miten seitanpihvi paistuu grillissä! Pidä tuotantoeläinten asiaa esillä tuttavapiirissäsi, kirjoita aiheesta mielipidekirjoituksia lehtiin ja ota yhteyttä kansanedustajiin. Pyydä myös käyttämiäsi ravintoloita lisäämään kasvisruokien tarjontaa. Esitä myös kauppoihin toiveita kasvisperäisten elintarvikkeiden valikoiman lisäämisestä. Tue Animalian työtä tuotantoeläinten olojen parantamiseksi liittymällä jäseneksi ja tulemalla mukaan toimintaan!

jälkeen, eivätkä luomukanatkaan saa yleensä

Istockphoto

elää yhtä munintakautta kauempaa.


Animalian tavoitteena on yhteiskunnallisen vaikuttamisen kautta parantaa eläinten oikeuksia ja hyvinvointia. Animalia tekee kansainvälistä yhteistyötä erityisesti Eurogroup for Animals -järjestön kautta. Lisää tietoa tuotantoeläimistä ja Animalian toiminnasta sekä ohjeet jäseneksi liittymiseen löydät sivulta www.animalia.fi. Animalia Suvilahdenkatu 4, 00500 Helsinki p. 09 720 6590 animalia@animalia.fi Tukemalla Animalian työtä autat pitkäjänteisessä ja määrätietoisessa työssä eläinten olojen parantamiseksi. Voit tukea työtämme tuotantoeläinten hyväksi lahjoittamalla: Nordea 101130-260629 IBAN: FI24 1011 3000 260629 SWIFT / BIC: NDEAFIHH Lahjoituksen tehdessäsi voit käyttää viitettä 401971. Poliisihallitus on myöntänyt rahankeräysluvan Animalialle 5.11.2014. Toimenpanoaika on 1.1.2015–31.12.2016 ja lupa kattaa koko Suomen Ahvenanmaata lukuun ottamatta. Päätöksen numero POL-2014-10096. Kannen kuva: Kanerva Pelli

Tuotantoeläinten asialla -esite  

Esitteessä kerrotaan tuotantoeläinten kasvatuksesta Suomessa.

Read more
Read more
Similar to
Popular now
Just for you