Page 1

Animalian

AKTIIVIEN OPAS


“In union there is strength.” ­ –Aesop

Eläinsuojeluliitto Animalia ry • Suvilahdenkatu 4, 00500 Helsinki • puh. (09) 720 6590 www.animalia.fi • animalia@animalia.fi

2

Taitto: Leija Lassila


3


SISÄLTÖ 1. Saatteeksi................................................................................................5 2. Tietoa Animaliasta.............................................................................6   2.1 Mikä on Animalia?.................................................................6   2.2 Animalian toimintaperiaatteet...........................................6   2.3 Animalian päätöksentekorakenne.....................................8   2.4 Miten Animalia tukee ryhmien toimintaa?.....................8 3. Ryhmien toimintaa koskevat ohjeet..................................... 10   3.1 Johtosääntö..............................................................................10   3.2 Alueosasto-ohjeet..................................................................11 4. Perustaisinko uuden alueosaston tai toimintaryhmän?............................................................................ 14   4.1 Miten hakea Animalian yhdyshenkilöksi tai ryhmäksi?........................................................................................14   4.2 Ryhmän toiminta-ajatus.......................................................14   4.3 Miten saada mukaan uusia toimijoita?............................14   4.4 Ensimmäinen kokous............................................................16 5. Toiminnan suunnittelu ja arviointi....................................... 17   5.1 Tärkeät päivämäärät..............................................................18 6. Miten toimia eläinten puolesta?............................................ 19   6.1 Infopöytää pitämällä eläinasiat tutuiksi...........................19   6.2 Yleisötilaisuuksien järjestäminen.......................................20   6.3 Ajatusten herättämistä valokuvanäyttelyllä....................20   6.4 Eläinasiaa elokuvien välityksellä.........................................21   6.5 Tempauksilla ja tapahtumilla eläinoikeuskysymykset näkyviksi...........................................................................................21   6.6 Järjestäisimmekö oman kampanjan?................................23   6.7 Virallinen vaikuttaminen......................................................25   6.8 Tutustumisretket.....................................................................26   6.9 Kurssit........................................................................................26   6.10 Kouluvierailut........................................................................27 7. Yhteistyö muiden järjestöjen kanssa.................................... 29 8. Jäsenhankinta.............................................................................. 30

9. Esiintymis- ja neuvottelutaidot.............................................. 31   9.1 Neuvottelutaidot....................................................................31   9.2 Esiintymistaidot.......................................................................32 10. Varainhankinta ja talousasiat............................................... 33   10.1 Lipaskeräys ja muu rahankeräys.......................................33   10.2 Avustukset..............................................................................33   10.3 Tuotemyynti...........................................................................34   10.4 Tukikeikat................................................................................35   10.5 Hieman talousasiaa.............................................................36 11. Tiedottaminen.......................................................................... 37   11.1 Sisäinen tiedotus..................................................................37   11.2 Ulkoinen tiedotus.................................................................37     11.2.1 Ryhmän sähköpostiosoite.....................................37     11.2.2 Tapahtumien mainostus........................................38     11.2.3 Lehdistötiedotteet...................................................39     11.2.4 Esiintyminen tiedotusvälineissä..........................40     11.2.5 Miten tehdä mielipidekirjoitus............................42     11.2.6 Mistä voi hankkia kuvia esitteisiin ja muihin materiaaleihin?.....................................................................42 12. Ryhmän toiminta..................................................................... 43        

12.1 Kokoustekniikasta................................................................43 12.2 Ryhmän toiminnan jatkumisen turvaaminen..............43 12.3 Ryhmän sisäiset opinto- ja keskustelupiirit...................44 12.4 Ryhmän ilmapiiristä ja toimivuudesta............................45

13. Kirjallisuutta ja linkkejä.......................................................... 46   13.1 Tässä oppaassa hyödynnettyjä toimintaoppaita.........46   13.2 Muita oppaita........................................................................46   13.3 Eläinasiajärjestöjä ja muita järjestöjä..............................47   13.4 Tutkimus ja lainsäädäntö....................................................47   13.5 Kasvissyönnistä ja kuluttamisesta....................................47 13.6 Kirjallisuutta...........................................................................48 Toimintasuunnitelmamalli........................................................... 50 Toimintakertomusmalli................................................................. 51

Kuva: Taija Rinne


1. SAATTEEKSI Tämän oppaan tarkoituksena on antaa sinulle ideoita, vinkkejä ja käytännön ohjeita tukemaan toimintaasi eläinten puolesta. Animalian ryhmässä toimimalla voit omalta osaltasi vaikuttaa siihen, että eläinten asema muuttuu paremmaksi yhteiskunnassamme. Ryhmät keräävät merkittävän osan nimistä valtakunnallisiin vetoomuksiin sekä levittävät suuria määriä Animalian esitteitä, kampanjakortteja ja muuta kampanjamateriaalia. Ryhmät tavoittavat laajoja joukkoja ihmisiä pitämällä infopöytää, järjestämällä yleisötilaisuuksia ja tempauksia sekä näkymällä paikallismediassa. Tämän takia Animalian ryhmien toiminta on erittäin keskeinen osa Animalian työtä ja Animalian valtakunnallisia kampanjoita. Tässä oppaassa on tietoa järjestötoiminnan eri osa-alueilta – muun muassa tapahtumien ja tempausten järjestämisestä, tiedottamisesta sekä varainhankinnasta. Lisäksi toimintaoppaassa on Animalian suositusohjeita ryhmien toiminnalle. Tietopakettia ei tarvitse lukea kannesta kanteen, vaan sen tarkoituksena on toimia hakemistona, josta löytää helposti aina kulloinkin tarvittavan tiedon. Oppaaseen sisältyy erillinen päivitettävä sivu, joka lähetetään ryhmille vuosittain. Toivottavasti saat toimintaoppaasta uusia toimintaideoita sekä käyttökelpoisia vinkkejä ryhmän toimintaa tukemaan. Usein työ eläinten oikeuksien puolesta voi lannistaa, kun asiat tuntuvat muuttuvan hitaasti. Muistathan kuitenkin, että pienikin panos voi tehdä ihmeitä: kun kauppaan jaksaa toistuvasti jättää asiakaspalautetta, yrityksen on pakko reagoida; ravintolan on pakko muuttaa tarjontaansa, kun asiakkaat niin vaativat; yhdellä mielipidekirjoituksella voit tavoittaa kymmeniätuhansia ihmisiä; yksi esite tai yksi keskustelu infopöydän äärellä voi muuttaa yksittäisen ihmisen ajattelu- ja kulutuskäyttäytymistapoja.

Onnea, intoa ja voimaa toimintaan eläinten puolesta!

5


2. TIETOA ANIMALIASTA 2.1 Mikä on Animalia? Eläinsuojeluliitto Animalia ry on Suomen johtava eläinsuojelujärjestö, joka perustettiin vuonna 1961. Animalia edistää eläinten oikeuksia ja hyvinvointia sekä vastustaa sellaista eläinten kohtelua, joka aiheuttaa eläimille kärsimystä tai estää olennaisesti niiden luontaista käyttäytymistä. Animalia on asiantuntijajärjestö, joka toimii tiedottamalla, kampanjoimalla ja vaikuttamalla lainsäädäntöön. Teemme myös paljon kansainvälistä yhteistyötä: Animalialla on Suomen edustaja EU:n eläinsuojelujärjestöjen kattojärjestössä Eurogroup for Animalsissa, Fur Free Alliance -ryhmittymässä sekä European Coalition to End Animal Experiments -järjestössä. Lisäksi Animalia on Maailman eläinsuojeluliiton (WSPA) jäsen. Animalialla on kolme päätoimintakohdetta: koe-eläimet, tuotantoeläimet ja turkiseläimet. Resurssiensa puitteissa Animalia tekee työtä myös muilla eläinsuojelun saroilla. Vapaaehtoisten tekemä työ on keskeinen osa Animalian kampanjointia ja toimintaa: Animalialla on noin 20 alueosastoa, toimintaryhmää tai yhdyshenkilöä eri paikkakunnilla.

2.2 Animalian toimintaperiaatteet Animalian tavoitteena on eläinten oikeuksien tunnustaminen sekä eläinten hyvinvoinnin parantaminen yhteiskunnassamme. Animalia vastustaa sellaista eläinten kohtelua, kasvatusta ja käyttöä, joka aiheuttaa eläimille kärsimystä tai estää niitä toteuttamasta olennaista luontaista käyttäytymistään. Kärsimyksellä tarkoitetaan kipua, tuskaa, stressiä, pelkoa, psyykkistä tai fyysistä pahaa oloa, vammaa tai sairautta. Animalia toimii yhteiskunnallisesti ja tekee pitkäjänteistä työtä kam-

6

panjoimalla, jakamalla tietoa ja vaikuttamalla lainsäädäntöön, asenteisiin ja käytäntöihin. Animalia edistää eläinten oikeuksia lisäämällä eläinten hyvinvointia. Lähtökohtana on, että jokaisella olennolla on itseisarvonsa ja tiettyjä oikeuksia. Eläimellä on oikeus olla eläin, sillä on oikeus lajilleen tyypilliseen käyttäytymiseen sekä perusolemukseensa, jota ei pidä keinotekoisesti ilman perusteltuja syitä muuttaa (esim. geenitekniikalla). Lisäksi eläimellä on oikeus elämään ja kuolemaan ilman tarpeetonta kipua ja tuskaa. Animalia hyväksyy ihmisen ja eläimen symbioottisen yhteiselon, jossa molemmat hyötyvät. Suhtaudumme kuitenkin hyvin kriittisesti nykyisenkaltaiseen eläinten tehotuotantoon. Eläinten pito ei saa tuottaa eläimelle kärsimystä ja ihmisen on turvattava eläimen lajinmukainen ja yksilökohtainen hyvinvointi. Ihmisellä on siis suuri vastuu hoitamiensa eläinten hyvinvoinnista. Ollessaan tekemisissä luonnoneläinten kanssa, ihmisen on otettava niiden oikeudet ja hyvinvointi huomioon. Tiettyjen tuotantomuotojen kohdalla eläinten hyvinvoinnin riittävä parantaminen ei ole mahdollista (esim. turkistarhaus tai hanhenmaksatuotanto). Siksi Animalia tähtää kyseisten tuotannonhaarojen lakkauttamiseen lainsäädännöllä.


Toimintatavat

Pääkohteet

Animalia toimii kampanjoimalla ja tiedottamalla sekä vaikuttamalla lainsäädäntöön, asenteisiin ja käytäntöihin. Lisäksi Animalia toimii eläinsuojelukysymysten asiantuntijana erilaisissa yhteyksissä. Pyrimme myös saamaan kansalaisia mukaan eläinsuojelutoimintaan.

Animalialla on kolme päätoimintakohdetta: koe-eläintoiminta, tuotantoeläimet ja turkiseläimet. Resurssiensa puitteissa Animalia tekee työtä myös muilla eläinsuojelun saroilla.

Kampanjointikeinoja ovat muun muassa muun muassa tiedon kerääminen, aktiivinen tiedottaminen ja materiaalin tuottaminen, lobbaus, päättäville tahoille kohdistetut vetoomukset, erilaiset tempaukset ja tapahtumat, julkaisut ja niin edelleen. Animalian nimissä järjestettävistä kampanjoista ja projekteista päättävät järjestön hallitus ja toimisto tai paikallisella tasolla Animalian valtuuttama edustaja. Tiedottamalla eläinsuojeluasioista Animalia pyrkii vaikuttamaan yleiseen mielipiteeseen. Lainsäädäntöön vaikuttaminen on toiminnassa keskeisellä sijalla. Animalian nimissä tapahtuvan vuorovaikutuksen päättäjien kanssa hoitavat pääasiassa Animalian toimiston henkilökunta tai hallituksen jäsenet. Animalia antaa asiantuntijana lausuntoja eri tahoille, neuvottelee päättäjien kanssa sekä toimii eläinsuojelun edustajana työryhmissä ja toimikunnissa. Julkisissa ja virallisissa tilanteissa järjestön edustajina toimivat Animalian toimiston henkilökunta, hallituksen jäsenet tai näiden valtuuttamat asiantuntijat. Animalia toimii ehdottomasti vain avoimesti ja laillisia keinoja käyttäen. Järjestö kehottaa jäseniään toimimaan vain lain puitteissa ja esiintymään avoimesti omilla nimillään. Yksityishenkilöihin kohdistuva painostustoiminta ei kuulu toimintatapoihimme. Animalia ei hyväksy omaisuuden tuhoamista eikä eläinten vapauttamista salaa tehdyillä iskuilla. Suhtaudumme suvaitsevaisesti erilaisiin näkemyksiin ja luotamme ihmisten kykyyn tehdä hyviä valintoja, mikäli heillä on riittävät tiedot asiasta. Rahoituksen toimintaansa Animalia saa jäsenmaksuista, lahjoituksista sekä valtion järjestötuista. Animalia on poliittisesti ja uskonnollisesti sitoutumaton järjestö.

Animalian tavoitteena on eläinkokeeton maailma. Ensisijalle yhdistys asettaa eläimille kipua ja kärsimystä aiheuttavien kokeiden sekä heikoimmin perusteltavien kokeiden lopettamisen. Tämä tulisi tehdä välittömästi. Animalia edistää eläinkokeille vaihtoehtoisten menetelmien kehittämistä sekä tieteen ja terveydenhuollon toimintatapojen muuttamista sellaisiksi, että ihmisten ja eläinten terveyttä lisätään ilman eläinkokeita. Niin kauan kuin eläinkokeita tehdään, on huolehdittava siitä, että koe-eläimille ei aiheudu kokeista kärsimystä, niitä käytetään pienin mahdollinen määrä ja eläinten elinolot vastaavat eläinten fyysisiä ja psyykkisiä tarpeita parhaalla mahdollisella tavalla. Maataloustuotannossa vallitsee nykyään tehokkuusajattelu, jonka nimissä eläimistä on tehty “koneita”. Eläimet joutuvat elämään koko elämänsä ankeissa, virikkeettömissä ja ahtaissa tiloissa ja niiden mahdollisuudet toteuttaa lajityypillistä käyttäytymistä ovat äärimmäisen rajalliset. Animalia vaatii, että eläinten hyvinvointi otetaan kotieläintuotannossa huomattavasti nykyistä paremmin huomioon. Eläinten hyvinvointia ei saa uhrata taloudellisen tehokkuuden takia. Tuotannossa käytettävien eläinten lukumäärää tulee laskea. Turkistarhauksessa eläimeltä on riistetty mahdollisuus toteuttaa monia luontaisia käyttäytymistarpeitaan. Eläinten hyvinvointiongelmat ovat erittäin suuria ja todellisia turkistarhoilla. Turkikset ovat ylellisyystuotteita, joita valmistetaan vain ihmisen turhamaisuuden vuoksi. Nykyihminen ei tarvitse turkkia pysyäkseen lämpimänä. Animalia tähtää turkistarhauksen lopettamiseen lainsäädännöllä. Turkisiskuja Animalia ei hyväksy. Animalian nimissä esiintyvän, järjestön valtuuttaman edustajan on sitouduttava esittämään vain tämän linjan mukaisia näkemyksiä ja toimittava tässä paperissa esitettyjen toimintaperiaatteiden mukaisesti.

7


2.3 Animalian päätöksentekorakenne Hallitus Hallitus päättää Animalian linjauksista ja toiminnasta sekä on vastuussa esimerkiksi varojen käytöstä. Hallitukseen kuuluu 10 ­­—11 jäsentä, jotka valitaan yhdeksi, kahdeksi tai kolmeksi vuodeksi. Erovuorossa on vuosittain 4—5 jäsentä, jotka voidaan valita uudelleen. Ehdotukset hallituksen jäseniksi on esitettävä kirjallisesti liiton hallitukselle viimeistään kaksi viikkoa ennen vuosikokousta. Hallitukseen voi hakea kuka tahansa Animalian jäsen, jolla on kiinnostusta järjestön pitkäjänteiseen kehittämistyöhön. Vuosikokous valitsee yhden hallituksen jäsenistä puheenjohtajaksi yhden vuoden ajaksi. Hallitus valitsee keskuudestaan vuodeksi kerrallaan varapuheenjohtajan ja varainhoitajan sekä sen lisäksi sihteerin, joka voidaan valita myös hallituksen ulkopuolelta. Hallitus kokoontuu noin yhdeksän kertaa vuodessa. Tietoja hallituksen kokousten ajankohdista saat Animalian tapahtumakalenterista (www.animalia.fi) tai toimistolta. Hallituksen alla toimii useita työryhmiä. Työryhmiä voi olla esimerkiksi seuraavista aiheista: alueosastotyö, kampanjat ja toiminta, varainhankinta ja jäsenhankinta, visio ja strategia sekä lehti ja tiedotus. Ryhmissä on usein mukana hallituksen edustajien lisäksi Animalian henkilökuntaa sekä asiasta kiinnostuneita aktiiveja. Animalian vapaaehtoiset voivat tulla mukaan työryhmien toimintaan. Kiinnostuksesta voi ilmoittaa toimistolle. Nykyiset hallituksen jäsenet löydät Animalian kotisivuilta kohdasta ”Ota yhteyttä”.

Vuosikokous Vuosikokous pidetään aina maaliskuussa. Siihen kutsutaan viimeistään 14 vuorokautta ennen kokousta joko Animalialehdessä tai jäsenistölle lähetetyllä kirjeellä. Äänioikeutettuja ovat kaikki Animalian jäsenet.

2.4 Miten Animalia tukee ryhmien toimintaa? Animalia tukee ja avustaa ryhmiä monin eri tavoin muun muassa esitteiden, avustusten ja tiedotuskanavien kautta.

Informaatio ja materiaali

8

Animalian henkilökunnalta kannattaa aina pyytää apua ja neuvoa. Kysellä voi vaikkapa tietolähteistä, esitteistä, kokoustilojen järjestämisestä, puhujaehdokkaista ja toimintatavoista.

Animalian toimiston väkeä voi pyytää pitämään esitelmiä ryhmän yleisötilaisuuteen tai esimerkiksi antamaan koulutusta ryhmälle.

Esitteet, julisteet, valokuvanäyttelyt, DVD:t ja videot: Ajankohtainen lista esitteistä, valokuvanäyttelyistä ja muusta lainattavasta materiaalista löytyy Animalian kotisivuilta.

Myyntituotteet: Ajankohtainen lista myytävistä tuotteista löytyy Animalian verkkokaupasta kotisivuilta ja tuoteuutuuksia viimeisimmästä Animalialehdestä.

Avustukset Vapaamuotoinen anomus toimitetaan Animalian toimistolle, ja sen käsittelee joko hallitus tai pienempien summien kohdalla työntekijät. Animalia budjetoi vuosittain noin 3 000 euroa vapaaehtoistoimintaan. Muistakaa että hyvien ideoiden toteuttaminen ei saisi kaatua varojen puuttumiseen. Animalia haluaa tukea kaikkea toiminnan tehostamista myös rahallisesti, joten anomusten tekoa ei kannata arkailla!

Tiedotuskanavat

• • • •

Tapahtumakalenteri: Animalian internet-sivuilla ylläpidettävään tapahtumakalenteriin kannattaa syöttää tapahtumatiedot heti, kun ne varmistuvat. Alueosaston yhteyshenkilö saa ohjeet ja tunnukset toimistolta. Sähköpostilistat: Tapahtumatietoja voi lähettää Animalian yleiselle sähköpostilistalle (animalia@ animalia.fi) sekä aluelistalle (alueet@animalia.fi). Animalia-lehti: Animalia-lehteen voi mielellään kirjoittaa juttuja oman ryhmän toiminnasta. Lähetä juttuideasi Animalian päätoimittajalle tai toimitussihteerille. Lehden toimitus tekee lopullisen päätöksen lehdessä julkaistavista jutuista. Ryhmän kotisivut: Ryhmälle kannattaa perustaa oma kotisivu Animalian kotisivujen alle. Jos haluat perustaa ryhmälle kotisivut, ota yhteyttä toimistoon opastusta varten.


Facebook ja muu sosiaalinen media: Myös Facebook-sivun perustaminen on kannattavaa tiedotuksen vuoksi. Katso lisää kohdasta 11 tiedottaminen. Kirjeet Animalian jäsenille ja vapaaehtoisille: toimisto voi lähettää pyynnöstä tietoa ryhmän toiminnasta alueen jäsenille kirjeitse tai sähköpostilla. Ryhmän kannattaa kutsua alueen jäsenet esimerkiksi uusien iltoihin tai tiedottaa koko kauden toiminnastaan. Vapaaehtoisrekisteriin ilmoittautuneille voidaan lähettää kutsu auttaa esimerkiksi tempauksissa.

Suurempi panostus taas voi olla esimerkiksi tiedotustilaisuuksien, tempauksien ja kurssien järjestämistä aihepiiristä. Jos ryhmä on valmis toimimaan aktiivisesti kampanjassa, aiheesta kannattaa pitää kokous. Kokouksessa voi sopia, mitkä ovat ryhmän omat kampanjatavoitteet, millaisin resurssein ollaan kampanjassa mukana, mitkä ovat ryhmän toimintamuodot sekä kuka tekee mitäkin ja millä aikataululla. Kampanjoista tiedotetaan muun muassa Animalian aktiivien listalla, jota kautta saa tietoa kampanjan taustoista, tavoitteista ja toimintatavoista sekä saa ideoita siitä, miten oma ryhmä voisi osallistua kampanjaan. Kampanjoista keskustellaan usein myös alueosastokokouksissa. Lisäksi mukaan voi tulla vaikuttamaan valtakunnallisen kampanjan suunnitteluun ilmoittamalla kiinnostuksesta toimistolle.

Animalian ryhmien välinen yhteistyö Animalian aluelista (alueet@animalia.fi): Aluelista toimii Animalian paikallisaktiivien välisenä kommunikaatiokanavana. Listalla voi esimerkiksi vaihtaa toimintaideoita, tiedottaa oman ryhmän toiminnasta, keskustella Animalian kampanjoista sekä kertoa hyväksi havaituista toimintamuodoista. Listalle voi liittyä lähettämällä viestiä toimistoon. Alueosastokokoukset ja Animalian kesäleiri: Alueosastokokouksia pidetään kaksi kertaa vuodessa, joista toinen pidetään leirin yhteydessä. Leiri järjestetään vuosittain, yleensä loppukesästä tai alkusyksystä. Leirillä on muun muassa työpajoja, esitelmiä ja elokuvia eri aiheista. Alueosastokokoukset ja leiri ovat hyvä keino tutustua muihin animalialaisiin, vaihtaa ideoita, tehdä kehittämisehdotuksia sekä saada taustatietoa Animalian kampanjoista.

Animalian kampanjat Animalia järjestää vuosittain noin kolme kampanjaa. Paikallistason vaikuttaminen on erittäin tärkeä osa kampanjoita. Merkittävälle osalle ihmisiä välitetään tietoa kampanjasta infopöytien, yleisötilaisuuksien, paikallismedian ja esitteiden jakamisen kautta. Lisäksi paikalliset toimijat voivat vaikuttaa muun muassa oman kuntansa päätöksentekijöihin, kauppoihin ja ravintoloihin. Animalian aktiivien työ on siten hyvin tärkeää kampanjoiden tavoitteiden saavuttamiseksi. Tästä syystä olisi hienoa, että ryhmät tulisivat mukaan kampanjoihin. Jos resurssit eivät riitä suureen kampanjointiin, pienikin osallistuminen vie asina asiaa eteenpäin. Pieni panostus kampanjaan voi olla esimerkiksi esitteiden/kampanjakorttien/asiakaspalautelomakkeiden jakaminen kampanjan toimintapäivänä.

9

Kuva: Taija Rinne


3. RYHMIEN TOIMINTAA KOSKEVAT OHJEET 3.1 Johtosääntö

Animalian aluetoiminnan johtosääntö

Johtosääntö-käsitteitä

Eläinsuojeluliitto Animalian hallitus hyväksyy yhdyshenkilöt, alueosastot sekä toimintaryhmät, jotka toimivat Animalian sääntöjen ja hallituksen alaisina. Heidän tulee noudattaa yhdistyksen toimintaperiaatteita. Lisäksi heidän tulee hyväksyä ja sitoutua yhdistyksen periaatteeseen olla käyttämättä ilkitai väkivaltaa toiminnassaan. Jos joku henkilö ei noudata tätä periaatetta, voi hallitus kieltää häntä toimimasta liiton yhdyshenkilönä tai ryhmässä.

Animalian viralliset säännöt määräävät, että aluetoimintaa säätelee ns. johtosääntö. Johtosäännöstä päättää Animalian hallitus ja sitä voidaan muuttaa ja kehittää tarpeen mukaan. Yhdyshenkilö: Yksittäinen henkilö, joka aloittaa toimintaa uudella alueella tai uuden asian tiimoilta. Tavoite on, että toiminta laajenee niin, että muodostuu alueosasto tai toimintaryhmä (ei aina toteudu). Alueosasto: Ryhmä toimii paikallisesti jollain selkeästi määriteltävällä alueella, esimerkiksi Tampereen alueosasto.

1.

Yksittäinen henkilö voi aloittaa toiminnan Animalian yhdyshenkilönä. Tavoitteena on, että toiminta laajenisi ja muodostuisi ryhmä. Animalian palkattu henkilökunta avustaa tässä toiminnassa.

2.

Ryhmän perustamiseen tarvitaan kolme henkilöä, joista yksi on yhteyshenkilö. Yhteyshenkilö vastaa ryhmästä ja sen toiminnasta. Ryhmä voi sisäisesti jakaa tehtäviä itselleen parhaiten sopivalla tavalla. Jos yhteyshenkilö vaihtuu, uusi vastuuhenkilö allekirjoittaa tämän johtosäännön.

3.

Ryhmät toimittavat helmikuun loppuun mennessä Animalian toimistolle vapaamuotoisen selvityksen edellisen vuoden toiminnasta sekä varojen käytöstä.

Toimintaryhmä: Ryhmä keskittyy toiminnassaan johonkin tiettyyn asiaan eikä ole paikkaan sidonnainen. Esimerkiksi turkisryhmä. Yhteyshenkilö/vetäjä: Ryhmän pääedustaja, joka vastaa siitä, että johtosääntöä noudatetaan, ja joka on ensisijainen yhteyshenkilö. Huom! Jatkossa sanalla ”ryhmä” tarkoitetaan sekä alueosastoa että toimintaryhmää.

10


4.

5.

Yhdyshenkilöt ja ryhmät voivat hakea toiminnalleen taloudellista tukea Animalian hallitukselta, joka toimii päättävänä elimenä avustusten myöntämisessä. Toimintatuen käytöstä tulee antaa selvitys. Sekä hakemus ja selvitys tehdään vapaamuotoisesti. Jos yhdyshenkilöt tai ryhmät antavat lausuntoja tiedotusvälineille Animalian nimissä, tulee lausuntojen olla yhdistyksen virallisen linjan mukaisia. Mikäli mahdollista, lausunnot tuodaan etukäteen tiedoksi yhdistyksen henkilökunnalle ennen niiden antamista tiedotusvälineille. Mikäli yhdyshenkilöillä tai ryhmillä on epäselvyyttä Animalian linjasta haastattelua koskevissa asioissa, kehotetaan tiedotusvälineitä ottamaan yhteyttä yhdistyksen henkilökuntaan.

• •

Niin kauan kuin eläinkokeita tehdään, on huolehdittava siitä, että koe-eläimille ei aiheudu kokeista kärsimystä, niitä käytetään pienin mahdollinen määrä ja eläimille tarjotaan hyvät elinolot. Tuotantoeläinten kohdalla Animalia hyväksyy ihmisen ja eläimen symbioottisen yhteiselon, jossa molemmat hyötyvät. Tästä tilanteesta ollaan kuitenkin yhteiskunnassamme vielä kaukana.

Eläintuotannossa käytettävien eläinten lukumäärää tulee vähentää ja siksi Animalia edistää eläintuotteiden kulutuksen vähentämistä.

Tuotantoeläinten hyvinvointia tulee huomattavasti parantaa eläinten pito-olosuhteita ja hoitokäytäntöjä parantamalla. Luomukotieläintuote on tehotuotettua elintarviketta parempi vaihtoehto.

Animalia tähtää turkistarhauksen lopettamiseen lainsäädännön kautta. Toiminnan tulisi keskittyä Animalian pääkohteisiin: eläinkokeisiin, turkistarhaukseen ja tuotantoeläinkysymyksiin. Toki ryhmät voivat halutessaan tehdä ohessa myös muuta eläinsuojelu- ja eläinoikeustoimintaa.

3.2 Alueosasto-ohjeet

Alueosastot ovat oleellinen ja tärkeä osa Animalian toimintaa. Eri paikkakuntien vapaaehtoiset toimivat Animalian kasvoina paikallisille ihmisille ja paikallisessa mediassa. Samalla on tärkeää huomioida, että Animaliasta annetaan mahdollisimman positiivinen ja yhtenäinen kuva, jotta järjestön uskottavuus pysyisi mahdollisimman hyvänä ja vaikutusmahdollisuudet eläinten puolesta mahdollisimman tehokkaina. Tätä silmällä pitäen Animalia toivoo vapaaehtoistensa huomioivan seuraavat suositukset kaikessa toiminnassaan.

Toiminnan tulee olla avointa, väkivallatonta ja laillista. Ryhmien toivotaan suosivan positiivisia toimintakeinoja.

Animalian toiminnalla ei tule tukea rahallisesti tai muutoin eläinten hyvinvoinnin kanssa ristiriidassa olevaa toimintaa (esim. eläintarhavierailut).

Mielenosoituksia järjestetään vain harkitusti. Jos ryhmä haluaa järjestää mielenosoituksen, tulee tästä olla yhteydessä toimistoon.

Tavoitteet ja toiminta Animalian nimissä tehdyn toiminnan ja annettujen lausuntojen, jaettavien esitteiden tulee olla linjassa Animalian toimintaperiaatteiden kanssa:

Animalian tavoitteena on eläinten oikeuksien tunnustaminen sekä eläinten hyvinvoinnin parantaminen yhteiskunnassamme.

Eläinkokeiden kohdalla Animalian tavoitteena on eläinkokeeton maailma.

Kipua ja kärsimystä aiheuttavat kokeet, turhimmat kokeet ja kädelliskokeet tulee lopettaa välittömästi.

• •

Muihin järjestöihin pidetään yllä hyviä suhteita, vaikka järjestöjen välillä olisi ristiriitaisia näkemyksiä tavoitteista ja toimintatavoista. Ristiriidoista kannattaa aina keskustella rakentavaan sävyyn. Ulospäin puhutaan vain oman järjestön toiminnasta. Yhteistyötä muiden järjestöjen kanssa voidaan tehdä, kun toiminta noudattaa Animalian toimintaperiaatteita. Animalian toimintaperiaatteet löytyvät kokonaisuudessaan täältä: www.animalia.fi/mika-animalia/toimintaperiaatteet.

11


Mediakäyttäytyminen Koskee Animalian nimellä tapahtuvaa esiintymistä erilaisissa medioissa, kuten haastattelujen antamista, tiedotteita, mielipidekirjoituksia ym.

Ryhmien aktiivit voivat mieluusti antaa lausuntoja paikallisille tiedotusvälineille sekä oma-aloitteisesti että pyydettäessä. Kommenttien on kuitenkin oltava linjassa Animalian periaatteiden kanssa (mainittu edellä).

Vapaaehtoistoimijan tulee ottaa huomioon, että media ja yleisö ottavat hänen antamansa lausunnon Animalian virallisena kantana.

Kommentteja tulee antaa vain sellaisista asioista, joista tuntee faktat.

Jos on epävarmuutta faktoista, kannattaa ottaa itse yhteyttä Animalian toimistolle tai kehottaa toimittajaa ottamaan yhteyttä Animalian toimistoon.

Vapaaehtoisten ei voida olettaa tietävän kaikkea. Epäselvissä tilanteissa voit sanoa esimerkiksi, että olet vapaaehtoinen ja osallistut toimintaan siksi, että haluat edistää eläinten hyvinvointia, mutta haluat jättää lakipykäliin / tieteellisiin seikkoihin tms. pureutuvat kysymykset Animalian henkilökunnan vastattavaksi.

Muista, että kaikki, mitä sanot medialle, voidaan julkaista. Eli harkitse, mitä sanot, ja vapaamuotoista jutustelua asia-aiheesta ja muusta toimittajan kanssa kannattaa välttää.

Artikkelit, joissa lainataan sinua, kannattaa pyytää tarkastettavaksi ennen julkaisua.

Mediaesiintymisistä tulisi ilmoittaa ainakin jälkeenpäin toimistolle mediaseurannan ylläpitämiseksi.

Ruoka Animalian tavoitteena on vähentää eläintuotantoa ja parantaa tuotantoeläinten hyvinvointia. Yhtenä keinona tavoitteeseen pääsemiseksi Animalia edistää eläinkunnan tuotteiden, niin lihan, maidon kuin munien, käytön vähentämistä sekä siirtymistä kuluttamaan eläinystävällisemmin tuotettuja tuotteita. Alueosastotoimintaan ovat lämpimästi tervetulleita kaikki ruokavaliosta riippumatta. Kuitenkin alueosaston toiminnalla voidaan näyttää esimerkkiä kulutusmuutosten edis-

12

tämiseksi. Siksi ryhmän myydessä tai tarjoillessa ruokaa (esim. omilla kursseilla ja leireillä, erilaisissa tilaisuuksissa, infopöydällä ja ravintolapäivissä), tulee tarjottavien olla vegaanisia. Ruokailtaessa Animalian ryhmänä, tulee tarjolla olla sitä mahdollisesti haluaville vegaaninen vaihtoehto.

Varainkäyttöohjeet

Alue-edustajat voivat anoa rahallista tukea toiminnalleen. Vapaamuotoinen anomus toimitetaan Animalian toimistolle, ja sen käsittelee joko hallitus tai työntekijät pienempien summien kohdalla. Toimintatuen käytöstä tulee antaa vapaamuotoinen selvitys tuen käytön jälkeen. Liitä anomukseen hakijan yhteystiedot sekä tilinumero, jonne tuki maksetaan.

Ryhmät voivat tilata Animaliasta tuotteita ja myydä niitä tapahtumissaan. Ryhmät saavat osan myyntitulosta itselleen.

Jos ryhmä haluaa kerätä rahaa toiminnalleen (esim. lipaskeräyksellä), täytyy ryhmän käyttää Animalian rahankeräyslupaa. Ota yhteys toimistolle ja kysy lisää. Tämä koskee vain suoraa rahankeruuta. Kirppiksien ja vastaavien järjestämiseen ei lupaa tarvita. Lisätietoja luvussa 10 ja esim. Yhdistystiedon sivuilla www.yhdistystieto.fi/wiki.

Animalialta saatu toimintatuki, lahjoituksina saadut varat ja myyntituotot ynnä muut sellaiset varat tulee käyttää eläinsuojelutoimintaan, ei virkistystoimintaan.

Jos ryhmä saa joltakin taholta rahaa nimenomaan virkistyskäyttöön, niin nämä varat voi luonnollisestikin käyttää tähän tarkoitukseen.

Jos ryhmä haluaa valmistaa itse myyntituotteita, kuten paitoja, tuotteiden tulee olla viestiltään linjassa Animalian toimintaperiaatteiden kanssa. Tuotteiden olemassaolosta ilmoitetaan toimistolle.

Jos Animalian nimissä kerätään rahaa lahjoitettavaksi toisen järjestön toimintaan, kuten löytöeläintoimintaan, asiaan on kysyttävä lupa toimistolta.


Muistakaa että hyvien ideoiden toteuttaminen ei saisi kaatua varojen puuttumiseen. Animalia haluaa tukea kaikkea toiminnan tehostamista myös rahallisesti, joten anomusten tekoa ei kannata arkailla!

Sininen: Animalian perusväri PMS 313 C=100, M=0, Y=10, K=5 R=0, G=154, B=200

Esitteet ja internet-sivut

Punainen: Koe-eläimet PMS 185 C=0, M=90, Y=80, K=0 R=239, G=62, B=66

Ryhmien Animalian nimissä julkaisemien esitteiden ja internet-sivujen tulee olla linjassa Animalian toimintaperiaatteiden kanssa. Esitteissä tai internetsivuilla julkaistujen reseptien tulee olla vegaanisia, niin että ohjeisiin ei sisälly lainkaan eläinkunnan tuotteita. Näin kannustetaan ihmisiä vähentämään eläinkunnan tuotteiden kulutusta ja löytämään eläinkunnan tuotteita korvaavia kasviperäisiä ruoka-aineita. Jos ryhmä tuottaa esitteitä, joissa esiintyy Animalian nimi, esitettä olisi hyvä näyttää Animalian henkilökunnalle ennen sen julkaisua. Tämä on hyvä mahdollisuus saada apua kielenhuoltoon sekä tarkastuttaa esitteiden tietojen paikkansapitävyys. Animalia on julkaissut graafiset ohjeet, jotka saa toimistolta pyytämällä. Graafiset ohjeet määrittävät muun muassa logon, värien ja fonttien käytön. Näitä ohjeita tulisi myös alueosastojen noudattaa.

Animalian logon käytön ohjeet On hyvin suositeltavaa käyttää Animalian logoa oman ryhmän tiedottamistyössä (esim. mainokset, tiedotteet, kirjeet jne.), sillä tämä lisää Animalian tunnettuutta ja näkyvyyttä. Animalian logon voit ladata täältä www.animalia.fi/medialle/ kuvat. Logosta on olemassa pelkistetty versio, sloganilla ”eläinten asian ajaja” varustettu versio sekä ”Eläinsuojeluliitto Animalia”, joka löytyy myös ruotsiksi ja englanniksi. Erilaisia versioita saat graafikon paketista, jonka voit pyytää toimistolta. Animalian logoa ei saa muunnella, vaan sitä tulee käyttää aina vain määritellyssä muodossa.

Oranssi: Turkiseläimet PMS 1505 C=0, M=60, Y=100, K=0 R=245, G=130, B=32 Vihreä: Tuotantoeläimet PMS 368 C=60, M=0, Y=100, K=0 R=114, G=191, B=68

Näistä väreistä tulee käyttää vain määriteltyjä värikoodeja. Jos ei ole mahdollista käyttää määriteltyjä värikoodeja, tulee käyttää mustavalkoista logoa. Yleisimmin ja suositeltavimmin käytetään versiota, jossa lukee ”Animalia — eläinten asian ajaja”. Animalian logoa voi käyttää vain Animalian linjausten mukaisissa julkaisuissa. Esimerkiksi logoa ei tule käyttää suoraan muiden järjestöjen kampanjajulisteissa tai kutsuissa, vaan lupa logon käyttämiseen tulee kysyä Animalian toimistosta. Jos alueosasto tekee omia esitteitä, joissa on Animalian logo, esitteisiin tulee pyytää hyväksyntä Animalian toimistosta. Jos olet epävarma, voiko logoa käyttää tietyssä yhteydessä, ota yhteyttä toimistoon. Tuotteissa käytetään mieluiten mustavalkoista ”Animalia — eläinten asian ajaja” -logoa. Animalian logon käytöstä tuotteissa tulee aina neuvotella Animalian toimiston kanssa, sillä logoista sovitaan tapauskohtaisesti.

Animalian logossa voi käyttää vain seuraavia värejä, tiettyjen värikoodien mukaisesti:

13


4. PERUSTAISINKO UUDEN ALUEOSASTOTAI TOIMINTARYHMÄN? Jos paikkakunnallasi tai jonkin sinua kiinnostavan teeman ympärillä ei vielä toimi ryhmää, voit perustaa sellaisen. Ryhmässä toimimalla voit järjestää paljon sellaisia tapahtumia, joita ei yksin voisi järjestää. Samalla voit tutustua muihin samanhenkisiin ihmisiin. Useamman ihmisen voimin eläinsuojelu ja eläinoikeuskysymykset tulevat näkyvämmäksi omalla paikkakunnalla muun muassa infopöydän pidon, esitteiden jaon, tempausten ja yleisötilaisuuksien kautta. Ryhmä voi saada merkittäviäkin muutoksia aikaan omalla paikkakunnalla – esimerkiksi kasvisruoan tarjonta kaupoissa ja ravintoloissa voi parantua ja oman paikkakunnan vaateliikkeet voivat siirtyä turkittomaan politiikkaan. Animaliassa mukana ollessasi voit tulla mukaan Animalian valtakunnallisiin kampanjoihin ja näin omalta osaltasi antaa panoksesi eläinasian edistämiseen valtakunnallisella tasolla. Animalian kautta saat yhteyksiä eläinasioiden parissa toimiviin aktiiveihin ympäri Suomen, ja tällaisen verkottumisen kautta voit saada uusia toimintaideoita oman ryhmäsi toimintaan. Animalia tarjoaa myös hyvän resurssipohjan ryhmiensä toiminnalle: esim. ilmaisia esitteitä ja muuta materiaalia (valokuvanäyttelyt, filmit, julisteet jne.), myyntituotteita, tukea ja neuvontaa, internet-sivut, tiedotuskanavia, luennointiapua ja taloudellisia avustuksia. Perusehtona Animalian ryhmäksi liittymisessä on, että ryhmät toimivat Animalian toimintaperiaatteiden (osio 2.2) puitteissa.

14

4.1 Miten hakea Animalian yhdyshenkilöksi tai ryhmäksi? Yhdyshenkilöksi voit liittyä ottamalla ensin yhteyttä vapaaehtoiskoordinaattoriin (Kanerva Pelli kanerva.pelli@animalia. fi, (09)­720 6590). Tämän jälkeen hallitukselle tehdään vapaamuotoinen hakemus yhdyshenkilöksi liittymisestä sekä allekirjoitetaan Animalian aluetoiminnan johtosääntö (osio 3.1). Hallitus hyväksyy Animalian yhdyshenkilöt. Tavoitteena on, että toiminta laajenisi, niin että muodostuisi alueosasto tai toimintaryhmä. Jos toisaalta tunnet jo vähintään kaksi muuta henkilöä, jotka haluaisivat perustaa ryhmän kanssasi, voitte perustaa ryhmän suoraan. Animalian hallitukselle tehdään vapaamuotoinen hakemus ryhmän perustamisesta. 1–2 ryhmäläisistä toimii yhdyshenkilönä, joka vastaa ryhmästä ja sen toiminnasta. Hakemuksen tekoa ei tarvitse säikähtää, vaan siinä voi lyhyesti muutamalla virkkeellä ilmaista esimerkiksi:

omat yhteystietosi (osoite, puhelinnumero, sähköpostiosoite sekä ikä)

paikkakunta, jossa haluat perustaa alueosaston, tai teema, jonka ympärille haluat perustaa toimintaryhmän

omat taustatietosi

alustava suunnitelma ryhmän tarkoituksesta, tavoitteista, mahdollisista painopisteistä ja tulevasta toiminnasta.


4.2 Ryhmän toiminta-ajatus Ennen kuin pyrit/pyritte saamaan mukaan uusia toimijoita, kannattaa hetken pohtia omia näkemyksiä ryhmän tarkoituksesta, tavoitteista ja toimintatavoista. Voit(te) esimerkiksi kirjoittaa lyhyen yhteenvedon ryhmän toiminta-ajatuksesta. Pohdi tai pohtikaa esimerkiksi seuraavia kysymyksiä:

• • •

Mikä on mielestäsi ryhmän päätarkoitus?

Millaista toimintaa ryhmä voisi järjestää? Mitkä olisivat ryhmän keskeiset toimintatavat?

Mitä haluaisit ryhmän saavuttavan? Voisiko ryhmän toiminnalla olla tietyt painopisteet? Mihin haluaisit ryhmän keskittyvän?

On hyvä selkeyttää itselleen omia näkemyksiään ryhmän toimenkuvasta jo heti aluksi. Tämän jälkeen on helpompi keskustella muiden kanssa ryhmän tulevasta toiminnasta. Ryhmän keskusteluissa alustavat ideasi varmastikin osin muuttuvat, mutta ne ovat kuitenkin antaneet hyvän pohjan keskustelulle.

4.3 Miten saada mukaan uusia toimijoita?

ja mahdollisuudesta liittyä ryhmän sähköpostilistalle. Tilaisuudessa kannattaa myös jakaa esitteitä uudesta ryhmästä.

Pidä Animalian infopöytää esimerkiksi kaupungin torilla tai jossain paikallisessa tapahtumassa (ks. infopöydän pidosta osiossa 6.1). Infopöydän pito tarjoaa hyvän mahdollisuuden levittää esitteitä ryhmän ensimmäisestä kokouksesta sekä kertoa kasvokkain uudesta ryhmästä ohikulkijoille. Toiminnasta kiinnostuneilta henkilöiltä kannattaa kerätä yhteystiedot. Infopöydän ääreen tulee usein paljon eläinsuojelu- ja eläinoikeusasioita sympatisoivia ihmisiä, joista monet ovat valmiita tulemaan toimintaan, kunhan heille vain tiedottaa tästä mahdollisuudesta.

Kannattaa muistaa, että alueella on varmastikin jo eläinkysymyksiä sympatisoivia ryhmiä (kuten ympäristönsuojelu- ja ihmisoikeusryhmiä). Uusia aktiiveja voi löytyä näiden ryhmien kautta runsaastikin, joten ryhmän perustamista kannattaa mainostaa esim. näiden ryhmien sähköpostilistoilla.

Uudesta ryhmästä kannattaa tiedottaa runsaasti sitä perustettaessa. Tiedottaminen tuottaa usein hyvin tulosta: mitä näkyvämmin ryhmää mainostaa, sitä varmemmin saa mukaan runsaasti uusia, toiminnasta kiinnostuneita ihmisiä. Näin jo heti alkuun muodostuu hyvä, aktiivinen ryhmä, joka voi saada merkittäviäkin muutoksia aikaan omalla paikkakunnallaan. Uusia toimijoita voi rekrytoida esimerkiksi seuraavin keinoin:

Ryhmän ensimmäistä kokousta kannattaa mainostaa mahdollisimman laajasti (osio 11.2). Animalian toimistolta voidaan lähettää kirje kaikille alueen Animalian jäsenille. Kirjeen kautta tulee tapahtumiin yleensä muutamia osallistujia, joten tätä mahdollisuutta kannattaa hyödyntää. Ryhmän kokousta voi mainostaa myös Animalian sähköpostilistoilla ja Facebookissa, toimisto voi välittää viestit.

Yksi mahdollisuus on järjestää jokin tilaisuus perustamiskokouksen yhteyteen, esimerkiksi esitelmätilaisuus jostakin ajankohtaisesta teemasta. Yleisötilaisuus voi houkutella kokoukseen enemmän väkeä, ja se lisää perusteilla olevan ryhmän näkyvyyttä. Kannattaa kerätä yleisötilaisuuden jälkeen niiden henkilöiden yhteystietoja, jotka eivät osallistu kokoukseen, ja kertoa heille kokouksen jälkeen ryhmän tulevasta toiminnasta

15


4.4 Ensimmäinen kokous Kokous kannattaa pitää mielummin jossain julkisessa tilassa, kuin kotona, sillä tällaisiin ”neutraalimpiin” paikkoihin uusien ihmisten on helpompi tulla. Kokoontumisen voi järjestää esim. kahvilassa, kirjastossa, oppilaitoksissa, järjestökeskuksissa ja kurssikeskuksissa. Animalialta voi hakea rahoitusta kokoustilojen kustannuksiin. Jos haluat, Animalian toimistosta voidaan tulla ensimmäiseen kokoukseen mukaan kertomaan Animalian toiminnasta. Vinkkejä kokouksen kulkuun:

• • •

Esittäytymiskierros.

Kokoukseen osallistujien kiinnostuksenkohteista puhuminen.

Tulevan toiminnan ideointi ja keskustelu, mitä ainakin voisi olla realistista järjestää.

Konkreettisen toiminnan sopiminen! Kannattaa sopia jotain konkreettista toimintaa (esim. infopöydän pitäminen, valokuvanäyttely) jo heti alussa, niin uudet ihmiset pääsevät jo heti alkuun vaikuttamaan asioihin. Tehtävänjaon voi sopia jo kokouksessa.

Yhteydenpitotavoista sopiminen (esim. sähköpostilistan perustaminen [osio 11.1]).

• •

Kokoontumistiheydestä sopiminen + seuraavan kokouksen aika ja paikka.

16

Animalian esittely (itse tai joku Animalian toimistosta). Omat näkemykset ryhmän tavoitteista + omia toimintaideoita.

Ihmisten yhteystietojen kerääminen.

Kokoukseen voi saada rennompaa tunnelmaa, jos siellä on tarjolla jotain pientä naposteltavaa. Toiminnan alussa kannattaa muutenkin järjestää vapaamuotoista yhdessäoloa, kuten kasviskokkausilta tai nyyttikestit, jotta ryhmän jäsenet voisivat tutustua toisiinsa paremmin.


Kuva: Hanna Heikkilä

5. TOIMINNAN SUUNNITTELU JA ARVIOINTI Toiminnan tarkoitusta, tavoitteita ja toimintatapoja kannattaa miettiä aika ajoin, esimerkiksi vuoden päätteessä. Lisäksi yksittäiselle kampanjalle tai tapahtumalle on hyvä asettaa konkreettisia tavoitteita ja arvioida niiden saavuttamista. Suunnittelu ja arviointi tehostavat ja motivoivat toimintaa. Kun ryhmä on asettanut itselleen selkeät tavoitteet, oman toiminnan tulokset tulevat näkyvämmiksi – näin huomaa, että työ on todellakin tuottanut tulosta. Lisäksi toiminnan arvioinnin avulla voi selvittää, mikä meni hyvin ja mikä vähemmän hyvin ja mitä kannattaa tehdä paremmin seuraavalla kerralla.

Ryhmän toiminta-ajatuksen määrittäminen:

Mihin toiminnalla pyritään?

Mikä on toiminta-ajatuksemme ja perustehtävämme?

Ryhmän arvojen määrittäminen:

Mitkä ovat ryhmän keskeiset arvot ja mitä niillä halutaan vaalia?

Yleinen suunnittelu Yleisen suunnittelukokouksen voi pitää esimerkiksi vuoden vaihteessa. Suunnittelukokouksessa voi kirjoittaa alla olevia kysymyksiä isolle paperille tai taululle, ja jokainen voi listata näiden kysymysten alle näkemyksiään. Tämän jälkeen voi yhdessä käydä läpi esiin tulleita ajatuksia ja keskustella niistä. Lopuksi voi kirjoittaa ylös johtopäätökset. Ryhmän lähtökohdat:

• • • •

Mitkä ovat keskeiset toimintamuotomme?

Mitä toimintaympäristössämme on tapahtumassa (esim. ihmisten arvot, politiikkaa, yhteistyökumppaneiden toiminta)?

Toimintasuunnitelma Tällaisen yleisen pohdinnan lisäksi olisi hyvä tehdä ryhmälle konkreettinen toimintasuunnitelma vuoden alussa. Vaikka toimintasuunnitelmaa ei tarvitse yhdistysbyrokratiasyistä tehdä, sen laatiminen voi kuitenkin olla hyödyllistä: näin tulee selkeämmäksi, mitä haluaa (realistisesti) saavuttaa seuraavana vuonna. Toimintasuunnitelmaa voi sitten vuoden aikana aina vilkaista tarkistaakseen, onko toiminta tavoitetasossa. Toimintasuunnitelmaa laadittaessa voi pohtia:

Mikä on keskeinen kohderyhmämme? Mitkä ovat resurssimme?

Mitä tavoitteita meillä on seuraavalle vuodelle? Millä keinoin saavutamme tavoitteet? Miten arvioimme tavoitteiden saavuttamista?

Mitkä ovat keskeiset yhteistyökumppanimme?

Mitkä ovat seuraavan vuoden pääkohteemme Animalian kansalliset kampanjat huomioiden?

Toimintasuunnitelman laatimisen apuna voitte käyttää oppaan liitteistä löytyvää pohjaa. Toimintasuunnitelma olisi

17


hyvä toimittaa Animalian toimistolle vuosittain helmikuun loppuun mennessä.

  15.3.

Kansainvälinen Kanadan hylkeenpyynnin vastainen toimintapäivä

  20.3. Lihaton päivä - www.meatout.org

Yksittäisten kampanjoiden ja tapahtumien suunnittelu Kannattaa aina myös pohtia yksittäisten kampanjoiden tai tapahtumien tavoitteita: Mitä haluamme tapahtumalla saavuttaa? Miten voimme arvioida tavoitteiden saavuttamista?

Toiminnan arviointi Toimintaa kannattaa arvioida yleisellä tasolla niin vuoden vaihteessa kuin yksittäisen kampanjan tai tapahtuman jälkeenkin. Arvioinnissa auttaa oman toiminnan dokumentointi; pidetään kirjaa, millaisia tapahtumia tai tilaisuuksia on organisoitu, millaisia taitoja niissä kehitettiin, miten ne onnistuivat ja kuinka tavoitteet saavutettiin. Toiminnan motivoinniksi kannattaa aina iloita pienistäkin voitoista. Jos jossain asiassa ei mennyt niin hyvin, on hyvä arvioida, mikä meni mönkään ja todeta, mitä opittiin ja mitä voisi tehdä paremmin ensi kerralla.

  22.— 29.4. Koe-eläinten viikko   24.4. Koe-eläinten päivä   Huhtikuussa kansainvälinen Vegan Bake Sale -viikko   1.6. Maailman maitopäivä   4.7. Vankeudessa elävien delfiinien päivä   Vko 39 Finfoodin kananmunaviikko   Syyskuun viimeinen keskiviikko: Kansainvälinen   koulumaitopäivä   1.10. Maailman kasvisruokapäivä   2.10. Maailman maatalouseläinten päivä   4.10. Maailman eläinten päivä

Toimintakertomukset

  4.—11.10. Maailman eläinten viikko

Animalian ryhmien ei tarvitse tehdä yhdistysten virallista toimintakertomusta, mutta ryhmien tulisi toimittaa niin sanotut epäviralliset toimintakertomukset Animalian toimistolle vuosittain 1.2. mennessä. Apuna toimintakertomuksen laadinnassa voitte käyttää oppaan liitteistä löytyvää pohjaa.

  Lokakuun puolivälissä: Kansainvälinen kanan-

Toimintakertomukset antavat muille Animalian ryhmille, jäsenille, hallitukselle ja Animalian työntekijöille kuvan, millaista toimintaa eri paikkakunnilla on järjestetty. Lisäksi järjestön historiaa on helppo tallentaa toiminta- kertomuksen muodossa.

munan päivä

  16.10.   16.10.   25.10.

Maailman ruokapäivä (World Food Day) (FAO:n organisoima tapahtuma, jota vietetään lokakuussa ympäri maailmaa) Anti-McDonald’s päivä Kansainvälinen elinsiirtopäivä (tällöin voisi olla kudosluovutuskorttien jakoa)

5.1 Tärkeät päivämäärät

  1.11. Maailman vegaanipäivä

Toimintaa suunniteltaessa kannattaa ottaa huomioon eri eläinaiheiset tapahtumapäivät, joita on pitkin vuotta. Ainakin keskeisinä tapahtumapäivinä (koe-eläinten päivä, eläinten päivä, maailman maatalouseläinten päivä ja turkiton perjantai) kannattaa pyrkiä järjestämään jotakin toimintaa, vähintäänkin infopöydän pitoa tai esitteiden jakoa. Katso lisää toimintavinkkejä osiosta 6.5.

  Kiitospäivän jälkeinen perjantai marraskuun lopussa    Turkiton perjantai (Fur Free Friday)

18

  Joulu     Useina päivinä vuoden aikana:   Ravintolapäivät www.restaurantday.org/fi


Kuva: Teppo Lahti

6. MITEN TOIMIA ELÄINTEN PUOLESTA? 6.1 Infopöytää pitämällä eläinasiat tutuksi Infopöytä on erittäin hyvä tapa tavoittaa suuria määriä ihmisiä. Infopöydän pito lisää Animalian sekä eläinsuojelu- ja eläinoikeuskysymysten näkyvyyttä paikkakunnilla. Pöydän pidon avulla saadaan esitteitä, kampanjakortteja ja muuta materiaalia runsaasti jakoon sekä kerättyä vetoomuksiin paljon nimiä. Se on myös tärkeä keino saada Animalialle uusia jäseniä ja ryhmään uusia toimijoita. Infopöytää voi pitää kaupungin keskustassa vaikka viikoittain. Eri kaupungeilla ja kunnilla on erilaisia lupakäytäntöjä. Kannattaa siis selvittää oman kaupungin lupapolitiikka vaikkapa soittamalla kaupungin vaihteeseen. Jos pöydällä ei harjoiteta tuotemyyntiä, luvan saa usein ilmaiseksi. Infopöytää voi myös pitää erilaisissa tilaisuuksissa, kuten paikallisissa konserteissa, festivaaleilla ja messuilla. Joissain tilaisuuksissa pöytäpaikat ovat maksullisia. Joskus kulut voidaan kattaa päivän aikana saaduista myyntituloista tai pöytäpaikan voi jakaa toisen järjestön kanssa. Myös Animaliasta voi hakea avustusta pöytäpaikan kustannuksiin.

lia. Lisäksi kannattaa varata mukaan teippiä, sinitarraa, sakset, tusseja, nastoja, paperia, kartonkeja, kyniä ja muuta vastaavaa.

Ottakaa mukaan myös Animalian toimistolta saamanne , pöydänpitäjille tarkoitettu infokansio täydennettynä ajankohtaisella tiedolla. Infokansiosta löytyy jäsenhankintatietoa ja sinne kannattaa lisätä toimiston kulloinkin lähettämää kampanjatietoa, kyseisen tapahtuman infot ja muuta mahdollisesti pöydänpitäjille tärkeää tietoa.

Kannattaa lukea esillä olevat kampanjaesitteet sekä kampanjan ”usein kysytyt kysymykset”, jotta osaat kertoa ihmisille Animalian kampanjoista. Muista ottaa mukaan kampanja-FAQ.

Huom! Infopöydässä kannattaa olla myös esite omasta ryhmästä. Lisäksi mukana on hyvä olla lista, johon ryhmän toiminnasta kiinnostuneet voivat kirjoittaa yhteystietonsa. Seuraavaa tapaamista on hyvä mainostaa esimerkiksi kirjoittamalla ryhmän esitteeseen seuraavan tapaamisen aika ja paikka.

Infopöydällä kannattaa aktiivisesti hankkia Animalialle uusia jäseniä (osio 8).

2–3 ihmistä pöydän takana riittää. Suurempi ”vastaanottokomitea” voi toimia ennemminkin pelotteena kuin houkuttimena.

Muistilista:

Mitä mukaan: vetoomuksia, runsaasti esitteitä (ulkotiloissa on hyvä asettaa kumirenkaita esitteiden ympärille, niin että ne eivät lennä tuulessa), rahankeruulipas, siisti pöytäliina, sateensuoja tai pöydän peittävä muovipeite, suuria julisteita (hyvä tapa on kiinnittää julisteet kontaktilla pahviin, niin että niitä voi käyttää monta kertaa) sekä kampanjamateriaa-

19


Paikka ja aika: Infopöytään voi houkutella ihmisiä tarjoamalla ilmaista kasvisruokaa, esimerkiksi vegaanisia keksejä. Näitä voi tarjota vaikkapa kasvissyöntiesitteiden vieressä. (Huom! Lämpimän ruoan tarjoilulle on omat säädöksensä – ks. osio 6.5).

Kiinnitä muutenkin huomiota, kuinka infopöytä vetää ihmisiä puoleensa: ovatko julisteet näkyviä ja hyvänlaatuisia, millainen yleisilme infopöydällä on ja niin edelleen.

Infopöytää pitävien kannattaisi tutustua muuhunkin eläinsuojelu- tai eläinoikeustoimintaan kuin vain Animalian toimintaan, sillä monesti pöydälle pysähtyvät ihmiset haluavat tietoa muistakin eläinsuojelukysymyksistä.

6.2 Yleisötilaisuuksien järjestäminen Aika ajoin kannattaa järjestää yleisötilaisuuksia eri teemoista, esimerkiksi paneelikeskusteluja, esitelmätilaisuuksia ja miniseminaareja. Mielenkiintoisesti määritellyllä teemalla ja vetävillä puhujilla tilaisuuteen voi saada houkuteltua hyvinkin paljon kuulijoita. Yleisötilaisuudet tarjoavat ihmisille hyvän mahdollisuuden lisätä tietojaan eläinsuojelu- ja eläinoikeuskysymyksistä, tutustua eri näkökulmiin sekä keskustella näistä teemoista.

Tiloja kannattaa kysellä esimerkiksi kirjastoista, nuorisotaloilta, seurakunnilta ja oppilaitoksista, joista tiloja voi saada ilmaiseksi tai edulliseen hintaan. Salin vuokraukseen voi hakea avustusta myös Animaliasta.

Kiinnitä huomiota siihen, että paikka on helposti saavutettavissa ja löydettävissä. Keskeisellä paikalla järjestettyyn yleisötilaisuuteen tulee ehkä huomattavastikin enemmän ihmisiä kuin vaikeasti saavutettavaan paikkaan.

Paikka kannattaa varata heti tilaisuuden ajankohdan selvittyä, sillä suositut paikat voivat olla varattuja kuukausiksi eteenpäin.

Muista arvioida osallistujien määrä ja varata sali arvioidun määrän mukaisesti, jotta ei käy niin, että sali jää puolityhjäksi tai tulee tupaten täyteen.

Muista varmistaa, ettei samana päivänä ole kohdeyleisölle paljon muita tilaisuuksia.

Mainostaminen

Yleisöä voi houkutella paikalle jollain julkisuuden henkilöllä tai tunnetulla asiantuntijalla. Vastakkainasettelut (esimerkiksi vastakkaisten tahojen edustajat paneelikeskustelussa) houkuttelevat kuulijoita. Hyvin ajankohtainen teema houkuttelee helpommin paikalle niin yleisöä kuin tiedotusvälineitäkin.

Kannattaa pitää huolta siitä, että Animalia ja oma ryhmä näkyy tilaisuudessa. Esimerkiksi avaus- tai lopetuspuheenvuorossa voi lyhyesti esitellä Animalian ja oman ryhmän toimintaa. Lisäksi kannattaa panna esille esitteitä sekä kerätä toiminnasta kiinnostuneiden nimiä.

Tilaisuudesta kannattaa tehdä lehdistötiedote sekä etu- että jälkikäteen. Etukäteen lähetetyllä lehdistötiedotteella voidaan saada tilaisuudesta pieni puffi tiedotusvälineisiin sekä houkutella mediaa paikalle. Tilaisuuden jälkeen lähetetyn lehdistötiedotteen avulla itse tilaisuudesta saatetaan saada juttu lehteen. Katso lehdistötiedotteen tekemisestä osiossa 11.2.3.

Pyri mainostamaan tilaisuudesta mahdollisimman laajasti (osio 11.2.2).

Yleisötilaisuuden suunnittelu:

Miettikää yleisötilaisuuden tavoitteet: Mihin sillä pyritään? Halutaanko esim. houkutella paikalle eläinten hyvinvointikysymyksiin jo suhteellisen myönteisesti suhtautuvia ihmisiä sekä vahvistaa heidän asenteitaan ja syventää heidän tietojaan, vai onko tavoitteena saavuttaa uusia kuulijakuntia ja vaikuttaa heidän asenteisiinsa? Mikä on tilaisuuden kohderyhmä?

Miten tavoitteiden saavuttamista voi arvioida? (esimerkiksi osallistujien määrä, uusien jäsenten määrä, yleinen tunnelma ja keskustelun elävyys jne.)

20

6.3 Ajatusten herättämistä valokuvanäyttelyillä Valokuvanäyttelyt tavoittavat usein suuria määriä ihmisiä sekä herättävät heitä ajattelemaan eläinten oloja ja motivoivat heitä muuttamaan elämäntapojaan eläinystävällisemmäksi. Näyttelyiden avulla voi saada eläinsuojelu- ja eläinoikeuskysymyksille sekä omalle ryhmälle medianäkyvyyttä, kun siitä tekee lehdistötiedotteen. Etenkin järjestämällä näyttelyn avajaiset ( jossa esim. pidetään esitelmä näyttelyn teemasta)


voi saada paikalle mediaa ja runsaasti ihmisiä. Näyttelyiden kautta voi lisäksi saada paljon esitteitä jakoon sekä kerättyä nimiä vetoomuksiin. Mainostamiseen (osio 11.2.2) kannattaa panostaa: mitä enemmän näyttelystä tiedottaa, sitä runsaammin ihmisiä saa paikalle. Näyttelyjä voi järjestää esimerkiksi kirjastoissa, kouluissa sekä näyttely- ja kerhotiloissa. Ajankohtaisen listan Animalian valokuvanäyttelyistä löydät Animalian kotisivuilta. Materiaalin lainaus: Tee varauksesi Animalian toimistolle hyvissä ajoin, viimeistään kolme viikkoa ennen toivottua lainaaikaa. Emme valitettavasti voi taata, että toivomasi materiaali on vapaana juuri haluamanasi ajankohtana. Lainaukset toimitetaan varausjärjestyksessä. Laina-aika on kaksi viikkoa, ellei muuta erikseen sovita. Vinkkejä:

Pane näyttelytiloihin saataville Animalian esitteitä ja vetoomuksia, mikäli mahdollista.

Varmista, että ryhmäsi nimi ja yhteystiedot sekä kokoontumisajat ja -paikka ovat näyttelyssä näkyvillä.

Mikäli näyttely on kirjastossa, kysy, voisitko ottaa kirjaston eläinsuojelu- tai eläinoikeusaiheisia kirjoja esiin näyttelytiloihin.

6.4 Eläinasiaa elokuvien välityksellä Elokuvailtoja voi järjestää niin omalle ryhmälle kuin laajemmalle yleisöllekin. Laajemmalle yleisölle iltoja voi järjestää esimerkiksi silloin, kun on vastikään julkaistu joku mielestäsi erittäin hyvä dokumentti tai jokin muu elokuva jostain tärkeästä aiheesta, jonka soisi muidenkin näkevän. Hyvien elokuvien levittäminen on erittäin tehokas vaikutuskeino: vanha

sanonta, että kuva puhuu enemmän kuin tuhat sanaa, pätee edelleenkin. Yleisölle suunnattua näytöstä kannattaa mainostaa laajasti (osio 11.2.2) ja mainoksessa on hyvä lyhyesti kertoa elokuvan sisällöstä ja sen mahdollisista ansioista (esim. jos se on saanut joitain palkintoja). Tilaisuuden oheen on joskus järkevää liittää jokin pieni esitelmä. Muista panna aina tarjolle Animalian esitteitä, oman ryhmän esitettä ja vetoomuksia. Myös oman ryhmän kesken elokuvanäytöksiä kannattaa järjestää. Elokuvien kautta voi lisätä tietojaan eläinten oloista, ja ne ovat hyödyllisiä esim. silloin, jos haluaa oppia lisää jostain ajankohtaisesta kampanjateemasta. Lista Animaliasta lainattavista elokuvista saat toimistolta.

6.5 Tempauksilla ja tapahtumilla eläinoikeuskysymykset näkyviksi Tempaukset ovat hyvä keino lisätä eläinkysymysten näkyvyyttä ohikulkijoille ja vetää median huomiota puoleensa. Esim. yllättävät ja ”sokeeraavat” tempaukset kiinnostavat mediaa, jota kautta kampanjointikysymys saattaa saada näkyvyyttä kymmenille tai jopa sadoille tuhansille ihmisille. Pienemmän profiilin myönteisillä tapahtumilla (esim. ruoanjakotyyppiset tapahtumat) taas rohkaistaan ihmisiä kulutusmuutoksiin myönteisin keinoin. Kun järjestätte tempausta tai jotain tapahtumaa, kannattaa miettiä sen tavoitteita: Mitä sillä halutaan saavuttaa? Halutaanko runsaasti mediahuomiota vai keskittyä enemmän tavallisiin ohikulkijoihin? Halutaanko sokeerata ja herättää ajattelemaan vai rohkaista positiivisesti kulutusmuutoksiin? Miten tavoitteiden saavuttamista voi arvioida (esim. medianäkyvyys, jaettujen esitteiden määrä jne.)?

21


Tempaus- ja tapahtumaideoita:

Pääsiäisen aikaan kanapuvuissa kananmunaesitteiden jakamista.

Joulun aikaan Possut pipareina -tempaus: Tempaus olisi hyvä järjestää joulukuun alussa, ennen kuin ihmiset ovat ehtineet ostaa jo joulukinkun. Kaupungilla jaetaan possupipareita, joihin on kiinnitetty sikojen tuotanto-oloista kertova esite. Pipareihin tehdään pieni reikä, johon esite kiinnitetään esimerkiksi lahjanarun avulla. Pipareita voi tehdä vegaanisena, ilman kananmunia (ohje löytyy esim. Animalian kotisivuilta). Yksi aktiivi voi jakaa pipareita esitteineen possupuvussa ja muut taas tonttulakit päässä. Suurin työ tempauksessa on pipareiden leipominen: niitä voi saada menemään reilusti yli 300 kappaletta. Ihmiset ottavat esitteen mielellään, kun siinä on jotakin syötävää mukana! Piparit voi jakaa esim. korista, joka on vuorattu keittiöpyyhkeillä. Käsissä kannattaa olla muovihansikkaat, jotta pipareiden jako olisi vähän hygieenisempää.

• • •

• • •

22

Katuteatteri: Pienelläkin porukalla pystyy järjestämään kantaaottavan esityksen jostakin eläinteemasta. Hyvä katuteatteriesitys on lyhyt ja selkeä, niin että sen sanoma selviää ohikulkijoille nopeasti. Se myös pitäisi voida toistaa uudestaan ja uudestaan. Samalla voi jakaa esitteitä katselijoille. Paikkaan kannattaa kiinnittää huomiota! Se ei saisi olla liian vilkasliikenteisellä ja täyteen tupatulla kadulla, jottei esitys huku ihmismassaan.

Nukketeatteri: Voi järjestää esimerkiksi joissain tilaisuuksissa tai vaikka kadullakin. Esimerkkejä: joulupossun tarina, pääsiäisen aikaan kananmunantuotannosta, turkiseläimen tarina ja niin edelleen.

Vegaaninen ostoskierros: Kierretään eri kauppoja vegaanin ohjaamana ja tutustutaan, millaisia vegaanisia tuotteita kaupoissa on tarjolla. Mukaan voi ottaa listan vegaanisista tuotteista (listan voi printata osoitteesta: www.vegaanituotteet.net) ja jakaa niitä osallistujille kierroksen alussa.

Kasviskekkerit: Muun muassa Helsingissä, Joensuussa, Tampereella ja Turussa on järjestetty kasviskekkereitä jo useampana vuonna. Kasviskekkereiden idea on tiedottaa ihmisille kasvissyönnistä tarjoamalla heille ilmaista kasvisruokaa. Kekkereiden järjestäminen vaatii runsaasti resursseja, joten niitä on järjestetty useiden järjestöjen yhteistyönä. Tapahtumaa varten pyydetään eri yrityksiltä ruokalahjoituksia, valmistetaan itse ruoka, tiedotetaan tapahtumasta mainosten kautta sekä kutsutaan ”sisäänheittäjien” avulla ohikulkijoita herkuttelemaan.

Koe-eläinten päivänä koe-eläinesitteiden jakoa eläinpuvussa (hiiri, kani, koira, kissa jne.). Häkkitempaus (kanat, turkiseläimet tai eläintarhaeläimet): Häkissä oloa eläinpuvussa sekä esitteiden jakoa. Häkin voi rakentaa itse esimerkiksi kanaverkosta. Positiivinen ”kiitos”-turkistempaus: Voitte esimerkiksi jakaa vegaanisia karkkeja/pipareita tms. yhdessä pienten ”kiitos-esitteiden” kanssa kaikille niille, jotka eivät ole pukeutuneet turkissomisteita sisältäviin vaatteisiin. Tempauksen ohessa kannattaa olla infopöytä ja näkyviä kylttejä/banderolleja, jotka kertovat ohikulkijoille, mistä on kyse. Hiljainen kynttilämielenosoitus turkistarhausta vastaan: Pukeudutaan mustiin ja otetaan mukaan hautakynttilöitä. Ryhmä voi seisoa aluksi hiljaa paikallaan kaupungin keskustassa ja lähteä tämän jälkeen hiljaisessa hautajaiskulkueessa eteenpäin. Turkistempaus esimerkiksi turkittomana perjantaina: turkisesitteiden jakoa siten, että turkisesitteisiin on niitattu mukaan karamelli. Koe-eläintempaus: pehmokanit ”silmätesteissä” esimerkiksi infopöydällä + esitteiden jakoa. Kanit voivat olla rivissä siten, että niiden pää tulee pahvin läpi pahviin tehdystä reiästä. Lisäksi kanien silmät värjätään vuotaviksi.

Ravintolapäivä ja Vegan Bake Sale: Ravintolapäivän ideana on pitää yhtenä päivänä kahvilaa tai ravintolaa, jossa myydään erilaisia vegaanisia herkkuja. Kun tilaisuutta mainostaa (osio 11.2.2) hyvin, ryhmä voi saada tilaisuudesta mukavasti tuottoja. Ravintolapäivän taustalla toimiva yhteisö kokoaa kaikki päivän ravintolat ja kahvilat nettisivuilleen: www.restaurantday.org/fi. Päiviä järjestetään vuosittain useampia. Samalla tilaisuuden avulla voi välittää ihmisille tietoa, että hyvää ruokaa voi tehdä ilman eläinkunnan tuotteitakin. Antamalla ihmisille mukaan reseptejä voi heitä rohkaista kokeilemaan vegaanista kokkailua myös itse. Tilaisuuden järjestäminen vaatii jonkinlaisen tilan löytämistä, jossa voi pitää kahvilaa yhden päivän ajan. Muun muassa Helsingin, Lahden, Turun ja Kotkan ryhmät ovat järjestäneet kahviloita menestyksekkäästi. Vegan Bake Sale taas on kansainvälinen viikko, jolloin ryhmiä ympäri maailman rohkaistaan järjestämään


vegaanisten leivonnaisten myyjäisiä (www.veganbakesale.org).

Kasvissyöntiesitteiden jakaminen yhdessä esimerkiksi vegaanisten keksien, karkkien tai muun pikkuruoan kanssa. Vegaanisten kakunpalojen, keksien, pasteijoiden ja piirakoiden tarjoilua kasvissyönnistä kertovalla infopöydällä. Huom! Jos haluatte jakaa lämmintä ruokaa, tästä tulee tehdä ilmoitus oman kaupungin ympäristöviranomaiselle tai muulle asiasta vastaavalle kaupungin/kunnan viranomaiselle vähintään 14 vuorokautta ennen tilaisuutta. Ilmoituslomakkeita voi saada kaupungin internetsivuilta tai niitä voi tilata vaikkapa kaupungin vaihteen kautta. Ruoan valmistamiseen paikan päällä on asetettu erilaisia määräyksiä. Esimerkiksi ruoantekopaikkaa tulee ympäröidä vähintään kolme seinää, sen yllä tulee olla katto sekä käsienpesumahdollisuus tulee olla tarjolla ruoanvalmistajille. Tietoa näistä määräyksistä voit löytää oman kaupungin internetsivuilta tai soittamalla kaupungin asiasta vastaavalle viranomaiselle (esim. vaihteen kautta). Luokaa oma sosiaalinen varainkeruutempaus Animalialle Jelpi-palvelun kautta. Palvelun sivuilta löytyy useita erilaisia esimerkkejä hauskoista tempauksista: www.jelpi.fi/.

6.6 Järjestäisimmekö oman kampanjan? Oman kampanjan aloittamiseen voi olla useita syitä. Esimerkiksi ryhmä haluaa saada paikkakunnan ravintolan luopumaan hanhenmaksan tarjoilusta tai paikallisen vaateliikkeen lopettamaan turkisten myynnin. Ryhmän tavoitteena voi myös olla esimerkiksi saada useita liikkeitä liittymään Turkiton vaateliike -merkintäjärjestelmään tai paikkakunnan kouluja tarjoamaan kasvisruokavaihtoehtoja. Kun ryhmä aloittaa johonkin kysymykseen kohdistuvan kampanjan, tavoitteena on todellakin saavuttaa asetettu tavoite (esimerkiksi saada hanhenmaksa pois paikkakunnan ravintolan ruokalistalta). Siten kampanja yleensä vaatii pitkäntähtäimen sitoutumista projektiin sekä eri keinojen kehittelyjä tavoitteen saavuttamiseksi. Vaikka kampanjat vaativat yleensä suhteellisen paljon resursseja, kunnon panostus tuo usein kuitenkin lopulta voiton kotiin!

Kampanjasuunnittelun perusteet Ennen kampanjan aloittamista kannattaa tehdä selkeä ja riittävän yksityiskohtainen kampanjasuunnitelma. Voit pyytää apua ja arvioituttaa suunnitelmasi toimistolla, kun suunnittelet kampanjaa. Kampanjasuunnitelmaan tulisi sisältyä seuraavat asiat: Kohteen valinta

Onko ajoitus hyvä tälle kampanjalle? Voisiko joku muu kampanja olla tehokkaampi tällä hetkellä?

Voisiko tämä kampanja olla tehokkaampi myöhemmin?

Kuinka realistista on saada tällä kampanjalla tuloksia aikaan, kun ottaa huomioon tämänhetkiset toiminnan resurssit? Tausta

• • • • • •

Missä olemme tällä hetkellä? Miksi tämä kampanja? Mikä nykytilanteessa on ongelmallista? Millaisia mahdollisuuksia on muuttaa nykytilanne ja poistaa ongelma? Millaisia esteitä on muutoksen aikaansaamiseksi? Millaisia resursseja meillä on? Tavoitteet

• •

Mitä ovat pitkän tähtäimen tavoitteet (Esim. hanhenmaksan tarjoilun poistaminen paikallisesta ravintolasta)? Lyhyen tähtäimen tavoitteet: millaisia osatavoitteita voi asettaa pitkän tähtäimen tavoitteiden saavuttamiseksi (Esim. neuvottelut ravintolan johdon kanssa, esitteen tuottaminen yms.)? Kohderyhmä

Ketkä tai mitkä tahot pystyvät vaikuttamaan ongelmaan (Esim. ravintolan johto, asiakkaat)?

23


• • •

Budjetti

Keihin ryhmä pystyy vaikuttamaan? Keiden toiminta on välttämätöntä muutoksen aikaan saamiseksi? Keiden toiminta voi todennäköisimmin muuttua? Strategia, keinot

• • •

Ottakaa huomioon kaikki mahdolliset menot. Millaisia varoja on käytettävissä? Varainhankintasuunnitelma. Aikataulu:

Pidä toimintakeinoja miettiessäsi koko ajan mielessä kampanjan tavoitteet ja kohderyhmä sekä millaisia resursseja ryhmällä on.

Keinoja voivat olla esimerkiksi tempaukset, neuvottelut, kirje- ja korttikampanjat, asiakaspalautekamp anjat,yleisötilaisuudet ja esitteiden jakaminen.

Tarkka ja realistinen aikataulu. Vastuiden jako

Strategia, viesti

• •

Kuka tekee ja mitä. Jokaisen tulisi huolehtia omasta vastuualueestaan. Seuranta

Kun ottaa huomioon kampanjan tavoitteet ja kohderyhmän: Millainen viesti hyödyttäisi tavoitettasi?

Kuinka kampanja onnistui?

Millainen viesti voisi vaikuttaa tehokkaimmin kohderyhmään?

• •

Selkeyden vuoksi kampanjaan kannattaa sisällyttää vain 1—2 pääviestiä.

Konkreettiset muutokset – muuttuiko jokin (esim. asenteet)?

• •

Muista, että viestin pitää olla selvä!

• • • • •

24

Arviointi on kuitenkin usein vaikeaa: muutkin kuin oma ryhmä vaikuttaa asioihin.

Pidä kampanjan pääviestiä mielessäsi koko ajan. Tiedotus

• •

Miten näkyi tiedotusvälineissä ja julkisessa keskustelussa?

Kampanjaideoita

Pidä tiedottamisessa mielessä kohderyhmä. Tiedotustavat: esim. internet-sivut, esitteet, julisteet, tiedotusvälineet.

Paikkakunnan kouluilla tai oppilaitoksissa kasvisruoan tarjonnan paraneminen (esim. vegaaninen vaihtoehto päivittäin, paremmat merkinnät). Kampanjaan voisi sisältyä esimerkiksi neuvottelut asiasta vastaavien henkilöiden kanssa, tietomateriaalin antaminen, vetoomuskirjeet ja niin edelleen.

Paikkakunnan kauppojen ja/tai ravintoloiden kasvisruoan tarjonnan paraneminen: esimerkiksi kartoitustyö, yhteydenotto kauppiaisiin, asiakaspalaute, sähköposti- tai korttikampanjat, tietomateriaalin jakaminen kauppoihin ja ravintoloihin.

Paikkakunnan vaateliikkeiden mukaan saaminen Turkiton vaateliike -järjestelmään: esimerkiksi kartoitus, neuvottelut, asiakaspalautteet.

Kampanjamateriaali. Tiedotusmateriaali (esitteet jne.). Aktivoiva materiaali: esim. postikortit, vetoomukset ja niin edelleen. Millaista materiaalia päättäjille? Myyntimateriaali?


Paikkakunnan ravintolan/ravintoloiden ruokalistalta pois hanhenmaksa / valkoinen vasikanliha tai muu vastaava tuote: esimerkiksi tietomateriaalin hankkiminen ja tuottaminen, asiakkaille esitteiden jakoa, neuvottelut ravintolan johdon kanssa, tietomateriaalin antamista, yleisötilaisuus hanhenmaksan tuotannosta, infopöydän pitoa aiheesta. Paikkakunnan järjestöt, kunnanhallinto, koulut ynnä muut organisaatiot suosimaan eläinystävällisiä tuotteita omassa toiminnassaan (esimerkiksi eläimillä testaamaton kosmetiikka, luomutuotteet, kasvisvaihtoehtojen lisääminen). Neuvottelut, tietomateriaalin tuottaminen ja jakaminen, korttikampanjat ja niin edelleen.

Vaikuttaa siihen, että jonkin liikkeen valikoimasta poistuvat turkikset: esimerkiksi neuvottelut liikkeen johdon kanssa, asiakaspalaute, kampanjakortit, asiakkaisiin vaikuttaminen esitteitä jakamalla.

Oman paikkakunnan koe-eläinlaitos, estää laajentaminen tai vaikuttaa siihen, että koe-eläinten määrä keskuksessa vähenee: esim. neuvottelut, tiedotustyö, vetoomukset.

6.7 Virallinen vaikuttaminen? Kampanjoinnin tiimellyksessä on usein tarpeen ottaa yhteyttä oman alueen päätöksentekijöihin. Esimerkiksi osana valtakunnallista kampanjaa tarvitaan painostusta alueilta, jotta kansanedustajat äänestävät jonkin päätöksen puolesta tai allekirjoittavat jonkin lakialoitteen. Kansanedustajiin vaikuttaa nimenomaan oman alueen äänestäjien näkemykset, joten alueosastojen työ on tässä erittäin tärkeää. Toisaalta taas omissa kampanjoissa täytyy usein ottaa yhteyttä kunnan päättäjiin, jotta jokin tilanne alkaisi muuttua (esimerkiksi pyritään parantamaan kasvisruoan tarjontaa paikallisissa kouluissa). Yhteydenotolla tiettyihin avainhenkilöihin voi olla merkittävä vaikutus siihen, että muutos saadaan aikaiseksi.

Tyypillisesti ryhmä lähestyy päätöksentekijää kirjeellä. Kannattaa kuitenkin muistaa, että soittaminen voi olla huomattavasti tehokkaampi vaikutustapa: päättäjille tulee usein runsaasti kirjeitä ja sähköposteja, mutta soittoja paljon vähemmän. Näin yksi soitto voi jäädä voimakkaammin mieleen kuin useat kirjeet. Usein kannattaa järjestää myös paikallisia kirje- tai korttikampanjoita, sillä useampi yhteydenotto herättää päättäjän mielenkiinnon ja näin vauhdittaa muutosta. Kirjekampanjoiden sijaan voi toteuttaa sähköpostikampanjan, mutta sen käyttöä tulee harkita tarkoin. Sähköpostikampanjoita käytetään usein negatiivisessa painostustyössä, sillä sähköpostit tukkivat helposti vastaanottajan postilaatikot. Sen sijaan kortti- ja kirjekampanjat sopivat myönteisempään kampanjoitiin, kun halutaan kannustaa jotain tahoavaikuttamaan johonkin asiaan. Tee kirjekampanjoissa lyhyt taustaesite ja mahdollisesti pohjakirje. Mainosta kirjekampanjaa esimerkiksi infopöydällä, oman ryhmän nettisivuilla ja sähköpostilistoilla. Kannattaa muistaa, että ”valituskirjelmien” ohella on hyödyllistä lähettää myös myönteistä palautetta jollekin päätöksentekijälle, kun hän on osallistunut jonkun hyvän päätöksen tekoon. Tämä rohkaisee häntä toimimaan samoin myös tulevaisuudessa. Kohderyhmiä voivat olla: Oman alueen kansanedustaja: Eduskunta, 00102 EDUSKUNTA, vaihde: (09) 4321, etunimi.sukunimi@eduskunta.fi Oman alueen ministeri: yhteystiedot löytyvät valtioneuvoston sivuilta: www.valtioneuvosto.fi Oman kunnan päättäjät: kunnanvaltuuston jäsenet, kunnanhallituksen jäsenet, kunnanjohtaja, lautakuntien jäsenet (tämä taso on monesti olennainen), valmistelevat virkahenkilöt.

25

Kuva: Taija Rinne


6.8 Tutustumisretket

6.9 Kurssit

Tutustumisretkien avulla ryhmäläiset ja muut kiinnostuneet pääsevät tutustumaan eläinten olosuhteisiin eri kasvatusmuodoissa.

Kurssit ovat hyvä keino tukea jo eläinsuojelusta tai eläinoikeuksista kiinnostuneita ihmisiä muuttamaan kulutustottumuksiaan eläinystävällisemmiksi, toimimaan eläinten puolesta sekä syventämään tietojaan eläinkysymyksistä. Esimerkiksi monet ihmiset ovat kiinnostuneita syömään kasvispainotteisemmin tai siirtymään kokonaan kasvissyöjiksi, mutta pelkkien kirjojen avulla tämä on usein vaikeaa. Sen sijaan kasvisruokakursseilla he voivat saada runsaasti ideoita ja käytännön vinkkejä sekä kokeilla kasvisruoan laittoa käytännössä.

Mistä tilavierailupaikkoja voi kysellä:

Maatiloja voi kysellä esimerkiksi siipikarjaliitosta (www.siipi.net), MTK:n oman alueen maataloustuottajien liitosta http://www.mtk.fi/liitot/fi_FI/liitot, paikkakunnan maatalousoppilaitoksista, alueen luomuviljely-yhdistyksestä (yhteistiedot löytyvät Luomuliiton sivuilta: www.luomuliitto.fi), kunnan ympäristösihteeriltä tai vastaavalta sekä suoraan tutuilta tiloilta. Broileritiloille tuskin pääsee, sillä teurastamot ovat asettaneet tiukat hygieniavaatimukset broileritiloille. Turkistiloja voi kysellä Suomen turkiseläinten kasvattajain liitosta: www.stkl-fpf.fi

Teurastamoita voi kysellä suoraan paikallisilta teurastamoilta. Yhteystietoja voi hakea esim. teurastamojen internet-sivuilta: www.atria.fi, www. snellman.fi, www.hkscan.fi

Koe-eläinlaitoksista voi kysellä laitoksen johdolta tai oman alueen lääninhallitukselta, joka vastaa koe-eläinlaitosluvista läänin alueella.

Hygienia-asioista:

Hygieniakysymyksiin on suhtauduttava vakavasti, sillä on riski, että vierailijat tuovat eläintiloihin eläintauteja. Noudata siis tarkoin vierailupaikan esittämiä pyyntöjä tautien estämisen ehkäisemiseksi.

Maatiloilla haju tarttuu voimakkaasti vaatteisiin ja hiuksiin, joten kannattaa muistuttaa osallistujia ottamaan mukaan vaihtovaatteet ja huivi/hattu.

Tilat voivat tarjota omia suojavaatteita (takki, tossut jne.) vierailijoille.

Bussimatkat:

Tarjouksia kannattaa kysellä eri bussifirmoilta.

Kustannuksia voi kattaa osallistumismaksuilla sekä hakemalla avustuksia kurssi- tai koulutustoimintaan.

26

Monesti kurssien järjestäminen vaatii aika paljon resursseja, joten kannattaa miettiä mahdollisuuksia kurssien järjestämiseen muiden järjestöjen kanssa. Esimerkiksi ympäristöjärjestöjen kanssa voisi järjestää kurssin eläin- ja ympäristöystävällisestä elämäntavasta. Kurssien järjestämiseen voi hakea avustusta myös Animalian toimistolta. Kurssin järjestämisen muistilista:

1.

Mikä on kurssin tavoite?

2.

Kenelle haluat pitää kurssin ja mistä asiasta?

3.

Tee alustava budjetti: mistä tulot, paljonko menoja?

4.

Kurssin ajankohta: varaa riittävästi aikaa mainostukseen ja suunnitteluun.

5.

Listaa vaadittavat tehtävät ja tee työnjako: kuka on yhdyshenkilö, kuka ottaa ilmoittautumiset vastaan, kuka hoitaa käytännön järjestelyt ynnä muut sellaiset asiat.

6.

Varaa tilat. Tiloja varatessasi mieti, voiko paikassa yöpyä, millaiset yösijat ovat, onko keittiötä, sähköjä ja astioita, miten paikalle pääsee, mitä maksaa, tarvitaanko saunaa ja tulipaikkaa, onko lähellä järveä, montako mahtuu, mistä avaimet ja niin edelleen. Selvitä julkisten kulkuneuvojen aikataulut ja tee kurssiohjelma sen mukaan tai varaa bussi.

7.

Etsi kouluttajat. Voit kysellä neuvoa myös toimistolta.

8.

Etsi kokki.

9.

Mainosta hyvin (osio 11.2.2)! (Huom! Muista merkitä mainokseen viimeinen ilmoittautumispäivä. Jos ilmoittautuneita on vähän, päätä, pidetäänkö kurssi vai ei vai siirretäänkö ajankohtaa. Kursseja perutaan aina silloin tällöin, eikä siitä pidä kantaa huolta.)


Vierailuun valmistautuminen: Sovi suunnittelupalaveri kouluttajien kanssa. Tehkää yhdessä kurssirunko, aikataulut ja kurssin sisältö 10. sekä suunnitelkaa kurssin toimintamuodot ja pohtikaa, mitä materiaaleja tarvitsette. Sopikaa myös työnjako ja miettikää, kuka kirjoittaa kurssikirjeen ja koska se menee postiin. Kurssimateriaalin kokoaminen. (Huom! kaikilla

11. kursseilla kannattaa jakaa Animalian esitteitä.)

Tee kurssipalautelomake kurssilaisille ja kerää kurssipalaute. Tämä auttaa arvioimaan, miten kurssi 12. meni ja tekemään jotkin asiat paremmin seuraavalla kerralla.

13. Muista säästää kaikki kuitit! Kurssin jälkeen: siivoa kurssipaikka ja palauta

14. avaimet.

Tämän tekstin pohjana on käytetty julkaisua ”Luonto-Liiton ympäristötoimintakurssin rakennuspalat kouluttajalle”, LuontoLiitto ry 2001.

6.10 Kouluvierailut Aika ajoin kouluilta saattaa tulla pyyntöjä pitää luentoa eläinsuojelu- ja eläinoikeusteemoista. Suuri osa nuorista on aidosti kiinnostunut ympäristö- ja eläinoikeuskysymyksistä. Opettajilla ei aina ole valmiuksia tai halua käsitellä aihetta. Vierailija mielipiteineen on kiinnostava vieras ja vaihtelua arkiseen koulutyöhön. Animalian kotisivuilta löytyy runsaasti materiaalia kouluvierailuita varten: www.animalia.fi/koulujanuoriso. Voit muokata Animalian kouluvierailumateriaalia itsellesi ja kohderyhmällesi sopivaksi, kuitenkin niin, että sisältö säilyy Animalian linjan mukaisena.

Mikä on aiheesi? Selvitä etukäteen mahdollisimman tarkkaan, minkälaista esitelmää koulussa odotetaan. Kouluvierailulla kannattaa puhua mieluummin yhdestä tai muutamasta teemasta perusteellisesti ja jättää tilaa keskustelulle kuin mahduttaa luentoon mahdollisimman paljon asiaa. Yleisö väsähtää, jos tunnilla näyttää kalvoja kalvon perään ilman aktivoivaa keskustelua ja ryhmätöitä. Esitystä voi elävöittää myös myös diojen tai elokuvien avulla. Keitä kuulijasi ovat? Selvitä etukäteen ryhmän koko, kuulijoiden ikä ja se, onko ryhmässä enemmän tyttöjä vai poikia. Selvitä myös, onko ryhmä keskusteleva ja aktiivinen vai hiljainen. Hiljaista ryhmää voi innostaa mukaan muun muassa pari- tai pienryhmäkeskusteluin, joissa kaikki saadaan osallistumaan, mutta ketään ei pakoteta puhumaan koko luokan kuullen. Kannattaa myös selvittää, onko luokassa puhuttu ympäristöasioista tai eläinsuojelukysymyksistä ja eläinten oikeuksista sekä liittyykö vierailu johonkin kurssiin. Harjoittele On hyödyllistä harjoitella luentoa etukäteen, jos aikoo puhua uudesta aiheesta ja jos ei ole kokenut luennoitsija. Esitelmän voi puhua läpi perheenjäsenelle tai ystävälle ja tarkkailla samalla ajan kulumista. Ajoissa oikeaan paikkaan Varmista tulo-ohje koululle ajoissa, mieluusti jo luentoa edeltävänä päivänä. Kartan voi tulostaa mukaansa internetin karttapalvelusta tai reittioppaasta. Julkisten kulkuneuvojen aikataulut kannattaaa varmistaa etukäteen. Varaa aikaa myös oikean opettajan ja luokan löytämiseen. Opettajan matkapuhelinnumero on hyvä pitää mukana eksymisen, sairastumisen tai viime hetken esteen varalta. Opettajat ovat suurimman osan päivästä luokassa ja heitä on vaikea saada kiinni opettajanhuoneen tai koulun kanslian numerosta.

Luennoimassa Luennon aloitus ja esiintyminen

Animalia pyrkii järjestämään kouluvierailukoulutuksen kahdesti vuodessa ja koulutusta pelkästään omalle ryhmälle voi myös kysyä Animalian toimistolta.

Luento aloitetaan esittäytymällä: esittele itsesi, kerro nimesi ja se, kenen edustajana olet koululla. Halutessaan voi kertoa itsestään muutamalla sanalla, esimerkiksi voi mainita työ- tai opiskelupaikan, tutkinnon sekä sen, miten kiinnostus ympäristö- tai eläinoikeuskysymyksiin heräsi.

27


Esitelmän runkoa ja muistiinpanoja voi pitää esillä puhuessaan. Esiintymisjännitys saa helposti ajatuksen katkeamaan ja asiat unohtumaan. Luentorunko auttaa palaamaan oikeille raiteille. Puhu riittävän kuuluvalla äänellä, tarpeeksi selkeästi ja hitaasti. Aktivoi ja havainnollista Selkeyden vuoksi esityksessä kannattaa käyttää piirtoheitinkalvoja tai PowerPoint-dioja. Puhujan on niiden avulla helppoa muistaa esityksen kulku ja asiasisältö. Ne helpottavat myös kuulijaa. Esitystä varten on hyvä varata kuvia, videoita ja muuta elävöittävää aineistoa. Opettajalta voi tarkistaa, minkälaista materiaalia hän pitää ryhmälle sopivana. Internetissä on paljon materiaalia, jonka sisältö ei sovi käytettäväksi koulussa. Ajatusten herättämisen tai hätkähdyttämisen nimissä ei kannata näyttää esimerkiksi raakoja kuvia eläinten kärsimyksestä. Koulussa kuulija ei voi valita, osallistuuko tilaisuuteen. Siksi ei ole reilua käyttää aineistoa, jonka voi kokea ahdistavana tai vastenmielisenä. Luennon pitäjän tehtävä on varmistaa, että käytettävissä on tarvittava tekniikka ja välineet, kuten piirtoheitin, videot, tietokone ja datatykki sekä internetyhteys. Mukaan on hyvä varata esitteitä, lehtiä tai muuta jaettavaa materiaalia, jotka voivat odottaa pöydänkulmalla kiinnostuneita. Materiaalia ei pidä tyrkyttää. Syntyvän keskustelun määrää on vaikea arvioida. Luennolle voi varata jotain ekstra-asiaa tai vaikkapa video katsottavaksi, mikäli kuulijat istuvat tuppisuina. Kannattaa kuitenkin muistaa, ettei hiljaisuus välttämättä ole merkki kiinnostuksen puutteesta. Se voi olla opittu tapa. Luokassa ei välttämättä ole hyväksi näyttää olevansa kovin kiinnostunut. Erityisesti yläasteikäisillä pakkopassiivisuus on, ikävä kyllä, melko yleistä. Hiljaisia luokkia ja oppilaita voi olla joskus vaikeaa saada innostumaan esityksen aiheesta ja osallistumaan keskusteluun. Hyviä aktivointitapoja ovat pienryhmäkeskustelut. Kun pienissä ryhmissä (2–4 oppilasta) pohditaan jotakin luennon aiheeseen liittyvää väitettä, saadaan hiljaisetkin oppilaat mukaan. Lähes kaikilla on mielipide esimerkiksi väittämistä ”mitä mieltä olet turkistarhauksesta?” tai ”mitä ajattelet eläinkokeista?”. Oppilaat voivat pohtia kysymyksiä ryhmissä ja ryhmäkeskustelu puretaan yhdessä. Tarkoituksena on saada nuoret pohtimaan asioita. Se sujuu, jos he osallistuvat keskusteluun.

28

Kriittiset kuulijat ja hankalat kysymykset Yleensä nuoret suhtautuvat kouluvierailulle tulevaan uteliaan kiinnostuneesti. Tarjoaahan luentosi vaihtelua arkirutiiniin. Useimmat ovat kiinnostuneitakin ympäristö- ja eläinoikeuskysymyksistä. Yleensä nekin oppilaat, erityisesti lukioikäiset, jotka eivät ole kovin kiinnostuneita, kuuntelevat kuitenkin kohteliaasti. Luokassa on myös opettaja takaamassa puherauhan. Keskivertokoululuokassa saattaa olla muutama oppilas, joka on esimerkiksi kotoaan omaksunut negatiivisen asenteen eläinsuojelua kohtaan. Sitä ei kannata ottaa henkilökohtaisesti. Positiivisella esityksellä on mahdollista rikkoa negatiivisia stereotypioita. Siksi asioista kannattaa puhua monipuolisesti, ja ottaa huomioon erilaiset näkökulmat ja mielipiteet. Kouluvierailuilla kuulee monenlaisia kysymyksiä. Kaikkiin ei voi osata vastata – eikä tarvitsekaan. Ehkä joku toinen luokassa, esimerkiksi opettaja, tietää vastauksen. On parempi myötää, ettei tiedä vastausta vaikeaan kysymykseen kuin ryhtyä arvailemaan. Myöhemmin vääräksi paljastuva tieto asettaa kaiken luennolla kuullun arveluttavaan valoon. Jos kysymys liittyy luennon aiheeseen, voi luvata palata asiaan. Kysymyksen voi kirjoittaa muistiin ja lähettää vastauksen myöhemmin esimerkiksi sähköpostilla. Entä jos jokin menee pieleen? Jos luento epäonnistuu tavalla tai toisella, ei se tarkoita, ettei sinusta olisi luennoitsijaksi. Luennon onnistumiseen vaikuttavat monet puhujasta riippumattomat asiat. Esitys voi olla päivän viimeisellä tunnilla ja oppilaat väsyneitä ja levottomia. Ehkä luokassa on tilanne, josta opettaja ei ole kertonut. Moniin eteen tuleviin tilanteisiin voi varautua ja valmistautua. Puhujan omasta mielestä epäonnistuneen esityksen jälkeen kannattaa pohtia, mitä itse voisi tehdä toisin. Tämän tekstin pohjana on käytetty julkaisua ”Ympäristönsuojelu ja eläinten oikeudet — vaikuttamisen välineitä nuorille” (Animalia ry ja Luonto-Liitto ry 2005) (s. 24-26). Julkaisusta löytyy enemmänkin vinkkejä koulutuntien pitoon. Julkaisun voit tulostaa itsellesi osoitteesta www.animalia.fi/koulujanuoriso


7. YHTEISTYÖ MUIDEN JÄRJESTÖJEN KANSSA Yhteistyön avulla voi yhdistää voimavarat muiden järjestöjen kanssa ja myös yhdessä kirjoitetuille kannanotoille saa enemmän painoarvoa. Yhteistyötä voi tehdä monin eri tavoin:

• • • • •

Yleisötilaisuuden järjestäminen yhdessä (esimerkiksi jos aiheena on eläintuotannon ympäristövaikutukset, tilaisuuden voi järjestää paikallisten ympäristöjärjestöjen kanssa). Kurssien järjestäminen yhdessä (esimerkiksi kasvisruokakursseja yhdessä ympäristöjärjestöjen kanssa). Yhteiset vetoomuskirjeet, kirjekampanjat ja mielipidekirjoitukset, kun näkemykset yhtenevät ja halutaan saada enemmän painoarvoa kannanotoille. Tiedotusta puolin ja toisin: toisten lehdissä, sähköpostilistoilla jne. voi levittää omia mainoksiaan. Yhteiset tempaukset tai tapahtumat, kun intressit yhtenevät.

Messujen ja erilaisten tilaisuuksien osallistumiskustannuksien jakaminen yhteisen osaston tai teltan avulla.

Varainkeruutapahtumien, kuten myyjäisten ja konserttien, järjestäminen.

Toimistotilojen vuokraaminen yhdessä.

Meneminen mukaan järjestöjen yhteisiin tapahtumiin (esim. kasviskekkerit, mahdollisuuksien tori, järjestömessut jne.)

29

Kuva: Taija Rinne


Kuva: Teppo Lahti

8. JÄSENHANKINTA Animalia toimii pääasiassa jäsenmaksujen ja lahjoitusten varassa, joten jokainen uusi jäsen on eläinsuojelutyön tehokkuuden kannalta erittäin tärkeä. Alueosastojen kannattaa tehdä aktiivista jäsenhankintaa osallistuessaan erilaisiin tapahtumiin. Infopöytää lähestyvät ihmiset ovat usein jo valmiiksi kiinnostuneita Animaliasta, jolloin pieni kysymys kaikilta lähestyviltä (”Oletko jo jäsen?” tai ”Olisitko kiinnostunut jäsenyydestämme?”) on helppo esittää ja otetaan yleensä hyvin vastaan. Hyvin harvoin kukaan tulee oma-aloitteisesti kysymään, pääsisikö jäseneksi, mutta moni on ilahtunut, kun pyydetään. Useimmat sanovat, etteivät halua liittyä jäseneksi, eikä tästä kannata ottaa paineita. Kysykää siis kaikilta! Jäsenyysluokat ja -hinnat löydät oppaan päivittyvästä osasta. Pidä aina infopöydällä tai eri tilaisuuksissa esillä infokansiota, jossa on päivitetyt jäsenhankintaohjeet! Kansiosta tulee löytyä ajan tasalla olevat tiedot jäsenmaksuista, jäsenkaavakkeita ja lehden näytenumero. Kaikki saavat Animalia-lehden neljästi vuodessa sekä Animalian sähköisen jäsenkirjeen neljästi vuodessa. Kirjoita jäsenen yhteystiedot ylös vuosijäsenyyskaavakkeeseen ja kerro, että lähetämme laskun hänelle kotiin. Palauta täytetyt kaavakkeet ja laskupyynnöt Animalian toimistolle heti tapahtuman jälkeen, laita kuoreen seuraava tunnus (ei tarvitse postimerkkiä!) Animalia ry, Tunnus 5007666, 00003 Vastauslähetys

30

Kaavio: Ninni Pekkala


Kuva: Teppo Lahti

9. ESIINTYMIS- JA NEUVOTTELUTAIDOT 9.1 Neuvottelutaidot Neuvottelutaitoja tarvitaan eri tilanteissa, esimerkiksi keskusteltaessa ravintolahenkilökunnan kanssa kasvisruoan saatavuudesta tai vaateliikkeen johdon kanssa liittymisestä Turkiton vaateliike ‑järjestelmään. Neuvottelun tavoitteena on myydä ideasi toiselle osapuolelle sekä muuttaa jonkun käyttäytymistä toivottuun suuntaan. Neuvottelutaitoja kannattaa siis kehittää: hyvin menneen neuvottelun avulla voit saada todellakin muutoksia aikaiseksi. Neuvottelun valmisteleminen:

Valmistaudu hyvin! Sinun tulisi tuntea asia riittävän hyvin sekä huolehtia siitä, että perustelusi ovat pitäviä.

Mieti tavoitteesi: mitä haluat?

Tunne henkilö, johon pyrit vaikuttamaan: Mikä häntä motivoi? (Esim. vaateliikettä voitot, asiakastyytyväisyys, maine; paikallispoliitikkoa puolueen poliittisten tavoitteiden saavuttaminen, äänien saaminen, maine ja äänestäjien tyytyväisyys; kouluruoasta vastaavaa kustannustehokkuus ja ravintosuositusten mukaileminen). Kuinka paljon hän voi vaikuttaa?

• •

Millaisia ennakkoluuloja hänellä voi olla sinua tai käsiteltävää asiaa kohtaan?

Kuinka voit olla mahdollisimman vakuuttava?

Neuvotteluun kannattaa yleensä mennä kaksi henkilöä: näin saa tukea neuvottelun aikana; lisäksi toinen voi täydentää, jos toiselta unohtuu jotain.

Suunnittele tarkoin, mitä aiot sanoa ja miten.

Tapaamisessa:

Älä ole koskaan myöhässä!

Pukeudu siten kuin oletat toisenkin osapuolen pukeutuvan (esim. virallisemmin muodollisemmissa tilanteissa) sekä kiinnitä muutenkin huomiota ulkoasusi siisteyteen.

Arvosta sitä, että toinen osapuoli antaa sinulle aikaansa ( jotkin henkilöt voivat olla erittäin kiireisiä). Älä siis tuhlaa toiseen aikaa, vaan ilmaise asiasi selkeästi ja tehokkaasti.

Vältä hyökkäävyyttä – pidä huolta, että toinen osapuoli tuntee olonsa mukavaksi seurassasi.

Muista, että elekieli on merkittävä osa viestintää – kiinnitä siis tähän huomiota (esim. katsekontakti, käsien käyttö jne.).

Kuinka motivoida lobbaamisen kohdehenkilöä?

31


Pidä huolta, että sinusta jää positiivinen vaikutelma.

Muista, että kaikki tekevät virheitä! Älä siis lannistu virheistä, vaan ota niistä opiksesi

Tapaamisen jälkeen:

Käy tapaaminen läpi yhdessä neuvotteluun osallistuneen ystäväsi kanssa: arvioikaa tapaamista ja antakaa toisillenne palautetta.

Kirjoittakaa ylös yhteenveto tapaamisesta myöhempää käyttöä varten. Tämän voi lähettää tarvittaessa myös toiselle osapuolelle.

Ota yhteyttä toiseen osapuoleen tapaamisen jälkeen: kiitokset, jatkotoimenpiteet ym.

Muista antaa luotettava vaikutelma itsestäsi: hoida lupaamasi asiat ripeästi.

9.2 Esiintymistaidot Esiintymistaidoista on tarjolla runsaasti kursseja ja kirjallisuutta, joten tähän oppaaseen on koottu vain muutamia perusasioita. Esitelmän suunnittelu:

Mieti, millainen on yleisösi: ikäjakauma, koulutustaso, asenteet, tiedontaso aiheesta ja niin edelleen.

Mieti esitelmäsi tavoitteet – mitä haluat sillä saavuttaa (esim. tarjota uutta informaatiota, uusia käsitteitä, uusia näkökulmia, vaikuttaa asenteisiin, rohkaista muutosta käyttäytymisessä)?

• •

32

Selvitä itsellesi, mitkä ovat esitelmäsi pääpointit. Tee riittävästi taustaselvitystä voidaksesi tukea pääväittämiäsi.

Esitelmän pito:

Pysy ajassa! Joskus kannattaa puhua puhe kerran läpi etukäteen yksin tai esimerkiksi ystävän kuullen, minkä pohjalta saa hyvän kuvan ajankäytöstään.

Puheen aloitus: pyrkimyksenä on herättää yleisön mielenkiinto ja johdatella puheen aihepiiriin. Voit aloittaa esityksen esimerkiksi antamalla huomiota herättävän faktatiedon, tekemällä retorisen kysymyksen, käyttää lainausta tai kertoa jonkin anekdootin. Voit myös mennä vain suoraan asiaan.

Kirjoita itsellesi selvät muistiinpanot, niin että esityksen aikana et eksy kohdasta, josta olet puhumassa (isot kirjaimet, boldaus, alleviivaus, kursivointi, suuri fonttikoko, kunnon rivivälit jne.).

• • •

Muista katsekontakti. Muista puhua selkeästi ja riittävän hitaasti. Muista elävöittäminen ja havainnollistaminen: kuvat, kaaviot, elokuvat.

Laita kalvoihin pääpointit lyhyesti, älä laita kalvoihin liikaa tekstiä.

Jos kirjoitat kalvoille pitkiä lainauksia, lue ne ääneen tai anna yleisölle riittävästi aikaa lukea ne.

Yleisökysymykset: Kannattaa miettiä etukäteen, millaisia kysymyksiä yleisö voi tehdä sekä miettiä vastaukset niihin. Jos et osaa vastata johonkin kysymykseen, älä hätäisesti heitä jotain sekavaa vastausta, vaan sano, että voit ottaa asiasta selvää ja ottaa kysyjään yhteyttä.

Muista pyytää kysyjän yhteystiedot esityksesi jälkeen tai jättää omat yhteystietosi hänelle!


Kuva: Jari Kärkkäinen

10. VARAINHANKINTA JA TALOUSASIAT 10.1 Lipaskeräys ja muu rahankeräys

10.2 Avustukset

Alueosastot voivat kerätä rahaa toiminnalleen ja yleisesti Animalian toimintaan. Kaikenlaiseen rahankeräykseen tarvitaan poliisihallituksen rahankeräyslupa. Animalian toimisto anoo luvan ja voimassaoleva rahankeräyslupa kattaa myös alueosastojen keräykset. Tilaa keräyslipas toimistolta. Lipas toimitetaan voimassaolevan keräyslupatarran kanssa. Ryhmä saa halutessaan lipaskeräyksen tuotot omaan toimintaansa, joten kannattaa ottaa rahankeruulipas aina mukaan infopöydälle ja eri tapahtumiin ja tilaisuuksiin!

Nuorten Akatemian rahoitus

Lippaaseen kertyvät rahat tilitetään Animalian tilille Nordea FI24 1011 3000 2606 29. Avain lippaaseen pitäisi löytyä pankkikonttoreista. Kaikki lahjoitustuotot on kirjattava Animalian tilinpäätökseen, siksi kerättyjä rahoja ei voi siirtää suoraan alueosaston mahdolliselle omalle tilille. Tilille toimitetut rahat korvamerkitään yksinomaan ne keränneen alueosaston käyttöön. Ilmoita tilityksestä Animalian talouspäällikölle ( joka antaa myös lisätietoja: tarja.balding@animalia.fi). Rahankeräyslupa haetaan uudestaan noin kahden vuoden välein. Toimisto toimittaa keräyslippaiden haltijoille uudet tarrat, kun lupanumero muuttuu. Huolehdi, että lippaassa on aina voimassa oleva rahankeräyslupatarra.

Tietyissä kaupungeissa asuvat tai tiettyihin nuorisojärjestöihin kuuluvat 13 —19-vuotiaat nuoret voivat hakea Nuorten Akatemialta 100—500 euron Itse tehty -rahoitusta omiin projekteihinsa vapaa-ajalla ja koulussa. Projektien teema voi olla mikä tahansa. Tärkeintä on, että projekti on nuorten itsensä suunnittelema, toteuttama ja arvioima. Lisätietoja tästä ja muista nuorten projektien rahoitustavoista löydät täältä: www.itsetehty.fi/mistarahaa. Nuorten Akatemia on suurimpien nuoriso- ja liikuntajärjestöjen yhteistyöjärjestö, joka innostaa nuoria omaehtoiseen yhdessä tekemiseen ja lisää harrastamisen ja siinä opitun arvostusta. Lisätietoja: www.nuortenakatemia.fi Ylioppilaskuntien opiskelijajärjestöt Jos ryhmässä on mukana runsaasti opiskelijoita, on mahdollista perustaa paikallisen yliopiston ylioppilaskunnan alle Animalian opiskelijaryhmä. Ylioppilaskunnilla on ehtoja siitä, kuinka suuri osuus ryhmän jäsenistä tulisi kuulua ylioppilaskuntaan. Esimerkiksi Helsingin yliopiston ylioppilaskunnassa (HYY) ehtona on, että vähintään puolet ryhmän jäsenistä tulee kuulua HYY:hyn. Opiskelijajärjestöt saavat ylioppilaskunnilta runsaasti etuja, esim. toiminta- ja projektiavustukset, toimitilat, järjestökoulutusta sekä tiedotustilaa (esim. ylioppilaskalenteri ja –lehti).

33


Kaupunkien avustukset

Omat myyntituotteet

Myös rekisteröimättömät yhdistykset ja ryhmät voivat saada kaupungeilta avustuksia. Esimerkiksi jos ryhmässä on runsaasti alle 29 -vuotiaita toimijoita (usein vaatimuksena on, että nuoria tulee olla vähintään 2/3 ryhmän jäsenistä), kaupungin nuorisoasiainkeskukselta voi hakea vuosi- ja projektiavustuksia. Vuosiavustusta voi saada muun muassa yleisen toiminnan tukemiseen (esim. toimitilat), koulutus- ja kurssitoimintaan, leiritoimintaan ja kansainväliseen toimintaan. Projektiavustusta myönnetään jonkin tietyn tapahtuman tai projektin toteuttamiseen. Vuosiavustusta voivat monissa kaupungeissa saada vain sellaiset rekisteröimättömät yhdistykset, joiden kirjanpito on järjestetty rekisteröityä yhdistystä vastaavasti. Sen sijaan projektiavustuksia voidaan antaa epävirallisemmin järjestäytyneille ryhmille. Vuosiavustusta haetaan yleensä vuoden alussa, kun taas projektiavustuksia voi hakea pitkin vuotta. Ota avustuksista selvää oman kaupungin nuorisoasiainkeskuksesta.

Ryhmät voivat halutessaan kehitellä omia myyntituotteitaan. Tuotteita voi tehdä talkoovoimin itsekin, esimerkiksi painattaa t-paitoja tai kasseja. Jotkut nuorisotalot tai esimerkiksi yliopistojen opiskelijatoimistot vuokraavat myös koneita pinssien tekoon. Nämä kannattaa kartoittaa omalta alueeltaan.

10.3 Tuotemyynti

Tuotteita voi myös teettää ulkopuolisella. Tällöin on hyvä käyttää hieman aikaa siihen, että löytää itselle edullisimman tuottajan. Tarjoukset on syytä pyytää kirjallisina. Ikävien yllätysten välttämiseksi on hyvä myös tarkistaa, sisältääkö tarjottu hinta arvonlisäveron (usein hinnat annetaan ilman alvia). Jos ryhmä haluaa painattaa tuotteeseen Animalian virallisen logon, täytyy tuote hyväksyttää ensin toimistolla. Samoin kaikista uusista tuotteista olisi hyvä ilmoittaa Animalian toimistolle. Ryhmät voivat antaa tuotteille paikalliset kasvot painattamalla niihin oman ryhmänsä nimen, esim. Joensuun Animalia tai Animalian karhuryhmä. Omien myyntituotteiden tekoon voi pyytää kohtuullista avustusta hallitukselta. Nämä käsitellään samoin kuin muutkin avustuspyynnöt.

Animalian tuotteiden myynti Ryhmät voivat tilata Animalian toimistosta tuotteita ja myydä niitä tapahtumissaan. Ryhmät saavat myyntituloista tietyn osuuden itselleen. Tuotteiden mukaan liitetään lasku, jonka voi maksaa halutessaan vasta, kun tuotteet on saatu myytyä. Jos kaikkia tuotteita ei saa myydyksi tuotteet voi palauttaa, ja toimisto laskuttaa vain myydyistä tuotteista. Animalia maksaa toimistosta lähetettävien tuotteiden postikulut, mutta jos myymättömiä tuotteita lähetetään takaisin, lähettäjä vastaa postimaksuista. Jos ryhmällä on kuitenkin erittäin tiukka rahatilanne, toimistosta voidaan poikkeuksellisesti maksaa myös palautettavien tuotteiden postimaksut. Ajankohtaisen tuotelistan löydät Animalian kotisivuilta tai viimeisimmästä Animalia-lehdestä.

34

Kirpputorit ja myyjäiset Kirpputorit ja myyjäiset ovat hyvä keino kerätä rahaa alueelle. Siisti ja houkutteleva pöytä toimii aina parhaiten. Tuottoa voi lisätä myös kyltillä, jossa kerrotaan rahankeräyksen olevan eläinten hyväksi. Myyntipöydällä kannattaa pitää myös Animalian esitteitä esillä. Myyjäisissä leivonnaiset tekevät yleensä hyvin kauppansa ja mukana voi tarjota vaikka leivonnaisen reseptin. Huom! Myytävien tuotteiden tulee olla vegaanisia (ks. alueiden yleiset ruokaa koskevat ohjeet). Samoin tulee varmistaa, ettei kirppistavaroihin eksy turkistuotteita tai vastaavia. Kaikki tällä tavoin kerätty voitto jää ryhmän omaan käyttöön.


Muiden järjestöjen tuotteet Animalian pöydällä Animalian pöydällä voidaan harkinnan mukaan esitellä myös muiden järjestöjen materiaalia tai myydä muiden järjestöjen tuotteita. Tällöin täytyy kuitenkin käydä selkeästi ilmi, että tietyt tuotteet ovat eri järjestön ja että näistä kertyvät varat menevät toisen järjestön toimintaan. Lisäksi Animalian materiaalia täytyy olla esillä vähintään samassa suhteessa kuin avustettavan järjestön.

10.4 Tukikeikat Hyvin onnistuneiden tukikeikkojen avulla ryhmä voi saada merkittäviäkin summia rahoittamaan omaa toimintaansa. Lisäksi eläinsuojelu- ja eläinoikeuskysymykset sekä ryhmän toiminta saa hyvin näkyvyyttä. Tukikeikan järjestämisen muistilista:

Varaa keikkapaikka perjantai- tai lauantai-illaksi ainakin puoli vuotta etukäteen. Selvitä tilan sopivuus tapahtuman järjestämiseen. Selvitä, järjestyykö miksausta ja valoja hoitava henkilö keikkapaikan puolesta ja kuinka paljon hänelle pitää maksaa. Selvitä myös tilanvuokran suuruus ja alkoholin myynnin mahdollisuudet.

Hanki ajoissa (noin puoli vuotta etukäteen) paikalle yleisöä vetäviä artisteja. Sovi heidän kanssaan mahdolliset kulukorvaukset, keikkapalkkiot, majoitukset, virvokkeet jne. Pidä huolta, että artisti ymmärtää tukikeikan luonteen ja ottaa tämän huomioon keikkahinnoittelussaan. Se kuinka paljon artistille voidaan ja kannattaa maksaa, riippuu siitä, kuinka paljon artisti vetää ihmisiä ja tuottaa tukituloja.

Aloita alustava mainostus noin kaksi kuukautta etukäteen. Tiivistä mainostusta 4–2 viikkoa ennen tapahtumaa. Kerättävien rahojen käyttötarkoitus kannattaa ilmoittaa selvästi tilaisuudesta tiedotettaessa.

Mikäli keikkapaikassa ei ole omaa baaria, ryhmän täytyy vastata juomatarjoilusta. Myytävien virvokkeiden määrän arvioimisessa auttaa, kun kyselee keikkapaikalla aikaisemmin keikkoja järjestäneiltä tahoilta, kuinka paljon virvokkeilla on ollut menekkiä. Juomia kannattaa ostaa mieluummin liikaa kuin liian vähän. Myymättä jääneitä virvokkeita kannattaa tarjota seuraavana iltana keikkaa järjestävälle taholle.

Jos vapaaehtoisia riittää kokkaamaan ruokaa, ruokamyynnistä voi saada hyvätkin tuotot. Kannattaa tehdä sellaista ruokaa, jota voi tehdä helposti suuria määriä ja joka koostuu melko edullisista ruokaaineista, mutta joka on kuitenkin hyvää. Ruokaa pitää olla runsaasti, sillä on hyvä tarjota suuria annoskokoja. Ruoka-annoksia kannattaa myydä 2–3 eurolla.

Pidä huolta, että ryhmä näkyy hyvin keikalla: pystytä infopöytä, huolehdi esitetarjonnasta, laita julisteita ja banderolleja. Infopöydällä kannattaa muistaa kerätä ryhmän toiminnasta kiinnostuneiden henkilöiden yhteystietoja sekä jakaa oman ryhmän esitettä.

Keikkapäivänä on vielä runsaasti tehtävää: juomien osto ja tuominen paikalle, mahdollinen ruoanvalmistus, soundcheck, banderollien ripustus, infopöydän pystytys, ruoanteko bändeille ja työntekijöille jne. Paikalle kannattaa tulla ajoissa ja varautua mahdollisiin ongelmiin tekniikan kanssa.

35

Kuva: Tero Heino


Mainostuskanavia: Internet:

• • • • • •

www.meteli.net www.noise.fi www.imperiumi.net (rock, metal) www.klubitus.org (elektroninen musiikki)

Hyvät omat tapahtumasivut, jos ryhmällä on kotisivut

Rumba (rock, pop) Sue (rock, pop) Inferno (rock, metalli) Toinen Vaihtonen (punk, rock) Voima Nyt, Valo jne. aktivistimedia paikallismedioiden menopalstat ilmaislehdet

Julisteet:

• • • • • •

levykaupat kahvilat (kasvis)ravintolat kirjastot oppilaitokset Lentolehtiset: levykaupat, kasvisravintolat, kohdeyleisön keikat (esim. konemusiikkitapahtumissa).

Tämän tekstin pohjana on käytetty internetissä julkaistua ”Tukikeikan järjestämisopasta” (Seppo Uimonen, Lokakuu 2007).

36

Omalle ryhmälle kannattaa perustaa tili vain, jos rahaliikennettä on paljon. Jos rahaliikenne on vähäistä, varat hupenevat helposti vain palvelumaksuihin, joita lähtee joka kuukausi tililtä, oli tilillä tapahtumia tai ei. Tili perustetaan ryhmän omalla nimellä, mutta ei viralliseksi Animalian tiliksi. Jollekulle ryhmässä annetaan tilinkäyttöoikeus, ja täytyy pitää huolta siitä, että jos ko. henkilö lähtee ryhmästä, tehdään tilinkäyttöoikeuden muutos.

www.punkinfinland.net (punk, rock)

Lehdet:

• • • • • • • • •

10.5 Hieman talousasiaa

Ryhmän ei tarvitse pitää varsinaista kirjanpitoa. Jos kuitenkin saa Animaliasta avustuksia, avustusten käytöstä tulee tehdä Animalian hallitukselle selvitys. Avustuksen käyttömenoista kannattaa siis pitää kirjaa.


11. TIEDOTTAMINEN 11.1 Sisäinen tiedotus Animalian tiedotus ryhmille ja jäsenille

Sähköpostilista: Ryhmä saa halutessaan sisäiseen käyttöönsä @animalia.fi-muotoa olevan sähköpostilistan.

Puhelinketjut: Joskus tieto kaikille ryhmän jäsenille täytyy saada nopeasti. Puhelinketjut ovat nopea viestin välittämiskeino: Ketjun aloittaja soittaa kolmelle ihmiselle, nämä taas kolmelle, näistä yhdeksästä (3x3) ihmisestä jokainen soittaa taas kolmelle ja niin edelleen. Ketjun soittojärjestys täytyy sopia etukäteen.

Facebook: Facebookiin voi perustaa ryhmälle oman, suljetun ryhmän, jossa toimintaa voidaan suunnitella. Ryhmän sisäiseen viestintään on kuitenkin suositeltavaa käyttää sähköpostilistoja, sillä kaikki ryhmän jäsenet eivät välttämättä ole Facebookissa eivätkä halua sinne liittyä.

koulun tai työpaikan sähköpostista, mitä kukakin haluaa käyttää). Alias-sähköpostin etuja on se, että sähköposteja ei tarvitse erikseen muistaa käydä lukemassa erilliseen palvelimeen kirjautumalla, kun viestit ohjautuvat muutoinkin päivittäisessä käytössä olevaan sähköpostiin. Halutessaan ryhmä voi pyytää alias-osoitteen sijaan nettiselaimella käytettävän sähköpostilaatikon käyttöönsä. Ryhmän oma (alias- tai tavallinen) sähköpostiosoite tuo useita etuja:

Sähköpostin seuraaminen ei jää vain yhdyshenkilön vastuulle, vaan sähköpostien luku hoituu myös silloin, kun yhdyshenkilö on esimerkiksi matkalla, jonka ajaksi hän antaa tehtävän jonkun muun hoidettavaksi.

Jatkuvuus: sähköpostiosoite pysyy aina samana, vaikka yhdyshenkilö vaihtuisikin.

Ryhmä antaa ulospäin ammattimaisemman vaikutelman. Esimerkiksi eri tahojen (koulut, liikkeet, kurssikeskukset jne.), median ja yksittäisten ihmisten voi olla helpompi ottaa yhteyttä tällaiseen sähköpostiosoitteeseen kuin yksityishenkilön sähköpostiosoitteeseen. Kun osoite on animalia.fidomainin alla, se välittää kuvan, että kuka tahansa ei ole voinut perustaa sähköpostiosoitetta. Huom! Ryhmässä tulee selvästi sopia, ketkä vastaavat sähköpostin lukemisesta. Ryhmän sähköpostit tulee lukea vähintään kerran viikossa.

11.2 Ulkoinen tiedotus 11.2.1 Ryhmän sähköpostiosoite Ryhmä saa automaattisesti toiminnan aloittaessaan ns. aliassähköpostin, jonka osoite on muotoa kaupunki@animalia. fi. Alias-sähköposti toimii niin, että siihen lähetettävät viestit välittyvät ryhmän haluamiin sähköposteihin (esimerkiksi ryhmän sopimille muutamalle sähköpostivastaavalle). Sähköposteihin vastataan omista sähköpostiosoitteista (esimerkiksi

37


Sähköpostilista Ryhmä saa halutessaan ulkoiseen tiedottamiseen käyttöönsä @animalia.fi-muotoa olevan sähköpostilistan. Listalle voi kutsua alueen jäsenet, ihmisiä infopöydiltä ja niin edelleen. Facebook–sivu Ryhmälle kannattaa perustaa oma Facebook-sivu, jossa jaetaan aktiivisesti tietoa ryhmän toiminnasta, ajankohtaisista eläinasioista ja Animalian toiminnasta yleensä. Facebooksivun avulla tiedottaminen on vähemmän kasvotonta kuin sähköpostilistalla. Facebook-sivu ei kuitenkaan voi olla ryhmän ainoa ulospäin tiedottamisen kanava, sillä kaikki eivät ole Facebookissa eikä sitä tule kaikilta vaatiakaan. Muu sosiaalinen media Muutakin sosiaalista mediaa voi ja kannattaa ryhmän oman kiinnostuksen ja osaamisen mukaan käyttää ulkoiseen viestintään: Twitter, Instagram, Pinterest, Youtube, blogit ja niin edelleen.

Mainosten levityskanavia:

Sähköpostilistat: Tapahtumaa voi mainostaa Animalian alueosasto-listalla ja yleisellä Animalialistalla. Lisäksi voit lähettää mainosta asiaa sympatisoivien tahojen listoille, kuten ihmisoikeus-, ympäristö-, nuoriso-, nais-, rauhan- ja kehy-järjestöjen listoille.

Jos järjestätte esimerkiksi koululaisille suunnattua kurssia, voitte antaa mainoksen kaupungin/kunnan sisäiseen postitukseen, jolloin se jakaa mainoksen kaikille kouluille.

Julisteet: Julisteita kannattaa levittää esimerkiksi kirjastoihin, yliopistoihin ja muihin oppilaitoksiin, kansalaisopistoihin, kurssikeskuksiin, maailmankauppoihin ja ekokauppoihin.

Animalian tapahtumakalenteri: muista päivittää alueen tapahtumat Animalian kotisivuilla olevaan kalenteriin, näin uudetkin ihmiset löytävät toiminnan! Alueosaston yhteyshenkilöllä on ohjeet ja salasanat nettikalenterin päivitykseen.

11.2.2 Tapahtumien mainostus Mainostukseen kannattaa aina panostaa paljon: mitä näkyvämmin tulevista tapahtumista tiedotetaan, sitä enemmän paikalle saa väkeä. Mainoksen sisällöstä: Mainoksen tulee sisältää olennainen informaatio tiiviisti esitettynä: tapahtuman nimi, aika ja paikka, ohjelma ja sisältö lyhyesti, onko ilmainen, mikä taho järjestää ja yhteystiedot.

• •

38

Mainosta suunnitellessasi pidä mielessä: Onko mainos näkyvä? Onko se informatiivinen? Onko se selkeä? Onko se innostava ja houkuttava?

• •

Animalia-lehti: Animalia-lehdessä voidaan julkaista alueosastojen tapahtumien mainoksia. Lehti ilmestyy maaliskuussa, toukokuussa, syyskuussa ja marraskuussa. Mainosten dead linet löytyvät Animalialehden mediakortista Animalian kotisivuilta. Kysy ajoissa ennen lehden deadlinea lisätietoja! Paikallislehdet: Lehtien tapahtumalistat ja minne mennä -palstat ovat usein ilmaispalstoja, mutta ilmoituksen läpimenoa ei voi taata. Maksulliset ilmoitukset voivat olla hyödyllisiä, mutta kannattaa miettiä hinta- ja hyötysuhdetta.


Paikallismedia: Tee lehdistötiedote ennen tilaisuutta, niin voit saada tilaisuudesta puffin paikallismediaan. Voit myös ehdottaa paikallislehden toimittajalle, että hän tekisi tilaisuudesta etukäteen pienen puffijutun. Tiedotteen avulla saatat houkutella paikalle myös paikallismediaa, niin että tapahtumasta voi tulla juttu. Myös tapahtuman jälkeen voi tehdä lehdistötiedotteen (ks. seuraava luku), jossa kerrotaan, mitä tilaisuudessa käsiteltiin ja kuinka se onnistui.

Ryhmän omat kotisivut.

Yleisen tiedotuksen lisäksi kannattaa miettiä, miten saavuttaisi tilaisuuden kohderyhmät. Esimerkiksi opiskelijoille suunnatusta tapahtumasta (esim. eläinkokeiden käyttö opiskelussa) voi tiedottaa tietyille ainejärjestölistoille, eläintuotannon ympäristövaikutuksia käsittelevästä tapahtumasta paikallisille luonnonsuojelu- ja ympäristöjärjestöille jne.

11.2.3 Lehdistötiedotteet Median huomion saamiseksi ryhmän kannattaa tehdä lehdistötiedote, kun se järjestää tilaisuuksia ja tapahtumia. Hyvin tehdyn lehdistötiedotteen avulla ryhmän järjestämille tapahtumilla voi saada hyvinkin paljon medianäkyvyyttä. Lehdistötiedotteita on kolmenlaisia:

Lehdistötiedote vastaa kysymyksiin kuka, mitä, missä, milloin ja miksi.

Ilmaise tiedotteessasi, miksi asia on ajankohtainen, mikä asiassa on uutisarvoista (ks. alla).

Otsikko on erittäin tärkeä! Otsikon tulisi olla iskevä, täsmällinen, kiinnostusta herättävä ja lyhyt. Lehdistötiedotteen pointin on tultava selvästi otsikossa esiin. (Esim. mieluummin ”Suomalaiset eurokansanedustajat eivät allekirjoittaneet kädelliskoejulistusta” kuin ”Suomi ja kädelliskokeet”.)

Käytä faktoihin perustuvaa, toteavaa asiakieltä.

Sijoita kaikista tärkein tieto tiedotteen ensimmäiseen kappaleeseen. Taustatiedot tulevat seuraaviin kappaleisiin. Esimerkiksi kerro kutsun ensimmäisessä kappaleessa, mitä, missä ja milloin.

Muista tarkistaa oikeinkirjoitus!

Tiedotteen asettelu ja muotoilu:

• • •

Tiedotetaan jostakin tärkeästä asiasta, joka on tapahtumassa tai äskettäin tapahtunut (esim. paikka3. kunnalle ollaan perustamassa uusi koe-eläinkeskus), ja mikä on ryhmän näkemys siitä. Hyvä lehdistötiedote

Lyhyt, maksimissaan A4-mittainen (toimittajat ovat kiireisiä) .

Lehdistötiedotteessa on vain yksi viesti – älä pyri sanomaan liian paljon.

Ennen otsikkoa kirjoita Animalia [alue, esim. Animalia Turku tai Animalian Turun alueosasto] tiedottaa [päivämäärä ja vuosi]

Laita loppuun yhteystiedot (ainakin kaksi henkilöä) – sekä puhelinnumerot että sähköpostiosoitteet. Ole myös tavoitettavissa tuona päivänä!

Lihavoi tiedotteessa esiintyvien henkilöiden nimet, kun ne mainitaan ensimmäisen kerran.

Käytä suoria lainauksia mielipiteiden ilmaisuun. Lainauksen tulee tulla tietyltä henkilöltä, ei ryhmältä (esimerkiksi Animalian x-ryhmän tiedottaja NN sanoo ”…”).

1. Tiedotetaan järjesteillä olevasta tapahtumasta. Kerrotaan, kuinka ryhmän järjestämä tapahtuma 2. meni.

Laita arkin ylänurkkaan tieto, milloin tiedote on vapaa julkaistavaksi, jos sitä ei saa julkaista heti.

Tiedotteeseen voi lisätä myös kuvan (erillisenä tiedostona), kuten kuvan tapahtumasta. Muista kuitenkin, että kaikki sähköpostit tai sähköpostilistat eivät hyväksy kuvia, joten tätä ei suositella. Voit myös mainita tiedotteessasi, että kuvia on saatavilla ottamalla ryhmään yhteyttä.

39


Kiinnitä huomiota tiedotteesi uutisarvoon:

11.2.4 Esiintyminen tiedotusvälineissä

Ajankohtaisuus: toimittajat ovat kiinnostuneita siitä, mitä tapahtuu tänään, ei siitä, mitä tapahtui eilen.

Paikallisuus: toimittajat ovat kiinnostuneita ilmiöistä, jotka koskettavat lehden/radion paikallisia lukijoita/kuuntelijoita.

Usein esimerkiksi ryhmän järjestämien tempausten ja yleisötilaisuuksien yhteydessä paikalle saapunut lehdistö, radio ja joskus televisiokin haluaa haastatella ryhmän edustajia. Kannattaa sopia etukäteen, kuka toimii ryhmän tiedottajana ja on valmis esiintymään mediassa (sama henkilö mainitaan myös lehdistötiedotteen yhteyshenkilönä).

Huomattavuus: Jos mukana on tunnettuja ihmisiä, media reagoi paremmin.

Haastatteluun valmistautuminen:

Konflikti: Tiedotusvälineitä kiinnostavat vastakkainasettelut.

Erikoisuus: Media reagoi paremmin johonkin, jota järjestetään ensimmäisen kerran tai jollain erikoisella tavalla. Toimittajia ei niinkään kiinnosta saman vanhan toistaminen.

Tärkeys: Mitä enemmän ihmisiä tapahtuma koskettaa, sitä suurempi todennäköisyys on, että media tekee aiheesta jutun.

Tämän osion lähteenä on käytetty PETA:n tekstiä “Guide to Becoming an Activist: Working With the Media” (näet tekstin klikkaamalla tästä).

• •

Jos kyseessä on kutsu järjestämäänne tilaisuuteen, lähetä se ainakin viikko ennen tapahtumaa. Lisäksi voi lähettää muistutustiedotteen päivää ennen tapahtumaa.

Jos kyseessä on tapahtuman jälkeen lähetettävä lehdistötiedote, se tulisi lähettää tapahtuman jälkeisenä päivänä, ei myöhemmin.

Jos kyseessä on ajankohtainen ilmiö, lähettäkää tiedote niin pian kuin suinkin.

Tiedote on parempi lähettää aamulla tai aamupäivällä, mutta tämä ei ole kuitenkaan ehdoton sääntö. Iltapäivällä noin kello 15 jälkeen tiedotetta ei kannata kuitenkaan lähettää. Perjantai-iltapäivät ovat myös huonoja, kun ihmisillä on kiire jo viikonlopun viettoon.

40

Paikallismedioiden (radiot, lehdet) yhteystietoja voi etsiä oman kaupungin kotisivuilta tai googlen kautta (esim. oman kaupungin nimi + media). Animalian toimistolla on joidenkin paikkakuntien tiedotusvälineiden yhteystietoja, joten voit kysellä niitä myös toimistolta. Esimerkki-lehdistötiedotteita löytyy Animalian sivuilta.

Opettele ulkoa perusfaktat ( ja lähteet, joista ne ovat peräisin) sekä hyviä lainauksia.

• •

Mieti, mikä on pääviestisi tai pääpointtisi, jotka haluat saada läpi haastattelun aikana.

Mieti etukäteen vaikeita kysymyksiä ja suunnittele vastauksesi niihin.

Voit harjoitella haastattelua etukäteen: esimerkiksi yksin peilin ääressä tai ystäväsi kanssa. Voit myös nauhoittaa puhettasi tai kuvata esiintymisesi videolle sekä tämän jälkeen arvioida esiintymistäsi.

Voit kysellä toimittajalta etukäteen (esim. ennen kuin suora lähetys alkaa), millaisia kysymyksiä hän aikoo tehdä.

Kiinnitä huomiota ulkoasuusi ja pukeutumiseesi: muista pukeutua asiallisesti ja siististi, mutta olla kuitenkin oma itsesi.

Tiedotteen lähettäminen:

Varmista, että tietotasosi haastattelun aiheesta ovat riittäviä – opiskele tarvittaessa lisää.

Mieti, mitä sinun ei tule sanoa haastattelussa.

Jos sinut on kutsuttu esiintymään johonkin ohjemaan, sinun kannattaa kuunnella tai katsella ohjelmaa, jossa esiinnyt, saadaksesi käsityksen sen tyylistä ja menettelytavoista. Selvitä, mikä on ohjelman yleisö / kohderyhmä.

Haastattelun aikana:

• •

Muista pitää pääpointtisi mielessäsi ja pyri saamaan viestisi läpi. Hyvät lainaukset asiantuntijalähteistä ja perusfaktat tuovat esiintymiseesi vakuuttavuutta.


Muista vielä:

Pyri saamaan pointtisi läpi, vaikka haastattelija ei tekisi oikeita kysymyksiä. Älä koe olevasi kysymysten rajaama: voit vastata niihin, mutta silti edelleen puhua jostain peruspointistasi.

Älä koe olevasi pakotettu vastaamaan yksinkertaisiin kyllä tai ei -kysymyksiin monimutkaisissa asioissa. Pyri sen sijaan antamaan laajempia taustatietoja, joita tarvitaan kysymyksen ymmärtämiseksi.

TV- ja radiohaastatteluissa pyri tekemään pointtisi maksimissaan 20 sekunnissa ja käytä lyhyitä lauseita. Uutisohjelmat etsivät ”sound bittejä” – lauseita, joista voi tehdä 60 sekunnin tarinoita.

Älä sano mitään, jota et haluaisi julkaistavan erikseen. Toimittaja voi haastatella sinua viisi minuuttia, mutta haastattelu voi lähetyksessä olla vain 20 sekuntia tai lehdessä voi olla vain yksi lyhyt lause. Älä pelkää toistaa pointtejasi – se vain lisää mahdollisuuttasi tulla kuulluksi.

Jos haastattelija on aggressiivinen — tai provosoiva, älä hermostu ja korota ääntäsi. Pysy rauhallisena ja keskity tuomaan esiin pääviestiäsi. Älä riitele, sillä häviät varmasti, koska toimittaja saa viimeisen sanan.

Puhu riittävän hitaasti ja selkeästi – sekä harkitsevasti – anna itsellesi aikaa miettiä ennen kuin vastaat.

Muista elekieli! Se on keskeinen osa viestintää. Tunnista siis, mitä ”puhut” eleilläsi: katsekontakti, käsien käyttö, ryhti, istuma-asento, ilmeet ja niin edelleen. Tämän osion lähteenä on käytetty PETA:n tekstiä “Guide to Becoming an Activist: Working With the Media” (http://www.peta. org/action/activism-guide/working-with-media.aspx).

Kannattaa varoa puheitaan myös silloin, kun keskustelet toimittajan kanssa ”epävirallisemmin” lähetyksen ulkopuolella. Älä kerro mitään, jota et haluaisi sanoa julkisesti mediassa.

Johdattelevat kysymykset: kiinnitä näihin huomiota ja vältä sitä, että joudut sanomaan jotain, jota et halua.

Muista varautua vaikeisiin kysymyksiin!

Sana jännittämisestä:

Yleensä kaikki jännittävät uudessa tilanteessa, ja oma jännittämisensä on hyvä tunnistaa.

Jonkinasteinen jännittäminen on myönteinen asia: se lisää valppautta haastattelutilanteessa.

Harjoittelu sekä hyvin valmistautuminen vähentävät jännittämistä.

Asiaa voi auttaa, jos sanot haastattelijalle jännittäväsi.

Muista, että kaikki tekevät virheitä. Älä siis lannistu virheistäsi, vaan ota niistä opiksesi!

Huom! Lehtihaastattelujen kohdalla pyydä toimittajaa lähettämään sinulle juttunsa tarkastettavaksi, ennen kuin se julkaistaan. Jos huomaat jutussa virheitä, voit pyytää niihin korjauksia. Etenkin jos toimittaja on laittanut suuhusi sellaisia sanoja, jota et ole sanonut haastattelun aikana, hän on velvollinen korjaamaan virheelliset lauseet. Sinulla on oikeus saada sitaatit ja muut jutussa sanomasi asiat etukäteen, mutta toimittajan ei tarvitse lähettää koko juttua, jos hän ei halua.

41

Kuva: Ari Ellert


Hyvää mediakoulutusta on lukea läpi journalistin ohjeet, niin tiedät paremmin oikeutesi. Löydät ohjeet täältä: http://www. journalistiliitto.fi/pelisaannot/journalistinohjeet.

11.2.5 Miten tehdään mielipidekirjoitus? Mielipidekirjoitusten tekemiseen kannattaa panostaa, sillä niitä voi lukea päivittäin jopa kymmeniä tuhansia ihmisiä. Mielipidesivut ovat luetuimpia sivuja, joten mielipidekirjoituksen läpisaanti voi olla jopa suurempi voitto kuin tiedotteen läpisaanti. Lisäksi vaikutusvaltaiset päätöksentekijät yleensä lukevat säännöllisesti mielipidekirjoituksia. Jos mahdollista, kannattaa perustaa mielipidekirjoitusryhmä, joka vastaa siitä, että mielipidekirjoituksia tulee tuotettua riittävän usein ja että ongelmallisiin artikkeleihin saadaan aina pikaisesti vastine. Etenkin pienissä lehdissä julkaisumahdollisuudet ovat aika hyviä, jos mielipidekirjoitus on kirjoitettu hyvin. Mistä aiheista?

Pyrkimyksenä voi olla uuden keskustelun avaaminen jostakin ajankohtaisesta teemasta (esim. kasvisruoan saatavuus kouluissa, paikallisen eläinkoelaitoksen laajentamispyrkimykset tai joulun aikaan voi kirjoittaa eläinystävällisestä joulusta).

Vastaus lehdessä olleeseen mielipidekirjoitukseen.

Vastaus lehdessä julkaistuun artikkeliin (voi olla kriittinen vastine kielteiseen artikkeliin tai positiivinen vastine myönteiseen artikkeliin).

• • •

Selkeää kieltä: vältä terminologiaa, joka ei ole lukijoille tuttua. Pyri lyhyisiin lauseisiin.

• •

Allekirjoita omalla nimellä, ei nimimerkillä tai vain ryhmän nimellä.

Hyvää asiakieltä, ei liian tunteenomaista tekstiä. Teksti on kirjoitettu ilman sanottavia kielioppi- tai kirjoitusvirheitä.

Muista liittää mukaan omat yhteystietosi.

11.2.6 Mistä voi hankkia kuvia esitteisiin ja muihin materiaaleihin? Erilaisia kuvia eläinten oloista tarvitsee, kun tekee esimerkiksi julisteita, esitteitä, luentomateriaalia ja näyttelyitä. Animalian kotisivujen kuvagalleriasta löytyy muutamia kuvia. Lisäksi Animalialla on laaja kuvavarasto, joten kuvia kannattaa kysyä Animalian viestintäpäälliköltä. Netissä on muutamia kuvagallerioita, joista saa hyvälaatuisia kuvia ilmaiseksi, kun niillä ei hanki taloudellista voittoa. Hyvä kuvagalleria on esimerkiksi Stock.XCHNG (www.sxc. hu/). IStockphoto (www.istockphoto.com/ ja Stockxpert (www. stockxpert.com/) ovat hyviä maksullisia kuvagallerioita, mutta kuvien hinnat eivät ole korkeita, joten joskus niitäkin voi olla järkevä hyödyntää. Lisäksi Google-hakuohjelmalla löytyy runsaasti kuvagallerioita (hakusanana esimerkiksi online photo gallery).

Hyvän mielipidekirjoituksen ominaisuuksia:

Pääpointit tulevat selkeästi esiin ja väitteet perustellaan hyvin ja johdonmukaisesti.

Lyhyt teksti (1/2 A4, enintään 1 A4). Mitä lyhyempi teksti on, sitä todennäköisemmin se julkaistaan. Tarkasta, onko lehden sivulla ohjetta mielipidekirjoituksen merkkimäärästä. Jos on, sitä kannattaa noudattaa, koska se edistää kirjoituksen läpimenoa.

Hyvä, iskevä, kiinnostusta herättävä ja - ehkä yllättävä otsikko (esim. “Elävätkö siat todellakin viiden tähden hotellissa?”)

42


Kuva: Iiris Rautiainen

12. RYHMÄN TOIMINTA 12.1 Kokoustekniikasta Koska Animalian ryhmät itsessään eivät ole rekisteröityneitä yhdistyksiä, ryhmien ei tarvitse toimia rekisteröityneiden yhdistyneiden tavoin muodollisesti puheenjohtajineen, sihteereineen ja kokouspöytäkirjoineen. Tästä huolimatta puheenjohtajan ja sihteerin valitseminen on hyödyllistä: Puheenjohtaja jakaa puheenvuorot sekä huolehtii, että kokous etenee asianmukaisesti ja pysyy suunnitellussa esityslistassa ja aikataulussa. Sihteeri taas kirjoittaa ylös kokouksessa päätetyt asiat. Kokouksesta kirjoitettujen muistiinpanojen avulla kokouksessa sovitut asiat pysyvät mielessä sekä näin voidaan välittää kokouksen päätökset niille, jotka eivät päässeet paikalle. Puheenjohtajan ja sihteerin tehtäviä on hyvä kierrättää, niin että valta ja vastuu eivät kasaannu vain parille henkilölle. Kokouksen demokraattisuutta edistää muun muassa se, että kierrätetään kokouksen alussa esityslista, johon osallistujat voivat lisätä kokouksessa käsiteltäviä asioita. Kannattaa pitää huolta, ettei kokouksista tule ”juoruilukerhoja”, vaan asiat käsitellään suhteellisen tehokkaasti ja ripeästi. Aikaa erilliselle ”juoruilulle” voi jättää esimerkiksi vähän ennen kokousta tai kokouksen jälkeen. Hitaasti etenevät kokoukset ovat monille turhauttavia, joten on hyvä edetä esityslistassa ripeästi sekä tehdä päätökset ja tehtävänjako sukkelasti. Tee- tai kahvitarjoilu ja pieni naposteltava tekee kokouksesta aina hauskemman. Joskus voi kokoustaa vapaamuotoisemmin esimerkiksi piknikillä tai mökkiviikonlopun aikana.

Kokousta tehostaa se, että jo alussa sovitaan, kuinka kauan kokous voi kestää. Jo kutsussa kannattaa mainita kokouksen alkamis- ja päättymisajat. Oppaan liitteenä löydät esimerkin esityslistasta ja pöytäkirjasta.

12.2 Ryhmän toiminnan jatkumisen turvaaminen On erittäin tärkeää panostaa siihen, että ryhmän toimintaan saa mukaan uusia ihmisiä ja että ryhmän jatkuvuus turvataan. Monesti käy helposti niin, että ryhmässä muotoutuu jokin tietty aktiivijoukko, ja kun tämän joukon keskeiset hahmot muuttavat muualle, koko ryhmän toiminta kuihtuu. Uusia ihmisiä rekrytoidaan muun muassa seuraavilla tavoilla:

Ryhmän toimintaa, kokousaikoja, yhteystietoja ja sähköpostilistaa pidetään esillä eri paikoissa: infopöydällä ja ryhmän tilaisuuksissa tarjotaan ryhmän esitettä, ylläpidetään ryhmän omia nettisivuja,ilmoitetaan toiminnasta paikallislehtien ilmaispalstoilla, levitetään ryhmän toimintaa mainostavia julisteita säännöllisesti ilmoitustauluille. Esitteissä ja julisteissa kannattaa ilmaista selkeästi, että kaikki ovat tervetulleita mukaan toimintaan. Infopöydissä, tempauksissa ja tilaisuuksissa kannattaa aktiivisesti kerätä ihmisten yhteystietoja joko niin, että heihin voidaan ottaa myöhemmin yhteyttä, tai niin, että he voivat liittyä ryhmän sähköpostilistalle tai ryhmän tiedotuslistalle.

43


Miten saada uudet ihmiset pysymään mukana:

Ihmiset tulevat harvemmin suoraan mukaan toimintaan, vaan he ensin usein tunnustelevat ilmaa. Tämän takia kannattaa tarjota runsaasti kosketuspintaa potentiaalisten aktiivien ja jo toiminnassa mukana olevien kanssa: esim. säännölliset, samassa paikassa pidettävät kokoukset; opintopiirit, jotka on tarkoitettu osin yleisölle ja osin aktiiveille; infopöydän pito ja niin edelleen. Syksyisin kannattaa järjestää aina uusien ilta. Uusien illassa voi olla 1–2 esitelmää jostain ajankohtaisesta teemasta ja lisäksi voi näyttää videoita. Lisäksi uusille ihmisille kerrotaan Animaliasta ja oman ryhmän toiminnasta. Tilaisuudessa annetaan tietoa tulevasta toiminnasta ja miten niihin voi tulla mukaan. Pientä purtavaa on myös hyvä olla tarjolla. Muistakaa myös kerätä toiminnasta kiinnostuneiden ihmisten yhteystiedot! Uusien iltaa kannattaa mainostaa (osio 11.2.2) mahdollisimman laajasti sekä lähettää kutsukirje Animalian alueen jäsenille toimiston kautta. Mikäli uusien illan avulla mukaan tulee runsaasti uusia ihmisiä, kannattaa syksyllä järjestää jotain vapaamuotoista toimintaa, jotta ihmiset voivat tutustua toisiinsa paremmin (esim. kokkausillat tai nyyttikestit).

Jos uusi ihminen saapuu kokoukseen, kannattaa hänet toivottaa henkilökohtaisesti tervetulleeksi sekä kysellä hänen kiinnostuksen kohteistaan ja näkemyksistään. On hyvä myös pitää kokouksessa esittäytymiskierros. Lisäksi kannattaa kertoa ryhmän sähköpostilistasta sekä tarjota esitteitä. Uudelle henkilölle voi jo heti tarjota joitain mahdollisuuksia osallistua. Nämä voivat olla aluksi ”helpompia” tehtäviä, kuten tulla mukaan jonkin tapahtuman käytännön järjestelyihin, infopöydän pitoa ja esitteiden jakoa. Uusien ihmisten päätökseen jäädä vaikuttaa merkittävästi se, kuinka he tuntevat itsensä tarpeelliseksi.

12.3 Ryhmän sisäiset opinto- ja keskustelupiirit Eläinasiatoiminnassa on tärkeää kehittää omaa tiedontasoaan ja asiantuntemustaan. Tällaista ”itsevalistusta” voi tehdä yksinkin, mutta ryhmäopiskelu motivoi usein etenemään opiskelussa. Vinkkejä opintopiirin järjestämiseen:

44

Opintopiirejä voi järjestää vaikka jonkin teeman mukaan. Teema voi liittyä esimerkiksi johonkin Animalian kampanjaan tai omaan kampanjaan.

Opintopiirit voivat olla myös yleisiä piirejä, joissa käsitellään mitä tahansa piirin jäseniä kiinnostavia asioita. Niissä voi lukea vaikka jotain eläinetiikan perusteosta tai keskeisiä eläinten hyvinvointiraportteja.


Piirissä voi lukea esimerkiksi tiettyjä kirjoja, ajankohtaisia raportteja, lainsäädäntöä, siinä voi katsella elokuvia ja joskus voi myös kutsua jonkun ulkopuolisen puhujan pitämään esitelmän.

Joskus voi tehdä myös jotain käytännöllistä, kuten opetella yhdessä kasvisruoan kokkausta.

Hyviä vinkkejä saat kirjasta 10 askelta parempaan vapaaehtoistoimintaan, jota löytyy kunnallisista kirjastoista tai voit lainata Animalian toimistolla olevasta kirjastosta paikan päällä pistäytymällä tai sähköpostitse tilaamalla.

Keskustelupiirit: Keskustelupiirissä on aina jokin etukäteen sovittu aihe, mutta yleensä sitä varten ei tarvitse valmistautua ja lukea jotain tekstiä. Keskustelupiirit selkeyttävät usein omaa ajattelua sekä auttavat saamaan käsityksen, mitä muut ryhmässä olevat ajattelevat joistain kysymyksistä. Etenkin erilaiset ideologiset aiheet ovat hyviä, kuten esimerkiksi mitä ajattelee eläinten oikeudesta elämään, mitä ajattelee kasvissyönnistä, miten käsittää eläinten hyvinvoinnin, miten suhtautuu eri eläinasialiikkeen toimintatapoihin, mitä mieltä on eläinkokeista ja niin edelleen.

12.4 Ryhmän ilmapiiristä ja toimivuudesta Ryhmät usein tarvitsevat jonkinlaista vetäjää/vetäjiä, niin että toiminta pysyy kasassa. On hyvä kuitenkin kiinnittää huomiota siihen, etteivät tehtävät ja päätösvalta kasaudu liikaa vain yhdelle tai parille henkilölle. Tehtäviä ja vastuuta voi jakaa tasaisemmin esimerkiksi kierrättämällä kokouksen puheenjohtajan ja sihteerien tehtäviä, vuorotella tapahtumalistan tekijöiden paikkoja ja niin edelleen. Eri ihmisillä on erilaisia vahvuuksia, joita kannattaa hyödyntää: joku osaa esimerkiksi kirjoittaa hyvin mielipidekirjoituksia, toisella on aikaa olla infopöydän ääressä, kolmannella on hyvä mahdollisuus käyttää kopiokonetta, joku esiintyy mielellään mediassa, joku on hyvä neuvottelija ja niin edelleen. On hyvä luoda ihmisille tunne, että he voivat olla mukana toiminnassa resurssiensa ja intonsa mukaan. Ihmisille on hyvä tarjota erilaisia tehtäviä, mutta tehtäviä tarjotessa kannattaa aina painottaa, että sitä ei tarvitse ottaa, jos ei ehdi tai halua. Toimintaan osallistumista motivoi, jos ihmiset kokevat, että heidän panostaan – pientäkin – arvostetaan, ja jos he saavat myönteistä palautetta toiminnastaan.

45


13. KIRJALLISUUTTA JA LINKKEJÄ 13.1 Tässä oppaassa hyödynnettyjä toimintaoppaita

Animal Aid: Get Active! www.animalaid.org.uk/h/n/ACTIVE

Forbundet Djurens Rätt (2002) Aktivist handbok för djurrättsaktivister.

Maan Ystävät: Paikallistoiminnan opas. www.maanystavat.fi/Paikallistoiminnan_opas.html

People for the Ethical Treatment of Animals (PETA): Guide to Becoming an Activist. www.peta.org/action/activism-guide

Tammilehto, Olli (1989) Kun edustajat eivät riitä. Kansalaistoiminnan opas. WSOY. Koko kirja löytyy internetistä: www.tammilehto.info/ktopas/index.html

13.2 Muita oppaita

Vegan Outreach: Vegan Advocacy. www.veganoutreach.org/advocacy

Vegetarian International Voice for Animals (Viva!): Campaigning for Animals. www.viva.org.uk/get-involved/how-to-campaign

46

Vegetarian Resource Group: Activism www.vrg.org/activist

Summa, Terhi & Tuominen, Kaisu (2009). Fasilitaattorin työkirja - Menetelmiä sujuvaan ryhmätyöskentelyyn. www.kepa.fi/tiedostot/julkaisut/Fasilitaattorin_tyokirja.pdf

Tuominen, Kaisu & Kivelä, Mai & Summa, Terhi (2009). Elämysrata, arvojana, murreslogan - 100+1 kikkaa ja niksiä järjestöjen viestin esiintuomiseksi yleisötapahtumissa.

Kaila, Katja (toim.)(2014). Onnistunut vapaaehtoistoiminta - opas toiminnan kehittäjälle. www. kierratyskeskus.fi/files/8928/Onnistunut_vapaaehtoistoiminta_opas_VETY_web.pdf

Yhdistysten pieni viestintäopas. www.jake-hanke.fi/wp-content/uploads/2014/04/ viestint%C3%A4opas_FINAL.pdf

Halonen, Maria & Karreinen, Lari & Tennilä, Mari (toim.) (2010). 10 askelta parempaan vapaaehtoistoimintaan. Vihreä sivistysliitto.

Miettinen, Lasse & Välke, Olli (2013). Yhdistystoimijan opas. Visio.


13.3 Eläinasiajärjestöjä ja muita järjestöjä

13.4 Tutkimus ja lainsäädäntö

Eläinten hyvinvoinnin tutkimuskeskus : www.vetmed.helsinki.fi/hyvinvointikeskus

Eläinten hyvinvointikeskus: www.elaintieto.fi

Eläinsuojelulainsäädäntö: www.mmm.fi/fi/index/ lainsaadanto/elainlaakintolainsaadanto/sisalto/fhakemisto.html

Eläinsuojelulaki: www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1996/19960247

Eläinsuojeluasetus: www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1996/19960396

Maan ystavat: www.maanystavat.fi

Laki tieteellisiin tai opetustarkoituksiin käytettävien eläinten suojelusta: www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2013/20130497

Dodo ry: www.dodo.org

Maa- ja metsätalousministeriö – eläimet ja terveysosio: www.mmm.fi/fi/index/etusivu/elaimet.html

Maailmalla

Elintarviketurvallisuusvirasto (EVIRA): www.evira.fi/portal/fi/

World Society for the Protection of Animals: www.wspa-international.org

Euroopan komissio – eläinten hyvinvointi: ec.europa.eu/food/animal/welfare/index_fi.htm

Eurogroup for Animals: www.eurogroupforanimals.org

Fur Free Alliance: www.infurmation.com

European Coalition to End Animal Experiments: www.eceae.org/english

World Animal Net (suuri määrä linkkejä eri maiden eläinasiajärjestöihin yms.): www.worldanimal.net

• •

International Fund for Animal Welfare: www.ifaw.org

Kotimaiset

Helsingin eläinsuojeluyhdistys ry (Hesy): www.hesy.fi

• • • • • • • •

Juliana von Wendtin säätiö tieteen edistämiseksi ilman eläinkokeita: www.jvws.org Oikeutta Eläimille: www.oikeuttaelaimille.net Ompelukerho: www.ompelukerho.weebly.com Suomen Eläinsuojeluyhdistysten liitto: www.sey.fi Vegaaniliitto: www.vegaaniliitto.fi Luonto-Liitto: www.luontoliitto.fi

13.5 Kasvissyönnistä ja kuluttamisesta

Vapauta valinnoilla, Animalian sivusto opastaa eläinystävälliseen kuluttamiseen: www.vapautavalinnoilla.fi

Vegaanituotteet – Eläinystävällisen kuluttajan tietopankki: www.vegaanituotteet.net

BUAV: www.buav.org

Animalian Vapauta valinnoilla sivuston kasvisravintola-arvosteluita: www.animalia.fi/valinta/ravintolat

Lisää eri maissa toimivista järjestöistä löytyy Animalian sivuilta www.animalia.fi/ota-yhteyttä/hyödylliset-linkit

Kasvisravintolat ja muut vegaaniystävälliset ravintolat: www.oikeuttaelaimille.net/wiki/index. php?title=Ravintolat

Kasvisravintoloita ympäri maailman: www.happycow.net

47


Eläinetiikkaa

• •

Hyviä reseptejä Chocochilin blogissa: www.chocochili.net Vegaanista leivontaa Kamomillan konditorian blogissa: www.kamomillankonditoria.com

Kirjoja kasvissyönnin ravitsemuksesta:

Walsh, Stephen (2003) Plant-based nutrition and health. The Vegan Society.

Davis, Brenda & Vesanto, Melina (2000) Becoming Vegan. Book Publishing Company.

13.6 Kirjallisuus

Lista yhteiskuntatieteellisen ja kulttuurisen eläintutkimuksen opinnäytteistä: www.elaintutkimus.edublogs.org/kirjallisuutta-ja-linkkeja/opinnaytteita

Lundqvist, Eveliina (2014): Salainen päiväkirja eläintiloilta

• •

Lappalainen, Elina (2012) : Syötäväksi kasvatetut

Balcombe, Jonathan(2014). Eläimellinen nautinto. Helsinki: Into kustannus

48

Foer, Jonathan Safran (2011). Eläinten syömisestä. Jyväskylä: Atena Kustannus

Aaltola, Elisa (2004) Eläinten moraalinen arvo. Tampere: Vastapaino.

Aaltola, Elisa (2013) Johdatus eläinfilosofiaan. Helsinki: Gaudeamus.

Hirsjärvi, Paula ym. (toim.) (2005) Koe-eläinetiikkaa. Helsinki: Yliopistopaino.

Singer, Peter (2007) Oikeutta eläimille – eläinten vapautuksen filosofiaa. Helsinki: Animalia ry. Alkuperäinen englanninkielinen teos Animal liberation 1971.

Francione, Gary L. (2010) The Animal Rights Debate: Abolition or Regulation? Columbia University Press.

Francione, Gary L. (2013) Eat Like You Care: An Examination of the Morality of Eating Animals. Exempla Press Regan Tom

Eläinten hyvinvointitutkimus: tuotantoeläimet

Castren, Heli (1997) Kotieläinten käyttäytyminen ja hyvinvointi. Mikkeli: Helsingin yliopisto, maaseudun tutkimus- ja koulutuskeskus.

Valros, Anna (toim.) (2005) Hyvinvoiva tuotantoeläin. ProAgria Maaseutukeskusten liitto.

Peltomäki, Arja & Teräväinen, Hanne (toim.) (2001) Luomunaudan ja -sian ruokinta ja hoito. ProAgria Maaseutukeskusten liitto.

Kuva: Taija Rinne


MALLIT TOIMINTASUUNNITELMAN JA -KERTOMUKSEN TEKEMISEEN

49


Toimintasuunnitelma 2015 Animalian Alavuden Alueosasto Yleistä Mainitse alussa alueosastonne yleisiä ajatuksia seuraavalle vuodelle sekä toiminnan painotuksia tulevalle vuodelle, esimerkiksi päätökset panostaa erityisesti jäsenhankintaan ja aktiivien rekrytointiin tai vaikka kouluvierailutoiminnan aloittaminen. Luettele kaikki toiminta, jota olette suunnittelemassa, vaikka ette olisikaan vielä varmoja ajankohdista. Kuukausittainen toimintasuunnitelma Kirjoita kuukausittaiseen toimintasuunnitelmaan sellaiset tapahtumat, jotka ovat todennäköisesti toteutumassa, esimerkiksi vuosittain toistuvat pääsiäis-, kesä- ja joulutempaukset, Eläinten viikko, säännölliset kokousvuorot ja niin edelleen.

Tammikuu 17.1. Vuosikokous ja uusien virkojen valinta Helmikuu 14.2. Ystävänpäivän tempaus 15.2. Mielipidekirjoituskurssi Maaliskuu Pääsiäistempaus Alueosastokokoukseen osallistuminen 13.3. Kokous Huhtikuu 14.4. Kokous Toukokuu Kevätpiknik Kesäkuu 6.6. Kesäkiertueen pöydän pitoa paikallisilla markkinoilla Jne.

Yhdenmukainen toimintasuunnitelma helpottaa suunnitelmien käsittelyä toimistolla. Lisää vinkkejä ja malleja esimerkiksi: www.hyy.helsinki.fi/wiki/index.php/Toimintasuunnitelma www.yhdistystoimijat.fi/?page_id=439

50


Toimintakertomus 2014 Animalian Alavuden Alueosasto Yleistä Miten vuosi sujui yleisesti ja arvio siitä, miten toimintasuunnitelma toteutui. Esimerkiksi: Vuonna 2014 Alavuden alueosasto keskittyi erityisesti uusien rekrytointiin, johon kiinnitettiin erityistä huomiota kaikissa tapahtumissa. Ryhmälle nimitettiin oma uusien perehdyttäjä. Työ tuottikin tulosta ja saimme neljä uutta aktiivia. Lisäksi panostettiin kesäkiertueeseen, joka vei lopulta niin paljon aikaa, että emme ehtineet vielä aloittaa suunniteltua kouluvierailukoulutusprojektia. Hallitus ja toimitilat Jos alueosastossa on erityisiä virkoja tai toimitiloja. Esimerkiksi: Yhteyshenkilönä ja puheenjohtajana toimi Maija Meikäläinen, uusien koordinaattorina Ville Virtanen, rahastonhoitajana Veera Virtanen ja tiedottajana Pekka Pesusieni. Alueosastolla oli käytössään yhteinen toimistotila Alavuden Vegaanien ja Luontoyhdistyksen kanssa osoitteessa Alavudentie 1. Varainhankinta ja talous Animalia ei edellytä alueilta tuloslaskelmaa tai talousarviota. Olisi kuitenkin hyvä kuulla, miten varainhankinta on alueella sujunut. Kerro tässä mitä ja missä on myyty ja miten paljon, paljonko on tilitetty Animalialle, paljon kerätty alueosastolle ja paljonko alueosastolla on varallisuutta. Tapahtumat ja tilaisuudet Kerro tässä osuudessa sanallisesti mitä kaikkea vuoden aikana tapahtui ja miten sujui. Tiedot saat helposti poimittua toimintakalenterista, jota kannattaakin pitää läpi vuoden. Tämä osuus lisätään Animalian toimintakertomuksen liitteeksi. Voit lisätä halutessasi väliotsikoita ja jaotella toimintaa esimerkiksi kokouksiin, kursseihin ja luentoihin, yhteistyöhön muiden järjestöjen kanssa, tiedotukseen jne. Hyvä toimintakertomus auttaa alueosastoa hahmottamaan omaa toimintaansa! Kuukausittainen toimintakalenteri Tapahtumista on hyvä pitää kirjaa läpi vuoden. Lisää myös arvio osallistujamääristä. Tammikuu 17.1. Vuosikokous ja uusien virkojen valinta 23.1. Yhteinen piknik 29.1. Kouluvierailu Alavuden lukioon Helmikuu 7.2. Kokous 14.2. Ystävänpäivän tempaus 15.2. Mielipidekirjoituskurssi Jne. Yhdenmukainen toimintakertomus helpottaa käsittelyä toimistolla. Lisää vinkkejä ja malleja esimerkiksi: www.hyy.helsinki.fi/wiki/index.php/Toimintakertomus www.animalia.fi/sites/default/files/Animalian%20alueosastojen%20vuosikertomukset&202012.pdf

51


Eläinsuojeluliitto Animalia ry • Suvilahdenkatu 4, 00500 Helsinki • puh. (09) 720 6590 www.animalia.fi • animalia@animalia.fi

52

Animalian aktiivien opas  
Read more
Read more
Similar to
Popular now
Just for you