3 minute read

Ucceeblovoi peln Petra Rautiainen, Henna Aikio

Ucceeblovoi peln - Petra Rautiainen

Tekstâ: Henna Aikio Koveh: Petra Rautiainen, Jonne Räsänen

Romanist Tuhkaan piirretty maa sämmilâšvuotâ já sämikielâ lii tállân uáinusist. Kirje luhij siste lii Sämieennâm kárttá, mast lohá anarâškielân Aanaar. Maŋeláá romanist lii vala nubbe mučis anarâškielâ sääni luuhâmnáál. Muádi celkkuu kukkosâš savâstâllâm orjálâškielân ij lah jurgâlum suomâkielân.

Kirječällee Petra Rautiainen, tun jieh lah sämmilâš, mutâ tuu kirjeest uáinojeh sämikielah já sämmiliih. Maht návt?

”Mun lam jottáám jo pärnivuođâ rääjist tavveen já mii perrust láá usteveh, kiäh láá sämmiliih. Lam tiättám jo pärnin veikkâba tom, ete Suomâst sárnuh kulmâ sämikielâ. Halijdim syemmilâžžân čäälliđ uáinusân fáádá, mii lii uási muu staatâ historjást mut ij lah ennuv kieđâvuššum: kolonialisaatio Suomâst, sämmilij assimilaatio. Ij lah älkkee uáiniđ epivuoigâlâšvuođâid, moh iä kuoskât olssis. Munjin lâi tehálâš, ete sämikielâ dialogi páácá jurgâlhánnáá vâi lohhen šadda tobdo, maht oro, ko kielâ suu pirrâ lii-uv vieres.” Petra muštâl, ete sun lii lamaš jo pärnin kiddiistum sämikieláid. Sun lii jottáám anarâškielâ algâkuursâ, já tavekielâ sun lii viggâm luuhâđ jieš. Anarâškielâ algâkuursâst sunjin lii pááccám mielâ mield säännin lohosääni ”love”. Sun uusâi já valdui jo ohtii SOGSAKKin luuhâđ sämikielâ já -kulttuur, mutâ siämmáá ive sun peesâi Krittiinen korkeakoulu uáppen te sun vuolgij toho. Ton áánsust šoodâiuv taat roomaan. Tot ij lamaš kuittâg mihheen älkkees pálgáid Peetran, ko sust lii luuhâmvädisvuotâ.

Tuhkaan piirretty maa fáádáh iä lah tuu argâpeeivist pic viehâ vaigâdis já lusis fáádáh: kolonialisaatio, suáti, fangâleeirah. Maht tun lah tutkâm taid fáádáid? Ij-uv tot lamaš tunjin lussâd, ko luuhâm já čäällim lii mudoi-uv vaigâd?

”Tot tuođâi-uv lii vááttám must viehâ ennuv, mut mun jiem haalijd čäälliđ fáádáin, moh láá munjin jo uáppáseh já älkkeeh. Mun halijdâm tutkâđ já oppâđ jieš siämmást uđđâ aašijd. Ovdil čäällimproosees mun luuhim suullân kulmâ mánuppaje suátihistorjást. Munjin čaabâkirjálâšvuođâ čäällim lii tego tieđâlâš čäällim mut eres perspektiivist: siämmáánáál mun kuittâguv tuuđhâm aašijd. Čäällim-uv lii munjin vaigâd luuhâmvädisvuođâ tiet já váhá ovdil ko finnejim kuástádâssopâmuš kirjeest, te mottoom olmooš eeđâi muin, ete ij kihheen kuássin luuvâ muu teevstâ tanen ko kielâst láá nuuvt ennuv čuolmah. Luhhoost mun kavnim kuástádâstoimâtteijee, kote ooinij teevstâ máhđulâšvuođâid ige čuolmâid.” Roomaan tábáhtuvá Säämist, mutâ oovtâ roomaan ulmuu muštoin lohhee piäsá meid Kenian. Kirječällee ij lah jieš iällám kuássin Keniast teikâ ubâ Afrikastkin, mut Sämienâmist sun juuđij mottoom verd. Tälviv 2018 sun lâi Hettaast pargoost.

Loppâkeesi 2019 Petra luuvâi Tuhkaan piirretty maa - roomaan teevstâ ehidist telttaast ko lâi jotemin Kiilopää alne. Kove: Petra Rautiainen

Kove: Petra Rautiainen

Moh láá tuu mielâ mield pääihih Sämikuávlust?

”Mun lijkkuum ubâ Sämikuávlun; Taažâ vaarijd, Troomsan, Kietâruottâs tuoddâráid, mutâ Anarist eromâšávt Muddusjáávrán. Kiilopää lii tanen tehálâš ko tobbeen mun juuttim vuossâmuu tove ohtuunân. Ton mohe ääigi luuhim telttaast ehidist roomaan teevstâ. Lâi suotâs leđe tuoddâr alne já uáiniđ enâduvâid tego roomaan ulmuuh. Luándu lii munjin uáli tehálâš já romanân-uv halijdim čäälliđ Sämikuávlu luándust šaddoid, moh iä táválávt oinuu Sämikuávlu kuvviimist ko iä ain uáini Sämikuávlu päikkin, kost šadda miinii, veikâ luándu lii-uv riges.”

Majemui aaigij lii lam ennuv saahâ kulttuurlâš appropriaatiost. Poollih-uv tun, ete romanist šadda savâstâllâm ton pirrâ, ete syemmilâš kirječällee ij uážu čäälliđ sämmilij pirrâ?

”Kal mun smiettim tom ennuv, já ton tááhust halijdim-uv, ete mottoom sämmilâš lohá kirje ovdil ko tot teddiluvvoo. Tääl lii šaali ko korona tááhust ij peesâ jotteeđ kirjeráájuin já eres tilálâšvuođâin pirrâ Suomâ já teivâđ lohheid. Must liččii lam tavveen-uv tilálâšvuođah. Macâttâs, mon lam finnim motomijn sämmilijn sosiaallâš mediast, lii lamaš positiivlâš já sij láá kijttám, ete lam čáállám taan fáádást.”

Šadda-uv Tuhkaan piirretty maa elleekovveen teikâ tv-ráiđun? Jis šadda, peessih-uv sämmiliih čaittâliđ sämmilijd?

”Jiem vala paste ettâđ, šadda-uv miinii, mutâ tuáivumist lii. Munjin lâi hirmâd tehálâš sopâmušâi savâstâlmist, ete sämmiliih čaittâleh sämmilijd roolijd ige kiäh peri čaittâleijeid, já meiddei tot, ete sämikielâ kulloo.”

Tuhkaan piirretty maa -roomaan jurgâlemvuoigâdvuođah láá vuobdum jo čiččâm enâmân. Nabai jurgâluvvoo-uv roomaan mottoom sämikielân?

”Tom-uv lam ettâm jo aalgâst, ete halijdiččim, mut tom ij vala tieđe.” Petra lii jo čälimin čuávuváá roomaan, já oppeet sun lii valjim olssis vieres fáádá, meerâ, maid sun piäsá tutkâđ. Uđđâ roomaan-uv kieđâvuš ucceeblovo: kveenijd.

Peesih-uv lohheeh luuhâđ vala veikâba Tuhkaan piirretty maa -roomaan persovnist Bigga-Máárjást?

“Jiem lah meridâm. Muu mielâst lii suámi juurdâ, ete roomaan persovneh fiäránisteh eres kirjijn-uv.” Sämikielâlijd lohheid Petraast láá tiervuođah: toollâđ kiddâ eenikielâstâd já jis tot ij lah eenikielâ, luuhâđ tom. Sun addel uucceeblovoid áárvu já uáiná, maht kieláin puáhtá kevttiđ vääldi. Sun tuáivu, ete mottoom peeivi sun vala piäsá luuhâđ orjálâskielâ já anarâškielâ.

Loppâkeesi 2019 Petra luuvâi Tuhkaan piirretty maa - roomaan teevstâ ehidist telttaast ko lâi jotemin Kiilopää alne. Kove: Petra Rautiainen
This story is from: