Page 6

Kaivosmies Pekka Perä

Pekka Perä tunnetaan Talvivaaran kaivoksesta mutta miehen mittavaan uraan alalla mahtuu paljon muutakin. Kivirock keskusteli Perän kanssa menneistä ja visioi tulevaa. Pekka Perä syntyi Seinäjoella vuonna 1964 ja mielenkiinto malmeihin syntyi jo lapsuudessa. - Isäni Heikki on metsänhoitaja ja osallistui 60- ja 70-luvuilla järjestettyihin kansannäytemalminetsintäkilpailuihin, jotka olivat silloin todella suosittuja. Pääsin silloin tällöin isän matkaan metsäautotie- ja ojitustyömaille, joista näytteitä etsittiin. Siitä se ura kaivosalalla taisi alkaa, naurahtaa Perä.

Kaivosinsinööriksi ja Outokummulle mielenkiintoisiin projekteihin

Perä kirjoitti ensin ylioppilaaksi ja valmistui vuonna 1990 kaivostekniikkaan erikoistuneeksi diplomi-insinööriksi Espoon Teknisestä korkeakoulusta. - Diplomityön tein Outokummun Taran kaivoksessa Irlannissa. Se on edelleen Euroopan suurin sinkkikaivos ja kuuluu tänä päivänä Bolidenille. Kun valmistuin lama, oli syvimmillään mutta onnistuin pääsemään töihin Outokummulle, missä ensimmäinen pesti oli Enonkosken nikkelikaivoksessa juniori-insinöörinä ohuessa organisaatiossa. Vuoden päivät vierähti hyvässä opissa ja sitten tuli komennus Outokummun Vammalan nikkelikaivokseen, jossa työskentelin kolmisen vuotta vastaten maanalaisesta toiminnasta - tänä päivänä kyseinen kaivos ei enää ole käytössä, mutta Dragon Miningilla käyttää Vammalan vanhaa rikastamoa kultamalmin rikastamiseen. Vuonna 1994 siirryin Oriveden kultakaivokselle, jossa aloitimme malmin louhinnan; vastasin kaivostoiminnasta vuoden päivät, kertoilee Perä. Vuonna 1995 Pekka Perä siirtyi Australiaan Outokummun silloin omistaman Forrestanian nikkelikaivoksen palvelukseen. - Australia on monella tapaa kaivostoiminnan edelläkävijä ja siellä asioita on aina tehty isolla mittakaavalla, joten pesti oli todella mielenkiintoinen ja opetti valtavasti. Vastasin kolmen vuoden aikana mm. kolmen kaivoksen suunnittelusta. -Forrestaniassa näki myös kaivostoiminnassa melko yleisen perusvirheen ja sen suuret vaikutukset, eli kun maaperän geologinen tulkinta ei ole riittävän tarkkaa eikä malmin sijaintia aina tiedetä. Kyseisellä alueella haaste oli se, että malmi sijaitsi eri siirrosten välissä eikä yhtenäisenä levynä, vaikka kairaustiedoista niin pystyi päättemään. Sen jälkeen, kun tehtiin pari vuotta kovaa tutkimustyötä päästiin kunnon tuotantolukuihin, minkä jälkeen malmivarat ehtyivät samaan aikaan kun hintasyklit olivat epäsuotuisat. Outokumpu myi oikeudet australialaisille. Myöhemmin vanhojen esiintymien vierestä on löydetty monta uutta ja Forrestanian alueelta vieläkin tuotetaan paljon nikkeliä, sanoo Perä. Australiassa Pekka Perä sai kokea myös kaivostoiminnan vaarallisuuden. - Olimme ylityönjohtajan kanssa tarkastamassa louhosta tunnelia pitkin ja jouduimme väistämään vastaan tullutta lastauskonetta seinän viereen, jolloin tunnelin eli perän katto sortui. Sain työnnettyä kollegan turvaan, mutta jäin itse sortuman alle. Minulta katkesivat, toinen jalka, toinen käsi ja kaikki kylkiluut. Samalla kypärän hihna skalpeerasi päänahan silmille. Onneksi ei käynyt pahemmin. Palasin töihin muutaman kuukauden sairausloman jälkeen. Toinen onnettomuus sattui samassa kaivoksessa, kun Perä tippui lyhyen turvaköyden varaan louhoksen avausnousuun. Käsi jäi köyden lukkoon kiinni ja sormi murskaantui aika pahasti. - Onneksi muita vakavia onnettomuuksia ei ole osalleni sattunut. Kaikessa toiminnassa ja erityisesti kaivostoiminnassa turvallisuus on avaintekijä ja kaikki mahdollinen on tehtävä turvallisen työskentelyn mahdollistamiseksi. Mutta varsinkin maanalainen kaivostoiminta on vähän kuin mäkihyppy tai formuloil-

6

la ajo eli jos alat pelkäämään toimintaympäristöä pitää vaihtaa lajia, toteaa Perä. Suomeen Perä palasi vuonna 1998 ensin Outokummun Hituran nikkelikaivokseen Nivalaan mikä kuitenkin suljettiin huonojen markkinahintojen takia ja Perä siirtyi Outokummun Pyhäsalmen kaivokseen missä tuotteina oli sinkki, kupari ja rikki: - Vastasin uuden kaivoksen rakentamisesta 1500 metrin syvyyteen 800 metriä syvän vanhan kaivoksen alle. Se oli siihen mennessä suurin Suomessa toteututtu kaivoshanke, se tehtiin mahtavalla porukalla, ja josta olen todella ylpeä. Outokumpu päätti luopua kaivoksesta 2001 ennen kuin uusi kaivos oli saatu ajettua ylös. Sitten, kun uusi, erittäin tehokas kaivos käynnistyi ja hintasyklit osuivat kohdilleen niin kanadalaisen omistama kaivos oli useita vuosia yksi Suomen kannattavimmista yrityksistä. Nyt kaivoksen varannot ovat ehtymässä ja sitä ollaan sulkemassa. Seuraava Perän työprojekti oli palladium kaivoshanke Ranualla missä Outokummun lisäksi oli mukana Etelä-Afrikkalainen kultakaivosyhtiö. - Kun hanketta alettiin suunnitella niin palladiumin maailmanmarkkinahinta oli 400-500 taalaa unssilta ja parin vuoden päästä hinta oli 150 taalaa unssilta. Luvitettu hanke jäi sillä kertaa toteutumatta. Alueella on ollut isoa koetoimintaa, rikastamista ym. moneen otteeseen historian aikana, mutta palaset eivät ole koskaan loksahtaneet kohdilleen hintasyklin kanssa. Esiintymä on suuri, joten eiköhän sen joskus joku vielä saa hyödynnettyä, pohtii Perä.

Talvivaaran kaivoshanke lähtee liikkeelle ja kantaa edelleen

Uuden vuosituhannen alussa Perä aloitti suunnittelemaan Talvivaaran kaivosprojektia nikkelin ja sinkin tuottamiseksi uudenlaisella bioliuotusmenetelmällä. - Esiiintymä oli löydetty vuonna 1977 ja sitä oli tutkittu suurella rahalla moneen kertaan. Kun Outokumpu ei ollut lukuisten harkintojen jälkeen valmis kaivostoimintaa aloittamaan, tein vuonna 2002 ensimmäisen tarjouksen Talvivaaran esiintymistä. Pääsin sen hankinnasta esisopimukseen kesällä 2003 Outokummun kanssa, jolloin alkoi projektin eteenpäin vieminen suunnitteluasteelta toimintaan. Hyvin tunnettuun ja suuren esiintymään perustuvan hankkeen rahoittamisen ajankohta oli otollinen sillä talouden supersyklit oli maailmalla käynnistymässä samalla, kun nikkelin ja sinkin hinnat nousivat päivä päivältä monen vuoden ajan. Onnistuin rekrytoimaan projektiin huippuammattilaisia mm. Outokummulta. Monet heistä olivat jo siirtymässä eläkkeelle ja ilman heitä projekti ei olisi ollut mahdollinen. Osaavalla porukalla saimmekin hyvän kick-startin, kehuu Perä. Talvivaarassa tehtiin koetoimintaa 2004-2006 ja vuonna 2007 hankkeelle saatiin ympäristölupa, jolloin keväällä aloitettiin varsinainen rakennustoiminta. - Teimme kovasti töitä maailmalla saadaksemme mukaan ulkomaisia sijoittajia hankkeelle, joka oli monella tapaa ainutlaatuinen. Kaivosyhtiö listautui Lontoon pörssiin ja yhteensä saimme kerättyä rahaa maailmalta Suomeen hyödynnettäväksi miljardi euroa. Se on tuonut hyvinvointia suurelle joukolle ihmisiä ja yrityksiä, jotka tekivät töitä Talvivaaran kanssa sekä tietenkin paljon verotuloja koko yhteiskunnalle. Varsinainen kaivostoiminta alkoi 2008 ja isossa mittakaavassa päästiin vauhtiin 2010. Toiminta kehittyi hyvään suuntaan aina vuoteen 2012 jolloin tapahtui monta asiaa, jotka johtivat negatiiviseen kierteeseen. Kierrettä emme sitten onnistuneet kääntämään. Silti vuosi 2013 oli louhinnan osalta erittäin

KIVIROCK 2/2019

www.kivirock.fi

Profile for Ammattilehti.fi

Kivirock 2/2019 maarakennus- ja kaivosalan ammattilehti  

Syksyn 2019 jättilehti - lisäjakelussa Maxpossa.

Kivirock 2/2019 maarakennus- ja kaivosalan ammattilehti  

Syksyn 2019 jättilehti - lisäjakelussa Maxpossa.