Page 1

T U RVA L L I S U U S -

ohjeet


Turvallisuusohjeet

Turvallisuusohjeet hyväksytty partioneuvostossa 10.2.2007. Sisältö päivitetty vastaamaan uutta partio-ohjelmaa 21.4.2009. Vakuutusosio päivitetty 26.2.2013 3. uudistettu painos 2013


Turvallisuusohjeet Julkaisija Toimittajat Taitto Kuvat Kuvitus Painopaikka

2

Suomen Partiolaiset ‒ Finlands Scouter ry Taina Schildt, Anu Sauliala Marjo Majlund, Seela Sorvari Liisa Vähätalo, Kalle Rapi Mirva Sopanen Multiprint 2013


A L K U S A N AT

Hyvät partiolaiset! ”Partio on Suomen vaikuttavia ja vetovoimaisin nuorisojärjestö, joka monipuolisesti kasvattaa lapsia ja nuoria.” (SP:n visio 2020) Nämä partiotoiminnan turvallisuusohjeet on tehty lippukuntatoimintaa varten. Partiotoiminnassa keskeistä ovat retket, leirit ja purjehdukset. Ilman niitä ei partiotoimintaa ole olemassa. Retkillä, leireillä ja purjehduksilla näkyvät partioihanteet: kunnioittaa toista ihmistä, rakastaa luontoa ja suojella ympäristöä, rakentaa ystävyyttä yli rajojen, olla luotettava, tuntea vastuunsa ja tarttua toimeen, kehittää itseään ihmisenä ja etsiä elämän totuutta. Meidän johtajien tulee kaikessa toiminnassa muistaa vastuumme ja velvollisuutemme. Vastuullemme on uskottu partiolaisia, lapsia ja nuoria. Turvallisuusohjeiden mukaisen toiminnan järjestämiseen perehdytään jokaiseen pestiin liittyvässä koulutuksessa. Erityisesti lippukunnanjohtajan tulee huolehtia siitä, että johtajat ovat pestiinsä kuuluvien tehtävien tasalla ja että lippukunnassa noudatetaan turvallisuusohjeita. Jos mitään ei tehtäisi, haavereitakaan ei sattuisi. Partiossa, kuten elämässä yleensä, sattuu kuitenkin pieniä ja suuria vahinkoja. Parasta varautumista niihin on suunnitella toiminta huolellisesti etukäteen. Turvalliseen toimintaan kuuluu myös henkinen turvallisuus. Näiden ohjeiden tarkoituksena on ehkäistä vahinkoja ja toisaalta myös antaa ohjeita ja varautua vahinkojen kohtaamiseen ja niistä selviytymiseen. Näitä ohjeita täydentävät SP:n vesillä liikkumisen turvallisuusohjeet (Turvallisuusmääräyksiä ja -ohjeita partiotoimintaan vesillä). Meillä partiossa turvallisuus on tapa toimia! Suomen Partiolaiset – Finlands Scouter ry

3


S I S Ä LT Ö A L K U S A N AT

3

1 . M I T Ä PA RT I O O N ?

5

Turvallisuuteen kasvetaan ja koulutetaan

5

2 . R E T K I - J A L E I R I TO I M I N N A N VA AT I M U K S E T 6 Jäsenmaksu Yleiset ohjeet

3 . O H J E I TA PA RT I O TO I M I N TA A N Ennakointi Kämpät Isot ja muille järjestettävät tapahtumat Päihteet ja partio Jokamiehenoikeudet Liikkuminen luonnossa Vaelluksen turvallisuus Eksyminen Kun tarvitaan apua Ensiapu Tulen käsittely sisätiloissa Tulen käsittely ulkona Turvallista retki- ja leiriruokaa Toiminta vesillä Heikot jäät

4

6 7

10 10 10 10 12 12 13 14 15 16 16 18 20 22 25 26

Organisaatio kohtaa kriisin 27 Kansainvälinen toiminta, matkailu 29 Extreme-retkeily 29 Toiminta lapseen tai nuoreen kohdistuvan väkivallan tai seksuaalisen hyväksikäytön epäilystä 30

4 . PA RT I OVA K U U T U S

30

Yleistä partiovakuutuksesta Tapaturmaturva Matkavakuutus Toiminnan vastuuvakuutus Menettely vahinkotapauksissa Lisävakuutustarpeet

32 33 34 36 36 36

LIITTEET Retkikirje Retkenjohtajan tarkistuslista Ilmoitus leiristä / vaelluksesta piiritoimistoon Leiriin turvallisuussuunnitelma Pelastussuunnitelmamalli Ilmoitus kansainvälisestä matkasta

38 38 39 40 42 45 48

LÄHTEET

50

ASIASANAH A K E M I S TO

51


1 . M I T Ä PA RT I O O N ? Suomen Partiolaiset – Finlands Scouter ry (myöhemmin SP) on Suomen suurin nuorisojärjestö. Toiminnassa on mukana noin 70 000 partiolaista. Partioliike on kansainvälinen ja perustuu vapaaehtoisuuteen. Toiminta on monipuolista, jonka tarkoituksena on tukea lapsen ja nuoren kasvua huomioiden hänen kehitysvaiheet ja yksilölliset ominaispiirteet. Partiotoiminnan tavoitteena on, että yksilö toimii aktiivisesti ja vastuuntuntoisesti suhteessa omaan itseensä, toisiin ihmisiin, ympäristöön ja yhteiskuntaan. Partiossa toimitaan ryhmässä. Toiminnassa uskotaan elämysten ja seikkailun voimaan. Elämykset tuovat iloa ja sisältöä elämään, ja seikkailu kasvattaa luottamusta omiin kykyihin. Partiolaiset liikkuvat paljon luonnossa kävellen, hiihtäen, kiipeillen, meloen ja purjehtien. Luonto on partiolaisille elämysten lähde, seikkailujen areena, kasvattaja ja ystävä, jonka hyvinvointi on tärkeää. Partioliike koostuu Suomessa paikallisista, partiotoimintaa järjestävistä lippukunnista sekä näiden toimintaa tukevista partiopiireistä, Finlands Svenska Scouter r.f.:stä (FiSSc) ja keskusjärjestöstä. Partiopiirejä, FiSSc mukaan lukien, on yksitoista. Lippukunnat ovat partiotoiminnan perusyksikköjä, ja ne ovat juridisesti itsenäisiä toimijoita. Yhdessä lippukunnassa toimii noin 20–300 partiolaista. Lippukunnat voivat olla yhteislippukuntia tai tyttö- tai poikalippukuntia. Suomessa on yhteensä noin 800 lippukuntaa ja niistä kaksi kolmasosaa

on yhteislippukuntia. Lippukunnissa toimitaan pääasiassa pienryhmissä eli sudenpentulaumoissa, seikkailijajoukkueissa sekä tarpoja-, samoaja- ja vaeltajavartioissa.

T U RVA L L I S U U T E E N K A S V E TA A N J A KO U L U T E TA A N Turvallisuus otetaan partiossa huomioon monipuolisesti. Toiminnassa, materiaaleissa ja koulutuksissa turvallisuusajattelu on itsestään selvä. Partiotoiminnassa opetellaan pienestä pitäen ensiapu-, luonnontuntemus-, retkeily- ja ihmissuhdetaitoja. Näin jokaisella partiolaisella on perustietoa turvallisuuteen vaikuttavista asioista. Partion koulutuskokonaisuuksissa on omat moduulinsa turvallisuudesta. Ne ovat Turvallisesti partiossa, Turvallinen toiminta, Turvallisuusjohtaminen sekä Ensiapu. Koulutuksien tehtävänä on varmistaa, että jokaiselle pestissä toimivalle aikuiselle ja nuorelle johtajalle löytyy pestiä tukeva koulutus, myös turvallisuusnäkökulmasta. Turvallisuus ei ole vain sääntöjä ja määräyksiä, vaan turvallinen toiminta lähtee meistä jokaisesta. Jokaisella partion toimijalla on ohjelman edetessä käsitys siitä, miten järjestetään turvallista toimintaa. Turvallisuutta on yhtä lailla fyysinen ja henkinen turvallisuus. Partiotoiminnassa siis varmistetaan, että jokaisella partiolaisella on fyysisesti ja henkisesti turvallinen ympäristö toimia partiossa. 5


2. RETKI- JA LEIRITO I M I N N A N VA AT I M U K S E T Tässä osassa kerrotaan, mitä keskusjärjestö vaatii retki- ja leiritoimintaan osallistuvilta partiolaisilta sekä heidän johtajiltaan. Lukuun on kirjattu toiminnan minimivaatimukset. Kannattaa kuitenkin pitää mielessä, että laadukkaampaan partiotoimintaan päästään, jos esimerkiksi johtajamäärää voidaan kasvattaa minimivaatimuksista tai johtajat ovat vaadittua koulutetumpia.

JÄSENMAKSU Kaikkien partiotoimintaan osallistuvien pitää maksaa partion jäsenmaksu (ellei henkilöä ole erikseen vapautettu jäsenmaksun maksamisesta). Maksuun sisältyy Suomen Partiolaisten sekä partiopiirin osuus. Partiovakuutus on voimassa partion jäsenmaksun maksaneilla partiolaisilla, kun he ovat partiotoiminnassa. Uusien jäsenten ilmoittaminen vakuutusturvan piiriin on lippukunnan vastuulla. Lippukunnan jäsenrekisterinhoitaja ilmoittaa uudet jäsenet Polku-jäsenrekisteriin ja siten vakuutusturvan piiriin.

Määritelmiä t Päiväretki kestää päivän eikä sisällä yöpymistä. t Retki kestää vähintään yhden yön, majoitus sisällä tai maastossa. t Leiri pidetään kiinteällä leiripaikalla. Leiri kestää vähintään kolme yötä. t Vaellus kestää vähintään kolme yötä, ja vaelluksella yövytään eri paikoissa. t Retkikokemuksella tarkoitetaan sitä, että johtajalla on kokemusta vastaavasta toiminnasta.

6

tEnsiaputaidoilla tarkoitetaan sitä, että johtaja osaa toimia onnettomuustilanteessa sekä hallitsee hätäensiavun. t Partiojohtajavaltakirja oikeuttaa toimimaan tehtävissä, joissa vaaditaan partiojohtajatasoista osaamista. Valtakirjaa voivat hakea partiojohtajaperuskoulutuksen käyneet. Valtakirja anotaan omalta partiopiiriltä.


YLEISET OHJEET Retkien, leirien, vaellusten ja ulkomaanmatkojen turvallisuutta on mietittävä jo suunnitteluvaiheessa. Johtaja vastaa siitä, että osallistujien fyysinen ja henkinen turvallisuus otetaan joka käänteessä huomioon. Suunnittelussa ja toteutuksessa on muistettava varata riittävästi aikaa myÜs lepoon. Jos jotain sattuu, pitää osaamisen ja toimintavalmiuden olla parhaalla mahdollisella tasolla sekä tarvittavat välineet saatavilla. Osallistujilta tulee kysyä etukäteen kaikki retkellä, leirillä, vaelluksella tai matkalla tarvittavat tiedot. Tällaisia tietoja ovat esimerkiksi osallistujan terveydentila, allergiat, erityisruokavalio, lääkitys ja uimataito. MyÜs huoltajien yhteystietojen tapahtuman aikana pitää olla tapahtuman johtajan tiedossa. Johtajan tulee huolehtia tapahtuman jälkeen, että kerätyt tiedot hävitetään asianmukaisesti, esimerkiksi polttamalla. Lippukunta ei saa henkilÜtietolain mukaan tallentaa terveydentilaan ja muuhun vastaavaan liittyviä tietoja. Mikäli osallistujilla on vakavia perussairauksia, kuten astma, diabetes, epilepsia tai vaikea allergia, tulee jokaisen tapahtumaan osallistuvan johtajan osata antaa sairaskohtauksessa tarvittava ensiapu. Ennen tapahtumaa tulee vielä varmistaa, että osallistujalla on tarvittava lääkitys mukanaan. Alle 18-vuotiailla tulee olla huoltajan kirjallinen lupa osallistua leirille, vaellukselle tai ulkomaanmatkalle. Alle 15-vuotiailla tulee olla huoltajan kirjallinen lupa osallistua myÜs retkelle. Vesillä tapahtuvassa partiotoiminnassa noudatetaan näiden ohjeiden lisäksi SP:n Turvallisuusmääräyksiä ja -ohjeita partiotoimintaan vesillä -oppaan ohjeita. Partiotoiminnassa tulee näiden ohjeiden lisäksi noudattaa myÜs laeissa ja asetuksissa

annettuja ohjeita ja määräyksiä. Näitä ovat esimerkiksi pelastuslaki, kokoontumislaki ja ympäristÜnsuojelulaki. Kuluttajaviraston ohjeita ohjelmapalveluiden turvallisuuden parantamiseksi tulee noudattaa seuraavissa tapauksissa: lippukunta järjestää toimintaa, johon osallistuu paljon ihmisiä (tarkoittaen yleensä satoja), toimintaan osallistuu ulkopuolisia ihmisiä, toimintaa on järjestetty varainkeruutarkoituksessa tai toimintaan liittyy riskejä (esimerkiksi pyrotekniikkaa).

Ilmoitus toiminnasta Lippukunnanjohtajan tiedossa tulee olla kaikki lippukunnan toimintaan kuuluvat retket, leirit, purjehdukset, vaellukset ja ulkomaanmatkat. Johtaja ilmoittaa tapahtumasta lippukunnanjohtajalle ennen tapahtumaa, tai vaihtoehtoisesti tapahtuman järjestämisestä tulee olla päätÜs johtajaneuvoston tai hallituksen pÜytäkirjassa tai lippukunnan toimintasuunnitelmassa. Lippukunnanjohtajan tulee tietää vähintään tapahtuman johtaja, ajankohta ja kohde sekä suunniteltu reitti ja vaihtoehtoinen reitti. Leireistä ja vaativista vaelluksista on hyvä ilmoittaa partiopiirin toimistoon. Ulkomaanmatkoista tulee ilmoittaa Suomen Partiolaisten keskustoimiston infoon. Yhteystiedot ovat keskusjärjestÜn internetsivuilla www.partio.fi.

Retket Retkenjohtaja t1BSUJPOKÊTFOZZEFOUVMFFPMMBWPJNBTTB (jäsenmaksu maksettuna). t3FULFOKPIUBKBMMBQJUÊÊPMMBPNBBLPLFmusta vastaavasta retkitoiminnasta. t&OTJBQVUBJUPKFOQJUÊÊPMMBBKBOUBTBMMB t 3FULFOKPIUBKBOQJUÊÊUVOUFB41OUVSWBMlisuusohjeet. t Sudenpentulauman ja seikkailijajouk7


kueen retkenjohtajan tulee olla akela, sampo tai joku muu lippukunnan tätä varten nimeämä, vähintään 18-vuotias henkilÜ. t5BSQPKBKBTBNPBKBWBSUJPUWPJWBUSFULFJMlä vartionjohtajansa johdolla, jos esimerkiksi luotsi tai joku muu lippukunnan tätä varten nimeämä vähintään 18-vuotias johtaja katsoo, että vartionjohtaja on pätevä retkenjohtajaksi. Luotsi tai muu johtaja on mukana myÜs retken suunnittelussa ja osallistuu tarvittaessa retkelle. t7BFMUBKBWBSUJPWPJSFULFJMMÊLFTLFOÊÊO  kunhan lippukunnalla on tieto toiminnasta.

Liitteissä on malli retkikirjeestä ja retkenjohtajan tarkistuslista. Muut johtajat t1BSUJPOKÊTFOZZEFOUVMFFPMMBWPJNBTTB (jäsenmaksu maksettuna). t3FULFMMÊUVMFFPMMBSJJUUÊWÊNÊÊSÊKPIUBKJB lasten ja nuorten määrään sekä retken vaativuuteen nähden. Retkellä tulee aina olla retkenjohtajan lisäksi vähintään toinen johtaja.

Leirit Leirinjohtaja t1BSUJPOKÊTFOZZEFOUVMFFPMMBWPJNBTTB (jäsenmaksu maksettuna). t-FJSJOKPIUBKBOQJUÊÊPMMBWÊIJOUÊÊO 18-vuotias. t)ÊOFMMÊQJUÊÊPMMBpartiojohtajavaltakirja. t)ÊOFMMÊQJUÊÊPMMBNZÚTLPLFNVTUB vastaavasta leiritoiminnasta. 8

t-JQQVLVOOBOKPIUBKBOFVWPTUPUBJIBMMJtus hyväksyy henkilÜn leirinjohtajaksi. t&OTJBQVUBJUPKFOQJUÊÊPMMBBKBOUBTBMMB t-FJSJOKPIUBKBOQJUÊÊUVOUFB41OUVSWBMMJsuusohjeet. Leirin muut johtajat t1BSUJPOKÊTFOZZEFOUVMFFPMMBWPJNBTTB (jäsenmaksu maksettuna). t-FJSJONVJMMBKPIUBKJMMBQJUÊÊPMMBPNBB kokemusta vastaavasta retkitoiminnasta. t&OTJBQVUBJUPKFOQJUÊÊPMMBBKBOUBTBMMB t-FJSJOKPIUBKJFOQJUÊÊUVOUFB41OUVSWBMlisuusohjeet. t+PLBJTUBBMLBWBBLZNNFOUÊMFJSJMÊJTUÊ kohti on oltava yksi johtaja. t-JTÊLTJKPLBJTUBUÊZUUÊWJJUUÊLZNNFOUÊ leiriläistä kohti pitää olla ainakin yksi vähintään 18-vuotias johtaja.

Vaellukset Vaelluksenjohtaja t1BSUJPOKÊTFOZZEFOUVMFFPMMBWPJNBTTB (jäsenmaksu maksettuna). t7BFMMVLTFOKPIUBKBMMBQJUÊÊPMMBPTBBSFULJ ja vaelluskokemusta. t7BFMMVLTFOKPIUBKBOQJUÊÊPMMBWÊIJOtään 15-vuotias, jos esimerkiksi luotsi tai joku muu lippukunnan tätä varten nimeämä, vähintään 18-vuotias johtaja katsoo, että hän on pätevä vaelluksenjohtajaksi. Luotsi tai muu johtaja on mukana myÜs vaelluksen suunnittelussa ja osallistuu tarvittaessa vaellukselle. t&OTJBQVUBJUPKFOQJUÊÊPMMBBKBOUBTBMMB t3FULFOKPIUBKBOQJUÊÊUVOUFB41OUVSWBMlisuusohjeet.


Partiomatkat ulkomaille Matkanjohtaja t1BSUJPOKÊTFOZZEFOUVMFFPMMBWPJNBTTB (jäsenmaksu maksettuna). t.BULBOKPIUBKBOQJUÊÊPMMBWÊIJOUÊÊO 18-vuotias. t.BULBOKPIUBKBMMBQJUÊÊPMMBLPLFNVTUB vastuullisista partiojohtajatehtävistä. t-JQQVLVOOBOKPIUBKBOFVWPTUPUBJ hallitus hyväksyy henkilÜn matkanjohtajaksi. t&OTJBQVUBJUPKFOQJUÊÊPMMBBKBOUBTBMMB (myÜs paikallinen lainsäädäntÜ pitää tuntea). t3FULFOKPIUBKBOQJUÊÊUVOUFB41OUVSWBMlisuusohjeet.

’’

Matkan muut johtajat t1BSUJPOKÊTFOZZEFOUVMFFPMMBWPJNBTTB (jäsenmaksu maksettuna). t.BULBOKPIUBKBMMBQJUÊÊPMMBLPLFNVTUB vastuullisista partiotehtävistä. t&OTJBQVUBJUPKFOQJUÊÊPMMBBKBOUBTBMMB Yksi johtajista nimitetään ensiapuvastaavaksi. t.BULBOKPIUBKJFOQJUÊÊUVOUFB41O turvallisuusohjeet. t+PLBJTUBBMLBWBBLZNNFOUÊPTBMMJTUVKBB kohti on oltava vähintään yksi 18vuotias johtaja. t-JTÊLTJKPLBJTUBUÊZUUÊWJJUUÊLZNNFOUÊ osallistujaa kohti on oltava vähintään yksi yli 22-vuotias johtaja.

Muista ilmoittaa SP:n keskustoimistoon etukäteen ulkomaille suuntautuvasta partiomatkasta, jotta partiovakuutus on voimassa.

9


3 . O H J E I TA PA RT I OTO I M I N TA A N

E N N A KO I N T I Turvallisuusasioita tulee suunnitella ennen jokaista retkeä, leiriä, purjehdusta ja matkaa. Näin varmistetaan, että riskit minimoidaan ja osataan toimia oikein mahdollisen tapaturman sattuessa. Kun lähdetään lyhyelle retkelle pienellä porukalla ja tuttuun paikkaan, riittänee, että kertaa mielessään tai johtajakaverin kanssa turvallisuusasiat. Isoa lippukuntaleiriä suunnitellessa pitää turvallisuuden suunnittelulle ja toteuttamiselle varata erikseen aikaa.

’’

Turvallisuussuunnittelun avuksi on liitteissä Leirin turvallisuussuunitelma -lomake.

Turvallisuutta suunnitellessa tulee käydä läpi seuraavat asiat: tUBQBIUVNB BJLB QBJLLB tQBJLBMMFTBBQVWBUKPIUBKBUOJNFMUÊKB tehtävänjako (esim. ensiapu- ja muonitusvastaavat) tPTBMMJTUVKBNÊÊSÊ tUVSWBMMJTVVTWÊMJOFJEFOLVOUPKBTJKBJOUJ (esim. ensiapulaukku, sammutusvälineistö ja puhelin). Samalla on myös vastattava seuraaviin kysymyksiin: t.JUÊSJTLFKÊUBQBIUVNBTTBPO (esim. maasto, tulen käyttö, vesistö, liikenne)? 10

t.JUFOSJTLFJIJOWBSBVEVUBBO t.JUFOIÊMZUZTBKPOFVWPQÊÊTFFQBJLBMMFKB miten sitä ohjeistetaan? t.JUFOWBSNJTUFUBBOIFOLJOFO turvallisuus?

KÄMPÄT Kämpälle, jossa on yli 10 majoituspaikkaa, tulee laatia pelastussuunnitelma. Tästä määrää asetus pelastustoimesta (787/2003). Pelastussuunnitelman laatii kämpän omistaja, ja kaikkien kämppää käyttävien tulee perehtyä siihen. Suunnitelmaa on hyvä säilyttää kämpällä, ja se toimitetaan myös alueen pelastuslaitokselle sen antamien ohjeiden mukaan. Pelastussuunnitelmassa selvitetään esimerkiksi kämpällä toimimiseen liittyviä riskejä, riskien ennalta ehkäisyä ja sitä, miten toimitaan, jos jotain sattuu. Malli pelastussuunnitelmasta löytyy liitteistä.

I S OT J A M U I L L E JÄRJESTETTÄVÄT TA PA H T U M AT Lippukunnan pitää tehdä laaja turvallisuussuunnitelma, jos a) toimintaan osallistuu paljon ihmisiä (tarkoittaa yleensä satoja) b) tilaisuuteen tulee ulkopuolisia ihmisiä c) toiminnalla on tarkoitus kerätä varoja


d) toimintaan liittyy erityisiä riskejä (siellä käytetään esimerkiksi pyrotekniikkaa eli ilotulituksia tai tulta tehokeinona). Laaja turvallisuussuunnitelma tarkoittaa kirjallista pelastussuunnitelmaa ja/tai turvallisuusasiakirjaa. Varsinkin suurissa yleisötapahtumissa järjestäjällä on monia pakollisia velvoitteita, jotka tulee ottaa huomioon suunnittelussa. Ohjeita suunnitelman tekoon on Kuluttajaviraston ohjeet ohjelmapalveluiden edistämiseksi -julkaisussa. Laki kulutustavaroiden ja kuluttajapalvelusten turvallisuudesta ei koske yleishyödyllistä yhdistystä, kuten partiolippukuntaa, silloin, kun se tarjoaa palveluksiaan vain jäsenilleen ja ilman taloudellisen hyödyn tavoittelua.

Pelastussuunnitelma Pelastussuunnitelmassa kuvataan rakennuksen tai tapahtuman turvallisuuteen liittyviä asioita ja kerrotaan, mitä tehdään, jos jotain sattuu. Suunnitelman tekee rakennuksen omistaja tai tapahtuman järjestäjä. Lippukunnan on tehtävä pelastussuunnitelma tMJQQVLVOOBOLÊNQÊMMFUBJWBTUBBWBMMF  jos siellä on majoitustilat yli 10 hengelle. (Katso lisätietoa kohdasta Kämpät.) tMJQQVLVOOBOKÊSKFTUÊNÊMMFUBQBIUVNBMMF  johon osallistuu paljon ihmisiä (tarkoittaa yleensä satoja) tai jossa on jokin muu erityinen syy, joka aiheuttaa vakavan riskin tapahtuman turvallisuudelle (esimerkiksi useita avotulia leirillä tai pyrotekniikkaa). Pelastussuunnitelma tai sen tiivistelmä on toimitettava alueen pelastusviranomaiselle sen antamien ohjeiden mukaisesti.

Turvallisuusasiakirja ja turvallisuussuunnitelma Turvallisuusasiakirja on kirjallinen asiakirja, jossa on määritelty toimintaan yleisesti ja sen turvallisuuteen liittyviä asioita, esimerkiksi henkilöstön tehtävänjako, riskien arviointitavat ja avunhälyttämisjärjestelyt erilaisiin tilanteisiin. Turvallisuussuunnitelma on turvallisuusasiakirjan liitteeksi tuleva ohje yksittäisen toiminnan tai suorituspaikan turvallisuudesta. Lippukunnan on tehtävä turvallisuusasiakirja, jos tMJQQVLVOUBKÊSKFTUÊÊUPJNJOUBBNVJMMF kuin omille jäsenilleen (esimerkiksi yleisötapahtuman). tMJQQVLVOUBKÊSKFTUÊÊKÊTFOJMMFFOUBJ ulkopuolisille (esimerkiksi yrityksille) maksullisia ja taloudellisesti tuottavia palveluita (esimerkiksi varainhankintatempaus).

Säädökset: - Paloturvallisuus, pelastussuunnitelma: Pelastuslaki (468/2003) - Pelastussuunnitelman sisältö: Asetus pelastustoimesta (787/2003) - Turvalliset tavarat ja palvelut: Laki kulutustavaroiden ja kuluttajapalvelusten turvallisuudesta (75/2004) - Yleisötilaisuuden järjestäminen: Kokoontumislaki (530/1999) - Järjestyksenvalvojat: Laki järjestyksenvalvojista (533/1999) - Melu: Ympäristönsuojelulaki (86/2000)

~ ~>

Lisätietoa: www.partio.fi/turvallisuus, www.kuluttajavirasto.fi Ajantasainen lainsäädäntö: www.finlex.fi

11


P Ä I H T E E T J A PA RT I O Partiotoiminnassa noudatetaan muiden viranomaissäädösten ohella tarkasti myös päihteitä koskevaa lainsäädäntöä. Alle 18-vuotiaalle ei saa myydä eikä hän saa pitää hallussaan eikä kuljettaa edes mietoa alkoholijuomaa. Myös tupakkatuotteiden myynti alle 18-vuotiaalle on kielletty. Huumausaineiden käyttäminen ja hallussapito on huumausainerikos.

Lain noudattaminen on helppoa: päihteet eivät kuulu partiotoimintaan. Vaikka laki ei kiellä täysi-ikäisiä nauttimasta alkoholia tai tupakoimasta, edellytetään partiossa, etteivät aikuiset kuitenkaan käytä päihteitä lasten ja nuorten kanssa toimiessaan.

JOKAMIEHENOIKEUDET

Lyhyesti jokamiehenoikeuksista Saat tMJJLLVBKBMBO IJJIUÊFOUBJQZÚSÊJMMFO luonnossa, muualla kuin pihamaalla sekä muilla kuin sellaisilla pelloilla, niityillä tai istutuksilla, jotka voivat vahingoittua kulkemisesta tPMFTLFMMBUJMBQÊJTFTUJBMVFJMMB NJTTÊ liikkuminenkin on sallittua – voit esimerkiksi telttailla suhteellisen vapaasti, kunhan pidät huolen riittävästä etäisyydestä asumuksiin tQPJNJBMVPOOPONBSKPKB TJFOJÊKBLVLLJB tPOLJBKBQJMLLJÊ tWFOFJMMÊ VJEBKBQFTFZUZÊWFTJTUÚTTÊTFLÊ kulkea jäällä.

12

Et saa tBJIFVUUBBIÊJSJÚUÊUBJIBJUUBBUPJTJMMF tIÊJSJUÊUBJWBIJOHPJUUBBMJOUVKFOQFTJÊKB poikasia tIÊJSJUÊQPSPKBKBSJJTUBFMÊJNJÊ tLBBUBBUBJWBIJOHPJUUBBLBTWBWJBQVJUB  ottaa kuivunutta tai kaatunutta puuta, varpuja, sammalta tai muuta sellaista toisen maalta tUFIEÊBWPUVMUBUPJTFONBBMMFJMNBO pakottavaa tarvetta tIÊJSJUÊLPUJSBVIBBFTJNFSLJLTJ leiriytymällä liian lähelle asumuksia tai meluamalla tSPTLBUBZNQÊSJTUÚÊ tBKBBNPPUUPSJBKPOFVWPMMBNBBTUPTTB ilman maanomistajan lupaa tLBMBTUBBKBNFUTÊTUÊÊJMNBOBTJBOPNBJTJB lupia.


Jokamiehenoikeuksilla tarkoitetaan Suomessa oleskelevan mahdollisuutta käyttää luontoa siitä riippumatta, kuka omistaa alueen tai on sen haltija. Jokamiehenoikeuksista nauttimiseen ei tarvita maanomistajan lupaa eikä siitä tarvitse maksaa. Jokamiehenoikeutta käyttämällä ei kuitenkaan saa aiheuttaa haittaa tai häiriötä. Jokamiehenoikeudet perustuvat yleisesti hyväksyttyyn maan tapaan, osittain myös kirjoitettuihin lakeihin. Jokamiehenoikeudet koskevat myös ulkomaalaisia. Perinteiset jokamiehenoikeudet sekä laajat metsä- ja vesistöalueet antavat suomalaisille erinomaiset mahdollisuudet liikkua ja virkistäytyä luonnossa. Toisin kuin useissa muissa maissa, ovat jokamiehenoikeudet Suomessa varsin laajat. Samanlaiset oikeudet ovat voimassa lähinnä vain muissa Pohjoismaissa. Ahvenanmaalla on jokamiehenoikeuksia rajoitettu. Ympäristöministeriö on tehnyt oppaan jokamiehenoikeuksista. Siinä kerrotaan tarkemmin esimerkiksi siitä, mihin lakeihin jokamiehenoikeudet perustuvat ja miten niitä voi tulkita. Oppaaseen kannattaa tutustua, sillä siinä on paljon hyödyllistä tietoa turvallisuudestakin.

LIIKKUMINEN LUONNOSSA Jalan, hiihtäen, pyöräillen ja ratsain liikkuminen on yleensä sallittua luonnontilaisilla tai siihen verrattavilla alueilla, jos siitä ei aiheudu vahinkoa. Liikkumisoikeutta on rajoitettu pihamailla, pelloilla ja istutuksilla. Kesällä pellot on ylitettävä teitä tai ojan pientareita pitkin. Talvella sitä vastoin pellon yli voi hiihtää. Porteista kuljettaessa ne on muistettava sulkea. Toisen pihamaata ei saa käyttää kulkutienä. Toisen maalle ei saa rakentaa eikä kaivaa sitä niin, että se muuttuu ulkonaisesti

alkuperäisestä. Pihamaan käyttö kulkutienä on kiellettyä. Peltoa, niittyä tai istutusta ei saa käyttää kulkutienä, jos siitä aiheutuu vahinkoa. Liikkumista on usein rajoitettu luonnonsuojelualueilla. Lintujen pesimisaikana tulisi liikkumista välttää sellaisilla lintujen pesimä- ja oleskelualueilla kuin lintuvesillä ja ulkosaarilla. Jokamiehen oikeudet koskevat vain yksittäisiä käyttäjiä, eivät suuria ryhmiä. Joukkotapahtumia, kuten partiotaito-, hiihto-, erä- ja suunnistuskilpailuja, ei pidä järjestää pelkästään jokamiehenoikeuksien nojalla. Niiden järjestämisestä on neuvoteltava maanomistajan kanssa.

Luonnossa oleskelu Tilapäinen luonnossa oleskelu, kuten levähtäminen, uiminen, auringon ottaminen, ja tilapäinen leiriytyminen, kuten viikonlopun tai muun lyhyen ajan kestävä telttailu, on sallittua siellä missä kulkeminenkin, kunhan siitä ei aiheudu vahinkoa tai haittaa maan omistajalle tai haltijalle. Pitkäaikaisesta oleskelusta ja leiriytymisestä on syytä neuvotella maanomistajan kanssa, koska on todennäköisempää, että luontoon jää jälkiä tai tulee muuta haittaa. Erityisalueilla, kuten uimarannoilla, ei yleensä saa telttailla. Varsinaisilla virkistysalueilla on usein erityisiä telttailupaikkoja tai alueita, joille teltat pitäisi pystyttää.

Tulenteko Nuotiota tai muuta avotulta ei saa tehdä toisen omistamalle (tai hallinnassa olevalle) maalle ilman lupaa tai ilman pakottavaa tarvetta eikä metsäpalovaroituksen aikana. Retkikeittimen, lämmityslaitteen, valaistuslaitteen tai muun maapohjasta eristetyn laitteen käyttöön ei tarvita lupaa, koska täl13


laisessa laitteessa pidettävää tulta ei katsota avotuleksi. Jos metsäpalon vaara on suuri, avotulta ei saa sytyttää metsään tai sen läheisyyteen edes maanomistajan luvalla. Jokaisen pitää mahdollisuuksiensa mukaan valvoa, että joka paikassa noudatetaan paloturvallisuutta koskevia sääntÜjä ja määräyksiä. Ulkoilu- ja leirintäalueilla on tulen tekoon usein varattu erityiset paikat, eikä tulta pidä näillä alueilla tehdä muualle. Metsästysajat on huomioitava retkiä suunniteltaessa. Metsästysajat vaihtelevat paikkakunnittain. Tarkat tiedot metsästysajoista saa kunkin alueen riistanhoitopiiristä tai metsästysseuroilta.

>

Lähde: YmpäristÜministeriÜ 2009 www.ymparisto.fi

VA E L L U K S E N T U RVA L L I S U U S Hyvä vaellussuunnitelma sisältää turvallisuus- ja pelastussuunnitelman. Perusvaellussuunnitelma t*MNPJUBMÊIUÚBJLB TVVOOJUFMUV reitti ja mahdolliset vaihtoehtoreitit. Merkitse valmiiksi suunniteltujen yÜpymispaikkojen koordinaatit muistiin. t-BTLFKPLBLPMNBTQÊJWÊ lepopäiväksi. t+PTFUUVOOFQBJLBMMJTJB olosuhteita, kysy niistä aina etukäteen. t0UBIVPNJPPOWVPEFOBJLBKB sääolosuhteet. t7BSVTUBVEVQBIJNNBOUJMBOteen varalle.

14

t­MÊWBMJUTFMJJBOWBBUJWJBWBFMMVTLPIUFJUB t­MÊMVPUBMJJLBBPNBBOUBJSZINÊTJTVPSJtuskykyyn. t7ÊMUÊUVSIJBSJTLFKÊ t5BSLJTUBNBULBQVIFMJNFOLVVMVWVVT vaellusalueella. t5FLOJTFUBQVWÊMJOFFUPWBUBJOBFQÊWBSmoja; älä tuudittaudu siihen, että ne aina toimisivat. On myÜs hyvä muistaa, että rasitus ei saa olla kenellekään ryhmän jäsenistä liian suuri. Ketään ei pidä päästää yksin maastoon, ja ryhmän on pysyttävä yhdessä. Ylimielinen asennoituminen erämaahan, väärä johtaminen, huono sää, puutteelliset varusteet, onnettomuus tai huono suunnistustaito voivat aiheuttaa vaelluksella vaaratilanteita. Vaaratilanteet muuttuvat hätätilanteeksi, jos johtaja menettää tilanteen hallinnan. Kun hätäännytään, pelko ja päättämättÜmyys saavat vallan. Vaelluksenjohtajalle tämä asettaa suuren vaatimuksen. On kyettävä toimimaan olosuhteissa, joita ei voi harjoitella etukäteen. On kyettävä järkevään toimintaan uupuneena ja kylmissään. Ulkopuolisen apuun ei voi luottaa, vaan vastuu ryhmästä on itsellä.


EKSYMINEN Jotta et eksyisi t0QFUUFMFTVVOOJTUBNBBOMVLFNBBO karttaa ja käyttämään kompassia. Vain harjoittelemalla oppii. t­MÊQJEÊJUTFÊTJMJJBOLPLFOFFOB t7BMJUTFSFJUUJIVPMFMMJTFTUJSZINÊOUBJUPjen ja voimien sekä sään mukaisesti. t4FVSBBLVMKFUUBFTTBLBSUUBBKBUVULJ samalla reittiä ennakolta. t"SWJPJNBULBBOLVMVWBBJLBKBTFVSBB ajan kulumista. t4PQJLBBFUVLÊUFFOUPJNFOQJUFFUKBQFlastautumissuunta siltä varalta, että joku eksyy joukosta. t&LTZNJTWBBSBPOTVVSJO LVOPOQJNFÊÊ tai näkyvyys on muuten heikko. t1ZTÊIEZIFUJQBJLBONÊÊSJUZTUÊWBSUFO  jos olet epävarma.

>>

Retkeilyvinkkejä: www.luontoon.fi

Jos eksyt 1. Totea tilanne. 2. Pysy rauhallisena, ryhmä pysyy yhdessä ja pitää tauon. Samalla voi syÜdä. 3. Merkitse kartalle viimeinen varma paikannus ja muistele, milloin olit siellä. Nyt on jo tiedossa summittainen alue, jossa olet. 4. Muistele viimeisiä kulkusuuntia. Epämääräinen alue pienenee. 5. Tarkastele ympärÜivää maastoa ja kiintopisteitä, vertaile niitä karttaan. Vertailua helpottaa kartan kääntäminen pohjois–etelä-suuntaan ja siirtyminen näkÜalapaikalle. Mieti, oletko vielä kartalla vai jo sen ulkopuolella. 6. Jos paikanmääritys ei vieläkään onnistu, lähde kulkemaan kohti ennalta valittua pelastautumissuuntaa, lähimpään suureen kiintopisteeseen, kuten kohti tunturia, tietä tai jokea. 7. Jos sää on todella huono, olet väsynyt tai ryhmä on erimielinen, pysähtykää syÜmään tai leiriytykää ensimmäiseen sopivaan paikkaan ja levätkää kunnolla. Huonon sään on aina annettava mennä ohitse. 8. Eksynyttä joukkoa ei pidä ajattaa näännyksiin toiveajattelulla pikaisesta poispääsystä, eikä sitä myÜskään pidä hajottaa pienempiin ryhmiin. 9. Suomessa on vain vähän paikkoja, joista on enemmän kuin 8 kilometriä maantielle. Nämä alueet ovat käsivarren itäosissa, Utsjoella, EnontekiÜllä ja merellä. 10. Jos on jo pidempään oltu tietymättÜmissä ja on oletettavaa, että etsijät on lähetetty perään, on tehtävä itsensä näkyväksi parhaalla mahdollisella tavalla: merkkitulia käyttämällä tai laittamalla jotain suurta ja värikästä näkyville.

15


K U N TA RV I TA A N A P UA

Hätämerkkejä

Kun tarvitaan apua, mikä tahansa huomion kiinnittävä toiminta on sopiva hätämerkki. Tässä on lueteltu muutamia yleisesti tunHätänumero 112 on voimassa koko maasnettuja tapoja: sa. Hätänumero on maksuton, tBQVBIVVUP ja se valitaan matkapuhelimesta HätätQVOBJOFOLPMNJPNBBOUJFMMĂŠ ilman suuntanumeroa. Soittanumero tLPMNFnuotiota kolmiossa minen hätänumeroon onnistuu tMJFLLJFOOĂŠZUUĂŠNJOFOBMVLTFMMB myĂśs ilman PIN-koodia. MattQVOBJOFOSBLFUUJ kapuhelimen toimimiseen aina ja t .":%":  SBEJPQVIFMJNFMMB  kaikkialla on kuitenkin vaarallista toistetaan vähintään kolme kertaa tuudittautua. SOS-merkki (valona tai äänenä) ttt− − −ttt

Avun hälyttäminen

112

Hätänumeroon 112 soittaminen 1. Soita hätäpuhelu itse, jos voit. Näin päivystäjä saa tärkeää tietoa ilman välikäsiä ja pystyy paremmin määrittelemään, millaista apua pitää lähettää. 2. Kerro, mitä on tapahtunut. 3. Kerro tarkka osoite ja kunta. Hätäkeskuksen alueella saattaa olla useampikin sama osoite. On tärkeää kertoa myÜs kunnan nimi, jotta apu saadaan perille oikeaan paikkaan. 4. Vastaa kysymyksiin. Päivystäjä esittää kysymyksiä, jotta voisi arvioida, millaista ja kuinka kiireellistä apua tarvitaan. Hän hälyttää tarvittaessa apua jo kesken puhelun, joten kysely ei hidasta avun paikalle tuloa. 5. Toimi annettujen ohjeiden mukaan. On tärkeää noudattaa päivystäjän antamia ohjeita. Oikea toiminta hätätilanteen ensihetkinä vaikuttaa usein hyvinkin merkittävästi esimerkiksi onnettomuuden uhrin paranemiseen tai jopa säilymiseen hengissä. 6. Sulje puhelin vasta, kun olet saanut siihen luvan.

> 16

Lähde: www.112-paiva.fi

ENSIAPU Retken-, vaelluksen- tai leirinjohtajan yhtenä pätevyysvaatimuksena ovat näissä turvallisuusohjeissa mainitut ensiaputaidot. Tapaturman ja onnettomuuden sattuessa auttajan on säilytettävä malttinsa. Auttamiskyky säilyy, kun ensiaputaidot ovat selkäytimessä. Taidot ruostuvat, joten niitä on harjoiteltava. Ilman kertauskurssia ensiapukurssikin vanhenee kolmessa vuodessa. Ensiapuharjoituksia on hyvä sisällyttää esimerkiksi kokouksien, retkien ja leirien ohjelmistoon. Ensiaputaitoja ei opi pelkästään lukemalla – on myÜs harjoiteltava. Esimerkiksi Suomen Punaisen Ristin (SPR) kurssit ovat hyvä paikka harjoitteluun. SPR on määritellyt EA I ja EA II -kurssin alaikärajaksi 13 vuotta. MyÜs partiopiirit järjestävät ensiapukoulutusta.


Ensiavun muistilista t-FJSJMMÊPOBJOBPMUBWBZLTJOJNFUUZ henkilö, joka vastaa ensiavusta. t.VJEFOKPIUBKJFOUVMFFPMMBFOTJBQVUBJtoisia. t&OTJBQVMBVLVOTJTÊMUÚPOTÊÊOOÚMMJTFTUJ tarkistettava ja uusittava. Sen sisältöä on myös osattava käyttää! t7BOIFOUVOFFUMÊÊLLFFUWJFEÊÊOBQUFFLkiin hävitettäväksi. t&OOBMUBFILÊJTZÊPONZÚTIZWÊTUÊIZHJFniasta huolehtiminen. t*MNPJUUBVUVNJTFOZIUFZEFTTÊPTBMMJTUVKJMta kysytään, onko heillä jotain erityistä huomioon otettavaa, kuten terveydentila, allergiat, erityisruokavalio ja lääkitys. t)VPMFIEJTJJUÊ FUUÊUBQBIUVNBOPTBMMJTtujat ovat varustautuneet oikein.

Tavallisimmat tapaturmat ja sairaudet Yleisimpiä partiotoiminnassakin vastaan tulevia vaivoja ovat tFSJMBJTFUIBBWBU tOZSKÊIEZLTFU tIJFSUZNÊUKBQBMPWBNNBU tLZMNFUUZNJTFUKBQBMFMUVNBU tSBTJUVTWBNNBU tNVSUVNBUSBBKPJTTB tWBUTBTBJSBVEFU SVPLB IZHJFOJB  koti-ikävä) tQÊÊOTÊSLZ SBTJUVT TBWV BVSJOHPOQBJTUF

tZTLÊ OVIB LVVNFJMV LZMNZZT NÊSkyys, makuupussia ei tuuleteta) tBMMFSHJTFUSFBLUJPU IZÚOUFJTUFOQJTUPU  siitepöly, ruoka-aineet).

Ensiapuvarusteet Viikon mittaisella, yli 50 osanottajan lippukuntaleirilläUBSWJUBBO&OTJBQVPQQBBO %VPEFcim ja SPR, 2007) mukaan seuraavanlaisia tarvikkeita: Sidetarvikkeet t1JLBTJUFJUÊ t)BBWBUFJQQJÊ t1FSIPTMBBTUBSJB t,JJOOFMBBTUBSJB t1VIEJTUVTBJOFUUBKB haavapyyhkeitä t4JEFUBJUPLTJB t4VPKBTJUFJUÊ

t&OTJBQVTJEF t+PVTUPTJEFSVMMJB t5VLJTJEF t,PMNJPMJJOB t1VOLLJQJIEJU t-ÊNQÚQFJUF t,ZMNÊQBLLBVT

Lääkkeet t,VVNFMÊÊLF t4ÊSLZMÊÊLF t-ÊÊLFIJJMJ t"MMFSHJBMÊÊLF t,PSUJTPOJWPJEF t,ZZQBLLBVT

Vaellukselle otetaan mukaan seuraavanlaiset ensiaputarvikkeet: t6SIFJMVUFJQQJÊ t*EFBBMJTJUFJUÊ t-ÊÊLFIJJMJ t)BLBOFVMPKB t -JJNBTJUFJUÊ t"MMFSHJBMÊÊLF t4BLTFU t+PVTUPTJUFJUÊ t,PSUJTPOJWPJEF t-ÊÊLLFFU t3BTWBTJUFJUÊ t,ZZQBLLBVT t,VVNFMÊÊLF t4JEFUBJUPLTJB t4ÊSLZMÊÊLF t-BBTUBSFJUB

Muut t 7PJEFTJEF t4BLTFU t1JOTFUJU t,VVNFNJUUBSJ t4VPKBLÊTJOFFU t&OTJBQVPIKFFU t)ÊUÊOVNFSP t1ÊJWZTUÊWÊO terveyskeskuksen yhteystiedot t5BTLVMBNQQV t,ZOÊKBMFIUJÚ

>

Lue lisää: www.spr.fi/ensiapu

17


T U L E N K Ä S I T T E LY SISÄTILOISSA Palovaroitin on pakollinen

voi hävittää nykyisten ohjeistusten mukaan kotitalousjätteiden yhteydessä. Leiriolosuhteissa on kämpän palovaroitinta testattava huomattavasti useammin kuin kerran kuukaudessa.

Palovaroitin on pakollinen jokaisessa asunKynttilät ja lyhdyt nossa ja majoitustilassa. Siitä on määrätty pelastuslaissa. Vaarallisinta tulipalossa on Tunnelman luojiksi ja valaistukseen voimyrkyllinen savu. Palovaroittimen toimindaan käyttää kynttilöitä ja lyhtyjä. Niiden ta perustuu tulipalossa muodostuvan savun käytössä tulee varmistaa, että ne pysyvät havaitsemiseen varhain, tukevasti paikoillaan ja jolloin pelastautumiseen Leiriolosuhteissa on ovat riittävän kaukana ja alkusammutukseen syttyvistä materiaaleista kämpän palovaroitinta jää aikaa. Varoitin tulee testattava huomattavasti sekä toisistaan. Kyntasettaa mahdollisimman tilöitä ei saa jättää varuseammin kuin kerran korkealle, keskelle huotioimatta. Lyhdyt tulee kuukaudessa. neen kattoa. Jos varoitin täyttää aina ulkona. on seinässä tai kattopalkin takana, se ei välttämättä reagoi savuun Lämmittäminen ajoissa. Laite tulisi asentaa kaikkiin tiloihin Tulen kanssa on aina noudatettava erityistä tai huoneisiin, joissa nukutaan, jotta se varovaisuutta. Jos kämppää ei ole pitkään herättäisi nukkujan. Ihminen ei herää saaikaan lämmitetty, hormit ja itse tulisija vunhajuun. Varoitinta ei pidä asentaa keiton tarkistettava. Halkeilleisiin tulisijoihin tiöön lieden lähelle tai kylpyhuoneeseen. ei tulta saa sytyttää tulipalovaaran vuoksi. Varoittimia tarvitaan yksi jokaista alkavaa Aloita avaamalla pelti ja lämmitä varovas60 neliömetriä kohti sekä joka kerrokseen. ti – äkkiä alkava kova lämmitys saattaa Jos varoittimia tarvitaan useita, ne voidaan talvella rikkoa hormit. Pelti pitää sulkea kytkeä sarjaan. vasta sitten, kun palaminen tulisijassa on Laitteen toimintakunto tulee testata kokonaan päättynyt (hiilet mustia). Tuhka kerran kuukaudessa. Varsinkin kylmillään on säilytettävä rakennuksen ulkopuolella olleeseen mökkiin tai kämppään mentäkannellisessa palamattomassa astiassa, joka essä on syytä testata palovaroitin, vaikka on riittävän etäällä rakennuksesta (ei ulkoparisto olisikin tuore. Johtaja voi varata seinustalle räystään alle). Pitää huolehtia mukaansa uuden palovaroittimen ja uusia myös siitä, ettei astiaan tuotu mahdollisesti 9V:n paristoja, jos vanha osoittautuu toikuuma tuhka aiheuta syttymisvaaraa ymmimattomaksi. Palovaroittimen pariston päristölle. Tuhka kannattaa varastoida vasta vaihto on syytä tehdä kerran vuodessa. Se sitten, kun se on jäähtynyt. on helpompi muistaa tehdä, jos vaihtoaika Avotakan edustalla lattia on suojattava on aina jonkin tietyn, vuosittain toistuvan esimerkiksi pellillä 150 cm:n matkalla tatapahtuman tai päivän yhteydessä. Yksi kan takaseinästä mitattuna, jotta kipinät eitällainen päivä on hätänumeropäivä 11.2. vät pääse sytyttämään tulipaloa. Avotakassa Vaihda palovaroitin kokonaan uuteen 10 on myös syytä huolehtia esimerkiksi tiiliesvuoden välein. Vanhan palovaroittimen

’’

18


teellä, etteivät palavat puut pääse vierimään pois takasta. Suuluukullisen takan edustalla lattia on suojattava esimerkiksi pellillä 40 cm:n matkalla takan edestä mitattuna. Pellin on oltava 20 senttimetriä leveämpi kuin luukun aukko. Rakennuksen omistajan tai haltijan on huolehdittava, että nuohoojan ammattitutkinnon suorittanut nuohooja nuohoaa tulisijat ja hormit määrävälein. Samalla nuohooja tarkistaa tulisijan ja savuhormin kunnon.

Nestekaasulaitteet Nestekaasu on väritÜn ja myrkytÜn kaasu, joka on noin kaksi kertaa painavampaa kuin ilma. Se on erittäin herkästi syttyvä polttoaine, ja se voi muodostaa räjähtävän seoksen ilman kanssa. Turvallisuussyistä nestekaasu on hajustettu: haju toimii kaasuvuodon varoitussignaalina. Koska nestekaasu on ilmaa raskaampaa, sisällä vuotava kaasu painuu lattiatasoon ja syttyy herkästi pienestäkin kipinästä tai muusta sytytyslähteestä. Nestekaasupullon paras säilytyspaikka on ulkona sateelta suojatussa ilmastoidussa tilassa (tarvittaessa lukitussa). Kun nestekaasua käytetään sisätiloissa, on huolehdittava ilmanvaihdosta. Jos palamisilmaa ei ole riittävästi, muodostuu myrkyllistä häkää. Jos tunnet kaasun hajua, toimi näin: t4VMKFIFUJQVMMPWFOUUJJMJ t­MÊLÊZUÊBWPUVMUB t­MÊLÊZUÊTÊILÚLBULBJTJNJB t5VVMFUBIVPOFBWBBJLLVOBUKBPWFU t5VVMFUUBNJTFOKÊMLFFOUBSLJTUBMFULVKB letkuliitokset ja etsi vuotokohtaa saippuaveden avulla. Kaasupulloa on säilytettävä ja käytettävä aina pystyssä venttiili ylÜspäin, jotta nestekaasu tulee ulos kaasumaisena. Jos pullo on kallellaan, kaasu tulee ulos nestemäisessä muodossa ja aiheuttaa vaaratilanteen.

’’

Tutustu kaasulaitteen käyttÜohjeisiin ja tarkista, että laite on CE-hyväksytty.

Kaasulaitteet kannattaa tarkastaa ja huoltaa vuosittain. Vuotavat liitokset ja letkut sekä huonokuntoiset laitteet lisäävät onnettomuusriskiä. Kaasuvuodon sattuessa on kyseessä aina vaaratilanne. Kun lopetat kaasun käytÜn, muista sulkea pääsulkuventtiili. Sisätiloissa pulloventtiili toimii pääsulkuventtiilinä. Painoventtiiliä käytettäessä käännä paineensäätimessä oleva vipu kiinni-asentoon, kierreventtiiliä käytettäessä kierrä venttiili kiinni. Kaasulaitteiden kunnossapito ja huolto lisäävät laitteiden käyttÜikää ja turvallisuutta. Hyvin palava nestekaasuliekki on sininen ja liekin keskusta sinivihreä. Jos liekin kärjet ovat keltaiset, poltin ei saa riittävästi ilmaa. Sytyttämisvaikeudet ja keltainen liekki kertovat polttimen puhdistustarpeesta. Vuotojen etsintä t,ÊZUÊWVPUPKFOFUTJNJTFTTÊBQVOBTBJQpuavettä. t"WBBQVMMPWFOUUJJMJ NVUUBQJEÊLBBTVlaitteen sulkuventtiili suljettuna. t4JWFMFMJJUPLTFUTBJQQVBWFEFMMÊKBUBSLJTUFMF kaasuletkua: vuotokohtaan ilmaantuu kuplia. t-FULVKFOLVOUPUVULJUBBOUBJWVUUBNBMMB letkua melko jyrkälle mutkalle. Letkun pinnassa ei saa olla halkeamia, vaan sen on oltava kimmoisa ja ehjä. t4VMKFLBBTVQVMMP LJSJTUÊMJJUPLTFUKBUFF vuototestaus uudelleen. t+PTWVPUPFJMPQV ÊMÊLÊZUÊLBBTVMBJUFUUB  vaan vie se huoltoon. Nestakaasupullojen säilytys t "TVJOIVPOFJTUPTTBKBNBBOQÊÊMMJTFTTÊ autotallissa nestekaasua saa säilyttää enintään 25 kg esim. kaksi 11 kg:n pulloa. Suurin sallittu pullokoko on 11 kg. 19


t /FTUFLBBTVQVMMPBFJTBBTÊJMZUUÊÊVMMBLPMla, kellarissa eikä maanalaisissa tiloissa. Nestekaasua ei myöskään saa säilyttää veneiden, matkailuvaunujen tai vastaavien sisällä samassa tilassa, jossa yöpyy ihmisiä. t 7BSBTUPJQVMMPBJOBQZTUZBTFOOPTTBQBJLkaan, jossa se ei pääse kuumenemaan eikä ole alttiina mekaaniselle vahingoittumiselle. Nestekaasupullot tulee varastoida lukittuun tilaan tai muuten sellaiseen paikkaan, johon asiattomien pääsy on kielletty. Nestekaasupullojen varastointi- ja säilytystilan tulee olla asianmukaisesti tuulettuva. t &JLBBTVQVMMPBHSJMMJOBMMF t /FTUFLBBTVQVMMPBFJTBBLÊZUUÊÊFJLÊ säilyttää kuuman kaasugrillin alla, sillä pullon pinnan lämpötila ei saa nousta yli +40 asteen. Kun et käytä pulloa, sulje pullon kaasuventtiili. Käytä ja säilytä pulloa aina pystyasennossa.

>

Lähde: Turvatekniikan keskus (TUKES), Käytä nestekaasua oikein -opas, AGA, Käyttäjän ABC, www.aga.fi; www.tukes.fi

Häkä Häkä on hengenvaarallinen kaasu. Se on hajutonta, mautonta ja väritöntä sekä ilmaa kevyempää. Häkä on vaarallista jo pieninä määrinä: se estää hapen sitoutumista vereen. Häkää syntyy, kun palaminen tapahtuu liian vähässä hapessa, esimerkiksi silloin, kun uunin pellit on suljettu ennen kuin palaminen on loppunut. Häkämyrkytyksen oireet ovat huimaus, pahoinvointi ja tajuttomuus. Häkämyrkytyksen uhri on saatava nopeasti raittiiseen ilmaan. Palovaroitin ei ole kaasu- eikä häkävaroitin. Markkinoilla on kuitenkin olemassa erikseen sekä häkä20

varoittimia että palo- ja häkävaroittimien yhdistelmiä.

’’

Tiesitkö... Kun normaalioloissa ovesta voi minuutin aikana kulkea noin 50 ihmistä, hätätilanteessa luku on alle 25. Säännölliset paloharjoitukset vähentävät tehokkaasti paniikkia.

Tulipalo kämpässä Leiri- ja retkikämpän alkusammutuskalusto on pidettävä kunnossa. Tulipalon varalta on kämpän pelastussuunnitelmaan (malli on liitteenä) kirjattu toimintaohjeet. Pelasta ensin ihmiset. Hanki paikalle apua hätänumerosta 112. Apua hälyttäessä on tärkeätä tietää kämpän sijaintikunta ja osoite. Siksi nämä tiedot kannattaa olla näkyvällä paikalla kämpän seinällä. Kun palokunta saapuu paikalle, kerro tilanne: onko ihmisiä vielä vaarassa, missä on räjähdysherkkiä tai kaasuuntuvia aineita ja niin edelleen. Noudata sammutusta johtavan henkilön ohjeita. Tulipalo on helppo sammuttaa aivan alkuvaiheessa. Toimi nopeasti ja harkitusti, huomaat kyllä heti, pystytkö tekemään palon leviämiselle mitään. Tukahduttaminen esimerkiksi sammutuspeitteellä on varmin keino, mutta esimerkiksi rakenteisiin päässyt tuli on sammutettava jo muilla keinoilla, vaikkapa käsisammuttimella tai vedellä. Sulje ovet ja ikkunat, se hidastaa palon leviämistä.

”Pelasta, sammuta, hälytä, rajoita, opasta.”


T U L E N K Ä S I T T E LY U L KO N A Nuotio Hyvä nuotiopaikka on suojainen ja sorapohjainen. Kaikki humus ja juuret poistetaan nuotion pohjalta mieluiten mahdollisimman yhtenäisinä paakkuina. Tuli voi levitä kytemällä juuria pitkin useita metrejä maan alla. Yhtenäisillä paakuilla puolestaan voi jälkikäteen peittää ja naamioida nuotiopaikan. Nuotiota ei pidä tehdä suoraan kalliolle, sillä tuli rapauttaa kallion. Avotulta ei koskaan saa jättää yksin. Saataville on varattava sammutusvettä tai muuta sammutusmateriaalia. Kun tuli on sammutettu, on nuotion pohja kasteltava. Kuuma nuotionpohja on vaarallinen sytytin, vaikkei siinä olisikaan enää liekkejä.

’’

Muista! Nuotion sytyttämiseen on aina oltava maanomistajan lupa. Metsäpalovaroituksen aikana ei saa tehdä avotulta.

toiminta tärkeää. Jos et ole yksin paikalla, lähetä joku hälyttämään palokunta ja patista muut esimerkiksi tuoreilla oksilla tukahduttamaan tulta tai ainakin estämään tulen leviämistä. Jos tulelle ei mahda mitään, seuraa sen leviämistä ja yritä pysäyttää se heti tilaisuuden tullen esimerkiksi hakkuuaukean tai pellon reunassa. Tarvittaessa voi kaataa puita tuulen alapuolelta, ettei tuli pääse leviämään.

Kipinämikon tehtävät Metsäpalo Niin mukava kuin nuotiotuli partioleirillä onkin, on metsäpalovaroituksia noudatettava aina. Jos metsäpalo syttyy, on nopea

Kun yövytään tulilla tai talviteltassa kamiinan lämmössä, tarvitaan aina kipinämikko eli tulta vartioiva henkilö. Tulta ei saa jättää yksin. 1. Kipinämikko toimii teltan tai nuotion palovartijana. Hän ei saa poistua paikalta. Kipinämikko valvoo, ettei hehkuva kamiina, nuotio tai lennähtänyt kipinä sytytä tulipaloa tai ettei rakotuli romahda nukkujien niskaan. 2. Turvallisuusvälineitä ovat kynnyspuut, jotka estävät nukkujia vierähtämästä liian lähelle tulta, kamiinan ripustuspuut sekä sangollinen sammutusvettä. Sammutusvettä tarvitaan myös talvipakkasella.


3. Kipinämikon tärkeä tehtävä on pitää yllä tasaista, hyvää lämpöä. Se on vaikeampaa kuin uskoisi. Jäiset tai märätkin puut palavat, kunhan ne ovat riittävän pieninä pilkkeinä ja ne asetetaan hehkuvalle hiillokselle. 4. Kipinämikko kuivattelee ja kääntelee kuivumaan asetettuja tavaroita sekä pitää huolen, etteivät tavarat pääse kärventymään. 5. Kipinämikko huolehtii yörauhasta. 6. Kipinämikko herättää kunnolla seuraajansa ja odottelee rauhassa, kunnes tämä on päässyt makuupussistaan jalkeille asti.

’’

Suosi pukeutumisessa villaa, sillä se syttyy huonosti palamaan. Useimmat tekokuidut taas syttyvät herkästi. Paksu villapaita kuoritakin alla saattaa siis pelastaa henkesi!

7. Kipinämikko seuraa, vetääkö kamiina. Jos talviteltan kamiina ei tunnu vetävän, kannattaa varmistaa, etteivät ilma-aukot ole tukossa. Joskus auttaa karstan karistaminen savupiippua kolistelemalla. Jos omat vaatteesi syttyvät palamaan tTVPKBBWÊMJUUÚNÊTUJLÊTJMMÊLBTWPTJ t IFJUUÊZEZ NBBIBO KB UVLBIEVUB QBMP kierimällä. Jos jonkun toisen vaatteet palavat, toimi nopeasti: tMBJUBIFOLJMÚOPQFBTUJQJULÊMMFFOLBTWPjen suojelemiseksi tUVLBIEVUBUVMUBIVPWBMMBUBJWBBUUFFMMB kasvoista jalkoihin päin niin, etteivät liekit pääse lyömään kasvoihin tKÊÊIEZUÊIFILVWJBWBBUFLBQQBMFJUB vedellä.

T U RVA L L I S TA R E T K I - J A L E I R I RU O K A A Ruokamyrkytys Ruokamyrkytyksellä tarkoitetaan saastuneen ruuan tai juoman nauttimisesta aiheutunutta sairautta. Myrkytyksen voi aiheuttaa ruuan tai veden mukana elimistöön päässeet mikrobit, joita ovat bakteerit, virukset, homeet, hiivat ja loiset. Yleisimpiä ruokamyrkytyksen syitä ovat ruuan riittämätön kuumennus, liian hidas jäähdytys, säilytys liian lämpimässä ja puhtauden laiminlyönti. Miten voit välttää ruokamyrkytyksen? 1. Pese kädet usein – aina vessassa käynnin jälkeen ja ennen ruuanvalmistusta ja ruokailua. Leirillä on tärkeää huolehtia, että myös leiriläiset pesevät kätensä. 22

2. Pidä keittiö puhtaana: pese työvälineet ja leikkuulaudat aina käytön jälkeen ja aina ennen ruuanvalmistusta.


Hygieniavinkkejä keittiÜÜn 1. Aloita ruuanvalmistus aina käsienpesusta. Pese kädet myÜs ruoanvalmistuksen aikana aina tLVOTJJSSZUFMJOUBSWJLLFFTUBUPJTFFO (esim. lihan tai leivän käsittelystä kasviksiin tai raa’an elintarvikkeen valmistamisesta valmiin ruoan esillepanoon) tNVMUBJTUFOKVVSFTUFOKBSBBLPKFOLBTWJTten käsittelyn jälkeen tFOOFOLVVNFOUBNBUUBTZÚUÊWJFOFMJOUBSvikkeiden käsittelyä (salaatit, tuorepalat, hedelmät). %FTJOÍPJWBLÊTJIVVIEFKBLFSUBLÊZUUÚJTFU suojakäsineet ovat myÜs leirioloissa käteviä.

ta, kalan tai lihan säilytyksessä lämpÜtilan on oltava 0 – +3. Mitä kylmemmässä elintarvikkeita säilytetään, sitä turvallisempina ja laadukkaampina ne säilyvät. Suojaa säilytettävät elintarvikkeet aina muovipussilla, tuorekelmulla tai muulla tavoin niin, ettei niihin pääse pÜlyä tai kärpäTJÊ­MÊQJEÊSVPLJBBVSJOHPOWBMPTTB Suunnittele ruokalista siten, että käytät pilaantumisherkimmät elintarvikkeet aina ensimmäisenä. Esimerkiksi jauheliha säilyy kypsennettynä paremmin.

3. Käytä valmistukseen vain puhtaita välineitä ja astioita. Kun siirryt lihasta tai kalasta kasviksiin tai päinvastoin, puhdista tyÜvälineet kuumalla vedellä ja pesuaineella tai vaihda ne puhUBJTJJO ­MÊ LÊTJUUFMF LBMBB KB MJIBB TBNBMMB leikkuulaudalla.

5. Kypsennä ruoka kuplivan kiehuvaksi. Haalea ruoka on otollinen kasvualusta ruokamyrkytyksiä aiheuttaville bakteereille. Kun lämpÜtila nousee yli +60 asteen, alkavat mikrobit tuhoutua. Jos ruokaa pitää säilyttää kuumana ennen tarjoilua, sen tulee olla riittävän lämmintä (vähintään +60 astetta). Nauti ruoka kuumana, heti valmistamisen jälkeen ja valmista vain tarvetta vastaava määrä. JäännÜsruokien uudelleen tarjoaminen ei ole suotavaa.

4. Säilytä siististi. Harkitse huolellisesti helposti pilaantuvien elintarvikkeiden, kuten jauhelihan tai tuoreen kalan ottamista mukaan retkelle tai leirille. Niiden kylmäketjusta pitää pystyä huolehtimaan katkeamattomasti. Kylmäsäilytystilojen, esimerkiksi maakuopan, lämpÜtilan pitää olla alle +8 astet-

6. Tiskiveden määrästä ja kuumuudesta ei pidä tinkiä. Jokaisella ruokailijalla on oltava mahdollisuus tiskata astiansa puhtaalla ja kuumalla vedellä. Esipesu pitää pesuveden pitempään puhtaana, ja huuhtelu mahdollisimman kuumalla vedellä varmistaa astioiden puhtauden.

2. Käytä ruoanvalmistukseen vain puhdasta vettä.

23


3. Säilytä elintarvikkeet oikeassa lämpötilassa. 4. Kuumenna ruoka kunnolla ja jäähdytä äkkiä. 5. Vältä ruuanvalmistusta sairaana. Vatsakipu, oksentelu ja ripulointi ovat tyypillisiä ruokamyrkytyksen oireita. Ruokamyrkytystä voi epäillä, jos useat ihmiset saavat samanaikaisesti vatsakipuja ja alkavat oksennella ja ripuloida. Yleensä ruokamyrkytyksen oireet tulevat ensimmäisen vuorokauden sisällä ruoan nauttimisesta, ja lähes kaikki samaa ruokaa syöneet oireilevat. Mahataudissa ihminen menettää nestettä ja suoloja. Siksi nesteytyksestä on pidettävä huolta tarjoamalla potilaalle pieniä nestemääriä useasti.

Hygieniapassi Lippukunnan partiotapahtumissa ei tarvita hygieniaosaamistodistusta (hygieniapassia), sillä hygieniaosaamista vaaditaan varsinaisesti vain elintarvikkeita ammattimaisesti käsitteleviltä ihmisiltä. Osaamisen osoittamisen velvoite ei koske satunnaisia tapahtumia. Tilapäisellä myynnillä, johon voi liittyä valmistusta ja tarjoilua, tarkoitetaan harvemmin kuin kerran kuukaudessa tapahtuvaa myyntiä, joka ei yhtäjaksoisesti kestä kauempaa kuin kaksi vuorokautta. Jos joku haluaa myydä tai valmistaa muuten tarjoiltavaksi ruokaa torilla tai muussa ulkotilassa, hänen pitää ilmoittaa asiasta ennen toiminnan aloittamista sen kunnan terveydensuojeluviranomaiselle, jonka alueella myynti- tai tarjoilupaikka

’’

Makkaran myynnistäkin pitää ilmoittaa kunnan terveystarkastajalle.

24

sijaitsee. Tässä ilmoituksessa on kerrottava hakijan yhteystiedot, tilapäismyynnin aika ja paikka, toiminnan laatu, tuotevalikoima sekä selvitys säilytysolosuhteista, myyntikalusteista ja talousvedensaannista. Ilmoittaminen tulee tehdä hyvissä ajoin, jotta neuvotteluille ja tarvittaville tarkastuksille jää riittävästi aikaa. Ilmoittaminen tulisi tehdä viimeistään 14 vuorokautta ennen tilapäismyynnin aloittamista. Viranomainen ei tee asiasta erillistä päätöstä eikä peri maksua.

Salmonella Ruoanlaittajalle tehtävä salmonellatutkimus on yleensä aiheellinen, jos hänellä tai hänen perheellään on ollut ripulioireita viimeisen kuukauden aikana. Tutkimukseen voi olla aihetta myös, jos hän on ollut viimeisen kolmen kuukauden aikana Pohjoismaiden ulkopuolella. Tartuntatautilaissa ei vaadita salmonellatutkimusta alle kuukauden pituisissa työsuhteissa. Kunnan terveystarkastaja voi silti velvoittaa partioleirin muonittajia salmonellatutkimukseen. Leirin muonitusta suunnitellessa kannattaa olla yhteydessä paikalliseen terveystarkastajaan.

Ruoka-aineallergiat ja erityisruokavaliot Ruokayliherkkyyttä tai erityisruokavalioita ei saa vähätellä, koska osa väärän ruoan syömisen oireista voi olla vaarallisia tai jopa henkeä uhkaavia. Elintarvikkeiden tuoteselosteet kannattaa lukea huolellisesti. Esimerkiksi keliaakikolle pienikin määrä gluteiinia on haitallista ja pähkinä-allergiselle manteli voi aiheuttaa hengenvaarallisen sairaskohtauksen. Hyvin allergisten henkilöiden tulee pitää omaa adrenaliiniruiskua mukanaan allergisten hätätilanteiden varalta.


~> ~ ~ ~>

Lisätietoa: www.allergia.com

Lisätietoa hygienia-asioista kunnan terveystarkastajilta ja Elintarviketurvallisuusvirastosta www.evira.fi

TO I M I N TA V E S I L L Ä Uinti Vesi on mukava, mutta myÜs vaarallinen elementti. Uiminen ja uimataito ovat suhteellinen käsite: uimahallissa on helppo uida 500 metriä, mutta kylmässä vedessä pienessäkin aallokossa matkassa on jo urakkaa. Ota uimisessa huomioon seuraavat turvatoimet: t6JNBQBJLLBPOBJOBUVULJUUBWB FOOFO kuin uimarit päästetään veteen. Tuttukin ranta on tarkistettava talven jäljiltä. t6JEBTBBWBJOVJNBQBJLBMMB t ­MÊLPTLBBOTVLFMMBWFUFFO KPTFUPMF ensin tutkinut pohjaa. t6JOOJOPOUBQBIEVUUBWBBJOBWBMWPUVTUJ Uimaan saa mennä vain valvojan ollessa paikalla ja hänen luvallaan. Uimavalvojiksi valitaan pelastustaitoiset johtajat. Valvojien määrä pitää suhteuttaa uimareiden määrään.

t6JNBSJUKBFUBBOVJNBQBSFJIJO KPULB pitävät huolta, että kaverikin tulee rannalle. Tämä on hyvä tapa kontrolloida suuren joukon uimista. t,PTLBBOFJQJEÊNFOOÊVJNBBOZLTJO t)ZWÊUBQBPOQJUÊÊMFJSJOVJNBBKBU päivittäin samoina. t6JNBQBJLBMMBUBSWJUBBOQFMBTUVTWFOFKB pelastusvälineitä.

Veneily ja melonta Vesillä tapahtuvaa partiotoimintaa varten on omat turvallisuusmääräyksensä Turvallisuusmääräyksiä ja -ohjeita partiotoimintaan vesillä. Vesillä liikkuttaessa, kuten suojaisen vesistÜn ylityksessä tai ihmisten kuljetuksessa mantereelta saareen ja takaisin, pitää aina varmistaa turvallisuus. Käytettävän aluksen tulee olla merikelpoiseksi todettu. PäällikÜllä tulee olla tietoa merenkulusta ja kokemusta vesillä liikkumisesta. t,VOMJJLVUBBOWFTJMMÊ POLBJLJMMFPMUBWB pelastus- tai kelluntaliivi. Liivien käytÜn laiminlyÜnti on välinpitämättÜmyyttä. t)VPMFIEJ FUUÊLÊZUÚTTÊPMFWBUWFOFFU ovat toimintakuntoisia. t3BKBBUBJNFSLJUTFFUVLÊUFFOTFWFTJBMVF  jolla veneillä, jollilla, kanooteilla ja polkuveneillä saa liikkua. t7FOFJUÊLÊZUFUUÊFTTÊPOSBOOBMMFKÊÊUÊWÊ aina yksi vene mahdolliseen pelastustehtävään.

’’

Muista! Pidä aina pelastusliivit päällä pienveneessä. Katso, että liivit ovat kunnolla kiinni myÜs haaroista. Kelluntaliivit pitävät kyllä pinnalla, mutta vain pelastusliivit kääntävät tajuttoman oikeaan asentoon. Testatkaa liivien kelluttavuus vuosittain. 25


t7FTJMMÊMJJLLVNJTUBPOBJOBWBMWPUUBWB t.FMPUUBFTTBQJEFUÊÊOZMMÊLFMMVOUBMJJWFKÊ t,ZQÊSÊLVVMVVLPTLFOMBTLJKBOWBSVTUFJsiin. t,PTLFOMBTLVVOKBNFSJNFMPOUBBOPO parasta perehtyä kokeneiden melojien opastuksella. t,PTLFOMBTLVTTBLPTLFUPOUBSLBTUFUUBWB etukäteen maalta käsin.

Hengenpelastus Hengenpelastus ja siihen liittyvä painelupuhalluselvytys ovat asioita, jotka liian usein opetellaan vain teoriassa. Taitoja on harjoiteltava. Tositilanne ei ole enää harjoittelutilanne.

Melojan turvallisuussäännÜt t­MÊNFMPZLTJO t,ÊZUÊBJOBmelonta- tai kelluntaliivejä. t7BSVTUBVEVQBIJNNBOWBSBMUB t­MÊZMJBSWJPJPNJBUBJUPKBTJ t­MÊBMJBSWJPJMVPOOPOWPJNJB t*MNPJUBNBULBSFJUUJTJLPUJWÊFMMFTJKB ilmoita muutoksista. t1BLLBBNBULBQVIFMJOWFTJUJJWJJTUJ

~ ~>

26

Lisätietoja Melontaturvallisuuden neuvottelukunnan Melonnan turvallisuus -ohjeesta, www.kanoottiliitto.fi

H E I KOT J Ä Ä T Jääpeite ei koskaan synny hetkessä, vaan vähitellen. Jään paksuus saattaa vaihdella suuresti järven eri osissa. Varsinkin kevätjää on arvaamaton ja petollinen. Jään muodostuminen ja sen paksuus ovat aina riippuvaisia veden kylmenemisestä, johon vaikuttaa vesimassa. Pieni, matala, seisovavetinen järvi jäätyy paljon nopeammin kuin suuri tai syvä järvi tai virtaamapaikka. Erityisiä vaaranpaikkoja ovat sulina pysyvät jokien suut, siltojen alustat, virtapaikat, vedenalaisten karien ympäristÜ, järvessä olevien lähteiden kohdat ja viemärien suut. Talvisissa olosuhteissa on syytä ottaa ennakkoon selvää jään vahvuudesta sekä mahdollisista virtapaikoista tai muista heikon jään alueista. Jäälle kannattaa merkitä peli- ja leikkialue, jonka jäänpaksuus on varmistettu. Jos et ole varma jään kantavuudesta, valitse kiertotie tai vaihda ohjelmaa. Jos joudutaan menemään varmistamattomalle jäälle, kulkijoiden välillä pidetään varmuusetäisyydet, ryhmällä on mukana heittoliinoja, jonon ensimmäisellä on jäänkeston tarkkailuun soveltuva piikillä varustettu keppi ja jokaisella on jäänaskalit kaulassa. Kun hiihdetään ja kannetaan rinkkaa, on muistettava avata siteet ja lantiovyÜ ennen jäälle menoa. Tavarat on hyvä kuljettaa ahkioissa, ainakin ryhmän kärjessä kulkevan.


O R G A N I S A AT I O KO H TA A K R I I S I N Vaikka partiotoiminnassa pyritään kaikin tavoin välttämään kriisejä, niihin tulee kuitenkin varautua niin lippukunnassa, piirissä kuin keskusjärjestössäkin. Jokaisella organisaatiolla tulee olla kriisin varalle suunnitelma, josta ilmenee kuka toimii ja miten, esimerkiksi onnettomuuden tapahduttua. Arkisessa partiotoiminnassa kriisin voi synnyttää esimerkiksi tulipalo (teltan tai kämpän palaminen), paha eksyminen, sairauskohtaus, hukkuminen, vakava paleltuminen, liikenneonnettomuus tai veneilyturma. Kun on ensin huolehdittu tarvittavasta ensiavusta, muista pelastustöitä ja avun saamisesta paikalle, tulee aloittaa kriisiviestintä. Jos tilanne ei ole laajuudeltaan vakava, selvitään vähemmällä tiedottamisella. Näitä vähemmän vakavia tilanteita ovat esimerkiksi se, että leiriläiseltä murtuu nilkka kesken hiihtolenkin, tai se, että sudenpentu saa pienen palovamman kesäleirillä. Tällöin riittää, kun asiasta ilmoitetaan lippukunnanjohtajalle ja luonnollisesti myös partiolaisen kotiin.

ILMOITA: MITÄ: ”Liikenneonnettomuus...” MISSÄ: ”Hangossa...” MILLOIN: ”Tänään noin kello 20.30...” KUKA/KETKÄ: ”Kyydissä olleet partiolaiset...” MIKSI: ”Auto suistui ojaan...” SEURAUKSET: ”Kaksi vaeltajaa loukkaantui hengenvaarallisesti...” TOIMENPITEET: ”Toimitettiin ambulanssilla Länsi-Uudenmaan sairaalaan Tammisaareen...” LISÄTIEDOT: ”Lisätietoja antaa NN numerosta...”

Kriisitiedottaminen 1. Ilmoita tapahtumasta heti uhrin kotiin. 2. Kerro tapahtumasta välittömästi lippukuntasi johtajalle. Lippukunnanjohtajan velvollisuutena on tiedottaa heti piiriin, joka tiedottaa keskusjärjestöön. 3. Piiri auttaa lippukuntaasi tiedottamisessa. Piirissä on toimintasuunnitelma ja vastuunjako sovittuna kriisitiedottamisen varalle. Mitä ripeämmin toimit ja tiedotat, sitä vähemmän tapahtunut todennäköisesti kiinnostaa julkisuutta.

Älä kerro kaikkea kaikille t5JFEPUVTWÊMJOFJMMFUBJNVJMMFVMLPQVPlisille ei saa kertoa henkilöiden nimiä tai muita henkilökohtaisia, esimerkiksi terveydentilaan, liittyviä tietoja. t1PMJJTJUVULJOUBBOMJJUUZWJÊUJFUPKBFJTBB välittää ulkopuolisille – niitä antavat vain viranomaiset. t+VMLJTFTUJFJTBBNZÚTLÊÊOFTJUUÊÊBSWJPJUB tai olettamuksia kriisin syistä.

27


Tapahtumien jälkipuinti

Lapsi tarvitsee tukea

Jos jotain vakavaa on sattunut, koskettaa se usein tavalla tai toisella hyvin monia ihmisiä. TällÜin on tärkeää muistaa jälkipuinnin osuus tapahtuman käsittelyssä. Jos tapahtuma on ollut laajuudeltaan todella vakava, kaivataan jälkipuintiin ammattilaisten apua. Helpoiten apua saa tällÜin omasta terveyskeskuksesta. On tärkeää purkaa tapahtunut kaikkien osallisten kesken.

Lapsen ikä vaikuttaa reagointiin ja tapahtuman käsittelyyn. Lapset ovat riippuvaisia aikuisten kyvystä olla läsnä ja tukena sekä auttaa tiedon käsittelyssä. Lapsi ei välttämättä osaa aikuisen tavoin pukea tuntemuksiaan sanoiksi. Esimerkiksi lapsen voimakas tarrautuminen vanhempiinsa voi olla lapsen tapa osoittaa pelkoa siitä, että vanhemmille voi tapahtua jotain ikävää.  t 1VIV MBQTFO LBOTTB UBQBIUVOFFTUB Olennaista on, että lapsi ymmärtää taMitä on jälkipuinti? pahtuman olevan totta ja että hänellä on käsitys tapahtuneesta, sen syistä ja seuraJälkipuinti eli debriefing-apu on tarkoitettu uksista. Näin kauhukuville jää mahdoläkillisen, epätavallisen tai odottamattoman lisimman vähän tilaa, mikä vuorostaan tapahtuman osallisille. Kyseessä voi olla vähentää mahdollisia pelkoja ja syyllisyyonnettomuus, väkivallan kohteeksi joutudentunteita. Kaikkia ikäviä yksityiskohminen, läheisen äkillinen kuolema tai louktia ei kuitenkaan tarvitse kertoa. kaantuminen. Joskus apua tarvitaan, vaikka t,VVOUFMFLFTLFZUUÊNÊUUÊ NJUÊMBQTJTJhenkilÜ olisi vain joutunut traumaattisen nulle kertoo ajatuksistaan ja tunteistaan. tilanteen silminnäkijäksi. Tarkoituksena on Korjaa vasta sen jälkeen lapsen mahdolliehkäistä onnettomuuksien tai uhkaavien set väärinkäsitykset tapahtuneesta. tilanteiden aiheuttamia jälkireaktioita. Tert,PIUBBLBJLLJMBQTFOLZTZNZLTFU WBJLveyskeskus auttaa tehtävään koulutettujen ka kaikkiin ei lÜytyisikään vastausta. saamisessa apuun. t3PILBJTFMBTUBJMNBJTFNBBOUVOUFJUBBO Lisätietoja saat esimerkiksi leikkimällä tai piirtämällä. piiritoimistosta. t ­MÊ QFJUÊ MJJLBB PNJB UVOUFJUBTJ "OOB lapselle aikaa ymmärtää. Tue lapsen turvallisuuden tunnetta ylläpitämällä arkirutiineja. t+PTLSJJTJPOLPIEBOOVUQFSIFUUÊ WBOhemmat eivät ehkä jaksa koko aikaa olla riittävästi lapsen tukena. Silloin lasta auttaa parhaiten, kun sopii jonkun lapselle turvallisen ja tutun aikuisen kanssa, että hän on läsnä ja tukena lapselle.

’’

> 28

Lähde: Ensiapuopas, www.spr.fi


KANSAINVÄLINEN TO I M I N TA , M AT K A I L U

E X T R E M E - R E T K E I LY

Kansainvälisistä matkoista tulee ilmoittaa etukäteen SP:n keskustoimiston infoon. Yhteystiedot löytyvät keskusjärjestön internetsivuilta. Partiovakuutus on voimassa ulkomailla vain, jos matkasta on ilmoitettu etukäteen. Ilmoitus tehdään lomakkeella, joka löytyy keskusjärjestön internetsivuilta. Kansainvälisissä leiri-ilmoituksissa saatetaan pyytää vahvistusta, että ryhmän jäsenet todella kuuluvat Suomen Partiolaisiin. Kyseisen vahvistuksen sekä matkanjohtajan kansainvälisen jäsenkortin ja vakuutuskortin voi tilata keskustoimistosta. Kv-partiomatkoille lähdettäessä myös vakuutusasiat kannattaa aina tarkistaa (oman vakuutuksen ja partiovakuutuksen kattavuus). Jos matkalla sattuu vahinkoja tai tavaroita katoaa, pitää osata toimia välittömästi. Vakavimmissa tapauksissa tulee ottaa aina yhteys paikallisiin viranomaisiin. Perusasiat on aina kirjattava ylös Suomessa tapahtuvaa jatkoselvittelyä ja korvaushakemusta varten. Tällaisia tietoja ovat esimerkiksi mahdollisten suomalaisten silminnäkijöiden tai todistajien nimet, osoitteet ja puhelinnumerot sekä päivämäärä ja paikka. Ulkomaanmatkoille lähtiessäsi lue Partiomatkailijan opas, Matkailijan terveysopas.

Seikkailuaktiviteetit – kiipeily, maastopyöräily, sukellus ja koskenlasku – ovat suosittuja. Seikkailulajien erikoisriskit on tiedostettava ja noudatettava lajien omia turvallisuusmääräyksiä. Osallistujien turvallisuuteen on kiinnitettävä erityisesti huomiota. Mitään seikkailulajia ei tule aloittaa ilman asiantuntijan ohjausta. Tämä pitää otSeikkailulajien taa huomioon erikoisriskit on myös partiotiedostettava ja taitokilpailuja noudatettava suunniteltaeslajien omia turvalsa. Seikkailulajeja saa ohjata lisuusmääräyksiä. ja opettaa vain sellainen, jolla on lajiliiton kouluttajan vaatimusten tasoinen pätevyys ja jos turva-asiat ovat kunnossa.

’’

~ ~>

Lisätietoja saa lajiliitoista. Suomen Liikunta ja Urheilu ry:n sivustossa on lajiliittojen yhteystiedot: www.slu.fi Kiipeilyliitto: www.climbing.fi Sukeltajaliitto: www.sukeltaja.fi

29


TO I M I N TA L A P S E E N TA I N U O R E E N KO H D I S T U VA N V Ä K I VA L L A N TA I S E K S UA A L I S E N HYVÄKSIKÄYTÖN E P Ä I LY S T Ä Lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistäminen on kaikkien aikuisten asia. Partiossa autamme lapsia ja nuoria kasvamaan ja myÜs kohtaamaan riskitilanteita elämässään, silti kenenkään fyysistä, henkistä, tai seksuaalista kehitystä emme salli vahingoitettavan. Omasta ja lähiympäristÜn turvallisuudesta huolehtiminen sekä toimintavalmius erilaisissa pulmatilanteissa on osa partiokasvatusta. Tähän kuuluu ymmärrys siitä mikä ei ole sopivaa, mihin ei tule suostua, mistä ei tule vaieta, mikä on vahingollista jne. niin omalla kuin kaverin kohdalla. Aikuiset tietävät kenelle kertoa ja miten toimia, jos näkee tai epäilee väärinkäytÜksiä tapahtuvan partiossa tai sen ulkopuolella. Seksuaalikasvatus luo pohjaa hyville ihmissuhteille ja toisten ihmisten kunnioittamiselle vrt. partioihanne �kunnioittaa toista ihmistä�. Se myÜs kehittää ymmärrystä omasta kehosta ja itsemääräämisoikeudesta. Partiotoiminnassa tulee kiinnittää huomiota kehityksellisiin eroihin tyttÜjen ja poikien välillä, jotta kasvatus tukee tasaarvoisuuteen kasvamista. Nuorisolain (72/2006) mukaan nuorisotyÜn tulisi tukea nuorten kasvua ja itsenäistymistä sekä edistää aktiivista kansalaisuutta, sosiaalista vahvistamista ja sukupolvien välistä vuorovaikutusta. Partiossa johtajat / ohjaajat / aikuiset toimivat luottamusasemassa, mikä entisestään korostaa heidän vastuutaan tekemisistään.

30

Ennakointi = reilut pelisäännÜt lippukunnan toiminnassa PelisäännÜt käydään läpi vetäjien ja ohjaajien pestikeskusteluissa. Aikuinen ymmärtää roolinsa kasvattajana. Asiat ovat yleensä kunnossa, kun lippukunnassa arvostetaan kaikkia iästä, koosta, sukupuolesta, seksuaalisesta suuntautuneisuudesta tai muista seikoista huolimatta. Eri-ikäisten toiminnassa huomioidaan tyttÜjen ja poikien erilaiset tarpeet. Esimerkiksi leireillä ja retkillä mietitään miten on tarkoituksenmukaista majoittua. Saunailloissa ja uitaessa huomioidaan, että kaikilla on halutessaan mahdollisuus erillissaunaan. Partiossa leikitään paljon ja välillä on hyvä pohtia millainen leikit sopivat eri ikäkausille. Näin ei luoda hämmentäviä tai epäilystä herättäviä tilanteita.

Riskitilanteet Partiossa toimitaan paljon myÜs arkeen nähden epätavallisissa olosuhteissa, väsyneenä, pitkiä aikoja tiiviisti yhdessä, vahvoja tunteita herättävissä tilanteissa. Näissä tilanteissa myÜs riski asiattomaan tai suorastaan vahingoittavaan käyttäytymiseen toista kohtaan kasvavat olipa kyse sitten fyysisestä koskemattomuudesta, henkisestä alistamisesta, kiusaamisesta tms. tai ikään nähden sopimattomasta seksuaalisesta käyttäytymisestä. Harvoin, mutta silti joskus jollakulla voi elämätilanteessaan olla vaikeuksia hillitä itseään siinä määrin, ettei partiojohtajana toimiminen ole mahdolMJTUB ­ÊSJNNJMMÊÊO UÊMMBJOFO LÊZUUÊZUZNJnen voi täyttää jopa rikoslaissa määritellyn seksuaalisen hyväksikäytÜn tunnusmerkit. Luottamusasemassa harrastusohjaajana toimiminen tekee asiasta entistä vakavamman, ehkä jopa rikoslain kielellä tÜrkeän.


Miten toimia jos kuulee väärinkäytöksistä Jos kuulet tilanteesta, jossa lapsi tai nuori on joutunut ikäänsä tai kehitystasoonsa nähden sopimattoman seksuaalisen lähestymisen tai käyttäytymisen kohteeksi on tilanne aina syytä ottaa vakavasti. Kuuntele mitä sinulle kerrotaan, voit tarkentaa mutta mieluummin avoimin kuin johdattelevin kysymyksin. Saattaa olla hyvä kirjata kuulemasi sellaisenaan ylös tuoreeltaan. Ilmaise kertojalle arvostuksesi ja kiitoksesi siitä rohkeudesta mitä tällaisen vaikean asian puheeksi ottamiseen tarvitaan. ­MÊMVQBBPMMBLFSUPNBUUBBTJBTUBLFOFMMFkään, se ei ehkä ole mahdollista. Voit luvata yhdessä kertojan kanssa miettiä kenelle ja miten asiasta olisi hyvä puhua. Pysy rauhallisena. Sinun ei tarvitse ottaa ”totuutta” tapahtuneesta kerralla selville. Pelkkä epäilys siitä, että jotain outoa on tekeillä riittää syyksi reagoida. Vaikka seuraavana päivänä kertomus tai huhu haluttaisiin kieltää, on syytä olla painamatta asiaa villaisella. Ensimmäinen varotoimi on yleensä järjestää tilanteet niin, että epäilyksen kohteena oleva henkilö ei ole kahden kesken lasten tai nuorten kanssa ilman muiden johtajien läsnäoloa. Tämän voi tehdä myös avoimesti ja liikkuviin huhuihin perustuen sopia kaikkien kohdalla toimittavaksi näin ainakin toistaiseksi. Epäilyn vahvistuessa tai jatkuessa voi lisäapua tilanteen selvittämiseen saada piiristä tai keskusjärjestöstä tai suoraan paikkakunnan lastensuojelusta. Alaikäiseen kohdistuneen seksuaalisen hyväksikäytön perusteltu epäily on myös syy lastensuojeluilmoituksen tekemiseen, vaikka epäilyn kohteena ollut henkilö siirtyisi pois aiemmista tehtävistään tai kokonaan partiotoiminnasta.

Asian käsittely jälkeenpäin on haastavaa mutta toiminnan jatkumisen kannalta tärkeää. Harkitkaa keitä asia koskettaa. Mikäli edes epäilet väärinkäyttöä, ota asia puheeksi johtajakaverisi, lippukunnanjohtajan tai muun aikuisen kanssa. Asia saattaa näyttää toisesta täysin erilaiselta ja saat perustella arviointiasi. Ehkä ei ole muuta ”faktaa” kuin se, että liikkeellä on ollut huhuja. Ehkä ”totuus” asiassa ei koskaan selviä. Onko ehkä silti syytä käydä keskustelua periaatteellisella tasolla tai varmuuden vuoksi tehdä jotain järjestelyjä paitsi mahdollisilta väärinkäytöksiltä myös turhilta epäilyiltä suojaamiseksi. Myös piiristä on saatavissa apua näihin keskusteluihin.

31


4 . PA RT I OVA K U U T U S

Y L E I S T Ä PA RT I O VA K U U T U K S E S TA Keskusjärjestöllä on Järjestövakuutus If Vahinkovakuutusyhtiössä. Vakuutus koostuu useista eri vakuutuslajeista. Vakuutus on voimassa partion jäsenmaksun maksaneilla partiolaisilla partiotoiminnassa. Maksuun sisältyy keskusjärjestön ja partiopiirin osuudet jäsenmaksusta. Partiotoiminnalla tarkoitetaan toimintasuunnitelman mukaista toimintaa tai toimintaa, joka on lippukunnan, piirin tai keskusjärjestön johdon tiedossa. Partiotoiminnassa noudatetaan Suomen Partiolaisten voimassa olevia turvallisuusohjeita. Korvausta haettaessa keskusjärjestö vahvistaa, että vahinko on tapahtunut partiotoiminnassa. Lippukunnan uudet jäsenet tulevat partiovakuutuksen piiriin heti, kun lippukunta on ilmoittanut heidät uusiksi jäseniksi Polku-jäsenrekisteriin tai kun lippukunnan ilmoitus uusista jäsenistä on saapunut keskusjärjestön toimistoon. Uusien jäsenten

’’

vakuutus on voimassa ilmoituksen saapumisesta jäsenmaksun eräpäivään saakka ja katkeaa, jos laskua ei ole eräpäivään mennessä maksettu. Vakuutus on voimassa, kun jäsenmaksu on maksettu. Partiovakuutus on aina tapaturma- ja matkavakuutuksen osalta toissijainen. Vahingon sattuessa korvausta haetaan ensisijaisesti vakuutetun omasta vakuutuksesta. Oman vakuutuksen mahdollinen omavastuuosuus voidaan korvata partiovakuutuksesta. Henkilövahingoissa tulee ensisijaisesti käyttää terveyskeskuspalveluita tai tapahtuman omaa terveydenhoitoyksikköä esimerkiksi leirisairaalaa. Vakuutusyhtiö voi alentaa korvausta tai kieltäytyä kokonaan korvauksen maksamisesta, jos korvaukseen oikeutettu: tBOUBBUBIBMMBBOWÊÊSJÊUJFUPKB KPULB vaikuttavat vahinkotapahtuman selvittelyyn tPOBJIFVUUBOVUWBIJOLPUBQBIUVNBO törkeällä huolimattomuudella tPOBJIFVUUBOVUWBIJOLPUBQBIUVNBO törkeällä liikenteen vaarantamisella

Huomioitavaa: Tämä ei ole täydellinen seloste vakuutusehdoista. Kunkin vahinkotapahtuman korvattavuus ratkaistaan vakuutusehtojen perusteella.

32


tPOBJIFVUUBOVUWBIJOLPUBQBIUVNBO alkoholin tai muun huumaavan aineen vaikutuksen alaisena ja se on vaikuttanut vahingon syntymiseen tPOBJIFVUUBOVUWBIJOLPUBQBIUVNBO ollessaan tekemässä lainvastaista tekoa

Käsitteitä (laajemmin vakuutusehdoissa) t5BQBUVSNBPOÊLJMMJOFO VMLPJOFO  ruumiinvamman aiheuttava odottamaton tapahtuma, joka sattuu vakuutetun tahtomatta. t.BULBBMLBBWBLVVUFUVOMÊIUJFTTÊBTVOnoltaan ja päättyy hänen palatessaan asunnolleen. t.BULBTBJSBVTPOMÊÊLÊSJOIPJUPB vaatinut sairaus, josta selviä oireita on ilmennyt vasta matkan aikana tai jonka yleisen lääketieteellisen kokemuksen mukaan muutoin on katsottava saaneen alkunsa matkan aikana. Vakuutetulla ennen matkan alkua ollut sairaus ei ole vakuutusehtojen tarkoittama matkasairaus. t .BULBOQFSVVOUVNJTFMMBUBSLPJUFUBBO sitä, että matkalle lähtö estyy kokonaan. t.BULBOLFTLFZUZNJOFOPOBMLBOFFO matkan muuttuminen siten, että vakuutettu joutuu sairaalahoitoon tai palaamaan lähtöpaikkakunnalleen alkuperäisestä suunnitelmasta poiketen. t.BULBUBWBSBMMBUBSLPJUFUBBOWBLVVUFUVO matkalla mukana olevaa, henkilökohtaista omaisuutta, myös matkalippuja. t7BLVVUFUVOPNBBO IFOLJMÚLPIUBJTFFO omaisuuteen rinnastetaan hänen ennen matkan alkua lainaamansa tai vuokraamansa omaisuus. t.BULBUBWBSBLTJFJLBUTPUBBSWPQBQFSFJUB  luottokortteja tai rahaa.

TA PAT U R M AT U RVA Tapaturmaturva on voimassa kaikessa partiotoiminnassa sekä näihin liittyvien välittömien matkojen aikana kaikkialla maailmassa. Vakuutusmäärät: t)PJUPLVMVUUBQBUVSNBBLPIUJFOJOUÊÊO 8 410 euroa t,PSWBVTUBQBUVSNBOBJIFVUUBNBTUB pysyvästä haitasta 16 819 euroa t,PSWBVTUBQBUVSNBOBJIFVUUBNBTUB kuolemasta 1 682 euroa t&JPNBWBTUVVUB t,VPMFNBOUBQBVLTFTTBFEVOTBBKBOB ovat omaiset

Tapaturman hoitokulujen korvaus Lääkärin antamasta ja määräämästä, lääketieteellisesti yleisesti hyväksytystä, tarpeellisesta ja välttämättömästä vamman tutkimuksesta ja hoidosta aiheutuvat kustannukset kohtuullisine ja välttämättömine matkakuluineen. Lääkärin vamman hoitoon määräämien, Lääkelaitoksen (Fimea) luvan perusteella myytävien lääkkeiden kustannukset. Vamman vaatiman erikoislääkärin määräämän, hoidollisesti välttämättömän lääkinnällisen välineen ensimmäisestä hankkimisesta aiheutuvat kustannukset. Lääkärinhoitoa edellyttävän tapaturman yhteydessä käytössä rikkoutuneiden silmälasien, kuulokojeen, hammasproteesin ja polkupyöräilijän turvakypärän korjauskustannukset tai jos korjaaminen on mahdotonta, entistä vastaavan hankintakustannukset. Vaikean vamman leikkaus- tai kipsaushoidon jälkeisestä välttämättömästä lääkärin määräämästä fysikaalisesta hoidosta aiheutuneet kustannukset, kuitenkin enin33


tään yksi, yhteensä kymmenen kerran hoitojakso. Hoito tulee antaa kuuden kuukauden kuluessa leikkaus- tai kipsaushoidosta.

M AT K AVA K U U T U S Matkavakuutus korvaa partiolaiselle partiotoimintaan liittyvän, ulkomailla tapahtuneen henkilÜ- tai esinevahingon. Matkoista on täytettävä lomake �Ilmoitus kansainvälisestä matkasta�, joka toimitetaan keskusjärjestÜn infoon etukäteen ja joka pyydettäessä toimitetaan Ifiin. Matkavakuutus on voimassa myÜs kotimaassa partiopiirien järjestämillä leireillä sekä keskusjärjestÜn järjestämissä kilpailuissa, kursseilla ja tapahtumissa. KeskusjärjestÜ toimittaa näistä luettelon vuosittain etukäteen Ifille.

1. Matkustajaturva Vakuutusmäärät: t )PJUPLVMVJMMBFJZMÊSBKBB)PJUPLVMVKB korvataan enintään 90 päivää lääkäriin hakeutumisesta lukien ja tapaturman hoitokuluja enintään 3 vuotta tapaturman sattumisesta. Korvattavat hoitokulut on lueteltu vakuutusehdoissa t &JPNBWBTUVVUB t ,PSWBVTUBQBUVSNBOBJIFVUUBNBTUBQZsyvästä haitasta ja kuolemasta korvataan tapaturmaturvasta Matkasairauden hoitokulujen korvaus (Tapaturman hoitokulujen korvauksen lisäksi) Kustannukset äkillisen hammassäryn poistamiseksi välttämättÜmästä hampaan ensiapuluonteisesta hoidosta, jos särky on alkanut ja hoito annettu matkan aikana. Lääkärin määräykseen perustuvat, välttämättÜmät, ylimääräiset majoituskustannukset matkan aikana. 34

Kustannukset vakuutusyhtiÜn etukäteen hyväksymästä sairaankuljetuksesta ja välttämättÜmän saattajan tarpeelliset, välittÜmät matka- ja majoituskustannukset. Yhden lähiomaisen välittÜmät matka- ja majoituskustannukset vakuutetun luokse ja takaisin, mikäli vakuutettu korvattavan tapaturman tai matkasairauden vuoksi on hoitavan lääkärin arvion mukaan hengenvaarallisessa tilassa ja matkasta on sovittu etukäteen vakuutusyhtiÜn kanssa. Korvaus matkan peruuntuessa Matkan peruuntuminen korvataan, kun se johtuu vakuutetun tai hänen lähiomaisensa kuolemasta, vakavasta tapaturmasta tai vakavasta, odottamattomasta ja äkillisestä sairastumisesta, joka pakottavasti estää matkalle lähdÜn. Pakottavuus arvioidaan lääketieteellisin perustein. Matkan peruuntuessa korvataan kulut, joista vakuutettu on matkan järjestäjän matkaehtojen mukaan vastuussa. Korvausta on haettava ensisijaisesti matkanjärjestäjältä ja vasta tämän jälkeen vakuutusyhtiÜltä. Korvaus matkan keskeytyessä ja matkalta myÜhästyttäessä Matkan keskeytyminen korvataan, kun se johtuu vakuutetun kuolemasta, vakavasta tapaturmasta tai vakavasta matkasairaudesta, joka pakottavasti aiheuttaa matkan keskeytymisen. Pakottavuus arvioidaan lääketieteellisin perustein. Vain sellaiset matkan keskeytymiskulut, jotka vakuutettu on itse velvollinen maksamaan, ovat korvattavia. Matkan keskeytyminen korvataan myÜs silloin, kun keskeytymisen syynä on lähiomaisen kuolema, vakava tapaturma tai vakava, odottamaton ja äkillinen sairastuminen tai vakuutetun Suomessa olevaan omaisuuteen kohdistunut odottamaton,


merkittävä taloudellinen vahinko, joka pakottavasti edellyttää vakuutetun läsnäoloa vahinkopaikalla. Matkalta myöhästymisestä aiheutuneita kuluja korvataan, jos ne johtuvat yleisen kulkuvälineen myöhästymisestä matkan lähtö- tai paluupaikalla sääolosuhteiden, teknisen vian tai liikenneonnettomuuden johdosta taikka yksityisen kulkuneuvon joutumisesta matkan jatkamista estävään liikenneonnettomuuteen.

2. Matkatavaraturva Vakuutusmäärät: t.BULBUBWBSBUFVSPB t0NBWBTUVVFVSPB Matkatavaraturvasta ei korvata vahinkoa, joka aiheutuu: tPNBJTVVEFOVOPIUBNJTFTUB LBUPBNJTFTta tai hukkaan joutumisesta tVSIFJMVWÊMJOFJMMFOJJUÊUBSLPJUVLTFFOTB käytettäessä tUBWBSBOUBWBOPNBJTFTUBLÊZUÚTUÊ TFO naarmuuntumisesta, hankautumisesta, kulumisesta tai puutteellisesta päällyksestä t WÊMJMMJTFTUJQBTTJOUBJNBULBMJQQVKFO menettämisestä tNVLBOBPMFWJTUBTZÚWZUUÊWJTUÊUBJUBISBBvista aineista tNVLBOBPMFWJFOOFTUFJEFOWVPUBNJTFTUB tai juomaa sisältävien pullojen särkymisestä tOPSNBBMFJTUBTÊÊPMPTVIUFJTUBKBMVPOnonilmiöistä, paitsi milloin tavara on ollut luovutettuna hotellin, huoltoaseman, liikenneyrityksen, matkanjärjestäjän tai muun vastaavan haltuun tWJSBOPNBJTUFOUPJNFOQJUFJTUÊ t QFUPLTFTUB LBWBMMVLTFTUBUBJWBTUBBWBOlaisesta vilpillisestä menettelystä Mukana olevaa omaisuutta on varkausvahingon välttämiseksi valvottava. Elektro-

nisia laitteita, arvopapereita, rahaa, pankki- tai luottokortteja ei saa lainkaan jättää lukittuunkaan, pysäköityyn tai kolmannen henkilön huostaan jätettyyn ajoneuvoon, matkailuperävaunuun tai veneeseen. Matkatavaraturvan korvaukset Vakuutusyhtiöllä on oikeus täyttää korvausvelvollisuutensa: tLPSKBVUUBNBMMBFTJOF tIBOLLJNBMMBTFOUJMBMMFWBTUBBWBB omaisuutta tai tNBLTBNBMMBLPSWBVTSBIBOB Varkauden, ryöstön tai murron yhteydessä menetetyt rahat sekä arvopapereiden, shekkilomakkeiden, pankki- tai luottokorttien väärinkäytöstä vakuutetulle aiheutuvat vahingot korvataan enintään 420 euroon saakka. Väärinkäytöstä aiheutuneesta vahingosta on korvausta aina ensisijaisesti haettava luottokorttiyhtiöltä tai pankilta.

3. Matkavastuuvakuutus Vakuutuksesta korvataan yksityishenkilönä toiselle aiheutettu henkilö- tai esinevahinko, josta vakuutettu voimassaolevan oikeuden mukaan on korvausvastuussa. Vakuutusmäärät: t7BIJOHPOLPSWBVTFVSPB t0NBWBTUVVFVSPB

4. Matkaoikeusturvavakuutus Asiassa, jossa oikeusturvaa haetaan, tulee olla kysymys syytteestä tai riitautetusta vaatimuksesta. Vakuutusmäärät: t,PSWBVTPJLFVEFOLÊZOUJLVMVJTUB euroa t0NBWBTUVVNBLTFUVTUBLPSWBVLsesta, vähintään 504 euroa 35


TO I M I N N A N VA S T U U VA K U U T U S Toiminnan vastuuvakuutus kattaa partiotoiminnassa toiselle aiheutuneen henkilÜja esinevahingon. Lisäksi vakuutus kattaa keskusjärjestÜn, partiopiirin, rekisterÜidyn lippukunnan ja vastuullisen johtajan korvausvastuun myÜs vahingosta, joka aiheutetaan partiotoiminnassa käytetylle toisen omistamalle omaisuudelle. Tämä laajennusehto ei kuitenkaan koske käytÜssä, lainassa tai muuten vastuulla olevaa maalla, vedessä tai ilmassa omalla konevoimalla kulkevaa ajoneuvoa tai laitetta. Vakuutusturva on voimassa kaikkialla maailmassa paitsi Yhdysvalloissa ja Kanadassa. Vakuutusmäärät: t)FOLJMÚKBFTJOFWBIJOHPU 504 564 euroa t0NBWBTUVVWBIJOLPBLPIUJFVSPB

Vakuutusehdot t5BQBUVSNBKBNBULBWBLVVUVTUFO yleiset ehdot 100 t5BQBUVSNBKBNBULBWBLVVUVTUFO turvaehto 200: Tapaturma t5BQBUVSNBKBNBULBWBLVVUVTUFO turvaehto 240: Matka t5BQBUVSNBKBNBULBWBLVVUVTUFO turvaehto 250: Matkatavara t5BQBUVSNBKBNBULBWBLVVUVTUFO turvaehto 260: Matkavastuu t5BQBUVSNBKBNBULBWBLVVUVTUFO turvaehto 270: Matkaoikeusturva t5BQBUVSNBKBNBULBWBLVVUVTUFO erityisehto 311: Leiri- ja retkiaika t5BQBUVSNBKBNBULBWBLVVUVTUFO suojeluehto 400: Matkatavara t7BTUVVKBPJLFVTUVSWBWBLVVUVLTFO yleiset ehdot 100 t7BTUVVWBLVVUVTUVSWBFIUP Toiminnanvastuu

L I S Ä VA K U U T U S TA R P E E T M E N E T T E LY VA H I N KO TA PA U K S I S S A Partiovakuutuksen piiriin kuuluvasta vahingosta täytetään vahinkoilmoitus. Tämä tehdään sähkÜisesti osoitteessa if.fi/partio. Saadaksesi ohjeet vahinkoilmoituksen täyttämiseen, ota ensin yhteyttä Suomen Partiolaisten keskustoimistoon. Lisätietoja partiolaisten vakuutusturvasta saa osoitteesta if.fi/partio tai Suomen Partiolaisten keskustoimistosta: p. (09) 8865 1100 faksi (09) 8865 1199 info@partio.fi TÜÜlÜnkatu 55, 00250 Helsinki

36

Lippukunnilla ja erilaisilla ryhmittymillä voi olla vakuutustarpeita, joita partiovakuutus ei nykymuodossaan kata tai sen antama vakuutusturva ei ole riittävä. Näitä ovat esimerkiksi: tMFJSJBMVFFOWBLVVUUBNJOFO tMJQQVLVOUBMFJSFJMMFPTBMMJTUVWJFOQBSUJPlaisten peruutusturva, mikäli leiriläinen sairastuu eikä pysty osallistumaan leirille tMFJSFJMMFPTBMMJTUVWJFOVMLPNBBMBJTUFO partiolaisten vakuuttaminen tMFJSFJMMFPTBMMJTUVWJFOFJQBSUJPMBJTUFO vakuuttaminen tLBMVTUPOWBLVVUUBNJOFO tLJJOUFÊOPNBJTVVEFOWBLVVUUBNJOFO tPJLFVTUVSWBWBLVVUVT


Lähtökohtana on, että jokainen (esimerkiksi lippukunta ja piiri) arvioi tapauskohtaisesti oman vakuutustarpeensa. If laskee tarjouksen sopivasta Partiovakuutusta täydentävästä turvasta. Ifin asiantuntijan yhteystiedot löytyvät osoitteesta if.fi/partio.

~ ~>

Lisätietoa partiovakuutuksesta if.fi/partio

37


LIITTEET RETKIKIRJE

H AU K K A - VA RT I O M M E T E K E E YÖRETKEN NUUKSIOON 3.–5.2.2012 Lähtö: Paluu:

Kokoonnumme kololle (Neulastie 1) pe 3.2. klo 18. Olemme X:n linja-autoasemalla su 5.2 noin klo 15.

Retken johtaja: Luotsi Harri Paakkanen, puh. 123 456 Retken hinta: 10 euroa ja menopaluu linja-autolla 3 euroa. Retkimaksu kerätään retkelle lähdettäessä. Nukumme talviteltassa, jossa on kamiinalämmitys. Pakkaa kaikki varusteesi rinkkaan tai reppuun. Ohessa retken varustelista. Irrota alla oleva lupalappu ja palauta viimeistään kokouksessa 1.2.

Annan luvan ____________________________________________________________________:lle lähteä partioretkelle 3.2.–5.2.2012. Allergiat, ruokavaliot, lääkitys, uimataito yms. ______________________________________________________________________ ______________________________________________________________________ ______________________________________________________________________ ______________________________________________________________________ Kaikkia tietoja käsitellään ehdottoman luottamuksellisesti. ______________________________________________________________________ Huoltajan allekirjoitus ja puhelinnumero retken aikana 38


R E T K E N J O H TA J A N TA R K I S T U S L I S TA t.JFUJFUVLÊUFFO NJUFOWPJUQBSBOUBBSFULFOUVSWBMMJTVVUUB t,JSKPJUBMBQTJMMFKBWBOIFNNJMMFSFULJLJSKF t 5BSLJTUB  FUUÊ LBJLJMMB PO WPJNBTTB PMFWB partiovakuutus (jäsenmaksu maksettuna). t7BSNJTUBLVMKFUVLTFOBJLBUBVMVU t ,ZTZ NBBOPNJTUBKBMUB MVQB MFJSJZUZNJTFFO KB UVMFOUFLPPO TFLÊ erityisaktiviteetteihin, kuten kalliokiipeilyyn. t5BSLJTUB POLPBMVFFMMBmetsäpalovaroitus. t7BSNJTUBWJFMÊSFULJQBJLLB LBSUUB PTPJUFKBBKPPIKF t 4FMWJUÊ  NJTTÊ PO MÊIJO QVIFMJO KB NJUFO IZWJO NBULBQVIFMJO toimii retkialueella. t*MNPJUBSFULFTUÊMJQQVLVOOBOKPIUBKBMMF t5BSLJTUBMBTUFOWBSVTUFFU t5BSLJTUB FUUÊIVPMUBKJMUBPOMVWBUSFULFMMFPTBMMJTUVNJTFFO t,PLPBIVPMUBKJFOQVIFMJOOVNFSPU t1JEÊIVPMJ FUUÊTFVSBBWBUUBWBSBUUVMFWBUQBLBUVJLTJNVLBBO  tQPMUUPQVVU  tTBIB  tLJSWFT  tNBKPJUVLTFOUBSWJLLFFU FTJNLÊNQÊOBWBJO  tKVPNBWFTJ  tWBSBNVPOBB  tZMJNÊÊSÊJTUÊSBIBB  tFOTJBQVWÊMJOFFU

39


ILMOITUS LEIRISTÄ / VA E L L U K S E S TA P I I R I TO I M I S TO O N Käyttöohje: Lomakkeen täyttää leirin- tai vaelluksenjohtaja. Se tehdään jokaisesta leiristä tai vaelluksesta erikseen. Lomake toimitetaan partiopiirin toimistoon tiedoksi ja säilytettäväksi sekä myöhemmin arkistoitavaksi.

1. Ilmoitus kesäleiristä talvileiristä vaelluksesta muusta, mistä.......................................................................................................................

2. Ajankohta ......................................................................................................................................... 3. Järjestäjä ........................................................................................................................................... 4. Arvio osallistujien määrästä sudenpennut ......................... seikkailijat.............................. tarpojat .............................. samoajat ................................ vaeltajat ................................

aikuiset................................

yhteensä ................................ johtajatehtävissä toimii .............................. henkilöä

5.Tapahtuman johtaja (nimi, osoite, puh.) ....................................................................................................................................................................... ........................................................................................................................................................................

6. Paikka (leiripaikka, vaelluksen kohde) ....................................................................................................................................................................... ........................................................................................................................................................................ 40


7. Ajo-ohje, tiedot mahdollisesta vierailupäivästä tai karkea vaellussuunnitelma ....................................................................................................................................................................... ........................................................................................................................................................................ ....................................................................................................................................................................... ........................................................................................................................................................................

8. Paikan mahdollinen postiosoite ja puhelinnumero ....................................................................................................................................................................... ........................................................................................................................................................................ .......................................................................................................................................................................

9.Tapahtumaan liittyviä erityispiirteitä ....................................................................................................................................................................... ........................................................................................................................................................................ .......................................................................................................................................................................

10. Olemme huomioineet suunnittelussa turvallisuuden. kyllä teemme sen ihan kohta käyttämällä seuraavan sivun turvallisuussuunnitelmamallia

Paikka ja aika ja tapahtuman johtajan allekirjoitus ........................................................................................................................................................................ .......................................................................................................................................................................

41


L E I R I N T U RVA L L I S U U S S U U N N I T E L M A Leiri ja järjestäjä Ajankohta, paikkakunta ja osoite

Leiriläisten määrä Leirinjohtaja:

puh.

Turvallisuusvastaava:

puh.

Ensiapuvastaava:

puh.

Ea-välineistön tarkastaja ja leirille tuonut Ea-laukun vakituinen sijainti Riskit leirialueella

Toimenpiteet onnettomuudessa

Tapaturmat maastossa

Tapaturmat puukon kanssa

Tapaturmat tulen kanssa

Tapaturmat vedessä

Liikenne leirialueella

Riskit haikilla 42

Riskien ehkäiseminen ennakolta


Tulenkäsittelyyn liittyvät riskit

Muut riskit

Maaston kuvaus (mm. kivikot, rannat, kuoppaisuus)

Ohjelman turvallisuus (mm. vaaratekijät ja ea-varusteet)

Rakennelmien turvallisuus

Hälytysajoneuvojen pääsy leirialueelle ja ajo-ohje

Leirin koordinaatit sijoitettu näkyvälle paikalle, mihin?

Ei:

Leirin evakuointisuunnitelma hätätilanteessa

www.112.fi

43


KeittiÜn turvallisuus ja hygienia Keittäjät

Kaasukeittimen käyttÜohjeet ja opastus annettu. (kenelle, päiväys)

Kaasukeittimet osineen tarkastettu (päiväys ja tarkastaja). Huomautukset.

Hygieniaa edistävät tarvikkeet (mm. käsidesi)

KeittiĂśn ea-varustus

Onnettomuuden sattuessa: t"SWJPJUJMBOOF t&TUÊMJTÊPOOFUUPNVVEFU t"OOBWÊMJUÚO IFOHFOQFMBTUBWBFOTJBQV t)ÊMZUÊMJTÊBQVBUBSWJUUBFTTB o kutsu osaavia leiriläisiä paikalle o soita tarvittaessa yleiseen hätänumeroon 112:een. o järjestä opastus paikalle. t)PJEBUJMBOOFUUB LVOOFTMJTÊBQVTBBQVVQBJLBMMF t.VJTUBJMNPJUUBBUBQBIUVOFFTUBNZÚTMFJSJOKPIUBKBMMFKBUVSWBMMJTVVTWBTUBBWBMMF Liitteet: Alueen kartta, Ajo-ohje leiripaikalle, Leiriohjelma Suunnitelman jakelu:

44


PELASTUSSUUNNITELMAMALLI PELASTUSSUUNNITELMA Tämän pelastussuunnitelman tarkoituksena on varmistaa kämpällä oleskelun turvallisuutta ja ennaltaehkäistä vaara- ja onnettomuustilanteita.

Tietoja kämpästä Kämpän nimi: Kämpän osoite: Kunta, jossa kämppä sijaitsee: Kämpän koordinaatit:

Ajo-ohje:

Partiotupa Partiotie 1, 12345 Partiomaa Partiokunta N 61°10.651’ E 023°48.446’ (Karttakordinaatit voi selvittää helposti www.112.fi-sivujen Karttakoordinaatit-kohdasta.) Partiotielle käännytään Partiomaan koulun kohdalta. Kämpälle on viitoitus. Parkkipaikan läpi voi ajaa aivan päärakennuksen viereen.

Kämppään kuuluvat rakennukset: Rakennusvuosi: Rakennusmateriaali: Kerroksia: Majoituspaikkoja:

Päärakennus, sauna ja liiteri-huussi 2008 puu 1 14 päärakennuksessa

Lippukunnan nimi: Kämppäisäntä: Lippukunnanjohtaja:

Partiomaan partiolaiset Panu Partiolainen, puh. 123 456 Julia Johtaja, puh. 789 123

Poistuminen ja kokoontumispaikat sekä suojautuminen Poistumistiet: Kokoontumispaikat: Väestönsuoja:

ovi tai ikkunat kämpän parkkipaikka ja varakokoontumispaikkana kaivoaukio lähin yleinen väestönsuoja sijaitsee Partiomaan koululla 1 kilometrin päässä

45


Auttavat tahot Yleinen hätänumero 112 Hätäavun saapuminen kämpälle kestää arviolta 15 minuuttia. Paloasema: Terveyskeskus:

Partiomaan paloasema, Partiopolunkuja 5, 123 45 Partiomaa, puh. 345 678 Partiomaan terveyskeskus, Terveystie 1, 123 45 Partiomaa, puh. 654 321 Päivystys klo 20 jälkeen ja viikonloppuisin: Partiokaupungin sairaala, Sairaalatie 1, 134 56 Partiokaupunki, puh. 321 654

Turvallisuustarvikkeita Alkusammutuskalusto: Ensiaputarvikkeet:

Päärakennuksessa on käsisammutin eteisessä ja sammutuspeite keittiössä. Saunassa on käsisammutin. Päärakennuksen tuvan kaapissa on sisällöltään laaja ensiapulaukku. Kaapin ovessa lukee Ensiaputarvikkeita. Saunan pukuhuoneessa on pieni ensiapulaukku.

Ennakoitavat vaaratilanteet ja toimenpiteet niiden ehkäisemiseksi Tapaturmat

Ruhjeet, murtumat tai jäsenen sijoiltaan meno Haavat Savun tai kaasun hengittäminen Putoaminen jäihin ja muu veden varaan joutuminen Sairaskohtaus Palovammat

Toimenpide tapaturmien ehkäisemiseksi: - Toimitaan pienissä ryhmissä johtajan ohjaamana ja valvomana. - Kaikkia ohjataan käyttämään puukkoa, kirvestä ja muita työvälineitä oikein. - Opetetaan kaminan ja kaasulaitteiden käyttö. - Varmistetaan jään kantavuus ennen kuin mennään sinne. - Veneellä liikkuessa käytetään pelastusliivejä. - Uidaan pareittain. Uimista valvotaan. 46

Toimenpiteet tapaturman sattuessa: - Arvioidaan tilanne. - Estetään lisäonnettomuudet. - Annetaan ensiapua muun muassa tyrehdyttämällä verenvuodot ja varmistamalla hengityksen kulku ja sydämen toiminta. Tarvittaessa on aloitettava elvytystoimet. - Hälytetään apua. - Hoidetaan tilannetta, kunnes apu on tullut paikalle.


Tulipalo: - Tulen leviäminen tulisijasta, takasta tai nuotiosta. - Rasvapalo keittiössä. - Maastopalo. Toimenpide vaaratilanteen ehkäisemiseksi: - Partiolaisia opastetaan tulen käytössä. - Tulta ei jätetä valvomatta. - Tulisijan lähistöllä on aina alkusammutusvälineistö, esimerkiksi nuotion vieressä ämpärillinen vettä. - Alkusammutusvälineiden sijainti ja käyttö esitellään kaikille retken johtajille. - Palavat nesteet ja kaasupullot varastoidaan asianmukaisesti. -Harjoitellaan poistumista rakennuksesta, opetetaan kaikille kokoontumispaikka. Toimenpiteet tulipalon sattuessa: - Pelastetaan välittömässä vaarassa olevat, varoitetaan kaikkia muita. - Tarvittaessa hälytetään apua numerosta 112. - Aloitetaan alkusammutus, jos palo on pieni eikä myrkyllistä savua ole. o Jos palo kuitenkin leviää nopeasti eikä sammutus onnistu, huoneesta poistutaan ja ovi suljetaan perässä. o Jos sait alkusammutuksella palon sammutettua, ilmoita palosta silti hätäkeskukseen numeroon 112. Palokunnan on hyvä käydä tarkistamassa, että palo on sammunut kunnolla eikä uudelleen syttymisen vaaraa ole. - Kootaan partiolaiset kokoontumispaikalle. - Opastetaan palokunta paikalle.

Eksyminen, katoaminen: Toimenpide eksymisen ehkäisemiseksi: - Liikutaan maastossa pareittain tai kykyjen mukaan yksin. - Tarkistetaan rasteilla ja muuten ajoittain, että kaikki ovat paikalla. Toimenpiteet eksymis- tai katoamistilanteessa: - Eksynyt/eksyneet pysähtyvät ja yrittävät selvittää missä ovat. He pysyvät yhtenä ryhmänä ja yrittävät etsiä jonkin selkeästi kartalta löytyvän paikan, kuten tien. - Muut lähtevät etsimään eksyneitä tai kadonneita pareittain. Joku jää kämpälle päivystämään. Yhteyttä pidetään matkapuhelimella. - Tarvittaessa hälytetään lisäapua.

Avun hälyttäminen 1) Soita hätänumeroon 112. 2) Kerro, mitä on tapahtunut. 3) Kerro, missä onnettomuus on tapahtunut. 4) Vastaa kysymyksiin. 5) Toimi annettujen ohjeiden mukaan. 6) Sulje puhelin vasta, kun olet saanut siihen luvan.

Pelastussuunnitelman jakelu: (Merkitse rastilla, ketkä seuraavista ovat saaneet pelastussuunnitelman.) Kämppäisäntä Lippukunnanjohtaja Lippukunnan hallitus Lippukunnan akelat, sammot, vartionjohtajat, luotsit ja muut johtajat Vanhempainneuvosto Alueen pelastuslaitos

47


I L M O I T U S K A N S A I N V Ä L I S E S T Ä M AT K A S TA Suomen Partiolaisten keskustoimistoon

Maa:

Aika:

Matkakohde (leirin tms. nimi): Järjestäjä:

Matkanjohtaja:

Matkanjohtajan jäsennumero:

Syntymäaika:

Matkanjohtajan yhteystiedot matkan aikana (matkapuhelin, leirin osoite ja puhelin, mahd. muut yhteystiedot):

Osallistujat (tarvittaessa liitteenä): Nimi

48

syntymäaika

jäsennumero


Matkakuvaus (tarvittaessa liitteenä):

… Kyllä kiitos, lähettäkää matkanjohtajalle kansainvälinen jäsenkortti Yhteyshenkilö kotimaassa matkan aikana (nimi, puh.):

Paikka ja aika:

Matkanjohtajan allekirjoitus:

49


LÄHTEET t1BSUJPKPIUBKBOLÊTJLJSKB 0Z1BSUJP4DPVU"C QBJOPT  t-JQQVLVOUBLBOTJP 4VPNFO1BSUJPMBJTFU  t0IKFFUPIKFMNBQBMWFMVJEFOUVSWBMMJTVVEFOFEJTUÊNJTFLTJ  Kuluttajavirasto, 2003 t5VSWBMMJTVVTPIKFFU 4VPNFO1BSUJPMBJTFU QBJOPT t4FVSBLVOUJFOSFULJKBMFJSJUPJNJOOBOUVSWBMMJTVVTPIKFFU  Kirkkohallitus, 2006 t:IEJTUZLTFOUVSWBMMJTVVTPQBT 4VPNFO-JJLVOUBKB6SIFJMVSZ ja Suomen Latu ry, 2004 t5VLFTJOXXXTJWVU www.tukes.fi t:NQÊSJTUÚNJOJTUFSJÚOXXXTJWVU www.ymparisto.fi t4VPNFO1VOBJTFO3JTUJOXXXTJWVU www.spr.fi twww.112-paiva.fi t.FUTÊIBMMJUVT www.luontoon.fi t&MJOUBSWJLFUVSWBMMJTVVTWJSBTUPwww.evira.fi t,PEJOUVSWBPQBToTVPKFMFJUTFÊTJKBNVJUB http://turvaopas.pelastustoimi.fi t&OTJBQVPQBT %VPEFDJNKB413  t.BULBJMJKBOUFSWFZTPQBT 5)-

50


A S I A S A N A H A K E M I S TO

A

K

Avun hälyttäminen 16

Kansainvälinen toiminta 29 Kelluntaliivit 25 Kiipeily 29 Kipinämikko 21 Korvaukset 33 Kriisin hallinta 27 Kriisitiedottaminen 27

E Eksyminen 15 Ensiapu 16 Ensiapuvarusteet 17 Extreme-retkeily 29

H Häkä 20 Häkävaroitin 20 Hätämerkkejä 16 Hätänumero 16 Heikot jäät 26 Hygieniapassi 24

I

L Lapseen tai nuoreen kohdistuva väkivalta tai seksuaalinen hyväksikäyttö 30 Lämmittäminen 18 Leiri 6, 7, 8 Leirinjohtaja 8, 16 Lisävakuutustarpeet 36

M Ilmoitus kansainvälisestä matkasta 48 Ilmoitus leiristä / vaelluksesta piiritoimistoon 40 Ilmoitus toiminnasta 7

J Jäsenmaksu 6, 7, 8, 9 Jokamiehenoikeudet 12

Maanomistajan lupa 12, 21 Matkailu 29 Matkan keskeytyminen 34 Matkaoikeusturvavakuutus 35, 36 Matkasairaudenhoitokulujen korvaus 34 Matkasairaus 33, 34 Matkasairausvakuutus 34 Matkatavara 35, 36 Matkatavaravakuutus 35, 36 Matkavastuuvakuutus 35, 36 Melonta 25, 26 Menettely vahinkotapauksissa 36 51


Metsäpalo 13, 14, 21 Metsäpalovaroitus 13, 21 Metsästysajat 14

N Nestekaasu 19 Nuotio 13, 16, 20, 21

P Päiväretki 6 Palovaroitin 18, 20 Partiojohtajavaltakirja 6, 8 Partiotaitokilpailut 13, 29 Partiovakuutus 6, 9, 29, 32 Pelastusliivit 25 Pelastussuunnitelma 10, 11, 14, 20, 45 Purjehdus 10

R Retkenjohtaja 39 Retkenjohtajan tarkistuslista 39 Retki 6, 7, 39 Retkikokemus 6

S Samoajavartio 5 Seikkailijajoukkue 5 Seikkailijajoukkueen retki 7 Seikkailu 29 Sudenpentulauma 5 Sudenpentulauman retki 7

52

T Tapaturman hoitokulujen korvaus 33 Tapaturmaturva 33 Tarkistuslista retken johtajalle 39 Tarpojavartio 5 Toiminnan vastuuvakuutus 36 Tulen käsittely 18, 20 Tulipalo 18, 20, 21, 27, 47 Turvallisuusasiakirja 11 Turvallisuussuunnitelma 10, 11, 42

U Uinti 25 Uudet jäsenet 6, 32

V Vaelluksenjohtaja 8, 14 Vaellus 6, 7, 8, 14 Vaellussuunnitelma 14, 40 vaellussuunnitelma 14 Vaeltajavartio 5 Vakuutusyhtiö IF 32, 36 Veneily 25, 27


Turvallisuusohjeet  

Suomen Partiolaisten Turvallisuusohjeet, 3. uudistettu painos 2013

Read more
Read more
Similar to
Popular now
Just for you